2/2006. Arja Karhuvaara Juhani Sjöblom Suomenlinnan asukkaat ovat ottaneet järkytyksellä vastaan tiedon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2/2006. Arja Karhuvaara Juhani Sjöblom Suomenlinnan asukkaat ovat ottaneet järkytyksellä vastaan tiedon"

Transkriptio

1 2/2006 Arja Karhuvaara Juhani Sjöblom Suomenlinnan asukkaat ovat ottaneet järkytyksellä vastaan tiedon ruokakaupan lopettamisesta saarella. Kauppa on sijainnut nykyisellä paikalla 80 vuotta ja sen nykyinen sijainti on keskeisyydessään paras. Kaupan toiminta loppuu, koska te kiinteistön omistajat ette ole kiinnostuneet jatkamaan kiinteistön käyttöä ruokakauppana. Miksi? Ruokakaupan katoaminen Suomenlinnasta olisi kuolinisku niille vähille palveluille, joita täällä enää on. Ei ole oletettavaa, että lapsiperheet voisivat asua täällä ilman päivittäistavarakauppaa. Ilman lapsiperheitä Suomenlinnasta häviävät päiväkoti ja koulu. Myös paikallisten yrittäjien toiminta hankaloituu. Näivettymisen kierre saa lisää vauhtia. Me asukkaat emme purematta niele Suomenlinnan muuttumista pelkäksi turistikohteeksi, vaan vaadimme, että Suomenlinnaa kehitetään elävänä kaupunginosana, osana Helsinkiä. Kiinteistössä asut sinä Arja Karhuvaara, joka edustat suomenlinnalaisia Helsingin kaupunginvaltuustossa. Arja, joka kerrot web-sivustollasi: Lähikoulut ja kirjastopalvelut, posti, kauppa ja lähipankit ovat myös osa jokapäiväistä elämisen tukiverkkoa. Niihin on helppo kulkea pienenä, pitkän työpäivän jälkeen ja silloin kun jalat eivät enää tahdo kantaa. (www.arjakarhuvaara.net/oma_helsinkini) On vaikea uskoa, että et vastusta kaupan lopettamista. Kiinteistön omistaja, kansanedustaja Juhani Sjöblom, ostaessasi kiinteistön ei ollut epäselvää, että siinä toimii ruokakauppa. Mikä ällistyttävä ajatus onkaan ostaa Suomenlinnan ainoan kaupan kiinteistö voidakseen lopettaa kaupan toiminta. Tietenkin niin voi tehdä, kun on varaa, mutta miksi? Se kansa, jota edustat, ei taida asua täällä. Lakiin perustuen me suomenlinnalaiset emme voine kauppakiinteistön omistajan suunnitelmiin vaikuttaa. Mutta eivätkö moraali ja omatunto sano, että suunnitelma ei ole oikein? Juhani Sjöblom, asioitasi hoitaa Nova-Group Oy, jonka lakimies lienee lähin kontakti meidän suuntaamme. Monessa sopassa keittyneen kiinteistöpalveluyrityksen lakimiehen sanavarastoon ei moraali taida kuulua. Siksi toivomme, että te, Arja ja Juhani, harkitsisitte asiaa ja tekisitte sen ratkaisun, jonka sydämessänne oikeaksi tiedätte ja säilytätte ruokakaupan sille kuuluvassa paikassa. Suomenlinnalaiset tulevat tekemään kaikkensa kaupan säilyttämiseksi. Suomenlinnaseura ry. KAUPPA KAUPAN PAIKALLA S. 3 LAULU AVARTAA SIELUA S. 8 PIENIÄ IHMEITÄ S. 12

2 2 Pääkirjoitus 2/2006 Yksilön vai yhteisön etu? Lienette lukeneet avoimen kirjeen etusivulta. Tilanne on huolestuttava, sillä tällä hetkellä näyttää siltä, että ruokakaupalla ei ole mahdollisuuksia jatkaa kauppakiinteistön remontin jälkeen toimintaansa nykyisissä, perinteisesti kaupalle kuuluneissa tiloissa. Kiinteistön omistaja ja osakas ovat kertoneet aikeistaan kiinteistöpalveluyrityksen kautta tontin omistajalle, Suomenlinnan hoitokunnalle. Maanvuokrasopimuksen mukaan tontti on vuokrattu asuin- ja liiketoimintakäyttöön. Mutta koska liiketoimintaa ei ole tarkemmin määritelty, riittää, kun pieni osa kiinteistöstä toimii vaikka toimistona. Eli laki ei meitä auta, ja poliitikkojen moraali on venyvää sorttia. Ei hyvältä näytä. Voitte kuitenkin pyytää lisätietoja ja kertoa kommenttinne kiinteistön omistajalle, osakkaalle ja asioita hoitavan yrityksen liiketoimintajohtajalle: tai Viestien tulee olla asiallisia, sillä jos tuo Sjöblom hermostuu, se saattaa tulla Tuusulasta, ostaa koko Suomenlinnan ja lopettaa sen. Toimitamme tämän lehden tiedoksi useille eri tahoille, eduskuntaan ja Helsingin kaupungin päättäjille. Pyritään yhdessä vaikuttamaan asioiden kulkuun! ALLEKIRJOITUKSET Kaikki saarelaiset voivat halutessaan käydä Suomenlinnan kioskilla allekirjoittamassa tämän lehden kannessa olevan kirjeen. KIITOKSET Kiitokset kaikille Yliksen asiakkaille näistä 14 vuodesta, jotka sain viettää kanssanne. Kiitos saamistani lahjoista jäädessäni eläkkeelle. Inkku ONNITTELUMME UUSILLE YLIOPPILAILLE! Suomenlinnaseura ry onnittelee kevään uusia ylioppilaita saaressa. Puskaradion kertoman mukaan onnittelut siis seuraaville viidelle hienosta suorituksesta: Jani Heinonen, Marko Lahtela, Sammy Nurminen, Jani Siekkinen ja Ida Thompson Coon. Ja jos joku jäi listasta uupumaan, onnittelut myös hänelle. Jussi Anttonen Suomenlinnassa 3. kesäkuuta 2006 Juha Bäck Suomenlinnaseuran puheenjohtaja Suomenlinnaseura on... Suomenlinnaseura on saarelaisten asukasyhdistys, joka mm. seuraa Helsingin kaupungin päätöksentekoa suokkilaisen näkökulmasta, ottaa kantaa, tiedottaa ja pyrkii pitämään myös saaren sisäiset viestintäyhteydet kunnossa. Seuran toimintaa ovat mm. Suomenlinnan sanomien toimittaminen neljä kertaa vuodessa, asukkaiden sähköposti- ja webpalvelimen ylläpito ja tapahtumien järjestäminen. Toimintaa ohjaa helmikuisessa jäsenkokouksessa valittava hallitus, joka kokoontuu noin kerran kuussa. Olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimintaan tai kannattamaan seuraa jäsenmaksullasi. Seuran jäsenmaksu on Suomenlinnassa asuvilta 10 /vuosi ja ulkojäseniltä 13 /vuosi. Saarelaisjäseniä on tätä nykyä noin 280 ja ulkojäseniä 175. Jos et ole varma jäsenyydestäsi, asian voi tarkistaa ottamalla yhteyttä tai puh Sama taho ottaa vastaan jäsenyysanomukset. Se, että LUET TÄTÄ LEHTEÄ ei välttämättä tarkoita, että olet hyvässä seurassa! Suomenlinnan sanomat on Suomenlinnaseuran äänitorvi joka ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Lehti jaetaan tällä hetkellä kaikkiin saaren talouksiin seuran jäsenyydestä riippumatta. Seura toimittaa ja taittaa lehden vapaaehtoisvoimin. Jäsenmaksullasi varmistat, että näin tapahtuu jatkossakin! Toimituksen tiedot SUOMENLINNAN SANOMAT 2/2006 julkaisija: Suomenlinnaseura ry päätoimittaja: Kaija Tuomisto toimitus: Auli Aho, Enna Jokela, Maija Metsä-Pauri, Maikki Rantala taitto: Maikki Rantala etusivun kuva: Enna Jokela kuvankäsittely: Juha Niiniranta painopaikka: Iprint Oy painos: 1300 kpl Lehden julkaisemiseen on saatu avustusta Suomenlinnan Hoitokunnalta. jakelu: Joka luukkuun Suomenlinnassa ja postitse myös kaupunkijäsenille seuraavien lehtien ilmestyminen: 3/2006 syyskuu 4/2006 joulukuu 1/2007 maaliskuu. Seuraavan numeron aineiston tulee olla toimituksella mennessä. Juttuja, kuvia ja ideoita voi lähettää osoitteeseen: yhteystiedot: Suomenlinnaseura ry, C 83, Helsinki

3 3 Kari Sarkkinen: Kirjasta Suomenlinna, Helsinki Kauppa kaupan paikalla! Miksi sen kaupan pitäisi olla juuri meidän talossa, kysyvät kiinteistön omistajat. Miksi sen kaupan pitää olla juuri siinä talossa, ihmettelevät kaupunkilaistuttavat. Näihin kysymyksiin on monta hyvää vastausta. PAIKKA MÄÄRÄÄ KANNATTAVUUDEN Kauppaa nykyisin pitävä Tradeka osaa ne asiat, joista päivittäistavarakaupan kannattavuus syntyy. Suomenlinnassa on noin 850 asukasta, mikä merkitsee noin 350 taloutta. Tämä asiakaspohja ei Tradekan mukaan vielä tee kauppaa kannattavaksi varsinkaan, kun osa siitäkin tekee ostoksia myös mantereen puolella. Kannattavuus syntyy turistien ja muiden satunnaisten kulkijoiden ostoksista ja nimenomaan impulssiostoksista. Kun kauppa ilmestyy näkyviin lautasta tullessa, syntyy ajatus mennä sinne. Jotta kauppaa siis olisi täällä kannattava, sen on sijaittava sellaisessa paikassa, että saareen tulevat saavat siihen näköyhteyden. SOVELTUVIA RAKENNUKSIA EI OLE Suomenlinnan pääreitin varrella ei ole toista päivittäistavarakaupaksi soveltuvaa rakennusta. Ja jos olisikin, uuden kaupan perustaminen muuhun vanhaan rakennukseen edellyttäisi, että kaikki nykyiset viranomaisvaatimukset otetaan sen rakentamisessa huomioon. Nykyisessä rakennuksessa kauppa voi jatkaa toimintaansa ilman että näitä vaatimuksia on noudatettava kaikilta osin. Tästä syystä kauppaa ei myöskään voi siirtää Rantakasarmiin. Lisäksi Rantakasarmissa toimivilla yrityksillä on pitkät vuokrasopimukset hoitokunnan kanssa, ja ne edustavat juuri sellaisia toimintoja kuin saareen halutaankin. RARITEETTIKRITEERI ASTUU KUVAAN Venäjän vallan aikaisessa kauppiaskorttelissa on aikoinaan ollut monenlaista liiketoimintaa. Vaaleansinisessä Linnanportin talossa on ollut leipomo, teurastamo ja suolanmyyntiä, sittem- min kahvila-konditoria ja valokuvausateljee. Vaaleanpunaisessa Nedonoskovin talossa oli ensin omistajan ja sittemmin HOK:n kauppa ja parturi-kampaamo. Sinapinkeltaisessa Galotshkinin talossa on toiminut lihakauppa, paperikemikalioliike ja suutarinverstas. Raitilla piti myös panimoa eräs Nikolai Sinebrykoff. Nyt liiketoiminnasta on jäljellä vain alun perin leipomoksi rakennetussa Semenovin talossa toimiva Siwa. Parturista tuli kahvila vuosikymmen sitten. Tästä syntyy museoväen ammattikäsitteisiin kuuluva rariteettikriteeri. Se tarkoittaa sitä, että kauppa nykyisessä rakennuksessa on korttelin viimeinen alkuperäisessä tarkoituksessa oleva toiminto. Näitä kohteita tulee erityisesti suojella. HISTORIA KUULUU KAIKILLE Suomenlinnan hoitokunta on yhteistyössä museoviraston kanssa hoitanut ja kehittänyt vastuulleen uskottua maailmankin mittakaavassa merkittävää historiallista monumenttia vuosikymmeniä. Työhön on käytetty runsaasti valtion varoja ja parasta asiantuntemusta. On tämän asiantuntijatyön melkoista aliarvioimista ja näkemyksen puutetta pitää saaria vain yhtenä lakkautettuna varuskunta-alueena ja sen kiinteistöjä keinottelun kohteina ja ryhtyä laatimaan saarille uutta käyttösuunnitelmaa lähtien omista yksityisistä tarpeista. Lisäksi kiinteistön omistaja on allekirjoittanut maanvuokrasopimuksen, jonka 8. pykälän mukaan rakennus on suojeltu. Se, mikä käy Tuusulan kaavoittamattomilla pelloilla, ei käy Unescon maailmanperintökohteessa, Helsingin tärkeimmässä nähtävyydessä ja suojellussa rakennuksessa. KAUPPA EDUSTAA ELINVOIMAA Suomenlinnan hoitokunnan tehtävä on asetuksen mukaan kehittää linnoitusta elinvoimaisena yhteisönä. On aivan selvää, että alue, jossa ei ole päivittäistavarakauppaa, ei ole elinvoimainen. Yhtä kauppaa vähempää ei voi olla. Tästä syystä hoitokunta on valmis tekemään omalta puoleltaan kaikki tarvittavat korjaukset ja auttamaan muutenkin kaikin tavoin kauppakiinteistön kunnostamisessa. Yhteiskunnan varoilla ei kuitenkaan voida itse kauppaa rakentaa tai varustaa. Myös kiinteistön nykyinen vuokralainen, Tradeka, on halukas panostamaan kauppatilojen korjaamiseen. TÄMÄ TULI MINULLE TÄYTENÄ YLLÄTYKSENÄ Kauppakiinteistön nykyinen omistaja perustelee kieltäytymistään jatkaa vuokrasopimusta Tradekan kanssa kaupan yläkertaan kuuluvalla melulla. Yhtä lailla yläkerran asukasta ovat häirinneet kaupassa olutostoksilla käyvät asiakkaat, jakeluautojen äänet ja pakokaasut, kaupan ja leirikoulun jäteastiat ja viimeksi kaupan leivänpaistouunista tuleva leivän tuoksu. (Helsingin kaupungin terveyslautakunta onkin nyt kieltänyt leivänpaiston, vaikka leivän haju tuskin on terveyshaitta.) Perusteita ei voi ottaa aivan todesta sikäli, että yläkerran asukas oli asunut saaressa noin 20 vuotta ennen muuttoaan kaupan vintille, joten luulisi hänen ymmärtäneen minne oli muuttamassa. Tällä logiikalla esimerkiksi Mannerheimintien varteen muuttavat voisivat ryhtyä vaatimaan kadun sulkemista liikenteeltä. Kaija Tuomisto REMONTIN AJAKSI KAUPPA PARAKKIIN Päivittäistavarakauppa ei häviä Suomenlinnasta, vaikka nykyinen kauppakiinteistö C 10 menee ensi kesänä remonttiin, lupaa Suomenlinnan hoitokunnan johtaja Jaakko Antti-Poika. Hoitokunta aikoo järjestää kaupan välittömään läheisyyteen parakin tai parakkeja, joissa kauppa voi toimia remontin ajan. Lähdemme siitä, että kiinteistön peruskorjaus on väliaikainen toimenpide. Sen jälkeen kauppa jatkaa C 10:ssä. Parakkikaupan pidosta hoitokunta neuvottelee Tradekan kanssa.

4 4 Kaupan tilanne puhuttaa PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA ON VÄLTTÄMÄTTÖMYYS Pikkulapsiperheille ruokakaupan lähteminen Suomenlinnasta tarkoittaisi erittäin suurta muutosta jokapäiväiseen elämään. Aamupäivät, jotka nyt käytetään puistoissa leikkimiseen ja ulkoiluun, kuluisivat lautta- ja kauppamatkalla kaupungissa. Rattaissa istuminen tai niiden vieressä kulkeminen Helsingin ydinkeskustassa ei ole sellaista arkiliikuntaa, jota pienet lapset tarvitsevat. Olen itse pyrkinyt yleensä pitämään suuni kiinni silloin kun täällä valitetaan Suomenlinnassa asumisen hankaluudesta, sillä mielestäni on ennen kaikkea suuri etuoikeus saada asua täällä. Niille, jotka marisevat lauttamatkojen hinnoista tai pizzataksin puuttumisesta, julistan mielelläni, että saaressa asuminen tarkoittaa tietyistä mukavuuksista tinkimistä. Tänne muuttaessaan pitäisi tietää, mihin tulee. Nyt, kaupan häätämisen alla, valittamiseen on minunkin mielestäni todellinen syy. Täällä on aina ollut ruokakauppa. Päivittäistavara- Pieni ihminen tarvitsee lähikaupan Suomenlinnaseura ry KAUPPAKASSI KAUPPAA VARTEN Suomenlinnaseura ry on painattamassa kankaisia kauppakasseja. Kassin hinta on tasan 2 euroa. Kassien valmistuskustannukset ovat hiukan alle kaksi euroa kappaleelta, ja oletetun myyntivoiton Suomenlinnaseura ry antaa paikallisen ala-asteen retkeilytoimintaan. Kasseja on sekä lyhyt- että pitkähihnaisina. Kassia myydään kaupan tukimielenosoituksessa tiistaina sekä sen jälkeen Suomenlinnan kioskilla. kauppa ei ole ylellisyys, vaan välttämättömyys. Ruokakaupan lähteminen saarilta olisi liian suuri muutos Suomenlinnan luonteeseen. Niiden tahojen, joilla on valta päättää kaupan kohtalosta, pitää tuntea vastuunsa ja ymmärtää, että kyseessä ei ole vain yksityisasia. Auli Aho MUISTAMATON UUDESSA TILANTEESSA On todellakin sääli, että kauppa (Siwa tai jokin muu) ei saa mahdollisuutta jatkaa historiallisessa paikassaan. Kauppaa päivittäin käyttävänä olen muiden ohella uudessa tilanteessa, jos kauppa tyystin häviää saarelta. Tällöin tuttu tilanne, ainakin joskus meillä, mä unohdin ostaa... saa aivan uudet ulottuvuudet. Eli tulevaisuus saattaa tuoda tullessaan valtavia paineita muistaa päivittäisostokset pienintä yksityiskohtaa myöten. Muistamattoman on syytä varautua parin tunnin ylimääräiseen lauttamatkaan tai pahimmassa tapauksessa tukkapöllyihin tilanteen ollessa keittiössä kriittinen. Siis muistiharjoituksia ja tukka lyhyenä. Esa Toivanen ps. Me lyhythiuksiset (ajellut tai naturel) olemme jo ehkä ennakoineet tulevan tilanteen vakavuuden. MITÄ SIWA MEILLE MERKITSEE? Äiti: Koska täällä on kauppa, arkea voi pyörittää jouhevasti, kaupassa tulee käytyä joka päivä. Lapsi: Sieltä ostetaan aina meille ruokaa kotiin ja sitten niitä syödään. Isä: Siwa on kohtauspaikka, jossa nälkäinen kohtaa ravinnon, janoinen juoman, utelias tietävän, asiakas kauppiaan ja turisti alkuasukkaan. Äiti: Jos kauppaa ei ole, joka viikonloppu on varattava ainakin puoli päivää ruokaostoksiin mantereella. Ihmettelen kyllä millä keinoin saa viikon ostokset hommattua tänne kauas lauttarannasta. Isä: Tämä paikka on pieni maailmanperintökylä keskellä kaupunkia ja sen kylän keskellä on kauppa, josta haetaan leipää ja lihaa tämän linnoituksen luiden päälle, luodaan oikeasti elävää yhteisöä lapsineen, aikuisineen, vanhuksineen ja kaiken maailman vieraineen. Jos täältä kauppa katoaa, häviää iso osa kyläelämästä mantereen puolelle. Koululainen: Niin, Siwa on sitä, ettei tarvitse koko ajan rampata mantereelle ostamaan sieltä ruokaa. Jos Siwa lakkaa se on katastrofi. Lapsi: Jos kauppaa ei sitten enää ole, niin sitten se täti kai asuu siinä. Miksi se lopettaa sen kaupan? Mikä sen tätin nimi on? Perhe Kustaanmiekalta AINA VOI MUUTTAA Millä ajalla kolmen kasvavan nuoren saaressa työskentelevä äiti käy kaupungissa kaupassa? Kapungissa kaupassakäyntiaika on sekin sitten pois perheen yhteistä ajasta! Monet haluavat tänne asumaan, ja jos ei tämä tämmöisenä kelpaa, niin aina voi muuttaa vaikka Jerseyn saarille, jossa a-luokan kansalaisten arvot kelpaavat asujaimistolle. Laura KAUPPA ON MEILLE KORVAAMATON Meidän perheeseemme kuuluu vanhemmat sekä 8- ja 5-vuotiaat tytöt. Ostamme paljon elintarvikkeita kauppahallista, torilta ja S-marketista, jotka ovat kaupungilla helposti saavutettavissa. Kotisaaremme lähikaupan valikoima on suppea, mutta sen tuotevalikoima riittää monipuolisen ja hyvän kotiruuan laittamiseen. Lähikaupasta ostamme ainakin maitotuotteet, mehut ja paperitavarat. Usein ostoslistaan kuuluvat myös hedelmät ja vihannekset, joiden kuljettaminen pitkiä matkoja etenkin talvisaikaan ei ole järkevää. Periaatteessa emme ole riippuvaisia lähikaupasta, onhan perheessämme kaksi reipasta ja rivakkaa kaupungissa säännöllisesti liikkuvaa aikuista. Tämänhetkisen tilanteemme perusteella emme kuitenkaan ole sitä mieltä, ettei lähikauppa ole tarpeen. Emme aio väheksyä päiväkotia, kun nuorempi lapsi siirtyy koulunpenkille tai koulua, kun lapset menevät kaupunkiin kouluun. Vaikka meillä ei jonain päivänä ole enää tarvetta lasten päivähoidolle ymmärrämme, että monella muulla on tällainen tarve. Ja rehellisesti sanoen kauppa on meille korvaamaton. Jos lähikauppamme lopetetaan tai vaikka se siirrettäisiin Suomenlinnassa toiseen paikkaan, murehdimme vähemmän sitä, mitä tapahtuu kuin sitä, mistä syystä tämä tapahtuu. On vaikea ymmärtää kenenkään vetoavan yhden tai muutaman yksilön hyvinvointiin viedessään sadoilta muilta saavutetun edun ja jättämällä samalla huomioimatta historiallisen saaremme perinteet. Kaupan lopettamisen perusteluja voi pitää samanlaisena rehellisyytenä, jolla siat Orwellin Eläinten vallankumouksessa perustelivat valtaansa: Kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia, toiset eläimet ovat vain tasa-arvoisempia kuin toiset. Rehellisyydestään huolimatta kauppakiinteistön omistajat olisivat edes yhteisöllisyyden vuoksi voineet yrittää keksiä parempia perusteluja kaupan lopettamiselle kuin tasa-arvoisemmuutensa osoittamisen. Maija Tiippana ja Usu Usvasalo Suomenlinnassa työskentelevinä taidekäsityöläisinä olemme huolissamme elintarvikeliikkeen kohtalosta saarella. Pidämme suuressa arvossa saaren ainutlaatuista tunnelmaa ja miljöötä. Emme ole kiinnostuneita ympärivuotisesta ostoskeskustyyppisesta toiminnasta, josta A. Karhuvaara haaveilee nettisivuillaan. Olemme tyytyväisiä Susisaarella sijaitsevaan hauskaan ja idylliseen kesäkauppaamme, josta toivomme satunnaisen matkailijan löytävän työmme jatkossakin. Viaporin Taidekäsityöläiset ry

5 5 Toissijaista toimintaa? Kauppakiinteistön omistajan kansanedustaja Sjöblomin liiketoimintajohtaja Arto Merisalo ilmoitti Helsingin Sanomissa, että kauppa sopisi esimerkiksi Rantakasarmiin, jossa on nykyään hyvin toissijaista toimintaa ja ravintola. Suokin Sanomat päätti selvittää, mitä ihmeen toissijaista toimintaa hoitokunta on päästänyt Rantakassuun pesiytymään. Aloitetaan kaupungin puoleisesta päästä. Siellä on Ravintola Suomenlinnan Panimo, mutta se ei siis kuuluu joukkoon. PANIMO? Ravintolan käytävästä löytyy maltaantuoksuinen Suomenlinnan Panimo, jota pyörittää insinööri Jussi Heikkilä. Hän kertoo, että Panimo perustettiin vuonna 1997 osittain siksi, että Suomenlinna matkailukohteena tarvitsee ympärivuotisia palveluja. Panimo tuottaa tällä haavaa kolmea omaa olutta, vaaleaa Höpken Pilsiä, vahva vahvaa Helsinki-Portteria ja maltaista Coet Alea. Varsin ylimieliseltähän tuo väite tuntui, sanoo Jussi, joka on kehittänyt itse kaikki panimonsa tuotteet. Hän opiskeli oluenpanoa pari vuotta jo ennen yrityksen perustamista ja on ollut alan tutkijana VTT:llä. Myös Panimon laitteisiin on tehty mittavat investoinnit. Hmm, vaikuttaa aika määrätietoiselta hommalta, ja on kaiken lisäksi yrittäjyyttä. Tästä ei voi olla kyse. GALLERIA? Toisella puolella aulaa avautuu Helsingin taiteilijaseura ry:n näyttelytila. Täällä ei ainakaan tuoteta mitään! Mikähän seura se tämä on ja mitä se täällä puuhaa? Netti auttaa: helsinkiläisen ammattikuvataiteilijan järjestö on perustettu vuonna 1967 valvomaan ja edistämään kuvataiteilijoiden ammatillisia etuja, sekä kasvattamaan kuvataiteen tuntemusta... Rantakasarmin näyttelytoiminta siirtyi sille keväällä Ja sen tavoite on... luoda tiloja ja mahdollisuuksia kiinnostavan, tunteita koettelevan ja rajojakin rikkovan nykytaiteen kokemiselle... esitellä nykytaidetta uusille yleisöryhmille... Jassoo. Töiden saaminen galleriaan on tuskin toisarvoista taiteilijoille. Ja näyttelyt ovat iso osa Suokin kulttuuritarjontaa, mutta ehkä se ei riitä. Tämän täytyy olla toissijaista: 300 neliötä ja melkein tyhjillään! Mutta: Kokoomuksen periaateohjelma sanoo, että Kulttuuria on edistettävä uutta luoden ja erilaisten käsitysten arvo tunnustaen. Siis käskymuodossa! Tästäkään ei voi olla kyse, jollei Merisalo nyt ole ihan eri linjoilla kuin päämiehensä. ja Jari Puolakka, jotka ovat pyörittäneet bisnestään 11 vuotta ja laajentaneet ja investoineet pikkuhiljaa? Nauroin katketakseni, kun luin sitä juttua, sanoo Markku. Oli se kyllä aika törkeätä, varsinkin kun me saamme koko ajan kuulla, miten kallisarvoisia ja korvaamattomia me olemme. Kioski työllistää ympäri vuoden kaksi ja kesäisin seitsemän ulkopuolista. Eivätkä kioskin vaatimat investoinnitkaan eivät ole niin vähäpätöisiä kuin voisi luulla. Esimerkiksi juuri hankittu pehmiskone maksoi euroa! Vaikuttaa kaikkea muuta kuin toissijaiselta tämäkin. Jatketaan. GRANIITTI RY? Yhdessä ovessa lukee Graniitti ry ja sen takaa löytyy työhuoneita. Tämä se varmaankin on! Mitähän työtä täällä tehdään? Ja kuka? Yksi ovi vie Tuomo Väänäsen eli Vännin työhuoneeseen. Harjoittelen täällä ja teen erilaisia muita projekteja, sanoo mies. Hän toimii opettajana ja soittaa rumpuja Pelle Miljoona & Rockers -yhtyeessä. Keikkaa pukkaa. Seuraava työhuone kuuluu Jukka Perkolle. Tämä Kustaanmiekalla asuva jazzmuusikko ja saksofonisti on niittänyt erilaisia palkintoja lähes vuosittain. Perkon jazz-levy on kivunnut top 20:een ja hän on perustanut useita huippuorkestereita... Lisäksi selviää, että työhuoneiden vuokralaisena on eräs kolmaskin muusikko ja säveltäjä, joka tosin leipätöikseen toimii johtotehtävissä ison bisneksen parissa, ja sitten vielä neljäs, joka tuottaa musiikkivideoita. Ei nyt ihan toissijaista porukkaa siis täälläkään... SEAWOLF STUDIOS? Rantakasarmin toista päätä hallitsevat äänitysstudio Seawolf Studios ja levy-yhtiö Wolfgang Records. Tämä sen on siis pakko olla! Ainakin päätellen siitä, että lautalta kulkee tänne kaikenlaisia pitkätukkia nahkatakeissa. Mutta toimitusjohtaja Virpi Immonen lyö pöytään murskaluvut: tämä on Finnvoxin lisäksi Suomen suurimpia äänitysstudioita, liikevaihto on melkoinen, levyjä tuotetaan vuosittain puolisensataa. Studioissa ovat tehneet levyjään monet Suomen musiikin ykkösnimet, kuten Ismo Alanko, Kauko Röyhkä, Tomi Metsäketo, J. Karjalainen, Cantores Minores. Enenevässä määrin tuotetaan musiikkia myös kansainvälisille markkinoille. Hanoi Rocks on levy-yhtiön suurimpia tähtiä. Entäs sitten tilat? Studioiden akustiikka ja tekniikka on viimeisen päälle. Mahtanut olla melkoinen investointi. Mitä kukakin pitää toissijaisena toimintana, hymähtää Virpi. Me olemme saarelle tärkeä toimija, tuomme julkisuutta ja näkyvyyttä myös kansainvälisesti. Firma pyörii ympäri vuoden ja tuo paljon asiakkaita ravintolalle, kioskille ja kaupalle. Me olemme paikkamme ansainneet. Voin olla vain samaa mieltä. MINNE SIIS KAUPPA? Nyt iskee epätoivo, ei täältä Rantakasarmista löydy toissijaista toimintaa. Olisiko Merisalo tarkoittanut Rantakasarmin läpi vievää holvikäytävää? Sehän on aika toissijaisessa käytössä, sillä ainahan voi kiertää rakennuksen ympäri. Kaija Tuomisto Selma Green KIOSKI? Holvikäytävän vasemmalla puolella on Suomenlinnan kioski, josta saa kahvia, pullaa, virvokkeita, olutta, karkkia, lehtiä, jäätelöä, postikortteja... Lisäksi siellä voi vuokrata videoita, lotota, ladata matkakorttia ja hoitaa postiasioita. Mitenkähän toissijaisena työtänsä pitävät kioskin liiketoimintajohtajat Markku Palonen Galleria Rantakasarmin tilat ovat taiteilijoiden mieleen. Hieno valo, holvit, ikkunat ja lattia luovat kokonaisuuden, jonka ehdoilla näyttelyt suunnitellaan.

6 6 Uutta taidetta vanhassa rakennuksessa Heli Heikkinen: Painovoimasta, 2005 Rantakasarmissa on tänä kesänä esillä on nuorten taidegraafikoiden näyttely ja seitsemän nimekkään taiteilijan Naisten ranta -ryhmä. Elokuussa gallerian valtaa Heli Heikkinen Suomenlinnan miljööseen sopivin taivasmaalauksin. Rantakasarmirakennuksessa kaksi vuotta toiminut Galleria Rantakasarmi pitää yllä ympärivuotista näyttelytoimintaa. Galleria esittelee monikasvoisesti nykykuvataidetta: maalauksen ohella näyttelyissä on ollut muun muassa laaja kuvanveiston katselmus, valokuva-, video-, multimedia- ja tilataidetta sekä performanssia. Galleriassa on nähty myös kansainvälisen taiteen esittelyitä. KYNNYS ON MATALA Galleria Rantakasarmin ainutlaatuinen tila ja sijainti Suomenlinnan historiallisessa ympäristössä toimivat hyvänä laukaisualustana uusimmalle kuvataiteelle. Gallerian toiminnan tavoitteena on edistää kuvataiteen tuntemusta ja luoda tiloja ja mahdollisuuksia kiinnostavan, tunteita koettelevan ja rajojakin rikkovan nykytaiteen kokemiselle. Toiminnan lähtökohta on ei-kaupallinen kynnys on matala eikä galleriakävijän tarvitse olla maineikas taiteenkerääjä tai meritoitunut museonjohtaja. Galleria tarjoaa suomenlinnalaisille niin asukkaille kuin saarella työssä käyvillekin ympärivuotisia kulttuuripalveluita. SAARELAISET TERVETULLEITA Suomenlinnalaiset kävijät ovat ilahduttavalla tavalla löytäneet tiensä galleriaan. Sijainti lauttarannan tuntumassa tarjoaa asukkaille ja mahdollisuuden kokea taiteen kautta innostavia elämyksiä ja hiljentymisen hetkiä. Moni pysähtyy galleriaan työmatkallaan tai muutoin ohi kulkiessaan katsomaan näyttelyä ja vaihtamaan kuulumisia. Kaikki saarelaiset ovat tervetulleita avajaisiin ja näyttelyihin. Gallerian kävijämäärät ovat muutoinkin erinomaiset. Vuonna 2005 galleriassa järjestettiin kaksitoista näyttelyä, joihin osallistui kaikkiaan 160 taiteilijaa ja jotka tavoittivat kävijää. Merkittävää on myös Suomenlinnan ala-asteen opettajien ja oppilaiden kanssa käynnistetty kummiluokkatoiminta. Tavoitteena on tarjota oppilaille elävä suhde kuvataiteeseen: elämyksiä ja keskusteltavaa. KESÄISIN TAIDEOPETUSTA Vuodesta 1967 toiminut Helsingin Taiteilijaseura on kuudensadan ammattikuvataiteilijan järjestö. Seura ylläpitää myös Galleria Katariinaa Helsingin ydinkeskustassa, Rikhardinkadun kirjaston tiloissa sijaitsevaa Taidelainaamoa sekä lapsille, nuorille ja aikuisille harrastajille taideopetusta tarjoavia Kuvataidekoulua ja Kurssikeskusta Kaapelitehtaalla. Kuvataidekoulu ja Kurssikeskus toimivat kesällä Suomenlinnassa taidekoulu Maan tiloissa. Selma Green Kirsi Tiittanen: Naisten ranta, 2005

7 7 Raitin pölyyn ei vielä keinoa Terassit auki Ympäristökeskus selvittää vaihtoehtoisia pölynsidonta-aineita Keväisin katujen kuivuessa lehdistössä kannetaan runsaasti huolta katupölystä. Suomenlinnassa pölyävät raitit ovat kuitenkin ongelma koko kesän, ja sitä isompi, mitä aurinkoisempi kesä. Suomenlinnaseura oli viime kesänä yhteydessä Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen saaren pääraittien pölyämisestä. Tänä keväänä otimme yhteyttä uudelleen ja saimme asiaan selvitystä ympäristötarkastaja Jari Viinaselta keskuksen ympäristönsuojelu- ja tutkimusyksiköstä. Viinanen oli ollut viimevuotisen yhteydenottomme jälkeen yhteydessä hoitokuntaan ja Helsingin kaupungin rakennusvirastoon. Keskusteluissa oli mietitty eri mahdollisuuksia saada pöly kuriin. Esillä oli mm. jonkin toisen pinnoitteen käyttö, teiden kastelu ja liikenteen rajoittaminen. - Ongelma on hankala, koska museovirasto ei salli pinnoitteen vaihtoa ja liikennettä on vaikea sieltä kieltääkään. Joka tapauksessa hoitokunta lupasi lisätä kasteluja, kertoo Viinanen. Suokkilaisten uusi lähipoliisi Asiaan ei siis ole löydetty lopullista ratkaisua. Ainoina keinoina yrittää rajoittaa pölyämistä ovat kastelu ja suolaus, eivätkä ne auta pitkälle. Lämpimänä päivänä vesi haihtuu nopeasti. Suola sitoo vettä ja pitää pinnat kosteina, mutta kun ilmankosteus laskee, niin suolallakaan ei ole enää vaikutusta. - Selvitämme tänä ja ensi vuonna vaihtoehtoisia pölynsidonta-aineita, lupaa Viinanen. Mikäli ympäristökeskus löytää joitakin uusia aineita, niitä testataan ensi keväänä keskustassa. Jos löytyy aine, joka ei ole niin riippuvainen ilman kosteudesta kuin suola, niin se käy hyvin myös hiekkateille siis myös Suomenlinnaan. - Hoitokunnan tulisi vielä kuitenkin keskustella museoviraston kanssa vaihtoehtoisista pinnoitteista, näkee Jari Viinanen. Kaija Tuomisto Suomenlinnan uusi lähipoliisi on ylikonstaapeli Kirsi Himanen keskustan poliisipiirin kenttäyksiköstä. Lähipoliisien tehtävä on parantaa alueen turvallisuutta ja viihtyisyyttä yhteistyössä alueen asukkaiden, viranomaisten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Lähipoliisit osallistuvat omilla alueillaan erilaisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin, kuten asukasiltoihin, nuorison tapahtumiin ja vaikkapa vanhempainiltoihin. Poliisit hoitavat lähipoliisitehtäviä oman päätoimensa ohessa. Ylikonstaapeli Himasen muita ns. omia alueita ovat Eira, Kaartinkaupunki, Kaivopuisto, Länsisaaret, Munkkisaari, Punavuori ja Ullanlinna. Suomenlinnan Sanomat esitti Himaselle muutaman pikaisen kysymyksen: Kuinka hyvin tunnet Suomenlinnaa? Sen verran, mitä normaali helsinkiläinen voi tuntea. 18 vuoden poliisityön aikana olen kyllä oppinut tuntemaan Suomenlinnaa jonkin verran. Mikä poliisin kannalta on Suomenlinnassa haastavinta tai vaikeinta? Kyllä se taitaa olla se sijainti. Lähellä mutta kuitenkin niin kaukana! Mikä Suomenlinnassa on parasta? Parasta on, että on säilytetty jotain niin arvokasta kaikkien näiden vuosien jälkeen. Suomenlinna on erittäin kaunis paikka niin kesällä kuin talvella. Miten sinuun kannattaa ottaa yhteyttä ja miksi? Varmaankin parhaiten sähköpostilla, osoitteeni on Keskustan poliisipiirin kenttäyksikön puhelinnumero on (09) Yhteyttä saa ottaa, kun jokin asia askarruttaa. Toivotan hyvää ja rauhallista kesää kaikille suomenlinnalaisille! Auli Aho Kesän tietää tulleen viimeistään siitä, kun ravintoloitsijat kantavat pöytänsä ulos. Sanomat kävi tutkailemassa, mitä Suokin terassit tarjoavat. CAFE CHAPMAN JATKAA SAMOILLA LINJOILLA joka päivä buffet-lounas, 12,50 ja kolmen ruokalajin lounasmenu avoinna kesällä arkisin , la 12 21, su 12 18, lounas hinnat samat kuin viime vuonna, ei asukashintoja KAHVILA PIPERISSÄ SAA LOUNAAKSI KEITTOA päivän keitto ja leipä edelleen tarjolla päivittäin, 6,50 asukashinnat: keitto 4,70, kahvi 1 KAHVILA VANILLE TARJOILEE KEITTOA keittoa ja leipää tarjolla päivittäin, 6 kahvi asukashintaan: 1 auki kesällä päivittäin 11 18, kauniina iltoina pidempään PANIMO, KESÄERIKOISUUTENA JATKAA SAARISTOLAISPÖYTÄ saaristolaispöytä tarjolla klo , minkä jälkeen lounasbuffet viikonloppuisin à la carte -lista 7 22,70. Edullisia lämpimiä voileipiä ei valitettavasti kesällä valmisteta. ei asukashintoja RAVINTOLA WALHALLA NOSTI PIZZAN ASUKASHINTAA kaupungin hienoin terassi tarjoilee edelleen olutta muovilaseista! Nikolai tarjoilee pizzoja 8 12, fiinimmällä puolella on valmiita menuja ja à la carte-annoksia avoinna su to 12 20, pe la (jos hyvin käy). pizzan asukashinta on noussut 30 % ja on nyt 8! VALIMO ON LISÄNNYT VALIKOIMAA keittoa + leipää, 6,80, ja toasteja, alk. 4,20, tarjoillaan edelleen listalla nyt myös wokkeja ja salaatteja, 8 10 avoinna asti su-to ja pe-la Keskikesällä lähtien ma la ja su ei asukashintoja, hinnat hitusen nousseet Hyvää kesää! KÄYTÄ ILMAISUNVAPAUTTASI! Suomenlinnan Sanomien seuraava numero ilmestyy alkusyksystä. Kauppa on myös sen pääpuheenaihe. Hyvä suokkilainen, Sanomat on sinun kanavasi kertoa, mitä mieltä olet, tai julkaista, mitä olet kovalevyllesi runoillut. Toivomme erityisesti jatkoa asukkaiden ja muidenkin lukijoidemme kommenteille kaupan tilanteesta. Lehteen tarkoitettu aineisto tulisi lähettää mennessä osoitteeseen Auli, Enna, Kaija, Maija ja Maikki / Sanomien toimitus

8 8 Laulu avartaa sielua Linnoituksen Laulajat, uusi sävel Suomenlinnan monimuotoisessa musiikkiperheessä Kaisa Kuuranne osuutta ja kiteytti muun muassa vapaasti suomentaen seuraavaa: Ottaen huomioon, että kaikki esiintyjät ovat harrastajia, ovat tukijoukot tehneet hienon työn... Tiedä häntä, vaikka jotkut pääsisivät vielä pitkälle jonain päivänä. Yleisö oli tyytyväinen. Linnoituksen Laulajien kevätkonsertti pidettiin Suomenlinnan Upseerikerholla toukokuun 17. päivä ja kuoro osallistui suomenlinnalaisten harrastajien esiintymiseen Chapmanissa Syyskaudelle on suunnitteilla mm. musiikilliset iltamat. LAULU KUTSUU LAULAMAAN Kaisa Kuuranne Sateisena syksyn sunnuntaina kokoontui Suomenlinnan kirkkoon joukko kosteaa keliä uhmaavia saarelaisia toteuttaakseen monivuotisen haaveensa, perustaaksen kuoron Piritta Koivukosken johdolla. Vaikka alkuperäiseksi harjoittelupaikaksi ajateltiinkin kirkkoa, ei suunnitelmissa ollut kirkkokuoro, vaan ohjelmistossaan kaikkiruokainen kyläkuoro. Akustiikaltaan upea kirkkosali jouduttiin kuitenkin jo alkumetreillä jättämään, minkä jälkeen kuoro on harjoitellut aluksi kirjastossa ja nykyään upseerikerholla. Linnoituksen Laulajat harjoittelee kerran viikossa. Ohjelmisto kasvaa kerta kerralta. Repertuaarissa löytyy iloa ja kaihoa uudempia suomalaisia säveliä, tuttuja kansanlauluja ja blueshenkisiä negrospirituaaleja. Pysyäkseen innostuneessa terässä kuorolla on julkisia esiintymisiä jopa neljästi vuodessa! Laulajia onkin kuultu tähän mennessä joulutapahtuman jukeboxissa, minimatineassa kirjastossa ja Viapori Winter Bluesissa. Jazzrytmit-lehden toimittaja Tony Rönnberg kehui viimeksi mainitun konsertin harrastaja- Linnoituksen Laulajissa on tällä hetkellä parisenkymmentä aktiivista jäsentä, naisia ja miehiä. Lukukausimaksu on nimellinen ja kattaa nuottikustannukset. Ohjelmisto on yhtäaikaa leikkisän helppo ja vakavan vaativa. Kuorossa ei ole tasokoetta, joten kainompikin voi liittyä mukaan. Vahvemmat tukevat ujompia, ja pian untuvikkokin huomaa laulavansa mukavassa joukossa täysin palkein. Aloittaa voi milloin vain, missä iässä tahansa. Laulu puhdistaa mielen ja keuhkot, hieroo äly- ja muistinystyröitä sekä elävöittää tunneelämää. Kun oppii viikoittain jotain uutta ja antaa musiikin soida läpi sielun, kokee syntyvänsä yhä uudelleen. Tervetuloa niin miehet kuin naisetkin, nuoret ja kypsemmät, tilaa on ja ääntä kaivataan! Lisää tietoa saat soittamalla Piritta Koivukoskelle numeroon Helena Valve Kaisa Kuuranne

9 9 Mikä puistolle nimeksi? Suomenlinnan nimistösuunnitelma valmisteilla Suomenlinnan saarten, salmien, siltojen, aukioiden ja puistojen nimet ovat olleet kevään aikana asiantuntijoiden syynissä. Valmisteilla on virallinen nimistö, joka siirtyy aikanaan asemakaavaan ja karttoihin. Asukkaille asia esitellään, kun kaavaluonnos on valmis. Suomenlinnan nimistö on ollut usean asiantuntijakokouksen aiheena kuluvan kevään aikana. Pöydän ympärillä, karttojen äärellä, ovat istuneet Suomenlinnan asemakaavaa kaupunkisuunnitteluvirastossa valmisteleva arkkitehti Janne Prokkola, nimistönsuunnittelija Hanna Ikonen, Suomenlinnan nimistöntutkimusta tekevät FM Riikka Eskelinen ja professori emerita Marianne Blomqvist, Museoviraston edustaja Helena Rosén sekä suunnittelupäällikkö Heikki Lahdenmäki ja arkkitehti Reetta Amper Suomenlinnan hoitokunnan edustajina. Kokouksissa valmistuu nimistöehdotus asemakaavaan merkittäviksi Suomenlinnan karttanimiksi. Suurennuslasin alla ovat saarten, salmien, siltojen, aukioiden ja puistojen nimet. Samalla puntaroidaan onko osoitejärjestelmää tarpeen muuttaa. Selvitystyön perusteella Suomenlinnalle toivotaan löytyvän looginen ja historiallisesti perusteltu virallinen nimistö, jota voidaan esittää Helsingin kaupungin nimistötoimikunnalle. Nimistöasia on hankalampi kuin luulinkaan, siihen sisältyy yllättäviä seikkoja, mitä ei tule ajatelleeksi. Voidaan sanoa, että virallistettuja nimiä tarvitaan yleisen informaation vuoksi sekä turvallisuuden vuoksi. Vaikka asukkaat toki tietävät paikat, vieraille ja ulkopuolisille on voitava osoittaa sijainnit jollain tavoin, työryhmässä mukana oleva intendentti Helena Rosén kuvailee tehtävän luonnetta. Mielestäni on tärkeää, että asemakaavassa vahvistettavat nimet ovat historiallisesti oikeellisia, toimivia välineitä, eivät paikalle vieraita. TARVITAANKO LISÄÄ NIMIÄ? 1700-luvun merilinnoitusten portit, kadut ja aukiot saivat nimensä kuninkaiden, aatelisten rahoittajien, suunnittelijoiden ja heidän oppiisiensä mukaan. Suomenlinna on malliesimerkki ajan eurooppalaisesta linnoitusrakentamisesta nimistöään myöten. Asiantuntijakokouksissa punnitaan parhaillaan sitä, onko linnoituksen osoitejärjestelmän muuttaminen tarpeellista ja missä määrin julkishallinnon suositukset sitä edellyttävät. Osoitejärjestelmän muuttaminen vaatisi nimeämään linnoitukseen katuja tai aluenimiä. Nykyisen saaren kirjaimen ja talon numeron yhdistelmää täydentävä järjestelmä helpottaisi suunnistamista linnoituksessa ja auttaisi pelastusviranomaisten löytämistä perille. Mikäli osoitejärjestelmän täydentäminen koetaan mielekkääksi, pohdittavaksi jää, missä määrin uusia nimiä tarvitaan. ENSIN ON TUTKITTAVA Nimistöntutkimukseen erikoistunut filosofian maisteri Riikka Eskelinen sai nimistötyöryhmältä tehtäväkseen selvittää aluksi Suomenlinnan asemakaavaan merkittävien nimien alkuperän ja kirjoitusmuodot eri aikoina. Vuoden kestävän pestin loppupuolelle ajoittuu vähemmän kiireellinen selvitystyö, joka käsittää muuta Suomenlinna-nimistöä kuten linnoitteiden ja rakennusten nimet ja nimien englannin-, venäjän- ja ranskankieliset kirjoitustavat. Eskelisen tutkimustehtävä kuitenkin laajeni suunnittelupuolelle, kun jo olemassa olevan nimistön lisäksi kaavanimiehdotukseen laadittiin uusia osoitenimiä vanhojen (esimerkiksi linnoitusten osien) nimien pohjalta. Eskelinen laati suomenkielisiä nimiehdotuksia yhdessä ruotsinkielisen nimistön asiantuntijan Marianne Blomqvistin kanssa. Suunnittelun taustatyönä hän käytti kaikkia saatavilla olevia dokumentteja, mm. karttoja aina 1740-luvulta lähtien ja kaikenlaista Suomenlinnaa koskevaa kirjallisuutta. Yksi lähteistä on suomenlinnalaisen Auli Ahon aineistonkeruutyö kesältä Nimistönsuunnittelussa täytyy ottaa huomioon monta asiaa. Ensisijaisesti uutta kaavanimistöä tulisi suunnitella jo olemassa olevan nimistön pohjalta. Kuitenkin nimien pitää olla muista Helsingin nimistä erottuvia, sanoo tutkija. Sellaiset helppotajuiset nimet kuten Saunalahti ja Kultaranta eivät hänen mielestään kuulosta erityisen suomenlinnalaisilta; sen nimisiä paikkoja on muuallakin. Suomenlinnalla on pitkä ja merkittävä historia, joten kaavanimistöön olisi tärkeää ottaa historiallisia nimiä, kuten Bielke, Seth ja Chapman. Historiallisten ja usein vierasperäisten nimien käytössä täytyy kuitenkin ajatella nimen selkeyttä, Eskelinen pohtii. Suunnittelutyö on siis jatkuvaa tasapainottelua monen vastavoiman välillä: onko nimi parempi, jos sillä on historiallinen kaiku vai pitäisikö sen olla loogisesti muodostettu esim. saaren nimen pohjalta? ASEMAKAAVA VAHVISTAA MYÖS NIMISTÖN Suomenlinnan asemakaavan valmistelu aloitettiin vuonna 2004 ja tavoitteena on saada kaavaluonnos valmiiksi vuodenvaihteeseen mennessä. Nimistön vahvistaminen on yksi valmistelun osa-alue muiden joukossa. Myös nykyisten asukkaiden näkemys nimistöstä on tärkeä. Asukkaille asia esitellään, kun kaavaluonnos valmistuu. Nimistö vahvistuu asemakaavan yhteydessä. Kun kaupunginhallituksen asettama nimistötoimikunta on käsitellyt nimistöehdotuksen, kaavaehdotus voidaan ottaa esille kaupunkisuunnittelulautakunnassa, jonka jälkeen se lähtee lopulliseen päätöksentekoon kaupunginvaltuustossa. Synnöve Vaari Timo Hellsten kerää ryhmähaastatteluin aineistoa pro gradu -työhön, joka käsittelee ihmisten tapaa käyttää paikoista eri nimiä. Riikka Eskeliseltä on tilattu Suomenlinnan nimistötutkimus. NOAN ARKKI VAI NOOAKIN ARKKI? Lempinimeä ei käy vaihtaminen. Lempinimet elävät yleensä puhekielessä. Hyvästä esimerkistä käy Suomenlinnan vanhin asuinkerrostalo, rakennus C 54, jonka epävirallinen nimi on lähtöisin Raamatun kertomuksesta Nooan arkista. Talon 250-vuotisen historian aikana nimelle on ehtinyt kertyä monta muotoa kuten Noan arkki, Noakin arkki, Nooan arkki ja Nooakin arkki sekä Nookkari. Paitsi nykyasukkaiden suussa, myös Suomenlinnaa käsittelevässä kirjallisuudessa talon nimi vaihtelee. Jopa saman teoksen sisällä, samalta kirjoittajalta, voi tavata useaa muotoa. Samoin on vaihdellut taloa koskevien kirjausten laita hoitokunnassa. Tiedusteltuani kotimaisten kielten tutkimuskeskukselta, mitä muotoa minun olisi viisainta käyttää tiedottaessani talosta esim. medialle, sain nimistötutkija Pirjo Mikkoselta neuvon selvittää aluksi, mikä on asukkaiden enemmistön käyttämä muoto. Lähdin leikkiin ja kysyin tutkijan ohjeen mukaan pitkään Suomenlinnassa asuneilta, mitä nimitystä he käyttävät rakennuksesta C 54. Tulos oli, että käytössä olivat melko tasavahvasti sekä k:lliset että ilman koota olevat muodot. Raamatun mukaista Nooan arkkia tai lyhempää Noan arkkia käytti kyselyyn vastanneista 16 ja ruotsalaisajalla puhekielessä käytettyä k:llista muotoa Noakin tai Nooakin arkkia käytti yhteensä 24 vastaajaa. Tuloksen perusteella Mikkonen suositti käyttööni nimeä Nooakin arkki. Ratkaisu perustuu siis suulliseen käyttöön. Nimi kirjoitetaan kahdeksi sanaksi ja pienellä a-kirjaimella. Nimeä on ennen kaikkea käytetty puheessa ja lausuttaessa sanassa kuuluu kaksi oota. Lopuksi todettakoon, että vaikka suositus on virallista tiedotustyötä varten saatukin, jokainen asukkaan käyttämä nimi on ainoa oikea muoto. Sillä lempinimet elävät omaa elämäänsä. Synnöve Vaari

10 10 Suomenlinnakeskuksen kuulumisia Kesäkausi käynnistyi Suomenlinnakeskuksessa toukokuun alusta ja se kestää aina syyskuun loppuun saakka. Suomenlinnakeskus ja Suomenlinna-museo ovat avoinna joka päivä kello Käy tutustumassa linnoituksen historiaan Suomenlinna-museossa ja ota mukaan vieraasikin, asukaskortin haltijalle Suomenlinnamuseon sisäänpääsy on ilmainen! Kaikki KOM-teatterin Täällä Pohjantähden alla -näytelmän esitykset oli jo toukokuussa täyteen varattu syksyyn asti. Peruutuspaikkoja voi yrittää metsästää. SuLaKe teatteri esittää jättiläistäkin suuremman seikkailunäytelmän Riikka Palonen LASTENTEATTERIA, PURJEHDUSTA JA JAZZIN SÄVELIÄ Linnoituksen lapsia ilahduttaa jo yhdeksättä kesää Ehrensvärd-seuran järjestämä Kadonneen kruunun jäljillä -seikkailu. Kierrokseen on koottu kaikki parhaat palat vuosien varrelta. SuLaKe-teatterin Avaruussukeltaja viihdyttää lapsikatsojia Lelumuseon pihalle pystytetyssä telttanäyttämössä. Suomenlinnan kesäteatteri tarjoaa tänä kesänä aikuisille suunnatun Täällä Pohjantähden alla näytelmän. KOM-teatteri palaa juurilleen Suomenlinnaan, josta teatterin taival alkoi 30 vuotta siten. Liput ovat tuttuun tapaan haluttua tavaraa, joten ne kannattaa hankkia hyvissä ajoin. Kesän musiikkitarjonta saaressa on taattua tavaraa. Kesäkuussa 1700-luvun sävelmiä ja piknik-konsertti kuullaan Les Lumieres Valistusajan kulttuurifestivaalin yhteydessä. Viapori Jazz virittää tunnelmaa elokuun tummeneviin iltoihin jo kuudetta kertaa. Suomenlinnan kirkossa kuullaan Urkukesän konsertteja heinäkuisina torstaina. Saariston merihenkiset tapahtumat avaa MeriViaporin kesäkuussa. Hai-veneiden 70- vuotisjuhlakilpailu nähdään elokuussa ja viikkoa myöhemmin veneilijät kokoontuvat Viaporin Tuoppiin ja sen perinteiseen iltajuhlaan. KAPINAN 60 TUNTIA JA MUUT MUSEOIDEN ERIKOISNÄYTTELYT Viaporin venäläisessä varuskunnassa tykkimiehet nousivat kapinaan upseeristoa vastaan 30. heinäkuuta vuonna Näyttely kertoo kapinapäivien intensiiviset vaiheet ja yhdistää ne Venäjällä alkaneeseen poliittiseen kuohuntaan, joka lopulta johti lokakuun vallankumoukseen. Lelumuseon uudessa Verantagalleriassa voi tänä kesänä ihailla 100-vuotiaan Käthe Kruse -nukketeollisuuden nukkeja. Sotamuseon Maneesin erikoisnäyttely kertoo suomalaisen rauhanturvaajan elämästä ja rauhanturvatoiminnasta 50 vuoden aikana. Tullimuseon erikoisnäyttelyssä perehdytään Pohjolan Klondyke-tullitoimintaan Liinahamarissa vuosina TAIDETTA, KÄSITYÖTÄ JA SUOMENLINNA- AIHEISIA TUOTTEITA Helsingin Taiteilijaseuran ylläpitämä Galleria Rantakasarmi tarjoaa vaihtuvia nykytaiteen näyttelyitä ympärivuoden. NIFCAssa on loppukesällä italialaisen taitelijan Savina Tarsitanon näyttely. Vajassa B 33 on esillä Viaporin Tuoppi -kilpailusta kertova valokuvanäyttely. Viaporin Taidekäsityöläisten ylläpitämässä kesäkaupassa b34 on kaupan yhdistysten jäsenten korkealaatuista, Suomenlinnassa valmistettuja tuotteita. Paikan päällä voi tavata taiteilijoita ja saada tietoa työpajojen avoimista ovista. Rakennuksen toiseen päätyyn viime kesänä avatusta Ehrensvärd-seuran Museokaupasta löytyvät Suomenlinna-aiheiset tuliaiset kesäreissulta. Kesäkaudella Suomenlinnan palvelutarjonta on runsaimmillaan. Kauden aukioloajat, pääsylippujen hinnat ja tapahtumien ajankohdat löydät kolmikielisestä Kesä esitteestä. Päivittäisten opastettujen kävelykierrosten ja Suomenlinna-museon laajakangasesityksen avulla kesälomalle saapuvat sukulaiset ja tuttavat on helppo tutustuttaa kotisaaren historiaan. Muistathan käydä myös kurkkaamassa www. suomenlinna.fi -sivujen tapahtumakalenteria, joka kertoo ajankohtaisimmat tiedot saaren tapahtumista. Kesäisin terveisin, hoitokunnan matkailutiimi Katja Siberg, Tiina Virolainen ja Milla Öystilä Museovirasto klo & klo klo klo ja 6.8. klo Lippuvaraukset: puh ja Liput 8 e. Musiikkinäytelmä koko perheelle. Katettu katsomo! Susisaarelle johtava silta viime vuosisadalla.

11 11 Uusi Verantagalleria avattiin Lelumuseossa Toukokuussa avatussa Verantagalleriassa on tarkoitus järjestää vaihtuvia näyttelyitä, pienimuotoisia konsertteja, teatteria ja mitä hauskaa ja kivaa nyt keksitäänkään! Ensimmäiseksi sen valloittivat saksalaiset Käthe Krusen nuket. Ajatukseni ovat pitkään askarrelleet Lelumuseon rannan elävöittämisessä. Toki ensimmäinen askel olisi jos suokkilaiset saisi mieltämään rannan Lelumuseonrannaksi, eikä Kaatiksenrannaksi, niin kuin se vielä 70- luvulla oli. Samalla tavalla tämä talo, jossa museo sijaitsee oli samaan aikaan vielä ehdotettu purettavaksi, joten eiköhän se siitä. Viime kesänä rantaa elävöitti ja elävöittää tänä kesänä myös! SuLaKe-teatterin fantastinen Avaruussukeltaja. Lisää jotakin tällaista, ajattelin. Tapahtumat voisivat olla sellaisia, jotka tuntuvat hyviltä Lelumuseon yhteydessä. Lasten tapahtumat ovat myös tervetulleita, mutta ihan oikeasti, suurin osa asiakkaistamme tulee tänne ihan ilman lapsia. Nyt vain ideoita ensi vuoden joulutapahtumaan! Tai pääsiäiseen. Kuka ehtii ensin? KÄTHE KRUSE -NÄYTTELY VERANTAGALLERIASSA KESÄLLÄ 2006 Viime syksynä tein työmatkan Saksaan, vanhaan leluteollisuuden kehtoon, ja kävin silloin myös Käthe Kruse -nukketehtaalla ja museossa. Visiitti oli antoisa, ja matkan jälkeen soittivat ja kyselivät mahdollisuutta näyttelyn tekoon yhteistyössä tarjous, josta ei voi kieltäytyä! Nämä nuket ovat nimittäin omalla suosikkilistallani, mm. Käthe Krusen Friedebald -nukke on komistanut museon julistettakin jo muutaman vuoden. Toukokuun 20. päivästä lähtien Verantagallerian siis valloittaa saksalainen Käthe Kruse -nukketeollisuus. Museon erikoisnäyttelyssä esitellään Käthe Krusen ( ) henkilö- ja perhehistoriaa sekä nukkeja tietenkin. KÄTHE KRUSE ÄITI, TAITEILIJA JA LIIKENAINEN Käthe Kruse eli Katharina Simon syntyi vuonna 1883 Breslaussa Saksassa. Hän kouluttautui näyttelijäksi ja tuli tunnetuksi Berliinin teattereissa taiteilijanimellä Hedda Somin. Berliinin trendikkäissä kahviloissa boheemit tapasivat toisiaan, 18-vuotiaana Käthe rakastui 46 vuotiaaseen kuvanveistäjään Max Kruseen, ja he saivat liittonsa aikana seitsemän lasta. Kerran joulun alla Käthen ja Maxin tytär Mimerle tarkkaili äitiään, kun tämä kylvetti nuorempaa sisarusta. Minäkin haluan Bambinan, vauvan, sellaisen kuin sinulla ja Äiti Marialla on, tytär ilmoitti. Käthe kertoi tästä toivomuksesta miehelleen ja pyysi tätä hankkimaan nuken. Isä etsi Berliinin tavarataloista vauvanukkea tyttärelleen joululahjaksi, mutta ei löytänyt sopivaa. Äiti teki lopulta tyttärelleen nuken itse, perunasta ja hiekalla täytetystä pyyheliinasta. Mutta nukkea täytyi vielä kehitellä perunalle piti löytää parempi vaihtoehto. Lopulta nuket ommeltiin kankaasta ja täytettiin napakoiksi eläimen karvalla. Kasvonpiirteitä lainattiin omilta lapsilta, ja nukeista tuli hyvin aitoja ja hellyttäviä! Yhtäkkiä kaikki halusivat sellaisia nukkeja lämpöisiä, pehmeitä ja aidon oloisia niin kuin oikea lapsi. Ratkaiseva oli 150 nuken tilaus Yhdysvalloista: Käthe palkkasi maalareita ja kotityöläisiä, muutti Berliinin asunnon työpajaksi ja alkoi tuottaa nukkejaan. Hän anoi ensimmäistä patenttiaan vuonna 1910 ja oli tästä lähtien paitsi äiti, myös taiteilija ja liikenainen. Käthe Krusen historiaan mahtuu kaksi maailmansotaa ja Saksan jakaminen. Nukkeverstas on sinnitellyt näihin päiviin Käthen periaatteesta tinkimättä: Käsityö! En koskaan aio jättää tätä periaatetta. Käsi seuraa sydäntä. Vain käsi voi tuottaa sellaista, joka käden kautta palaa sydämeen. Petra Tandefelt Käykää tutustumassa Lelumuseon uusiin ja ensimmäisiin nettisivuihin on muuten ihan itse tehty! Käthe Kruse -nukkeverstaan valmistama Puppe IX Friedebald 1930-luvun alusta. Nukella on yksityiskohtiaan myöten alkuperäinen vaatetus

12 12 Anna-Maija Terävä PIENIÄ IHMEITÄ -TANSSIESITYKSET Suomenlinnan Susisaaressa (Vaja B 33) Koreografia, tanssi ja äänet: Riikka Siirala ja Laura Kairamo Kesto 30 min Liput 3 / 5 euroa 17.6 klo 14 (lm) ja klo 14 (lm) ja klo 14 (lm) ja 15 (lm) 20.6 klo 14 (lm) ja 15 (lm) 21.6 klo 14 ja 15 Lippuvaraukset ja lisätiedustelut: Suomenlinnassa kesäkuussa esitettävä Pieniä ihmeitä -tanssi- ja ääniesitys on luotu varta vasten vauvoille. Samalla lämminhenkinen ja värikylläinen esitys on raikas elämys myös varttuneemmalle väelle. Pieniä ihmeitä -tanssiesitys perheen pienimmille Suomenlinnalainen tanssitaiteilija ja tanssinopettaja Riikka Siirala sai idean vauvatanssista äitiyslomallaan. Ennen äitiyslomaansa hän vielä epäröi vauvan raahaamista teatteriin, mutta nähtyään erilaisia esityksiä tuli toisiin ajatuksiin. Mukaan idean toteuttamiseen hän houkutteli toisen suokkilaisen, Teatterikorkeakoulussa tanssija teatteripedagogiikkaa opiskelleen Laura Kairamon. Tanssijoiden yhteistuumin ideoiman ja toteuttaman esityksen erityinen kohderyhmä on 0 1-vuotiaat. Saatuaan kokemusta esityksestä molemmat tanssijat löysivätkin vauvoista loistavan yleisön. Suomenlinnalaisvauvat Siiralan oma vuoden vanha Viljo-poika mukaan lukien ovat olleet hyvä koeyleisö: heiltä saatu suora palaute on ollut estottoman myönteistä. Esitys pyrkii liikkeen ja äänen yhteisvaikutuksen avulla vuorovaikutukseen vauvojen kanssa. Tanssijat muodostavat käsillään ja jaloillaan laajoja, pehmeitä kaaria ja ottavat katsekontaktin vauvoihin. Koreografiassa on paitsi nykytanssin liikekieltä, myös vanhemmille ja lapsille tuttua liikehdintää, esimerkiksi ryömimistä ja kurkottamista. Esityksen loppusuoralla raikkaana, värikylläisenä lisämausteena toimivat suuret värikkäät sateenvarjot, joiden liikehdintää pikkuiset tapittavat herkeämättä. Äänimaailmassa on niin kansanlaulun vaikutteita siitä kiitos kansanlaulaja Veera Voiman ideoille kuin lapsille tuttuja sanoja kuten lennä, lennä leppäkerttu. Esityksen liike- ja äänimaailma ovat syntyneet käsi kädessä improvisaation avulla. Esitys tehdään tietoisesti pienelle yleisömäärälle. Näin vauvoilla on turvallinen olo ja tärkeä katsekontakti esiintyjiin säilyy. Myös yleisön reaktiot ovat välittömiä ja suorassa vuorovaikutuksessa esiintyjien kanssa. Tässä esityksessä on sallittua toteuttaa myös itseään: vaikkapa syödä, juoda, maiskutella, tanssia ja taputtaa! ASUKASESITYKSESTÄ POISTUTTIIN HYMYSSÄ SUIN Suomenlinnan päiväkodissa toukokuussa nähty päiväkoti- ja asukasesitys, jota olin kolmen kuukauden ikäisen tyttövauvani kanssa katsomassa, piti niin paikalla olleet vauvaikäiset kuin päiväkodin 1 3 -vuotiaista lapsista koostuvan yleisönsä hyvin otteessaan. Pikkuiset tapittivat puolisen tuntia kestänyttä esitystä innostunut virne kasvoillaan. Samalla esitys oli iloisuudessaan ja värikkyydessään raikas elämys myös vauvojen varttuneemmille seuralaisille, jotka poistuivat esityksen päätyttyä selvästikin hymyssä suin. Saattoipa jotakuta pientä katsojaa ja miksei isompaakin päästä pistämään pienen pieni tanssikärpänenkin. Anna-Maija Terävä Anna-Maija Terävä Laura Kairamo (vas.) ja Riikka Siirala ja tanssivat vauvoille Helsingin Annantalolla Pieniä ihmeitä -esityksen ensi-illassa toukokuussa. Esityksen voi nähdä Suomenlinnassa kesäkuussa.

13 Pieniä ihmeitä -esityksen takana on varsinainen moniottelija 13 Riikka Siirala on melko uusi kasvo Suomenlinnassa, mutta on ennättänyt olla jo monessa mukana. Tämän 28-vuotiaan energisen tanssitaiteilijan ja tanssinopettajan esiintymisen palo syttyy etenkin improvisoinnista. Tanssin maailma tempaisi Riikan mukaansa teini-iässä harrastelijateatterissa, jossa häntä kiehtoi paitsi näytteleminen myös tanssi ja musiikki. Lopullisen sysäyksen tanssijan uralle antoi afrikkalainen tanssi, jonka vapauttavuus ja rytmisyys vetivät puoleensa. IMPROVISAATIO KIEHTOO Tanssijan alku päätyi opiskelemaan Outokummun uuden tanssin kouluun, josta hän valmistui vuonna Opetuksessa korostui minua kiehtova improvisaation avulla työskentely ja oman liikeilmaisun etsintä. Ja kolmen vuoden tiivis opiskelu Outokummussa ei ollut ikänsä Helsingissä asuneelle lainkaan pahitteeksi, Riikka virnistää. Valmistuttuaan Riikka on tehnyt freelance -pohjalta sekä tanssijan että tanssinopettajan töitä. Hän on tanssinut muun muassa Dario Fon ohjaamassa Matka Reimsiin -oopperassa, jonka esitykset jatkuvat myös syksyllä. Hän on ehtinyt olla mukana myös Lastenteatteri Hippiäisessä, jossa hän on esiintynyt yhdessä näyttelijä Lassi Alhorinteen kanssa. - Kiertueena esitetty lastenteatteri sisältää näyttelemistä, tanssia ja laulua. Oikeastaan kaikissa tanssiprojekteissani on ollut mukana oma ääni, sillä äänen ja liikkeen yhdistämisestä syntyvä kokonaisvaltaisuus on minulle tärkeää. Käyn myös laulutunneilla ja olen erityisen kiinnostunut kansanlaulumusiikista. Myös sitä esiintyy useissa esityksissäni. Pieniä ihmeitä -esityksen lisäksi Riikka on toteuttanut keväällä 2006 myös oman soolotanssiesityksen Aalto. Idea merestä kertovaan sooloteokseen syntyi Beninin hiekkarannalla Länsi-Afrikassa. Riikka esitti teoksensa huhtikuun lopulla kahdesti myös Suomenlinnassa Nifcan Galleriassa. Hän aikoo uusia sen syksyllä, mutta esitysajankohta on vielä epävarma. AFRIKKALAISEN TANSSIN OPETUSTA SUOKKILAISILLE Osalle saarelaisista Riikka on ehtinyt tulla tutuksi afrikkalaisen tanssin tunneilta, joita hän on pitänyt Suomenlinnassa kevätkauden Tunnit jatkuvat kuntomaneesissa myös ensi syksynä. Lisäksi Riikka on vetänyt Kuntomaneesissa vanhempi-lapsi -tanssitunteja yhdessä Laura Kairamon kanssa Riikka on asunut jokseenkin vuoden päivät Susisaaressa yhdessä miehensä ja vastikään vuoden täyttäneen Viljo-poikansa kanssa ja on perheineen viihtynyt Suomenlinnassa hyvin. - Suomenlinna on merimaisemineen, rantakallioineen, valleineen ja muureineen loistava inspiraation lähde erilaisille tanssiteoksille, kiittelee Riikka nykyistä asuinpaikkaansa. Saaressa kulkiessani olen myös miettinyt tavanomaisesta poikkeavia paikkoja tuleviin tanssiesityksiini. Kenties Suomenlinnassa voi tulevina kesinä nauttia kesäteatterin lisäksi myös ulkoilmatanssista. Maija Metsä-Pauri Uusia saarelaisia Suomenlinnaan syntyi viime vuonna viisitoista lasta. Kuluvan vuoden alussa järjestettiin Opastuskeskuksen alakertaan tämän vuosiluokan yhteiskuvaus, johon pääsivätkin paikalle lähes kaikki. Kuvan alarivin pienokaiset ovat vasemmalta Veli Leino, Maija Perko, Aliina Auramo, Peik Lahdenmäki, Emma Bister, Pinja Lehtinen ja Eliot Kamula. Ylärivissä ovat Hilla Kivinen, Eino Manninen, Nikka Tapanainen, Hertta Piilola, Miia Sippola, Mathias Ljungberg ja Viljo Larmola. Kuvan otti Yrjö Tuunanen.

14 14 Hyvää kesää! Mausteet, makeiset &lahjaideat c h i l i WANHA KAUPPAHALLI IHANIA MAKUJA JA HYVÄÄ PALVELUA - KAIKKI SAMAN KATON ALLA Liha, lintu &riista Viinit,teet &kahvit KAUPPIASESITTELYT Ihanat vihreät &hedelmät Leipä, juusto &valmisruoka Kala, äyriäiset &sushi Hyvää ruokaa! MA-PE: LA : YLI 100 PARKKIPAIKKAA AIVAN VIERESSÄ Uuteen kotiin? Hei sinä, jonka nykyinen asunto ei kooltaan, hinnaltaan tai muilta ominaisuuksiltaan ole sopiva. Vaihtoehtoja on tarjolla Suomenlinnan sisäisen asuntovaihdon kautta. Tällä hetkellä vaihtoon on tarjolla mm. Iso Mustasaarella 4h+k (128 m2 1070e/kk). Kauniissa isossa rapussa ensimmäisen kerroksen hyväkuntoinen asunto. Isot huoneet, puistonäkymät ja ranskalainen parveke. Vaihdetaan pienempään 2 3h+k tai vastaavaan. puh Susisaarella 2h+k (47 m 2 420e/kk ). Paritalo Poliisikoulun pihapiirissä, oma sisäänkäynti, naapurin kanssa yhteinen suojainen piha. Vaihdetaan isompaan vastaavaan 3 4h+k. (suora vaihto tai rinki jossa tarjolla 3h+kk 63m 2 540e/kk) puh Länsi Mustasaarella 2h+k (59 m 2 510e/kk). Hienokuntoinen ensimmäisen kerroksen asunto rauhallisessa pihapiirissä. Neliöiltään tilava ja toimiva kaksio. Vaihdetaan isompaan, vähintään 3h+k. juho. puh Iso Mustasaarella 4h+k (126 m e/kk). Ensimmäisen kerroksen asunnon perhe etsii itselleen sopivampaa asuntoa. kirsi. puh Jos olet kiinnostunut, ota yhteyttä sitoumuksetta tietysti. Useamman asukkaan vaihtorinki on myös mahdollinen. Lisätietoja asuntovaihdon säännöistä ja vaihtoon tarjotuista asunnoista löytyy hoitokunnan toimistosta. Viapori.fi vappumullistuksen jäljiltä Asukkaiden oma sähköposti- ja kotisivupalvelin Viapori.fi koki vappuna suuren mullistuksen. Joitakin ongelmia on vielä ja niitä selvitellään. Kaikilla käyttäjillä on nyt ihan oikea sopimus Suomenlinnaseuran kanssa, tiedetään puolin ja toisin, mistä on kyse ja mikä kuuluu kenenkin tontille. Tai ainakin aavistellaan entistä paremmin. VIIMEISETKIN SOPIMUKSET KUNTOON! Aika monelta oli jäänyt sopimus netissä hoitamatta, jolloin sähköposti ja kotisivutila lakkasivat toimimasta huhtikuun lopussa. Kuten useimmat ovat jo selvittäneet, sopimuksen voi allekirjoittaa myöhässäkin ja saada vanhat postinsa käyttöön. Nyt homma vain hoidetaan kynällä ja paperilla Hoitokunnan toimistossa, ja sitten odotetaan, että seuran palvelinvastaava ehtii hoitaa aineiston siirron uudelle palvelimelle. Ihan loputtomiin emme vanhaa aineistoa aio säilyttää, joten hoitakaa asia kuntoon tai heittäkää hyvästit vanhoille sähköposteille. Uuden tunnuksen haluavat (uudet asukkaat, yrittäjät) voivat samoin allekirjoittaa sopimuksen Hoitokunnan toimistossa ja saavat heti tunnuksen ja salasanan mukaansa. Hoitokunta on tässä mukana siksi, että sillä on oikeus pitää asukasrekisteriä toisin kuin Suomenlinnaseuralla. KYSYMYKSET KARLALLE Kaikki viapori.fi -osoitteisiin liittyvät kysymykset pitää kuitenkin osoittaa muualle kuin hoitokuntaan: toistaiseksi Suomenlinnaseuran palvelinvastaavalle Karla Lopille Kysymyksiä on tullutkin. Palvelinmullistus ei ole sujunut ihan ongelmitta. Joillakin ovat kadonneet vanhan postiohjelman kansiot (ne saa näkyviin postiohjelman kansiot -valikosta). POP-palvelin ei toimi ollenkaan, eli sitä käyttäneet eivät pääse kirjautumaan sähköpostiin omalla ohjelmallaan, vaan joutuvat lukemaan postin selaimella webmailissa (ohjelma kysyy tunnussanaa, mutta ei kuitenkaan hyväksy sitä). Asiaa pähkäillään edelleen. Viaporilista ei tätä kirjoittaessa ole vielä pystyssä, mutta toivottavasti tilanne on toinen, kun tämä lehti ilmestyy. SUOMENLINNAN NUORET TIETOKONEIDEN YSTÄVÄT HUOMIO! Naapureissanne on monia, jotka mielellään maksaisivat vähän taskurahaa, jos kävisitte esimerkiksi asentamassa uuden printterin, poistamassa viruksen, hiomassa sähköpostin asetuksia... hommia, jotka luultavasti osaatte helposti. Ilmoittautukaa Karla niin voin välittää osaajat tarvitsijoille. Karla Loppi Kissa luki viime numeron autoilua käsittelevää juttua tyytyväisyydestä hyristen. Vihdoinkin tartuttiin asiaan, joka puhuttaa asukkaita usein ja kiivaasti! Tekstiä lukiessa ei tarvinnut yrittää miettiä, mitä rivien välissä sanotaan. Suoraa puhetta, hienoa! Jutun seurauksena joku autoilijoista on ymmärtänyt yskän, joku toinen taas vimmastunut niin, että vie nyt jotakuinkin päivittäiset roskansakin autokyydillä. Yksityisihmisten käyttäytymistä rajoittanee lähinnä vain oma ymmärrys, mutta eikö työnantaja voi puuttua hoitokunnan työajoneuvojen käyttöön? Eikö olisi korkea aika lopettaa esimerkiksi traktoreiden kokoontumisajot kaupan edessä lounasaikaan? Voisiko lottokupongin käydä heittämässä kioskille muulla kuin traktori- ja perävaunuyhdistelmällä? Siwan arkkuun ollaan nyt sitten lyömässä viimeistä naulaa. Rakennuksen ostaja ei talokauppaa tehdessään ilmeisesti huomannut, että alakerrassa on ruokakauppa. Ostaja ei varmaankaan lukenut maanomistajan kanssa tehtyä vuokrasopimustakaan, joka edellyttää, että alakerrassa on liikehuoneisto. Mitenkään muuten Kissa ei tätä ymmärrä, sillä ei kai kellään ole otsaa ajaa meidän ainoaa kauppaamme pois vain itsekkäiden tarkoitusperien vuoksi. Kylillä kuljeskellessa Kissasta on tuntunut, että tänä keväänä saarilla on ollut nähtävänä tavallista enemmän reippaita eri alojen suokkilaisesiintyjiä. Asukkaiden voimin on pidetty ainakin kuoron kevätkonserttia, tanssiesitystä vauvoille, bändien keikkoja, lastennäytelmää koululla Kerrassaan hienoa toimintaa, hyvä me! HH

15 15 Pyöriäinen valas lähivesillämme Jos istuskelet kesäiltana Kustaanmiekalla ja näet auringonlaskun aikaan meressä liikkuvia kolmionmuotoisia selkäeviä, jotka käyvät välillä pinnalla, välillä katoavat, kyse ei välttämättä ole eksyneestä haiparvesta tai näköharhasta Saatat todistaa ainoan Itämeressä pysyvästi elävän valaan, pyöriäisen vierailua rantavesissämme. Pyöriäinen on viileissä rannikkovesissä ja matalilla merialueilla elävä hammasvalas, joka kuuluu pyöriäisten lahkoon. Kaikkiaan pyöriäisiä on kuutta eri lajia. Pyöriäinen on muiden hammasvalaiden tapaan sosiaalinen eläin ja se elää yksin tai pienissä 2 10 yksilön ryhmissä. Yksinäisiä pyöriäisiä on nähty eniten kesällä. Ihmisten suhteen pyöriäinen on arka, eikä tule mielellään lähelle kuten sen lähisukulainen delfiini. Ravinnokseen pyöriäinen käyttää äyriäisiä sekä silakkaa ja muita pieniä kaloja. Ravintonsa se hankkii saalistamalla ja liikkumalla pohjaa pitkin pystyasennossa. Saalistaessaan pyöriäinen käyttää ultraäänitaajuista kaikuluotausta. Aikuisen pyöriäisen pituus on hieman alle 2 metriä ja se painaa noin 60 kiloa. Pyöriäisen keski-ikä on noin 8 vuotta. Parittelu tapahtuu yleensä touko-kesäkuussa. Kantoaika on kuukautta ja poikaset syntyvät keväällä noin 75cm pituisena. PYÖRIÄISTEN MÄÄRÄ VÄHENTYNYT Pyöriäinen on ainoa merkittävä valaslaji Itämerellä. Vielä 1900-luvun alkupuolella Itämerellä oli pyöriäistä, mutta niiden määrä on vähentynyt huomattavasti ja nykyään kannan suuruudeksi arvioidaan noin 600, joidenkin lähteiden mukaan 3000 yksilöä. Arvio 600 yksilöstä perustuu 1990-luvun loppupuolella tehtyyn lentokartoitukseen. Pyöriäisten elinalue on siirtynyt etelään ja pyöriäishavainnot ovat nykyään harvinaisia Suomen alueella. Eniten niitä havaitaan Saaristomeren ja Suomenlahden läntisellä alueella. Pohjanlahdelta ja Suomenlahden itäosista on viime vuosina vain joitakin yksittäisiä havaintoja. Pyöriäiskannan vähenemiseen Itämerellä ovat vaikuttaneet metsästys, kovat pakkastalvet 1940-luvulla, kalaverkkoihin menehtyminen ja ympäristömyrkyt. Myös melu saattaa karkottaa niitä. Meitä lähimmät pyöriäishavainnot on tehty Suomenlinnan lauttarannasta. Heinäkuussa 2003 useat lauttaa odottaneet henkilöt näkivät 4 5 pyöriäisen parven liikkuvan jonkin matkan päässä rannasta. Silminnäkijöiden tarkkojen selkäevien, uintiliikkeiden ja käyttäytymisen kuvausten perusteella eläimet voitiin tunnistaa pyöriäisiksi. MISTÄ SEN TUNNISTAA? Pyöriäinen liikkuu yleensä lähellä pintavettä käyden välillä hengittämässä pinnalla. Sen hengitysaukko on pään yläosassa, joten sen ei tarvitse nostaa kuonoaan pinnalle. Tästä johtuu myös pyöriäisen suomenkielinen nimi: eläin ei nouse kokonaan pintaan, vaan tekee pyörähtävän liikkeen pinnalla niin, että ensin sen hengitysaukko käy pinnalla ja sen jälkeen selkä ja selkäevä. Tummanharmaan pienehkön eläimen havaitseminen aaltojen keskeltä on vaikeaa. Toisinaan pyöriäinen voi olla pinnan alla hyvinkin pitkään ja se pystyy sukeltamaan ainakin 150 metrin syvyyteen. ULTRAÄÄNISPESIALISTI Pyöriäinen on ultraäänispesialisti, joka saa kaikuluotauspulssien avulla kohteesta koko-, muoto-, etäisyys- ja liiketiedot. Korkeataajuiset, kapeakaistaiset pulssit esiintyvät taajuusalueella kHz, niiden äänenpainetaso on dB ja ne kestävät tyypillisesti noin 200 ms. Äänihuulista lähtevä kaikuluotauspulssi välittyy otsalohkon kautta veteen ja se on tarkasti eteenpäin suunnattu. Matalataajuisia pulsseja pyöriäinen käyttää mahdollisesti kommunikointiin. Tyypillinen ääni on myös pinnalla käyntiin ja hengitykseen liittyvä lyhyt puhallus. Ääni on lyhyt, muutaman sekunnin välein toistuva lyhyt suhahdus ja siihen liittyy myös ylöspäin suuntautuva pieni vesipilvi. Ääni on ilmaääni, joten se ei kanna kovin kauas veden alle. PYÖRIÄINEN ON RAUHOITETTU Pyöriäisten suojelu perustuu useisiin sopimuksiin, lakeihin ja asetuksiin. Pyöriäisten ja muiden merinisäkkäiden suojeluun pyritään vaikuttamaan parantamalla Itämeren vesistön tilaa sekä esimerkiksi kalastusrajoituksilla. Kalastuksen sivusaaliiksi jääminen Suomen lähialueilla on kuitenkin hyvin epätodennäköistä. Lajin suojelemiseksi on myös tärkeää selvittää sen esiintyminen ja terveydentila. Syksyllä 1999 Suomi liittyi mukaan Itämeren ja Pohjanmeren pikkuvalaiden suojelua koskevaan ascobans-sopimukseen. Nimi tulee sanoista: Agreement on the Conservation of Small Cetaceans on the Baltic and North Seas. Sopimuksen pohjalta on laadittu Itämeren pyöriäisen elvytyssuunnitelma. Lisäksi pyöriäistä on käsitelty mm helcom- sopimuksessa, EU:n luontodirektiivissä ja kansallisessa lainsäädännössä. Suomen lainsäädännön mukaan kaikki merialueellamme tavattavat pyöriäiset ja muut valaat ovat rauhoitettuja. ILMOITTAKAA HAVAINNOSTANNE! Mikäli havaitsette näitä pikkuvalaita saaremme ympärillä tai merellä liikkuessanne, ottakaa yhteyttä tämän artikkelin kirjoittajaan tai käykää täyttämässä havaintoilmoitus Ympäristöministeriön verkkosivuilla. Lisätietoa löytyy Ympäristöministeriön, Särkänniemen Delfinaarion ja WWF:n verkkosivujen lisäksi mm. osoitteesta: fi/~reijo.kivela/porpoise/porpoise.htm Reijo Kivelä Reijo Kivelä työskentelee Merivoimien Tutkimuslaitoksella, missä hän osallistuu oman työnsä ohella Ympäristöministeriön johtamaan pyöriäiskannan selvittämiseen ja sen säilyttämiseen tähtäävän työhön. Suomenlinnassa on nähty pyöriäisiä lauttarannassa heinäkuussa 2003 VALAAT HARVINAISIA VIERAITA Valaat (cetacea) ovat nisäkkäitä ja ne jaetaan kahteen pääryhmään: hammasvalaisiin ja hetulavalaisiin. Hammasvalaita on arviolta noin 68 eri lajia ja hetulavalaita 11 lajia. Molemmissa ryhmissä on sekä syvissä vesissä että matalissa vesissä viihtyviä lajeja.. Ainoa Itämerellä pysyvästi elävä valaslaji on pyöriäinen, joita arvellaan elävän täällä yksilöä. Lisäksi Itämerellä vierailee satunnaisesti maitovalaita. Molemmat kuuluvat hammasvalaisiin. Muita valaita eksyy Itämerelle hyvin harvoin. Satunnaisia havaintoja on tehty kaikkiaan 10 eri valaslajista, delfiineistä sinivalaisiin ja ryhävalaisiin. Valaat käyttävät ääniä lukuisiin eri tarkoituksiin ja ihmiseen verrattaessa ne korvaavat monissa tapauksissa näköaistin. Valas näkee kuulemalla ja ääntelemällä. Ääniä käytetään esimerkiksi parittelun yhteydessä, kommunikoinnissa, tunnistamisessa, varoittamisessa, paikanmäärityksessä ja saaliin etsimisessä. Lääkkeet joka päivä jonottamatta Iltaisin seitsemään! Avoinna pyhäisin! ma pe 8 19 la 9 16 su ja pyhät* Helsingin Kauppatorin apteekki Avoinna 360 päivää vuodessa! * Suljettuna vain 1.1., 1.5., Juhannuspäivänä, ja joulupäivänä Kai Mattsson, Särkänniemen Delfinaario

16 16 Zen ja puupaatin kunnossapito Ostoksille Susisaareen Olen viimeaikoina pohtinut kahta isoa asiaa, nimittäin puupaatin kunnossapitoa ja surutyön tekemistä. Noissa kahdessa, sinänsä kovin erilaisessa asiassa on kuitenkin jotain yhteistä. Puupaatin kunnossapitoon on olemassa monta hyvää ja varmasti myös oikeaa tapaa. Suomenlinna on siinä mielessä mainio paikka, että hyviä neuvoja tuosta asiasta saa paljon. Minun on kuitenkin itse pystyttävä valitsemaan se yksi oikea tapa, jolla haluan pitää oman paattini kunnossa. Se, teenkö parhaan tai edes oikean ratkaisun näkyy kyllä paatista melko pian. Suomenlinnassa on puupatin kunnossapidossa auttavien lisäksi erinomaiset olosuhteet tuon työn tekemiseksi. Mahdollisuus säilyttää ja kunnostaa paattia venesuulissa on melkeinpä ylellistä. Ylellistä on myös mahdollisuus pitää paattia turvallisessa satamassa kodin lähellä. Surutyön tekemisessä on aivan vastaavasti iso merkitys lähellä olevilla ihmisillä ja olosuhteilla. Omassa surutyössäni moni suomenlinnalainen on auttanut neuvomalla, mutta enemmän kuitenkin olemalla. Täällä olen voinut tehdä surutyötäni joko yksin tai ihmisten joukossa, aivan oman valintani mukaan. Tosin taitaa olla jopa vaikeampaa löytää se oikea surutyön tekotapa kuin puupaatin kunnossapitotapa. Kuten puupaatin kunnossapidossa myös surutyön teossa olosuhteilla on suuri merkitys. Surun syytäminen Itämereen onnistuu Suomenlinnassa helposti. Suru ei onneksi saastuta merta. Täällä lähellä oleva luonto on se, johon itse turvaudun surutyössäni. Puupaatin kunnossapidolla ja surutyön teolla on toki erojakin. Puupaatin kunnossapito on onnistuessaan jopa sukupolvien ajan jatkuvaa iloista puuhailua. Suruni toivon muuttuvan Suomenlinnan, suomenlinnalaisten ja tietenkin puupaatin avulla mahdollisimman nopeasti iloisiksi ja onnellisiksi muistoiksi. Olli Varjonen Susisaarella vanhan tallin vieressä olevassa puutalossa b 34 on Viaporin taidekäsityöläisten kesämyymälä sekä Ehrensvärd-seuran museokauppa. Molemmat myymälät ovat avoinna kaikkina viikonpäivinä iltakuuteen saakka, eikä niissä käyvän ole pakko olla turisti! Suokkilaisetkin voivat mainiosti käydä kaupoissa tutustumassa lahja- ja käyttöesineisiin sekä saarilla tehtyihin taidekäsitöihin. Asukasedustajalta Ehrensvärd-seura ry Samfundet Ehrensvärd rf Ehrensvärd-museo Suomenlinnan opastetut kierrokset Lastenkierros Kadoneen kruunun jäljillä Kahvila Piper Tykistölahden kioski Museokauppa Tervetuloa! Tätä kirjoittaessa kaupan ympärillä kuohuu. Vaikuttaa siltä, että kauppatoiminta ei ainakaan nykyisessä rakennuksessa jatku. Kauppaa ja sen kohtaloa on tässä numerossa ruodittu useassakin kohden, joten ei tässä siitä sen enempää. Viikolla 23 pidettävässä Suomenlinnan johtokunnan kokouksessa asia tulee ensimmäistä kertaa esille tällä tasolla. Aion ottaa esille asukkaiden vaatimuksen kaupan säilymisestä saarella. Kaupaton Suomenlinna johtaisi, kuten Suomenlinnaseuran puheenjohtaja toisaalla toteaa, saarten näivettymiseen. Sellaista kehitystä emme aio sallia Suomenlinnan tulee olla muutakin kuin pelkkä kulissi. Jo muutamaan johtokunnan kokoukseen on odotettu kaupungin selvitystä valtion ja kaupungin välisestä kustannusjakosopimuksesta siis jo olemassa olevan päivityksestä. Kaupungillehan kuuluvat ainakin puistot ja rannat. Tällä hetkellä en vielä osaa sanoa, minkälaisia muutoksia työnjakoon tekeillä oleva kaavoitus ehkä tuo tullessaan. Haasteellistahan tuo on: kumpikin taho haluaa tietysti päättää asioista, mutta toivoo toisen maksavan kulut. Vaikea yhtälö! Maaliskuussa hoitokunta järjesti toisen Suomenlinna-seminaarin, jonka tavoitteena oli pohtia restaurointia ja ehkä myös tulevan suunnittelun suuntaviivoja. Yksimielisyys tuntui valitsevan ainakin yhdestä asiasta: kaikki on nyt paljon, paljon paremmin kuin ennen ja hoitokunnan toimesta Suomenlinnaa hoidetaan erinomaisesti! Hyvä niin. Mutta olisikohan vähitellen aika laajentaa käsitystä Suomenlinnasta: se on kuitenkin paljon, paljon enemmän kuin pelkkiä kunnostettavia rakennuksia. Ehkäpä jo seuraavan seminaarin kutsulistaa voisi laajentaa pyytämällä mukaan historioitsijoita, taidehistorioitsijoita, semiootikkoja, kielitieteilijöitä, esteetikkoja ja muita tieteiden edustajia. Miksei puolustusvoimatkin voisi olla edustettuna onhan heillä käytössään lähes kokonainen saari. Poikkitieteellisyys on ajan trendi. Suunnittelujaosto kokoontuu kesäkuussa vuoden ensimmäiseen (!) kokoukseensa, joten siitä lisää seuraavassa lehdessä. Asuntojaosto kokoontuu aina tarpeen tullen: siinähän meitä asukkaita edustavat Risto Heikkilä ja Hannu Leidén. Viime vuosina asukkaiden ja viranomaisten välillä on vallinnut konsensus, ja muutenkin tuntuu siltä, että sekä Suomenlinnan hoitokunnan että hoitokunnan suunnittelujaoston kokouksia järjestetään yhä harvemmin. Jokunen kokous peruttukin, kun käsiteltäviä asioita ei ole ollut. On toki muitakin syitä siihen, että en ole vähään aikaan kirjoitellut: toisen lapsen syntymän jälkeen pidin äitiyslomaa kahden johtokunnan kokouksen ajan. Varamieheni, Risto Heikkilä, edusti niissä meitä asukkaita. Kiitos siitä! Barrikaadeilla tavataan ja lämmintä kesää kaikille, Magdalena af Hällström PS. Suomenlinnan symbolinen arvo manifestoituu mielestäni Kuninkaanportissa. Portin laituriosa rekonstruoitiin (!) juhlavuodeksi, mutta portin ehkä merkittävin osa, Ehrensvärdin suunnittelemat lapidaariset taulut, saavat rapistua. Aikanaan kullatut tekstit, testamentti jälkipolville, ovat jo lukukelvottomat. Miksi?

17 17 Kap Horn Kap Hornia kiertämässä Kun matkustaa tarpeeksi kauas näiltä tutuilta leveysasteilta, sana etelänmatka saa uuden merkityksen. Ulkona Tyynellä valtamerellä aurinko ei mahda mitään kylmälle Humboldtinvirralle ja mitä etelämmäs tullaan, sitä paremmin pystyy aistimaan napamantereen hyisen läsnäolon. Äärimmäinen etelä on fantastinen valoisine kesäöineen, karu ja kesytön niin kuin pohjoinenkin. Siellä on valailla, albatrosseilla ja muilla eläimillä tilaa elää. Koululaiva Kuunari Helena oli tehnyt matkaa Suomesta jo yli kolme kuukautta vaihtuvien miehistöjen keralla, kun kuudes matkaosuus alkoi Chilen Valparaison satamasta. Kuten niin monesti, pahimmat tuulet ja aallokot sattuivat heti alkumatkaan. Monet olivat merisairaita Helenan ryskyttäessä vasten aaltoja naftapasaadin voimalla luvattuja länsituulia etsien. Helena seurasi laivaston fregatin Suomen Joutsenen seitsemättä 1930-luvulla tekemää valtamerimatkaa. Aikataulu oli laadittu hyvin tiukaksi, sillä Helenan oli määrä kiertää Etelä- Amerikka yhdeksässä kuukaudessa. Viimeiseen saakka saatiin jännittää, riittäisikö aika legendaarisen Kap Hornin kiertämiseen vai pitäisikö suunnata Magalhaesin salmeen. Riemu oli melkoinen, kun päällikkö aamupalaverissa ilmoitti: Suuntaamme kohti etelää! Merialueet Etelä-Amerikan kärjessä ovat pa hamaineisia, eivätkä syyttä. Valtamerten tuu let pääsevät esteettä puhaltamaan ympäri napa-alueen synnyttäen maininkia, lämpimät ilmamassat törmäävät kylmiin aiheuttaen oikukkaita säätiloja ja merivirtojen risteyskohdassa muodostuu vedenalaisen matalikon takia hurjia aaltoja. Tämä on juuri se paikka, jossa tarinan Lentävä Hollantilainen on tuomittu aina ja iankaikkisesti luovimaan vastatuuleen pääsemättä niemen ohitse. Kun kuunari Helena lähestyi Kap Hornia, tuuli oli suotuisa ja maininki kohtuullista. Merihistorian pelätyin paikka näyttäytyi ilta-auringossa maagisen kauniina. Kun jylhä siluetti hiljalleen ympäri purjehduksen myötä, muutti muotoaan ja ilta pimeni, tuumin: tuolle saarelle täytyy vielä joskus tulla takaisin. Pysähdyimme maailman eteläisimmässä kaupungissa Ushuaiassa Argentiinan eteläkär- jessä. Nykyään lähinnä turismista elävä paikka on kuin lännenelokuvien kulissi, jota ympäröivät paljaskärkiset vuoret. Kasvukausi ole pitkä eikä lämmin. Vesi on tammikuussa paikallisen kesän aikaan kuusiasteista, eikä ilmankaan lämpötilasta voi mennä takuuseen. Kaikki vuodenajat saman vuorokauden aikana! mainostavat paikalliset. Tulimaan kansallispuisto muistuttaa Lappia soineen ja vaivaiskoivuineen. Suomalaiset siirtolaiset juhlivat satavuotista taivaltaan Argentiinassa, joten meidän oli kiirehdittävä pian maan pääkaupunkiin Buenos Airesiin. Parin viikon sään vähittäisen lämpenemisen jälkeen soi kaupungin fiineimmässä satama-altaassa suomalainen tango mitä nostalgisimmin: aavan meren tuolla puolen... Täällä minun ja 23:n kumppanini täytyi jättää laiva seuraaville purjehtijoille. Meistä oli tullut toimiva miehistö, ja olisimme mielellämme jatkaneet vaikka kotimaahan saakka. Suomenlinna oli yllättävän monen miehistön jäsenen yhteinen nimittäjä. Kapteenina oli Suomenlinnan pursiseurassa vaikuttava laivaston konkari Keijo Palkamo. Perämiehenä toimi suomenlinnalainen merikapteeni Tommi Kontto. Oppilaspurjehtijoina mukana oli Suomenlinnassa työskentelevä kuvataideopettaja/käsityöläinen Mari Järvinen, joka luotsaa Joutsenen Jäljillä II purjehdukseen osallistuneiden taideopiskelijoiden ryhmää, sekä Suomenlinnan oppaana monina kesinä toiminut teekkari Maria Maksimow. Purjehdukseen liittyvä taidenäyttely on loka kuussa 2006 Taideteollisen korkeakoulun näyttelytiloissa mediakeskus Lumessa ja galleria Atskissa. On mahdollista, että osa purjehtijoista esittäytyy näyttelyineen myös loppukesästä Suomenlinnassa! Kuvat ja teksti: Mari Järvinen Mukana oli kirjoittajan pieni venäläinen haitari, joka aiemmin on kiertänyt Pohjoisia saaria, muunmuassa Islannin. SUOMENLINNALAISET OVAT AINUTLAATUISTA VÄKEÄ Myös heidän anatomiansa on pitkän ajan kuluessa muovautunut hieman poikkeavaksi. Ainaisen tuulen tuivertaessa ovat hartiat muuttuneet kiveksi, päätä särkee jatkuvasti ja vaatimattomia kun ovat, eivät viitsi siitä valittaa. Onhan siihen lääke löytynyt. Nyt siihen kuitenkin löytyy lääkkeitä Kirkkosaaren toisestakin päästä; nimittäin Vaasankassulta. VIA RELAXO on ottanut asiakseen parantaa melkein kaikki saarelaisuuteen liittyvät vaivat, kuten niska- ja hartiakivut. Käytä häikäilemättä hyväksesi TUTUSTUMISTARJOUS: 30 min niska- ja hartiahieronta 22 (tarjous voimassa heinäkuun loppuun) Koulutettu hieroja: Enna Jokela, Osoite: C83 B21, Puh

18 18 Asukkaat vierailivat Rantakasarmin studioilla Täällä Lordi kävi tekemässä levynsä, niiden DVD on meillä vielä työn alla, sanoo Hannu Leidén ja vinkkaa sisään synkkään miksaushuoneeseen. Suomenlinnaseuran järjestämä vierailu Seawolf studioille osui Lordin euroviisuvoiton jälkeiseen sunnuntaihin. Tunnelma oli asianmukaisen hilpeä. Välillä katsottiin uusintana Lordin euroviisuesiintymistä. Eläinlääkäri Suomenlinnassa! Suomenlinnan Eläinlääkäri Hoitohuone on Suomenlinnan Vaasankassun kivijalassa (C 83). Eläinlääkäri ottaa siellä vastaan joka kuukauden ensimmäinen keskiviikkoilta alkaen klo Huom! Vain ajanvarauksella! Vastaanotto on auki myös kesällä. Koska tila on vaatimaton ja eläinlääkärillä vain kannettavat tavarat mukanaan, pystymme Suomenlinnassa tekemään vain pieniä toimenpiteitä kuten rokotukset, korvien ja hampaiden puhdistukset, uroskissan kastraatiot yms. Eiran Eläintohtorit Eiras Dog-torer Uusi isompi tila, jossa on päävastaanotto ja leikkaussali, röntgen sekä laboratorio on Ullanlinnassa osoitteessa Neitsytpolku 10 B (melkein Tehtaankadun kulmassa, Kaivopuiston apteekin vieressä). Perille pääsee raitiovaunuilla 3B, 3T ja 1A, pois jäädään ravintola Amigon edessä. Aukioloajat kuten ennenkin: ma, ke ja pe 9 17 sekä ti ja to La sop. mukaan. Lisäksi meillä työskentelee keskiviikkoisin eläinhieroja Janina Granell. Ilka Helo KAHVIA JA NUMEROITA Ensi alkuun joimme kahvia ja studion perustajiin kuuluva Leidén lateli meille perustietoja. Seawolf Studios on perustettu vuonna Se toimi Panimon tiloissa ja Tullimuseon yläkerrassa ennen kuin sai nykyiset tilansa vuonna Töissä on viisi vakinaista ja viisi free-lanceria. Studio äänittää vuosittain noin levyä, muuta tuotantoa ovat esim. musiikkivideot ja elokuvien jälkityöstö. Se on toinen Suomen suurimmista äänitysstudioista, se toinen on Finvox. Osa työstä tehdään ulkomaille Viroon, Venäjälle ja Ruotsiin. Omaa levytuotantoa pyörittää levy-yhtiö Wolfgang Records, joka tuottaa noin 15 levyä vuodessa. Tallin suurimpia nimiä ovat Hanoi Rocks ja Soul Captain. Seawolf-studiolla on työlleen loistavat puitteet. Paksut kiviseinät ja kolmilasiset ikkunat pitävät loitolla ulkoa mahdollisesti tulevat äänet. Tilat on sisustettu tyylikkäästi ja hauskasti ja huippuosaajat ovat suunnitelleet äänitys- ja miksaustilat. Pystymme hyvin uskomaan, että Suomenlinnassa muusikoiden on helppo keskittyä kulloiseenkin projektiin. NELJÄ KELLUVAA STUDIOTA Studioiden akustiikan on suunnitellut ruotsalainen Ingmar Olsson, joka kuuluu alallaan maailman huippuihin, ja seinäkankaat ovat Stefan Lindforsin käsialaa, kertoo Hannu, kun astumme sisään hämärään studioon. Sen mustanvihreät seinät ja katto on verhoiltu kankaalla, joissa toistuu Suomenlinnan kivimuurien verkkomainen kuvio. Päätyseinää peittää turkoosiksi petsattu puupaneeli. Kaikki rakenteet kelluvat, tässä tilassa on vain yksi ruuvi katossa kiinni, sanoo Hannu. Me vieraat tiiraamme kattoa, jonka 0,3 mm:n tarkkuudella poratut rei ät vievät matalat äänet. Sitten sormeilemme seinien puupaneelia, jonka sen urien syvyys ja leveys vaihtelevat. Allamme oleva lattia kelluu puolen metrin päässä pohjan betonilaatasta. Seawolf-studiossa on kaiken kaikkiaan neljä Ilka Helo erikokoista ja eriväristä miksaus- ja äänitystilaa. Niitä käytetään tarpeen ja artistin mukaan. Jotkut tykkäävät soittaa yksin pienessä punaisessa pornokopissa, kuittaa Hannu. KUTISTUNUTTA TEKNIIKKAA Levytystudionkin tekniikkaa on.siirtynyt tietokoneisiin ja verkkoon digitaalisiksi tiedostoiksi. Valtavat miksauspöydät satoine nappuloineen ovat lähes historiaa. Tässä on peruskattaus, sanoo Hannu ja näyttää studion työpöytää, jolla on kolme tietokoneen näyttöä, näppäimistö ja hiiri. Pöydän alla nököttää keskusyksikkö. Paljon muistia vievät äänitiedostot talletetaan studion omille servereille. Levyn tekeminen muistuttaa siis mitä tahansa muuta tietokoneella tehtävää työtä. Näytöillä vain kulkee erivärisiä raitoja, joista kukin näyttää jotain levylle tulevan musiikin osaa. Tuo punainen on liidilaulu, tämä tässä on rummut, näyttää Hannu. Opimme, että levylle tuleva musiikki tehdään osissa. Ensin tehdään pohjat eli yleensä rummut ja basso. Sen päälle tulevat sitten muut: viulut, torvet, stemmalaulu, soolo... Biisit syntyvät muokkaamalla ja yhdistämällä näitä eri osia. Keltaisessa studiossa Hannu sitten näyttää meille, miten se käy ja laulaa Heidi Kyrön levyn stemmalaulua. Ymmärrämme myös, että äänityksen teko kestää kauan. Ensin menee kuukausi äänitysstudiossa ja sitten ainakin pari kuukautta miksaukseen. ISOJA JA PIENIÄ NIMIÄ Vierailumme aikana studiossa oli työn alla useampikin hanke. Heidi Kyrön levyn lisäksi miksattavana oli australialaista aboriginaalimusiikkia, porilaisen Iskias-bändin levy, Tommy Tabermanin runoäänite ja SubTV:lle tulevan tv-sarjan musiikki.. Studiossa ovat käyneet levyttämässä monet isot nimet kuten Franz Ferninand, The Rasmus, Giant Robot, Wigwam, Cantores Minores Ja Lordillakin on hommat kesken. Kaija Tuomisto Ilka Helo Ajanvaraukset kaikkialle edelleen puh./tel.: Tervetuloa! Eläinlääkärit: Anna Hielm-Björkman, Christoph Gerhards ja Anu Jäminki Hannu Leidén ja Tiina Virolainen isännöivat vierailua. Santeri Lehtinen oli pukeutunut asianmukaisesti.

19 Saarten katoavaa kauneutta 19 Kuvat: Anja Pitkänen Valkomaksaruoho (Sedum album) Rohtosuopayrtti (Saponaria officinalis) Kivikkokilkka (Cymbalaria pallida) Meriputki (Angelica archangelica subsp. litoralis) Sammalruusu (Rosa centifolia) Ukonpalko (Bunias orientalis)

20 20 Tukimielenosoitus kaupan puolesta...heidät jätettiin selviytymään saarelle ilman kauppaa... tositarina selviytymisestä Suomenlinnassa... uusi tuotantokausi alkaa... Kaupan edessä järjestetään tukimielenosoitus tiistaina kello 18. Kaikki paikalle! Banderollitalkoot pidetään maanantaina kello 17 alkaen Suomenlinnaseuran toimistolla, Vaasankassun kivijalassa. Jos mahdollista, ota omat materiaalit mukaan. Tervetuloa! Suomenlinnaseura ry Juhannuskokko Kootaan koko kokko kokoon! Kokon rakennustalkoot järjestetään Länskärillä tutussa paikassa keskiviikkona 21. kesäkuuta klo 18. Työn jälkeen tarjolla makkaraa ja juotavaa. Muista kunnon rukkaset! Kokko sytytetään mikäli vain sää sallii eikä yleistä palovaroitusta ole annettu juhannusaattona klo 20:30. Lämpimästi tervetuloa! Kuva Kari Sarkkisen valokuvateoksesta Suomenlinna, Helsinki. Kirjaa myydään mm. Suomenlinnakeskuksessa. Iltasoitto Suomenlinnan kirkon tornista joka kesäilta klo 21. Soittajina vuorottelevat Jouko Auramo, Ari Pitkänen ja Jouko Terävä. Iltasoiton on järjestänyt Suomenlinnaseura ry ja sen ovat mahdollistaneet eri suomenlinnalaiset yrittäjät ja yhteisöt, muun muassa seuraavat: Suomenlinnan kioski Valimo Suomenlinnan Venekerho ry Seawolf Studios Kuntomaneesi /OloOk Cafe Vanille Nukkemuseo Viaporin Taidekäsityöläiset ry

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Poniuutisia Englannista Laloushkat valloittavat. Kurkista pelitutkijan kaappiin

Poniuutisia Englannista Laloushkat valloittavat. Kurkista pelitutkijan kaappiin Numero 3 2014 10,00 Coquettenuket Voiko nuken rakastaa loppuun, VAI ONKO BARBIELLA TOIVOA LEIKIN JÄLKEEN? Poniuutisia Englannista Laloushkat valloittavat Terri Davisin tie NUKKETAITEILIJAKSI Kurkista pelitutkijan

Lisätiedot

Hyvät Castrén-suvun jäsenet

Hyvät Castrén-suvun jäsenet Huhtikuussa 2015 Hyvät Castrén-suvun jäsenet ON KULUNUT viisi vuotta kun olimme koolla Helsingissä. Kuluvan kauden aikana julkaistiin ajantasainen sukukalenteri Castrén-suku 2012 ja aloitettiin uuden kirjan

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon.

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon. EROTTAJALLA KAUPAKSI KÄYVÄT KAIKKI 21.07.2015 K-market Erottaja luo Helsingin keskustaan rennon kyläkauppafiiliksen, jossa kuitenkin on keskikaupungin tunnelmaan sopivaa tyyliä ja laatua. Uuden kaupan

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7.

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7. VUOSITIEDOTE 2009 Levikki 400 kpl 1 Sisältö: Kyläyhdistyksen terveiset 3 Jäsenmaksu 3 Kyläyhdistys vuokraa 4 100 -vuotias koulumme 5 30 -vuotias kyläyhdistys 6 Nettisivut 7 Tapahtumat 7-9 Hallituksen jäsenet

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1 Syksy 2005, laskari 1 Sisältö Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Raportin laatiminen Tehtävä Kirjaa ylös: mitä tarvekartoituksen menetelmiä tunnet? Mitä hyötyjä tai haasteita tiedät niihin

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Juontajan opas. Sisällys

Juontajan opas. Sisällys Juontajan opas Tämä opas on tarkoitettu avuksi teille, jotka luotsaatte Suomen Lähetysseuran ja seurakuntien yhteisen Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuden alusta loppuun. Aivan ensimmäiseksi Suomen Lähetysseurassa

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti 79 NCC TONTINVARAUSANOMUS 1 (3) 20.2.2007 Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto (kirjaamo) Katariinankatu 1 00 1 70 TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI Kiinnostus

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VASTAAJIA: 56 SUKUPUOLI MIES (11) NAINEN (43) EI VASTAUSTA/EOS (2) ELÄMÄNTILANNE TYÖSSÄ (18) TYÖTÖN (6) KOULULAINEN/OPISKELIJA (5) ELÄKELÄINEN (26)

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuva Sarjakuvaa jaettiin 70 000 kappaletta yli 1000 kouluun, koko Suomen

Lisätiedot

Toivoa tulevaan -kirjakampanja

Toivoa tulevaan -kirjakampanja Ennakkokartoitus seurakuntien päättäjille. Vastaukset 28.2.2014 mennessä! Syrjäytymisen ehkäisemiseksi Toivoa tulevaan -kirjakampanja NUORILLE AUTTAJILLE PÄÄTTÄJILLE KASVATTAJILLE HAASTE Hyvä Sanoma ry

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 4/2016 PUHEENJOHTAJALTA. Hienoa on ollut kokea, miten hyvällä vireellä ja fiiliksellä yrittäjät ovat olleet liikkeellä!

JÄSENTIEDOTE 4/2016 PUHEENJOHTAJALTA. Hienoa on ollut kokea, miten hyvällä vireellä ja fiiliksellä yrittäjät ovat olleet liikkeellä! Raastuvankatu 12-14 D 65100 VAASA info@vaasanyrittajat.com 15.12.2016 PUHEENJOHTAJALTA Sinulle jäsenyrittäjämme, haluan puheenjohtajana tuoda vuoden viimeisen tervehdyksen. Ensinnäkin kiitän saamastani

Lisätiedot

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

LINNALA NEWS GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA UUTISIA LINNALASTA. Perjantaina 21.lokakuuta 2011. Sivu 2

LINNALA NEWS GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA UUTISIA LINNALASTA. Perjantaina 21.lokakuuta 2011. Sivu 2 LINNALA NEWS UUTISIA LINNALASTA GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA Sivu 2 Perjantaina 21. lokakuuta 2011 PÄÄKIRJOITUS OTA KANTAA Linnala News nettisivut on nyt avattu Kysely loi nettisivut Otso H., Casimir

Lisätiedot

UUTISKIRJE MAALISKUU 2016

UUTISKIRJE MAALISKUU 2016 Satutunti UUTISKIRJE MAALISKUU 2016 Saduttaako? Joka kuukauden ensimmäinen tiistai on hyvä aika suunnistaa kirjastoon kuuntelemaan millaisia jänniä tarinoita satutäti Katrilla on tällä kertaa kerrottavana.

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vastausta Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vesa.raasumaa@gmail.com Muokkaa tätä lomaketta Tiivistelmä Olen 5% Tyttö 5 % Poika 5 % 5% Vuosiluokkani on 8,% 3,8% 7. 5 % 8. 8. % 9. 7 3.8 % 5% Alakouluni

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Vesta Linnea ja aavelapsen arvoitus

Vesta Linnea ja aavelapsen arvoitus Tampereen Työväen Teatteri Vesta Linnea ja aavelapsen arvoitus Tietoa ja kuvia teatterissa toimimisesta Esitys alkaa klo 18.30 Ensimmäinen puoliaika kestää 1 tunnin Väliaika kestää 20 min. Toinen puoliaika

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Syyskuu Velkuan Kummelissa tiistaisin NAANTALIN SEURAKUNTA LÄÄKÄRIN VASTAANOTTOPÄIVÄT NAANTALIN 4H-YHDISTYS

Syyskuu Velkuan Kummelissa tiistaisin NAANTALIN SEURAKUNTA LÄÄKÄRIN VASTAANOTTOPÄIVÄT NAANTALIN 4H-YHDISTYS Syyskuu 2016 NAANTALIN SEURAKUNTA Syksyn toimintaa Velkualla Messu kirkossa su 11.9. klo 16.30. Risto Räty ja Tiina Lustig Kummelissa: Ehtoollishartaus ke 14.9. ja 12.10. klo 17. Marja Saantola ja Reini

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016

UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016 UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016 HSY:n kompostointikurssi Aiheuttaako kompostointi päänvaivaa? Oletko suunnitellut kompostin perustamista? Tule käytännölliselle ja maksuttomalle kompostointikurssille ma 2.5.2016

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta!

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta! Puheenjohtaja Sihteeri Taiteellinen johtaja Helena Toivanen Irma Pakarinen Rita Varonen Laulutalo, Kauppakatu 51 Laulutalo, Kauppakatu 51 Kilpisenkatu 14 a 13 80100 Joensuu 80100 Joensuu 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät.

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. Ohjeet Kulttuurikuntoilun tehtäviä varten Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. TEHTÄVÄT ENNEN KÄVELYÄ TEHTÄVÄ 1 Lue kävelyn

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA. Helsinki Sirkku Laine

SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA. Helsinki Sirkku Laine SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA Helsinki 4.11.2010 Sirkku Laine Luvassa... Katsahdus matkailijan näkökulmaan Paljon käytännön esimerkkejä Arviointia, onko sosiaalisesta mediasta oikeasti

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla.

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. TYÖSSÄOPPIMASSA SAKSASSA, KÖLNISSÄ 25.3-23.5.2015 Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. Lähdimme Leonardo- hankkeen rahoituksella, joka kattoi lennot sekä asunnon.

Lisätiedot

Kouvolan seudun ABC-asemat

Kouvolan seudun ABC-asemat Nykyään ABC on S-ryhmän ketju, joka on sekä matkailijan viihtyisä taukopaikka että lähiseudun asukkaan päivittäisiä palveluja tarjoava palvelukeskus. ABC-ketjuun kuuluu ABC-palveluasemia, ABC-automaattiasemia

Lisätiedot

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen...

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen... 1) Luetko uutiskirjettä? 1. aina 66,3 % 2. useimmiten 28,2 % 3. joskus 3,9 % 4. harvemmin 1 % 5. en juuri koskaan 0,6% 2) Miten tarkoin luet läpi uutiskirjeen artikkelit? 1. Luen aina kaikki uutiset 19,4

Lisätiedot

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely:

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely: lasten ja nuorten dokumenttielokuvatapahtuma DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely: 10-vuotias Tefik on kotoisin Kosovosta mutta asuu tällä hetkellä perheensä kanssa

Lisätiedot

Omaistuki Jällivaaran kunnassa. Valokuva: andreaslundgren.com

Omaistuki Jällivaaran kunnassa. Valokuva: andreaslundgren.com Omaistuki Jällivaaran kunnassa Valokuva: andreaslundgren.com Julkaisija: Jällivaaran kunnan sosiaalihallinto omaistuen kehittämistä koskevan projektin (2007 2008) puitteissa. Teksti: Ann-Louise Lundgren.

Lisätiedot

S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka

S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka Lisämateriaalia harjoitustyöhön Syksy 2007 Sisältö Vinkkejä käyttäjätutkimuksen suorittamiseen Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Haastattelu Fokusryhmä Päiväkirja Kysely Ohjeita harjoitustyön

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Palvelupyyntöjärjestelmä. Asiakkaan ohje

Palvelupyyntöjärjestelmä. Asiakkaan ohje Palvelupyyntöjärjestelmä Asiakkaan ohje Festum Software Oy Palvelupyyntöjärjestelmä asiakkaan ohje 2 ( 8 ) Sisällysluettelo 1. Palvelupyyntöjärjestelmä osana asiakastukea... 3 2. Käytön aloittaminen...

Lisätiedot

Ohjeet opettajalle. Tervetuloa Apilatielle!

Ohjeet opettajalle. Tervetuloa Apilatielle! Ohjeet opettajalle Vihjeitä opettajalle koulun tutustumispäivään Esiopetuksen oppilaille koulun tutustumispäivä on tärkeä, vaikka esiopetuspaikka sijaitsisi samassa pihapiirissä koulun kanssa. Lähes kaikkia

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015

PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015 PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015 Aika 24.02.2015 klo 17.00 Paikka HO / Osakuntabaari Paikalla: Petri Pellikka Pekka Hassinen Maija Häkkinen Taneli Laine Ville Timonen inspehtori

Lisätiedot

Taidetta Turun taidemuseossa

Taidetta Turun taidemuseossa Taidetta Turun taidemuseossa Turun taidemuseon toimintaa ylläpitää Konstföreningen i Åbo - Turun Taideyhdistys ry. Vuonna 1891 toimintansa aloittanut Taideyhdistys on perustettu edistämään taiteen harrastusta,

Lisätiedot

Postimäki. historiasta nykypäivään!

Postimäki. historiasta nykypäivään! Postimäki historiasta nykypäivään! Postimäki on museo- ja kulttuurialue Ilolan kylässä, 9 km Porvoosta koilliseen. Mäellä sijaitsee yksi Suomen parhaiten säilyneistä aidoista mäkitupalaisalueista. Vanhimmat

Lisätiedot

Aluetoiminnan tarvekartoitus. 142 vastausta avoinna Kanavat; Liikuttaja, useat eri fb-sivut, yhdistyspalveluiden nettisivut

Aluetoiminnan tarvekartoitus. 142 vastausta avoinna Kanavat; Liikuttaja, useat eri fb-sivut, yhdistyspalveluiden nettisivut Aluetoiminnan tarvekartoitus 142 vastausta avoinna 15.12.-15.1.2017 Kanavat; Liikuttaja, useat eri fb-sivut, yhdistyspalveluiden nettisivut 1. Tiedätkö mihin latualueeseen yhdistyksesi kuuluu? 2. Pidätkö

Lisätiedot

RUHA WOLLEY ry seurana.

RUHA WOLLEY ry seurana. KAUSIJULKAISU 2012-2013 27. kausi Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija www.netikka.net/ruha.wolley -1- - 2 - RUHA WOLLEY ry seurana. Seura on aloittanut toimintansa vuonna 1986 ja on siitä yhtäjaksoisesti

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys TYY 2017 Frida Pessi 20.12.2017 Viestintä eli kommunikaatio Sanomien siirtämistä Merkitysten tuottamista Mutta myös yhteisen ymmärryksen tuottamista (yhteisöllisyys)

Lisätiedot

Porin taidekoulun pihaprojekti

Porin taidekoulun pihaprojekti Porin taidekoulun pihaprojekti Piha oppimisympäristönä Hankkeen tavoitteena on kehittää monipuolisempaa ja toiminnallisempaa kuvataideopetusta hyödyntämällä taidekoulun pihaa ympärivuotisena opetustilana.

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

TERVETULOA Tanssikkaan Tango & Tanssilava -tangoleirille!

TERVETULOA Tanssikkaan Tango & Tanssilava -tangoleirille! TERVETULOA Tanssikkaan Tango & Tanssilava -tangoleirille! Tangon saloihin meitä ovat perehdyttämässä tanssinopettajat: Jari ja Sari Aaltonen (JaSa) Tanssikoulu Aaltonen, Oulu Kimmo ja Marika Lasanen (KiMa)

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA TAUSTAA Markkuun seudun kyläyhdistys ja aiemmin kylätoimikunta on toiminut aktiivisesti pian 20 vuotta Kylän alueella asuu tällä hetkellä arviolta yli 300 henkeä Aktiivista ja elinvoimaista ydinmaaseutua

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:39:58 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia..

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. 2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. Pääkirjoitus. Hei vaan kaikki lukijat, tässä olisi nyt toinen numero lehdestä jolla on nyt nimikin.

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot