Kiinteistöarviointi 4/11

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kiinteistöarviointi 4/11"

Transkriptio

1 Kiinteistöarviointi 4/11 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti 1

2 HALLITUS PUHEENJOHTAJA Kauko Viitanen Aalto-yliopisto HALLITUKSEN JÄSENET Arja Lehtonen Catella Property Oy Antti Orama Maanomistajien arviointikeskus Oy Hannu Ridell Newsec Valuation Oy Jyrki Halomo Newsec Valuation Oy Sakari Haulos Maanmittauslaitos Seppo Koponen Realia Management Oy HALLITUKSEN VARAJÄSENET Ari Laitala Aalto-yliopisto Markku Airaksinen Maanmittauslaitos Juhani Tuuttila Helsingin kaupunki Perttu Pyykkönen Pellervon taloustutkimus PTT Juhani Väänänen Maanmittauslaitos Simo Hannelius Metsäntutkimuslaitos SIHTEERI (JÄSENREKISTERI/LEHTI) Juhana Hiironen puh TALOUDENHOITAJA Raija Valonen puh TAITTO Anna Haggrén/Lystik LEHDEN ILMOITUSHINNAT 1 sivu 135 ½ sivu 85 ¼ sivu 50 LEHDEN AINEISTO Artikkelit lehteen pyydetään toimittamaan sähköpostilla sihteerille. PAINOPAIKKA Meripaino Oy 2

3 Sisällys KIINTEISTÖARVIOINTI 4/11 Olemmeko seteliselkärankaisia? 4 Red Book: Teoreettista ahdistusta vai käytännön arviontiapua? 6 Arviointikoulutus asunto-osakeyhtiöiden peruskorjausvelasta 9 Maanmittauspäivillä kuultua 14 Arviointialan opinnäytetöiden tiivistelmiä 16 IVSC-uutisia 21 Tulevia tapahtumia 22 Kannen valokuva ja joulutervehdyksen (s. 23) taustakuva: Mari Viita-aho 3

4 OLEMMEKO SETELISELKÄRANKAISIA? Venäläisen arviointiryhmän onnistuneessa tilaisuudessa* tuli esille jälleen ilahduttavasti se, ettei auktorisoitujen arvioijien toiminnassa ole kuluneen viidentoista vuoden aikana ollut paljon moittimista. Annettujen rangaistusten määrä on aivan marginaalinen, ja nekin ovat onneksi olleet sieltä lievemmästä päästä. Monesti omaa arviointitoimintaa tarkastellessani omatunto alkaa säännöllisin väliajoin kolkuttaa, ja joudun vastamaan kysymykseen, ovatko omat tekemiseni ja alamme kokonaisuudessaan näin kunniallisia? Motiivi kirjoittaa aiheesta heräsi, kun taas pienen tauon jälkeen tarjolla oli varsin houkutteleva arviointipalkkio, kunhan arvion lopputulos olisi asiakkaan toivoma eli kohteen todellista arvoa korkeampi. Nyt toimeksiantoa ei syntynyt, koska ilmoitin, että näkemyseromme on noin 50 tai 100 % riippuen kummasta suunnasta asiaa tarkastellaan. Mikäli en ole ymmärtänyt asiaa täysin väärin, useimmat arvioijia koskeneet reklamaatiot niin suoraan arvioijalle kuin valvontalautakunnalle ovat tulleet toimeksiantajan taholta. Arvion lopputulos on ollut tilaajan mielestä väärä. Puheenjohtajamme korosti tilaisuudessa kuitenkin aivan oikein - arvioijan vastuuta myös kolmatta osapuolta kohtaan. Hyvä palkkio saattaa synnyttää yhteisymmärryksen arvioijan ja toimeksiantajan kesken, ja kohteen ostajaehdokkaita tai rahoittajia viedään pahimmillaan kuin pässiä narussa. Tähän arvioijan tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Vaikka tämä kolmas henkilö jääkin anonyymiksi, ei toimeksiantajan tai hänen maksamansa palkkion saa antaa lumota lahjomatonta arvioijaa pyrkimään virheelliseen lopputulokseen. Muistelen edelleen kauhulla ns. arviolausuntoja raakamaasta 1990-luvun alkupuolelta. Eräissä niistä väitettiin suruttomasti kohteiden arvoiksi jopa monikymmenkertaisia summia todellisiin nähden. Kun kyse oli suurimmillaan jopa kymmenistä miljoonista euroista, virheet olivat valtavia. Vaikka tiedotusvälineet eivät näistä paljon puhuneet, nämä väärinkäytökset olivat aivan toista luokkaa kuin Uotin veljesten ja kumppaneiden pikkurötökset. Auktorisointijärjestelmän avulla pääosasta väärinkäytöksiä kuitenkin päästiin eroon. Valitettavasti tällaisiin tekeleisiin törmää edelleen. Kun arvioissa esitetyt summat ylittävät moninkertaisesti itse kunkin työurallaan tienaamat bruttotulot, tulee tuo otsikossa mainittu Timo Soinin lanseeraama termi seteliselkärankaisista väistämättä mieleen. Arvioijalle tulee myös tilanteita, joissa hänellä ei ole mahdollista tai edes tarpeen olla objektiivinen. Edustaessani maanomistajaa lunas- 4 *SKAY:n organisoima tapaaminen suomalaisten ja venäläisten arvioijien välillä

5 tustilanteessa en pyrikään täydelliseen puolueettomuuteen, vaan tavoitteenani on päämiehen kannalta parhaaseen lopputulokseen pääseminen. Tällöin laatimani dokumentti ei kuitenkaan ole asiantuntija-arvio, vaan korvausvaatimus. On myös täysin selvää, ettei sitä ole allekirjoittanut AKA tai SKAY:n jäsen. Vuosien varrella olen kuitenkin törmännyt jatkuvasti asiantuntija-lausuntoihin, usein myös AKA:n tai SKAY:n jäsenen allekirjoittamiin, jotka kuitenkin ovat selkeästi tulkittava korvausvaatimukseksi. Lienee selvää, että tässä on selkeä ristiriita, joka on helposti vältettävissä oikealla otsikoinnilla ja allekirjoituksella. Itse en tunne pienintäkään tarvetta ryhtyä opettajaksi tai veljeni vartijaksi. Sitä varten meillä on valvontajärjestelmä ja oikeuslaitos. Kunkin meistä tulee silti olla jatkuvasti valppaana. Älkäämme antako pirulle pikkusormea. Hyviä ja kunniallisia toimeksiantoja on tarjolla jatkuvasti, joten voimme kohteliaasti kieltäytyä sellaisista, jotka ovat niin alamme säänneltyjen normien kuin ennen kaikkea omantuntomme vastaisia. Otsikossa itse esittämääni kysymykseen voin onneksi vastata kieltävästi, mutta jos jäämme liian tyytyväisinä lepäämään laakereillamme, voi vastaus pian olla myöntävä. Antti Orama Arviointipäällikkö Maanomistajien Arviointikeskus Oy 5

6 Red Book: Teoreettista ahdistusta vai käytännön arviointiapua Kiinteistöarviointi on hyvin käytännönläheistä toimintaa. Se on myös varsin monitahoista ja vaatii siksi hyvin monen eri alan osaamista. Arvioilla on iso merkitys kansantaloudelle, sillä ne kohdistuvat suurimpaan kansallisvarallisuuteemme ja mahdollistavat mm. yritysten lainansaannin kiinteistövakuuksia vastaan. Merkityksellisyytensä takia on tärkeää, että arviot laaditaan eettisesti, ammattitaitoisesti ja yhteneväisesti. Kokemus lisää henkilökohtaista ammattitaitoa, mutta tarvitaan myös yhteisiä sääntöjä ja ohjeita, joita arvioinnissa noudatetaan. Tarvitaan siis standardeja. Euroopassa noudatettavista arviointistandardeista tunnetuimpia ovat The International Valuation Standards Counsilin (IVSC) vuodesta 1985 alkaen julkaisema IVS-standardi ja TEGoVA:n (The European Group of Valuer s Associations) 1980-luvun alusta alkaen julkaisema EVS-standardi. Kolmantena, ja vanhimpana jo 1970-luvulla julkaistuna, arvioinnin kansainvälisenä ohjenuorana on Royal Institute of Chartered Surveyorsin (RICS) julkaisema Red Book ja sen sisältämät arviointistandardit. Suomessa ei arviointia varten ole käytössä mitään varsinaista omaa standardia, vaan meillä tukeudutaan IVS:iin. Arvioinnin kansallinen laadunvarmistus on tukeutunut vuodesta 1995 alkaen AKA-järjestelmään. Arvioinnin ohjeistus on kaikessa ytimekkyydessään esitetty Hyvää kiinteistöarviointitapaa koskevissa määräyksissä (2000). Soveltava arviointiohjeistus on esitetty kolmessa kotimaisessa arviointioppaassa: Kiinteistöarvioinnin käsikirja (Arvid Wiiala, 1976), Kiinteistön arviointi (Kanerva, Palmu & Ridell, 1987) ja Kiinteistöjen arviointikäsikirja (mm. Virtanen, 1991). Kiinteistösijoitustoiminnan kansainvälistyminen 2000-luvun puolessavälissä loi tarpeen aiempaa yhtenäisempään arviointitapaan Euroopassa. Ulkomaiset sijoittajat alkoivat vaatia myös Suomessa tehtäviltä arvioineilta samaa tulokulmaa ja sisältöä kuin mihin he olivat tottuneet Euroopan isoissa markkinoissa. Usein sijoittajat tulivat anglosaksisesta toimintaympäristöstä, jossa RICS:in Red Book oli noudatettava standardi, ja niin paine sen soveltamisesta myös Suomessa kasvoi. Alkuvaiheessa, kun maastamme ei löytynyt RICS-organisaation sertifioimia arvioijia (MRICS) kotoisen AKA-sertifikaatin oli riitettävä. Yhä useammin kansainväliset sijoittajat kuitenkin edellyttivät arvioilta RICS-statusta, joka oli mahdollista järjestää joko siten, että kotimainen arviointiyritys teki yhteistyötä kansainvälisen RICS-statuksen omaavan arviointiyrityksen kanssa tai että arviointi tehtiin suoraan muualta tulleen RICS-arvioijan toimesta. Paine suomalaisten RICS-arvioijien saamisesta rantautti lopulta RICS:in maamme arviointitoimintaan pari vuotta sitten ja nyt kotimaisia RICS-arvioijia löytyy jo kymmenkunta. 6

7 Mitä RICS ja Red Book sitten tarkoittavat suomalaiselle arvioinnille: onko se vain jokin uusi standardi tai muodollinen säädös, joka on ristiriidassa perinteisen vahvan arviointikulttuurimme kanssa vai antaako se jotain konkreettista uutta tukea arvioiden tekemiselle? Vastaus edelliseen on ei ja kyllä. Red Book tukeutuu IVS:iin ja viittaa mm. erilaisten määritelmien osalta suoraan siihen, eikä siten ole ristiriidassa aiemmin Suomessa noudatettujen standardien kanssa. Red Bookin arvo on siinä, että se antaa menettelysääntöjä ja opastusta ( procedural rules and guidance ) arvioijille erityyppisten kiinteistöjen arvioinnin suorittamiseen siis konkreettista käytännön arviointiapua. Red Bookin RICS-standardit määrittelevät yleisesti noudatettavat arviointiprosessit eri arviointitilanteissa ( they set a framework for best practice in the execution and delivery of valuations for different purposes ), mutta ne eivät määrää miten yksittäisiä arviointeja tehdään ( do not instruct valuers on how to value in individual cases ). Red Book ei siis syrjäytä eikä kumoa kunkin maan paikalliseen kiinteistömarkkinaan ja muuhun toimintaympäristöön perustuvaa tapaa arvioida kiinteistöjä. Red Bookin sisältö jakautuu viiteen osaan: 1) johdanto (introduction), 2) sanasto (glossary), 3) varsinaiset arviointistandardit (valuation standards), 4) liitteet (appendices) ja 5) ohjeet (guidance notes). Seuraavassa on lyhyesti poimittu esimerkkejä kunkin em. osan sisällöstä. Johdanto taustoittaa RICS-standardien käyttöä ja mm. määrittelee edellä kuvatunlailla niiden tarkoituksen. Standardien keskeisenä tarkoituksena on määritellä arviointitoiminnalle korkeat eettiset vaatimukset, joissa korostuu toisaalta arvioijien riittävä ammattitaito ja toisaalta puolueettomuus. Sanasto antaa selkeät määritelmät keskeisille käsitteille ja erottelee mm. oletuksen (assumption) ja erityisoletuksen (special assumption). Oletus on arvioitavaan kiinteistöön liittyvä ominaisuus tai olosuhde, jonka voidaan olettaa olevan totta arviointihetkellä, mutta sitä ei syystä tai toisesta voida varmentaa (esim. uuden varastorakennuksen katto on kunnossa, vaikkei sitä lumen takia voida varmistaa). Erityisoletus puolestaan on arviointihetkellä vallitsevasta tilanteesta poikkeava oletus, kuten esim. se että tyhjillään olevaan rakennukseen kohdistuisi pitkä vuokrasopimus. Varsinaisia arviointistandardeja on kuusi ja ne käsittävät varsinaisten standardien lisäksi niiden selitykset. 1. standardi määrittelee standardien noudattamista ja keskittyy arvioijan kyvykkyyteen ja puolueettomuuteen. Tässä todetaan mm. että arvioijan on kriittisesti arvioitava omaa osaamistaan kunkin toimeksiannon suhteen ja tarvittaessa pyydettävä apua erikoisosaajilta ja kieltäydyttävä tehtävästä, jos riittävää osaamista ei ole tai sitä ei voida järjestää. 2. standardi kuvaa toimeksiannon tekemistä ja listaa kaikki kirjalliseen toimeksiantoon sisällytettävät 20 kohtaa kuten esimerkiksi mitä tarkoitusta varten arviointi tehdään, toimeksiantoon vaikuttavat oletukset tai erityisoletukset, mahdolliset lähtötietojen rajoitukset sekä vakuutuksen siitä, että arvioijalla on tarvittava tieto ja taito vaadittavaan arviointiin. 3. standardi määrittelee ne neljä arvoa (basis of value), jotka voivat olla arvioinnin kohteena: markkina-arvo, markkinavuokra, hyöty ja investointiarvo sekä käypä arvo; näiden määritelmissä viitataan suoraan IVS:iin. Muita perusarvoja Red Book ei tunne eikä tunnusta. Esimerkiksi vuokratun kohteen arvo tyhjänä ( vacant possession value ) on markkina-arvo erikoisoletuksella, että kohde olisi todellisuudesta poiketen tyhjillään. 4. standardi kohdistuu IFRS:ää varten tehtäviin tilinpäätösarviointeihin ja vakuusarvi- 7

8 ointia varten tehtäviin arviointeihin. Viimeksi mainitun osalta viitataan mm. omistajan omassa käytössä olevien kohteiden osalta suoraan IVA 2:een, jossa todetaan, että arvioitaessa kyseisen kaltaisia kiinteistöjä rahoitustarkoituksiin tulee kohde arvioida tyhjänä ilman nykyisen omistajakäyttäjän tuomaa minkäänlaista lisäarvoa. 5. standardi kohdistuu lähtötietojen selvittämiseen ja katselmukseen. Arvioijalta vaaditaan esim. asiakkaalta saatavien lähtötietojen varmentamista ja varmistamattomien lähtötieto-olettamien selkeää kirjaamista arvioon. Tähän kohtaan liittyvä erillinen Guidance note Building Surveys and Inspections of Commecial and Industrial Property määrittelee mm. katselmukselle mukaan otettavat apuvälineet ( survey kit ), joita ovat esim. puhelin, mittanauha, vesivaaka, vasara, kiikarit ja näytepussi. Red Bookissa useassa kohdassa korostettava arvioijan turvallisuus näkyy tässä Guidance Notessa henkilökohtaisen suojavarustuksen ( personal protective equipment ) listauksena, johon sisältyvät mm. haalarit, kypärä, turvakengät ja korvatulpat. Koska sekä suomalainen arviointikäytäntö että Red Book ovat IVS-yhteensopivia, ei Red Book ole ristiriidassa Suomessa noudatettavien arviointistandardien eikä arviointikäytännön kanssa. Useimmat Red Bookin määräykset, ohjeet ja suositukset ovat sellaisenaan meillä sovellettavia ja ne useissa tapauksissa kirjaavat tai ainakin selkeyttävät niitä periaatteita, joita meillä käytännössä jo noudatetaan. Red Book käytännössä yhdistää arviointistandardit, laadunvalvonnan ja käytännön arviointiohjeistuksen. Osa varsinkin Guidance noteissa määritellyistä ohjeista kuulostaa suomalaiseen käytäntöön hieman liian pitkälle meneviltä ja aluksi ehkä jopa huvittavilta, mutta kaikissa niissäkin on taustalla selkeä peruste suojella ja turvata joko arvioijan tai asiakkaan etua. RICS-standardien ja Red Bookin rantautumista Suomeen ei siis kannata pelätä tai vastustaa. Niiden ei toisaalta pidä antaa syrjäyttää suomalaista AKA-järjestelmää ja muuta kotimaista arviointiohjeistusta. Kaikkien edun mukaista on yhdistää kansallisten ja kansainvälisten määräysten, ohjeiden, suositusten ja käytäntöjen parhaat puolet arviointitoiminnan kehittämiseksi ja parhaaksi. Seppo Koponen Johtaja, Arviointi ja konsultointi Realia Management Oy 6. standardi kohdistuu arviokirjan sisältöön ja se määrittelee mm. arviokirjan minimisisällön 20 kohtaa, joita ovat esimerkiksi määritellyn arvon (basis of value) yksilöinti, vaadittaessa arvioijan status (sisäinen vai ulkoinen arvioija), lähtötietojen lähde- ja luotettavuusanalyysi ja katselmuksen taso sekä kuvaus käytetystä arviointimenetelmästä. 8

9 Arviointikoulutus asunto-osakeyhtiöiden peruskorjausvelasta Kiinteistöneuvos Mikko Peltokorven mukaan asunto maksetaan nykyisin neljään kertaan: Euroilla kertaalleen, korkoina toiseen kertaan, hoitovastikkeina kolmanteen kertaan ja peruskorjauksessa neljänteen kertaan. Olisiko kiinteistöalalla eväitä muuttaa tämä toimintatapa? -kiteytti Peltokorpi luentonsa aiheeksi. Tämän kuultuaan kysyi kollegani: Mitä osaa neljään kertaan maksamisesta pitäisi muuttaa? Kertaalleen sen ainakin joutuu maksamaan. Voitaisiinko korot ottaa pois? Mitä, jos hoitovastikkeita ei maksettaisi ollenkaan? Tai entäpä, jos ostettaisiin vain sellaisia taloja, joita ei tarvitse peruskorjata? Edellä esitettyyn problematiikkaan pureutui Suomen Kiinteistöarviointiyhdistyksen ja Auktorisoitujen Kiinteistöarvioijien järjestämä koulutustilaisuus Tampereella. Koulutus jakaantui viiteen pääaiheeseen, joita olivat kerrostalokiinteistön isännöinti (1), teknistaloudellinen kunto (2), energia-asiat (3), julkisivut ja parvekkeet (4), sekä luottoriski (5). Tämä artikkeli esittelee koulutuksesta saatua palautetta. Koulutuksen sisällöstä ilmestyy artikkeli vuoden 2011 viimeisessä Maankäyttölehdessä. Palautetta kysyttiin koulutuksen järjestelyistä sekä kustakin edellä mainitusta aihealueesta. Lisäksi pyydettiin vapaamuotoisia kommentteja pidetystä tilaisuudesta sekä toiveita tulevaisuudessa järjestettäviin tilaisuuksiin. Palautetta saatiin lähes jokaiselta koulutukseen osallistuneelta. Ajankohtainen aihe kokosi paikalle 30 henkilöä, joista löytyi niin arvioijia, välittäjiä kuin isännöitsijöitäkin. Eturivissä Jukka Tola Talotakuu Oy:stä. Jatkuu... 9

10 Arviointikoulutus asunto-osakeyhtiöiden peruskorjausvelasta jatkuu... Järjestelyt Alla olevassa kuvassa on esitetty saatu palaute koulutuksen käytännön järjestelyistä. Kuvasta voidaan havaita, että koulutuksen järjestelyt ovat sujuneet kaikilta osilta vähintään hyvin (4) tai jopa kiitettävästi (5). Tilaisuuksia voidaan siten järjestää vastaavalla mallilla myös tulevina vuosina. Palaute koulutuksen käytännön järjestelyistä. Arvosanat ovat asteikolla 1-5 (1=heikko, 2=välttävä, 3=tyydyttävä, 4=hyvä, 5=kiitettävä). Alla on esitetty otteita vapaamuotoisesta palautteesta, joka saatiin käytännön järjestelyihin liittyen. Vapaamuotoisen palautteen perusteella vaikuttaa siltä, että tilaisuus voisi olla parempi järjestää seuraavan kerran jonakin muuna päivänä kuin perjantaina. Materiaali olisi saanut olla tulostettuna paperille, siitä kolmonen ykköskohtaan. Ei valittamista. Kaikki oli ok. Kaikki järjestelyt ihan ok. Kaikki toimi. Paikka ja järjestely ok. Helppo paikka tulla ja pysäköinti onnistuu mukavasti. Tila ihan ok ja hyvät tarjoilut. Aineiston tulo ennakkoon sähköpostilla oli erinomainen asia. Aineistoa pystyi vähän käymään ennalta jo läpi. Ja nyt pystyi vetämään tulostuksen värillä! Perjantai saattaa olla monille hankala osallistumispäivä, mutta nyt sopi, Kiitos! Sinänsä järjestelyt ja ympäristö kunnossa, mutta olisiko hieman pidempi päivä, kun kerran ryhdytään, parempi. Jos saivarrellaan niin sittenkin maanantai-torstai -akselilla. 10

11 Luennot Alla olevassa kuvassa on esitetty saatu palaute koulutuksen sisältöön liittyen. Kuvasta voidaan havaita, että koulutuksen sisältö oli tasaisen hyvää (4). Osallistujat olivat luentoihin varsin tyytyväisiä. Palaute koulutuksen käytännön järjestelyistä. Arvosanat ovat asteikolla 1-5 (1=heikko, 2=välttävä, 3=tyydyttävä, 4=hyvä, 5=kiitettävä). Alla on esitetty otteita vapaamuotoisesta palautteesta, joka saatiin päivän esityksiin ja sisältöön liittyen. Vapaamuotoisen palautteen perusteella vaikuttaa siltä, että konkreettisia arviointiohjeita ja tutkimustietoa kaivattaisiin aiheesta nykyistä enemmän. Erinomaisia esityksiä, jotka herättivät paljon ajatuksia. Hyvää oli keskusteleva ilmapiiri. Ehkä kiinteistöarvioijan näkökulma käytännön arviointityöstä olisi ollut paikallaan. Tämänkin aiheen tiimoilta voisi olla kiinnostavaa kuulla lisää. Isännöintialan ongelmat eivät sinällään kiinnosta. Peltokorpi ehkä kärjisti liikaa (välittäjät ja rakentajat) ja oli pahoin pelkään osittain tosissaan. Asiakkaan (palkanmaksajamme) asiallahan tässä kaikki ollaan eikä yhteistyö olisi pahitteeksi. 11

12 Arviointikoulutus asunto-osakeyhtiöiden peruskorjausvelasta jatkuu... Liikaa teknistä sanastoa käytössä!! (Lahdensivun esityksessä) Ihan hyvää tietoa HYPOsta ja muunkin pankkimaailman aatoksista. (Paunan esityksessä) Koulutus ei vastannut kysymykseen Korjausvelan huomioon ottaminen arviointityössä. Nimenomaan tähän kysymykseen ei tullut selkeitä vastauksia. Oli vain luentoja korjauksista: historiasta, tulevaisuudesta ym. Kustannustaso jäi aivan liian vähälle huomiolle!! Siihen olisin tarvinnut enemmän konkretiaa... keskustelua ja yhteistyötä tarvitaan paljon lisää isännöitsijöiden/ välittäjien välillä, yhteisiä intressejä meillä molemmilla varmasti on. Luennoitsijat olivat asiansa osaavia. Vapaa sana päivän esityksiin liittyen: Luottoriski -puheenvuoroon olisi sopinut hyvin konkreettinen esitys korjausvelan vaikuttamisesta esim. tuottoarvolla laskettuun kiinteistön arvoon. Muissa esityksissä kuvattiin hyvin, miten ja millaista korjausvelkaa syntyy. Miten se sitten vaikuttaa arviointiin, tätä olisi voitu käsitellä vielä syvemmin. Tavallaan jäi vielä ilmaan miten korjausvelka ja riskit pitäisi ottaa arvioissa huomioon. Kohteista ei ole aina kuntokartoituksia olemassa. Kirjanpidon/tilintarkastuksen suunnasta olisi voinut saada jotain vinkkiä velan käsittelyyn...luennoitsijat eivät oikein osanneet yhdistää teknistä arvoa ja markkina-arvoa, leimasivat markkinan tyhmäksi eli liiaksi olettivat ja edellyttivät markkinan toimivan kuten he haluaisivat, kuten pitäisi.. Herätti ajatuksia, kun ei esitetty valmiita malleja arviointityöhön. Aiheet olivat mielenkiintoisia ja luennoitsijat asiansa osaavia. Pysyi pitkämatkalainenkin hereillä. Ei juuri mitään huonoa. Hyvät luennoitsijat (+). Olisin odottanut eri korjausvelkojen vaikutusta hinta-arvioon, hintahaarukkaan, koska tutkimustietoa lienee jo olemassa (-). kokouspaikka muualla kun H:KI, ei liian vaikeita aiheita Asiat ok. Lähestymistapa ei vastannut kurrsin nimeä! Kiinnostavat aiheet. Vielä syvällisempää katsantoa peruskorjausvelan vaikutukseen arvioinnissa, jäi jotenkin vielä pinnalliseksi. Mielestäni kaikin puolin hyvä, ei huonoa Hyvää: yleissivistävä, monista suunnista asiaa lähestyvä. Huonoa: luennoitsijat eivät yrittäneet kytkeä markkinaa mukaan tai saada aikaan havainnollistuksia.. Terveiset ja toivomukset Lopuksi osallistuneilta kysyttiin toivomuksia tuleviksi koulutusaiheiksi sekä muita terveisiä koulutuksen järjestäjille. Vapaamuotoisesta palautteesta voi päätellä, että tuottoarvomenetelmän ja siihen liittyvien aspektien läpikäyminen ja kertaaminen voisi olla paikallaan. Lisäksi palautteesta voi päätellä, että vastaaville koulutuksille on myös tulevaisuudessa kysyntää. 12

13 Teknistä tietoa, toisaalta markkinoiden syväluotsaamista ja tulevan ennakointia. Kaikki kiinteistöarviointiin liittyvä käy. Tutustumista esim. rakennustekniikan laitokseen ja käytännön projekteihin. Täysin uudistettavan esim. 100 vuotta vanhan talon hinnoittelusta. Samasta asiasta vaikka uusi puolen päivän - päivän kurssi, missä käsitellään asioita taloudelliselta pohjata. Esim. Jos taloyhtiöön tulossa putkistosaneeraus 1v:n päästä - miten vaikuttaa arvoon. 3v:n päästä sama asia. 5v:n päästä sama asia. Jo tehty putkistosaneeraus - miten paljon vaikuttaa osakkeen arvoon korottavasti. Alueelliset seikat huomioon - pääkaupunkiseutu - muut kaupungit - maaseutukunnat - muuttotappiokunnat ym. Näitä lähestymistapoja riittää ja näiden ongelmien kanssa joutuu tekemisiin. Joku/jotkut varmasti on tehnyt näistä itselleen laskentakaavan! Edelliseen liittyen peruskorjausvelan syvempää tarkastelua esim. tuottoarvopohjalta. Mitenkä tulisi huomioida korjausvelka sijoittajaostajan näkökulmasta (kuntoarvio/kassavirta-analyysi 10 v.?) Mikä oli paikallakin puhetta niin oheisen syventäminen arviointi työhön, asioista on hyvä puhua mitä kaikkea pitää ottaa huomioon arvioitaessa mutta se miten se vaikuttaa itse arvoon (jos vaikuttaa) ja millä tavoin sen voi huomioida... (esim. onko laskennallista kaavaa jne.) Haahtelan kustannuslaskenta voisi olla mielenkiintoinen käydä läpi.teollisuushallin tai vastaavan arviointi noin periaate tasolla. Eli joku niitä rakentava kertomaan mitä tänään maksaa halli erilaisin esimerkein. Kiinteistöjalostuksen näkökulmia... Tuottovaadeproblematiikkaa toimitila-arviointiin liittyen teoria ja käytäntö huomioiden. Pidän positiivisena, että koulutus on joskus näinkin lähellä kuin Tampereella. Kiitos tilaisuudesta. Hyvää loppuvuotta. Kiitokset kurssista! Pikkuhiljaa koulutuspaikoissa lähestytään Keski-Suomea ja Savoa, joten jospa seuraavaksi päästään näille paikkakunnille. Kiitos hyvästä järjestelystä. Kiitokset kurssista ja hyvää loppuvuotta Kiitän erikoisesti sihteeriä ja puheenjohtajaa kuluneesta vuodesta! Luentotilaisuudet täydennettynä tämän tapaisilla koulutuspäivillä ovat hyvää jatkokoulutusta ja ammattitaidon ylläpitoa. Pitäkää kurssien hinta/laatusuhde kilpailukykyisenä koskien mielellään myös muita kuin omia kurssejamme! Kyllä se OK oli. Päivän kurssit sopivasti hinnoiteltuna (nyt oli) ovat hyviä terävöittäjiä. Juhana Hiironen 13

14 Maanmittauspäivillä kuultua Maanmittaustieteiden seura juhli 85-vuotista taivaltaan pidetyillä Maanmittaustieteiden päivillä. Päivien teema oli Moniulotteinen maanmittaus. Omalta osaltani ammatillinen kiinnostukseni keskittyi ensimmäiseen päivään, joka aloitettiin maanmittausalan korkeakouluopetuksen tulevaisuutta käsittelevällä esityksellä. Loppupäivä oli jaettu kahteen pääteemaan: 3D-Kiinteistöjärjestelmään ja Kaupunkimaan arviointiin ja maapolitiikkaan. Tämä artikkeli keskittyy päivän viimeiseen aiheeseen eli raakamaan arviointiin. Kaupunkimaan arviointia ja maapolitiikkaa ruotivissa esityksissä kuultiin ajankohtaista tietoa raakamaa-markkinoista sekä kuntien edustajien näkemyksiä maan hankinnasta ja maapolitiikan harjoittamisesta. Sessio alkoi Risto Peltolan esityksellä raakamaamarkkinoista ja raakamaan hinnasta sekä siihen vaikuttavista tekijöistä. Raakamaamarkkinat ovat ohuet, kauppoja tehdään koko Suomessa keskimäärin noin 500 kappaletta vuodessa. Markkinat ovat kuitenkin merkitykselliset, sillä ne määrittävät kuinka vahva on tulevaisuuden tonttitarjonta, minne tämä tonttitarjonta on sijoittunut ja kuinka alueen kehittäminen rahoitetaan. Kunnilla on merkittävä rooli raakamaamarkkinoilla. Kun kunnille on annettu vastuu perusrakenteen tuottamisesta ja ylläpitämisestä, ovat ne samalle saaneet oikeuden hyötyä kaavoituksen tuomasta arvonnoususta. Viimeisen kahden kymmenen vuoden aikana kunnat ovatkin ostaneet maata noin miljardilla eurolla ja myyneet sitä noin kolmella miljardilla eurolla. Maanmittaustieteiden päivät keräsivät paikalle aikaisempaa enemmän yleisöä. 14

15 Peltola kertoi, että raakamaan hinta seuraa asuntojen ja tonttien hintoja, ns. johdetusta kysynnästä johtuen (asuntoja varten tarvitaan tontteja; tontteja varten tarvitaan raakamaata). Kunnallistekniikan kytkentäkustannukset vaikuttavat myös raakamaan hintaan, sillä raakamaa-alueen käyttöönotto vaatii teknisen perusrakenteen luomista; mitä kauemmaksi perusrakenne joudutaan rakentamaan, sitä kalliimmat ovat kustannukset (ja raakamaa siten sitä halvempaa). Luonnollisesti myös asuntojen ja asuntotonttien paikallinen hintataso vaikuttaa raakamaan hintaan. Pinta-alan kasvu laskee raakamaan yksikköhintaa - siitäkin huolimatta, ettei vaikutus ole yksiselitteinen. Voitaisiinhan ajatella, että isoilla raakamaakohteilla saataisiin aikaan skaalaetuja rakennustuotannossa, mikä nostaisi isoista kohteista maksettavaa yksikköhintaa. Myös riskin vähentyminen voisi olla pinta-ala muuttujan yksi ulottuvuus, sillä pinta-alan kasvaessa raakamaahan liittyvä tonttimaaksi muuttumisen epävarmuus vähenee. Mitä vähemmän epävarmuutta raakamaan tonttimaaksi muuttumiselle on, sitä arvokkaampaa on raakamaa. Tätä kuvaa se, että yleiskaavassa rakentamiseen varatut alueet ovat muita alueita arvokkaampia. Viimeksi mainittu vaikutus vaihtelee eri kuntien välillä kuitenkin merkittävästi. Peltolan raakamaamarkkinoiden perustietoja ruotinutta esitystä seurasi Jouni Virtasen esitys vanhentuneen asemakaavan merkityksestä erityisesti lunastusarvioinnissa. Virtasen jälkeen vuoron sai kunnan edustajista koottu paneeli, johon kuuluivat Ahti Laakso Tampereelta, Jari Kyllönen Kuopiosta, Marko Kankare Hyvinkäältä ja Jaakko Torppa Tuusulasta. Paneelikeskustelusta selvisi, että kunnat pyrkivät hankkimaan raakamaata pääasiassa vapaaehtoisin kaupoin. Lunastusta vältetään maan hankintakeinona, joskin Kuopiossa ja Tuusulassa se voi tulla kyseeseen. Kaavoitus keskitetään vain omalle maalle. Maankäyttösopimuksia pyritään tekemään vain asemakaavan muutostilanteissa. Silloin, kun maankäyttösopimuksia käytetään, perii kunta keskimäärin 30 prosenttia maan arvonnoususta. Raakamaa maksoi Tampereella noin 2 euroa/m2, Kuopiossa noin 1-1,5 euroa/m2, Hyvinkäällä noin 1-2 euroa/m2 ja Tuusulassa jopa 8 euroa/m2. Vakiintuneet maapoliittiset käytännöt nähtiin erityisen merkityksellisiksi, sillä vaihtelevat toimintatavat vähentävät maanomistajien halukkuutta vapaaehtoisten kauppojen tekoon. Lisäksi vaihtomaiden oli havaittu edesauttavan vapaaehtoisten kauppojen syntyä; peltoa luovutetaan mieluummin peltoa kuin rahaa vastaan. Juhana Hiironen 15

16 Arviointialan opinnäytetöiden tiivistelmiä Tämän otsakkeen esitetään kiinteistöarviointialalta tehtyjä opinnäytetöitä. Opinnäytetöiden esittelemisellä levitetään tietoa uusista tutkimuksista, etteivät opinnäytteinä tehdyt tutkimukset jää vain tekijän ja työn tilaajan tietoisuuteen. Esiteltävät opinnäytetyöt ovat luettavissa kokonaisuudessaan Aalto-yliopiston kirjastossa. Koska töitä ei arkistoida sähköiseen muotoon, saa kiinnostavan tutkimuksen helpoiten käsiinsä lähestymällä suoraan työn tekijää. Opinnäytetöitä pyritään esittelemään kiinteistöarviointilehden jokaisessa numerossa, mikäli arviointialan opinnäytteitä on kuluvana ajanjaksona valmistunut. Koska lehden toimituksella ei ole saatavilla muita kuin Aaltoyliopiston opinnäytteitä, tulee muista opinahjoista töitään näytille haluavien toimittaa työt ja niiden tiivistelmät kannessa näkyvään osoitteeseen. Työn nimi: Ympäristötehokkaiden toimitilojen kysyntä Suomessa ja niiden tarjoamat hyödyt käyttäjäyrityksille Työn tekijä: Hannele Ahvenniemi Työn valvoja: Professori Seppo Junnila Työn ohjaaja: TkT Anna-Liisa Lindholm Yleinen kiinnostus ekologista rakentamista kohtaan on lisääntynyt 2000-luvulla, ja myös kiinteistöjen käyttäjäorganisaatiot ovat enenevissä määrin alkaneet tiedostaa vihreiden toimitilojen hyötyjä. Rakennukset kattavat noin 40 % kokonaisenergiankulutuksesta Suomessa, ja siten niihin sisältyy valtava potentiaali hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää vihreiden toimitilojen kysynnän tilaa Suomessa sekä tarkastella, millaisia hyötyjä vihreisiin toimitiloihin sijoittuminen voi yrityksille tarjota. Tutkimusaineisto kerättiin laatimalla kysely, joka lähetettiin Suomessa toimiville, yli 50 työntekijän yrityksille. Kyselyssä tiedusteltiin muun muassa yritysten toimitilojen valintakriteerejä, ympäristönäkökohtien huomioimisesta käytössä ja huollossa sekä vastaajien yleisistä asenteista ja tietämyksen tasosta. Aineistoa täydennettiin tarkastelemalla asiaa kauppakeskusten sekä yrityspuistojen näkökulmasta kysymällä näiden toimitilojen hallinnoinnista vastaavilta henkilöiltä, missä määrin he ovat huomanneet käyttäjäyritysten osoittaneen vaatimuksia toimitilojen vihreitä ominaisuuksia kohtaan. Tutkimustulokset osoittavat, että kasvavaa kiinnostusta ympäristötehokkaita toimitiloja kohtaan kyllä on, mutta tällä hetkellä kiinnostus on konkretisoitunut kunnolla vasta harvojen yritysten kohdalla. Suuri osaa vastaajista 16

17 kuitenkin uskoi, että heidän yrityksensä olisi halukas maksamaan lisähinnan tiloista, joilla on vihreitä ominaisuuksia. Tärkeimmät hyödyt, joita yritykset uskovat vihreiden toimitilojen tarjoavan, liittyivät kustannussäästöihin sekä yrityksen imagon parantamiseen. Usein kiinnostus toimitilojen vihertymistä kohtaan johtuu yrityksen strategisesta linjauksesta. Sen sijaan kiinnostuksen puute johtuu useimmiten tiedon ja kokemuksen puutteesta sekä huonosta saatavuudesta. Myös vuokranantajien vastaukset osoittivat, että kiinnostusta vihreitä toimitiloja kohtaan esiintyy, ja muutamat vuokralaiset ovat jo esittäneet vihreitä kriteerejä. Ympäristötehokkaiden rakennusten tulevaisuus näyttää lupaavalta, ja trendistä todennäköisesti on tulossa valtavirtaa niin lainsäädännöllisten vaatimusten kiristymisen kuin myös kysynnän kasvun seurauksena. Työn nimi: Liikehuoneistot asunto-osakeyhtiössä sijoituskohteena Työn tekijä: Risto Aro Työn valvoja: Professori Seppo Junnila Työn ohjaaja: TkT Anna-Liisa Lindholm Asunto-osakeyhtiöiden yhteydessä sijaitsevia liikehuoneistoja on suomalaisissa kerrostaloissa lukumäärällisesti paljon ja niistä merkittävä osa ammattimaisten tai piensijoittajien omistuksessa. Tietoa asunto-osakeyhtiöissä sijaitsevien liikehuoneistojen ominaisuuksista ja erityispiirteistä kiinteistösijoittamisen kannalta löytyy alan kirjallisuudesta kuitenkin vähän. Tutkimuksen tavoitteena on muodostaa aiheeseen liittyen tiivis tietokokonaisuus. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena syventäen aihealueiden sisältöä asiantuntijahaastatteluiden avulla. Työssä esitetään lisäksi esimerkkitapauksia oikeuskäytännöistä sekä yhtiöhallinnosta, joiden tarkoituksena on havainnollistaa ongelmatilanteita käytännössä. Työssä keskitytään liikehuoneistojen omistamiseen sijoittajan näkökulmasta, joten käyttäjäomistajuus rajataan tutkimuksen ulkopuolelle. Asunto-osakeyhtiöitä säätelee vuonna 2010 uudistunut asunto-osakeyhtiölaki, joten tutkimuksessa esitetään sijoittamisen näkökulmasta oleellista lainsäädäntöä. Lisäksi käydään läpi sijoittamisen erityispiirteitä sekä riskitekijöiden hallintamenetelmiä. 17

18 Arviointialan opinnäytetöiden tiivistelmiä jatkuu... Suurimmiksi ongelmiksi asunto-osakeyhtiöissä sijaitsevissa liikehuoneistoissa muodostuu rahastointiriski, tilojen kehittämisen vaikeus, päätöksentekoriski, kustannusriski, hallinto, korjauskustannusten epäloogisuus sekä vuokralaislojaaliuden ylläpitovaikeus. Hyödyiksi puolestaan todetaan lunastusoikeuden puuttuminen, sijaintitekijät, talon oma asiakasvirta, verotus, valmis palvelurakenne, osakkeiden vaihdettavuus ja likviditeetti sekä osakkeiden helppo käyttö vakuutena. Työn nimi: Institutionaalinen markkinatutkimus kiinteistömarkkinoille Työn tekijä: Jere Fredriksson Työn valvoja: Professori Kauko Viitanen Työn ohjaajat: TkT Barbara Havel, DI Hannu Havanka Tämän työn tarkoituksena on löytää vaihtoehtoinen tapa tehdä markkinatutkimus kiinteistömarkkinoille käyttäen hyväksi institutionaalisen taloustieteen teorioita. Tavanomaiset kiinteistömarkkinatutkimukset ovat yleisesti keskittyneet taloudellisten tunnuslukujen tarkasteluun, joka on taas johtanut vain kapeaan kuvaan kokonaismarkkinoista. Tämä työn tarkoituksena on tunnistaa myös muita tekijöitä, jotka ohjaavat kiinteistömarkkinoiden toimintaa, niin kokonaisvaltaisesti kuin mahdollista. Institutionaalinen taloustiede jakaa nämä muut tekijät erilaisiin instituutioihin, jotka määrittävät kiinteistömarkkinoiden luonteen. Tutkimalla myös kiinteistömarkkoina muotoilevia instituutioita kiinteistömarkkinainstituution lisäksi voidaan saavuttaa monipuolinen markkinaanalyysi. Tätä analyysia kutsutaan institutionaaliseksi markkina-analyysiksi. Institutionaalisen markkina-analyysi kiinteistömarkkinoille rakennettiin käyttäen pohjana institutionaalisia taloustieteen teorioita sekä institutionaalisen lähestymistavan teorioita kiinteistömarkkinoista ja lopulta mallia sovellettiin Turun kiinteistömarkkinoille. Institutionaalinen markkina-analyysi sisältää neljä pääinstituutiota, lainsäädännöllinen, poliittinen, taloudellinen sekä sosiaalinen instituutio, sekä kiinteistömarkkinat omana instituutiona. Jokaiselle instituutiolle määritettiin tekijät, jotka vaikuttavat kiinteistömarkkinoiden toimintaan. Markkina-analyysi tehdään näiden instituutioiden antamien tuloksien pohjalta. Institutionaalinen markkina-analyysi tarjoaa uuden vaihtoehdon markkinaanalyysin suorittamiseen ja markkinoiden tutkimiseen sekä tarjoaa tietoa, joka on tärkeää markkinoiden tuntemisessa. Kaiken kaikkiaan institutionaalinen markkina-analyysi on hyvin sovellettavissa kiinteistömarkkinoille globaalisesti. Erityisesti sosiaalinen instituutio tarjoaa uuden näkökulman kiinteistömarkkinoiden käyttäytymisen tutkimiseen. Muut instituutiot tunnistavat tekijät, jotka määrittävät tutkittavan kiinteistömarkkinan operationaalisen toiminnan sekä tulevaisuuden mahdollisuuksia. 18

19 Työn nimi: Kiinteistötoimituksiin liittyvistä verotuskysymyksistä Työn tekijä: Matti Kotiniemi Työn valvoja: Professori Arvo Vitikainen Työn ohjaaja: TkL. Jani Hokkanen Kiinteistötoimituksissa verotuskysymyksillä on hiukan jälkijunassa tulevan ratkaisijan rooli; Verotuskysymykset konkretisoituvat useasti vasta sen jälkeen kun toimitus on julistettu päättyneeksi. Tämän vuoksi toimitusmenettelyssä ja kiinteistötoimituksiin kohdistuvassa tutkimuksessa on toimitusmenettelyyn ja toimituksissa tehtäviin päätöksiin liittyvät veroseuraamukset jätetty vaille huomiota. Tämän tutkimuksen taustalla on Maanmittauslaitoksen ja Verohallinnon tarve kartoittaa kiinteistötoimituksissa esiintyviä verotuskysymyksiä sekä näiden kysymysten ratkaisukäytäntöjä. Tällä pyritään siihen, että Maanmittauslaitos saisi laadittua ohjeiston koskien sitä, miten toimituksissa tulee ottaa mahdolliset tulevat veroseuraamukset huomioon ja miten veroseuraamuksiin liittyviä kysymyksiä on ratkaistu. Tällä diplomityöllä kerätään tausta-aineistoa, jonka pohjalta sitten kirjoitetaan lopullinen ohjeisto. Tutkimuksessa käydään läpi ne kiinteistönmuodostamislain mukaiset kiinteistötoimitukset, joissa on toimitusmenettelyyn tai toimituksessa tehtäviin päätöksiin liittyviä veroseuraamuksia. Samaten tutkimuksessa tarkastellaan samalla tavalla eräitä muun lainsäädännön mukaisia toimituksia. Nämä muun lainsäädännön mukaiset toimitukset ovat niitä, joissa noudatetaan lunastuslain tai kiinteistönmuodostamislain mukaista lunastusmenettelyä ja joilla on omia erityisiä veroseuraamuksia. Tutkimuksessa käsitellään vain niitä verolajeja, joiden voidaan katsoa liittyvän merkittävästi tutkimusaiheeseen. Näitä verolajeja ovat arvonlisävero, kiinteistövero, tulovero ja varainsiirtovero. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että merkittävimmät veroseuraamukset liittyvät tuloveroon ja varainsiirtoveroon. Tuloveron osalta on mietittävä, onko kyse ansio- vai pääomatulosta ja että onko kyseessä tilanne, jossa voidaan soveltaa eri vähennyksiä tai osittaista tai kokonaista verovapautta. Varainsiirtoveron osalta merkittävä kysymys liittyy siihen, milloin omaisuuden luovutus tulkitaan varainsiirtoveron alaiseksi luovutukseksi ja milloin ei. Arvonlisäveroon törmätään kiinteistötoimituksissa lähinnä ostettujen palvelujen ja toimituskustannusten tahoilta. Kiinteistövero ei puolestaan liity kiinteistötoimituksissa käsiteltäviin asioihin, vaan kiinteistötoimituksissa tehtävät ratkaisut voivat vaikuttaa maksettavan kiinteistöveron määrään. 19

20 Arviointialan opinnäytetöiden tiivistelmiä jatkuu... Veroseuraamuksilla ei voi lähtökohtaisesti perustella tehtyä päätöstä. Veroseuraamusten tiedostaminen ja niistä informoiminen on tärkeää toimitusmenettelyn onnistumisen kannalta, mutta veroseuraamukset eivät kuulu asioihin, jotka toimitusinsinöörin on ratkaistava. Työn nimi: Pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattu logistiikkakiinteistö sijoituskohteena Työn tekijä: Mikko Kuusakoski Työn valvoja: Professori Seppo Junnila Työn ohjaaja: DI Peter Forssell Suomen kiinteistömarkkinoiden kuumeneminen 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä on vaikuttanut toimistojen ja liiketilojen lisäksi suuresti myös logistiikkakiinteistöihin. Tämä on johtanut aktiiviseen kiinteistökehitykseen logistiikalle sopivilla alueilla ja maaperältään rakentamiskelpoiset ja prime -logistiikalle tarpeeksi suuret tontit on pääosin jo hyödynnetty. Tämä asettaa hankekehittäjille haasteita kannattavien projektien löytämiseksi. YIT Rakennus Oy on lähestynyt ongelmaa Trade Park -konseptilla, joka johtaa korkeampaan vuokratasoon tilaratkaisujen ja vuokralaisprofiloinnin kautta, mahdollistaen pienempien ja tehokkaampien tonttien hyödyntämisen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää sijoittajan näkökulma monen käyttäjän logistiikkatilaan, jonka vuokralaiset ovat pääasiallisesti pienten ja keskisuurten yritysten päätoimipisteitä. Tutkimus on kolmivaiheinen ja siihen kuuluu kirjallisuuskatsaus, tapaustutkimus olemassa olevasta monen käyttäjän logistiikkakiinteistöstä ja sijoittajahaastattelut. Kirjallisuuskatsauksessa esiteltiin logistiikkaa ja teollisuuskiinteistöjä sijoituskohteena, sekä tutkimuksia jotka käsittelevät sijoittajan ja vuokralaisen tarpeita ja odotuksia teollisten ja logististen tilojen suhteen. Tapaustutkimuksella havainnollistettiin olemassa olevan PK-yrityksille suunnatun logistiikkakohteen ominaisuuksia vuokralaisten ja kohteen kehittäjien näkökulmasta. Tutkimuksen viimeisessä osuudessa haastateltiin neljää Suomen logistiikkakiinteistöistä kiinnostunutta sijoittajaa, joista yksi oli tapaustutkimuksessa käsitellyn Koskelo Trade Parkin ostanut ulkomainen rahasto. Sijoittajat vastasivat teemahaastatteluun omista lähtökohdistaan ja kertoivat asettamistaan vaatimuksista logistiikkasijoituksia kohtaan. Merkittävimmiksi tekijöiksi kohosivat alueen kehitykseen liittyvä sijoittajan pitkän tähtäimen strategia ja vuokralaisten ominaisuudet sekä korvattavuus. Myös kiinteistön muuntojoustavuus ja tilaratkaisujen sopivuus vuokralaiskantaan nähtiin tärkeinä tekijöinä. 20

Maa-20.2334 Korvausarviointi

Maa-20.2334 Korvausarviointi Uusjaon hyötylaskelmien Raakamaan Halkominen arviointi uudistaminen Maa-20.2334 Korvausarviointi 1 The effect Uusjaon of financial hyötylaskelmien Raakamaan Halkominen crisis arviointi to uudistaminen

Lisätiedot

Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2012

Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2012 Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2012 Jukka Uusitalo Antti Huotari Seppo Koponen 17.1.2013 An International Associate of Toimeksiannon määritys Toimeksianto Technopolis

Lisätiedot

Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2010

Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2010 Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2010 Kaj Söderman Seppo Koponen Jukka Uusitalo 18.1.2011 Toimeksiannon määritys Toimeksianto Technopolis Oyj (Technopolis) ja Realia

Lisätiedot

Technopolis Oyj. Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2014 Jukka Uusitalo Antti Huotari Seppo Koponen 22.1.

Technopolis Oyj. Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2014 Jukka Uusitalo Antti Huotari Seppo Koponen 22.1. An International Associate of Technopolis Oyj Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2014 Jukka Uusitalo Antti Huotari Seppo Koponen 22.1.2015 Muodosta pdf arko-työkalut

Lisätiedot

Technopolis Oyj. Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2013 Jukka Uusitalo Antti Huotari Seppo Koponen 28.1.

Technopolis Oyj. Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2013 Jukka Uusitalo Antti Huotari Seppo Koponen 28.1. An International Associate of Technopolis Oyj Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2013 Jukka Uusitalo Antti Huotari Seppo Koponen 28.1.2014 Muodosta pdf arko-työkalut

Lisätiedot

KIINTEISTÖARVIOINTI. Kohde: Yrittäjätalo Företagshuset, Näsby, Houtskari

KIINTEISTÖARVIOINTI. Kohde: Yrittäjätalo Företagshuset, Näsby, Houtskari KIINTEISTÖARVIOINTI Kohde: Yrittäjätalo Företagshuset, Näsby, Houtskari Laatinut Ralf Rehnberg 7.4.2014 1. Yleistä Toimeksiantaja Paraisten kaupunki / kaupungingeodeetti Susanna Lönnberg Arvioitsija Kiinteistöarviointitoimisto

Lisätiedot

HALLITUKSEN KOKOUS 1/2013

HALLITUKSEN KOKOUS 1/2013 HALLITUKSEN KOKOUS 1/2013 Aika: Torstai 27.2.2013 n. klo 17.00 Paikka: Gentti, Vaisalantie 8, Espoo Asialistan 5, kohta i käsiteltiin sähköpostikokouksessa 1.3-4.3.2013. Läsnä: Kauko Viitanen Puheenjohtaja

Lisätiedot

Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2011

Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2011 Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2011 Jukka Uusitalo Antti Huotari Seppo Koponen Toimeksiannon määritys Toimeksianto Technopolis Oyj (Technopolis) ja Realia Management

Lisätiedot

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA Kymppi-Moni Työpaja 15.2-16.2.2012 Marko Kankare kaupungingeodeetti HYVINKÄÄ KARTALLA HYVINKÄÄ (31.12.2011) Asukkaita 45 500 Pinta-ala 337 km2 Asemakaava-alue 3 100 ha osuus väestöstä

Lisätiedot

Technopolis Oyj. Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2015 Jukka Uusitalo Antti Huotari Leena Aaltonen 20.1.

Technopolis Oyj. Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2015 Jukka Uusitalo Antti Huotari Leena Aaltonen 20.1. An International Associate of Technopolis Oyj Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä 31.12.2015 Jukka Uusitalo Antti Huotari Leena Aaltonen 20.1.2016 Muodosta pdf arko-työkalut

Lisätiedot

Kiinteistöarviointi 4/15. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti

Kiinteistöarviointi 4/15. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti Kiinteistöarviointi 4/15 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti Sisällys KIINTEISTÖARVIOINTI 4/2015 HALLITUS PUHEENJOHTAJA Kauko Viitanen Aalto-yliopisto HALLITUKSEN JÄSENET Arja Lehtonen Catella

Lisätiedot

KIINTEISTÖARVIOINTI 2/11

KIINTEISTÖARVIOINTI 2/11 KIINTEISTÖARVIOINTI 2/11 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti 1 Sisällys KIINTEISTÖARVIOINTI 2/11 HALLITUS PUHEENJOHTAJA Kauko Viitanen Teknillinen Korkeakoulu HALLITUKSEN JÄSENET Arja Lehtonen

Lisätiedot

Sponda Oyj Pörssisäätiö 5.3.2013. Kari Inkinen toimitusjohtaja

Sponda Oyj Pörssisäätiö 5.3.2013. Kari Inkinen toimitusjohtaja Sponda Oyj Pörssisäätiö 5.3.2013 Kari Inkinen toimitusjohtaja Sponda lyhyesti 2 Spondan strategia Spondan strategisena tavoitteena on hakea kasvua ja kannattavuutta asiakaslähtöisellä toimintatavalla,

Lisätiedot

Tulevaisuuden odotukset ja isännöinnin muuttuvat vaatimukset

Tulevaisuuden odotukset ja isännöinnin muuttuvat vaatimukset Tulevaisuuden odotukset ja isännöinnin muuttuvat vaatimukset Korjausrakentamisen kehittäminen teematyöpaja 20.11.2013 Jari Porthén Toimitusjohtaja, Realco Oy Hallituksen puheenjohtaja, Isännöintiliitto

Lisätiedot

Kiinteistöarviointi 2/05

Kiinteistöarviointi 2/05 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti Suomen Kiinteistöarviointiyhdistyksen järjestämä esitelmätilaisuus tiistaina 24.5.2005 Tieteiden talolla. kts. sivu 8 HUOM! LEHTI SISÄLTÄÄ SKAY:N JÄSENILLE

Lisätiedot

ARVIOKIRJA. Raahe, 5. kaupunginosa, kortteli 20 Rakennusoikeuden arvo 30.6.2015

ARVIOKIRJA. Raahe, 5. kaupunginosa, kortteli 20 Rakennusoikeuden arvo 30.6.2015 1 (11) ARVIOKIRJA Raahe, 5. kaupunginosa, kortteli 20 Rakennusoikeuden arvo 30.6.2015 CATELLA PROPERTY OY, HELSINKI, Y-TUNNUS 2214835-6 2 (11) Oulu 30.6.2015 ARVIOKIRJA ARVION KOHDE ARVION TILAAJA Arvion

Lisätiedot

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014 Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014, Uutisia maailmalta sekä Kirjaston ja tietopalvelun uutisia L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O C E N T R A L F Ö R B U N D E T F Ö R B A R N

Lisätiedot

Kiinteistöarviointi 3/15. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti

Kiinteistöarviointi 3/15. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti Kiinteistöarviointi 3/15 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti HALLITUS PUHEENJOHTAJA Kauko Viitanen Aalto-yliopisto HALLITUKSEN JÄSENET Arja Lehtonen Catella Property Oy Antti Orama Maanomistajien

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

KIINTEISTÖARVIOINTI 1/13

KIINTEISTÖARVIOINTI 1/13 KIINTEISTÖARVIOINTI 1/13 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti Kiinteistöarviointi 1/13 1 HALLITUS PUHEENJOHTAJA Kauko Viitanen Aalto-yliopisto HALLITUKSEN JÄSENET Arja Lehtonen Catella Property

Lisätiedot

Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj Yhtiöesittely

Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj Yhtiöesittely 11/20/2013 1 Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj Yhtiöesittely 11/20/2013 2 Tärkeitä tietoja lukijalle Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj ( Yhtiö ) on laatinut tämän luottamuksellisen esityksen Yhtiöstä vain

Lisätiedot

KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI

KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI KUNTIEN JA MAANMITTAUSLAITOKSEN KIINTEISTÖTEHTÄVIEN KOULUTUSPÄIVÄ 20.9.2011 Seppo Sadeharju Varsinais-Suomen maanmittaustoimisto 1 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA MIKÄ KEHITTÄMISKORVAUS,

Lisätiedot

Laurea-Ammattikorkeakoulu Laurea Järvenpää. HYVÄ VANHUUS JA RUOKA Studia Generalia Luennon palautteet

Laurea-Ammattikorkeakoulu Laurea Järvenpää. HYVÄ VANHUUS JA RUOKA Studia Generalia Luennon palautteet Laurea-Ammattikorkeakoulu Laurea Järvenpää HYVÄ VANHUUS JA RUOKA Studia Generalia Luennon palautteet Perttu Niitynpää Jari Martikainen 1.3.7 Selostus Oheisessa raportissa on viimekertaisen Studia Generalia

Lisätiedot

Tietoliikennepalveluiden palvelutasonhallinnan kehittäminen kohdeyrityksessä

Tietoliikennepalveluiden palvelutasonhallinnan kehittäminen kohdeyrityksessä S-38.3310 Tietoverkkotekniikan diplomityöseminaari Tietoliikennepalveluiden palvelutasonhallinnan kehittäminen kohdeyrityksessä Tuomas Laajanen Työn ohjaaja: Prof. Heikki Hämmäinen Työn valvoja: DI Tom

Lisätiedot

Maa-20.2334 Korvausarviointi. 17.11.2015 TkT Juhana Hiironen

Maa-20.2334 Korvausarviointi. 17.11.2015 TkT Juhana Hiironen Maa-20.2334 Korvausarviointi TkT Juhana Hiironen Päivän aikataulu 14:15 14:20 Palaute lokikirjoituksista 14:20 14:30 Täsmennyksiä ryhmätyöharjoitukseen 14:30 15:00 Raakamaan sekä asuin- ja lomakiinteistön

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 Suomen suurin markkinaehtoinen vuokranantaja Historiansa suurin liikevaihto. Investoinnit kasvussa. Liikevaihto 1.1. 31.12.2014 miljoonaa euroa (346,6) Tulos 1.1. 31.12.2014

Lisätiedot

Kiinteistöarviointi 1/12

Kiinteistöarviointi 1/12 Kiinteistöarviointi 1/12 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti 1 HALLITUS PUHEENJOHTAJA Kauko Viitanen Aalto-yliopisto HALLITUKSEN JÄSENET Arja Lehtonen Catella Property Oy Antti Orama Maanomistajien

Lisätiedot

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018 Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Lähestymistapa Tutkimus tehtiin edellisen kerran vuonna 2013. Asuntosijoittamisen kannattavuuteen vaikuttavat tekijät:

Lisätiedot

Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi

Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi Kaupunginhallitus 214 20.10.2014 Kaupunginhallitus 235 03.11.2014 Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi 1466/10.03.02/2014 Kaupunginhallitus 20.10.2014

Lisätiedot

www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland

www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland Asumisen liiketoiminnan tutkimusryhmä ASLI Ensimmäinen asumisen

Lisätiedot

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti 79 NCC TONTINVARAUSANOMUS 1 (3) 20.2.2007 Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto (kirjaamo) Katariinankatu 1 00 1 70 TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI Kiinnostus

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Juuan kunta. Arviokirja (AKA -arvio) Teollisuus- ja yritystontit 26 kpl Rivitalotontit. 5 kpl Paritalotontit

Juuan kunta. Arviokirja (AKA -arvio) Teollisuus- ja yritystontit 26 kpl Rivitalotontit. 5 kpl Paritalotontit An International Associate of Juuan kunta Arviokirja (AKA -arvio) Teollisuus- ja yritystontit 26 kpl Rivitalotontit 5 kpl Paritalotontit 2 kpl Asuinliiketontit 3 kpl Lisämaaksi tuleva tontti 1 kpl Juuan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,

Lisätiedot

Yhteyshenkilö: Toimitusjohtaja Teijo Tikkanen, Kiinteistö Oy Mäkelän Koulu

Yhteyshenkilö: Toimitusjohtaja Teijo Tikkanen, Kiinteistö Oy Mäkelän Koulu 1 (5) Vuokrasopimus 1. Vuokranantaja Helsingin seudun kauppakamari Y-tunnus: 0201253-1 Hattulantie 2 00550 HELSINKI (jäljempänä Vuokranantaja ) Yhteyshenkilö: Toimitusjohtaja Teijo Tikkanen, Kiinteistö

Lisätiedot

Kiinteistöarviointi 2/07

Kiinteistöarviointi 2/07 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti Suomen Kiinteistöarviointiyhdistyksen kesäkuun esitelmätilaisuus torstaina 7.6.2007 Tieteiden talolla. Lisätietoa sivulla 7! Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys

Lisätiedot

Megahub 02/2011. Logistiikkakeskukset. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä

Megahub 02/2011. Logistiikkakeskukset. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä Megahub Logistiikkakeskukset Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä 02/2011 Joustava + suunnittelu vastuullisesti + johdettu strategisesti + sijoittunut yksilöllisesti + toteutettu MegaHub

Lisätiedot

Kiinteistöarviointi 1/15. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti1. Kiinteistöarviointi 1/15

Kiinteistöarviointi 1/15. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti1. Kiinteistöarviointi 1/15 Kiinteistöarviointi 1/15 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti1 Kiinteistöarviointi 1/15 HALLITUS PUHEENJOHTAJA Kauko Viitanen Aalto-yliopisto HALLITUKSEN JÄSENET Arja Lehtonen Catella Property

Lisätiedot

Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma

Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma Toimitusjohtaja Tero Heikkilä Suomen Isännöintiliitto ry www.isannointiliitto.fi Suomen Isännöintiliitto ry edustaa isännöintitoimialaa.

Lisätiedot

Kiinteistöarviointi 2/06

Kiinteistöarviointi 2/06 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti Suomen Kiinteistöarviointiyhdistyksen järjestämä esitelmätilaisuus maanantaina 5.6.2006 Tieteiden talolla. Lisätietoa sivulla 8. Kuva: Ian Britton LEHTI

Lisätiedot

Toiminnan kehittämisen ja varmentamisen taloudellinen merkitys. 2.9.2015 Jaakko Hirvola

Toiminnan kehittämisen ja varmentamisen taloudellinen merkitys. 2.9.2015 Jaakko Hirvola Toiminnan kehittämisen ja varmentamisen taloudellinen merkitys 2.9.2015 Jaakko Hirvola Building a better working world EY:n toiminnan tarkoitus on rakentaa parempaa liike- ja työelämää ja paremmin toimivaa

Lisätiedot

ESITE SIJOITUSKOHTEEKSI TARJOTUSTA KIINTEISTÖSTÄ. Vuokrattuja liikekiinteistöjä Turun alueelta

ESITE SIJOITUSKOHTEEKSI TARJOTUSTA KIINTEISTÖSTÄ. Vuokrattuja liikekiinteistöjä Turun alueelta ESITE SIJOITUSKOHTEEKSI TARJOTUSTA KIINTEISTÖSTÄ TUOTTO ARVO KEHITYS Vuokrattuja liikekiinteistöjä Turun alueelta VÄLITTÄJÄN ESITTELY Tuottohakuisen kiinteistösijoittamisen asiantuntija NÄKEMYKSEMME MARKKINATILANTEESTA

Lisätiedot

JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998

JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998 TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Rakennustekniikan osasto Rakentamistalouden laitos Kirsi Taivalantti 15.11.1999 JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998 SISÄLTÖ 1 Tutkimuksen toteutus 2 Tutkimuksen

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298 Asiakaskysely 2011 FINAS-akkreditointipalvelun asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin marras-joulukuussa 2011. Kysely lähetettiin sähköisenä kaikille FINASin asiakkaille. Kyselyyn saatiin yhteensä 182

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2010 17.2.2011 Toteutus: 11-12/2010 Vastaajia yhteensä 9783 Tutkimuksen toteutus Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Esityksen sisältö: Tiivistelmä s. 3-12 Numeeriset

Lisätiedot

ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE

ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE TALOYHTIÖ 2015 15.4.2015 TOIMITUSJOHTAJA IIRO MÄHÖNEN (AIT FMA) ISÄNNÖINTIVERKKO OY ISA ISÄNNÖINTIVERKKO OY LIIKEVAIHTO N. 5,5 MILJ EUROA TARJOAA TYÖPAIKAN

Lisätiedot

Toimitilojen energiatehokkuuden kärjet tilaisuus 13.3.2014 ENERGIATEHOKKUUSTOIMINNAN ONNISTUMISET JA HAASTEET

Toimitilojen energiatehokkuuden kärjet tilaisuus 13.3.2014 ENERGIATEHOKKUUSTOIMINNAN ONNISTUMISET JA HAASTEET Toimitilojen energiatehokkuuden kärjet tilaisuus 13.3.2014 ENERGIATEHOKKUUSTOIMINNAN ONNISTUMISET JA HAASTEET LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy Osa LähiTapiola - ryhmää Perustettu 1.1.2007. Toiminnot:

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto 1 KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA 1. Johdanto Liikelaitoksen tehtävänä on vastata kaupungin omistuksessa tai hallinnassa olevista toimitiloista ja yritystiloista ja niihin välittömästi liittyvistä

Lisätiedot

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella kn 5.2.2009 Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella Tiedoksi kandidaatintöiden ohjaajille: Valmistautuminen kandityön tekemiseen, esitietovaatimukset: Kandidaatintyö voidaan aloittaa tyypillisesti

Lisätiedot

Kiinteistöarviointi 3/10

Kiinteistöarviointi 3/10 Kiinteistöarviointi 3/10 RICS ja LEED sertifioinnit osana kansainvälistymistä, s. 4 25.10 SKAY:n esitelmätilaisuus, s. 10 19.11 SKAY:n ja AKA:n koulutustilaisuus, s. 12 HALLITUS PUHEENJOHTAJA Kauko Viitanen

Lisätiedot

Me allekirjoittaneet sopijapuolet olemme tänään tällä asiakirjalla tehneet seuraavan osakekaupan:

Me allekirjoittaneet sopijapuolet olemme tänään tällä asiakirjalla tehneet seuraavan osakekaupan: KAUPPAKIRJA Me allekirjoittaneet sopijapuolet olemme tänään tällä asiakirjalla tehneet seuraavan osakekaupan: OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ Ylöjärven kaupunki Y-tunnus: 0158221-7 Kutuntie 14 33470 Ylöjärvi (jäljempänä

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

TKI-päivät 2012. Palautekysely

TKI-päivät 2012. Palautekysely TKI-päivät 2012 Palautekysely Kyselyn toteuttaminen Kysely toteutettiin ajalla 22.2. 2.3.2012 Kysely lähetettiin sähköpostitse 244 seminaariosallistujalle Vastauksia saatiin 95 kpl Vastausprosentti 39

Lisätiedot

PoSoTe, Tilatyöryhmän kokous

PoSoTe, Tilatyöryhmän kokous Kokousmuistio 23.02.2015 PoSoTe, Tilatyöryhmän kokous Kokousaika: 20.02.2015 klo 13.30-15.00 Kokouspaikka: Läsnä: Poissa: Pohjois-Savon liitto Juha Piiroinen (Suonenjoki), puheenjohtaja Mikko Hollmén (KYS)

Lisätiedot

Kiinteistöarviointi 4/07

Kiinteistöarviointi 4/07 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti Syksyn esitelmätilaisuus torstaina 18.10.2007 vierailijana Aivar Tomson Virosta. IVS-koulutustilaisuus 29.11.2007. Lisätietoa sivuilla 6 ja 7. Suomen

Lisätiedot

Kauppaan ei kuulu osuuksia yhteisiin alueisiin eikä erityisiin etuuksiin.

Kauppaan ei kuulu osuuksia yhteisiin alueisiin eikä erityisiin etuuksiin. 1/6 Asianumero KAUPAN OSAPUOLET KAUPPAKIRJA Myyjä: Ostaja: Suomen valtio, Metsähallitus Kotipaikka Vantaa, Y-tunnus 0116726-7 Osoite: PL 94, 01301 VANTAA Keuruun kaupunki Multiantie 5 42700 Keuruu Y-tunnus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) 4 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle kiinteistönkaupan esisopimuksen tekemiseksi ja tonttien myymiseksi (Kaartinkaupunki, Kasarmitori, tontit

Lisätiedot

Kuinka IdM-hanke pidetään raiteillaan

Kuinka IdM-hanke pidetään raiteillaan Kuinka IdM-hanke pidetään raiteillaan Projektipäällikön kokemuksia 4.10.2011 IdM-projektitkin pitää suunnitella Kaiken perustana on riittävä ymmärrys projektin sisällöstä, laajuudesta ja vaaditusta osaamisesta

Lisätiedot

Kiinteistöarviointi 4/06

Kiinteistöarviointi 4/06 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti Tervetuloa glögeille! Esitelmätilaisuus torstaina 14.12.2006 klo 17.00 Tieteiden talolla. Aiheena Suomalainen epäsuora kiinteistösijoittaminen. Katso

Lisätiedot

Uusi kuntalaki 2015 - kunnat ja markkinat. Kuntamarkkinat 10-11.9.2014 Katariina Huikko

Uusi kuntalaki 2015 - kunnat ja markkinat. Kuntamarkkinat 10-11.9.2014 Katariina Huikko Uusi kuntalaki 2015 - kunnat ja markkinat Kuntamarkkinat 10-11.9.2014 Katariina Huikko Kuntien ja markkinoiden rajapinta Kunnan yleinen toimiala (luku 2, 7 ) Aloiteoikeus (luku 5, 23 ) Kuntastrategia (luku

Lisätiedot

Trevian Asset Management

Trevian Asset Management Trevian Asset Management Trevian on uusi, suomalainen kiinteistösijoitus- ja kiinteistövarainhoitopalveluja tuottava yritys, joka toimii Suomen markkinoilla. Trevianin omistaa yrityksen avainhenkilöt.

Lisätiedot

Kiinteistöarviointi 3/12

Kiinteistöarviointi 3/12 Kiinteistöarviointi 3/12 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti 1 HALLITUS PUHEENJOHTAJA Kauko Viitanen Aalto-yliopisto HALLITUKSEN JÄSENET Arja Lehtonen Catella Property Oy Antti Orama Maanomistajien

Lisätiedot

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN Lisärakentamista tontille HYÖTYÄ TÄYDENNYS- RAKENTAMISESTA Uusien asuinalueiden lisäksi Helsingin vanhoilla alueilla rakennetaan paljon. Kaupunki kannustaa taloyhtiöitä täydennysrakentamiseen,

Lisätiedot

KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KOKONAISPALVELUA

KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KOKONAISPALVELUA KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KOKONAISPALVELUA ESITE 2015 Yritys Toimitalo on Suomessa toimiva toimitilakiinteistöjen markkinointiin, ylläpitoon, johtamiseen sekä kehittämiseen erikoistunut palveluyritys. Toimitalon

Lisätiedot

Pääkirjoitus: Yhdistyksemme rooli nyt ja tulevaisuudessa, 4. Neurotaloustiede ja evoluutioteoria metsän arvioinnissa, 5

Pääkirjoitus: Yhdistyksemme rooli nyt ja tulevaisuudessa, 4. Neurotaloustiede ja evoluutioteoria metsän arvioinnissa, 5 Kiinteistöarviointi 1/10 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti Pääkirjoitus: Yhdistyksemme rooli nyt ja tulevaisuudessa, 4 Neurotaloustiede ja evoluutioteoria metsän arvioinnissa, 5 Kiinteistöalan

Lisätiedot

Sivu 1 / 5 TARJOUS 21.5.2014. YIT Rakennus Oy Panuntie 11 00620 Helsinki. Realia Management Oy Juha Kivelä. juha.kivela@realia.fi

Sivu 1 / 5 TARJOUS 21.5.2014. YIT Rakennus Oy Panuntie 11 00620 Helsinki. Realia Management Oy Juha Kivelä. juha.kivela@realia.fi Sivu 1 / 5 YIT Rakennus Oy Panuntie 11 00620 Helsinki TARJOUS 21.5.2014 Realia Management Oy Juha Kivelä juha.kivela@realia.fi Hallintorakennus 31, Sipoo, Nikkilä Kiitämme mahdollisuudesta tarjota Sipoon

Lisätiedot

Maankäyttötieteiden päivä 2014

Maankäyttötieteiden päivä 2014 30.10.2014 Tieteiden talo Sali 104 Maankäyttötieteiden päivä 2014 Maanmittaustieteiden Seura ry Suomen Maanmittausinsinöörien Liitto ry ILMOITTAUTUMINEN JA LISÄTIEDOT Maankäyttötieteiden päivän 2014 normaalihintainen

Lisätiedot

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta.

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Ulkomaisen vuokratyövoiman verotusta koskeva uudistus 2007: tyypillisiä kysymyksiä vastauksineen Sisällysluettelo 1. Yleiset kysymykset 2. Enintään kuusi kuukautta Suomessa olevat 3. Yli kuusi kuukautta

Lisätiedot

Sukupuolijakauma. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET. Sukupuoli. Työllisyys

Sukupuolijakauma. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET. Sukupuoli. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET Koulutus Osallistujia Palautteita Elintapamuutokseen sitoutuminen 2.8.215 48 25 Miestyön abc 1.9.215 62 4 Syömishäiriöt 19.11.215 94 49 Poikatyö 14.1.216 5 9 Ikääntyneen ravitsemushoito

Lisätiedot

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA (Luonnos 30.10.2014)

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA (Luonnos 30.10.2014) APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA (Luonnos 30.10.2014) Raahen kaupungin ja Raahen Satama Oy:n välillä KH 4.11.2014 KV 10.11.2014 2 SISÄLLYS APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA...3 OSAPUOLET...3 TAUSTA JA TARKOITUS...3

Lisätiedot

KIINTEISTÖARVIOINTI 1/16. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti

KIINTEISTÖARVIOINTI 1/16. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti KIINTEISTÖARVIOINTI 1/16 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti HALLITUS PUHEENJOHTAJA Kauko Viitanen Aalto-yliopisto HALLITUKSEN JÄSENET Arja Lehtonen Catella Property Oy Antti Orama Maanomistajien

Lisätiedot

Peliteoria luento 2. May 26, 2014. Peliteoria luento 2

Peliteoria luento 2. May 26, 2014. Peliteoria luento 2 May 26, 2014 Pelien luokittelua Peliteoriassa pelit voidaan luokitella yhteistoiminnallisiin ja ei-yhteistoiminnallisiin. Edellisissä kiinnostuksen kohde on eri koalitioiden eli pelaajien liittoumien kyky

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä Palautetaan arvioitavaksi ennen koeviikkoa (palautelaatikkoon viimeistään ke 13.5.) Kurssipäiväkirja on oman oppimisesi,

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

Tonttikohtainen lisärakentaminen: Prosessi taloyhtiöissä ja kaupungilla

Tonttikohtainen lisärakentaminen: Prosessi taloyhtiöissä ja kaupungilla Tonttikohtainen lisärakentaminen: Prosessi taloyhtiöissä ja kaupungilla Pohjois-Haagan renessanssi 18.4.2011 Kaupunki haluaa edistää täydennysrakentamista Tasapainoinen kestävä kehitys edellyttää panostusta

Lisätiedot

Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa

Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa KTI Kiinteistötieto Oy Kimmo Virtanen 14.11.2007 14.11.2007 Tallinna 1 Agenda Ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa Kulujen ryhmittely

Lisätiedot

ISÄNNÖINTIPALVELUA OSTAMASSA TILAAJAN NÄKÖKULMA

ISÄNNÖINTIPALVELUA OSTAMASSA TILAAJAN NÄKÖKULMA ISÄNNÖINTIPALVELUA OSTAMASSA TILAAJAN NÄKÖKULMA Kiinteistö 2013 Jenni Hupli Kiinteistöliiton päälakimies, VT Ydinkysymysten äärellä Sitä saa, mitä tilaa Vastaako sitä, mitä on tavoiteltu/tarvitaan? Ratkaiseeko

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma

Maapoliittinen ohjelma kaupunginhallitus 23.11.2015, 433 Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait...

Lisätiedot

Miten valitsen osakkeita? Hannu Huuskonen Oulunseudun osakesäästäjät

Miten valitsen osakkeita? Hannu Huuskonen Oulunseudun osakesäästäjät Miten valitsen osakkeita? Hannu Huuskonen Oulunseudun osakesäästäjät Tausta-ajatuksia Maailma on yhä tiiviimmin integroitunut, kilpailu yritysten kesken on yhä useammin kansainvälistä eivätkä kotimarkkinayrityksetkään

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma 2013-2016

Maapoliittinen ohjelma 2013-2016 Maankäyttö Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait... 5 3.4 Rakentamiskehotusmenettely...

Lisätiedot

Sijoittajabarometri Syys-lokakuu 2014

Sijoittajabarometri Syys-lokakuu 2014 Sijoittajabarometri Syys-lokakuu 2014 Tämän tutkimuksen on tehnyt Tietoykkönen Oy Osakesäästäjien keskusliitto ry:n, Pörssisäätiön ja Viisas Raha lehden toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää

Lisätiedot

Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa. KTI Kiinteistötieto Oy 26.05.2008

Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa. KTI Kiinteistötieto Oy 26.05.2008 Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa KTI Kiinteistötieto Oy 26.05.2008 Agenda KTI:n osaprojekti: kiinteistöjen ylläpitokustannusten vertailu ja tilastointi Kulujen ryhmittely

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Jyrki Laurikainen, kiinteistöjohtaja, Wärtsilä OyJ Wärtsilän pääkonttori, kuva: Mahlum 2007. Case: Wärtsilä

Jyrki Laurikainen, kiinteistöjohtaja, Wärtsilä OyJ Wärtsilän pääkonttori, kuva: Mahlum 2007. Case: Wärtsilä Wärtsilä Oyj on tehnyt Workspacen kanssa yhteistyötä vuodesta 2011, jolloin aloitettiin globaalin työympäristökonseptin kehittäminen. Vuoden 2013 loppuun mennessä Workspace oli auttanut Wärtsilää ohjaamaan

Lisätiedot

Kiinteistöarviointi 1/14. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti1. Kiinteistöarviointi 1/14

Kiinteistöarviointi 1/14. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti1. Kiinteistöarviointi 1/14 Kiinteistöarviointi 1/14 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti1 HALLITUS PUHEENJOHTAJA Kauko Viitanen Aalto-yliopisto HALLITUKSEN JÄSENET Arja Lehtonen Catella Property Oy Antti Orama Maanomistajien

Lisätiedot

www.hevosyrittaja.fi Kasvatustoiminnan näkökulma HEVOSYRITYS KYSELYN (2013) TULOKSIA Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Jalostuspäivät 2014

www.hevosyrittaja.fi Kasvatustoiminnan näkökulma HEVOSYRITYS KYSELYN (2013) TULOKSIA Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Jalostuspäivät 2014 Kuva Janina Suokas Kasvatustoiminnan näkökulma HEVOSYRITYS KYSELYN (2013) TULOKSIA Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Jalostuspäivät 2014 www.hevosyrittaja.fi Jalostuspäivien kasvatustoiminnan TULEVAISUUS

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö

Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö Kuntamarkkinat 14.9.2011 Seutujohtaja Päivi Nurminen Lähtökohdat Tampereen kaupunkiseudun alue 8 kuntaa 357 044 asukasta Kasvu 1,2 % Kasvun kärki kehyksellä

Lisätiedot

MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET

MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET 1 MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET Eheyttämisen edellytykset (EHED) Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin tiedekunta Tutkijatohtori Sari Hirvonen-Kantola sari.hirvonen-kantola@oulu.fi

Lisätiedot

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA AALTO-YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA 27.8.2010 hyväksyttäväksi 1 (8) TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA 1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.1.2010 1.2. Asuinkiinteistöjen

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja Tavoitteet: hallittu muutos -hanke 1. Toimihenkilöiden

Lisätiedot

Energiatehokkuus rakennustyömaalla nykytila ja haasteet. Build up Skills Workshop 6.6.2012 Helsinki Minna Kuusela TTS

Energiatehokkuus rakennustyömaalla nykytila ja haasteet. Build up Skills Workshop 6.6.2012 Helsinki Minna Kuusela TTS Energiatehokkuus rakennustyömaalla nykytila ja haasteet Build up Skills Workshop 6.6.2012 Helsinki Minna Kuusela TTS Analysis of the Status Quo Raportin sisältö Rakennusalan luonnehdinta Kansallinen politiikka

Lisätiedot

Taloyhtiö 2015-15.4.2015. Taloyhtiön rahoitusratkaisut

Taloyhtiö 2015-15.4.2015. Taloyhtiön rahoitusratkaisut Taloyhtiö 2015-15.4.2015 Taloyhtiön rahoitusratkaisut Tom Lönnroth 13.4.2015 Sisältö Hypo - Asuntorahoittamisen erikoisliike Suuret korjaushankkeet ja niiden taloudelliset vaikutukset Remonttirahoituksen

Lisätiedot

Kauppakirja. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Mikkeli (Y 0825508-3)

Kauppakirja. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Mikkeli (Y 0825508-3) 1 Kauppakirja 1. Myyjä 2. Ostaja Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Mikkeli (Y 0825508-3) Perustettavan yhtiön lukuun, omistajinaan Kinos Property Investment Oy tai määräämänsä ja Mikkelin kaupunki

Lisätiedot