Palveluketju palveluksessasi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Palveluketju palveluksessasi"

Transkriptio

1 V V O : n a s i a k a s l e h t i 4 / Avainasukasohjelmaan etukortit Oikein valaistu piha on turvallinen vuotta Palveluketju palveluksessasi

2 pääovi sisältö j o u l u k u u Turvallisuus, vapaus ja vaivattomuus vuokra-asumisen avainsanat Vuokra-asumisen arvostus on noussut merkittävästi 2000-luvulla. Noin 30 prosenttia suomalaisista on valinnut vuokra-asumisen, onhan sen etuina joustavuus elämän tilanteiden mukana ja taloudellinen turvallisuus. Asumiskustannukset ovat omistusasumista paremmin ennakoitavissa kun esimerkiksi korkoheilahtelut eivät vaikuta vuokran suuruuteen yllättäen. Asukkaat kokevat vuokra-asumisen etuina myös helppouden ja vaivattomuuden. Etenkin varttuneemmat asukkaat arvostavat asumisessa vaivattomuutta ja toki myös esimerkiksi palveluiden läheisyyttä. Nuoret taas kokevat vapauden myös asumisessa tärkeäksi. VVO:n tavoitteena on nostaa edelleen vuokra-asumisen arvostusta ja luoda uusia innovatiivisia malleja niin asumiseen kuin asiakkaidemme palvelemiseen. Keväällä aloitettu kanta-asiakasohjelmamme, avainasukasohjelma, on yksi keino tällä tiellä. Kanta-asiakasohjelmamme on tässä laajuudessaan ensimmäinen alalla. Siinä palkitaan uskollisia asiakkaita asumisvuosien mukaan esimerkiksi siten, että he ovat etu-sijalla vaihtaessaan asuntoa tai hakiessaan asuntoa uudiskohteesta. Kohtuuhintaisista hyvistä vuokra-asunnoista on Suomessa pian jo pula. Me VVO:ssa haluamme olla omalta osaltamme helpottamassa asuntopulaa. Tavoitteenamme onkin kasvattaa vuosittaista asuntotuotantoamme merkittävästi nykyisestä. Omia talojamme kehitetään ja uudistetaan siten, että ne vastaavat paremmin asukkaiden nykyisiä ja tulevia asumistarpeita. Olemme myös mukana kaavoittamassa aivan uusia asuinalueita. Vuoden 2008 aikana tavoitteenamme on yli 700 vuokra-asunnon rakennuttaminen. Suuri osa uusista kodeista tulee sijaitsemaan pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukes- kuksissa; juuri niillä alueilla, joissa asuntoja tarvitaan. Kiitän kaikkia asukkaita kuluneesta vuodesta ja toivotan oikein mukavaa joulua sekä hyvää uutta vuotta 2007! ISSN Julkaisija/kustantaja: VVO-yhtymä Oyj, Mannerheimintie 168/PL Helsinki puhelin faksi , Päätoimittaja: Marketta Vehkametsä p toimituspäällikkö: Pia Kuorikoski p toimitussihteeri: Sari Sivonen p Ulkoasu: Minna Ruusinen / Miks ei! Oy Ilmoitusaineistot: Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Painotuote 30. vuosikerta. Asukas ilmestyy neljä kertaa vuodessa, seuraava ilmestyy Lehden painosmäärä on kpl. 28 Suussasulavat suklaaherkut. 20 Pihavalaistus luo turvaa. 8 Asiakaspalvelun ammattilaiset Palveluksessanne: myyntineuvottelija Pia Westermarck huollon työnjohtaja Keijo Paakkunainen tekninen isännöitsijä Jorma Mitjonen isännöitsijä Stefan Stortz 2 Pääovi 5 Tontilla 6 Takalukko: Ekologinen joulukuusi 7 Kuusi kysymystä puhelinpalvelusta 12 Gallup: Asukkaat vastaavat 14 Asuntosuunnittelua ihmistä varten 17 Antenni 18 Etupiha: Vuokralaisen asialla 19 Hakatornit 50 vuotta 20 Valaistus luo turvaa 23 Joulutunnelmaa pimeään 24 Sohva esittelyvuorossa 26 Avainasukassivut 28 Suklaa sulaa suussa 30 Ikkuna & Zone 32 Asukaspostia 30 Ikkunassa sydän trendikkäästi huovasta. Stefan Stortz Olli Salakka toimitusjohtaja tuomas pietinen lasse keltto 13 Arvostan asumisen huolettomuutta. Kannen kuvan Gunnel Nymanin katu 4:stä Helsingistä otti Tuomas Pietinen. a s u k a s

3 tontilla HelsinkiMissio ja VVO yhteistyöhön Tavoitteena toimivammat palvelutalot HelsinkiMissio ja VVO ovat solmineet kumppanuussopimuksen palveluasuntojen rakentamiseksi ikääntyville. Tavoitteena on yhdistää voimat entistä toimivampien palvelutalojen rakentamiseen. HelsinkiMissio tuo yhteisöllisyyden ja VVO rakentamisen osaamisen. :n tavoitteena on tässä yhteistyössä tarjota -VVO ikääntyville asukkailleen turvallisia ja pitkän kotona asumisen mahdollistavia palveluasuntoja. VVO toimii kiinteistön omistajana ja ylläpitäjänä, mutta palvelujen tuottajana ja kokonaispalvelun tarjoajana hankkeessa on HelsinkiMissio, kertoo VVO:n toimitusjohtaja Olli Salakka. - HelsinkiMissio tarjoaa yhteistyöhön ammattitaitoisten hoivapalveluiden lisäksi yhteisöllisen toimintamallin. Tavoitteena on palvelutalo, joka kasvaa elämänkaaren tarpeiden mukaan. Liikkeelle lähdetään kevyellä palvelukonseptilla, joka mukautuu ikääntyvien asukkaiden myötä, HelsinkiMission toiminnanjohtaja Olli Valtonen sanoo. Motiva palkitsi VVO:n energiansäästöviikkotoiminnasta Ensimmäinen yhteinen palvelutalo Viikkiin HelsinkiMission ja VVO:n ensimmäinen yhteinen palvelutalo on suunnitteilla Viikkiin. Viikin Cecilia rakennetaan Helsingin kaupungin luovuttamalle ja palvelutalokäyttöön varaamalle tontille aivan Viikin kirkon viereen. Tontille tulee rakennuskokonaisuus, jossa on noin 150 vuokra-asuntoa ja tilat erilaisten palveluiden tuottamiselle. Rakennuttajana ja kiinteistön omistajana toimii VVO. Palvelutilat vuokraa pitkäaikaisella sopimuksella HelsinkiMissio, joka myös toimii palvelujen tuottajana. Kohteen rakentaminen alkanee ensi vuoden lopussa ja rakennukset valmistuvat vuonna Kymmenennen Valtakunnallisen Energiansäästöviikon kunniaksi julistetun Ideasta tapahtumaksi -kilpailun yksi kolmesta voittajasta oli VVO. Kilpailun tulokset julkistettiin Tampereella Voittajat valitsi arvovaltainen raati, jossa olivat mukana Sirkka Vilkamo kauppa- ja teollisuusministeriöstä, Leif Åberg Helsingin yliopiston viestinnän laitokselta, Marketta Tanskanen Suomen Kuntaliitosta, Marjatta Talsi Energiateollisuus ry:stä sekä Jouko Kinnunen Motiva Oy:stä. Raati palkitsi VVO:n perusteinaan; asukkaisiin panostaminen ja teemat lähellä ihmistä. Lisäksi VVO:n energiatyö nähtiin pitkäjänteisenä ja monipuolisena. Muut palkinnon saaneet yritykset olivat Veikkaus ja Päiväkoti Järvikoto. Tänä vuonna energiansäästöviikoilla asukkaita aktivoitiin pitämään kerhohuoneissa keskustelutilaisuuksia ja energianäyttelyitä etukäteismateriaalien avulla. Hyvä esimerkki VVO:n asukkaiden aktiivisuudesta oli lokakuussa järjestetty koulutustilaisuus Ympäristömessujen yhteydessä, johon osallistui noin 100 ympäristö- ja energiaeksperttiä eteläisen Suomen alueelta. Messukyselyyn vastanneiden kesken arvottiin kolme digisovitinta. Palkinnon saivat Sinikka Malmberg ja Anja Karjalainen Helsingistä (kuvassa) sekä Sirkka Lassila Naantalista. Hyvä ikä -messut kertoivat ikääntyvien palveluista Helsingin messukeskuksessa syyskuussa järjestetyillä Hyvä ikä messuilla vieraili lähes 8000 kävijää. VVO: n messupisteessä kävi noin 700 asiakasta, joita kiinnosti etupäässä pääkaupunkiseudun asuntotarjonta ja etenkin senioritalotarjonta. Messuosastolla kävijöitä houkutti myös ajankohtainen digi-tv-neuvontapiste. Pisteessä järjestetty asiakaskysely osoitti, että ikäihmisille digisovittimen hankinnasta saattaa tulla isokin haaste. Kyselyyn vastanneista 700 henkilöstä vain 200 oli tällä hetkellä mahdollisuus katsella digilähetyksiä kotonaan. Useimmat vastaajista ilmoittivat myös tarvitsevansa apua joko sovittimen hankinnassa tai sen asentamisessa. Messut olivat yksi osa VVO:n ja Vanhustyön keskusliiton yhteisprojektia, jonka tavoitteena on muun muassa tuottaa VVO:n pääkaupunkiseudulla asuville ikäihmisille mahdollisuus tiedon hankintaan eläkeläisten palvelutarjonnasta. Kotiklinikka-projekti kehittää sosiaalista isännöintiä VVO-kotikeskus ja Setlementti Onnenkenkä Espoosta ovat aloittaneet Espoossa Kotiklinikka-yhteisprojektin sosiaalisen isännöinnin kehittämiseksi. RAY rahoittaa hanketta. Toiminta-ajatuksena on, että Onnenkenkä auttaa VVO-kotikeskusta Espoossa haastavissa ja erityisasiantuntemusta vaativissa isännöintikysymyksissä kuten vanhusten syrjäytymistapauksissa, häiriötapauksissa sekä esimerkiksi antamalla neuvontaa vuokrarästeihin ennen häätöuhkaa. Projektin yhtenä tarkoituksena on tutkia saavutetaanko sosiaalisella isännöinnillä konkreettista hyötyä asumisviihtyisyyden paranemisena. Projekti kestää vuoden 2007 loppuun. a s u k a s a s u k a s

4 tontilla Leinelä kehäradan ensimmäinen asuntoalue Tulevan kehäradan varteen, Tuusulanväylän ja pääradan väliin lentoaseman itäpuolelle suunnitellaan uutta Leinelän asuinaluetta. Vantaan kaupunki valitsi maaliskuussa yhteistyökumppaneikseen VVO:n, Asuntosäätiön, Palmbergin, Skanskan ja YH-Suomen tavoitteena rakentaa korkealuokkainen asuinalue hyvien liikenneyhteyksien ja ulkoilumahdollisuuksien äärelle. Leinelän asemakaavan suunnittelu on parhaillaan käynnissä ja alueelle on tarkoitus rakentaa runsaan asukkaan asuinalue. Leinelään toteutetaan kerrostalo- ja tiivis-matalakortteleita. Leinelän ideana on urbaani metsäkaupunki, jossa urbaani kaupunkirakentaminen kohtaa metsäluonnon uudella tavalla. Suunnittelun lähtökohtana on turvallisuus ja omaleimainen ilme. Tavoitteena on kehittää kaupunkiasumista ja etsiä uudenlaisia talo- ja asuntotyyppejä. Uutta suunnittelussa on ympäristötaiteen huomioiminen osana elämyksellistä ympäristöä. Leinelä jaetaan myöhemmin viiteen suunnittelualueeseen valittujen yhteistyökumppaneiden kesken. VVO:n suunnittelijana on Arkkitehdit Anttila&Rusanen Oy. TAKALUKKO Mikä on ekologisin joulukuusi? Kotimainen kuusi, joka on mahdollisimman lähellä kasvatettu, on luontoa säästävin kuusi vaihtoehto. Kuljetuksessa ja säilytyksessä ei tulisi käyttää pussia tai verkkoa ympärillä. Suomeen ei mielestäni tarvitsisi tuoda lentokoneitse ulkomaalaisia joulukuusia muoviverkkoon käärittynä. Miten hävitän luonnon kuusen joulun jälkeen? Ellei talossanne muuta ilmoiteta, niin viemällä sen jätekatoksen tai syväkeräysastioiden viereen viimeistään loppiaisena. Jätekuljetusliikkeet huolehtivat kuusten keräämisestä. Michael Rosenfeld /Maximillian Stock /SKOY Näkinmetsä etenee Espoon kaupunginhallitus hyväksyi elokuussa kaupungin ja VVO:n välisen aiesopimuksen Näkinmetsän kehittämiseksi korkeatasoisena pientaloalueena. Näkinmetsän suunnittelu käynnistyi vuonna Alueen aloitusosan asemakaavaehdotus on valmisteilla ja kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee sitä tämän syksyn aikana. Näkinmetsä on osa Kauklahden kehittämistä, jossa uusi ja vanha sulautuvat viihtyisäksi kokonaisuudeksi. Näkinmetsästä rakennetaan mittakaavaltaan ihmisläheinen, viihtyisä ja laadukas puutarhamainen pikkukaupunki. Tavoitteena on, että rakentaminen alkaisi vuonna Näkinmetsän suunnittelussa haastavaa ovat luontoarvot sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävä maisema. Jos käytettävissä on kunnollinen haketin, kuuset voi hakettaa ja hakkeen pakata odottamaan kevättalkoita. Kuinka kuusen kierrätys tapahtuu? Kuusten kierrätys vaihtelee hieman alueittain Suomessa. Jotkut jätehuoltolaitokset käyttävät hakettamansa kuuset kompostien seosaineena, toiset toimittavat hakkeen polttolaitoksille energiakäyttöön. Mistä saan selville oman taloyhtiöni joulukuusen keräystavan? Pääsääntöisesti ilmoitusvelvollisuus keräystavasta ja ajankohdasta on jätekuljetusliikkeellä tai kunnalla. Sekin vaihtelee alueittain. Usein alueellisten jätehuoltoyhtiöiden internet-kotisivuilla on ohjeet joulukuusten keräämisestä. Paikallislehdistä saattaa myös saada tietoa kuusten keräyksestä. Saako käytetyn kuusen pakata esimerkiksi jätesäkkiin? Kuusi pitää riisua ilkosilleen kaikista koristeista eikä se saa olla myöskään muovisäkkiin pakattuna. Ja pitää muistaa, että kuusten vialliset valosarjat ovat SER-jätettä, jotka tulee toimittaa sähköelektroniikkaromun keräyspisteeseen. Ehjiä lamppusarjoja kukaan tuskin pois heittääkään. Mitä toiveita jätekuljettajilla on kuusten suhteen? Joulukuuset tulee kerätä kiinteistössä jätepisteeseen tai sen välittömään läheisyyteen siten, että jäteauton kuljettaja saa ne helposti kuormattua. Kuusia ei tule varastoida niin, että ne estävät jäteastioiden normaalin käytön tai tyhjennyksen. Kysymyksiin vastasi ympäristöasiantuntija Kari Mähönen VVO:lta. Lisätietoja: 6kysymystä Luuri-puhelinpalvelusta Mitä palvelunumeroon soittaminen maksaa? Kun soitetaan lankapuhelimesta 0205-alkuiseen yritysnumeroon, asiakas maksaa 8,21 snt/puhelu + 2 snt/min, joka on noin paikallispuhelumaksun verran. VVO maksaa kaukopuheluosuuden, jos puhelu tulee toiselta televerkkoalueelta Suomesta. Jos palvelunumeroon soitetaan ulkomailta lankaliittymästä, asiakas maksaa sen maan paikallispuhelumaksun ja muut puhelumaksut, mitkä paikallinen operaattori on määritellyt + ulkomaanpuhelumaksun. GSM-liittymästä soitettaessa puhelinliittymästä riippumatta maksetaan 8,21 snt/puhelu + 22,9 snt/min. Mikä on keskimääräinen jonotusaika? Keskimääräinen jonotusaika palvelunumeroissamme on 20 sekuntia. Useimmiten palveluun pääsee kuitenkin jonottamatta. En pääse palvelunumerosta läpi - mistä kiikastaa? Joissakin yritysliittymissä on esto 020-alkuisiin yritysnumeroihin, tällöin palvelunumeroon ei voi soittaa. Palveluvalikko ei toimi vanhanaikaisesta puhelimesta soitettaessa, mutta tällöinkin puhelu ohjautuu sekunnin kuluessa asiakaspalveluun, jos ei tee mitään numerovalintaa tervetuloa-toivotuksen jälkeen. Miten palveluvalikko toimii? VVO:lla on käytössä palvelunumerot VVO-kotikeskuksissa ja muissa asiakaspalveluyksiköissä. Palveluvalikon kautta puhelunohjaus yhdistetään parhaiten asiasta tietävälle vapaalle asiakaspalvelijalle. Palveluvalikko on rakennettu mahdollisimman helpoksi asiakkaan kannalta ja se mahdollistaa seurannan, jolla voidaan varmistaa, että asiakaspalvelussa on kulloinkin riittävästi henkilökuntaa vastaamassa tuleviin puheluihin. Onko asiakaspalvelijoille suoria numeroita? VVO on siirtynyt henkilökohtaisesta tavoitettavuudesta palvelutavoitettavuuteen. Suoria numeroita ei enää ole käytössä kuin isännöitsijöillä. Näin voimme varmistaa asiakaspalvelussa, että kaikki asiakkaat saavat varmasti palvelua halutessaan. Mikä on paras hetki soittaa? Mikäli asia ei ole kiireinen, kannattaa välttää soittamista kuukauden vaihteessa. Aktiivisimmin otetaan yhteyttä aamuisin ja lounasaikaan. VVO:n asiakaspalveluun voi ottaa yhteyttä myös internetin palautelomakkeen kautta. Lisätietoja puhelinjärjestelmästä voi kysyä Sari Danilotschkinilta numerosta a s u k a s a s u k a s

5 teksti: Leena Tanskanen kuvat: Tuomas Pietinen palveluketju toimii Asukkaan asialla Arjen asumisessa vaikuttavat monet tekijät. Myyntineuvottelija auttaa silloin, kun kodin hankinta tai vaihtaminen tulee ajankohtaiseksi. Kodin löydyttyä on tärkeää, että asiat niin asunnossa kuin asukasyhteisössäkin ovat kunnossa ja kohdallaan. Isännöitsijä kuuntelee toiveita saunaremontista ja pihatöistä, yh- teisistä huolista ja iloisista sattumuksista. Silloin kun parannettavaa on, paikalle pyydetään huoltomies. Asumisen ammattilaisista rakentuu VVO-lainen palveluiden ketju, jonka jokainen lenkki tukee asumista omalla osaamisellaan, yhdessä asukkaan kanssa. Tyytyväisyys taataan rakentavalla tiimityöllä. Keijo Paakkunainen, huollon työnjohtaja Länsimäen Kiinteistöpalvelu Oy Pia Westermarck, myyntineuvottelija Hämeenlinnan asuntomarkkinointi Suurin kiitos on tyytyväisyys M yyntineuvottelija Pia Westermarckin työ on onnistunut, kun asukas on löytänyt miellyttävän ja toimivan kodin. Myyntineuvottelija työskentelee tärkeässä etulinjassa. Me annamme alkusysäyksen elämälle uudessa kodissa, Westermarck luonnehtii. Parasta palautetta on oikeastaan hiljainen tyytyväisyys. On hienoa huomata, että asukkaat viihtyvät ja kodin arki sujuu. Westermarck välittää ja esittelee VVO:n vuokra- ja asumisoikeusasuntoja. Tällä hetkellä vuokra-asuntojen kysyntä on Westermarkin työalueella Hämeenlinnassa hyvällä mallilla. Saan paljon puheluita ja entistä enemmän yhteydenottoja myös Internetin välityksellä, hän sanoo. Suurin haaste on moniin yksilöllisiin tarpeisiin vastaaminen. Toiveet kodin sijainnista ja ominaisuuksista ovat selkeästi kasvaneet. Onneksi meillä VVO:lla on valinnanvaraa ja asunnon vaihtaminenkin esimerkiksi perheen kasvaessa sujuu joustavasti. Näihin onnistuneisiin hetkiin liittyvät työn parhaat muistot. H uoltoyhtiössä talvi on kiireistä aikaa. On hiekoitettava, kolattava, särjettävä jäätä. Asukkaat ymmärtävät huoltomiehen arvon usein vasta, kun työlle ei ole tekijää. Huollon puuttumisen huomaa äkkiä. Pihat ovat siistimättä ja rappukäytävässä lamput pimeänä, Keijo Paakkunainen kuvailee. Huoltoyhtiön pihatöitä määrittävät vuodenajat ja sääolosuhteet. Sisätöihin kuuluvat yhteisten tilojen korjaamiset ja asukkaiden teknisen ongelmien ratkaisut. Tiukassakin aikataulussa on kyettävä tekemään laadukasta ja kestävää jälkeä. Paakkunainen on huolehtinut VVO:n kodeista jo yli 30 vuotta, nyt työnjohtajana. Kotien kunto on hänelle kunnia-asia. Niin mitätöntä asiaa ei ole, etteikö auttavaa kättä ojennettaisi. Tosin välillä on lähtemistä harkittava työruuhkan mukaan. Tänä päivänä sattuu sellaistakin, että nuoret miehet pyytävät apua lampun vaihtamisessa, Paakkunainen hämmästelee. Sellaisen avun pyytäminen on ymmärrettävää, jos asukas on iäkäs tai huonokuntoinen, mutta nuorten kohdalla se välillä hämmästyttää. Paakkunaisen mielestä parasta on se, että asukas saa teknistä apua. Huoltomiehellä on merkitystä, monellakin tavalla. Välillä toimin pappina ja terapeuttina. Kohtaamme pihamaalla paljon ihmisiä ja käymme äkkiä tutuiksi. Se on myös haaste. Täytyy olla luonteeltaan sosiaalinen ja pysähtyä rupattelemaan, Paakkunainen muistuttaa. Arvo huomataan, kun työlle ei ole tekijää a s u k a s a s u k a s

6 Jorma Mitjonen, tekninen isännöitsijä Helsingin isännöinti Stefan Stortz, isännöitsijä Tampereen isännöinti Isot korvat ja riittävästi aikaa Teknisen isännöitsijän on oltava rakennustekniikan ratkaisujen valveutunut ammattilainen. Eteen tulevat tilanteet on osattava käsitellä asukkaan kumppanina, mutta jämäkällä asiantuntemuksella. Isot korvat, pieni suu ja riittävästi aikaa, Jorma Mitjonen listaa ammattilaisen ominaisuuksia. Koskaan ei voi sanoa, ettei ongelmaan löydy ratkaisua. Oikeita ratkaisuja on monia. Teknisen isännöitsijän työhön kuuluvat muun muassa vesi- ja palovahinkojen sekä muiden vaurioiden kartoitus ja korjausten suunnittelu. Ongelmaratkaisu viehättää Mitjosta. Teknisessä työssä täytyy olla poikamaista intoa ja kiinnostusta. Töihin täytyy asennoitua vähän samaan tapaan kuin menisi ostamaan uutta autoa, hän naurahtaa. Haasteena ovat odotukset. Talojen ja asuntojen odotetaan olevan aina kunnossa, ja kun jotakin korjattavaa löytyy, tunteet nousevat pintaan. Minun täytyy kuunnella asukasta ja saada häneltä taustatietoja. Asukkaan kanssa on löydettävä yhteinen sävel. On osattava olla hienotunteinen, vaikka asukas olisi kuinka tuohtunut tahansa. Kengät pois ja päivää, Mitjonen muistuttaa. Työ itsessään on paras palkitsija. Varsinaisia kiitoksia tekninen isännöitsijä kuulee harvoin. Asukaskokouksessa joku voi huomauttaa, että onpas hyvä kun tuokin asia saatiin kuntoon. Se tuntuu mukavalta. Stefan Stortz aloitti VVO:n isännöitsijänä pari vuotta sitten, tradenomin opintojen ja markkinoinnin töiden jälkeen. Isännöitsijänä hän on konkreettisesti läsnä asukkaiden elämän monissa käänteissä. Käytännössä isännöitsijän työ on varsin moninaista. Välillä olen olkapäänä ja välillä asiantuntijana. Välillä taas tuntuu, ettei ammattitaitoni asukkaiden mielestä riitä juuri mihinkään, Stortz naurahtaa leikillisesti. On hyvä, että asukkaat ovat aktiivisia palautteissaan ja ehdotuksissaan. Työpäiväni olisi huono, jos yhtään puhelinsoittoa tai sähköpostia ei tulisi. Hakisin vain tunnin välein kahvia ja torkkuisin pöydän alla. Toisinaan hiljaisetkin päivät tosin ovat tervetulleita, jotta kasautuneet rästityöt saa hoidettua pois. Virallisesti isännöitsijän päätoimena on hallinnoida ja ylläpitää kiinteistöjen taloudellista ja teknistä tilaa. Isännöitsijä kuuntelee asukkaiden toiveita talotoimikuntien välityksellä ja yrittää toteuttaa niitä mahdollisuuksien mukaan. Työskentelen antoisassa ja haastavassa tilanteessa. Asukkaat ovat toisinaan vaativia, ja hyvä niin. On osattava aukaista suunsa silloin, kun on jotakin todellista aihetta. Stortz myöntää, että monien erilaisten mielipiteiden yhteensovittaminen on välillä melkoista vääntöä. Hän ei kuitenkaan kritisoi. Asukkailla on mahdollisuus osallistua päätöksentekoon. Yhdessä me kannamme vastuuta, elämme ja käymme asioita läpi. Välillä olen olkapää 10 a s u k a s a s u k a s 11

7 Vuokra-asuminen joustaa Suomalaisista noin 30 % asuu vuokra-asunnossa ja pääkaupunkiseudulla jopa noin puolet. Vuokra-asumisen etuna on joustavuus elämän tilanteen muuttuessa sekä ammattimaisten suurten vuokranantajien tarjoamissa asunnoissa hyvä vuokraturva. teksti: Pia Kuorikoski Vuokra-asumisessa on vähemmän riskejä kuin omassa asunnossa. Vuokrat eivät nouse yllättäen viitekorkojen paineessa ja kun omaa rahaa ei ole kiinni asunnossa ei ole riskiä siitä, että asunnon arvo laskee suhteessa muihin. Huonona puolena nähdään usein se, että rahat menevät hukkaan kun pääoma ei kerry. Ihmisen asumisuraa on perinteisesti ajateltukin Suomessa siten, että nuori asuu vuokralla kunnes saa vakituisen työn ja säästää pesämunan ja siirtyy sitten vähitellen omistusasujaksi. Eläkeiässä taas sitten kenties palataan vuokra-asujaksi. Vuokra-asuminen joustaa elämäntilanteen mukaan Maailmanmeno on muuttunut viimeisen kymmenen vuoden kuluessa. Tavallista ja tyypillistä elämänkaarta tai asumiskaarta tuskin onkaan. Ihmisen asumisura voi olla perhetilanteen ja töiden sanelemaa ja hyvinkin vaihteleva. Eri elämän tilanteissa olevat ihmiset arvostavat eri asioita asumisessaan. Nuorille usein tärkeää on hyvin edullinen asuminen, lapsiperheille ja senioreille taas palveluiden läheisyys. Eri asumisvaihtoehtoihin liittyviä piirteitä voi arvioida esimerkiksi asumisturvan, kulutusvaran, velkaantumisen ja asunnon vaihtamisen näkökulmista. Kun ostetaan oma asunto, joudutaan usein ottamaan pitkähkö asuntolaina ja silloin kotitalouden muuta kulutusta on rajoitettava. Toisaalta varallisuus karttuu samalla kun lainoja lyhennetään. Omistusasuntojen haittapuolena on kenties se, että ne sitovat asukkaan tiettyyn alueeseen vuokra-asumista kiinteämmin ja asuntoa voi olla ajoittain vaikea myydä vuokra-asuminen joustaa paremmin elämän muutoksissa. Vertailussa oma ja vuokrattu asunto - poimintoja eduista ja haitoista Vuokra-asumisen etuja suhteellisen hyvä asumisturva, jos huolehtii vuokran maksusta ei vaadi alkupääomaa, kuin mahdollisesti vuokravakuuden verran tulevat asumiskustannukset pääosin ennakoitavissa asunnon vaihto ja siitä luopuminen helppoa Vuokra-asumisen haittoja omaisuus ei kartu vuokrapyynnöt joskus kasvukeskuksissa korkeita asumisturva joskus huonompi kuin omassa asunnossa (etenkin vapailla markkinoilla) Omistusasumisen etuja hyvä asumisturva omaisuus karttuu asunnon arvo säilyy (yleensä) lainojen korkojen verovähennysoikeus asumismenot pienet, sen jälkeen kun lainat maksettu pois Omistusasumisen haittoja usein otettava suuri henkilökohtainen laina asuntojen hintojen ja korkotason vaihtelu suhdanneherkkää asunnon myyminen voi viedä aikaa asumistason kehitys on usein hidasta, riittävän tilavan asunnon hankinta ei ole aina mahdollista korkeiden hintojen takia gallup teksti: Leena Tanskanen kuvat: Tuomas Pietinen Tunnelma tekee kodin. -Ria Majuri Asukkaat vastaavat: Miksi valitsit vuokra-asumisen? 1. Miksi valitsit vuokra-asumisen? 2. Kumpi ratkaisee kodin valinnassa: asunto vai alue? 3. Mikä on parasta kodissasi? 4. Mitä mieltä olet VVO:n palveluista? Ria Majuri, Turku 1. Vuokra-asumiseen minulla on yksiselitteinen kommentti. Onnellisuus ei riipu asumismuodosta. Minun ei tarvitse ottaa pankkilainaa vain tunteakseni saavani kodin ja jonkinlaisen mielenrauhan. Kodin tekevät ihmiset, henki ja lämmin tunnelma sellaiset asiat, jotka kuuluvat yhdessä olemiseen. 2. Minulla on kaksi lasta, joten on tärkeää että koulu ja päiväkoti sijaitsevat kodin lähellä eikä lasten tarvitse matkustaa pitkiä matkoja. On myös hyvä, että kulkuyhteydet keskustaan toimivat. 3. Kotimme on kokonaisuudessaan kiva. Se on tuntunut valinnalta. Pihapiiri on yhteinen kohtaamispaikka, jossa esimerkiksi lapset tutustuvat uusiin kavereihin. Vieressä on kovan rahan omistusasuntoja, mikä sinänsä on ihan hyvä. Ihmisiä ei pitäisi luokitella asumismuotonsa perusteella joihinkin tiettyihin ryhmiin. 4. VVO:n palvelut ovat mielestäni toimivat. Asuminen on huoletonta. Talotoimikuntaan en itse ole kovin aktiivisesti osallistunut, mutta sinänsä ajatus vastuun jakamisesta on hyvä. Turvallista asumista. - Einimöt Sirkka ja Jouko Einimö, Espoo 1. Olemme asuneet vuokralla aina, sillä se on tuntunut turvalliselta. Olen työskennellyt kiinteistövälittäjänä ja nähnyt ostohuuman kääntöpuolen. Emme kaipaa isoa lainataakkaa. 2. Tällä hetkellä arvostamme kodin keskeistä sijaintia kehittyvässä Espoon Leppävaarassa. Sijaintiin ja asunnon ominaisuuksiin tulee varmasti kiinnitettyä enemmän huomiota, kun ikää karttuu. Asumme senioritalossa, joten talo rauhallinen ja se vastaa ominaisuuksiltaan ikääntyvien tarpeita. 3. Parasta on asunnon valoisuus ja kesällä miellyttävä, viileä ilmanala. Keittiössä, tason yläpuolella on hyvin suunniteltu ikkuna, jonka edessä on mukava tehdä käsitöitä tai ratkoa ristikoita. Ikkunasta voi välillä katsella ulos pihan elämään. 4. Palveluista esimerkiksi talotoimikunnat tarjoavat hyvän mahdollisuuden vaikuttaa. Lisäksi kiinteistöistä pidetään huolta. Myös senioritalot ovat toimivia, tosin niiden rakennustekniikkaan ja esimerkiksi huoneiden väljyyteen voisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Tila tuntuu välillä ahtaalta. Keittiöön mahtuu isokin porukka. -Kimparit Tiesin, että täällä viihdyn. -Anelma Vilkki Pirkko ja Tuomas Kimpari perheineen, Vantaa 1. Vuoka-asuminen sopii meille. VVO:lle päädyimmme, kun perheen kasvaessa etsimme riittävän isoa kotia hyvältä paikalta. VVO:n vuokra-asuntovalikoimasta löytyi juuri kaipaamme asunto. 2. On tärkeää, että kodista on työpaikalle nopeat kulkuyhteydet ja että asunto on riittävän tilava lastenkin kannalta. He tuovat kotiin usein kavereitaan. 3. Parasta kodissamme on iso keittiö ja olohuone. Ruokaa ei koskaan tarvitse tehdä yksin, ja joulupöytään mahtuu isompikin porukka. Idyllinen maisema on ollut rauhoittava. 4. Asukastoimintaan osallistuminen ja retket ovat tärkeitä yhteishengen ylläpitämiseksi. Pesula on hyvä ja tarpeellinen. Asuntojen tasoon voisi kylläkin kiinnittää enemmän huomiota, myös kunnossapidon suhteen. Esimerkiksi korjausten yhteydessä kerrostalot voisi jo tuoda selkeästi 70-luvulta 2000-luvulle. Anelma Vilkki, Pori 1. Halusin muuttaa Vantaalta Poriin lähelle lapsiani. Vuokra-asuminen on etenkin jo tässä iässä huoletonta ja helppoa, omakotiasumiseen verrattuna. Ei tarvitse huolehtia pihatöistä eikä kodin korjauksista. 2. Sekä alueella että asunnon ominaisuuksilla on merkitystä. Pori on tuttu paikka jo ennestään, joten kaupunkiin kotiutuminen on ollut verraten helppoa. Kodistani on lyhyt matka keskustaan, mutta ympäristö on silti rauhallinen ja peruspalvelut ovat lähellä. Arvostan rauhallista miljöötä. Asuntoni tuntui kodilta heti, kun kävin sitä katsomassa. Tiesin, että täällä viihdyn. 3. Kotini parhaita puolia on idyllinen ympäristö. Olohuoneen ikkunasta avautuu maalaismaisema, vähän peltoa ja vanha navetta. Nautin siitä, että ympärillä on tyhjää tilaa. Lisäksi pidän erityisen paljon viimeisimmästä hankinnastani. Ostin eteiseen uuden ison peilin, se tuo avaruutta ja ilmettä tilaan. 4. Meillä on yhteistä kerhotilaa, jossa voi järjestää esimerkiksi lasten askartelukerhoja. Olen suunnitellut järjestäväni askartelukerhon korttien Lähteenä mm. tekijöille. Kaikki kiinteistön palvelut ovat tärkeitä 12 a s u k a s asukkaiden välisen yhteishengen a s u k aluomisessa. s 13

8 Kodit suunnitellaan elämään sopiviksi - aikakauden trendit ja tavat suuntaavat suunnittelua Elintavat 2000-luvulla poikkeavat aikatavalla 60- ja 70-luvun meiningistä. Avaruusraketilla ei lennellä töihin, kuten villeimmät pellepelottomat visioivat aikoinaan, mutta kännykkä on kaikkien korvilla ja elämän meno muuttunut merkittävästi muutamassa vuosikymmenessä. Ihmisten elintapojen muutokset, tapa asua ja harrastaa muuttuvat vuosikymmenestä toiseen. Viime vuosien aikana on nähtävissä selkeitä elintapatrendejä, jotka vaikuttavat yleisesti asuntosuunnitteluun. Myös säädökset ja määräykset vaikuttavat siihen, millaisia asuntoja taloihin suunnitellaan. Aiemmin 90-luvulle saakka vuokra-asuntosuunnittelussa Asuntorahaston normit olivat tärkeä suunnittelua raamittava tekijä. Huoneistojen ja huoneiden koot, vaatekaappien määrä ja talon varastotilojen ja muiden yhteisten tilojen koko olivat hyvinkin tarkkaan määriteltyjä ja säädeltyjä. Tämä näkyy hyvin 70-luvun taloissa luvun lähiöissä talot ovat usein toistensa kopioita. Julkisivut ovat arkisia ja samankaltaisia. Nyt talojen ulkonäköön kiinnitetään enemmän huomiota ja muun muassa värejä käytetään rohkeammin. Myös porrashuoneista suunnitellaan edustavam- ASUMISFAKTAA Asuintalojen ja asuntojen suunnittelua ohjaavat niin normien ja säädösten asettamat vaatimukset kuin ihmisten elintapoihin liittyvät muutokset. Arkkitehti suunnittelee koteja ihmisiä ja elämää varten. teksti: Pia Kuorikoski kuvat: VVO Rautkalliontie 1, Vantaa. pia. Tästä on hyvänä esimerkkinä rakenteilla oleva Vantaan Kilterinmäen alue, sanoo VVO Rakennuttajan alueja hankeyksikön johtaja, arkkitehti Jari Mäkimattila. - Myös asuntojen pohjaratkaisut olivat 70-luvulla hyvin samankaltaisia. 40% Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuoden 2005 lopussa lähes 2,5 miljoonaa asuntokuntaa, joista yhden henkilön asuntokuntia oli eli prosenttia. Asuntokunnan keskikoko oli 2,12 henkilöä. Vielä vuonna 1970 keskikoko oli kolme henkilöä. Kaupungeissa oli enemmän (42,5 %) yksinasuvien asuntokuntia kuin maaseutumaisissa kunnissa (35 %). 57m Lähde: Asuntokunnat ja asuinolot Tilastokeskus Näin jälkikäteen katsottuna voi sanoa, että 70-luvun asuntojen tilasuunnittelu on varsin onnistunutta huoneistot ovat avaria ja valoisia. Myös talojen yhteiset tilat ovat väljiä ja varastoja on riittävästi. 70-luvun taloille on tyypillistä, että asuntojen pohjat esimerkiksi kaksiois- Keskimäärin asuntokunnalla oli käytössään asuinpinta-alaa 80 neliömetriä ja henkilöä kohti 38 neliömetriä. Henkilöä kohti laskettu 2 pinta-ala pienenee merkittävästi asuntokunnan koon kasvaessa. Yksin asuvalla oli käytössään keskimäärin 57 neliömetriä, kahden henkilön asuntokunnalla 42 neliötä, mutta kuuden henkilön asuntokunnalla oli enää 20 neliömetriä asukasta kohti. sa ovat samassa talossa toistensa kaltaisia, kun nykyään samassa talossa voi olla pohjaratkaisuiltaan hyvinkin erilaisia, mutta neliöiltään samankokoisia asuntoja. Asukkaat haluavat valita asuntonsa siten, että sen pohjaratkaisu sopii juuri omalle elämäntavalle. 90-luvulla Asuntorahaston normit jäivät pois ja tilasuunnittelu on nyt vapaampaa, mutta normien tilalle tulivat entistä vaativammat määräykset muun muassa esteettömyydestä, äänieristyksestä ja energiatehokkuudesta. Lisäksi kaavoituksessa lähtökohtana on usein laadukas, mutta kallis laitospysäköinti. Näin suunnitteluun ja rakentamiseen kohdistuu entistä enemmän vaatimuksia. Tämä näkyy suunnittelijoiden työmäärän ja vastuun kasvuna ja toisaalta rakennuskustannusten nousuna. Perheet pienevät - tavaramäärät kasvavat Perhekoko ja elämä kodeissa vaikuttavat suoraan siihen, millaisia ja minkä kokoisia vuokra-asuntoja suunnitellaan. Yhden hengen talouksia on Suomessa jo noin 40 prosenttia. Vuokra-asunnoista juuri yksiöt ja kaksiot ovat kysyttyjä. - Ruokakuntien koko on pienentynyt 60-luvulta lähtien, mutta vaikka talouksien koot ovat pienentyneet asukkaiden tavaramäärät ovat kasvaneet, sanoo Mäkimattila. Asumisen ja kodissa harrastamisen merkitys on kasvanut. Tavasta asua on tullut jopa osa ihmisen itseilmaisua. Ei tarvitse kuin katsoa muutaman viikon TV-ohjelmaopas, kun huomaa että asumiseen, rakentamiseen ja sisustamiseen taikka ruuanlaittoon liittyviä ohjelmia on kymmeniä. Asumisviihteestä on tullut 2000-luvun vastine tietovisailuille. Nykyisin on tavallista, että ruuanlaitto on perheen tai pariskunnan yhteinen harrastus, kun vielä 60-ja 70- luvuillakin kokkaava mies taisi olla hieman harvinaisempi näky. Ainakaan wokkipannut eivät olleet ahkerassa käytössä, se on varmaa. - Asuntosuunnitteluun nykymieltymykset vaikuttavat siten, että asunnoissa suositaan avoimia oleskelutiloja kuten avo- tai saarekekeittiöitä. Myös vaatehuoneet ja varastohuoneet kerrostalohuoneistoissakin ovat suosiossa, tavaroille tarvitaan säilytystiloja. Nykyisin materiaaleihin, väreihin ja yksityiskohtiin kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Asuntosuunnittelun ydin on pysynyt samana: koti on useimmille ihmisille tärkeä kiintopiste elämässä. Gunnel Nymaninkatu 8, Helsinki. 14 a s u k a s Pähkinämäentie, Tuusula. a s u k a s 15

9 antenni VVO:n asiakkaana voit saada Sonera Laajakaista ADSL tai Sonera Laajakaista Kaapeli -liittymän nyt erityisen edullisesti! Tilaamalla laajakaistan VVO:n kautta saat liittymän normaalia edullisemmin. Esimerkiksi Sonera Laajakaista ADSL 1 Mbps -liittymän kiinteä kuukausimaksu on 22,90 ja tehokäyttäjälle sopivan huippunopean 8 Mbps -liittymänkin saat superedulliseen hintaan 33,90 /kk. VVO-hinnastomme ovat voimassa koko maassa. Tilaa saman tien! VVO-verkon asiakaspalvelu Puh Sähköposti: Ympäristöministeriön johtama työryhmä: Asumistukijärjestelmää yksinkertaistettava ympäristöministeriön mukaan nykyistä asumistukijärjestelmää olisi yksinkertaistettava. Asumistuen turvin pientuloisetkin voivat asua kohtuullisesti, mutta järjestelmän monimutkaisuus tuntuu tuottavan ongelmia. Ympäristöministeriön johtaman Asumistuen toimivuus -työryhmän raportti julkistettiin lokakuussa. Selvitystyöryhmän mukaan yleisen asumistuen saajien ja tukea saamattomien asumismenoissa ei ole merkittäviä eroja. Asumistuen saajilla jää kuitenkin pienten tulojen vuoksi asumismenojen jälkeen muuhun kulutukseen selvästi vähemmän varoja kuin muilla. Vuonna 2005 asumistuen osuus tuensaajien keskimääräisestä vuokrasta oli 51,5 prosenttia. Miten tulot vaikuttavat tukeen? Vuoden 2007 alusta lasten perhe-eläkkeitä ei enää lasketa asumistukeen vaikuttaviin kuukausituloihin. Muilta osin asumistuen perusteet ovat pääosin samat kuin vuonna Siihen, miten paljon asumistukea myönnetään, vaikuttavat ruokakunnan kuukausittaiset bruttotulot ja omaisuus, asumismenot, asunnon sijaintikunta, ko- Vuokra-asuntojen tulorajoihin korotus ko, valmistumisvuosi, lämmitysjärjestelmä ja samassa taloudessa asuvien henkilöiden määrä. Asumistuki ja erityisryhmät Opiskelijat voivat hakea opintotukeen kuuluvaa asumislisää. Yleistä asumistukea voidaan myöntää perheellisille ja omistusasunnossa asuville opiskelijoille, aikuiskoulutustukeen oikeutetuille ja sellaisille opiskelijoille, joilla ei ole oikeutta opintotukeen esimerkiksi huonon opin- Valtioneuvosto on korottanut arava- ja korkotukivuokra-asuntojen tulorajoja keskimäärin 15 prosenttia. Korotus perustuu kannanottoon työvoiman liikkuvuuden puolesta, ja se parantaa etenkin keskituloisten hakijoiden mahdollisuuksia saada arava- ja korkotuettu vuokra-asunto. Esimerkiksi palvelu- ja terveydenhoitoalalla toimivien lapsettomien pariskuntien sekä yksin asuntoa hakevien palomiehen, luokanopettajan tai bussinkuljettajan tulot mahtuvat nyt uusiin tulorajoihin. Käytännössä suurimmat tulorajoihin mahtuvat tulot ovat yhdeltä henkilöltä euroa kuukaudessa. Aikaisempien rajojen mukaan tulot saivat olla korkeintaan euroa kuukaudessa. Työssäkäyvän, vuorotyötä tekevän lapsettoman pariskunnan yhteenlasketut tulot voivat olla euroa kuukaudessa, kun aikaisempien rajojen mukaan tulot saivat olla korkeintaan euroa kuukaudessa. Nelihenkisen, kahden tulonsaajan perheen tulot voivat nyt olla aiemman euron sijaan euroa kuukaudessa. Tulorajoja sovelletaan kasvukeskusalueilla ja muualla vuokrataloissa, jotka on otettu käyttöön vuoden 2004 alusta. tomenestyksen vuoksi. Eläkkeensaajien asumistukea voivat hakea pienituloiset 65 vuotta täyttäneet tai alle 65-vuotiaat, jotka asuvat pysyvästi Suomessa joko vuokralla tai omistusasunnossa. Kysyy lisää asumistuen määräämisen perusteista Kelan paikallistoimistosta tai katso Internetistä Internetsivuilla on lisäksi laskuri, jolla voit selvittää oman tuen määräsi. Sieltä selviää myös, mihin kuntaryhmään kuulut. kg kiloa painaisi pino Suomen posteissa juuri nyt lajiteltavia joulukortteja. Lähde: 16 a s u k a s a s u k a s 17

10 etupiha Mitä, miksi, koska, kenelle ja kuka? Etupiha on avoin mielenkiintoisille kysymyksille yksi aihe kerrallaan, ja niihin vastaa kulloinkin kyseessä olevan aihealueen asiantuntija. Vuokralaisten asialla - neuvontaa ja edunvalvontaa 1. Mikä on Vuokralaisten keskusliiton päätehtävä, miksi olette olemassa? Vuokralaisten keskusliiton päätehtävänä on antaa neuvontaa ja valistusta vuokralaisille. Toisena tehtävänä on hoitaa vuokralaisten edunvalvontaa yhteiskunnallisiin päättäjiin päin. Annamme muun muassa lausuntoja eduskunnalle esimerkiksi asumistukiin ja muihin vuokra-asumiseen liittyviin kysymyksiin. Pyrimme vaikuttamaan vuokralaisten aseman parantamiseksi yhteiskunnassamme. 2. Miksi vuokralaisen kannattaisi olla jäsen? Antamamme neuvontapalvelu on hyödyllinen ja kysytty vuokralaisten keskuudessa. Tärkeää on etukäteisneuvonta, jota annamme esimerkiksi vuokrasopimustilanteita varten. Kokeneillakin vuokra-asujilla on tästä apua esimerkiksi vaihdettaessa vuokranantajaa sopimuskäytännöt ja lainsäädäntö on muuttunut vuosien varrella. Näiden asioiden selvittäminen vuokralaiselle on tärkeää, koska käytännöt vaihtelevat eri vuokranantajien välillä. Merkitystä on sillä, onko kyseessä yleishyödyllinen vuokranantaja vai yksityisen henkilön omistama vapaarahoitteinen vuokra-asunto. 3. Mitkä ovat vuokralaisen vastuut entä vuokranantajan vastuut? Vuokralaisen päävastuu on vuokran maksaminen täysimääräisenä ja ajallaan ja huoneiston hyvä hoito. Vuokranantajan vastuulla on pitää huoneisto hyvässä kunnossa ja korjata nopeasti viat turhaa haittaa aiheuttamatta. Asukastoiminta luo yhteisöllisyyttä Lahden Hakatornien talojen katot kohoavat korkealle Paasikiven kadun varrella. Samaan yhtiöön kuuluvat myös Mukkulankadulla sijaitsevat kerrostalot. Näiden talojen pihoilla ja asunnoissa on moni lahtelainen opetellut ensiaskeleensa. Hakatornien tarina alkaa 50-luvulta, kun Lahden Haka rakennutti vaiheittain talot. VVO:n omistukseen ne siirtyivät kokonaan vuonna teksti: Rauni Koivukangas kuvat: Marja Seppälä tiin tiloja kerhohuoneiksi, joihin he ovat itse kehittäneet monenlaista harrastetoimintaa. Huulilta pääsee ihastunut hengähdys kun tutustuu esimerkiksi mittavaan kirjastotilaan, jonka kirjat on järjestetty eri aihealueiden mukaan tai kutomoon, jossa voi kutoa kangaspuilla tai tehdä ompelutöitä. Lisäksi nikkarointitaitojaan voi kokeilla puuverstaassa ja kohottaa kuntoaan kuntosalilla. Eikä tässä vielä kaikki, sillä asukkaat kokoontuvat säännöllisesti muun muassa runoiltoihin, pelaamaan biljardia tai seniorijumppaan. Ison osan kerhotiloissa olevista tarvikkeista asukkaat ovat keränneet lahjoituksina, osan VVO on hankkinut asukastoimintaan varaamillaan määrärahoilla. - Nimetyt vastuuhenkilöt huolehtivat kerhotilojen käyttövuoroista ja siitä, että kerhotilat pysyvät siistissä kunnossa, kertoo Leila Hytti kangaspuiden äärestä ja sukkula lentää hänen käsissään. Simo Winqvist /SKOY 4. Mitkä ovat yleisimmät kysymykset, joita jäsenet teiltä kysyvät tällä hetkellä? Tällä hetkellä yleisimmät kysymykset liittyvät remontin aikaisiin vuokrahyvityksiin ja huoneiston kuntoa koskeviin seikkoihin yleisemminkin. Toinen tärkeä vuokralaisia askarruttava asia on vuokrasopimuksen laatiminen; etenkin asiakkaamme kysyvät määräaikaisista vuokrasopimuksista ja niiden sitovuudesta. Vuokravakuuden palautus vuokrasuhteen päätyttyä on asia, joka askarruttaa vuodesta toiseen ja herättää yksittäisten, ei ammattimaisten vuokranantajien asukkailla useimmin kysymyksiä. 5. Kun asukas valitsee vuokra-asuntoa, mihin asioihin hänen kannattaa kiinnittää huomiota? Tärkein asia on oman maksukyvyn selvittäminen. Millaiseen vuokraan on varaa? Toinen tärkeä asia on huoneiston kunnon tarkastaminen ennen sopimuksen tekoa; niin sanottu katselmus yhdessä vuokranantajan kanssa, jossa kirjataan ylös huoneiston kunto sopimuksentekohetkellä. Tästä hyötyvät niin vuokranantaja kuin vuokralainenkin. 6. Mitkä ovat haasteenne seuraaville vuosille? Haasteena on saada vuokra-asumisen maine entistä paremmaksi. Vuokraasumisen etuina ovat ammattimainen kiinteistönhuolto ja vaivattomuus. Talvella ensimmäisten kinosten ilmestyttyä pihoihin tämä on helppo todeta: vuokratalojen pihoilla porhaltaa usein minilumiaura ja osakeyhtiöiden pihat täyttyvät lumilapionvarteen tarttuneista asukkaista. Kysymyksiin vastasi anne viita Vuokralaisten keskusliitosta Lisätietoja: Hakatorneissa viihdytään pitkään, tänne halutaan asumaan. Asumisen suosiota osoittaa myös se, että tällä hetkellä yli 40 vuotta yhtäjaksoisesti taloissa asuneita asukkaita asuu edelleen lähes viisikymmentä. Yksi heistä on Maija Pitkämäki. - Olihan se ihanaa muuttaa hellahuoneistosta aivan uuteen taloon ja puhtaaseen asuntoon. Vesi tuli ja meni, ruoka säilyi jääkaapissa. Silloin ihmiset olivat tyytyväisempiä elämäänsä ja vuokra-asuminen yhdisti. Sodan jälkeen vain harvoilla oli varaa ostaa oma, muistelee Pitkämäki. Hän muutti perheensä kanssa Paasikivenkadulle 50- luvun puolivälissä. - On ollut hauskaa seurata miten vuosikymmenien aikana ympäristö on muuttunut. Nykyinen Fellmanin puisto oli ennen heinäpeltoa, josta käytiin poimimassa ruiskaunokkeja. Maija Pitkämäki kertoo, että asukastoiminta käynnistyi kun VVO:sta tuli talojen omistaja. Hänen mieles- tään talojen nykyinen omistaja huolehtii asukkaistaan. - VVO antaa asukkaille vastuuta ja tiedottaa asioista sekä mahdollistaa yhdessä tekemisen. Talotoimikunnan ahkerat vapaaehtoiset ihmiset jaksavat järjestää kerhohuoneissa monenlaista toimintaa, kiittelee Pitkämäki. Asukastoiminnan roolia viihtyisyyttä lisäävänä tekijänä korosti myös liiketoimintajohtaja Eero Saastamoinen puhuessaan Hakatornien 50-vuotisjuhlassa Sibeliustalolla syyskuussa. - Hyvä yhteishenki vaikuttaa kaikkien asukkaiden viihtyvyyteen ja sitä kautta asuntojen vaihtuvuuteen ja niiden kysyntään. Asukastoiminta on edelleen keskeisessä asemassa VVO:n toiminnassa, sanoi Saastamoinen. Kerhohuoneissa monenlaisia harrasteita Hakatornien peruskorjauksen yhteydessä asukkaiden käyttöön remontoi- -Maanantain runoilloista asukkaat keksivät nimittää Paasikivenkatu 6:n kerhotilaa runosiiveksi, nauraa Maija Pitkämäki hersyvästi. 18 a s u k a s a s u k a s 19

11 Risupadontiellä Helsingin Oulunkylässä on juuri satanut ensilumi. Pimeässä illassa hämäräkytkin on sytyttänyt pihavalot. Ne loistavat valaisten kulkureitit, jätekatokset, leikki- ja pysäköintipaikat sekä luovat kaunista, talvista tunnelmaa. Näin ei ollut vielä vuosi sitten. Silloin piti pihalla nähdä kolmen pihalampun turvin. Lampuista kaksi oli ollut pihalla talojen valmistumisesta alkaen ja kolmas oli aktiivisten asukkaiden itse asentama. Viime kesänä taloyhtiössä kunnostettiin piha ja samassa yhteydessä uusittiin myös valaistus. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten piha voidaan valaista piha tehokkaasti tuhlaamatta turhaan energiaa, isännöitsijä Sami Kuivalainen VVO-kotikeskuksesta sanoo. Talotoimikunnan puheenjohtaja Kari Tervo on tyytyväinen uudistettuun pihaan. Kiinteistöt on rakennettu vuonna 1972 ja VVO osti nämä Noveran konkurssipesältä Sitä ennen täällä ei ollut tehty mitään korjauksia, Kari Tervo sanoo. Viime vuonna korjattiin julkisivut, viime keteksti: Leena-Kaisa Simola kuvat: Tuomas Pietinen Oikein valaistu piha on viihtyisä ja turvallinen Hämärtyvät syksyt ja pitkät, pimeät talvet. Suomessa valoa tarvitaan paljon myös pihalla. Oikein suunniteltu ja toteutettu pihavalaistus on monin tavoin tärkeä asia. Nykyisellä tekniikalla valaistus ei edes haukkaa energiaa ylettömästi. sänä kunnostettiin piha ja ensi vuonna ovat vuorossa rappukäytävät. Piha laitettiin kokonaan uusiksi. Yhtiössä on kaksi erillistä taloa ja piha jää niiden väliin. Olemme täällä kadun päässä pussin perällä. Ohikulkevaa liikennettä ei ole, mutta pimeä, muiden katseilta piilossa oleva piha houkutteli satunnaisia kulkijoita, Kari Tervo kertoo. Valo tuo turvaa Kari Tervon mukaan talon asukkaat ovat olleet hyvin tyytyväisiä uuteen pihaansa. Meillä on piha hyvin aktiivisessa käytössä. Kesällä grillillä on usein jopa ruuhkaa. Nyt uuden pihavalaistuksen ansiosta pihan käyttöaika piteni syksyllä huomattavasti, Tervo sanoo. Kun pihalla on riittävä valaistus, siellä kulkiessaan näkee, mihin astuu. Se lisää ihan fyysistä turvallisuutta. Valaistu pysäköintipaikka ei houkuttele ilkivallan tekijöitä eikä pitkäkyntisiä. Valo helpottaa kulkemista ja tavallaan rauhoittaa pihaa. Se taas lisää turvallisuuden tunnetta, Sami Kuivalainen toteaa. 20 a s u k a s a s u k a s 21

12 Pysäköintialueiden hyvä valaistus on tarpeen myös siksi, että pihassa leikkivät lapset on helpompi havaita, kun valoa on riittävästi. Pyrimme kaikkialla tarpeen mukaiseen energiankulutukseen. Siksi kiinteistöjen ulkovalaistuskin on valtaosin varustettu joko hämäräkytkimillä tai aikakelloilla. Valaistukset ovat muuttuneet monessa pihassa vuosien varrella ja uusi tekniikka on tuonut uusia ratkaisuja. Liiketunnistimella varustetut valaisimet sopivat paikkoihin, joissa ei tarvita jatkuvaa valaistusta. Tällaisia ovat esimerkiksi pimeät käytävät sekä jäte- ja autokatokset. Niissä valaisimia voisi olla nykyistä enemmänkin, VVO:n ympäristöasiantuntija Kari Mähönen pohtii. Valaistus mukaan Kotipihaohjelmaan Kari Tervo kertoo, että ennen kuin Sami Kuivalainen tuli heidän kiinteistöjensä isännöitsijäksi, aktiiviset asukkaat ehtivät jo itse hahmotella toiveittensa pihaa millimetripaperille. Nyt Risupadontiellä on saatu oikein vihersuunnittelijan miettimä piha, jossa myös valaistus on kunnossa. Monessa muussa pihassa asiat ovat varmasti toisin. Uusi Kotipihaohjelma tuo hyvän työkalun myös pihavalaistuksen tarkasteluun ja parantamiseen, Kari Mähönen muistuttaa. Talven aikana talotoimikuntien puheenjohtajille toimitetaan Kotipihaohjelmaan liittyvät lomakkeet, joihin talotoimikunnat voivat merkitä toiveensa pihan kunnostamiseksi. Keväällä pihakävelyn yhteydessä Pihalamppujen loiste yltää hyvin leikkipaikallekin. käydään nämä asiat läpi, mietitään yhdessä aikataulut ja kartoitetaan kustannukset sekä varmistetaan, että talotoimikunnan ehdotukset eivät ole päällekkäin kiinteistön jaksottaisten korjausten kanssa, Kari Mähönen sanoo. Kotipihaohjelman tarkoituksena on kohentaa pihan ilmettä ja turvallisuutta. Siksi valaistukseen on myös kiinnitettävä erityistä huomiota. Mähönen huomauttaa, että pihan parantamisen ei välttämättä tarvitse tulla kalliiksi, vaan asioita voi järjestää uudella tavalla ja kunnostaa talkoilla. Paljon voi tehdä pelkästään vaihtamalla lamput tehokkaampiin, mutta energiaa säästäviin lamppuihin ja huolehtimalla valaisimien kunnosta sekä puhtaudesta. Likaisen kuvun alta ei tule kirkasta valoa. Asukkaat ovat olleet hyvin tyytyväisiä piharemonttiin ja varsinkin uuteen pihavalaistukseen, isännöitsijä Sami Kuivalainen (vas) ja talotoimikunnan puheenjohtaja Kari Tervo pohtivat Risupadontien kerhohuoneessa, joka on myös viihtyisä ja ahkerassa käytössä. Jouluisia ulkovaloja on moneen makuun ja niiden käyttö tuntuu vain vuosi vuodelta lisääntyvän. Valot kuuluvat jouluun, mutta niiden käytössä tulee olla huolellinen. Oman joululahjansa luonnolle voi antaa, kun ei liioittele lamppujen määrässä ja pitää valoja päällä vain tarvittaessa eikä joulukuun alusta helmikuun loppuun vuorokaudet ympäri. Valitse oikein Ennen jouluvalojen hankintaa kannattaa tutustua valosarjojen tarjontaan ja miettiä, missä valosarjaa kotona käyttää. Turvallisuuden vuoksi on tärkeää hankkia vain testattu ja hyväksytty valosarja. Ulkovalojen tulee olla kosteuden ja pakkasen kestäviä. Yleensä valojen soveltuvuus ulkokäyttöön on merkitty selvästi pakettiin. Jo ostovaiheessa on syytä tarkistaa, ovatko sekä valot että valosarjan muuntaja tarkoitettu käytettäväksi ulkotiloissa. Roiskevesikelpoisen muuntajan voi laittaa suojatulle parvekkeelle tai terassille. Kaikki ulkokäyttöönkin sopivat muuntajat on kuitenkin aina suojattava kunnolla, jos ne joutuu viemään kauemmas pihalle. Sisätilaan tarkoitettua muuntajaa ei saa asentaa ulkotiloihin. Joulun tuikkivaa tunnelmaa Juokseeko pihassa valaistu poro, kiertääkö parvekkeen kaidetta valokaapeli vai tuikkivatko pienet kirkkaat valot pihapensaassa? Jouluvalojen järkevä käyttö ei vähennä niiden tuomaa tunnelmaa. Led säästää energiaa Led-tekniikka on tuonut enerteksti: Leena-Kaisa Simola kuvat: Tuomas Pietinen giaa säästäviä vaihtoehtoja myös jouluvaloihin. Led eli hohtodiodi on periaatteeltaan varsin yksinkertainen. Sähkö johdetaan nuppineulan pään kokoiseen mikrosiruun, joka alkaa hehkua ja tuottaa valoa. Monista Ledeistä tuleva valomäärä ei riitä kunnolliseen valaistukseen, mutta koristevaloihin kyllä. Led-valaisimet ovat kalliimpia kuin perinteiset valosarjat, mutta ne ovat selvästi pitkäikäisempiä. Turvatekniikan keskuksen Tukesin mukaan led-valosarjat ovat huomattavasti paloturvallisempia kuin perinteiset sähkökyntteliköt ja valosarjat. Eniten energiaa kuluu hehkulamppuihin ja pitkiin valoletkuihin. Yksi valosarja voi kuluttaa energiaa jopa kolminkertaisesti verrattuna energiaystävälliseen vaihtoehtoon. Muista huoltaa Jouluvalojen kunto on tarkistettava huolellisesti joka vuosi ennen käyttöönottoa. Tarkistus kannattaa tehdä myös laitettaessa valoja kesävarastoon. Hyvä tapa on säilyttää valot ostopakkauksessa. Siinä on muun muassa tietoa mahdollisesti myöhemmin varaosien hankintaan. Rikkinäinen lamppu on jouluvalojen yleisin vika. Yksikin hajonnut lamppu kannattaa vaihtaa heti, sillä se voi lyhentää muiden valosarjan lamppujen elinikää. Varalamppuja kannattaa hankkia jo ostovaiheessa ja myöhemmin ostaa vanhan mallin mukaan. Itse ei kannata kokeilla erilaisia lamppuja valosarjaan. Väärän lampputyypin käyttäminen voi aiheuttaa palovaaran. 22 a s u k a s a s u k a s 23

13 Tässä juttusarjassa esittelemme arjen huomaamattomia huonekaluja, niiden historiaa ja merkitystä. sohva valtaa lisää tilaa teksti: Leena Tanskanen kuvat: Tuomas Pietinen Olohuoneen hallitsija Sohva on kodin vakiokaluste lähes yhtä varmasti kuin sänky. Olohuoneen valloittavana hallitsijana sohvan asema on kiistaton. Nyt se vie jalkojen sijaa myös perinteisiltä nojatuoleilta. Yhden sohvan ja kahden nojatuolin asetelma on väistymässä. Nyt pieneenkin kotiin hankitaan näyttävä kulmasohva. Tarjolla on monia värejä, materiaaleja ja erilaisia kokonaisuuksia, sisustussuunnittelija Johanna Koistinen kertoo. Päivän sana on yhdistely. Sohvan voi koota monista osista juuri mieleisekseen. On pitkää, pätkää, nojatonta ja nojallista, kuutiomaisia kulmikkaita sohvia ja ylellisiä, sohvan alkuperästä muistuttavia divaaneja. Tyypillinen toive on, että sohvalle mahtuu rennosti koko perhe. Vanhemmat pariskunnat etsivät sohvaa, jolla vieraat voivat istua sivistyneesti keskustelemassa, sisustussuunnittelija Sanni Elomaa jatkaa. Rentoutuminen on kuitenkin tärkeintä. Koti on enemmän yksityinen piilopesä kuin vieraita varten sisustettu edustustila. Ihmiset tarvitsevat paikan, jossa ladata akkujaan. Istu ennen kuin ostat Sohvaa ei koskaan pidä ostaa istumatta, Koistinen ja Elomaa korostavat. Jokainen ihminen on erilainen ja aivan kuten sängynkin valinnassa, käyttäjän koolla on merkitystä. Ennen kuin sohvaa lähtee ostamaan, olohuone ja oviaukot on syytä mitata. Pohjapiirros auttaa hankinnassa vielä pidemmälle. Kun tuisku vihmoo ja pakkanen paukkuu, on ihana kääriytyä sohvan nurkkaan, nostaa jalat rahille ja huokaista syvään. Tänä talvena sohvat ovat suuria sylejä maanläheisissä väreissä. Marimekko-kuosinen Ada-sohva ottaa kuvionsa mallin suoraan luonnosta. Tuotteet VEPSÄLÄISELTÄ Sanni Elomaa (vas) ja Johanna Koistinen tietävät, että sohva kuuluu suomalaiseen kotiin nyt entistä näyttävämmin. Valkoinen nahka tulee uudestaan muotiin. Sen jälkeen tärkeintä on, että sohva miellyttää ja on oman maun mukainen, Elomaa muistuttaa. Myös käyttötarkoitus kannattaa miettiä. Löhötäänkö sohvalla vai edustetaanko? Istutaanko vai nukutaanko? Vuodesohvista on ollut vallalla käsitys, että ne venyvät muodottomiksi ja niissä on huono sekä istua että nukkua. Väärin. Vuodesohvakin voi ol- la laadukas, kestävä ja miellyttävä, Elomaa sanoo. Huonekalujen hintahaarukka on laaja, mutta kalleus ei välttämättä ole automaattinen laadun merkki. Koistinen ja Elomaa kehottavat kiinnittämään huomiota sohvan materiaaleihin, runkorakenteisiin ja huollettavuuteen. Hyvän sohvan elinikä on pitkä, mutta huonekalu vaatii huoltoa. Muruset pois imurilla ja irtotyynyt pakkasilmaan silloin tällöin tuulettumaan. Nahkasohvasta kannattaa pyyhkiä pölyjä kuivalla rätillä. Luontoa ja eläviä pintoja Tämän talven ja kevään muodikkaat sohvat ovat väreiltään luonnonläheisiä ruskeita, hiekan ja pellavan sävyisiä tai vaaleita. Perusmusta nahkasohva on ajaton klassikko. Valkoinen nahka tehostettuna esimerkiksi punaisilla sohvatyynyillä on nuorekas ja trendikäs valinta. Kangassohvien pinta on nyt elävä ja rouhea, kuvioidut sohvat ottavat esimerkkinsä suoraan luonnosta. Koistinen ja Elomaa rauhoittelevat, että vaikka muoti muuttuu, hyvää sohvaa tarvitse joka käänteessä vaihtaa. Uutta ilmettä olohuoneeseen ja samalla sohvaan saa erilaisilla sohvatyynyillä ja verhoilla. Joulun aikaan olohuoneeseen voi valita lämpimän punaisen sävyjä ja keväällä vaikka limen vihreää. Kangassohviin on tarjolla erilaisia irtopäälisiä. Pienellä tyylittelyllä vanhakin sohva voi jatkaa elämäänsä. 24 a s u k a s a s u k a s 25

14 Ava i n a s u k k a a n s i v u t p o i m i n to j a e d u i s ta : k u ltata s o n a s u k a s Kuusi vuotta VVO:n asunnossa asuneena olet oikeutettu kultaetuihin. u u s i k ot i Olet etusijalla uudiskohteiden asukasvalinnassa. y l l ät y s l a h j o j a Sinua muistetaan pyörein vuosin. s k a r p p i n a k äv e ly l l e Cazze Näöntarkastus + askelmittari yhteishintaan 49 (norm. 64,90 ) h o p e ata s o n a s u k a s Kolme vuotta VVO:n asunnossa asuneena olet oikeutettu hopeaetuihin. v u o k r ava k u u d e n pa l au t u s Asuttuasi kolme vuotta saat vuokravakuuden takaisin. p i m e i s i i n i lto i h i n A-lehdet kaikista lehtitilauksista -30%:n alennus Avainasukasohjelmassa etujen määrä kasvaa, kun asumisvuosia kertyy Kanta-asiakasohjelmamme, avainasukasohjelma, palkitsee sinua asumisesta omassa kodissasi. Kun olet asunut vuoden asunnossasi, pääset avainasukkaaksi ja jatkuvien etujen piiriin. Avainasukasohjelmassa on kolme tasoa. Kun asumisvuodet lisääntyvät, pääset seuraavalle tasolle ja saat enemmän etuja. Etujen määrä kasvaa ja alennukset paranevat asumisvuosien mukaan. Kaikilla tasoilla on oma etukortti. Avainasukaskortti sekä hopeatason ja kultatason avainasukaskortit postitetaan suoraan kotiin vuoden vaihteessa. Avainasukaskortit ovat henkilökohtaisia. Avainasukkaalle 100 etua Asuttuasi vuoden pääset avainasukkaaksi. Avainasukkaiden asunnonvaihtohakemukset ovat etusijalla, kun asuntohakemuksia käsitellään ja asukkaille pyritään löytämään muuttuneita tarpeita vastaava asunto. Myös avainasukkaiden lapset ovat etusijalla itsenäistyessään ja hakiessaan VVO:n asuntoa. Avainasukkaiden etukortilla saat 100 etua. Lisäksi avainasukkaana saat yllätysetuja. Hopeatason avainasukkaalle 150 etua Kolmen vuoden jälkeen olet hopeatason avainasukas. Hopeatason asukkaille palautamme vuokravakuuden. Jos vaihdat VVO:n sisällä toiseen asuntoon, ei vuokravakuutta tarvitse maksaa uudelleen. Hopeatason etukortilla saat jopa 150 etua. Voit myös osallistua hopea- ja kultatason asukkaille järjestettäviin tapahtumiin. Lisäksi saat yllätysetuja. Kultatason avainasukkaalle 200 etua Kuuden vuoden asumisen jälkeen olet jo kultatason avainasukas. Olet etusijalla uudiskohteiden asukasvalinnoissa ja sinua muistetaan tasavuosin: 10, 15, 20, 25. Kultatason avainasukaskortilla saat jopa 200 etua. Saat yllätysetuja ja voit osallistua VVO:n järjestämiin avainasukastapahtumiin. Lisäksi remonttietuja Tasokohtaisten etujen lisäksi saat remonttietuja samassa huoneistossa asutun ajan perusteella. Muuttaessasi uuteen kotiin, sinulla on mahdollisuus hyödyntää muuttoetu, jossa saat omatoimiseen pintaremonttiin tarvittavat tarvikkeet sekä maalit tai tapetit. Kolmen vuoden asumisen jälkeen olet oikeutettu 3-vuotisetuun, joka sisältää maalit ja tarvikkeet omatoimiseen pintaremonttiin. Edun voit käyttää kolmannesta asumisvuodesta alkaen - silloin kun kotisi kaipaa uudistamista. Edun saat ottamalla yhteyttä omaan isännöitsijääsi tammikuusta 2007 alkaen. 10-vuotisetu on remonttietu, jonka saat asuttuasi 10, 20, 30 tai 40 vuotta samassa huoneistossa. Edun saat käyttöösi tasavuosina, eikä sitä voi käyttää takautuvasti. 10-vuotisedussa isännöitsijä tarkastaa asunnon kunnon ja sopii kanssasi asuntoon tehtävästä remontista. 10-vuotisetuun oikeutetuille lähetetään kirje tammikuussa Muuttajille etukortti VVO:lla asuminen kannattaa, sillä saat monia talokohtaisia etuja, kuten ilmaisen pesutuvan, edullisemman laajakaistan ja vuokraan sisältyvän vesimaksun. Kun vaihdat asuntoa VVO:n sisällä, et joudu maksamaan päällekkäisiä vuokria. Samanaikaisesti avainasukasohjelman kanssa otetaan käyttöön muuttajille tarkoitettu uusi asukas -etukortti. Uusi asukas kortin asukkaat saavat vuokrasopimuksen allekirjoituksen yhteydessä alkaen. Kortti on huoneistokohtainen. Avainasukasohjelman käynnistyessä myös yli kolme kuukautta VVO:lla asuneet saavat henkilökohtaisen avainasukaskortin suoraan postitse kotiin. Jos vuokrasopimuksesi on alkanut välisenä aikana, voit noutaa uusi asukas - kortin tammikuusta 2007 alkaen VVO-kotikeskuksesta VVO:n asunnossa vuoden asuneena ava i n a s u k a s olet oikeutettu avainasukasetuihin: Edut, kpl ava i n a s u k a s e l ä mä n t i l a n t e e n m u u t t u e s s a Olet etusijalla asuntoa vaihtaessasi. lu k u n au t i n to j a Suuri Suomalainen Kirjakerho 20%:n alennus normaalihintaisista tuotteista! u u s i a s u k a s VVO:n asuntoon muuttaneen etuja mm.: Edullinen laajakaista ja 30 korttietua. Avainasukas Avainasukas Hopea 0 Asiakkuusaika, vuotta Avainasukas Kulta Olet ansaitusti avainasukas. lu e l i s ä ä n e t i s tä Avainasukasohjelman verkkosivut on avattu osoitteeseen www. avainasukas.fi Sivuilla pääset parhaiten tutustumaan oman tason etuihisi. 26 a s u k a s a s u k a s 27

15 Suklaa sulattaa sydämet teksti: Piia Helasto kuvat: Tuomas Pietinen Loppuvuoden lähestyessä kiihtyy suomalaisten suklaansyönti. Mikäpä onkaan sen herkullisempaa kuin pieni suklainen pala. Jos konvehdit ja muut suklaakarkit kyllästyttävät, kokeile Asukas-lehden omat suklaaherkut. Ja näihin resepteihin voi käyttää niitä kotoa jo varmasti valmiiksi löytyviä suklaita, joita ei jaksa muuten syödä. Suklaaruukut 100 g voita 100 g tummaa suklaata 1 1/3 dl sokeria 1/2 tl vaniljasokeria 2 kananmunaa ¾ dl vehnäjauhoja ½ tl leivinjauhetta Tarjoiluun vaniljajäätelöä Sulata voi kattilassa. Paloittele joukkoon suklaa ja anna sen sulaa. Sekoita seos tasaiseksi. Vatkaa kananmunat ja sokerit kovaksi vaahdoksi. Sekoita vehnäjauhot ja leivinjauhe keskenään. Yhdistä ne muna-sokerivaahtoon. Kaada joukkoon sulanut suklaa-voiseos ja sekoita tasaiseksi. Voitele ja korppujauhota 12 pientä uuninkestävää kuppia. Kaada taikina kuppeihin. Jätä 1/3 vajaaksi. Paista 175 asteessa n. 15 min. Kahvi-suklaakakku 200 g suklaata 150 g voita 150 g kaura- tai suklaakeksejä 100 g pistaasipähkinöitä 100 g pekaanipähkinöitä 2 rkl vahvaa kahvia tai espressoa kaakaojauhetta Valkosuklaan ja piparkakun makuyhdistelmä yllättää! Sulata valkosuklaa vesihauteessa. Murskaa keksit ja pähkinät ja sekoita ne keskenään. Kaada sulanut valkosuklaa keksi-pähkinäseoksen joukkoon. Sekoita. Nostele teelusikalla seoksesta leivinpaperin päälle nokareita tai pieniin alumiinisiin karkkivuokiin. Anna kovettua viileässä vähintään pari tuntia. Kaneli-chilikaakao 4 dl maitoa 100 g tummaa suklaata 2 tl kanelia ½ tl inkivääriä ¼ tl chilijauhetta 1 kermaa Kuumenna maito kiehuvaksi ja lisää loput aineet. Sekoita hyvin. Vatkaa kerma löysäksi vaahdoksi ja kaada se kuumien kaakaoiden päälle. Ripauta pieni chiliripaus juomien pintaan. Terveellinen nautinto Suklaata saadaan Theobroma cacao - nimisen kaakaopuun pavuista. Atsteekki- ja maya-intiaanit valmistivat suklaasta juomaa, jota he uhrasivat jumalilleen ja käyttivät maksuvälineenä. Eurooppaan ja Espanjaan suklaan toi Kolumbus vuonna Euroopan hovien kautta juotava suklaa levisi pikkuhiljaa. Kuitenkin vasta 1800-luvun puolivälissä suklaa sai syötävän muotonsa. Maitosuklaa keksittiin Sveitsissä Suklaan terveysvaikutuksista puhutaan paljon. Sopivasti nautittuna se onkin terveellistä. Tutkimusten mukaan tumma suklaa jopa auttaa nostamaan hyvää eli HDL-kolesterolia. Suklaan fenilipitoisuus ehkäisee myös sydänsairauksia. Suklaassa on antioksidantteja, magnesiumia, kuparia, kalsiumia, kaliumia, riboblafiinia, niasiinia ja A-vitamiinia sekä mielialaa kohottavia tryptofaania, mutta toisaalta myös paljon tyydyttyneitä rasvoja. Suklaanhimon iskiessä kannattaa suosia tummia suklaita, joissa on suurin kaakaopitoisuus ja vähiten sokeria. Jo maya- ja atsteekkiintiaanit sekoittivat kaakaon joukkoon chiliä. Sulata voi kattilassa ja lisää suklaa. Murskaa keksit ja pähkinät kulhossa ja lisää suklaavoi-seos. Lisää lopuksi kahvi. Kaada seos tuorekelmulla vuorattuun vuokaan ja anna kovettua yön yli viileässä. Koristele kaakaojauheella ennen tarjoiltua. Kakkua on helpompi leikata, jos veitsen kastaa kuumaan veteen hetkeksi ennen leikkaamista. Maailman helpoin suklaakakku. Pehmeä sisus rapean suklaakuoren alla. Pähkinäsuklaanaposteltavat 175 g valkosuklaata 100 g piparkakkuja 100 g saksanpähkinöitä 28 a s u k a s a s u k a s 29

16 ikkuna koonnut: Leena Tanskanen KERRO VINKKISI! Ikkuna-palsta avaa näkymiä harrastamiseen, yhdessä ja erikseen oloon, sisustamiseen ja asumiseen. Kerro harrastus-, sisustus- tai vaikkapa lahjavinkkisi, jotka haluat jakaa muillekin. Julkaisemme hyvät ideat. Lähetä vinkkisi Ikkuna-palstalle sähköpostilla osoitteeseen tai postitse VVO-yhtymä Oyj/Asukas-lehti, Mannerheimintie 168, PL 40, Helsinki. Ajassa KIRJAT Vinkki Pakkaukset kartonkikeräykseen Bongaa tonttu! Talvi hehkuu huopaa Tämän talven ja erityisesti joulun trendimateriaali on huopa. Pehmeästä materiaalista voi askarrella koristeita tai vaikka lämpimät töppöset. Vinkkejä: tai Pieniä tekoja Talonmies (Like) on humaani ja lempeä tarina kovassa maailmassa. Markku Rönkön romaani henkii kaurismäkistä suomalaisuutta työtä ja elämää pienessä yhteisössä. Joululahjoista syntyy taas runsaasti jätettä. Pakettien pakkaukset kannattaa viedä sisäkkäin litistettyinä kartonkikeräyspisteeseen, jotta ne eivät kuormita jäteastioita. Lahjapaperit voi hävittää talousroskien joukossa tai säästää esimerkiksi ensi joulun varalle. Menot Vielä ehdit mukaan Bongaa tonttu -kilpailuun. -sivuilla seikkailee vikkelä tonttu aina aattoon asti. Tontun bonganneet osallistuvat päivittäin joululahjan arvontaan... kuvittaja Taru Moilanen Kata juhla Lahjaksi Valmista aamiaista Tarjoudu tekemään puolisollesi tai perheellesi aamiainen sovittuina päivinä, vaikka joka toinen sunnuntai. Valmiiseen pöytään on mukava herätä edes silloin tällöin. Reipastu myös korjaamaan jäljet... Perusteellinen pyykkivuoro Lupaa läheiselle tai vaikka naapurille perusteellisia pyykkivuoroja. Kerää pyykit pesukoneeseen, ripusta kuivumaan, kerää ja silitä valmiiksi. Säästät läheisen aikaa, hermoja ja energiaa. Hyvä kiertämään Sano päivässä vähintään yksin kaunis asia tai kehu tuntemattomalle ihmisille kaupassa, bussissa tai kuntosalin pukuhuoneessa. Kauniin käsilaukun tai kampauksen kehaisu saa hyvälle mielelle ja hyvällä on tapana kiertää a s u k a s Juhlan kruunaa kaunis ja ajankohtaan sopiva kattaus, jota täydentävät upeat tekstiilit. Sydäntalven tekstiileissä näkyvät nyt ruusuiset värit ja linjakkaat, luonnon ääriviivoja jäljittelevät kuviot. Kalenterien kestosuosikit Kalentereissa näkyy nyt kahden aikakauden suosikkeja. Toinen ripustaa seinälleen taiteilija Rudolf Koivun kuvituksia, toinen taas Juba Tuomolan iki-ihanat Viivin ja Wagnerin. Kaunis kalenteri käy lähes taulusta ja kuvakin vaihtuu säännöllisesti! Myssystä sukkiin Ajattomien ohjeiden pohjalta teet pipot, sukat, lapaset ja shaalit. Myssystä sukkiin -kirjassa (Otava) on noin 50 kuvallista, enimmäkseen neuletöiden ohjetta. Talven lämpimiksi! Rakastetut lastenlaulut Tammen kultaiseen laulukirjaan (Tammi) on koottu sukupolvia yhdistät rakkaimmat lastenlaulut. Kauniisti kuvitetun kirjan ovat toimittaneet kirjailija Hannele Huovi ja musiikkipedagogi Soili Perkiö. Lemminkäinen tanssittaa Tampereella Miten kansanruno ja kehonkieli täydentävät toisiaan? Onko nykypäivässä Lemminkäisiä? Tamperelainen tanssiteatteri MD tuo näyttämölle teoksen, johon on innostanut Lemminkäinen ja kalevalainen kansanlyriikka. Koreografiasta ja pääroolista vastaa Samuli Roininen. Ensi-ilta Hällä-näyttämöllä keväällä Lisätietoa: Kerää kuntoa jäämaratonille! Nyt on aika kerätä kuntoa Kuopiossa helmikuuta järjestettävälle jäämaratonille. Suomen suurin luistelutapahtuma kerää Kallaveden radoille vuosittain noin reippailijaa. Sarjat ja osallistumisohjeet: tai puhelimitse toimiston numerosta Lisää tehoja Unreal tulee! Tietokonepelien aatelinen räiskintäralli Unreal Tournament 2007 on kaupoissa vuoden vaihteen jälkeen. UT 2007 sisältää entistä enemmän vauhtia, vaaratilanteita ja ruttuun rällättyä peltiä. Ikäsuositus Hiiren saa lehmänä......tai vaikka pingviininä. Nämä hiiret löytyvät verkkokauppa Mulletoista. Hiirissä on myös scrollinäppäin ja ne toimivat Windows XP/2000/98/95 -versiolla. Ushma ja Raymond yhdessä Uptown Rockers on tuore popkokoonpano, jonka riveissä vaikuttavat mm. Gimmelistä tuttu Ushma Karnani ja Bomfunk MC s mies Raymond Ebanks. Tutustumisen arvoinen ensimmäinen single on nimeltään Everybody Dance. a s u k a s 31 I k k u n a r u u t u n u o r t e n a l u e e l l e.

17 ASUKASPOSTIA Ilot jakoon ja ideat käyttöön! Asukaspostia palsta on tarkoitettu meidän talon tapahtumille. Kerro myös muille Asukas-lehden lukijoille talosi omista tapahtumista, ideoista ja jutuista. Pyrimme julkaisemaan jutut ja kuvat käytettävissä olevan tilan mukaan joko lehden seuraavassa numerossa tai jutun henkeen ajankohdaltaan sopivimmassa lehdessä. Seuraava Asukas-lehti ilmestyy maaliskuussa. Toimita Asukaspostia -palstalle tarkoitettu aineisto viimeistään mennessä sähköpostilla osoitteella tai postissa VVO-yhtymä Oyj/Asukas-lehti, Mannerheimintie 168, PL 40, Helsinki. Kuvia ei palauteta. Ilvestie 21-Ilmarinkatu 44:n vaiheilta vuotta elämää ja asumista Tampereelle muutti sodan jälkeen paljon väkeä teollisuuden ja palveluiden kasvun myötä. Samaan aikaan suuret ikäluokat putkahtivat maailmaan. Asuntojen ja liiketilojen tarve oli huutava. Osuusliike Voima, OTK:n jäsenliike, jota myöhemmin sanottiin E-liikkeeksi, tarvitsi toimitiloja ja työntekijöilleen asuntoja. Tampereella rakennettiin ripeästi Kalevan kaupunginosaa. Asuinliiketalon tarve oli kasvavalle liikkeelle välttämätön. Voima perusti Osakeyhtiö Ilvestie 21 ja yhteistyökumppaneiksi pyydettiin Tampereen Työväen Sanomalehti Oy ja Oy J.Tirkkosen perilliset. Päätettiin aloittaa ARAVA vuokratalon rakentaminen, johon tulisi 28 asuinhuoneistoa ja liikehuoneisto. Johtokunnan kokouksessa kesäkuussa 1955 päätettiin rakennustyöt aloittaa heti. Urakoitsijaksi valittiin Nopan Rakennusliike Oy. Tontin vuokrasi Tampereen kaupunki. Rakentaminen lähti ripeästi liikkeelle ja vuoden alussa näytti, että asukkaat pääsevät muuttamaan taloon etuajassa huhtikuussa. Tuolloin alkoi koko maata ravistanut yleislakko, joka kesti kolme viikkoa. Lakon seurauksena talon valmistuminen lykkääntyi suunnitellusta jonkin verran. Vuokralaiset alkoivat muuttaa taloon kesäkuussa -56, jolloin myös Voiman Pilkkikisat Olkkajärvellä Rovaseudun VVO:n pilkkikisat järjestettiin Olkkajärvellä , sään haltija ei oikein ollut meidän puolella kun aurinko ei juuri paistanut vaan räntää tuli taivaalta sitäkin enemmän, onneksi oli kuitenkin vesilauha keli.bussi kiersi jälleen ympäri Rovaniemeä Ilmarinkatu 44:n 50-vuotis asukastilaisuus pidettiin lauantaina talon pihamaalla olevassa teltassa. päivittäistavarakauppa avasi ovensa. Uudessa nykyaikaisessa talossa oli hyvä asua. Asukkaat nauttivat lämpimästä vedestä, kylpyhuoneista ja valoisuudesta. Kellarissa oli muun muassa sauna, pesutupa, pesukone ja mankeli. Pihalla ilakoi runsaslukuinen lapsijoukko. Siirrytään VVO:n aikaan 80-luvulla Osuusliike Voima sulautui E- osuuskunta Ekaan päätettiin antaa talon isännöinti VVO:lle ja 1987 VVO osti osuudet E-Osuuskunta Ekalta ja Oy J.Tirkkosen perillisiltä. Kiinteistöä alettiin kunnostaa.ensimmäinen mittavampi peruskorjaus tehtiin ja näin kaikki halukkaat pääsivät mukaan ja kyllähän meitä kertyikin lähemmäs neljäkymmentä innokasta kalojen narraajaa. Mikäli nälkä pääsi yllättämään, niin tarjolla oli muurinpohjalettuja, makkaraa, kahvia ja mehua perheen pienimmille. Pilkkikisan voittajat: Miehet: Markus Tiilikainen. Naiset: Marjatta Tiilikainen hän myös voitti kaikkien osallistujien parhaan kalansaaliin pokaalin. Nuoret ja lapset: Junnu Tervo ja talojen välisen kisan voitti Tuulenkaato 1:sen porukka jotka saivat upean kiertopalkinnon vuodeksi hyllyynsä. Onnittelut vielä kerran kaikille voittajille ja nähdään taas ensi vuonna! Leena Siivola, asukasaktiivi 1990 kun vesikatto, runkoviemäri, ja lämmönvaihtimet uusittiin. Sitä seurasi kylpyhuoneiden kunnostus sekä vesi- ja viemäriremontti luvun puolivälissä, VVO osti osakkeet taloudellisessa vaikeuksissa olleelta Tampereen Työväen Sanomalehdeltä. Peruskorjaukset jatkuivat keittiöiden uusimisella vuonna 1997, pesula kunnostettiin vuonna 2000 ja julkisivuremontti sisältäen ulkoparvekkeiden uusimisen 2001 ja parvekelasitukset Kun piha vielä asfaltoitiin ja jätteiden syväkeräysjärjestelmä Molok laitettiin 2003, voidaan sanoa, että talo on hyvässä kunnossa. Pihan viihtyisyyttä, sen kehittämistä on vaalinut taidolla ja rakkaudella talon asukastoiminta ja sen aktiiviset jäsenet. Eikä asukastoiminnan silmällä- ja huolellapito rajoitu pelkästään pihaan, se kohdistuu myös talossa asuviin. Tästä talossa on siitä näyttöjä viimeisen vuodenkin ajalta. Talossa viihdytään, josta kertoo pieni asukasvaihtuvuus ja talossa pitkään viihtyneet asukkaat. Mauno Myllykoski Krakantie 10 vuotta! Krakantie 6:ssa vietettiin 10-vuotis juhlapäivää Merkkipäivää juhlistettiin perinteisillä kakkukahveilla. Tampere Härmälä Viime vuonna lokakuussa perustettiin talotoimikuntien tilalle uusi, Aluetoimikunta. Aluetoimikuntaan kuuluu 6 vuokrakerrostaloa, n. 190 huoneistoa. (Härmälänsaarenkatu 1, 3, 5, 7, 11 ja 13) Aluetoimikunnassa on mukana 8 asukasaktiivia. Ensitöikseen aluetoimikunta perusti talojen asukkaille maksuttoman kuntoiluhuoneen, Härmälänsaarenkatu 3:n tyhjänä olleeseen tilaan. Samassa rakennuksessa on myös kerhohuone, mm. lasten syntymäpäiväkutsujen pitoon. Lisäksi on myös askarteluhuone ja kokoushuoneessa järjestetään säännöllisesti kirpputoritoimintaa. Kirpputorista tiedotetaan aina alueen tiloissa ja kaupoissa, kirjastoissa jne. 26. maaliskuuta aluetoimikunta järjesti pihatapahtuman, johon myös alueen muut VVO:n asukkaat olivat tervetulleita. Sää suosi tapahtumaan osallistujia ja ohjelmassa oli mm. lapsille poniratsastusta ja ongintaa. Pihalla paistettiin makkaraa ja muurinpohjalettuja. Lisäksi oli myös kahvi- ja mehutarjoilu. T: VVO vuokratalot, Härmälä Aluetoimikunnan puheenjohtaja Mika Kallio Vantaa, Hakunila Virontörmä 17 Tampere Taloon oli toivottu kuntosalia. Me naiset sen siten toteutimme. Kohteen isännöitsijä Mauno Myllykoski pyöräili kuntosalin avauksen tosin kevytpyörällä. On syksy ja kuntokeskus on kovassa käytössä, hyvä niin. Syysterveisin, Raija Santaharju, ympäristöekspertti Vantaan Hakunilassa vietettiin 2. syyskuuta 20-vuotisjuhlaa. Kutsuvieraina kävi alkuperäisiä asukkaita, siis niitä, jotka ovat asuneet ihan alusta saakka Vaunukujalla, ja niitä jotka ovat aikaisemmin asuneet täällä Vaunukujalla. Meillä kävi paloautokin Rajakylän vpk:sta, johon lapset pääsivät mukaan kyytiin. Olipa siellä joku aikuinenkin. Sitten suihkuteltiin pienellä käsisammuttimella, mutta myös ihan oikeallakin paloletkulla vettä. Siinä oli letkun kanssa pienillä taaperoilla pitelemistä, hyvin siitäkin selvittiin palomies-vastaavan avustuksella. Kiinnostuneille esiteltiin varusteita. Erityisesti lapsia kiinnosti paloauto sisältä, ja käsisammuttimen sekä kypärän kokeileminen. Kiitokset VVO:lle Mölkky-pelistä. Se sai positiivisen vastaanoton, porukka kehui peliä. Lasten ja nuorten syysretki Oulun Eedeniin Lauantai-aamu oli hieman sateinen ja harmaa, kun Rovaniemen asukasaktiivien sekä VVO-kotikeskuksen järjestämä retki lapsille ja nuorille lähti liikkeelle kohti Oulua. Tapana on ollut, että ainakin kerran vuodessa järjestetään lapsille ja nuorille mukavaa tekemistä ja yhdessäoloa. Aikaisemmin olemme käyneet mm. Ranuan Eläinpuistossa ja Oulun Tietomaassa. Lapsia ja nuoria oli tällä kertaa mukana kaksikymmentäkuusi ja kymmenen aikuista oli lupautunut valvojiksi. Matka taittui nopeasti ja perille päästyämme lapset olivat jo innokkaita pulikoimaan. Parituntinen meni joutuisasti lämpimän veden helliessä ja mukavasta seurasta nauttiessa. Kiitämme sekä kaikkia mukanaolijoita että valvojia, sekä erityisesti Leena Siivolaa ja isännöitsijä Mika Pasasta retken järjestelyistä! Mitähän kivaa ensi vuonna tehdään?! Asukashallituksenjäsen Matti Keränen 32 a s u k a s a s u k a s 33

18 ASUKASPOSTIA Vantaan Malminiitty, helmikuussa 2006 Jo perinteisissä lasten hiihtokilpailuissa oli hauska tunnelma makkaran grillauksen ja mehun kera. Kuvassa oman sarjansa voittaja on tulossa maaliin. Kuvat ja teksti Iiska Rahkola Hiihtokilpailuun osallistujia. Niittäjäntie 21:n laskiaistapahtuma Päivä alkoi pullien leipomisella. Pullataikina oli valmiina odottamassa leipojia ja lapset pyörittelivät taitavasti hienoja pullia! Sillä aikaa kun pullat paistui, lapset ja lapsen mieleiset kävivät pulkkamäessä. Mäen laskun jälkeen kokoonnuttiin talon kerhohuoneella, jossa oli tarjolla grillimakkaraa ja kuumaa juomaa sekä mehua ja keksiä ja leipomiamme laskiaispullia kera kermavaahdon ja hillon. T.Niittäjäntie 21 Talotoimikunta Soppatykkitapahtuma Vantaalla VVO-konsernin yhteystiedot VVO-kotikeskukset: Puhelin Faksi Helsinki Salomonkatu 5 B 2.krs, Helsinki Asiakaspalvelu Hämeenlinna Aulangontie 1, Hämeenlinna Jyväskylä Vapaudenkatu 60, Jyväskylä Järvenpää Rantakatu 3 a, Järvenpää Hyvinkään palvelupiste avoinna ke Erkylänkatu 27, Hyvinkää Kuopio Maljalahdenkatu 25, Kuopio Lahti Aleksanterinkatu 7, 3. krs, Lahti Kotkan palvelunumero Lappeenranta Ainonkatu 7, Lappeenranta Oulu Saaristonkatu 2, Oulu Pori Antinkatu 14 B, Pori Mannerheimintie 168, PL 40, Helsinki. Vaihde p , faksi: sähköposti: Puhelin Faksi Rovaniemi Koskikatu 9, Rovaniemi Tampere Kyllikinkatu 15 B, Tampere Turku Tuureporinkatu 6, Turku VVO:n omistusasuntojen myynti Pääkaupunkiseutu Salomonkatu 5 B 2.krs, Helsinki Leankatu 3, Helsinki Tampere Kyllikinkatu 15 B, Tampere PL 752, Tampere Mikko Purola asuntomyyjä asiakkuus- ja kehitysyksikkö puhelin faksi Avainasukaspalvelu Ulla Rannikko asukashallintopäällikkö VVO-sähkö Oy Asiakaspalvelu sähköposti: Kiinteä internet yhteys, VVO-verkko sähköposti: Vuokravalvonta Haltianpolku 9:n 30-vuotisjuhlat Järvenpäässä Haltianpolku ysi vuosia pyöreitä täytti, yks ja toinen hassulta näytti. Juhlan kruunasi aurinko kuuma, teemahan oli 70-luvun huuma. Kisoja, pelejä, ruokaa ja juomaa, kaikki ol keskenään hyvää kuomaa. Musaa ja kilpailulaulantaa, kun iltahämärään vaipui maa. Kosteaa jännitystä Oulun VVO:n asukkaiden ulkoilupäivänä Kulotie 2 sekä Maauunintie 23 ja 25:n talotoimikunnat tilasivat soppatykin pihaan ja tarjosivat asukkaille hernesoppaa. Helmikuun pakkasessa se maistuikin hyvälle. Nuorimpia tilaisuuteen osallistujia olivat Robert-poika ja naapurin Iines-koira. Lauantaiaamuna lähti Oulusta 120 asukasta viettämään ulkoilupäivää Hyrynsalmen Ukkohallaan. Mieliala oli korkealla, kun suksia, pulkkia ja retkieväitä pakattiin autoihin. Perille päästyämme satoikin jo vettä ja märkä ilma toi sopivasti haastetta ulkoiluun. Päivän aikana hiihdettiin ja lasketeltiin, lapset viihtyivät pulkkamäessä. Yhdessä oloa ja reipasta mieltä löytyi kaikilta. Kaiken kaikkiaan - päivä oli taas kerran ihana ja odotamme innolla seuraavaa reissua Lea Silvekoski 99 % huolettomampaa elämää! Niinhän se on, että kun riskit tun tee, niitä on helpompi välttää. Ifin koti - vakuutuksella turvaat kotisi tulipalon, vesivuodon ja murto jen varalta. VVO:n asukkaana saat Ifi:stä 15 % alennuksen ensimmäisen vuo den Kotivakuutuksen maksuista. Suosituksen sopi vaksi turvaksi saat lähimmästä konttorista, soittamalla tai osoitteesta if.fi Näitä riimitteli Lissu, Haltianpolku 9, Järvenpää 34 a s u k a s a s u k a s 35

19 Liisteri suoraan seinään. Ei vuotien leikkaamista. Rullataan suoraan liimattuun seinään. Ei vettymisaikaa. Erikoispesunkestävä. Taloudellinen rullapituus 11,2 m. Helsinki: Niittyläntie 4 (Metsälä) Helsinki Puh Porthaninkatu 10 (Kallio) Helsinki Puh Espoo: Riihitontuntie Espoo Puh Tampere: Viinikankatu Tampere Puh Turku: Eerikinkatu Turku Puh Oulu: Paljetie Oulu Puh Asiantuntevaa palvelua vuodesta 1948

Asukastoiminta kannattaa

Asukastoiminta kannattaa Asukastoiminta kannattaa Asukastoiminnan edelläkävijä Asukastoiminta on asukkaiden omaehtoista yhteistoimintaa. Se tukee hyvää naapuruutta ja on omiaan luomaan yhteisöllisyyttä. On tutkittua tietoa, että

Lisätiedot

Senioritalon. juniori. Mervi 57 vuotta

Senioritalon. juniori. Mervi 57 vuotta Senioritalon juniori Mervi 57 vuotta Muutto pienempään kerrostalo - asuntoon vuokralle tuli ajan- kohtaiseksi lasten poismuuton jälkeen. Samalla toteutin haaveeni siirtolapuutarhamökin hankinnasta. Vuokrakoti

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Uusi, helpompi koti? 55 + Herttoniemi. Vuokrakoti. Abraham Wetterin tie 6

Uusi, helpompi koti? 55 + Herttoniemi. Vuokrakoti. Abraham Wetterin tie 6 Uusi, helpompi koti? Vuokrakoti 55 + Herttoniemi Abraham Wetterin tie 6 Kodista on tullut entistä tärkeämpi paikka, jossa voi levätä ja ladata akkuja ilman taakkaa tekemättömistä remonteista ja pihatöistä.

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Suomalaisen Työn Liitto ry myönsi 11:lle yritykselle oikeuden käyttää yhteiskunnallinen yritys -nimikettä. Suomen Setlementtiliiton omistamat yritykset olivat

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Asumisen toiveet -tutkimus. Tiivistelmäyhteenveto tutkimuksesta

Asumisen toiveet -tutkimus. Tiivistelmäyhteenveto tutkimuksesta Asumisen toiveet -tutkimus Tiivistelmäyhteenveto tutkimuksesta 1 KodinOnni palvelukokemukset 2013 Yhteenveto Tutkimus toteutettiin Kotipaneelissa yhteistyössä Aller Media Oy:n kanssa. Kysely lähettiin

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 1/2005 Olavi Lehtinen Pekka Pelvas 5.1.2005 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2004 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Geodemografinen luokitus

Geodemografinen luokitus Geodemografinen luokitus Esite 2015 Suomi 1 Geodemografi nen luokitus Yleiskatsaus Suomi A A1 A2 A3 A4 Varakkaat talonomistajat Omakotitalounelma Aktiiviset lapsiperheet Varakkaat eläkeläiset Tuttua ja

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Mistä saat tietoa taloyhtiösi järjestyssäännöistä? Mistä voi hakea vuokra-asuntoa?

Mistä saat tietoa taloyhtiösi järjestyssäännöistä? Mistä voi hakea vuokra-asuntoa? Mistä voi hakea vuokra-asuntoa? kunnalta kaupungilta Nuorisoasuntoliitolta (NAL) yksityisiltä vuokranantajilta esim. VVO ja SATO yksityisiltä henkilöiltä Mistä saat tietoa taloyhtiösi järjestyssäännöistä?

Lisätiedot

IKÄÄNTYVIEN SENIORIASUKKAIDEN ASUMISTOIVEET TSA-seminaari 30.3.2006. Kati Mikkola

IKÄÄNTYVIEN SENIORIASUKKAIDEN ASUMISTOIVEET TSA-seminaari 30.3.2006. Kati Mikkola IKÄÄNTYVIEN SENIORIASUKKAIDEN ASUMISTOIVEET TSA-seminaari 30.3.2006 Kati Mikkola TAVOITTEET JA TOTEUTUS Tavoitteena selvittää ikääntyvien asukkaiden asuntojen korjaustarpeita sekä kiinnostusta asumisen

Lisätiedot

Asuntorakennuttamisen ristiriitoja, asiakas- ja asukasintressejä. VVO Rakennuttaja Oy 1

Asuntorakennuttamisen ristiriitoja, asiakas- ja asukasintressejä. VVO Rakennuttaja Oy 1 Asuntorakennuttamisen ristiriitoja, asiakas- ja asukasintressejä VVO Rakennuttaja Oy 1 Conflicts in Housing Development and Building, customers and residents interests Outline for the presentation briefly

Lisätiedot

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6 Esite 03 2016 Arkkitehdin näkemys: mittasuhteet, materiaalit, kodinkoneet eivät välttämättä vastaa

Lisätiedot

YH-Asumisoikeus Länsi Oy Tampereen Tuluskatu Tuluskatu 3, 33580 Tampere

YH-Asumisoikeus Länsi Oy Tampereen Tuluskatu Tuluskatu 3, 33580 Tampere Y-Asumisoikeus Länsi Oy Tampereen Tuluskatu Tuluskatu 3, 33580 Tampere Y-AUMIOIU LÄNI OY TAMPRN TULUATU Linnainmaalla asut palvelujen vieressä, mutta luonnon helmassa! Luhtilalo errostalo Linnainmaa on

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala KVPS:n tukiasunnot RAY- rahoitteiset Turku 23.4.2015 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen

Lisätiedot

Projektin perustelu ja tavoitteet

Projektin perustelu ja tavoitteet P A L V E L U T Projektin perustelu ja tavoitteet Hankkeen tavoite on lisätä sukupolvien välistä yhteenkuuluvuutta ja lisätä toisista huolehtimista tarjoamalla uudenlainen asumismuoto usean sukupolven

Lisätiedot

Asumismenot 2012. Tiedotustilaisuus 12.6.2012

Asumismenot 2012. Tiedotustilaisuus 12.6.2012 Asumismenot 2012 Tiedotustilaisuus 12.6.2012 Tutkimuskysymys Mitä asuminen maksaa eri kotitalouksille, eri asumismuodoissa ja eri kaupungeissa nyt ja viiden vuoden päästä? Yhteenveto Keskimääräinen asumismenojen

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Koti Koskelassa kaikki on lähellä

Koti Koskelassa kaikki on lähellä Koti Koskelassa kaikki on lähellä Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Emäpuuntielle Koskelaan, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä. Yliopistoon,

Lisätiedot

15.10.2012 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012

15.10.2012 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012 Selvitys 1 (6) 15.10.2012 Liite 2 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012 Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 27.1.2011 ottaa käyttöön palvelusetelin vanhusten palvelujen

Lisätiedot

Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta

Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Syväkiventielle Knuutilankankaalle, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä.

Lisätiedot

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala KVPS:n vuokra-asunnot Kouvola 8.6.2016 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen kehittäjä ja

Lisätiedot

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Seminaari Kelassa 10.11.2015 Historiaa Eläkkeensaajien asumistuki tuli käyttöön 1970. aluksi osa kansaneläkettä,

Lisätiedot

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa S-Asunnot Oy Toimintaidea: Hyvin suunniteltuja, tehokkaita,

Lisätiedot

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 18 Asuminen on Suomessa kallista. Asunto-osakkeen ostaminen on monelle elämän suurin yksittäinen hankinta, ja oma koti on jokaiselle hyvin tärkeä. Lisäksi taloyhtiön korjaushankkeet ovat kalliita, erityisesti

Lisätiedot

TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE NAANTALI, KERROSTALO 3h+kt+s+ph/khh+wc+vh+las.terassi+v+ak, 84 m, 314 000 Vastaava välittäjä Johanna Willberg MYYNTIPÄÄLLIKKÖ, LKV, PARTNER, KAUPANVAHVISTAJA 040 041 048

Lisätiedot

Yleinen asumistuki Helsingissä 2010

Yleinen asumistuki Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 2 211 Yleinen asumistuki Helsingissä 21 Yleistä asumistukea sai Helsingissä noin 2 ruokakuntaa. Helsingin asuntokunnista 8 prosenttia sai yleistä asumistukea.

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

Mieti ennen kuin muutat

Mieti ennen kuin muutat Mieti ennen kuin muutat Millä rahoitat asumisen? vuokra (300-700 /kk) vuokravakuus (1-3 kk vuokra) kotivakuutus (alle 10 /kk) sähkö- ja vesilasku (40 /kk) huonekalut, astiat, ruoka, puhelin- ja nettiyhteydet

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008 SATO JA SENIORIASUMINEN SATOn toimialat Asuntosijoitus Asuntorakennuttaminen 23 000 asuntoa (pks 70%) asuntotuotanto 400-800 as./v. (pks 60%) SATOn historia Asiakastarpeiden muutokset ja SATOn palvelulupauksen

Lisätiedot

/2006 Tauno Tuomivaara

/2006 Tauno Tuomivaara FHI:n aamiainen 10/8/2006 /2006 Tauno Tuomivaara Kommentit Susanne Jacobsonin puheenvuoroon: Elämäntapapohjaista senioriasumista VVO:n asumispalveluiden strateginen toimintamalli 1 VVO:N AVAINTIETOJA 2005

Lisätiedot

Yhdessä Huomiseen. Kotosalla luo laatua ikääntyvän asumiseen

Yhdessä Huomiseen. Kotosalla luo laatua ikääntyvän asumiseen Yhdessä Huomiseen Kotosalla luo laatua ikääntyvän asumiseen Kotosalla on turvallinen, luotettava ja yhteisöllinen Kotosalla on YH Länsi Oy:n ja Kotosalla Säätiön kehittämä nykyaikainen ja toimiva asumismuoto

Lisätiedot

Asumistoiveet ja mahdollisuudet Asumis- ja varallisuustutkimus 2004/2005, Tilastokeskus

Asumistoiveet ja mahdollisuudet Asumis- ja varallisuustutkimus 2004/2005, Tilastokeskus Asumistoiveet ja mahdollisuudet Asumis- ja varallisuustutkimus 2004/2005, Tilastokeskus Sosiaalitilastoseminaari 12.3.2008 Anneli Juntto Kuopion yliopisto Anneli Juntto 11.3.2008 1 Asumis-survey ensi kertaa

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Asumiseen tukea. Yleinen asumistuki. Maarit Frank 16.1.2013

Asumiseen tukea. Yleinen asumistuki. Maarit Frank 16.1.2013 Yleinen asumistuki Maarit Frank 16.1.2013 Kela tukee asumista maksamalla seuraavia tukia: Yleinen asumistuki Opintotuen asumislisä Eläkkeensaajan asumistuki Yleisen asumistuen tarkoitus Tarkoituksena on

Lisätiedot

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan köyhyysryhmä 20.10.2015 Historiaa Eläkkeensaajien asumistuki tuli käyttöön 1970. aluksi osa kansaneläkettä,

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Asuntohakemus. Vuokra-asunnot

Asuntohakemus. Vuokra-asunnot Asuntohakemus Vuokra-asunnot Asuntohakemus Uusi hakemus Jatkohakemus Sisäinen vaihto Täyttömalli Kaikki tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia ja ne tulee täyttää. Emme voi käsitellä puutteellisesti

Lisätiedot

Rane energianeuvonta. Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Rane energianeuvonta. Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Rane energianeuvonta Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Ranen henkilöstöä Antero Mäkinen Rakentaminen Katja Räsänen Harjoittelija Petri Mäkelä Rakentajan opas Tiina Hakala Asuminen Ilari

Lisätiedot

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli Emilia Olkanen & Lauri Penttinen TARMO Asuinalueiden viihtyisyys Asumisen mukavuus Yhteisöllisyys Rakennusten toiminnallisuus Energiatehokkuuden

Lisätiedot

As Oy Jyväskylän Aholankulma. Runkotie 3 A, 40320 Jyväskylä

As Oy Jyväskylän Aholankulma. Runkotie 3 A, 40320 Jyväskylä Keskustan ja luonnon läheisyydessä Jyväskylän Aholaitaan, vain kivenheiton päähän keskustasta ja lenkkipoluilta, nousee omaleimainen kerrostalojen korttelikokonaisuus As. Oy Aholankulma, jonka viehättävänä

Lisätiedot

YH-Asumisoikeus Länsi Oy Tampereen Linnainkuja Piettasenkatu 43 33580 TAMPERE

YH-Asumisoikeus Länsi Oy Tampereen Linnainkuja Piettasenkatu 43 33580 TAMPERE YH-Asumisoikeus Länsi Oy Tampereen Linnainkuja Piettasenkatu 43 33580 TAMPERE YH-ASUMISOIKEUS LÄNSI OY TAMPEREEN LINNAINKUJA Asemapiirros A-rappu B-rappu Monipuolisten palvelujen tuntumassa Linnainmaalla

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta.

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta. LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnalle Yleishyödyllisyyssäädöksiä on muutettava kohtuuhintaisen

Lisätiedot

KAKSKERRANTIE 488, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

KAKSKERRANTIE 488, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. KAKSKERRANTIE 488, TURKU MYYNTIESITE TURKU, OMAKOTITALO 2 5h, avok, 2 x kph, s, khh, erill.wc, 2 x las.parveke, autok., 198 m, 419 000 Vastaava välittäjä Ismo Aaltonen MYYNTINEUVOTTELIJA, KED, PARTNER

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa

Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa Future Home Institute Tutkimusaamiainen Toimitusjohtaja Pasi Heiskanen Suomen Asuntomessut Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa koti ja asuminen on kulttuuri-sidonnaista:

Lisätiedot

Yleisen asumistuen pääperiaatteet ja tuen kehittäminen

Yleisen asumistuen pääperiaatteet ja tuen kehittäminen Yleisen asumistuen pääperiaatteet ja tuen kehittäminen Asumisneuvontakoulutus 24.02.2014 Raimo Kärkkäinen Tuki milj. /v Asumisen tuet milj. /v 1980-2013 nimellishinnoin, korkovähennys ja tuotantuki v.

Lisätiedot

Asukastyytyväisyyskysely

Asukastyytyväisyyskysely Asukastyytyväisyyskysely toukokuu 2016 305 vastaajaa vuokra-asukkaiden vastausprosentti 31% Halusimme selvittää Mikä on asumisessa tärkeää? Miten hyvin se nykyisessä asumisessa toteutuu? Tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen Osavuosikatsaus Q2/2013 Toimitusjohtaja Jani Nieminen Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta perustuu asuntojen

Lisätiedot

ITÄINEN RANTAKATU 50, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

ITÄINEN RANTAKATU 50, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. ITÄINEN RANTAKATU 50, TURKU MYYNTIESITE TURKU, KERROSTALO 2 2-3h+k (yhtiöjärjestyksen mukaan 4h+k), 76 m, 335 000 Vastaava välittäjä Annika Virtanen KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ LKV, PARTNER 050 540 4524 annika@bolkv.fi

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 2/2007 Marja-Leena Ikonen 8.2.2007 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2006 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille ARA

Lisätiedot

AURINKOKIVENKUJA 4, VANTAA MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

AURINKOKIVENKUJA 4, VANTAA MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. AURINKOKIVENKUJA 4, VANTAA MYYNTIESITE VANTAA, KERROSTALO 2 4h+k+kph+wc+las.parveke, 75 m, 299 000 Vastaava välittäjä Mia Lehtonen Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner, kaupanvahvistaja 0400 369666 mia@bolkv.fi

Lisätiedot

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO s 3-5 PERUSTIEDOT s 6-8 MUUNNELTAVAT TILAT s 9-11 VIIHTYISÄ TYÖYMPÄRISTÖ 2 Yrityksesi uusi toimitila löytyy Pitäjänmäestä! Valimon uusi toimitilakokonaisuus sijoittuu

Lisätiedot

www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland

www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland Asumisen liiketoiminnan tutkimusryhmä ASLI Ensimmäinen asumisen

Lisätiedot

KOTO, UURAS JA INNO. M2:n uudet kohtuuhintaisen urbaanin vuokra-asumisen konseptit.

KOTO, UURAS JA INNO. M2:n uudet kohtuuhintaisen urbaanin vuokra-asumisen konseptit. KOTO, UURAS JA INNO M2:n uudet kohtuuhintaisen urbaanin vuokra-asumisen konseptit. Mikä on sinun tapasi asua? Esittelyssä valikoimamme: Koto, Uuras ja Inno TIIVISTELMÄ TOIVOTAMME SINUT TERVETULLEEKSI uuteen

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

VVO-yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja

VVO-yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja VVO-yhtymä Oyj Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta

Lisätiedot

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Asumisen näkymiä Helsingin seudulla ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Oikeisiin paikkoihin vai haluttuihin Missä ihmiset halauvat asua? Missä heidän pitäisi haluta? Onko ristiriitaa suunnittelijoiden

Lisätiedot

Asunto Oy Klaukkalanportti

Asunto Oy Klaukkalanportti Mukavaa asumista lähellä luontoa, hyvien kulkuyhteyksien varrella. Yrittäjäntie Alitilantie Järvihaantie Klaukkalanportti Ropakkotie Ropakkotie Klaukkalantie Peltohiirentie Läpsämäntie Klaukkala on nopeasti

Lisätiedot

Vuokra-asuntojen asuntojen omistamisen ja tuottamisen ongelmat metropolialueella

Vuokra-asuntojen asuntojen omistamisen ja tuottamisen ongelmat metropolialueella Vuokra-asuntojen asuntojen omistamisen ja tuottamisen ongelmat metropolialueella Metropolitiikka ja seudun kilpailu- kyky -seminaari 16.10.2007 Dipoli, Espoo Liiketoimintajohtaja Eero Saastamoinen Investoinnit

Lisätiedot

SATO StudioKoti. Laadukasta kaupunkiasumista edullisesti. 10.6.2015 SATO StudioKoti

SATO StudioKoti. Laadukasta kaupunkiasumista edullisesti. 10.6.2015 SATO StudioKoti SATO StudioKoti 1 Laadukasta kaupunkiasumista edullisesti SATO StudioKoti pähkinänkuoressa 2 500 /kk Räätälöidyt sisustusratkaisut Hyvin varustellut yhteiset tilat Ison asunnon toiminnallisuus Mistä ajatus

Lisätiedot

Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008

Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 1 Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 2 Erilaisia asumismuotoja Vuokra-asumisessa vuokralainen maksaa joka kuukausi vuokraa vuokranantajalle. Asunnon voi vuokrata yksityisiltä omistajilta ja yleishyödyllisiltä

Lisätiedot

Mitä koulun jälkeen?

Mitä koulun jälkeen? Tietoa asumisesta Mitä koulun jälkeen? Yhteishaku Lukio/ammattikoulu/opisto Muutto edessä? Valmistumisen jälkeen työelämän tai jatkoopintojen haasteet Ajankohtaiseksi tulee oman paikan hankinta Asumismuoto

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 126. 126 Espoon keskuksessa sijaitsevan asuntotontin vuokraaminen Rakennustoimisto Pohjola Oy:lle, korttelin 40383 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 126. 126 Espoon keskuksessa sijaitsevan asuntotontin vuokraaminen Rakennustoimisto Pohjola Oy:lle, korttelin 40383 tontti 1 03.12.2012 Sivu 1 / 1 4730/02.07.00/2012 126 Espoon keskuksessa sijaitsevan asuntotontin vuokraaminen Rakennustoimisto Pohjola Oy:lle, korttelin 40383 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Tiitinen Anu,

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 31.1.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja

Lisätiedot

Seminaari: Ara-asuntojen asukasvalinnasta ja määräaikaisista vuokrasopimuksista

Seminaari: Ara-asuntojen asukasvalinnasta ja määräaikaisista vuokrasopimuksista Seminaari: Ara-asuntojen asukasvalinnasta ja määräaikaisista vuokrasopimuksista 11.11.2015 Mika Kuismanen Kansantalousosasto Miksi valtiovarainministeriö on kiinnostunut Araasuntojen asukasvalinnoista

Lisätiedot

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto Ikäihminen teknologian käyttäjänä Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto KÄKÄTE-projekti Käyttäjälle kätevä teknologia -projekti: Vanhustyön keskusliitto ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun

Lisätiedot

Kuva: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ

Kuva: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Kuva: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ Reppukatu 3 Esite12.09.2014 Reppukatu 3 täyttää Suomen Omakodin asumisoikeuskorttelin Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakodin

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA

SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA Toimivuutta ja turvallisuutta asumiseen helposti poistettavat esteet seminaari Hyvä Ikä messut, Tampere 25.9.2014, ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT IKÄÄNTYNYT HALUAA ASUA:

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Kiteen Kotitalot Oy ja KOY Kesälahden Vuokratalot asiakastyytyväisyyskysely Yhteenvetoraportti N=124 Julkaistu: 24.4.2014 Vertailuryhmä: Kesälahden Vuokratalojen

Lisätiedot

Townhouse - tutkimuksen kertomaa

Townhouse - tutkimuksen kertomaa Townhouse - tutkimuksen kertomaa toteutettu: asumispreferenssikysely alkuvuosi 2014 workshops alkuvuosi 2015 menossa: energia- ja ympäristöasennekysely Eija Hasu, Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen

Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen Perustietoa 51-vuotiaasta Lahden vanhusten asuntosäätiöstä (LVAS) Lahden vanhusten asuntosäätiön

Lisätiedot

Esityksen rakenne: Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto pähkinänkuoressa. Tutkimustulokset. Yhteenveto

Esityksen rakenne: Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto pähkinänkuoressa. Tutkimustulokset. Yhteenveto Esityksen rakenne: Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto pähkinänkuoressa Tutkimustulokset Yhteenveto KVKL pähkinänkuoressa Perustettu: 18.3.2008 Perustajat: Realia Group Oy Kiinteistömaailma Oy OP-Keskus

Lisätiedot

TILHENKATU 23, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

TILHENKATU 23, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. TILHENKATU 23, TURKU MYYNTIESITE TURKU, KERROSTALO 2 3h+k+erill.wc+kph+eteinen+las.parv., 75 m, 115 000 Vastaava välittäjä Karoliina Siikarla KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ LKV, KiAT, PARTNER 040 571 4250 karoliina@bolkv.fi

Lisätiedot

YH-Asumisoikeus Länsi Oy Poteronkatu 1 33330 TAMPERE

YH-Asumisoikeus Länsi Oy Poteronkatu 1 33330 TAMPERE YH-Asumisoikeus Länsi Oy Poteronkatu 1 33330 TAMPERE YH-ASUMISOIKEUS LÄNSI OY poteronkatu 1 Rakennustapaseloste Asemapiirros Alapohja Yläpohja Vesikatto Alapinnasta lämpöeristetty ontelolaatta Ontelolaatta

Lisätiedot

ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA?

ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA? ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA? Kari Puustinen 26.11.2014 Keravan Omakotiyhdistys Maailma muuttuu Talouksien koko pienentynyt ja yksin asuvia on entistä enemmän. 1-hengen

Lisätiedot

Asumismenot 2013. Tiedotustilaisuus 20.8.2013

Asumismenot 2013. Tiedotustilaisuus 20.8.2013 Asumismenot 2013 Tiedotustilaisuus 20.8.2013 Esityksen rakenne 1. Kotitalouksien asumismenojen mennyt ja tuleva kehitys 2. Verojen merkitys hoitokuluissa, pois lukien pääomakulut 3. Kotitalouksien tyyppiremontit

Lisätiedot

Puurakentamista asukkaiden ehdoilla

Puurakentamista asukkaiden ehdoilla Luonnollisesti lähellä palveluita KarelianKotilot Oy Puurakentamista asukkaiden ehdoilla Puurakentamisen RoadShow 21.3.2012 1 Sisältö KarelianKotilot Oy - visio, tavoitteet Hyvinvointikeskus KotKontu -

Lisätiedot

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten

Lisätiedot

Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen

Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen Onko Villa Breda koti vai laitos? Tietysti sen pitäisi olla koti! avulias persoonallinen lepoa-antava kutsuva interaktiivinen active aktiivinen?

Lisätiedot