- kokeilu Espoossa ja Leppävirralla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "- kokeilu Espoossa ja Leppävirralla"

Transkriptio

1 Ikäihmiset etsivät vaaranpaikkoja liikenteestä - kokeilu Espoossa ja Leppävirralla LIIKENNETURVA Aulikki Schrey 2005

2 Ikäihmiset etsivät vaaranpaikkoja liikenteestä Kokeilu Espoossa ja Leppävirralla Aulikki Schrey Liikenneturva

3 Ikäihmiset etsivät vaaranpaikkoja liikenteestä Kokeilu Espoossa ja Leppävirralla Sisältö Tiivistelmä 3 1. Johdanto Liikenteessä liikkujat vanhenevat Haasteena kaikille hyvä yhteiskunta ja liikenne Iäkkäiden turvallisuutta kevyessä liikenteessä parannettava Liikenneympäristön turvallisuus edistää ikäihmisten liikkuvuutta 6 2. Kokeilu Leppävirralla ja Espoossa Tavoitteet Kokeilussa käytetyt työkalut Kokeilun kulku Tulokset Leppävirta Tulokset Espoo Kokeilun tulokset Työkalujen toimivuus Toimintamalli Liikenneympäristön kehittäminen Tulosten tarkastelua 19 Liitteet Liite 1: Seniorikansalaiset toimikaa itse ja vaatikaa turvallinen liikenneympäristö (esite) Liite 2: Onko liikkuminen lähiympäristössäsi turvallista (lomake) Liite 3: Palautepyyntö, Espoo Liite 4: Palautepyyntö, Leppävirta Liite 5: Taulukko Espoossa esille tulleista ongelmista 2

4 Tiivistelmä Väestön ikääntyminen vaikuttaa merkittävästi koko yhteiskuntaan, sen palvelujen tarpeeseen ja liikennejärjestelmään. Yhteiskunnan on tienkäyttäjien vanhenemisen vuoksi entistä paremmin huolehdittava siitä, että ikäihmisilläkin on riittävästi turvallisia liikkumismahdollisuuksia. Tavoite kaikille hyvästä liikennejärjestelmästä, jossa myös hauraat ja usein myös erilaisia toiminnallisia vaikeuksia omaavat ikäihmiset voivat liikkua turvallisesti, on haaste yhteiskunnalle. Iäkkäiden autoilijoiden tukemisen lisäksi Liikenneturva on etsinyt uusia tapoja parantaa ikäihmisten turvallisuutta kevyessä liikenteessä. Perinteisten kouluttajien vetämien luentojen ohella eläkeläiskerhoille on kaivattu uudenlaisia lähestymistapoja huomion kiinnittämiseksi iäkkäiden jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden asemaan liikenteessä. Ruotsissa kokeiltiin vuosina iäkkäiden itsensä tekemiä liikenteen vaaranpaikkakartoituksia (Äldre oskyddade trafikanter -projekti, NTF Nationalföreningen för Trafiksäkerhetens Främjande). Aloitteen projektin käynnistämiseksi tekivät eläkeläisjärjestöt ja hanke toteutettiin NTF:n toimesta. Toiminnalla onnistuttiin parantamaan liikenneympäristöä, aktivoimaan ikäihmisiä ja lisäämään heidän tietoisuuttaan liikenneturvallisuuskysymyksistä. Suurin osa tienpitäjistä oli sitä mieltä, että projektista oli ollut heille hyötyä ja että tehdyt parannustoimenpiteet olivat lisänneet iäkkäiden jalan ja pyörällä liikkuvien turvallisuutta liikenteessä. Ruotsissa toteutetussa projektissa olennaista oli ikäihmisten osallistuminen oman ympäristönsä kehittämiseen. Ikäihmisten mukaan ottamista heitä itseään koskevien toimenpiteiden suunnitteluun liikenneasioissa piti tärkeänä myös iäkkäiden liikenneturvallisuutta ja liikkuvuutta käsitellyt OECDtyöryhmä (OECD, 2001). Keväällä 2004 Liikenneturvassa päätettiin lähteä kokeilemaan samantyyppistä toimintaa kuin Ruotsissa ja kokeilut aloitettiin Espoossa ja Leppävirralla. Kokeilu käynnistettiin yhdessä kunnan vanhusneuvoston ja teknisen toimen kanssa. Tavoitteena oli etsiä uusia keinoja liikenneympäristön parantamiseksi entistä esteettömämmäksi ja turvallisemmaksi ikäihmisten kannalta. Kokeilussa vanhusjärjestöihin kuuluvat ikäihmiset arvioivat itse liikenneympäristöään ja kirjasivat lomakkeille siinä havaitsemiaan puutteita ja ongelmia. Ympäristön arvioinnissa keskityttiin kevyen liikenteen olosuhteisiin. Ennen kokeilua Liikenneturva laati ikäihmisille esite- ja lomakeaineiston, jota käytettiin ympäristöjen arvioinnissa ja vaaranpaikkojen kirjaamisessa ylös. Kokeilun tarkoituksena oli testata tämän aineiston toimivuutta sekä laatia lopulta sellainen toimintamalli ja aineisto, jota voitaisiin käyttää muissakin kunnissa. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena oli luonnollisesti liikenneympäristön kehittäminen kunnissa siten, että ikäihmisten turvallisuus, tarpeet ja liikkumismahdollisuudet otettaisiin entistä paremmin huomioon. Toiminnan tarkoituksena oli myös aktivoida ikäihmisiä sekä lisätä heidän tietoisuuttaan liikenneturvallisuuskysymyksistä ja omista vaikutusmahdollisuuksistaan. Kokeilu käynnistyi informaatiotilaisuudella eläkeläisjärjestöille. Niille kerrottiin kokeilun tarkoituksesta sekä jaettiin kartoitusta varten tehty esite- ja lomakeaineisto. Järjestöt informoivat kokeilusta jäsenkuntaansa ja jakoivat heille tarvittaessa lisää esite- ja lomakeaineistoa. Varsinaisen liikenneympäristön vaaranpaikkojen tunnistamisen ja kirjaamisen lomakkeille tekivät järjestöihin kuuluvat ikäihmiset itse. 3

5 Täytetyt lomakkeet palautettiin järjestöön ja sieltä edelleen vanhusneuvostolle. Leppävirralla vanhusneuvosto laati itse yhteenvedon esille tulleista ongelmista liikenteessä. Espoossa kirjattujen ongelmien määrä oli kuitenkin niin suuri, että tekninen keskus päätti teetättää yhteenvedon konsultilla. Leppävirralla vanhukset kokivat suurimpina ongelmina autojen liian suuret ajonopeudet taajamassa, lumen ja kasvuston muodostamat näkemäesteet risteyksissä, kauppojen parkkipaikkajärjestelyt sekä liian korkeat katujen reunakiveykset. Espoossa suurin osa vaikeuksista (42 %) liittyi jalkakäytäviin ja pyöräteihin, joilla pyöräilijät ajavat liian lujaa tai toimivat yllättävästi. Pulmalliseksi koettiin myös pyöräteillä mopoilevat. Seuraavaksi eniten ongelmia koettiin suojateillä (25 %), joita autoilijat lähestyvät liian lujaa tai siten, etteivät anna jalankulkijalle tilaa. Vihreän valon koettiin palavan liian lyhyen ajan tienylitystilanteissa. Osa ongelmista liittyi ajoratoihin (17 %), joilla autoilijoiden katsottiin ajavan liian lujaa tai välinpitämättömästi ja vaarallisesti. Kokeilussa esille tulleet ongelmat liittyivät monen eri tahon vastuualueelle: kunnan teknisen toimen, kunnossapidon, Tiehallinnon ja sen tiepiirin, tonttien omistajien sekä joukkoliikenteestä vastaavan tahon vastuulle. Espoossa ja Leppävirralla kokeilun esille nostamat ongelmat toimitettiin kunnan tekniseen toimeen, joka ottaa vastuulleen omaan toimialaansa kuuluvien epäkohtien käsittelyn. Muille tahoille kuuluvista ongelmista tiedotetaan asianomaisille vastuutahoille. Kokeilun jälkeen eläkeläisjärjestöille järjestettiin palautepalaveri, jossa käsiteltiin kartoituksen esille nostamia ongelmia. Leppävirralla epäkohdat käytiin kohta kohdalta läpi ja kunnaninsinööri kertoi samalla mitä mahdollisuuksia kunnalla oli ryhtyä toimenpiteisiin ongelmien poistamiseksi. Vanhusneuvoston tehtävä on seurata ympäristön kehittymistä ikäihmisten turvallisen ja esteettömän liikkumisen näkökulmasta. Seurannan merkitys korostuu Espoossa ja Leppävirralla erityisesti nyt, kun kartoitus nosti liikenteestä esille tietyt ongelmat. Ikäihmiset ja järjestöt saatiin hyvin mukaan kokeiluun sekä aktivoitua liikenneympäristön arviointiin ja lomakkeiden täyttämiseen. Kokeilua varten laadittua esite- ja lomakeaineistoa testattiin käytännössä ja todettiin se toimivaksi sellaisenaan. Aineiston avulla saatiin Espoon ja Leppävirran liikenteestä esille runsaasti vanhusten kokemia liikenteellisiä epäkohtia. Kokeilun aikana kehkeytyi myös käyttökelpoinen toimintamalli, jota on mahdollista tarjota muidenkin kuntien käyttöön. Kokeilun toteutuksessa olivat mukana seuraavat henkilöt: Espoon vanhusneuvosto: puheenjohtaja Aaro Peuraniemi Espoon tekninen keskus: tutkija Tuomo Saarinen Leppävirran vanhusneuvosto: puheenjohtaja Matti Bäck, sihteeri Paula Vänskä Leppävirran kunta: kunnaninsinööri Rauno Kujanpää Liikenneturva: suunnittelija Aulikki Schrey, aluekouluttaja Tarja Korhonen Suunnittelukeskus Oy: konsultti Jaana Länkelin 4

6 1. Johdanto 1.1 Liikenteessä liikkujat vanhenevat Suomalainen väestö ikääntyy nopeasti. Kun vuonna 2003 oli väestöstä 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia 16 %, on vuonna 2025 jo joka neljäs ylittänyt tämän ikärajan (Tilastokeskus, 2004). Maaseudulla ja pienissä kaupungissa työikäinen väestö vähenee ja väestön keski-ikä nousee vielä nopeammin kuin kasvukeskuksissa. Väestön ikääntyminen vaikuttaa merkittävästi koko yhteiskuntaan, sen palvelujen tarpeeseen ja liikennejärjestelmään. Yhteiskunnan on tienkäyttäjien vanhenemisen vuoksi entistä paremmin huolehdittava siitä, että ikäihmisilläkin on riittävästi turvallisia liikkumismahdollisuuksia. Koska tulevaisuudessa 80 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa, on liikenteessä mukana aikaisempaa enemmän myös erilaisia toiminnallisia vaikeuksia omaavia. Osa näistä ihmisistä ei aja autoa, he saattavat käyttää apuvälineitä liikkuessaan ja heillä voi olla vaikeuksia käyttää perinteistä joukkoliikennettä. Jotta nämä ihmiset voisivat elää omassa kodissaan mahdollisimman pitkään ja itsenäisesti, on liikennettä kehitettävä siten, että se takaa tällekin ryhmälle riittävät ja turvalliset liikkumismahdollisuudet. 1.2 Haasteena kaikille hyvä yhteiskunta ja liikenne Vanhuspolitiikan keskeinen haaste on kehittää yhteiskunnan kaikkia sektoreita siten, että myös ikäihmiset ja heidän tarpeensa otetaan huomioon. Puhutaan yhteiskunnasta, joka on tehty kaikkia varten (Society for all). Tämän tulisi itsestään selvästi koskea myös liikennettä ja liikennejärjestelmää (Transport for all), jonka kehittämisessä tulee huomioida ikäihmisten liikkumistarpeet ja turvallisuus. Suomen valtioneuvosto hyväksyi vuonna 2001 pitkän aikavälin liikenneturvallisuusvision, jonka mukaan tieliikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti liikenteessä. Visio on kuva tulevaisuudesta, joka on ymmärrettävä toimintaa ohjaavana yleisenä periaatteena. Se antaa arvoperustan ja ohjaa valintoja toimenpiteitä suunniteltaessa ja ratkaisuja tehtäessä. Vision mukaiseen tavoitteeseen pyrkiminen edellyttää ikäihmisten ominaisuuksien huomioimista kaikessa suunnittelussa ja käytännön toiminnassa. Onnettomuustilastojen valossa näyttää siltä, ettei liikennejärjestelmää ole onnistuttu tekemään ikäihmisille turvalliseksi. Väestömääräänsä nähden iäkkäitä kuolee suhteettoman paljon liikenteessä. Heidän osuutensa tieliikenteen kuolonuhreista on suurempi kuin heidän osuutensa väestöstä. Vuonna vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien osuus suomalaisesta väestöstä oli 16 % ja heidän osuutensa tieliikenteen uhreista 25 %. Tilanne on turvattomin iäkkäillä jalankulkijoilla ja pyöräilijöillä. Suurin ikäihmisten turvallisuusongelma on heidän kehonsa hauraus. Jos 20-vuotias ja 65-vuotias törmäävät toisiinsa autolla, ovat 65-vuotiaan mahdollisuudet jäädä henkiin kolme ja puoli kertaa huonommat kuin 20-vuotiaan. 70 ikävuodesta alkaen kehon haurastuminen voimistuu ja 80-vuotiaat ovat vähintään 10 kertaa hauraampia kuin 20-vuotiaat. (Spolander, 2003) Tavoite kaikille hyvästä liikennejärjestelmästä, jossa myös hauraat ikäihmiset voivat liikkua turvallisesti, on suuri haaste yhteiskunnalle nollavision ja väestön ikääntymisen näkökulmasta. 5

7 1.3 Iäkkäiden turvallisuutta kevyessä liikenteessä parannettava Muutama vuosi sitten OECD asetti työryhmän pohtimaan väestön ikääntymistä ja liikennekysymyksiä. Kaikkiaan 13 maan edustajista koostuva asiantuntijaryhmä käytti lähteenään viimeisintä tutkimustietoa ja tilastoja. Työryhmän julkaiseman raportin (OECD, 2001) mukaan iäkkäät autoilijat ovat turvallisempia kuin yleensä uskotaan. Sen sijaan suhteettoman suuri osa jalankulkijoina liikenteessä kuolleista on ikäihmisiä. Monissa eurooppalaisissa maissa melkein puolet jalankulkijoina liikenteessä kuolleista on 65 vuotta täyttäneitä ja sitä vanhempia. Suomessa vuosina tieliikenteessä kuolleista pyöräilijöistä vähintään puolet ja jalankulkijoista lähes puolet oli yli 65-vuotiaita. Iäkkäiden liikennekuolemista yli puolet sattui jalankulkijoille tai pyöräilijöille. Liikenneturva on pitänyt tärkeänä sitä, että iäkkäiden turvallista autoilua tuetaan koulutuksella, valistuksella ja tiedotuksella. Samalla on pyritty hälventämään ennakkoluuloja iäkkäiden autoilua kohtaan. Onhan oma auto sen käyttöön tottuneille ja terveille iäkkäille useimmiten turvallisin ja joustavin vaihtoehto liikkumistarpeisiin. Ikäautoilijoiden tukemisen lisäksi Liikenneturva on etsinyt uusia tapoja parantaa ikäihmisten turvallisuutta kevyessä liikenteessä. Perinteisten kouluttajien vetämien luentojen ohella eläkeläiskerhoille tarvitaan uudenlaisia lähestymistapoja huomion kiinnittämiseksi iäkkäiden jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden asemaan liikenteessä. Liikenneturvan ruotsalainen sisarjärjestö NTF (Nationalföreningen för Trafiksäkerhetens Främjande) toteutti vuosina valtakunnallisesti Äldre oskyddade trafikanter projektin, jonka yhteydessä eläkeläisjärjestöjen jäsenkunta koulutettiin tekemään liikenneympäristön vaaranpaikkakartoituksia ja laatimaan vetoomuksia tienpitäjälle ympäristön parantamiseksi. Projekti käynnistettiin ruotsalaisten eläkeläisjärjestöjen omasta aloitteesta. Toiminnalla, onnistuttiin parantamaan liikenneympäristöä, aktivoimaan ikäihmisiä ja lisäämään heidän tietoisuuttaan liikenneturvallisuuskysymyksistä. Projekti sai huomiota tiedotusvälineissä ja synnytti keskustelua. Niin tienpitäjä, projektissa mukana olleet ikäihmiset kuin NTF:n alueorganisaatio olivat tyytyväisiä tuloksiin. Noin puoleen kirjatuista ympäristöjen ongelmakohdista saatiin aikaan parannus. Suurin osa tienpitäjistä oli sitä mieltä, että projektista oli ollut heille hyötyä ja että tehdyt parannustoimenpiteet olivat lisänneet iäkkäiden jalan ja pyörällä liikkuvien turvallisuutta liikenteessä. Keväällä 2004 Liikenneturvassa päätettiin lähteä kokeilemaan samantyyppistä toimintaa kuin Ruotsissa ja kokeilut aloitettiin Espoossa ja Leppävirralla. 1.4 Liikenneympäristön turvallisuus edistää ikäihmisten liikkuvuutta OECD-työryhmä nosti esille elinikäisen liikkuvuuden (lifelong mobility) käsitteen ja piti tärkeänä, että yhteiskunta tukee sitä jo maankäyttöä koskevilla ratkaisuilla sekä kehittämällä tiestöä ja infrastruktuuria turvallisiksi ikäihmisille. Työryhmä painotti sitä, että ikäihmiset on otettava mukaan heitä itseään koskevien toimenpiteiden suunnitteluun myös liikenneasioissa. Liikenne- ja liikkumisympäristön tulisi olla sellainen, että kasvava iäkäsväestökin voi liikkua siinä turvallisesti ja esteettömästi niin pyörätuoleja, rollaattoreita kuin muita liikkumisen apuvälineitä käyttäen. Ympäristö ei saisi pakottaa iäkkäitä toimimaan omien mahdollisuuksiensa äärirajoilla. Liikkujan oma turvallisuuden tunne on tässä hyvä mittari sille, onko ympäristö hyvin suunniteltu ja toimiva. Hyvässä ympäristössä uskaltaa liikkua ja parhaimmillaan siinä on miellyttävä liikkua. Ikäihmisten liikkumismahdollisuuksien perusteella suunniteltu ympäristö on hyvä ja turvallinen kaikenikäisille. 6

8 Turvallisella ja esteettömällä ympäristöllä on monia myönteisiä vaikutuksia kunnassa. On selvää, että jo liikenneonnettomuuksien ja ikäihmisten kaatumisten välttäminen tuo kunnalle huomattavia säästöjä. Sen lisäksi säästöä syntyy toista kautta. Kun ikäihmisten on helppo ja miellyttävä liikkua, he voivat hoitaa itsenäisesti omia asioitaan, harrastaa, tavata ystäviään ja osallistua yhteiskunnan toimintoihin. Tämä kaikki edistää niin henkistä kuin fyysistä terveyttä ja lopulta sitä, että ikäihmiset voivat asua mahdollisimman pitkään omassa kodissaan ilman yhteiskunnan tukitoimenpiteitä. Kunnan todella kannattaa huolehtia ikäihmisten mahdollisimman hyvästä liikkuvuudesta. 2. Kokeilu Espoossa ja Leppävirralla Liikenneturva käynnisti keväällä 2004 Espoossa ja Leppävirralla yhdessä kunnan vanhusneuvoston ja teknisen keskuksen kanssa kokeilun, jossa etsittiin uusia keinoja liikenneympäristön parantamiseksi entistä esteettömämmäksi ja turvallisemmaksi ikäihmisten kannalta. Kokeilussa vanhusjärjestöihin kuuluvat ikäihmiset itse arvioivat liikenneympäristöään ja kirjasivat lomakkeille siinä havaitsemiaan puutteita ja ongelmia. Kokeilu perustuu ajatukselle, että iäkkäät tuntevat itse parhaiten omat liikkumistarpeensa ja liikkumisensa ongelmat. Käyttäjillä itsellään on hallussa sellaista tietoa, josta on hyötyä tienpitäjälle sen pyrkimyksissä kehittää liikenneympäristöä kaikille liikkujille toimivaksi ja turvalliseksi. Tutkimusten mukaan iäkkäät ovat suurimmassa vaarassa liikkuessaan liikenteessä jalan ja polkupyörällä. Tämän vuoksi kokeilussa keskityttiin kevyen liikenteen olosuhteiden parantamiseen. 2.1 Tavoitteet Kokeilun tarkoituksena oli testata ympäristön arviointiin laadittujen työkalujen toimivuutta ja tehdä lopulta sellainen toimintamalli ja aineisto, jota voitaisiin käyttää muissakin kunnissa. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on luonnollisesti liikenneympäristön kehittäminen kunnissa siten, että ikäihmisten turvallisuus, tarpeet ja liikkumismahdollisuudet otettaisiin entistä paremmin huomioon. Kokeilun tavoitteet työkalujen toimivuuden kokeilu toimintamallin kehittäminen ikäihmisten aktivoiminen liikenneturvallisuuskysymyksissä liikenneympäristön kehittäminen siten, että turvallisuus paranee, esteettömyys lisääntyy ja ikäihmisten liikkuvuus paranee Toiminnan tarkoituksena on myös aktivoida ikäihmisiä sekä lisätä heidän tietoisuuttaan liikenneturvallisuuskysymyksistä ja omista vaikutusmahdollisuuksistaan. 2.2 Kokeilussa käytetyt työkalut Kokeilutoimintaa varten Liikenneturva laati seuraavat työkalut järjestöväen käyttöön: (1) Seniorikansalaiset toimikaa itse ja vaatikaa turvallinen liikenneympäristö (esite) 7

9 - sisältää toimintaohjeet ikäihmisille, jotka haluavat toimia turvallisemman ympäristön eteen omassa kunnassaan ja lähiympäristössään (liite 1) - esite laadittiin mukaellen NTF:n vastaavaa esitettä Ställ krav för en säker trafikmiljö! (2) Onko liikkuminen lähiympäristössäsi turvallista? (lomake) - lomakkeelle kirjataan todetut ongelmat ympäristöstä ja se, missä nämä ongelmakohdat sijaitsevat (liite 2) Ennen kokeilua yllä mainittu esite ja lomake annettiin arvioitavaksi ja kommentoitavaksi Espoon teknisen keskuksen asiantuntijoille. Sieltä kokeilun suunnitteluun ja toteutukseen osallistui tutkija Tuomo Saarinen. Esitteeseen ja lomakkeeseen toivottiin kommentteja myös kokeiluun osallistuvilta espoolaisilta ja leppävirtalaisilta ikäihmisiltä. (liitteet 3 ja 4) 2.3 Kokeilun kulku Informaatiotilaisuudet kunnissa Espoon vanhusneuvoston puheenjohtaja Aaro Peuraniemi ja Leppävirran vanhusneuvoston puheenjohtaja Matti Bäck olivat omissa kunnissaan suunnittelemassa kokeilua. Kokeilu käynnistettiin järjestämällä Espoossa ja Leppävirralla informaatio- ja koulutustilaisuudet vanhusjärjestöjen aktiiveille. Vanhusneuvosto organisoi tilaisuuden ja sen puheenjohtaja toimi tilaisuuden vetäjänä kummassakin kunnassa. Kokeilut käynnistettiin informaatiotilaisuuksilla Espoo, kutsu 38 eläkeläisyhdistykselle, jotka edustivat 12 eri järjestöä - paikalla noin 70 ihmistä Leppävirta kutsu tilaisuuteen 33 iäkäs- ja vammaisjärjestölle - paikalla 50 ihmistä Järjestöaktiivien odotettiin tiedottavan kokeilusta jäsenistölleen ja motivoivan sitä liikenneympäristön arviointiin ja vaaranpaikkojen kirjaamiseen lomakkeille. Ongelmapaikkojen kirjaaminen lomakkeille ja yhteenveto Yksittäiset ikäihmiset tai heistä koostuvat ryhmät palauttivat täyttämänsä lomakkeet järjestöönsä. Järjestöille annettiin ohjeeksi poistaa esille tulleista ongelmista mahdolliset päällekkäisyydet ja tehdä perusteltu yhteenveto ongelmakohteista vanhusneuvostolle. Vanhusneuvoston puolestaan odotettiin tekevän lopullisen perustellun yhteenvedon kunnan tekniselle keskukselle. tekninen keskus vanhusneuvosto vanhusjärjestöt ikäihmiset 8

10 Leppävirralla vanhusneuvostolle palautettiin yhteenveto kaikkiaan 13 eri järjestöstä ja Espooseen palautettiin lomakkeita yhteensä 33 kpl. Osa palautuksista oli vapaamuotoisia kirjallisia selvityksiä. Eräs niistä koski Espoon joukkoliikenteessä ilmeneviä ongelmia ikäihmisten kannalta. Leppävirralla vanhusneuvoston puheenjohtaja Matti Bäck ja sihteeri Paula Vänskä laativat kunnan tekniselle toimelle yhteenvedon esille tulleista ongelmista. Espoossa kunnan tekninen keskus antoi yhteenvedon laatimisen tehtäväksi konsultti Jaana Länkelinille Suunnittelukeskus Oy:stä. Palautepalaveri mukana olleille järjestöille Yhteenvedon laatimisen jälkeen esille tulleista ongelmista järjestettiin Leppävirralla palautepalaveri kokeilussa mukana olleille kuntalaisille. Esille tulleet ongelmat käytiin läpi kohta kohdalta. Palautepalaveri : mukana 26 kokeilussa mukana ollutta ikäihmistä puheenjohtajana vanhusneuvoston puheenjohtaja Matti Bäck mukana kunnan teknisen toimen edustaja, kunnaninsinööri Rauno Kujanpää mukana aluekouluttaja Tarja Korhonen Liikenneturvasta ja vanhusneuvoston sihteeri Paula Vänskä Palautepalaverissa käsiteltiin järjestöjen ongelmiksi kokemia asioita kansantajuisesti ja avoimesti. Kunnaninsinööri selvitti parannusmahdollisuudet epäkohtiin ja perusteli selkeästi myös miksi joitakin ongelmia ei voida poistaa. Palaverissa järjestöjen ja kunnan välinen suora keskusteluyhteys toteutui hyvin. Kokeilussa mukana olleet ikäihmiset saivat kokemuksen siitä, että heillä on vaikuttamismahdollisuus ja heidän esittämänsä näkökohdat on otettu vakavasti huomioon kunnassa. Vastaavanlainen palautepalaveri on tarkoitus järjestää myös Espoossa keväällä Tulokset - LEPPÄVIRTA Yhteenveto esille tulleista ongelmista Matti Bäck, Paula Vänskä Onko liikkuminen lähiympäristössäsi turvallista? -lomakkeita palautettiin 13 eri vanhus- ja vammaisjärjestöstä/-yhdistyksestä. Lomakkeella kysyttiin aluksi mielipidettä siitä, onko lähiympäristön liikenteessä turvallista liikkua. Vastausvaihtoehtoja annettiin kaksi: kyllä tai ei. Onko lähiympäristösi liikenteessä turvallista liikkua? - ei (10 kpl) - kyllä ja ei (2 kpl) - melko turvallista, kun muutamat ongelmat poistetaan (1 kpl) Lomakkeille oli kirjattu seuraavanlaisia ongelmakohtia. Todettu ongelma: Liian suuret ajonopeudet (7 kpl) Kauppojen parkkipaikkajärjestelyt (6 kpl) Näkemäesteet lumen ja kasvuston takia väylien risteyksissä (7 kpl) Paikka: Taajaman alueella R-kioski, Nordea pankki, Alko, S-Market, muut kaupat keskustassa Leppävirrantien ja Savonkadun, 9

11 Todettu ongelma: Paikka: Kievarintien ja Leppävirrantien, Petäiköntien ja Kalliontien, Tuikkalantien ja Kauppilanmäentien, sekä Savonkadun ja Kauppilanmäentien kulmaus ja Savonkadun ja terveyskeskuksen sisääntuloristeys. Korkeat reunakiveykset (5 kpl) Mainostaulut (2 kpl) Kevyen liikenteen väylä Savonkadulla kauppojen edessä olevat mainostaulut Suojateitä ei ole merkitty selkeästi, suojatiemaalaukset eivät näy (2kpl) Ihmiset eivät käytä heijastimia Ehdotettuja parannustoimenpiteitä: Lisää kevyen liikenteen väyliä (4 kpl) Kevyen liikenteen väylille selkeät merkinnät pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden kaistoista (3 kpl) Suojateitä lisää (3 kpl) Paikka: 5-tien varteen, Sorsakoskentien varteen (2 kpl), Heinävedentien varteen Sillalta Saviputaalle Leppävirrantien yli Hännilän hautausmaan kohdalta Kuhantielle (2 kpl) Heinävedentien yli Leppävirrantieltä Konnukselle/Rauvastenlahteen Yksittäisiä ongelmamainintoja Kortteliralli Pyörätuoliluiskien puute Suojateitä linja-autopysäkeille, roskalaatikoita linja-autopysäkeille Aurauslumien poisto Paikka: Taajaman keskustassa Kirkon ovilla, vanhan pappilan ovella, leirikeskus Harjulassa 5-tie Linja-autopysäkit, pysäkkikatokset, 5-tie, Sorsakoskentie Invalidiparkkipaikat invalidien käyttöön Automaattisesti avautuvat ovet Liikennevalot joihinkin keskustan risteyksiin Terveyskeskukseen, kirjastoon, Kelalle Keskustan liikenneympyrän ympäristö 10

12 Kevyen liikenteen väylien hiekoitus vain toiselta puolelta Yksittäisiä ongelmamainintoja: Pihalaatoituksen epätasaisuus Paikka: Suomalanpurontien liikehuoneistot Ilkivalta kuriin, liikennemerkkien kääntelyt Huono näkyvyys Tuikkalantieltä vasemmalle Leppävirrantielle kääntyvillä, liikennepeili risteyksessä huono Pimeys, katuvalot puutteelliset Vanhusneuvoston havaitsemia ongelmia: Valaistus yöllä taajamassa huono Paikka: Taajama Pyöräpotkurilla liikkuvien kova vauhti Syvät urat talvella Savonkatu Liikennejakajan kiveyksien maalaus hohtovärillä Palautepalaveri: Mitä ongelmille voidaan tehdä? Kunnaninsinööri Rauno Kujanpään mielestä asioiden pinnalle nostaminen oli hyvä asia. Kartoituksesta saaduista tiedoista on apua jatkosuunnittelussa. Liikenneturvallisuus ja erityisesti kevyt liikenne tulevat olemaan toiminnan painopisteenä lähivuosina. Huomiota tullaan kiinnittämään lasten ja ikäihmisten turvallisuuteen päätöksiä tehtäessä. Kevyen liikenteen osalta Leppävirralla ollaan parhaillaan tutkimassa suojatie- ja kevyen liikenteen väylästöjä. Selvitystyön pohjalta tehdään tarvittaessa muutoksia väylästöön ja sen valaistukseen. Kortteliralliin ollaan etsimässä ratkaisua uusilla katusuunnitelmilla. Liikenneympyrään ei tulla asentamaan liikennevaloja. Ympyrä tehtiin juuri siksi, ettei valoja tarvittaisi. Vastuukysymysten takia ei ole mahdollista hiekoittaa vain toista puolta kevyen liikenteen väylästä. Ilkivaltaa on pyritty ehkäisemään kunnan ja poliisin välisellä yhteistyöllä. Olisi tärkeätä pystyä vaikuttamaan ilkivallantekijöiden asenteisiin. Huonot näkemät lumipenkkojen ja aitojen vuoksi ovat jatkuvassa valvonnassa ja ongelmat korjataan. Huono peili risteyksessä vaihdetaan uuteen. Katuvalaistusta korjataan tarpeen mukaan. Tässä kevyen liikenteen väyliä pidetään ensisijaisina kohteina. Ajoneuvoliikenteen liian suuria nopeuksia pyritään hillitsemään katusuunnittelulla. 11

13 Reunakiveysten korkeus pyritään vastaisuudessa ottamaan paremmin huomioon jo suunnitteluvaiheessa, ettei rakennettaisi niitä liian korkeiksi. Suojateihin etsitään parhaillaan uutta ja kestävämpää merkitsemistapaa. Nykyiset merkinnät kuluvat jo vuodessa. Kevyen liikenteen väylien merkintöjä selkiytetään uusin liikennemerkein. Vanhan valaistuksen vuoksi taajamassa ei ole paras mahdollinen valaistus. Yöllä noin 30 % valoista sammutetaan säästösyistä. Pysäköintialueiden järjestelyt kuuluvat liikekiinteistöjen vastuualueeseen. Mainostaulujen virheelliseen sijoitteluun voi puuttua poliisi. Kokeilun tarpeellisuus ja aineiston käyttökelpoisuus Kokeilua varten laadittua esitettä ja lomaketta pidettiin käyttökelpoisena ja hyvänä sellaisenaan. Kokeilua kokonaisuudessaan pidettiin erittäin tarpeellisena. Useissa yhdistyksissä lomake oli täytetty 2-10 hengen ryhmällä. Eläkeliiton edustaja kertoi, ettei heidän jäsenistössään ollut omakohtaisia kokemuksia ongelmista, koska he ovat pääasiassa vielä hyvin liikkuvia. Kokeilua varten laadittua aineistoa he kuitenkin pitivät asiallisena ja tarpeellisena. Sotaveteraaneista lomakkeen oli täyttänyt 8-10 henkilön joukko. He toivat palautepalaverissa esille toiveen, että liikennesääntöjä käsiteltäisiin paikallislehdessä. Vanhusneuvosto oli pitänyt kokeilua mielenkiintoisena ja jossain määrin myös vähän pelottavana: mitä kenties alkaa tapahtua? Vanhusneuvosto kuitenkin kertoi saaneensa Liikenneturvan alue- ja keskustoimistosta riittävästi tukea toimintaan ja kokeilun viemiseen loppuun asti. 2.5 Tulokset ESPOO - Jaana Länkelin, Suunnittelukeskus Oy Espoon tekniseen keskukseen palautettiin 33 vastausta. Niistä 31 sisälsi liikkumiseen liittyviä ongelmia, joita kerääntyi yhteensä 81 kappaletta. Ongelmakohtien luokittelu Esille tulleet ongelmakohdat luokiteltiin samalla tavalla kuin ne oli luokiteltu Ruotsissa Liikenneturvan sisarorganisaation NTF:n (Nationalföreningen för Trafiksäkerhetens Främjande) projektissa. Ongelmat luokiteltiin seuraaviin luokkiin: jalkakäytävät, pyörätiet suojatiet ajoradat linja-autopysäkit pysäköintialueet muut asiat Suurin osa ongelmista (42 %) liittyi jalkakäytäviin tai pyöräteihin. pyöräilijät, jotka tulevat takaa yllättäen 12

14 pyöräilijät, jotka ajavat liian lujaa jalankulkijoiden seassa pyöräilijät, jotka täyttävät koko jalkakäytävän pyöräteillä ajavat mopoilijat kevyen liikenteen väylän puuttuminen (esimerkiksi Tapiolan palvelukeskus) Seuraavaksi eniten (25 %) ongelmia koettiin suojateillä. autot ajavat liian lujaa autoilijat eivät anna jalankulkijalle tilaa (tieliikennelain mukaan) valot vaihtuvat vihreiksi samanaikaisesti myös kääntyville autoille (Piispansilta) vihreä valo palaa liian vähän aikaa vihreän valon vaihtumista joutui odottamaan liian kauan (Merituulentien jalankulkijavalot) Vastauksista erottuivat myös ajorataan liittyvät ongelmat (17 %). autoilijoiden välinpitämätön ajotapa Asuinalueilla, joissa nopeusrajoitus on alhainen, ajetaan liian lujaa. Se on vaarallista. Pari ongelmaa tuotiin esille myös autoilijan näkökulmasta. ajojärjestelyt sekavia (Tapiolan uimahalli, Kellonummen hautausmaa) Kehä III:lle on vaikea liittyä Blomintieltä. Muita ongelmia. puut ja pensasistutukset ovat näkemäesteitä liittymissä ja ne myös kaventavat jalkakäytäviä kohtuuttomasti (Tapiola, Tapiolanraitti, seurakuntatilat, Garden -hotelli, Mäntyviita ja Espoonlahden asuinalue) Linja-autossa ja raitiovaunussa matkustamiseen liittyviä ongelmia: - kuljettajat eivät huomioi, että ikäihmiset ehtisivät istumaan ennen liikkeelle lähtöä - kuljettajat eivät näe pysäkillä, onko matkustaja poistunut oviaukosta ennen oven sulkemista - linja-auto jättää matkustajan liian kauaksi pysäkin jalkakäytävästä (Olari) liian korkeat reunakivet rollaattorilla liikuttaessa (Lippulaivan ympäristö, Leppävaarankadulta Kelaan kuljettaessa) raput ovat esteenä pysäköintipaikalta Ulappatorille kuljettaessa liian jyrkät tai kaltevat kävelytiet (Yläkartanontie ja Itäportti) Ikäihmisten ehdottamia parannustoimenpiteitä Ikäihmiset ehdottivat, että vilkkailla kevyen liikenteen väylillä olisi oma kaistansa pyöräilijöille. Silloin pyöräilijät kulkisivat omilla kaistoillaan ja kävelytiellä kulkeminen olisi turvallisempaa. Mopoilu tulisi kieltää ja estää kävelyteillä kokonaan. Pimeille jalankulkureiteille (Leppävaaran aseman alikulku ja Tapiolan palvelukeskus) kaivattaisiin valaistusta. Kunnossapitoon tulisi muutos siten, että kaduilta aurattavat lumet poistettaisiin jalkakäytäviltä saman tien. Keväisin kunnossapidon tulisi poistaa hiekat ja jäät (valuva vesi) nopeammin jalkakäytäviltä. Autoilijoille annettaisiin koulutusta ja valistusta siitä, että suojatielle astuva jalankulkija on päästettävä turvallisesti kulkemaan tien yli. Laadittaisiin kaikille asukkaille yksinkertaiset liikennesäännöt, jotta liikenteessä liikuttaisiin oikein. Joukkoliikenteen kuljettajat koulutettaisiin ottamaan paremmin huomioon ikäihmiset matkustajina. Poliisilta toivotaan liikennevalvontaa, jotta asuinalueella kaahaavat ja punaisia päin ajavat autoilijat saataisiin kiinni ja mopoilu jalkakäytävillä loppumaan. 13

15 YTV:n aikatauluihin tulisi tehdä tarkistuksia siten, että Henttaalta pääsisi suoraan Isoon Omenaan. Villinä kasvavat pensaat tulisi karsia katujen liittymissä ja siellä missä ne kaventavat jalkakäytäviä. Konsultin ehdottamia alustavia toimenpiteitä Ehdotetut alustavat toimenpiteet on esitetty liitteenä (liite 5) olevassa taulukossa, johon on kirjattu myös kaikki esille tulleet ongelmat. Yhteenveto: Rakennetaan jalankulkuyhteys sinne mistä se puuttuu ja valaistaan pimeät kevyen liikenteen väylät. Vilkkailla kevyen liikenteen väylillä erotellaan pyöräilijät omalle kaistalleen ja sallitaan mopoilu vain vilkkaan tien varressa kevyen liikenteen väylillä. Kohdennetaan talvikunnossapitoa jalkakäytäville siten, että kadun aurauksen yhteydessä myös jalkakäytävät putsataan. Lumikinoksia ei kasata risteyksiin näkemäesteiksi. Keväisin ryhdytään ajoissa poistamaan hiekoitushiekat, sulamisvedet ja jääpolanteet jalkakäytäviltä. Tarkistetaan jalankulkuvalo-ohjelmia, ettei kääntyvä liikenne olisi vaaraksi jalankulkijoille (Piispansilta), ettei valojen odottaminen kestäisi kohtuuttoman kauan ja että vihreä valo palaisi tien ylittämiseen vaadittavan ajan (Merituulentie). Rakennetaan kaduille hidasteita tai kavennuksia, jotta ajoneuvoliikenne noudattaisi paremmin asuinalueilla vallitsevia nopeusrajoituksia ja tien ylittäminen olisi näin turvallisempaa. Raivataan katujen varsilla rehottavat pensaat, jotta näkemät paranisivat. Valistetaan asukkaita lyhyellä tiedotteella tiellä liikkumisen säännöistä, jotta yhteispelillä saataisiin turvallisemmat kadut kaikille liikkua. YTV:n tulisi varmistaa, että linja-autoyhteydet asuinalueilta lähimpiin palvelukeskuksiin toimivat. Kuljettajille tulisi järjestää koulutusta siitä miten huomioida ikääntyvät ihmiset joukkoliikennevälineessä. Palvelukeskuksiin rakennetaan portaiden lisäksi luiskayhteydet. Vilkkailla teillä, Turuntie ja Kehä III, oleville suojateille rakennetaan niiden yhteyteen keskisaarekkeet, jotta tien ylittäminen helpottuisi. Vastuu monella eri taholla Toimenpiteet koskevat monia eri aloja ja hallintokuntia. Rakenteelliset ja liikenteeseen liittyvät ratkaisut kuuluvat tekniselle toimelle. Joukkoliikenteen kuljettajien koulutus ja linjastosuunnittelu kuuluvat YTV:lle. Kunnossapitotoimet ja liittymien näkemät kuuluvat kunnossapidon alaisuuteen. Yksityisten tonttien pysäköintialueita ja kulkuyhteyksiä palvelukeskuksiin hallinnoivat tonttien omistajat. Tässä työssä toimenpidelistat toimitetaan Espoon tekniseen keskukseen. Sieltä toimenpide-ehdotukset toimitetaan edelleen kullekin asianomaiselle taholle. Teknisen toimen alaisuuteen kuuluvat toimenpiteet liitetään mukaan tuleviin toimintaohjelmiin. 3. Kokeilun tulokset 14

16 Kokeilun tarkoituksena oli testata ympäristöjen arviointiin laadittujen työkalujen toimivuutta ja tehdä lopulta sellainen toimintamalli ja aineisto, jota voitaisiin käyttää muissakin kunnissa. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on luonnollisesti liikenneympäristön kehittäminen kunnissa siten, että ikäihmisten turvallisuus, tarpeet ja liikkumismahdollisuudet otettaisiin entistä paremmin huomioon. 3.1 Työkalujen toimivuus Kokeilun alussa järjestöväelle jaettiin liikenneympäristön arviointiin motivoiva ja opastava esite sekä lomake, johon kirjattiin havaittuja ongelmia. Kokeilun kuluessa järjestöt tilasivat esitteitä ja lomakkeita tarpeen mukaan lisää Liikenneturvasta. Järjestöväkeä pyydettiin arvioimaan aineistoa ja antamaan Liikenneturvaan palautetta sen toimivuudesta. Palautetta ei kuitenkaan saatu, mikä on tulkittavissa siten, että aineiston katsottiin täyttävän tehtävänsä. Se että järjestöväki käytti hyväkseen heille tarjottua tilaisuutta esittää liikenteellisiä ongelmakohtia, kertoo siitä, että asia katsottiin tärkeäksi. Muutama eläkeläiskerho pyysi puhelimitse täsmennystä joihinkin asioihin. Kysyttiin muun muassa sitä, voiko lomakkeelle kirjata sellaisia ongelmia, joita esiintyy piha-alueiden parkkipaikoilla eikä siis suoranaisesti liikenneympäristössä. Samoin kysyttiin sitä, voiko kirjata ongelmaksi muiden tiellä liikkujien toimintaan liittyviä asioita. Kysyjille annettiin tässä suhteessa vapaat kädet tuoda monipuolisesti esille kokemiaan ongelmia. Ongelmapaikkojen kirjaamiseen tehtyä lomaketta voidaan parantaa siitä huolimatta, ettei siihen saatu evästystä ikäihmisiltä. Lomakkeeseen voitaisiin liittää ikäihmisille vielä yksi kysymys: Onko lähiympäristösi liikenteessä sellaisia paikkoja, joissa et turvattomuuden takia liiku ollenkaan? Kokeilua varten laaditun aineiston avulla saatiin Espoon ja Leppävirran liikenteestä runsaasti esille vanhusten havaintoja liikenteellisistä epäkohdista. Tässä suhteessa aineisto oli toimivaa. 3.2 Toimintamalli Niin Espoossa kuin Leppävirralla kokeilu toteutettiin yhteistyössä vanhusneuvoston, kunnan teknisen toimen ja Liikenneturvan kanssa. Vanhusneuvoston ja kunnan teknisen toimen tehtävä Vanhusneuvoston rooli kokeilussa oli keskeinen. Se teki päätöksen kokeilun käynnistämisestä sekä järjesti ennen kokeilua informaatiotilaisuuden ja sen jälkeen palautetilaisuuden eläkeläisjärjestöille. Vanhusneuvoston vastuulle jää myös sen seuraaminen, tehdäänkö liikenneympäristössä parannustoimenpiteitä ongelmien poistamiseksi. Kokeilusuunnitelman mukaan eläkeläisjärjestöjen tuli kerätä jäsenkuntansa täyttämät lomakkeet, joihin ongelmapaikat oli kuvattu. Järjestöjen tuli laatia yhteenveto lomakkeissa kuvatuista ongelmista ja palauttaa ne edelleen vanhusneuvostolle, jonka tuli puolestaan laatia lopullinen perusteltu yhteenveto kunnan tekniselle toimelle. Asia ei kuitenkaan edennyt aivan suunnitelman mukaisesti. Leppävirralla järjestöt palauttivat lomakkeet sellaisenaan vanhusneuvostolle, joka laati niistä yhteenvedon ja toimitti sen kunnan tekniselle toimelle. Espoossakin järjestöt palauttivat lomakkeet sellaisenaan vanhusneuvostolle. Sieltä ne toimitettiin edelleen sellaisenaan tekniselle keskukselle, joka antoi yhteenvedon laatimisen niistä tehtäväksi Suunnittelukeskus Oy:n konsultille. 15

17 Yhteenvedon laatiminen esille tulleista ongelmista on työläs prosessi, jos lomakkeita kertyy paljon. Vanhusneuvoston resurssit lomakkeiden perusteelliseen läpikäymiseen saattavat olla rajalliset, jolloin tarvittava yhteenveto on parasta teetättää jollakin muulla taholla. Espoossa asia ratkesi parhaalla mahdollisella tavalla teknisen keskuksen tehdessä päätöksen konsultin palkkaamisesta. Tehtävään valittu konsultti oli perehtynyt esteettömän ja turvallisen liikenteen kehittämiseen sekä laatinut aikaisemminkin vastaavanlaisia yhteenvetoja. Kun vanhusneuvosto päättää tehdä liikenteen vaaranpaikkakartoituksen, on hyvä ottaa kunnan tekninen toimi mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Se vastaa rakennetusta liikenneympäristöstä ja liikenteeseen liittyvästä suunnittelusta. Espoossa ja Leppävirralla kunnan tekninen toimi suhtautui alusta alkaen erittäin positiivisesti vanhusneuvoston hankkeeseen. Teknisen toimen edustajat olivat hankkeessa mukana suunnitteluvaiheesta palautepalaveriin asti. Kokeilukunnissa näytettiin tiedostavan varsin hyvin se, että vuorovaikutteinen suunnittelu ja kansalaisten osallistuminen ovat hyvän suunnittelun perusperiaatteita. Valtaosa Espoossa ja Leppävirralla esille tulleista ongelmista kuului teknisen toimen vastuualueeseen. Kartoitus tuotti myös yleisiin teihin liittyviä ongelmia, joista vastaa Tiehallinto ja sen tiepiirit. Esille tulleet ongelmat joukkoliikenteessä kuuluvat Espoossa YTV:lle, kunnossapidon ja liittymien näkymien ongelmat puolestaan kunnossapidon tehtäviin. Yksityisten kiinteistöjen pysäköintialueita hallinnoivat tonttien omistajat. Kokeilussa kartoituksen esille nostamat ongelmat toimitettiin kuntien tekniseen toimeen, joka ottaa vastuulleen omaan toimialaansa kuuluvien epäkohtien käsittelyn. Muille tahoille kuuluvista ongelmista tulee tiedottaa asianomaisille vastuutahoille, Tiehallinnon tiepiirille, kunnossapitotoimeen, YTV:lle ja tonttien omistajille. Vanhusneuvostojen jäsenet voivat samalla olla myös kunnanvaltuutettuja. Näin oli Espoossa ja Leppävirralla, mikä merkittävästi lisää vanhusneuvoston, kunnan hallinnon ja hallintokuntien yhteistyötä ikääntyvien kuntalaisten hyväksi. Asialla saadaan niin haluttaessa myös media liikkeelle. Ikäihmisten liikenteessä liikkumisen turvallisuudelle ja esteettömyydelle on eduksi, jos aihetta käsitellään paikallisissa tiedotusvälineissä. Samalla kaikkien tielläliikkujien myötämielisyys ja ymmärrys iäkkäitä kohtaan liikenteessä lisääntyy. Liikenneturvan tehtävä Espoossa ja Leppävirralla aloitteen kokeilun käynnistämisestä teki Liikenneturva. Vastaisuudessa aloitteentekijänä voi yhtä hyvin olla vanhusneuvosto, liikenneturvallisuustyöryhmä tai esteettömyysselvitystä kunnassa laativa taho. Liikenneturva evästi järjestöt kartoituskokeiluun vanhusneuvostojen järjestämissä informaatiotilaisuuksissa (Espoo , Leppävirta ). Samalla järjestöväelle jaettiin kokeilua varten laadittu esite- ja lomakeaineisto Sitä toimitettiin järjestöille niiden pyynnöstä myöhemmin lisää. Tarvittaessa Liikenneturvan asiantuntijat myös neuvoivat ja opastivat hankkeeseen liittyvissä asioissa. Kokeilun jälkeen Liikenneturvan tehtäväksi jää toimintamallista tiedottaminen vanhusneuvostoille ja kunnille, aineiston tarjoaminen kartoitusta laativille tahoille sekä kartoituksen tekemiseen liittyvä neuvonta ja opastus. 16

18 Espoon ja Leppävirran kartoituksissa tuli esille myös sellaisia ongelmia, jotka liittyivät tiellä liikkujien toimintaan, esimerkiksi autoilijoiden liian suuriin ajonopeuksiin ja siihen, että joukkoliikenteen kuljettajien ajotavoissa olisi parantamisen varaa. Nämä ovat esimerkkejä ongelmista, jotka vaativat tienkäyttäjien valistamista ja kouluttamista. Tähän työhön Liikenneturva ja sen aluetoimistot tarjoavat asiantuntija-apua. Vanhusjärjestöjen tehtävä Kokeilussa mukana olleiden vanhusjärjestöjen tehtävänä oli motivoida jäsenkuntansa vaaranpaikkojen havainnoimiseen ja kirjaamiseen lomakkeille. Tätä tarkoitusta palveli myös esite turvallisesta liikenneympäristöstä. Järjestöt tilasivat tarvittaessa lisää esite- ja lomakeaineistoa Liikenneturvasta. Heille tarjottiin myös mahdollisuutta kääntyä kokeilua koskevissa kysymyksissä Liikenneturvan puoleen. Järjestöt toimivat itsenäisesti. Lomakkeita täytettiin joko useamman henkilön yhteistyönä tai yksin. Käytännön työn ongelmien löytämiseksi ja kirjaamiseksi lomakkeille tekivät eläkeläisjärjestöihin kuuluvat ikäihmiset. Lopuksi kukin järjestö keräsi lomakkeet jäsenkunnaltaan ja toimitti ne edelleen sellaisenaan vanhusneuvostolle. 3.3 Liikenneympäristön kehittäminen Pitkällä tähtäimellä kokeilun tavoitteena on liikenneympäristön kehittäminen kunnissa siten, että ikäihmisten turvallisuus, tarpeet ja liikkumismahdollisuudet otettaisiin siinä entistä paremmin huomioon. Tämän tavoitteen toteutumiseen päästään sitkeällä, pitkäjänteisellä ja monen eri toimijan aktiivisuuteen perustuvalla työllä kunnissa. Kokeilu Espoossa ja Leppävirralla antoi vain yhden, mutta varsin käyttökelpoisen, toimintamallin kuntalaisten aktivoimiseksi toimimaan oman liikenneympäristönsä turvallisuuden eteen. Seuranta tärkeää Kunnassa toimivan vanhusneuvoston tehtävä vanhusten edunvalvojana ja puolestapuhujana kunnallisessa päätöksenteko-organisaatiossa on monitahoinen. Sen tulee tarkastella ikäihmisten elämää kokonaisuutena siten, ettei vanhuspolitiikka olisi vain sosiaali- ja terveyspalveluja, vaan se sisältäisi myös yleisiä asuin- ja elinympäristön kokonaisuuteen liittyviä hyvinvointi- ja turvallisuustavoitteita. Vanhusneuvoston rooliin sopii hyvin aktivoida ja motivoida järjestöjä liikenneympäristön turvallisuuden ja esteettömyyden arviointiin. Jos liikenneympäristön vaaranpaikkoja kartoitetaan tämän kokeilun mallin mukaisesti, vanhusneuvoston tehtäväksi jää myös sen seuraaminen, mitä kunnassa kartoituksen jälkeen tapahtuu ja ryhdytäänkö siellä toimenpiteisiin ongelmien poistamiseksi. Vanhusneuvoston on hyvä seurata myös sitä, miten ikäihmisten liikenneturvallisuus sekä turvallisuuden tunne liikenteessä yleensäkin kunnassa kehittyvät. Espoon ja Leppävirran kokeilut ovat tältä osin vielä kesken. Toimintamalli vaaranpaikkakartoituksen tekemiseksi 1. Yhteinen suunnittelupalaveri -vanhusneuvosto järjestää palaverin, johon kutsutaan kunnan teknisen toimen edustaja ja tarvittaessa Liikenneturvan edustaja - Liikenneturvan edustaja voi tarvittaessa esitellä kartoitukseen laadittua aineistoa - laaditaan suunnitelma liikenneympäristön kartoittamiseksi 17

19 2. Informaatiotilaisuus eläkeläisjärjestöille - kerrotaan, mistä kartoituksessa on kysymys - jaetaan kartoitukseen laadittu esite- ja lomakeaineisto järjestöille 3. Järjestöt informoivat asiasta jäsenkuntaansa - jaetaan tarvittaessa lisää esite- ja lomakeaineistoa 4. Liikenneympäristön vaaranpaikkojen kirjaaminen lomakkeille - tiedossa olevat ongelmat kirjataan lomakkeille - vaaranpaikkoja voidaan kartoittaa myös yhteisillä maastokävelyillä 5. Yhteenvedon laatiminen esille tulleista ongelmista - lomakkeet palautetaan järjestöön ja sieltä edelleen vanhusneuvostolle - vanhusneuvosto laatii yhteenvedon esille tulleista ongelmista - jos ongelmia on paljon, yhteenvedon voi teetättää konsultilla tai opinnäytetyönä opiskelijalla 6. Ongelmien saattaminen tiedoksi asianomaisille tahoille - kunnan tekninen toimi, tiepiiri tai tiemestari, joukkoliikenteestä vastaava taho, tonttien omistajat 7. Palautepalaveri - hankkeessa mukana olleet tahot järjestävät palautepalaverin eläkeläisjärjestöille 8. Seuranta - vanhusneuvosto seuraa mitä ongelmien poistamiseksi tehdään - vanhusneuvosto seuraa millä tavalla ikäihmisten liikenneturvallisuus ja turvallisuuden tunne liikenteessä kehittyvät 18

20 4. Tulosten tarkastelua Kokeilulle asetetut tavoitteet toteutuivat odotusten mukaisesti. Ikäihmiset saatiin mukaan sekä aktivoitua liikenneympäristön arviointiin ja lomakkeiden täyttämiseen. Liikenneympäristön arviointiin laadittua esite- ja lomakeaineistoa testattiin käytännössä ja todettiin se toimiviksi sellaisenaan. Kokeilun aikana kehkeytyi myös käyttökelpoinen toimintamalli, jota on mahdollista tarjota muidenkin kuntien käyttöön. Täytettyjen lomakkeiden määrän sekä Liikenneturvaan tulleen palautteen ja yhteydenottojen perusteella näyttää siltä, että ikäihmiset ovat kokeneet toiminnan mielekkääksi ja tarpeelliseksi. Tiedon levittyä Espoossa ja Leppävirralla käynnissä olevasta kokeilusta, aloitettiin vastaavanlainen toiminta Varkaudessa ja Lappeenrannassa. Varkaudessa hanke on edennyt aktiivisen Liikenneturvan kouluttajan toimesta ja Lappeenrannassa liikenneturvallisuustyöryhmä toivoo saavansa kartoituksesta eväitä liikenneturvallisuussuunnitelman laadintaan. Myös Keravan vanhusneuvosto on tilannut esite- ja lomakeaineistoa harkitakseen sen perusteella kartoituksen aloittamista. Ikäihmisten tekemän vaaranpaikkakartoituksen käynnistäminen ja toteutus sopivat hyvin vanhusneuvoston tehtäviin. Nykyään jo lähes jokaisessa kunnassa toimivalla vanhusneuvostolla on toimivat yhteydet paikkakunnan eläkeläisjärjestöihin sekä kunnan hallintoelimiin ja virkamiehiin. Parhaiten kartoitus toteutuu kun se tehdään alusta alkaen yhteistyössä kunnan teknisen toimen ja tarvittaessa Liikenneturvan kanssa. Espoon ja Leppävirran kokeilu tarjosi erään esimerkin siitä, miten vanhukset voidaan aktivoida elinympäristönsä arviointiin. Tässä vanhusneuvoston rooli oli aivan keskeinen. Vastaavanlainen kartoitus voidaan kuitenkin toteuttaa myös jonkun muun tahon kuin vanhusneuvoston toimesta. Tällaisia tahoja voivat olla esimerkiksi eläkeläisjärjestöt, veteraanijärjestöt tai kuntien esteettömyyshankkeesta vastaavat työryhmät. Kuntien vanhuspoliittiset ohjelmat ohjaavat käytännön toimenpiteitä. Kuntien ja vanhusneuvostojen laatiessa parhaillaan näitä ohjelmia olisi tärkeätä muistaa sisällyttää niihin myös ikäihmisten liikenneturvallisuuteen, liikkumisen esteettömyyteen sekä liikkumismahdollisuuksiin liittyviä tavoitteita, kannanottoja ja toimenpiteitä. Ikäihmisten kunnassa tekemä vaaranpaikkakartoitus on eräs keino saada esille vanhusten liikkumisen ongelmia. Niiden poistamiseksi tähtäävä toiminta kunnassa voidaan sisällyttää yhdeksi osaksi vanhuspoliittista ohjelmaa. Ikäihmisten turvallisuuskysymyksiä ei saa unohtaa myöskään kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmista eikä esteettömyysohjelmista. Tienkäyttäjien ikääntyessä on entistä tärkeämpää pohtia iäkkäiden asemaa liikenteessä näitä ohjelmia laadittaessa. Espoon keskuksessa on tehty hiljattain myös erillinen esteettömyysselvitys, joka sisältää nykytilanteen kartoituksen sekä suunnitelman esteettömyyden kehittämiseksi jatkossa. Tavoitteiltaan esteettömyystyö ja liikenneturvallisuussuunnittelu ovat samansuuntaisia: kummassakin tavoitteena on sujuva, omatoiminen ja turvallinen liikkuminen mahdollisimman monelle. Konkreettisista toimenpiteistäkin monet ovat samoja. Tulevaisuudessa laadittaessa esteettömyysstrategioita kuntiin on varmasti paikallaan harkita yhteistyötä liikenneturvallisuustyön kanssa. 19

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4. Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.2012 Väistämisvelvollisuus pyörätien jatkeella muuttui vuonna 1997

Lisätiedot

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016 ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016 YHTEENVETO 1/3 Asukaskyselyyn saatiin yli 2000 vastausta, pääosa vastaajista naisia ja iältään

Lisätiedot

käihmiset.dgn 08.06.2006 11:50:48

käihmiset.dgn 08.06.2006 11:50:48 käihmiset.dgn 08.06.2006 11:50:48 TURVALLINEN LIIKKUMINEN LÄHIYMPÄRISTÖSSÄ kysely Iisalmen kaupungin ikäihmisille 2006 Kyselyn yhteenveto 22.3.2007 Ongelma Ongelmapaikka Toimenpide Vastuutaho Ongelmakohteen

Lisätiedot

Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy

Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy Marko Kelkka 28.4.2010 1 Tutkimuksen organisaatio Työryhmä: Marko Kelkka, Sito Oy,

Lisätiedot

Pyörätie. Pyörätie voidaan osoittaa joko yksi- tai kaksisuuntaiseksi.

Pyörätie. Pyörätie voidaan osoittaa joko yksi- tai kaksisuuntaiseksi. Pyörätie Pyörätiellä tarkoitetaan polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tien osaa taikka erillistä tietä. Pyörätie voidaan osoittaa joko

Lisätiedot

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Kyselyyn vastasi sähköisesti 120 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 3 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella Liikenneturvallisuustyö Kirkkonummella Kalvosarjan sisältö 1. Liikenneturvallisuustilanne Liikenneonnettomuudet Koettu liikenneturvallisuus Koetut t liikenneturvallisuuspuutteet lli tt t 2. Liikenneturvallisuustyö

Lisätiedot

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010 KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Tikkakosken asukkaiden mielipiteitä ja näkemyksiä Jyväskylän kaupungin katu-, puisto-, veneily- ja jätehuoltopalveluista

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Kalvosarjan sisältö Taustatietoja kyselystä Liikennekäyttäytyminen Turvalaitteiden käyttö Liikenteessä

Lisätiedot

Väylät aurataan muiden väylien tultua auratuiksi. Ainoastaan arkipäivisin klo 7 ja 16 välillä, lukuun ottamatta erityisen vaikeita olosuhteita.

Väylät aurataan muiden väylien tultua auratuiksi. Ainoastaan arkipäivisin klo 7 ja 16 välillä, lukuun ottamatta erityisen vaikeita olosuhteita. 12.3.2015 HOITOTASON MÄÄRITTELY 2015 1/5 Lumen poisto Aloitetaan, kun lunta on Aloitetaan, kun lunta on kertynyt enintään 3 cm. kertynyt enintään 5 cm. Aurataan ennen asuntokatuja. Polanteen poisto Polanteet

Lisätiedot

"Esteettömyyden hallinta tiestön hoitopalveluiden hankintaketjussa" Esteetön liikkumisympäristö - koulutus, Oulu 23.2.2006

Esteettömyyden hallinta tiestön hoitopalveluiden hankintaketjussa Esteetön liikkumisympäristö - koulutus, Oulu 23.2.2006 1 Esteetön liikkumisympäristö - koulutus, Oulu 23.2.2006 "Esteettömyyden hallinta tiestön hoitopalveluiden hankintaketjussa" Martti Oulun tiepiiri 2 Tiestön hoidon hankinta Tiehallinnossa Hoitourakoitsijan

Lisätiedot

Jalankulkija liikenteessä

Jalankulkija liikenteessä Jalankulkija liikenteessä Yhteystiedot: Selkokeskus Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puhelin: 09-34809 240 faksi: 09-351 3975 sähköposti: selkouutiset@famr.fi Liikenneturva Sitratie 7, PL 29 00421 Helsinki

Lisätiedot

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KORPILAHDELLA SYKSYLLÄ 2011

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KORPILAHDELLA SYKSYLLÄ 2011 KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KORPILAHDELLA SYKSYLLÄ 2011 Kaupungin eri osien asukkaiden mielipiteitä ja kokemuksia katu-, puisto-, veneily- ja jätehuoltopalveluista sekä asukasyhteistyöstä on

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden

Lisätiedot

Tieliikennelain kokonaisuudistus. Pyöräliiton ehdotukset lakimuutoksiksi

Tieliikennelain kokonaisuudistus. Pyöräliiton ehdotukset lakimuutoksiksi Tieliikennelain kokonaisuudistus Pyöräliiton ehdotukset lakimuutoksiksi 4.3.2016 16.9.2015 HELSINKI Uudistusten perusongelma ja vastavoimat Koko lainsäädäntö uudistetaan, tämä on hieno mahdollisuus. Ongelmia

Lisätiedot

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN Anne Vehmas LIIKENNEVÄYLÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEKSI Liikenneväylän nopeustason, leveyden, ympäristön ja muiden ominaisuuksien tulisi

Lisätiedot

TULEN JA MENEN TIELLÄ TAITAVASTI

TULEN JA MENEN TIELLÄ TAITAVASTI TULEN JA MENEN TIELLÄ TAITAVASTI Ylämyllyn koulun liikenneturvallisuussuunnitelma TURVALLISTA KOULUMATKAA SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 3 Vinkkejä vanhemmille 4 Liikennekasvatuksen teemat 5 Jalankulkijana

Lisätiedot

Piirustukset 30105/1, 30106/1, 30172/1, 30173/1, 30174/1 2, 30235/1, 30272/1

Piirustukset 30105/1, 30106/1, 30172/1, 30173/1, 30174/1 2, 30235/1, 30272/1 Helsingin Polkupyöräilijät ry MUISTUTUS PL 1301 00101 Helsinki www.hepo.fi 31.3.2015 Helsingin kaupunki Yleisten töiden lautakunta helsinki.kirjaamo@hel.fi Muistutus Mellunmäen katusuunnitelmista Piirustukset

Lisätiedot

Poliisin liikenneturvallisuusseminaari 2015

Poliisin liikenneturvallisuusseminaari 2015 Poliisin liikenneturvallisuusseminaari 2015 Rakenteelliset ratkaisut ja kevyen liikenteen turvallisuus 28.10.2015 Suunnittelupäällikkö Ari Vandell Liikenneturvallisuustilanne Tampereella Liikenneturvallisuustilanne

Lisätiedot

PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ

PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ asukasyhdistyksen johtokunta 26.4.2011 asukasyhdistyksen vuosikokous 30.3.2011 asukasyhdistyksen yleinen kokous 28.10.2010 asukasyhdistyksen johtokunta 24.5.2010 asukasyhdistyksen

Lisätiedot

HARJUKADUN, SEPÄNKADUN JA VÄINÖNKADUN KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SEKÄ ALUEEN PYÖRÄILYJÄRJESTELYT

HARJUKADUN, SEPÄNKADUN JA VÄINÖNKADUN KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SEKÄ ALUEEN PYÖRÄILYJÄRJESTELYT MUISTUTUS 27.5.2014 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki HARJUKADUN, SEPÄNKADUN JA VÄINÖNKADUN KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SEKÄ ALUEEN PYÖRÄILYJÄRJESTELYT Harjukadun, Sepänkadun ja Väinönkadun pyöräilyjärjestelyjä

Lisätiedot

Esa Mettälä, valvontapäällikkö / 5.11.2015

Esa Mettälä, valvontapäällikkö / 5.11.2015 Esa Mettälä, valvontapäällikkö / 5.11.2015 Valvonta on oleellinen osa toimivaa liikennejärjestelmää Valvonnan tarkoitus ja tavoite on osaltaan edistää turvallista ja sujuvaa liikennettä kaduilla. Yhteiset

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 2. Liikenneturvallisuusvisio ja -tavoitteet

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 2. Liikenneturvallisuusvisio ja -tavoitteet Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 2. Liikenneturvallisuusvisio ja -tavoitteet 1.9.2015 Valtakunnallinen liikenneturvallisuusvisio ja - tavoitteet Turvallisuusvisio: Kenenkään ei tarvitse kuolla

Lisätiedot

Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama

Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama 23.2.2003 Ramboll / Erkki Sarjanoja Esteettömyyden mahdollisuudet Missä ja milloin fyysisen ympäristön esteettömyys

Lisätiedot

Vastaaijen liikkuminen ( max. 2 kulkutapaa)

Vastaaijen liikkuminen ( max. 2 kulkutapaa) !"# "" $%$%%$&' Kysely avoinna 5.4. - 5.5.2009 Vastaaijen liikkuminen ( max. 2 kulkutapaa) Vastauksia yhteensä: 560 kävellen 4 46 78 polkupyörällä 32 27 364 mopolla/moottoripyörällä 7 24 6 henkilöautolla

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 3. Liikenneturvallisuuden, esteettömyyden ja liikkumisen ohjauksen edistämisen yhtenäiset periaatteet

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 3. Liikenneturvallisuuden, esteettömyyden ja liikkumisen ohjauksen edistämisen yhtenäiset periaatteet Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 3. Liikenneturvallisuuden, esteettömyyden ja liikkumisen ohjauksen edistämisen yhtenäiset periaatteet 1.9.2015 Nopeusrajoitusjärjestelmän yhtenäistäminen (asuinalueille

Lisätiedot

YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN

YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN MUISTUTUS 15.10.2013 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen

Lisätiedot

Esteettömyys tienpidon suunnittelun eri vaiheissa

Esteettömyys tienpidon suunnittelun eri vaiheissa 1 Esteettömyys tienpidon suunnittelun eri vaiheissa Tytti Viinikainen 2 Design for all -ajattelun periaate: Esteettömyyden integrointi osaksi normaalia toimintaa, itsestään selvänä asiana -> kaikki uusi

Lisätiedot

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Nopeudet ja niiden hallinta -workshop Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Ohjaavia säädöksiä Tieliikennelaki: (25, ote) Nopeusrajoitukset. Liikenneministeriö voi antaa määräyksiä yleisestä

Lisätiedot

Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23

Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23 EK-ARTU -hanke Arjen turva kysely Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23 Miehikkälän kirkonkylä: Miehikkälä 12, Saivikkala 11 7.2.2013 1 Taustatietoja vastaajista (23) Naisia vastaajista 14 Miehiä vastaajista

Lisätiedot

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013 Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Aloitusseminaari 29.5.2013 Asialista 1. Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelman sisältö 2. Liikenneturvallisuustyön haasteet ja tavoitteet 3. Kävelyn

Lisätiedot

LASTEN MIELIPITEIDEN KUULEMINEN ROVANIEMEN OSAYLEISKAAVAA VARTEN

LASTEN MIELIPITEIDEN KUULEMINEN ROVANIEMEN OSAYLEISKAAVAA VARTEN LASTEN MIELIPITEIDEN KUULEMINEN ROVANIEMEN OSAYLEISKAAVAA VARTEN 30.6.2011 Mun Vuoro! kysyi lasten mielipidettä Rovaniemen keskustan liikenteestä Kalevan Nuorten Liiton kesäleirillä kysyttiin lasten mielipiteitä

Lisätiedot

TURVAA LAPSEN KOULUTIE

TURVAA LAPSEN KOULUTIE TURVAA LAPSEN KOULUTIE taustatietoa ja aineistoa vaaranpaikkakartoituksen tekijöille Vaaranpaikkojen selvitys opetuksen avuksi 3 Sisältö Vaaranpaikkojen selvitys opetuksen avuksi...x Tiedot ongelmista

Lisätiedot

ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS

ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS 24.9.2013 Kajaani Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus/ Timo Mäkikyrö 18.10.2013 1 Pohjois-Pohjanmaan ELY:n Liikenne -vastuualueen toimialue Rovaniemi

Lisätiedot

POLKUPYÖRÄLÄHETTI PALVELUPOLKU

POLKUPYÖRÄLÄHETTI PALVELUPOLKU POLKUPYÖRÄLÄHETTI PALVELUPOLKU Maiju Malk Heidi Nalli Mikko Hyrkkänen Lotta Blomqvist Metropolia ammattikorkeakoulu 9.9.2011 Palvelupolku perustuu Olli Anttosen, Paavo Kuukasjärven ja Ville Brandt haastatteluihin.

Lisätiedot

Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä

Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä Reetta Keisanen 6.3.2015 Helsingin strategisina tavoitteina Edistää kestävää liikkumista lisäämällä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustyö Järvenpäässä. Esittelykalvosarja 28.12.2009

Liikenneturvallisuustyö Järvenpäässä. Esittelykalvosarja 28.12.2009 Liikenneturvallisuustyö Järvenpäässä Esittelykalvosarja 28.12.2009 Järvenpään kaupunki Liikenneturvallisuustyöryhmä 1 Kalvosarjan sisältö OSA I: Liikenneturvallisuustilanne Järvenpäässä Perustietoja liikenneturvallisuustilanteesta

Lisätiedot

MÖYSÄN KOULUN LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA

MÖYSÄN KOULUN LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA MÖYSÄN KOULUN LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA LIIKENNEKASVATUS Koulun liikennekasvatuksen tavoitteena on liikenteen sääntöjen opettaminen ja turvallisten toimintatapojen oppiminen. Lisäksi tuetaan turvallista

Lisätiedot

Muistutus Haaralammenpolun katusuunnitelmaehdotuksesta

Muistutus Haaralammenpolun katusuunnitelmaehdotuksesta Muistutus Haaralammenpolun katusuunnitelmaehdotuksesta Haaralammenpolun katusuunnitelmaehdotus n:o 1/15990, Lamminpään kaupunginosassa, TRE: 6480/10.03.02/2012. Suunnitelmassa oleva reunakivi on laskettava

Lisätiedot

Ikäystävällisen kunnan arviointilomake Apuväline vanhusneuvostoille

Ikäystävällisen kunnan arviointilomake Apuväline vanhusneuvostoille LIITE 3. Ikäystävällinen Kunta - tiivistetty seuranta/arviointilomake Ikäystävällisen kunnan arviointilomake Apuväline vanhusneuvostoille Arvioi oman kuntasi ikäystävällisyyttä asteikolla, jos kohde ei

Lisätiedot

Mittaus 24.06.03, n. 2375ha/vrk Ylinopeutta ajoi vain 2,2 % autoista. Mittaus 13.08.2002, n. 2500ha/vrk Ylinopeutta ajoi enää 4,0 % autoista

Mittaus 24.06.03, n. 2375ha/vrk Ylinopeutta ajoi vain 2,2 % autoista. Mittaus 13.08.2002, n. 2500ha/vrk Ylinopeutta ajoi enää 4,0 % autoista Neljän kolmion liikennejärjestelyjen purku 4.11.2009 Porin liikenneturvallisuussuunnitelmassa 2001 (s 55 ja liite 4) hyvien kokemusten pohjalta päätettiin laajentaa väistämisvelvollisuus joka tulosuunnalta.

Lisätiedot

JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA

JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA Pidä pelivaraa JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA Sisältö 3 Jalan ja pyörällä 4 Omilla teillä 5 Ajo pyöräkaistalla 6 Risteyksissä tarkkana 6 Opettele väistämissäännöt 7 Liikennemerkin mukaan 8 Kääntyvä väistää

Lisätiedot

RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ

RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ MUISTUTUS 4.2.2014 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ Jyväskylän kaupunki suunnittelee

Lisätiedot

Mielipidetutkimus liikennejärjestelysuunnitelmasta

Mielipidetutkimus liikennejärjestelysuunnitelmasta Mielipidetutkimus liikennejärjestelysuunnitelmasta Tanja Vaski, Anne Virtanen, Sanni Pitkänen 5/11/2012 Laurea P2P Projektimuotoista työskentelyä yritysten toimeksiannoista Vaatii itsenäistä ja omatoimista

Lisätiedot

Turvallisemmat koulumatkat Pyhtäälle, Loviisaan ja Kotkaan. 18.8.2014 Jaakko Kouvalainen, toimitusjohtaja

Turvallisemmat koulumatkat Pyhtäälle, Loviisaan ja Kotkaan. 18.8.2014 Jaakko Kouvalainen, toimitusjohtaja Turvallisemmat koulumatkat Pyhtäälle, Loviisaan ja Kotkaan 18.8.2014 Jaakko Kouvalainen, toimitusjohtaja 100 000 euroa koulumatkojen turvallisuuteen Tieyhtiö Valtatie 7 Oy lahjoittaa 100 000 koulumatkojen

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

KYSELY: Kivistön alueen katuverkoston nykykunto. Katukohtaiset asukaspalautteet 15.4-15.5.2010

KYSELY: Kivistön alueen katuverkoston nykykunto. Katukohtaiset asukaspalautteet 15.4-15.5.2010 KYSELY: Kivistön alueen katuverkoston nykykunto Katukohtaiset asukaspalautteet 15.4-15.5.2010 Kannistontie 1/3 Tiessä on keväisin routavaurioita hulevesiviemäreiden kohdalla. Routavauriot aiheuttavat sietämättömän

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS ESTEETTÖMYYS 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS ESTEETTÖMYYS 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS ESTEETTÖMYYS 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan esteettömyyttä sekä sen ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Esteettömyyden perusta 2. Design for all -periaate

Lisätiedot

Kangasniemen esteettömyyskierros 9.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma

Kangasniemen esteettömyyskierros 9.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Kangasniemen esteettömyyskierros 9.10.2013 Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Kangasniemen esteettömyyskierros 9.10.2013 klo 9.00 Osallistujat: Lea Kömi, avustaja/omaishoitaja Pentti Laitinen,

Lisätiedot

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU Hyvää päivää / iltaa. Olen Oy:stä. Teemme parhaillaan tutkimusta 18-74 vuotta täyttäneiden Helsinkiläisten suhtautumisesta kaupungin liikenneolosuhteisiin. Voinko esittää Teille muutamia kysymyksiä? Tämä

Lisätiedot

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11. Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.2013 Sisältö 1. Mitä on esteettömyys ja turvallisuus rakennetussa ympäristössä?

Lisätiedot

Turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnittelua kuntarajat ylittävänä yhteistyönä

Turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnittelua kuntarajat ylittävänä yhteistyönä Turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnittelua kuntarajat ylittävänä yhteistyönä Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat Suomessa työpaja Sonja Heikkinen 8.10.2014 Valtakunnallisia liikennepoliittisia

Lisätiedot

TAAJAMAN LIIKENNESELVITYS YLEISKAAVATYÖTÄ VARTEN SEKÄ ERILLISKOHTEET

TAAJAMAN LIIKENNESELVITYS YLEISKAAVATYÖTÄ VARTEN SEKÄ ERILLISKOHTEET TAAJAMAN LIIKENNESELVITYS YLEISKAAVATYÖTÄ VARTEN SEKÄ ERILLISKOHTEET 22.5.2013 Leo Jarmala Sysmän rannikkoalueen ja miljöön kehittämisohjelma EAKR-hanke SYSMÄN TAAJAMAN LIIKENNESELVITYS Sysmän rannikkoalueen

Lisätiedot

Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen

Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen Valtakunnallinen Tapaturmapäivän seminaari, Vaasa 13.8.2010 Yli-insinööri Marcus Merin, liikenne- ja viestintäministeriö Nuorten (15 24-vuotiaiden) liikenneturvallisuudesta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 154. Tekninen lautakunta 18.12.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 154. Tekninen lautakunta 18.12.2012 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 18.12.2012 Sivu 1 / 1 5214/00.01.03/2012 154 Espoon liikenneonnettomuusraportti ja katsaus pitkäaikaiseen liikenneturvallisuustyöhön Valmistelijat / lisätiedot: Saarinen Tuomo, puh.

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENNE

JOUKKOLIIKENNE <PVM> JOUKKOLIIKENNE Joukkoliikenne 1. Miten joukkoliikenne palvelee liikenneturvallisuutta 2. Palveluliikenne 3. Joukkoliikenteen esteettömyys 4. Pysäkkijärjestelyt 5. Maankäyttö 6. Mikä on joukkoliikenteen

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

LIIKENTEEN OHJAUS. Pihakatuohje (Hyväksytty osastokokouksessa 9.9.2011) PIHAKATU, Yleistä

LIIKENTEEN OHJAUS. Pihakatuohje (Hyväksytty osastokokouksessa 9.9.2011) PIHAKATU, Yleistä PIHAKATU, Yleistä Pihakadulla tarkoitetaan jalankululle ja ajoneuvoliikenteelle yhteisesti tarkoitettua katua. Pihakadun yleisvaikutelman tulee olla sellainen, että autoilija tai muu ajoneuvon kuljettaja

Lisätiedot

Pyöräilijä liikenteessä

Pyöräilijä liikenteessä Pyöräilijä liikenteessä Yhteystiedot: Selkokeskus Viljatie 4 C 00700 Helsinki puhelin: 09-34809 240 faksi: 09-351 3975 sähköposti: selkouutiset@famr.fi Liikenneturva Sitratie 7 PL 29 00421 Helsinki puhelin:

Lisätiedot

YLÄ-SAVON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esteettömyyskierros, Lapinlahti, 30.3.2011 klo 9 MUISTIO 30.3.2011

YLÄ-SAVON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esteettömyyskierros, Lapinlahti, 30.3.2011 klo 9 MUISTIO 30.3.2011 30.3.2011 YLÄ-SAVON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Esteettömyyskierros, Lapinlahti, 30.3.2011 klo 9 Osallistujat: Laina Komu (Pyöris Pyöräilynystävät ry), Paavo Haatainen (Pyöris), Kauko Kokkonen (Pyöris),

Lisätiedot

Joukkoliikenteen esteettömyys, Case TKL 25. Esteetön liikkumisympäristö -koulutus, Tampere 1.2.2006

Joukkoliikenteen esteettömyys, Case TKL 25. Esteetön liikkumisympäristö -koulutus, Tampere 1.2.2006 Joukkoliikenteen esteettömyys, Case TKL 25 Esteetön liikkumisympäristö -koulutus, Tampere 1.2.2006 TKL 25 - Selvityksen tavoitteet 2 Tarkastella matkaa ovelta ovelle Matkustajainformaatio ennen matkaa,

Lisätiedot

VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA

VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA Vastaanottaja Valtimon kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 11.10.2011 VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA Päivämäärä 11/10/2011 Laatija Jouni Mikkonen Tarkastaja

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2012

LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2012 1 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2012 KUNTA: HALLINTOKUNTA/SEKTORI: PIRKKALA TEKNINEN TOIMI JA KAAVOITUS Liikenneturvallisuuden ylläpito sekä liikennekulttuurin Liikenneturvallisuushankkeiden

Lisätiedot

Nuoret ja liikenneturvallisuus

Nuoret ja liikenneturvallisuus Nuoret ja liikenneturvallisuus Pohjois Pohjanmaan ja Kainuun liikenneturvallisuusseminaari Örnis bilar / Carl Johan de Geer Jan Lööf Professori Jorma Mäntynen, Tampereen teknillinen yliopisto Aluepäällikkö

Lisätiedot

Haapaveden alustavat liikenneympäristön parantamistoimenpiteet 23.10.2014. Siikalatvan, Haapaveden ja Pyhännän liikenneturvallisuussuunnitelmat

Haapaveden alustavat liikenneympäristön parantamistoimenpiteet 23.10.2014. Siikalatvan, Haapaveden ja Pyhännän liikenneturvallisuussuunnitelmat Haapaveden alustavat liikenneympäristön parantamistoimenpiteet 23.10.2014 Siikalatvan, Haapaveden ja Pyhännän liikenneturvallisuussuunnitelmat 3.10.2014 2 Alustavat liikenneympäristön parantamisesitykset

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 2/2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 2/2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Asukaskyselyn tuloksia 2/2013 Kalvosarjan sisältö Taustatietoja Vastausmäärät ja vastaajien taustatietoja Liikkuminen ja liikennekäyttäytyminen

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Yleisötilaisuus 23.10.2013 Mäntsälä Liikennejärjestelmäasiantuntija Päivi Ylipaavalniemi, Uudenmaan ELY-keskus 24.10.2013 Uudenmaan ELY-keskus Muodostettiin 1.1.2010 yhdistämällä

Lisätiedot

Liikennevalo-ohjatut suojatiet: Tekevätkö liikennevalot suojatiestä turvallisemman?

Liikennevalo-ohjatut suojatiet: Tekevätkö liikennevalot suojatiestä turvallisemman? Liikennevalo-ohjatut suojatiet: Tekevätkö liikennevalot suojatiestä turvallisemman? Perinteisesti arvellaaan, että liikennevalo-ohjatut suojatiet ovat turvallisempia kuin ilman liikennevaloja olevat suojatiet.

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 155 13.08.2014. 155 Asianro 1298/08.00.00/2012

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 155 13.08.2014. 155 Asianro 1298/08.00.00/2012 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2014 1 (1) 155 Asianro 1298/08.00.00/2012 Niiralankadun katusuunnitelmamuutoksen hyväksyminen Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Taustaa

Lisätiedot

Puumala. Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma

Puumala. Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma Puumala Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma 20.12.2013 Onnettomuusanalyysi Tarkastelussa käytettiin kunnan alueelta vuosina 2008-2012 poliisin tietoon

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

Mopon paikka liikenneympäristössä. Ari Liimatainen, Liikennevirasto Reijo Vaarala, Ramboll Finland Oy 22.5.2013

Mopon paikka liikenneympäristössä. Ari Liimatainen, Liikennevirasto Reijo Vaarala, Ramboll Finland Oy 22.5.2013 Mopon paikka liikenneympäristössä Ari Liimatainen, Liikennevirasto Reijo Vaarala, Ramboll Finland Oy 22.5.2013 Mopokanta ja mopo-onnettomuudet Mopokanta on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana monin

Lisätiedot

Poliisin rooli paikallisessa liikenneturvallisuussuunnittelussa ja liikennejärjestelyissä

Poliisin rooli paikallisessa liikenneturvallisuussuunnittelussa ja liikennejärjestelyissä Poliisin rooli paikallisessa liikenneturvallisuussuunnittelussa ja liikennejärjestelyissä Karhukuntien liikenneturvallisuus- ja koulukuljetusseminaari 4.10.2012 Tuomo Katajisto komisario Satakunnan poliisilaitos

Lisätiedot

NORDENSKIOLDINKADUN KATUSUUNNITELMA (piirrokset 29866_1 ja 29866_2)

NORDENSKIOLDINKADUN KATUSUUNNITELMA (piirrokset 29866_1 ja 29866_2) HELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY MUISTUTUS PL 81 00531 HELSINKI pj@hepo.fi 23.6.2011 www.hepo.fi Epävirallinen muistutus alueen katu- ja liikennesuunnittelijoille Helmer Berndtson Kaisa Lahti Marek Salermo

Lisätiedot

ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness

ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness Lähiympäristö ja siinä liikkuminen (pitkä kyselylomake) Tässä lomakkeessa kysytään käsityksiänne asuntonne lähiympäristöstä

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Kalvosarjan sisältöteemat Onnettomuuskehitys yleisesti Onnettomuuksien osalliset osallisten kulkutapa osallisten

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma. Asukaskyselyn tulokset 21.2.2013

Ylä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma. Asukaskyselyn tulokset 21.2.2013 Ylä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma Asukaskyselyn tulokset 21.2.2013 KALVOSARJAN SISÄLTÖ YHTEENVETO PERUSTIETOJA KYSELYSTÄ JA VASTAAJISTA LIIKKUMINEN JA LIIKENNEKÄYTTÄYTYMINEN Eri kulkutapojen

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Rakennetun ympäristön esteettömyys Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Fyysinen esteettömyys Jne. Tiedonsaannin esteettömyys Saavutettavuus

Lisätiedot

Juuso Kautiainen ESTEETTÖMYYSKYSELY KOKKOLAN ASUNTOMESSUALUEELLE

Juuso Kautiainen ESTEETTÖMYYSKYSELY KOKKOLAN ASUNTOMESSUALUEELLE Juuso Kautiainen B ESTEETTÖMYYSKYSELY KOKKOLAN ASUNTOMESSUALUEELLE B: Ajankohtaista - Aktuellt Juuso Kautiainen ESTEETTÖMYYSKYSELY KOKKOLAN ASUNTOMESSUALUEELLE Centria ammattikorkeakoulu 2013 1 JULKAISIJA:

Lisätiedot

Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006. Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy

Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006. Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006 Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy Tausta ja tavoitteet Viiden Elsa-kuntahankkeen esittely samassa julkaisussa Koottuna perustiedot

Lisätiedot

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA ESIPUHE Työn tavoitteena oli laatia aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien

Lisätiedot

Otteet Otteen liitteet

Otteet Otteen liitteet Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/2012 1 (5) 304 Viilarintie välillä Viikintie - Holkkitie, nro 29955/1-3 ja Viikintie Viilarintien kiertoliittymän kohdalla, nro 29956/1, katusuunnitelmien hyväksyminen,

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Jalan ja pyörällä. Sisältö: Kuljet sitten jalan, pyörällä tai autolla, liikennesäännöt on syytä hallita.

Jalan ja pyörällä. Sisältö: Kuljet sitten jalan, pyörällä tai autolla, liikennesäännöt on syytä hallita. Jalan ja pyörällä 1 Sisältö: Jalan ja pyörällä... 3 Omilla teillä... 4 Pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain... 4 Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä... 5 Pyöräkaistalla ajaminen... 5 Kävelykatu ja pihakatu...

Lisätiedot

Sinä, mopo ja liikenne

Sinä, mopo ja liikenne Sinä, mopo ja liikenne Liikenteessä oleminen on yllättävän monitahoinen asia. Mopoilijan on jatkuvasti otettava huomioon muut tienkäyttäjät ja se millaisessa liikenneympäristössä hän liikkuu. Mopoilijan

Lisätiedot

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY Kuntien liikenneturvallisuustyö Lain edellyttämää asukkaiden hyvinvoinnin

Lisätiedot

TURVALLISESTI KAUPUNGILTA KOTIIN JOUKKOLIIKENTEEN TURVALLISUUS

TURVALLISESTI KAUPUNGILTA KOTIIN JOUKKOLIIKENTEEN TURVALLISUUS TURVALLISESTI KAUPUNGILTA KOTIIN JOUKKOLIIKENTEEN TURVALLISUUS Näkökulmia joukkoliikennevälineiden turvallisuushaasteisiin ja matkustajien ja kuljettajien turvallisuuden parantamiseen Sami Aherva Helsingin

Lisätiedot

Pyhtää: Alue 1 Vastaajia 12

Pyhtää: Alue 1 Vastaajia 12 EK-ARTU -hanke Arjen turva kysely Pyhtää: Alue 1 Vastaajia 12 Myllykylä 2, Siltakylä 10 7.2.2013 1 Taustatietoja vastaajista (12) Naisia vastaajista 8 Miehiä vastaajista 4 Vastaajien ikäjakauma Alle 15-vuotiaat

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Porissa

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Porissa Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Porissa Kevyen liikenteen olosuhteet Porissa o o o o o o o Kattava kevyen liikenteen verkosto: kevyen liikenteen väyliä 289 km Vuosittain rakennetaan uusia kevyen liikenteen

Lisätiedot

TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET TULEVAISUUDESSA

TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET TULEVAISUUDESSA TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET TULEVAISUUDESSA Katujen kunnossapidon osalta tulevaisuudessa tulisi panostaa eniten kevytväylien auraukseen ja hiekoitukseen, ajoratojen auraukseen ja hiekoitukseen sekä asfaltin

Lisätiedot

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö Arjen turva? Läheisistä huolehtiminen vähentynyt yhteiskunta erottanut sukupolvet

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ 1. 1. JOHDANTO 5 1.1 Tausta ja tavoitteet 5 1.2 Työn sisältö ja toteutustapa 5

TIIVISTELMÄ 1. 1. JOHDANTO 5 1.1 Tausta ja tavoitteet 5 1.2 Työn sisältö ja toteutustapa 5 Kirkkonummen peruskoulujen liikenneturvallisuusselvitys 2011 TIIVISTELMÄ Kirkkonummen peruskoulujen liikenneturvallisuusselvityksen tavoitteena oli kartoittaa kunnan peruskoulujen lähiympäristöjen liikenneturvallisuuspuutteet

Lisätiedot

Arjen turva kysely. Virolahden asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 7.2.2013

Arjen turva kysely. Virolahden asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 7.2.2013 Arjen turva kysely Virolahden asukkaiden vastaukset 7.2.2013 EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 1 Vastaajia yhteensä 123 Vastaajien tausta Vastaajien lkm %-osuus vastaajista Naisia

Lisätiedot

Mäntyharju. Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma

Mäntyharju. Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma Mäntyharju Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma 20.12.2013 Onnettomuusanalyysi Tarkastelussa käytettiin kunnan alueelta vuosina 2008-2012 poliisin tietoon

Lisätiedot

MUKKULAN PERUSKOULUN LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA KEVÄT 2009. Kati Niiranen Sanna Ruponen

MUKKULAN PERUSKOULUN LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA KEVÄT 2009. Kati Niiranen Sanna Ruponen MUKKULAN PERUSKOULUN LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA KEVÄT 2009 Kati Niiranen Sanna Ruponen MUKKULAN PERUSKOULUN LIIKENNETURVALLISUUSUUNNITELMA Turvalliset koulumatkat ja lähiympäristö Oppilaat ja vanhemmat

Lisätiedot