Tekn.ltk:lle. Asia: liitteet listatekstiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tekn.ltk:lle. Asia: liitteet listatekstiin"

Transkriptio

1 Tekn.ltk:lle Yhdistetytlausunnot Asia: liitteet listatekstiin KIINTEISTÖ- JA MITTAUSTOIMEN JA KAAVOITUKSEN LAUSUNNOT VIHREÄN VALTUUSTORYHMÄN ALOITTEESEEN LUONNONHOIDON TOIMINTAMALLIN TEKEMISEKSI LAPPEENRANNNAN VIHERALUEILLE Vihreän valtuustoryhmän aloite Vihreä valtuustoryhmä esittää, että Lappeenranta tekee ohjeistuksen luonnonhoidon toimintamalliksi esimerkiksi ottaen mallia Espoon kaupungin teoksesta: Espoon luonnonhoidon toimintamalli, luonnonmukaiset viheralueet, hoito- ja asukasyhteistyö, työohje, tai Vantaan kaupungin metsänhoidon periaatteista. Lisäksi kaupungin pitää ottaa tavoitteekseen hoitaa virkistys- ja luontoarvoiltaan merkittäviä alueita jatkuvan kasvatuksen periaattein ja monimuotoisuutta tukien etenkin lähimetsissä ja virkistysalueilla. Taajama-alueilla on kaavamerkintöjen määriteltävä luonnonhoitoa vahvasti. Kun luontoarvot ovat alueella suuria, on ne tärkeä turvata suojelupäätöksin ja tarvittaessa hoitaa luontoarvojen pohjalta, kuten esimerkiksi Pappilanniemessä tehdään. Kiinteistö- ja mittaustoimen lausunto Lappeenrannan viheralueet Lappeenrannan kaupunki omistaa noin 3600 hehtaaria metsiä. Kaikki Lappeenrannan kaupungin metsät on luokiteltu viheralueiden hoitoluokkiin. Viheralueisiin kuuluvat myös rakennetut viheralueet ja avoimet viheralueet, jotka on myös luokiteltu viheralueiden hoitoluokkiin. Hoitoluokittelu määrittää alueen tulevan käsittelyn (Viherympäristöliitto ry 2007, Viheralueiden hoitoluokitus. Julkaisu 36. Helsinki).

2 Lappeenrannan kaupungin omistamilla metsäalueilla noudatettava toimintamalli 1. Asiantuntijatyöryhmä johtaa, ohjaa ja valvoo metsäsuunnittelua 2. Viheralueiden hoitoluokitukseen perustuva suunnittelu 3. Asukkaiden ja sidosryhmien kuuleminen ja osallistuminen suunnitteluun 4. Laadukas metsikkökuvioihin perustuva suunnittelu varmistaa kestävää hyvinvointia monimuotoisista metsistä 5. Taajama-alueilla urakoitsija tiedottaa ennen töiden alkua asukkaille ja asukkaat voivat vaikuttaa töiden toteutukseen 6. Taajama-alueilla töiden valmistuttua jälkipalautetta kysytään asukkailta ja toimintaa kehitetään palautteen mukaisesti 7. Metsäsuunnittelujärjestelmien muutoksen yhteydessä suunnitelmat metsätalouspalveluiden kotisivuille nähtäviksi ja asukkaiden kommentoitaviksi 1. Asiantuntijatyöryhmä johtaa, ohjaa ja valvoo metsäsuunnittelua Lappeenrannassa on valittu toimintamalli, jossa tekninen johtaja nimittää kiinteistö- ja mittaustoimen esityksestä työryhmän, mikä yhdessä suunnittelijan kanssa valmistelee uudet taajamametsä- ja metsäsuunnitelmat. Työryhmät ovat koostuneet kaupungin eri asiantuntemusta edustavista virkamiehistä. Työryhmä laatii suunnittelulle: - tiedotussuunnitelman - suunnittelun periaatteet ja tavoitteet - mahdollisen ennakkopalautesuunnitelman - asukkaiden ja sidosryhmien osallistumissuunnitelman - asiantuntijoiden kuulemissuunnitelman - vaihtoehtoiset suunnittelumallit Lisäksi työryhmä yhteistyössä suunnittelijan kanssa järjestää asukastilaisuudet ja vastaa kirjallisiin kysymyksiin. Työryhmä tutustuu myös mahdollisesti vertailukaupunkien suunnitteluun ja maastossa ongelmallisiin kohteisiin. 2. Viheralueiden hoitoluokitukseen perustuva suunnittelu Maankäytön suunnittelua ja rakentamista ohjataan Maankäyttö- ja rakennuslailla sekä lain mukaisella kaavoitusjärjestelmällä. Kaavaa laadittaessa määritetään yhdyskuntarakentamisen lisäksi myös viheralueiden sijainti, alueen pinta-ala sekä pääasiallinen käyttötarkoitus. Taajaman viheralueita ovat virkistysalueet, puistot, ulkoiluun ja urheiluun liittyvät viheralueet, avoimet niityt, pellot ja metsät, suojaviheralueet, liikennealueilla olevat viheralueet sekä kortteleiden pihat. Lisäksi viheralueisiin kuuluvat telttailuun, leirintään, siirtolapuutarha- ja palstaviljelytoimintaan varatut alueet ja hautausmaat. Viheralueita ovat

3 myös taajaman ulkopuolella olevat retkeily- ja ulkoilualueet sekä edellä esitetyistä käytön ja hoidon kannalta poikkeavat suojelualueet, joita ovat luonnonsuojelualueet ja muinaismuistoalueet. Taajaman viheralueet muodostavat parhaimmillaan monipuolisen verkoston rakennetuista, avoimista ja metsäisistä viheralueista (Viheralueiden hoitoluokitus, Viherympäristöliitto ry julkaisu 36, sivu 9.) Lappeenrannan toimintamallin mukaan kaikki viheralueet luokitellaan viheralueiden hoitoluokituksen mukaisiin luokkiin ja kuvioiden suunnittelu perustuu tähän luokitukseen. Hoitoluokkaa määritettäessä tehdään päätökset siitä, minkälaiseksi aluetta halutaan kehittää. Luokituksen avulla luodaan alueiden monipuolisuus niin alueen ilmeen, käytön kuin myös kasvillisuuden ja eläimistön elinympäristön osalta. Hoitoluokan valintaan vaikuttavat alueen luonnonominaisuudet ja asema kaupunkikuvassa, alueen käyttötarkoitus ja rakentamisaste. Lisäksi valitaan vaikuttavat hoidon laatutavoite ja intensiivisyys sekä kustannukset, joihin sitoudutaan rakentamisessa ja tulevassa hoidossa. Hoitoluokkaa määritettäessä joudutaan pohtimaan kunkin alueen kohdalla edellä mainittujen tekijöiden keskinäistä painoarvoa ja käytettävissä olevia resursseja. Viheralueiden luonnonmukaisuuksien ja käyttötarkoituksen perusteella kaavoitusvaiheessa määräytyy usein hoidon pääluokka eli onko alue rakennettua viheraluetta A, avointa viheraluetta B tai taajamametsää C. (Viheralueiden hoitoluokitus, Viherympäristöliitto ry julkaisu 36, sivu 11.) Lappeenrannan kaupungin omistamien viheralueiden ja metsien hoitoluokituspinta-alat ovat seuraavat: A Rakennetut viheralueet 112 B Avoimet viheralueet 35 Metsät: C1 Lähimetsät 450 C2 Ulkoilu- ja virkistysmetsä 980 C3 Suojametsä 180 C4 Talousmetsä 1420 C5 Arvometsä 100 ha

4 E Erityisalue 50 S Suojelualue 200 R Maankäytön muutosalue Hoidon ulkopuolella oleva alue 40 Lappeenrannan kaupungin omistama metsäala on yhteensä noin 3600 hehtaaria. Suunnittelussa huomioidaan metsien eri käytön painotukset myös ns. talousmetsäalueilla. Asemakaava-alueiden hoitoluokittelussa ei talousmetsäluokka (C4) ole yleensä lainkaan käytössä. Lähimetsiä (C1) on käsitelty ja käsitellään pääasiassa menetelmillä, jotka pitävät metsät aina peitteisinä eli puustoa uudistetaan jatkuvasti ja sitä kehitetään sen pohjalta. Joskus syntyy tilanteita, että puut joudutaan pienialaisesti poistamaan kokonaan. Silloin joudutaan poikkeamaan edellä kerrotusta. Puiden poistamiseen joudutaan esimerkiksi myrskytuhojen, puiden kuivumisen tai vaarallisen lahoamisen takia. Tällöin alueelle istutetaan uusi puusto. Ulkoilu- ja virkistysmetsien (C2) hakkuiden keinovalikoima on laajempi. Siellä käytetään myös metsänuudistamista kohteissa, jotka sitä vaativat. Metsät kasvatetaan hyvin monipuolisina ja arvokkaat monimuotoisuuskohteet jätetään käsittelyn ulkopuolelle. Suojametsiä (C3) käsitellään niin, että suojavaikutus on mahdollisimman hyvä pitkällä aikavälillä ja tämän takia keinovalikoima on varsin laaja. Talousmetsiä (C4) käsitellään hyvän metsänhoidon suositusten mukaisesti ja käytössä ovat kaikki yleisesti käytössä olevat hoito- ja hakkuumenetelmät. Näissä töissä huomioidaan kuitenkin aina metsien monimuotoisuus. Metsien uudistaminen tehdään tarkoituksenmukaisimmalla tavalla ottaen huomioon myös maisema ja muut arvot. Uudistamisessa käytetään luontaista uudistamista ja myös ns. jatkuvaa kasvatusta sopivissa kohteissa. Aina huomioidaan tiedossa olevat suojeltavat eläin- ja kasvilajit. Kaupungin metsätaloudelle on myös asetettu taloudellinen tuottovaatimus, mikä on mahdollista saavuttaa, jos huolehditaan siitä, että kaupungin koko metsäomaisuudesta riittävä määrä on talousmetsäkäytössä. Lappeenrannassa talousmetsiä on noin 40 prosenttia kokonaismetsäpinta-alasta. Taajama-alueilla ei yleensä talousmetsäluokkaa ole, koska taajamaalueiden metsien käytön painotus painottuu muihin luokkiin. Suojelualueiden eli S-merkinnällä olevien hoitoluokitusalueiden määrä on yhteensä 200 hehtaaria eli noin 6 %, mikä on varsin korkea luku. S- luokkaan luokitellut alueet koostuvat Metsälain 10 :n kohteista, muista arvokkaista luontokohteista, tulevista mahdollisista METSO-kohteista,

5 metsäsuunnittelun yhteydessä kaupungin omalla päätöksellä suojelluista kohteista ja muista kohteista. E erityisalueen ja R maankäytön muutosalueen metsiä käsitellään aina erikoisohjeiden mukaisesti. Lisäksi on alueita hoitoluokiteltu luokkaan 0, mikä on hoidon ulkopuolella oleva alue. 3. Asukkaiden ja sidosryhmien kuuleminen ja osallistuminen suunnitteluun Lappeenrannan kaupungin noudattama toimintamalli korostaa asukkaiden ajatusten ja mielipiteiden merkitystä. Toimintamalli lähtee ajatuksesta: asukkaiden Lappeenranta. Metsäsuunnittelussa ja erityisesti taajamametsien hoito- ja hakkuutöissä noudatetaan ns. vuorovaikutteista toimintatapaa, jossa asukkaille kerrotaan suunnittelusta ja metsätöistä ennakkoon ja he voivat antaa palautetta. Kiinteistö- ja mittaustoimi katsoo, koska lainsäädäntö ei tunne mitään erityisiä säännöksiä metsäsuunnitelmien esittelystä asukkaille, että nyt toteutettu toimintatapa, jossa virkamiestyöryhmä valmistelee yhdessä suunnittelijan kanssa metsäsuunnitelman, suunnitelmaa esitellään avoimissa tilaisuuksissa, osallistujilla on palautteenantomahdollisuus, palautteet käsitellään, sidosryhmillä on lausunnonantomahdollisuus ja nämä kaikki esitellään päättäjille, on toimiva ja demokraattinen toimintatapa ja mahdollistaa riittävän vuorovaikutteisuuden. Lappeenrannassa noudatettu avoin menettelytapa noudattaa maankäytönsuunnittelussa Maankäyttö- ja rakennuslakiin kirjattua menettelyä, jossa virkamiestyönä laadittu asemakaavaluonnos asetetaan ennakkokuulemiseen. Ennakkokuulemisesta saadut palautteet huomioidaan, minkä jälkeen asemakaavaluonnos lähtee eteenpäin päätöksentekoprosessissa. Metsäsuunnittelussa noudatetaan asemakaavaprosessia vielä pidemmälle vietynä. Asukaskyselyt suunnittelun yhteydessä toteuttavat lähidemokratiaa ja niissä asukkaat pääsevät vaikuttamaan konkreettisesti asuinalueensa ympäristöön. Kyselytulosten perusteella puistojen ja metsien hoidon suunnittelijat näkevät suoraan asukkaiden toiveet ja pystyvät näin niitä toteuttamaan. Asukastoiveiden huomioon ottaminen ja onnistunut vuorovaikutus on myös suunnitelmista päättävien poliitikkojen mielestä esiarvoisen tärkeää. Tärkeimmät metsien käsittelyyn vaikuttavat sidosryhmät ovat: asukasyhdistykset, ELY-keskus, Suomen metsäkeskus, riistanhoitoyhdistykset ja piirit, erilaiset alueelliset seurat kuten Lauritsala Seura, kyläyhdistykset, Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys, Biologian ja maantiedon opettajat ja luontojärjestöt.

6 Sidosryhmien kuulemista pidetään hyvin tärkeänä, koska sidosryhmillä on usein lisätietoja, joiden huomioiminen on onnistumisen kannalta välttämätöntä. Sidosryhmät voivat lähettää palautetta aivan samoin kuin asukkaat koko suunnittelu- ja toteutusprosessin ajan. 4. Laadukas metsikkökuvioihin perustuva suunnittelu varmistaa kestävää hyvinvointia monimuotoisista metsistä Lappeenrannan metsien suunnittelua edeltää tarjouskilpailu, jossa valitaan etukäteen annettujen kriteereiden ja pisteytyksen perusteella kokonaisvaltaisesti paras tarjous. Suunnittelijalta edellytetään riittäviä referenssejä ja hyvää perehtyneisyyttä metsäsuunnitteluun sekä taajamametsien olleessa kyseessä taajamametsäsuunnitteluun. Suunnittelija tekee yhteistyötä työtä valvovan ja ohjaavan työryhmän kanssa tiiviisti koko suunnitteluprosessin ajan. Suunnittelijan on mahdollista käyttää kaikkea kaupungin hallinnassa olevaa luonto- ja muuta aineistoa työnsä tukena. Kaavavalmistelun yhteydessä on usein kertynyt tarkkaa tietoa alueen maaperästä ja luonnosta. Esimerkiksi Metsälain mahdolliset 10 :n kohteet ovat tulleet esille kaavavalmistelussa. Suunnittelija hoitoluokittaa jokaisen metsikkökuvion ja näin määrittelee edellä kerrotulla tavalla sille hoidon ja käytön. Näin määräytyy kuvion käytön painotus. Kaupunkimetsiä on mahdollista suunnitella ja hoitaa sekä niiden ekologiset että virkistysarvot turvaten. Onnistuakseen tavoite vaatii pienimuotoista, kuviokohtaista suunnittelua ja toteutusta. Pelkkä kokoon tai määrään keskittyminen ei riitä, vaan huomio tulisi kiinnittää myös metsänlaatuun ja sen rakenteellisiin elementteihin. Asiantuntijoiden lisäksi asukkaiden mielipiteiden kysyminen on tärkeää. Näin kaupunkimetsien tuottamia hyvinvointipalveluita voidaan edistää myös jatkossa. Metsien suunnittelu toteutetaan aina alueen luonteen mukaisesti. Suunnittelussa sekä metsien hoito- ja hakkuutöissä huolehditaan metsien monimuotoisuudesta, maisemaseikoista ja asukkaiden toiveista. Metsälain 10 :n kohteet, Luonnonsuojelulain kohteet ja muut arvokkaat kohteet jätetään metsän käsittelyn ulkopuolelle. 5. Taajama-alueilla urakoitsija tiedottaa ennen töiden alkua asukkaille ja asukkaat voivat vaikuttaa töiden toteutukseen Lappeenrannan kaupungin noudattamassa toimintamallissa hoito- ja hakkuutyöt metsissä toteuttavat urakoitsijat. Urakoitsijat on valittu hoitotöihin urakkakilpailussa, mikä järjestetään keväisin. Tässä urakkakilpailussa kilpailutetaan kaikki kaupungin ko. vuoden metsänhoitotyöt. Työlajeina ovat: taimikonhoito, nuorenmetsänhoito,

7 raivaukset, istutukset, kylvöt, pienpuustonhoito, hakkuiden ennakkoraivaukset jne. Tarjoukset pyydetään työkohteittain, joten myös pienet metsäpalveluiden tarjoajat voivat saada työkohteita tehtäväkseen. Lisäksi on taajamametsien hoito- ja hakkuutöihin on kilpailutuksen jälkeen valittu kolmen vuoden sopimuksella vakituinen urakoitsija, joka hoitaa eteen tulevat kiireelliset työt, kuten tontti-, katulinja-, putkilinja ja muut kunnallistekniset hakkuut ja kiireelliset hoitotyöt. Omasta vakituisesta työvoimasta on metsäpalveluissa luovuttu. Muut urakoitsijat kilpailutetaan vuosittain. Taajama-alueen hoito- ja hakkuutöissä aina pyritään tiedottamaan alueen asukkaille pois lukien tilanteet, joissa poistetaan yksittäisiä vaarallisia puita. Tiedottaminen tehdään aina, kun on kyseessä isompi työmaa. Työmaaalueeseen välittömästi liittyviin kiinteistöihin jaetaan tiedote, josta käy ilmi tehtävä työ ja sen toteuttajat. Näin asukkaat voivat ottaa yhteyttä toteuttajaan ja kertoa toiveensa. 6. Taajama-alueilla töiden valmistuttua palautetta kysytään asukkailta ja toimintaa kehitetään palautteen mukaisesti Taajama-alueilla toteutetut metsänhoito- ja hakkuutyöt ovat tunteita herättäviä. Tämän takia on tarpeellista ajoittain kyselytutkimuksilla kartoittaa yleistä mielipidettä toteutetuista töistä, jotta tiedetään onko onnistuttu. Kyselytutkimuksen tulokset julkaistaan metsätalouspalveluiden kotisivuilla. Samoin kotisivuilla julkaistaan suurimmat kritiikin kohteet ja metsätalouspalveluiden vastaukset. Kaupungin metsäalueet voidaan jakaa taajamametsiin, jotka sijaitsevat asemakaavoitetuilla alueilla ja muihin metsäalueisiin, jotka sijaitsevat yleiskaava-alueilla tai/ja haja-asutusalueilla. 7. Metsäsuunnittelujärjestelmien muutoksen yhteydessä suunnitelmat metsätalouspalveluiden kotisivuille nähtäviksi ja asukkaiden kommentoitaviksi Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kiinteistö- ja mittaustoimen metsätalouspalveluiden metsätietojärjestelmä on siirtymässä T-forestjärjestelmästä ForestKIT-järjestelmään. Uudessa järjestelmässä on mahdollisuus saada suunnitelmat kotisivuille asukkaiden nähtäviksi ja kommentoitaviksi. Suunnitelmat muokataan ensin muotoon, jota jokainen pystyy tulkitsemaan. Siirtyminen ForestKIT-järjestelmään alkaa tänä vuonna.

8 Kiinteistö- ja mittaustoimen johtopäätös Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kiinteistö- ja mittaustoimen metsätalouspalvelut vastaa siitä, että kaupungilla on aina voimassa olevat metsäsuunnitelmat ja huolehtii metsien hoito- ja hakkuutöistä. Metsäsuunnittelussa ja erityisesti taajamametsien hoito- ja hakkuutöissä noudatetaan ns. vuorovaikutteista toimintatapaa, jossa asukkaille kerrotaan suunnittelusta ja metsätöistä ennakkoon ja he voivat antaa palautetta. Edellä kerrottu toimintamalli on tuottanut hyviä tuloksia, koska metsiä on lähes aina pystytty hoitamaan ja hakkaamaan teknisen lautakunnan hyväksymien suunnitelmien mukaisesti. Lappeenrannan kaupungin metsiä käsitellään monipuolisesti lakien ja asetusten säätämällä tavalla huomioiden luonto ja asukkaat. Myös jatkossa asukkaiden arvot ja mielipiteet ovat hyvin erilaisia ja aina tulee olemaan asukkaita, jotka ovat tyytymättömiä toteutettuihin toimenpiteisiin. Lappeenrannan kaupungin metsätalouspalveluiden toteuttamista töistä on tehty kaksi opinnäytetyötä. Johanna Kuikan työ vuonna 2008, joka käsitteli Taajamametsien hoitoa Lappeenrannan länsialueen asukasyhteistyön osana ja Silja Ahosen työ vuonna 2010, joka käsitteli Asukkaiden mielipiteitä Lappeenrannan kaupungin Kanavansuun - Laihian, Kivisalmen ja Nuijamaan taajamametsien hoitoa ja hakkuita. Metsätalouspalveluiden toimintatapaa on parannettu opinnäytetöissä saadun palautteen perusteella. Lappeenrannan kaupungin metsätalous on edistyksellistä ja siinä toteutetaan uusimpia toimintatapoja asukkaiden kuulemisessa esim. ennakkokuulemista ennen suunnittelua ja myös metsänkäsittely on monipuolista sisältäen kaikki käsittelymuodot jatkuvasta kasvatuksesta tehokkaaseen energiapuun korjuuseen. Metsissä liikkumisella on myönteiset terveysvaikutukset ihmisiin ja koska ihmisten mieltymykset ovat erilaisia, on varminta hoitaa metsiä monipuolisesti, jotta mahdollisimman moni löytää metsistä oman mielipaikkansa. Tärkeintä on saada metsät siihen kuntoon, että ne houkuttelevat asukkaita luokseen. Tutkimusten mukaan harvennetut valoisat metsät vetävät liikkujia parhaiten ja samalla niistä voi löytää myös sieniä ja marjoja. Hoidetut metsät houkuttelevat parhaiten myös turisteja tutustumaan suomalaiseen luontoon. Hyvät kulku-urat, nuotiopaikat, laavut ja istumapaikat maisemakohdissa varmistavat, ettei maasto kulu liikaa ja jätehuolto on mahdollista hoitaa. Metsien monipuolisuuden luontoarvoineen varmistaa myös kaupungin kuuluminen PEFC -sertifikaattiin, jonka kriteerit ovat pohja kaupungin

9 metsien hoidon laatujärjestelmälle. Kriteerien pohjalta on laadittu metsänhoitotöiden laatujärjestelmä. Kiinteistö- ja mittaustoimi katsoo, että uudella kaavamaisella metsien tai luonnonhoidon toimintamallilla ei ole selvää lisäarvoa, jotta se vastaisi siihen kuluvaa panostusta. Kyselyin saamamme vastaukset osoittavat, että muiden kaupunkien kokemukset vastaavista toimintamalleista eivät ole vastanneet niille asetettuihin tavoitteisiin. Kiinteistö- ja mittaustoimi esittää, että Lappeenrannan kaupunki noudattaa edelleen edellä kerrottua toimintatapaa ja se esitellään jatkossa metsätalouspalveluiden kotisivuilla. Kaavoituksen lausunto 1. Luonnonhoitomalli ja kaavoitus Lappeenrannan Teknisen toimen Kaavoitus vastaa kaupungin maankäytön suunnittelusta sekä yleis- että asemakaavatasoilla. Kaavoituksella osoitetaan mm. asuin- ja työpaikkojen sekä liikenteen ja viheralueiden sijoittuminen kaupungissa. Maankäytön suunnittelun vaikutukset yhdyskunnan toimivuuteen, terveellisyyteen, viihtyisyyteen ja ekologiseen kestävyyteen ovat sekä suoria että välillisiä. Kaavoituksella pyritään kehittämään yhdyskuntaa, ratkaisemaan todettuja ongelmia, varautumaan tulevaisuuden muutoksiin, ohjaamaan ympäristömuutoksia sekä säilyttämään ympäristön arvokkaita ominaispiirteitä. Lappeenrannan Teknisen toimen Kaavoituksessa valmistellaan myös maisematyöluvat. 2. Maankäytön suunnittelun periaatteita ja tavoitteita Kaavoituksessa suunnittelun periaatteisiin kuuluu luontoarvojen ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja edistäminen. Luonnon monimuotoisuuden kannalta viheryhteyksien säilyttäminen kaupunkien alueilla on tärkeää. Yhtenä tärkeänä lähtökohtana on turvata luonnon säilyminen myös taaja-asutuksen keskellä siten, että alueilta on yhteys laajemmille luonnon ydinalueille. Näin saadaan luotua kaupungin alueelle toimiva ekologinen verkosto. Luontoalueet voivat olla joko hoidettuja tai luonnontilaisia, riippuen paljolti alueen luonnon olosuhteista, käyttötarpeesta ja alueen toteuttamismahdollisuuksista. Alueen nykytilanne huomioidaan kaavasuunnittelussa lähtökohtaisesti. Olemassa olevaa luontoa pyritään säilyttämään ja suojelemaan kaavoituksen avulla. Luontoarvojen turvaamisen lisäksi maankäytön suunnittelun yhtenä keskeisenä tavoitteena on suunnitella riittävät ja laadullisesti monipuoliset viher- ja virkistysalueet asukkaiden käyttöön. Alueiden valinnassa kiinnitetään huomiota mm. eri toimintojen sijoittumiseen, luonnon

10 ydinalueisiin, eläinten kulkureitteihin, suojelukohteisiin, sujuviin kevyen liikenteen yhteyksiin sekä luonto- ja maisema-arvoihin. 3. Ekologinen verkosto Ekologinen verkosto muodostuu luonnon ydinalueista ja ekologisista yhteyksistä. Luonnon ydinalueet ovat rauhallisia yhtenäisiä laajoja metsäalueita, joilla ihmisen vaikutus on vähäinen. Kaupunkiympäristössä luonnon ydinalueet ovat metsäalueita ja puistoja, jotka pystyvät tarjoamaan eläimille pysyviä elinalueita. Ekologisen verkoston toimiminen ja säilyminen varmistetaan kaupungissa yleiskaavatasolla. Suunnittelussa tulee tunnistaa laajat yhtenäiset luonnon ydinalueet, jotka luovat ekologisen verkoston perustan. Lisäksi kaupunkialueella on erikokoisia ja -tyyppisiä suojelu- ja luontoalueita, jotka voivat olla luonteeltaan luonnontilaisesta alueesta aina rakennettuihin puistoihin. Ekologisen verkoston toimivuus varmistetaan säilyttämällä eri luonto- ja puistoalueiden välille riittävät ekologiset yhteydet. Ekologiset yhteydet poikkeavat luonteeltaan pelkistä viheryhteyksistä siten, että ne mahdollistavat eläinten liikkumisen alueelta toiselle. Tämä edellyttää sitä, että yhteys on riittävän leveä. Haja-asutusalueella ekologiset yhteydet ovat metsäkäytäviä ja metsäketjuja, joiden kautta eläimet voivat siirtyä alueelta toiselle. Kaupunkialueella hyvin kapeakin viheryhteys tai rakennetun alueen reunalle jäänyt joutomaa riittää eläinten liikkumiseen. 4. Viher- ja virkistysalueverkosto Virkistysalueverkoston rakenne suunnitellaan yleiskaavatasolla. Yleiskaavan suunnittelussa on olennaista selvittää sujuvat ja yhtenäiset reitit, jotka palvelevat alueen yhteystarpeita luontevasti. Verkostoon pyritään liittämään niin tärkeät urheilu- ja ulkoilualueet kuin muutkin virkistäytymisen kannalta tärkeät kohteet ja alueet. Kaavoituksessa asutuksen läheiset alueet, niin metsät kuin avoimetkin alueet kuten pellot ja niityt pyritään ottamaan huomioon suunnittelussa ja osoittamaan niitä virkistyskäyttöön. Asutuksen lähiviheralueille usein osoitetaan myös varaukset ulkoilureiteille ja rakennettaville kevyen liikenteen väylille. Suunnittelussa pyritään ajattelemaan viheralueverkostoa erilaisten luontoalueiden muodostamana kokonaisuutena, jossa sujuvat kulkuyhteydet yhdistävät luonteeltaan erilaisia viher- ja virkistysalueita toisiinsa. Osa viheralueista voi olla varattu myös muuhun käyttöön kuin virkistäytymiseen. Esimerkiksi suojaviheralueet voivat sijaita isojen teiden varrella, melualueella. Viheralueelle voidaan rakentaa myös usein yhdyskuntateknisen huollon varauksia. Viheralueelle voi sijoittua myös mm. meluvalli tai viheraluetta voidaan käyttää maanläjitysalueena. Toisaalta esim. maanläjitysaluetta voidaan hyödyntää läjityksen loputtua myös virkistysalueena ja rakentaakin se siihen käyttötarkoitukseen. Virkistysalueverkoston kannalta arvokkaat luontoalueet pyritään kaavoissa merkitsemään siten, ettei virkistyskäyttö haittaa arkoja luontoalueita. Kaavasuunnittelussa virkistyskäyttö pyritään ohjaamaan alueille, joiden

11 luonto kestää virkistyskäytön paineen ja kulutuksen. Ulkoilureittejä pyritään kaavoituksella myös sijoittamaan maisema, luonnonarvot ja myös mm. maastonmuodot huomioiden. Ulkoilureittien sijoittelulla ja rakentamisella pystytään myös ohjaamaan liikkumista ulkoilualueilla ja näin suojelemaan myös tiettyjä luontoalueita. Rakennettujen reittien avulla myös hyvin luonnontilaisia alueita voidaan säilyttää laajemman viheralueen sisällä varsinkin, jos alueet jäävät sivuun pääreiteiltä. Siellä missä käyttöpaine on suurin ulkoiluun ja virkistykseen suunniteltujen alueiden ja reittien tulee olla pääosin hoidettuja. Näin pystytään lisäämään alueiden käytön turvallisuutta. 5. Yleis- ja asemakaavat Kaavatasosta riippuen suunnittelun tarkkuus vaihtelee. Yleiskaavoituksessa tutkitaan ja suunnitellaan laajempia aluekokonaisuuksia ja pääyhteyksiä. Asemakaavoituksessa tarkennetaan alueiden suunnittelua ja määritellään myös tarkemmin ympäristön laatua. Asemakaavoituksen yhteydessä voidaan laatia myös aluekokonaisuuden rakentamiseen liittyviä rakentamistapaohjeita, joissa voidaan ottaa tarkemmin kantaa myös kaavaalueeseen liittyvien viheralueiden hoitoon. Esimerkiksi uuden asuinalueen kaavoituksen yhteydessä voidaan tehdä erilliset rakentamistapaohjeet, joissa annetaan ohjeita talojen rakentamisesta, tonttien viherrakentamisesta sekä myös yleisten katu- ja viheralueiden hoidosta. Ohjeilla pyritään mm. liittämään uusi asuinalue luontevasti viereiseen viheralueeseen. 6. Kaavamerkinnät Kaavamerkinnöillä ei yleensä oteta kantaa viher- ja virkistysalueiden hoitoon. Kunkin alueen tarkempi suunnittelu tapahtuu joko puisto- ja viheraluesuunnittelun tai metsäalueiden hoitosuunnitelmien laatimisen yhteydessä. Kaavamerkinnöillä otetaan kantaa luontoalueiden hoitoon yleisellä tasolla esimerkiksi ranta-alueilla tai asuinalueen kortteli- ja tonttialueilla. Tuolloin käytetään merkintöinä esimerkiksi luonnontilaisena säilytettävä alueen osa, puin ja pensain istutettava alueen osa. Olemassa oleva puusto tulee säilyttää. Asemakaavoissa voidaan käyttää myös erilaisia luontoarvoja säilyttäviä merkintöjä. Luontoarvoja säilyttävien lakien, kuten luonnonsuojelulaki, metsälaki ja vesilaki, mukaiset suojelun edellytykset täyttävät luontokohteet merkitään sekä yleis- että asemakaavoihin suojelumerkinnöin. Kohteen arvosta riippuen merkintänä voidaan käyttää suojelualue- tai suojelukohteen rajaus -merkintää. Nämä kaavoihin merkityt varaukset huomioidaan myös alueiden metsäsuunnitelmia laadittaessa. Yleiskaavoissa luontoalueiden kaavamerkintöinä käytetään virkistys- ja ulkoilualueilla esim. virkistysalue (V), lähivirkistysalue (VL), urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU), retkeily- ja ulkoilualue (VR) ja maa- ja metsätalousalueilla esim. maa- ja metsätalousvaltainen alue (M), maisemallisesti arvokas peltoalue (MA), maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU), maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Lisäksi luontoalueet voidaan merkitä erityisalueina esim. suojaviheralue (EV), suojelualue (S), luonnonsuojelualue (SL) ja muinaismuistoalue (SM).

12 Kukin aluevarausmerkintä ohjaa ja rajoittaa omalla tavallaan alueen käyttöä ja myös sen hoitoa. Esimerkiksi ranta-alueella yleiskaavassa voidaan antaa myös luonnon ja maiseman hoitoa ohjaavia määräyksiä, esimerkiksi yleisiä ohjeita metsänhoitotoimenpiteistä esim. rakennuspaikan rantapuusto tulee säilyttää mahdollisimman luonnonmukaisena. Aluevarausten lisäksi kaavoissa voidaan antaa myös kohdemerkintöjä esim. arvokas luontoalue, kulttuurimaisemallisesti arvokas alue ja arvokas luontokohde. Asemakaavan merkinnät ovat tarkempia ja yksityiskohtaisempia kuin yleiskaavojen kaavamerkinnät. Asemakaavamerkinnät ovat kuitenkin nekin yleispiirteisiä eikä niissä anneta tarkkoja alueiden hoitoa koskevia määräyksiä. Asemakaavoissa tyypillisiä viheralueiden kaavamerkintöjä ovat lähivirkistysalue (VL), puisto (VP) ja suojaviheralue (EV). Lisäksi käytetään erilaisia luontoalueiden säilyttämistä ja hoitoa koskevia merkintöjä kuten esim. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeänä ympäristönä säilytettävä alueen osa, Alueen osa, jossa olemassa oleva puusto tulee säilyttää. Alueen puusto tulee säilyttää tai hoitaa niin, että liito-oravan pesäpuut ja niitä suojaavat puut sekä liikkumisen kannalta riittävä puusto säilyy., Istutettava alueen osa, jolla olemassa oleva puusto on säilytettävä tai vaiheittain uusittava. Alueen osa, jolla on istutettava tai säilytettävä puista ja pensaista tiheä reunavyöhyke. Säilytettävä puurivi. Kaavamerkinöillä ei oteta kuitenkaan tarkemmin kantaa esim. metsäisen alueen metsätyyppiin ja siitä seuraaviin parhaisiin hoitotoimenpiteisiin. Kaavoituksessa viher- ja virkistysalueita suunnitellaan toiminnallisuuden ja niiden käytettävyyden kannalta, huomioiden kunkin alueen maisemalliset ominaisuudet, visuaalinen ympäristö ja niiden erilaiset luontoarvot. 7. Maisematyölupa ohjauskeinona Lappeenrannan kaavoitusosasto vastaa maankäytön suunnittelun ohella maisematyölupapäätösten valmistelusta. Kaavojen lisäksi myös maisematyöluvilla voidaan ohjata kaava-alueiden luonnon käsittelyä arvokkaiden luonnonympäristöjen ja maisemakuvan säilyttämiseksi. Tällaisia maisemallisesti merkittäviä, maisematyöluvan vaativia toimenpiteitä ovat esimerkiksi puiden kaataminen ja maa-ainesten läjittäminen. Maanomistajan on oltava aina ennen maisemaa muuttavien toimenpiteiden suorittamista yhteydessä kaavoitukseen. Yleiskaavoissa maisematyöluvan tarve voidaan osoittaa kaavamerkinnöillä sekä tiettyjä alueita koskevilla erillisillä kaavamääräyksillä. Asemakaava-alueilla maisemakuvaan vaikuttavia toimenpiteitä varten on aina haettava maisematyölupa. Vaikutuksen suuruus arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Tiheästi asutulla tai arvokkaita luontoarvoja omaavalla alueella toimenpiteiden vaikutusta tarkastellaan ja ohjataan tarkemmin kuin metsätalousalueella. Alueella, jolla on voimassa asemakaava tai yleiskaava, maisematyölupa on myönnettävä, jollei toimenpide vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen taikka turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Maisematyölupamenettelyn tarkoituksena on varmistaa luonnonarvojen ja

13 maisema-arvojen säilyminen niin, että maanomistaja pystyy kuitenkin hyödyntämään kiinteistöä itselleen sopivalla tavalla. Maisematyöluvalla on ohjaava rooli. Maisematyölupien ehdoissa määritellään mitä toimenpiteitä kiinteistöillä voidaan suorittaa sekä tarvittaessa velvoitetaan kiinteistönomistajat alueiden jälkihoitoon. Maisematyölupien myöntämisessä huomioidaan Metsäkeskus Tapion hyvän metsänhoidon ohjeet, joiden mukaisesti lupapäätöksissä osoitetaan muun muassa puiden kaatamisen yhteydessä rannoille ja kosteikoille jätettävät riittävät suojavyöhykkeet. Valmistelussa otetaan myös huomioon ympäristönsuojelunäkökulmat Lappeenrannan seudun ympäristötoimen lausuntojen mukaisesti. 8. Kaavoitus ja luonnonhoito Taajama-alueen viheralueet ovat luonteeltaan hyvin moninaisia: osa viherkaistoista tarjoaa visuaalista suojaa, osaa käytetään kulkuyhteyksinä ja osa alueista on laajempia tarjoten erilaisia luontokokemuksia liikkujalle. Maankäytön suunnittelun kannalta on tärkeää, että luonto- ja virkistysalueita on riittävästi ja ne ovat helposti saavutettavissa. Luontotyypiltään ja hoitotavaltaan alueet voivat olla hyvinkin erilaisia. Ihanteena usein pidetään kuitenkin metsäistä aluetta. Maankäytön suunnittelun näkökulmasta virkistyskäytön kannalta on olennaista turvata riittävät, turvalliset, toiminnoiltaan ja myös luonnoltaan monipuoliset aluevaraukset ja luontevat niitä yhdistävät kulkuyhteydet. Maankäytön suunnittelulla on tärkeätä turvata alueen asukkaille luontokokemuksia, virkistäytymispaikkoja (sekä luonnontilaisia että rakennettuja), turvallisia kulkuyhteyksiä ja paikkoja joissa voi hengähtää. Parhaillaan virkistysalueet pystyvät tarjoamaan kaikkea tätä. Kaavoituksen johtopäätös Maankäytön suunnittelun näkökulmasta, virkistyskäytön ja ekologisen verkoston kannalta, on olennaista turvata riittävät, turvalliset, toiminnoiltaan ja luonnoltaan monipuoliset aluevaraukset ja luontevat niitä yhdistävät yhteydet. Kaavamerkinnöillä voidaan ottaa kantaa luontoalueiden hoitoon yleisellä tasolla, mutta kaavoituksen yhteydessä ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista määrätä tarkasti alueiden hoitotapaa. Kaava on liian kankea ja hidas työkalu tarkempaan, viherympäristön yksityiskohtaista laatua ja hoitoa koskevaan suunnitteluun.

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset

Lisätiedot

MEKA-hanke. Alustavia huomioita hankkeesta Harry Berg

MEKA-hanke. Alustavia huomioita hankkeesta Harry Berg MEKA-hanke Alustavia huomioita hankkeesta 4.1.2016 Harry Berg Hankkeen lähtökohdat Metsämaa kaavoituksessa (MEKA) hankkeen tarkoituksena on kehittää kaavoitusta ja sen ohjausta metsämaahan kohdistuvan

Lisätiedot

Metsäsuunnitelma ns. vanhan Lappeenrannan haja-asutusalueen metsille vuosille 2013-2022

Metsäsuunnitelma ns. vanhan Lappeenrannan haja-asutusalueen metsille vuosille 2013-2022 Tekninen lautakunta 119 03.04.2013 Metsäsuunnitelma ns. vanhan Lappeenrannan haja-asutusalueen metsille vuosille 2013-2022 440/10.03.01.10.00/2013 TEKLA 119 Valmistelija/lisätiedot: Kaupungingeodeetti

Lisätiedot

MRL:n toimivuusarviointi 2011-2013

MRL:n toimivuusarviointi 2011-2013 Kaavoitus ja metsien käsittely MRL:n toimivuusarviointi 2011-2013 MRL tuli voimaan 1.1.2000 Arvioitu vuosina 2001 ja 2002 sekä 2005 HO: Ympäristöministeriö toteuttaa maankäyttö- ja rakennuslain uuden kokonaisarvioinnin

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Maisematyöluvat. Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen

Maisematyöluvat. Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen Maisematyöluvat Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen 10.3.2015 Maisematyölupavelvollisuus Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 128 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan maisemaa muuttavaa rakennustyötä, puiden

Lisätiedot

Metsätalous ja kaavoitus Suomen metsäkeskus

Metsätalous ja kaavoitus Suomen metsäkeskus Metsätalous ja kaavoitus Suomen metsäkeskus Mika Salmi, Projektipäällikkö 10.10.2017 Metsätalous ja kaavoitus hanke Suomen metsäkeskus Hankeaika on 1.3.2017 31.12.2018 Hanke tukee Kansallisessa metsästrategiassa

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus

Suomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus Suomen metsäkeskus Pirkanmaan alueyksikkö Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus Metsälaki ja lain valvonta kaavoitusalueiden metsien käsittelyssä Reijo Suninen, esittelijä UKK-instituutti 18.4.2013

Lisätiedot

Mielakan metsäilta

Mielakan metsäilta Mielakan metsäilta 19.4.2017 26.6.2017 Kouvolan kaupunki Kodikas Kiehtova Kehittyvä Kysely auki 30.4.2017 saakka osoitteessa www.kouvola.fi/taajamametsat 26.6.2017 Sanna Laukkanen 2 26.6.2017 Sanna Laukkanen

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN METSÄSTRATEGIA JA HOITO- JA KÄYTTÖLUOKITUS

KIRKKONUMMEN KUNNAN METSÄSTRATEGIA JA HOITO- JA KÄYTTÖLUOKITUS 1(12) KIRKKONUMMEN KUNNAN METSÄSTRATEGIA JA HOITO- JA KÄYTTÖLUOKITUS 2(12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Metsästrategia.,...3 1.1 Päämäärät..,... 3 2. Toimintaperiaatteet. 3 2.1 Metsien käyttö- ja hoitoluokitus...

Lisätiedot

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitus ja metsätalous -infotilaisuus Turku 13.3.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Sisältö Kaavoitusjärjestelmä Maankäyttö-

Lisätiedot

Vihreiden aloite 100 metsähehtaarin suojelemiseksi Lappeenrannan kaupungin metsissä Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi

Vihreiden aloite 100 metsähehtaarin suojelemiseksi Lappeenrannan kaupungin metsissä Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi Tekninen lautakunta 18 25.01.2017 Vihreiden aloite 100 metsähehtaarin suojelemiseksi Lappeenrannan kaupungin metsissä Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi 1074/00.02.04.00/2016 TEKLA 18 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

Maankäyttö ja rakennuslain muutos sekä kaavojen oikeusvaikutukset metsätaloudessa

Maankäyttö ja rakennuslain muutos sekä kaavojen oikeusvaikutukset metsätaloudessa Maankäyttö ja rakennuslain muutos sekä kaavojen oikeusvaikutukset metsätaloudessa Ajankohtaista kaavoituksessa Suomen metsäkeskuksen kaavoituskoulutus metsäalan toimijoille Niina Riissanen 7.4.2017 10.4.2017

Lisätiedot

Viheralueiden hoitoluokitus taajama-alueiden maankäytön ja viheralueiden suunnittelussa

Viheralueiden hoitoluokitus taajama-alueiden maankäytön ja viheralueiden suunnittelussa Viheralueiden hoitoluokitus taajama-alueiden maankäytön ja viheralueiden suunnittelussa Kuntametsien suunnittelun tiekarttahankkeen väliseminaari 30.5.2007 Bjarne Häggman 19.7.2007 1 Viheralueiden hoitoluokitus

Lisätiedot

Vihreiden valtuustoaloite 100 metsähehtaarin suojelemiseksi Lappeenrannan kaupungin metsissä Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi

Vihreiden valtuustoaloite 100 metsähehtaarin suojelemiseksi Lappeenrannan kaupungin metsissä Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi Tekninen lautakunta 18 25.01.2017 Kaupunginhallitus 54 06.02.2017 Kaupunginvaltuusto 20 20.02.2017 Vihreiden valtuustoaloite 100 metsähehtaarin suojelemiseksi Lappeenrannan kaupungin metsissä Suomen 100-vuotisjuhlan

Lisätiedot

Metsien monikäyttösuunnitelman laadinta ja METSO-kartoitus SJ

Metsien monikäyttösuunnitelman laadinta ja METSO-kartoitus SJ Metsien monikäyttösuunnitelman laadinta ja METSO-kartoitus SJ 11.6.2014 1 Metsäpinta-ala on n. 10000 ha ( 6,5 % metsistä kaupungilla ) Kaupungin metsät ovat monikäyttömetsiä Strateginen omaisuuserä Metsätalousarvo

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNKI KOUVOLAN KESKUSTAAJAMAN VIHERALUEIDEN OSAYLEISKAAVA KAAVAMÄÄRÄYKSET - LUONNOS 13.5.2009

KOUVOLAN KAUPUNKI KOUVOLAN KESKUSTAAJAMAN VIHERALUEIDEN OSAYLEISKAAVA KAAVAMÄÄRÄYKSET - LUONNOS 13.5.2009 1 KOUVOLAN KAUPUNKI KOUVOLAN KESKUSTAAJAMAN VIHERALUEIDEN OSAYLEISKAAVA KAAVAMÄÄRÄYKSET - LUONNOS 13.5.2009 Ohjeellisten aluevarausten osalta kaavamääräysten tarkoituksena on ohjata ko.alueen metsien käsittelyä.

Lisätiedot

Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa

Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) 2008 2017 tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa LUMO seminaari 3.6.2014 Helsingin ympäristökeskus Tiina Saukkonen, luonnonhoidon

Lisätiedot

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää

Lisätiedot

Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava

Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava Kaavatilanne Kaavatilanne kiinteistöllä 418-424-0003-0088: Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava 29.3.2007 Kiinteistö on suurimmalta osin maakuntakaavassa virkistysaluetta (V) ja osaltaan taajamatoimintojen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 76 Ympäristölautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Tia Lähteenmäki,

Lisätiedot

LIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava

LIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava LIITE LIITE 11 Kuusankosken-Korian viherosayleiskaava Kouvolan keskustaajaman viherosayleiskaava Kuusankoski-Koria viherosayleiskaava Suunnittelualueen Suunnittelualueen sijainti sijainti Yleiskaavoitus

Lisätiedot

Maisematyöluvat. KAAVOITUS JA METSÄTALOUS Pori 9.1.2014

Maisematyöluvat. KAAVOITUS JA METSÄTALOUS Pori 9.1.2014 Maisematyöluvat KAAVOITUS JA METSÄTALOUS Pori 9.1.2014 130 Lupamenettelyn perusteet Rakennusluvan, toimenpideluvan, purkamisluvan ja maisematyöluvan ratkaisee kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Maisematyölupa

Lisätiedot

23.5.2012 Nuorallatanssia Nuorallatan kaupunkimetsis kaupunkim etsis

23.5.2012 Nuorallatanssia Nuorallatan kaupunkimetsis kaupunkim etsis Nuorallatanssia kaupunkimetsissä Tiina Saukkonen luonnonhoidon suunnitteluvastaava metsänhoitaja Metsä- ja viherpäivät Helsinki 2012 24. 25.5.2012 1 Nuorallatanssia kaupunkimetsissä 1. Luonnonhoidosta

Lisätiedot

Kaavoituksen vaikutukset metsätalouteen - esimerkkejä Etelä-Suomesta

Kaavoituksen vaikutukset metsätalouteen - esimerkkejä Etelä-Suomesta Kaavoituksen vaikutukset metsätalouteen - esimerkkejä Etelä-Suomesta Lapin 58. metsätalouspäivät 29.1.2016 Tuula Packalen, Hannu Hirvelä, Helena Haakana ja Kari T. Korhonen Luonnonvarakeskus 1 Lapin metsäpäivät

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2014 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 51 08.05.2014. 51 Asianro 8275/10.03.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2014 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 51 08.05.2014. 51 Asianro 8275/10.03.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2014 1 (1) 51 Asianro 8275/10.03.00/2013 Oikaisuvaatimus / Maankäyttö- ja rakennuslain 128 :n mukainen maisematyölupapäätös / Hakkuu / Kuopion kaupunki / Neulaniemi (297-401-1-155)

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Yleiskaavoitus metsäalueiden. Ismo Pölönen Oikeustieteiden laitos Itä-Suomen yliopisto

Yleiskaavoitus metsäalueiden. Ismo Pölönen Oikeustieteiden laitos Itä-Suomen yliopisto Yleiskaavoitus metsäalueiden käytön ohjauksessa Ismo Pölönen Oikeustieteiden laitos Itä-Suomen yliopisto Osahanketta koskevat julkaisut Pölönen, Ismo & Malin, Kimmo: Yleiskaavoitus metsäalueiden käytön

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 94 Teknisen lautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Sini Miettinen,

Lisätiedot

Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry:n oikaisuvaatimus koskien teknisen lautakunnan päätöstä 18.4.2012 157

Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry:n oikaisuvaatimus koskien teknisen lautakunnan päätöstä 18.4.2012 157 Tekninen lautakunta 212 12.06.2013 Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry:n oikaisuvaatimus koskien teknisen lautakunnan päätöstä 18.4.2012 157 750/10.03.01.10.00/2013 TEKLA 212 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 47. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 47. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2017 Sivu 1 / 1 247/2017 10.02.05 47 Rakennuskieltojen jatkaminen Pohjois-Espoossa rakennuskieltokartan tunnuksilla 113, 114, 115 ja 116 Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP

Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP 6.2.2015 LIITE SLL:n lausuntoon METI- työryhmän esitykseen koskien suojelualuetilaistoinnin uudistamista Suomen luonnonsuojeluliiton näkemykset on kirjattu taulukkoon pinkillä seuraavasti: S=ongelma suojelussa,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu

Lisätiedot

MAMA-TYÖRYHMÄN KANNANOTTO

MAMA-TYÖRYHMÄN KANNANOTTO MAMA-YÖRYHMÄN KANNANOO KVÄ 2012 Koskien maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) sekä muun lainsäädännön ja niitä tulkitsevan ohjeistuksen puutteita ja kehittämistavoitteita yöpaja Ympäristöministeriössä 26.11.2012

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA. Tähän tarvittaessa otsikko

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA. Tähän tarvittaessa otsikko VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA Tähän tarvittaessa otsikko PUISTOYKSIKKÖ HENKILÖSTÖRESURSSIT PUISTOTYÖNTEKIJÄT 2,5 HENKILÖÄ PUISTOTYÖNJOHTAJA 1 HLÖ KAUPUNGINPUUTARHURI

Lisätiedot

Kaavajärjestelmä, kaavamerkinnät ja määräykset, prosessi, osallistuminen. Heli Ek, Leila Kantonen, Pohjois-Savon ELY keskus 15.4.

Kaavajärjestelmä, kaavamerkinnät ja määräykset, prosessi, osallistuminen. Heli Ek, Leila Kantonen, Pohjois-Savon ELY keskus 15.4. Kaavajärjestelmä, kaavamerkinnät ja määräykset, prosessi, osallistuminen Heli Ek, Leila Kantonen, Pohjois-Savon ELY keskus 15.4.2015 16.4.2015 Esityksen rakenne Kaavajärjestelmä Suomessa Valtakunnalliset

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Hakkuukuviot opaskartalla: Hanke Kolmen hakkuukuvion metsänhakkuu seuraavasti:

Hakkuukuviot opaskartalla: Hanke Kolmen hakkuukuvion metsänhakkuu seuraavasti: RINNEKOTI-SÄÄTIÖ on hakenut maisematyölupaa (2017-1309) metsänhakkuisiin kahteen kohteeseen: osoitteiden Mäenalus 15 sekä Rinnekodintie 3-7 takana oleviin metsiin (49-430-1-84, 49-430-1-85 ja 49-430-1-112).

Lisätiedot

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen Asemakaavan sisällöstä 11.4.2013 Asemakaava: yksityiskohtaisin kaavataso Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavataso. Sillä ohjataan maankäyttöä ja rakentamista paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan,

Lisätiedot

Maisematyölupahakemus 442 Lappeen Lavolan kylän tilalle Sikosalo RN:o 1:414, Heikki Noro

Maisematyölupahakemus 442 Lappeen Lavolan kylän tilalle Sikosalo RN:o 1:414, Heikki Noro Tekninen lautakunta 430 26.11.2014 Maisematyölupahakemus 442 Lappeen Lavolan kylän tilalle Sikosalo RN:o 1:414, Heikki Noro 346/10.03.00.12/2014 TEKLA 430 Valmistelija / lisätiedot: Kaupunginarkkitehti

Lisätiedot

Metsätalouden toimijan käytännön näkökulmat metsätaloudesta kaava-alueilla. UKK-instituutti MB

Metsätalouden toimijan käytännön näkökulmat metsätaloudesta kaava-alueilla. UKK-instituutti MB Metsätalouden toimijan käytännön näkökulmat metsätaloudesta kaava-alueilla UKK-instituutti 18.3.2013 MB Oma tausta Mhy Pohjois-Pirkka, kiinteistöasiantuntija Länsi-Suomen Metsätilat Oy LKV, kiinteistönvälittäjä

Lisätiedot

Viheralueiden hoitoluokat. Akaan puistoalueiden tulevat hoitoluokat

Viheralueiden hoitoluokat. Akaan puistoalueiden tulevat hoitoluokat Viheralueiden hoitoluokat Akaan puistoalueiden tulevat hoitoluokat Mikä on viheralue? Taajaman viheralueita ovat virkistysalueet, puistot, ulkoiluun ja urheiluun liittyvät viheralueet, avoimet niityt,

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN KUNTA 1 Kirkonseudun asemakaava-alue Korttelien 65, 66 ja 68 asemakaavoitus Osallistumis- ja arvioimissuunnitelma

HÄMEENKYRÖN KUNTA 1 Kirkonseudun asemakaava-alue Korttelien 65, 66 ja 68 asemakaavoitus Osallistumis- ja arvioimissuunnitelma HÄMEENKYRÖN KUNTA 1 HÄMEENKYRÖN KUNTA KORTTELIEN 65, 66 JA 68 ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireilletulo: 30.3.2009 versio: 15.8.2011 HÄMEENKYRÖN KUNTA 2 Suunnittelualueen

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KANAVAN SEUDUN EKOLOGINEN TARKASTELU

VALKEAKOSKEN KANAVAN SEUDUN EKOLOGINEN TARKASTELU VALKEAKOSKEN KANAVAN SEUDUN EKOLOGINEN TARKASTELU LIITTYEN KAAVOITTAMISEEN Valkeakosken kaupunkisuunnittelu, 2013 Liito-orava SISÄLLYSLUETTELO 1. EKOLOGINEN KÄYTÄVÄ 1.1 Ekologisen käytävän määritelmä 2.

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa

Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa KAUPUNGIN STRATEGIA YLEISKAAVA ARKKITEHTUURIPOLIITTINEN OHJELMA HULEVESIOHJELMA VIHERALUEOHJELMA ASEMAKAAVAT RAKENNUSTAPAOHJEET GREEN CITY OSALLISTAMINEN Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa

Lisätiedot

KH 397 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh. 040 501 1561 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi

KH 397 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh. 040 501 1561 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Kaupunginhallitus 397 19.10.2015 Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin ja Lappeenrannan seudun luonnonsuojeluyhdistyksen kuntalaisaloite METSO- suojelusta Lappeenrannan kaupungin omistamille metsäkohteilla

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Espoon omistukseen siirtyneelle, 7,49 hehtaarin kokoiselle alueelle, seitsemän (7) hakkuukuvion metsänhakkuut seuraavasti:

Espoon omistukseen siirtyneelle, 7,49 hehtaarin kokoiselle alueelle, seitsemän (7) hakkuukuvion metsänhakkuut seuraavasti: ESPOON KAUPUNGIN KAUPUNKITEKNIIKAN KESKUKSEN luonnonhoito on hakenut maisematyölupaa (2017-1306) Leppävaaraan Sotatuomarin- ja Kenttäpäällikönpuistojen (51 P 57, 51 P 77 ja 51 E 17) metsänhakkuisiin Mestarintien

Lisätiedot

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Muonio VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.2.2017 Seitap Oy 2017 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso

Lisätiedot

Kaavoitus ja metsätalous, lainsäädännön ja käytännön toiminnan haasteet

Kaavoitus ja metsätalous, lainsäädännön ja käytännön toiminnan haasteet Kaavoitus ja metsätalous, lainsäädännön ja käytännön toiminnan haasteet Metsätalous ja kuntakaavoitus 15.4.2015 Jarkko Partanen Rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Suomen metsäkeskus Esityksen tavoitteita

Lisätiedot

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan

Lisätiedot

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 2.08 Hevosurheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00

Lisätiedot

Liitteenä 2 Metsälehden lehtileike Kaupunginvaltuusto antaa tämän asian kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

Liitteenä 2 Metsälehden lehtileike Kaupunginvaltuusto antaa tämän asian kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Kaupunginvaltuusto 84 30.11.2015 Kaupunginhallitus 64 07.03.2016 Kaupunginhallitus 92 18.04.2016 SEPPO KIISKISEN MAISEMATYÖLUPAA KOSKEVA VALTUUSTOALOITE 639/60.602/2015 KV 84 Seppo Kiiskinen ym. 26.11.2015:

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Osviitta palvelupiste :36:28 1 (7) ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

Rovaniemen kaupunki Osviitta palvelupiste :36:28 1 (7) ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 14:36:28 1 (7) Kaavamääräykset Kuva Selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET KIRKKOJEN JA MUIDEN SEURAKUNNALLISTEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE. LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN KORTTELIALUE. LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN

Lisätiedot

HYVÄRISTÖNMÄEN ASEMAKAAVA ASUKASTILAISUUS

HYVÄRISTÖNMÄEN ASEMAKAAVA ASUKASTILAISUUS HYVÄRISTÖNMÄEN ASEMAKAAVA ASUKASTILAISUUS 6.6.2017 Hyväristönmäen suunnittelun vaiheita Lappeenrannan jätevesien käsittelyn ympäristövaikutusten arviointi 2013-2014 Kaupunginvaltuuston päätös 8.12.2014

Lisätiedot

Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen

Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen Kaavoitusjärjestelmä Kaavat maaseudun maankäytön ohjaajana Itäsuomalainen kylä suunnittelualustana Janne Nulpponen Maakuntasuunnittelija Etelä-Savon maakuntaliitto Maankäytönsuunnittelujärjestelmä

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli

Lisätiedot

ESKOLANPELTO VIHERALUEIDEN HOITOSUUNNITELMA. Tyrnävän kunta, Ympäristö- ja tekninen osasto Anne-Mari Kemppainen 2010

ESKOLANPELTO VIHERALUEIDEN HOITOSUUNNITELMA. Tyrnävän kunta, Ympäristö- ja tekninen osasto Anne-Mari Kemppainen 2010 ESKOLANPELTO VIHERALUEIDEN HOITOSUUNNITELMA Tyrnävän kunta, Ympäristö- ja tekninen osasto Anne-Mari Kemppainen 2010 SISÄLTÖ 1 VIHERALUEIDEN HOITOLUOKAT ESKOLANPELLON ALUEELLA s. 3 1.1 Hoitoluokkien väliset

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440 Kaarinan kaupunki Auvaisten asemakaavan laajennus osallistumis- ja arviointisuunnitelma DA: 112/2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

VIRRAT VIHERVERKKOSELVITYS ALUEELLE PUTTOSHAR- JU-AHJOLA

VIRRAT VIHERVERKKOSELVITYS ALUEELLE PUTTOSHAR- JU-AHJOLA Vastaanottaja Virtain kaupunki Päivämäärä 11/2016 VIRRAT VIHERVERKKOSELVITYS ALUEELLE PUTTOSHAR- JU-AHJOLA VIRRAT VIHERVERKKOSELVITYS ALUEELLE PUTTOSHARJU- AHJOLA Tarkastus 11.11.2016 Päivämäärä 10/11/2016

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava

Lisätiedot

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 1/7 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 5.1.2015 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 2/7

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:

Lisätiedot

Metsänomistajan kaavoitusapu

Metsänomistajan kaavoitusapu 23 Lorem ipsum sit amet dolor estres con consequeter lorem ipsum ces lorem ipsum sit amet dolor estares. Metsänomistajan kaavoitusapu Tapio Oy 4.11.2016 1 Metsänomistajan kaavoitusapu Sisällys 1. Metsänomistaja

Lisätiedot

MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ

MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ Satakunnan maa-ainesseminaari 9.2.2010 Ulvila Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat, Sanna-Liisa Suojasto 9.2.2010 1 MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ Kotitarvekäyttö

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Mikä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on? Suunnittelualue Osallistumis ja arviointisuunnitelma (OAS) on kaavoitustyön alkuvaiheessa laadittava suunnitelma kaavan laatimisessa noudatettavasta osallistumis

Lisätiedot

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö Kaavoitus ja pohjavedet Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö 7.10.2015 Kaavoitus ja pohjavedet, sisältö: Maankäytön suunnittelujärjestelmä Suomessa Esimerkkejä

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä

Lisätiedot

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, 31.5.2011, Antti Below Taustaa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma (19.4.2007): Selvitetään mahdollisuudet

Lisätiedot

MUISTUTUS JOUTSENON TAAJAMAMETSÄSUUNNITELMAN MAISEMATYÖLUPA- HAKENUKSESTA

MUISTUTUS JOUTSENON TAAJAMAMETSÄSUUNNITELMAN MAISEMATYÖLUPA- HAKENUKSESTA Muistutus Joutsenon Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry taajamametsäsuunnitelman Katariinantori 6 maisematyölupahakemuksesta 53900 LAPPEENRANTA 20.11.2010 Sivu 1/6 Lappeenrannan kaupunki, teknisen toimen

Lisätiedot

KORTTELIN 24 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELIN 24 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 24 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS LUONNOS 28.2.2017 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT:.. 2017 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 28. PÄIVÄNÄ HELMIKUUTA 2017 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1 PERUS-

Lisätiedot

Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa. Rovaniemi MMT Kirsi-Marja Korhonen

Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa. Rovaniemi MMT Kirsi-Marja Korhonen Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa Rovaniemi 2.2.2016 MMT Kirsi-Marja Korhonen Valtion maiden metsätalous on erityistä! Metsätalouden toiminnan keskeinen erityispiirre ovat Metsähallituslain

Lisätiedot

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sodankylä, Kakslauttasen asemakaavan muutos k 101

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sodankylä, Kakslauttasen asemakaavan muutos k 101 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Sodankylä Kakslauttasen asemakaavan muutos kortteli 101 Sodankylän Kakslauttasen alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 23.8.2017 Sodankylän

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12. Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014

Lisätiedot

JOENSUUN VIHERKAAVA Ehdotus 18.2.2015 Merkinnät ja määräykset

JOENSUUN VIHERKAAVA Ehdotus 18.2.2015 Merkinnät ja määräykset JOENSUUN VIHERKAAVA Ehdotus 18.2.2015 Merkinnät ja määräykset Hoidetut viheralueet Viherkaavan alue V-1 Keskustapuisto Keskustapuisto on kaupungin ydinkeskustassa sijaitseva, korkeatasoisesti rakennettu

Lisätiedot

RISTEEN JA ÄMMÄNSAAREN OSA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

RISTEEN JA ÄMMÄNSAAREN OSA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 25.1.2013 VASTINEET 1 (7) SUOMUSSALMEN KUNTA RISTEEN JA ÄMMÄNSAAREN OSA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Valtatien 5 ja Kyröntien (mt 892) liikennealue, sekä Risteen korttelin 1005 autopaikkojen korttelialue

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslaki /132

Maankäyttö- ja rakennuslaki /132 Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 43 Rakentamis ja toimenpiderajoitukset Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan

Lisätiedot

LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA

LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA HIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA Kaavaselostus, ehdotus 4.9.2017 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo 1.

Lisätiedot

OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN

OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN KEURUU 18.4.2012 Ritva Schiestl Ympäristölakimies Ritva Schiestl 19.4.2012 Osallistuminen ja vaikuttaminen perustuslain mukaan Kansanvaltaisuus Kansanvaltaan sisältyy

Lisätiedot

Kuva 19 Kilon koulun lähimetsän kenttä- ja pohjakerros kuviolla 120 on paikoin melko kulunut runsaan käytön seurauksena

Kuva 19 Kilon koulun lähimetsän kenttä- ja pohjakerros kuviolla 120 on paikoin melko kulunut runsaan käytön seurauksena 30 Kilo Etelä-Leppävaara Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma Kuva 19 Kilon koulun lähimetsän kenttä- ja pohjakerros kuviolla 120 on paikoin melko kulunut runsaan käytön seurauksena Runsaasti käytetyt,

Lisätiedot

Uudet metsänhoidon suositukset

Uudet metsänhoidon suositukset Uudet metsänhoidon suositukset Ajankohtaista metsätaloudesta 25.1.2014 Olli Äijälä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäalan asiantuntemus käytössäsi Tarjoamme vastuullisia ja kannattavia ratkaisuja

Lisätiedot

TALSOILA I B ASEMAKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS

TALSOILA I B ASEMAKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TALSOILA I B ASEMAKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS Kaavoitus kohde OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Pelkosenniemen kunta Osa-alue C, Soutajan alue Korttelit 89 ja 90 sekä katu- ja virkistysalueet

Pelkosenniemen kunta Osa-alue C, Soutajan alue Korttelit 89 ja 90 sekä katu- ja virkistysalueet Pelkosenniemen kunta Osa-alue C, Soutajan alue Korttelit 89 ja 90 sekä katu- ja virkistysalueet OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos 2013 1. YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n

Lisätiedot

EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON

EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON TARPEET JA ROOLI 27.3.2013 SYKE Noora Raasakka ELINYMPÄRISTÖJEN PIRSTALOITUMINEN SUURIN UHKA EKOLOGISISTEN YHTEYKSIEN SÄILYMISELLE Alueiden käytön ja

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot