Käpylässä valmistellaan putkiremonttia

Transkriptio

1 1/2012 1/2014 Hakunilan Huolto Oy:n asiakaslehti Käpylässä valmistellaan putkiremonttia s. 4 Käpylässä valmistellaan putkiremonttia, jonka yhteydessä pohditaan myös ilmanvaihdon, lämmitysjärjestelmän ja sähkölinjojen uusimista. RAKENNUKSEN KUNTO VAIKUTTAA HINTAAN S. 2 Taloyhtiön yleiskunto sekä taloudellinen tilanne vaikuttavat merkittävästi asuntojen myyntihintaan ja vetovoimaan. Kuva: Isännöintiliitto YHTIÖKOKOUKSESSA SAAT ÄÄNESI KUULUVILLE! S. 8 Kevät on yhtiökokousten vilkasta aikaa. Tutustu kokouskutsuun ja osallistu taloyhtiösi päätöksentekoon!

2 PÄÄKIRJOITUS Kevättä kohden Henkilöstössämme on kevättalven aikana tapahtunut muutoksia, kun isännöitsijämme Hannu Leinonen siirtyi toisen yhtiön palvelukseen. Hänen tilalleen palkattiin Sato Yhtymä Oyj:n managerina Corbel Oy:ssä Hakunilan alueen yhtiöitä hoitanut Marianne Aho. Mariannella on Hakunilan kanssa yhteistä historiaa jo lapsuudestaan asti, joten toivotamme hänet tervetulleeksi joukkoomme. Syksyllä omistajayhtiöidemme hallituksen puheenjohtajille järjestettiin asiakastyytyväisyyskysely puhelinhaastatteluna. Siinä todettuja puutteita sekä muutosehdotuksia on työstetty Hakunilan Huolto Oy:n johtoryhmässä ja huoltomiesten keskinäisessä työryhmässä. Hanke jatkuu myös muiden henkilöstöryhmien kanssa. Toivomme, että saaduilla opeilla pystymme palvelemaan asiakkaitamme entistä motivoituneemmin ja paremmin. Kiitän kaikkia haastatteluun osallistuneita puheenjohtajia saamistamme ruusuista ja risuista. Syksyn aikana julkaistiin uudet nettisivumme, joiden toivomme entistä paremmin Vuosi 2013 oli haasteellinen Hakunilan Huolto Oy:lle, mutta onneksi niistä selvittiin paremmin kuin hyvin. Päättyneen tilikautemme tulos näyttäisi muodostuvan paremmaksi kuin useaan vuoteen. Syksyn pääkirjoituksessa toivomani vähäluminen talvi on tuonut omalta osaltaan säästöä niin huollolle kuin taloyhtiöillekin, mutta pääosin positiivinen tulos on syntynyt henkilöstön palkkakulujen pienentymisestä henkilökunnan vähenemisen ja lomautusten vuoksi. palvelevan asiakkaitamme niin tiedon löytymisessä kuin yhteyden ottamisessa. Käy tutustumassa uusittuihin sivuihimme ja anna palautetta niistä sivuillamme olevalla palautelomakkeella. Alkanut vuosi tuo haasteita lainsäätäjän muistaessa meitä jälleen uusilla ilmoitusvelvollisuuksilla. Juuri, kun olemme sopeutuneet uuden asunto-osakeyhtiölain ja pankkien suoramaksu/e-lasku -järjestelmissä tapahtuneisiin muutoksiin, verottaja on tuomassa meille remontteihin liittyvän ilmoitusvelvollisuuden, joka lisää remontteihin liittyvää hallintoa melkoisesti alkaen. Kevätauringon paistaessa on uusiakin asioita kuitenkin ajateltava positiivisesti! Aurinkoisia kevätpäiviä toivottaen, Kaija Niemi Hakunilan Huolto Oy toimitusjohtaja Asuintilojen kunnon lisäksi yhä tärkeämmiksi myyntihintaan ja haluttavuuteen vaikuttaviksi tekijöiksi ovat nousseet rakennuksen tekninen kunto ja taloyhtiön taloudellinen tilanne. Suomalaisesta rakennuskannasta valtaosa on tulossa putkiremontti-ikään, joten myynnissä on paljon asuntoja, joihin putkiremontti tulee lähivuosina. Sekä tehdyt että tulossa olevat rakennuksen peruskorjaukset vaikuttavat myytävien asuntojen neliöhintaan. Taloyhtiöissä äskettäin tehdyt isot remontit luonnollisesti nostavat hintoja, ja edessä olevat laskevat niitä. Huoneistoihin kohdistuvat remonttikustannukset eivät kuitenkaan siirry täysimääräisinä hintoihin. Mikäli yhtiöön on tulossa iso remontti, lähtevät asuntojen hinnat laskemaan jo muutama vuosi ennen remonttia. Hyvät suunnitelmat ja kustannusarviot remonteista helpottavat mahdollista myyntiä. Tuleva ostaja haluaa tietää hyvin tarkkaan remontin aikataulut ja kustannukset, kiinteistönvälittäjä, yrittäjä Taneli Kokkila Hakunilan Kiinteistömaailmasta kertoo. Perinteisellä menetelmällä tehdyn putkiremontin hinta neliötä kohden vaihtelee yleensä 600 ja 1200 euron välillä. Esimerkiksi 75-neliöisen kerrostalohuoneiston putkiremontin kustannukset voivat olla euroa. Putkiremontin kustannusten vaikutus arvonnousuun vaihtelee kovasti. Yleensä asunnon hinta ei kallistu yhtä paljon kuin sen remontoimiseen on käytetty rahaa. Joka tapauksessa pitkällä tähtäimellä isot remontit vaikuttavat asuntojen arvonnousuun huomattavasti. Mikäli alueella tehdään useissa taloyhtiöissä isoja saneerauksia, se nostaa koko alueen asuntojen arvoa, Kokkila tietää. VAADI KORJAUSSUUNNITELMA NÄHTÄVÄKSESI Kaikista taloista pitäisi saada nähtäväksi kuntoarvio ja pitkän aikavälin korjaussuunnitelma. Huonosti hoidetussa yhtiössä korjausvelkaa kasvatetaan remontteja lykkäämällä. Pahimmassa tapauksessa useita hinnakkaita korjauksia joudutaan tekemään samanaikaisesti. Esimerkiksi epätavallisen halpa hoitovastike voi kieliä taloyhtiön huonosta hoidosta. Kuntoarviot ovat Kokkilan mukaan erittäin tärkeitä myynnissä. Niitä laaditaan nykyisin melko ahkerasti, mutta pienten taloyhtiöiden suunnittelussa on vielä parannettavaa. Ammatti-isännöitsijän puuttuminen näkyy HUOLTOVINKKI Hakunilan Huolto Oy:n asiakaslehti PÄÄTOIMITTAJA Kaija Niemi TUOTTAJA RA Communications Oy, TOIMITUSNEUVOSTO Kaija Niemi, Pekka Myllylä, Birgitta Vesa-Lehtinen, Petteri Niemeläinen, Tuula Karhunen, Ralf Ahlskog JULKAISIJA Hakunilan Huolto Oy, Kannuskuja 2, Vantaa. Puh , JAKELU n kpl. Pyydä mediakortti ja ilmoita seuraavassa lehdessä tai anna muuten vain palautetta! 2

3 Taloyhtiö vaikuttaa myyntihintaan helposti muun muassa korjaushistorian puuttumisena. Ammattitaitoinen välittäjä osaa arvioida remonttien kustannusvaikutukset asuntojen hinnoittelussa. Kun remonttiasiat tulevat taloyhtiössä ajankohtaisiksi, kannattaisi kutsua ammattitaitoinen välittäjä taloyhtiön tilaisuuksiin kertomaan faktoja remontin vaikutuksista myyntihintoihin, Kokkila vinkkaa. Kokkila muistuttaa, että ostajat lukevat taloyhtiön tilinpäätöksen ja tasekirjan nykyisin tarkasti. Välittäjän tehtävänä on selvittää sekä myyjälle että ostajalle taloyhtiön taloudellinen tilanne. Hyvin hoidetut taloyhtiöt ovat luonnollisesti halutuimpia. Taloyhtiöiden sauna- ja pesutilat sekä verkkokellarit ovat ostajille tärkeitä. Sen sijaan kylmäkellareilla on verrattain vähän käyttöä ja niiden AALTO-YLIOPISTO TUTKI TANELI KOKKILA Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu tutki vuonna 2011 putkiremonttien vaikutusta asuntojen myyntihintoihin. Asuntojen hintojen havaittiin alkavan laskea noin kuusi vuotta ennen remonttia. Hinnat olivat sitä alhaisempia, mitä lähempänä remontti oli. Keskimääräinen hintapyyntö oli 3 prosenttia alhaisempi kuusi vuotta ennen ja 9 prosenttia vuotta ennen remonttia. Remontin jälkeen maksetaan noin kolmen prosentin preemio. ylläpitokustannukset ovat korkeita. Mitä paremmin yleiset tilat ja piha-alueet on hoidettu, sitä parempana yhtiötä pidetään ja sitä parempaa hintaa yhtiössä olevista asunnoista maksetaan. EI KANNATA PYYTÄÄ LIIKOJA Lian korkea pyyntihinta myynnin alussa ei herätä positiivista kiinnostusta ja vaikeuttaa asuntokauppaa merkittävästi. Yleensä käy niin, että kohtuullisen nopealla aikataululla liian korkeaa pyyntihintaa lähdetään tiputtamaan muutaman viikon välein. Tällöin asunto kärsii inflaation ja sen myynti ja hyvän kauppahinnan saaminen on vaikeaa. Asunto on houkutteleva silloin, kun hintapyyntö on aidosti realistinen. Tällöin myös myyntiaika on kohtuullinen ja toteutuva kauppahinta on hyvä, Kokkila painottaa. Hinnanalennus ei riitä läheskään kattamaan remontin kustannuksia. Asunnot ylihinnoiteltiin 18 prosenttia kuusi vuotta ennen ja 11 prosenttia vuotta ennen remonttia. Todellisilla kustannuksilla ylihinnoittelu oli vielä suurempaa. Halvemmissa asunnoissa ylihinnoittelu ennen remonttia on suhteellisesti suurempaa kuin kalliimmissa asunnoissa. Ennenaikainen remontti puolestaan lisää ylihinnoittelua. ASUNTOKAUPPA ELPYY VANTAALLA Asuntokauppa kävi viime vuonna Vantaalla nihkeästi. Kauppoja tehtiin reilut 20 % vähemmän kuin vuonna Vuoden 2014 alusta on ollut näkyvissä pientä piristystä. Uskon, että vuodesta 2014 tulee viime vuotta huomattavasti parempi. Yksiöt ja kaksiot menevät edelleen hyvin kaupaksi, mutta isommissa asunnoissa patoutunutta kysyntää on paljon. Pienikin positiivinen signaali saa pyörät pyörimään ja asuntojen avaimet kiertoon, Kokkila uskoo NÄMÄ VAIKUTTAVAT ASUNNON HINTAAN: Asunnon tyyppi (kerros-, rivi- vai omakotitalo) Neliömääräinen pinta-ala Tarkka huoneluku (yksiö, kaksio, kolmio jne.) Talon rakennusvuosi Asunnon sijainti (kaupunki, postinumero) Asunnon sijainti taloyhtiössä (kerros jne.) Asunnon yleiskunto Taloyhtiön taloudellinen tila Tehdyt remontit Asunnon varustelu Taloyhtiön tilat ja palvelut (pesutupa, sauna yms.) Kiinnostavuus markkinoilla 3

4 Käpylässä suunnitellaan putkiremonttia Helsingin Käpylässä sijaitsevassa taloyhtiössä valmistellaan putkiremonttia. Vuonna 2006 tehdyssä putkiston kuntotutkimuksessa putkien jäljellä olevaksi käyttöiäksi arvioitiin korkeintaan kymmenen vuotta. Viime syksynä saatiin valmiiksi Hakunilan Huollon toimeksiantama Asunto Oy Pohjolankatu 43:n hankesuunnitelma. Siinä arvioidaan eri vaihtoehtoja, jotka pitää ottaa huomioon valmistauduttaessa talon vesi- ja viemäriputkistojen sekä sähköasennusten uusimiseen. Hankesuunnitelman on laatinut Suomen Talokeskus Oy. Vaihtoehdoissa pohditaan vesijohtojen ja viemärien nousulinjojen asennuspaikkoja, niihin liittyviä etuja ja haittoja sekä vaihtoehtoisia korjausmenetelmiä. Toimeksiantoon sisältyi tarkastus kaikissa kellaritiloissa, autotalleissa ja liiketiloissa sekä pistokokein huoneistoissa. Hankesuunnitelman pääpaino on vesijohtojen ja viemäreiden uusimisessa, mutta suunnitelmassa pohditaan myös ilmanvaihdon, lämmitysjärjestelmän ja sähkölinjojen uusimista siltä osin kuin ne on järkevää toteuttaa putkiremontin yhteydessä. Talon kylmävesiputket ovat kuumasinkittyä teräsputkea. Vuonna 2006 tehdyssä kuntotutkimuksessa putkiston seinämävahvuudesta oli jäljellä keksimäärin 85 prosenttia. Käyttöikää oli jäljellä alle 10 vuotta. Lämmin- ja lämminkiertovesiputket ovat pääosin kuparia. Lämminvesiputkien seinämävahvuuksista oli jäljellä keskimäärin 82 prosenttia ja kiertoputkien vahvuuksista 79 prosenttia. Rakennuksen jätevesiviemärit on rakennettu muhvillisesta valurautaputkesta. Mittausten perusteella viemäreiden seinämävahvuudesta oli jäljellä enää keskimäärin 63 prosenttia ja käyttöikää alle 10 vuotta. TOTEUTUSVAIHTOEHTOJA Hankesuunnitelmassa putkiremontille esitetään kahta päävaihtoehtoa. Ensimmäisessä putket ja viemärit uusitaan kokonaan. Tällöin vesijohdot ja viemärit asennetaan nousukuiluissa pääosin vanhoihin paikkoihin. Kylpyhuoneen vesi- ja viemäripisteiden paikkoja muutetaan tarvittaessa siten, että pesukoneelle saadaan tilaa, lattiakaivojen paikat muutetaan suihkujen alle. Kakkosvaihtoehdossa uusitaan vesijohtonousut porrashuoneisiin tai asuntojen eteistiloihin, ja viemärit pinnoitetaan. Kevään aikana 4

5 yhtiökokous valitsee remontille pääsuunnittelijan, minkä jälkeen korjaustapa tarkentuu. Urakka on tarkoitus kilpailuttaa kuluvan vuoden loppuun mennessä. Remontti toteutunee vuoden 2016 loppuun mennessä. Taloyhtiö on perustanut putkiremontin eteenpäin viemiseksi putkityöryhmän, jossa mukana on hallituksen jäsen, diplomi-insinööri, lvi-suunnittelija Heidi Silander. Työryhmän tehtävänä tässä vaiheessa on ehdottaa hallitukselle suunnittelutyön tekijää. Yhtiökokous päättää, miten remontti toteutetaan. Uskoisin, että päädymme pinnoituksen sijasta uusimaan kaikki putket. Talo on suojelukohde, joten näin vältytään esimerkiksi rumilta koteloinneilta porraskäytävissä, Silander sanoo. Silander kertoo putkityöryhmän ehdottavan, että taloyhtiö ei kustantaisi asuntojen sisäpuolista suunnittelua sähköjohtovedoista eteistä pidemmälle, koska asunnot ovat erilaisia ja ihmiset haluavat niihin erilaisia ratkaisuja. Silanderin mukaan kilpailutuksessa mukana olleet suunnittelutoimistot olivat hyviä. Refe- Myös pätevä valvoja on tärkeä urakan aikana, jotta tekniset ratkaisut toteutuvat työmaalla suunnitelmien mukaisesti. renssien pohjalta voi päätellä, että jokaiselta tarjouksen lähettäneeltä saa pätevät suunnitelmat ja tekniset ratkaisut. Suurimmat erot syntyvät hänen mukaansa dokumentoinnin ja tiedotuksen tyylistä ja laadusta sekä toimistojen tarjoamien suunnitteluryhmien kokoonpanosta ja kokemuksesta. Kirjallisen esityksen tyyli on todella tärkeä, koska osakkaat eivät ole alan asiantuntijoita ja heidän pitäisi saada mahdollisimman selkeä kuva suunnitelmista. Viestinnän tasosta syntyy toimistojen välille myös hintaeroja, Silander sanoo. Silander neuvoo taloyhtiöitä palkkaamaan rakennuttajakonsultin hallinnoimaan isoja korjausurakoita, joista taloyhtiöissä ei ole kokemusta. Konsultilta saa vinkkejä remontin eri vaiheisiin. Hänen tehtävänään on myös koordinoida viestintää suunnittelijoiden ja osakkaiden välillä. Isännöitsijää tähän rooliin ei Silanderin mielestä kannata palkata, koska hänellä on yleensä ihan tarpeeksi muitakin töitä. Myös pätevä valvoja on tärkeä urakan aikana, jotta tekniset ratkaisut toteutuvat työmaalla suunnitelmien mukaisesti. Suunnittelijoiden, ASUNTO OY POHJOLANKATU 43 Valmistumisvuosi huoneistoala m 2 kerroksia...3 kpl portaita...5 kpl asuinhuoneistoja...36 kpl autotalleja...4 kpl liikehuoneistoja...6 kpl talosaunoja...1 kpl talopesuloita...1 kpl rakennuttajakonsultin, valvojan ja urakoitsijoiden referensseihin tutustumiseen kannattaa uhrata aikaa ja vaivaa. Se on hyvä keino varmistaa, että taloyhtiö maksaa laadukkaasta työstä. Rakennuttajakonsultin kannattaa hoitaa myös urakkatyön kilpailutus, taloyhtiön isännöitsijä Birgitta Vesa-Lehtinen Hakunilan Huollosta lisää. Uudet kotisivut on julkaistu Hakunilan Huollon uudet kotisivut julkaistiin marraskuussa. Niiden ilme on nyt edeltäjäänsä huomattavasti modernimpi. Samalla sisältöä monipuolistettiin ja näkyvyyttä parannettiin, koska uusi julkaisualusta mahdollistaa myös hakukoneoptimoinnin. Sivustoilta on nyt saatavissa enemmän lomakkeita, joilla asiakkaat voivat tilata palveluita ja lähettää tietoja. Muutamalla klikkauksella löytyvät muun muassa lomakkeet netin kautta tehtäville vikailmoituksille, muuttoilmoituksille, avaintilauksille, sähkö- ja vesimittariluk moituksille sekä osakkaan tekemille remonteille. Netissä voi tilata myös isännöitsijätodistuksen. Sivustoilta on lisäksi linkki myös Huoltovinkki-asiakaslehden sähköiseen versioon. MAALAUSLIIKE VILÉN & SYRJÄNEN OY AMMATTITAITOISIA MAALAUS- JA KORJAUSPALVELUITA JO VUODESTA 1951 Tilaa remontit numerosta tai tutustu tarkemmin osoitteessa Sivustoihin tehdään päivityksiä aina, kun jokin tieto sitä vaatii. Päivitykset tekee Tuula Karhunen Hakunilan Huollosta. Sivustoista on saatu positiivista palautetta, esimerkiksi Isännöintiliitto on luonnehtinut sivuja makeiksi. Loppujen lopuksi palautetta on tullut kuitenkin n vähän, huonoa ei oikeastaan lainkaan, Karhunen toteaa. LAADUKKAITA LVI-ALAN PALVELUITA! PUHELINVAIHDE PÄIVYSTYS 24H vsputki.fi 5

6 Taloyhtiöille ilmoitusvelvollisuus rakennusurakoista heinäkuusta alkaen Taloyhtiöiden on huolehdittava euroa ylittävien rakennusurakoiden ilmoittamisesta verottajalle heinäkuusta alkaen. Lisäksi rakennustyömaan päätoteuttajan täytyy ilmoittaa kuukausittain tietoja työmaalla työskentelevistä henkilöistä. Tiedot on ilmoitettava verottajalle sähköisesti internetistä saatavilla lomakkeilla. Rakennusurakoiden päätoteuttajana toimii yleensä pääurakoitsija. Päätoteuttaja on velvollinen antamaan yli euron urakoista sekä omien että työmaalla toimivien muiden yritysten työntekijöiden tiedot. Kaikki työmaalla toimivat yritykset ovat velvollisia toimittamaan päätoteuttajalle tiedot omista työntekijöistään. Ilmoitus tehdään kuukausittain. Taloyhtiöiden kannattaa urakkasopimuksia tehdessään varmistaa, että päätoteuttajaksi merkitään pääurakoitsija, jolla on näin ollen velvollisuus tehdä ilmoitus työntekijöistä. Näin taloyhtiön vastuulle jää ainoastaan urakkahintojen ja urakkasopimustietojen ilmoittaminen verottajalle. Isännöintiliiton lakiasiantuntija, OTM Marina Furuhjelmin mukaan lakiuudistuksessa suurinta pelkoa on aiheuttanut luulo siitä, että kaikki ilmoitukset kuuluvat taloyhtiöille. Käytännössä taloyhtiöitä koskevat ilmoitukset tekee isännöitsijä, jos taloyhtiöllä sellainen on. Taloyhtiöille koituu ilmoitusvelvollisuudesta luonnollisesti lisäkustannuksia, mutta se hinta harmaan talouden ehkäisemisestä joudutaan nyt maksamaan. Isännöintiliitto olisi halunnut taloyhtiöitä koskevan ilmoitusrajan euroon, jolloin yksittäiset huoneistoremontit olisi voitu toteuttaa ilman ilmoitusvelvollisuutta. Taloyhtiöiden urakoissa ei käsityksemme mukaan ole juuri harmaata taloutta esiintynyt, joten rima olisi voinut olla korkeammalla, Furuhjelm sanoo. Lain valmistelussa mukana olleen ylitarkastaja Pekka Muinosen mukaan asunto-osakeyhtiöiden toteuttamissa saneerauksissa harmaata taloutta on esiintynyt huomattavan paljon. Tilaajalla on aikaisemmin saattanut olla puutteellista tietoa siitä, kuinka aliurakoitsijoiden luotettavuus varmistetaan. Yritysten taustoja ja urakoiden ketjutusta ei aina ole tutkittu. Verovelvoitteiden noudattamisen tarkistaminen on tullut uutena asiana. Tilanne on kuitenkin viime vuosina parantunut tilaajavastuulain astuttua voimaan 2007, Muinonen sanoo. Muinonen on yhteiskunnallisten velvoitteiden lisääntymisestä hyvillään. Tulevan lainsäädännön mukainen ilmoittaminen verohallinnolle toteutetaan sähköisten palveluiden avulla. Tietojen ilmoittamiseen tarvitaan verohallinnon Katso-tunniste. MIKSI EUROA? Eduskunnassa ilmoitusrajakeskustelu lähti liikkeelle tuhannesta eurosta, mutta vaikuttavuusarviossa päädyttiin euroon. Sitä suuremmissa urakoissa katsottiin harmaan talouden riskin kasvavan. Lainsäädäntö ja ilmoitusvelvollisuus koskevat myös yksityishenkilöitä silloin, kun on kyse rakennusluvan alaisesta rakentamisesta. Myös pientalorakentajat hyötyvät siitä, että alalla toimii luotettavia yrityksiä. Lainsäädäntö parantaa myös rehellisten yrittäjien toimintamahdollisuuksia. Urakoitsijoiden taustatiedot tulee aina tarkistaa julkisista rekistereistä. Yhteiskunnan kannalta on oikein, että kuutamourakoista päästään eroon. Valvonnalla pyritään vaikuttamaan myös siihen, että työntekijät eivät esimerkiksi työssä ollessaan nosta samaan aikaan työttömyyskorvausta, Muinonen sanoo. Marina Furuhjelm painottaa, että lähtökohtaisesti Isännöintiliitto kannattaa harmaan talouden ehkäisevää lainsäädäntöä. Liittoa askarruttaa enemmänkin se, kuinka lakia toteutetaan. Voidaanko velvoitteet toteuttaa niin, että niiden tekeminen ei tule liian työlääksi, eikä niistä aiheutuisi suuria kustannuksia taloyhtiöille, Furuhjelm pohtii. ENTÄ JOS URAKAN HINTA NOUSEE? Pohdintaa on aiheuttanut myös se, pitäisikö urakasta ilmoittaa, jos sopimuksen arvo on alle euroa, mutta työn edetessä 6

7 kustannukset kuitenkin ylittävät raja-arvon. Furuhjelmin neuvo on, että urakat kannattaa ilmoittaa, jos ne ovat lähellä raja-arvoa. Kustannusten nousu kannattaa aina huomioida. Verottajaan voi toki olla yhteydessä jälkikäteenkin, jos hinnat nousevat yli kynnysarvon, Furuhjelm kertoo. Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyömisestä voi saada maksimissaan euron laiminlyöntimaksun toimenpidettä kohden kuukaudessa. Vuoden aikana sanktioita voi näin ollen tulla jopa euroa. MUISTA TILAAJAVASTUU! Tilaajavastuulain mukaan työn tilaajan tulee selvittää toimittajan taustatiedot. Tiedot eivät saa olla yli 3 kuukautta vanhoja. Tilaajavastuulaki koskee työsuhteita ja urakoita, joiden arvo ilman arvonlisäveroa on yli 7500 euroa. Vuokratyövoimaa käytettäessä tilaajavastuulakia sovelletaan aina, kun urakka tai työskentely ylittää 10 työpäivää. Suomessa rehelliset ja vastuuntuntoiset urakoitsijat rekisteröityvät Korjausurakka.fi -palveluun. Siellä olevat urakoitsijat kuuluvat Luotettava Kumppani -ohjelmaan, jossa yritysten tilaajavastuulain asettamat velvoitteet ovat tarkastettavissa helposti ja ilmaiseksi Tilaajavastuu.fi -palvelusta. Tämä on merkittävä helpotus rakennuttajana toimivalle taloyhtiölle. Ennen urakkasopimuksen allekirjoittamista taloyhtiön on saatava urakoitsijalta tilaajavastuulain mukainen selvitys siitä, kuuluuko yritys verottajan ylläpitämiin rekistereihin, kuten ennakonperintä-, arvonlisävero- ja työnantajarekisteriin. Lisäksi taloyhtiön on varmistettava, että yritys on maksanut veronsa ja eläkemaksunsa asianmukaisesti. Yritykseltä on saatava myös kaupparekisteriote ja selvitys sovellettavasta työehtosopimuksesta. Suoraveloitus päättyi Suomalainen suoraveloitus laskunmaksutapana päättyi tammikuussa. Se on korvattu e-laskulla, suoramaksulla tai paperilaskulla. Suoraveloituksen loppuminen johtui Suomen siirtymisestä yhtenäiseen euromaksualueeseen (SEPA). Pääsääntöisesti suoraveloituksen korvaaminen e-laskulla tai suoramaksulla on sujunut hyvin. Toki myös pieniä ongelmia oli, mutta ne eivät näkyneet asiakkaille, pääkirjanpitäjä Kirsi Huopainen Hakunilan Huollosta kertoo. Hakunilan Huolto lähetti vuoden alussa asiakkailleen noin 600 muuntokirjettä, joista 230:n maksu muuttui suoramaksuksi ja 370:n e-laskuksi. Verkkopankkiasiakas on saanut käyttöönsä e-laskun ja muut suoramaksun. Monet tekivät e-laskusopimuksen heti, kun huomasivat sen olevan verkkopankissa mahdollista. Maaliskuun puolivälissä e-laskusopimuksia oli jo liki 600, joista osa on yrityksiä. Kaikilla hoidossamme olevilla yhtiöillä ei kuitenkaan vielä ole e-laskusopimusta pankin kanssa, mutta tulemme avaamaan lopuillekin mahdollisuuden vastaanottaa vastike- ja vuokralaskut e-maksuna, Huopainen lisää. E-lasku on ylivoimaisesti joustavin ja monipuolisin laskunmaksutapa ja parempi vaihtoehto perinteiselle paperilaskulle niin laskun maksajan kuin laskuttavan yrityksen näkökulmasta. Suoramaksu puolestaan sopii maksajalle, jolla ei ole vielä käytössä verkkopankkia. E-laskun maksaminen on helppoa, sen voi tarkastaa ja hyväksyä helposti vain parilla klikkauksella, viivakoodeja tai tilinumeroita ei tarvitse näppäillä. E-laskun maksun voi määritellä myös automaattiseksi vaikka loman ajaksi. Laskuille on mahdollista asettaa euromääräinen raja, jolloin rajan alittavat maksut menevät automaattisesti, mutta rajan ylittävät maksut pitää hyväksyä. Tarvittaessa myös maksutiliä, summaa ja eräpäivää voi muuttaa. Yrityksille ja taloyhtiöille e-maksut ovat maksullisia, veloitusperiaatteet vaihtelevat pankkikohtaisesti. Taloyhtiöille kulut ovat jokseenkin samat kuin aiemmin käytetyissä paperilaskuissa. Taloyhtiöille kulut ovat jokseenkin samat kuin aiemmin käytetyissä paperilaskuissa 7

8 Osallistu yhtiökokoukseen! Suomessa on noin taloyhtiötä, joiden tärkeimmät päätökset tehdään yhtiökokouksissa. Yhtiökokous on asunto-osakeyhtiön ylin päättävä elin. Varsinaisessa yhtiökokouksessa käsitellään lain määräämät asiat, kuten tilinpäätöksen ja talousarvion vahvistaminen, hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien valinnat sekä vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja isännöitsijälle päättyneeltä toimikaudelta. Yhtiökokous päättää myös muista laajakantoisista asioista, jotka vaikuttavat olennaisesti asumiseen tai asumiskustannuksiin. Tällaisia ovat esimerkiksi suuret korjaus- ja perusparannushankkeet. Yhtiökokoukseen ja päätöksentekoon saavat osallistua kaikki osakasluetteloon merkityt osakkaat, isännöitsijä ja hallituksen jäsenet. Vuokralainen voi osallistua normaaliin yhtiökokoukseen osakkaan edustajana valtakirjalla. Mikäli yhtiökokouksessa käsitellään asiaa, joka vaikuttaa oleellisesti asumiseen, on vuokralaisilla oikeus osallistua kokoukseen ilman valtakirjaakin. Osallistuminen yhtiökokoukseen ei tarkoita sitoutumista mihinkään eikä ketään valita luottamustoimiin ilman hänen omaa suostumustaan. Yhtiökokoukseen kannattaa osallistua, siellä voi vaikuttaa oman asuntonsa arvon ja asumiskustannusten kehittymiseen. Kaikki osallistujat voivat esittää kysymyksiä taloyhtiön johdolle eli isännöitsijälle ja hallituksen jäsenille. Yhtiökokouksessa valitaan taloyhtiölle myös hallitus. KÄSITELTÄVÄT ASIAT KERROTAAN KOKOUSKUTSUSSA Kokouskutsusta on käytävä ilmi kaikki asiat, joista yhtiökokouksessa on tarkoitus päättää. Näin osallistujat voivat jo etukäteen harkita kantaansa siinä esitettyihin asioihin. Yhtiökokouksessa ei voida tehdä päätöksiä Yhtiökokoukseen ja päätöksentekoon saavat osallistua kaikki osakasluetteloon merkityt osakkaat, isännöitsijä ja hallituksen jäsenet. asioista, joista ei ole ollut mainintaa kokouskutsussa. Kutsussa ei eräitä poikkeustilanteita lukuun ottamatta tarvitse olla varsinaista päätösesitystä mukana, vaikka se helpottaisikin asioiden käsittelyä. Yhtiökokoukseen osallistuvien on syytä tutustua kutsun aineistoon huolellisesti ennen kokousta. Kysymyksiä kannattaa pohtia etukäteen ja ne olisi hyvä kirjata vaikkapa muistilapulle. Kysymykset pitää esittää kyseisen asian käsittelyn yhteydessä. Kokouksen Kuva: Isännöintiliitto puheenjohtajan tehtävänä on huolehtia siitä, että asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä ja keskustelu pysyy käsiteltävässä asiassa, Hakunilan Huollon toimitusjohtaja Kaija Niemi painottaa. YHTIÖKOKOUKSIA VOI OLLA USEITA Taloyhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään kuuden kuukauden kuluttua tilikauden päättymisestä. Varsinaisia yhtiökokouksia voi olla useampiakin vuodessa, jos yhtiöjärjestys niin määrää. Tarvittaessa voidaan järjestää myös ylimääräisiä yhtiökokouksia esimerkiksi isoista remonttihankkeista. Yksi onnistuneen yhtiökokouksen edellytyksistä on se, että hallituksella on esittää kokoukselle pätevä puheenjohtaja. Tärkeintä on, että puheenjohtaja tuntee yhtiöjärjestyksen ja lain määräykset. Jos yhtiökokouksessa joudutaan äänestämään, se tapahtuu puheenjohtajan esittämällä tavalla esimerkiksi nimenhuutona, kättä nostamalla tai suljettuna lippuäänestyksenä. Isännöitsijän ei ole hyvä toimia yhtiökokouksessa puheenjohtajana, yleensä hän toimii sihteerinä. Yhtiökokouksen puheenjohtajan vastuiden kasvettua on muutamissa yhtiöissä otettu käytäntö, että kokouksen puheenjohtajaksi kutsutaan ulkopuolinen asiantuntija, yleensä kiinteistöalan lakimies, jonka kustannukset maksaa taloyhtiö, Kaija Niemi kertoo. 8

9 Lähtökohtaisesti päätökset tehdään yhtiökokouksessa yksinkertaisella äänten enemmistöllä, eli yli puolet kokouksessa edustettuina olevista äänistä riittää. Poikkeuksia voi olla: esimerkiksi yhtiöjärjestyksen muuttaminen vaatii aina 2/3 enemmistön. Ellei esityksiä ole kuin yksi, puheenjohtaja voi nuijan kopautuksella todeta asian tulleen päätetyksi. TUNNISSA OHI Yhtiökokous saisi kestää korkeintaan kaksi tuntia, hyvin johdettu ja valmisteltu kokous on valmis tunnissa. Hakunilan Huollon isännöitsijä Birgitta Vesa- Lehtinen muistuttaa, että yhtiökokouksessa kaikkien pitää saada vastaus heitä askarruttaviin kysymyksiin. Puheenjohtajan on pyrittävä täsmentämään, mitkä kannanotot on tarkoitettu päätösehdotuksiksi ja mitkä ovat niihin liittyviä mielipiteitä. Lopputuloksen selvittyä puheenjohtajan on syytä julistaa kokouksen päätös. Pyykkinarujen vaihdosta, naapureiden kärhämistä ja pihakukkasten istuttamisesta voidaan sopia pihaparlamentissa tai joissakin tapauksissa hallituksen kokouksissa. Joskus osa osakkaista haluaa käyttää puheenvuoroa hallituksen tai isännöitsijän toiminnan mollaamiseen. Asiaton keskustelu ei kuitenkaan kuulu yhtiökokoukseen ja häirikkö saatetaan jopa joutua poistamaan kokouksesta. Asiallinen kritiikki on toki hyväksi toiminnan kehittämiselle, Niemi lisää. Kaikki osakkaat eivät syystä tai toisesta pääse yhtiökokoukseen. Sen vuoksi kokouksen päätöksistä ja linjauksista on tiedotettava avoimesti ja nopeasti. Pöytäkirjan tulee olla kaikkien nähtävillä viimeistään kuukauden kuluessa yhtiökokouksesta. Hyvin valmistellussa kokouksessa hallitus on omien esitystensä takana, eikä sen kannasta ole enää kokouksen yhteydessä tarvetta keskustella, Niemi muistuttaa. MIELIPIDE Asiakastyytyväisyyskyselystä ruusuja ja risuja Hakunilan Huolto teetätti syksyllä asiakastyytyväisyyskyselyn, jossa haastateltiin puhelimitse 18 taloyhtiön hallituksen puheenjohtajaa. Palautteena saatiin hyviä kehitysehdotuksia ja kiitoksia, mutta myös kritiikkiä. Tutkimus kehittää omalta osaltaan myös Hakunilan Huollon ja taloyhtiöiden välistä kommunikointia. Kysely tehtiin avoimena haastatteluna, jossa keskustelua epäkohdista ja kehitysideoista käytiin laidasta laitaan. Yli puolet vastaajista oli tyytyväisiä niin Hakunilan Huollon isännöintiin kuin huoltopalveluihinkin. Erityistä kiitosta sai laadukas siivous, jota kritisoitiin vain parissa vastauksessa, mutta kiiteltiin yli kymmenessä. Kehuja sai myös toimiston palvelu. Monessa mielipiteessä peräänkuulutettiin Hakunilan Huollolta enemmän aktiivisuutta ja omatoimisuutta asioiden hoidossa. Tilanteen edistymisestä joudutaan soittamaan liian usein. Syy on hyvin usein puutteellisessa viestinnässä. Asia saattaa hyvinkin olla hoidossa, mutta tiedottaminen on jäänyt puutteelliseksi esimerkiksi vastuuhenkilön vaihtumisen vuoksi. Erityisesti isännöitsijöiltä pyydettiin proaktiivisuutta asioiden tiedottamisessa esimerkiksi yhtiökokouksissa. Ajantasaista tietoa kaivattiin myös ilmoitustauluille. Isännöitsijöiltä peräänkuulutettiin aloitteellisuutta myös yhteistyön koordinoinnissa taloyhtiöiden kesken. Heidän toivottiin olevan paremmin tavoitettavissa puhelimitse ja vastaavan sähköposteihin nopeammin. Joidenkin vastaajien mielestä joillakin vanhemmilla isännöitsijöillä on myös vanhentuneet työtavat. Palveluhenkisyyttä ja oma-aloitteisuutta toivottiin lisää. Toisaalta puolet vastaajista kiitteli i isännöitsijöitä vuolaasti. Vastauksista paistaa läpi myös taloyhtiöiden iden oma tilanne. Jos hallituksen jäsenten välillä on erimielisyyksiä, kritiikki kohdistuu helposti myös isännöitsijään. Monesti kyse on henkilökemioista, ei ammattitaidosta. Vastauksissa tuli esiin myös se, miten vahvasti pihaparlamentit vaikuttavat taloyhtiöiden hallituksiin. Hakunilan Huollon isännöinti on auttanut hallitusta vastaamaan asukkaiden kyselyihin yhdenmukaisella viestinnällä, mikä on vähentänyt kyselyjä. Pihaparlamenteilta ja hallitusten jäseniltä saatiin lisäksi kehotus ulkoalueiden parempaan hoitoon. Huoltotoimintaa kritisoitiin jonkin verran siitä, että sovittuja töitä ei ole tehty loppuun. Vastauksissa epäiltiin sen vuoksi myös huoltomiesten sekä heidän työjohtonsa ammattitaitoa. Asioita luonnollisesti selvitellään Hakunilan Huollossa. Töiden keskeytymiseen voi olla monia syitä. Yleisin lienee se, että ongelman lopullinen ratkaisu vaatii lopulta työlupaa, jota huoltomiehillä ei ole. Tällaisia ovat esimerkiksi sähkö- tai putkityöt. Joissakin kommenteissa oli konkreettisia parannusehdotuksia, joita Hakunilan Huollossa nyt pohditaan. Hyvä esimerkki on porraskäytävien valaistuksen tarkistaminen. Nyt se kuuluu kiinteistönhoitajille, mutta tarkastuksen voisivat jatkossa yhtä hyvin tehdä siivoojat, jos siivous on tilattu Hakunilan Huollolta. Kaikki vastaukset on käsitelty luottamuksellisesti Hakunilan Huollon johdon kanssa. Kritiikkiin on suhtauduttu vakavasti ja parannuskeinoja pohditaan. Päällimmäisiä keinoja ovat toimintatapojen yhtenäistäminen, koulutus, avoimuus sekä sisäisen että ulkoisen viestinnän parantaminen, jota myös tällä kirjoituksella pyritään edistämään. Timo Haapkylä Tutkimuksen tekijä Tulos-Konsultointi Oy 9

10 HUOLTOMIES JANI MÄKI: Samanlaista työpäivää ei ole Huollon WWW-sivujen kautta. Joissakin kiinteistöissä on käytössä moderni automaatiojärjestelmä, jolloin vakavista poikkeamista (esim. pumppaamot ja käyttöveden lämpötila) pitäisi tulla hälytys päivystyspuhelimeen. Tämä edellyttää, että yhteydet toimivat. Vikatilanteessa kannattaa kuitenkin aina soittaa Hakunilan Huollon vikailmoitusnumeroon ja akuuteissa tilanteissa myös päivystäjälle. Vikailmoitusten perusteella asiakaspalvelu tai työnjohto tekee työmääräykset kirjallisesti paperille. Työmääräyksestä selviävät asukkaan tiedot, vian laatu ja se, saako asuntoon mennä sisään omilla avaimilla. Kiireellisissä tapauksissa, kuten vesivuodoissa, pyydetään lähtemään kohteeseen välittömästi, Mäki sanoo. Mäki pyytää tarkistamaan vian kunnolla ennen yhteydenottoa huoltoon. Asiakas saattaa esimerkiksi ilmoittaa sähkökatkosta, vaikka sulakkeet on vaihdettu. Silloin vikavirtasuoja on yleensä lauennut ja tarvitsee vain kääntää sähköpistokkeen vikavirtanappula takaisin päälle. Kannattaa kuitenkin aina ottaa yhteys huoltoyhtiöön, kun jotain poikkeavaa havaitaan. Vuotojen lisäksi esimerkiksi ikkunoiden yllättävä huurtuminen voi olla merkki jostain viasta, mikäli vastaavaa ei ole aiemmin tapahtunut, Mäki muistuttaa. Huoltomies tekee tarkastuskäyntejä ja huoltotöitä päivittäin, mutta silti yksikään työpäivä ei ole samanlainen. Yleisimpiä korjaustehtäviä ovat vuotavien wc- ja keittiöhanojen korjaaminen, tukossa olevien viemäreiden aukaiseminen sekä yleisissä tiloissa olevien palaneiden lamppujen vaihtaminen. Mäen alueeseen kuuluvat Hakunilan ostoskeskuksen ympäristö sekä muutama kiinteistö Hakunilan ulkopuolelta. Oman alueen kiinteistöt käydään tarkistamassa sopimuksen mukaisesti. Joka viides viikko on myös päivystysvuoro viikon kerrallaan. Silloin ollaan töissä viikonloppuisinkin. Kerran kuussa luetaan oman alueen kiinteistöjen sähkö- ja vesimittarit sekä tarkistetaan paloilmoittimet ja muut vastaavat, jotka on laissa tai huoltokalenterissa mainittu kerran kuussa tarkastettavaksi, Mäki luettelee. Kiinteistönhoitajien tehtäviin kuuluvat myös ulkotyöt. Talvisin lapioidaan lumet ja hiekoitetaan käytävät sellaisista kohdista, joihin ei koneella pääse. Yleensä kyse on Kannattaa kuitenkin aina ottaa yhteys huoltoyhtiöön, kun jotain poikkeavaa havaitaan. ulko-ovien edustoista ja portaikoista. Kesällä leikataan nurmikoita, keväällä poistetaan hiekat ja syksyllä lehdet. Huoltomiehille eivät kuulu asuntojen sisällä olevien lamppujen ja sulakkeiden vaihtaminen, eivätkä lattiakaivon ja käsienpesualtaiden hajulukkojen puhdistaminen. Sähkö- ja muita luvanvaraisia töitä kiinteistönhoitajat eivät saa tehdä, mutta korjattavista kohteista raportoidaan asiantuntijoille, jolloin sähkö- tai putkimies tietää, mitä on tulossa korjaamaan. POIKKEAMISTA KANNATTAA ILMOITTAA Hakunilan Huolto ottaa vastaan vikailmoituksia monesta kanavasta. Asukkaat tekevät vikailmoituksen puhelimitse, tai Hakunilan LUOTTAMUSMIEHENÄ KESÄSTÄ ASTI Viime kesästä asti Mäki on toiminut Hakunilan Huollon huoltomiesten, siivoojien sekä koneja remonttimiesten luottamusmiehenä. Noin 30 työntekijän etujen valvomiseen saa käyttää aikaa pari tuntia viikossa. Yleensä pyrin selvittämään asiat sitä mukaa, kun niitä ilmaantuu. Useimmat asiat hoituvat lyhyillä käytäväkeskusteluilla, mutta isommista asioista sovitaan johdon kanssa neuvotteluaika. Työntekijälle kynnys ilmoittaa epäkohdista tai kehitysehdotuksista on matalampi, kun luottamusmies voi esittää asian eteenpäin, Mäki toteaa. Jani Mäki HUOLTOMIES SYNTYNYT: Helsingissä ASUINPAIKKA: Hakunila TEHTÄVÄ: kiinteistönhoitaja, luottamusmies KOULUTUS: talonrakentaja HAKUNILAN HUOLLOSSA: vuodesta

11 LED-lamppu valaisee vanhankin rapun Vanhojen talojen energiatehokkuutta voi parantaa yksinkertaisin keinoin vaihtamalla yleisten tilojen lamput LEDvalaisimiin. Sähköä voi säästyä jopa 90 prosenttia. Monessa vanhassa kerrostalossa pohditaan valaistuksen uusimista. Ledivalojen asentaminen porraskäytäviin ja muihin yhteisiin tiloihin voi tuntua suurelta kertainvestoinnilta, mutta maksaa itsensä takaisin muutamassa vuodessa. LED-valaisimien hinta voi olla jopa kymmenkertainen vanhoihin hehkulamppuihin verrattuna, mutta toisaalta niiden avulla voi säästää sähköä jopa prosenttia. Säästöä syntyy myös siksi, ettei lampunvaihtotarvetta juuri ole. Plussan puolelle pääsy kestää kolmesta viiteen vuotta. Syntyyhän siitä väkisinkin säästöä, Valaistus on nyt paljon kirkkaampi eikä lamppuja ole niin usein pimeänä kuin aikaisemmin. kun seuraavan kymmenen tai jopa viidentoista vuoden aikana ei tarvita lainkaan huoltomiestä vaihtamaan lamppuja. Energiatehokkuuden lisäksi paranee myös valon laatu ja valot syttyvät ilman viivettä. Tämä parantaa asumisen turvallisuutta ja mukavuutta, Hakunilan Huollon tekninen isännöitsijä Pekka Myllylä muistuttaa. LED-valaisimiin liittyy paljon ennakkoluuloja. Valon kuvitellaan olevan häikäisevän kirkas, tai ettei valaistus kata riittävän laajaa aluetta. Nimenomaan porraskäytävien tarpeisiin kehitetyissä valaisimissa nämä ongelmat on kuitenkin onnistuttu ratkaisemaan niin, että valo muistuttaa päivänvaloa. KOIVUKYLÄSSÄ OLLAAN TYYTYVÄISIÄ Valaistuksen voimakkuus viisinkertaistui vantaalaisessa rappukäytävässä, kun vanhojen hehkulamppuvalaisimien tilalle asennettiin LED-valaisimet. 70-luvulla asennettujen 82 hehkulampun tarjoaman 44 luxin sijaan Koivuky- lässä sijaitsevan kerrostalon rapussa on nykyisin valoa 233 luxin edestä. Muutos saatiin aikaan samalla määrällä valaisimia kuin aiemminkin. Nämä tuntuvat aivan ihanilta. Valaistus on nyt paljon kirkkaampi eikä lamppuja ole niin usein pimeänä kuin aikaisemmin. Huoltomiehen ei tarvitse enää ravata koko ajan lamppuja vaihtamassa. Siinä säästää samoin kuin energiakustannuksissakin, taloyhtiön asukas Anna-Liisa Lehtiö iloitsee. Hyvä valaistus on parantanut asukkaiden viihtyvyyttä monin tavoin. Esimerkiksi ilmoitustaulujen ja nimikylttien lukeminen on helpottunut, hissin ja ovien kynnykset sekä raput erottuvat helpommin ja porraskäytävien arkkitehtoniset piirteet näkyvät selkeämmin. Saneeraus maksoi noin 4000 euroa per rappu. Se on vain murto-osa esimerkiksi ikkuna- ja maalausremonttien kuluista. Huono valaistus vaikeuttaa myös huoltomiesten työskentelyä etenkin teknisissä tiloissa, ellei valaisin satu olemaan ihan kohdalla. Taskulamppu on joskus välttämätön. Hyvä valaistus parantaa myös työturvallisuutta, Myllylä lisää. ANNA-LIISA LEHTIÖ 11

12 YHTEYSTIEDOT Hakunilan Huolto Oy Kannuskuja 2, Vantaa Vaihde ja asiakaspalvelu Vikailmoitukset PÄIVYSTYS HÄTÄTAPAUKSISSA TOIMISTOAJAN JÄLKEEN Avaimet, saunavuorot, autopaikat Lahja Kankaanpää Seija Utukka Toimitusjohtaja Kaija Niemi Tekninen isännöinti, varatoimitusjohtaja Pekka Myllylä Isännöitsijät: Ulla Haikonen Hanna Latvala Marianne Aho Heikki Säilä Birgitta Vesa-Lehtinen Kiinteistösihteerit: Tuula Karhunen (toimii myös toimitusjohtajan sihteerinä) Susanna Laiho Marita Leino Kirjanpito, laskutus Keskus yhdistää taloyhtiön mukaan oikealle henkilölle Kiinteistönhoitajien työnjohtaja Petteri Niemeläinen Siivoustyönjohtaja Marjut Jokinen AUKIOLOAJAT Maanantaisin klo Tiistaista torstaihin klo Perjantaisin klo KESÄAIKANA Maanantaista torstaihin klo Perjantaina klo TALKOOT TOIMIVAT Taloyhtiön parasta yhteistoimintaa ovat talkoot, koska niissä naapurit tulevat tutuiksi. Tätä mieltä olivat Kotitalo-lehden lukijat viime keväänä tehdyssä lukijakyselyssä. Talkoita kehuttiin muun muassa seuraavasti: talkoissa tutustuu naapureihin, ne yhdistävät asukkaita ja niihin voivat osallistua kaikki ikään, sukupuoleen tai taitoihin katsomatta. Vastauksissa myös muistutettiin, että suomalaisilla on tapana syyllistää talkoista poisjääviä. Asukkaiden valintoja tulisi kuitenkin kunnioittaa, myös poisjääntiä. Yhdessä tekemällä taloyhtiö säästää myös rahaa. 12