SUOMENNIEMEN KUNTA PIENTEN VESISTÖJEN RANTAOSAYLEISKAAVA

Transkriptio

1 PIENTEN VESISTÖJEN RANTAOSAYLEISKAAVA LAPPEENRANNASSA

2 3 RANTAYLEISKAAVA Yleisperustelut Kokonaisrakenne Aluevaraukset Kylä alueet ( at ) ja pysyvä asutus (A) Loma-asuntojen alueet ( RA, RA 1 ja RA 2 ) Matkailupalvelujen alueet ( RM ) Virkistysalueet ja uimarannat ( VR ja VV ) Liikenne Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet ( M, MT, MY ) Suojelualueet Luonnonsuojelualueet ( SL ) Luonnonsuojelun kannalta merkittävät alueet ja kohteet Muinaismuistoalueet ( SM ) Arvokkaat rakennukset ja kohteet Pohjavesialueet Natura 2000 ohjelman alueet Maisemanhoito Yleiset määräykset YLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN Yleistä Natura 2000-ohjelman varaukset ja yleiskaava Seutukaavan varaukset ja yleiskaava Arvio yleiskaavan aluevarausten vaikutuksesta ympäristöön Yleiskaavan kokonaismitoitus Vaikutukset ihmiseen ja viihtyvyyteen Vaikutukset luontoon Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, kulttuuriperintöön ja palveluihin Taloudelliset vaikutukset SUUNNITTELUVAIHEET... 62

3 PIENTEN VESISTÖJEN RANTAYLEISKAAVA RANTAYLEISKAAVA 3.1 Yleisperustelut Yleiskaavan päätehtävänä on rakentamisen, matkailun ja maatalouden liitännäiselinkeinojen, virkistyskäytön ja luonnonsekä maisemansuojelun tarpeiden yhteensovittaminen. Lisäksi kaavanlaadinnan perusteena on ollut rakennusoikeuden turvaaminen ja tasapuolinen jakaminen vielä vapaana oleville ranta-alueille. Suunnittelualueen pirstoutunut tilajaotus ja hajanaisesti rakentunut loma-asutus on huomattavasti vaikuttanut yleiskaavan mahdollisuuksiin keskittää rakentamista ryhmiin ja näin säilyttää laajempia ranta-alueita vapaana rakentamiselta. Rakentamisen mitoituksessa ja sijoittamisessa alueella on otettu huomioon alueen erityiset luonnonarvot. Suunnittelualueella ei ole valtakunnallisten suojeluohjelmien alueita, mutta muilta luonnonolosuhteidensa tai maiseman kannalta merkittäviltä alueilta on rakennusoikeus voitu siirtää rakentamiseen paremmin soveltuvalle alueelle. Rakentamista ei ole myöskään osoitettu rantojen avoimiin osiin eikä myöskään saariin joilla ei ole suojapuustoa. Yleensä saarten ja sisäjärvien rakennusoikeus on pyritty siirtämään paremmin rakennettavissa oleville alueille. 3.2 Kokonaisrakenne Peruskartan mukaista rantaviivaa on yhteensä noin 400 km. Suunnittelussa käytettävää tilakohtaista mitoitus rantaviivaa on 258 km. Tässä lukemassa eivät ole mukana rantaasemakaavojen, pienten lampien ja saarien (alle 1 ha) sekä purojen rantaviivat. Muunnettua rantaviivaa, joka on saatu muuntamalla oikaistua rantaviivaa alle 100 metriä kapeilta niemi osuuksilta kertoimella 0,5 ja alle 150 metriä leveiltä osuuksilta kertoimella 0,75 sekä alle 200 metriä kapeilta lahdilta kertoimella 0,75 on yhteensä 191 km. Rakennuspaikkoja yleiskaavassa on yhteensä 1017 kpl. mikä tarkoittaa 3,9 rakennuspaikkaa mitoitusrantaviivaa kohden ja 5,3 rakennuspaikkaa muunnettua rantaviivakilometriä kohden. Rakennettuja loma-asuntoja yleiskaavan rantavyöhykkeellä yhteensä 509 kpl ja uusia on osoitettu 454 kpl. Pysyvää asutusta sijoittuu 200 metrin rantavyöhykkeelle 54 kpl. Uutta pysyvää asutusta ei kaavassa ole osoitettu. 3.3 Aluevaraukset Kylä alueet ( at ) ja pysyvä asutus (A) Kyläalueet ( at ) Suomijärven kirkonkylän puoleiset ranta-alueet Kaavamääräyksissä kyläalueelle ja pysyvälle asutukselle on annettu seuraavat määräykset: kylä alueet (at) Alueelle voidaan sijoittaa asuinrakennuksia ja talousrakennuksia. sekä loma-asuntoja. Rakentamisen tulee sopia rantamaisemaan A Pysyvä asutus Asuinrakennusten alue (A) Alue varataan ympärivuotisten asuntojen rakentamiseen. Rantavyöhykkeellä ( 200 m ) sijaitsevalle rakennuspaikalle saa rakentaa yhden asuinrakennuksen siihen kuuluvine sauna- ja talousrakennuksineen joiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 300 m². Alueelle sijoitettavan asunnon etäisyys keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 25 metriä sekä erillisen kerros-alaltaan enintään 35 k-m 2 suuruisen saunarakennuksen etäisyys rantaviivasta vähintään 25 metriä, mikäli maasto-olosuhteet eivät muuta osoita.

4 PIENTEN VESISTÖJEN RANTAYLEISKAAVA Loma-asuntojen alueet ( RA, RA 1 ja RA 2 ) Loma-asuntojen alueet on osoitettu pääsääntöisesti omarantaisina rakennuspaikkoina. Joissakin tapauksissa tiloille jotka eivät yllä rantaan on rakennuspaikka osoitettu tilan rannanpuoleiseen rajaan saakka. Mikäli mahdollista on uudet rakennuspaikat keskitetty ryhmiin ja lähelle olemassa olevaa rakentamista. Loma-asuntojen alueille on annettu erilaisia määräyksiä sen sijoittumisen perusteella. Alueet jakautuvat kolmeen eri ryhmään: Loma-asuntojen alue (RA) Alue varataan omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden lomaasunnon sekä tarpeelliset sauna- ja talousrakennukset. Yhden rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 200 k-m². Uuden rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 3000 m². Loma-asuntojen alue (RA-1) RA-1 on osoitettu olemassa olevat pieniin saariin rakennetut rakennuspaikat joilla maisemallisista syistä rakentamista tulee rajoittaa. RA-1 alueelle saa rakentaa yhden loma-asunnon sekä tarpeelliset sauna- ja talousrakennukset siten, että rakennusten yhteenlaskettu kerrosala ei ylitä 60 k-m². Yhteisrantaisten loma-asuntojen alueeksi (RA-2) Rakennuspaikat ns.( sisämaan tontit ),jotka sijaitsevat alle 200 metri rantavyöhykkeellä on osoitettu RA-2 merkinnällä Luku RA-2 merkinnän alapuolella osoittaa alueen enimmäiskerrosalan sekä alueelle sijoitettavien loma-asuntojen enimmäismäärän. Loma-asuntojen rakennuspaikat, jotka eivät täytä maankäyttö- ja rakennuslain vaatimusta ( 2000 m 2 ) pinta-alansa suhteen on osoitettu kaavassa merkinällä RA/L. Lisärakentaminen näillä tonteilla edellyttää lisämaan hankintaa Matkailupalvelujen alueet ( RM ) RM- alueet varataan matkailu- ja lomakeskuksille, lomakylille ja muille vastaaville matkailua palveleville toiminnoille. Alueiden rantavyöhykkeet tulee olla pääasiassa yhteiskäytössä. RM aluevaraus on osoitettu olemassa olevan toiminnan perusteella Vinskanlahteen ja Härkäjärvelle, jossa on varauduttu toiminnan laajentamiseen Virkistysalueet ja uimarannat ( VR ja VV ) Suunnittelualueelle ei ole osoitettu virkistysalueita. Suomijärven Valkamanlahteen ja Vinskanlahteen on varattu uimaranta nykykäyttönsä mukaisesti Liikenne Maantieliikenne Liikenneverkon päärungon muodostaa Kokkola - Nuijamaa valtatie ( Vt 13 ) ja Kotka Mikkeli valtatie ( Vt 15 ). Päärunkoa täydentävät seututiet: Multamäki-Varpanen-Mäntyharju (381) ja Savitaipale-Suomenniemi-Kauriansalmi (409) Yhdystie luokkaisi teitä alueella ovat: Suomenkylän paikallistie (14717), Kuusenhaon paikallistie (14729), Saramäen paikallistie (14730), Himalanpohjan paikallistie (15119) ja Karkauksen paikallistie (14696).

5 PIENTEN VESISTÖJEN RANTAYLEISKAAVA Vesiliikenne ja venevalkamat Vesiliikennettä palvelevia merkittyjä väyliä ei sijoitu alueelle. Seutukaavan mukainen veneväylävaraus on esitetty Honkataipaleeseen. Venevalkamia ( LV ) on yleiskaavaan varattu : Suomijärvi, Valkamanlahti Suomijärvi, Vinskanlahti Kinkjärvi Lahnavesi Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet ( M, MT, MY ) Suurin osa yleiskaavasta on varattu maa- ja metsätalouskäyttöön. Ranta-alueilla ei ole todettu merkittäviä luonnonarvoja jotka vaikuttaisivat alueiden käyttöön maa- ja metsätalousalueina. M- merkityllä alueella 200 metrin levyisellä rantavyöhykkeellä on rakennusoikeudet osoitettu rakennuspaikkoina. Maa- ja metsätalousvaltainen alue ( M ) Alue on varattu pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön Rakentamismääräykset: Alueella on sallittu haja-asutusluonteinen rakentaminen lukuun ottamatta noin 200 metrin syvyistä rantavyöhykettä. MRL 72 :n nojalla määrätään, että alueella on noin 200 metrin syvyisellä keskivedenkorkeuden mukaisella rantavyöhykkeellä muu kuin 72 3 momentin tarkoittama rakentaminen kielletty. Poikkeuksena on yleiskaavan vahvistamishetkellä olemassa olevan tilan asuinrakennukseen liittyvän enintään 25 k- m²:n suuruisen saunarakennuksen rakentaminen. Maa- ja metsätalousvaltainen alue ( MT ) Alue on pääsääntöisesti varattu maatalouskäyttöön. Rakentamismääräykset: MRL 41 :n ja 43 nojalla määrätään, että avoimilla peltoalueilla on muu kuin maa- ja metsätaloutta varten tarpeellinen rakentaminen kielletty. Rakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota maisemaseikkoihin. Maa- ja metsätalousvaltainen alue jolla on ympäristöarvoja tai ulkoilun ohjaamistarvetta ( MY ) Alue on pääasiassa varattu maa- ja metsätalouskäyttöön. Ympäristöarvot tulee huomioida toimenpiteitä suoritettaessa. Rakentamis- ja maankäyttömääräykset: MRL 72 :n nojalla määrätään, että alueella on noin 200 metrin syvyisellä keskivedenkorkeuden mukaisella rantavyöhykkeellä muu kuin 72 3 momentin tarkoittama rakentaminen kielletty. 3.4 Suojelualueet Luonnonsuojelualueet ( SL ) Luonnonsuojelualueena on kaavassa osoitettu Suomijärvenharjun luonnonsuojelualue, joka on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla Luonnonsuojelun kannalta merkittävät alueet ja kohteet Luontoselvitysten pohjalta suunnittelualueelta on rajattu luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön kannalta arvokkaat alueet sekä myös maisemallisesti merkittävät alueet. Luonnonsuojelualueina ( SL ) tai luonnontilaisena säilytettävänä alueena ( /s ) ja luonnon monimuotoisuusalueina (luo-) tulee yleiskaavassa osoittaa: Suomijärven harju (SL) Paskolampi (/s)

6 PIENTEN VESISTÖJEN RANTAYLEISKAAVA Kalatonlampi (/s) Iso-Mälkiö (/s) Simlammit (/s) Luhtasaari (/s) Röykkysaari (/s) Konnalampi (/s) Kinnaslampi (luo) Juonikka-Katajalampi (luo) Haukkavuren lehtimetsä (luo) Saahkarinlammit (luo) Kinnaslammin pohjoisosa (luo) Suojelukohteena / alueena jotka tulee säilyttää mahdollisimman luonnontilaisina (av, apv ) sekä ympäristöarvojen kannalta tärkeitä alueita (MY) tulee varata Hämeenjärvi (av) Syväjärven saaret (av) Kaukolampi (av) Vuorilampi (av/am) Suomijärven luodot (av) Toijärvi (av) Pieni Mutapohja (av) Ylä-Kuhasen saaret ja luodot (av) Karkauslampi (av) Hautalampi (av) Lahnavesi-Mustinlampi (av) Juonikan puro (apv) Tyrynoja (apv) Lippakupinpuro (apv) Riipanoja ja Parikanlampi (apv) Vuorilampi-Kaakkolampi (av) Lapjärven myllypuro (apv) Myllyoja (apv) Kiesilänjoki (apv) Hurtanlampi (luo) Vuorilampi (av) Ylälamminpuro (apv) Niilampi ja Haukkaoja (apv) Morruulampi (apv) Uuniniemi-Leppäniemi (MY) Saarijärven pohjoispuoli (MY) Maiseman kannalta arvokkaana kohteena / arvokkaana harjualueena / arvokkaana kallioalueena, jotka tulee säilyttää mahdollisimman luonnontilaisina ( am, ah ja ak ) tulee varata : Vinskankangas (ah) (seutukaava) Hautalammin harju (ah) Simlammin harju (ah) Heravuori (ak) Morruuvuori (ak) (seutukaava) Vuorilampi (av/am) Ylä-Kuhasen ranta-alueet sekä saaret ja luodot (av/am)

7 PIENTEN VESISTÖJEN RANTAYLEISKAAVA Muinaismuistoalueet ( SM ) Muinaismuistolain mukaisia suojelukohteita alueella ovat: PAIKKA KOHDE LK Pakkainniemi pyyntikuopat Lamminmäki rajamerkki Hautalammi tervahauta Valkamalahdenniemi Kivikautinen asuinpaikka Kotalahti Kivikautinen asuinpaikka Ylä - Salmijärvi rajamerkki Muinaismuistojen inventointitiedot perustuvat Etelä Karjalan museon inventointitietoihin sekä Museovirasto 2004 suorittamaan kohdennettuun inventointiin. Kohteet ovat suojeltu muinaismuistolain mukaisesti. Suojelumääräys : Ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty Arvokkaat rakennukset ja kohteet Historiallisesti merkittävät rakennukset on osoitettu yleiskaavassa suojeltaviksi kohteiksi. Kulttuuri/ rakennushistoriallisesti arvokkaat suojeltavat kohteet Karkaus Kauria museotie Kulttuuri/ rakennushistoriallisesti arvokkaat suojeltavat rakennukset Hujalan mylly ( SR 1 ) Kohteille on annettu kaavamääräys: MRL 41 :n nojalla määrätään, että rakennuksia ei saa purkaa eikä niissä saa tehdä korjaus- muutostöitä, jotka voivat vähentää rakennusten kulttuurihistoriallista arvoa Pohjavesialueet Suunnittelualueella sijaitsee yksi vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue: Hautalamminharjun pohjavesialue (pv-2) Pohjavesialueilla on kielletty sellainen rakentaminen ja muut toimenpiteet, joista voisi aiheutua vesilain 1. luvun 18 ja ympäristönsuojelulain 1. luvun 7 ja 8 :ssä tarkoitettuja seurauksia Natura 2000 ohjelman alueet Kuolimon Natura-alue (FI ) Morruuvuoren kohdalla sijoittuu pieneltä osin yleiskaava-alueelle. Alue on yleiskaavassa osoitettu maa- ja metsätalousalueena, jolla on erityisiä ympäristöarvoja ( MY ) Maisemanhoito Maisemaan merkittävästi vaikuttavia tekijöitä ovat maa-ja metsätalouden harjoittaminen, maa-ainestenotto ja rantarakentaminen. Metsänkorjuussa tulee noudattaa Metsäkeskus Tapion antamia metsänhoito-ohjeita ja maisemallisesti arvokkailla rantaalueille erityisesti rantametsiä koskevia metsänhoitosuosituksia. Rantarakentamisessa maisemallisesti merkittävillä alueilla on kiinnitettävä erityistä huomiota maisemaan soveltumiseen.

8 PIENTEN VESISTÖJEN RANTAYLEISKAAVA Maisemallisesti erittäin merkittävät alueet sijoittuvat pääosin erityisten luonnonsuojelualueille, joilla on omat tavoitteensa maiseman- ja luonnonsuojelun sekä rakentamisen osalta. Maisemallisesti erittäin merkittäviltä alueilta on rakennusoikeus pyritty siirtämään saman maanomistajan rakentamiseen paremmin soveltuvalle alueella. Maisemanhoidon yleissuositukset: Säilytetään rakentamattomina arvokkaita ja biologisesti monimuotoisia luontokokonaisuuksia ja riittävän leveinä näiden välisiä ekologisia yhteyksiä. Vaalitaan eheitä luonnon- ja kulttuurimaisemakokonaisuuksia, jotka muodostavat maisematiloja. On tärkeää pitää laajat avoimet kulttuurimaisemat edelleen avoimina viljelemällä, laiduntamalla tai niittämällä. Umpeenkasvu ja metsitys voivat uhata suuriakin peltoaloja. Otetaan rakentamisessa huomioon pienilmasto ja tuulensuojaisuus. Mm. monet avoimet rannat ovat hyvin tuulensuojattomia. Kylissä keskeistä on kulttuuriperinnön säilyttäminen ja hoitaminen. Tähän kuuluu rakennusten, aitojen, arvokkaiden pihapuiden ja muun arvokkaan kasvillisuuden sekä perinteisten viljely- ja laidunalueiden hoitaminen. Kylien ilmeeseen vaikuttaa se, millaisia pihakasveja uusissa ja vanhoissa pihoissa käytetään. Maaperän ravinteisuus voi houkutella koristekasvivalikoiman laajentamiseen. Hyvä ja ekologinen ratkaisu on käyttää alueella luonnossakin esiintyviä puita ja pensaita (esim. kotipihlaja, koivu) sekä perinteisinä kylissä kasvavia kotimaisia lajeja (kuten metsävaahtera). Nämähän myös kehittyvät yksittäis- tai ryhmäpuina komeammiksi kuin metsässä. Kylien yhtenäisyyteen vaikuttaa jatkossa se, miten maisematilojen reunoja muutetaan. Kylissä on kulttuurivaikutteisia mutta suureksi osaksi rakentamattomia metsänreunavyöhykkeitä, esim. entisiä hakamaita. Metsäalueet ovat usein asuinrakennuksista erillään, jolloin taloihin liittyy vain pihapuusto tai samalla moreeniselänteellä kasvava metsikkö. Omakotitalon ja myös mökin rakennuspaikan ympäristöä voi valmentaa jo etukäteen. Tämä voi tarkoittaa mm. puuston harventamista, vesakon raivausta, niittämistä tai reunavyöhykkeen istutusta (esim. marjovia pensaita). Näin vältetään sitä että rakennus on ikään kuin irrallinen, erillinen osa ympäristössään, ja autetaan sellaista kehitystä, että kun astutaan rakennuksesta ulos, ympäristö muuttuu askel askelelta vaiheittain luonnonympäristöksi. 3.5 Yleiset määräykset Yleiskaavassa on annettu yleisiä määräyksiä rakentamisesta, vesi- ja jätehuollosta ja metsänhoidosta. Rakentaminen RA-, RA-1, RA-2 ja 200 metrin levyisellä rantavyöhykkeellä sijaitsevien A-rakennuspaikkojen sekä yleiskaavan hyväksymishetkellä olemassa olevan rakennetun, rantaan ulottuvaan tilaan kuuluvan enintään 25 k-m 2 saunan rakennusluvat voidaan myöntää tämän osayleiskaavan osoittamalla tavalla. Rakennuslupaa ei saa myöntää ennen kuin rakennuspaikat on merkitty maastoon lohkomisen yhteydessä tai siten kuin siitä on erikseen säädetty. Rakennusten tulee sopeutua malliltaan, materiaaliltaan, mittasuhteiltaan ja värityksenpuolesta luonnonmaisemaan eikä niitä saa sijoittaa avoimille ranta- tai peltoaukeille. Uudet rakennukset on pyrittävä sijoittamaan olemassa olevien rakennusryhmien yhteyteen. Loma-asunnon sijoittamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota maaston sopivuuteen ja riittävän suojapuuston jäämiseen rantaviivan ja rakennusten väliin. Rakennetun alueen maisemakuva on muutoinkin säilytettävä luonnonmukaisena. Rakentamiseen osoitettujen alueiden rajoista voidaan poiketa pohjakartan tarkkuusvaatimusten puitteissa mikäli teiden ja rakennusten sijoittaminen ja maasto-olosuhteet sitä edellyttävät.

9 PIENTEN VESISTÖJEN RANTAYLEISKAAVA Kun rantavyöhykkeelle haetaan rakennus- tai toimenpidelupaa hankkeelle, joka sijoittuu vesiväylämerkkien alueelle, tulee ennen luvan myöntämistä pyytää asiasta vesiväylästä vastaavan viranomaisen lausunto. M-, MY-ja MT-alueilta on rakennusoikeus 200 metrin syvyiseltä rantavyöhykkeeltä siirretty maanomistajakohtaisesti RA-, RA-1, RA-2, A-, tai RM-alueille. Vesi ja jätehuolto Rakennuslupahakemuksissa on osoitettava, että puhdasta vettä on saatavissa ja että jätevesistä huolehditaan siten, ettei pohjavesiä ja pintavesiä saastuteta. Jätevesihuolto on järjestettävä asianomaisen viranomaisen hyväksymällä tavalla sekä noudattaen voimaan tullutta talousvesien käsittelystä annettua valtioneuvoston asetusta ( nro 542, annettu ), joka koskee vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisia alueita. Jätevesien käsittelytapa on tutkittava erikseen joka rakennushankkeen yhteydessä. Useamman rakennuspaikan ryhmissä suositellaan jätevesien yhteiskäsittelyä. Vesikäymälää ei saa rakentaa sellaisten saarten rakennuspaikoille joihin ei ole tieyhteyttä. Yleensä tulee suosia kompostikäymälöitä. Vesihuoltosuunnitelma on esitettävä rakennusluvan yhteydessä erikseen hyväksyttäväksi. Käymälät ja kompostit on hoidettava niin, ettei hajua tai muitakaan haittoja synny. Kuivakäymälää ei saa sijoittaa 20 metriä lähemmäs rantaviivaa. Kuivakäymälä on varustettava tiiviillä jätesäiliöllä, joka on tyhjennettävä riittävän usein hoidettuun kompostiin. Kompostit ja kompostoivat käymälät on sijoitettava vähintään 20 metrin päähän rantaviivasta läpäisemättömälle maapohjalle. Sauna- ja muita pesuvesiä ei saa päästää suoraan vesistöön, vaan ne on imeytettävä maahan m päähän rantaviivasta alueelle, jossa maaperä on tarkoitukseen sopivaa ja jonne tulvavesi ei nouse. Erityisesti kallioperäisillä rantaosuuksilla tämä tulee ottaa huomioon jo rakennuspaikkaa valittaessa. Koneellisesti suoritettavasta ruoppauksesta tulee ilmoittaa vesiasetuksen 85 a :n mukaisesti kirjallisesti 4 kk ennen työn suorittamista. Metsänhoito: Metsänhoidossa noudatetaan metsäkeskus Tapion antamia metsänhoito-ohjeita ja MY-alueilla erityisesti rantametsiä koskevia metsänhoitosuosituksia. MT-alueilla peltoviljelyä, nurmetusta tai muuta vastaavaa maanpinnan käsittelyä ei saa ulottaa 10 m lähemmäksi rantaviivaa. Rantavyöhykkeelle on varmistettava riittävän suojavyöhykkeen muodostuminen. 4 YLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN 4.1 Yleistä Tämä yleiskaava on laadittu tarkoituksella, että se tullaan hyväksymään kunnanvaltuustossa ja yleiskaavassa osoitettujen RA-, RA-1, RA-2 ja 200 metrin levyisellä rantavyöhykkeellä sijaisevien A-rakennuspaikkojen sekä saunarakennusten rakennusluvat voidaan myöntää tämän yleiskaavan perusteella. Yleiskaavan asema rakentamista ohjaavien säännösten hierarkiassa on seuraava: 1. Lait ja asetukset 2. Detaljikaavat 3. Oikeusvaikutteiset yleiskaavat 4. Rakennusjärjestys 5. Vahvistettu seutukaava 6. Valtuuston hyväksymä yleiskaava 7. Muut suunnitelmat

10 PIENTEN VESISTÖJEN RANTAYLEISKAAVA Rakennusjärjestyksen määräykset jäävät voimaan yleiskaava-alueella mikäli ne eivät ole ristiriidassa yleiskaavan kanssa. Vahvistettu seutukaava ei ole enää voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella. 4.2 Natura 2000-ohjelman varaukset ja yleiskaava Morruuvuoren Natura alueeseen ei yleiskaavan osoittamalla maankäytöllä ole merkittävää vaikutusta. Mahdollisesti liikkuminen alueella tulee jonkin verran lisääntymään. 4.3 Seutukaavan varaukset ja yleiskaava Ranta-alueita koskevat seutukaavan aluevaraukset on pääsääntöisesti osoitettu yleiskaavassa. 4.4 Arvio yleiskaavan aluevarausten vaikutuksesta ympäristöön. Yleiskaava-alueella korostuu alueen monimuotoisuus kuin myös toisaalla ranta-alueiden karuus. Monimuotoisuuteen vaikuttavat monet eri tekijät kuten suot, erityyppiset pienet vesistöt ja pienvedet, purot ja niiden eliöstö, jne. Yleiskaavan mukaisten ratkaisujen toteuttaminen ja vaikutukset kohdistuvat pääsääntöisesti rantavyöhykkeeseen, joka on ekosysteemiltään merkittävä kahden eri vyöhykkeen muodostamaa lajirikasta aluetta. Toteuttamisen vaikutukset rakentamisen osalta kohdistuvat ensisijaisesti ranta-alueen luontoon, maisemaan ja liikkumiseen alueella. Suojelualueiden osalta vaikutukset jäävät vähäisiksi koska muutoksia alueilla ei yleiskaavan vuoksi tapahdu. Maa- ja metsätalousalueilla suurempia muutoksia tapahtuu vain metsätalouden toimenpiteitä toteutettaessa. Maa- ja metsätalousalueilla on yleiskaavan yleispiirteisestä inventoinnista johtuen kiinnitettävä huomiota pienimuotoisten suojelukohteiden ( jokien, pienten purojen ja kosteikkojen ranta-alueet, jne. )säilymiseen metsätalouden toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa. 4.5 Yleiskaavan kokonaismitoitus Yleiskaava-alueen peruskartan mukaisen rantaviivan pituus on n.400 km. Yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti alle 50 metriä kapeat niemet poisluettuna ns. mitoitus rantaviivaa on n. 258 km ja muunnettua rantaviivaa alle 150 metrin läheisyys huomioiden rantaa on n. 191 km. Yleiskaavassa on osoitettu yhteensä 1017 rakennuspaikkaa, joista 454 ovat uusia. Muunnettua rantaviivaa kohden mitoitus on 5,3 rakennuspaikkaa. Teoreettisesti uusi rantarakentaminen ( 70 m / rakennuspaikka ) varaa rantaviivaa noin 32 kilometriä. Rakennettua rantaviivaa on teoreettisesti 71 km, joka on noin 18 % peruskartan mukaisesta rantaviivasta ja 27 % muunnetusta rantaviivasta. 4.6 Vaikutukset ihmiseen ja viihtyvyyteen Asuminen Uuden rakentamisen myötä mahdollisuudet loma-, ja ympärivuotiseen asumiseen lisääntyvät. Yleiskaava-alue on pääosiltaan haja-asutusluontoisesti rakentunut ja suuria rakentamattomia kokonaisuuksia ei ole. Uudisrakentamisen myötä rakennuspaikat voisivat lisääntyä noin 45 %, mutta oletettavaa on etteivät kaikki rakennuspaikat etenkin pienillä järvillä toteudu. Lisärakentamisen häiritsevä vaikutus on paljolti riippuvainen liikkumisesta alueella. Virkistäytyminen Loma-asuminen, joka on yksi merkittävimmistä virkistäytymismuodoista tarjoaa alueella hyvät olosuhteet. Virkistysalueiden puuttuminen sekä osittain ranta-alueiden rakentamisesta johtuva sulkeutuneisuus rajoittavat jokamiehenoikeudella tapahtuvaa virkistäytymistä. Virkistäytymistä kuten marjastusta, sienestystä palvelevat kuitenkin myös yleiskaava-alueen maa- ja metsätalous alueet. Vesillä tapahtuvaan virkistäytymiseen suunnittelualue ja järvien suuri määrä tarjoavat hyvät olosuhteet.

11 PIENTEN VESISTÖJEN RANTAYLEISKAAVA Elinolot Yleiskaavalla ei ole merkittävää suoraa vaikutusta elinoloihin. Kuitenkin kaavassa osoitetut rakennuspaikat tarjoavat myös mahdollisuuden vuokramökkien rakentamiseen ja rakentamisen myötä alueen lisäansiomahdollisuudet erityisesti maatalouden liitännäiselinkeinoissa paranevat ja mahdollisuus palvelujen monipuolistumiseen kasvaa. 4.7 Vaikutukset luontoon Suojelualueet Yleiskaava-alueella on yksi luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu alue, jolla ei muutoksia tapahdu. Eliöstön ja maiseman kannalta merkittäviltä alueilta on uudisrakentaminen voitu siirtää rakentamiseen soveltuville alueille. Maaperä Rakentaminen on ohjattu pois alueen merkittäviltä kallioesiintymiltä kuten myös sellaisilta alueilta joilla rakentaminen edellyttäisi maaperän voimakasta muokkausta. Yleiskaavan uudet rakennuspaikat on voitu suurelta osin sijoittaa jo rakennettujen tieyhteyksien läheisyyteen jolloin uusien tieyhteyksien rakentaminen jää vähäiseksi. Vesi alueen ruoppauksien minimoimiseksi rantarakentamista on pyritty ohjaamaan alueille joilla vedensyvyys on riittävä rantautumiseen. Pohjavesialueet ja ilmasto Yleiskaava-alueella sijaitseville pohjavesialueille (2 ja 3 luokka ) sijoittuu 3 uutta rakennuspaikkaa.. Rakentamisen vaikutus pohjavesiin riippuu merkittävästi jätevesien käsittelystä, josta yleiskaavassa on annettu määräykset. Metsänhoidon vaikutusta ohjaavat Metsäkeskus Tapion ohjeet joihin yleiskaavassa viitataan. Yleiskaavan mukaisella uudisrakentamisella ei ole sanottavaa vaikutusta alueen pienilmastoon. Luonnonmaisema Rantarakentamisen vaikutus maisemaan on merkittävää erityisesti silloin kun rakennuspaikan puustoa harvennetaan tai rantaviivaa käsitellään voimakkaasti. Näihin seikkoihin tulee erityisesti kiinnittää huomiota rakennuslupia myönnettäessä. Yleiskaavassa on annettu määräykset rakennusten etäisyyksistä keskiveden mukaisesta rantaviivasta. Yleiskaava-alueen topografia on vaihtelevaa ja rantaviiva yleensä loivaa. Tämä parantaa rakentamisen sopeutumista maisemaan. Yleiskaavassa rakentaminen on mahdollisuuksien mukaan siirretty maiseman kannalta merkittäviltä alueilta. Alueelle on laadittu rantakaavoja, jotka on otettu sellaisenaan yleiskaavaan. Yleiskaavassa ei rakentamista ole sijoitettu kapeisiin niemiin eikä avoimille alueille. Yleiskaavassa on myös pyritty vähentämään rakentamisen vaikutusta maisemaan sijoittamalla rakentaminen olemassa olevien rakennettujen alueiden sisälle tai viereen. Uudisrakentamista on pyritty ohjaamaan ryhmiin mikäli se on tilajaon suhteen ollut mahdollista. Luonnon monimuotoisuus Rakentaminen vaikuttaa rakennuspaikoilla ja teiden osalla joidenkin lajien esiintymiseen (kasvillisuus, pieneliöstö), mutta luo taas toisaalta edellytyksiä lajistolliseen lisääntymiseen rakennettujen alueiden läheisyydessä (esim. linnusto ja kasvillisuus). Yleiskaavassa rakentamisen ulkopuolelle jäävät alueet ( yli 80 % ranta-alueesta ) turvaavat hyvin pitkälle luonnon monimuotoisuuden säilymisen. 4.8 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, kulttuuriperintöön ja palveluihin Yleiskaavalla ohjataan rakentamista noin 200 m rantavyöhykkeellä jolla rakentaminen voi lisääntyä noin 454 uudella loma-asunnolla ja yhdellä matkailupalvelualueella. Liikenneverkkoon yleiskaavalla on vähäinen merkitys koska uudet yhteydet ovat pääsääntöisesti ns. pistoteitä nykyisiltä paikallis- ja yksityisteiltä. Vesiliikenne alueella tulee uuden rakentamisen myötä lisääntymään.

12 PIENTEN VESISTÖJEN RANTAYLEISKAAVA Rakennetun ympäristön muodostumista ohjataan kaavamääräyksillä rakennusten suurimmasta sallitusta kerrosalasta ( 75 k-m 2 ) ja sopeutumisesta ympäristöön. Yleiskaavan pohjana on mm. alueella suoritettu luontoselvitys ja saadut tiedot muinaismuistokohteista, joiden mukaiset arvokkaat kohteet on esitetty yleiskaavassa. Uudet matkailupalvelut ja lisääntyvä loma-asutus parantavat mahdollisuuksia palvelujen säilymiseen ja kehittymiseen alueella. 4.9 Taloudelliset vaikutukset Yleiskaavan mahdollistamien rakennuspaikan, matkailupalveluiden taloudellinen merkitys on huomattava niin kuntatasolla kuin myös yksityisen maanomistajan kannalta. Alueen erityiset luonnonarvot ja niiden säilyminen tuovat lisäarvoa matkailuelinkeinolle kuin myös lomakiinteistöille ja erityinen merkitys niillä kunnan imagolle. Ympärivuotisen asumisen lisääntymisen myötä kustannuksia aiheutuu kuntatasolla kuntapalvelujen kysynnän kasvusta. Oletettavaa on kuitenkin,että ympärivuotinen asutus lisääntyy yleiskaavan ulkopuolisilla alueilla huomattavasti enemmän ilman yleiskaavan vaikutusta. 5 SUUNNITTELUVAIHEET Yleiskaavan laadinta käynnistettiin syyskuussa Suunnittelutyön perustiedot ja alustavat tavoitteet hyväksyttiin kunnassa helmikuussa Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan koskeva viranomaisneuvottelu pidettiin Tavoitteista pidettiin viranomaisneuvottelu Alustava rantayleiskaava luonnos valmistui tammikuussa Kaavaluonnosta koskeva viranomaisneuvottelu pidettiin Rantayleiskaavaluonnos pidettiin MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä välisenä aikana. Luonnoksesta annettiin 61 huomautusta. Kunnanhallitus käsitteli kaavaluonnoksesta annetut huomautukset ja päätti asettaa kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville MRA 19 :n mukaisesti. Rantayleiskaavaehdotus pidettiin MRA 19 :n mukaisesti nähtävillä välisenä aikana. Ehdotuksesta jätettiin noin 30 muistutusta. MRA 26 :n mukainen viranomaisneuvottelu pidettiin Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksessa Suomenniemen kunnanhallitus hyväksyi rantaosayleiskaavaehdotuksen kokouksessaan (126 ). Suomenniemen kunnanvaltuusto hyväksyi rantayleiskaavan kokouksessaan ( 36 ). Valtuuston päätöksestä jätettiin yksi valitus Kouvolan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden hylkäsi valituksen Hallinto-oikeuden päätöksestä valitettiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituksen ja piti kunnanvaltuuston alkuperäisen hyväksymispäätöksen voimassa. Lappeenrannassa KAAVOITUS- JA MAANKÄYTTÖ OY Pekka Mäkiniemi