JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNNAN KUNNANTALO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNNAN KUNNANTALO"

Transkriptio

1 1 Leena Lindell JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNNAN KUNNANTALO Rakennushistoriallinen selvitys

2 2 JOHDANTO 3 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO 1. JOHDANTO 3 2. KUNNANTALON SUUNNITTELU 5 Arkkitehti Erkki Huttunen 5 Kunnantalohanke 10 Kunnantalon arkkitehtuurista JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNNAN TOIMITALO Tontin kaavoitushistoria 26 Kunnantalon rakentaminen 27 Liikehuoneistot 1950-luvulla 33 Asuinsiipi 1950-luvulla MUUTOKSET luku: Liikehuoneistot luku: Asuinsiiven muutokset ja 1980-luvut: Asuin- ja toimistosiiven muutos toimistoiksi luku: Uusi kunnantalo vai peruskorjaus? luku: Viimeisimmät muutokset SÄILYNEISYYS JA SUOJELUTARPEET LÄHTEET PIIRUSTUKSET 61 Graafinen suunnittelu Jussi Jäppinen Tulostus Kopijyvä 2010 Jyväskylän maalaiskunnan kunnantalon rakennushistoriallinen selvitys laadittiin Jyväskylän Tilapalvelun tilaamana esiselvityksenä rakennuksen kauppaa ja tulevaa remonttia varten. Vuonna 1952 valmistunut, arkkitehti Erkki Huttusen suunnittelema Kunnantalo jäi pois alkuperäisestä käytöstään, kun Jyväskylän kaupunki ja maalaiskunta yhdistyivät vuoden 2009 alussa. Uusi omistaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu halusi remontoida rakennuksen uutta opetuskäyttöä vastaavaksi koulurakennukseksi. Rakennushistoriallisen selvityksen tehtävänä oli selvittää ennalta määriteltyjen, rakennuksen historian ja arkkitehtuurin kannalta merkittävimpien sisätilojen säilyneisyys, joiden suunnitteluun ja vaalimiseen tulisi muutostöissä kiinnittää erityisesti huomiota. Rakennuksen julkisivut olivat aikaisemmissa muutostöissä säilyneet hyvin. Rakennushistoriallisen selvityksen tekoa varten oli varattu kuusi viikkoa ja sen laati Keski-Suomen museolla projektitutkija Leena Lindell, ohjauksesta vastasi museonjohtaja Heli-Maija Voutilainen. Aikataulu ylittyi tehtävän ja aineiston ennakoimattoman laajuuden takia. Valmis työ luovutettiin Jyväskylän Tilapalvelulle maaliskuussa Selvityksessä käytiin läpi rakennuksen syntyhistoria ja rakennusvaiheet sekä valtuustosalin, aulatilojen ja porraskäytävien säilyneisyys. Nämä tilat oli otettu huomioon jo rakennuksen edellisessä, vuonna 1997 valmistuneessa peruskorjauksessa ja ne olivat säilyneet sisätiloista parhaiten alkuperäistä vastaavassa asussa. Rakennuksen asunto-osan sisätilojen alkuperäinen asu oli jo aikaisemmissa muutostöissä menetetty lähes täysin, porraskäytävää lukuun ottamatta. Myös toimistosiiven sisätilat oli vuonna 1997 valmistuneessa remontissa muutettu lähes kokonaan. Jyväskylän maalaiskunnan kunnantalon lyhyttä rakennushistoriallista selvitystä varten käytiin läpi Jyväskylän kaupungin rakennusvalvontaosaston arkiston rakennusasiakirjat. Kunnantalo oli valmistuessaan Jyväskylän kaupungin puolella, joten rakennuslupa sitä varten tuli hakea kaupungin virastoista. Kunnantalon kellarikerroksessa oli vielä selvityksen tekohetkellä sijoitettuna entisen Jyväskylän maalaiskunnan kunnanarkisto. Arkistosta löytyi muun muassa vanhoja valokuvia rakennuksen sisätiloista ja julkisivuista

3 4 5 KUNNANTALON SUUNNITTELU luvuilta, kunnanhallituksen (vuoteen 1949 kunnallislautakunta) ja kunnanvaltuuston sekä rakennuslautakunnan kokouspöytäkirjoja, saapuneita kirjeitä ja kunnalliskertomuksia vuosilta Selvitystä varten käytiin läpi myös Keski-Suomen museon valokuva-arkiston aineistoa ja sanomalehti Keskisuomalaisen artikkeleita 1950-luvun alkupuolelta. Tiukan aikataulun vuoksi kunnallistalon rakennushistoriallinen tieto keskittyy suunnittelu- ja rakennusajankohtaan, vuosiin Myöhempiä muutoksia käydään lyhyesti läpi rakennuslupa-asiakirjojen ja muutossuunnitelmien pohjalta, mikä merkitsee sitä etteivät tiedot ole näiltä osin täydellisiä. Rakennushistoriallisen selvityksen tarkoituksena on antaa lähtötietoja rakennuksen käyttäjä- ja suunnittelijatahoille arvokkaiden sisätilojen ja julkisivujen vaalimista varten. Muita selvityksiä esim. julkisivujen rappauskäsittelyn, sisätilojen pintojen korjausten jne. suhteen tulee tehdä tarpeen mukaan erikseen. 2. KUNNANTALON SUUNNITTELU Arkkitehti Erkki Huttunen Arkkitehti Erkki Juhani Huttunen syntyi Alavudella ja vietti nuoruutensa Karttulassa. Vanhemmat olivat lääkäri Juhani Huttunen ja Anna Huttunen (os. Lindqvist). Hän kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisen normaalilyseon reaalilinjalta keväällä Perhe asui tällöin Sortavalassa. Saman vuoden syyskuussa Huttunen aloitti opinnot Teknillisen Korkeakoulun arkkitehtiosastolla ja valmistui diplomiarkkitehdiksi joulukuussa Opettajina toimivat muun muassa arkkitehdit Armas Lindgren ja Jussi Paatela. Erkki Huttunen valittiin Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan (SOK) rakennusosaston arkkitehdiksi vuonna 1928 ja vuosina hän toimi osaston johtajana. Huttunen piti omaa arkkitehtitoimistoa virkatyönsä ohessa vuodesta 1932 alkaen ja toimistossa työskentelivät mm. arkkitehdit Aulis Blomstedt, Harry W. Schreck, Einari Teräsvirta ja Sirkka Tarumaa. Vuonna 1933 Erkki Huttunen avioitui Tuovi Ekin kanssa ja seuraavana vuonna perheeseen syntyi poika Ari. Vuosina hän toimi Rakennushallituksen pääjohtajana. Erkki Huttunen oli Suomen Arkkitehtiliiton jäsen ja hallituksen jäsen sekä toimi useiden arkkitehtuurikilpailujen palkintolautakunnissa. Arkkitehti Erkki Huttunen kuoli Helsingissä (Jokinen 1992, s ; Jokinen 1993, s ). Merkittävä osa Huttusen tuotannosta ajoittuu luvuille, jolloin hän nousi yhdeksi suomalaisen funktionalistisen arkkitehtuurin uranuurtajista. Huttusen merkittävimpiä töitä ovat SOK:n vuosina tehdyt funktionalistista arkkitehtuuria edustavat liikerakennukset. Eri puolelle Suomea 1930-luvulla kohonneet laatikkomaiset funkisosuuskaupat olivat hänen kehittämänsä uusi rakennustyyppi ja Huttusen suunnittelemat suuret toimisto- ja myllyrakennukset nousivat 1930-luvulla mm. Raumalle, Viipuriin, Joensuuhun ja Ouluun. Oman arkkitehtitoimiston nimissä Huttunen suunnitteli erilaisia teollisuus- ja liikerakennuksia sekä piirsi kunnallisia toimeksiantoja ja kirkollisia rakennuksia. Huttusen suunnittelemista yksittäisistä kohteista ehkä tunnetuimpia ovat Sortavalan Seurahuone (1939), Alkon Rajamäen tehtaat ( ) ja Helsingin Sokos-talo ( ) (Jokinen 1992; Jokinen 1993).

4 6 KUNNANTALON SUUNNITTELU 7 Arkkitehti Erkki Huttunen aloitti uransa 1920-luvulla, jolloin Suomessa oli vielä vallalla pohjoismaiseksi klassismiksi kutsuttu arkkitehtuurityyli. Huttunen matkusti olosuhteisiin nähden paljon ja teki opintomatkoja ajan tavan mukaan Pohjoismaihin, Amerikkaan ja Keski-Eurooppaan, kuten Kreikkaan, Italiaan, Saksaan, Sveitsiin, Englantiin ja Ranskaan. Hän tutustui jo 1920-luvun loppupuolella Euroopassa levinneeseen funktionalistiseen arkkitehtuuriin, mutta alkoi soveltaa sitä omassa suunnittelutyössään vasta 1930-luvulla. Aallonjakajana Huttusen, kuten niin monen muunkin aikalaisarkkitehdin suunnitteluihanteissa oli Tukholman vuoden 1930 näyttely, joka toi uuden tyylisuuntauksen ensimmäistä kertaa Suomeen asti (Jokinen 1992, s.65 68; Jokinen 1993, s ). Keski-Suomeen Erkki Huttunen laati piirustuksia muun muassa Jyväskylässä Voionmaankadun varrella sijaitsevan tykkitehtaalaisten kerrostaloon vuodelta 1939, Jämsän Jokivarren OK:n myymälään vuonna 1934 (purettu) ja yhdessä arkkitehti Paavo Riihimäen kanssa SOK:n Vaajakosken tehdasalueen virkailijoiden asuinrakennuksia Naissaareen vuosien aikana. Vaajakoskelle Huttunen suunnitteli myös toteutumattoman seurantalon vuonna 1934 ja puurakenteisen paloaseman vuonna 1936 (purettu) (Keski-Suomen museon rakennustutkimusaineisto). Kunnallishallinnon rakennukset arkkitehti Erkki Huttusen tuotannossa Uuden Jyväskylän maalaiskunnan toimitalon piirustukset laati arkkitehti Erkki Huttunen vuonna Huttunen toimi tuolloin Rakennushallituksen pääjohtajana, mutta toimitalon suunnitelmat tehtiin hänen yksityisessä arkkitehtitoimistossaan. Jyväskylän maalaiskunnan toimitalo oli arkkitehtitoimiston viimeisiä merkittäviä töitä, joiden suunnittelun Huttunen jaksoi vielä paneutua täysipainoisesti (Jokinen 1993, s ). Funktionalistisen arkkitehtuurityylin soveltaminen monumentaalisiin edustusrakennuksiin oli alkuvaiheessa 1930-luvulla vielä ongelmallista. Arkkitehti Erkki Huttunen voitti vuonna 1930 Kotkan kaupungintalosta järjestetyn arkkitehtikilpailun, mutta toteutetut piirustukset jouduttiin pariin otteeseen muuttamaan klassisempaa monumentaaliarkkitehtuuria muistuttaviksi. Esimerkiksi rakennuksen pyöristetyt kulmat olivat liikaa kaupunginisille. Tilaohjelmassa oli samantyyppiset vaatimuksen kuin Jyväskylän maalaiskunnan kunnantalossakin: rakennukseen tuli sijoittaa tilat kaupunginvaltuustolle, kaupunginhallitukselle (maalaiskunnassa nämä olivat kunnanvaltuusto ja -hallitus) ja eri konttoreille ja lautakunnille. Varsinkin sosiaalitoimisto ja sähkölaitos mainitaan. Näiden lisäksi Kotkan kaupungintaloon piti tulla 300 hengen juhlasali, kirjasto, museo, voimistelusali sekä talonmiehen ja vahtimestarin asunnot. Huttusen ehdotus käsitti matalan, erillisen juhlasiiven ja kaksi, porrashuoneella yhdistettyä rakennusmassaa. Maaston mukaan nouseva virastorakennus oli molemmista päistään pyöristetty. Toteutuneessa työssä pyöristykset ja virtaviivaisuus antoivat tilaa monumentaalisuudelle ja massiivisille rakennusmassoille, kun arkkitehti J.S. Sirénin ohjauksessa tehdyt lopulliset suunnitelmat laadittiin. Nyt rakennuksen ikkuna-aukotukset oli järjestetty symmetrisesti, lukuun ottamatta valtuustosalin ikkunoita. (Jokinen 1992, s ). Ne toteutettiin pääjulkisivuun samoin kuin myöhemmin Jyväskylän maalaiskunnan kunnantalossa: kahden kerroksen korkuisina, kapeina aukotuksina rakennuksen kulmassa. Samanlainen, ritilämäinen ikkuna-aihe toistuu vuodelta 1935 olevassa Lauritsalan kauppalantalossa, jossa valtuustosalin sijainti on merkitty julkisivuun kahden kerroksen korkuisena, yhtenäisenä nauhaikkunana, jota kuitenkin puitejako rytmittää korkeisiin ja kapeisiin, suorakaiteen muotoisiin ruutuihin (Jokinen 1992, s ; Jokinen 1993 s ). Jyväskylän maalaiskunnan Kunnantalo oli edellisiä 1930-luvun funktionalismia edustavia rakennuksia maltillisempi, 1950-luvun modernismia edustava rakennus. Funktionalismille tyypillinen kuutiomainen massoittelu, valkoinen tai vaalea väri, virtaviivaiset yksityiskohdat, kuten pyöristetyt katokset ja kulmat olivat jo jääneet pois Huttusen suunnittelusta. Tiilikatteinen satulakatto, julkisivujen sileää vaaleaa rappausta koristeellisempi pesuterastirappaus ja ullakkokerroksen pienen ikkunan sekä pääoven yläosan kolmiomainen kulma olivat liennytyksiä funktionalismin tiukoista muotovaatimuksista ja askel kohti maanläheisempää suunnittelua. Arkkitehti Erkki Huttusen töissä sisustussuunnittelulla oli tärkeä rooli osana arkkitehtisuunnittelua. Varsinkin julkisissa rakennuksissa, kuten kauppalan ja kunnantaloissa, Huttunen käytti myös muita eri alojen asiantuntijoita, mm. Paavo Tynell teki usein yhteistyötä Huttusen kanssa valaistussuunnittelussa.

5 8 KUNNANTALON SUUNNITTELU 9 Huttunen suunnitteli kalusteita myös itse. Varta vasten kuhunkin kohteeseen tehtyinä kalusteet ovat usein harvinaisia yksittäiskappaleita, jotka usein myöhemmissä muutoksissa hävitetään tai muutetaan (Jokinen 1993, s ). On epäselvää, miksi keskisuomalaisen maalaiskunnan virkamiehet päättivät tilata piirustukset uutta kunnantaloaan varten tunnetulta helsinkiläiseltä funkisarkkitehdilta. Yksi syy voi olla Erkki Huttusen asema Rakennushallituksen pääjohtajana. Rakennushallituksen, aikaisemmin Yleisten rakennusten ylihallituksen arkkitehtien tehtävänä oli ollut vanhastaan suunnitella julkisia rakennuksia koko maan alueelle. Jyväskylän maalaiskunnan kunnantalo, tai toimitalo, kuten sitä vielä 1950-luvulla kutsuttiin, oli rakennusaikanaan kunnan tärkein julkinen rakennus, jonka arvoon sopi nimekkään arkkitehdin palkkaaminen. Toisaalta taas arkkitehti Erkki Huttunen oli SOK:n vuosinaan päässyt suunnittelemaan rakennuksia Jyväskylän maalaiskunnan alueella sijaitsevan Vaajakosken SOK:n tehdasalueelle. Hän osallistui yhdessä arkkitehtien Paavo Riihimäen ja Valde Aulangon kanssa muun muassa Naissaaressa sijaitsevien funktionalistista arkkitehtuuria edustavien johtajien asuintalojen suunnitteluun (Keski-Suomen museon Vaajakosken rakennusinventointiaineistot, Hyökyvaara Jorma 1996 ja Andersson Päivi 1999). SOK:n Vaajakosken tehdasalue oli maalaiskunnassa suuri työllistäjä ja sitä kautta sillä oli paljon painoarvoa. Voimakkaasti kasvava tehdasyhdyskunta tehtiin taajaväkiseksi yhdyskunnaksi 1920-luvulla ja se muodosti ikään kuin oman SOK:n hallinnoiman kaupunkinsa. Rakennusten osalta Vaajakoski oli 1930-luvulla arkkitehtuurin eturintamassa. Arkkitehti Huttunen oli myös näkyvästi esillä aikakauden arkkitehtikeskustelussa, sillä hänen rakennussuunnitelmiaan esiteltiin laajalti Arkkitehti-lehdessä, varsinkin 1930-luvulla. Intendentti Erkki Fredriksonin mukaan maalaiskunnan kunnanhallituksessa toiminut kunnallisneuvos Keijo Kerävuori on hyvinkin saattanut vaikuttaa Huttusen valintaan uuden kunnantalon arkkitehdiksi. Hän toimi myös SOK:n Vaajakosken tehtailla johtajana. SOK olisi saattanut ehkä jopa avustaa uuden kunnantalon rakennuskustannuksissa (Erkki Fredriksonin tiedonanto ). Toinen yhtymäkohta voi olla Jyväskylän maalaiskunnan kunnanhallituksen pitkäaikaisena puheenjohtajana toiminut (vuodet ) Väinö Rönnqvist, joka oli yksi Kunnantalon rakentamista varten muodostetun toimikunnan jäsenistä. Jyväskylän maalaiskunta valitsi kunnanjohtajan vasta vuonna Vanha Jyväskylän maalaiskunnan kunnantalo Kuntala vuonna Kunnan toimistot siirtyivät saman vuoden keväällä mäen alapuolelle Rajakadun varteen rakennettuun uuteen toimitaloon. Jyväskylän maalaiskunnan arkisto Tätä ennen Rönnqvist toimi käytännössä maalaiskunnan johtajana ja hoiti kunnanjohtajalle kuuluvia tehtäviä. Hänellä oli työläistausta, kuten monella muullakin aikakauden luottamustoimia hoitaneella kuntalaisella. Rönnqvist toimi sorvaajana, mikä tarkoittaa metalliteollisuuden alalla toimivaa työmiestä, joka muokkaa työstökoneiden avulla metallista koneen tai jonkin valmistettavan esineen osia (Kaartinen 1969, s. 256). Hän työskenteli ainakin vuosina Tikkakosken asetehtailla ja asui tehtaan maille perustetulla Liinalammen ja Tervarannan omakotialueella (Laitakari 1943, s. 72, 116). Vielä 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa kunnalliselämän johtopaikat olivat talollisten hallussa, eivätkä esimerkiksi teollisuuslaitosten johtohenkilöt toimineet luottamustehtävissä. Torpparit, käsityöläiset ja tehdastyöläiset nousivat kunnallisiin johtoelimiin vasta 1900-luvun alussa, erityisesti vuoden 1917 suurlakon jälkeen (Turunen 1977 s ; Kaikkonen 1977, s ). Väinö Rönnqvist valittiin myös 1950-luvun alussa vasta valmistuneen Kunnantalon isännöitsijäksi (KH ).

6 10 KUNNANTALON SUUNNITTELU 11 Kunnantalohanke Vuoden 1949 syyskuussa Jyväskylän maalaiskunta luovutti Kuntala-nimisen tilan rakennuksineen Jyväskylän kaupungille sen omistamaa 2. kaupungin- Ensimmäisen kerran kysymys uuden kunnan toimitalon rakentamisesta nou- osan 26. korttelin tonttia numero 4 vastaan. Välirahana rakentamattomasta si esiin jo 1930-luvulla, mutta sotavuodet viivästyttivät rakennushankkeen tontista maalaiskunta maksoi kaupungille silloista markkaa. Kun- toteutumista (KSML ). Päätös uuden kunnantalon rakentamisesta tala jäi sopimuksen mukaan maalaiskunnan käyttöön, kunnes uusi toimitalo tehtiin vuonna 1948, kun Jyväskylän maalaiskunnan kunnanhallitusta edel- olisi valmis. Kaupunki oli ehtinyt jo rakentaa uudelle tontille kunnallistek- tänyt kunnallislautakunta käsitteli kokouksessaan silloisen toimitalon Kunta- niikan vaatimat vesijohto- ja viemärityöt, katuosuudet eivät olleet vielä val- lan tilanahtautta. Huoltotoimisto tarvitsi lisätiloja, mutta Kuntalan huoneista miit. Tontin osalta tehtiin asemakaavan muutos yleisten rakennusten tontiksi. niitä ei pystytty antamaan. Kunnallislautakunta asetti kolmijäsenisen toimi- Salmenkiven, Rönnqvistin ja Niemelän muodostama kunnantalotoimikunta kunnan kehittämään kunnantalon rakentamissuunnitelmaa ja neuvottelemaan valtuutettiin ryhtymään toimenpiteisiin uuden toimitalon piirustusten hank- Jyväskylän kaupungin kanssa tontin vaihdosta uutta toimitaloa varten. Kuntala sijaitsi aivan maalaiskunnan ja Jyväskylän kaupungin rajalla ja ilmeisesti lautakunta toivoi uutta tonttia vanhan toimitalon läheisyydestä. Toimikuntaan valittiin maanmittausinsinööri Otto Salmenkivi (toimi myöhemmin myös kunnanhallituksen varapuheenjohtajana), kunnallislautakunnan puheenjohtaja Väinö Rönnqvist ja kunnansihteeri Eero Niemelä (KLAUT ). Puistokadun ja Rajakadun kulmatontti talvella 1949, ennen Kunnantalon rakentamista. Kuva on otettu Taulumäen hyppyrimäeltä etelään. Taustalla näkyy Jyväsjärveä, kaupungin keskustaa ja kerrostalokortteleiden ensimmäisiä taloja. Keski- Suomen museon kuva-arkisto. Arkkitehti Erkki Huttusen vuonna 1950 laatima julkisivu Puistokadulle päin. kimiseksi ja käyttämään tässä tarkoituksessa asiantuntijan apua (KVALT ; Kokouspöytäkirjasta ei käy tarkemmin ilmi toimenpiteiden tai asiantuntija-avun laatu). Heinäkuussa 1950 kunnanvaltuuston kokouksessa käsiteltiin jo kunnantalon piirustuksia ja työselitystä. Rakennushallituksen pääjohtaja, arkkitehti Erkki Huttusen laatimissa suunnitelmissa kaksiosaiseen n kuutiometrin

7 12 KUNNANTALON SUUNNITTELU 13 kokoiseen rakennukseen tuli 4,5 kerroksen korkuinen asuntorakennusosa ja 4-kerroksinen toimistotalorakennusosa. Molempien rakennusten ensimmäinen kerros varattiin liikehuoneistoiksi. Kunnanhallituksen ehdotuksen mukaisesti kunnanvaltuusto hyväksyi piirustukset ja työselityksen muutoksitta. Asunto-osalle päätettiin hakea Arava-lainaa ja rakennustöihin oli tarkoitus ryhtyä saman vuoden syksyllä (KVALT ). Syyskuussa rakennuslautakunta pyysi lupaa ryhtyä rakennustoimiin pääpiirustusten mukaisella tavalla (RAKLAUT ). Rakennuslautakunnassa käsiteltiin rakennustarkastajan kirjelmä kunnan toimitalon suunnitelmien puutteista ja virheistä. Sovittiin, että se lähetetään tiedoksi arkkitehti Erkki Huttuselle toivomuksen kera, että toimitalon rakennuslupa saataisiin pikaisesti maistraatilta (RAKLAUT ). Marraskuussa päätettiin laitettaa ilmoitukset Katutason pohjapiirros liikehuoneistoineen. Lapset leikkivät Kunnantalon rakennustyömaalla vuonna Puistokadun ja Rajakadun kulmaukseen rakennettavan toimistosiiven taustalla on Taulumäen kirkko ja puutaloja. Keski-Suomen museon kuvaarkisto. kunnan toimitalon urakkatarjouksesta Helsingin ja Jyväskylän lehtiin. Insinööri Viljanen päätettiin lähettää Arava-päiville, jossa hän samalla neuvottelisi lainasta toimitalon asuinsiipeä varten (RAKLAUT , 335). Lehti-ilmoitus kuitenkin peruttiin ja rakennuslautakunta päätti pyytää urakkatarjoukset suoraan 14 eri rakennusliikkeeltä. Seuraavassa kokouksessa käytiin läpi urakkatarjouksia ja niistä käytyjä neuvotteluja. Vilkkaan keskustelun jälkeen rakennuslautakunta päätti esittää yksimielisesti kunnanhallitukselle, että urakka annettaisiin Rakennusliike Oy Kivirakentajalle (RAK- LAUT ). Toimitalon sähkötyöt päätettiin antaa Are Oy:lle, vesi-, viemäri-, lämpö- ja ilmanvaihtolaitteet annettiin vesijohtoliike Huberin tehtäviksi (RAKLAUT , 43). Kunnantalon toimistosiiven lattioiden korkkimattopäällyste päätettiin vaihtaa kumimatoksi (RAKLAUT ). Joulukuussa 1950 valtuusto oikeutti kiireellisesti kunnanhallituksen ja rakennuslautakunnan valitsemaan toimitalolle urakoitsijan ja sopimaan urakkaehdoista (KVALT ). Rakennuslautakunnalle jätettiin yhteensä 11 urakkatarjousta eri rakennusliikkeiltä, joista parhaimmiksi nousivat Laatu-

8 14 KUNNANTALON SUUNNITTELU 15 Uusi Kunnantalo 1950-luvun alkupuolella Puistokadun takaa nähtynä. Vasemmalla asuinsiipi ja oikealla näkyy valtuustosalin pääty korkeine ja kapeine ikkunoineen. Jyväskylän maalaiskunnan arkisto. Asuinsiiven pohjapiirros. betoni Oy:n, Kivirakentaja Oy:n ja Lindberg Oy:n tarjoukset. Kunnanhallitus ja rakennuslautakunta päätyivät yksimielisesti Kivibetoni Oy:n tarjoukseen, joka käsitti uuden toimitalon rakentamisen markan hintaan. Vaatimuksena oli, että työvoimasta n. 70 % tuli ottaa kunnan alueelta. Muiden ehtojen sopiminen ja sopimusten allekirjoittaminen annettiin Väinö Rönnqvistin ja Viljo Raennon tehtäväksi, lainopillisessa puolessa avusti Maalaiskuntien Liitto (KH ). Tarjouksiin eivät kuuluneet sähkö-, vesiviemäri- tai lämpöjohtotyöt, eivätkä ilmastointilaitteet (RAKLAUT ). Urakkasopimuksen sisällöstä keskusteltiin jo rakennuslautakunnan kokouksessa ja rakennusmestari O. Pöyhönen päätettiin siirtää valvomaan toimitalon rakentamista, vaikka sen pelättiin haittaavan kunnan muiden rakennustöiden edistymistä (RAKLAUT ). Valtuusto vahvisti urakoitsijan valinnan tammikuussa ja jyväskyläläinen Kivirakentaja Oy ja sopimuksen allekirjoittivat kunnanhallituksen puheenjohtaja Väinö Rönnqvist, rakennuslautakunnan puheenjohtaja Viljo Raento, sekä Kivirakentaja Oy:n Viljo Mäkelä (KVALT ). Jyväskylän maalaiskunnan uusi toimitalo tuli ajankohtaiseksi tilanteessa, jossa sodanjälkeinen uudisrakennustoiminta koetteli koko maan kestokykyä ja ta loutta. Samaan aikaan toimitalon kanssa vuosien rakennusohjelmassa oli 17 kansakoulun uudisrakennusta tai laajennusosaa, lastenkoti, kaksi päiväkotia, kaksi terveystaloa, Keski-Suomen Keskussairaalan rakennukset, kaksi paloasemaa ja kaksi kirjastotaloa eri puolille maalaiskuntaa (KVALT ). Tästä eteenpäin ns. kunnantalotoimikunta hoiti asioita melko itsenäisesti. Otto Salmenkiven, Väinö Rönnqvistin ja Eero Niemelän muodostama kolmikko valitsi arkkitehdin, sopi rakennuksen tilajärjestelyistä ja sopi todennäköisesti rakennukseen sisustamiseen liittyvistä asioista suoraan suunnittelijoiden kanssa. Toimikunnan kokouksista ei ole jäänyt tai pidetty mitään pöytäkirjoja. Seuraavan kerran Kunnantaloa käsiteltiin kunnanhallituksen kokouksessa heinäkuussa 1951, kun puheenjohtaja Väinö Rönnqvist selosti kokousväelle rakennuksen harjannostajaistilaisuutta. Se tuli käsittämään ohjelman ohella kahvitilaisuuden noin 160 hengelle (KH a). Rakennusliike Kivirakentaja Oy:n tarjouksen mukaisesti Kunnantalon työselostuksen määräämät kahdeksan 60 litran jäteastiaa vaihdettiin neljään 120 litran astiaan. Rakennuksen pesupöydät olivat Sorsakosken ruostumattomasta teräksestä. Porrasikkuna oli myös ruostumatonta terästä ja sen valmisti Masalin. Pääkäytävän pintakiveys kuului myös työselostuksen mukaan

9 16 KUNNANTALON SUUNNITTELU 17 urakkaan. Toimisto-osan välipohjiin ei vastoin työselitystä katsottu tarvittavan täytettä, sitä laitettiin vain ylä- ja alapohjiin. Valtuustosalin ikkunaluiskakivet tehtiin harmaasta graniitista. Kunnantalon painikkeina päätettiin käyttää Kellokosken painiketta nro 65. Lisäkustannuksiin päätettiin myös lukea vain työselostuksen ja lisätyön välinen erotus (RAKLAUT ). Rakennuslautakunnan talousarviossa vuodelle 1952 huomioitiin myös Kunnantalon arkkitehdin Erkki Huttusen palkkio, joka oli suunnittelutyöstä miljoona silloista markkaa. Samassa kokouksessa käsiteltiin myös valtuustosalin parveketta koskeva urakoitsijan kirjelmä ja arkkitehdilta päätettiin pyytää sellainen suunnitelma k.o. kaiteesta, että kunnalle ei koituisi siitä urakoitsijalle maksettavia lisäkuluja (RAKLAUT ). Ilmeisesti alkuperäisiin suunnitelmiin merkitty kaideratkaisu osoittautui arvioitua kalliimmaksi toteuttaa. Piirustuksiin luonnosmaisesti hahmoteltu ristikkokaide vaihtui ilmeisesti rakennusvaiheessa nykyiseen, pyöreillä takorautakoristeilla koristeltuun malliin. Rakenteilla olleeseen maalaiskunnan toimitalon asuinsiiven liiketiloihin päätettiin asentaa väliaikaiset ikkunat vedetystä lasista, jos hiottua lasia ei olisi saatavilla. Rakennukseen tilattiin myös Ericssonin puhelinkeskus ALD 22 laitteineen (RAKLAUT ). Toimitalon pihaan tehtiin sadevesikaivo viemäreineen (RAKLAUT ). Rakennuksen kalustot päätettiin tilata Hyvinkää Oy:n Puunjalostustehtaalta (RAKLAUT ). Toimitalon vastaanottotoimikuntaan valittiin rakennuslautakunnasta V. Raento, A. Korpela, L. Friman, H. Viljanen ja O.V. Pöyhönen sekä kunnanhallituksen puheenjohtaja ja kunnansihteeri V. Rönnqvist ja E. Niemelä (RAKLAUT ). Rakennuslautakunnassa käsiteltiin Kunnantalon vastaanottotilaisuutta ja sen aikana urakoitsija Kivityö Oy:lle annettuja huomautuksia (RAKLAUT ). Kunnan toimitalon pihamaan saven ajo ja sorastus päätettiin tehdä ja pintatyöt jätettiin Kivityö Oy:lle mahdollisten laskeumien tasauksen jälkeen. Samassa kokouksessa käsiteltiin myös Keski-Suomen Puhelin Oy:n kanssa tehtävää huoltosopimusta toimitalon puhelinlaitteista (RAKLAUT , 157). Kesäkuussa käsiteltiin Kunnantalon käytävien ja pihamaan asfaltoimista koskeva Kivityö Oy:n kirjelmä ja päätettiin neuvotella uudet ehdot työn tekemiselle (RAK- LAUT ). Lautakunnan kokouksessa ehdotettiin maalaiskunnan tarjoamiksi työttömyystöiksi vuosien aikana mm. Kunnantalon pihamaan kunnostustöitä. Laskelman mukaan töihin tarvittiin 10 miestä ja kaksi autoa kuukauden ajaksi. Samassa kokouksessa keskusteltiin myös puutarhan ja pihamaan laittamisesta, joka päätettiin jättää rakennustoimiston tehtäväksi. Pääportaan kivityöt jäivät sopimuksen mukaan Kivityö Oy:n tehtäväksi ja se joutui maksamaan urakkaan kuuluneista, tekemättä jättämistään pihatöistä korvauksen kunnalle (RAKLAUT , 264). Lokakuussa esiteltiin ja hyväksyttiin Maalaiskuntien Liiton laatima sisustussuunnitelma. Liitto toimi ilmeisesti neuvoa-antavana järjestönä, joka toimitti jäsenkunnilleen muun muassa toimistojen kalustussuunnitelmia ja piirustuksia (KH , Maalaiskuntien Liiton kiertokirje). Kunnantaloon päätettiin asentaa keskus eri toimintoja varten sekä tärkeimpien kunnan virkailijoiden asuinsiivessä sijaitseviin asuntoihin puhelimet. Heitä olivat kunnansihteeri Eero Niemelä, jolle oli varattu asunto asuinsiiven 4. kerroksen pohjoispäätyyn, sosiaalisihteeri, toinen kunnanlääkäri sekä arkkitehti. Seurakunnalle päätettiin vuokrata toimitiloista huoneisto taloustoimistoa tai kirkkoherran kansliaa varten. Työasiaintoimisto päätettiin sijoittaa toimistosiiven 1. kerrokseen. Tässä vaiheessa myös rakennuksen liikehuoneiden vuokralaiset oli valittu ja vuokraksi määrättiin markkaa sijainnista riippuen (kts. Liikehuoneistot 1950-luvulla) (KH , 29; ). Puhelinlaitteet ja keskus hankittiin Keski-Suomen Puhelin Oy:ltä, joka myös hoiti niiden huollon. Rakennukseen tuli alkuvaiheessa 20 puhelinliitäntää (KH ). Kunnantalon rakennustyöt viivästyivät alkuperäisistä suunnitelmista. Tammikuussa 1952 käsiteltiin kunnanhallituksen kokouksessa Kivityö Oy:n kirjelmä, jossa selvitettin viivästymiseen johtaneita syitä. Hallitus hyväksyi syyt eikä esittänyt korvausvaatimuksia. Pöytäkirjassa ei tarkemmin käydä läpi viivästymiseen johtaneita seikkoja (KH ). Helmikuussa 1952 uudelle Kunnantalolle oltiin jo valitsemassa talonmiesvahtimestaria, jonka nimittäminen venyi kuitenkin huhtikuuhun asti. Hakijoiden pätevyyttä tutkittiin tutustumiskäynnin aikana, kun ehdokkaille esiteltiin uutta Kunnantaloa. Tointa haki 28 henkilöä, joista rahatoimikunta oli valinnut kolme vahvaa ehdokasta. Useat kunnanhallituksen jäsenet kannattivat kuitenkin talonmiehen valintaa omassa kunnassa asuvien keskuudesta, joten lopulta

10 18 KUNNANTALON SUUNNITTELU 19 Puistokatu ja Rajakatu Taulumäeltä kuvattuna, todennäköisesti vuodelta Vasemmalla vielä rakenteilla ollut Jyväskylän maalaiskunnan uusi toimitalo. Pohjakerroksen ikkunoissa on vielä rakennusaikaisia merkintöjä, niitä ei ole otettu vielä käyttöön. Etualalla on Suvimäen koulu, taustalla näkyy Rajakadun varrelle jo 1940-luvulla valmistuneita korkeita kerrostaloja sekä Jyväskylän kaupungin keskustaa. Seppo Turpeinen, Keski-Suomen museon kuva-arkisto. konepuuseppä Hugo Lahti Tikkalasta valittiin arvalla Kunnantalon uudeksi talonmieheksi (KH ; KH ; KH ). Talonmiehen tehtäviin yhdistettiin myös eri kunnantoimistojen siivoustyöt (KH ). Kunnan toimitalon järjestyssäännöt vahvistettiin (KH ). Talonmiehen tehtävänä oli myös ovien avaus ja sulkeminen rakennuksessa pidettävien juhlien aikana. Avaimet rakennuksen pääoveen oli talonmiehen lisäksi vain kunnan-, taksoitus- ja sosiaalisihteereillä, valtionverolautakunnan puheenjohtajalla ja rakennustoimiston päälliköllä (KH ). Kunnantaloon palkattiin talonmiehen lisäksi isännöitsijä vuoden 1953 puolella. Esitys ei mennyt läpi vastalauseitta, sillä isännöitsijän palkkaamista neljäksi päiväksi viikossa pidettiin turhana. Toimeen valittiin kuitenkin äänestyksen jälkeen kunnanhallituksen puheenjohtajanakin toiminut viilaaja Väinö Rönnqvist Tikkakoskelta (KH ). Kunnantalon henkilökunnan ruokala- ja kahvilahuoneisto päätettiin laittaa vuokralle. Lopulta se luovutettiin kunnanhallituksen päätöksellä korvauksetta Maalaiskuntien Virkailijain Liitto ry:n Jyväskylän mlk:n alaosaston käyttöön. Kunta hankki itse omaan laskuunsa kaluston ja astiaston, joka oli kunnan omaisuutta mutta yhdistyksen käytössä (KH ; KH ). Kunnanhallituksen kokouksessa esitettiin uuden toimitalon toimistojen työ- ja aukioloajat sekä asuinhuoneistojen ja autotallien vuokrat. Tässä vaiheessa rakennus oli ollut jo valmis ja ensimmäiset virkailijat ovat päässeet muuttamaan asuntoihin. Päivittäinen työaika 1950-luvun kunnallisvirkailijalla oli :30, johon kuului usein tunnin lounastauko. Lauantaisin ja juhlapäivin aattoina työaika oli kolme tuntia lyhyempi, kesäisin puoli tuntia. Asiakasaika päättyi jo kello 14 aikoihin (KH , 19). Kunnantaloon tuli ilmeisesti International-keskuskellojärjestelmä, jota huolsi jyväskyläläinen Are Oy (KH ). Taloon päätettiin hankkia megafooni kokouksia varten ja kunnantoimistoon Friden-laskukone ja sähkökäyttöinen monistuskone (KH ). Lokakuussa 1952 kunnanhallituksen kokouksessa käsiteltiin jo toimitalon vihkiäisjuhlan järjestämistä. Läänin maaherra oli lupautunut pitämään puheen sunnuntaina pidettäväksi aiotussa tilaisuudessa. Muun ohjelman järjestivät kunnanhallituksen puheenjohtaja Väinö Rönnqvist ja kunnansihteeri Eero Niemelä. Valtuustosalissa klo 13 pidettävän vihkiäisjuhlan jälkeen oli tarkoitus pitää kahvitarjoilu kunnan toimitalon tiloissa ja illalla tärkeimmille kutsuvieraille ja kunnanhallituksen ja -valtuuston jäsenille päivällinen ravintola Mäki-Matissa. Päivätilaisuuteen kutsuttiin kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja lautakuntien jäsenet, alueen koulujen ja laitosten johtajat, pitkäaikaisesti kunnallisissa toimissa työskennelleet henkilöt, valtion virkamiehiä, naapurikuntien, ruotsalaisten ystävyyskuntien ja Maalaiskuntien Liiton edustajat sekä muita tärkeiksi katsottuja vieraita (KH ). Kesällä 1953 tehtiin Kunnantalon ympäristössä piha- ja maisemointitöitä. Puistoaluetta tasattiin ja siihen ajettiin savea ja multaa, tehtiin liuskekiviliuska ja raput, mattojen piiskaustelineet sekä pihaa asfaltoitiin. Puiden, pensaiden ja pensasaidan istutustyöt tuli tehdä seuraavana syksynä tai keväänä. Työt tuli tehdä työttömyystöinä. Kaupunki ei ollut vielä tuolloin tehnyt katuosuutta, kuten sopimus kuului (KH ; ).

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää ään n pääp äätöksenteon paikat Näyttelyn kokosi Maija Anttila avustajinaan Teija Kaarnametsä, Marjo Lahtinen ja Margit Mantila

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE Dokumentti on tehty tulostettavaksi A4-kokoon kaksipuoleisena 30.9.2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Master Yhtiöt PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 SISÄLLYS JOHDANTO Kohde Yllä näkymä tontilta. Etualalla toimistorakennus, takana huoltamorakennus.

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10

Lisätiedot

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7

Lisätiedot

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA ASEMAPIIRROS 1:1000 LETKAJENKKA Rakennukset ovat 4-kerroksisia asemakaavan mukaisesti. Rakennusmassat jakaantuvat pienempiin osiin inhimillistä mittakaavaa painottaen. Asumisen yhteisöllisyys on ollut

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue. KAAVAMÄÄRÄYKSET A-3 Asuinrakennusten korttelialue. Kortteleissa nro 16, 118, 120, 136-139, 145a, 146a, 166-169, 182, 192, 195 ja 197 oleville tonteille rakennettaessa on, mikäli tonteille ei ole vahvistettu

Lisätiedot

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori 1 KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Valtakatu 1 Kohdetyyppi: liike-elämä ja kaupankäynti Kohdeluokka: ei määritelty Ajoitus: 1972, muutoksia

Lisätiedot

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN

Lisätiedot

Kuva: Suomi-yhtiön arkisto

Kuva: Suomi-yhtiön arkisto Suomi-yhtiön rakennuttama kiinteistö Vanhankirkon puiston laidalla vihittiin käyttöön vuoden 1911 toukokuussa. Suurmiesten kortteli Kuva: Suomi-yhtiön arkisto Suomikortteli sijaitsee ydinkeskustassa osana

Lisätiedot

AS OY MINNA CANTHINKATU 11 EHDOTUSVAIHEEN HAVAINNEAINEISTO 28.5.2015 SELOSTUS

AS OY MINNA CANTHINKATU 11 EHDOTUSVAIHEEN HAVAINNEAINEISTO 28.5.2015 SELOSTUS OY MINNA CANTHINKATU 11 EHDOTUSVAIHEEN HAVAINNEAINEISTO 8.5.015 SELOSTUS Ehdotuksessa olevaa kadunvarsirakennusta korotetaan yhdellä kadunpuolelta sisäänvedetyllä kerroksella ja nykyisen Sepänkadun varrella

Lisätiedot

KORJAAMO- VARASTOHALLI TOIMISTO- JA LABORATORIOTILAA VAASAN VANHASTA SATAMASTA

KORJAAMO- VARASTOHALLI TOIMISTO- JA LABORATORIOTILAA VAASAN VANHASTA SATAMASTA MYYDÄÄN KORJAAMO- VARASTOHALLI TOIMISTO- JA LABORATORIOTILAA VAASAN VANHASTA SATAMASTA Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 Fax 03 222 9835 www.catella.fi OSOITE

Lisätiedot

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään 10 prosenttia kerrosalasta. Asuin-, liike- hotelli- ja toimistorakennusten

Lisätiedot

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2015 Riitta Salastie, Janne Prokkola, Marjaana Yläjääski ja Hertta Ahvenainen Olympiakylän

Lisätiedot

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy Valtuusto 65 18.06.2012 Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy 299/10.00.02/2012 KAAVJAOS 39 Kaavoitusjaosto 28.03.2012 Valmistelija:

Lisätiedot

Asunto Oy Kouvolan Kustaankruunu

Asunto Oy Kouvolan Kustaankruunu Asunto Oy Kouvolan Kustaankruunu Pappilanpellontie 2-45700 Kuusankoski Näkymä viereisen koulun katolta. Asunto Oy Kouvolan Kustaankruunu Itäinen Linjapuisto Maunukselantie Kauppakatu Killingintie KESKUSTA

Lisätiedot

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA Villa Ensi Säätiö tarjoaa turvallista asumismukavuutta keskellä kauneinta Helsinkiä. Villa Ensin tuettua asumista tarvitseville henkilöille tarkoitetut huoneistot

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

Vuokra-asunto Lauttasaaressa: Lahnaruohontie 6 C 28

Vuokra-asunto Lauttasaaressa: Lahnaruohontie 6 C 28 Vuokra-asunto Lauttasaaressa: Lahnaruohontie 6 C 28 Vuokrauskohde sijaitsee ensimmäisessä kerroksen huoneistossa, ja kuvassa sen ikkuna on vasemmanpuoleinen ensimmäisenä oikealla olevasta eteläpäädyn parvekkeen

Lisätiedot

IDEN PERUSKORJAUKSET

IDEN PERUSKORJAUKSET TALOYHTIÖIDEN IDEN PERUSKORJAUKSET säästöjen etsiminen lisä- ja muutostöiden minimointi voiko urakoitsija olla mukana jo suunnitteluvaiheessa? aikataulutus lisärakentaminen yhtenä rahoituskeinona Säästöjen

Lisätiedot

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 1 (11) 15.12.2009 AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 Liittyy asemakaavaan 8286 Keskellä As Oy Kastinlinna As Oy Kastinlinnan sisäpiha KOHDEINVENTOINTI, AS OY KASTINLINNA 1. Lääni

Lisätiedot

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi.

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi. Kiinteistö 1025/5, Olantie 3, 05200 Rajamäki Tontti Tontti sijaitsee Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO-15, erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden

Lisätiedot

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen 8.5.2007 RAKENNUSTAPAOHJEET VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN TONTEILLE Tontti nro 3-22-6 Kauppilankatu 14 Tontti nro 3-32-5 Maijaniitynkatu 25 Tontti nro 4-51-3 Jyräänkatu 5 Tontti nro 4-26-8 Hakakatu 10 Tontti

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET 1 / 12 Ohjeet koskevat tontteja: 1562-1 1562-2 1562-3 1562-5 1562-6 1563-1 1563-2 1563-3 1564-1 1564-2 Näille tonteille saa rakentaa 1-1½ -kerroksisia rakennuksia, joissa on puiset, tiiliset tai rapatut

Lisätiedot

Koy Golfstudios Benz Terrace 1.6.2015

Koy Golfstudios Benz Terrace 1.6.2015 Koy Golfstudios Benz Terrace.6.205 .6.205 Osta tai vuokraa Täysin uudet, laadukkaat Golfstudios Benz Terracen vapaa-ajan asunnot sijaitsevat keskellä Nordcenteriä, Benz-kentän äärellä. Huoneistot tarjoavat

Lisätiedot

SUUNNITELMASELOSTUS. 45568/10 Ryynimyllynkatu 4 00920 Helsinki. Tontin koko on 4905 m 2.

SUUNNITELMASELOSTUS. 45568/10 Ryynimyllynkatu 4 00920 Helsinki. Tontin koko on 4905 m 2. HANKESELOSTUS 1 (10) SUUNNITELMASELOSTUS Sijainti 45568/10 Ryynimyllynkatu 4 00920 Helsinki Tontti Tontin koko on 4905 m 2. Tontti on rakennuspaikkana haasteellinen tiiviille kaupunkirakenteelle. Tiukat

Lisätiedot

Sijoituskohde Toimistokiinteistö Voimalaitoksentie 50, 29200 Harjavalta. 18.6.2015 Luottamuksellinen 1

Sijoituskohde Toimistokiinteistö Voimalaitoksentie 50, 29200 Harjavalta. 18.6.2015 Luottamuksellinen 1 Sijoituskohde Toimistokiinteistö Voimalaitoksentie 50, 29200 Harjavalta 18.6.2015 Luottamuksellinen 1 Sijainti Osoite Alue Voimalaitoksentie 50, 29200 Harjavalta Kohde sijaitsee Nakkilan kunnassa Harjavallan

Lisätiedot

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu KERROSALAT K-ALA HUONEISTOALAT BRUTTO-A HYÖTYALA ASUNNOT LIIKETILAT YHTEENSÄ as. lkm ap lkm asunnot as aputilat YHT. liiketilat aulatilat,

Lisätiedot

Soturikylä Rakennettiin lahjoitusvaroin 1941-45 ruotsinkielisille sotainvalideille 18 pientä omakotitaloa: 1 upseerinasunto 1 yhteistila: kirjasto, sauna 14 tyyppitaloa Metsäkoto2 7,2 x 8,4 m 60,5 km²

Lisätiedot

KAUPUNGINTALON peruskorjaus ja entisöinti TYÖMAA- ja SUUNNITTELUTILANNE 25.5.2011 ARK-KANTONEN OY

KAUPUNGINTALON peruskorjaus ja entisöinti TYÖMAA- ja SUUNNITTELUTILANNE 25.5.2011 ARK-KANTONEN OY KAUPUNGINTALON peruskorjaus ja entisöinti TYÖMAA- ja SUUNNITTELUTILANNE 25.5.2011 ARK-KANTONEN OY RAKENNUSURAKOITSIJAN VALINTA ON KÄYNNISSÄ. LVISA-URAKAT OVAT LASKENNASSA. RAKENNUSLUPA ODOTTAA KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(8) KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET 09.12.2010 1. Yleistä Nämä rakennustapaohjeet täydentävät 20.01.2010 ja 17.11.2010 päivättyä Kaarinan Pohjanpellon asemakaavaa.

Lisätiedot

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE LIITE 5 1/5 Kalajoen kaupunki Kaavoitustoimi 9.6.2008 KALAJOKI SIIPOLANRINTEEN RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Nämä

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014 TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 20.3.2014 1(8) LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavamuutos koskee Tornion kaupungin 4. Suensaaren

Lisätiedot

Koy Golfstudios Benz Terrace 6.7.2009

Koy Golfstudios Benz Terrace 6.7.2009 Koy Golfstudios Benz Terrace 6.7.2009 6.7.2009 Osta tai vuokraa Täysin uudet, laadukkaat Golfstudios Benz Terracen vapaa-ajan asunnot sijaitsevat keskellä Nordcenteriä, Benz-kentän äärellä. Huoneistot

Lisätiedot

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA Kolismaankatu 3, 33330 Tampere Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi MYYTÄVÄ KOHDE

Lisätiedot

MYYDÄÄN TOIMISTO-/LIIKEHUONEISTOT VALKEAKOSKEN KESKUSTASTA

MYYDÄÄN TOIMISTO-/LIIKEHUONEISTOT VALKEAKOSKEN KESKUSTASTA MYYDÄÄN TOIMISTO-/LIIKEHUONEISTOT VALKEAKOSKEN KESKUSTASTA Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi KIINTEISTÖN SIJAINTI Myytävät

Lisätiedot

TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄ LIIKETONTTI JA LUOVUTUSEHDOT

TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄ LIIKETONTTI JA LUOVUTUSEHDOT 1 TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄ LIIKETONTTI JA LUOVUTUSEHDOT HAKUAIKA: 17.3. - 9.4.2014 KELLO 15:00 MENNESSÄ Yleisehdot ja tiedot: - ostaja maksaa kaupungille kauppahinnan lisäksi kauppakirjan laatimiskustannuksena

Lisätiedot

KIINTEISTÖ OY ENSON METSURITALON PERUSKORJAUS 83/10.03/2013. Tekninen lautakunta 27.11.2013 78

KIINTEISTÖ OY ENSON METSURITALON PERUSKORJAUS 83/10.03/2013. Tekninen lautakunta 27.11.2013 78 Tekninen lautakunta 78 27.11.2013 Kunnanhallitus 5 10.01.2014 Tekninen lautakunta 10 15.01.2014 Kunnanhallitus 27 27.01.2014 Tekninen lautakunta 46 21.05.2014 KIINTEISTÖ OY ENSON METSURITALON PERUSKORJAUS

Lisätiedot

MYYDÄÄN ASUNNOIKSI MUUTETTAVISSA OLEVA TOIMISTOKIINTEISTÖ

MYYDÄÄN ASUNNOIKSI MUUTETTAVISSA OLEVA TOIMISTOKIINTEISTÖ MYYDÄÄN ASUNNOIKSI MUUTETTAVISSA OLEVA TOIMISTOKIINTEISTÖ LAIVANVARUSTAJANKATU 6, 00140 HELSINKI Tuloskiinteistöt Oy Erottajankatu 5 A 4 00130 Helsinki Puhelin 09-6841 620 Faksi 09-2783 239 etunimi.sukunimi@tuloskiinteistot.fi

Lisätiedot

PAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009

PAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 PAJAKATU 2 Rakennushistoriaselvitys Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 1 Pajakatu 2 rakennushistoriaselvitys Inventointi Yleistiedot osoite Pajakatu

Lisätiedot

RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla.

RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla. RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013 Hangon kantakaupungin kortteli 518 Johanna Laaksonen Korttelin 518 sijainti opaskartalla. 1 2 16 15 4 11 12 5 7 17 18 20 19 14 13 Korttelin 518 nykyinen tonttijako kantakartalla.

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINTALO

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINTALO JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINTALO Nuorelle kaupungille uusi kaupungintalo Kun Jyväskylän kaupunki perustettiin vuonna 1837, merkitsi ruutuasemakaavan laatija, arkkitehti Carl Ludvig Engel sen keskusaukion reunalle

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa

Lisätiedot

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy Iin kunta, Tekniset palvelut: Markku Vitikka Rakennusvalvonta: Eino Tihinen Tontin haltijan tulee toimittaa

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINTALO

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINTALO JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINTALO Nuorelle kaupungille uusi kaupungintalo Kun Jyväskylän kaupunki perustettiin vuonna 1837, merkitsi ruutuasemakaavan laatija, arkkitehti Carl Ludvig Engel sen keskusaukion reunalle

Lisätiedot

Koy Golfstudios Benz Terrace 12.3.2012

Koy Golfstudios Benz Terrace 12.3.2012 Koy Golfstudios Benz Terrace 12.3.2012 12.3.2012 Osta tai vuokraa Täysin uudet, laadukkaat Golfstudios Benz Terracen vapaa-ajan asunnot sijaitsevat keskellä Nordcenteriä, Benz-kentän äärellä. Huoneistot

Lisätiedot

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo)

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) Rakennus- ja ympäristölautakunta 202 04.11.2015 Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) 674/10.03.00/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 04.11.2015 202 Valmistelija:

Lisätiedot

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio LIITE 7 Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio Kohdeinventointi Laatija: Kiinteistökehitys Ko-Va Oy / Väinö Korhonen Pvm: 9.4.2014 KOHDEINVENTOINTILOMAKE ITÄ-SUOMI KUOPIO Kaupunginosa:

Lisätiedot

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI 26 KORTTELI 66 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI MUOTO Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää.

Lisätiedot

Koy Golfstudios Benz Terrace 1.4.2013

Koy Golfstudios Benz Terrace 1.4.2013 Koy Golfstudios Benz Terrace.4.203 .4.203 Osta tai vuokraa Täysin uudet, laadukkaat Golfstudios Benz Terracen vapaa-ajan asunnot sijaitsevat keskellä Nordcenteriä, Benz-kentän äärellä. Huoneistot tarjoavat

Lisätiedot

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ 1.5.2012 TAIPALSAAREN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJE PAPPILANNIEMEN ASUNTOALUE LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ Pappilanniemi tarjoaa laadukkaan ympäristön asumiselle. Vaihtelevat maastonmuodot

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Korttelien ja tonttien numerot

Lisätiedot

HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT

HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT Tampereen kaupunki Tampereen Tilakeskus Liikelaitos 15.10.2015 Hatanpään kartano Hatanpään kartanoajan katsotaan alkaneen 1689. Hans Henrik Boijen aikana 1700-luvun

Lisätiedot

ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET

ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET ro-7546-1, tontit 5741-1 4 Talotyyppi: Tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO). Kerrosluku: Kerrosluku on kaksi. Asuinrakennukseen on rakennettava

Lisätiedot

http://nurxcity/webmap/content/result.htm

http://nurxcity/webmap/content/result.htm Sivu 1/6 KIRKONKYLÄ, Krannila Määräysnumero Ulkoasu 2.000 2.001 3.000 5.001 8.000 10.000 selitys Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja julkisia

Lisätiedot

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset MYYNTIESITE v.181 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE Rakentamistapaohje 14.02.2012 Kihintöyrään asemakaava-alue Yleistä Alueen luonne Rakennustapaohjeiden tarkoitus on ohjata rakentamista Kihintöyrään alueelle niin että syntyy

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 (5) LIIKUNTAVIRASTO. Liikuntajohtaja (.2015) Helsingin kaupungin liikuntavirasto

HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 (5) LIIKUNTAVIRASTO. Liikuntajohtaja (.2015) Helsingin kaupungin liikuntavirasto HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 (5) VUOKRASOPIMUS TMI MERCARTON KANSSA LAUTTASAAREN UIMARANNAN KIOSKI- JA VARASTOTILOISTA Sopimuksen numero Kaupungin päätös HEL 2015-000717 Liikuntajohtaja (.2015) Vuokra-alueen

Lisätiedot

AS OY TURUN WESTPARKIN EEBEN

AS OY TURUN WESTPARKIN EEBEN AS OY TURUN WESTPARKIN EEBEN Lukkosepänkatu 5 A, 20320 Turku ARVIOITU VALMISTUMISAIKA 1/2013 www.suomenvuokrakodit.fi SIJAINTI SVK Kartta: Fonecta Karttapalvelu, 2012. As Oy Turun Westparkin Eeben valmistuu

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 23

Espoon kaupunki Pöytäkirja 23 12.03.2012 Sivu 1 / 1 1134/02.07.00/2012 23 Tontin vuokraaminen Juvanmalmilta Oy C.J. Hartman Ab:lle rakennus-, sisustus- ja teollisuustarvikkeiden tukkukaupan rakentamista varten, kortteli 85129 Valmistelijat

Lisätiedot

Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko

Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko TA-Asumisoikeus Oy / Kivikonkaari 40 HUONEISTOLUETTELO, TALO 1 15.08.2014 n:o tyyppi m 2 kerros P=parveke PI=piha T=terassi A1 3H+K 79,5 2 P A2 2H+KT 66,0 2 P

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalo

Jyväskylän kaupungintalo Jyväskylän kaupungintalo Kulttuurihistoriallinen arvo sekä poimintoja rakennuksen vaiheista Lähteet: Keski-Suomen museon kuva-arkisto Leena Lindell,Jyväskylän kaupungintalon rakennushistoriallinen selvitys

Lisätiedot

valmistelija: anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi

valmistelija: anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi Kunnanhallitus 341 02.11.2015 Kunnanvaltuusto 5 16.11.2015 5 Kuuden tontin ostaminen Masalan keskustan asemakaava-alueelta 740/10.00.02/2015 Kunnanhallitus 02.11.2015 341 Kunta on neuvotellut YIT Rakennus

Lisätiedot

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10.

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10. Kauniaisten kaupunki Kaupunginhallitus PL 52 02701 Kauniainen 20.1.2015 Suomen Raamattuopiston Säätiö Helsingintie 10 02700 Kauniainen K a u n i a i n e n Kv & Kh G r a n k u l l a S t f & S t s ånl p

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009 1(9) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta 17.12.2009 2(9) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.01 Puisto. 5.02 Lähivirkistysalue. 7.09

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue.

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.012 Asuin-, liike-, palvelu- ja lähipalvelurakennusten korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.041 1.061

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (7) Kiinteistölautakunta Tila/2 21.03.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (7) Kiinteistölautakunta Tila/2 21.03.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (7) 128 Virastotalo K31:n uuden panimoravintolan hankehinnan korotuksen hyväksyminen HEL 2012-012430 T 10 06 00 Päätös päätti myöntää Panimoravintolan toteuttamisen

Lisätiedot

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet Kuntakehityslautakunta 14.3.2012 BOSTONIN ALUE RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet yhteystiedot Asko Honkanen kaava-arkkitehti puh. 040 314 2012 asko.honkanen@tuusula.fi kortteli

Lisätiedot

MYYDÄÄN TOIMISTOKIINTEISTÖ LIEKOLANKATU 13 SASTAMALA

MYYDÄÄN TOIMISTOKIINTEISTÖ LIEKOLANKATU 13 SASTAMALA MYYDÄÄN TOIMISTOKIINTEISTÖ LIEKOLANKATU 13 SASTAMALA Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi MYYTÄVÄ KOHDE Osoitteessa Liekolankatu

Lisätiedot

OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA

OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTATIETOJA... 3 1.1 HISTORIAA... 3 1.2 OTANIEMEN ALUEEN ARKKITEHTUURISTA... 3 1.3 SILTAPAIKAN SIJAINTI... 3 1.4 ALUEESEEN LIITTYVÄT

Lisätiedot

Koy Golfstudios Benz Terrace 1.9.2014

Koy Golfstudios Benz Terrace 1.9.2014 Koy Golfstudios Benz Terrace.9.204 .9.204 Osta tai vuokraa Täysin uudet, laadukkaat Golfstudios Benz Terracen vapaa-ajan asunnot sijaitsevat keskellä Nordcenteriä, Benz-kentän äärellä. Huoneistot tarjoavat

Lisätiedot

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU PUH: 02-24 24 963

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU PUH: 02-24 24 963 ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU PUH: 02-24 24 963 KAARINA, SILVOLANRINTEEN RAKENTAMISTAPAOHJEET 05.02.2007 ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(7) KAARINA, SILVOLANRINTEEN

Lisätiedot

YRITYKSEN KIINTEISTÖKANNAN ESITTELY

YRITYKSEN KIINTEISTÖKANNAN ESITTELY YRITYKSEN KIINTEISTÖKANNAN ESITTELY www.kanavuori.fi YLEISESITTELY SISÄLLYSLUETTELO KOY Vuoriluolat yleisesittely Yleisesittely alueesta Esikunnan alue Luolastot Rantarakennusten alue Ranta-alueet Kylmävarastot

Lisätiedot

Veijo Kaskimäki Iiris-Maija Koivujärvi-Viitala jäsen Harri Kontiainen

Veijo Kaskimäki Iiris-Maija Koivujärvi-Viitala jäsen Harri Kontiainen 1 TEKNINEN LAUTAKUNTA 6/2012 Aika: Torstai 16.8.2012 klo. 19.00-20.50 Paikka: Karvian kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Läsnä: Markku Koskela puh.johtaja Kari Tuuliniemi varapuheenjohtaja Veijo

Lisätiedot

Lääketehdas Oy STAR Ab:n vanha kiinteistö RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS

Lääketehdas Oy STAR Ab:n vanha kiinteistö RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio Tuurnankatu 15 D 15 33270 TAMPERE p.0400-480761 email seija.hirvikallio@dnainternet.net y-tunnus 1140642-8 Tampereen Pienteollisuustalo Oy/Rakennusvaihe V Hankesuunnitelma

Lisätiedot

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI KORTTELI 70 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää. 38 MUOTO

Lisätiedot

III LPA. jk-6. py-5 4800 +102.8 III III III. 35 dba III. jk-6 III III III III

III LPA. jk-6. py-5 4800 +102.8 III III III. 35 dba III. jk-6 III III III III 0 0 V V V V V V V V V V V V 9 kt kt 9 0 9 0 00 0 0 0 0 0 0 lt V 00 +0. dba jk- jk- py- 900 00 9900 00 LPA ASEMAKAAVAMERKNNÄT JA -MÄÄRÄYKSET LPA 00000 Autopaikkojen korttelialue. 00000 m kaava-alueen rajan

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2014 Sivu 1 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA. Keskiviikkona 7.5.2014 klo 18.00 18.25

KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2014 Sivu 1 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA. Keskiviikkona 7.5.2014 klo 18.00 18.25 KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2014 Sivu 1 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) Keskiviikkona 7.5.2014 klo 18.00 18.25 Konneveden

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMA. Saarijärven ASPA -palvelutalo, Saarijärvi 16.6.2014 A R K K I T E H T U U R A O Y

HANKESUUNNITELMA. Saarijärven ASPA -palvelutalo, Saarijärvi 16.6.2014 A R K K I T E H T U U R A O Y HANKESUUNNITELMA Saarijärven ASPA -palvelutalo, Saarijärvi HANKESUUNNITELMA 2 (8) Saarijärven ASPA -palavelutalo HANKESUUNNITELMA Sisällysluettelo: 1. HANKKEEN YLEISTIEDOT JA YHTEYSHENKILÖT 2. TARVESELVITYS

Lisätiedot

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013 Kiinteistön tiedot Rakennuksen nimi Rakennuksentyyppi Sijainti Tontin tiedot Ketorinne Asuinkerrostalo Ketomaantie 2 A, 41340 LAUKAA P-ala n. 2690 m 2, määräala 410-409-0016-0000 Lääkärilä Rakennusten

Lisätiedot

As. Oy Naantalin Metsätähti

As. Oy Naantalin Metsätähti 1 As. Oy Naantalin Metsätähti PERUSTAMINEN JA PIHA: Rakennukset perustetaan pohjatutkijan ohjeiden ja rakennesuunnitelmien mukaan teräsbetonipaaluin sekä maanvaraisesti. Piha-alue on liikennöitäviltä osin

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Nortamonkatu 3, Tallikedonkatu 1, 26100 RAUMA Kohdetyyppi: liike-elämä

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskee Rieskalan (37.) kaupunginosan kortteleita: 26-30, 34-39, 5 Liittyy asemakaavaan n:o 609 1562 Rakentamistapaohjeet koskevat

Lisätiedot

AS.OY.SÄRMÄNKULMA. ennakkomarkkinointi

AS.OY.SÄRMÄNKULMA. ennakkomarkkinointi AS.OY.SÄRMÄNKULMA ennakkomarkkinointi AS.OY.SÄRMÄNKULMA 1371m 2 alustava asemapiirros LAUTTAKYLÄNKATU SÄRMÄNKATU 1 5 10 15 20 25 30m 1H+TK 43,0m 2 alustava pjapiirros 10,8 m 2 kph 0,6 m 2 ppk tk 10,0 m

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2014 Sivu 49 (61) Valtuusto. Konneveden kunnantalo, Konnevesisali. 3 varavaltuutettua

KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2014 Sivu 49 (61) Valtuusto. Konneveden kunnantalo, Konnevesisali. 3 varavaltuutettua KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2014 Sivu 49 (61) Valtuusto KOKOUSAIKA Maanantai 17.11.2014 kello 18.00-18.20 KOKOUSPAIKKA Konneveden kunnantalo, Konnevesisali SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET 18 valtuutettua LIITE

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 Anna Hyyppä 18.2.2013 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 26/2012 1 (6) Kaupunginhallitus Kaj/12 06.08.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 26/2012 1 (6) Kaupunginhallitus Kaj/12 06.08.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 26/2012 1 (6) 811 V Viikinmäen asuntotontin (tontti 36110/12) vuokrausperusteet HEL 2012-007240 T 10 01 01 02 Päätös päätti ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se päättäisi

Lisätiedot