JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNNAN KUNNANTALO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNNAN KUNNANTALO"

Transkriptio

1 1 Leena Lindell JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNNAN KUNNANTALO Rakennushistoriallinen selvitys

2 2 JOHDANTO 3 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO 1. JOHDANTO 3 2. KUNNANTALON SUUNNITTELU 5 Arkkitehti Erkki Huttunen 5 Kunnantalohanke 10 Kunnantalon arkkitehtuurista JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNNAN TOIMITALO Tontin kaavoitushistoria 26 Kunnantalon rakentaminen 27 Liikehuoneistot 1950-luvulla 33 Asuinsiipi 1950-luvulla MUUTOKSET luku: Liikehuoneistot luku: Asuinsiiven muutokset ja 1980-luvut: Asuin- ja toimistosiiven muutos toimistoiksi luku: Uusi kunnantalo vai peruskorjaus? luku: Viimeisimmät muutokset SÄILYNEISYYS JA SUOJELUTARPEET LÄHTEET PIIRUSTUKSET 61 Graafinen suunnittelu Jussi Jäppinen Tulostus Kopijyvä 2010 Jyväskylän maalaiskunnan kunnantalon rakennushistoriallinen selvitys laadittiin Jyväskylän Tilapalvelun tilaamana esiselvityksenä rakennuksen kauppaa ja tulevaa remonttia varten. Vuonna 1952 valmistunut, arkkitehti Erkki Huttusen suunnittelema Kunnantalo jäi pois alkuperäisestä käytöstään, kun Jyväskylän kaupunki ja maalaiskunta yhdistyivät vuoden 2009 alussa. Uusi omistaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu halusi remontoida rakennuksen uutta opetuskäyttöä vastaavaksi koulurakennukseksi. Rakennushistoriallisen selvityksen tehtävänä oli selvittää ennalta määriteltyjen, rakennuksen historian ja arkkitehtuurin kannalta merkittävimpien sisätilojen säilyneisyys, joiden suunnitteluun ja vaalimiseen tulisi muutostöissä kiinnittää erityisesti huomiota. Rakennuksen julkisivut olivat aikaisemmissa muutostöissä säilyneet hyvin. Rakennushistoriallisen selvityksen tekoa varten oli varattu kuusi viikkoa ja sen laati Keski-Suomen museolla projektitutkija Leena Lindell, ohjauksesta vastasi museonjohtaja Heli-Maija Voutilainen. Aikataulu ylittyi tehtävän ja aineiston ennakoimattoman laajuuden takia. Valmis työ luovutettiin Jyväskylän Tilapalvelulle maaliskuussa Selvityksessä käytiin läpi rakennuksen syntyhistoria ja rakennusvaiheet sekä valtuustosalin, aulatilojen ja porraskäytävien säilyneisyys. Nämä tilat oli otettu huomioon jo rakennuksen edellisessä, vuonna 1997 valmistuneessa peruskorjauksessa ja ne olivat säilyneet sisätiloista parhaiten alkuperäistä vastaavassa asussa. Rakennuksen asunto-osan sisätilojen alkuperäinen asu oli jo aikaisemmissa muutostöissä menetetty lähes täysin, porraskäytävää lukuun ottamatta. Myös toimistosiiven sisätilat oli vuonna 1997 valmistuneessa remontissa muutettu lähes kokonaan. Jyväskylän maalaiskunnan kunnantalon lyhyttä rakennushistoriallista selvitystä varten käytiin läpi Jyväskylän kaupungin rakennusvalvontaosaston arkiston rakennusasiakirjat. Kunnantalo oli valmistuessaan Jyväskylän kaupungin puolella, joten rakennuslupa sitä varten tuli hakea kaupungin virastoista. Kunnantalon kellarikerroksessa oli vielä selvityksen tekohetkellä sijoitettuna entisen Jyväskylän maalaiskunnan kunnanarkisto. Arkistosta löytyi muun muassa vanhoja valokuvia rakennuksen sisätiloista ja julkisivuista

3 4 5 KUNNANTALON SUUNNITTELU luvuilta, kunnanhallituksen (vuoteen 1949 kunnallislautakunta) ja kunnanvaltuuston sekä rakennuslautakunnan kokouspöytäkirjoja, saapuneita kirjeitä ja kunnalliskertomuksia vuosilta Selvitystä varten käytiin läpi myös Keski-Suomen museon valokuva-arkiston aineistoa ja sanomalehti Keskisuomalaisen artikkeleita 1950-luvun alkupuolelta. Tiukan aikataulun vuoksi kunnallistalon rakennushistoriallinen tieto keskittyy suunnittelu- ja rakennusajankohtaan, vuosiin Myöhempiä muutoksia käydään lyhyesti läpi rakennuslupa-asiakirjojen ja muutossuunnitelmien pohjalta, mikä merkitsee sitä etteivät tiedot ole näiltä osin täydellisiä. Rakennushistoriallisen selvityksen tarkoituksena on antaa lähtötietoja rakennuksen käyttäjä- ja suunnittelijatahoille arvokkaiden sisätilojen ja julkisivujen vaalimista varten. Muita selvityksiä esim. julkisivujen rappauskäsittelyn, sisätilojen pintojen korjausten jne. suhteen tulee tehdä tarpeen mukaan erikseen. 2. KUNNANTALON SUUNNITTELU Arkkitehti Erkki Huttunen Arkkitehti Erkki Juhani Huttunen syntyi Alavudella ja vietti nuoruutensa Karttulassa. Vanhemmat olivat lääkäri Juhani Huttunen ja Anna Huttunen (os. Lindqvist). Hän kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisen normaalilyseon reaalilinjalta keväällä Perhe asui tällöin Sortavalassa. Saman vuoden syyskuussa Huttunen aloitti opinnot Teknillisen Korkeakoulun arkkitehtiosastolla ja valmistui diplomiarkkitehdiksi joulukuussa Opettajina toimivat muun muassa arkkitehdit Armas Lindgren ja Jussi Paatela. Erkki Huttunen valittiin Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan (SOK) rakennusosaston arkkitehdiksi vuonna 1928 ja vuosina hän toimi osaston johtajana. Huttunen piti omaa arkkitehtitoimistoa virkatyönsä ohessa vuodesta 1932 alkaen ja toimistossa työskentelivät mm. arkkitehdit Aulis Blomstedt, Harry W. Schreck, Einari Teräsvirta ja Sirkka Tarumaa. Vuonna 1933 Erkki Huttunen avioitui Tuovi Ekin kanssa ja seuraavana vuonna perheeseen syntyi poika Ari. Vuosina hän toimi Rakennushallituksen pääjohtajana. Erkki Huttunen oli Suomen Arkkitehtiliiton jäsen ja hallituksen jäsen sekä toimi useiden arkkitehtuurikilpailujen palkintolautakunnissa. Arkkitehti Erkki Huttunen kuoli Helsingissä (Jokinen 1992, s ; Jokinen 1993, s ). Merkittävä osa Huttusen tuotannosta ajoittuu luvuille, jolloin hän nousi yhdeksi suomalaisen funktionalistisen arkkitehtuurin uranuurtajista. Huttusen merkittävimpiä töitä ovat SOK:n vuosina tehdyt funktionalistista arkkitehtuuria edustavat liikerakennukset. Eri puolelle Suomea 1930-luvulla kohonneet laatikkomaiset funkisosuuskaupat olivat hänen kehittämänsä uusi rakennustyyppi ja Huttusen suunnittelemat suuret toimisto- ja myllyrakennukset nousivat 1930-luvulla mm. Raumalle, Viipuriin, Joensuuhun ja Ouluun. Oman arkkitehtitoimiston nimissä Huttunen suunnitteli erilaisia teollisuus- ja liikerakennuksia sekä piirsi kunnallisia toimeksiantoja ja kirkollisia rakennuksia. Huttusen suunnittelemista yksittäisistä kohteista ehkä tunnetuimpia ovat Sortavalan Seurahuone (1939), Alkon Rajamäen tehtaat ( ) ja Helsingin Sokos-talo ( ) (Jokinen 1992; Jokinen 1993).

4 6 KUNNANTALON SUUNNITTELU 7 Arkkitehti Erkki Huttunen aloitti uransa 1920-luvulla, jolloin Suomessa oli vielä vallalla pohjoismaiseksi klassismiksi kutsuttu arkkitehtuurityyli. Huttunen matkusti olosuhteisiin nähden paljon ja teki opintomatkoja ajan tavan mukaan Pohjoismaihin, Amerikkaan ja Keski-Eurooppaan, kuten Kreikkaan, Italiaan, Saksaan, Sveitsiin, Englantiin ja Ranskaan. Hän tutustui jo 1920-luvun loppupuolella Euroopassa levinneeseen funktionalistiseen arkkitehtuuriin, mutta alkoi soveltaa sitä omassa suunnittelutyössään vasta 1930-luvulla. Aallonjakajana Huttusen, kuten niin monen muunkin aikalaisarkkitehdin suunnitteluihanteissa oli Tukholman vuoden 1930 näyttely, joka toi uuden tyylisuuntauksen ensimmäistä kertaa Suomeen asti (Jokinen 1992, s.65 68; Jokinen 1993, s ). Keski-Suomeen Erkki Huttunen laati piirustuksia muun muassa Jyväskylässä Voionmaankadun varrella sijaitsevan tykkitehtaalaisten kerrostaloon vuodelta 1939, Jämsän Jokivarren OK:n myymälään vuonna 1934 (purettu) ja yhdessä arkkitehti Paavo Riihimäen kanssa SOK:n Vaajakosken tehdasalueen virkailijoiden asuinrakennuksia Naissaareen vuosien aikana. Vaajakoskelle Huttunen suunnitteli myös toteutumattoman seurantalon vuonna 1934 ja puurakenteisen paloaseman vuonna 1936 (purettu) (Keski-Suomen museon rakennustutkimusaineisto). Kunnallishallinnon rakennukset arkkitehti Erkki Huttusen tuotannossa Uuden Jyväskylän maalaiskunnan toimitalon piirustukset laati arkkitehti Erkki Huttunen vuonna Huttunen toimi tuolloin Rakennushallituksen pääjohtajana, mutta toimitalon suunnitelmat tehtiin hänen yksityisessä arkkitehtitoimistossaan. Jyväskylän maalaiskunnan toimitalo oli arkkitehtitoimiston viimeisiä merkittäviä töitä, joiden suunnittelun Huttunen jaksoi vielä paneutua täysipainoisesti (Jokinen 1993, s ). Funktionalistisen arkkitehtuurityylin soveltaminen monumentaalisiin edustusrakennuksiin oli alkuvaiheessa 1930-luvulla vielä ongelmallista. Arkkitehti Erkki Huttunen voitti vuonna 1930 Kotkan kaupungintalosta järjestetyn arkkitehtikilpailun, mutta toteutetut piirustukset jouduttiin pariin otteeseen muuttamaan klassisempaa monumentaaliarkkitehtuuria muistuttaviksi. Esimerkiksi rakennuksen pyöristetyt kulmat olivat liikaa kaupunginisille. Tilaohjelmassa oli samantyyppiset vaatimuksen kuin Jyväskylän maalaiskunnan kunnantalossakin: rakennukseen tuli sijoittaa tilat kaupunginvaltuustolle, kaupunginhallitukselle (maalaiskunnassa nämä olivat kunnanvaltuusto ja -hallitus) ja eri konttoreille ja lautakunnille. Varsinkin sosiaalitoimisto ja sähkölaitos mainitaan. Näiden lisäksi Kotkan kaupungintaloon piti tulla 300 hengen juhlasali, kirjasto, museo, voimistelusali sekä talonmiehen ja vahtimestarin asunnot. Huttusen ehdotus käsitti matalan, erillisen juhlasiiven ja kaksi, porrashuoneella yhdistettyä rakennusmassaa. Maaston mukaan nouseva virastorakennus oli molemmista päistään pyöristetty. Toteutuneessa työssä pyöristykset ja virtaviivaisuus antoivat tilaa monumentaalisuudelle ja massiivisille rakennusmassoille, kun arkkitehti J.S. Sirénin ohjauksessa tehdyt lopulliset suunnitelmat laadittiin. Nyt rakennuksen ikkuna-aukotukset oli järjestetty symmetrisesti, lukuun ottamatta valtuustosalin ikkunoita. (Jokinen 1992, s ). Ne toteutettiin pääjulkisivuun samoin kuin myöhemmin Jyväskylän maalaiskunnan kunnantalossa: kahden kerroksen korkuisina, kapeina aukotuksina rakennuksen kulmassa. Samanlainen, ritilämäinen ikkuna-aihe toistuu vuodelta 1935 olevassa Lauritsalan kauppalantalossa, jossa valtuustosalin sijainti on merkitty julkisivuun kahden kerroksen korkuisena, yhtenäisenä nauhaikkunana, jota kuitenkin puitejako rytmittää korkeisiin ja kapeisiin, suorakaiteen muotoisiin ruutuihin (Jokinen 1992, s ; Jokinen 1993 s ). Jyväskylän maalaiskunnan Kunnantalo oli edellisiä 1930-luvun funktionalismia edustavia rakennuksia maltillisempi, 1950-luvun modernismia edustava rakennus. Funktionalismille tyypillinen kuutiomainen massoittelu, valkoinen tai vaalea väri, virtaviivaiset yksityiskohdat, kuten pyöristetyt katokset ja kulmat olivat jo jääneet pois Huttusen suunnittelusta. Tiilikatteinen satulakatto, julkisivujen sileää vaaleaa rappausta koristeellisempi pesuterastirappaus ja ullakkokerroksen pienen ikkunan sekä pääoven yläosan kolmiomainen kulma olivat liennytyksiä funktionalismin tiukoista muotovaatimuksista ja askel kohti maanläheisempää suunnittelua. Arkkitehti Erkki Huttusen töissä sisustussuunnittelulla oli tärkeä rooli osana arkkitehtisuunnittelua. Varsinkin julkisissa rakennuksissa, kuten kauppalan ja kunnantaloissa, Huttunen käytti myös muita eri alojen asiantuntijoita, mm. Paavo Tynell teki usein yhteistyötä Huttusen kanssa valaistussuunnittelussa.

5 8 KUNNANTALON SUUNNITTELU 9 Huttunen suunnitteli kalusteita myös itse. Varta vasten kuhunkin kohteeseen tehtyinä kalusteet ovat usein harvinaisia yksittäiskappaleita, jotka usein myöhemmissä muutoksissa hävitetään tai muutetaan (Jokinen 1993, s ). On epäselvää, miksi keskisuomalaisen maalaiskunnan virkamiehet päättivät tilata piirustukset uutta kunnantaloaan varten tunnetulta helsinkiläiseltä funkisarkkitehdilta. Yksi syy voi olla Erkki Huttusen asema Rakennushallituksen pääjohtajana. Rakennushallituksen, aikaisemmin Yleisten rakennusten ylihallituksen arkkitehtien tehtävänä oli ollut vanhastaan suunnitella julkisia rakennuksia koko maan alueelle. Jyväskylän maalaiskunnan kunnantalo, tai toimitalo, kuten sitä vielä 1950-luvulla kutsuttiin, oli rakennusaikanaan kunnan tärkein julkinen rakennus, jonka arvoon sopi nimekkään arkkitehdin palkkaaminen. Toisaalta taas arkkitehti Erkki Huttunen oli SOK:n vuosinaan päässyt suunnittelemaan rakennuksia Jyväskylän maalaiskunnan alueella sijaitsevan Vaajakosken SOK:n tehdasalueelle. Hän osallistui yhdessä arkkitehtien Paavo Riihimäen ja Valde Aulangon kanssa muun muassa Naissaaressa sijaitsevien funktionalistista arkkitehtuuria edustavien johtajien asuintalojen suunnitteluun (Keski-Suomen museon Vaajakosken rakennusinventointiaineistot, Hyökyvaara Jorma 1996 ja Andersson Päivi 1999). SOK:n Vaajakosken tehdasalue oli maalaiskunnassa suuri työllistäjä ja sitä kautta sillä oli paljon painoarvoa. Voimakkaasti kasvava tehdasyhdyskunta tehtiin taajaväkiseksi yhdyskunnaksi 1920-luvulla ja se muodosti ikään kuin oman SOK:n hallinnoiman kaupunkinsa. Rakennusten osalta Vaajakoski oli 1930-luvulla arkkitehtuurin eturintamassa. Arkkitehti Huttunen oli myös näkyvästi esillä aikakauden arkkitehtikeskustelussa, sillä hänen rakennussuunnitelmiaan esiteltiin laajalti Arkkitehti-lehdessä, varsinkin 1930-luvulla. Intendentti Erkki Fredriksonin mukaan maalaiskunnan kunnanhallituksessa toiminut kunnallisneuvos Keijo Kerävuori on hyvinkin saattanut vaikuttaa Huttusen valintaan uuden kunnantalon arkkitehdiksi. Hän toimi myös SOK:n Vaajakosken tehtailla johtajana. SOK olisi saattanut ehkä jopa avustaa uuden kunnantalon rakennuskustannuksissa (Erkki Fredriksonin tiedonanto ). Toinen yhtymäkohta voi olla Jyväskylän maalaiskunnan kunnanhallituksen pitkäaikaisena puheenjohtajana toiminut (vuodet ) Väinö Rönnqvist, joka oli yksi Kunnantalon rakentamista varten muodostetun toimikunnan jäsenistä. Jyväskylän maalaiskunta valitsi kunnanjohtajan vasta vuonna Vanha Jyväskylän maalaiskunnan kunnantalo Kuntala vuonna Kunnan toimistot siirtyivät saman vuoden keväällä mäen alapuolelle Rajakadun varteen rakennettuun uuteen toimitaloon. Jyväskylän maalaiskunnan arkisto Tätä ennen Rönnqvist toimi käytännössä maalaiskunnan johtajana ja hoiti kunnanjohtajalle kuuluvia tehtäviä. Hänellä oli työläistausta, kuten monella muullakin aikakauden luottamustoimia hoitaneella kuntalaisella. Rönnqvist toimi sorvaajana, mikä tarkoittaa metalliteollisuuden alalla toimivaa työmiestä, joka muokkaa työstökoneiden avulla metallista koneen tai jonkin valmistettavan esineen osia (Kaartinen 1969, s. 256). Hän työskenteli ainakin vuosina Tikkakosken asetehtailla ja asui tehtaan maille perustetulla Liinalammen ja Tervarannan omakotialueella (Laitakari 1943, s. 72, 116). Vielä 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa kunnalliselämän johtopaikat olivat talollisten hallussa, eivätkä esimerkiksi teollisuuslaitosten johtohenkilöt toimineet luottamustehtävissä. Torpparit, käsityöläiset ja tehdastyöläiset nousivat kunnallisiin johtoelimiin vasta 1900-luvun alussa, erityisesti vuoden 1917 suurlakon jälkeen (Turunen 1977 s ; Kaikkonen 1977, s ). Väinö Rönnqvist valittiin myös 1950-luvun alussa vasta valmistuneen Kunnantalon isännöitsijäksi (KH ).

6 10 KUNNANTALON SUUNNITTELU 11 Kunnantalohanke Vuoden 1949 syyskuussa Jyväskylän maalaiskunta luovutti Kuntala-nimisen tilan rakennuksineen Jyväskylän kaupungille sen omistamaa 2. kaupungin- Ensimmäisen kerran kysymys uuden kunnan toimitalon rakentamisesta nou- osan 26. korttelin tonttia numero 4 vastaan. Välirahana rakentamattomasta si esiin jo 1930-luvulla, mutta sotavuodet viivästyttivät rakennushankkeen tontista maalaiskunta maksoi kaupungille silloista markkaa. Kun- toteutumista (KSML ). Päätös uuden kunnantalon rakentamisesta tala jäi sopimuksen mukaan maalaiskunnan käyttöön, kunnes uusi toimitalo tehtiin vuonna 1948, kun Jyväskylän maalaiskunnan kunnanhallitusta edel- olisi valmis. Kaupunki oli ehtinyt jo rakentaa uudelle tontille kunnallistek- tänyt kunnallislautakunta käsitteli kokouksessaan silloisen toimitalon Kunta- niikan vaatimat vesijohto- ja viemärityöt, katuosuudet eivät olleet vielä val- lan tilanahtautta. Huoltotoimisto tarvitsi lisätiloja, mutta Kuntalan huoneista miit. Tontin osalta tehtiin asemakaavan muutos yleisten rakennusten tontiksi. niitä ei pystytty antamaan. Kunnallislautakunta asetti kolmijäsenisen toimi- Salmenkiven, Rönnqvistin ja Niemelän muodostama kunnantalotoimikunta kunnan kehittämään kunnantalon rakentamissuunnitelmaa ja neuvottelemaan valtuutettiin ryhtymään toimenpiteisiin uuden toimitalon piirustusten hank- Jyväskylän kaupungin kanssa tontin vaihdosta uutta toimitaloa varten. Kuntala sijaitsi aivan maalaiskunnan ja Jyväskylän kaupungin rajalla ja ilmeisesti lautakunta toivoi uutta tonttia vanhan toimitalon läheisyydestä. Toimikuntaan valittiin maanmittausinsinööri Otto Salmenkivi (toimi myöhemmin myös kunnanhallituksen varapuheenjohtajana), kunnallislautakunnan puheenjohtaja Väinö Rönnqvist ja kunnansihteeri Eero Niemelä (KLAUT ). Puistokadun ja Rajakadun kulmatontti talvella 1949, ennen Kunnantalon rakentamista. Kuva on otettu Taulumäen hyppyrimäeltä etelään. Taustalla näkyy Jyväsjärveä, kaupungin keskustaa ja kerrostalokortteleiden ensimmäisiä taloja. Keski- Suomen museon kuva-arkisto. Arkkitehti Erkki Huttusen vuonna 1950 laatima julkisivu Puistokadulle päin. kimiseksi ja käyttämään tässä tarkoituksessa asiantuntijan apua (KVALT ; Kokouspöytäkirjasta ei käy tarkemmin ilmi toimenpiteiden tai asiantuntija-avun laatu). Heinäkuussa 1950 kunnanvaltuuston kokouksessa käsiteltiin jo kunnantalon piirustuksia ja työselitystä. Rakennushallituksen pääjohtaja, arkkitehti Erkki Huttusen laatimissa suunnitelmissa kaksiosaiseen n kuutiometrin

7 12 KUNNANTALON SUUNNITTELU 13 kokoiseen rakennukseen tuli 4,5 kerroksen korkuinen asuntorakennusosa ja 4-kerroksinen toimistotalorakennusosa. Molempien rakennusten ensimmäinen kerros varattiin liikehuoneistoiksi. Kunnanhallituksen ehdotuksen mukaisesti kunnanvaltuusto hyväksyi piirustukset ja työselityksen muutoksitta. Asunto-osalle päätettiin hakea Arava-lainaa ja rakennustöihin oli tarkoitus ryhtyä saman vuoden syksyllä (KVALT ). Syyskuussa rakennuslautakunta pyysi lupaa ryhtyä rakennustoimiin pääpiirustusten mukaisella tavalla (RAKLAUT ). Rakennuslautakunnassa käsiteltiin rakennustarkastajan kirjelmä kunnan toimitalon suunnitelmien puutteista ja virheistä. Sovittiin, että se lähetetään tiedoksi arkkitehti Erkki Huttuselle toivomuksen kera, että toimitalon rakennuslupa saataisiin pikaisesti maistraatilta (RAKLAUT ). Marraskuussa päätettiin laitettaa ilmoitukset Katutason pohjapiirros liikehuoneistoineen. Lapset leikkivät Kunnantalon rakennustyömaalla vuonna Puistokadun ja Rajakadun kulmaukseen rakennettavan toimistosiiven taustalla on Taulumäen kirkko ja puutaloja. Keski-Suomen museon kuvaarkisto. kunnan toimitalon urakkatarjouksesta Helsingin ja Jyväskylän lehtiin. Insinööri Viljanen päätettiin lähettää Arava-päiville, jossa hän samalla neuvottelisi lainasta toimitalon asuinsiipeä varten (RAKLAUT , 335). Lehti-ilmoitus kuitenkin peruttiin ja rakennuslautakunta päätti pyytää urakkatarjoukset suoraan 14 eri rakennusliikkeeltä. Seuraavassa kokouksessa käytiin läpi urakkatarjouksia ja niistä käytyjä neuvotteluja. Vilkkaan keskustelun jälkeen rakennuslautakunta päätti esittää yksimielisesti kunnanhallitukselle, että urakka annettaisiin Rakennusliike Oy Kivirakentajalle (RAK- LAUT ). Toimitalon sähkötyöt päätettiin antaa Are Oy:lle, vesi-, viemäri-, lämpö- ja ilmanvaihtolaitteet annettiin vesijohtoliike Huberin tehtäviksi (RAKLAUT , 43). Kunnantalon toimistosiiven lattioiden korkkimattopäällyste päätettiin vaihtaa kumimatoksi (RAKLAUT ). Joulukuussa 1950 valtuusto oikeutti kiireellisesti kunnanhallituksen ja rakennuslautakunnan valitsemaan toimitalolle urakoitsijan ja sopimaan urakkaehdoista (KVALT ). Rakennuslautakunnalle jätettiin yhteensä 11 urakkatarjousta eri rakennusliikkeiltä, joista parhaimmiksi nousivat Laatu-

8 14 KUNNANTALON SUUNNITTELU 15 Uusi Kunnantalo 1950-luvun alkupuolella Puistokadun takaa nähtynä. Vasemmalla asuinsiipi ja oikealla näkyy valtuustosalin pääty korkeine ja kapeine ikkunoineen. Jyväskylän maalaiskunnan arkisto. Asuinsiiven pohjapiirros. betoni Oy:n, Kivirakentaja Oy:n ja Lindberg Oy:n tarjoukset. Kunnanhallitus ja rakennuslautakunta päätyivät yksimielisesti Kivibetoni Oy:n tarjoukseen, joka käsitti uuden toimitalon rakentamisen markan hintaan. Vaatimuksena oli, että työvoimasta n. 70 % tuli ottaa kunnan alueelta. Muiden ehtojen sopiminen ja sopimusten allekirjoittaminen annettiin Väinö Rönnqvistin ja Viljo Raennon tehtäväksi, lainopillisessa puolessa avusti Maalaiskuntien Liitto (KH ). Tarjouksiin eivät kuuluneet sähkö-, vesiviemäri- tai lämpöjohtotyöt, eivätkä ilmastointilaitteet (RAKLAUT ). Urakkasopimuksen sisällöstä keskusteltiin jo rakennuslautakunnan kokouksessa ja rakennusmestari O. Pöyhönen päätettiin siirtää valvomaan toimitalon rakentamista, vaikka sen pelättiin haittaavan kunnan muiden rakennustöiden edistymistä (RAKLAUT ). Valtuusto vahvisti urakoitsijan valinnan tammikuussa ja jyväskyläläinen Kivirakentaja Oy ja sopimuksen allekirjoittivat kunnanhallituksen puheenjohtaja Väinö Rönnqvist, rakennuslautakunnan puheenjohtaja Viljo Raento, sekä Kivirakentaja Oy:n Viljo Mäkelä (KVALT ). Jyväskylän maalaiskunnan uusi toimitalo tuli ajankohtaiseksi tilanteessa, jossa sodanjälkeinen uudisrakennustoiminta koetteli koko maan kestokykyä ja ta loutta. Samaan aikaan toimitalon kanssa vuosien rakennusohjelmassa oli 17 kansakoulun uudisrakennusta tai laajennusosaa, lastenkoti, kaksi päiväkotia, kaksi terveystaloa, Keski-Suomen Keskussairaalan rakennukset, kaksi paloasemaa ja kaksi kirjastotaloa eri puolille maalaiskuntaa (KVALT ). Tästä eteenpäin ns. kunnantalotoimikunta hoiti asioita melko itsenäisesti. Otto Salmenkiven, Väinö Rönnqvistin ja Eero Niemelän muodostama kolmikko valitsi arkkitehdin, sopi rakennuksen tilajärjestelyistä ja sopi todennäköisesti rakennukseen sisustamiseen liittyvistä asioista suoraan suunnittelijoiden kanssa. Toimikunnan kokouksista ei ole jäänyt tai pidetty mitään pöytäkirjoja. Seuraavan kerran Kunnantaloa käsiteltiin kunnanhallituksen kokouksessa heinäkuussa 1951, kun puheenjohtaja Väinö Rönnqvist selosti kokousväelle rakennuksen harjannostajaistilaisuutta. Se tuli käsittämään ohjelman ohella kahvitilaisuuden noin 160 hengelle (KH a). Rakennusliike Kivirakentaja Oy:n tarjouksen mukaisesti Kunnantalon työselostuksen määräämät kahdeksan 60 litran jäteastiaa vaihdettiin neljään 120 litran astiaan. Rakennuksen pesupöydät olivat Sorsakosken ruostumattomasta teräksestä. Porrasikkuna oli myös ruostumatonta terästä ja sen valmisti Masalin. Pääkäytävän pintakiveys kuului myös työselostuksen mukaan

9 16 KUNNANTALON SUUNNITTELU 17 urakkaan. Toimisto-osan välipohjiin ei vastoin työselitystä katsottu tarvittavan täytettä, sitä laitettiin vain ylä- ja alapohjiin. Valtuustosalin ikkunaluiskakivet tehtiin harmaasta graniitista. Kunnantalon painikkeina päätettiin käyttää Kellokosken painiketta nro 65. Lisäkustannuksiin päätettiin myös lukea vain työselostuksen ja lisätyön välinen erotus (RAKLAUT ). Rakennuslautakunnan talousarviossa vuodelle 1952 huomioitiin myös Kunnantalon arkkitehdin Erkki Huttusen palkkio, joka oli suunnittelutyöstä miljoona silloista markkaa. Samassa kokouksessa käsiteltiin myös valtuustosalin parveketta koskeva urakoitsijan kirjelmä ja arkkitehdilta päätettiin pyytää sellainen suunnitelma k.o. kaiteesta, että kunnalle ei koituisi siitä urakoitsijalle maksettavia lisäkuluja (RAKLAUT ). Ilmeisesti alkuperäisiin suunnitelmiin merkitty kaideratkaisu osoittautui arvioitua kalliimmaksi toteuttaa. Piirustuksiin luonnosmaisesti hahmoteltu ristikkokaide vaihtui ilmeisesti rakennusvaiheessa nykyiseen, pyöreillä takorautakoristeilla koristeltuun malliin. Rakenteilla olleeseen maalaiskunnan toimitalon asuinsiiven liiketiloihin päätettiin asentaa väliaikaiset ikkunat vedetystä lasista, jos hiottua lasia ei olisi saatavilla. Rakennukseen tilattiin myös Ericssonin puhelinkeskus ALD 22 laitteineen (RAKLAUT ). Toimitalon pihaan tehtiin sadevesikaivo viemäreineen (RAKLAUT ). Rakennuksen kalustot päätettiin tilata Hyvinkää Oy:n Puunjalostustehtaalta (RAKLAUT ). Toimitalon vastaanottotoimikuntaan valittiin rakennuslautakunnasta V. Raento, A. Korpela, L. Friman, H. Viljanen ja O.V. Pöyhönen sekä kunnanhallituksen puheenjohtaja ja kunnansihteeri V. Rönnqvist ja E. Niemelä (RAKLAUT ). Rakennuslautakunnassa käsiteltiin Kunnantalon vastaanottotilaisuutta ja sen aikana urakoitsija Kivityö Oy:lle annettuja huomautuksia (RAKLAUT ). Kunnan toimitalon pihamaan saven ajo ja sorastus päätettiin tehdä ja pintatyöt jätettiin Kivityö Oy:lle mahdollisten laskeumien tasauksen jälkeen. Samassa kokouksessa käsiteltiin myös Keski-Suomen Puhelin Oy:n kanssa tehtävää huoltosopimusta toimitalon puhelinlaitteista (RAKLAUT , 157). Kesäkuussa käsiteltiin Kunnantalon käytävien ja pihamaan asfaltoimista koskeva Kivityö Oy:n kirjelmä ja päätettiin neuvotella uudet ehdot työn tekemiselle (RAK- LAUT ). Lautakunnan kokouksessa ehdotettiin maalaiskunnan tarjoamiksi työttömyystöiksi vuosien aikana mm. Kunnantalon pihamaan kunnostustöitä. Laskelman mukaan töihin tarvittiin 10 miestä ja kaksi autoa kuukauden ajaksi. Samassa kokouksessa keskusteltiin myös puutarhan ja pihamaan laittamisesta, joka päätettiin jättää rakennustoimiston tehtäväksi. Pääportaan kivityöt jäivät sopimuksen mukaan Kivityö Oy:n tehtäväksi ja se joutui maksamaan urakkaan kuuluneista, tekemättä jättämistään pihatöistä korvauksen kunnalle (RAKLAUT , 264). Lokakuussa esiteltiin ja hyväksyttiin Maalaiskuntien Liiton laatima sisustussuunnitelma. Liitto toimi ilmeisesti neuvoa-antavana järjestönä, joka toimitti jäsenkunnilleen muun muassa toimistojen kalustussuunnitelmia ja piirustuksia (KH , Maalaiskuntien Liiton kiertokirje). Kunnantaloon päätettiin asentaa keskus eri toimintoja varten sekä tärkeimpien kunnan virkailijoiden asuinsiivessä sijaitseviin asuntoihin puhelimet. Heitä olivat kunnansihteeri Eero Niemelä, jolle oli varattu asunto asuinsiiven 4. kerroksen pohjoispäätyyn, sosiaalisihteeri, toinen kunnanlääkäri sekä arkkitehti. Seurakunnalle päätettiin vuokrata toimitiloista huoneisto taloustoimistoa tai kirkkoherran kansliaa varten. Työasiaintoimisto päätettiin sijoittaa toimistosiiven 1. kerrokseen. Tässä vaiheessa myös rakennuksen liikehuoneiden vuokralaiset oli valittu ja vuokraksi määrättiin markkaa sijainnista riippuen (kts. Liikehuoneistot 1950-luvulla) (KH , 29; ). Puhelinlaitteet ja keskus hankittiin Keski-Suomen Puhelin Oy:ltä, joka myös hoiti niiden huollon. Rakennukseen tuli alkuvaiheessa 20 puhelinliitäntää (KH ). Kunnantalon rakennustyöt viivästyivät alkuperäisistä suunnitelmista. Tammikuussa 1952 käsiteltiin kunnanhallituksen kokouksessa Kivityö Oy:n kirjelmä, jossa selvitettin viivästymiseen johtaneita syitä. Hallitus hyväksyi syyt eikä esittänyt korvausvaatimuksia. Pöytäkirjassa ei tarkemmin käydä läpi viivästymiseen johtaneita seikkoja (KH ). Helmikuussa 1952 uudelle Kunnantalolle oltiin jo valitsemassa talonmiesvahtimestaria, jonka nimittäminen venyi kuitenkin huhtikuuhun asti. Hakijoiden pätevyyttä tutkittiin tutustumiskäynnin aikana, kun ehdokkaille esiteltiin uutta Kunnantaloa. Tointa haki 28 henkilöä, joista rahatoimikunta oli valinnut kolme vahvaa ehdokasta. Useat kunnanhallituksen jäsenet kannattivat kuitenkin talonmiehen valintaa omassa kunnassa asuvien keskuudesta, joten lopulta

10 18 KUNNANTALON SUUNNITTELU 19 Puistokatu ja Rajakatu Taulumäeltä kuvattuna, todennäköisesti vuodelta Vasemmalla vielä rakenteilla ollut Jyväskylän maalaiskunnan uusi toimitalo. Pohjakerroksen ikkunoissa on vielä rakennusaikaisia merkintöjä, niitä ei ole otettu vielä käyttöön. Etualalla on Suvimäen koulu, taustalla näkyy Rajakadun varrelle jo 1940-luvulla valmistuneita korkeita kerrostaloja sekä Jyväskylän kaupungin keskustaa. Seppo Turpeinen, Keski-Suomen museon kuva-arkisto. konepuuseppä Hugo Lahti Tikkalasta valittiin arvalla Kunnantalon uudeksi talonmieheksi (KH ; KH ; KH ). Talonmiehen tehtäviin yhdistettiin myös eri kunnantoimistojen siivoustyöt (KH ). Kunnan toimitalon järjestyssäännöt vahvistettiin (KH ). Talonmiehen tehtävänä oli myös ovien avaus ja sulkeminen rakennuksessa pidettävien juhlien aikana. Avaimet rakennuksen pääoveen oli talonmiehen lisäksi vain kunnan-, taksoitus- ja sosiaalisihteereillä, valtionverolautakunnan puheenjohtajalla ja rakennustoimiston päälliköllä (KH ). Kunnantaloon palkattiin talonmiehen lisäksi isännöitsijä vuoden 1953 puolella. Esitys ei mennyt läpi vastalauseitta, sillä isännöitsijän palkkaamista neljäksi päiväksi viikossa pidettiin turhana. Toimeen valittiin kuitenkin äänestyksen jälkeen kunnanhallituksen puheenjohtajanakin toiminut viilaaja Väinö Rönnqvist Tikkakoskelta (KH ). Kunnantalon henkilökunnan ruokala- ja kahvilahuoneisto päätettiin laittaa vuokralle. Lopulta se luovutettiin kunnanhallituksen päätöksellä korvauksetta Maalaiskuntien Virkailijain Liitto ry:n Jyväskylän mlk:n alaosaston käyttöön. Kunta hankki itse omaan laskuunsa kaluston ja astiaston, joka oli kunnan omaisuutta mutta yhdistyksen käytössä (KH ; KH ). Kunnanhallituksen kokouksessa esitettiin uuden toimitalon toimistojen työ- ja aukioloajat sekä asuinhuoneistojen ja autotallien vuokrat. Tässä vaiheessa rakennus oli ollut jo valmis ja ensimmäiset virkailijat ovat päässeet muuttamaan asuntoihin. Päivittäinen työaika 1950-luvun kunnallisvirkailijalla oli :30, johon kuului usein tunnin lounastauko. Lauantaisin ja juhlapäivin aattoina työaika oli kolme tuntia lyhyempi, kesäisin puoli tuntia. Asiakasaika päättyi jo kello 14 aikoihin (KH , 19). Kunnantaloon tuli ilmeisesti International-keskuskellojärjestelmä, jota huolsi jyväskyläläinen Are Oy (KH ). Taloon päätettiin hankkia megafooni kokouksia varten ja kunnantoimistoon Friden-laskukone ja sähkökäyttöinen monistuskone (KH ). Lokakuussa 1952 kunnanhallituksen kokouksessa käsiteltiin jo toimitalon vihkiäisjuhlan järjestämistä. Läänin maaherra oli lupautunut pitämään puheen sunnuntaina pidettäväksi aiotussa tilaisuudessa. Muun ohjelman järjestivät kunnanhallituksen puheenjohtaja Väinö Rönnqvist ja kunnansihteeri Eero Niemelä. Valtuustosalissa klo 13 pidettävän vihkiäisjuhlan jälkeen oli tarkoitus pitää kahvitarjoilu kunnan toimitalon tiloissa ja illalla tärkeimmille kutsuvieraille ja kunnanhallituksen ja -valtuuston jäsenille päivällinen ravintola Mäki-Matissa. Päivätilaisuuteen kutsuttiin kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja lautakuntien jäsenet, alueen koulujen ja laitosten johtajat, pitkäaikaisesti kunnallisissa toimissa työskennelleet henkilöt, valtion virkamiehiä, naapurikuntien, ruotsalaisten ystävyyskuntien ja Maalaiskuntien Liiton edustajat sekä muita tärkeiksi katsottuja vieraita (KH ). Kesällä 1953 tehtiin Kunnantalon ympäristössä piha- ja maisemointitöitä. Puistoaluetta tasattiin ja siihen ajettiin savea ja multaa, tehtiin liuskekiviliuska ja raput, mattojen piiskaustelineet sekä pihaa asfaltoitiin. Puiden, pensaiden ja pensasaidan istutustyöt tuli tehdä seuraavana syksynä tai keväänä. Työt tuli tehdä työttömyystöinä. Kaupunki ei ollut vielä tuolloin tehnyt katuosuutta, kuten sopimus kuului (KH ; ).

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava 23.03.2010 Kaupungintalo on osa valtakunnallisesti merkittävää Jyväskylän Kirkkopuiston ja hallintokeskuksen

Lisätiedot

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ). ESPOO / ÅMINNE KORTTELISUUNNITELMA JA RAKENNUSTAPAOHJEET Korttelit 45085, 45087, 45088 ja 45089 Yleistä Korttelisuunnitelma käsittää rakentamistapaohjeet ja korttelisuunnitelmakartan. Korttelisuunnitelmalla

Lisätiedot

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue. KAAVAMÄÄRÄYKSET A-3 Asuinrakennusten korttelialue. Kortteleissa nro 16, 118, 120, 136-139, 145a, 146a, 166-169, 182, 192, 195 ja 197 oleville tonteille rakennettaessa on, mikäli tonteille ei ole vahvistettu

Lisätiedot

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu KERROSALAT K-ALA HUONEISTOALAT BRUTTO-A HYÖTYALA ASUNNOT LIIKETILAT YHTEENSÄ as. lkm ap lkm asunnot as aputilat YHT. liiketilat aulatilat,

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014 TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 20.3.2014 1(8) LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavamuutos koskee Tornion kaupungin 4. Suensaaren

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) Aurinkokuja 1 a valmis 2 935

Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) Aurinkokuja 1 a valmis 2 935 95 Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) 41041 11 Aurinkokuja 1 a 453 120 valmis 2 935 Kaavan mukaisesta rakentamisesta mm: Rakennuksen kerrosluku:

Lisätiedot

TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄ LIIKETONTTI JA LUOVUTUSEHDOT

TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄ LIIKETONTTI JA LUOVUTUSEHDOT 1 TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄ LIIKETONTTI JA LUOVUTUSEHDOT HAKUAIKA: 17.3. - 9.4.2014 KELLO 15:00 MENNESSÄ Yleisehdot ja tiedot: - ostaja maksaa kaupungille kauppahinnan lisäksi kauppakirjan laatimiskustannuksena

Lisätiedot

TOIMITILAA KAMPISSA ANTINKATU 1. Antinkatu 1, Helsinki

TOIMITILAA KAMPISSA ANTINKATU 1. Antinkatu 1, Helsinki TOIMITILAA KAMPISSA ANTINKATU 1 Antinkatu 1, 00100 Helsinki MIELENKIINTOINEN FUNKKISKIINTEISTÖ Rakennushistorialtaan mielenkiintoinen funkkiskiinteistö sijaitsee keskeisellä paikalla Kampissa ja tarjoaa

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue.

Lisätiedot

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo)

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) Rakennus- ja ympäristölautakunta 202 04.11.2015 Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) 674/10.03.00/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 04.11.2015 202 Valmistelija:

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 (5) LIIKUNTAVIRASTO. Liikuntajohtaja (.2015) Helsingin kaupungin liikuntavirasto

HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 (5) LIIKUNTAVIRASTO. Liikuntajohtaja (.2015) Helsingin kaupungin liikuntavirasto HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 (5) VUOKRASOPIMUS TMI MERCARTON KANSSA LAUTTASAAREN UIMARANNAN KIOSKI- JA VARASTOTILOISTA Sopimuksen numero Kaupungin päätös HEL 2015-000717 Liikuntajohtaja (.2015) Vuokra-alueen

Lisätiedot

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,

Lisätiedot

http://nurxcity/webmap/content/result.htm

http://nurxcity/webmap/content/result.htm Sivu 1/6 KIRKONKYLÄ, Krannila Määräysnumero Ulkoasu 2.000 2.001 3.000 5.001 8.000 10.000 selitys Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja julkisia

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

Kaupunkiyksiö omalla pihalla katutason kämpät nousivat kaihdetuista himotuiksi Helsinkiläisen taloyhtiön jättisaneeraus mahdollisti mahdottoman, yksityispihan kantakaupungissa. Helsinki haluaa viedä idean

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

RAKENTAMISOHJEET Hyväksytty rakennuslupajaostossa

RAKENTAMISOHJEET Hyväksytty rakennuslupajaostossa RAKENTAMISOHJEET Hyväksytty rakennuslupajaostossa 6.5.2013 71 Asemakaavamääräykset Asemakaava nro 001781 1. Erillispientalojen korttelialue AO. 2. Suurin sallittu kerrosluku Iu½. 3. Asuinrakennus tulee

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset MYYNTIESITE v.181 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan

Lisätiedot

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800.

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800. RUUTUA RAITAA Kaupunkikuva Korttelisuunnitelma noudattaa kaavarungon periaatteita. Kortteli muodostaa yhtenäisen ja omaleimaisen kokonaisuuden, joka kuitenkin korkeuksiltaan, suunniltaan ja mittakaavaltaan

Lisätiedot

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5 KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO-7830-1, 2, 3, 4 JA 5 Ohjeen laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Ilkka Kotilainen Ohjeiden tarkoitus: Rakentamistapaohjeiden

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.01 Puisto. 5.02 Lähivirkistysalue. 7.09

Lisätiedot

Tapio ja Rauni Ruohtula sekä Mikko Hentinen ovat esittäneet seuraavaa:

Tapio ja Rauni Ruohtula sekä Mikko Hentinen ovat esittäneet seuraavaa: Kunnanhallitus 246 31.10.2005 Kunnanhallitus 173 04.09.2006 Kunnanvaltuusto 35 09.10.2006 KIRKONSEUDUN KAAVA-ALUEEN KORTTELI NRO 48 ASEMAKAAVAN HYVÄKSYMINEN 164/62/622/2005 Kunnanhallitus 12.01.2004 10

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET SÄÄKSVUORI: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 12.01

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Prosenttiluku ilmaisee kuinka suuren osan rakennusoikeudesta saa rakentaa

Lisätiedot

Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko

Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko TA-Asumisoikeus Oy / Kivikonkaari 40 HUONEISTOLUETTELO, TALO 1 15.08.2014 n:o tyyppi m 2 kerros P=parveke PI=piha T=terassi A1 3H+K 79,5 2 P A2 2H+KT 66,0 2 P

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskee Rieskalan (37.) kaupunginosan kortteleita: 26-30, 34-39, 5 Liittyy asemakaavaan n:o 609 1562 Rakentamistapaohjeet koskevat

Lisätiedot

tehtaankatu 19 / as oy koivu rakennushistoriaselvitys / 3.6.2o14 arkkitehtitoimisto antti voutilainen / roy mänttäri arkkitehti safa

tehtaankatu 19 / as oy koivu rakennushistoriaselvitys / 3.6.2o14 arkkitehtitoimisto antti voutilainen / roy mänttäri arkkitehti safa tehtaankatu 19 / as oy koivu rakennushistoriaselvitys / 3.6.2o14 arkkitehtitoimisto antti voutilainen / roy mänttäri arkkitehti safa r. roos noin 1930 eric sundström 1928 alue vanhoissa valokuvissa helsingin

Lisätiedot

tilat ja muuntelumahdollisuudet

tilat ja muuntelumahdollisuudet Miestentie 1 tilat ja muuntelumahdollisuudet Vuonna 1986 rakennetussa talossa on yhteensä n. 6 500 neliötä vuokrattavaa tilaa. Rakennuksessa on 3 henkilöhissiä ja tavarahissi. Autopaikkoja on yhteensä

Lisätiedot

PADASJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU 6 /2016 Kunnanvaltuusto

PADASJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU 6 /2016 Kunnanvaltuusto KOKOUSKUTSU 6 /2016 Kunnanvaltuusto Kokousaika Maanantai 19. joulukuuta 2016 klo 18.00 Kokouspaikka Kuntala, Valtuustosali Asiat Ero luottamustehtävistä / Ilpo Pylvänen, uuden valtuutetun kutsuminen valtuustoon

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 16/2015 Kunnanhallitus. Tiistai 27.10.2015 klo 17.00 17.50. Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone

RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 16/2015 Kunnanhallitus. Tiistai 27.10.2015 klo 17.00 17.50. Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 16/2015 Kunnanhallitus KOKOUSTIEDOT Aika Tiistai 27.10.2015 klo 17.00 17.50 Paikka KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia nro Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Pöytäkirjan Sivu

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMA. Saarijärven ASPA -palvelutalo, Saarijärvi 16.6.2014 A R K K I T E H T U U R A O Y

HANKESUUNNITELMA. Saarijärven ASPA -palvelutalo, Saarijärvi 16.6.2014 A R K K I T E H T U U R A O Y HANKESUUNNITELMA Saarijärven ASPA -palvelutalo, Saarijärvi HANKESUUNNITELMA 2 (8) Saarijärven ASPA -palavelutalo HANKESUUNNITELMA Sisällysluettelo: 1. HANKKEEN YLEISTIEDOT JA YHTEYSHENKILÖT 2. TARVESELVITYS

Lisätiedot

Ryhmätyöprojekti, 9. luokka

Ryhmätyöprojekti, 9. luokka Ryhmätyöprojekti, 9. luokka Opettajan määräämissä noin kolmen hengen ryhmissä toteutetaan projekti, jossa yhdistyy yhtälöiden ratkaiseminen hahmotuskyky ja luovuus annettujen resurssien käyttö tutustuminen

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto NRO 8/2011 Kokousaika 19.12.2011 klo 19.00. Teknologiakylän auditorio

Kaupunginvaltuusto NRO 8/2011 Kokousaika 19.12.2011 klo 19.00. Teknologiakylän auditorio HAAPAVEDEN KAUPUNKI KOKOUSKUTSU Kaupunginvaltuusto NRO 8/2011 Kokousaika 19.12.2011 klo 19.00 Kokouspaikka Teknologiakylän auditorio Käsiteltävät asiat Asia nro Liite nro Asia Sivu Kokouksen laillisuus

Lisätiedot

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Kytkettyjen pientalojen korttelialue.

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Kytkettyjen pientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Kytkettyjen pientalojen korttelialue.

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOULURANTA

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOULURANTA ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOULURANTA Asuin-, liike-, palvelu- ja lähipalvelurakennusten korttelialue. Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. Erillispientalojen korttelialue. AO-1-korttelialueelle

Lisätiedot

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu A B C D E Työssä on tutkittu vaihtoehtoisia tapoja sijoittaa asuinrakentamista Lohjan keskustassa sijaitsevan korttelin 222 tonteille 5 ja 7. Suunnittelualueena olevat tontit ovat Laurinkadun ja Nahkurinkadun

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus:

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus: 1 RAKENNUSTAPAOHJEET Muutoksen kuvaus: Asemakaavamuutoksessa on poistettu kaksi rivitalotonttia ja osoitettu niiden tilalle kolme pientalotonttia sekä virkistysaluetta. Alueen pohjoisosaan Pihakadun varrelle

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2014 Sivu 49 (61) Valtuusto. Konneveden kunnantalo, Konnevesisali. 3 varavaltuutettua

KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2014 Sivu 49 (61) Valtuusto. Konneveden kunnantalo, Konnevesisali. 3 varavaltuutettua KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2014 Sivu 49 (61) Valtuusto KOKOUSAIKA Maanantai 17.11.2014 kello 18.00-18.20 KOKOUSPAIKKA Konneveden kunnantalo, Konnevesisali SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET 18 valtuutettua LIITE

Lisätiedot

ASUNTO OY KERAVAN KESKIPELTO Keskipellonkatu 10, 04230 Kerava

ASUNTO OY KERAVAN KESKIPELTO Keskipellonkatu 10, 04230 Kerava ASUNTO OY KERAVAN KESKIPELTO Keskipellonkatu 10, 04230 Kerava ASUNTO OY KERAVAN KESKIPELTO KESKIPELLONKATU 10, 04230 KERAVA Arvioitu valmistuminen lokakuu 2016 Laadukas ja hyvin suunniteltu asumisoikeuskohde

Lisätiedot

Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennusvalvonta Rakennuslupa 2016-22 Sirkka Lamberg. Asuminen. 350.0 k-m 2. 0.

Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennusvalvonta Rakennuslupa 2016-22 Sirkka Lamberg. Asuminen. 350.0 k-m 2. 0. Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennuspaikka 235-4-45-9 Pinta-ala 1559.0 Eteläinen Heikelintie 4 02700 KAUNIAINEN Kaava Kaavanmukainen käyttötarkoitus Kaavanmukainen rakennusoikeus

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 Anna Hyyppä 18.2.2013 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 11

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 11 1 KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 11 Tekninen lautakunta 30.11.2016 Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet et 30.11.2016 klo 16.00 17.50 Puumilan juhla- ja taitotalossa Petteri Wiinamäki

Lisätiedot

Lääketehdas Oy STAR Ab:n vanha kiinteistö RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS

Lääketehdas Oy STAR Ab:n vanha kiinteistö RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio Tuurnankatu 15 D 15 33270 TAMPERE p.0400-480761 email seija.hirvikallio@dnainternet.net y-tunnus 1140642-8 Tampereen Pienteollisuustalo Oy/Rakennusvaihe V Hankesuunnitelma

Lisätiedot

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,

Lisätiedot

TEKNISEN LAUTAKUNNAN KOKOUS 4/2016. Kokousaika 8.3.2016. Asiat :t 13. Asialista

TEKNISEN LAUTAKUNNAN KOKOUS 4/2016. Kokousaika 8.3.2016. Asiat :t 13. Asialista ASIALISTA TEKNISEN LAUTAKUNNAN KOKOUS 4/2016 Kokousaika 8.3.2016 Paikka Valtuustosali Asiat :t 13 Asialista 13 MAHNALAN YMPÄRISTÖKOULUN RAKENNUSHANKE; URAKOITSIJAN VALINTA... 35 ILMOITUKSET... 37 PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

ROVANIEMI PÖYTÄKIRJANOTE Sivu Kokouspäivämäärä

ROVANIEMI PÖYTÄKIRJANOTE Sivu Kokouspäivämäärä 1 KIRJAAMO: 1662 /2006 442 Määräalan myyminen tilasta Metsähirvas RN:o 165:0 rakennuksineen / Hirvaan entinen Metsäopisto Maanhankinta ja luovutus / kaupungingeodeetti 14.9.2006: Rovaniemen maalaiskunta

Lisätiedot

Rautavaaran paloaseman suunnitelmien hyväksyttäminen ja rakentamispäätöksen valmistelu/rakentamispäätöksen hyväksyminen

Rautavaaran paloaseman suunnitelmien hyväksyttäminen ja rakentamispäätöksen valmistelu/rakentamispäätöksen hyväksyminen Tekninen lautakunta 75 18.11.2015 Kunnanhallitus 298 07.12.2015 Kunnanhallitus 175 29.06.2016 Rautavaaran paloaseman suunnitelmien hyväksyttäminen ja rakentamispäätöksen valmistelu/rakentamispäätöksen

Lisätiedot

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1(3) 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. 3 KULTTUURI JA OPETUSTOIMINTAA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖKUVA

Lisätiedot

Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto. Luonnokset 27.01.2014. HANKESELOSTUS 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34.

Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto. Luonnokset 27.01.2014. HANKESELOSTUS 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34. HANKEELOTU 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34 hnro 730 2003 27.1.2014 Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto Luonnokset 27.01.2014 ijainti Kortteli 40122, tontti 2 Tapulikaupungintie

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

Helsingin kaupungintalo, galleria

Helsingin kaupungintalo, galleria Hankesuunnitelma Pohjoisesplanadi 11-13 Muutos Hankenumero 2085412 Helsingin Leijona Oy Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 2085412 Osoite Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki Sijainti 1.

Lisätiedot

Turun asukasluku

Turun asukasluku Nyt tuli tarjolle hyvätuottoinen viiden kerrostalokaksion kokonaisuus Turusta! Kyseessä on suuri 92 asunnon 1970-luvulla rakennettu taloyhtiö, joka sijaitsee n. 6,0km päässä Turun keskustasta Lausteen

Lisätiedot

MYYDÄÄN Meltolan sairaala n. 14 000 m 2

MYYDÄÄN Meltolan sairaala n. 14 000 m 2 MYYDÄÄN Meltolan sairaala n. 14 000 m 2 RAASEPORI Helsinki. Y-tunnus 1048559-0 Högbenintie 30, 10350 Meltola Myyntikohde: Sijainti Raaseporissa, sijaitseva 8,337 ha sairaalakiinteistö. Kohde käsittää Meltolan

Lisätiedot

KOTONA JA MÖKILLÄ YHTÄ AIKAA

KOTONA JA MÖKILLÄ YHTÄ AIKAA KOTONA JA MÖKILLÄ YHTÄ AIKAA Rakentamisohjeella tavoitellaan yhtenäistä, ilmeeltään omaleimaista aluekokonaisuutta. Tällaisen asukkaat voivat kokea omaksi paikakseen, jonka veto- ja elinvoima alkavat syntyä

Lisätiedot

Kaavoitus- ja mittaustoimi 22.1.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA 2016

Kaavoitus- ja mittaustoimi 22.1.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA 2016 Kaavoitus- ja mittaustoimi 22.1.2016 Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA 2016 Arvoisa yritystontista kiinnostunut! Tässä esitteessä esittelemme Sinulle varattavissa ja myynnissä olevia Ikaalisten

Lisätiedot

Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008

Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 1 Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 2 Erilaisia asumismuotoja Vuokra-asumisessa vuokralainen maksaa joka kuukausi vuokraa vuokranantajalle. Asunnon voi vuokrata yksityisiltä omistajilta ja yleishyödyllisiltä

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, II VAIHE: ULKOMETSÄNTIE JA ULKOMETSÄNPOLKU kaupunginosan KORTTELIT 11-16

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, II VAIHE: ULKOMETSÄNTIE JA ULKOMETSÄNPOLKU kaupunginosan KORTTELIT 11-16 Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, II VAIHE: ULKOMETSÄNTIE JA ULKOMETSÄNPOLKU 111. kaupunginosan KORTTELIT 11-16 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3. KORTTELIT... 4 1. TARKOITUS Näillä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 01.06.2015 Sivu 1 / 1 5502/02.07.00/2014 58 Tontin ja maanalaisen alueen vuokraaminen Gumbölestä sekä tontin laajennuksen vuokraaminen Muuralasta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle (HSY),

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) 4 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle kiinteistönkaupan esisopimuksen tekemiseksi ja tonttien myymiseksi (Kaartinkaupunki, Kasarmitori, tontit

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET

TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET Kooste ohjeista TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET 1. ALUEEN ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET Asemakaavassa on osoitettu kortteli-, virkistys- ja katualueet. Korttelialueilla on osoitettu rakennusalat, rakennusoikeudet

Lisätiedot

Kaavoitus- ja mittaustoimi 9.5.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA

Kaavoitus- ja mittaustoimi 9.5.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA Kaavoitus- ja mittaustoimi 9.5.2016 Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA Arvoisa yritystontista kiinnostunut! Tässä esitteessä esittelemme Sinulle varattavissa ja myynnissä olevia Ikaalisten kaupungin

Lisätiedot

Matti Kärki, kaupunkikuva-arkkitehti

Matti Kärki, kaupunkikuva-arkkitehti Aika klo 8.30 10.10 Paikka Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Jäsenet Asiantuntijajäsenet Muut osallistujat Allekirjoitukset Pekka Virkamäki, rakennusvalvontajohtaja Ilkka Rekonen, lupapäällikkö

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2012 1 (7) Kiinteistölautakunta To/2 26.01.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2012 1 (7) Kiinteistölautakunta To/2 26.01.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2012 1 (7) 38 Esitys kaupunginhallitukselle Pasilan konepajan alueen suunnitellun toimistotontin varaamiseksi Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnalle (Vallila, tontti 22392/1)

Lisätiedot

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI HAVAINNEKUVA HIETASAARENKADULTA ÖSTERBOTTENSHUS HAITARI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut tiivistää kaupunkirakennetta ja luoda suojaisia pihoja asuinkortteleille. Uudet rakennukset on sovitettu mittakaavaltaan,

Lisätiedot

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 )

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 ) Rakennuslautakunta 31 17.06.2015 Rakennuslautakunta 37 26.08.2015 Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö rakennuslautakunnan päätöksestä 31, 17.6.2015 (5.kaupunginosan korttelin 57 tontti 15, Mäntymäentie

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 17/2014 Kunnanhallitus. Maanantai 1.9.2014 klo 17.00 17.40. Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone

RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 17/2014 Kunnanhallitus. Maanantai 1.9.2014 klo 17.00 17.40. Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 17/2014 Kunnanhallitus KOKOUSTIEDOT Aika Maanantai 1.9.2014 klo 17.00 17.40 Paikka KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia nro Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Pöytäkirjan Sivu

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2011 Sivu 42 (51) Valtuusto. Konneveden kunnantalo, Konnevesisali. 1 varavaltuutettu

KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2011 Sivu 42 (51) Valtuusto. Konneveden kunnantalo, Konnevesisali. 1 varavaltuutettu KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2011 Sivu 42 (51) Valtuusto KOKOUSAIKA Maanantai 14.11.2011 kello 18.00-18.15 KOKOUSPAIKKA Konneveden kunnantalo, Konnevesisali SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET 19 valtuutettua LIITE

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.010 Asuinkerrostalojen ja yleistenrakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa palveluasuinrakentamista.

Lisätiedot

Lausunto MV/232/ / (3)

Lausunto MV/232/ / (3) Lausunto MV/232/05.03.00/2013 1 (3) 20.12.2013 Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy Ratakatu 19 00120 HELSINKI Viite Lausuntopyyntö 9.12.2013 Asia HELSINKI, Töölönkatu 28:ssa sijaitsevan rakennuksen ja tontin

Lisätiedot

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Unelmakoti historiallisella paikalla Tulevaisuus rakennetaan tänään Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Keskustan Portin tarina Keskustan Portin tarina ulottuu 1800-luvulle

Lisätiedot

KOULUKESKUKSEN PERUSKORJAUKSEN SUUNNITTELUN JATKAMINEN

KOULUKESKUKSEN PERUSKORJAUKSEN SUUNNITTELUN JATKAMINEN Sivistyslautakunta 52 27.09.2007 Joutsan kunnanhallitus 4 08.10.2007 Kunnanvaltuusto 57 22.10.2007 Sivistyslautakunta 5 19.02.2008 Joutsan kunnanhallitus 62 04.03.2008 Kunnanvaltuusto 18 10.03.2008 Joutsan

Lisätiedot

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA Loppukiri: Aktiiviset Seniorit Ry /Sato Birger Kaipiaisenkatu 1, 00550 Helsinki Kerrosala 3732 kem² Bruttoala 5181 brm² Huoneistoala

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.0111 1.0112 1.0113 1.022 1.023 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

Lisätiedot

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ SASTAMALASTA

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ SASTAMALASTA MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ SASTAMALASTA MYYTÄVÄ KOHDE Sastamalassa, osoitteessa Harjukatu 8, sijaitseva teollisuuskiinteistö. Vammalan keskusta sijoittuu noin 1 km kohteesta pohjoiseen. Valtatie 12:sta

Lisätiedot

KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS

KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tehneet seuraavan asemakaavan muuttamista koskevan sopimuksen: 1. Sopijaosapuolet: Sotkamon kunta (y-tunnus: 0189766-5), Markkinatie

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 ANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 Maanomistaja / rajanaapuri Asukkaat ja työntekijät iranomaiset ja yhteisöt iite: Ilmoitus asemakaavamuutoksen viitesuunnitelman

Lisätiedot

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.2014 Mellunkylä 47295/1 Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto Sijainti Tontti 47295 / 1 Vienankatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2016 Sivu 45 (51) Kunnanhallitus

KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2016 Sivu 45 (51) Kunnanhallitus KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2016 Sivu 45 (51) Kunnanhallitus KOKOUSAIKA Maanantai 16.5.2016 kello 18.00-19.30 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) Konneveden

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1 SUONENJOEN KAUPUNKI SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 10.9.2012 53. Voimaantulo: 1.10.2012 1 Toiminta-ajatus Tekninen lautakunta luo edellytykset viihtyisän,

Lisätiedot

Jämijärven kunta KOKOUSKUTSU 15/2016 Kunnanhallitus Laatimispäivämäärä: Kokoustiedot Aika Maanantaina kello 18.

Jämijärven kunta KOKOUSKUTSU 15/2016 Kunnanhallitus Laatimispäivämäärä: Kokoustiedot Aika Maanantaina kello 18. Jämijärven kunta KOKOUSKUTSU 15/2016 Kunnanhallitus Laatimispäivämäärä: 7.9.2016 Kokoustiedot Aika Maanantaina 12.9.2016 kello 18.30 Käsiteltävät asiat Paikka Jämijärven keskuskoulu, taideluokka 191 KOKOUKSEN

Lisätiedot

SUOLAHDEN-SUMIAISTEN VESIOSUUSKUNTA Osuuskuntakokous

SUOLAHDEN-SUMIAISTEN VESIOSUUSKUNTA Osuuskuntakokous SUOLAHDEN-SUMIAISTEN VESIOSUUSKUNTA Osuuskuntakokous PÖYTÄKIRJA Kokousaika Torstaina 25.04.2013 klo 18.00-19.41 Kokouspaikka Osuuskunnan toimisto, Keiteleentie 11, 44200 Suolahti Kutsutut: 8 osuuskunnan

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

ESITYS KAUPUNGINHALLITUKSELLE PITKÄAIKAISEN VUOKRASOPIMUKSEN TEKEMISEKSI MERISATAMAN KYLPYLÄ OY:N KANSSA

ESITYS KAUPUNGINHALLITUKSELLE PITKÄAIKAISEN VUOKRASOPIMUKSEN TEKEMISEKSI MERISATAMAN KYLPYLÄ OY:N KANSSA ESITYS KAUPUNGINHALLITUKSELLE PITKÄAIKAISEN VUOKRASOPIMUKSEN TEKEMISEKSI MERISATAMAN KYLPYLÄ OY:N KANSSA Lilk 1998-12/542, 1997/92-542L, 1997-60/614P Merisataman Kylpylä Oy toimitti liikuntavirastoon 14.1.1998

Lisätiedot

Hakaniemen Kauppahalli

Hakaniemen Kauppahalli Tilakeskus Hakaniemen Kauppahalli Peruskorjaus Hankenumero 8086089 Tilakeskus Helsingin kaupungin tukkutori Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 8086089 Osoite, 00530 Helsinki Sijainti Kaupunginosa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 14.05.2012 Sivu 1 / 1 3449/02.07.00/2011 54 Tontin myyminen Laaksolahdesta Kiinteistö Oy Espoon Lähdekeskukselle liikerakennushankkeen rakentamista varten, kortteli 60022 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

HANKESELOSTUS 1 (18) Asunto Oy Helsingin Ariel Asunto Oy Helsingin Ariel. Arielinkatu 16

HANKESELOSTUS 1 (18) Asunto Oy Helsingin Ariel Asunto Oy Helsingin Ariel. Arielinkatu 16 HANKESELOSTUS 1 (18) Arielinkatu 16 HANKESELOSTUS 2 (18) Yleistä Sijainti 10589 / 1 Arielinkatu 16, Kalasatama 00540 Helsinki Tontti Tontin koko on 1316m 2. Tontti on entistä mereen täyttömaalle tehtyä

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot