ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Kaupunginhallitus. AIKA kello 15:00-16:55. PAIKKA Kaupungintalo, kokoushuone 115

Transkriptio

1 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Kaupunginhallitus AIKA kello 15:00-16:55 PAIKKA Kaupungintalo, kokoushuone 115 LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu 93 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3 94 Pöytäkirjan tarkastus 4 95 Äänekosken rantayleiskaavan muutos (2015) 5 96 Korttelin 2034 osan asemakaavan muutos 7 97 Määräalan vuokraaminen Suolahden satamasta 9 98 Omakotitonttien tarjouskampanja Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen (helmi-maaliskuu 2015) Keskustan valtuustoryhmän ja Perussuomalaisten valtuustoryhmän 14 valtuustoaloite Lääkärien ja hammaslääkärien rekrytoinnin edistäminen 101 Sirpa Martins ym. (yhteensä 34 valtuutettua) valtuustoaloite 21 kansalaisjärjestöjen yhteispalvelupisteen perustamisesta Äänekoskelle 102 Lausunto Keski-Suomen käräjäoikeuden Äänekosken istuntopaikan 24 lakkauttamisesta 103 Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös kumota 27 kaupunginvaltuuston tekemä päätös, jossa Kirppulan alue poistettiin Suolahden-Sumiaisten vesiosuuskunnan toiminta-alueesta 104 Ilmoitusasiat Lautakuntien pöytäkirjat Kaupunginjohtajan päätökset 34

2 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Kiiskinen Kari 15:00-16:55 puheenjohtaja Kainu Keijo 15:00-16:55 jäsen Lindell Leila 15:00-16:55 2. varapuheenjohtaja Lunttila Tommi 15:00-16:55 1. varapuheenjohtaja Martins Sirpa 15:00-16:55 jäsen Piilonen Pentti 15:00-16:55 jäsen Tuominen Marke 15:00-16:55 jäsen Salo Jani 15:00-16:55 varajäsen Uusitalo Pirjo 15:00-16:55 varajäsen POISSA Halttunen Jari jäsen Närhi Merja jäsen MUU Tiusanen Matti 15:00-16:55 valtuuston puheenjohtaja Nyholm Rolf 15:00-16:55 valtuuston 1. varapuh.joht. Leppänen Pekka 15:00-16:55 valtuuston 2. varapuh.joht. Tani Jaana 15:00-16:55 valtuuston 3. varapuh.joht. Tuononen Matti 15:00-16:55 vs. kaupunginjohtaja Kurkela Jouni I 15:00-16:55 va. hallintojohtaja Kinnunen Olli 15:00-15:15 kaavoituspäällikkö läsnä 15:35-15:55, poissa ALLEKIRJOITUKSET Kari Kiiskinen Puheenjohtaja Jouni Kurkela Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Tommi Lunttila Jani Salo PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ klo 9:00-12:00 Äänekosken kaupungin hallintopalvelut

3 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Kaupunginhallitus Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen KH 93 KuntaL:n 58 :n 2 momentin mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Puheenjohtajan ehdotus: Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Päätös: Hyväksyttiin.

4 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Kaupunginhallitus Pöytäkirjan tarkastus KH 94 Kuntalain 62 :n mukaan toimielimen kokouksesta on pidettävä pöytäkirjaa. Kuntalain 63 :n mukaan pöytäkirja siihen liitettyine valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen yleisesti nähtävänä siten kuin siitä on ennakolta ilmoitettu. Puheenjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja puheenjohtaja määrää pöytäkirjantarkastuksen tapahtuvaksi perjantaina 17. päivänä huhtikuuta 2015 klo 15 mennessä ja tarkastetun pöytäkirjan pi dettäväksi yleisesti nähtävänä maanantaina 20. päivänä huhtikuuta 2015 klo 9-12 Ää ne kosken kaupungintalolla. Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi Tommi Lunttila ja Jani Salo. Päätös: Hyväksyttiin.

5 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Kaupunginhallitus Äänekosken rantayleiskaavan muutos (2015) KH 95 Äänekosken rantayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja kaava on saanut lainvoiman sen jälkeen kun Hämeenlinnan hallinto-oikeus hylkäsi hyväksymispäätöksestä tehdyt valitukset Edellisen rantayleiskaavakierroksen jälkeen on tullut esille maanomistajien rakentamistoiveita, jotka ovat sijaintinsa osalta poikenneet voimassa olevassa rantayleiskaavassa osoitetusta maankäytöstä ja eräissä tapauksissa ELY-keskukseen tehtyihin poikkeamishakemuksiin on saatu kielteinen päätös. Kaupunki on näissä yhteydenottotapauksissa kehottanut hakijaa jättämään kaupungille hakemuksen rantayleiskaavan muuttamisesta. Kaavoituspalvelut on ilmoittanut olevansa valmis aloittamaan kaavan muutostyön, kunhan muutoskohteita on mukana vähintään 5-10 kpl ja hakijat ilmoittavat osallistuvansa kaavamuutoksesta aiheutuviin kustannuksiin. Hakemuksia on toimitettu Äänekosken kaupungille talven 2013 kevään 2015 aikana viisi kappaletta. Myös Äänekosken kaupunki on mukana kaavan laadinnassa Iisjärven rannalle sijoittuvan alueen osalta. Kaavamuutoksessa on tarkoitus päivittää Äänekosken rantayleiskaavassa osoitettua maankäyttöä. Kaavassa voidaan tehdä rakennuspaikkojen siirtoja paremmin rakentamiseen soveltuville alueille ja voimassa olevassa rantayleiskaavassa osoitettujen rakentamisalueiden laajennuksia, mikäli toimenpiteet eivät poikkea keskeisistä rantayleiskaavoituksessa noudatetuista suunnitteluperiaatteista. Omarantaisten rakennuspaikkojen mitoitus on määritelty aiempien rantayleiskaavojen laadinnan yhteydessä, eikä siihen puututa tässä kaavatyössä. Ei-omarantaisten rakennuspaikkojen lisäämismahdollisuudet selvitetään tapauskohtaisesti. Teknisluonteisia tarkistuksia toteutuneiden tilanteiden mukaan (esim. rakennuspaikka omarantaiseksi rantaviivalta siirretyn yksityistien johdosta) on mahdollista tehdä ja kaavatyössä korjataan myös voimassa olevassa kaavassa mahdollisesti havaittuja virheitä. Kaavamuutoksessa voidaan osoittaa tapauskohtaisesti myös käyttötarkoituksen muutoksia, mikäli ne ovat kylärakenteen tukemisen sekä palvelujen ja infrastruktuurin järjestämisen kannalta tarkoituksenmukaisia. Maankäyttö- ja rakennuslain 76 :n mukaan kunnalla on mahdollisuus velvoittaa maanomistaja osallistumaan rantayleiskaavan laatimisesta aiheutuviin kustannuksiin: Jos rantoja

6 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Kaupunginhallitus Vs. kaupunginjohtajan ehdotus: käsittelevä yleiskaava laaditaan pääasiallisesti loma-asutuksen järjestämiseksi, voidaan enintään puolet yleiskaavan laatimiskustannuksista periä maanomistajilta heidän saamansa hyödyn suhteessa. Kunta hyväksyy kaava-aluekohtaisesti perittävän maksun periaatteet ja maksun perimistavan ja ajan. Kustannusvastuu on lainsäädännössä määritelty siten, että kunnan osuus kustannuksista on vähintään puolet: kaavoituksella on yleisiä tavoitteita suunnitelmallisen rantojen käytön järjestämiseksi. Kun rantayleiskaavoituksessa ja kaavamuutoksissa maanomistajille syntyy taloudellista hyötyä, on katsottu mahdolliseksi sitouttaa maanomistajat myös kaavatyön kustannuksiin. Äänekoskella aikaisemmat rantojen yleiskaavatyöt on laadittu kaupungin kustannuksella, mutta mm. kaavoituksen tämänhetkisestä resurssija työtilanteesta johtuen periaatetta esitetään tarkistettavaksi. Kaavoituspalvelut esittää, että kaupunki perisi kaavamuutoksen hakijoilta/maanomistajilta kaavan käsittelystä aiheutuvista kustannuksista 750 / muutoskohde. Maksu sisältää kaavan ja siihen liittyvien selvitysten laatimisesta aiheutuvat henkilö- ja konsulttikustannukset, nähtävilläoloihin liittyvän asiakaspalvelun ja kaavoituksen eri vaiheisiin sisältyvät kuulutus- yms. kustannukset. Kustannukset peritään sen jälkeen, kun kaavamuutosta koskeva kaupunginvaltuuston hyväksymispäätös on saanut lainvoiman. Mikäli kaavamuutos ei tule lainvoimaiseksi, maksusta palautetaan 50 %. Rantayleiskaavan tarkistukseen liittyvä viranomaisneuvottelu pidetään Keski-Suomen ELY-keskuksessa (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh ) Kaupunginhallitus hyväksyy, että Äänekosken rantayleiskaavan muutos (2015) saatetaan vireille ja että kaavamuutoksen hakijoilta (maanomistajilta) peritään osa kaavan laatimiskustannuksista edellä esitetyn periaatteen mukaisesti. Päätös: Hyväksyttiin. Liitteet Liite 1 Äänekosken rantayleiskaavan muutos (2015), kh

7 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Korttelin 2034 osan asemakaavan muutos 88/ /2015 KH Kaupungin omistukseen on v siirtynyt rakentamaton asemakaavassa AR-merkinnällä rivitaloalueeksi osoitettu alue Kuhnamon rannan tuntumasta Oinaankujalta. Olemassa olevan rivitaloasutuksen keskelle sijoittuva tontti on alueen viimeinen rakentamaton tontti. Etäisyys kaupungin keskustaan on alle kilometri. Tontin koko on 0,2559 ha. Vs. kaupunginjohtajan ehdotus: Alueen käyttötarkoitusmerkintä on tarkoitus muuttaa asuinpientalojen korttelialueeksi. Kaavamuutoksella luotaisiin näin edellytykset myös omakotitalojen ja paritalojen rakentamismahdollisuudelle alueella. Kaavaluonnos esitellään kokouksessa. (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh ) Kaupunginhallitus hyväksyy, että korttelin 2034 osan asemakaavan muutos saatetaan vireille ja että päivätyn luonnoksen perusteella järjestetään maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukainen valmisteluvaiheen kuuleminen. Päätös: Hyväksyttiin. KH Valmisteluvaiheen kuuleminen on järjestetty Mielipiteitä kaavaluonnoksesta tai osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei ole kaupungille toimitettu. Vs. kaupunginjohtajan ehdotus: Kaavaluonnokseen on valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen tehty kaavamääräyksiin liittyviä täsmennyksiä. Kaavaselostus esitellään kokouksessa. (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh ) Kaupunginhallitus hyväksyy, että korttelin 2034 osan ehdotusvaiheen kuuleminen suoritetaan päivätyn kaavaehdotuksen perusteella. Lausuntojen pyytämistä ei pidetä tarpeellisena.

8 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Oikeutetaan kaavoituspäällikkö tekemään kaavaehdotukseen ennen nähtävillepanoa teknisluonteisia tarkistuksia. Käsittely: Päätös: Hyväksyttiin vs. kaupunginjohtajan päätösehdotus sillä lisäyksellä, että päätettiin toimittaa ylä- ja alapuolella oleville naapureille kaavamuutosta koskeva tiedote, jossa selvitetään muutoksen sisältö. Kaupunginhallitus hyväksyy, että korttelin 2034 osan ehdotusvaiheen kuuleminen suoritetaan päivätyn kaavaehdotuksen perusteella. Lausuntojen pyytämistä ei pidetä tarpeellisena. Kaavamuutosalueen ylä- ja alapuolella oleville naapureille toimitetaan kaavamuutosta koskeva tiedote, jossa selvitetään muutoksen sisältö. Oikeutetaan kaavoituspäällikkö tekemään kaavaehdotukseen ennen nähtävillepanoa teknisluonteisia tarkistuksia. KH 96 Asemakaavan muutos ja siihen liitttyvä tonttijaon muutos on ollut ehdotuksena nähtävillä Nähtävilläoloajan kuluessa ei kaupungille ole toimitettu mielipiteitä kaavamuutoksesta. Vs. kaupunginjohtajan ehdotus: Korttelin 2034 asemakaavan muutos on maankäyttö- ja rakennuslain 191 :n 3. momentissa tarkoitettu vaikutukseltaan vähäinen asemakaavan muutos, jollaisen hyväksymisestä Äänekoskella päättää hallintosäännön mukaan kaupunginhallitus. Vaikutukseltaan vähäistä asemakaavan muutosta koskeva ehdotus on pidettävä nähtävänä vähintään 14 päivän ajan. (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh ) Kaupunginhallitus hyväksyy päivätyn korttelin 2034 osaa koskevan asemakaavan muutoksen ja siihen liittyvän tonttijaon muutoksen. Päätös: Hyväksyttiin. Liitteet Liite 2 Korttelin 2034 osan asemakaavan muutos, kh

9 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Kaupunginhallitus Määräalan vuokraaminen Suolahden satamasta KH 97 Keski-Suomen Kuntoseura Homenokat ry suunnittelee venevajan rakentamista kirkkoveneen säilytykseen ja huoltoon. Paikaksi on suunniteltu yhdessä kaupungin kanssa Suolahden satamassa entisen mattolaiturin pengertä. Kartta liitteenä. Vs. kaupunginjohtajan ehdotus: Määräalan pinta-ala on noin 102 m2:ä, vuokra-aika 30 vuotta ja vuosivuokra 50 e. (Valmistelu: tonttipäällikkö, puh ) Äänekosken kaupunki vuokraa Keski-Suomen Kuntoseura Homenokat ry:lle noin 102 m2:n suuruisen määräalan määräalasta M2. Vuokra-aika 30 vuotta ja elinkustannusindeksiin sidottu vuosivuokra on 50 euroa. Päätös: Hyväksyttiin. Liitteet Liite 3 Määräalan vuokraaminen Suolahden satamasta, kh

10 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Kaupunginhallitus Omakotitonttien tarjouskampanja KH 98 Biotuotetehtaan todennäköiseen sijoittumiseen Äänekoskelle liittyen on tarkoituksenmukaista vauhdittaa omakotitalojen rakentajien ja rakentamista suunnittelevien kiinnostusta kaupungin tonttitarjontaan. Kaupungin luovutettavissa oleva omakotitonttien reservi on tällä hetkellä laaja ja monipuolinen: Äänekoski 53 kpl, Suolahti 67 kpl, Konginkangas 13 kpl, Sumiainen 25 kpl ja viheralueet 17 kpl. Tonttien hintataso vaihtelee Vuokraaminen on mahdollista Äänekosken ja Suolahden taajamissa vuosivuokran ollessa 5 % tontin myyntihinnasta. Maankäyttöpalvelut esittää, että kaupunki järjestäisi vuoden 2015 loppuun kestävän tarjouskampanjan, jonka aikana omakotitontteja luovutettaisiin myymällä Äänekosken Ääneniemestä ja Suolahden Lehtorinteeltä huomattavan edulliseen hintaan. Kampanja olisi määräaikainen ja koskisi ainoastaan ostomahdollisuutta. Vuokraamisvaihtoehdossa hinnoittelu säilyisi nykyisellä tasolla. Tarjouskampanjaan esitetään otettavaksi mukaan tontteja kolmelta osa-alueelta: Äänekoski/Ääneniemi - esitteen tontit 2 ja 3 myydään yhtenä 2184 m2 tonttina 5000 euron hintaan - esitteen tontit 4, 5 ja 6 yhdistetään kahdeksi 1521 m2:n tontiksi ja myydään 5000 euroa/tontti - esitteen tontit 7, 8 ja 9 yhdistetään kahdeksi 1656 m2:n tontiksi ja myydään 5000 euroa/tontti Suolahti/Lehtorinne - esitteen tontit 4-8, hinta pudotetaan eurosta euroon - esitteen tontit 25-26, hinta pudotetaan eurosta euroon - esitteen tontit 27-32, hinta pudotetaan eurosta euroon Kartat liitteenä Vs. kaupunginjohtajan ehdotus: (valmistelu: kaavoituspäällikkö puh ja tonttipäällikkö puh ) Kaupunginhallitus päättää laskea tonttien hintoja vuoden 2015 loppuun saakka kestävällä kampanjalla. Tontti on ostettava

11 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Kaupunginhallitus mennessä. Päätös: Hyväksyttiin. Liitteet Liite 4 Omakotitonttien tarjouskampanja, kh

12 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Kaupunginhallitus Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen (helmi-maaliskuu 2015) KH Mari Heimonen on myynyt Matti Manerukselle määräosan Koiviston kylässä sijaitsevasta Kotirinne-nimisestä tilasta RN:o (pinta-ala 2,19 ha). Rakennetun kohteen aiottu käyttötarkoitus on asuinrakennuspaikka. 2. Mikko ja Maija Piilonen ovat myyneet Sami Nurmelle ja Laura Trias Ferrille Pyyrinlahden kylässä sijaitsevan tilan Piilola RN:o (pinta-ala 1,45 ha). Rakennetun kohteen aiottu käyttötarkoitus on maa- ja metsätalous sekä asuinrakennuspaikka. 3. Vesa Salonharju ja Kirsi-Marja Varvikko ovat myyneet Sanna Hietaselle määräalan Raikkouksen kylässä sijaitsevasta Heporanta-nimisestä tilasta (määräalan pinta-ala noin 2,2 ha). Rakentamattoman kohteen aiottu käyttötarkoitus on maa- ja metsätalous. 4. Anja ja Jouni Ylivainio ovat myyneet määräalan Kiimasjärven kylässä sijaitsevasta tilasta Marjamäki RN:o (määräalan pinta-ala 0,62 ha). Rakentamattoman kohteen aiottu käyttötarkoitus on muu rakennuspaikka. 5. Jämsän Kristillinen Kansanopistoyhdistys ry on myynyt Lassi Tervolle Pyyrinlahden kylässä sijaitsevat tilat Kukkomäki RN:o (pinta-ala noin 34,89 ha) ja Ranta-Kautto RN:o (pinta-ala noin 21,73 ha). Rakentamattomien kohteiden aiottu käyttötarkoitus on maa- ja metsätalous. 6. UPM-Kymmene Oyj on myynyt Tuula Niemelle määräalan Pyyrinlahden kylässä sijaitsevasta tilasta Huuhanmäki RN:o (määräalan pinta-ala 0,59 ha). Rakentamattoman kohteen aiottu käyttötarkoitus on lomarakennuspaikka. 7. Sirpa Heiskanen-Hänninen on myynyt Eila Jokimiehelle Raikkouksen kylässä sijaitsevan Kuusipirtti-nimisen tilan RN:o (pinta-ala 0,51 ha). Rakennetun kohteen aiottu käyttötarkoitus on lomarakennuspaikka. 8. Matti ja Anne Penttinen ovat myyneet Petri Honkoselle ja Minna Västilälle Honkolan kylässä sijaitsevan Kusiaismäki-nimisen tilan RN:o (pinta-ala 0,79 ha). Rakennetun kohteen aiottu käyttötarkoitus on asuinrakennuspaikka. 9. Hirvaskankaan Kauppakeskus Oy on myynyt Kiinteistö Oy Jyväskylän Kerrostalolle Koiviston kylällä sijaitsevan Hirvaskankaan Kauppakeskus I -nimisen tilan RN:o (pinta-ala 1,364 ha). Rakennetun kohteen aiottu käyttötarkoitus on muu rakennuspaikka.

13 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Kaupunginhallitus Vs. kaupunginjohtajan ehdotus: (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh ja vs. kiinteistörekisterinhoitaja Mirva Jylhä, puh ) Hyväksytään, ettei kaupunki käytä etuosto-oikeuttaan edellä mainituissa kiinteistökaupoissa. Päätös: Hyväksyttiin. Liitteet Liite 5 Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen (helmi-maaliskuu 2015), kh

14 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Perusturvalautakunta Kaupunginhallitus Keskustan valtuustoryhmän ja Perussuomalaisten valtuustoryhmän valtuustoaloite Lääkärien ja hammaslääkärien rekrytoinnin edistäminen 535/ /2014 KVALT Keskustan valtuustoryhmä ja Perussuomalaisten valtuustoryhmä jätti vät seuraavansisältöisen valtuustoaloitteen: Kaupunginvaltuuston päätös: "Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on päivätyssä kir jees sä esittänyt kaupunginhallitukselle selvityspyynnön suun tervey den huol lon hoitotakuun toteutumisesta. Asian kuntoon saaminen on vienyt paljon aikaa ja riskinä on edelleen, että resurssit vä he nevät tilanteen vuoksi jos asian tilaa ei saada pikaisesti kuntoon. Äänekosken kaupungissa on merkittävä vajaus hammaslääkäreistä. Myös perusterveydenhuollon lääkäreistä on vajausta. Esitämme, että Äänekoski selvittää ja ottaa käyttöön pikaisesti kaikki mah dol li set keinot rekrytointien edistämiseksi. Keinoina voisivat olla esi mer kik si: 1. Rekrytointipalkkio henkilöstölle jos ovat pystyneet saamaan rek ry toin nin aikaiseksi. 2. Rekrytoitaville lääkäreille maksettava avustus muut to kus tannuk siin Äänekoskelle. 3. Tontti ja asuntoasioiden järjestämiseen etuisuus. 4. Muut mahdollisuudet edistää rekrytointia?" Kaupunginvaltuusto merkitsi valtuustoaloitteen tiedokseen ja päätti lähettää sen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. KH Valtuustoaloite jaetaan esityslistan oheismateriaalina. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus merkitsee Keskustan ja Perussuomalaisten valtuus to aloit teen tiedokseen ja päättää pyytää siitä pe rus tur va lau takun nan lausunnon. Päätös: Hyväksyttiin.

15 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Perusturvalautakunta Kaupunginhallitus PETUR Keskustan valtuustoryhmän ja perussuomalaisten valtuustoryhmän valtuustoaloitteessa lääkäreiden ja hammaslääkäreiden rekrytoinnin edistämiseksi viitataan erityisesti Äänekosken suun terveydenhuollon vaikeuksiin vastata hoitotakuun toteuttamista koskeviin lain vaatimuksiin. Valtuustoaloitteessa esitetään, että Äänekoski selvittää ja ottaa käyttöön pikaisesti kaikki mahdolliset keinot rekrytoinnin edistämiseksi. Keinoina voisivat aloitteen mukaan olla esimerkiksi: 1. rekrytointipalkkio henkilöstölle jos he ovat pystyneet saamaan rekrytoinnin aikaiseksi. 2. rekrytoitaville lääkäreille maksettava avustus muuttokustannuksiin Äänekoskelle 3. tontti- ja asuntoasioiden järjestämisen etuisuus 4. muut mahdollisuudet edistää rekrytointia? Syys-lokakuussa 2014 terveyskeskuksen hammaslääkäreiden yhdeksästä vakanssista on täytettynä neljä. Lisäksi suun terveydenhuollossa työskentelee erilaisin sopimuksin, mm. ulkoistetussa päiväpäivystyksessä, jononpurkusopimuksella ja sijaispalvelujen ostosopimuksilla hammaslääkäreitä siten, että koko yksikössä hammaslääkärityövoimaa on käytössä n. 7-8 henkilötyöpanosta vastaava määrä. Terveyskeskuslääkärin virkoja on yhteensä 15. Näistä täytettynä ja työssä on yhdeksän lääkäriä, kaksi lääkäriä on pitkillä virkavapailla ja neljä vakanssia on avoinna. Terveyskeskuslääkärityövoimaa on kuitenkin tällä hetkellä käytössä erilaisin lyhytaikaisin sijais- ja ostopalvelusopimuksin siten, että 15 vakanssia vastaava henkilötyöpanos on käytössä. Toimialan tavoitteena on saada kaikki hammaslääkäreiden toimet ja terveyskeskuslääkäreiden virat täytettyä suoraan työ- tai virkasuhteeseen Äänekosken kaupungille. Kaupunkiin palvelussuhteessa olevat lääkärit ja hammaslääkärit ovat selkeästi ostopalvelua taloudellisempi tapa tuottaa palvelut ja lisäksi sitoutuneen henkilökunnan parempi asiakastuntemus, verkostotuntemus ja palvelujärjestelmän tuntemus edistää työn vaikuttavuutta. Aloite sisältää sekä varsinaista työ- tai virkasuhteeseen rekrytointia koskevia asioita, mutta myös paikkakuntaan sitoutumista ja

16 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Perusturvalautakunta Kaupunginhallitus paikkakunnalla asumista koskevia asioita. Kun tarkastelun keskiössä on ensisijaisesti henkilöstön rekrytointi lääkärin tai hammaslääkärin tehtävään asuinpaikkakunnasta riippumatta, kaikkein oleellisimmat rekrytointia edistävät asiat liittyvät itse työhön. Ne sisältävät ylilääkärin mukaan mm seuraavaa: kohtuullisia ja ammatillisin voimavaroin hallittavissa olevia työnkuvia ja työmääriä joihin liittyvät luontevat ammatilliset konsultaatio-, yhteistyö ja jatkokoulutusmahdollisuudet työyhteisössä työpaikka sinänsä on työterveydellisesti puhdas ja ilmapiiriltään hyvähenkinen työ on toimintaympäristöltään nykyaikaisen toimintamallin mahdollistava seudullisesti ja maakunnallisesti kilpailukykyinen palkkaus Kilpailukykyinen palkkaus on ko. ammattiryhmän erittäin kilpailluilla työmarkkinoilla yksi onnistuneen rekrytoinnin keskeinen edellytys. Palkkauksellisilla elementeillä on mahdollisuus rekrytoida nuoria lääkäreitä kannustavasti ja sitouttavasti. Samanaikaisesti tulee kuitenkin huomioida myös ammattikunnan keskinäiset palkkaussuhteet ja kokeneen ammattikunnan kannustaminen ja työhön sitoutumisesta palkitseminen. Yllä olevia, työolosuhteita ja työn sisältöä ja hallittavuutta koskevia rekrytointia edistäviä toimenpiteitä on Äänekoskella valmisteltu ja toteutettu viimeisen vuoden aikana mittavilla muutosprojekteilla. Uuden terveyskeskuksen ja tilaratkaisujen mahdollistaman uuden toimintamallin käyttöönotto syksyllä 2014 on merkittävästi parantanut työn hallittavuutta. Vastaanottopalvelujen keskittäminen yhdelle terveysasemalle on vähentänyt yksin työskentelyä ja parantanut nuorten lääkäreiden tuen ja konsultaation saatavuutta. Lisäksi lääkärityöhön valmisteltu ns. perustyöohjelma on edistänyt työkuormituksen hallittavuutta. Lisäksi syksyllä 2014 on valmisteltu uutta kannustavaa, sitouttavaa ja työn vaativuuden huomioivaa palkkausjärjestelmää, mutta järjestelmän käyttöönottoa koskeva päätöksenteko on vielä kesken. Rekrytoinnin yleisiin elementteihin sisältyvät myös paikkakunnan vetovoimatekijät, kuten tunnettuisuus ja maine, puolison työmahdollisuudet, päivähoito-, koulutus- ja vapaa-ajan palvelut, asumismahdollisuudet, liikenneyhteydet jne. Näillä tekijöillä on merkitystä ennen kaikkea silloin, kun rekrytointiin liittyy myös työhön tulevan henkilön tai perheen mahdollisuus asettua paikkakunnalle

17 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Perusturvalautakunta Kaupunginhallitus asumaan. Kaupungilla on hyvät mahdollisuudet kilpailla muiden paikkakuntien kanssa useimpien yllä mainittujen vetovoimatekijöiden osalta. Rekrytoinnin käytännön toteutus tapahtuu monella foorumilla ja useilla toimintatavoilla yhtä aikaa. Perinteinen tapa, avointen vakanssien ilmoittaminen haettavaksi mm. ammatillisia informaatiokanavia ja sähköisiä rekrytointikanavia hyödyntäen on edelleen käytössä. Lisäksi tehdään ns. suorarekrytointia lääkäripäivillä, hammaslääkäripäivillä ja yliopistojen tilaisuuksissa. Syksyllä 2015 on lisäksi tehty määräaikainen sopimus rekrytointifirman kanssa tavoitteena saada solmittua lääkäreiden suoria työsopimuksia Äänekosken kaupungin palvelukseen. Rekrytoinnin tueksi on valmisteltu rekrytointiesite, jota jaetaan mm. yllä mainituissa tilaisuuksissa sekä paperiversiona että sähköisesti, ja lisäksi se on kaupungin www- sivuilla jatkuvasti nähtävillä. Lisäksi on valmistumassa panoraamaesite uudesta terveyskeskuksesta. Käytössä on myös useita erilaisia, sekä sähköisinä että paperiversioina jaettavia esitteitä Äänekoskesta asuinkuntana. Käytännön rekrytointia toteutettaessa on todettu, että aivan oleellinen vaihe asian etenemiseksi on päästä henkilökohtaiseen kontaktiin ja vuorovaikutukseen rekrytoitavien ammattilaisten kanssa. Tällöin keskiöön nousevat erityisesti työhön liittyvät, yllä luetellut asiat. Lisäksi aikaisempi, onnistunut työskentely joko sijaisena tai ostopalveluna Äänekosken terveyspalveluissa on useissa tapauksissa osoittautunut hyväksi rekrytointikanavaksi. Aloitteessa on esitetty mm. rekrytointipalkkion maksamista henkilöstölle, jos he ovat pystyneet saamaan rekrytoinnin aikaiseksi. Palkkion maksaminen on käytössä joillakin työnantajilla erilaisina sovelluksina. Haasteellista mallin valmistelussa on mm. se, miltä osin rekrytoinnin voidaan arvioida onnistuneen henkilöstön panoksen, ja miltä osin esim. työnantajan toimenpiteidenansiosta. Lisäksi tulee voida osoittaa, kuka/ketkä ovat edesauttaneet rekrytoinnin edistämistä ja millä tavoin ja minkälainen palkitseminen kannustaa henkilöstöä tähän tehtävään. Kaupungilla on valmisteltavana lääkäreiden uusi kannustava palkkausjärjestelmä, jonka jatkoksi voidaan ryhtyä valmistelemaan myös rekrytointikannusten käyttöönottoa. Rekrytointia edistävinä keinoina aloitteessa on mainittu rekrytoitavalle lääkärille maksettava avustus muuttokustannuksiin Äänekoskelle ja tontti- ja asuntoasioiden järjestämisen etuisuus. Rekrytointia käytännössä suorittavien ylilääkärin ja apulaisylilääkärin

18 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Perusturvalautakunta Kaupunginhallitus Perusturvajohtajan ehdotus: arvion mukaan muuttoavustuksen tyyppiset asiat eivät yleensä nouse keskusteluissa esiin. Asuntoasian järjestyminen sinänsä on paikkakunnalle muuttavalle lääkärille tärkeä ensiaskel paikkakuntaan sitoutumiseksi. Kaupungin vuokra-asuntotilanne on hyvä ja paikkakunnalle työhön tulevalle henkilölle tai perheelle voidaan yleensä järjestää perheen kokoa vastaava vuokra-asunto suhteellisen nopeasti. Kaupungilla on myös käytössä yksi valmiiksi kalustettu ja varusteltu kolmio, joka on varattu vuokrattavaksi lääkäreille nopeaa tarvetta varten ja helpottamaan esim. lyhyen sijaisuuden vastaanottamista. Asuntomarkkinoilla on myös runsaasti myytäviä asuntoja kaikissa eri asumisvaihtoehdoissa ja asuntojen hintataso Äänekoskella on hyvin kohtuullinen. Äänekosken kaupungilla on jatkuvasti tarjolla n. 150 erilaista tonttia, jotka soveltuvat niin omakotitaloille kuin myös esim. paritaloille. Tällä hetkellä on myös rantatontteja myytävänä kahdessa taajamassa. Tonttiasioissa asiakas saa joustavaa palvelua sekä maankäytön että rakennusvalvonnan henkilökunnalta. Nuorten lääkäreiden ja hammaslääkäreiden rekrytoinnissa on osoittautunut, että on rekrytointi on hyvin kokonaisvaltainen prosessi, missä vaikuttimena on kiinnostus itse työhön ja työolosuhteisiin, kiinnostus paikkakuntaan ja sen tarjoamia vapaa-ajan- ja asumisen vaihtoehtoja kohtaan, mutta myös mm. mahdollisuus työaikajoustoihin, lomajärjestelyihin ja mahdollisuus myös muuhun, työn ulkopuoliseen elämään. Rekrytoinnin onnistumiseksi tarvitaankin paitsi esimiesten aktiivista rekrytointiotetta, myös henkilöstöpolitiikan keinoja ja kaupungin yleisiin vetovoimatekijöihin liittyvää panostamista laajalta toimijajoukolta. (Valmistelu: perusturvajohtaja Raija Kolehmainen p , ylilääkäri Tapio Tammela p , apulaisylilääkäri Keijo Lukkarinen p ja vastaava hammaslääkäri Tuula Juutistenaho p ) Annetaan Keskustan valtuustoryhmän ja Perussuomalaisten valtuustoryhmän valtuustoaloitteen johdosta yllä oleva lausunto. Päätös: Hyväksyttiin. KH 100 Keväällä 2015 on täytettynä 12 vakinaista terveyskeskuslääkärin virkaa 15 virasta ( 80 % ) ja 4 vakinaista hammaslääkäriä virkaa/

19 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Perusturvalautakunta Kaupunginhallitus tointa 9 virasta/ toimesta ( 44 % ). Vakinaisista terveyskeskuslääkäreistä muutama on pidemmällä virkavapaalla. Rekrytointitilanne on kuitenkin helpottunut hieman uuden terveyskeskuksen valmistumisen myötä. Vuoden 2015 alussa on rekrytoitu kaksi vakinaista terveyskeskuslääkäriä ja syksyllä 2014 yksi vakinainen hammaslääkäri. Lisäksi määräaikaisia terveyskeskuslääkäreitä on saatu rekrytoitua aiempaa paremmin. Keväällä 2015 määräaikaisessa virkasuhteessa on kaksi kokoaikaista ja yksi osa-aikainen terveyskeskuslääkäri. Hammaslääkäreiden rekrytointi on valtakunnallisesti edelleen vaikeaa. Vakinaisten hammaslääkäreiden lisäksi on määräaikaisessa työssä yksi osa-aikainen hammaslääkäri. Kilpailukykyistä palkkausta on edistetty uudistamalla hammaslääkärien palkkausjärjestelmä alkaen ( tehtäväkohtainen palkkaus, henkilökohtainen lisä, rekrytointilisä ja sitoutuneisuudesta maksettava ns. Äänekoski - lisä ). Terveyskeskuslääkäreille on otettu käyttöön vastaanottopalveluiden uutta toimintamallia tukeva kannustava palkkaus alkaen. Uusia terveyskeskuslääkäreitä rekrytoitaessa on käytetty rekrytoinnin mahdollistamiseksi palkkauksessa sekä henkilökohtaista lisää että määräaikaista rekrytointilisää. Terveyskeskuslääkärien osalta valmistelussa on edelleen palkkausjärjestelmän kehittäminen niiden tehtävien osalta, joissa suoriteperusteinen kannustava palkkaus ei ole mahdollista. Rekrytointi tällaisiin terveyskeskuslääkärin tehtäviin on ollut vaikeaa. Palveluiden toimivuuden kannalta on uusien lääkärien rekrytoinnin ohella tärkeää myös terveyskeskuslääkäreiden sitouttaminen Äänekosken terveyskeskukseen pidempiaikaisesti. Valtuustoaloitteessa esille tuotu rekrytointipalkkion käyttöönotto rekrytoinnin tueksi on tarkoituksenmukaista. Rekrytointipalkkio maksettaisiin kertapalkkiona kaupungin palveluksessa olevalla viranhaltijalle/ työntekijälle, jonka voidaan osoittaa rekrytoineen terveyskeskuslääkärin tai hammaslääkärin kaupungin palvelukseen vähintään 6 kuukauden ajaksi. Rekrytointipalkkiota ei makseta sellaisille viranhaltijoille, joiden työtehtäviin rekrytoinnin katsotaan kuuluvan ( lääkäreiden esimiehet, toimialajohto ja kaupungin ylin johto ). Rekrytointipalkkion suuruus olisi 400 euroa. Rekrytoinnin onnistumiseen vaikuttaa myös käsitys Äänekosken kaupungista ja uudesta terveyskeskuksesta. Sosiaali- ja terveysministeriö on helmikuussa 2015 myöntänyt valtakunnallisen tunnuksen 19 vetovoimaiselle sosiaali- ja terveydenhuollon

20 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Perusturvalautakunta Kaupunginhallitus Vs. kaupunginjohtajan ehdotus: työpaikalle. Tunnustuksen saaneet työpaikat ovat luoneet toimintatapoja, joilla henkilöstön hyvinvointia ja sitoutumista työhön on parannettu. Tunnustuksen vetovoimaisuuden aktiivisesta lisäämisestä sai mm. Äänekosken kaupungin uusi terveyskeskus. Edellä mainittua valtakunnallista tunnustusta tulee hyödyntää rekrytoinnissa, samoin mahdollista päätöstä biotuotetehtaan rakentamisesta Äänekoskelle. (valmistelu henkilöstöjohtaja Arja-Leena Kriivarinmäki, puh ) Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi edellä mainitun selvityksen ja toimenpiteet terveyskeskuslääkäreiden ja hammaslääkäreiden rekrytoinnin edistämiseksi. Tavoitteena on saada kaikki hammaslääkäreiden ja terveyskeskuslääkäreiden virat ja toimet täytettyä Äänekosken kaupungin suoraan työ- tai virkasuhteeseen. Rekrytointipalkkio otetaan käyttöön jälkeen tapahtuvissa uusissa terveyskeskuslääkärien ja hammaslääkärien rekrytoinneissa. Rekrytointipalkkion maksamisessa sovelletaan edellä mainittuja periaatteita ja sen suuruus on 400 euroa. Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se toteaa valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös: Hyväksyttiin. Liitteet Liite 6 Keskustan ja Perussuomalaisten valtuustoryhmien valtuustoaloite Lääkärien ja hammaslääkärien rekrytoinnin edistäminen Liite 7 Terveyskeskuslääkäreiden rektytoinnin kehittäminen - lähiesimiehen lausunto

21 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Vapaa-aikalautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Sirpa Martins ym. (yhteensä 34 valtuutettua) valtuustoaloite kansalaisjärjestöjen yhteispalvelupisteen perustamisesta Äänekoskelle 196/ /2013 KVALT Sirpa Martins ym. (yhteensä 34 valtuutettua) jättivät kaupunginvaltuustolle valtuustoaloitteen koskien kansalaisjärjestöjen yhteispalvelu pis teen perustamisesta Äänekoskelle. Kaupunginvaltuuston päätös: KH Merkittiin valtuustoaloite tiedoksi ja lähetettiin se jatkovalmisteluun kaupunginhallitukselle. Kaupunginjohtajan ehdotus: Merkitään aloite tiedoksi ja pyydetään siitä kasvun ja oppimisen lautakunnan, perusturvalautakunnan, vapaa-aikalautakunnan teknisen lautakunnan, nuorisovaltuuston ja Poken lau sun to. Päätös: Hyväksyttiin. VAPAA Vapaa-aikajohtajan ehdotus: Vapaa-aikalautakunta esittää, että kaupunginhallitus nimeää työryhmän, johon tulisivat edustajat kaikista tahoista, joilta on pyydetty lausunnot lisättynä kansalaisopiston/koskelan Setlementin edustaja. Työryhmän tulisi valmistella Raha-automaattiyhdistykselle RAY:lle hakemus toukokuun loppuun 2013 mennessä kansalaisjärjestöjen yhteispalvelupisteen perustamisesta. Rahoituksen hakijana olisi Koskelan Setlementti tai joku muu toimija ja kaupunki osoittaisi yhteis pal ve lu pis teel le ti lat. Päätös: Hyväksyttiin.

22 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Vapaa-aikalautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus KH Sirpa Martinsin ym. valtuustoaloite jaetaan esityslistan liitteenä. Kaupunginjohtajan ehdotus: Vapaa-aikalautakunnan esityksen mukaisesti kaupunginhallitus perustaa työryhmän, jonka koollekutsujana ja puheenjohtajana toimii vapaa-aikajohtaja Markku Auvinen. Työryhmään ni meää yh den jäsenen oman toi mialansa osalta opetus- ja kasvatusjohtaja, perusturvajohtaja ja ra kennuttajapäällikkö sekä lisäksi Koskela, nuorisovaltuusto ja PO KE nimeävät keskuudestaan oman edustajansa. Työryhmän tulee valmistella RAY:lle / ELY:lle rahoitushakemus mennessä kansalaisjärjestöjen yhteispalvelupisteen perustamisesta. Rahoituksen hakijana voi olla esim. Koskela tai joku muu sopiva yhteisö. Käsittely: Kaupunginjohtaja muutti ehdotusta siten että vapaa-aikalautakunnan esi tyksen mukaisesti kaupunginhallitus pe rustaa työryhmän, jonka koollekutsujana ja puheenjohtajana toimii vapaa-aikajohtaja Markku Auvinen. Työryhmään nimeää yhden jä senen oman toimialansa osalta opetus- ja kasvatusjoh taja, perustur vajohtaja ja rakennuttaja päällikkö sekä lisäksi Koskela, nuorisoval tuusto ja POKE nimeävät keskuudestaan oman edustajansa. Työryhmän tulee valmistella RAY:lle / ELY:lle rahoitushakemus mennessä kansalaisjärjestöjen yhteispalvelupisteen perustamisesta. Rahoituksen hakijana voi olla esim. Koskela tai joku muu sopiva yhteisö. Kaupunginhallituksen jäsen Sirpa Martins nimetään lisäksi työ ryhmän jäseneksi. Päätös: Hyväksyttiin. KH 101 Koskelan Setlementti ja kaupunki toimittivat projektisuunnitelman Tukikohta - kansalaistoiminnan keskus Raha-automaattiyhdistykselle mennessä, liittyen aloitteeseen. hankeen aikatauksi oli kirjattu hakemuksessa välinen aika. Koskelan Setlementti ry vastaa hankkeesta ja

23 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Vapaa-aikalautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Vs. kaupunginjohtajan ehdotus: yhteistyökumppaneina ovat kaupunki ja eri järjestöt ja mahdollisesti eri oppilaitokset. Hankeen visiona on, että hanke aktivoi järjestökenttää yhdessä synnyttämään kansalaistoiminnankeskus, joka palvelisi kuntalaisia ja järjestöjä eri tavoin. Keskuksessa olisi neuvontapisteitä erilaista tukea tarvitseville (esim. maahanmuuttajat, seniorit), sekä infoa järjestöjen toiminnasta ja koulutuksista. Hankeen rahoituspäätös tuli Koskelan Setlementti ry:lle ja se oli kielteinen. Hankeen avustamiselle ei ole toiminnan puolesta estettä mutta RAY:n puolesta esitettiin, että projektisuunnitelmaa tulee tarkentaa tavoitteiden ja toteuttamistavan osalta. Koskelan Setlementti ja yhdessä kaupungin kanssa tarkentaa projektihakemusta ja laativat uuden avustushakemuksen RAY:lle. Vapaa-aikajohtaja tapasi Koskelan Setlementti ry:n edustajat, jolloin sovittiin, että laaditaan uusi hakemus RAY:lle liittyen Tukikohta-kansalaistoiminnan keskus - hankkeesta. Ennen hankehakemuksen lähettämistä pyydetään eri toimijoilta kannanotot hankkeesta ja vapaa-aikajohtaja kutsuu koolle nimetyn työryhmän käymään läpi hankkeen sisältöä. Tämän jälkeen Koskelan Setlementti ry toimittaa hakemuksen RAY:lle mennessä. Liitteenä alustava vanha projektisuunnitelma hankkeesta. (valmistelija vapaa-aikajohtaja Markku Auvinen ) Kaupunginhallitus saattaa valtuustoaloitteen johdosta tehdyt toimenpiteet valtuuston tiedoksi ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös: Hyväksyttiin. Liitteet Liite 8 Sirpa Martins ym. (yhteensä 34 valtuutettua) valtuustoaloite kansalaisjärjestöjen yhteispalvelupisteen perustamisesta Äänekoskelle Liite 9 Projektisuunnitelma, kh

24 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Kaupunginhallitus Lausunto Keski-Suomen käräjäoikeuden Äänekosken istuntopaikan lakkauttamisesta KH 102 Keski-Suomen käräjäoikeus on esittänyt oikeusministeriölle, että käräjäoikeuden Äänekosken istuntopaikka tulisi lakkauttaa. Oikeusministeriö pyytää Äänekosken kaupunginhallitukselta lausuntoa käräjäoikeuden tekemästä lakkauttamisesityksestä. Lausunto tulee toimittaa Oikeusministeriölle viimeistään perjantaina sähköpostitse oikeusministeriön kirjaamoon, osoitteeseen Lausuntoa ei tarvitse erikseen lähettää postitse. Keski-Suomen käräjäoikeus on maan viidenneksi suurin käräjäoikeus, jonka väestöpohja on yli henkeä ja sen tuomiopiiri kattaa käytännössä Keski-Suomen maakunnan alueen. Viitasaaren erillinen istuntopaikka on lakkautettu alkaen ja Jämsän erillinen kanslia ja istuntopaikka lukien. Äänekosken istuntopaikassa on käsitelty vuonna 2014 yhteensä 158 riita- ja rikosasiaa 88 istuntopäivänä. Osa istuntopäivistä on ollut suhteellisen lyhyitä. Istuntopaikan vuosivuokra on ollut ,00 euroa. Lisäksi kustannuksia on tullut jonkin verran siivouksesta päivärahoista ja matkakustannuksista tuomareiden ja käräjäsihteereiden virkapaikan ollessa Jyväskylässä. Äänekosken istuntopaikan yhteydessä on kahden haastemiehen virkapaikka. Käräjäoikeus perustelee lakkautusesitystään turvallisuudella, kustannussäästöillä ja käräjäloikeuden logistiikalla poistuttuaan Äänekoskelta koko käräjäoikeus työskentelisi yhdessä tilassa muutamaa haastemiestä lukuun ottamatta. Äänekosken nykyistä istuntopaikkaa pidetään turvattomana sekä asiakkaille että henkilökunnalle, eikä uusia turvalaitteita ole hankittu niiden kalleuden vuoksi. Turvattomuuteen liittyvät myös vahvat epäilyt rakennuksen sisäilman aiheuttamista terveysriskeistä. Terveyteen liittyvistä syistä käräjäoikeus on jo siirtänyt istunnot pidettäväksi mahdollisuuksien mukaan kokonaan Jyväskylässä. Säästöjä käräjäoikeudelle syntyisi lähinnä vuokra-, siivous- ja matkakuluissa. Syyttäjäviraston sijaitessa nykyään myös Jyväskylässä syntyisi siten myös syyttäjien matkakustannuksissa säästöjä. Pohjoisen Keski-Suomen alueelta tuleville asiakkaille aiheuttaisi toimipaikan lakkauttaminen puolestaan lisäkustannuksia kasvavan etäisyyden ja myös siitä johtuvan käsittelyyn kuluvan pidemmän kokonaisajan vuoksi. Myös paikallisten todistajien kulut ja pohjoisessa Keski-Suomessa toimipaikkaa pitävien paikallisten asianajotoimistojen asianajamisesta perimät kulut kasvaisivat. Etäisyyden kasvaessa heikentyisi oikeuden saatavuus; eniten vaikutusta olisi maakunnan pohjoisimmille kunnille, Kinnulalle ja Pihtiputaalle, joista matka käräjäpaikalle venyisi pisimmillään noin

25 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Kaupunginhallitus kilometriin. Vs. kaupunginjohtajan ehdotus: Toisaalta käräjäoikeuden näkemyksen mukaan istuntopaikan lopettaminen aiheuttaa tarpeen myös kahden uuden istuntosalin rakentamiseen Jyväskylän oikeus- ja poliisitaloon. Mahdollisuutta uusien tilojen rakentamisesta Äänekoskelle, nykyisten kunnostamista tai soveltuvien uusien tilojen vuokraamisesta Äänekoskelta ei käräjäoikeuden esityksessä ole käsitelty lainkaan. Äänekosken kaupunki on huolissaan Keski-Suomen käräjäoikeuden Äänekosken istuntopaikan lakkauttamissuunnitelmista. Istuntopaikan lakkauttaminen on jatkoa valtionhallinnon eri toimintojen keskittämisessä muutamaan suurimpaan maakuntakeskukseen. Palveluja keskittämällä valtionhallinto säästää toimintojen kustannuksissa siirtämällä kustannukset kunnille ja kuten tässä tapauksessa ennen kaikkea kuntien asukkaille palvelujen käyttäjille. Keskittämällä palveluita valtio tekee asumisen suurimmissa asutuskeskuksissa ja toisaalta maaseudulla ja maaseutukaupungeissa eriarvoiseksi keskenään. Myös käräjäoikeuden tarjoamat palvelut ovat kansalaisten kannalta elintärkeitä peruspalveluita. Palvelun poistuminen paikkakunnalta vähentää pienellä viiveellä myös yksityisten yritysten tarjoamia paikallisia oikeuden käyttöön liittyviä palveluja yritysten siirtäessä toimipisteensä julkisen palvelun perässä maakuntakeskukseen. Näin ollen vaikutukset eivät rajoitu pelkästään istuntopaikan poistumisen aiheuttamiin suoriin asioimisen kustannusvaikutuksiin. Samalla kertaa tullaan päättämään myös Äänekoskelle sijoitettuna olevien kahden haastemiehen työpaikan sijoittumisesta kanslian yhteyteen Jyväskylään tai vaihtoehtoisesti tähän tarkoitukseen varattavaan tilaan Äänekoskella. Käytännössä päätös käräjäoikeuden istuntopaikan lakkauttamisesta tarkoittaa myös haastemiesten työpaikkojen siirtämistä, mahdollisesti pienellä viiveellä, Jyväskylään, turvallisempiin toimitiloihin. Toisaalta tämän hetken tietojen mukaan poliisi ja poliisin lupapalvelut tultanee säilyttämään Äänekoskella, joten ko. palveluiden yhteydessä, samoissa tiloissa, voitaisiin säilyttää myös haastemiesten toimipiste. Lausuntopyyntö oheismateriaalina. (valmistelu va. hallintojohtaja Jouni Kurkela, puh ) Kaupunginhallitus päättää antaa asiasta seuraavan lausunnon: Pohjoisen Keski-Suomen kuntien sekä kansalaisten tasapuolisen kohtelun kannalta on palvelujen laadun ja saavutettavuuden

26 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Kaupunginhallitus säilyttäminen ensiarvoisen tärkeää. Äänekosken kaupunki pitää käräjäoikeuden istuntopaikan säilyttämistä Äänekoskella tärkeänä. Äänekoskella odotetaan mahdollisen biotuotetehtaan rakentamispäätöksen myötä selvää elinkeinotoiminnan vilkastumista ja myös, ainakin tilapäistä, väestön kasvua ja kaupungin kehittymistä maakunnan toiseksi kehittyväksi keskukseksi ja elinkeinotoimintojen painopistealueeksi. Tässä vaiheessa valtion hallinnon toimipisteiden lakkauttaminen antaa muutoin positiivisessa vireessä olevalle alueelle päinvastaisen ja hyvinkin negatiivisen viestin. Käräjäoikeuden uusien tilojen tarve on käräjäoikeuden oman käsityksen mukaan olemassa vaikka toimipiste siirrettäisiin Jyväskyläänkin, joten samaiset tilatarpeet voidaan tyydyttää myös rakentamalla uudet tilat Äänekoskelle tai vuokraamalla jo olemassa olevat, terveet tilat Äänekoskelta. Haastemiesten osalta Äänekosken kaupunki katsoo, että oli käräjäoikeuden istuntopaikka tulevaisuudessa mikä tahansa, tulee haastemiesten toimialueeseen tulevaisuudessakin kuulumaan myös pohjoisen Keski-Suomen alue. Haastemiesten toimipisteen sijainti Äänekoskella, esimerkiksi poliisin toimipisteen, yhteydessä helpottaa haastemiesten toimintaa ja lyhentää haastemiesten työmatkojen pituuksia ja sitä kautta tuo myös säästöjä. Myös paikallisten haastemiesten paikallistuntemus on omiaan helpottamaan haastemiesten työtä. Osaltaan valtionhallinnon toimipisteiden säilyttäminen useammissa maakunnan kaupunkikeskuksissa (Äänekoski, Jämsä) ehkäisee myös palveluiden ruuhkautumista ja parantaa kansalaisten yhdenvertaista palvelua verrattuna siihen tilanteeseen, että kaikki valtionhallinnon palvelut ja toiminnat keskitetään Jyväskylään. Päätös: Hyväksyttiin. Oheismateriaali Lausuntopyyntö, kh

27 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Kaupunginhallitus Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös kumota kaupunginvaltuuston tekemä päätös, jossa Kirppulan alue poistettiin Suolahden-Sumiaisten vesiosuuskunnan toiminta-alueesta KH 103 Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös Äänekosken kaupunginvaltuuston , 18 tekemään päätökseen tehdyistä valituksista. (Päätösnumero15/0106/2) Dnro 00771/14/5212 ja Dnro 00797/14/5212. Kaupunginvaltuusto poisti päätöksellään Kirppulan alueen ( 44) tehdyn päätöksen mukaisesta Suolahden Sumiaisten vesiosuuskunnan toiminta-alueesta. Kaupunginvaltuuston perusteluna oli se, että alueen jätevesien käsittely voidaan hoitaa kiinteistönomistajien toimesta kiinteistökohtaisesti kohtuullisin kustannuksin ilman vesiosuuskunnan toimita-alueeseen kuulumista ja ilman ympäristön pilaantumisen vaaraa. Päätöksestä valittivat Keski-Suomen ELY -keskus ja Suolahden - Sumiaisten vesiosuuskunta. Valittajien mukaan päätös tuli kumota mm. siksi, että päätös oli vesihuoltolain vastainen. Hallinto-oikeus päätti kumota kaupunginvaltuuston päätöksen. Samalla hallinto-oikeus päätti, että se ei tutki, toimivaltaansa kuulumattomana, Suolahden - Sumiaisten vesiosuuskunnan vahingonkorvausvaatimusta ja hylkää vesiosuuskunnan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen. Perustelut kumoamispäätökseen tulevat vesihuoltolain 6-10 perusteella. Äänekosken kaupunginvaltuuston päätöstä poistaa Kirppulan alue Suolahden - Sumiaisten vesiosuuskunnan toiminta-alueesta ei tule kumota vesihuoltolain 6-10 :n perusteella, kuten hallinto-oikeus on päätöstään perustellut. Äänekosken kaupunginhallitus toteaa korkeimmalle hallinto-oikeudelle seuraavaa: 1. Hallinto-oikeus toteaa, että alueen liittäminen vesihuoltolaitokseen on tarpeen asutuksen tai siihen rinnastettavan elinkeino ja vapaa-ajantoiminnan määrän vuoksi. Nykyisen vesihuoltolain 6 :n mukaan kunnan velvollisuus vesihuollon järjestämiseen aktualisoituu, jos suurehkon asukasjoukon tarve niin vaatii. Alueen 13 kiinteistöä ei muodosta tällaista suurehkoa asukasjoukkoa. Vesihuoltolain mukaan vesihuollon ensisijainen järjestämisvelvollisuus on aina kiinteistön omistajalla tai haltijalla. ELY-keskuksen valituksen mukaan vesihuoltolain 7 :n säännöksen

28 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Kaupunginhallitus Vs. kaupunginjohtajan ehdotus: tarkoituksena on edistää sitä, että vesihuoltoverkosto ulotetaan kunnassa kaikille alueille, joilla sitä pidetään tarpeellisena. Säännös koskee toiminta-alueita kunnan näkökulmasta eikä yksittäisen laitoksen tai toiminta-alueen näkökulmasta, yksittäisten kiinteistöjen näkökulmasta puhumattakaan. Kirppulan alueella on toiminnassa Äänekosken Energia Oy:n vesijohtoverkosto. Hallituksen esityksen mukaan toiminta-alueeseen pitäisi sisällyttää kaikki sellaiset alueet, joilla vesihuolto on parhaiten järjestettävissä liittämällä kiinteistöt vesihuoltolaitoksen verkostoon. Tällä alueella jätevesihuolto on parhaiten järjestettävissä nimenomaan kiinteistökohtaisin ratkaisuin. Vesihuoltolain 7 :n tarkoituksena on nimenomaan edistää vesihuoltoa kiinteistöjen näkökulmasta. 2. Hallinto-oikeus toteaa johtopäätöksessään, että Kirppulan aluetta voidaan pitää taajamatyyppisenä alueena. Käsite taajama nykyisessä vesihuoltolaissa viittaa yhdyskuntajätevesidirektiivin taajama käsitteeseen (mikä löytyy myös valtioneuvoston päätöksestä 365/1994). Direktiivin 2 artiklan 4 kohdan mukaan "taajamalla" tarkoitetaan aluetta, jossa on niin tiheä asutus ja/tai niin runsaasti yritystoimintaa, että jätevedet on viemäröitävä ja johdettava jätevedenpuhdistamoon tai purkupaikkaan. Alueella sijaitsevat 13 kiinteistöä eivät muodosta tällaista taajamaa. Kaupunginvaltuusto on tehnyt oikean päätöksen poistaessaan Kirppulan alueen vesiosuuskunnan toiminta-alueesta. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksymis- ja muuttamispäätös kuuluu kunnan päätäntävaltaan. Kunta on tehnyt päätöksensä vesihuoltolain 8 :n mukaisessa järjestyksessä ja on ollut toimivaltainen kyseisen päätöksen tekemään. 1. Kaupunginhallitus päättää valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä (Päätösnumero15/0106/2, ) korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 2. Kaupunginhallitus pyytää korkeinta hallinto-oikeutta kumoamaan Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksen (15/0106/2, ), ja palauttamaan samalla Äänekosken kaupunginvaltuuston ( , 18) tekemän päätöksen, jossa Kirppulan alue poistettiin Suolahden Sumiaisten vesiosuuskunnan toiminta-alueesta, voimaan. Perustelut Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksen kumoamiseksi on esitetty tämän pykälän esittelytekstissä. Käsittely: Asiasta käydyn keskustelun yhteydessä Jani Salo esitti, että

29 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Kaupunginhallitus kaupunki ei valita Hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Jani Salon tekemä päätösehdotus jäi ilman kannatusta. Päätös: Hyväksyttiin vs. kaupunginjohtajan ehdotuksen mukaisena. Jani Salo jätti päätöksestä eriävän mielipiteen. Liitteet Liite 10 Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös, kh