Reseptistä lisää palkkaa

Transkriptio

1 Kun äitiä ahdistaa Näin jaksat vuorotyössä Eksoten hyvä sopimus Reseptistä lisää palkkaa Elvytys vaatii harjoitusta n Talvilomakalenteri

2 TIETO PARANTAA Opiskeluterveys Kristina Kunttu, Anne Komulainen, Katri Makkonen, Päivi Pynnönen (toim.) Opiskeluterveys on ensimmäinen oppi- ja käsikirja opiskeluterveydestä Suomessa. Kirjassa painotetaan terveyden edistämisen, varhaisen havaitsemisen ja puuttumisen näkökulmaa. Eri sairauksien toteamisessa ja hoidossa tuodaan esiin nuorten ja nuorten aikuisten erityispiirteet tai käytännöt. Kirjassa kuvataan käytössä olevia menetelmiä, nostetaan esiin kehittämistarpeita ja visioidaan nykytietämyksen perusteella parhaita realistisia käytäntöjä. Opiskeluterveys on suunnattu terveydenhuollon toimijoiden lisäksi oppilaitosten opettajille ja ohjaajille, opiskelijajärjestöille, muille opiskelijoiden hyvinvointityöhön osallistuville sekä päättäjille. 1. painos 2011, 331 s. ISBN sh. 64 kehitysvammainen potilaana Maria Arvio, Seija Aaltonen Kehitysvammaisten henkilöiden hoidosta laitoksissa ja kehitysvammaneuvoloissa on kertynyt paljon käytännön tietoa, joka on nyt koottu yhteen. Kirjassa määritellään kehitysvammaisuus ja kuvataan erilaiset kehitysvammaoireyhtymät ja -sairaudet. Aiheina ovat mukana kehitysvammaisten yleisterveys, mielenterveys ja kuntoutus. Kehitysvammaiset ja läheiset kertovat myös itse elämästään kuvin ja sanoin. 1. painos 2011, 198 s. ISBN sh. 54 influenssa pandemiaviruksen päiväkirja Pentti Huovinen, Thedi Ziegler Kirjassa kerrotaan influessaviruksesta ja sen aiheuttamista taudeista. Influenssavirus voi aiheuttaa laajoja pandemioita, jotka leviävät kaikkiin maanosiin. Kirjassa käydään läpi viimeisimmän uhkaavan pandemian, sikainfluenssan, vaiheet, mutta kerrotaan myös lääkkeistä ja rokotteista, joilla pandemian leviämistä pyritään estämään. 1. painos 2011, 151 s. ISBN sh. 24 Unihiekkaa etsimässä Ratkaisuja vauvan ja taaperon unipulmiin Anna Keski-Rahkonen, Minna Nalbantoglu Tuoreimpaan tieteelliseen tutkimustietoon pohjautuva Unihiekkaa etsimässä antaa vanhemmille työkalupakin vauvojen ja taaperoiden univaikeuksien korjaamiseen. Kirjassa esitellään monta erilaista lähestymistapaa, joista kukin perhe voi valita omaan tilanteeseensa ja arvomaailmaansa parhaiten sopivat keinot. 1. painos 2011, 236 s. ISBN sh. 29,50 JOustava mieli parisuhteessa Arto Pietikäinen Kirja auttaa lukijaa rakentamaan tai ylläpitämään elinvoimaista ja omien elämänarvojensa näköistä parisuhdetta. Se esittelee uusimpia käyttäytymisterapian menetelmiä, joiden avulla voi kohentaa omaa parisuhdettaan joko yhdessä tai itsenäisesti. Sen tutkitusti toimivaksi osoitettujen harjoitusten avulla voi vaikuttaa omaan käyttäytymiseensä muita ihmisiä kohtaan ja omiin tunnereaktioihinsa. Kirja on tarkoitettu kaikille niille, jotka haluavat rikastuttaa omaa tärkeintä ihmissuhdettaan. 1. painos 2011, 343 s. ISBN sh. 33 Saatavana Duodecimin verkkokaupasta ja kirjakaupoista kautta maan.

3 6 K-25: Pohjoisen edustaja 13 Kaikki talkoisiin! 14 Hengenvaarassa Elvytystaidot pysyvät yllä vain harjoittelemalla. 20 Ammatissa: Tukea ja tietoa 24 HYVINVOINTI PLUS: Voi hyvin vuorotyössä 26 Altistu valolle oikeaan aikaan 28 Syö itsesi virkeäksi 29 Löydä oma lajisi 30 Haukkaa happea 32 Huolesta sairas äiti 36 Kaverirobotti, saanko esitellä 38 Reseptinkirjoitus näkyy palkassa 40 Lääkettä tiedon janoon Lähihoitajat kokoontuivat Oulussa. 52 Kiitos Tyksin sankareille 56 Kohti neuvotteluja 58 Monen roolin jääräpää Sairaanhoitaja Mari Rantanen kouluttautui poliisiksi. 62 Greippikin vaikuttaa Lääkkeiden ja ruoka-aineiden yhteisvaikutukset yllättävät. 64 Irti työstä! 80 Tieni tähän: Monen mutkan kautta Tässä numerossa 14 13/11 82 Ihana arki: Intohimona elokuvat Vakiot 5 Pääkirjoitus Talvilomakalenteri keskiaukeamalla! 46 Tiedotukset Elvytys vaatii jatkuvaa harjoitusta. Leila Saari on Suomen ainoa päätoiminen elvytyskoordinaattori. 10 Lyhyesti 23 Kolumni 35 Terveys 41 Puheenjohtajalta 45 Tehy-uutiset 53 Luottamuksella 54 Hyötysivut 77 Kirjat 78 Sana on vapaa 82 Teresa KANSI: ARI NAKARI 64 Löydä omat palautumiskeinosi. Tehy

4 Luunkova paketti Omega-3 plus ratiopharm Kalsium ja D-vitamiini auttavat pitämään luustosi kunnossa Runsaasti omega-3-rasvahappoja sydämen ja verenkierron tueksi Piparmintunmakuinen B13 APTEEKISTA

5 Pääkirjoitus Tehyn keskustoimisto Helsinki, Itä-Pasila, Järjestötalo 1. Avoinna ma pe klo Tehy ry, PL 10, TEHY Asemamiehenkatu 4, Helsinki (09) , Faksi (09) Sähköposti: Palvelunumerot Edunvalvonta, ma ti ja to pe 9 15 (09) Jäsenyysasiat, ma ti ja to pe 9 15 (09) Työttömyyskassa, ma ti ja to pe 9 15 (09) Jäsentietomuutokset ma ti ja to pe 9 15 (09) tehy.jasenrekisteri@tehy.fi Internetissä > Jäsensivut Toimitus PL 10, Tehy tehy.lehti@tehy.fi Päätoimittaja Päivi Jokimäki Assistentti, tiedotukset Johanna Pakarinen Toimitussihteeri Teijo Kuusela Toimittajat Riitta Hankonen Terhi Mäkinen (äitiysvapaalla) Sinikka Sajama (ma.) Vesa Turunen Ulkoasu Pia Hietamies AD Työpaikkailmoitukset Anita Suuronen Alma360 Asiakasmedia PL 356, Helsinki puh fax (09) anita.suuronen@alma360.fi Ilmoitusmarkkinointi Tuire Sillanpää Alma360 Asiakasmedia puh fax (09) tuire.sillanpaa@alma360.fi Inhimilliseen vuorotyöhön Syö kevyesti ja monipuolisesti vuoron aikana, niin jaksat hyvin työssä yölläkin! Näin käskevät asiantuntijat. No, mitä yövuorossa sitten syödään? Pari einespitsaa, kolme litraa vettä, paljon energiajuomaa, vastaavat tehyläiset. Asiantuntijat suosittavat ottamaan pienet nokoset tauolla yötyössä. No, nukutaanko siellä? Monilla työpaikoilla vuorossa torkahtaminen on täysin kiellettyä. Siellä, missä lyhyitä nokosia voi tauolla ottaa, monet eivät niitä kuitenkaan hyödynnä, koska ne tuntuvat väsyttävän vielä enemmän. Vuorojen kiertäminen nopeasti myötäpäivään tarkoittaa niin sanottua työaikaergonomiaa, jolla on tutkimuksin havaittu olevan jaksamista ja hyvinvointia parantava vaikutus. No, käytetäänkö sitä? Valitettavan monella työpaikalla työvuorolistoille laaditaan surutta iltavuorosta aamuvuoroon -yhdistelmiä. Lepoaika ei ole tuolloin riittävä. Tällä systeemillä saatetaan ajaa porukka jo nuorena piippuun. Pitkiä vapaita hamuavat työntekijät eivät edes pidä ergonomiasta, vaan toivovat mahdollisimman pitkiä vuoroja ja intensiivisiä työrupeamia. Silloin voi töiden välissä keskittyä muuhun elämään. Sillä niinhän se on, että kolmivuorotyötä eli jaksotyötä tekevät ovat erittäin sidoksissa työhönsä. Työ määrittää paljon myös vapaa-aikaa, jota vuorojen väliin jää. Vaikka nuorena jaksaa, kannattaa jo työuran alkupäässä miettiä, miten jaksamistaan vaalii. Kaikkia terveelliseen työelämään tähtääviä keinoja voi varmasti ainakin kokeilla. Tämän lehden vuorotyö ja hyvinvointi -kokonaisuudessa esitellään konsteja, joita itse voi tehdä jaksamisen hyväksi. Kaikkeen ei tietenkään itse voi vaikuttaa. Tulevissa työehtoneuvotteluissa on jälleen kerran esillä työaikojen ongelmia, joihin yritetään saada parannuksia. Myös työnantajan pitää pyrkiä terveelliseen ja inhimilliseen työelämään. Hoitotyössä henkilöstö on se arvokkain resurssi, jonka hyvinvointiin panostaminen on myös taloudellista. Päivi Jokimäki Päätoimittaja Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ISSN PunaMusta Tehy

6 K-25 Haastattelusarjassa tavataan ajankohtaisia henkilöitä ja esitetään heille 25 kysymystä. Pohjoisen edustaja Kansanedustaja Pirkko Mattila on ammatistaan ylpeä sairaanhoitaja. Riitta Hankonen n Kuvat Jussi Tuokkola, Pirkko Mattilan kotialbumi 1 Miksi halusit kansanedustajaksi? Ruokahalu kasvoi syödessä. Olen kunnanvaltuutettuna toista kautta ja halusin mukaan valtakunnan politiikkaan. Olin ehdolla vuoden 2007 vaaleissa ja sain mukavasti ääniä, vaikka puolueeni kannatus ei ollut silloin korkea. Äänimäärä innosti yrittämään uudestaan. 2 Miten eduskuntatyö on käynnistynyt? Opetellessa asioita ja toimintatapoja. Työssä on yhtymäkohtia valtuustotyöskentelyyn, mutta asiakokonaisuudet ovat laajempia ja sisällöltään erilaisia. 3 Miten valitsit puolueesi? Perussuomalaisten kriittinen suhtautuminen Euroopan unionia kohtaan houkutteli mukaan. Olen jo puolueeni veteraani. 4 Miten suhtaudut maahanmuuttoon? Suhtaudun siihen Suomen lakien mukaan. Minulla on ollut ilo opettaa maahanmuuttajia, jotka ovat kouluttautuneet lähihoitajiksi. Maahanmuuttoon liittyvät ongelmat pitää ratkaista keskustelemalla ja lainsäädännöllä. Maahanmuuttoon liittyy myös myönteisiä asioita, joista voimme iloita. 5 Tavoitteesi kansanedustajana? Haluan perehtyä hyvin valiokuntatyöhön. Olen kahden valiokunnan jäsen, mikä teettää paljon työtä. Olen iloinen, että olen päässyt tekemään tätä työtä. 6 Ketkä sinua äänestivät? Oulujokilaaksolaiset, jotka halusivat paikallisen kansanedustajan. Olen saanut ääniä myös hoitoalan työntekijöiltä. 7 Miksi valitsit hoitoalan? Hoitoalan ammatti tarjoaa hyvän koulutuksen ja haastavia työtehtäviä, ja alalla on aina ollut hyvä mahdollisuus työllistyä. 8 Mitä tekemässäsi sukututkimuksessa paljastui? Ei mitään erityisen jännittävää, mutta en sellaista odottanutkaan. Kyseessä oli omien juurien haku, sillä kukaan ei ollut aiemmin tutkinut sukuani. Päädyin tutkimuksessa 1400-luvun lopulle. Kiva yhteensattuma oli se, että suvussani on ollut paljon Juusoja, joka on myös yhden poikani nimi. Olin aina ajatellut, että jos saan pojan, hänestä tulee Juuso. 9 Mikä sai lähtemään katastrofityöhön Haitiin? Monet läheiset työkaverini ovat olleet katastrofityössä, joten halusin kokeilla rajojani. Nuorin lapseni oli SPR:n koulutukseen hakeutuessani 12-vuotias, ja minulla oli takana pitkä sairaanhoitajan työkokemus. Kun kutsu tuli, päätin käyttää tilaisuuden. Olen edelleen reservissä, mutta turvallisuussyistä kansanedustajaa tuskin huolitaan mukaan. Mitä opit kenttäsairaalassa? 10 Pärjään vaikeissa olosuhteissa. Hoitotyössä ei sinänsä ollut mitään uutta, ja ihmisten kanssa oli helppo olla ja tulla toimeen. Kokemus vahvisti, että Punainen Risti on toimiva organisaatio, joka kykenee ottamaan vastuun kriisihoitotyöstä. Erilaiset katastrofit ja kriisit on hoidettava, enkä usko, että niiden määrä tulevaisuudessa vähenee. 6 Tehy

7 Pirkko Mattila, 47 Kansanedustaja (ps), sairaanhoitaja amk, opettaja aikuiskoulutuksessa, filosofian maisteri, pääaine maantiede. Muhoksen kunnanvaltuutettu. Perheeseen kuuluvat puoliso ja kolme poikaa. Harrastaa suunnistusta, vaellusta ja opiskelua. Pirkko Mattila on myös vuohitilan emäntä. Tehy

8 K-25 Tyrnit ovat appivainaan istuttamia. Työskentely kenttäsairaalassa Haitin maanjäristyksen jälkeen 2010 oli onnistunut kokemus. Savusaunassa sielu lepää. Kuntosuunnistuksesta on tullut keino rentoutua. Mitä maaseutu sinulle merkitsee? 11 Maaseutu täydentää kaupunkia. Maaseutu takaa elintarvikeomavaraisuuden ja tuottaa lähiruokaa. Virkistysmahdollisuudet ovat tärkeitä, ja pohjoiseen pitää saada jo matkailuelinkeinonkin vuoksi toimiva kuntarakenne. Pitkien välimatkojen kuntia pitäisi tukea siinä missä saaristokuntiakin. Miksi opiskelit maantiedettä? 12 Oulun yliopistossa ei ole mahdollista opiskella yhteiskuntatieteitä. Sosiaalimaantiede osui kuitenkin lähelle niitä. Opiskelu oli henkireikä, kun kotona oli pienet lapset ja puoliso työssä Helsingissä. Äitisi oli syntymäkuuro. 13 Mitä se on sinulle antanut? Viittomakielen taidon. Osaan myös katsoa ihmisiä vähän eri näkökulmasta kuin useimmat muut. Myös enoni on kuuro. Molempien sukulaisteni kuurous on aiheutunut tartuntataudeista, ja olen huolissani rokotusvastaisuuden lisääntymisestä. Kuuroilla on oma kielensä ja kulttuurinsa, mutta uskoisin, että äitini olisi halunnut kuulon, jos olisi voinut valita. Ketä ihailet? 14 Sairaanhoitajana Äiti Teresaa ja poliitikkona Veikko Vennamoa, joka oli aikoinaan kovassa poliittisessa myllerryksessä. Missä olet onnistunut? 15 Olen onnistunut yhdistämään työn, äitiyden ja opiskelun lasten ollessa pieniä. Sairaanhoitajan ammatti mahdollisti keikkatyön kotivuosina. Olen myös onnistunut luomaan nousujohteisen poliittisen uran lyhyessä ajassa. Miksi olet tehyläinen? 16 En ole koskaan muuta ollutkaan, enkä harkinnut eroa edes opettajaksi siirtyessäni. Tehyn jäsenyydestä on ollut myös kuntapäättäjälle etua, koska järjestö on tukenut työtä hyvin. Tehy on ollut tehokas edunvalvoja, ja ihailen vuoden 2007 työtaistelua. Miten rentoudut? 17 Suunnistamalla, saunomalla ja hoitamalla vuohia. Ne ovat hupaisia eläimiä. Rössypottu, kampanisu vai 18 ohorarieska? Ohorarieska. Miten asukkaan Muhos pärjää 19 itsenäisenä kuntana? Hallitusohjelman valossa vaikuttaa siltä, että kunta joutunee luopumaan itsenäisyydestään. Varmaa on kuitenkin se, että kirkonkylä pysyy Oulujoen mutkassa. Miten terveydenhuollon 20 vetovoimaisuus säilyy? Tällä hetkellä ala houkuttelee opiskelijoita hyvin, mutta tilanne voi muuttua, jos yhteiskunta ei pidä varaansa. Terveydenhuollon koulutuksen täytyy pysyä laadukkaana, jotta opiskelijat kokevat saavansa riittävän osaamisen ja ammattitaidon. Mikä terveydenhuollossa 21 vaatii pikaista ratkaisua? On monta asiaa, jotka pitää ratkaista pikaisesti. Kuntapäättäjänä pitäisin tärkeänä, että keskusteltaisiin vakavasti erikoissairaanhoidon kustannusten siirtämisestä kunnilta valtiolle. Näin pitäisi tehdä erityisesti vaativien, kalliiden ja harvinaisten hoitojen kohdalla. Miten yhdistät työn ja perheen? 22 Olen etä-äiti, jonka nuorin lapsi on 17-vuotias. Pidämme arkisin yhteyttä kännykällä. Puoliso on joka tapauksessa paikalla huolehtimassa arjesta. Mitä hyötyä terveydenhuollon 23 asiantuntemuksestasi on eduskunnassa? Tunnen työn sisällön ja työpaikkojen todellisuuden. En ole sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, mutta voin käyttää asiantuntemustani eduskuntaryhmässä. Miten pitkälle ihminen on vastuussa 24 terveydestään? Täytyy olla kykyä tunnistaa valintojensa vaikutus terveyteen. Vanhempien tehtävä on kasvattaa lapsi terveelliseen elämään. Liikunta on lääke moneen vaivaan, eikä sitä ole koskaan liian myöhäistä aloittaa. Elintasosairaudet johtuvat vääristä elämäntavoista, huonosta ruokavaliosta ja liikunnan puutteesta. Totta kai sairaudet täytyy hoitaa, mutta niiden ehkäisy on myös ihmisen omalla vastuulla. Missä olet kymmenen vuoden 25 kuluttua? Politiikassa ainakin jollakin tavalla. Varmaa on, että kotipaikkakunta on Muhos. 8 Tehy

9 Säästä jopa 20% suosittuja malleja työhön ja vapaa-aikaan! tekee päivästäsi mukavan Muodin seuraajalle Softshell on verrattain uusi materiaali ja tullut nopeasti erittäin pidetyksi vapaa-ajan asuissa. Olemme valinneet materiaalin, joka ei ole ainoastaan kulutuksenkestävä, vaan jossa on myös hengittävyys sekä tuulen- ja vedenpitävyys. Siisti, korkealaatuinen vapaa-ajan takki, monta yksityiskohtaa. Sekä naisille että miehille, edullinen hinta. Musta Punainen Sininen Malli Naisten softshelltakki Koko: XS 4XL Vain 69 g sis. Alv 23% Laadukas softshell takki - Irrotettava huppu ja muita pieniä yksityiskohtia Musta Molempiin suuntiin joustavat Valkoinen Tehy 13/2011 Marine Bordeauxpunainen Hiilenharmaa Vaaleanharmaa Vaaleansininen Navysininen Malli Naisten tunika. Vartalomyötäinen malli. 48% puuvilla 48% polyesteri/ 4% EOL-stretch. Koko: XS - 4XL 48,90 sis. Alv 23% Valitse housut ja yläosa yhteishintaan 79 g Tilaa ilmainen esite ja tutustu koko mallistoon osoitteessamme tai soita numeroon Sporttinen ja käytännöllinen Sporttiset, joustavat ja käytännölliset housut urheiluun, hoitoalalle sekä vapaa-aikaan. 88% polyamid / 12% elastaani. Koko: XXS/34-4XL/50 52,90 sis. Alv 23% Praxis-työvaatteet Emännänpolku Naantali info@praxiswear.fi Marketsquare

10 Lyhyesti n Koonnut Vesa Turunen, vesa.turunen@tehy.fi Vanhuspalvelut verkosta n Vanhustyön keskusliitto on avannut verkossa uuden palveluhaun. Sen avulla ikäihmiset, heidän omaisensa, alan työntekijät ja viranomaiset voivat hakea tietoja liiton jäsenyhteisöjen tarjoamista palveluista ja ikäihmisille tarkoitetusta toiminnasta. Haun kautta löytyvät palveluntuottajien ja muiden toimijoiden yhteystiedot ja nettiosoitteet. Haku on ainoa alallaan, ja se palvelee valtakunnallisesti. Vanhustyön keskusliiton jäsenistöön kuuluu noin 350 yhteisöä eri puolilta maata. Jäsenistössä on paikallisia ja valtakunnallisia toimijoita, kuten palveluntuottajajärjestöjä, eläkeläis-, potilasja kansanterveysjärjestöjä sekä vapaaehtois- ja virkistystoimintaa toteuttavia järjestöjä. Huomio henkilöstön riittävyyteen n Aluehallintovirastojen strategia vuosille on valmistunut. Siinä on asetettu tavoitteet kolmelle kokonaisuudelle, jotka ovat peruspalvelujen saatavuus ja laatu, perusoikeudet ja oikeusturva sekä asuin-, työ- ja elinympäristön terveellisyys ja turvallisuus. Aluehallintovirastot kiinnittävät tulevina vuosina erityistä huomiota sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyteen ja osaamisen kehittämiseen. Tavoitteena ovat valtakunnallisesti yhdenmukaisemmat ja vaikuttavammat ratkaisut sekä nopea, laadukas ja tehokas lupien käsittely. Lupien käsittelyaikoja lyhennetään ja lupien hakumenettelyjä kevennetään. Aluehallintovirastojen tehtävänä on varmistaa perusoikeuksien sekä potilas- ja asiakasturvallisuuden toteutuminen. Tämä tapahtuu palvelurakenteita valvomalla sekä myöntämällä luvat yksityisille sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajille. (VT) Fysioterapia auttaa sepelvaltimotaudissa n Liikuntapainotteiset sydänkuntoutusohjelmat vähentävät ennenaikaista kokonaiskuolleisuutta noin 20 prosenttia ja sydänkuolleisuutta noin 30 prosenttia enemmän kuin tavanomainen sepelvaltimotautipotilaan jatkohoito. Näin toteaa Suomen Fysioterapeuttien tuore Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus -suositus. Vaikka sydänkuntoutuksen vaikuttavuudesta on vankka tieteellinen näyttö, arviolta vain prosenttia suomalaisista sydänpotilaista ohjautuu sairaalavaiheen jälkeen kuntoutukseen. Esimerkiksi Saksassa ja Liettuassa vastaava prosenttiluku on yli 50. Miksi Suomessa vain murto-osa sepelvaltimotautipotilaista osallistuu sydänkuntoutukseen, vaikka kuntoutuksesta hyötyisivät sekä potilas että terveydenhuoltojärjestelmä, ihmettelee suositustyöryhmän puheenjohtaja, laboratoriopäällikkö, dosentti Arto Hautala Vervestä. Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus on aloitettava nopeasti jo sairaalavaiheessa. Toipilasvaiheessa ja läpi elämän jatkuvassa kunnon ylläpitovaiheessa säännöllinen kestävyysliikunta ja lihasvoimaharjoittelu ovat keskeinen osa sepelvaltimotautipotilaan kuntoutusta. Sepelvaltimotauti on sydämen omien valtimoiden ahtautumisesta johtuva sairaus. Se on suomalaisten tärkein kuolinsyy ja aiheuttaa noin kuolemaa vuosittain. (VT) PENTTI VÄNSKÄ 10 Tehy

11 Eläkeote joka kolmas vuosi n Työeläkeotteeseen liittyviin käytäntöihin esitetään muutoksia. Hallituksen esityksen mukaan yksityisten alojen eläkelaitokset lähettäisivät kirjallisen työeläkeotteen vuodesta 2013 alkaen vain joka kolmas vuosi. Tällä hetkellä eläkeote lähetetään vuosittain. Jatkossa eläkelaitoksella olisi velvollisuus selvittää otteella näkyvien tietojen oikeellisuus takautuvasti kuuden vuoden ajalta. Tällä hetkellä selvitysvelvollisuus on rajattu viiteen vuoteen. Työeläkeotteessa näkyvät työeläkettä kartuttavat ansiot ja karttuneen eläkkeen määrä. Työntekijä voi tarkistaa eläkeotteensa myös sähköisenä eläkelaitoksen verkkopalvelussa. Jos työntekijä huomaa eläkeotteen tiedoissa virheen tai puutteen, eläkelaitoksen on selvitettävä tietojen oikeellisuus. Työeläkeotetta koskevat säännökset sitovat vain yksityisten alojen työeläkelaitoksia. Ensi vuodesta lähtien työeläkeotteella näkyvät kuitenkin myös valtion, kunnan ja kirkon palveluksesta maksetut, eläkettä kartuttavat ansiot. Rahasto tietojärjestelmille n Kansaneläkelaitokseen on suunnitteilla uusi palvelurahasto, jolla rahoitetaan terveydenhuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen ja sähköisen lääkemääräyksen toteutus ja ylläpito. Palvelurahasto erottaa Kansallisen Terveysarkiston (KanTa) palvelut aiempaa selvemmin muista Kelalle kuuluvien tehtävien rahoituksesta. Ylläpidosta ja käytöstä aiheutuvat kustannukset on tarkoitus rahoittaa maksuilla, jotka peritään palveluja käyttäviltä terveydenhuollon palvelujen antajilta ja apteekeilta. Maksut otetaan käyttöön vaiheittain vuosina Siirtymäkauden aikana valtio rahoittaa kustannuksista sen osan, jota käyttäjämaksut eivät kata. KanTa-palvelujen vuotuiset ylläpitokustannukset on arvioitu noin 11,1 miljoonaksi euroksi. Valtion rahoitusosuus vuonna 2012 on noin 11 miljoonaa euroa. Osuus alenee vuosittain siten, että vuodesta 2015 alkaen kustannukset on tarkoitus kattaa käyttäjämaksuilla. (VT) Kysely raskaana oleville n Raskaana olevat naiset voivat osallistua lokakuussa kansainväliseen raskaudenaikaista lääkkeiden käyttöä selvittävään tutkimukseen. Kyselyyn voi vastata naisille suunnatuilla kotimaisilla verkkosivuilla. Tutkimuksen valmistuttua tulokset ovat esillä samoilla sivuilla. Tavoite on lisätä tietoa raskauden aikaisesta lääkkeiden käytöstä sekä parantaa raskaana olevien naisten ja heidän lastensa terveyttä. Tutkimuksessa on mukana 19 maata. Suomessa tutkimuksesta vastaa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea. Kyselyyn voi vastata seuraavilla nettisivustoilla: ja www. kaksplus.fi. Työmatkatapaturmista 23 prosenttia osui maanantaille. Jokaisen muun viikonpäivän osuus oli alle 20 prosenttia. Työtapaturmavakuutuslaitosten liitto ANNIKA RAUHALA Tähystys Löydöksiä mediasta n Uuden lääkärisukupolven arvomaailma poikkeaa edellisistä sukupolvista. Lääkäreitä on vaikea saada työhön maanantaisin ja perjantaisin. Husin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi Yle.fi n Alkoholin suurkuluttaja ei ole enää vanhan ajan pultsari vaan keskiluokkainen palkansaaja. Kauppalehti n Pitkän työuran pitäisi olla leppoisa, ei vauhdikas. Pitäisi olla mahdollisuuksia työajan lyhentämiseen, katkoihin ja irtiottoihin, jotta pitkä matka ei liian kovassa vauhdissa uuvuta. Elinkeinopoliittinen asiantuntija Antti Aarnio STTK Blogi n Saunassa on oma taikansa, joku ääneen sanomaton koodi. Kun kaveri pyytää saunomaan, ei kyse ole pelkästään löylyistä, vaan usein taustalla on tarve puhua jostakin tärkeästä asiasta. Ohjaaja Joonas Berghäll, Tukipotti 3/2011 n Aika ajoin on syytä pohtia sitä, miten paljon oma hyvinvointimme on kiinni meistä itsestämme tai jopa sitä, perustuuko oma rikkautemme siihen, että muut ihmiset tukevat sitä omalla köyhyydellään. Kansliapäällikkö Kari Välimäki, Tesso 6/2011 n Asiakeskeisyys ja ylirationaalisuuden tavoittelu on ongelma, sillä ihmiset eivät toimi rationaalisesti, vaan tunteet ohjaavat toimintaa. Työ- ja organisaatiopsykologi Mikael Saarinen Talouselämä online Tehy

12 Lyhyesti Päivähoito usein opetustoimessa n Entistä useampi kunta on siirtänyt päivähoidon sosiaalitoimesta opetustoimeen. Kuntaliiton mukaan päivähoito on opetustoimessa 190 kunnassa eli 59 prosentissa kaikista kunnista. Näissä kunnissa asuu 60 prosenttia kaikista 0 6-vuotiaista. Sosiaalitoimi vastaa päivähoidosta 108 kunnassa eli 34 prosentissa kunnista. Näissä kunnissa asuu 31 prosenttia alle kouluikäisistä lapsista. Kunta voi päättää, mikä toimielin huolehtii lasten päivähoidosta kunnalle säädetyistä tehtävistä. Valtakunnallinen ohjaus siirtyy sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön vuoden 2013 alusta alkaen. Tehy on vastustanut päivähoidon siirtoa opetusministeriön alaisuuteen. (RH) Lasten asialla n Vuosittain vietettävän Nenäpäivän tuotto kanavoidaan Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen (SASK) ja kahdeksan muun kehitysyhteistyöjärjestön työhön. Tehy on SASK:n jäsenenä mukana kampanjassa. Viime vuonna Nenäpäivä tuotti 1,9 miljoonaa euroa kehitysmaiden lapsille. SASK:n työhön kanavoitiin noin euroa. SASK on keskittynyt lapsityövoiman kitkemiseen Etelä-Aasiassa. Jokainen voi osallistua hauskaan varainkeruuseen eli pöljäilyyn. Nenäpäivää voi tukea myös haastekampanjan kautta. Ammattiosasto tai työporukka voi perustaa lahjoitustiimin verkossa ja haastaa muita mukaan sähköpostin tai Facebookin välityksellä. Kampanja kestää kolme viikkoa ja huipentuu Nenäpäivänä 4. marraskuuta nähtävään keräysohjelmaan. Nenäpäivän järjestää Ylen Hyvä Säätiö. Tehy on päättänyt ohjata joulutervehdyksiin varatut rahat Nenäpäivä-keräykseen. JAN-OLOF ERIKSSON Tehyn hallituksen jäseniä hengessä mukana. Työllisistä noin joka kolmas pendelöi eli käy töissä oman asuinkuntansa ulkopuolella. Tilastokeskus Puutteita lasten terveystarkastuksissa n Terveyskeskukset ilmoittavat järjestävänsä neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tarkastukset sekä suun terveydenhuollon terveystarkastukset määrällisesti melko hyvin. Kaikki terveyskeskukset eivät kuitenkaan järjestäneet tarkastuksia asetuksen mukaisesti. Tiedot selviävät Valviran ja aluehallintovirastojen maaliskuussa 2011 tekemästä selvityksestä. Henkilökunnan määrään nähden terveyskeskukset ilmoittivat terveystarkastusten toteutuvan yllättävän hyvin. Valvontaviranomaisia jäi askarruttamaan, miten hyvin asetuksen tavoitteet toteutuvat tarkastusten sisällössä ja käytännön toteuttamisessa, kun henkilökunnasta erityisesti lääkäreistä on pulaa sekä neuvoloissa että koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos selvittää lasten terveystarkastusten sisältöä myöhemmin tänä Kalenteri n Koonnut Johanna Pakarinen, johanna.pakarinen@tehy.fi Terveysmessut kaikki terveydestä Helsingin Messukeskus Sairaankuljettajien jäsenilta, Kuopio Suomen Lastenhoitoalan Liitto ry:n Opintopäivät 2011, Hotelli Vantaa Valtakunnalliset unilääketieteen koulutuspäivät Kuutio Auditorio, Helsinki Valoa ja voimaa -konsertti Savoy-teatterissa Helsingissä rintasyöpätutkimuksen hyväksi Kino Union Elokuvia ja keskustelua lakosta Päätapahtuma, Kotka

13 Ajankohtaista Kaikki talkoisiin! THL haluaa potilasturvallisuuden verkkokouluun kaikki terveysalan työntekijää johtajasta vahtimestariin. Sinikka Sajama Potilasturvallisuus on seuraavien viiden vuoden aikana yksi terveydenhuollon näkyvimmistä ja kehittyvimmistä alueista. Syyskuun alussa käynnistynyt kansallinen Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelma on asettanut tavoitteekseen haittatapahtumien ja potilasturvallisuuteen liittyvien kuolemien puolittamisen vuoteen 2020 mennessä. Potilasturvallisuusohjelmaa vetää Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL), ja talkoisiin kutsutaan kaikki terveydenhuollon työpaikat ja työntekijät. Myös potilaille ja heidän läheisilleen tarjotaan entistä aktiivisempaa roolia hoidon turvallisuuden varmistamisessa. Työtä tehdään yhdessä kaikkien maan sairaaloiden, terveyskeskusten sekä alan järjestöjen ja toimijoiden kanssa. Kulttuurin muututtava Potilasturvallisuusohjelman tavoite haitta- ja kuolemantapausten puolittamisesta on kunnianhimoinen, muttei katteeton. Asiantuntijoiden mukaan se voidaan saavuttaa, jos hoidon riskit ennakoidaan, toimintaa seurataan järjestelmällisesti ja vaara- ja haittatapahtumista otetaan opiksi. Ohjelman suuri haaste on nykyisen potilasturvallisuuskulttuurin muuttaminen syyllistävästä avoimeksi ja virheistä oppivaksi, sanoo Tehyä THL:n asiantuntijaryhmässä edustava koulutuspoliittinen asiamies Soila Nordström. Ohjelman lähtökohta on sen myöntäminen, että potilaiden hoidossa tapahtuu virheitä: erehdyksiä, lipsahduksia, unohduksia ja tietokatkoksia. Läheltä piti -tapahtumista on uskallettava puhua, jotta niistä voisi oppia. Syyllisten etsimisen sijaan riskejä ja virheitä on kyettävä käsittelemään systeemilähtöisesti. Kysymys ei enää kuulu, kuka teki virheen. Nyt pohditaan, miten toimintaa voidaan kehittää entistä turvallisemmaksi. Onko esimerkiksi henkilöstöä tarpeeksi? Ovatko toimintamallit turvallisia? Onko tiedonkulku luotettavaa? Onko perehdytys riittävää? Rakenteet kuntoon Potilasturvallisuusohjelman tavoitteiden läpivieminen vaatii kulttuurimuutoksen lisäksi kattavaa koulutusohjelmaa terveydenhuollon henkilöstön tietojen ja taitojen kehittämiseksi. Ohjelmajohtaja, ylilääkäri Olli Väisäsen mukaan ohjelman ensimmäinen askel on tukea terveydenhuollon toimintayksiköitä laatimaan lain edellyttämä potilasturvallisuussuunnitelma. Tätä varten THL järjestää marraskuun aikana toimintayksiköiden nimeämille vastuuhenkilöille workshop-muotoista valmennusta. Koska paraskaan toimintasuunnitelma ei toteudu ilman osaavaa henkilöstöä, ohjelma lupaa kattavan koulutuspaketin. Ensi keväänä valmistuu THL:n sertifioima, noin kymmenen tunnin verkkokoulutusohjelma. Tavoite on, että kaikki julkisen terveydenhuollon työntekijää johtajasta varastomieheen käyvät tämän verkkokurssin. Esitämme myös, että aihealue tulisi osaksi terveysalan peruskoulutusta. Tieto yhdelle sivulle Lokakuun lopulla avataan uusi verkkopalvelu, johon kootaan potilasturvallisuuteen liittyvää aineistoa kansalliseksi sivustoksi. Palvelu toimii sähköisenä kirjastona, josta löytyy kansainvälistä, kansallista ja paikallista tietoa teemoittain ja eri tehtävissä toimiville. Verkkoon tulee myös ideahautomo, joka kerää kentältä hyviä käytäntöjä eli arjen tarinoita potilasturvallisuuden edistämisestä. Viisivuotisen ohjelman pitemmän tähtäimen tavoitteena on jalostaa toimivista ideoista uusia työkaluja, jotka välitetään kaikkien käyttöön. Toimivia työkaluja ja hyväksi koettuja käytäntöjä on jo olemassa, ja niitä tullaan esittelemään potilasturvallisuuden verkkosivustolla, Olli Väisänen lupaa. Lisätietoja ja Potilasturvallisuusopas, THL Haitat ja kuolemat Useissa maissa tehtyjen kartoitusten pohjalta on arvioitu, että joka kymmenes sairaalapotilas kärsii hoidon seurauksena jonkinasteisesta haitasta. Joka sadas saa vakavan haitan, ja yhdellä tuhannesta haitta tai virhe voi johtaa kuolemaan. Ulkomaisten tutkimusten perusteella on arvioitu, että Suomen sairaaloissa voi sattua vuosittain vähintään 700, mahdollisesti jopa kuolemaan johtavaa hoitovirhettä. Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelman tavoitteena on, että haittatapahtumat ja hoitoon liittyvät kuolemat puolittuvat vuoteen 2020 mennessä. Tehy