Vertaisohjaus ja tuutorointi

Transkriptio

1 KOKEMUSTUUTORIN OPAS Kokemustuutorointi, joka myös callidustuutorointina tunnetaan, on tuutoroinnin eli vertaisohjauksen jatkamista myös myöhempien vuosien aikana. Calliduksella (latinaa, ja tarkoittaa kokenutta ja taitavaa) eli kokemuksella osana tätä käsitettä tarkoitetaan sekä yleistä opiskelukokemusta että myös oman alan asiantuntijuutta, jota on kertynyt jo vähintään puolentoista vuoden ajan. Kokemustuutori jakaa näitä kokemuksiaan toisen samanlaisessa tilanteessa olevan tai sellaiseen valmistautuvan opiskelijan tai opiskelijaryhmän kanssa. On hyvä huomioida, että kokemustuutori ei opeta, vaan antaa kokemuspohjaista ohjausta. Sisällys 1. Vertaisohjaus ja tuutorointi 2. Kokemustuutoroinnin tavoitteet ja tehtävät 3. Kokemustuutoroinnin muodot ja tavat toteuttaa 4. Mitä saan kokemustuutoroinnista? 5. Opintopiirit keinona löytää uusia ratkaisuja 6. Yhteystietoja, liitteitä, vinkkejä ja linkkejä Opasta saa käyttää vapaasti lisenssillä Creative Commons, Nimeä-Epäkaupallinen (CC BY-NC). Jari-Pekka Kanniainen Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (OSAKO) Vertaisohjaus ja tuutorointi Ryhmän jäsenten välisessä vuorovaikutuksessa voidaan erottaa toisistaan vertikaalinen ja horisontaalinen tiedonkulku. Vertikaalisesta tiedonkulusta on kysymys esim. lapsi-aikuinen ja opiskelija-opettaja -suhteissa. Näissä pienryhmässä toinen on tietävämpi ja toinen tietämättömämpi osapuoli. Tällaisessa ryhmässä toinen osapuoli välittää tietoa toiselle, ja tiedon keksimisen ja kehittämiseen kiinnitetään vain vähän huomiota. Tietävämmän osapuolen tietoa ei aseteta kyseenalaiseksi, eikä tietämättömämpi suuntaudu tiedon keksimiseen, vaan oikean vastauksen etsimiseen tietävämmältä. Horisontaalista tiedonkulku puolestaan on silloin, kun ryhmän jäsenet ovat yhtä kompetentteja käsiteltävän asian suhteen. Kun oikeaa vastausta antavaa auktoriteettia ei ole mukana, on halu ideoiden kehittelyyn voimakkaampi ja oppimiseen syntyy erilainen, etsivämpi asenne. (Hatano & Inagaki 1993, 333.) Vertaisuuden voimaa käytetään monilla eri aloilla, erityisesti sosiaaliohjauksen keinona ja erilaisissa perehdytystilanteissa. Osalle opiskelijoista on huomattavasti helpompaa käsitellä kokeneemman opiskelijan kanssa jokin abstrakti kokonaisuus, kuten lähitulevaisuudessa siintävä harjoittelu- tai opinnäytetyöseminaari. Vertaistuutoroinnilla on etunaan se, että ohjaaja edustaa samaa kulttuuria kuin ohjattavakin. Kun molemmat puhuvat samaa kieltä, on ohjaajan mahdollista päästä lähemmäksi ohjattaviaan kuin jos ohjaajana olisi opettajakunnan edustaja. (Lehtinen & Jokinen 1996, 106.)

2 Kokemustuutoroinnin tavoitteet ja tehtävät Oamkissa ohjauksen tavoitteena on aina tukea opiskelijaa opintojen etenemisessä ja opiskeluhyvinvoinnissa. Ohjaus tapahtuu voimaannuttavasti ja rohkaisevasti. Kokemustuutorointi pohjautuu perus- tai kansainväliseen vertaisohjaukseen ja sisältää niiden yleiset tavoitteet. Tämän oppaan tarkoitus on antaa lisää näkökulmaa jatkotuutorointiin. Kokemustuutoroinnissa on kolme pääaluetta: opiskelun ja opintojen edistymisen tukeminen, opiskeluajan opintojen kriittiset vaiheet ja muu kokemusta hyödyntävä vertaisohjaus. (Kallinen et al., 2006, s ) Kokemustuutoroinnin kohteena voi olla myös vanhempi opiskelija, ei pelkästään uusi, vasta-aloittanut. Kokemustuutori tuntee Oamkin toimintaa ja sen eri toimijoita, ja osaa ohjata tukea tarvitsevan opiskelijan oikean ihmisen luo. Kokemustuutoria voisi verrata myös sosiaali- ja terveysjärjestöjen kokemuskouluttajiin, jotka kouluttavat Sote-alan opiskelijoita jostain ihmiselämän erityisyydestä ja omasta kokemusmaailmastaan. Tavoitteena kokemustuutoroinnilla on paikata opiskelijoiden tuen ja ohjauksen tarpeita myös myöhemmillä vuosilla. Eri koulutusaloilla löytyy ns. pullonkaulakursseja, joilla tarkoitetaan vaikeita opintojaksoja, joissa useilla opiskelijoilla voi olla vaikeuksia päästä lävitse. Myös harjoittelut, erilaiset projektiopinnot ja opinnäytetyö voidaan koeta ylitsepääsemättömiksi ja vaikeasti hahmotettaviksi kokonaisuuksiksi, ja näissä ne kertaalleen jo kokenut opiskelija voi olla hyvin suureksi avuksi. Kokemustuutoroinnin tarvetta Oamkissa on kartoitettu keväällä ja syksyllä 2010 opintojen ohjaajien kautta. Kartoitus toteutettiin haastattelemalla Oulun yksiköiden (tekniikka, liiketalous, sosiaali- ja terveysala, kulttuurialan) opintojen ohjaajia. Opintojen ohjaajilta tiedusteltiin heidän yksiköissä ilmeneviä opiskeluajan solmukohtia. Tehdyssä kartoituksessa selvisi, että opiskelijat tarvitsevat tuutorointia ainakin seuraavissa kohdissa: - Siirto-opiskelijoiden orientoituminen - Erillisellä opiskeluoikeudella opiskelevat (ns. tutkinnon viimeistelijät) - Opinnäytetyö, projektit - Vaihdossa käyminen - Degree-opiskelijoiden kotiuttaminen - Välivuoden jälkeinen jatkaminen - Vaikeat opintojaksot, pullonkaulakurssit, jotka saattavat viivästyttää opintoja, esim. ruotsi, matematiikka, tietotekniikka, laskentatoimi, lääkelaskenta Kokemustuutoroinnin muodot ja menetelmät Kokemustuutorit toimivat yhdessä muiden perus- ja kansainvälisten tuutoreiden kanssa oman yksikön tuutorivastaavan, opiskelijakunnan koulutussihteerin ja opiskelijakunnan hallituksen tuutorivastaavan johtamana. Kokemustuutori voi tilanteesta riippuen toimia esimerkiksi opinnäytetyö-, kieli-, lääkelasku-, kulttuuri-, liikunta-, Kela-asioiden tai vaikka elämäntapatuutorina. Menetelminä kokemustuutoroinnissa voi käyttää samoja keinoja kuin perus- tai kansainvälisessä tuutoroinnissa, kuten yksilö- ja ryhmänohjausta. Lisäksi kokemustuutori voi

3 tarttua aivan uudenlaisiin keinoihin. Opinto- ja lukupiirit, erilaiset työpajat sekä nettifoorumit voisivat toimia muutamana esimerkkinä. Esimerkkinä erilaisia toimintatapoja: Opinnäyteryhmä - vetää opinnäytetyön tehnyt tuutori - rakenne: Info perustietoa opinnäytetyöstä: ennen opinnäytetyöpaikan hakemista, mikä on opinnäytetyö, mitä opinnäytetyö merkitsee, muotoseikat Aloitus työ vauhtiin: tarkistus, että kaikilla paikka onko selvillä mitä tulee tehdä Keskivaiheen seuranta: sähköpostilla yhteydessä tuutoriin vaikeiden asioiden hoidossa Harjoitteluinfo - Vetää harjoittelun käynyt tuutori - Rakenne: Info perustietoa harjoittelusta: ennen harjoitteluun menoa mitä harjoittelussa odotetaan opiskelijalta mitä harjoittelu merkitsee opinnoille Vaihto tukiryhmä - Nettiblogi - Kirjoittaa vaihdossa käyneet tuutorit, tai kokemustuutori yhteistyössä kansainvälisten tuutoreiden kanssa - Rakenne: Maakohtaisia esittelyjä ja kokemuksia Oamkin omista vaihtopaikoista: mitä kyseisessä maassa tulee ottaa huomioon millaista on opiskelu millaista on vapaa-aika Yleinen tietopaketti vaihtoon lähtijöille: mitä asioita tulee hoitaa ennen vaihtoa Tukihenkilöitä ja tietoa vaihdosta palaaville: keneen voi ottaa yhteyttä kouluun palaamisen helpottamiksi omassa yksikössä mitä asioita tulee hoitaa vaihdosta palattua Suuntautumisvaihtoehtoinfot - Vetää eri suuntautumistaustaiset tuutorit - Rakenne: Kyselypäivystys opiskelijat kokoontuvat tilaan, jossa heiltä voi kysellä suuntautumisvaihtoehdosta kahvikupin äärellä Paluu opintoihin tukiryhmä - Välivuoden jälkeen palaaville - Vetää sen vuoden opiskelijatuutori, jolle välivuoden pitänyt palaa tai välivuoden pitänyt tuutori - Rakenne: Katsaus tilanteeseen: mihin vaiheeseen opinnot jäi mistä jatketaan sähköpostin/tunnusten toimiminen uuden pienryhmän löytäminen Seuranta: tuutori kyselee kerran/kaksi syksyssä miten opinnot on lähtenyt sujumaan Opintopiirit (Study Group Oamkissa) - Käytetään oppimisen ja ryhmäytymisen tukena aloittaville opiskelijoille - Noin 4-6 opiskelijan ryhmiä - Myöhemmissä vaiheissa opintoja opintopiirejä tukee aihetta tunteva kokemustuutori - Esim. vaikeisiin aineisiin keskittyviä opintopiirejä - Lisää tietoa Liitteessä 3 Opintopiirit keinona löytää uusia ratkaisuja Keskeltä kelkkaan tukiryhmä - Vetää siirto-opiskelijana aloittanut tuutori + Oulua tunteva tuutori - Rakenne: Perehdytys: Ouluun tutustuminen, jos vieraalta paikkakunnalta kouluun tutustuminen opintojen hyväksilukeminen opintosuunnitelman tekeminen pienryhmän löytäminen Seuranta: sähköpostilla onko ryhmäytynyt muihin tukiryhmiin tutustuttaminen Valmentavat kurssit / valmennuskurssit - Suunnattu uusille, korkeakouluun hakeville opiskelijoille - Auttaa motivoitumaan jo ennakkoon opintoihin ja helpottaa aloittamaan ammatillisen kasvun jo varhaisessa vaiheessa.

4 Mitä saan kokemustuutoroinnista? Lisää kokemusta! Kokemustuutori on tärkeä osa ammattikorkeakoulua. Toimit vertaisohjaajana ja aktiivisena oamkilaisena, ja yleisesti hyödyllisenä oppijana sinun katsotaan kerryttävän omaa osaamistasi eteenpäin. Toimittuasi vähintään kaksi vuotta tuutorina, olet oikeutettu hakemaan opintojaksoa Y00039F Laaja vertaisohjaus, joka korvaa mahdollisen aikaisemman tuutoriopintojakson, ja on neljän opintopisteen laajuinen. Opintojakson sisältö: Laajaan vertaisohjaukseen osallistuva opiskelija osaa toimia erilaisissa vuorovaikutus-, esiintymis- ja ryhmänohjaustilanteissa. Hän osaa organisoida vertaisohjaukseen liittyviä asioita ja suunnitella ajankäyttöään. Hän osaa analysoida vertaistensa avuntarpeita. Opiskelija ymmärtää opiskelukyvyn käsitteen osana opiskelijoiden vertaisohjausta. Arviointimenetelmät: Tuutorin perus- tai kansainväliseen koulutukseen osallistuminen. Vaihtoehtoisesti vertaisohjauksen osaamisen syventäminen joko a) tuutoroimalla kahden tai useamman lukuvuoden ajan tai b) osallistumalla liikuntatuutorikoulutukseen ja toimimalla yhtenä vuonna lisäksi myös liikuntatuutorina. Oman yksikön tuutorikokouksiin osallistuminen sekä oppimispäiväkirja ja raportti tuutoritoiminnasta. Kirjallisuus: Tuutorin käsikirja, International tutor's guide, Kokemustuutorin opas Yhteystietoja, vinkkejä ja linkkejä Linkkejä: Kokemuskouluttajista: Opintopiirilinkkejä: Liite 1 Opintopiirit keinona löytää uusia ratkaisuja Liite 2 Mitä opettajatuutorit tekevät toisena, kolmantena ja neljäntenä vuonna? Liite 3 Study Group opiskelijan opas (erillinen)

5 Liite 1 Opintopiirit keinona löytää uusia ratkaisuja Opintopiiri-käsitteellä ei ole mitään tiettyä vakiintunutta merkitystä, vaan sitä käytetään kuvaamaan mitä erilaisimpia ryhmiä. Opintopiirin voi määritellä esimerkiksi "vapaaehtoiseen jäsenyyteen perustuvaksi työyhteisöksi, jonka toiminnan tarkoituksena on jäsenten opintarpeen tyydyttäminen edeltäpäin laaditun ja hyväksytyn opintosuunnitelman mukaan" (Ryhmätyön käyttö koulutuksessa 1987, 178). OPISKELIJALÄHTÖISYYS Erotukseksi opettajan johdolla toteutuvasta ryhmätyöskentelystä opintopiiritoiminta on opiskelijalähtöisempää. Opintopiirin lähtökohtana on opiskelijoissa syntyvä halu muodostaa ryhmä, jossa opiskellaan omien toiveiden ja intressien pohjalta. On tärkeää, että jokainen opintopiirissä sitoutuu ryhmän tavoitteisiin ja on todellakin innostunut asiasta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opiskelija itse omatoimisesti hakeutuu piiriin. Toiminnan tulisi olla mahdollisimman vähän opiskelun kannalta valmiiksi organisoitua. Opintopiirin ideaan ei kuulu pakollisuus. VAIHTOEHTOINEN TAPA OPISKELLA Opintopiirin yhtenä tärkeänä tehtävänä on tarjota vaihtoehtoinen tapa opiskella. Korkeakouluopiskelu on osin koulumaista, mihin kaikki opiskelijat eivät ole täysin tyytyväisiä. Kaivataan akateemista ajatuksen ja toiminnan vapautta, innoitusta ja keskustelukulttuuria. Rentolan (1995) mukaan akateeminen vapaus merkitsee opiskelijoille enimmäkseen opintokokonaisuuksien valinnan mahdollisuutta, sekä myös vapautta valita ja neuvotella opintojakson suoritustavoista. Opiskelijat haluaisivat valita omiin tutkintoihinsa yksilöllisempiä kokonaisuuksia ja ottaa enemmän vastuuta omista opinnoistaan. (Rentola 1995, 68-69, 75.) Opintopiirit tarjoaisivatkin korkeakoululle hyvän mahdollisuuden monipuolistaa opetustarjontaansa ja lisätä opintojen valinnaisuutta. AKTIIVISUUS Korkeakoulujen opetussuunnitelmat ovat vapaasti valittavista opinnoista huolimatta pitkälle valmiiksi ylhäältäpäin valmiiksi suunniteltuja. Opintopiirit mahdollistavat opiskelijoiden omien ideoiden ja intressien huomioimisen. Parhaassa tapauksessa opintopiirit saattavat jopa synnyttää joitakin aidosti uusia ja tärkeitä näkökulmia ja innovaatioita alalla, soveltavan tieteen käyttötapoihin ja työelämään. SUUNNITTELU Opintopiiriä järjestettäessä tulisi kiinnittää erityistä huomiota toiminnan etukäteissuunnitteluun. Vaikka ryhmän tehtävä toki selkeytyy toiminnan kuluessa, on opintopiirin alkuunpanijalla oltava selkeä visio esim. ryhmän konkreettisesta tuotoksesta ja aikataulusta. Toisaalta jokaisen ryhmään tulijan on tehtävä itselleen selväksi se, miten paljon ja millaista työskentelyä opintopiirissä odotetaan. Jokaisen olisi hyvä esittää itselleen kysymys: "Olenko todella valmis antamaan ryhmälle sen tarvitseman ajan ja panostuksen?" Erittäin oleellinen on lisäksi kysymys "Olenko todella kiinnostunut opintopiirin aiheesta?" TARVITAANKO RYHMÄLLE OHJAAJA?

6 Periaatteessa opintopiiri tarkoittaa opiskelijoista koostuvaa ryhmää, joka itsenäisesti perehtyy valitsemaansa aiheeseen. Opiskelijoiden niin halutessa piirillä voi kuitenkin olla kokemustuutori, ja esimerkiksi muu vanhempi opiskelija, jatko-opiskelija tai opettaja, joka on itse kiinnostunut käsiteltävästä aiheesta. EI JOHTAJAA - RYHMÄN ITSEOHJAUTUVUUS Opintoryhmässä, josta puuttuu opettaja, käsitellään ja päätetään opiskeluun liittyvät asiat yhdessä. Kuten yksilön oppimisen, voidaan ryhmänkin oppimisen sanoa olevan itseohjautuvaa. (Ryhmä toimii ja oppii 1996, 32.) Kun ryhmän jäsenet ovat omasta halustaan sitoutuneita ryhmän työskentelyyn ja tavoitteisiin, ei ryhmälle tarvita johtajaa valta- ja auktoriteettisuhteiden näkökulmasta katsottuna. JOHTAJA - MYÖNTEINEN JOHTAJUUS Johtajuuden myönteinen funktio ryhmän kannalta ei liity valtaan, vaan tehtävän suorittamiseen. Ryhmän johtajuus tehtävänä ja ryhmän johtaja henkilönä on hyvä selkeästi erottaa toisistaan. Ryhmällä ei välttämättä tarvitse olla nimettyä johtajaa, mutta johtajuus on kuitenkin kaikissa ryhmissä tapahtuva sosiaalinen ilmiö. Se on sosiaalinen funktio, joka ilmentää ryhmän suhdetta perustehtäväänsä. Johtajan nimeäminen voi toisaalta selkiinnyttää ryhmän suhdetta perustehtävään. Isoissa ryhmissä ryhmän sisäinen rakenne selkeytyy sekä työn suorittamisen organisointi tehostuu, kun johtaja nimetään. Kun ryhmän jokainen jäsen sitoutuu tehtävään, toteutuu johtajuus myönteisellä tavalla kaikkien ryhmäläisten kautta. (Soini 1995, 85, 95.) Pääasiallinen lähde:

7 Liite 2 Mitä opettajatuutorit tekevät toisena, kolmantena ja neljäntenä vuonna? OPETTAJATUUTOROINTI TOISENA OPISKELUVUOTENA OPETTAJATUUTOROINNIN TEHTÄVÄT KÄYTÄNNÖN TOIMENPITEET TOTEUTUSTAPA JA AJANKOHTA Infotilaisuus Ajankohtaisista asioista tiedottaminen. Ensimmäisen ja kolmannen jakson alussa. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman ja urasuunnitelman ohjaus Henkilökohtaiset ohjauskeskustelut Ammatillisen kasvun ohjaus Alumnien vierailut Yritysvierailut Opintojen etenemisen seuranta Urasuunnitelman ja HOPSin päivitys Valintojen ohjaus. Siirto-opiskelijoiden ohjaus Henkilökohtainen keskustelu opiskelijan kanssa urasuunnitelman ja hopsin pohjalta. Keskustelussa tarkistetaan opiskelijan opintojen edistyminen ja keskustellaan mahdollisten rästien suorittamisesta keväällä ja kesällä. Käydään läpi tulevan lukuvuoden suunnitelmat HOPS:sta Ryhmän kiinnostuksen mukaan kutsutaan alumni/-eja kertomaan työstään. Ppettajatuutori keskustelee ryhmän kanssa mahdollisuudesta vierailla joissakin yrityksissä ja pyrkii järjestämään vierailun Raportit Asiosta tai ehopsista. Lukukauden alussa opettajatuutori käy läpi ryhmänsä opintojen etenemisen ja ottaa yhteyttä niihin opiskelijoihin joilla ei ole kertynyt riittävästi opintopisteitä. Yhteydenotossa voi muistuttaa, että Kela tarkistaa opintojen edistymisen lokakuun alussa ja että syyskuun aikana ehtii saada rästejä suoritettua. Ryhmä- ja/tai yksilöohjaus Toisen jakson alussa Kolmannessa tai neljännessä jaksossa Erikseen sovittuna ajankohtana Erikseen sovittuna ajankohtana Neljännen jakson alussa OPETTAJATUUTOROINTI KOLMANTENA OPISKELUVUOTENA OPETTAJATUUTOROINNIN TEHTÄVÄT SISÄLTÖ TOTEUTUSTAPA JA AJANKOHTA Infotilaisuudet Ajankohtaisista asioista tiedottaminen. Ryhmätapaamiset Ensimmäisen ja kolmannen jakson alussa. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman ja urasuunnitelman ohjaus Urasuunnitelman ja ehopsin päivitys Valintojen ohjaus. Siirto-opiskelijoiden ohjaus Ryhmä- ja/tai yksilöohjaus Toisen jakson alussa

8 Henkilökohtaiset ohjauskeskustelut. Ammatillisen kasvun ohjaus Alumnien vierailut Yritysvierailut Opintojen etenemisen seuranta Henkilökohtainen keskustelu opiskelijan kanssa urasuunnitelman ja hopsin pohjalta. Keskustelussa tarkistetaan opiskelijanopintojen edistyminen ja keskustellaan mahdollisten rästien suorittamisesta keväällä ja kesällä. Käydään läpi tulevan lukuvuoden suunnitelmat (esim. vapaasti valittavat opinnot) HOPS:sta ja kannustetaan opiskelijaa suorittamaan tutkintonsa loppuun norminmukaisessa suoritusajassa). Ryhmän kiinnostuksen mukaan kutsutaan alumni/-eja kertomaan työstään. Ryhmä miettii opettajatuutorin kanssa etukäteen kysymyksiä alumnille. Opettajatuutori keskustelee ryhmän kanssa mahdollisuudesta vierailla joissakin yrityksissä ja ryhmän kiinnostuksen pohjalta opettaja pyrkii järjestämään vierailun Raportit Asiosta tai ehopsista. Lukukauden alussa opettajatuutori käy läpi ryhmänsä opintojen etenemisen ja Kolmannen tai neljännen jaksossa Erikseen sovittuna ajankohtana. Erikseen sovittuna ajankohtana. Neljännen jakson alussa OPETTAJATUUTOROINTI NELJÄNTENÄ OPISKELUVUOTENA OPETTAJATUUTOROINNIN TEHTÄVÄT SISÄLTÖ TOTEUTUSTAPA JA AJANKOHTA Infotilaisuudet Ajankohtaisista asioista tiedottaminen. Ryhmätapaamiset Ensimmäisen ja kolmannen jakson alussa. Yritysvierailut Alumnien vierailut Työelämäpäivä Henkilökohtaiset ohjauskeskustelut Ammatillisen kasvun ohjaus 2. jaksossa opettajatuutori keskustelee ryhmän kanssa mahdollisuudesta vierailla joissakin yrityksissä ja ryhmän kiinnostuksen pohjalta opettaja pyrkii järjestämään vierailun 3. jaksossa ryhmän kiinnostuksen mukaan kutsutaan alumni/-eja kertomaan työstään. Ryhmä miettii opettajatuutorin kanssa etukäteen kysymyksiä alumnille. Opettajatuutori informoi ryhmäänsä mahdollisista työelämää esittelevistä tapahtumista esim. työelämäpäivä. Henkilökohtainen keskustelu opiskelijan kanssa urasuunnitelman ja hopsin pohjalta. Keskustelussa tarkistetaan opiskelijan opintojen edistyminen ja keskustellaan mahdollisten rästien suorittamisesta keväällä ja kesällä Käydään läpi tulevan lukuvuoden Erikseen sovittuna ajankohtana. Erikseen sovittuna ajankohtana. Erikseen sovittuna ajankohtana. Kolmannessa tai neljännessä jaksossa

9 Opintojen etenemisen seuranta suunnitelmat (esim. vapaasti valittavat opinnot) HOPSsta ja kannustetaan opiskelijaa suorittamaan tutkintonsa loppuun norminmukaisessa suoritusajassa). Siirto-opiskelijoiden ohjaus. Raportit Asiosta tai ehopsista. Lukukauden alussa opettajatuutori käy läpi ryhmänsä opintojen etenemisen ja ottaa yhteyttä niihin opiskelijoihin joilla ei ole kertynyt riittävästi opintopisteitä. Yhteydenotossa voi muistuttaa, että Kela tarkistaa opintojen edistymisen lokakuun alussa ja että syyskuun aikana ehtii saada rästejä suoritettua. Neljännen jakson alussa OPETTAJATUUTOROINTI JA VALMISTUVAN OPISKELIJAN OHJAUS OPETTAJATUUTOROINNIN TEHTÄVÄT SISÄLTÖ TOTEUTUSTAPA JA AJANKOHTA Infotilaisuudet Ajankohtaisista asioista tiedottaminen. Ryhmätapaamiset Ensimmäisen ja kolmannen jakson alussa. Valmistuvan opiskelijan ohjaus Valmistumiseen liittyvät käytännön Jatko-opinnot Työelämään hakeutuminen Henkilökohtaiset ohjauskeskustelut Opintojen etenemisen seuranta asiat esim. tutkintotodistusanomus. Opettajatuutori järjestää opiskelijoiden kiinnostuksesta riippuen ryhmätapaamisen, jonka aiheena on ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ja/tai jatko-opiskelumahdollisuudet yliopistossa esim. Oulun yliopisto. Opettajatuutori informoi ryhmäänsä mahdollisista työelämää esittelevistä tapahtumista esim. työelämäpäivä. Henkilökohtainen keskustelu opiskelijan kanssa urasuunnitelman ja hopsin pohjalta. Keskustelussa tarkistetaan opiskelijan opintojen edistyminen ja keskustellaan mahdollisten rästien suorittamisesta esim. VirtuaaliAMKin kautta. Käydään läpi tulevan lukuvuoden suunnitelmat HOPS:sta ja kannustetaan opiskelijaa suorittamaan tutkintonsa loppuun norminmukaisessa suoritusajassa. Raportit Asiosta tai ehopsista. Lukukauden alussa opettajatuutori käy läpi ryhmänsä opintojen etenemisen ja ottaa yhteyttä niihin opiskelijoihin joilla ei ole kertynyt riittävästi opintopisteitä. Yhteydenotossa voi muistuttaa jäljellä olevasta opiskeluoikeusajasta. Lukuvuoden alussa erikseen sovittuna ajankohtana erikseen sovittuna ajankohtana 1. ja 2. jaksossa Syyslukukauden alussa

10