Oikeita töitä. Vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisen toimivia käytäntöjä Ruotsista, Tanskasta, Virosta ja Suomesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oikeita töitä. Vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisen toimivia käytäntöjä Ruotsista, Tanskasta, Virosta ja Suomesta"

Transkriptio

1 Oikeita töitä Vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisen toimivia käytäntöjä Ruotsista, Tanskasta, Virosta ja Suomesta Toimittaneet: Anna Idström, Marko Stenroos ja Minna Uimonen

2

3 Oikeita töitä Vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisen toimivia käytäntöjä Ruotsista, Tanskasta, Virosta ja Suomesta

4 Julkaisija: Asumispalvelusäätiö ASPA Viljatie 4 A, Helsinki ASPA-julkaisuja 1/2013 ISBN (sid.) ISBN (pdf) ISSN (painettu) ISSN (pdf) Toimittajat: Anna Idström Marko Stenroos Minna Uimonen Taitto ja graafinen suunnittelu: Samuli Sirkiä Solver Palvelut Oy KOUVOLA

5 Sisällysluettelo Johdanto... 5 Anna Idström ja Marko Stenroos RUOTSI Ruotsin tietolaatikko Emil Erdtman Ruotsin työvoimavirasto kehoittaa työnantajia näkemään kaikkien vahvuudet Riitta-Leena Karlsson OpenEyes: Urapolkuja vammaisille nuorille yhteistyössä yritysten kanssa Lars Ahlenius Vammaisten työllistymiskokemuksia ruotsalaisissa kunnissa Emil Erdtman ja Anne Sjöberg TANSKA Oikeita töitä McDonald sissa Annika Borbye Larsin tarina Mikael Hasle Vammaisten työllistyminen yhteiskunnallisiin yrityksiin Tanskassa Anne Sandbeck Esimerkki yhteiskunnallisesta yrityksestä: Huset Venture Inger Steen Moeller Tietotekninen innovaatio lukihäiriöisten työkykyä tukemassa Kaj Andersen

6 VIRO Viron tietolaatikko Meelis Joost Vammaiset ja yrittäjyys Virossa Leonora Kraus Kehitysvammaisten työllistymismahdollisuuksia virolaisella maaseudulla Krislin Padjus Töiden löytämisen tukimuotoja Astangun ammatillisen kuntoutuksen keskuksen opiskelijoille Ulvi Mölder SUOMI Työnantajan palveluohjaus: Uusi lähestymistapa kuntoutujien työllistymisen edistämiseen Kaarina Latostenmaa ja Nina Aarola Hyvin suunniteltu kurssi voi edistää mielenterveyskuntoutujan työnsaantia Kirsi Koskimäki ASPAn työn tuki -malli Sirpa Paukkeri-Reyes Vastuullisten yritysten ja vammaisjärjestöjen verkostot työnvälitysyhteistyössä Sisäänheitto työelämään! -projektissa Liisa-Maija Verainen Työtä koko elämä: Vammaisten työllistymisen historiaa Tuula Vuolle-Selki KOKEMUSASIANTUNTIJAT Pohdintoja autismin kirjon aikuisten työllistymisongelmista Suomessa Heta Pukki, kokemusasiantuntija Tabuja työllistymisestä Milla Ilonen, kokemusasiantuntija Kirjoittajat

7 Johdanto Anna Idström ja Marko Stenroos Vammaisten työllistymisestä: Onnistumisia ja haasteita Vammaisten työttömyysluvut ovat korkeita verrattuna muuhun väestöön, eikä vammaisen työnhakijan ole helppoa saada töitä Tämä on yleinen toteamus puhuttaessa vammaisten ihmisten työttömyydestä, ja osittain se onkin totta. Vammaisten ihmisten työllistymisessä on haasteita, mutta pääseminen avoimille työmarkkinoille ja jopa nauttimaan normaalista palkkasuhteesta ei kuitenkaan ole mahdotonta. Tässä kirjassa olemme halunneet keskittyä nimenomaan näihin onnistuneisiin työllistymistarinoihin. Olemme halunneet kertoa, miten yksittäiset henkilöt Ruotsissa, Tanskassa, Virossa ja Suomessa ovat työllistyneet. Mitkä toimenpiteet, asenteet tai valtion tukimuodot ovat vaikuttaneet siihen, että työllistyminen on mahdollistunut. Kirja on tarkoitettu kannustavana esimerkkinä vammaisille henkilöille, vammaisten ja osatyökykyisten työllisyysasioiden parissa toimiville sekä myös virkamiehille, jotka työskentelevät näiden asioiden kanssa. Johdantokappaleen viimeisessä osassa kerrotaan, miten kirjan materiaali on koostettu. Huomioitavaa kuitenkin jo tässä kohtaa on, että kirja rakentuu tosielämän kertomuksista ja alan ammattilaisten näkemyksistä. Kaarina Latostenmaa ja Niina Aarola esittelevät tässä kirjassa Työnantajan palveluohjauksen mallin. He ovat suunnanneet katseensa vammaisen henkilön työvalmiuksista kohti työnantajan näkökulmaa. Näkökulman laajentaminen vammaisen henkilön työnvalmiuksista kohti työnantajan näkökulmaa on luonteva osa prosessia, jolla vammaisten ihmisten työllisyysmahdollisuuksia parannetaan. Tämä ei tarkoita sitä, ettei vammaisten valmiuksia kehittäviä toimenpiteitä tarvittaisi päinvastoin. Mutta tämä osittain kertoo siitä, että työvalmiuksia tukevia malleja on jo kehitetty usean vuosikymmenen ajan, ja ollaan tultu siihen vaiheeseen, missä näkökulmaa on laajennettava. On otettava huomioon yhteiskunnan yleiset asenteet ja myös vammaisten lasten vanhempien rooli, jotta heillä olisi työkaluja opettaa lapsensa aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi jo varhaisnuoruudesta lähtien. Ruotsalainen Lars Ahlenius sekä suomalainen Milla Ilonen painottavat, että 5

8 Johdanto vammaista lasta ei tule kasvattaa pumpulissa, vaan heille on opetettava pienestä pitäen osallisuuden aakkosia. Tätä myöten kehittyy myös osallistuvan aikuisen (työ)identiteetti. Virossa toimivat Astangun ammatillisen kuntoutuksen keskus ja Agrenska-säätiö ovat kiinnittäneet työvalmennuksissaan huomiota myös lasten ja nuorten lähipiiriin ja pyrkivät näin varmistamaan yksilön tuetun siirtymisen työelämään. Myös erilaisten vammaisten työllisyyttä tukevien projektien ja toimien rahoittajat ovat kiinnittäneet huomiota mallien hyödynnettävyyteen. Nykyisellään uusia työllisyyttä tukevia malleja kehitettäessä painotetaan mallin juurruttamista ja levittämistä pysyviin rakenteisiin. Tämä erityisesti siksi, että hyvät kehitetyt mallit ovat saattaneet jäädä ainoastaan kehittäjäorganisaation hyödynnettäväksi. Tähän mallien leivittämiseen ja juurruttamiseen on myös tämä kirja suunnattu. Vammaisten työllistymisessä avoimille työmarkkinoille on haasteensa. Kyse on kokonaisuudesta, jossa kaikkien palasien on loksahdettava kohdalleen. Vammaisen työvalmiudet on oltava sellaiset, että työnantaja-työntekijä vastavuoroisuus täyttyy; tekijä saa palkkansa ja työnantaja hyödyllisen työpanoksen. Myös yhteiskunnallisten rakenteiden, eri tukimuotojen on oltava kohdillaan ja tuettava vammaisten työllisyyttä niissä tapauksissa kun puhutaan osatyökykyisyydestä 1 tai erityistoimenpiteistä, joilla mahdollistetaan vammaisen henkilön työnteon edellytykset, kuten esimerkiksi esteetön pääsy työpisteeseen. Työtoverien asenteiden on myös oltava kohdallaan, sillä vammainen työtoveri saattaa herättää ihmetystä ja joskus jopa pelkoa. Työyhteisön monimuotoisuus on kuitenkin työyhteisöä ja työnantajaa hyödyttävä ja ilmapiiriä parantava tosiasia. Puhutaan siis niin vammaisten ihmisten, heidän perheidensä ja koko yhteiskunnan asennemuutoksesta. Näistä palasista koostuvat onnistuneet työllistymispolut, joista tässä kirjassa kerromme. Mitä olemme oppineet? Käsillä olevassa kirjassa on kyse menestymisestä. Vammaisten työllisyyskysymyksiin perehtyneet asiantuntijat valottavat näköalojaan tapauksiin, 1 Osatyökykyisyys-termin määrittely on haasteellista. Termi on tullut korvaamaan aikaisemman vajaakuntoisuuden termin vähemmän leimaavana. Vammainen ihminen saattaa kuitenkin olla täysin työkykyinen siinä tehtävässä, jossa hän toimii. 6

9 joissa vammaisten työllistymisessä on onnistuttu. Onnistumiset kumpuavat hyvin erilaisista lähtökohdista ja artikkeleissa kiinnitetään huomiota erilaisiin onnistumisen keinoihin, mutta tapauksilla on yhteisiäkin piirteitä, joita tutkiskelemme seuraavaksi. Kokoelma käsittelee neljän maan lisäksi erilaisia vammaisryhmiä: sekä onnettomuuksissa vammautuneita että syntymästään saakka liikuntarajoitteisia ihmisiä, kehitysvammaisia, autismin kirjoon kuuluvia henkilöitä, mielenterveyskuntoutujia, aivovammaisia, näkö- ja kuulovammaisia. Kaikille yhteistä näyttäisi olevan tarve työn yksilölliseen räätälöintiin ainakin aluksi ja se, että kyse on pitkälti oikean työn ja oikean henkilön yhdistämisestä kuten sovitettaessa palaa palapeliin. Moni vammainen on nimittäin erittäin hyvä siinä työssä, johon pystyy osatyökykyisyys koskee vain tiettyjä työtehtäviä. Tämä tekee vammaisten työllistämispyrkimyksestä kaksin verroin kannatettavampaa. Mikä toimii näille ryhmille, auttanee tulevaisuudessa myös muita keskimääräistä vaikeammin työllistyviä: yksinhuoltajaäitejä, omaishoitajia, migreenistä tai vastaavista elämää rajoittavista sairauksista kärsiviä henkilöitä ja muita, joilla on toimintarajoitteita. Muottiin sopimattomia on monia, ja heitä yhdistää halu tehdä työtä. Mitkä tekijät voivat auttaa vammaista työnsaannissa? 1. Perheet ja tukiverkostot Perheillä ja muilla vammaisen elämään liittyvillä ihmisillä on suuri merkitys vammaisen työllistymiselle. Kuten kuka tahansa muukin ihminen, vammainen orientoituu lapsesta asti tietynlaiseen elämään: ehkä luomaan uraa ja priorisoimaan menestystä elämässä, tai mahdollisesti puuhastelemaan päivätoiminnassa, tai kenties syrjäytymään kaikesta yhteiskunnallisesta toiminnasta, tuntemaan itsensä kyvyttömäksi osallistua ja etsimään elämänsisältöä muualta. On täysin olennaista, että vanhemmat kannustavat vammaista pyrkimään elämässä eteenpäin mahdollisuuksiensa mukaan. Tästä kasvaa oikea asenne työnhakuun. Virossa tämä on oivallettu kirkkaasti. Astangun koulutuskeskus muodostaa vammaisen opiskelijan ympärille verkoston hänen perheestään ja ystävistään, kuten myös kotipaikkakunnan työllisyys- ja sosiaaliviranomaisista. Samaten Agrenska-säätiön lähtökohtana on perhe. Ottaen huomioon Viron historiallisen kehityksen vammaisten työllistymisessä, heillä olisi mahdollisuus hypätä yli Suomessakin pitkään vallalla olleen työkeskus-ajattelumallin ja samanaikaisesti kiinnittää huomiota 7

10 Johdanto sekä vammaisten asunto-olojen parantamiseen tavallisessa asuntokannassa kuin tavoitteeseen työllistyä avoimille työmarkkinoille. Myös ruotsalainen Lars Ahlenius sanoo: Vammaisen nuoren vanhemmat tekevät karhunpalveluksen lapsilleen lellitellessään heitä. Hemmottelun sijaan nuorille pitäisi näyttää, millaisia asioita he voivat saavuttaa, ja asettaa heille realistiset tavoitteet ja odotukset. 2. Kulttuurinen konteksti Kulttuurinen, historiallinen ja yhteiskunnallinen konteksti vaikuttaa vammaisten työnsaantiin. Vertailussa on ilmennyt, että jokin paikallisesti erittäin hyvin toimiva ratkaisu ei ota ilmaa siipien alle toisaalla, syynä voi olla juuri kulttuurinen ja historiallinen konteksti. Samaan aikaan tämä toisentyyppinen ympäristö on luonut hedelmällisen maaperän aivan erilaisille oivalluksille, joista taas muualla voidaan ottaa oppia. Tanskassa kukoistaa useita vammaisten perustamia ja omistamia yrityksiä, sekä sellaisia järjestöluonteisten tahojen perustamia sosiaalisia yrityksiä, jotka työllistävät vammaisia. Miksi vammaisten yrittäjyys ei suju samalla tavalla esimerkiksi Virossa? Tätä pohtii Leonora Kraus, joka toteaa, että Viron asenneilmapiirissä on takapajuisuutta, mutta myös lainsäädäntö rajoittaa mahdollisuuksia. Toisaalta Kraus mainitsee päinvastaisiakin esimerkkejä, kuten puutyöyritys Sakadak: tarpeeksi kovalla sisulla varustettu liikuntavammainen mies pyörittää yritystä, joka työllistää useammankin vammaisen. Leonora Kraus kiinnittää huomiota myös vammaisia työllistävän tahon tiimityöskentelyyn ja ennen kaikkea johtoon: hyvä johtaja saa organisaationsa toimimaan ja kannattamaan vaikeissakin olosuhteissa, mutta vähemmän lahjakkaan johtajan käsissä panostus valuu hukkaan ja toiminta loppuu vaikeiden aikojen koittaessa. Vaikka Virossa ei ole toistaiseksi muutamia poikkeuksia lukuunottamatta onnistunut Tanskan esimerkin mukainen sosiaalinen yrittäjyys, virolainen kulttuurikonteksti on tuottanut toisenlaista viisautta: perheen merkitys on ymmärretty täällä selkeämmin kuin muualla, ja tästä ymmärryksestä kumpuaa vammaisia työllistäviä ratkaisuja. 3. Pitkään työttömänä olleen työllistyminen tapahtuu vaiheittain Kirsi Koskimäki, Sirpa Paukkeri-Reyes ja Lars Ahlenius, joiden tarkastelun kohteena on mielenterveyskuntoutujia sekä muita kauan työelämästä poissa 8

11 olleita ihmisiä, tuovat esiin työhön paluun vaiheittaista luonnetta. Orientoituminen ja itsetunnon löytyminen voivat olla pitkiäkin prosesseja, joita täytyy käydä läpi ennen kuin vakavia vastoinkäymisiä kokenut ihminen on valmis ottamaan täyden vastuun omasta työstään. Työharjoittelu toimii usein pehmeänä laskuna työelämään. Sama näyttäisi pätevän vaikeavammaisiin työnhakijoihin. Agrenska-säätiön vaativuustasoltaan yhä haasteellisemmiksi etenevien työharjoittelujen kautta lopulta Tarton yliopiston genetiikan laitokselle työllistynyt kehitysvammainen siivooja on virolainen esimerkki tästä. Tapauksesta kertoo Krislin Padjus. Kuten myös Kirsi Koskimäki toteaa, tärkeää on ottaa pieniä askelia oikeaan suuntaan. 4. Työnantajien houkuttelu työllistämään vammaisia tiedon lisääminen Lihastautiliiton Sisäänheitto työelämään!, Satakunnan ammattikorkeakoulun Työnantajan palveluohjaus sekä Ruotsin työvoimaviranomaisten Se kraften! ovat erilaisia työnantajiin kohdistuvia vaikuttamiskeinoja, mutta tämän kirjan ulkopuolelle jää muitakin samantyyppisiä hienoja hankkeita. Esimerkiksi Lihastautiliiton hallinnoima vammaisjärjestöjen yhteishanke Reilu Rekrytointi -projekti edistää vammaisten työllistymistä. Hankkeessa vammaisjärjestöt, julkisen sektorin toimijat, yritykset ja työnhakijat yhdistävät voimansa ennakkoluulojen murtamiseksi. Hankkeen kotisivuilla 2 on erittäin tyylikkäästi toteutettuja videomuotoisia vammaisten ihmisten työhakemuksia. Näille lähestymistavoille yhteistä on verkostoituminen sosiaalisesta vastuunkantamisesta kiinnostuneiden yritysten kanssa sekä laajempaan tietoisuuteen pyrkivät julkisuuskampanjat, joilla halutaan vaikuttaa asenteisiin ja muuttaa vähitellen kulttuuria. Liisa-Maija Verainen toteaa kokemuksiinsa perustuen, että tärkeää työnantajan vakuuttamisessa on työnantajan ja työnhakijan kasvokkain tapahtuva kohtaaminen ja oikean tiedon antaminen. Ennakkoluulojen murtaminen luo edellytykset työsopimukseen pääsemiselle. Frederiksbergin McDonald sissa työskentelevästä Sebastianista kertova artikkeli tarjoaa tärkeän näkökulman työnantajan vastuuseen ja valtaan vammaisten työllistämisessä. McDonald s on tehnyt organisaatiotasolla linjauksen vammaisten ja ylipäänsä erilaisten ihmisten työllistämisestä eli 2 9

12 Johdanto monimuotoisuuden edistämisestä työpaikoilla. Koska tämä päätös on tehty johtoportaassa, käytännön tasolla muuan Sebastian Kööpenhaminasta sai oikean työpaikan. Tämä ei ole pikkujuttu vaan todellisuutta. Se vaikuttaa Sebastianin kohdalla koko elämään ja identiteettiin. Se vaikuttaa myös Sebastianin läheisten elämään ja niiden asiakkaiden elämään, jotka saavat Sebastianilta hyvää, iloista palvelua ravintolassa. Ei ole muita tapoja edetä kuin askel askeleelta, kokemus kerrallaan, kohti hyvää työelämää. Kotimaisen esimerkin tarjoaa Kehitysvammaliiton ja K-kauppiasliiton Monenlaisia tuloksentekijöitä -yhteisprojekti 3, jonka myötä K-kauppoihin on viime vuosien aikana työllistetty 13 kehitysvammaista. Hankkeen tulevaisuudentavoitteena on lisätä kehitysvammaisten työllistymisiä ja toimia hyvänä esimerkkinä muillekin yrityksille. 5. Monimuotoisuus on työyhteisön etu Nykyään työelämän monimuotoisuus 4 on monien huulilla. Työpaikoilla on huomattu, että henkilökunnan monimuotoisuus lisää työhyvinvointia ja viihtymistä työpaikalla, ja tätä kautta sillä on vaikutuksensa myös työn tuottavuuteen. Tätä trendiä sivutaan useissa artikkeleissa. Muun muassa Annika Borbye ja Liisa-Maija Verainen ottavat kantaa aiheeseen. 6. Vammaisjärjestöt Suomenkielisessä versiossa Tuula Vuolle-Selki näkee Suomessa merkittävinä edistysaskelina historiassa vammaisjärjestöjen perustamiset. Sama historia heijastuu päivänpolttavia työllisyyskysymyksiä valottavissa artikkeleissa: esimerkiksi Lihastautiliiton, Mielenterveyden keskusliiton sekä Handikappförbundenin joukkovoima ja osaaminen on taustalla useammassakin tässä kirjassa kuvatussa onnistumisessa. Tanskassa vammaisten omat yritykset, esimerkiksi Mikael Haslen kuvailema Huset Venture, kertovat omaa tarinaansa siitä, miten yhteen liittymällä voidaan saavuttaa sellaisia unelmia, jotka ovat yksittäiselle ihmiselle mahdottomia. Vain strategia on toinen yhteiskunnalliset yritykset ovat tanskalaisessa kulttuurikontekstissa elinvoimainen taloudellisesti ja eettisesti kestävä toimintamuoto Työ- ja elinkeinoministeriö on äskettäin julkaissut oppaan aihepiiristä otsikolla Monimuotoisuus työelämän mahdollisuus. Se löytyy ministeriön kotisivuilta: 10

13 7. Yhteiskunnallinen yrittäjyys Vammaisten omat kaupallisin perustein toimivat sosiaaliset yritykset ovat tätä päivää Tanskassa, ja Virossa ollaan tavoittelemassa samantyyppisiä mahdollisuuksia. Ruotsissa kuntien omistamat yhtiöt ovat merkittäviä vammaisten työllistäjiä. Suomessa kehitys on ollut suhteellisen hidasta, mutta samaan aikaan esimerkiksi näkövammaisilla hierojilla ja fysioterapeuteilla on jo pitkään ollut oma yrityksensä Aktivo 5, ja tämänkin kirjan toisella vammaisista kokemusasiantuntijoista, Heta Pukilla, on oma yritys 6. Mikä tekee tanskalaisen yhteiskunnan otolliseksi yrityksille kun taas Suomessa ja Virossa kyseinen toiminta näyttäisi olevan hyvinkin jähmeää? Vastaus tähän kysymykseen vaatisi oman tutkimuksensa. Miksi Oikeita töitä? Suomen Sosiaali- ja terveysministeriön vammaispoliittinen ohjelma VAM- PO on antanut asiakirjansa nimeksi Vahva pohja osallisuudelle ja yhdenvertaisuudelle. Työelämässä mukana oleminen ja palkan saaminen on mitä suurimmassa määrin osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Siksi pidämme tärkeänä, että käsissä oleva kirja valaisee esimerkeillään, miten vammaisen ihmisen palkkaaminen on onnistunut ja miten siitä on tullut kannattavaa. Pidämme työllisyyttä osallisuuden ja yhdenvertaisuuskysymyksen lisäksi oikeudenmukaisuuskysymyksenä. Olemme jättäneet kirjan ulkopuolelle erimuotoiset työkeskustoiminnat. Ymmärrämme toki, että niillä on paikkansa joidenkin vammaisten ihmisten elämässä, mutta pidämme tärkeänä päämääränä ja myös oikeudenmukaisena sitä, että tehdystä työstä maksetaan palkkaa. Räätälöimällä ja erilaisia työtä tukevia malleja hyödyntämällä vammaisten ihmisten on mahdollista siirtyä avotyökeskuksista palkkatyöhön, saada itselleen parempi taloudellinen asema sekä lisätä osallisuutta yhteiskunnan eri toimialueilla. Työnantajan näkökulmasta ottaa Kyvyt käyttöön 7 tai Se Kraften autspect.fi/yritys.htm 7 11

14 Johdanto Toivomme, että kirja herättää uusia ajatuksia. Vaikka läpi kirjan puhumme erilaisista malleista, tulee ihminen kuitenkin aina kohdata yksilönä. Mitään malleista ei voi käyttää suoraan sellaisenaan, vaan tarkoituksena on ollut antaa erilaisia kuvauksia siitä, miten voidaan toimia ja tehdä erilaisissa erilaisia ratkaisuja erilaisissa tilanteissa. Kirja on syntynyt Asumispalvelusäätiö ASPAn hallinnoiman Euroopan Sosiaalirahaston projektirahoituksen turvin. Projekti Face2Face Action for Employment aloitti toiminta maaliskuussa 2012 ja kesti kesäkuun loppuun Työllisyysmallien kerääminen tapahtui eri workshopeissa, joita järjestettiin Suomessa, Tanskassa ja Virossa. Ruotsissa löysimme yhteistyökumppanit paikallisten toimijoiden järjestämistä workshopeista. Eri maiden koordinaattorit ovat vapaaehtoistyönä avustaneet työllisyysmallien keräämisessä sekä kirjan sisällön tarkistamisessa. Ruotsissa koordinaattorina ovat toimineet Emil Erdtman ja Anne Sjöberg Handikappförbundenista, Tanskan koordinaattorina toimi Inger Steen Møller Huset Venturesta ja Viron koordinaattorina Meelis Joost Eesti Puuetega Inimeste Kodasta 8. Kirjan sisältö Esittelemme toimivaksi osoittautuneita ratkaisuja vammaisten työllistymiseen neljästä Itämeren maasta. Aloitamme Ruotsista, josta siirrymme kartalla vastapäivään Tanskan kautta Viroon ja lopuksi Suomeen. Artikkelit rakentuvat siten, että jokainen kirjoittaja antaa yhden tai useamman konkreettisen esimerkin henkilöstä, joka on siirtynyt työelämän ulkopuolelta palkkatyöhön (nimet mahdollisesti muutettu). Tämän henkilön tarina kerrotaan riittävän yksityiskohtaisesti, jotta lukija saa elävän käsityksen tapahtumien kulusta. Tapauskertomusten lisäksi jokainen artikkeli esittelee työllistämisen mallin, jonka esimerkkinä kyseinen tapaus toimii, ja jota voi soveltaa muidenkin vammaisten työnhakijoiden kohdalla. Ruotsin osuuden aloittaa Riitta-Leena Karlsson, joka luo katsauksen Ruotsin hallituksen lainsäädännöllisiin pyrkimyksiin vammaisten työllisyystilanteen kohentamiseksi sekä työvoimaviranomaisten Se kraften! -kampanjaan, jolla herätellään työnantajia huomaamaan vammaisissa piilevä työvoimapotentiaali. Teemaa jatkaa Lars Ahlenius, joka esittelee Tukholman kaupungin 8 EPIK Viron vammaisjärjestö 12

15 OpenEyes -projektin. Vammaisten työnsaantia hidastaa monesti työpaikoilla tarvittavat joustot ja muutokset. Ruotsissa on kiinnitetty huomiota siihen, että tällaiset muutokset ja räätälöinnit voidaan minimoida, jos etsitään vammaiselle juuri sopiva työpaikka sellainen, jossa hänen vammansa ei olennaisesti vaikuta työtehtäviin. OpenEyes tekee tällaista etsimistyötä, saattaa työntekijän ja työnantajan yhteen ja pyrkii huolehtimaan siitä, että kaikki sujuu hyvin. Töihin mennään työharjoittelun kautta. Lars Ahlenius korostaa työntekijän omaa motivaatiota ja panostusta. OpenEyes toimii vain portin avaajana. On vammaisen oma asia tehdä työnsä niin hyvin, että saa pitkäaikaisen työpaikan. Ruotsin kokonaistilannetta valottaa Emil Erdtman Handikappförbundenista. Hän kertoo valtion ja kuntien panostuksesta vammaisten työllistymisen hyväksi problematisoiden Ruotsin nykypolitiikkaa ja antaen tapausesimerkkejä vammaisista henkilöistä, jotka ovat löytäneet töitä nykyjärjestelmän kautta. Kunnilla ja kuntien omistamilla yhtiöillä on keskeinen aseman näissä onnistumisissa. Olennaista on myös oikean tuen saaminen ja vammaisten henkilöiden erityistarpeiden yksilöllinen huomioiminen siinä, mikä on mahdollista ja mikä ei. Erityisen tärkeänä korostuu työn turvallinen jatkuvuus niiden kohdalla, joiden on elämänkokemustensa vuoksi tavanomaista vaikeampaa luottaa siihen, että elämä kannattaa. Tanskan osuuden avaa työnantajanäkökulmalla Frederiksbergin McDonald sin ravintolapäällikkö Annika Borbye, joka kertoo ravintolaan palkatusta autistisesta ja kehitysvammaisesta nuoresta miehestä, Sebastianista. Borbye analysoi tarkkanäköisesti tekijöitä, jotka ovat johtaneet siihen, että Sebastian menestyy työssään. Hän toteaa, että avaintekijä menestykselle palkattaessa vammaista henkilöä töihin on hänen saamisensa erottamattomaksi osaksi tiimiä. Rekrytointitilanteessa pitää olla tilaa ja aikaa tutustua ihmiseen, joka on pöydän toisella puolella. Kun katsot edessäsi olevaa ihmistä ja teet hänestä havaintoja, sinulle tarjoutuu mahdollisuus suunnitella erilaisista tehtävistä koostuvia työpäiviä erilaisille ihmisille. Lisäksi Borbye painottaa, että työnantajan on syytä huolehtia siitä, että vammaisella on kaveri, jolta hän tietää voivansa aina kysyä neuvoa. Kehitysvammaisen nuorukaisen työllistyminen ravintolaan ei ole sattumaa: monimuotoisuus on osa McDonald sin rekrytointipolitiikkaa. Koska monimuotoisuus työyhteisössä on koko yhtiön linja, yksittäinen vammainen saa käytännössä työpaikan yksittäisessä ravintolassa. 13

16 Johdanto Seuraavassa artikkelissa Mikael Hasle kertoo liikenneonnettomuudessa vammautuneen henkilön elämäntarinan kautta Huset Venturesta, jälleen yhdestä menestyvästä tanskalaisesta sosiaalisesta yrityksestä, joka on vammaisten perustama ja työllistää kymmeniä vammaisia. Larsin tarina on sankaritarina sekä vammaisesta selviytyjästä että yhtiöstä, jonka koko näkökulma on vammaisen näkökulma. Haslen artikkelin jälkeen tutkimuskeskus Center for Socialøkonomin edustaja Anne Sandbeck luo läpileikkauksen tanskalaiseen yhteiskunnalliseen ajatteluun, ja nimenomaan yhteiskunnallisiin yrityksiin, jotka muodostavat merkittävän vammaisia ja osatyökykyisiä työllistävän mekanismin Tanskassa. Keskeistä näissä yrityksissä on yhtäältä sitoutuminen markkinaperiaatteisiin ja tuotteiden tai palveluiden myyminen käypään hintaan, mutta toisaalta mahdollisten voittojen sijoittaminen takaisin yhtiön toimintaan eettisten tavoitteiden mukaisesti eikä jakaminen yksityisille voitontavoittelijoille. Sandbeck esittelee yhteiskunnallisten yritysten toimintaperiaatetta ja eettisiä kriteereitä yksityiskohtaisesti, ja antaa useita erilaisia esimerkkejä vammaisia työllistävistä yhteiskunnallisista yrityksistä. Tällaisia ovat mielenterveyskuntoutujia työllistävä kahvila, kehitysvammaisten oma TV-asema, sokeiden herkkää kuuloa hyödyntävä puhelinmyyntifirma, Aspergerin syndroomaisten ohjelmoijien luontaisen pikkutarkkuuden hyödyksi kääntänyt tietokoneyritys sekä kuuroille kokeille työharjoittelumahdollisuuksia tarjoava ravintola-alan yritys. Kuten Sandbeck toteaa, yhteiskunnallisten yritysten työllisyyshankkeissa erityistä on se, että ne ovat enemmän kuin leikkityöllisyyttä. Ne ovat todellisia yhtiöitä, joihin kohderyhmän ihmiset palkataan tuottamaan todellista tulosta. Sandbergin artikkelin jälkeen Inger Steen Møller, Huset Venture Nordjyllandin toimitusjohtaja, kertoo käytännön kokemuksia yhteiskunnallisen yrityksen toiminnasta. Tanskan osuuden päättää Kaj Andersenin artikkeli, jossa kerrotaan Vestas Wind Systemsin dysleksiaprojektista. Tässä projektissa edistetään lukihäiriöisten uraa tarjoamalla heille tekninen lukulaite, jonka avulla he voivat ottaa vastaan älyllisesti vaativampia tehtäviä, koska tekstien lukeminen ei muodosta tälle enää estettä. Viron tilanteen esittely alkaa Leonora Krausin artikkelilla Saarenmaan Oppimiskeskuksen vammaisille suunnatuista kursseista. Kraus pohtii virolaisen yhteiskunnan ongelmia vammaisten työllistymisessä: neuvostoajan 14

17 painolasti vaikuttaa vielä asenteisiin, ja yhteiskunnallisessa kehityksessä ollaan siinä vaiheessa, että vammaisia ollaan järjestämässä ylipäänsä pois kotinurkistaan. Vammaisten itsenäinen elämä on vasta orastava, mutta onneksi voimistuva tulevaisuuden trendi siinä missä se esimerkiksi Tanskassa on jo itsestäänselvyys. Virostakin kuitenkin löytyy kannustavia esimerkkejä vammaisten yrittäjyydestä Kraus kertoo näistä yksityiskohtaisesti. Myös muutaman EU-projektin myötä on organisoitu osuuskuntamuotoista elinkeinonharjoitusta, joka on työllistänyt vammaisia, mutta tässäkin ympäröivän yhteiskunnan tuen puute on hankaloittanut positiivista kehitystä. Lainsäädäntö rajoittaa vammaisten yrittäjyyden mahdollisuuksia, projektien pätkittäisyys pätkii myös tuen jättäen projektin tuottamat osuuskunnat heitteille projektin loputtua, ja toisinaan yrityshenkinen tiimityö epäonnistuu henkilökemioiden eripuraisuuden vuoksi. Krausin jälkeen Krislin Padjus esittelee Agrenska-säätiön ylläpitämän Tammistun kartanon perhekeskuksen, jossa kehitysvammaisille nuorille tarjotaan työharjoittelumahdollisuuksia arvokkaassa, historiallisessa kulttuuriympäristössä maaseudun vehreydessä. Tammistun kartanon työharjoittelukokonaisuudet ovat vaativuudeltaan eritasoisia, joten nuoret voivat vaihe vaiheelta edetä kohti ammattitaitoa esimerkiksi kiinteistönhuoltotöissä tai keittiötöissä. Tämä on upea esimerkki virolaisesta sisukkuudesta. Kun toiminta on hyvissä käsissä, vähilläkin resursseilla saadaan aikaan erittäin harkittu, laadukas ja yhä kehittyvä oppimisympäristö vammaisille nuorille nousta siivilleen ja päästä työelämään mukaan. Padjus näkee tärkeänä yleisen tietoisuuden tason nostamisen virolaisessa yhteiskunnassa. Julkisuuskampanjoiden ja kansainvälisen verkostoitumisen voimin pyritään tuomaan vammaisten asiaa esiin ja levittämään Virossa ymmärrystä siitä, että vammaisten tulisi saada töitä. Viimeisenä Ulvi Mölder kertoo Astangun ammatillisen kuntoutuksen keskuksesta. Kyseinen koulutuslaitos palvelee erilaisia vammaisia ja pyrkii tarjoamaan ammattitaidon ja pääsyn työelämään. Astangun työllistämismetodina on monitahoinen tuki ammattilaistiimin yhteisvoimin. Tätä tukijoukkoa laajennetaan virallisiin instituutioihin vammaisen työnhakijan kotikunnassa samoin kuin hänen perheeseensä ja ystäviinsä toisin sanoen kaikkiin, jotka kuuluvat tuetun henkilön sosiaalisen elämän piiriin. 15

18 Johdanto Suomen osuuden esittelyt aloittaa Satakunnan ammattikorkeakoulun Mood for Work -projektissa kehitetty Työnantajan palveluohjauksen malli, jossa huomiota on kiinnitetty erityisesti työnantajan tarpeisiin: mitä työnantaja tarvitsee palkatakseen vammaisen? Kyselytutkimus on osoittanut, että työnantajilla on periaatteessa kiinnostusta palkata vammaisia, mutta heillä ei ole aikaa taloudellisten tukien vaatimaan paperisotaan, eikä useinkaan riittävästi tietoa vammaisen erityistarpeista ja tahoista, joilta saa tukea, mikäli ongelmia ilmenee. Vammaisten työllistymistä voidaan edesauttaa järjestämällä tämä kaikki työnantajan puolesta valmiiksi ja neuvomalla työnantajaa tämän omista lähtökohdista käsin. Innovatiivista tässä mallissa on resurssien kohdentaminen työnantajalle, jotta tämä tekisi vammaisen työnhakijan kannalta positiivisen päätöksen. Seuraavaksi luodaan katsaus Mielenterveyden keskusliiton lyhytkursseihin. Kirsi Koskimäki osoittaa näiden olevan toimiva apu mielenterveyskuntoutujille, joiden ongelmat työhön paluussa liittyvät ennen kaikkea sosiaaliseen stigmaan ja itsetunnon ongelmiin. Koskimäen artikkelissa korostuu käytännön työharjoittelu sekä vertaistuki onnistumisen edellytyksinä. Samaten painotetaan sitä, että edistyminen tapahtuu askel askeleelta. Tämän jälkeen Suomesta esitellään ASPA Säätiön Työn tuki -malli, jonka keskeisenä elementtinä on työpaikalle koulutettu työpaikkavalmentaja sekä monipuolinen ammattimainen tuki työhön palaajalle. Toiminnassa korostuu työhön paluuta edeltävä valmentautumisprosessi. Sirpa Paukkeri-Reyes kertoo yksityiskohtaisesti pitkälle hiotusta prosessista, jonka kautta voidaan auttaa hyvinkin vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä monitahoisen, pitkäkestoisen tuen muodossa, johon kuuluu sekä yksilöllistä että ryhmämuotoista kuntoutusta päämääränä työllistyminen. Suomen osuuden päättää Lihastautiliiton Sisäänheitto työelämään! -projekti, jonka kautta 76 vammaista on löytänyt työpaikan. Tämän projektin kantavana ideana on vammaisjärjestöjen suora yhteistyö sosiaalisesta vastuusta kiinnostuneiden yritysten kanssa ja internetsivusto, jonka kautta vammaiset työnhakijat ja avoimet työpaikat ovat kohdanneet. Liisa-Maija Verainen kertoo, että projektin onnistumisen taustalla on vammaisjärjestöjen verkostoituminen. Järjestöt tuntevat jäsenensä, joten järjestöissä tiedetään myös se, kuinka paljon ammattitaitoista työvoimaa lepää työmarkkinoiden ulkopuolella vammaisuuden vuoksi. 16

19 Näiden instituutioiden, mallien ja strategioiden esittelyjen jälkeen puheenvuoron saa kaksi työelämää kokenutta vammaista, liikuntavammainen Milla Ilonen ja autismin kirjon edustaja Heta Pukki. Molemmat ovat ponnistelujen jälkeen päässeet oikeisiin töihin Milla Ilonen verkostojensa ja aktiivisuutensa kautta, Heta Pukki perustamalla yrityksen. Lukijalle avautuu näköala siihen, miltä tuntuu olla vammainen ja hakea töitä, ja mitä työnsaanti vammaiselta edellyttää. Näiden vahvojen kommenttiosuuksien jälkeen luodaan katsaus vammaisten työllistymiseen lähihistoriassa. Filosofian tohtori Tuula Vuolle-Selki kertoo ajoista, jolloin monen vammaisen elämä oli pelkkää työtä ja toisten osana oli syrjäytyminen. Tässäkin artikkelissa korostuu erään ihmisryhmän korvaamaton panos vammaisten työllistymisessä osana tasavertaista kuulumista yhteiskuntaan: vammaisten itsensä. Vammaisjärjestöjen perustaminen, samoin kuin näiden kanssa vuorovaikutuksessa syntynyt vammaisten koulutuksesta huolehtiminen, ovat olleet ratkaisevia edistysaskelia tiellä kohti tasa-arvoa. Päämäärää ei ole tällä tiellä vielä saavutettu, mutta verrattaessa muutamankin kymmenen vuoden takaisia pioneeritekoja nykyajan olosuhteisiin voimme nähdä, että tilanne on kohentunut huomattavasti. Tehty työ ei ole ollut mitään piperrystä, vaan me nykyajan ihmiset voimme olla paljosta kiitollisia niille, jotka ovat rakentaneet yhteiskuntaamme kohti hyvää. Heidän työnsä on jatkamisen arvoista. Näillä sanoin teemme samalla kunniaa myös tämän kirjan kirjoittajille. Tässä kirjassa on esimerkkejä jämeristä kannanotoista käytännön tekojen tasolla paremman elämän puolesta vammaisille ja samalla meille kaikille. 17

20 Johdanto Kiitokset Haluamme kiittää kirjaan artikkelit kirjoittaneita alan ammattilaisia. Ilman heitä kirjan julkaiseminen ei olisi ollut mahdollista. Erityiskiitokset kuuluu maakoordinaattoreille Ingerille, Emilille, Annelle ja Meelisille. Samoin suurkiitos myös Asumispalvelusäätiö ASPAn kehittämispäällikkö Raija Mansikkamäelle näkemyksellisestä kannustuksesta ja vahvasta tuesta tämän kirjan koko luomisprosessin ajan. Helsingissä Anna Idström ja Marko Stenroos Kuvassa vasemmalta: Meelis Joost, Viron koordinaattori, Marko Stenroos, Face2Face-projektin päällikkö, Emil Erdtman, Ruotsin koordinaattori, Inger Steen Møller, Tanskan koordinaattori, ja Raija Mansikkamäki, kehityspäällikkö, Asumispalvelusäätiö ASPA. 18

Vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisen toimivia käytäntöjä Suomesta, Tanskasta, Virosta ja Ruotsista. Marko Stenroos & Anna Idström

Vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisen toimivia käytäntöjä Suomesta, Tanskasta, Virosta ja Ruotsista. Marko Stenroos & Anna Idström Vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisen toimivia käytäntöjä Suomesta, Tanskasta, Virosta ja Ruotsista Marko Stenroos & Anna Idström Idea: -Kartoitetaan vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisen

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle. Helsingin kaupunki Esityslista 17/2014 1 (5) Päätöshistoria 22.04.2014 469 Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää

Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää Mitä toivon saavani teemaillasta itselleni ja omaan työhöni? (etukäteiskysymys) Avoimin mielin : ) Ajankohtaiskatsauksen

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja työhöntulijan tukena

Työpaikkavalmentaja työhöntulijan tukena Työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja työhöntulijan tukena Työyhteisössä voidaan tarvita järjestelyjä uuden tai vanhan työhöntulijan vastaanottamiseen, tukemiseen ja ohjaamiseen. Työhöntulija voi olla

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Kaikki irti mahdollisuuksista on kamalan työlästä olla tekemättä mitään. 23.9.2015 Petri Puroaho

Kaikki irti mahdollisuuksista on kamalan työlästä olla tekemättä mitään. 23.9.2015 Petri Puroaho Kaikki irti mahdollisuuksista on kamalan työlästä olla tekemättä mitään 23.9.2015 Petri Puroaho Vates-säätiö, projekti ja välityömarkkinat Vates-säätiö toimii (1993 - ) vammaisten, pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen

Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen 8.3.2016 Vates-säätiö 1/2 2 Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten henkilöiden

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti. Projektipäällikkö Antti Honkarinta

Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti. Projektipäällikkö Antti Honkarinta Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti Projektipäällikkö Antti Honkarinta 31.10.2013 Projektin toteuttajaorganisaatio on Oulun kaupunki. Projekti sijoittuu konsernipalvelujen

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Työn tuki malli työhön paluun tukena. Silta työhön projekti 2012-2014 ESR, STM

Työn tuki malli työhön paluun tukena. Silta työhön projekti 2012-2014 ESR, STM Työn tuki malli työhön paluun tukena Silta työhön projekti 2012-2014 ESR, STM Työn tuki -malli Työnhakija Ulkopuolinen tuki työnhakijalle ja työyhteisölle Yksilöllinen ja ryhmämuotoinen työhönvalmennus

Lisätiedot

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työelämän muutostuulet Työelämä muuttuu, oletko valmis? - Millainen tulevaisuus sinun kohdallasi on? Otatko vastaan sen mitä tulee vai voisitko mahdollisesti

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Ruotsin vammaispalvelulaki

Ruotsin vammaispalvelulaki Ruotsin vammaispalvelulaki Kokemuksia 15 vuoden ajalta Ajankohtaisia muutostarpeita Huomisen haasteet Lakimuutokset ja muutosehdotukset riitta-leena.karlsson@stockholm.se Tukholman kaupungin vammaisasiamies

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA Case: Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 1.2.2016 Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 3 TOIMEKSIANTAJASTA Hyvinkään-Riihimäen Seudun

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Uraseurantakysely vuosina tohtorin tutkinnon suorittaneille

Uraseurantakysely vuosina tohtorin tutkinnon suorittaneille Uraseurantakysely vuosina - 11 tohtorin tutkinnon suorittaneille (Jyväskylän yliopiston tuloksia) Vastausprosentti (17/1) Työelämäpalvelut 1 9 Sukupuoli (yhteensä17 kyselyyn vastannutta) 8 7 6 Mies Nainen

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Osatyökykyisille tie työelämään (OTE)

Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) Osatyökykyisyys Osatyökykyisyys on yksilöllistä. Osatyökykyisyyttä on monenlaista. Osatyökykyisyys voi olla tilapäistä. Osatyökykyisellä on käytössään osa työkyvystään.

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Yli-Marolan 4H-kotieläinpiha Lahden 4H-yhdistys ry Neljänkaivonkatu Lahti

Yli-Marolan 4H-kotieläinpiha Lahden 4H-yhdistys ry Neljänkaivonkatu Lahti Yli-Marolan 4H-kotieläinpiha Lahden 4H-yhdistys ry Neljänkaivonkatu 47 15100 Lahti www.lahti.4h.fi Tiedon Taidot hanke Ohjausryhmän kokous 1/2015 perjantai 20.11.2015 1 Esityslista 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7.

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Ajankohtaista. Työelämän sanasto

Ajankohtaista. Työelämän sanasto Ajankohtaista Työelämän sanasto www.tyoelamasanasto.fi (Työelämän verkko opisto, SAK) Yli 600 termiä selityksineen Nyt mukana myös osatyökykyisyyteen liittyvää sanastoa 2 1 Job Shadow Day 27.4. Lisää osatyökykyisten

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke. Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä!

Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke. Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä! Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä! Osallisuutta osuuskunnista ESR-hanke Euroopan sosiaalirahaston ja Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama hanke.

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Päivi Lipponen Kansanedustaja, Tulevaisuus - ja talousvaliokuntien jäsen Filosofian tohtori Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus Hyvinvoinnin kasvusta huolimatta, eriarvoisuus

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. avulla

Työn kaari kuntoon. avulla Työn kaari kuntoon Kevan Kaari-palveluiden Kevan Kaari-palveluiden avulla Miksi Kaari-palvelut? Haluamme tukea jäsenyhteisöjä ja julkisen sektorin työntekijöitä työssä jatkamisessa: työhyvinvointitoiminnan

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen MARJAANA SEPPÄNEN M A R J A A N A. S E P P Ä N E N @ U L A P L A N D. F I K I I T O K S E T : A N N E L I P O H J O L A J A M E

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Rauman Seudun Työttömät ry Palvelut työttömille: Kirpputori Lounaskahvila

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-sukupolvi on keskittynyt omaan uraansa, kulkemaan omia polkujaan ja kehittämään taitojaan varmistaakseen kilpailukykynsä työmarkkinoilla. Muiden johtaminen ei ole prioriteettilistan

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

VATES-päivät 2014: Dialogin paikka!

VATES-päivät 2014: Dialogin paikka! VATES-päivät 2014: Dialogin paikka! Paraneeko vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työhön pääsy? Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura ry Euroopassa Noin 80 miljoonalla ihmisellä on jonkinasteinen vamma

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Palkkaa mut! Mitä kunta voi tehdä edistääkseen kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä palkkatöihin?

Palkkaa mut! Mitä kunta voi tehdä edistääkseen kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä palkkatöihin? Palkkaa mut! Mitä kunta voi tehdä edistääkseen kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä palkkatöihin? Kuntamarkkinat 14.9 Tea Kairi 1 9/7/2016 Kehitysvammaisten ihmisten työllisyystilanne 2013-2014 Suomessa

Lisätiedot