Oikeita töitä. Vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisen toimivia käytäntöjä Ruotsista, Tanskasta, Virosta ja Suomesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oikeita töitä. Vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisen toimivia käytäntöjä Ruotsista, Tanskasta, Virosta ja Suomesta"

Transkriptio

1 Oikeita töitä Vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisen toimivia käytäntöjä Ruotsista, Tanskasta, Virosta ja Suomesta Toimittaneet: Anna Idström, Marko Stenroos ja Minna Uimonen

2

3 Oikeita töitä Vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisen toimivia käytäntöjä Ruotsista, Tanskasta, Virosta ja Suomesta

4 Julkaisija: Asumispalvelusäätiö ASPA Viljatie 4 A, Helsinki ASPA-julkaisuja 1/2013 ISBN (sid.) ISBN (pdf) ISSN (painettu) ISSN (pdf) Toimittajat: Anna Idström Marko Stenroos Minna Uimonen Taitto ja graafinen suunnittelu: Samuli Sirkiä Solver Palvelut Oy KOUVOLA

5 Sisällysluettelo Johdanto... 5 Anna Idström ja Marko Stenroos RUOTSI Ruotsin tietolaatikko Emil Erdtman Ruotsin työvoimavirasto kehoittaa työnantajia näkemään kaikkien vahvuudet Riitta-Leena Karlsson OpenEyes: Urapolkuja vammaisille nuorille yhteistyössä yritysten kanssa Lars Ahlenius Vammaisten työllistymiskokemuksia ruotsalaisissa kunnissa Emil Erdtman ja Anne Sjöberg TANSKA Oikeita töitä McDonald sissa Annika Borbye Larsin tarina Mikael Hasle Vammaisten työllistyminen yhteiskunnallisiin yrityksiin Tanskassa Anne Sandbeck Esimerkki yhteiskunnallisesta yrityksestä: Huset Venture Inger Steen Moeller Tietotekninen innovaatio lukihäiriöisten työkykyä tukemassa Kaj Andersen

6 VIRO Viron tietolaatikko Meelis Joost Vammaiset ja yrittäjyys Virossa Leonora Kraus Kehitysvammaisten työllistymismahdollisuuksia virolaisella maaseudulla Krislin Padjus Töiden löytämisen tukimuotoja Astangun ammatillisen kuntoutuksen keskuksen opiskelijoille Ulvi Mölder SUOMI Työnantajan palveluohjaus: Uusi lähestymistapa kuntoutujien työllistymisen edistämiseen Kaarina Latostenmaa ja Nina Aarola Hyvin suunniteltu kurssi voi edistää mielenterveyskuntoutujan työnsaantia Kirsi Koskimäki ASPAn työn tuki -malli Sirpa Paukkeri-Reyes Vastuullisten yritysten ja vammaisjärjestöjen verkostot työnvälitysyhteistyössä Sisäänheitto työelämään! -projektissa Liisa-Maija Verainen Työtä koko elämä: Vammaisten työllistymisen historiaa Tuula Vuolle-Selki KOKEMUSASIANTUNTIJAT Pohdintoja autismin kirjon aikuisten työllistymisongelmista Suomessa Heta Pukki, kokemusasiantuntija Tabuja työllistymisestä Milla Ilonen, kokemusasiantuntija Kirjoittajat

7 Johdanto Anna Idström ja Marko Stenroos Vammaisten työllistymisestä: Onnistumisia ja haasteita Vammaisten työttömyysluvut ovat korkeita verrattuna muuhun väestöön, eikä vammaisen työnhakijan ole helppoa saada töitä Tämä on yleinen toteamus puhuttaessa vammaisten ihmisten työttömyydestä, ja osittain se onkin totta. Vammaisten ihmisten työllistymisessä on haasteita, mutta pääseminen avoimille työmarkkinoille ja jopa nauttimaan normaalista palkkasuhteesta ei kuitenkaan ole mahdotonta. Tässä kirjassa olemme halunneet keskittyä nimenomaan näihin onnistuneisiin työllistymistarinoihin. Olemme halunneet kertoa, miten yksittäiset henkilöt Ruotsissa, Tanskassa, Virossa ja Suomessa ovat työllistyneet. Mitkä toimenpiteet, asenteet tai valtion tukimuodot ovat vaikuttaneet siihen, että työllistyminen on mahdollistunut. Kirja on tarkoitettu kannustavana esimerkkinä vammaisille henkilöille, vammaisten ja osatyökykyisten työllisyysasioiden parissa toimiville sekä myös virkamiehille, jotka työskentelevät näiden asioiden kanssa. Johdantokappaleen viimeisessä osassa kerrotaan, miten kirjan materiaali on koostettu. Huomioitavaa kuitenkin jo tässä kohtaa on, että kirja rakentuu tosielämän kertomuksista ja alan ammattilaisten näkemyksistä. Kaarina Latostenmaa ja Niina Aarola esittelevät tässä kirjassa Työnantajan palveluohjauksen mallin. He ovat suunnanneet katseensa vammaisen henkilön työvalmiuksista kohti työnantajan näkökulmaa. Näkökulman laajentaminen vammaisen henkilön työnvalmiuksista kohti työnantajan näkökulmaa on luonteva osa prosessia, jolla vammaisten ihmisten työllisyysmahdollisuuksia parannetaan. Tämä ei tarkoita sitä, ettei vammaisten valmiuksia kehittäviä toimenpiteitä tarvittaisi päinvastoin. Mutta tämä osittain kertoo siitä, että työvalmiuksia tukevia malleja on jo kehitetty usean vuosikymmenen ajan, ja ollaan tultu siihen vaiheeseen, missä näkökulmaa on laajennettava. On otettava huomioon yhteiskunnan yleiset asenteet ja myös vammaisten lasten vanhempien rooli, jotta heillä olisi työkaluja opettaa lapsensa aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi jo varhaisnuoruudesta lähtien. Ruotsalainen Lars Ahlenius sekä suomalainen Milla Ilonen painottavat, että 5

8 Johdanto vammaista lasta ei tule kasvattaa pumpulissa, vaan heille on opetettava pienestä pitäen osallisuuden aakkosia. Tätä myöten kehittyy myös osallistuvan aikuisen (työ)identiteetti. Virossa toimivat Astangun ammatillisen kuntoutuksen keskus ja Agrenska-säätiö ovat kiinnittäneet työvalmennuksissaan huomiota myös lasten ja nuorten lähipiiriin ja pyrkivät näin varmistamaan yksilön tuetun siirtymisen työelämään. Myös erilaisten vammaisten työllisyyttä tukevien projektien ja toimien rahoittajat ovat kiinnittäneet huomiota mallien hyödynnettävyyteen. Nykyisellään uusia työllisyyttä tukevia malleja kehitettäessä painotetaan mallin juurruttamista ja levittämistä pysyviin rakenteisiin. Tämä erityisesti siksi, että hyvät kehitetyt mallit ovat saattaneet jäädä ainoastaan kehittäjäorganisaation hyödynnettäväksi. Tähän mallien leivittämiseen ja juurruttamiseen on myös tämä kirja suunnattu. Vammaisten työllistymisessä avoimille työmarkkinoille on haasteensa. Kyse on kokonaisuudesta, jossa kaikkien palasien on loksahdettava kohdalleen. Vammaisen työvalmiudet on oltava sellaiset, että työnantaja-työntekijä vastavuoroisuus täyttyy; tekijä saa palkkansa ja työnantaja hyödyllisen työpanoksen. Myös yhteiskunnallisten rakenteiden, eri tukimuotojen on oltava kohdillaan ja tuettava vammaisten työllisyyttä niissä tapauksissa kun puhutaan osatyökykyisyydestä 1 tai erityistoimenpiteistä, joilla mahdollistetaan vammaisen henkilön työnteon edellytykset, kuten esimerkiksi esteetön pääsy työpisteeseen. Työtoverien asenteiden on myös oltava kohdallaan, sillä vammainen työtoveri saattaa herättää ihmetystä ja joskus jopa pelkoa. Työyhteisön monimuotoisuus on kuitenkin työyhteisöä ja työnantajaa hyödyttävä ja ilmapiiriä parantava tosiasia. Puhutaan siis niin vammaisten ihmisten, heidän perheidensä ja koko yhteiskunnan asennemuutoksesta. Näistä palasista koostuvat onnistuneet työllistymispolut, joista tässä kirjassa kerromme. Mitä olemme oppineet? Käsillä olevassa kirjassa on kyse menestymisestä. Vammaisten työllisyyskysymyksiin perehtyneet asiantuntijat valottavat näköalojaan tapauksiin, 1 Osatyökykyisyys-termin määrittely on haasteellista. Termi on tullut korvaamaan aikaisemman vajaakuntoisuuden termin vähemmän leimaavana. Vammainen ihminen saattaa kuitenkin olla täysin työkykyinen siinä tehtävässä, jossa hän toimii. 6

9 joissa vammaisten työllistymisessä on onnistuttu. Onnistumiset kumpuavat hyvin erilaisista lähtökohdista ja artikkeleissa kiinnitetään huomiota erilaisiin onnistumisen keinoihin, mutta tapauksilla on yhteisiäkin piirteitä, joita tutkiskelemme seuraavaksi. Kokoelma käsittelee neljän maan lisäksi erilaisia vammaisryhmiä: sekä onnettomuuksissa vammautuneita että syntymästään saakka liikuntarajoitteisia ihmisiä, kehitysvammaisia, autismin kirjoon kuuluvia henkilöitä, mielenterveyskuntoutujia, aivovammaisia, näkö- ja kuulovammaisia. Kaikille yhteistä näyttäisi olevan tarve työn yksilölliseen räätälöintiin ainakin aluksi ja se, että kyse on pitkälti oikean työn ja oikean henkilön yhdistämisestä kuten sovitettaessa palaa palapeliin. Moni vammainen on nimittäin erittäin hyvä siinä työssä, johon pystyy osatyökykyisyys koskee vain tiettyjä työtehtäviä. Tämä tekee vammaisten työllistämispyrkimyksestä kaksin verroin kannatettavampaa. Mikä toimii näille ryhmille, auttanee tulevaisuudessa myös muita keskimääräistä vaikeammin työllistyviä: yksinhuoltajaäitejä, omaishoitajia, migreenistä tai vastaavista elämää rajoittavista sairauksista kärsiviä henkilöitä ja muita, joilla on toimintarajoitteita. Muottiin sopimattomia on monia, ja heitä yhdistää halu tehdä työtä. Mitkä tekijät voivat auttaa vammaista työnsaannissa? 1. Perheet ja tukiverkostot Perheillä ja muilla vammaisen elämään liittyvillä ihmisillä on suuri merkitys vammaisen työllistymiselle. Kuten kuka tahansa muukin ihminen, vammainen orientoituu lapsesta asti tietynlaiseen elämään: ehkä luomaan uraa ja priorisoimaan menestystä elämässä, tai mahdollisesti puuhastelemaan päivätoiminnassa, tai kenties syrjäytymään kaikesta yhteiskunnallisesta toiminnasta, tuntemaan itsensä kyvyttömäksi osallistua ja etsimään elämänsisältöä muualta. On täysin olennaista, että vanhemmat kannustavat vammaista pyrkimään elämässä eteenpäin mahdollisuuksiensa mukaan. Tästä kasvaa oikea asenne työnhakuun. Virossa tämä on oivallettu kirkkaasti. Astangun koulutuskeskus muodostaa vammaisen opiskelijan ympärille verkoston hänen perheestään ja ystävistään, kuten myös kotipaikkakunnan työllisyys- ja sosiaaliviranomaisista. Samaten Agrenska-säätiön lähtökohtana on perhe. Ottaen huomioon Viron historiallisen kehityksen vammaisten työllistymisessä, heillä olisi mahdollisuus hypätä yli Suomessakin pitkään vallalla olleen työkeskus-ajattelumallin ja samanaikaisesti kiinnittää huomiota 7

10 Johdanto sekä vammaisten asunto-olojen parantamiseen tavallisessa asuntokannassa kuin tavoitteeseen työllistyä avoimille työmarkkinoille. Myös ruotsalainen Lars Ahlenius sanoo: Vammaisen nuoren vanhemmat tekevät karhunpalveluksen lapsilleen lellitellessään heitä. Hemmottelun sijaan nuorille pitäisi näyttää, millaisia asioita he voivat saavuttaa, ja asettaa heille realistiset tavoitteet ja odotukset. 2. Kulttuurinen konteksti Kulttuurinen, historiallinen ja yhteiskunnallinen konteksti vaikuttaa vammaisten työnsaantiin. Vertailussa on ilmennyt, että jokin paikallisesti erittäin hyvin toimiva ratkaisu ei ota ilmaa siipien alle toisaalla, syynä voi olla juuri kulttuurinen ja historiallinen konteksti. Samaan aikaan tämä toisentyyppinen ympäristö on luonut hedelmällisen maaperän aivan erilaisille oivalluksille, joista taas muualla voidaan ottaa oppia. Tanskassa kukoistaa useita vammaisten perustamia ja omistamia yrityksiä, sekä sellaisia järjestöluonteisten tahojen perustamia sosiaalisia yrityksiä, jotka työllistävät vammaisia. Miksi vammaisten yrittäjyys ei suju samalla tavalla esimerkiksi Virossa? Tätä pohtii Leonora Kraus, joka toteaa, että Viron asenneilmapiirissä on takapajuisuutta, mutta myös lainsäädäntö rajoittaa mahdollisuuksia. Toisaalta Kraus mainitsee päinvastaisiakin esimerkkejä, kuten puutyöyritys Sakadak: tarpeeksi kovalla sisulla varustettu liikuntavammainen mies pyörittää yritystä, joka työllistää useammankin vammaisen. Leonora Kraus kiinnittää huomiota myös vammaisia työllistävän tahon tiimityöskentelyyn ja ennen kaikkea johtoon: hyvä johtaja saa organisaationsa toimimaan ja kannattamaan vaikeissakin olosuhteissa, mutta vähemmän lahjakkaan johtajan käsissä panostus valuu hukkaan ja toiminta loppuu vaikeiden aikojen koittaessa. Vaikka Virossa ei ole toistaiseksi muutamia poikkeuksia lukuunottamatta onnistunut Tanskan esimerkin mukainen sosiaalinen yrittäjyys, virolainen kulttuurikonteksti on tuottanut toisenlaista viisautta: perheen merkitys on ymmärretty täällä selkeämmin kuin muualla, ja tästä ymmärryksestä kumpuaa vammaisia työllistäviä ratkaisuja. 3. Pitkään työttömänä olleen työllistyminen tapahtuu vaiheittain Kirsi Koskimäki, Sirpa Paukkeri-Reyes ja Lars Ahlenius, joiden tarkastelun kohteena on mielenterveyskuntoutujia sekä muita kauan työelämästä poissa 8

11 olleita ihmisiä, tuovat esiin työhön paluun vaiheittaista luonnetta. Orientoituminen ja itsetunnon löytyminen voivat olla pitkiäkin prosesseja, joita täytyy käydä läpi ennen kuin vakavia vastoinkäymisiä kokenut ihminen on valmis ottamaan täyden vastuun omasta työstään. Työharjoittelu toimii usein pehmeänä laskuna työelämään. Sama näyttäisi pätevän vaikeavammaisiin työnhakijoihin. Agrenska-säätiön vaativuustasoltaan yhä haasteellisemmiksi etenevien työharjoittelujen kautta lopulta Tarton yliopiston genetiikan laitokselle työllistynyt kehitysvammainen siivooja on virolainen esimerkki tästä. Tapauksesta kertoo Krislin Padjus. Kuten myös Kirsi Koskimäki toteaa, tärkeää on ottaa pieniä askelia oikeaan suuntaan. 4. Työnantajien houkuttelu työllistämään vammaisia tiedon lisääminen Lihastautiliiton Sisäänheitto työelämään!, Satakunnan ammattikorkeakoulun Työnantajan palveluohjaus sekä Ruotsin työvoimaviranomaisten Se kraften! ovat erilaisia työnantajiin kohdistuvia vaikuttamiskeinoja, mutta tämän kirjan ulkopuolelle jää muitakin samantyyppisiä hienoja hankkeita. Esimerkiksi Lihastautiliiton hallinnoima vammaisjärjestöjen yhteishanke Reilu Rekrytointi -projekti edistää vammaisten työllistymistä. Hankkeessa vammaisjärjestöt, julkisen sektorin toimijat, yritykset ja työnhakijat yhdistävät voimansa ennakkoluulojen murtamiseksi. Hankkeen kotisivuilla 2 on erittäin tyylikkäästi toteutettuja videomuotoisia vammaisten ihmisten työhakemuksia. Näille lähestymistavoille yhteistä on verkostoituminen sosiaalisesta vastuunkantamisesta kiinnostuneiden yritysten kanssa sekä laajempaan tietoisuuteen pyrkivät julkisuuskampanjat, joilla halutaan vaikuttaa asenteisiin ja muuttaa vähitellen kulttuuria. Liisa-Maija Verainen toteaa kokemuksiinsa perustuen, että tärkeää työnantajan vakuuttamisessa on työnantajan ja työnhakijan kasvokkain tapahtuva kohtaaminen ja oikean tiedon antaminen. Ennakkoluulojen murtaminen luo edellytykset työsopimukseen pääsemiselle. Frederiksbergin McDonald sissa työskentelevästä Sebastianista kertova artikkeli tarjoaa tärkeän näkökulman työnantajan vastuuseen ja valtaan vammaisten työllistämisessä. McDonald s on tehnyt organisaatiotasolla linjauksen vammaisten ja ylipäänsä erilaisten ihmisten työllistämisestä eli 2 9

12 Johdanto monimuotoisuuden edistämisestä työpaikoilla. Koska tämä päätös on tehty johtoportaassa, käytännön tasolla muuan Sebastian Kööpenhaminasta sai oikean työpaikan. Tämä ei ole pikkujuttu vaan todellisuutta. Se vaikuttaa Sebastianin kohdalla koko elämään ja identiteettiin. Se vaikuttaa myös Sebastianin läheisten elämään ja niiden asiakkaiden elämään, jotka saavat Sebastianilta hyvää, iloista palvelua ravintolassa. Ei ole muita tapoja edetä kuin askel askeleelta, kokemus kerrallaan, kohti hyvää työelämää. Kotimaisen esimerkin tarjoaa Kehitysvammaliiton ja K-kauppiasliiton Monenlaisia tuloksentekijöitä -yhteisprojekti 3, jonka myötä K-kauppoihin on viime vuosien aikana työllistetty 13 kehitysvammaista. Hankkeen tulevaisuudentavoitteena on lisätä kehitysvammaisten työllistymisiä ja toimia hyvänä esimerkkinä muillekin yrityksille. 5. Monimuotoisuus on työyhteisön etu Nykyään työelämän monimuotoisuus 4 on monien huulilla. Työpaikoilla on huomattu, että henkilökunnan monimuotoisuus lisää työhyvinvointia ja viihtymistä työpaikalla, ja tätä kautta sillä on vaikutuksensa myös työn tuottavuuteen. Tätä trendiä sivutaan useissa artikkeleissa. Muun muassa Annika Borbye ja Liisa-Maija Verainen ottavat kantaa aiheeseen. 6. Vammaisjärjestöt Suomenkielisessä versiossa Tuula Vuolle-Selki näkee Suomessa merkittävinä edistysaskelina historiassa vammaisjärjestöjen perustamiset. Sama historia heijastuu päivänpolttavia työllisyyskysymyksiä valottavissa artikkeleissa: esimerkiksi Lihastautiliiton, Mielenterveyden keskusliiton sekä Handikappförbundenin joukkovoima ja osaaminen on taustalla useammassakin tässä kirjassa kuvatussa onnistumisessa. Tanskassa vammaisten omat yritykset, esimerkiksi Mikael Haslen kuvailema Huset Venture, kertovat omaa tarinaansa siitä, miten yhteen liittymällä voidaan saavuttaa sellaisia unelmia, jotka ovat yksittäiselle ihmiselle mahdottomia. Vain strategia on toinen yhteiskunnalliset yritykset ovat tanskalaisessa kulttuurikontekstissa elinvoimainen taloudellisesti ja eettisesti kestävä toimintamuoto Työ- ja elinkeinoministeriö on äskettäin julkaissut oppaan aihepiiristä otsikolla Monimuotoisuus työelämän mahdollisuus. Se löytyy ministeriön kotisivuilta: 10

13 7. Yhteiskunnallinen yrittäjyys Vammaisten omat kaupallisin perustein toimivat sosiaaliset yritykset ovat tätä päivää Tanskassa, ja Virossa ollaan tavoittelemassa samantyyppisiä mahdollisuuksia. Ruotsissa kuntien omistamat yhtiöt ovat merkittäviä vammaisten työllistäjiä. Suomessa kehitys on ollut suhteellisen hidasta, mutta samaan aikaan esimerkiksi näkövammaisilla hierojilla ja fysioterapeuteilla on jo pitkään ollut oma yrityksensä Aktivo 5, ja tämänkin kirjan toisella vammaisista kokemusasiantuntijoista, Heta Pukilla, on oma yritys 6. Mikä tekee tanskalaisen yhteiskunnan otolliseksi yrityksille kun taas Suomessa ja Virossa kyseinen toiminta näyttäisi olevan hyvinkin jähmeää? Vastaus tähän kysymykseen vaatisi oman tutkimuksensa. Miksi Oikeita töitä? Suomen Sosiaali- ja terveysministeriön vammaispoliittinen ohjelma VAM- PO on antanut asiakirjansa nimeksi Vahva pohja osallisuudelle ja yhdenvertaisuudelle. Työelämässä mukana oleminen ja palkan saaminen on mitä suurimmassa määrin osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Siksi pidämme tärkeänä, että käsissä oleva kirja valaisee esimerkeillään, miten vammaisen ihmisen palkkaaminen on onnistunut ja miten siitä on tullut kannattavaa. Pidämme työllisyyttä osallisuuden ja yhdenvertaisuuskysymyksen lisäksi oikeudenmukaisuuskysymyksenä. Olemme jättäneet kirjan ulkopuolelle erimuotoiset työkeskustoiminnat. Ymmärrämme toki, että niillä on paikkansa joidenkin vammaisten ihmisten elämässä, mutta pidämme tärkeänä päämääränä ja myös oikeudenmukaisena sitä, että tehdystä työstä maksetaan palkkaa. Räätälöimällä ja erilaisia työtä tukevia malleja hyödyntämällä vammaisten ihmisten on mahdollista siirtyä avotyökeskuksista palkkatyöhön, saada itselleen parempi taloudellinen asema sekä lisätä osallisuutta yhteiskunnan eri toimialueilla. Työnantajan näkökulmasta ottaa Kyvyt käyttöön 7 tai Se Kraften autspect.fi/yritys.htm 7 11

14 Johdanto Toivomme, että kirja herättää uusia ajatuksia. Vaikka läpi kirjan puhumme erilaisista malleista, tulee ihminen kuitenkin aina kohdata yksilönä. Mitään malleista ei voi käyttää suoraan sellaisenaan, vaan tarkoituksena on ollut antaa erilaisia kuvauksia siitä, miten voidaan toimia ja tehdä erilaisissa erilaisia ratkaisuja erilaisissa tilanteissa. Kirja on syntynyt Asumispalvelusäätiö ASPAn hallinnoiman Euroopan Sosiaalirahaston projektirahoituksen turvin. Projekti Face2Face Action for Employment aloitti toiminta maaliskuussa 2012 ja kesti kesäkuun loppuun Työllisyysmallien kerääminen tapahtui eri workshopeissa, joita järjestettiin Suomessa, Tanskassa ja Virossa. Ruotsissa löysimme yhteistyökumppanit paikallisten toimijoiden järjestämistä workshopeista. Eri maiden koordinaattorit ovat vapaaehtoistyönä avustaneet työllisyysmallien keräämisessä sekä kirjan sisällön tarkistamisessa. Ruotsissa koordinaattorina ovat toimineet Emil Erdtman ja Anne Sjöberg Handikappförbundenista, Tanskan koordinaattorina toimi Inger Steen Møller Huset Venturesta ja Viron koordinaattorina Meelis Joost Eesti Puuetega Inimeste Kodasta 8. Kirjan sisältö Esittelemme toimivaksi osoittautuneita ratkaisuja vammaisten työllistymiseen neljästä Itämeren maasta. Aloitamme Ruotsista, josta siirrymme kartalla vastapäivään Tanskan kautta Viroon ja lopuksi Suomeen. Artikkelit rakentuvat siten, että jokainen kirjoittaja antaa yhden tai useamman konkreettisen esimerkin henkilöstä, joka on siirtynyt työelämän ulkopuolelta palkkatyöhön (nimet mahdollisesti muutettu). Tämän henkilön tarina kerrotaan riittävän yksityiskohtaisesti, jotta lukija saa elävän käsityksen tapahtumien kulusta. Tapauskertomusten lisäksi jokainen artikkeli esittelee työllistämisen mallin, jonka esimerkkinä kyseinen tapaus toimii, ja jota voi soveltaa muidenkin vammaisten työnhakijoiden kohdalla. Ruotsin osuuden aloittaa Riitta-Leena Karlsson, joka luo katsauksen Ruotsin hallituksen lainsäädännöllisiin pyrkimyksiin vammaisten työllisyystilanteen kohentamiseksi sekä työvoimaviranomaisten Se kraften! -kampanjaan, jolla herätellään työnantajia huomaamaan vammaisissa piilevä työvoimapotentiaali. Teemaa jatkaa Lars Ahlenius, joka esittelee Tukholman kaupungin 8 EPIK Viron vammaisjärjestö 12

15 OpenEyes -projektin. Vammaisten työnsaantia hidastaa monesti työpaikoilla tarvittavat joustot ja muutokset. Ruotsissa on kiinnitetty huomiota siihen, että tällaiset muutokset ja räätälöinnit voidaan minimoida, jos etsitään vammaiselle juuri sopiva työpaikka sellainen, jossa hänen vammansa ei olennaisesti vaikuta työtehtäviin. OpenEyes tekee tällaista etsimistyötä, saattaa työntekijän ja työnantajan yhteen ja pyrkii huolehtimaan siitä, että kaikki sujuu hyvin. Töihin mennään työharjoittelun kautta. Lars Ahlenius korostaa työntekijän omaa motivaatiota ja panostusta. OpenEyes toimii vain portin avaajana. On vammaisen oma asia tehdä työnsä niin hyvin, että saa pitkäaikaisen työpaikan. Ruotsin kokonaistilannetta valottaa Emil Erdtman Handikappförbundenista. Hän kertoo valtion ja kuntien panostuksesta vammaisten työllistymisen hyväksi problematisoiden Ruotsin nykypolitiikkaa ja antaen tapausesimerkkejä vammaisista henkilöistä, jotka ovat löytäneet töitä nykyjärjestelmän kautta. Kunnilla ja kuntien omistamilla yhtiöillä on keskeinen aseman näissä onnistumisissa. Olennaista on myös oikean tuen saaminen ja vammaisten henkilöiden erityistarpeiden yksilöllinen huomioiminen siinä, mikä on mahdollista ja mikä ei. Erityisen tärkeänä korostuu työn turvallinen jatkuvuus niiden kohdalla, joiden on elämänkokemustensa vuoksi tavanomaista vaikeampaa luottaa siihen, että elämä kannattaa. Tanskan osuuden avaa työnantajanäkökulmalla Frederiksbergin McDonald sin ravintolapäällikkö Annika Borbye, joka kertoo ravintolaan palkatusta autistisesta ja kehitysvammaisesta nuoresta miehestä, Sebastianista. Borbye analysoi tarkkanäköisesti tekijöitä, jotka ovat johtaneet siihen, että Sebastian menestyy työssään. Hän toteaa, että avaintekijä menestykselle palkattaessa vammaista henkilöä töihin on hänen saamisensa erottamattomaksi osaksi tiimiä. Rekrytointitilanteessa pitää olla tilaa ja aikaa tutustua ihmiseen, joka on pöydän toisella puolella. Kun katsot edessäsi olevaa ihmistä ja teet hänestä havaintoja, sinulle tarjoutuu mahdollisuus suunnitella erilaisista tehtävistä koostuvia työpäiviä erilaisille ihmisille. Lisäksi Borbye painottaa, että työnantajan on syytä huolehtia siitä, että vammaisella on kaveri, jolta hän tietää voivansa aina kysyä neuvoa. Kehitysvammaisen nuorukaisen työllistyminen ravintolaan ei ole sattumaa: monimuotoisuus on osa McDonald sin rekrytointipolitiikkaa. Koska monimuotoisuus työyhteisössä on koko yhtiön linja, yksittäinen vammainen saa käytännössä työpaikan yksittäisessä ravintolassa. 13

16 Johdanto Seuraavassa artikkelissa Mikael Hasle kertoo liikenneonnettomuudessa vammautuneen henkilön elämäntarinan kautta Huset Venturesta, jälleen yhdestä menestyvästä tanskalaisesta sosiaalisesta yrityksestä, joka on vammaisten perustama ja työllistää kymmeniä vammaisia. Larsin tarina on sankaritarina sekä vammaisesta selviytyjästä että yhtiöstä, jonka koko näkökulma on vammaisen näkökulma. Haslen artikkelin jälkeen tutkimuskeskus Center for Socialøkonomin edustaja Anne Sandbeck luo läpileikkauksen tanskalaiseen yhteiskunnalliseen ajatteluun, ja nimenomaan yhteiskunnallisiin yrityksiin, jotka muodostavat merkittävän vammaisia ja osatyökykyisiä työllistävän mekanismin Tanskassa. Keskeistä näissä yrityksissä on yhtäältä sitoutuminen markkinaperiaatteisiin ja tuotteiden tai palveluiden myyminen käypään hintaan, mutta toisaalta mahdollisten voittojen sijoittaminen takaisin yhtiön toimintaan eettisten tavoitteiden mukaisesti eikä jakaminen yksityisille voitontavoittelijoille. Sandbeck esittelee yhteiskunnallisten yritysten toimintaperiaatetta ja eettisiä kriteereitä yksityiskohtaisesti, ja antaa useita erilaisia esimerkkejä vammaisia työllistävistä yhteiskunnallisista yrityksistä. Tällaisia ovat mielenterveyskuntoutujia työllistävä kahvila, kehitysvammaisten oma TV-asema, sokeiden herkkää kuuloa hyödyntävä puhelinmyyntifirma, Aspergerin syndroomaisten ohjelmoijien luontaisen pikkutarkkuuden hyödyksi kääntänyt tietokoneyritys sekä kuuroille kokeille työharjoittelumahdollisuuksia tarjoava ravintola-alan yritys. Kuten Sandbeck toteaa, yhteiskunnallisten yritysten työllisyyshankkeissa erityistä on se, että ne ovat enemmän kuin leikkityöllisyyttä. Ne ovat todellisia yhtiöitä, joihin kohderyhmän ihmiset palkataan tuottamaan todellista tulosta. Sandbergin artikkelin jälkeen Inger Steen Møller, Huset Venture Nordjyllandin toimitusjohtaja, kertoo käytännön kokemuksia yhteiskunnallisen yrityksen toiminnasta. Tanskan osuuden päättää Kaj Andersenin artikkeli, jossa kerrotaan Vestas Wind Systemsin dysleksiaprojektista. Tässä projektissa edistetään lukihäiriöisten uraa tarjoamalla heille tekninen lukulaite, jonka avulla he voivat ottaa vastaan älyllisesti vaativampia tehtäviä, koska tekstien lukeminen ei muodosta tälle enää estettä. Viron tilanteen esittely alkaa Leonora Krausin artikkelilla Saarenmaan Oppimiskeskuksen vammaisille suunnatuista kursseista. Kraus pohtii virolaisen yhteiskunnan ongelmia vammaisten työllistymisessä: neuvostoajan 14

17 painolasti vaikuttaa vielä asenteisiin, ja yhteiskunnallisessa kehityksessä ollaan siinä vaiheessa, että vammaisia ollaan järjestämässä ylipäänsä pois kotinurkistaan. Vammaisten itsenäinen elämä on vasta orastava, mutta onneksi voimistuva tulevaisuuden trendi siinä missä se esimerkiksi Tanskassa on jo itsestäänselvyys. Virostakin kuitenkin löytyy kannustavia esimerkkejä vammaisten yrittäjyydestä Kraus kertoo näistä yksityiskohtaisesti. Myös muutaman EU-projektin myötä on organisoitu osuuskuntamuotoista elinkeinonharjoitusta, joka on työllistänyt vammaisia, mutta tässäkin ympäröivän yhteiskunnan tuen puute on hankaloittanut positiivista kehitystä. Lainsäädäntö rajoittaa vammaisten yrittäjyyden mahdollisuuksia, projektien pätkittäisyys pätkii myös tuen jättäen projektin tuottamat osuuskunnat heitteille projektin loputtua, ja toisinaan yrityshenkinen tiimityö epäonnistuu henkilökemioiden eripuraisuuden vuoksi. Krausin jälkeen Krislin Padjus esittelee Agrenska-säätiön ylläpitämän Tammistun kartanon perhekeskuksen, jossa kehitysvammaisille nuorille tarjotaan työharjoittelumahdollisuuksia arvokkaassa, historiallisessa kulttuuriympäristössä maaseudun vehreydessä. Tammistun kartanon työharjoittelukokonaisuudet ovat vaativuudeltaan eritasoisia, joten nuoret voivat vaihe vaiheelta edetä kohti ammattitaitoa esimerkiksi kiinteistönhuoltotöissä tai keittiötöissä. Tämä on upea esimerkki virolaisesta sisukkuudesta. Kun toiminta on hyvissä käsissä, vähilläkin resursseilla saadaan aikaan erittäin harkittu, laadukas ja yhä kehittyvä oppimisympäristö vammaisille nuorille nousta siivilleen ja päästä työelämään mukaan. Padjus näkee tärkeänä yleisen tietoisuuden tason nostamisen virolaisessa yhteiskunnassa. Julkisuuskampanjoiden ja kansainvälisen verkostoitumisen voimin pyritään tuomaan vammaisten asiaa esiin ja levittämään Virossa ymmärrystä siitä, että vammaisten tulisi saada töitä. Viimeisenä Ulvi Mölder kertoo Astangun ammatillisen kuntoutuksen keskuksesta. Kyseinen koulutuslaitos palvelee erilaisia vammaisia ja pyrkii tarjoamaan ammattitaidon ja pääsyn työelämään. Astangun työllistämismetodina on monitahoinen tuki ammattilaistiimin yhteisvoimin. Tätä tukijoukkoa laajennetaan virallisiin instituutioihin vammaisen työnhakijan kotikunnassa samoin kuin hänen perheeseensä ja ystäviinsä toisin sanoen kaikkiin, jotka kuuluvat tuetun henkilön sosiaalisen elämän piiriin. 15

18 Johdanto Suomen osuuden esittelyt aloittaa Satakunnan ammattikorkeakoulun Mood for Work -projektissa kehitetty Työnantajan palveluohjauksen malli, jossa huomiota on kiinnitetty erityisesti työnantajan tarpeisiin: mitä työnantaja tarvitsee palkatakseen vammaisen? Kyselytutkimus on osoittanut, että työnantajilla on periaatteessa kiinnostusta palkata vammaisia, mutta heillä ei ole aikaa taloudellisten tukien vaatimaan paperisotaan, eikä useinkaan riittävästi tietoa vammaisen erityistarpeista ja tahoista, joilta saa tukea, mikäli ongelmia ilmenee. Vammaisten työllistymistä voidaan edesauttaa järjestämällä tämä kaikki työnantajan puolesta valmiiksi ja neuvomalla työnantajaa tämän omista lähtökohdista käsin. Innovatiivista tässä mallissa on resurssien kohdentaminen työnantajalle, jotta tämä tekisi vammaisen työnhakijan kannalta positiivisen päätöksen. Seuraavaksi luodaan katsaus Mielenterveyden keskusliiton lyhytkursseihin. Kirsi Koskimäki osoittaa näiden olevan toimiva apu mielenterveyskuntoutujille, joiden ongelmat työhön paluussa liittyvät ennen kaikkea sosiaaliseen stigmaan ja itsetunnon ongelmiin. Koskimäen artikkelissa korostuu käytännön työharjoittelu sekä vertaistuki onnistumisen edellytyksinä. Samaten painotetaan sitä, että edistyminen tapahtuu askel askeleelta. Tämän jälkeen Suomesta esitellään ASPA Säätiön Työn tuki -malli, jonka keskeisenä elementtinä on työpaikalle koulutettu työpaikkavalmentaja sekä monipuolinen ammattimainen tuki työhön palaajalle. Toiminnassa korostuu työhön paluuta edeltävä valmentautumisprosessi. Sirpa Paukkeri-Reyes kertoo yksityiskohtaisesti pitkälle hiotusta prosessista, jonka kautta voidaan auttaa hyvinkin vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä monitahoisen, pitkäkestoisen tuen muodossa, johon kuuluu sekä yksilöllistä että ryhmämuotoista kuntoutusta päämääränä työllistyminen. Suomen osuuden päättää Lihastautiliiton Sisäänheitto työelämään! -projekti, jonka kautta 76 vammaista on löytänyt työpaikan. Tämän projektin kantavana ideana on vammaisjärjestöjen suora yhteistyö sosiaalisesta vastuusta kiinnostuneiden yritysten kanssa ja internetsivusto, jonka kautta vammaiset työnhakijat ja avoimet työpaikat ovat kohdanneet. Liisa-Maija Verainen kertoo, että projektin onnistumisen taustalla on vammaisjärjestöjen verkostoituminen. Järjestöt tuntevat jäsenensä, joten järjestöissä tiedetään myös se, kuinka paljon ammattitaitoista työvoimaa lepää työmarkkinoiden ulkopuolella vammaisuuden vuoksi. 16

19 Näiden instituutioiden, mallien ja strategioiden esittelyjen jälkeen puheenvuoron saa kaksi työelämää kokenutta vammaista, liikuntavammainen Milla Ilonen ja autismin kirjon edustaja Heta Pukki. Molemmat ovat ponnistelujen jälkeen päässeet oikeisiin töihin Milla Ilonen verkostojensa ja aktiivisuutensa kautta, Heta Pukki perustamalla yrityksen. Lukijalle avautuu näköala siihen, miltä tuntuu olla vammainen ja hakea töitä, ja mitä työnsaanti vammaiselta edellyttää. Näiden vahvojen kommenttiosuuksien jälkeen luodaan katsaus vammaisten työllistymiseen lähihistoriassa. Filosofian tohtori Tuula Vuolle-Selki kertoo ajoista, jolloin monen vammaisen elämä oli pelkkää työtä ja toisten osana oli syrjäytyminen. Tässäkin artikkelissa korostuu erään ihmisryhmän korvaamaton panos vammaisten työllistymisessä osana tasavertaista kuulumista yhteiskuntaan: vammaisten itsensä. Vammaisjärjestöjen perustaminen, samoin kuin näiden kanssa vuorovaikutuksessa syntynyt vammaisten koulutuksesta huolehtiminen, ovat olleet ratkaisevia edistysaskelia tiellä kohti tasa-arvoa. Päämäärää ei ole tällä tiellä vielä saavutettu, mutta verrattaessa muutamankin kymmenen vuoden takaisia pioneeritekoja nykyajan olosuhteisiin voimme nähdä, että tilanne on kohentunut huomattavasti. Tehty työ ei ole ollut mitään piperrystä, vaan me nykyajan ihmiset voimme olla paljosta kiitollisia niille, jotka ovat rakentaneet yhteiskuntaamme kohti hyvää. Heidän työnsä on jatkamisen arvoista. Näillä sanoin teemme samalla kunniaa myös tämän kirjan kirjoittajille. Tässä kirjassa on esimerkkejä jämeristä kannanotoista käytännön tekojen tasolla paremman elämän puolesta vammaisille ja samalla meille kaikille. 17

20 Johdanto Kiitokset Haluamme kiittää kirjaan artikkelit kirjoittaneita alan ammattilaisia. Ilman heitä kirjan julkaiseminen ei olisi ollut mahdollista. Erityiskiitokset kuuluu maakoordinaattoreille Ingerille, Emilille, Annelle ja Meelisille. Samoin suurkiitos myös Asumispalvelusäätiö ASPAn kehittämispäällikkö Raija Mansikkamäelle näkemyksellisestä kannustuksesta ja vahvasta tuesta tämän kirjan koko luomisprosessin ajan. Helsingissä Anna Idström ja Marko Stenroos Kuvassa vasemmalta: Meelis Joost, Viron koordinaattori, Marko Stenroos, Face2Face-projektin päällikkö, Emil Erdtman, Ruotsin koordinaattori, Inger Steen Møller, Tanskan koordinaattori, ja Raija Mansikkamäki, kehityspäällikkö, Asumispalvelusäätiö ASPA. 18

Vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisen toimivia käytäntöjä Suomesta, Tanskasta, Virosta ja Ruotsista. Marko Stenroos & Anna Idström

Vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisen toimivia käytäntöjä Suomesta, Tanskasta, Virosta ja Ruotsista. Marko Stenroos & Anna Idström Vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisen toimivia käytäntöjä Suomesta, Tanskasta, Virosta ja Ruotsista Marko Stenroos & Anna Idström Idea: -Kartoitetaan vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisen

Lisätiedot

Työn tuki -malli 2011

Työn tuki -malli 2011 Työn tuki -malli 2011 Kehittyvää erityisryhmien asumista Mikä Työn tuki -malli on? Työn tuki -malli on syntynyt Asumispalvelusäätiö ASPAn KoPa-projektissa (Koulutuksella palkkatyöhön) vuosina 2008-2010

Lisätiedot

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 Tuettu päätöksenteko

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014 Petri Puroaho, Vates-säätiö Puheenvuoron sisältö Vates-säätiö ja sen toiminnan päämäärät Välityömarkkinat ja sen toimijat Vammaisten ja osatyökykyisten työllistyminen

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

Näin sen teimme! Sirpa Paukkeri-Reyes,3.12.2014

Näin sen teimme! Sirpa Paukkeri-Reyes,3.12.2014 Näin sen teimme! Sirpa Paukkeri-Reyes,3.12.2014 Lataa kirja ilmaiseksi! Oikeita töitä Vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisen toimivia käytäntöjä Ruotsista, Tanskasta, Virosta ja Suomesta Face2Face

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti

Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti Ilmiöitä, merkityksiä, kokemuksia Työttömyys tänään-seminaari 22.10.10 Heidi Kaartinen Projektipäällikkö Asumispalvelusäätiö ASPA People are all different. When you

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA P.Pyy OPISKELIJOIDEN ERILAISET TARPEET ovat tuoneet ammatilliselle koulutukselle haasteita: Kuinka tunnistaa yksilöllisiä tarpeita ja tukea heidän oppimistaan

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Kristiina Leppänen 3.12.2014 Opinnäytetyö kevät 2014 Sosiaalialan

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu Petri Puroaho Vates-säätiö (1993 -) Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Projektipäällikkö Raija Tiainen Tutkimuspäällikkö Nina Nevala. Ohjelma, joka kannattaa. www.stm.fi/osatyokykyiset

Projektipäällikkö Raija Tiainen Tutkimuspäällikkö Nina Nevala. Ohjelma, joka kannattaa. www.stm.fi/osatyokykyiset Projektipäällikkö Raija Tiainen Tutkimuspäällikkö Nina Nevala Ohjelma, joka kannattaa. www.stm.fi/osatyokykyiset Osatyökykyiset työssä -ohjelma, OSKU Osku-tiimi, STM Päivi Mattila-Wiro, ohjelmajohtaja

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia Autismisäätiö - osallisuutta ja onnistumisia Räätälöiden töihin 20.5.2015 Kaikille sopiva työ- seminaari Autismisäätiö Autismisäätiö on voittoa tavoittelematon säätiö, joka tuottaa asiantuntevia palveluja

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

KESKUSTEN MERKITYS HENKILÖKOHTAISESSA AVUSSA

KESKUSTEN MERKITYS HENKILÖKOHTAISESSA AVUSSA KESKUSTEN MERKITYS HENKILÖKOHTAISESSA AVUSSA HENKILÖKOHTAISEN AVUN ALUETUKIKESKUS-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI Turku 14.11.2011 Raija Mansikkamäki Koordinaattori Assistentti.info Sisältö Esittelyssä Assistentti.info

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Yksityinen palvelusektori heikoimmassa työmarkkinaasemassa olevien työllistäjänä

Yksityinen palvelusektori heikoimmassa työmarkkinaasemassa olevien työllistäjänä Yksityinen palvelusektori heikoimmassa työmarkkinaasemassa olevien työllistäjänä Kristiina Härkäpää Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutussäätiö Ala-Kauhaluoma M & Härkäpää K (2006), Työpoliittinen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU Työelämää työvalmentajan tuella 2.10.2014 Työ kuuluu kaikille seminaari Nina Sohlberg-Ahlgren ja Merja Honkanen TUETTU TYÖLLISTYMINEN HELSINGISSÄ EU:n Employment Horizon-projektissa

Lisätiedot

Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää

Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää Mitä toivon saavani teemaillasta itselleni ja omaan työhöni? (etukäteiskysymys) Avoimin mielin : ) Ajankohtaiskatsauksen

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatioissa tuettiin osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja mitkä tekijät estivät tai edistivät sitä. Tutkimuskysymyksiä

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2012 aikana vajaakuntoisia 1 (nyk. vammaisia ja pitkäaikaissairaita) työnhakijoita kaikkiaan

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki 11.02.2010 Miika Keijonen 12.2.2010 1 Monimuotoisuus työpaikalla 12.2.2010 2 Monimuotoinen työyhteisö Monimuotoisuutta kunnioittavassa työyhteisössä

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo Miten yrittäjä voi? Työhyvinvointiseminaari, Eduskuntatalo Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset vaikeudet,

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Työyhteisön monimuotoisuus Työpaikkavalmentajakoulutus 6.10.2015

Työyhteisön monimuotoisuus Työpaikkavalmentajakoulutus 6.10.2015 Työyhteisön monimuotoisuus Työpaikkavalmentajakoulutus 6.10.2015 Petri Puroaho Miksi olen Kainuussa? 6.10: Kainuun työ- ja elinkeinotoimiston, Tuetun työllistymisen palveluiden pyynnöstä (Helena Karppinen,

Lisätiedot

Niina Laitinen Esittelijänä Nina Aarola Kyvyt käyttöön Kumppanuudella vaikuttavuutta Turku 25.10.2011

Niina Laitinen Esittelijänä Nina Aarola Kyvyt käyttöön Kumppanuudella vaikuttavuutta Turku 25.10.2011 Niina Laitinen Esittelijänä Nina Aarola Kyvyt käyttöön Kumppanuudella vaikuttavuutta Turku 25.10.2011 Tutkimus tehtiin Satakunnan TE-toimistoille (4), ELY-keskukselle ja Työmieli-hankkeelle Puhelinhaastattelut

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Työn tuki malli työhön paluun tukena. Silta työhön projekti 2012-2014 ESR, STM

Työn tuki malli työhön paluun tukena. Silta työhön projekti 2012-2014 ESR, STM Työn tuki malli työhön paluun tukena Silta työhön projekti 2012-2014 ESR, STM Työn tuki -malli Työnhakija Ulkopuolinen tuki työnhakijalle ja työyhteisölle Yksilöllinen ja ryhmämuotoinen työhönvalmennus

Lisätiedot

Rukkaset naulasta Avoimille! - työhönvalmennuspalvelu. Työllisyysfoorumi 5.6.2015 Pia Vallenius

Rukkaset naulasta Avoimille! - työhönvalmennuspalvelu. Työllisyysfoorumi 5.6.2015 Pia Vallenius Rukkaset naulasta Avoimille! - työhönvalmennuspalvelu Työllisyysfoorumi 5.6.2015 Pia Vallenius Mikä on ollut palvelussa keskeistä? Auttaa asiakasta auttamaan itseään Mottona: Me teemme työllistymisesi

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työttömyys

Korkeasti koulutettujen työttömyys Korkeasti koulutettujen työttömyys Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys Pidennämme työuria alkupäästä. Tuemme korkeakoulutettujen nuorten työllistymistä. Yli 100 toimivaa mentoriparia joita

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

TYÖLLISTÄMISJAKSOON LIITETTY TYÖHÖNVALMENNUS TAMPEREEN SARKA OY:SSÄ. http://www.tampereensarka.fi/images/muok attu_1.jpg

TYÖLLISTÄMISJAKSOON LIITETTY TYÖHÖNVALMENNUS TAMPEREEN SARKA OY:SSÄ. http://www.tampereensarka.fi/images/muok attu_1.jpg TYÖLLISTÄMISJAKSOON LIITETTY TYÖHÖNVALMENNUS TAMPEREEN SARKA OY:SSÄ http://www.tampereensarka.fi/images/muok attu_1.jpg TAMPEREEN SARKA OY Tampereen kaupungin omistama sosiaalinen yritys Sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Kaikki irti mahdollisuuksista on kamalan työlästä olla tekemättä mitään. 23.9.2015 Petri Puroaho

Kaikki irti mahdollisuuksista on kamalan työlästä olla tekemättä mitään. 23.9.2015 Petri Puroaho Kaikki irti mahdollisuuksista on kamalan työlästä olla tekemättä mitään 23.9.2015 Petri Puroaho Vates-säätiö, projekti ja välityömarkkinat Vates-säätiö toimii (1993 - ) vammaisten, pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014 Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 7.2.204 Epilepsiaa sairastavien työllisyysongelmien tunnistaminen oikea työllistämisinterventio. Ei ongelmia: kohtaukset ovat

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Ruotsin vammaispalvelulaki

Ruotsin vammaispalvelulaki Ruotsin vammaispalvelulaki Kokemuksia 15 vuoden ajalta Ajankohtaisia muutostarpeita Huomisen haasteet Lakimuutokset ja muutosehdotukset riitta-leena.karlsson@stockholm.se Tukholman kaupungin vammaisasiamies

Lisätiedot

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU. KVANK Työn ja päivätoiminnan valiokunta 1.10.2012 Nina Sohlberg-Ahlgren Johtava työvalmentaja

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU. KVANK Työn ja päivätoiminnan valiokunta 1.10.2012 Nina Sohlberg-Ahlgren Johtava työvalmentaja TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU KVANK Työn ja päivätoiminnan valiokunta 1.10.2012 Nina Sohlberg-Ahlgren Johtava työvalmentaja Sosiaaliviraston vammaistyössä tuettua työtä järjestetään Tuetun työllistymisen

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi

Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi Toiveista tekoihin -projekti 2012 2013 Teot tutuiksi -projekti 2013 2015 Osatyökykyisyys Osatyökykyisyydellä tarkoitetaan sellaista toimintakyvyn vajausta, josta on

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

TUETTU TYÖLLISTYMINEN

TUETTU TYÖLLISTYMINEN TUETTU TYÖLLISTYMINEN Pori 8.2.2010 Suvi Pikkusaari Työhönvalmennuksen kehittämiskoordinaattori VATES-säätiö VATES-säätiö Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten yhdenvertaiseksi

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

31.3.2011/ Niina Laitinen

31.3.2011/ Niina Laitinen 31.3.2011/ Niina Laitinen Tutkimus tehdään Satakunnan TE-toimistoille (4), ELY-keskukselle ja Työmieli-hankkeelle Puhelinhaastattelut toteutettiin huhtikesäkuussa sekä syyskuun aikana 2010 Kohderyhmänä

Lisätiedot

Päätavoitteet. edunvalvonta viranomaisyhteistyö oppilaitosyhteistyö täydentää ja kehittää vankien jälkihuoltoa ja yhdyskuntaseuraamustyötä

Päätavoitteet. edunvalvonta viranomaisyhteistyö oppilaitosyhteistyö täydentää ja kehittää vankien jälkihuoltoa ja yhdyskuntaseuraamustyötä Päätavoitteet Yhteiskunnan asenteisiin ja arvoihin vaikuttaminen. Rikollisuutta ylläpitävän syrjäytymiskehityksen katkaiseminen ja uusintarikollisuuden vähentäminen. Lainrikkojataustaisten elämänhallinnan

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Jokainen meistä Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Suomen hyvinvoinnin tila murroksessa Tarve julkisten palveluiden tuottavuuden parantamiseen Kunta- ja SoTe -palvelurakenteet keskellä murrosta

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Vammaisten työvalmennus. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 1

Vammaisten työvalmennus. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 1 Vammaisten työvalmennus Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 1 ARVOSTUS asiakkaan työnarvostus rinnalla tekeminen asiakkaan mielipiteen kuuleminen ja kunnioittaminen nähdä asioita työnantajan näkökulmasta

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä?

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Anmari Viljamaa & Elina Varamäki Seinäjoen ammattikorkeakoulu 23.10.2014 Sisältö Tausta Sivutoimiyrittäjyys alussa ja lopussa välissä Johtopäätöksiä

Lisätiedot