Rakastuin elämään. Marja Korhonen: Neuropsykologiset häiriöt vaikuttavat arkeen Sopeutumisvalmennus on suomalaisen kuntoutuksen oivallus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rakastuin elämään. Marja Korhonen: Neuropsykologiset häiriöt vaikuttavat arkeen Sopeutumisvalmennus on suomalaisen kuntoutuksen oivallus"

Transkriptio

1 AVH4/2014 AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIDEN ERIKOISLEHTI Puhe- ja liikuntakykynsä menettänyt Marja Korhonen: Rakastuin elämään Neuropsykologiset häiriöt vaikuttavat arkeen Sopeutumisvalmennus on suomalaisen kuntoutuksen oivallus

2 Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. 13. vuosikerta ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) ISSN (Äänilehti) Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti JULKAISIJA Aivoliitto ry YHTEYSTIEDOT Suvilinnantie Turku p TOIMITUS Päätoimittaja Tiina Viljanen p , Toimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassila p , Toimitussihteeri Miia Suoyrjö p TOIMITUSNEUVOSTO LKT, professori, vastaava ylilääkäri ja toimialuejohtaja Risto O. Roine, Tyks Neurotoimialue (pj.) LKT, asiantuntija Terttu Erilä Aivoliitto ry:n puheenjohtaja LKT, professori AVH-tutkimusryhmän johtaja Markku Kaste HUS Neurologian klinikka Osastonhoitaja Eija Puha, Turun kaupunginsairaala, neurologian osasto PsT, neuropsykologian dosentti Mervi Jehkonen Tampereen yliopisto, psykologian laitos Yhdistysten edustaja Taina Metsberg, Kanta-Hämeen AVH-yhdistys Aivoliitto ry:n edustajat: Fysioterapeutti Päivi Liippola Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila Tiedottaja Miia Suoyrjö Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen PAINO JA ULKOASU Vammalan kirjapaino Oy Taitto Jonna Hautamäki ILMOITUSMYYNTI JA -AINEISTOT TJM-Systems Oy, Sari Nikander, p p , f LEHDEN TILAUKSET Maiju Rita-Kasari, p , JÄSENREKISTERI Carita Sinkkonen, p TILAUSHINNAT 39 vuosikerta, 10 irtonumero. Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun. Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen. sisältö 4/2014 Jari Härkönen Hely Streng korostaa suomalaisen sopeutumisvalmennuksen ainutlaatuisuutta. s. 8 Artikkelit 4 Taistelu kääntyi voitoksi Rakastuin elämään 8 Sopeutumisvalmennus on suomalaisen kuntoutuksen oivallus 12 Kurssilta saa tukea muuttuneeseen elämäntilanteeseen 14 AVH-kuntoutuksen tila Suomessa Tutkimus ennakoi synkkiä tuloksia 16 Neuropsykologiset häiriöt vaikuttavat arkeen 19 Naisilla suurempi aivoinfarktiriski 20 Nielemisvaikeus on tärkeää tunnistaa varhain 23 Aivoverenkiertohäiriön sairastaneille oikeuksien julistus 24 Tukea ja ohjausta kommunikoinnin haasteisiin 36 Suolaveden pärskettä, seikkailua ja tikkupullia Hae tuetulle lomalle tai Solukuluontolomalle. TEEMA: Lääkinnällinen kuntoutus s.38 Palstat 3 Pääkirjoitus 22 Kolumni Shutterstock 26 Korvaamaton kovalevy liikkeellä 28 Poimittua 33 Aivoliitto kouluttaa, tapahtumakalenteri 34 Juttu-tupa-kurssit afaattisille henkilöille keväällä Yhdessä postia yhdistyksiltä 38 Tuetut lomat ja Soluku-luontolomat vuonna 2015 NO AINEISTOT ILMOITUKSET ILMESTYY Tiina Viljanen Pääkirjoitus AVH-kuntoutuksen tilanne huolestuttava AVH-kuntoutuksen tila on alaarvoista. Suomessa rikotaan lakia. Näiden toteamusten pohjalta saataisiin aikaan mehevä keskustelu mediassa. Aivoliitto ei kuitenkaan lähde barrikadeille, vaan pyrkii rauhanomaiseen ja yhteistyökykyiseen ratkaisuun tilanteen korjaamiseksi. Meneillään olevan AVHkuntoutuksen seurantatutkimuksen alustavat tulokset ovat masentavaa luettavaa. Vuonna 2009 tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että kuntoutuksen tilanne on huono ja alueellinen eriarvoisuus suurta. Nyt vuonna 2014 tilanne on ennallaan ja jopa hieman huonompi kuin viisi vuotta sitten. Miksi näin? Onko yhteiskunnallamme varaa jättää korvaamaton pääomamme aivot kuntouttamatta toimintakykyiseksi. Ilmeisesti on, mutta miksi? Kuntoutuksen vaikuttavuudesta on tutkimustietoa, joka osoittaa, että oikein hoidettu ja kuntoutettu henkilö voi palata täysivaltaiseksi, toimintakykyiseksi kansalaiseksi. Kuntouttamatta jätetty henkilö taas vaatii runsaasti erityisesti sosiaalitoimen palveluja pystyäkseen jatkamaan elämäänsä ja arkeaan, puhumattakaan inhimillisistä kärsimyksistä. Resursseja tarvitaan lisää. AVH-kuntoutuspaikkoja ja erityistyöntekijöitä ei ole riittävästi. Puutetta on erityisesti puheterapeuteista, toimintaterapeuteista, neuropsykologeista ja AVH-kuntoutuksen osaavista neurologeista. Resurssit pitää myös kohdentaa oikein. Ei ole tarkoituksenmukaista palkata jokaiseen pieneen yksikköön moniammatillista tiimiä. Erityisasiantuntemus tulee keskittää. Kuntoutus tulee aloittaa välittömästi sairastumisen jälkeen, viimeistään toisella viikolla sairastumisesta. AVHkuntoutuksen erityispiirteenä on, että aivojen muovautuvuus on voimakkaimmillaan välittömästi sairastumisen jälkeen. Ajan myötä se vähenee. On siis olemassa aikaikkuna, joka on hyödynnettävä, jos halutaan saada hyviä kuntoutustuloksia. Jos se menetetään, ei koskaan saavuteta niitä tuloksia, joihin olisi ollut mahdollista päästä oikein ajoitetulla ja intensiivisellä moniammatillisella kuntoutuksella. Suomi on maailman johtava maa AVH:n akuuttihoidossa, mutta masentavan huono kuntoutuksessa. Tässä riittää siis haasteita niin tutkijoille kuin päättäjillekin. Tässä on myös uusi mahdollisuus, joka voitaisiin toteuttaa esimerkiksi SOTE-uudistuksen myötä. Bjarke Strøem Tiina Viljanen on Aivoliiton toiminnanjohtaja. Suomi on maailman johtava maa AVH:n akuuttihoidossa, mutta masentavan huono kuntoutuksessa Kannen kuva: Janne Heinonen 2 AVH 4/

3 Marja Korhonen on kirjoittanut kirjansa Häivähdyksiä otsahiirtä käyttäen. Hän asuu omassa kodissaan, avustajiensa ja kunnan yöpartion avun turvin. Suvi Vainio Taistelu kääntyi voitoksi Rakastuin elämään Marja Korhonen ei voi puhua eikä liikkua, mutta pystyy kirjoittamaan otsahiiren avulla niin hymiöitä kuin ärräpäitä. Korhosen mieli on yhtä kirkas ja ehdoton kuin ennen sairastumista. Elämän tärkein asia on entistä selvempi. Se on rakkaus. Kun Marja Korhonen heräsi tajuttomuudesta, hän tiedosti itse tilansa, sitä ei tarvinnut hänelle kertoa. Hän ei voinut puhua, ei liikuttaa käsiään eikä jalkojaan ja hän tunsi pelkoa sekä raivoa. Tunsin itseni vihannekseksi. Sisimmässäni raivosin tiikerin lailla. Pel- Janne Heinonen käsin ihan sairaasti ja luulin kuolevani, Korhonen kirjoittaa tänä syksynä ilmestyneessä kirjassaan Häivähdyksiä. Kirja kertoo hänen kymmenen vuotta sitten kokemastaan aivorungon infarktista. Nyt jo viranomaistenkin toteaman hoitovirheen seurauksena hänelle tuli niin sanottu locked in -syndrooma eli neliraajahalvaus ja puhe- ja nielemiskyvyn menetys. Infarktia seuranneista viikoista teho-osastolla hänellä on häilyviä muistikuvia. Hän muistaa, kuinka hän aisti tuskaa häntä tervehtimään tulleiden läheistensä sanoista ja katseista. Sen ajattelemista hän kuitenkin tahtomaankin torjui, koska elämässä kiinni pysyminen vaati kaikki voimat. Kuulin rakkaitteni ääniä, mutta en halunnut kohdata kenenkään katsetta. Alitajuisesti suojelin itseäni tunteilta, jotka olisivat olleet liian musertavia. Tämän vuoksi muistan etenkin lasteni käynneistä vain häivähdyksiä, hän kirjoittaa. Läheisten käynnit olivat siinä tilassa kuitenkin elintärkeitä. Sen tiedän nyt vuorenvarmasti, että tajuttomuuden keskellä minua kannatteli läheisteni vilpitön rakkaus, hän jatkaa. Kohtalokas viive hoidossa Viive hoidon aloituksessa johti potilaslautakunnan päätöksen mukaan 42-vuotiaan erityisopettajan ja juuri rehtoriopintonsa aloittaneen, kolmen lapsen äidin vakavaan vammautumiseen. Marja Korhonen oli herännyt lokakuisena yönä pääkipuun ja siihen, että koko toinen puoli tuntui tunnottomalta. Aamulla hän soitti ystävän heittämään hänet terveyskeskukseen. Kun he pääsivät perille, hänen jalkansa eivät enää kunnolla kantaneet. Terveyskeskuksesta hänet lähetettiin keskussairaalan päivystykseen. Epikriisissä luki aivan oikein: halvausepäily, Korhonen kertoo kirjassaan. Sairaalassa hänestä otettiin CTkuva, jonka jälkeen alkoi odotus, joka venyi kohtalokkaan pitkäksi. Olin hyvin huolissani tilastani ja koetin sanoa ohi kulkeville hoitajille, että minä halvaannun. Se ei kuitenkaan tuntunut ketään kiinnostavan, hän kuvaa. Tässä vaiheessa paikalle ehtivät hänen vanhempansa, äiti suoraan omista syöpähoidoistaan Pikonlinnan sairaalasta. Päivystävä neurologi, erikoistuva lääkäri, tutki Korhosen kello kuudentoista aikaan. Lääkärin päätöksenä oli jatkaa potilaan seurantaa. Tässä vaiheessa Korhonen passitti vanhempansa kotiin pirteätä esittäen. Nyt hän makasi ruuhkaisella ensiapuasemalla toimistohuoneeseen työnnetyssä sängyssä, epätoivoisena ja tuskaisena. Hän yökkäili ja tunsi tukehtuvansa. Hoitajat olivat kirjanneet, että he veivät potilaan raahaten vessaan, koska hänen koko olemuksensa oli veltto. Yöllä Korhonen oli alkanut kouristella ja hänet oli viety tehoosastolle. Taistelu elämästä Marja Korhosen vammauttanut laaja aivorungon alueen tukos paljastui seuraavana päivänä puolilta päivin otetussa magneettikuvassa. Vuorossa ollut neurologi soitti Marjan vanhemmille ja pyysi lupaa liuotushoitoon. Infarkti oli siinä vaiheessa jo tehnyt peruuntumatonta tuhoa. Nyt oltiin tilanteessa, jossa potilasta ei voitu leikata ja myös liuotuksessa riskit olivat suuret. Liuotushoidolla ehkä pelastettiin se ainoa, joka voitiin vielä pelastaa, henkeni, Korhonen kirjoittaa. Korhosen elämä säilyi, mutta oli seuraavat kuukaudet erilaisten hoitotoimenpiteiden takia lähes sietämätöntä ja myös pelottavaa. Hän tunsi yhä olevansa hengenvaarassa. Hänen halvaantunut kehonsa aisti kipua, mutta hän tunsi, että se välillä unohdettiin, kun hänelle esimerkiksi asennettiin erilaisia ravintoa vatsalaukkuun vieviä putkia. Joulun aika häneltä meni olemassaolon taistelussa. Uutiskuvat tsunamin tuhoista Thaimaassa jaksoivat silti järkyttää. Usko selviytymiseen alkoi voittaa tammikuussa. Ikuinen optimisti hänessä oli taas voimissaan. Oikeasti oivalsin jo teho-osaston viimeisenä päivänä, että pääni kääntyy hivenen oikealle. Se oli minulle merkki, että peli ei ole vielä menetetty, hän kertoo. Hoidon aloituksessa viivytellyt lääkäri selvitti lausunnossaan myöhemmin, että Marjan nuori ikä ja reipas olemus vaikuttivat hänen arvioonsa. Taustalla oli myös kiire ja työpaine. Puhekyvytönkin tarvitsee huomiota Marja Korhosen kokemuksen mukaan puhekyvyttömän potilaan oma tahto on helppo ohittaa. Hän pystyi aluksi kommunikoimaan vain silmiä räpäyttämällä: yksi räpäys kyllä, kaksi ei. Usein hoitajat tulkitsivat liian hätäisesti, että tarkoitin kyllä, jos en saanut räpäytettyä kyllin nopeasti kahta kertaa. Erityisopettajana hän olisi odottanut, että keskussairaalassa olisi tehty jotakin kommunikoinnin parantamiseksi. Hän tiesi, että keinoja oli, mutta ei pystynyt kertomaan niistä. Keskussairaalasta hänet siirrettiin Kinkomaan kuntoutusyksikköön, missä hän tunsi olevansa hyvässä turvassa ja hänen kuntoaan seurattiin tarkasti. Hän itse oli jo kärsimätön pääsemään kommunikoimaan muutenkin kuin silmillään, mutta Kinkomaan henkilökuntaan ei kuulunut puheterapeuttia. Hän ei vielä tiennyt, että hänellä on vammaispalvelulain mukaan oikeus tulkkiin. Ja miten hän olisi sitä vaatinut? Korhonen myöntää olleensa melkoinen draamakuningatar, kun sille päälle sattui. Hän pystyy tuottamaan ääntä, vaikka ei sanoja. Kinkomaalla hoitoraporttiin oli kirjattu: huutaa ja itkee niin että korviin sattuu. Kertomatta jätettiin, miksi minä huusin. Vastustin, kun minua yritettiin nostaa päivän päätteeksi nosturilla sänkyyn kuin mitäkin norsua. En 4 AVH 4/2014 5

4 Janne Heinonen Jouluna Marja Korhonen saa luokseen nuoriksi aikuisiksi kasvaneet lapsensa. Hän myös aikoo nukkua pois rästiunet, joita on kertynyt vilkkaan syksyn aikana. halunnut sitä, koska halusin käyttää ponnistusvoimaa, jota oli jaloissani. Pystyin siirtymään liukulaudan avulla kahden hoitajan avustamana, hän kertoo. Tähtäsin jo silloin yhteen tiettyyn tavoitteeseen. Kotiin, hän jatkaa. Hänen lapsensa vierailivat aluksi kaksi kertaa viikossa Kinkomaalla. Käytäntö oli kuitenkin liian rankkaa tuolloin 15-vuotiaalle Riikalle, 12-vuotiaalle Heikille ja 10-vuotiaalle Reetalle, sillä matkaa kertyi yhteen suuntaa 85 kilometriä. Viikon kohokohdaksi vakiintui perjantai, lasten päivä. Kaikki koettivat pitää lippua korkealla, mutta eron hetki nosti aina kyyneleet jokaisen silmiin. Marja on kiitollinen ex-miehelleen Ristolle, joka kuljetti lapsia hänen luokseen. Tietokoneen saaminen käyttöön ja otsahiiren käytön opettelu olivat tärkeä edistysaskel kevään aikana. Tietokone avasi Korhoselle mahdollisuuden pitää yhteyttä lapsiin ja muuhun ulkomaailmaan. Ennakkotapaus kotona asumisessa Marja Korhonen alkoi järkkymättä ajaa kotiin muuttamistaan noin vuosi sairastumisensa jälkeen Käpylän kuntoutumiskeskuksessa. Hänen piti vakuuttaa ensin moniammatillinen asiantuntijaryhmä, joka halusi olla mahdollisimman varma onnistumisesta, jos se lähtisi puoltamaan asiaa. Olihan kyse Suomessa vasta toisesta tapauksesta, jossa samankaltainen hakija halusi palveluasumista omassa kodissaan. Neurologin puoltava lausunto oli ratkaiseva paperi, jonka avulla Korhonen saattoi aloittaa neuvottelut kotikuntansa Saarijärven kanssa. Ennakkotapauksen selvittely tuotti valtavasti työtä pienessä kunnassa. Korhonen esitti suunnitelmaa, joka perustui kolmen vakituisen avustajan rinkiin sekä kunnan yöpartioon, tarvittaviin muutostöihin hänen rivitaloasunnossaan, turvapuhelimeen sekä vammaispalvelulain mukaisiin kyyteihin. Korhonen tarjoutui etsimään avustajat itse. Sosiaalilautakunta päätyi myönteiseen ratkaisuun joulun alla Itkin onnesta. Rukoilemani ihme oli tapahtunut, hän kertoo kirjassaan. Korhonen odotti jännityksellä myös päätöstä korvauksesta, jota hän haki hoitovirheen tuomasta haitasta. Korvaus oli Korhoselle tärkeä, sillä hänen henkivakuutuksestaan puuttui rasti ruudusta pysyvä haitta. Hän ei saanut vakuutusyhtiöltä mitään. Kun potilasvahinkolautakunnan päätös tuli, se tuntui huonolta vitsiltä. Hän kuitenkin päätti päästä tämänkin asian yli henkisenä voittajana. Potilasvakuutuksen korvauksella hän sai asuntovelkansa maksettua. Oman elämän kuningatar Avustajat astuivat Marja Korhosen elämään, kun hän muutti takaisin kotiinsa vuonna Tähän mennessä hänellä on ollut jo iso joukko avustajia, jotka ovat hänen kätensä, jalkansa ja äänensä. Korhonen on työnantajana hassutteleva pomo avustajilleen, joita hän kutsuu enkeleiksi. Olen täysin oman elämäni kuningatar ja se kysyy avustajieni huumorintajua. Avustajien tehtävänä voi olla vaikkapa juhlakakkujen leipominen, sillä Korhonen ei tarvitse hoitajaa. Olen ollut todella terve siitä lähtien, kun pääsin kotiin asumaan, hän kertoo sähköpostilla. Korhonen jätti letkuruoan pois ja alkoi syödä soseutettua ruokaa päästyään kotiin. Tässä vaiheessa hän otti vielä nesteitä vatsanapin kautta. Vähitellen vatsanappi jäi kokonaan tarpeettomaksi ja se on poistettu häneltä. Aluksi vältin mausteisia ruokia, mutta nykyään syön myös niitä, hän kertoo. Mausteisia ruokia Korhonen on päässyt maistelemaan viime vuosina matkoillaan. Hän on lähtenyt avustajansa kanssa jo useasti valon ja auringon perään, esimerkiksi Thaimaahan. Riemullista on ravintolassa vetäistä sauvasekoitin laukusta ja surrur-kielellä selittää, miten soseutettua kanaa tehdään, hän kertoo. Hän valmistautuu matkoihin kuukausien ajan, mutta silti tulee yllätyksiä, jos esimerkiksi suihkuun ei pääse pyörätuolilla. Lentojen järjestely Finnairilla sujuu hyvin. Hänellä on lupa ottaa soseutettuja ruokia koneeseen mukaan. Maailmalla Korhonen on nähnyt raajarikkoja ihmisiä kerjäämässä. Silloin hän tuntee itsensä etuoikeutetuksi asuessaan Suomessa. Kultainen enkeli valvoo Sisu- Steppiä Kotikunnassaan Marja Korhonen sekä Saarijärven muut kuntoutujat voivat hoitaa kuntoaan kävelysimulaattorilla, joka saatiin kuntaan lahjoitusvaroin vuonna Korhonen ideoi ja järjesteli konsertteja sekä Janne Heinonen tempauksia, joilla kallis laite saatiin rahoitettua. Nimikilpailun jälkeen laite sai nimen Sisu-Steppi. Korhosen lahjoittama kullattu enkeli vartioi simulaattorin päällä. Itse tuskin enää opin kävelemään, mutta toivon enkelin siivittävän vielä monta kuntoutujaa jaloilleen, hän kirjoittaa. Simulaattori-projekti antoi minulle mielekästä tekemistä, kohotti Kirjaintaulu aina mukana Marja Korhonen on tyytyväinen kirjaintauluunsa, jonka käyttö on sujuvaa tuttujen kesken. Ensimmäiset sanat vammautumisensa jälkeen Marja Korhonen sai muodostettua ystävänsä avulla. Ystävä tuli sairaalassa käymään ja otti esiin kynän sekä paperia. Ystävä kysyi, onko se vokaali? Marja räpäytti kaksi kertaa. Ystävä alkoi luetella konsonantteja ja kun hän pääsi K:n kohdalle, Marja räpäytti kerran. Näin paperille muodostui kirjain kirjaimelta sana K-i-i-t-o-s. Tämän jälkeen ystävä kehitti hänelle ensimmäisen kommunikaatiotaulun. Pahvitaulu sisälsi kirjainryhmiä, numerot ja joitakin sanoja, kuten saisinko tai soita. Nyt keskustelukumppani saattoi osoittaa kynällä ruutuja yksi kerrallaan, ja Marja räpäytti silmiään, kun kynä oli oikealla kohdalla. kolhiintunutta itsetuntoani, yhdisti ihmisiä yhteistyöhön ja toi lisävaihtoehdon kuntoutujille. Pelkkää plussaa siis. Vaikka vammautuminen vei Marja Korhoselta paljon, hän on mielestään saanut paljon hyvää tilalle. Sairastuminen on varmasti kaikille ensin valtava shokki. Se on inhimillistä, mutta ihmisen mieli toimii eri tavalla tilanteen selkiytyessä. Toiset löytävät itsestään aivan uuden ulottuvuuden. Minulle kävi niin. Rakastuin elämään! Tänä syksynä järjestämällään konsertilla Korhonen keräsi euron lahjoituksen Uusi Lastensairaala hankkeelle. Suvi Vainio on freelance-toimittaja Kun ihmiset näkevät Marja Korhosen käyttävän kirjaintauluaan, he usein luulevat häntä kuuroksi ja kohdistavat puheensa avustajalle. Korhonen kuulee hyvin toisella korvallaan, toinen korva kuuroutui infarktin seurauksena. Puheterapeutti Jenny Käpylän kuntoutuskeskuksessa Helsingissä vei asiaa astetta paremmaksi. Jenny tarjosi Marjalle mahdollisuutta saada pleksinen, läpinäkyvä kirjaintaulu. Marja sai valita, ovatko kirjaimet taulussa aakkos- vai yleisyysjärjestyksessä. Valitsin tietysti yleisyysjärjestyksen. Homma toimii näin: kohdistan korpinkatseeni johonkin kirjaimeen, toinen osoittaa sitä sormellaan ja minä kuittaan silmiä räpäyttämällä. Mitä paremmin taulun käyttäjä minut tuntee, sitä joutuisampaa viestintä on. Muutaman avustajan kanssa jo salamannopeaa, hän kuvaa. Nykyään taulu on mukana missä ikinä hän liikkuukin, myös ulkomailla. Samalla saan torillisen ihmisiä tuijottamaan itseäni, sillä ihmiset miettivät kuumeisesti, miten se toimii, hän kertoo sähköpostilla lisäten loppuun hymiön. 6 AVH 4/2014 7

5 Maija Krappe SOPEUTUMISVALMENNUS on suomalaisen kuntoutuksen oivallus Sopeutumisvalmennus käsitteenä on ollut julkisessa käytössä vuosikymmeniä. Se on herättänyt ristiriitaisia ajatuksia niin kuntoutujissa, työntekijöissä kuin toimintaa järjestävissä potilas- ja vammaisjärjestöissä. Sanaa sopeutumisvalmennus on myös arvosteltu siitä syntyvän passiivisen ja alisteisen mielikuvan vuoksi, mutta parempaakaan ei ole keksitty. Tänä syksynä ilmestyi ensimmäinen sopeutumisvalmennusta eri näkökulmista käsittelevä ja määrittelevä kirja. Kirja toteutettiin Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamana hankkeena, jota Iholiitto hallinnoi. Myös Kela osallistui kirjahankkeeseen. Mukana työssä oli kymmenen potilas- ja vammaisjärjestön muodostama ryhmä, johon myös Aivoliitto kuului. Kirjassa kuvataan sopeutumisvalmennuksen alkutaipaletta, taustateorioita, käytänteitä ja sopeutumisvalmennusprosessia, kehitystä ja tulevaisuudennäkymiä. Kirjan artikkelien kirjoittajina on tutkijoita, sopeutumisvalmennuksen kehittäjiä ja järjestäjiä sekä toteuttajia eri järjestöistä, sanoo kirjan päätoimittaja, kehittämispäällikkö Hely Streng Invalidiliiton Kuntoutus Oy:n Validia Kuntoutus Lahdesta. Sopeutumisvalmennuskirjan valmistuminen on hänen mukaansa ollut pitkä prosessi, joka sai alkunsa jo 2000-luvun alussa. Eri järjestöjen sopeutumisvalmennuksesta vastaavat työntekijät alkoivat kokoontua säännöllisesti ammatilliseen vertaisryhmään keskustelemaan sopeutumisvalmennuksesta, ja heti alussa oli ajatus kirjan julkaisemisesta. Kirjaa ei kuitenkaan tullut. Sen sijaan ryhmä kokoontui säännöllisesti ja järjesti kahden vuoden välein sopeutumisvalmennusta käsitteleviä seminaareja. Kolme vuotta sitten haimme ensimmäisen kerran rahoitusta kirjalle Raha-automaattiyhdistykseltä, mutta hakemus tarvitsi vielä joitakin tarkennuksia. Seuraavana vuonna kirja sai rahoituksen. Kirja julkaistiin marraskuussa järjestettävän sopeutumisvalmennusseminaarin yhteydessä. Sopeutumisvalmennus on kuntoutusta Vuosien varrella on keskusteltu sopeutumisvalmennuksen tarpeesta, Kuvat: Jari Härkönen Suomessa järjestettävän sopeutumisvalmennuksen kaltaista toimintaa ei samassa laajuudessa ja muodossa löydy mistään muusta maasta. 8 AVH 4/2014 9

6 Hely Streng on työskennellyt kuntoutuksen eri tehtävissä koko työuransa. Tällä hetkellä hän toimii kehittämispäällikkönä Invalidiliiton Kuntoutus Oy:n Validia Kuntoutus Lahden yksikössä. Kuluvan vuoden aikana hän on tehnyt töitä myös Iholiitossa Sopeutumisvalmennuskirjan päätoimittajana. Sopeutumisvalmennuskirjan toimituskuntana toimi vapaamuotoinen sopeutumisvalmennusryhmä, joka vastasi kirjan sisällöstä yhteistyössä päätoimittaja Hely Strengin kanssa. tavoitteista, sisällöistä ja hyödyistä. Yhtä mieltä ollaan siitä, että sopeutumisvalmennus on kuntoutusta, jolla on merkittävä vaikutus pitkäaikaissairaan tai vammaisen henkilön ja hänen läheistensä elämänlaatuun. Oleellista on myös se, että se on syntynyt järjestöissä ja tullut sitä kautta lakisääteiseksi kuntoutukseksi, Hely Streng sanoo. Suomessa järjestettävän sopeutumisvalmennuksen kaltaista toimintaa ei samassa laajuudessa ja muodossa löydy mistään muusta maasta, ja siksi sitä voidaankin pitää suomalaisen kuntoutuksen oivalluksena. Hely Strengin mukaan sopeutumisvalmennuksen tärkeitä elementtejä ovat osallistujien tarpeista lähtevä sisältö, ryhmä, vertaistuki, tieto ja yhdessä tekeminen. Sopeutumisvalmennus toteutetaan aina ryhmämuotoisena. Ryhmäprosessia ohjaa ammattilainen. Tarkoituksena on auttaa osallistujia löytämään itse omia selviytymiskeinoja arkeen toiminnan ja keskustelujen avulla sekä ryhmän tuella ja kannustuksella. Ryhmässä toteutuu myös vertaistuki. Varsinkin harvinaisten sairauksien kohdalla on mahdollista, että sairastava ei ole koskaan aikaisemmin tavannut toista samaa sairautta sairastavaa, Streng jatkaa. Ryhmässä jokaisella osallistujalla on mahdollisuus tulla kuulluksi ja jakaa kokemuksiaan ja näin liittyä toisiin ihmisiin. Hely Streng korostaa, että tärkeää on jokaisen oma kokemus omasta elämäntilanteestaan tai sairaudestaan. Kokemusta ei voi määritellä ulkoapäin, ja sen voi parhaiten ymmärtää vain toinen saman kokenut. Sopeutumisvalmennukseen sisältyy tiedon lisääminen sairaudesta tai vammasta ja arjen selviytymiskeinoista. Sopeutumisvalmennuksessa osallistujalla on mahdollisuus myös kysyä, mitä joku asia tarkoittaa juuri hänen tapauksessaan. Hely Streng tähdentää, että sopeutumisvalmennus ei kuitenkaan ole pelkkää ringissä istumista ja keskusteluja, vaan siihen liittyy olennaisesti yhdessä erilaisten asioiden tekeminen, uuden oppiminen ja sitä kautta ryhmän kuntouttavan voiman toteutuminen. Sopeutumisvalmennus on aina moniammatillista Sopeutumisvalmennus on kuntoutusta, mutta eri asia kuin ryhmämuotoinen kuntoutuskurssi. Sopeutumisvalmennuksessa keskeinen tehtävä on auttaa osallistujia ymmärtämään oman sairauden tai vamman merkityksiä omaan elämään, identiteettiin ja mahdollisuuksiin elää hyvää arkea. Siinä osallistujien toisilleen antama tuki on keskeistä. Samoja kokeneet ja samankaltaisessa elämäntilanteessa elävät ihmiset antavat toisilleen voimaa. Henkilökunnan rooli on tukea tätä prosessia. Ryhmämuotoisilla kuntoutuskursseilla pääpaino on saada ohjausta ja taitoja selvitä arjessa erilaisista pulmista, joita sairauden tai vamman seurauksena syntyneet toimintarajoitteet ovat aiheuttaneet. Henkilökunnan rooli on eri ryhmämuotoisten terapioiden ja harjoitteiden ohjaamisessa. Molemmissa kuntoutusmuodoissa on myös yhteisiä elementtejä, mutta ne eivät ole sama asia. Molemmissa toteutuu vertaisuus, uuden oppiminen ja tiedon saaminen sairaudesta tai vammasta. Hely Strengin mukaan samalla henkilöllä voi olla tarve sekä sopeutumisvalmennukseen että ryhmämuotoiseen kuntoutuskurssiin. Sopeutumisvalmennukselle syntyy tarve silloin, kun sairastavan tai vammaisen henkilön elämässä on jokin uusi tilanne tai hän kokee elämänsä epätyydyttävänä. Sopeutumisvalmennus voi olla tarpeen saman henkilön elämässä useaan kertaan. Sairaudessa voi tulla pahenemisia tai esimerkiksi nuoren elämässä uusi vaihe, kuten opiskelun aloittaminen tai kotoa muutto. Sopeutumisvalmennuksen keinoja voidaan käyttää myös sellaisissa tilanteissa, joissa sopeutumisvalmennukseen osallistuja tarvitsee eväitä voimaantuakseen ja elääkseen hyvää elämää tai hän voi olla esimerkiksi vaarassa syrjäytyä, Streng sanoo. Sopeutumisvalmennus toteutetaan aina moniammatillisella yhteistyöllä. Hely Strengin mukaan järjestöt järjestivät moniammatillista sopeutumisvalmennusta jo ennen kuin moniammatillisuudesta alettiin edes puhua. Sopeutumisvalmennuksessa eri ammattiryhmät yhdistävät tietonsa ja taitonsa. Oleellista on, että sopeutumisvalmennus on saanut alkunsa juuri järjestöissä, joihin on koottu kuhunkin sairaus- tai vammaryhmään liittyvä tieto ja kokemus. Kirja määrittelee sopeutumisvalmennuksen Hely Strengin mukaan sopeutumisvalmennuskirjan pontimena on ollut kuvata sopeutumisvalmennus sellaisena kun sitä tällä hetkellä toteutetaan, mutta myös kerrata sen kehitysvaiheita ja katsoa tulevaisuuteen. Sopeutumisvalmennuksen tulevaisuudennäkymiä ei tosin tässä kirjassa juurikaan ole. Se on ehkä seuraavan kirjan aihe, hän arvelee. Kirjaa on vauhdittanut myös se, että sopeutumisvalmennusta sanana käytetään eri yhteyksissä vaihtelevasti, minkä vuoksi termejä kokoava ja selittävä teos on merkityksellinen. Jotta sopeutumisvalmennus ei kadottaisi syvintä olemustaan ja asemaansa kuntoutuksen kokonaisuudessa, oli tärkeää saada sopeutumisvalmennuksesta kirja, jota voivat käyttää niin ammattilaiset kuin opiskelijatkin, Hely Streng tähdentää. Kirjaan on hänen mukaansa koottu sopeutumisvalmennuksen keskeiset taustateoriat ja käsitteet, tavoitteet ja menetelmät sekä sopeutumisvalmennusta toteuttavien järjestöjen ja osallistujien kokemusperäisen tiedon mukanaan tuomat merkitykset. Sopeutumisvalmennuksessa tärkeitä elementtejä ovat ryhmä ja ryhmätyöskentely sekä ihmisen identiteetin muodostuminen ja se, miten sairaus tai vamma siihen vaikuttaa ja miten identiteettiä voidaan eheyttää. Sen vuoksi näistä on tehty erilliset ja syventävät luvut kirjaan, Hely Streng sanoo. Hän avaa kirjan sisältöä toimituskunnan laatimalla määritelmällä sopeutumisvalmennuksesta: Sopeutumisvalmennus on kuntoutusta. Sen tehtävänä on auttaa ihmistä jäsentämään omaa elämäntilannettaan ja toimimaan omien tavoitteidensa saavuttamiseksi. Sopeutumisvalmennuksella on aina tavoitteet. Kuntoutuja nähdään aktiivisena omaan elämäänsä vaikuttavana asiantuntijana. Keskeistä on yhteisöllisyyden toteutuminen ja luottamus ryhmän kantavaan voimaan. Vertaistuki nähdään tasavertaisessa vuorovaikutuksessa tapahtuvana voimaantumisena ja muutosprosessina, jossa ihminen löytää kyvykkyytensä. Oppiminen tapahtuu tiedon käsittelyn ja kokemuksissa syntyneiden oivallusten avulla. Tähän oppimisprosessiin kuntoutuksen ammattilaiset tuovat monialaisen tietämyksensä ja kuntoutuja subjektiutensa sekä kokemuksellisen asiantuntijuutensa. Perhe ja läheiset tarvitsevat samalla tavoin sopeutumisvalmennusta. Maija Krappe on Iholiiton tiedottaja. Artikkeli on ilmestynyt Ihonaika 4/2014 -lehdessä. Sopeutumisvalmennuskirjaa voi tiedustella Aivoliitosta, p AVH 4/

7 Miia Suoyrjö KURSSILTA SAA TUKEA muuttuneeseen elämäntilanteeseen Eliisa Laine Sairastuminen vaikuttaa koko perheen elämään. Arki muuttuu usein pysyvästi uudenlaiseksi. Sopeutumisvalmennuskurssilta saa tukea ja tietoa, jotka auttavat selviytymään muuttuneessa elämäntilanteessa. Aivoliitto järjestää sopeutumisvalmennuskursseja aivoverenkiertohäiriön sairastaneille ja heidän läheisilleen. Sopeutumisvalmennus on osa kuntoutusta. Kurssien tavoitteena on antaa osallistujille tietoa, vertaistukea ja keinoja selvitä arjessa, kertoo Aivoliiton kuntoutussuunnittelija Ulla Ehrlund. Sopeutumisvalmennuskursseilla ryhmän tuella on tärkeä rooli. Kursseilla toimitaankin erilaissa keskusteluryhmissä ja toiminnallisissa ryhmissä, joita vetävät eri alojen ammattilaiset. Yksilökuntoutusta ei kurssin aikana järjestetä, hän tarkentaa. Vuosittain Aivoliiton järjestämille kursseille osallistuu lähes 300 AVH:n sairastanutta ja läheistä. Kursseja järjestetään eri kohderyhmät huomioiden. On tärkeää, että esimerkiksi lapsiperheille ja eri-ikäisille vastasairastaneille järjestetään omia kursseja. Näin on mahdollisuus tavata muita samanikäisiä ja samassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä, Ehrlund painottaa. Aivoliitto järjestää myös kommunikaatioon painottuvia kuntoutuskursseja, jotka on tarkoitettu henkilöille, joilla on keskivaikea tai vaikea afasia sekä heidän läheisilleen. Näillä kursseilla pyritään löytämään ja vahvistamaan sellaisia kommunikointikeinoja, jotka auttavat ja tukevat puheen tuotossa ja ymmärtämisessä, Ehrlund kertoo. Kaikki Aivoliiton kurssit järjestetään Erityisosaamiskeskus Suvituulessa Turussa. Esteettömät tilat sopivat kaikille ja liikkumista on helpotettu kuvaopasteilla ja väreillä. Ulla Ehrlund kehottaa kaikkia, jotka kokevat tarvitsevansa tukea muuttuneeseen elämäntilanteeseen AVH:n sairastamisen jälkeen, hakemaan kursseille. Tavoitteena on, että osallistujat löytäisivät omat voimavaransa ja vahvuutensa. Kurssille hakeminen Sopeutumisvalmennuskurssit ovat osallistujille maksuttomia. Ne toteutetaan joko Kelan tai Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Jos osallistuja on vuotias ja työelämässä, on mahdollista hakea kuntoutusrahaa, joka turvaa toimeentulon kurssin aikana. Jos omainen osallistuu kurssille, myös hänellä on mahdollisuus hakea kuntoutusrahaa, Ehrlund kertoo. Kelan rahoittamille kursseille haetaan Kelan lomakkeella ja Kela valitsee myös kursseille osallistujat. Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamalle kurssille haetaan Aivoliiton lomakkeella ja Aivoliitto valitsee osallistujat. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärin suositus kurssille tai kuntoutussuunnitelma, jossa kurssi on mainittu. Hakemukseen voi liittää myös muiden asiantuntijoiden lausuntoja. Myös kopiot asiakirjoista kelpaavat, Ehrlund tarkentaa. Jotta jokaisen kurssilaisen kokemus olisi mahdollisimman onnistunut, selvitetään ennen kurssia kyselyn avulla osallistujan toimintakykyä, päivittäistä selviytymistä ja mitä tavoitteita hänellä on kurssille. Nämä kaikki asiat pyritään ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon kurssin aikana. Teemme myös kurssin päättymisen jälkeen seurantakyselyn, jotta tiedämme miten olemme onnistuneet ja miten voimme kehittää toimintaamme, Ulla Ehrlund kertoo. Vain toinen saman kokenut ymmärtää Liperistä kotoisin olevat Eila ja Markku Mononen osallistuivat Erityisosaamiskeskus Suvituulessa järjestettävälle kurssille marraskuun alussa. Kuusi päivää kestävä kurssi oli suunnattu alle 65-vuotiaille AVH:n sairastaneille läheisineen. Sairastumisen tuoma elämänmuutos oli kaikille osallistujille vielä melko uusi asia, sillä mukaan oli valittu alle kolme vuotta sitten sairastuneita. Markku Monosen sairastumisesta on aikaa noin kaksi vuotta. Hän sai aivoinfarktin leikkauksen komplikaationa. Minulle tehtiin kaulavaltimon ahtauman leikkaus ja seuraavana yönä sain aivoinfarktin, hän kertoo. Sairaalassa kului viisi viikkoa ja kotona pääsin käymään ensimmäisen kerran itsenäisyyspäivänä. Sen jälkeen jatkui kuntoutus ja maaliskuussa pääsin vihdoin kotiin, Markku Mononen jatkaa. Tavoitteena on, että osallistujat löytäisivät omat voimavaransa ja vahvuutensa. Eila ja Markku Monosen mielestä tärkein kurssin anti oli vertaistuen saaminen muilta samassa elämäntilanteessa olevilta. Vaikka hän on kuntoutunut melko hyvin, on rankka kokemus vaikuttanut perheen arkeen. Kaipasimme lisää tukea elämäntilanteeseemme ja toimintaterapeuttini kehotti hakemaan kurssille, Markku Mononen kertoo. Kuusi päivää kestäneen kurssin aikana osallistujat saivat tietoa muun muassa aivoverenkiertohäiriöistä, neuropsykologisista oireista, liikunnan merkityksestä kuntoutumisessa ja sosiaaliturvasta. Ohjelmaan kuului erilaisia keskusteluryhmiä ja toiminnallisia ryhmiä. Näitä ohjasivat muun muassa neurologi, psykologi, sosiaalityöntekijä ja terapeutit. Saimme kurssilta paljon vinkkejä ja tietoa arkeen. Myös asiantuntijaluennot olivat hyviä. Erityisesti pidin neurologin luennosta, Markku Mononen toteaa. Tärkeintä oli kuitenkin muiden sairastuneiden ja läheisten tapaaminen sekä ryhmän tuki koko kurssin ajan. Keskustelu samassa tilanteessa olevien kanssa oli ensiarvoisen tärkeää. Oli hyvä huomata, ettei ole yksin asioiden kanssa, Eila Mononen painottaa. Vietimme paljon aikaa yhdessä muiden kurssilaisten kanssa. Päiväohjelman lisäksi meillä oli myös yhteistä toimintaa illalla. Pelailimme pelejä, juttelimme ja nauroimme, Eila ja Markku Mononen kertovat. Oli tietenkin mukava myös päästä valmiiseen ruokapöytään, Eila Mononen jatkaa. He molemmat arvostavat vertaistukea, jota ovat itse saaneet ja haluavat antaa sitä myös muille. Siksi he ovat olleet mukana perustamassa Kurssilta sai myös vinkkejä arjen askareisiin. alueensa AVH-kerhoa yhdessä Leena Tuovisen kanssa. Kerho on nyt kokoontunut kaksi kertaa ja jo toisella kerralla oli mukana noin kaksikymmentä osallistujaa. Toiminnalle on selvästi tarvetta ja toivomme, että jatkossa yhä useampi löytää mukaan toimintaan, Markku Mononen painottaa. Miia Suoyrjö on Aivoliiton tiedottaja. Sopeutumisvalmennuskurssit aivoverenkiertohäiriön sairastaneille ja läheisille Aivoliitto järjestää vuonna 2015 kursseja seuraaville kohderyhmille: Kommunikaatiokurssit henkilöille, joilla on keskivaikea tai vaikea afasia. Työikäiset läheisineen, sairastumisesta 3 kk 3 vuotta. Työikäisten laatua elämään -kurssit Yli 65-vuotiaat läheisineen, sairastumisesta 3 kk 3 vuotta. Yli 65-vuotiaat, yksin tulevat, sairastumisesta 3 kk 3 vuotta. SAV:n sairastaneet ja heidän puolisonsa. Perhekurssi lapsiperheille. Tarkemmat tiedot kursseista ja hakuohjeet löytyvät Sopeutumisvalmennuskurssit-esitteestä, joka ilmestyi AVH-lehden 3/2014 välissä. Tiedot löytyvät myös Aivoliiton verkkosivuilta Voit kysyä kursseista myös kurssisuunnittelijalta, p AVH 4/

8 Mika Koskinen AVH-kuntoutuksen tila Suomessa Tutkimus ennakoi synkkiä tuloksia Aivoliiton vuonna 2009 tekemä selvitys osoitti, että aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuksessa on suuria puutteita ja alueellista eriarvoisuutta. Nyt meneillään oleva seurantatutkimus ennakoi synkkiä tuloksia myös nykyisestä tilanteesta. Vaikka akuuttivaiheessa olisi saanut hyvää hoitoa, jää valitettavan monelle arkea haittaavia oireita. Oikeaan aikaan aloitettu moniammatillinen kuntoutus parantaa selvästi aivoverenkiertohäiriön sairastaneen mahdollisuuksia palata normaaliin arkeen. Moniammatillisella kuntoutuksella tarkoitetaan kuntoutusta, jossa kuntoutuja saa fysioterapiaa viisi kertaa viikossa sekä tarpeen mukaan toiminta- tai puheterapiaa kolmesti viikossa ja ainakin viikoittain neuropsykologista kuntoutusta. Aivoliitto selvitti vuosina tehdyssä tutkimuksessa AVHkuntoutuksen tilannetta Suomessa. Tulokset osoittivat, että kuntoutuskäytännöissä oli suuria puutteita. Myös sairaanhoitopiirien välillä oli eroja kuntoutukseen pääsyssä. Nyt meneillään olevassa Aivoliiton seurantatutkimuksessa selvitetään, onko kuntoutuksen tilanne maassamme edelleen yhtä huono. Seurantatutkimuksessa haastatellaan henkilökohtaisesti yliopistollisten sairaaloiden ja keskussairaaloiden AVH:n kuntoutuksesta vastaavat Neurologian erikoislääkäri Mika Koskinen ennakoi kuntoutustutkimukselle synkkää loppuraporttia. henkilöt. Lisäksi olemme lähettäneet kyselylomakkeet kaikkiin Suomen terveyskeskuksiin, AVH-yhdyshenkilöille sekä pienempiin sairaaloihin. Sairaaloiden haastattelut ovat onnistuneet hyvin. Monessa sairaalassa kuntoutuksesta vastaavat ylilääkärit ovat mielellään näyttäneet kuntoutusosastojensa suoritteiden määriä ja tuloksia. Osassa sairaaloista kuntoutuksen määristä ei valitettavasti ole ollut tarkkoja tilastoja, joten suoritteita ja määriä on jouduttu arvioimaan. Tähän asti haastateltujen keskusja yliopistosairaaloiden väestövastuulla on 50 % Suomen väestöstä. Päivi Seppä-Lassila Terveyskeskuksilta ja pienemmiltä sairaaloilta on sen sijaan ollut vaikeampi saada vastauksia toistuvista yrityksistä huolimatta. Vain 86 terveyskeskusta on vastannut kyselyyn. Näiden alueella asuu 60 % Suomen väestöstä. Kuntoutus riittämätöntä Seurantatutkimuksen tähänastiset tulokset eivät ole miellyttävää luettavaa. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että moniammatillisesta kuntoutuksesta hyötyy % sairastuneista. Tätä ei saavuteta yhdessäkään sairaanhoitopiirissä. Lisäksi vain kahdessa päästään edes lähelle suositusta. Suurimmassa osassa sairaaloista moniammatilliseen tehokkaaseen kuntoutukseen pääsee useimmiten % sairastuneista. Osastojen käyttö on nykyisillä kuntoutuspaikoilla hyvinkin tehokasta, mutta sairaaloiden kuntoutusosastojen paikkalukuja ei ole mitoitettu suositusten mukaisiksi. Koska sairaaloiden kuntoutusosastot eivät pysty kuntouttamaan riittävää määrää sairastuneita, heitä joudutaan siirtämään jatkokuntoutukseen terveyskeskukseen. Terveyskeskuksissa on ongelmana se, että siellä ei ole kaikkia tarvittavia erityistyöntekijöitä. Monessa terveyskeskuksessa fysioterapeuttinen kuntoutus on riit- Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että moniammatillisesta kuntoutuksesta hyötyy % sairastuneista. Tätä ei saavuteta Tekstiä on yhdessäkään toimituksen käytössä sairaanhoitopiirissä. tävää, mutta toimintaterapeuttia tai neuropsykologia ei ole. Lisäksi kunnassa työskentelevät puheterapeutit hoitavat pääosin lapsipotilaiden kielellisiä vaikeuksia, eivätkä näin ollen ehdi välttämättä kuntouttaa aivoverenkiertohäiriön sairastaneita lainkaan. Tähän suhteutettuna ei ole yllätys, että kuntoutuksesta vastaavien ylilääkärien mielestä toiminta- ja puheterapeuttinen kuntoutus on heidän alueellaan riittävää vain kolmasosas- sa tapauksista ja neuropsykologinen kuntoutus vain 15 prosentissa tapauksista. Lopulliset seurantatutkimuksen tulokset valmistuvat vuoden 2015 aikana. Mika Koskinen on neurologian erikois lääkäri. Hän toimii myös Aivoliiton AVH-kuntoutuksen seurantatutkimuksen tutkijana. 14 AVH 4/

9 Laura Nurmi ja Mervi Jehkonen NEUROPSYKOLOGISET HÄIRIÖT vaikuttavat arkeen Aivoverenkiertohäiriön jälkeiset neuropsykologiset häiriöt ovat varsin yleisiä. Arvioiden mukaan yli puolella sairastuneista ilmenee neuropsykologisia oireita. Ne ilmenevät hyvin eri tavoin riippuen vaurion tyypistä, laajuudesta ja sijainnista aivoissa. Aivoverenkiertohäiriöstä mahdollisesti aiheutuvia neuropsykologisia oireita ovat vaikeudet muistissa, hahmotuksessa, tarkkaavuudessa, ajattelussa ja päättelyssä sekä puheen tuottamisessa ja ymmärtämisessä, lukemisessa, kirjoittamisessa ja laskemisessa. Sairastumisen alkuvaiheessa voi esiintyä myös yleisoireita, kuten väsyvyyttä, toimintojen hitautta ja sekavuutta. Neuropsykologisella tutkimuksella on mahdollista selvittää sairastuneen yksilöllistä oirekuvaa ja sen vaikutuksia arjen toimintakykyyn. Neuropsykologisessa kuntoutuksessa pyritään parantamaan sairastuneen toimintakykyä harjoittelemalla heikentyneitä neuropsykologisia taitoja sekä tarjoamalla vaihtoehtoisia toimintatapoja mahdollisten menetettyjen taitojen kompensoimiseksi. Neuropsykologiset yleishäiriöt Sairastuneella esiintyy usein ensimmäisten viikkojen aikana erilaisia neuropsykologisia yleishäiriöitä. Tällaisia ovat esimerkiksi väsyvyys ja vireystilan vaihtelut, toimintojen sekä ajattelun hidastuminen ja juuttuvuus, aloite- ja sietokyvyn heikentyminen sekä sekavuus ajan ja paikan suhteen. Tyypillisesti neuropsykologiset yleishäiriöt lievittyvät melko nopeasti sairauden akuuttivaiheen jälkeen. Osa oireista saattaa kuitenkin jäädä pysyviksi ja heikentää sairastuneen toimintakykyä sekä jaksamista arjessa. Neuropsykologiset erityishäiriöt Neuropsykologisten erityishäiriöiden ilmenemiseen vaikuttaa muun muassa aivoverenkiertohäiriön tyyppi sekä vaurion laajuus ja sijainti aivoissa. Vaikka aivopuoliskot toimivat kiinteässä yhteistyössä keskenään, on kummallakin aivopuoliskolla omat tehtävänsä korkeampien tiedonkäsittelytoimintojen tuottamisessa ja säätelyssä. Tästä syystä vasemman aivopuoliskon vauriosta seuraa erilainen neuropsykologinen oirekuva kuin oikean aivopuoliskon vauriosta. Tyypillisiä oikean aivopuoliskon vaurioista aiheutuvia neuropsykologisia häiriöitä ovat vaikeudet tarkkaavuudessa, sairauden tiedostamisessa, havaitsemisessa ja näkömuistissa. Vasemman aivopuoliskon vauriosta puolestaan seuraa yleensä kielellisten toimintojen eli puheen tuottamisen ja ymmärtämisen, lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen vaikeuksia sekä tahdonalaisten liikkeiden ja kielellisen muistin häiriöitä. Neuro psykologisessa kuntoutuksessa pyritään lievittämään oireita ja kohentamaan toiminta kykyä. HUOMIOTTA JÄÄMINEN Huomiotta jääminen eli neglect on tarkkaavuuden häiriö, jossa sairastuneelta jää vaurion vastakkainen puoli ympäristöstä ja/tai omasta kehosta huomiotta. Neglect on selvästi yleisempi silloin, kun vaurio on oikeassa aivopuoliskossa, joten huomiotta jää tyypillisemmin vasen puoli. Vaikea neglect haittaa kaikkia päivittäistoimintoja ja tulee esiin muun muassa siten, että henkilö törmäilee vasemmalla puolella oleviin huonekaluihin tai hukkaa vasemmalla sijaitsevia tavaroita. Sairastunut saattaa myös esimerkiksi lukea sanomalehdestä vain oikeanpuoleisen sivun tai oikeanpuoleisimmat palstat. Piirrostehtävissä vasen puoli piirroksesta voi jäädä kokonaan tai osittain pois. Lieväkin neglect heikentää toimintakykyä vaativammissa tilanteissa, kuten työssä ja autolla ajaessa. OIRETIEDOSTAMATTOMUUS Oiretiedostamattomuudella eli anosognosialla viitataan häiriöön, jossa sairastunut tunnistaa ja tiedostaa sairautensa tai sen oireet joko puutteellisesti tai ei lainkaan. Tällöin sairastunut voi olla esimerkiksi täysin tietämätön sairastamastaan aivoverenkiertohäiriöstä, vaikka siitä hänelle toistuvasti kerrotaan. Toisaalta sairastuneen saattaa olla vaikea tunnistaa jotakin yksittäistä oirettaan, kuten esimerkiksi raajahalvaustaan tai epäselvää puhettaan. KIELELLISET HÄIRIÖT Kielellisissä häiriöissä eli afasioissa kyky puheen tuottamiseen ja puheen ymmärtämiseen voi häiriintyä eri tavoin. Lievä puheen tuottamisen häiriö voi ilmetä esimerkiksi puheen hitautena tai nimeämisen vaikeutena. Vaikeammissa häiriöissä sairastuneen puhekyky voi olla poissa kokonaan tai hän tuottaa vain yksittäisiä sanoja. Puheen ymmärtämisen häiriössä sairastunut ei tunnista kuulemaansa puhetta eikä ymmärrä kuulemiensa sanojen merkitystä. Sairastuneen puhe voi olla sujuvaa, mutta sanat vääristyneitä tai merkityksettömiä. Lievemmissä tapauksissa sairastuneen saattaa olla vaikea esimerkiksi keskustella puhelimessa tai seurata useaa puhujaa samanaikaisesti. Kielellisiin häiriöihin liittyy usein myös eriasteisia lukemisen, kirjoittamisen ja/tai laskemisen häiriöitä. Lievissä tapauksissa kirjoittaminen voi onnistua ja sairastunut ymmärtää lukemiaan sanoja ja lyhyitä lauseita, mutta ei pidempää tekstiä. Vaikeissa häiriöissä lukeminen tai kirjoittaminen ei välttämättä onnistu lainkaan. Laskemisen ongelmat voivat ilmetä muun muassa vaikeuksina ymmärtää lukujen suuruuksia. TAHDONALAISTEN LIIKETOIMINTOJEN HÄIRIÖT Tahdonalaisten liiketoimintojen häiriöt eli apraksiat ilmenevät liikkeiden suunnittelun, käynnistyksen, järjestyksen ja/tai toteutuksen vaikeuksina, jolloin aiemmin opitut liikkeet ovat vaikeita tai mahdottomia suorittaa. Sairastuneen liikkeet voivat olla kömpelöitä ja liikesarjan vaiheet toteutua väärässä järjestyksessä. Sairastunut ei välttämättä osaa käyttää esineitä tai saattaa käyttää esineitä väärin tai väärissä yhteyksissä. Esimerkiksi syöminen itsenäisesti ei välttämättä onnistu sairastuneelta lainkaan tai hän saattaa syödä vaikkapa keittoa haarukalla. Häiriö ei liity halvausoireisiin, vaikkakin ne voivat ilmetä samanaikaisesti. Neglect-potilaan ihmispiirros, josta vasen puoli jää osittain huomiotta. 16 AVH 4/

10 SUUNTIEN JA TILASUHTEIDEN HAVAITSEMISEN HÄIRIÖT Suuntien ja tilasuhteiden havaitsemisen häiriöissä eli visuospatiaalisissa ja visuokonstruktiivisissa häiriöissä sairastuneen on vaikea hahmottaa suuntia, ympäröivää tilaa ja tilasuhteita sekä käsitellä osia ja esineitä. Sairastunut saattaa muun muassa helposti eksyä tutuissakin paikoissa. Toisaalta esimerkiksi rakennus- tai käsitöiden tekeminen ei välttämättä onnistu kuten ennen. MUISTIHÄIRIÖT Muistihäiriöitä voi esiintyä eriasteisina aivoverenkiertohäiriön jälkeen. Yleensä muistihäiriöt kohdistuvat vain johonkin muistin osa-alueeseen, kun taas laaja-alaiset muistihäiriöt ovat harvinaisempia. Vaikeassa muistihäiriössä sairastunut kysyy toistuvasti samoja asioita uudelleen, mutta asioiden kertaaminen ei paranna muistamista. Vaikea muistihäiriö haittaa merkittävästi arjen toimintakykyä eikä sairastunut selviä yksinasuvana, vaan tarvitsee jatkuvaa ohjausta ja valvontaa. Osittainen muistihäiriö ilmenee kielellisen muistin tai näkömuistin vaikeu tena. Tällöin muistista haku ja asioiden mieleen palauttaminen on vaikeaa ja hidasta. Kielellisessä muistihäiriössä sairastuneen saattaa olla vaikea painaa mieleen esimerkiksi lukemaansa, kuten sanomalehden uutisia. Näkömuistin häiriö voi puolestaan ilmetä siten, että henkilö esimerkiksi eksyy herkästi, kun uudet paikat ja reitit eivät jää mieleen kuten ennen. TARKKAAVUUDEN HÄIRIÖT Tarkkaavuuden häiriöt voivat tulla esiin vireystason vaihteluina, tarkkaavuuden suuntaamisen ja ylläpidon ongelmina ja/tai vaikeutena keskittyä useaan asiaan samanaikaisesti. Sairastuneen voi olla vaikea esimerkiksi keskittyä kuntoutukseen kokonaisen tunnin ajan. Lieviä tarkkaavuuden ongelmia esiintyy yleisesti pitkään sairastumisen jälkeen. Tällöin ne voivat ilmetä keskittymiskyvyn vaihteluna sekä toiminnan virhealttiutena ja hitautena. Sairastunut voi esimerkiksi olla jo iltapäivällä niin väsynyt, ettei enää jaksa keskittyä työtehtäviin täysipainoisesti. Henkilö saattaa kuvata tilannettaan siten, että ajatus puuroutuu ja keskittyminen on mahdotonta. TOIMINNANOHJAUKSEN HÄIRIÖT Toiminnanohjauksen häiriöillä viitataan vaikeuksiin suunnitella, aloittaa, toteuttaa ja arvioida omaa toimintaa. Toiminnan osavaiheiden jäsentäminen voi olla vaikeaa tai joku toimintavaiheista saattaa jäädä toteuttamatta. Esimerkiksi ruuan valmistamisessa sairastuneen voi olla vaikea jäsentää missä järjestyksessä eri ruuanlaiton osavaiheet tulee suorittaa tai jokin vaihe, kuten maustaminen saattaa jäädä tekemättä. Myös aloitteellisuuden heikentyminen ja toiminnan juuttuminen ovat sairastuneilla tyypillisiä toiminnanohjauksen vaikeuksia. Tällöin esimerkiksi aiemmin innostavien harrastusten aloittaminen saattaa tuntua ylivoimaiselta. Juuttuminen voi puolestaan ilmetä saman toiminnon jatkuvana toistamisena ja kyvyttömyytenä siirtyä toiminnosta toiseen. Neuropsykologinen tutkimus ja kuntoutus Sairastumisen alkuvaiheessa on hyvä tehdä suppea neuropsykologinen tutkimus, jossa voidaan selvittää yksilöllinen oirekuva sekä seurannan ja jatkokuntoutuksen tarve. Tarvittaessa laajempi seurantatutkimus voidaan suorittaa muutaman kuukauden kuluttua sairastumisesta, jolloin toimintakykyä sekä työ- ja ajokykyä on mahdollista selvittää tarkemmin. Neuropsykologisessa kuntoutuksessa pyritään lievittämään oireita ja kohentamaan toimintakykyä. Kuntoutuksen edellytyksiä ovat riittävä oiretiedostus, hyvä motivaatio ja sitoutuminen pitkäkestoiseen työskentelyyn. Kuntoutuksessa harjoitellaan heikentyneitä neuropsykologisia taitoja ja tarvittaessa mietitään näille korvaavia toimintatapoja, jotta itsenäinen selviytyminen arjessa ja työssä olisi mahdollisimman sujuvaa. Lisäksi kuntoutuksessa tarjotaan tukea sairastuneelle ja hänen perheelleen muuttuneessa elämäntilanteessa. Laura Nurmi, PsM, tohtoriopiskelija, Tampereen yliopisto Mervi Jehkonen, PsT, neuropsykologian dosentti, Tampereen yliopisto Päivi Seppä-Lassila Naisilla suurempi aivoinfarktiriski Sukupuolella on väliä aivoverenkiertohäiriöissä (AVH). Tämä johtuu siitä, että monia vakavia riskitekijöitä on useammin naisilla tai ne liittyvät naissukupuoleen. Naissukupuoleen liittyviä aivoverenkiertohäiriöitä lisääviä riskitekijöitä ovat muun muassa eteisvärinä, korkea verenpaine, diabetes, esioireinen migreeni, masennus ja ylipaino. Naissukupuolen tuoma rasite näkyy selkeästi myös kuolleisuusluvuissa. Vuosittain yli suomalaista sairastaa aivoverenkiertohäiriön. AVH on kolmanneksi yleisin kuolinsyy. Sairauteen menehtyy noin miestä ja noin naista. Iäkkäillä naisilla riskitekijöitä Iäkkäiden naisten aivoverenkiertohäiriöt tulevat lisääntymään väestön vanhetessa. Esimerkiksi joka viides nainen saa aivoinfarktin, mutta miehistä vain joka kuudes. Naiset sairastuvat miehiä vanhempana, mutta saavat vaikeampia aivoinfarkteja. Iäkkäillä naisilla on erityisen paljon riskitekijöitä. Esimerkiksi eteisvärinä lisää merkittävästi naisten riskiä saada aivoinfarkti. Epätasaisen pulssin syy tuleekin aina selvittää. Iäkkäiden naisten AVH-riskitekijöitä tulisi hoitaa paljon tehokkaammin. Esimerkiksi, jos eteisvärinä todetaan, potilas ansaitsee antikoagulaatiohoidon. Aivoinfarkti vaikuttaa raskaasti elämänlaatuun ja kaikki keinot sen estämiseksi pitää hyödyntää, toteaa neurologian erikoislääkäri Kirsi Rantanen. Espoolainen 51-vuotias Gitte Laitinen sai aivoverenvuodon työpaikallaan ollessaan 48-vuotias. Oireena oli kova, räjähtävä päänsärky, Aivoverenkiertohäiriöihin kuuluvat aivoinfarkti, ohimenevä aivoverenkiertohäiriö eli (TIA), aivoverenvuoto ja lukin kalvonalainen verenvuoto (SAV). pahoinvointia ja oksentelua. Onneksi paikalla oli myös työtoverini, joka soitti ambulanssin. Tajusin kyllä itsekin, että kyseessä ei ole normaali päänsärky, Gitte Laitinen toteaa. Sairaalassa Laitisella todettiin lukinkalvonalainen aivoverenvuoto ja hän vietti siellä 12 päivää leikkauksen jälkeen. Gitte Laitinen toipui hyvin, mutta hänelle jäi vasemman korvan humina sekä puutumisen ja kihelmöinnin tunteita päässä. Hänellä ei ole tietoa verenpainetilanteestaan ennen sairastumistaan, koska oli mittauttanut sen todella harvoin. Hän aloitti lääkityksen sairastumisensa jälkeen. Ei vain vanhojen ihmisten tauti Turkulainen 54-vuotias Päivi Siren sai aivoinfarktin 50-vuotiaana poistuttuaan junasta. Paikalle osunut auttaja oli perillä aivoinfarktin oireista ja soitti ambulanssin. Minä ajattelin, että sehän on vanhojen ihmisten tauti ja sanoin, ettei ambulanssia tarvita. Mutta onneksi ambulanssi silti soitettiin, hän kertoo. Päivi Siren sai Tyksissä liuotushoitoa ja toipui sairaalassa ja kuntoutusosastoilla puoli vuotta. Hänen puhekykynsä ei mennyt, mutta vasen puoli halvaantui ja oli täysin veltto. Siren on nyt työkyvyttömyyseläkkeellä ja liikkuu pääasiassa kepin avulla. Suurin muutos tässä oli eläkkeelle jääminen. Olin neljä vuotta ennen infarktia valmistunut sosiaalihoitajaksi ammattikorkeakoulusta, aiempi ammattini oli kokki. Olin niin innoissani uudesta työstäni, hän kertoo. Nainen ja AVH -kampanja jatkuu Aivoverenkiertohäiriö vaikuttaa sairastuneen koko elämään ja hänen lähipiiriinsä. Sen lisäksi, että naisilla on suurempi riski sairastua, he toimivat usein sairastuneen läheisen ensisijaisena hoitajana. Tästä johtuen Maailman AVH-järjestö (World Stroke Organization) jäsenjärjestöineen halusi nostaa naiset vietetyn Maailman AVH-päivän keskiöön. Järjestön kampanja jatkuu vuoteen 2016 saakka. Suomessa Aivoliitto on mukana kampanjoimassa sekä tehokkaan ennaltaehkäisyn että laadukkaan hoidon ja kuntoutuksen puolesta sukupuolesta riippumatta. Päivi Seppä-Lassila on Aivoliiton viestintäpäällikkö. Bayer, Bristol-Myers Squibb ja Pfizer tukivat Maailman AVH-päivän viestintää Suomessa. Nainen ja AVH -esite pdf-muodossa löytyy osoitteesta verkkokauppa_oppaat_ja_julkaisut World Stroke Campaign Nainen ja AVH Nämä tiedot aivoverenkiertohäiriöstä (AVH) ja naisista voivat pelastaa henkiä. 18 AVH 4/

11 Taina Kannosto-Blomqvist Nielemisvaikeus on tärkeää tunnistaa varhain Nielemisvaikeudet aivoverenkiertohäiriön yhteydessä ovat hyvin yleisiä. Niiden tunnistaminen on tärkeää, koska henkitorveen kulkeutunut ruoka tai juoma aiheuttaa usein keuhkokuumeen. Kaikkien AVH-potilaiden nielemiskyky tuleekin testata akuuttihoidossa. Aivoverenkiertohäiriö heikentää usein nielemistä säätelevien hermojen toimintaa. Nielemisvaikeutta eli dysfagiaa esiintyy jopa yli puolella vastasairastuneista. Aspiraatiota, eli ruoan tai juoman kulkeutumista henkitorveen, on noin kolmasosalla AVH-potilasta. Noin puolella heistä aspirointi on hiljaista eli potilas ei yski vaikka ruokaa menee väärään kurkkuun. Aspiraatiosta aiheutuukin hyvin usein keuhkokuume. AVH-potilaista siihen sairastuu eri tutkimusten mukaan %. Keuhkokuume lisää hoitopäiviä sairaalassa ja viivästyttää potilaan kuntoutusta, mikä aiheuttaa myös lisääntyneitä hoitokustannuksia. Keuhkokuume lisää myös potilaiden kuolleisuutta. Nielemiskyvyn arviointi Kaikkien AVH-potilaiden nielemiskyky tulee testata akuuttihoidossa ennen kuin suun kautta annetaan mitään, myöskään lääkkeitä. Koulutettu hoitohenkilökunta tekee alkuarvion niin sanotuilla seulontatesteillä. Ennen varsinaista testaamista on arvioitava potilaan vireystila, kykeneekö hän istumaan hereillä 15 minuuttia, kykeneekö nielemään sylkeään, kurlaako puheääni ja kykeneekö hän yskimään. Hyvävoimainen yskimiskyky on yksi tärkeimmistä kyvyistä, kun arvioidaan potilaan keuhkokuumeriskiä. Ellei potilas yski kunnolla, hengitysteihin ajautunut ruoka tai juoma pääsee helposti alemmas keuhkoihin. Maailmalla on ollut pitkään käytössä seulontatesteinä erilaisia vesitestejä, joissa potilaalle annetaan juoksevaa nestettä määrää vähitellen lisäten. Nykyään ollaan siirtymässä käytäntöön, jossa ensimmäisenä suuhun annetaan hyvin pieni määrä sileää ja sosemaista nieltävää, esimerkiksi kiisseliä, koska juokseva neste on yleensä potilaalle vaikeinta niellä. Seulonnan tarkoituksena on tunnistaa ne potilaat, jotka tarvitsevat lisätutkimuksia. Mikäli seulonnassa havaitaan nielemisen vaikeuksiin viittaavaa, on tarpeen pyytää puheterapeutin arviointi. Tällöin puheterapeutti tekee niin sanotun kliinisen nielemisarvion ja suosittelee tarvittaessa lisätutkimusta. Lisätutkimukset Luotettavimmat nielemiskyvyn lisätutkimukset ovat nielemisfunktiotutkimus eli röntgentutkimus ja FEES-tutkimus, jossa nielua tarkkaillaan sieraimen kautta viedyllä taipuisalla tähystimellä. Potilaalle annetaan molempien tutkimusten aikana nieltäväksi erilaisia koostumuksia. Näillä menetelmillä kyetään luotettavimmin arvioimaan potilaan aspirointiriski, koska nieluun saadaan näköyhteys. Menetelmillä voidaan myös saada tarkempaa tietoa nielemisen sujumisesta kokonaisuudessaan, esimerkiksi nielaisurefleksin ajoittumisesta sekä nielun lihaksiston ja hengitysteiden suojamekanismien toiminnasta. FEES-tutkimuksen etuna röntgeniin verrattuna on, että tutkimus voidaan tehdä myös vuoteen vierellä, normaalilla ruualla ilman varjoainetta. Tutkimus voidaan myös toistaa ilman säteilykuormitusta. Röntgenin etuja puolestaan on, että siinä voidaan tarkastella myös ruokatorvitason toimintaa. Joskus on syytä tehdä molemmat tutkimukset, jotta pystytään valitsemaan oikeat hoitotoimenpiteet. Toimenpiteet Jos potilaalla todetaan dysfagiaa erityisesti nielutasolla, lisääntyvät aspi- Aivoverenkiertohäiriön aiheuttama nielemisvaikeus on usein tilapäinen. Lähes puolet toipuu siitä noin kolmen kuukauden sisällä. Shutterstock rointiriski, keuhkokuumeriski ja vajaaravitsemusriski. Ellei potilas pysty turvallisesti nielemään mitään testattua ruuan koostumusta, on suositeltavaa laittaa nenä-mahaletku. Suositellaan, että se laitetaan 48 tunnin sisällä. Letkun käyttöaika on korkeintaan kuusi viikkoa. Jos dysfagia on vaikea-asteinen ja sen arvioidaan jatkuvan yli kuusi viikkoa, suositellaan PEG-letkua. Se asennetaan vatsanpeitteiden läpi ja sen kautta annostellaan ravintoliuosta ja nesteitä suoraan vatsaan. Vajaaravitsemus heikentää potilaan kuntoutumisennustetta. Ravitsemusterapeuttia voidaan konsultoida myös letkuravinnon laatuun ja määrään liittyen. Jos potilas voi nielemisvaikeudesta huolimatta syödä suun kautta, tarvitaan yleensä ruuan koostumuksen muutoksia. Yleisin on sosemainen ruoka, mieluiten tehoruoka, jossa on pienessä määrässä paljon kaloreita. Lisäksi kaikkiin nesteisiin tarvitaan sakeutusta, jolloin neste liikkuu suussa ja nielussa hitaammin. Ruuan koostumusmuutoksien lisäksi tarvitaan yleensä myös syömisasennon ja syömistekniikan muutoksia. Puheterapeutti antaa niistä yksilölliset ohjeet. Ohjeiden muistamiseen ja noudattamiseen potilas saattaa tarvita kokeneen hoitohenkilökunnan apua ja valvontaa. Varsinkin akuuttivaiheessa potilaan kyky itsenäiseen syömisen kontrollointiin voi olla heikentynyt. Potilaan läheisten ja vuodeosastolla vierailijoiden tulisi olla tietoisia ruokiin liittyvistä rajoituksista. Jos potilaalle haluaa tuoda jotain, on parasta aina varmistaa asia hoitohenkilökunnalta. Suun hoito Erityisesti letkuravinnolla olevien potilaiden suun tila heikentyy usein. Suussa alkaa lisääntyä haitallisia bakteereja, joita potilas voi sylkensä mukana aspiroida hengitysteihin ja saada tätä kautta keuhkokuumeen. Suun hoidossa kannattaa konsultoida suuhygienistiä. Yleensä pelkkä katteiden poistaminen suusta ei riitä, vaan tarvitaan myös säännöllistä suun desinfiointia. Ennuste Aivoverenkiertohäiriön aiheuttama nielemisvaikeus on usein tilapäinen. Lähes puolet toipuu siitä noin kolmen kuukauden sisällä. Osalle potilaista dysfagia on kuitenkin pidempiaikainen. Vaikea-asteinen dysfagia voi myös jäädä pysyväksi kuntoutuksesta huolimatta. Dysfagiatutkimusta tehdään kansainvälisesti paljon ja tietämys eri arviointi- ja kuntoutusmenetelmien tehokkuudesta lisääntyy koko ajan. Tehokkain hoitomuoto löytyy todennäköisesti usean eri menetelmän yhdistämisestä ja moniammatillisesta yhteistyöstä. Taina Kannosto-Blomqvist toimii puheterapeuttina Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Kiinteistö Oy Kissantassu PL 2000, Tampere puh AVH 4/

12 Kolumni Sirpa Pietikäinen Päivi Seppä-Lassila Aivoverenkiertöhäiriön sairastaneille oikeuksien julistus Ikääntyminen ja sairastaminen ovat sukupuolikysymyksiä Vuonna 2009 eurooppalaisen keskimääräinen elinajanodote oli 79,4 vuotta. Naiset elävät miehiä keskimäärin kuusi vuotta vanhemmiksi. Kun sen sijaan verrataan naisten ja miesten terveen eliniän odotetta, ero on suhteellisesti paljon pienempi naiset elävät terveinä vain yhden vuoden miehiä pidempään. Naiset kärsivät siis miehiä enemmän vanhenemiseen liittyvistä sairauksista. Esimerkiksi syövät koskettavat naisia usein miehiä enemmän, sillä riski sairastua niihin kasvaa iän myötä. Lääketutkimuksissa ja hoitosuosituksissa sukupuolinäkökulmaa ei kuitenkaan korosteta. Kliinisiä kokeita ei tehdä riittävästi, jos lainkaan, yli 80-vuotiailla naisilla. Tällöin myöskään sairauksien hoito ei tehoa parhaalla mahdollisella tavalla, tai voi pahimmassa tapauksessa jopa osoittautua vääränlaiseksi. Sairauksien diagnosoinnissa, hoidossa ja tutkimuksessa tulisikin ottaa aiempaa paremmin huomioon sukupuoli ja ikä. Sairaudet kuten myös lääkkeet toimivat eri tavalla iästä ja sukupuolesta riippuen. Esimerkiksi sydänkohtauksen oireet ovat naisilla erilaiset kuin miehillä ja siksi niitä ei aina tunnisteta ajoissa. Verisuoniperäisistä sairauksista johtuvat kuolemat ovat naisilla yleisempiä kuin miehillä. Laadin Euroopan parlamentissa oma-aloitemietinnön, jossa esitin, Sairauksien diagnosoinnissa, hoidossa ja tutkimuksessa tulisikin ottaa aiempaa paremmin huomioon sukupuoli ja ikä. että sukupuolten ja ikäryhmien väliset erot on otettava paremmin huomioon kliinisessä tutkimuksessa ja hoidossa. Kliinisiä tutkimuksia koskeva lainsäädäntöuudistus saatiin valmiiksi tämän vuoden kesällä ja siinä korostetaan nyt aiempaa paremmin naisten ja ikäihmisten osuutta testiryhmissä. Lisäksi kokeen jälkeen ulkopuolisilla tahoilla on mahdollisuus tarkistaa testiryhmän sukupuoli- ja ikäjakauma. Terveydellä ja sairaudella on sukupuoliulottuvuus, joka tulee pitää mielessä niin ennaltaehkäisyssä, diagnoosissa kuin hoidossakin. Sirpa Pietikäinen on europarlamentaarikko. Maailmanlaajuinen AVH-oikeuksien julistus julkistettiin lokakuussa Istanbulissa. Asiakirjassa määritellään ne hoitoon liittyvät tekijät, jotka ovat välttämättömiä AVH:n sairastaneille ja heidän läheisilleen kaikkialla maailmassa. Oikeuksien julistus laadittiin lisäämään kansalaisten ja päättäjien laajempaa AVH-tietoisuutta, luomaan maailmanlaajuinen ohjelma AVH:n ehkäisemiseksi sekä parempia terveyspalveluita ja pitkäaikaista tukea AVH:n sairastaneille sekä laajentamaan ja edistämään oikeuksienvalvontaa. Kaikkien AVH:n sairastaneiden ja heidän läheistensä on nyt aika saada oma oikeuksien julistus. Se luo perustan sille, että jokaisella potilaalla on saatavilla asianmukainen hoito ja optimoi mahdollisuudet selvitä ja toipua aivoverenkiertohäiriöistä. Kutsumme hallituksia, terveysministeriöitä ja terveydenhoitojärjestelmiä vastaamaan haasteeseen ja varmistamaan, että julistusta tuetaan ja että se toteutetaan, sanoi Maailman AVH-järjestön johtaja Stephen Davis kongressin avajaistilaisuudessa. Oikeuksien julistuksen takana on joukko AVH:n sairastaneita ja heidän läheisiään kaikkialta maailmasta. Heitä avusti suuri joukko muita saman kokeneita sekä tuhansia eri maista, kulttuureista ja kielialueilta tulevia ihmisiä, jotka täyttivät kyselyitä hoitokäytäntöjen eroista eri puolilla maailmaa. Vastaukset osoittivat, että AVH:sta toipumisen kannalta tärkeät asiat ovat yhteneväisiä riippumatta siitä, missä päin maailmaa ihmiset asuvat. Suomessa kyselyyn oli mahdollista vastata Aivoliiton verkkosivuilla. Maailman AVH-järjestö (World Stroke Organization, WSO) perustettiin lokakuussa WSO:n tavoitteena on vähentää AVH:n aiheut tamaa taakkaa ennaltaehkäisyn, hoidon ja pitkäaikaisen tuen avulla. Aivoliitto osallistuu Maailman AVH-järjestön työhön yhdessä sidosryhmiensä sekä erityisesti AVH:n sairastaneiden ja heidän läheistensä kanssa varmistaakseen, että tämä tärkeä ihmisoikeusasiakirja saa ansaitsemansa huomion. Oikeuksien julistus on luettavissa Aivoliiton verkkosivuilla Päivi Seppä-Lassila on Aivoliiton viestintäpäällikkö. Oikeuksien julistuksen taustalla on suuri joukko sairastuneita ja heidän läheisiään eri puolilta maailmaa. Anthony Quek Singaporesta ja George Scola Etelä-Afrikasta esittivät AVH:n sairastaneiden puheenvuoron WSO:n kongressissa Istanbulissa. Selkoilmaisu laajenee Kiinnostaako sinua, minkälainen on selkovideo tai selko-e-kirja? Tai kuinka voit tehdä helposti selkokuvasarjoja? Tietoa uudenlaisista selkosovelluksista ja koulutuksista: Papunet * Selkokeskus Selkeää ja saavutettavaa viestintää Benny Tal 22 AVH 4/

13 Hanne Itärinne Tukea ja ohjausta kommunikoinnin haasteisiin Hanne Itärinne Onko sinulle tullut aivoverenkiertohäiriön seurauksena afasia? Onko läheiselläsi tai asiakkaallasi afasia, ja kaipaat neuvoja ja apua kommunikointiin? Tarvitsetko tietoa puheterapiasta tai muusta kuntoutuksesta? Aivoliiton Kommunikaatiokeskus on tämän vuoden aikana kehittänyt uudenlaisia, maksuttomia palveluita henkilöille, joilla on afasia tai kielellinen erityisvaikeus, sekä heidän läheisilleen, ystävilleen ja perheenjäsenilleen. Palveluita voivat hyödyntää myös Aivoliiton jäsenyhdistykset, alan opiskelijat ja ammattilaiset sekä kaikki, joita kommunikoinnin vaikeudet, apukeinot ja puheterapia kiinnostavat. Kommunikaatiokeskuksen toimintaa rahoittaa Raha-automaattiyhdistys (RAY). Kuka tahansa, joka tarvitsee vaikkapa henkilökohtaisen elämänsä tai nykyisen tai tulevan ammattinsa tueksi tietoa näistä asioista, voi hakea neuvoa ja ohjausta Aivoliiton Kommunikaatiokeskuksesta. Verkkosivuillamme on valtava määrä tietoa sekä käytännönläheisiä vinkkejä arkipäivän tilanteisiin. Lisäksi tarjoamme henkilökohtaista neuvontapalvelua sekä vierailemme asiantuntijoina erilaisissa tapahtumissa, kertoo puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen. Kysy puheterapeutilta! Kommunikaatiokeskus ohjaa, tukee ja neuvoo henkilökohtaisesti ja luottamuksellisesti. Kysy puheterapeutilta -palvelu on käynnistynyt vuoden 2014 alussa ja kysymyksiä tulee jatkuvasti lisää. Puheterapiaresurssit ovat monessa kunnassa vähäiset ja mahdollisuus kysyä mielessä pyöriviä asioita maksutta ammattilaiselta on otettu kiitollisena vastaan, toteaa Aro-Pulliainen. Kysymykset lähetetään verkkolomakkeen avulla, joka löytyy osoitteesta Puheterapeutti vastaa henkilökohtaisesti sähköpostitse kahden viikon kuluessa. Kysymyksiä tai vastauksia ei julkaista eikä luovuteta ulkopuolisille, vaan toiminta on ehdottoman luottamuksellista. Varsinaista yksilöllistä puheterapiaa emme pysty tarjoamaan, mutta neuvomme ja ohjaamme, mistä ja miten terapiaa voi hakea ja minkälaisia apukeinoja voi vaikka saman tien alkaa itse käyttää kommunikoinnin tukena arjessa. Suosittelemme myös tutustumista paikalliseen vertaistoimintaan tai osallistumista sopeutumisvalmennuskurssille, jossa voi tavata muita samassa tilanteessa olevia. Ajankohtaista tietoa verkossa Sekä Kommunikaatiokeskuksen verkkosivuilla että painetuissa esitteissä on paljon ajankohtaista tietoa erilaisista afasioista, puheterapiasta sekä puhetta tukevista ja korvaavista kommunikointikeinoista. Niistä saa myös vinkkejä, miten kommunikointia voi tukea ja minkälaisin keinoin keskustelukumppani voi auttaa afaattista henkilöä ilmaisemaan ajatuksiaan. Verkkosivuille on linkitetty myös videoita, jotka käsittelevät afasiaa ja kommunikoinnin tukikeinoja. Verkkosivut löytyvät osoitteesta www. aivoliitto.fi/kommunikaatiokeskus. Kommunikaatiokeskuksella on lisäksi oma Facebook-sivu, joka löytyy kirjoittamalla Facebookin hakuruu- tuun Kommunikaatiokeskus. Sivulla kerrotaan tulevista tapahtumista eri puolilla Suomea, uusista painetuista ja sähköisistä infomateriaaleista, Kommunikaatiokeskuksen palveluista ja muista teemaan liittyvistä asioista. Teemme sivustolla myös pieniä kyselyitä ja kuuntelemme herkällä korvalla palautetta palveluidemme käyttäjiltä. Toivomme, että ihmiset rohkaistuisivat myös kommentoimaan päivityksiämme, jolloin saisimme sivustolle lisää keskustelua ja vuorovaikutusta. Jos olet Facebookin käyttäjä, tykkää meistä ja seuraa viestejämme, kehottaa Aro-Pulliainen. Vierailuja ja työpajoja Kommunikaatiokeskuksen puheterapeutit käyvät kutsuttuina vierailemassa ja luennoimassa erilaisissa tapahtumissa sekä ohjaamassa työpajoja. Avoimia yleisötilaisuuksia on järjestetty tänä vuonna jo useita yhteistyössä eri puolilla Suomea toimivien Aivoliiton jäsenyhdistysten kanssa. Tilaisuudet ovat olleet todella suosittuja ja onnistuneita kaikin puo- Hanne Itärinne lin. Yhdistysten jäsenet saavat niissä puheterapeutilta tietoa ja ohjausta kasvokkain. Suosittelemme, että tapahtumat järjestettäisiin avoimina kaikille lähialueen ihmisille, jolloin paikalle tulee aina myös niitä, jotka eivät vielä kuulu yhdistykseen eivätkä ole usein edes tienneet yhdistyksen olemassaolosta. Näin saamme samalla ohjattua uusia ihmisiä mukaan jäsenyhdistystemme toimintaan, sanoo Aro-Pulliainen. Tapahtumat voidaan räätälöidä yksilöllisesti yhdistyksen tarpeiden mukaan. Ne voivat olla esimerkiksi perinteisiä luentoja, keskustelutilaisuuksia tai työpajoja. Tapahtuman järjestämiseen voi pyytää mukaan muita alueen yhdistyksiä, joita kommunikoinnin tukikeinot ja puhevammaisuuteen liittyvät teemat kiinnostavat. Isommalla porukalla on helpompi jakaa tehtävät, tiedottaa tapahtumasta etukäteen laajasti ja tehokkaasti sekä löytää sopiva tila, vinkkaa Aro-Pulliainen. Muutoksia ensi vuonna Nimi Kommunikaatiokeskus tulee ensi vuoden alkupuolella jäämään historiaan, kun käyttöön otetaan uusi, lyhempi ja helpommin suuhun sopiva sekä palveluita kuvaava nimi. Nimikilpailu päättyi lokakuun lopussa ja parhaillaan käydään läpi lukuisia hyviä nimiehdotuksia. Edelleenkin meille voi mieluusti lähettää palautetta ja toiveita Kommunikaatiokeskuksen toiminnasta. Pyrimme jatkuvasti kehittämään palveluita niin, että ne tavoittaisivat yhä paremmin kaikki, jotka tätä tietoa ja ohjausta tarvitsevat. Luemme kaiken saamamme palautteen ja vastaamme tarvittaessa lähettäjälle henkilökohtaisesti, lupaa Aro-Pulliainen. Palautetta voi lähettää esimerkiksi verkkosivuilta löytyvän palautelomakkeen avulla, Facebookin yksityisviestinä tai sähköpostitse osoitteeseen Hanne Itärinne on Aivoliiton Kommunikaatiokeskuksen suunnittelija. Kommunikaatiokeskuksen yhteystiedot Kommunikaatiokeskus Suvilinnantie 2, Turku p Kommunikaatiokeskuksen maksuttomat palvelut yksityishenkilöille Kysy puheterapeutilta -neuvontapalvelu Tietoa ja vinkkejä verkkosivuilla ja Facebookissa Esitteitä ja infomateriaalia afasiasta Kommunikaatiokeskuksen maksuttomat palvelut Aivoliiton jäsenyhdistyksille Puheterapeutin vierailu yhdistyksen tapahtumassa Tietoa ja vinkkejä verkkosivuilla ja Facebookissa Esitteitä ja infomateriaalia afasiasta Tutustumiskäynti Kommunikaatiokeskukseen Turun Suvituuleen 24 AVH 4/

14 KORVAAMATON KOVALEVY LIIKKEELLÄ Margit Eerola Kuntosaliryhmä ja kulttuurikävelyä Jokilaaksojen AVH-yhdistyksen Helena Sarlin osallistui Liikkeelle-peruskoulutukseen miehensä Matiaksen kanssa. Koulutuspäivillä hän ilmoittautui yhdistyksensä liikuntavastaavaksi, ja he päättivät käynnistää kuntosaliryhmän toiminnan Ylivieskassa. Yllätys oli, miten paljon väkeä kuntosaliryhmä on innostanut paikalle. Salilla käy viikoittain 8 10 henkilöä, eikä saliin enempää mahtuisikaan. Ilman koulutusta minulla ei olisi ollut uskallusta alkaa toimia, Helena Sarlin kertoo. Kajaanin seudun diabetesyhdistyksen Anja Kemppainen suunnitteli koulutuksessa kulttuurikävelytapahtuman oman yhdistyksensä väelle ja myös toteutti suunnitelmansa hetimiten. Kävelyyn osallistui kahdeksan henkilöä. Seuraavaan ehkä jo enemmänkin, sillä Kemppainen on juoninut yhteisiä liikuntasuunnitelmia paikallisen sydänyhdistyksen kanssa. Koulutuksia eri puolilla Suomea Liikkeelle-koulutuksen tavoitteena on tukea paikallisyhdistyksen liikuntatoiminnan aloittamista ja kehittymistä. Ryhmätyönä suunnitellaan tapahtuma, koulutus, liikuntakurssi tai lajikokeilu. Samalla luonnostellaan, miten ne saataisiin osaksi yhdistyksen toimintasuunnitelmaa, talousarviota ja markkinointia. Liikuntaosioissa perehdytään liikunnan sovelluksiin käytännössä, projektisuunnittelija Margit Eerola Diabestesliiton Yksi elämä -hankkeista kertoo. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Soveltava liikunta SoveLi ry:n ja Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -hankkeiden kanssa. Koulutus hyväksytään osaksi Valo Tekstiä on toimituksen käytössä tämä sivu lehden aukeaman oikeanpuoleinen sivu voi merkitä vaikkapa vähän liikkuvalle. Liikunta tuo hyvää mieltä ja iloa, ja se voi aktivoida ja innostaa säännöllisempäänkin liikkumiseen. Hyytiäinen on erityisesti huomannut voiman ja tasapainon merkityksen ikääntyville ja toisaalta sen, kuinka tanssi antaa pienimuotoisestikin toteutettuna iloa elämään. Hän on jo ennestään ohjannut liikuntatuokioita omassa yhdistyksessään ja erilaisissa tapahtumissa. Jatkossa olisi kiinnostavaa saada enemmän tietoa ja koulutusta juuri voiman, tasapainon ja tanssiliikunnan ohjaukseen. Liikkeelleperuskoulutukset vuonna Kuortane Sotkamo Peurunka Turku Mikkeli Kokkola ry:n sekä liikunnan ja urheilun aluejärjestöjen Liikuttaja-koulutuskokonaisuutta. Liikkeelle-koulutuksia on järjestetty tänä vuonna puolenkymmentä, ja ensi vuonna suunnitelmissa on saman verran lisää. Reipas yhteispotretti Imatran Liikkeelle-koulutukseen osallistuneista. Liikkeelle-koulutus toi yhdistysaktiiveille ahaa-elämyksen Liikunta sopii kokoustenkin välipalaksi Yhdistykset kokoustavat ja järjestävät luentotilaisuuksia, joissa istutaan paljon. Yksi elämä -hankkeissa liikunta on haluttu tuoda luontevaksi osaksi potilasja kansalaisjärjestöjen yhdistystoimintaa. Liikkeelle-peruskoulutukseen osallistui elokuun lopulla Imatralla kymmenen osallistujaa. Annikki Hyytiäinen Luumäen Sydänyhdistyksestä kertoo, että koulutus avasi hänen silmiään. Liikuntaa voi ja pitääkin ottaa mukaan mitä erilaisimmissa tilanteissa yhdistysten toiminnassa, Hyytiäinen painottaa. Kurssilta sai tietoa sairauksien liikunnalle tuomista rajoituksista, mikä auttoi ymmärtämään, miksi jumppatuokioissa jotkut eivät ehkä tee kaikkia ohjattuja liikkeitä. Lisäksi avartavaa oli, mitä pieni taukoliikutus 26 AVH 4/

15 Pohjoismainen Afasianeuvosto 20 vuotta Potilaan opas turvallisempaan hoitoon Potilaita ja heidän läheisiään rohkaistaan vaikuttamaan hoitoon ja osallistumaan potilasturvallisuuden kehittämiseen internetissä julkaistulla oppaalla. Potilaan oppaaseen on muun muassa listattu kymmenen tärkeintä asiaa, joiden avulla potilaat voivat vaikuttaa hoitonsa sujuvuuteen ja potilasturvallisuuteen. THL on laatinut oppaan yhteistyössä potilaiden ja potilasjärjestöjen kanssa. Opas löytyy osoitteesta Pohjoismainen Afasianeuvosto (Nordiska Afasirådet) täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Yhteistyön juuret ulottuvat vuoteen 1988, jolloin pidettiin ensimmäinen Pohjoismainen afasiakongressi. Kongresseja järjestettiin muutaman vuoden välein aina 2000-luvun alkuvuosiin asti. Varsinainen Pohjoismainen Afasianeuvosto perustettiin Tukholmassa vuonna 1994, kertoo Aivoliiton järjestöpäällikkö Tom Anthoni. Pohjoismainen yhteistyö on ollut aktiivista ja tuloksena on syntynyt useita vaikuttavia hankkeita. Esimerkiksi Suomessa paikkansa vakiinnuttanut Juttu-tupa on yhteistyön tulosta. Olemme myös kääntäneet afasia-esitteen lähes kahdellekymmenelle eri kielelle, Tom Anthoni jatkaa. Yhteistyö jatkuu tiiviinä myös tulevina vuosina. Tanskassa laajalti levinnyt Anna aikaa -konsepti on tulossa myös Suomeen. Toivottavasti saamme sen yhtä näkyväksi täällä meillä. Tarkoituksena on lisätä tietoisuutta afasiasta ja siitä, miten esimerkiksi asiakaspalvelutilanteissa voi helpottaa keskustelua, Tom Anthoni kertoo tulevista suunnitelmista. Pysähdy hetkeksi, kuuntele minua Lokakuun toisella viikolla vietettiin jokavuotista Puhevammaisten viikkoa. Aivoliitto ja Kommunikaatiokeskus olivat viikon aikana mukana lukuisissa tapahtumissa eri puolilla Suomea. Tämän vuoden teema oli Pysähdy hetkeksi, kuuntele minua. Puhevammainen ihminen tarvitsee aikaa, jotta hän voi olla vuorovaikutuksessa toisiin. Muiden ihmisten kiire lisää hänen syrjäytymistään sosiaalisesta elämästä ja vaikeuttaa itsenäistä selviämistä arjessa. Puhevammaisten viikkoa koordinoi Kehitysvammaliiton tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekki. Yhteistyökumppaneina ovat lukuisat puhevamma-alan järjestöt ja muut toimijat. Uudenvuodenlupauskampanja rohkaisee elintapojen muutoksiin Vuoden vaihtuessa me suomalaiset olemme sangen päättäväisellä tuulella. Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä tarttuu tähän saumaan ja kannustaa kaikkia kansalaisia tekemään uudenvuodenlupauksen. Uudenvuodenlupaus-kampanja käynnistyy joulukuussa, ja se näkyy sosiaalisessa mediassa, ulkomainonnassa ja valituilla verkkosivuilla. Kampanja tuo perinteisiin uudenvuodenlupauksiin uusina piirteinä kannustusta ja kannattelua pitkälle kesään asti. Tavoitteena ovat pysyvät elintapojen muutokset: terveellinen ja tasapainoinen elämä. Ole kuulolla. Mikä sinun uudenvuodenlupauksesi on? Yhdistyksen jäsen, lehden tilaaja PÄIVITÄ SÄHKÖPOSTI OSOITTEESI AJAN TASALLE Aivoliitto tehostaa viestintäänsä ja pyrkii jatkossa tiedottamaan jäsenistölleen ajankohtaisista asioista entistä paremmin. Sähköpostiosoitteet kannattaa siis päivittää, jotta rekisterimme pysyy ajan tasalla. Voit päivittää tietosi lähettämällä nimesi ja sähköpostiosoitteesi: Kiitos! Kommunikoinnin tukikeinot kiinnostivat kävijöitä Puhevammaisten viikon aloitustapahtumassa Helsingissä. Hanne Itärinne Eurooppalaiset AVH-potilasjärjestöt koolla Helsingissä Eurooppalaisten potilasjärjestöjen edustajat pohtivat Helsingissä AVH:n hoitoon ja kuntoutukseen liittyviä kysymyksiä. Eurooppalaisten AVH-potilasjärjestöjen edustajat olivat koolla Helsingissä SAFE-verkosto (The Stroke Alliance For Europe) perustettiin kymmenen vuotta sitten. Konferenssin ja yleiskokouksen aiheena olikin arvioida toimintaa sekä suunnitella verkoston tulevaisuutta. Tilaisuuksiin osallistui noin 50 henkilöä laajasti eri puolilta Eurooppaa. AVH-potilasjärjestöt järjestäytyivät SAFE-organisaatioksi edistääkseen yhteistyötä aivoverenkiertohäiriöiden ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen liittyvissä tehtävissä. Aivoliitto oli vuonna 2004 perustamassa SAFEa 15 järjestön kanssa. Kansainvälinen afasiajärjestö huolissaan puhevammaisten tilanteesta Afasiakuntoutuksen tilanne puhututti Kansainvälisen afasiajärjestön AIA:n (Association Internationale Aphasie) yleiskokouksessa Würzburgissa lokakuussa. Vuosittain järjestettävässä kokouksessa oli osallistujia seitsemästä maasta: Suomesta, Ruotsista, Saksasta, Itävallasta, Ranskasta, Unkarista ja Espanjasta. Aivoliittoa kokouksessa edusti puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen. Verkostossa on nyt mukana AVHpotilasjärjestöjä useista Euroopan maista ja lisäksi Israelista. Toiminta on viime vuosina laajentunut Itä-Euroopan maiden suuntaan. Mukana on nyt 26 potilasjärjestöä, joista uusimmat ovat Unkarista ja Färsaarilta, Aivoliiton toiminnanjohtaja Tiina Viljanen kertoo. Konferenssissa kuultiin esityksiä muun muassa Raha-automaattiyhdistyksen roolista suomalaisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoittajana, SAFEn historiasta ja strategiasta, AVH:n akuuttihoidosta Suomessa sekä Aivoliiton roolista potilasjärjestönä. Kaikissa kokoukseen osallistuneissa maissa on vaikea saada kuntoutusta afasiaan, mutta maakohtaisiakin eroja on. Esimerkiksi Unkarin kuntoutusjärjestelmä ja sosiaaliturva on lähes olematon henkilöillä, joilla on afasia tai muu puhevamma. He työskentelevät saadakseen edes jonkinlaista sosiaaliturvaa niille, jotka eivät voi käydä enää töissä afasian vuoksi. Osassa maista on myös hyvin Markku Liukkonen SAFEn keskeinen tehtävä on aivoverenkiertohäiriöiden ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen liittyvän tiedon ja materiaalin jakaminen sekä yhteydenpito EU-parlamenttiin. SAFE haluaa toiminnallaan vähentää aivoverenkiertohäiriöön sairastuneiden määrää sekä auttaa sairastuneita saamaan heidän tarvitsemaansa tukea sekä parantaa sairastuneiden ja heidän läheistensä elämänlaatua, Tiina Viljanen painottaa. Aivoliitto toimi konferenssin ja yleiskokouksen paikallisena järjestäjänä. Lisätietoja: tiukat aikarajat sille, kuinka monta kuukautta voi saada kuntoutusta afasiaan AVH:n jälkeen, kertoo Piia Aro-Pulliainen. Kansainvälinen afasiajärjestö tiedottaa maailmanlaajuisesti puhevammaisten tarpeista ja välittää tietoa afasiasta. 28 AVH 4/2014 3/2014 AVH 29

16 Kohonneen verenpaineen Käypä hoito -suositus päivitetty: Suolan käytön vähentäminen tärkein ehkäisevä tekijä Kohonnut verenpaine on maailmanlaajuisesti tärkein terveitä elinvuosia vähentävä riskitekijä ja aiheuttaa vuosittain 9,4 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Verenpaine kohoaa iän myötä, ja siihen vaikuttavat perinnöllinen alttius sekä elintavat. Kohonneen verenpaineen Käypä hoito -suosituksen tavoitteena on tehostaa ja yhdenmukaistaa kohonneen verenpaineen ehkäisyä, diagnostiikkaa ja hoitoa, ja siten vähentää sydän- ja verisuonisairauksia ja niihin liittyviä kuolemia. Suosituksessa on tarkennettu verenpaineen tavoitetasoa, joka yleisesti on alle 140/90mmHg, alle 150/90 mmhg, jos potilas on yli 80-vuotias ja alle 140/80 mmhg jos potilaalla on diabetes. Elintapojen muutos ensisijainen hoitomuoto Verenpainetta alentavat ja muita sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöitä vähentävät elintapamuutokset ovat keskeinen osa kohonneen verenpaineen hoitoa. Niiden toteuttaminen vaatii pitkäjänteistä ja suunnitelmallista neuvontaa. Keskeisiä riskitekijöitä ovat natriumin liiallinen saanti, alkoholin runsas kulutus, vähäinen liikunta ja ylipaino. Uusi suositus korostaa suolan käytön vähentämisen merkitystä kohonneen verenpaineen ehkäisyssä ja hoidossa. Suomalaisten päivittäinen suolansaanti tulisi vähentää nykytasolta noin puoleen eli aikuisten kohdalla alle viiteen grammaan, sanoo LKT, tutkimusprofessori ja sisätautien erikoislääkäri Antti Jula. Yhdistelmälääkehoito toimii tehokkaasti Mieli ruokaa -reseptit aivojen parhaaksi Voisiko muistia, mielialaa, hoksottimia ja henkistä vireyttä hoitaa ruualla? Kyllä voi. Aivojen tarvitseman ravinnon aineellista ja aineetonta olemusta kuvataan Mieli ruokaa -oppaassa, johon on koottu aivoille hyvää tekeviä reseptejä ja muita vinkkejä. Aivoliiton julkaisema kirjanen on maksuton ja sen voi tilata Aivoliiton verkkokaupasta tai puhelimitse Shutterstock Lääkehoito tulee aloittaa, mikäli verenpaine pysyy elintapahoidoista huolimatta kohonneena. Lääkehoidon aloitustasoa on laskettu vastaamaan tuoreimpia kansainvälisiä suosituksia. Niistä poiketen suomalainen suositus kuitenkin edellyttää, että kohonnut verenpainetaso varmistetaan kotimittausten tai verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinnin avulla. Hoito aloitetaan pienellä lääkeannoksella. Mikäli haittavaikutuksia ilmenee, tilalle vaihdetaan toinen lääke. Useimmat potilaat tarvitsevat yhdistelmälääkehoitoa. Erityisesti ACE:n estäjiin tai ATRsalpaajiin, kalsiumkanavan salpaajiin ja diureetteihin perustuvaa yhdistelmähoitoa tulee lisätä. Suomessa runsaasti käytettäviä beetasalpaajia suositellaan ensisijaiseksi lääkkeeksi vain, jos se on muiden sairauksien johdosta aiheellista, Jula sanoo. Verenpaineen seuranta perustuu pääosin kotona tehtyihin mittauksiin. Seurantakäyntien ja laboratoriokokeiden määrä ja tiheys ovat yksilöllisiä ja riippuvat verenpainetasosta, kohde-elinvaurioista, lääkitysmäärästä ja lisäsairauksista. Mekaaninen reseptien uusiminen ilman tilannearviota ei ole hyväksyttävä käytäntö. Noin miljoona suomalaista käyttää verenpainetta alentavia lääkkeitä. Heistä noin 40 %:lla verenpaine on hoitotavoitteessa. Lääkehoidon tehottomuus voi johtua huonosta hoitoon sitoutumisesta, riittämättömästä lääkeannoksesta tai huonosta lääkeyhdistelmästä, puutteellisesta diureettihoidosta ja liian suuresta natriuminsaannista tai yksilöllisistä eroista lääkevasteissa tai lääkeaineinteraktioissa. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä on päivittänyt vuonna 2001 laaditun ja vuosina 2005 ja 2009 päivitetyn kohonneen verenpaineen Käypä hoito -suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti. Käypä hoito -suositus on luettavissa osoitteessa Järjestöjen yhteistyöverkosto torjuu kansansairauksia Yleiset kansansairaudet eli sydänja verisuonitaudit, syöpä, diabetes ja krooniset keuhkosairaudet aiheuttavat yhä mittavia inhimillisiä ja taloudellisia menetyksiä. Maailman terveysjärjestö WHO on asettanut tavoitteen, jonka mukaan alle 70-vuotiaiden kuolleisuus yleisiin kansansairauksiin vähenisi järjestön jäsenmaissa 25 prosentilla vuoteen 2025 mennessä. Jäsenmaat raportoivat ensi vuonna WHO:lle, kuinka sen asettamiin tavoitteisiin päästään. Kansansairauksien ehkäisemiseksi ja WHO:n tavoitteiden saavuttamiseksi Suomeen on perustettu Tarttumattomat sairaudet -verkosto. Se on Suomen suurimpien kansanterveys-, potilas- ja asiantuntijajärjestöjen yhteistoimintaverkosto. Verkostoon kuuluvat Aivoliitto, Filha, Hengitysliitto, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Suomen Diabetesliitto, Suomen Sydänliitto ja Suomen Syöpäyhdistys. Verkoston järjestöillä on yhteensä jäsentä. Se on osa kansainvälistä NCD (non-communicable diseases) Alliance -yhteistyöverkostoa. Verkoston tavoitteena on, että järjestöt, valtio ja kunnat tekevät yhteistyötä tarttumattomien sairauksien ehkäisemiseksi vaikuttamalla elintapoihin ja elinympäristöön. Jotta WHO:n asettamat maalit voidaan saavuttaa, Tarttumattomat sairaudet -verkosto on koonnut hallitusohjel- Eeva Anundi Tarttumattomat sairaudet -verkoston edustajat luovuttivat hallitusohjelmatavoitteet eduskuntaryhmille. matavoitteita ensi vuonna valittavaa uutta hallitusta varten. Hallitusohjelmatavoitteilla pyritään ehkäisemään tarttumattomiin sairauksiin sairastumista, vähentämään niistä aiheutuvia haittoja ja turvaamaan potilaille hyvä hoito. Tavoitteilla halutaan vaikuttaa yhteiskunta- ja terveyspolitiikkaan sekä kansansairauksien riskitekijöihin, vähentää väestön terveyseroja ja turvata laadukas tutkimus. Tavoitteet luovutettiin eduskuntaryhmille marraskuun lopussa. Lisätietoja: Omaishoitajakortti Monia omaishoitajia mietityttää, mitä hoidettavalle tapahtuu, jos itse joutuu onnettomuuteen. Punaisen Ristin omaishoitajakortti on ratkaisu tähän. Korttiin kirjoitetaan yhteyshenkilön tiedot, johon otetaan yhteyttä, jos omaishoitajalle sattuu jotain. Näin kotona hoidettava ei jää ilman huolenpitoa. Kortin hinta on 6 euroa. Sen voi tilata Punaisen Ristin kaupasta, p , 30 AVH 4/

17 AIVOLIITTO KOULUTTAA Kuulo- ja puhevammaisilla oikeus tekstiviestipalveluun ja internetyhteyteen Tekstiviestipalvelu Kuulo- ja puhevammaisilla henkilöillä on lain takaama oikeus saada puhelinliittymä, jolla voi lähettää ja vastaanottaa tekstiviestejä vakituisessa asuinpaikassa. Mahdollisuus tekstiviestipalvelun käyttämiseen on tärkeä, jotta kuulo- ja puhevammaiset saavat hätätilanteessa yhteyden hätäkeskukseen. Viestintävirasto turvaa kuulo- ja puhevammaisten henkilöiden oikeuden tekstiviestipalveluun nimeämällä teleoperaattorin (ns. yleispalveluyritys) tarjoamaan palvelua niillä alueilla, joilla kaupallinen tarjonta ei ole riittävää. Kullekin alueelle nimetyn teleoperaattorin tulee huolehtia, että kuulo- ja puhevammaiset henkilöt saavat vakituiseen asuinpaikkaansa liittymän, joka mahdollistaa tekstiviestipalvelun käytön. Liittymä tulee toimittaa kohtuullisessa toimitusajassa, ja sen on oltava hinnaltaan kohtuullinen. Videopuhelut mahdollistava internetyhteys Kiitos lahjoittajille Aivoliitto ry kiittää lämpimästi liittoa erilaisin lahjoituksin vuonna 2014 muistaneita! Kuulo- ja puhevammaisilla henkilöillä on lain takaama oikeus saada vakituiseen asuinpaikkaansa internetliittymä, jolla voi käyttää videopuhelu- ja etätulkkauspalveluita. Videopuhelut mahdollistavan internetyhteyden nopeuden täytyy olla sekä saapuvassa että lähtevässä liikenteessä vähintään 512 kilobittiä sekunnissa (ns. symmetrinen internetliittymä). Viestintävirasto turvaa kuulo- ja puhevammaisten henkilöiden oikeuden videopuhelut mahdollistavaan internetliittymään nimeämällä teleoperaattorin (ns. yleispalveluyritys) tarjoamaan palvelua niillä alueilla, joilla kaupallinen tarjonta ei ole riittävää. Kullekin alueelle nimetyn teleoperaattorin tulee huolehtia, että kuulo- ja puhevammaiset henkilöt saavat vakituiseen asuinpaikkaansa internetliittymän, jonka nopeus on vähintään 512 kilobittiä sekunnissa. Liittymä tulee toimittaa kohtuullisessa toimitusajassa, ja sen on oltava hinnaltaan kohtuullinen. Toimintaohjeet Mikäli sinulla on kuulo- tai puhevamma ja vaikeuksia saada tekstiviestit mahdollistava liittymä tai videopuhelut ja etätulkkauspalvelut mahdollistava internetliittymä, toimi seuraavien ohjeiden mukaan: 1. Tarkista hakukoneesta, onko Viestintävirasto nimennyt kuntaasi tele operaattorin (yleispalveluyritys), jolla on velvollisuus tarjota tekstiviestipalvelua tai symmetristä internetyhteyttä kuulo- ja puhevammaisille. Hakukoneen osoite: https://www.viestintavirasto.fi/internetpuhelin/peruspalvelu/yleispalveluyrityksenhaku.html 2. Ota yhteys nimetyn teleoperaattorin asiakaspalveluun ja pyydä tarjous kuulo- ja puhevammaisten tekstiviestipalvelusta tai symmetrisestä internetyhteydestä. Tarjouspyynnön tekemiseen voit käyttää Viestintäviraston tarjouspyyntölomaketta: https://www.viestintavirasto.fi/attachments/lomakkeet/ Yleispalveluliittyman_tarjouspyyntolomake.pdf Ota yhteyttä Viestintävirastoon, jos: et tarjouspyynnöstä huolimatta saa liittymää kuntasi yleispalveluyritykseltä et saa liittymää alueella, jolle ei ole nimetty yleispalveluyritystä. Aivoliiton keskustoimisto Suvituulessa on suljettuna Toivotamme kaikille rauhallista ja hyvää joulua! Viestintävirasto: p KOULUTUKSIA VAPAAEHTOISTOIMIJOILLE SoveLin Liikkeelle -peruskoulutus Koulutus on suunnattu liikunnan vertaisohjaajille ja yhdistyksen liikuntatoiminnan kehittämisestä kiinnostuneille. Toteutetaan Yksi elämä -yhteistyössä. Ajankohdat ja paikkakunnat: Kuortane, Sotkamo, Peurunka, Turku, Mikkeli, Kokkola Hinta: 55 /hlö/2 hh:ssa/täysihoito Tiedustelut: Virpi Lumimäki, tai p Vertaistukihenkilöiden koulutus Tavoitteena on, että koulutettu henkilö osaa toimia aivoverenkiertohäiriön sairastaneen vertaistukihenkilönä yleisesti hyväksyttyjen arvojen ja tapojen mukaisesti. Koulutettu osaa toimia yhteistyössä virallisen hoitoketjun kanssa. Koulutettu tietää Aivoliiton välitystoiminnan periaatteet ja käyttää saatuja työvälineitä vertaistukitoiminnassa. Aika: klo Paikka: Etelä-Karjalan keskussairaala, kokoushuone 1, Lappeenranta Hinta: Koulutus on maksuton, matkat korvaa yhdistys tai osallistuja itse. Ilmoittautuminen: mennessä Risto Lappalaiselle, tai TAPAHTUMAKALENTERI AVH-nuorten tapaaminen Aika: klo Paikka: Afasiakeskus, Vipusentie 3, Helsinki Vapaamuotoinen keskusteluilta, joka on tarkoitettu alle 50-vuotiaille AVH:n sairastaneille. Olisiko tarvetta ja kiinnostusta tavata silloin tällöin ja jakaa kokemuksia? Tule mukaan juttelemaan! Ilmoittautumiset Heidi Elorannalle tai Veijo Kivistölle p EOVI 2015 Erilainen oppija vauvasta ikäihmiseen Aika: klo Paikka: Järnefeltin koulu, Lohja Länsi-Uudenmaan NV-verkoston, Länsi-Uudellamaalla toimivien oppilaitosten, Lohjan kaupungin ja muiden julkisten organisaatioiden yhdessä järjestämä messutapahtuma. Tapahtumassa jaetaan tietoa neurologisista vammoista ja sairauksista sekä kohderyhmien erilaisesta oppijuudesta ja oppimisen mahdollisuuksista kaikkien eri ikäryhmien tarpeet huomioiden. Tietoiskuja, esityksiä, näytteilleasettajia. HALUATTEKO KOULUTTAA KOKO TYÖYHTEISÖÄ? Millaista koulutusta työpaikallanne tarvitaan? Aivoliiton terapeutit ovat kokeneita kouluttajia ja toimivat myös AVH:n sairastaneiden kuntouttajina. Koulutus räätälöidään tilaajan tarpeiden mukaan. Esimerkiksi: Puhutko afasiaa? Keinoja kommunikoinnin helpottamiseksi (SCA ) Kun kuntoutujalla on kognitiivisia vaikeuksia AVH:n nykyhoito ja kuntoutus Tunne pulssisi Ehkäise aivoinfarkti ottamalla kiinni eteisvärinästä Kehitetään luontoliikunnan tarjontaa erityisryhmille! Kysy lisää! Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, p , Aivoliitto ry, Hämeenkatu 13 b, 4. krs., TAMPERE Tietoja koulutuksista ja tapahtumista: Koulutuskalenteri löytyy etusivulta, vasem massa reunassa on pikalinkki AVH-koulutuskalenteri. Kalenterista näet kaikki koulutukset ammattilaisille. Voit tulostaa niiden ohjelmat ja ilmoittautua kalenterin kautta koulutuksiin. Kun rullaat kalenteria alaspäin, löydät myös muita yleisötilaisuuksia ja tapahtumia. Osa niistä on ilmaisia, eikä kaikkiin tarvitse ilmoittautua ennakolta. 112-päivä Aika: Tapahtumia eri puolilla Suomea. Lisätiedot: Aivoviikko Aika: Neurologiset vammaisjärjestöt (NV) järjestävät eri puolilla Suomea avoimia yleisötilaisuuksia ja tapahtumia, joissa kerrotaan neurologisista sairauksista ja vammoista, kuntoutuksesta sekä hoidosta. Lisätiedot: Kansainvälinen AVH-päivä Aika: Tapahtumia eri puolilla maata. 32 AVH 4/

18 JUTTU-TUPA-KURSSIT AFAATTISILLE HENKILÖILLE KEVÄÄLLÄ 2015 Suomenkieliset Juttu-tupa-kurssit Espoo I Espoon työväenopisto, Adjutantinkatu 1, Mäkkylä. Maanantaisin klo Ilmoittautuminen alkaen: Internet ja p Tiedustelut Saara Santapukki p Espoo II Suvela, Suvis. Sokinsuonkuja 4, luokka 1. Torstaisin klo Ilmoittautuminen alkaen: Internet ja p Tiedustelut Saara Santapukki p Helsinki I Helsingin suomenkielinen työväenopisto, Helsinginkatu 26, 4 krs. Perjantaisin klo Ilmoittautuminen ja tiedustelut p /Salla. Helsinki II Helsingin suomenkielinen työväenopisto, ks. osoite yllä. Perjantaisin klo Ilmoittautuminen ja tiedustelut p /Salla. Joensuu Joensuun seutukirjaston Pääkirjasto, Koskikatu 25, kokoushuone 2. Torstaisin klo Ilmoittautuminen p , toimistoon Papinkatu 3 tai Lisätiedot tai p Jyväskylä Jyväskylän kansalaisopisto, Vapaudenkatu Tiistaisin klo Ilmoittautuminen, p tai paikan päällä opiston kansliaan. Kajaani Kaukametsän opisto, Koskikatu 2 4. Tiistaisin klo Ilmoittautuminen ensimmäisellä kurssikerralla tai kansliaan, p Kuopio Kuopion kansalaisopisto, Puistokatu 20, luokka D169. Tiistaisin klo Ilmoittautuminen ensimmäisellä kurssikerralla tai p Lahti Wellamo-opisto, Lahden Aikuiskoulutuskeskus, Kirkkokatu 16. Tiistaisin klo Tiedustelut Merja Palomäki p Ilmoittautuminen ensimmäisellä kurssikerralla. Lohja Hiiden opisto, Lohjan opistotalo, Linnaistenkatu 9. Tiistaisin klo Tiedustelut: p ja p /Anne Kotonen Mustasaari Mustasaaren aikuisopisto, Koulutie 1. Keskiviikkoisin klo Ilmoittautuminen ensimmäisellä kurssikerralla tai kansliaan, p Nivala Jokilatvan opisto, Kotikeskus, Vapaudentie 31. Maanantaisin klo Ilmoittautuminen p tai Oulu Oulun kansalaisopisto, Kumppanuuskeskus, Isokatu 47, Isoseppä. Maanantaisin klo Lisätiedot p /kanslia. Pori I Otsolan kansalaisopisto, Juhana Herttuankatu 16. torstaisin klo Tiedustelut ja ilmoittautumiset Marketta Vaarne-Nygren p Pori II Otsolan kansalaisopisto, ks. osite yllä. Torstaisin klo Tiedustelut ja ilmoittautumiset Marketta Vaarne-Nygren p Rovaniemi Rovaniemen kansalaisopisto, Rovala 5. Keskiviikkoisin klo Ilmoittautuminen 4.2. mennessä p tai ensimmäisellä kurssikerralla. Savonlinna Linnalan setlementti, Pappilankatu 6 (Linnalan sisäpiha). Ilmoitamme kurssin aikataulusta myöhemmin. Tiedustelut: p / Pirjo Jäntti. Tampere Tampereen kaupungin pääkirjasto Metso, kokoushuone (parvikerros, tilaan esteetön pääsy). Pirkankatu 2. Tiistaisin klo Tiedustelut p /Annika Sykkö. Turku Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Suvilinnantie 2, Aivoliitto ry. Tiistaisin kaksi ryhmää, klo 9 12 ja Vantaa Vantaan aikuisopisto/ Myyrinki, Vaskivuorentie 10B, 3.krs., teorialuokka. Maanantaisin klo Ilmoittautuminen opistotalolla, Lummetie 5 ja Myyringissä toimiston aukioloaikoina sekä p Ylivieska Ylivieskan kansalaisopisto, liikuntakeskus Närhitie 2, kokoushuone. Alkaen klo Ilmoittautuminen ensimmäisellä kerralla tai kansliaan, p Svenskspråkiga kurser Helsingfors Helsingfors Arbis, Dagmarsgatan 1. Torsdagar kl 10 13, under tiden Anmälning i samband med första kursgången eller till Arbis kansli. Korsholm Korsholms vuxeninstitut, Skolvägen 1, Fredagar kl , under tiden Anmälning i samband med första kursgången eller till institutets kansli tel Raseborg Raseborgs medborgarinstitut i Karis, Torggatan 8. Vi informerar om tidtabellen senare. Anmälning till kansliet tel eller på webben Jakobstad Jakobstads svenska arbetarinstitut, Storgatan 10. Måndagar kl , under tiden Anmälning I samband med första kursgången. Åbo Åbo svenska arbetarinstitut, Kaskisgatan 5. Måndagar kl , under tiden Anmälning eller under tiden YHDESSÄ postia yhdistyksiltä Huolenpitoa Ei sovi yhtään vähätellä sitä huolenpitoa, joka kohdistuu meihin vammaisiin järjestöjen ja yhteiskunnan taholta. Olemme juuri palanneet Kyyhkylän kuntoutuskeskukselta kuuden päivän lomalta, jonka Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys oli MTLH:lta varannut. Loma oli Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama. Meitä aivovauriovammaisia oli viiden päivän lomalla 19 henkilöä Kyyhkylän ahkerien ja hyväntahtoisten hoitajien huomassa. Maanantaina meille oli järjestetty yhteiskyyti Siilinjärveltä ja Kuopiosta Kyyhkylään. Perille päästyämme saimme heti tuntea ystävyyden ilmapiirin, kun hoitajat riensivät avuksemme. Laitisen Outin johdolla teimme tuttavuutta huoneisiin ja talon tavoille. Ilta kului seurustellessa tuttavien kanssa. Tiistaina aamiaisen jälkeen Tuula Tuurnas johdatteli meidät ylös, ulos ja lenkille. Ne jotka kykenivät kävelemään, menivät tutustumaan lähialueisiin, mutta me kuhmurat jäätiin töpinään, keksittiin sopivaa tekemistä. Lounaan jälkeen oli vuorossa kuntosali ja historiatietoa Kyyhkylästä. Aamiaiset, lounaat ja päivälliset olivat tuhtia tavaraa. Jos niillä ei kunto kohene, niin milläs sitten. Keskiviikko sujui tiistain tahtiin. Outin ja Thusbergin Pirjon komennossa käytiin voimavaroja arkeen -keskustelua, iltapäivällä rentoutusta tähtitaivaan alla. Eipä ottanut voimille. Torstaina jälleen nuo iloiset ystävämme, Outi ja Tuula, ohjasivat liikuntaa musiikin tahtiin ja saimme voimavaroja vertaistuen avulla. Perjantain teemana oli ravinto ja hyvinvointi. Riemukkaasti ryhmässä toteutettiin liikunnallinen päivä Outin ja Tuulan seurassa. Lauantain aiheena oli kodin turvallisuus ja lääkkeet. Päivän pääteeksi oli aika lähteä kotiin. Liikunnalla iloa mielelle ja voimaa keholle Makoisat pullakahvit hillolla terästettynä. Enolaisia etualalla, meitä oli matkassa peräti 17 henkilöä. Jo viidennen kerran kokoonnuimme yhdessä Pohjois-Karjalan AVH-yhdistyksen ja Joensuun Parkinson-yhdistyksen kanssa perinteiseksi käyneeseen tapahtumaan. Noin 40 henkilöä oli ottanut suunnan kauniina aurinkoisena päivänä kohti Kotikartanoa. Liikuntavastaavat Seija-Liisa Neuvonen ja Sirkka Räty järjestivät hauskan ja mielenkiintoisen ohjelman avustajineen. Tervehdyssanojen aikana Sirkka ilmoitti, että suuntaamme katseemme siniselle taivaalle katsomaan hanhien kaakatusta ja monia todella suuria kurkiauroja. Linnut olivat muuttopuuhissa. Se oli liikuttava näky, joka jäi jokaiselle mieleen. Yhteislaulut ja haitarimusiikki oli päivälle ominaista. Senioritanssien tahtiin liikehdittiin ulkona hauskasti venytellen. Parkinson-liiton juhla- Tässäpä lyhyt kuvaus siitä työmäärästä, mitä nuo uupumattomat ystävämme tekevät päivästä toiseen, eikä joka päivä ole edes kovin kiitollinen. Meitä palveltavia kun on niin monenlaisia, kiittämättömiä ja kiitollisia. Toivoa vain voi, että ne ihmiset, jotka tuon auttajan ammatin ovat valinneet, jaksaisivat. Me puolestamme voimme helpottaa heidän työtään olemalla niin kuin pyydetään. Siunausta heille kaiken aikaa. Pertti Lyytinen teemaan kuului, että joka puolella Suomea käveltiin oman jaksamisen mukaan. Näin kaikki osallistuivat myös tähän teemaan. Eniten kävellyt palkittiin isolla juures- ja vihannessäkillä, siis terveellisesti. Eri ulkopelejä pelailtaessa taustalla soitti Enon kerhon haitaristit. Arpoja myytiin hyvine palkintoineen kuluja peittämään. Päivän aikana ruokailtiin sisällä maittava kasviskeitto ja lopuksi vielä pullakahvit luonnossa. Lämminhenkisessä tapahtumassa kerrottiin selviytymistarinoita ja muisteltiin menneitä hyviä aikoja. Kaikesta tästä jäi hyvä mieli voimaantuneena. LÄHETÄ POSTIA Sirkka Räty Enon aivohalvaus- ja afasiakerhon kerhonohjaaja ja liikuntavastaava Sirkka Räty Yhdessä postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää tekstejä ja kuvia esimerkiksi toiminnastaan, merkkipäivistään, tärkeistä tapahtumistaan tai toimintavinkeistään muille yhdistyksille. Lyhyet tekstit (enintään merkkiä väleineen) ja kuvat (jpg-muodossa) toimitetaan mieluiten sähköisesti lehden toimitukseen osoitteeseen: Kuviin mukaan tiedot kuvatekstiä varten ja tieto kuvaajasta. Toimitus valitsee julkaistavan aineiston ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. Lehteen 1/2015 tarkoitetut aineistot mennessä. 34 AVH 4/

19 Johanna Sainio Johannes Hietala Kiinteistö Oy Kissantassu PL 2000, Tampere puh Kati Karinharju Esteetön luontoreitti johtaa Yyterin lietteillä sijaitseville lintutorneille. Kati Karinharju, Rosa Forouzesh, Johanna Sainio Toimintapäivien aikana lapset pääsivät kokeilemaan puhallus tikkaa Kati Karinharjun opastuksella. Loma Yyterissä Suolaveden pärskettä, seikkailua ja tikkupullia Virve Helander ja Aivoliiton järjestösuunnittelija Johannes Hietala valmiina vesille. Johanna Sainio Maastopyörätuoli Hippocampe mahdollistaa liikkumisen vaikeissakin maastoissa. Yyterin alueella on panostettu esteettömään toimintaympäristöön. Toiminnan kehittämisessä on ollut mukana myös Satakunnan ammattikorkeakoulu. Porin edustalla sijaitseva Yyterin alue tunnetaan kolme kilometriä pitkästä hiekkarannastaan sekä upeista dyyneistään. Alueella sijaitsevat luontoreitit sekä lintutornit tarjoavat oivan mahdollisuuden luonnonrauhasta nauttimiseen. Yyterin lietteet onkin yksi parhaimmista paikoista lintujen havainnointiin Suomessa. Vastapainona luontoretkeilylle monipuoliset ranta-aktiviteetit kuten melonta, purjelautailu ja purjehdus, tarjoavat harrastajalleen vauhtia ja vesillä liikkumisen elämyksiä. Yyterin alue ja sen tarjoamat palvelut tunnetaan nykyään myös laajaalaisista esteettömyysratkaisuista. Satakunnan ammattikorkeakoulussa (SAMK) on tehty Yyterin alueen esteettömyyden kehitystyötä jo pitkään. Tutkimus- ja kehittämistyössä on keskitytty kulku- ja retkeilyreittien esteettömyyteen sekä palveluiden saavutettavuuteen edistämällä yrittäjien tietoutta esteettömästä toimintaympäristöstä ja kehittämällä kaikille avoimia vesi- ja luontoliikuntamahdollisuuksia. Yyterin kylpylähotelli on yksi SAMKin esteettömyyden tutkimus- ja kehittämistyössä mukana olevista yrityksistä, joissa esteettömyysnäkökulmaa on kehitetty jo useita vuosia. Vuoden 2014 aikana SAMK ja Yyterin kylpylähotelli toteuttivat yhdessä Maaseudun terveys- ja lomahuollon (MTLH) alaisuuteen kuuluvia tuettuja lomia, joista kaksi järjestettiin Aivoliiton kohderyhmille. Lomat olivat osa SAMKin sosiaalialan opinnäytetöitä, joiden tavoitteena oli lomalaisten erityistarpeiden huomioiminen lomien toimintapäivien suunnittelussa ja toteutuksessa. Perheille suunnattu lomaviikko toteutettiin maaliskuussa. Sosionomiopiskelija Rosa Forouzesh suunnitteli ja toteutti kaksi toimintapäivää yhdessä kylpylähotellin liikunnan ohjaajan kanssa. Toinen oli koko perheen yhteinen luontoretkipäivä ja toinen lapsille suunnattu liikuntapäivä. Liikuntapäivän aikana lapset pääsivät kokeilemaan hevosten hoitoa ja ratsastusta, jousiammuntaa sekä erilaisia sovellettuja pelejä ja leikkejä osaavien ja ammattitaitoisten ohjaajien opastamana. Aikuisille suunnattu loma toteutettiin elokuussa. Toimintapäivien suunnittelusta vastasivat sosionomiopiskelija Johanna Sainio, liikunnanohjaaja Noora Kallio sekä SAM- Kin esteettömyystutkimusryhmän vetäjä Kati Karinharju. Toimintapäivien suunnitellussa huomioitiin Yyterin alueen esteettömät palvelut, kaikille avoin lajitarjonta sekä luonto ja elämyksellisyys. Aikuisten lomaviikon aktiviteeteiksi valikoituivatkin melonta ja purjehdus sekä luontoretki Yyterin lietteille. Asiakkailta ja yhteistyökumppaneilta kerättyjen palautteiden mukaan lomat koettiin onnistuneiksi ja toimintapäivien sisältö ja ohjaus laadukkaaksi. Erityistä kiitosta saivat toimintaympäristöjen esteettömyy- Johanna Sainio Aikuisten retkipäivä huipentui Langouran esteettömälle luontolavalle. den huomioiminen esimerkiksi reittivalinnoissa sekä eri toimintapisteiden toimintavälineet, jotka mahdollistivat jokaisen lomalaisen täyden osallistumisen aktiviteetteihin. Tuettujen lomien sisältöjä ja Yyterin alueen saavutettavuutta kehitetään entisestään sekä lomalaisten palautteiden että opinnäytetöiden havaintojen perusteella. Näin Yyteri pystyy tarjoamaan tulevaisuudessa yhä esteettömämpiä palveluita lomalaisilleen sekä mieleenpainuvia elämyksiä ihan jokaiselle. 36 AVH 4/

20 Tuetut lomat ja Solukuluontolomat vuonna 2015 TUETUT LOMAT Yleistä tuetuista lomista Tuetut lomat ovat sosiaalista lomatoimintaa, jota Aivoliitto järjestää yhteistyössä Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon kanssa. Tuki tulee Raha-automaattiyhdistykseltä ja se jaetaan hakemusten perusteella. Vuosittain järjestetään vaihteleva määrä lomia aivoverenkiertohäiriön sairastaneille ja heidän omaisilleen. Lomakohteita ovat yleensä kylpylät ja hotellit. Myös yhdistykset järjestävät lomia omille jäsenilleen, joten paikalliselta AVH-yhdistykseltä kannattaa kysyä lomista. Lisäksi lomajärjestöillä on omaa valtakunnallista lomatoimintaa, johon voi jokainen suomalainen hakea. Lisätietoja voi lukea lomajärjestöjen verkkosivuilta. Hakeminen Lomille haetaan Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon tuettujen lomien hakukaavakkeilla, joita saa Aivoliiton aluetoimistoista ja keskustoimistosta. Kaavakkeita saa myös verkko-osoitteesta Verkkosivuilla voi myös täyttää sähköisen hakukaavakkeen. Hakuaika lomille päättyy kolme kuukautta ennen loman alkua. Valintaperusteet Tuen saamiseen vaikuttaa hakijan ja perheen tulotaso, jonka on käytävä ilmi hakemuksessa. Tuen saantiin vaikuttavat myös huollettavien lasten määrä sekä sosiaaliset ja terveydelliset seikat, jotka on hyvä kertoa hakemuksessa. Lomille valinnat tehdään yhteistyössä Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon kanssa. Lomille hyväksytyt saavat kutsukirjeen lomalle noin kaksi kuukautta ennen loman alkua. Kielteisestä päätöksestä ei ilmoiteta. Lisätietoja Lisätietoja lomista antavat Aivoliiton järjestösuunnittelija Johannes Hietala, p , aivoliitto.fi sekä Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto, p tai tai Lähetä hakukaavake osoitteeseen Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto Mannerheimintie 31 B Helsinki tai tee sähköinen lomahakemus netissä 3. Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi Aika: Hinta: 20 /vrk Hakuaika: mennessä Loma toteutetaan yhteistyössä Maaseudun Terveysja Lomahuollon kanssa. Täysihoitoloma on suunnattu AVH:n sairastaneiden omaishoitajina toimiville. Kylpylähotelli Kunnonpaikassa voit liikkua monipuolisesti Itä-Suomen vehmaassa järvimaisemassa. Majoitus kahden hengen huoneissa. Täysihoitoloma sisältää lomakohteen allasosaston ja kuntosalin käytön, yleisen vapaa-ajan ohjelman ja ryhmän oman lomateeman mukaisen ohjelman. Lomalla on mukana Aivoliiton oma työntekijä kaksi ensimmäistä lomapäivää. Lomalle otetaan 20 henkilöä. Lisätietoja: 4. Yyterin Kylpylähotelli, Pori Aika: Hinta: 20 /vrk Hakuaika: mennessä Loma toteutetaan yhteistyössä Maaseudun Terveysja Lomahuollon kanssa. Loma on suunnattu AVH:n sairastaneille ja heidän omaisilleen. Lomaan sisältyy täysihoito, majoitus kahden hengen huoneessa, kuntosalin ja saunaosaston käyttö, yleinen vapaa-ajan ohjelma ja ryhmän ohjelma. Lomalla on mukana Aivoliiton oma työntekijä kaksi ensimmäistä lomapäivää. Ilmoita hakemuksessa mikäli tarvitset invahuoneen. Lomalle otetaan 20 henkilöä. Lisätietoja: 5. Imatran kylpylä Aika: Hinta: 20 /vrk Hakuaika: mennessä Loma toteutetaan yhteistyössä Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon kanssa. S Loma on suunnattu AVH:n sairastaneille ja heidän omaisilleen. Majoitus kahden hengen huoneissa. Täysihoitoloma sisältää lomakohteen allasosaston ja kuntosalin käytön, yleisen vapaa-ajan ohjelman ja ryhmän oman ohjelman. Lomalla on mukana Aivoliiton oma työntekijä kaksi ensimmäistä lomapäivää. Ilmoita lomahakemuksessa, mikäli tarvitset invahuoneen. Lomalle otetaan 20 henkilöä. Lisätietoja: Shutterstock 1. Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi 2. Kylpylähotelli Sani, Kalajoki SOLUKU-LOMAT Aika: Hinta: 20 /vrk Hakuaika: mennessä Loma toteutetaan yhteistyössä Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon kanssa. Täysihoitoloma on suunnattu AVH:n sairastaneille ja heidän omaisilleen. Majoitus kahden hengen huoneissa. Täysihoitoloma sisältää lomakohteen allasosaston ja kuntosalin käytön, yleisen vapaa-ajan ohjelman ja ryhmän oman lomateeman mukaisen ohjelman. Lomalla on mukana Aivoliiton oma työntekijä kaksi ensimmäistä lomapäivää. Lisätietoja: Aika: Hinta: 20 /vrk Hakuaika: mennessä Loma toteutetaan yhteistyössä Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon kanssa. Täysihoitoloma on suunnattu AVH:n sairastaneille ja heidän omaisilleen. Sauna, allasosasto ja kuntosali ovat lomalaisten käytössä. Oma lomaohjelma. Aivoliiton työntekijä on mukana kaksi ensimmäistä päivää. Ilmoita lomahakemuksessa, mikäli tarvitset invahuoneen. Lomalle otetaan 20 henkilöä. Lisätietoja: Yleistä Soluku-lomista Sosiaalisella luontolomatoiminnalla (Soluku) edistetään pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia ja harrastaa erilaisia luontoaktiviteetteja. Toiminnalla pyritään lisäämään yksilön omatoimisuutta ja elämän mielekkyyttä sekä vahvistamaan sosiaalista verkostoa. Luonto on monelle ihmiselle tärkeä voimavara ja luontolomatoiminnalla pyritään edistämään ihmisten mahdollisuuksia liikkua luonnossa sairaudesta tai vammasta huolimatta. Lomat on tarkoitettu kaikille neurologisen vamman tai sairauden saaneille henkilöille. Järjestäjät Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto järjestää lomatoimintaa yhdessä Aivoliiton ja Neurologisten vammaisjärjestöjen kanssa. Lomat toteutetaan yhteistyönä Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon valitsemien lomakohteiden kanssa. Lisäksi lomille osallistuu sosiaali-, terveydenhuolto- sekä liikunta-alan oppilaitosten opiskelijoita apuohjaajina. 38 AVH 4/

Sopeutumisvalmennuskurssit 2015. Aivoverenkiertohäiriöt

Sopeutumisvalmennuskurssit 2015. Aivoverenkiertohäiriöt Sopeutumisvalmennuskurssit 2015 Aivoverenkiertohäiriöt Kurssipaikka Erityisosaamiskeskus Suvituuli Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210, www.aivoliitto.fi Lisätietoja (ma pe klo

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuskurssit 2016. Aivoverenkiertohäiriöt

Sopeutumisvalmennuskurssit 2016. Aivoverenkiertohäiriöt Sopeutumisvalmennuskurssit 2016 Aivoverenkiertohäiriöt Kurssipaikka Erityisosaamiskeskus Suvituuli Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210, www.aivoliitto.fi Lisätietoja (ma pe klo

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuskurssit 2014. Aivoverenkiertohäiriöt

Sopeutumisvalmennuskurssit 2014. Aivoverenkiertohäiriöt Sopeutumisvalmennuskurssit 2014 Aivoverenkiertohäiriöt Kurssipaikat Erityisosaamiskeskus Suvituuli Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210, www.aivoliitto.fi Kuntoutuskeskus Kankaanpää

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuskurssit 2013. Aivoverenkiertohäiriöt

Sopeutumisvalmennuskurssit 2013. Aivoverenkiertohäiriöt Sopeutumisvalmennuskurssit 2013 Aivoverenkiertohäiriöt Kurssipaikat Erityisosaamiskeskus Suvituuli Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210, www.aivoliitto.fi Kuntoutuskeskus Kankaanpää

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 2 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2014 3 Ennuste 2014 Kelan sopeutumisvalmennus Kela järjestää sopeutumisvalmennusta

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen

Lisätiedot

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto sisältö yleistä afasiasta ja kommunikaatiohäiriöistä minkälaisia häiriöitä afasia tuo tullessaan mitä muita

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kela Kansaneläkelaitos hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriön aiheuttamat neuropsykologiset häiriöt

Aivoverenkiertohäiriön aiheuttamat neuropsykologiset häiriöt Aivoverenkiertohäiriön aiheuttamat neuropsykologiset häiriöt Sisällys Lukijalle... 3 Neuropsykologiset yleishäiriöt aivoverenkiertohäiriön yhteydessä... 4 Tavallisimmat oikean ja vasemman aivopuoliskon

Lisätiedot

toimintaterapeutti Jaana Alhasto ja kehittämispäällikkö Hely Streng

toimintaterapeutti Jaana Alhasto ja kehittämispäällikkö Hely Streng toimintaterapeutti Jaana Alhasto ja kehittämispäällikkö Hely Streng Tavoitteiden laatimisen, arvioimisen ja pisteiden laskun haasteet Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskuksessa 1 Invalidiliiton Lahden

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Meillä jälleen! MS-tauti

Vuoden 2016 kurssit. Meillä jälleen! MS-tauti Vuoden 2016 kurssit MS-tauti Parkinsonin tauti Avh Epilepsia Omaishoitajat Primaarinen ataksia ALS Lihassairaus ja/tai dystrofia Myastenia gravis (MG) CP-oireyhtymä Kehitysvammat ja -häiriöt sekä monivammat

Lisätiedot

Vuoden 2015 kurssit. Omaishoitajat

Vuoden 2015 kurssit. Omaishoitajat Vuoden 2015 kurssit Omaishoitajat Avh-kommunikaatio Parkinsonin tauti Primaarinen ataksia Epilepsia Downin oireyhtymä CP-oireyhtymä Kehitysvammat ja -häiriöt sekä monivammat Myastenia gravis (MG) ALS Lihassairaus

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriön aiheuttamat neuropsykologiset häiriöt

Aivoverenkiertohäiriön aiheuttamat neuropsykologiset häiriöt Aivoverenkiertohäiriön aiheuttamat neuropsykologiset häiriöt 2 Lukijalle Tämä opas antaa perustietoa aivoverenkiertohäiriöön liittyvistä neuropsykologisista oireista sairastuneille, heidän läheisilleen

Lisätiedot

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta. TerveysInfo Ta hand om din hjärna En stroke uppstår sällan utan någon tydlig riskfaktor. Ju fler riskfaktorer du har samtidigt, desto större är risken att du drabbas. Vad kan du göra för att minska risken

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus MS liiton kuntoutuspalvelut Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni MS liiton kuntoutuspalvelut Maskun neurologinen kuntoutuskeskus Avokuntoutus Aksoni Valtakunnallinen laitoskuntoutus

Lisätiedot

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriöt ja kuntoutus. Neurologian erikoislääkäri Mika Koskinen 27.11.2014

Aivoverenkiertohäiriöt ja kuntoutus. Neurologian erikoislääkäri Mika Koskinen 27.11.2014 Aivoverenkiertohäiriöt ja kuntoutus Neurologian erikoislääkäri Mika Koskinen 27.11.2014 Miksi AVH-kuntoutus on tärkeää? Vuosittain sairastuu 15 000 Joka neljäs on työikäinen Suorat kustannukset + epäsuorat

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa

Lisätiedot

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Neuvoja, neuvoja omaishoitajuus oli minulle aivan uusi asia. En ollut varmaan edes kuullut koko sanaa. Työikäinen puoliso-omaishoitaja Kun omaishoitajuus

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 73 8.2.2011 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA KOTIUTETTAVIEN JATKOHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2010-3092 Esityslistan asia TJA/8 TJA

Lisätiedot

PERHEKUNTOUTUS LAHDESSA 2012. www.lahdenkuntoutuskeskus.fi

PERHEKUNTOUTUS LAHDESSA 2012. www.lahdenkuntoutuskeskus.fi PERHEKUNTOUTUS LAHDESSA 2012 www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Ala-asteikäisten lasten 08.07. - 14.07. (7 pv) Kurssi on tarkoitettu perheille, jossa on ala-astetta käyvä kouluikäinen liikuntavammainen tai monivammainen

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 14.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2015 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Kurssit ja perhetapaamiset

Kurssit ja perhetapaamiset Kurssit ja perhetapaamiset l Ensitietokurssit l Kelan sopeutumisvalmennuskurssit l Harvinaisten vammaryhmien perhetapaamiset Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Kurssit ja perhetapaamiset Kehitysvammaisten

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Ylilääkäri, LT, dosentti Suomen Syöpäyhdistys ry SYÖPÄJÄRJESTÖT Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön muodostamaa kokonaisuutta. Suomen

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300

Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300 Kelan aivohalvauspotilaiden (65-75- vuotiaat) tehostetun kädenkäytön kuntoutuksen ja painokevennetyn kävelykuntoutuksen kehittämishanke vuosina 2008-2011 Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011 Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa SoveLi-messut 11.3.2011 Psoriasis on tulehduksellinen, pitkäaikainen iho ja tai nivelsairaus, jota sairastaa n. 2,5 3 % väestöstä

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 19.9.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 19.9.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 19.9.2013 Pirjo Nevalainen Mitä Oulu Virta-hankkeessa tehtiin Hankkeen aikana kehitettiin moniportainen toimintamalli työttömien työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

Perhekuntoutus 2010. Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus

Perhekuntoutus 2010. Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Perhekuntoutus 2010 Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Yhteisen tekemisen perhetoimintakurssit Teini-ikäisten harvinaisten lasten Kurssit on tarkoitettu perheille, jossa on alle 16-vuotias liikuntavammainen

Lisätiedot

HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ. Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja

HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ. Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja SISÄLLYS - HAE eli hereditäärinen angioödeema - Mikä on Suomen HAE-yhdistys? - Miten

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija 1 Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet 27.11.2014 Diabetes Suomessa noin 50 000 tyypin 1 diabeetikkoa, joista

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 LUKISIEPPARI Ryhmä on tarkoitettu lapsille, joilla on luku- ja kirjoitustaidon vaikeuksia. Tavoitteena on fonologisten ja nopean nimeämisen taitojen

Lisätiedot

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Ammatillisen kuntoutuksen päivät 17.-18.9. 2014 Verve, Oulu Liisa Paavola Neuropsykologian erikoispsykologi, FT Pitäisi

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö

Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö Valtakunnallinen Harvinaisten sairauksien osaamis- ja resurssikeskus Palvelua harvinaisten parhaaksi Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö, Launeenkatu 10, 15100 Lahti invalidiliitto.fi/harvinaiset

Lisätiedot

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille K E V Ä T / S Y K S Y 2 0 1 1 Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille Uusi Terapiamuoto! Helmikuussa ja elokuussa 2011 on alkamassa Kelan kuntoutujille suunnattu monimuototerapiaryhmä. Ryhmän ohjaajina

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomessa asuville 16-25 vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

PERHEKUNTOUTUS LAHDESSA 2013

PERHEKUNTOUTUS LAHDESSA 2013 PERHEKUNTOUTUS LAHDESSA 2013 www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Päivitetty 23.4.2013 Teini-ikäisten liikuntavammaisten lasten 09.06. - 15.06. (7 pv), koko perhe 16.06. - 18.06. (3 pv), nuoret yksin Kurssi on

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista. Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011

Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista. Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011 Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011 TYYNE = Työkykyä ylläpitävä neurologinen kurssi Tarkoituksena ylläpitää työkykyä neurologista

Lisätiedot

Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja

Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Sisältö: Mitä se on? Mistä sitä saa? Mitä kuntoutetaan? Riippuu yksilöllisestä

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla NÄÄKKÖ NÄÄ 2011 Sh Sarianne Karulinna, Lh Anne Nastolin HYKS Lastenneurologinen Kuntoutusyksikkö CP-hankkeen tavoite

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009

Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009 Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009 Forssan Seudun MUISTI ry Kevät 2008 MITÄ PYRIMME HANKKEEN AIKANA SAAVUTTAMAAN? Tukemaan muistioireisia ja etenevää muistisairautta sairastavia ja heidän

Lisätiedot