Kaste-hanke. Toimintakykyisenä ikääntyminen vanhuspalveluiden palvelurakenteen ja toimintamallin kehittäminen Länsi-Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaste-hanke. Toimintakykyisenä ikääntyminen vanhuspalveluiden palvelurakenteen ja toimintamallin kehittäminen Länsi-Suomessa 2010 2012"

Transkriptio

1 Kaste-hanke Toimintakykyisenä ikääntyminen vanhuspalveluiden palvelurakenteen ja toimintamallin kehittäminen Länsi-Suomessa Rajapintakäytännöt IÄKKÄÄN PÄIVYSTYSPOTILAAN HOITOPOLKU OSAHANKE RAPORTTI Heli Lukka

2 SISÄLLYS 1. TAUSTAA JA LÄHTÖKOHDAT OSAHANKKEEN TAVOITTEET JA ODOTETUT TULOKSET OSAHANKKEEN TOTEUTUS Osahankkeen organisoituminen Resurssit OSAHANKKEEN TAVOITEKOHTAINEN TOTEUTUS, KESKEISET TUOTOKSET JA TULOKSET Arviointihoitajamallin kehittäminen yhteispäivystyksessä Kehittämisprosessin eteneminen Arviointihoitajien rooli ja tehtävät Arviointihoitajamalli Iäkkään päivystyspotilaan toimintakyvyn arviointi osana päivystyksen hoitotyötä Hoitoketju päivystyksestä kotiin tai jatkohoitopaikkaan SAS työkalun kokeilu Porin perusturvan osahankkeen kanssa Koulutukset henkilöstön osaamisen vahvistamiseksi OPINNÄYTETYÖT Osahankkeesta valmistuneet opinnäytetyöt Osahankkeessa vireillä olevat opinnäytetyöt Osahankkeen kehittämistyöt OSAHANKKEEN NÄKYVYYS OSAHANKKEEN ARVIOINTI Osahankkeen tukiryhmän itsearviointi hankkeen päättyessä Arviointihoitaja mallin käyttöönotto ja juurruttaminen yhteisyhteispäivystyksessä Miten päivystyksen osahankkeen organisointi toimi? JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISIDEAT LIITTEET LÄHTEET

3 1. TAUSTAA JA LÄHTÖKOHDAT Ikäihmisten palvelujen uudistettu laatusuositus linjaa aiempaa voimakkaammin palvelujen painopisteen siirtämistä varhaiseen puuttumiseen, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä kotona ja kodinomaisissa oloissa asumiseen (STM 2008). Iäkkään päivystyspotilaan hoitopolku on yksi KASTE ohjelman Toimintakykyisenä ikääntyminen hankkeen osahanke, joka on toteutettu Länsi-Suomen Kaste-alueen (Satakunnan ja Varsinais-Suomen) kuntien ja kuntayhtymien alueella vuosina Koko hankkeen päätavoitteena on, että ikääntyneillä on mahdollisuus asua kotonaan tai kodinomaisissa olosuhteissa mahdollisimman pitkään. Satakunnan sairaanhoitopiirin ensihoidon ja päivystyksen toimialueelle, josta jatkossa tässä raportissa käytetään termiä yhteispäivystys, sijoittuneen rajapintakäytäntöjen kehittämiseen liittyvän osahankkeen tavoitteena on, että iäkkään potilaan kotiutuminen / jatkohoitoon siirtyminen onnistuu sujuvasti ja turvallisesti moniammatilllisesti yhteistyössä. Toteutuakseen tämä on edellyttänyt mm. hoitohenkilöstön gerontologisen ja ammattieettisen osaaminen lisäämistä. Iäkkään potilaan hoitopolkua on myös aiemmin kehitetty yhteistyössä Satakunnan sairaanhoitopiirissä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa eri hankkeissa (mm. SALPA ja ALKU hankkeet) vuosien aikana. Yhteispäivystyksessä on kehitetty arviointi-hoitajamallia vuosina Hoitotyötä kehitetään edelleen, jotta iäkkään potilaan tarpeet ja hänen toimintakykynsä otetaan huomioon kokonaisvaltaisesti. Yhteispäivystyksessä on toiminut projektisuunnittelijana sairaanhoitaja, josta jatkossa käytetään termiä arviointihoitaja. Hän on selvittänyt ja tarkentanut iäkkäältä potilaalta itseltään, tämän omaiselta, läheiseltä tai häntä hoitavasta yksiköstä sekä ensihoidolta mm. päivystykseen hakeutumisen syyn, sitä edeltävän ja sen hetkisen kokonaisvaltaisen toimintakyvyn, jotta kotiuttaminen ja jatkohoitoon siirtyminen tapahtuu iäkkään arvoja ja itsemääräämissoikeutta kunnioittaen. Sosiaali- ja terveysministeriön Ikähoiva-työryhmän muistiossa kerrotaan, että reilut suomalaista asuu laitoksissa tai tehostetun palveluasumisen yksiköissä. Suomessa tapahtuu seuraavien lähivuosikymmenten aikana mittavia väestörakenteellisia muutoksia. Väestön ikärakenteen muutos lisää hoivapalveluiden tarvetta, koska kaikki eivät ikäänny terveinä ja toimintakykyisinä. Ikääntyneillä etenkin muistisairaus, aivohalvaus, masennus, lonkkamurtumat ja muut sosiaaliset syyt kuten yksinäisyys lisäävät hoivan tarvetta. Vanhimpien ikäluokkien henkilömäärät kohoavat huomattavasti: vuotta täyttäneiden määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Vuoden

4 lopussa 75 vuotta täyttäneiden osuus oli yli 11 prosenttia Satakunnassa. Vuoteen 2020 mennessä 85 vuotta täyttäneiden määrän ennakoidaan kohoavan Länsi-Suomen maakunnissa 3-4 prosenttiin ja vuonna prosenttiin. (STM 2010:28, ) Sosiaali- ja terveydenhuollossa käytetään käsitteitä asiakkaan osallisuus ja osallistuminen usein synonyymeinä. Ne kuvaavat asiakas- ja potilaslähtöisyyden toteutumista. Potilas itse tai hänen omaisensa ja hoitajansa osallistuvat kotiutuksen suunnitteluun tuottamalla tarvittavan tiedon (esim. tulosyy, lääkitys, potilaan kokonaisvaltainen toimintakyky) suunnittelun pohjaksi. Hoito-henkilöstö tukee potilaan aktiivisuutta kotiutuksen suunnittelun osallistumiseen. Käytännön hoitotyössä potilaslähtöisyys tarkoittaa itsemääräämisoikeuden toteutumisen lisäksi myös tasa-arvon toteutumisista. Ikäihminen ja hoitaja katsotaan tasavertaisiksi yhteistyökumppaneiksi. Kotiutettava iäkäs potilas on kuitenkin se osapuoli, joka viime kädessä päättää, millaisia ratkaisuja häntä koskevassa kotiutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa tehdään. (Kujala 2003, 18, Kvåle & Bondevik 2008, 584) Osahankkeen erilaisilla kehittämistehtävillä pyrittiin tukeman osaltaan palvelurakenteen muuttamista suuntaan, joka estää ns. tarpeettoman pyöröovi ilmiön ja lyhentää sairaalajaksoja vähentämättä kuitenkaan ikääntyneen turvallisuuden tunnetta. Satakunnan sairaanhoitopiirin osahankeen lisäksi rajapintakäytänteiden kehittämiseen tähtäsivät hankekokonaisuudesta seuraavat osahankkeet Satakunnassa: Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä; Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki, Nakkila Pyhäjärviseutu; Eura, Köyliö ja Säkylä Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (Posa); Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Siikainen Porin perusturvan yhteistoiminta-alue; Luvia, Merikarvia, Pori, Pomarkku, Ulvila. Toimintaympäristö Taulukko 1: Satakuntalaisten ikärakenne vuonna 2011 Ikä % väestöstä 0-6v 6,9% 7-14v. 8,5% 15-64v 64% 65 74v. 10,7% 75 84v 7,3% yli 85v. 2,6% yhteensä hlöä 4

5 Satakunta on väestörakenteeltaan ikääntyvä maakunta. Satakunnan väestöpyramidissa näkyvät selvänä piikkinä vuotiaat. Satakuntalaisia yli 65 -vuotiata on 20,6% maakunnan asukkaista (Taulukko 1). Satakunnan ikäpyramidista on myös havaittavissa vuotiaiden suhteellisen vähäinen määrä, mikä on seurausta mm. maakunnalle epäedullisesta muuttoliikkeestä. Myös lasten ja nuorten määrä on Satakunnassa suhteellisen vähäinen verrattuna maan keskiarvoon tai oman maakunnan yli 60- vuotiaisiin. Satakuntalainen väestö jakaantuu sukupuolen mukaan melko tasaisesti. Yleisen trendin mukaisesti Satakunnassakin vallitsee naissukupuolen määrällinen enemmyys. Alle 60-vuotiaiden ikäluokissa vallitsee kuitenkin pääosin miesten enemmyys. (Satamittari 2012.) Kuvio 1. Satakunnan väestön ikärakenne (Satakuntaliitto 2012) Miksi pitää kehittää yhteispäivystyksen toimintaa? Määrällisesti yhteispäivystyksen potilaista iso osa on iäkkäitä ja monisairaita, joilla voi olla muitakin kuin terveydentilaan liittyviä ongelmia. Yhteispäivystys saattaa olla iäkkäälle ihmiselle portti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Heidän tarpeensa pitää ottaa kokonaisvaltaisesti huomioon ja aloittaa hoidon lisäksi palveluiden suunnittelu yhteistyössä sosiaalialan ammattilaisten kanssa. Vaikka yhteispäivystyksessä on pääasiallinen painopiste potilaan hoidossa, pitää siellä hoito toteuttaa yhteistyössä perusterveyden, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen välillä, sillä yhä useampi potilas on myös kotihoidon asiakas. Iäkkään potilaan hoitoketju jatkuu ja 5

6 usein myös käynnistyy yhteispäivystyksestä ja kotiutus kuuluu osana jatkohoidon suunnittelua. Taulukko 2. Iäkkäiden potilaskäynnit ja kotiutuneet sekä jatkohoitoon siirtyneet (Satakunnan sairaanhoitopiiri 2012) KÄYNNIT YHTEISPÄIVYSTYKSESSÄ IKÄ yli 100 yhteensä 2010 (12 kk) (12 kk) (7 kk) JATKOHOITO: SIIRTYNYT KOTIIN IKÄ yli 100 yhteensä 2010 (12 kk) (12 kk) (7 kk) JATKOHOITO: SIIRTYNYT TERVEYSKESKUKSEEN (myös avohoito) IKÄ yli 100 yhteensä 2010 (12 kk) (12 kk) (7 kk) Yhteispäivystyksen potilasmäärät ovat lisääntyneet mm. väestön vanhenemisen vuoksi, mutta myös eri terveyskeskusten päivystysten ilta- ja yövastaanottojen siirryttyä yhteispäivystykseen (Taulukko 2). Terveyskeskukset ovat purkaneet pitkäaikaisvuodepaikkoja ja siten myös potilaspaikat maakunnassa ovat voineet vähentyä. Potilaiden jatkohoitoon siirtyminen terveyskeskusten kautta on pyrittävä välttämään sikäli kuin se on mahdollista ja potilasturvallisuutta vaarantamatta. Iäkkäitä potilaita on siirtynyt myös kotiin jatkohoitoon. 6

7 2. OSAHANKKEEN TAVOITTEET JA ODOTETUT TULOKSET Hankesuunnitelman mukaan yhteispäivystykseen sijoittuneen osahankkeen tavoitteena on, että iäkkään potilaan kotiutuminen / jatkohoitoon siirtyminen onnistuu sujuvasti ja turvallisesti. Tavoitteena on, että estetään pyöröovi - syndrooma ja mahdollistetaan ikäihmisen eläminen kotonaan tai kodinomaisessa asunnossa mahdollisimman pitkään. Iäkkään päivystyspotilaan hoitopolku - osahanke toteutetaan yhteispäivystyksen henkilöstön parissa moniammatilllisesti yhteistyössä alueen ensihoidon, kotihoidon ja laitosten hoitohenkilöstön kanssa. Osahanke kohdentuu monisairaisiin iäkkäisiin ja paljon sosiaali- ja/tai terveyspalveluja käyttäviin päivystyspotilaisiin ja heidän omaisiinsa/läheisiinsä. Hankkeen käynnistyessä keväällä 2010 osahankkeen tavoitteiksi muotoutuivat ja tarkentuivat seuraavat ja tavoitteet: 1. selvittää iäkkään potilaan kokonaisvaltainen toimintakyky (esitietolomakkeen käyttöönotto) ja siten pyrkiä estämään tarpeeton pyöröovi-ilmiö 2. kehittää iäkkään päivystyspotilaan kotiutusta ja jatkohoitoon siirtymistä yhteistyössä potilaan, omaisten/läheisten ja lähettävän yksikön kanssa (kuvataan iäkkään ihmisen palveluketju ja kotiuttamisen / jatkohoidon siirtymisen kriteerit) sekä 3. lisätä hoitohenkilöstön gerontologista osaamista. Päivystyksen alueen osahankkeen tarkoituksena on ollut osaltaan turvata ikääntyvien eläminen varmistaa mahdollisimman pitkään omassa kodissaan/kodinomaisissa olosuhteissa heidän turvallisuuttaan ja turvallisuuden tunnettaan vaarantamatta. Kotiutuksen ja jatkohoitoon siirtymisen hyvä suunnittelu alkaa viimeistään yhteispäivystykseen saavuttaessa yhteistyössä lähettävän yksikön kanssa. Suunniteltu kotiuttaminen voi lyhentää iäkkään potilaan sairaalahoitojaksoa. Ikääntyneiden siirtyessä sairaalasta kotiin ylitetään usein erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon raja sekä sosiaali- ja terveydenhuollon raja. Kotihoitovaiheessa, kun iäkäs tarvitsee erilaisia tukipalveluja, saatetaan ylittää kaikki muutkin rajapinnat. Tilanne on vaativa mm. palvelujen koordinoinnin ja tiedonkulun kannalta. Onnistunut siirtymävaihe turvaa iäkkään potilaan kotona tai muussa jatkohoitopaikassa selviytymistä ja voi vähentää ja/tai lykätä hakeutumista saman ongelman vuoksi uudelleen sairaalaan. 7

8 Toimintakykyisenä ikääntyminen hanke yhteispäivystyksessä käsittää sairaalaan saapuvan iäkkään potilaan ja sairaalasta kotiin tai yksiköstä toiseen siirtyvien iäkkäiden päivystyspotilaiden toimintakyvyn arvioinnin ja toimintakykyä tukevan hoidon sekä yhteistyön kehittämisen yksiköiden välisissä rajapinnoissa. Tässä yhteydessä rajapinnoilla tarkoitetaan iäkkään potilaan hoitoa ja hoitoon siirtymistä, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten välistä yhteistyötä yhteispäivystyksen ja muiden iäkkään potilaan hoitoon osallistuvien toimijoiden välillä. Osahanke on tehnyt yhteistyötä muiden Toimintakyisenä ikääntyminen hankkeen Rajapintaosahankkeiden kanssa. Taulukko 3. Yhteispäivystyksen osahankkeen toimijoiden välisiä rajapintoja: päivystykseen saapuminen koti/hoitolaitos ensihoito - triagehoitaja triagehoitaja arviointihoitaja arviointihoitaja - ensihoitaja arviointihoitaja iäkäs potilas arviointihoitaja potilaan omaiset ja läheiset arviointihoitaja + potilaan hoitoon päivystyksen ulkopuolella osallistuvat ammattihenkilöt (mm. kotihoito) arviointihoitaja hoitotiimi yhteispäivystyksessä arviointihoitaja - sosiaalityöntekijä arviointihoitaja/hoitotiimi yhteispäivystyksen lääkäri, geriatri hoitotiimi/arviointihoitaja - jatkohoidosta vastaavan yksikön henkilöstö Odotetut tulokset Yhteispäivystyksen odotetut tulokset ovat konkreettisia, mutta haasteellisia. Tavoitteet ovat kohdentuneet yhteispäivystyksen hoitotyöhön ja sitä kautta iäkkään ihmisen kohtaamisen ja hoitoon. Yhteispäivystyksessä vastataan potilaan akuuttiin lääketieteelliseen tarpeeseen, mutta jatkossa tulee ottaa huomioon myös iäkkäiden potilaiden moninaiset muut tarpeet, jotka voivat olla syynä päivystykseen hakeutumiseen. Osahankkeen myötä tavoiteltavat tulokset: 1. arviointihoitaja mallinnus, jonka tuloksena / avuilla yhteispäivystyksessä toteutuu toimintakykyä arvioiva ja tukeva työote 2. iäkkään päivystyspotilaan nopea ja sujuva kotiutuminen ja jatkohoito suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä potilaan, hänen läheistensä ja vastaanottavan yksikön kanssa 3. henkilöstön geriatrinen ja gerontologinen osaaminen on lisääntynyt; tieto - taitoa ohjata potilasta toimintakykyä tukevalla tavalla on lisääntynyt ja iäkkäiden arvostavaan kohtaamiseen kiinnitetään huomiota. 8

9 3. OSAHANKKEEN TOTEUTUS 3.1 Osahankkeen organisoituminen Sosiaali- ja terveysministeriö teki päätöksen hankkeelle myönnettävästä valtion avustuksesta. Satakunnan sairaanhoitopiirin osahanke toteutettiin välisenä aikana. Päivystyksen ja ensihoidon toimialueelta sairaanhoitaja (AMK) Heli Lukka oli päätoiminen projektisuunnittelija. Hankkeen johtajana ja esimiehenä on ollut johtajaylilääkäri Olli Wanne. Kaikkien Länsi-Suomen Toimintakykyisenä ikääntyminen -hankkeiden projektipäällikkönä on toiminut HL, ThM Hanna Nyfors. Päivystyksen ja ensihoidon esimiesten kanssa suunniteltiin ja kehitettiin osahankkeen sisältö lopulliseen muotoonsa. Osahankkeen tukiryhmä aloitti toimintansa Tavoitteena oli, että totutettava osahanke vastaa yhteispäivystyksen ja siellä hoidettavien iäkkäiden potilaiden muuttuviin tarpeisiin ja on siten alusta asti toimiva ja käytännönläheinen. Taulukko 4. Osahankkeen tukiryhmä Satakunnan sairaanhoitopiirin yhteispäivystys Satakunnan sairaanhoitopiiri geriatrian poliklinikka Porin perusturvan yhteistoimintaalue Satakunnan Pelastuslaitos Karvian Ensihoitopalvelu Oy Eija Vaula ta ylilääkäri Katriina Lähteenmäki ylilääkäri Riitta Mikkonen ta ylihoitaja Sam Fagerlund koordinoiva osastonhoitaja Sari Myllyniemi osastonhoitaja Marja Rehula sosiaalityöntekijä Maritta Salonoja ylilääkäri Nina Halminen sairaanhoitaja Päivi Schönroos kotihoidon osastonhoitaja Vesa Hietava ensihoitopäällikkö Juha Lahti Heidi Lahti Tukiryhmä kokoontui kuusi kertaa osahankkeen aikana välisenä aikana ohjaten ja seuraten osahankkeen toteutumista. 3.2 Resurssit Iäkkään päivystyspotilaan hoitopolku osahanke projektisuunnittelijana toimi sairaanhoitaja (AMK) Heli Lukka koko osahankkeen ajan. Osahankkeen juurruttamisvaiheessa 9

10 henkilöstöön projektisuunnittelijan lisäksi Päivystyksen ja ensihoidon toimialueelta kuuluivat sairaanhoitajat Heli Kallio ja Marika Visala välisenä aikana. Heidän työpanoksensa oli 20 %, eli he olivat yhden päivän viikossa arviointihoitajina. Hankkeen tukena on ollut myös ensihoidon ja päivystyksen hoitajista koottu työryhmä, jossa edellä mainittujen henkilöiden lisäksi ovat kuuluneet sairaanhoitajat Tarja Lahtinen, Päivi Vettenranta ja Eija Kalliokoski. Keväällä 2012 hanketyötä vahvistettiin toimintakykyä tukevan työotteen juurruttamiseksi vielä yhdellä projektityöntekijällä; konservatiivisen toimialueen fysioterapeutti Leena Vallavuori toimi kolmen kuukauden aikana päivystyksen fysioterapeuttikokeilussa. Taloudelliset resurssit Satakunnan sairaanhoitopiirin osahankkeen alkuperäinen talousarvio oli Toukokuussa 2010 se päivitettiin ja arvioiksi tuli Taulukko 5. Osahankkeen kustannukset ovat olleet. ( tilanne) toteutuma budjetoitu Henkilöstömenot % arviointihoitajat Fysioterapeutti 9 526,81 Koulutuskustannukset Muut kustannukset 4 384e Kokonaiskustannukset

11 4. OSAHANKKEEN TAVOITEKOHTAINEN TOTEUTUS, KESKEISET TUOTOKSET JA TULOKSET 4.1. Arviointihoitajamallin kehittäminen yhteispäivystyksessä IÄKKÄÄN PÄIVYSTYSPOTILAAN HOITOPOLKU YHTEISPÄIVYSTYKSESSÄ Päivystykseen Arviointia tekevä sairaanhoitaja Triagehoitaja Tsekkilistat Kotihoito Laitoshoito Potilas Jatkohoito Koti TAVOITE Iäkkään kokonaistilanne selvitetään (mm. lääkitys, kotona selviytyminen, kokonaisvaltainen toimintakyky), hänet tutkitaan ja hoidetaan, ohjeistetaan sekä ohjataan turvallisesti jatkohoitoon. Osasto farmaseutti Lääkäri Gerontologinen hoitotiimi Geriatrin kons. Sosiaalityöntekijä Fysioterapeutti Omainen GERONTOLOGINEN TIETO - TAITO Kuvio 2. Iäkkään päivystyspotilaan hoitopolku yhteisyhteispäivystyksessä 2012 Iäkkään päivystyspotilaan hoitopolkuun (kuvio 2) liittyvä arviointihoitajamallin kehitystyö toteutettiin yhteispäivystyksen toimialueen tarpeet huomioon ottaen ja yhteistyössä päivystyksen esimiesten kanssa. Mallin kehittäminen pohjautuu Satakunnan sairaanhoitopiirin Alueellinen kotiutusmalli hankkeeseen (ALKU), joka toteutettiin vuosina Arviointihoitajan työ liittyy saumattomasti vanhuksen siirtymiseen päivystykseen tai sieltä pois, ja hän toimii kiinteässä yhteistyössä päivystyksen ja muiden vanhuksen hoitoon liittyvien hoitotiimien kanssa. Arviointihoitajan toiminnan tavoitteena oli selvittää vanhuksen toimintakyky ja hänen palveluihinsa liittyvät asiat. (Lukka 2008, 2011.) 11

12 Tyypillistä geriatriselle potilaalle on, että varsin tavanomaisetkin taudit heikentävät alentunutta toimintakykyä nopeasti siten, että sairaalahoito saattaa tulla tarpeelliseksi. Potilas tarvitsee nopean lääketieteellisen hoidon lisäksi toimintakyvyn palauttamiseen tähtäävän moniammatillisen arvioinnin ja hoidon suunnittelun sekä toteutuksen. Terveydenhuoltolain ( /1326) tarkoituksena on 1 mukaan mm. edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta, toteuttaa väestön palvelut laadukkaasti, vahvistaa asiakaskeskeisyyttä ja parantaa toimijoiden välistä yhteistyötä. Saman lain pykälässä 3 määritetään lain tarkoitukseksi yksilön terveyden edistäminen, toimintakyvyn yläpitäminen ja parantaminen sekä terveyden taustatekijöihin vaikuttaminen ja mm. tapaturmien ehkäisy Kehittämisprosessin eteneminen Syksyllä 2010 projektisuunnittelija työskenteli päivystysosaston (ent. tarkkailu) hoitajien kanssa ja tutustui kotiutus- ja jatkohoitokäytäntöihin. Kokeilun aikana löytyi kehittämiskohteita, joihin haluttiin osahankkeessa vaikuttaa. Kotiuttaminen ja jatkohoitoon siirtämisen toteuttaa lähes aina hoitaja (poikkeuksena kirurgiset nuoret potilaan). Kotiuttaminen ja jatkohoitoon siirtyminen tapahtuu muun hoitotyön ohessa ja ko. tilanteet ovat toisinaan nopeatempoisia ja levottomia. Jatkohoitopaikan löytyminen haasteellista, ns. kriisisijoituspaikkoja on vähän. Potilasta ei esim. voida ottaa takaisin lähettävään yksikköön ko. sairauden tilanteessa (kotihoidon ja vanhusten hoitoyksiköitä), jolloin potilas siirtyy terveyskeskukseen jatkohoitoon. Palveluntuottajien yhteystiedot. Uuden asiakkaan lähettäminen kotihoitoon. Puutteet lääkitystiedoissa. Kotihoidon asiakastietoihin kirjaukset voinnista, selviytymisestä ja tarvittavista palveluista eivät aina kerro koko totuutta. Effica-kotihoito-ohjelman hallinta ja katseluoikeudet puuttuvat päivystyksessä. Samaan aikaan tämän osahankkeen käynnistyessä oli yhteispäivystyksen päivystysosastolla Porin perusturvan kotiutuskoordinaattorikokeilu ajalla Syksyn 2010 aikana projektisuunnistelija työskenteli päivystysosastolla hoitajien työparina. Kokeilusta tehtiin raportti, ja projektisuunnittelijan kokemusten pohjalta täsmentyi osaprojektin tavoitteet yhteistyössä päivystyksen esimiesten kanssa. Edellä mainittujen tietojen pohjalta suunniteltiin yhteispäiväyksen esimiesten kanssa ensimmäinen versio iäkkään päivystyspotilaan hoitopolku-osahankkeesta. Aluksi tavoitteena oli saada yhteispäivystykseen iäkkäille potilaille oma tutkimushuone päivystys- 12

13 osastolle. Ikääntynyt monisairas, yleiskunnon äkillisen heikkenemisen takia ohjattaisiin arviointihoitajalle, joka potilaan ja hänen läheistensä kanssa selvittäisi tarkemmin sairaalaan hakeutumisen syyn ja kotona tai hoivayksikössä selviytymisen ja toimintakyvyn ongelmia. Osastofarmaseutin asiantuntemusta oli myös tarkoitus hyödyntää iäkkään potilaan kokonaislääkityksen tarkistamisessa. Lopullisessa mallissa, jota lähdettiin myös kokeilemaan, päädyttiin siihen, että arviointihoitaja toimii iäkkään potilaan kanssa siinä toimipisteessä, johon ko. potilas on ilmoittautunut Arviointihoitajien rooli ja tehtävät Kokeilun aikana selvitettiin yhteispäivystyksen johdon ja työntekijöiden näkemys arviointihoitajan tehtävistä ja roolista iäkkään potilaan hoitoketjussa. Haastattelun pohjalta jatkettiin mallin kehittämistyötä. Projektissa työskennellyt Tampereen yliopiston korkeakouluharjoittelija haastatteli päivystyksen toimipisteessä huhti - toukokuussa 2011 kuusi pilottiin kiinnostuksensa ilmaissutta arviointihoitajan työparia ja neljä johdon edustajaa. Teemahaastattelun kysymykset laadittiin hankkeen työntekijöiden ja opiskelijan kanssa yhdessä ja teemat johdettiin kehittämishankkeen tavoitteiden sekä päivystyksen toimintaa ja hoitotyötä koskeviin aikaisempiin tutkimuksiin ja toimintaan perehtymällä. (Arviointihoitajien rooli ja tehtävät raportti 2011.) Vastaajien mukaan pääpaino arviointihoitajan tehtävässä olisi toimiminen iäkkään potilaan taustatietojen ja kotona tai hoitolaitoksessa selviytymisen selvittämisessä, joka edellyttää yhteydenottoja omaisiin, läheisiin ja kotihoitoon sekä iäkästä hoitaneisiin ammattilaisiin eri hoitolaitoksissa (terveyskeskus, vanhainkodit ja asumispalvelut) Satakunnan alueella. Taustatietojen ja nykytilan kartoittaminen toteutuu tiimityössä ja arviointihoitaja toimii tiimin jäsenenä. Iäkkäiden potilaiden määrällinen lisääntyminen tuo haasteita yhteispäivystyksen toiminnalle. Henkilöstöresurssia ei voida lisätä samassa suhteessa kuin potilas määrä kasvaa. Uudenlainen työote tullee olemaan tähän yhtenä ratkaisuna. Hoidon tarpeen ja toimintakyvyn arvioinnissa tarvitaan moniammatillista tiimiä ja laajat esitiedot iäkkään potilaan terveydentilasta ja kotona selviytymisestä. Koska kotiuttamiset nopeutuvat tällä varmistetaan potilaan turvallinen kotiutuminen ja estetään pyöröovisyndrooman syntyminen. Yhteispäivystyksen toiminnan ja toimintaympäristön tulisi tukea ikäihmisen omatoimisuutta ja olemassa olevia voimavaroja. Päivystyksessä tulee huolehtia potilaan perustarpeiden tyydyttämisestä ja hankkia erilaisia apuvälineitä esim. rollaattoreja ja kuulemista tehostavia apuvälineitä lisää. Iäkkään potilaiden omaisten kanssa on tehty liian vähän yhteistyötä. Omaisiin päin pitäisi olla enemmän yhteydenottoja sairaalan taholta. 13

14 Kolmas sektori todettiin myös mahdollisena yhteistyökumppanina iäkkään potilaan kotiuttamisessa ja kotona selviytymisessä. Arviointihoitajan toiminta nähdään toisaalta osana päivystyksen hoitotyötä, joka edellyttää asennemuutosta ja uudenlaista toimintatapaa kaikilta hoitajilta ja toisaalta arviointihoitaja nähdään erillisenä toimintatapana. Uuden kehitettävän hoitokäytännön mallintaminen ja juurruttaminen on aina muutosta vaativaa toimintaa, joka edellyttää koulutusta. Arviointihoitajan tekemän yhteistyön tarkoituksena on suunnitella ja koordinoida iäkkään potilaan hoitoa eri toimijoiden kanssa niin sairaalan sisällä kuin muiden hoitoon osallistuvien tahojen kanssa. Yhteistyön sujumiseen liittyvinä ongelmina mainittiin yhteydensaantivaikeudet jatkohoitopaikkaan, mm. kotihoitoon. (Arviointihoitajien rooli ja tehtävät raportti 2011) Arviointihoitajamalli Arviointihoitajan tehtävää varten suunnitellun mallin kokeilu päivystyksessä alkoi toukokuussa 2011 ja kesti lokakuun alkuun. Mallista saatujen kokemusten ja haastattelujen perusteella päätettiin jatkosuunnitelmasta. Projektisuunnittelija toimi arviointihoitajana ja hänellä oli aluksi kuusi sittemmin kaksi kiinnostuksensa ko. tehtävään ilmaissutta sairaanhoitajaa työparina. Yhteisyhteispäivystyksessä projektisuunnittelija eli arviointihoitaja toimi muiden sairaanhoitajien mentorina iäkästä potilasta arvioitaessa ja hänellä oli kaksi sairaanhoitajaa työparina. Iäkkään henkilön tulessa päivystykseen, tragehoitaja tekee nopean arvion potilaan hoidon kiireellisyydestä. Tässä tilanteessa potilaat luokitellaan A,B,C,D ja E- luokan potilaisiin. Triagehoitajan tekemän hoidon kiireellisyysarvion jälkeen, potilasta hoitava arviointihoitaja tekee kokonaisvaltaisen arvioinnin iäkkään potilaan voinnista tulosyystä ja toimintakyvystä. Ensihoito kertoo potilasta luovuttaessaan arviointihoitajalle tietoa mm. kotiolosta, lääkityksestä ja potilaan selviytymisestä kotonaan. Kyseessä voi olla potilas, jonka yleistila ja vointi on muuttunut, hän on monisairas- tai ongelmainen ja/tai hänellä on useita käyntejä yhteispäivystyksessä tai hänen hoitonsa ei ole tasapainossa. Selvityksestä käy esille mm. potilaan toimintakyky ja selviytyminen kotona, käytössä olevat lääkkeet ja palvelutiedot. Päivystykseen tulevalla iäkkäällä potilaalle saattaa olla tulosyy epäselvä esim. yleistilan lasku, sosiaalinen syy tai ensihoitoyksikkö tuo viestiä iäkkään kotona pärjäämättömyydestä. Iäkäs potilas voi olla joko yleislääketieteen tai erikoissairaanhoidon potilas. Arviointihoitaja haastattelee potilaan hoitotilanteessa samalla kun tekee muitakin tutkimuksia. Potilaan luvalla arviointihoitaja ottaa tarvittaessa yhteyttä potilaan omaiseen, häntä hoitavaan yksikköön tai muuhun hoitoon osallistuvaan henkilöön. Yksilöllisen 14

15 haastattelun tarkoituksena on selvittää, minkälainen oli iäkkään toimintakyky kotona/laitoksessa, ennen päivystykseen tuloa. Tärkeä yhteistyökumppani potilaskohtaisen tiedon saamisessa on potilasta tuova ensihoitoyksikkö: päivystykseen lähettämisen syy kotilääkitys, myös luontaistuotteet allergiat fyysinen toimintakyky omatoiminen, autettava, täysin autettava, apuvälineet psyykkinen toimintakyky kognitio, mieliala, harrastukset/ajanviete erilaiset tukimuodot - kotisairaanhoito, kotipalvelu, sekä mitä palveluja potilas saa ja kuinka usein (esim. ateriapalvelu) asumismuoto yksi/toisen kanssa, onko mukavuudet jne. omaisten osuus hoivan tai avun järjestämisessä kaatumiset ja läheltä piti tilanteet (esim. viimeisen vuoden aikana) Audit -C ollaan yhteydessä hoitavaan yksikköön ja selvitetään, minkä kuntoisena iäkkään potilaan voi kotiuttaa / siirtää jatkohoitoon takaisin lähettävään yksikköön Arviointihoitaja kirjaa esille tulleet tiedot yleislääketieteen potilaasta Effica potilastietojärjestelmään YLE -lehdelle ja erikoissairaanhoidossa esitieto- tai hoitosuunnitelmalomakkeelle. Arviointihoitaja raportoi iäkkään potilaan hoitotiimille ja / tai suoraan lääkärille esiin saamansa tiedot. Tarvittaessa arviointihoitohoitaja hyödyntää potilaan asioiden ja jatkohoidon suunnittelussa myös muita päivystyksen ammattilaisia; osastofarmaseuttia, sosiaalityöntekijää erikoissairaanhoidon geriatria ja fysioterapeuttia. Arviointihoitaja tekee yhteistyötä muiden iäkkään potilaan hoitoon osallistuvien kanssa. Hänen on tärkeää tietää mm. palveluntuottajan yhteystiedot (Liitteet 12, 13). Hän on yhdyslenkki eri ammattilaisten välillä iäkkään hoito- ja palveluketjun alkupäässä. Arviointihoitaja tekee tiivistä yhteistyötä seuraavien toimijoiden kanssa: potilas potilaan omainen / läheinen yhteispäivystyksessä muut iäkkään potilaan hoitoon osallistuvat hoitajat yhteispäivystyksen sosiaalityöntekijä potilaan hoitoon osallistuvat kotihoidon tai muun laitoksen henkilöstö osastofarmaseutti fysioterapeutti yhteispäivystyksen lääkäri ja keskussairaalan geriatri Haastateltuaan muiden toimenpiteiden yhteydessä iäkästä potilasta arviointihoitaja kertoo tiedot muulle hoitohenkilökunnalle ja hoidosta vastaavalle lääkärille. Tiedot on kirjattu myös olemassa oleviin potilastietojärjestelmiin. Virka-aikana yhteisyhteispäivystyksen lääkäri voi pyytää tarvittaessa erikoissairaanhoidon geriatrin konsultaation. Kon- 15

16 sultaatiota varten pitää olla selvillä iäkkään potilaan kokonaisvaltainen toimintakyky, käytössä olevat lääkkeet, palvelut ja tarpeelliset potilastiedot. Eri potilastietojärjestelmistä löytyy mm. muistitestien tuloksia, joita geriatria käyttää hyväkseen potilasta tutkiessaan, sillä päivystysaikana ei muistia ja mielialaa voida tarkasti tutkia kuin viitteellisesti. Iäkkään potilaan lääkitys voi olla joskus syy oireisiin, joiden vuoksi hän joutuu lähtemään lääkäriin. Arviointihoitaja vie saamansa lääkelistan osastofarmaseutille, joka tarkistaa lääkkeiden interaktiot ja tekee lääkärille kirjallisen raportin. Osastofarmaseutti tai arviointihoitaja eivät potilaan lääkityksiin muuten puutu kuin selvittämällä olemassa olevan lääkityksen. Yhteispäivystyksen osastofarmaseutti osallistuu potilaiden lääkehoidon toteuttamiseen päivystysosastolla. Hän jakaa aamuisin osaston potilaiden lääkkeet ja tekee tarvittaessa myös päivystyksen potilaiden lääkityksistä raportin lääkärille. Raportissa hän ottaa kantaa mm. lääkkeiden interaktioihin. Osastofarmaseutti tilaa päivystyksessä käytettävät lääkkeet. Vertaiskäynnillä lisäpotkua mallin kehittämiseen Projektipäällikkö ja suunnittelija kävivät yhdessä Ensihoidon ja päivystyksen johdon ja hoitajien kanssa tutustumassa Haartmannin sairaalan yhteispäivystyksen toimintaan marraskuussa Vertaiskäynnin tuliaisena saatiin vahvistusta aikaisemmille ideoille vanhusten kuntouttavan ja toimintakykyä tukevan hoitotyön kokeilusta, kuten esim. toimintakykyä tukevan tsekkilistan käyttöönotosta yhteispäivystyksessä. Vertaiskäynnin pohjalta suunniteltiin ja toteutettiin myös kuntoutuksen ammattilaisen (fysioterapeutti) toiminta osana päivystyksen hoitotiimejä. Päivystyksen varhaisen kuntouttavan hoitotyön kokeilua ja fysioterapeutin työskentelyä suunniteltiin yhdessä ensihoidon ja päivystyksen toimialueylihoitajan ja osastonhoitajien kanssa vuodenvaihteessa 2011 j Haartmannin sairaalan Akuutisti sairastuneen iäkkään potilaan tsekkauslistaa hyödyntäen muokattiin yhteispäivystyksen hoitohenkilökunnan käyttöön kuntouttavan työotteen hoitokäytännön parantamiseksi Iäkkään päivystyspotilaan hoitoprotokolla, ns. tsekkauslista (Liitteet 2 ja 3). Protokolla toimii muistuttajana niistä asioista, jotka tulee olla tehtynä kaikista iäkkäistä päivystyspotilaista. Protokolla on laadittu siten, että jo varhaisessa vaiheessa selvitetään ja testataan potilaan liikuntakyky ja tähdätään potilaan varhaiseen liikkeelle saamiseen. Lisäksi protokolla kiinnittää huomiota potilaan muuhun toimintakykyyn, lääkitykseen, aikaisempaan selviytymiseen, ravitsemustilaan, 16

17 nesteytykseen, muistamattomuuteen ja päihteisiin. Hoitoprotokollasta eli tsekkauslistasta on laminoitu taskuversio jokaisella hoitajalla. Tammikuussa 2012 suunnittelua jatkettiin yhteistyössä edelleen ensihoidon ja päivystyksen johdon ja kuntoutusyksikön johdon kanssa. Yhteistuumin todettiin kokeilun tarpeellisuus, jonka jälkeen käynnistettiin tehtävään sopivan fysioterapeutin etsiminen sairaanhoitopiirin kuntoutusyksiköstä noin kolmen kuukauden kokeilua varten. Kokeilu käynnistettiin ja kokeiluajaksi sovittiin kolme kuukautta ( asti). Tehtävään valittiin fysioterapeutti Leena Vallavuori Satakunnan sairaanhoitopiirin konservatiiviselta toimialueelta, kuntoutusyksiköstä. (Liite 4. Fysioterapeutin rooli ja tehtävät raportti) 4.2. Iäkkään päivystyspotilaan toimintakyvyn arviointi osana päivystyksen hoitotyötä Ikäihmisen hyvinvointiin vaikuttaa hyvin paljon se, miten hän selviytyy jokapäiväisestä elämästään. Toimintakykyä voidaan tarkastella vajavaisena toimintakykynä tai ikäihmisen voimavarana. (Voutilainen & Tiikkainen 2009, 60.) Hoitajan tekemän kokonaisvaltaisen toimintakyvyn arvioinnin tueksi otettiin käyttöön apuvälineitä, joiden tarkoituksena on helpottaa hoitajan työtä ja siten lisätä myös toimintakykyä tukevan työotteen juurtumista yhteispäivystyksessä. Päivystys hoitoympäristönä on yhtä hyvä paikka tehdä toimintakykyä tukevaa hoitotyötä kuin mikä muu vähemmän akuutti hoitoyksikkö. Potilaan kannustaminen ja motivointi omatoimisuuteen on tärkeää usein myös kiireisessä hoitoyksikössä. Hoitoprotokollat / tsekkilistat rohkaisevat hoitajia selvittelytyön lisäksi tukemaan potilaiden mobilisaatiota heti kun se hoidon kannalta on mahdollista. Taulukko 6. Yhteispäivystyksen tsekkauslistat Iäkkään toimintakyvyn arvioinnin tueksi Toimintakyvyn arviointi (Liite 2) Muistin ja mielialan arviointi (Liite 3) Liikkuminen Kuuden kohdan MMSE Aikaisempi toimintakyky Kolmen kohdan masennustesti Neste- ja ravitsemustila CAM-testi deliriumin arviointiin Ihon kunto Lääkehoito Muistamattomuus ja sekavuus Päihteet Yhteispäivystyksessä on hoitajilla arvioinnin tukemiseksi kaksi erilaista tsekkauslistaa (Taulukko 6) iäkkään potilaan toimintakyvyn arvioinniksi. Toinen tukee kokonaisvaltaisen toimintakyvyn arvioinnin tekemisessä (lähteenä käytetty Haartmannin sairaalan 17

18 vastaavaa) ja toinen on keskittynyt muistin ja mielialan arviointiin. Muistin ja mielialan arvioinnin tsekkauslistan ovat kehittäneet geriatrian ylilääkäri Maritta Salonoja ja sairaanhoitaja Nina Halminen Satakunnan keskussairaalan geriatrian poliklinikalta Hoitoketju päivystyksestä kotiin tai jatkohoitopaikkaan Nykyisen terveydenhuollon toimintojen ja rakenteiden uudistamisen tavoitteena on vähentää laitospaikkoja ja tehostaa kotona tapahtuvaa hoitoa. Erityisesti iäkkäiden asiakkaiden kotiutumisen onnistuminen vaatii jatkuvaa ja riittävää apua kotona sekä palvelujen integrointia ja palveluiden tuottajien saumatonta yhteistyötä. Tämän edellytyksenä on jatkuva erikoissairaanhoidon ja avohoidon sekä terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen välinen yhteistyö ja kotiuttamiskäytäntöjen kehittäminen. Omaishoidon merkitys on korostunut, mutta samalla sen sisältö on muuttunut raskaammaksi. Päivystystilanteissa pitää ottaa huomioon omaishoitajan ja hoidettavan tarpeet. Yhteistyö edellyttää yhteistä näkemystä sen tarkoituksesta sekä vuorovaikutusta toimijoiden kesken. Tämän edellytyksenä on jatkuva erikoissairaanhoidon ja avohoidon sekä terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden välisen yhteistyön ja kotiutumiskäytäntöjen kehittäminen. (Launis 1994; Perälä, Rissanen, Grönroos, Hammar, Pöyry & Teperi. 2003; Rysti 2003; PALKO 2004) SAS työkalun kokeilu Porin perusturvan osahankkeen kanssa SAS-toiminta on laitospaikan tai tehostetun palveluasunnon hakuun liittyvää selvitys, arviointi ja sijoitus toimintaa (SAS). SAS-työ on sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden yhteistyötä, mutta moniammatillisten tiimien kokoonpanot, työskentelytavat ja sijoituskriteerit vaihtelevat kunnittain. Arviointiin osallistuu hoitava lääkäri ja sosiaalityöntekijä, mutta usein myös palveluohjaaja, sairaanhoitaja, fysioterapeutti ja toimintaterapeutti. (Noro & Valvanne 1999.) Joissain kaupungeissa SAS-työtä koordinoi erillinen SAS-toimisto kun taas jollain paikkakunnilla SAS-toiminta on enemmän alueellista. SAS-ohjelmakokeilu on Porin vanhuspalvelujen selvitys, arviointi ja sijoitustoimintaan liittyvä kokeilu. (Nyholm 2012) SAS-ohjelmakokeilun valmistelu oli aloitettu syksyn 2011 aikana Porin perusturvan yhteistoiminta-alueen osahankkeessa, jolloin asiasta oli käyty keskusteluja sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön yhteisissä kokouksissa ja tapaamisissa. Varsinaisen 18

19 SAS-ohjelman valmistelu toteutettiin siten, että ohjelman tuottaja haastatteli avainhenkilöitä prosessisuunnittelun pohjaksi. Workshopeissa työstettiin yhdessä Roce Partnersin tuottamaa ohjelman karvalakkimallia ja henkilöstö sai vaikuttaa ohjelman suunnitteluun. (Nyholm 2012) Yhteispäivystyksen osallistumisen tavoitteena oli tässä kokeilussa onnistunut ja turvallinen kotiuttaminen/jatkohoitoon siirtyminen. SASohjelman käyttöönotto ja varsinainen käyttö oli yhteispäivystyksen toimintaympäristössä monin tavoin ongelmallinen. SASohjelman käytettävyyttä haittasi se, että ohjelma oli siinä mielessä keskeneräinen, että se ei ollut kokeiluhetkellä yhteensopiva potilastietojärjestelmän eli Effican kanssa. Keskeneräistä ohjelmaa on hankala ottaa käyttöön vaativassa ja hektisessä päivystysympäristössä. Projektisuunnittelija koki, että SAS-ohjelman kokeilualue jäi liian pieneksi, joten kokeilu ei sen vuoksi onnistunut täysimittaisesti. Ohjelmakokeilu olisi onnistunut paremmin, jos kokeilualueeseen olisi otettu vähintään kaikki yhteistoiminta-alueen sairaalat eli kaupunginsairaala, Ulvilan sairaala ja Noormarkun sairaala. (Nyholm 2012) 4.4. Koulutukset henkilöstön osaamisen vahvistamiseksi Yhteispäivystyksen johdon ja arviointihoitajien haastattelun perusteella suunniteltiin osastonhoitajan kanssa yhteispäivystyksen henkilöstölle suunnattua koulutusta. Haastattelussa tuli esille, että yhteispäivystyksessä tarvitaan perehtyneisyyttä iäkkään potilaan hoitoon liittyviin erityisosa-alueisiin (Taulukko 7). Haastateltavien mukaan jo vanhusten kanssa työskentely vaatii perehtyneisyyttä. Hoitajien tulee ymmärtää ja tiedostaa iäkkään potilaan arjen elinympäristö ja viranomaisverkoston rooli. Lisäkoulutusta pidettiin myös tarpeellisena, erityisesti iäkkään potilaan lääkehoidosta ja muistisairauksiin liittyvistä asioista sekä iän vaikutuksesta sairauden ilmenemiseen haluttiin saada vahvistusta. (Arviointihoitajien rooli ja tehtävät raportti 2011) 19

20 Taulukko 7: Arviointihoitajan eritysosaamisalueet (Arviointihoitajien rooli ja tehtävät raportti 2011): iäkkään erityispiirteet - laaja-alaisuus hoidon tarpeen arviointi muistisairaudet ja käytöshäiriöt lääkehoito tutkimukset moniongelmaisuus asennemuokkaus vanhusten kanssa työskentely ennakoimattomuus tilanteiden nopea muuttuminen palvelurakenne Arviointihoitajien ja muun henkilöstön kouluttaminen nähtiin tärkeänä juurruttamisen näkökulmasta. Arviointihoitaja on asenteiden muokkaaja ja vanhusten arvostamisen lisääjä. Potilaista suurin osa vastaajien kokemuksen mukaan on moniongelmaisia, monisairaita, mutta ei kiireellistä hoitoa tarvitsevia. Sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluiden ja toiminnan tunteminen on vastaajan mielestä tarpeellista kotiuttamis- ja jatkohoitotilanteessa. (Arviointihoitajien rooli ja tehtävät raportti 2011) Iäkkään potilaan hoitoon osallistuvien päivystyksen hoitohenkilökunnan gerontologinen osaaminen päivystystilanteissa edellyttää jatkuvaa tieto-taidon päivittämistä, siinä missä muukin hoitotyö, sillä mm. erilaiset muistisairaudet ja niihin liittyvät muutokset ihmisessä lisääntyvät ihmisten eliniän noustessa. Iäkäs potilas tarvitsee lääketieteellisen hoidon lisäksi moniammatillisen toimintakyvyn palauttamiseen ja ylläpitämiseen tähtäävän työotteen. Osahankkeessa haluttiin keskittää koulutusmäärärahat ensihoidon ja yhteispäivystyksen henkilöstön hyväksi. Koulutukset suunniteltiin yhdessä toimialueen osastohoitajan kanssa ja pohjana pidettiin gerontologisen hoitotyön asiantuntijaryhmän miettimiä Gerontologisen hoitotyön kompetensseja (Tiikkainen). Gerontologinen osaaminen (Taulukko 8) käsittää seuraavat kokonaisuudet: ikääntyminen, toimintakyvyn arviointi ja mittarit, terveyden ja toimintakyvyn tukeminen, riskitekijöihin vaikuttaminen, sairaudet ja lääkehoito, hoiva ja hoitotyö, joka on erityisesti tarkoitettu ja kohdennettu kotiutuksen ja kotihoidon työntekijöille ja projektityöntekijöille sekä kehittäjille, sekä hyvät käytännöt. Niistä valittiin ensihoidon ja päivystyksen toimialueen osaamisen lisäämiseksi tärkeimmät: 20

Kaste-hanke. Toimintakykyisenä ikääntyminen vanhuspalveluiden palvelurakenteen ja toimintamallin kehittäminen Länsi-Suomessa 2010 2012

Kaste-hanke. Toimintakykyisenä ikääntyminen vanhuspalveluiden palvelurakenteen ja toimintamallin kehittäminen Länsi-Suomessa 2010 2012 Kaste-hanke Toimintakykyisenä ikääntyminen vanhuspalveluiden palvelurakenteen ja toimintamallin kehittäminen Länsi-Suomessa 2010 2012 Rajapintakäytännöt IÄKKÄÄN PÄIVYSTYSPOTILAAN HOITOPOLKU OSAHANKE RAPORTTI

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen

Lisätiedot

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Rai- vertailukehittämisen seminaari 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km Terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI 21.9.2016 Toiminta-alue Suomen maakunnista suurin kattaen 30 prosenttia koko maan pinta-alasta 21 kuntaa, seutukuntia 6 Kaksi asukasta

Lisätiedot

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta YL Katriina Lähteenmäki Yleislääketieteen ja Akuuttilääketieteen el Ensihoitolääketieteen erityispätevyys Päivystyslääketieteen erityispätevyys mobiilitoiminnan

Lisätiedot

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Kotiutuksessa huomioitavia asioita Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke 14.2.2013 Kristiina Hyytiälä, projektipäällikkö Mari Peltomaa, projektisuunnittelija Pätevän tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus

Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus Seudullisen gerontologisen sosiaalityön malli Kuusiokunnat 9.6.2010 Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus Yleiset valtakunnalliset tavoitteet (suluissa tilanne Kuusiokunnissa v. 2008) Palvelurakenteen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle

Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Lappeenranta 9.10.2013 Kotihoito on ennaltaehkäiseviä ja toimintakykyä edistäviä

Lisätiedot

Kotiutushoitajan toiminta Suomessa

Kotiutushoitajan toiminta Suomessa Kotiutushoitajan toiminta Suomessa Aloitettu n. 10 vuoden aikana useilla paikkakunnilla (12. kokoontuminen v.2010). Viitekehyksenä palveluohjaus; ; Sosiaali- ja terveydenhuollon eri alueilla tapahtuvaa

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 59 LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/15 TJA Terveyslautakunta päätti

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit. 9.3.2016 v. 7. (Esimiesasemassa olevat numeroitu)

Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit. 9.3.2016 v. 7. (Esimiesasemassa olevat numeroitu) 1 Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit 9.3.2016 v. 7 (Esimiesasemassa olevat numeroitu) Viranhaltija Roolit Vastuut 1) Asiakkuuspäällikkö Kaisu Korpela Strateginen johtaminen - Erityisasumisen

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET Leila Mukkala projektipäällikkö / Ikäihminen toimijana hanke 6.11.2014 GERIATRIN ETÄKONSULTAATIOPALVELUT Tavoitteena Geriatrian erikoislääkärinpalvelut

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Sairaanhoidollinen toiminta - Hoitotyö- v Valtuuston info

Sairaanhoidollinen toiminta - Hoitotyö- v Valtuuston info Sairaanhoidollinen toiminta - Hoitotyö- v. 2015-2016 Valtuuston info 6.6.2016 Pirjo Kejonen Hallintoylihoitaja Rajallisten henkilöstövoimavarojen kohdennus Hoitohenkilöstön resurssien kohdennus ja henkilöstömenojen

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja varhaisen puuttumisen tunnisteet Katriina Niemelä 4.4.2013 Sisältö Mitä on palvelutarpeen arviointi? määrittely Esimerkki palvelutarpeen arviointiprosessista ja sen

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito KunTeko 2020 10.5.2016 Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito Tarja Viitikko Kotona asumisen tuki toimintayksikön esimies/projektikoordinaattori Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

Oulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna

Oulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna Oulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna Pia Vähäkangas, TtT, sosiaali- ja terveysjohtaja, erityisasiantuntija Pia Vähäkangas, TtT 1 Resident Assessment Instrument (RAI) RAI

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,

Lisätiedot

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto sisältö Toimintakyvyn määrittelyä Toimintakyvyn arviointi

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sn Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 18.1.2017 Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Anja Noro, THT, dosentti Projektipäällikkö, STM Länsi-Pohjan ja Lapin kuntien sosiaali- ja terveysjohdon ja sairaanhoitopiirien seminaari, 26.5.2016 Helsinki Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3. POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.2010 Seinäjoki Ikäkasteen toiminta-alue IKÄKASTE- ÄLDRE-KASTE koostuu kuudesta osahankkeesta

Lisätiedot

Vanhuslain toimeenpanoa utsjoen kunnassa

Vanhuslain toimeenpanoa utsjoen kunnassa IKÄIHMINEN TOIMIJANA-hanke Vanhuslain toimeenpanoa utsjoen kunnassa 1.1.-31.8.2014 Anu Puustinen Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi Asiakaspalautejärjestelmä Arviointivälineen kartoitus KUNNAN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Ohjausryhmä 20.9.2016 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät Toiminnalliset

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Palotutkimuksen päivät 2015, Espoo Tarja Ojala, DI, KM, tutkija Palotutkimuksen

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

Tavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain

Tavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain 1 Liite 9 TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2007-2008 Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittiset menestystekijät Kriteerit/ Mittarit Palvelujen saatavuus 75 v täyttäneiden palvelujen kattavuus/v Tavoitetaso 2007 2008

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot