Kaste-hanke. Toimintakykyisenä ikääntyminen vanhuspalveluiden palvelurakenteen ja toimintamallin kehittäminen Länsi-Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaste-hanke. Toimintakykyisenä ikääntyminen vanhuspalveluiden palvelurakenteen ja toimintamallin kehittäminen Länsi-Suomessa 2010 2012"

Transkriptio

1 Kaste-hanke Toimintakykyisenä ikääntyminen vanhuspalveluiden palvelurakenteen ja toimintamallin kehittäminen Länsi-Suomessa Rajapintakäytännöt IÄKKÄÄN PÄIVYSTYSPOTILAAN HOITOPOLKU OSAHANKE RAPORTTI Heli Lukka

2 SISÄLLYS 1. TAUSTAA JA LÄHTÖKOHDAT OSAHANKKEEN TAVOITTEET JA ODOTETUT TULOKSET OSAHANKKEEN TOTEUTUS Osahankkeen organisoituminen Resurssit OSAHANKKEEN TAVOITEKOHTAINEN TOTEUTUS, KESKEISET TUOTOKSET JA TULOKSET Arviointihoitajamallin kehittäminen yhteispäivystyksessä Kehittämisprosessin eteneminen Arviointihoitajien rooli ja tehtävät Arviointihoitajamalli Iäkkään päivystyspotilaan toimintakyvyn arviointi osana päivystyksen hoitotyötä Hoitoketju päivystyksestä kotiin tai jatkohoitopaikkaan SAS työkalun kokeilu Porin perusturvan osahankkeen kanssa Koulutukset henkilöstön osaamisen vahvistamiseksi OPINNÄYTETYÖT Osahankkeesta valmistuneet opinnäytetyöt Osahankkeessa vireillä olevat opinnäytetyöt Osahankkeen kehittämistyöt OSAHANKKEEN NÄKYVYYS OSAHANKKEEN ARVIOINTI Osahankkeen tukiryhmän itsearviointi hankkeen päättyessä Arviointihoitaja mallin käyttöönotto ja juurruttaminen yhteisyhteispäivystyksessä Miten päivystyksen osahankkeen organisointi toimi? JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISIDEAT LIITTEET LÄHTEET

3 1. TAUSTAA JA LÄHTÖKOHDAT Ikäihmisten palvelujen uudistettu laatusuositus linjaa aiempaa voimakkaammin palvelujen painopisteen siirtämistä varhaiseen puuttumiseen, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä kotona ja kodinomaisissa oloissa asumiseen (STM 2008). Iäkkään päivystyspotilaan hoitopolku on yksi KASTE ohjelman Toimintakykyisenä ikääntyminen hankkeen osahanke, joka on toteutettu Länsi-Suomen Kaste-alueen (Satakunnan ja Varsinais-Suomen) kuntien ja kuntayhtymien alueella vuosina Koko hankkeen päätavoitteena on, että ikääntyneillä on mahdollisuus asua kotonaan tai kodinomaisissa olosuhteissa mahdollisimman pitkään. Satakunnan sairaanhoitopiirin ensihoidon ja päivystyksen toimialueelle, josta jatkossa tässä raportissa käytetään termiä yhteispäivystys, sijoittuneen rajapintakäytäntöjen kehittämiseen liittyvän osahankkeen tavoitteena on, että iäkkään potilaan kotiutuminen / jatkohoitoon siirtyminen onnistuu sujuvasti ja turvallisesti moniammatilllisesti yhteistyössä. Toteutuakseen tämä on edellyttänyt mm. hoitohenkilöstön gerontologisen ja ammattieettisen osaaminen lisäämistä. Iäkkään potilaan hoitopolkua on myös aiemmin kehitetty yhteistyössä Satakunnan sairaanhoitopiirissä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa eri hankkeissa (mm. SALPA ja ALKU hankkeet) vuosien aikana. Yhteispäivystyksessä on kehitetty arviointi-hoitajamallia vuosina Hoitotyötä kehitetään edelleen, jotta iäkkään potilaan tarpeet ja hänen toimintakykynsä otetaan huomioon kokonaisvaltaisesti. Yhteispäivystyksessä on toiminut projektisuunnittelijana sairaanhoitaja, josta jatkossa käytetään termiä arviointihoitaja. Hän on selvittänyt ja tarkentanut iäkkäältä potilaalta itseltään, tämän omaiselta, läheiseltä tai häntä hoitavasta yksiköstä sekä ensihoidolta mm. päivystykseen hakeutumisen syyn, sitä edeltävän ja sen hetkisen kokonaisvaltaisen toimintakyvyn, jotta kotiuttaminen ja jatkohoitoon siirtyminen tapahtuu iäkkään arvoja ja itsemääräämissoikeutta kunnioittaen. Sosiaali- ja terveysministeriön Ikähoiva-työryhmän muistiossa kerrotaan, että reilut suomalaista asuu laitoksissa tai tehostetun palveluasumisen yksiköissä. Suomessa tapahtuu seuraavien lähivuosikymmenten aikana mittavia väestörakenteellisia muutoksia. Väestön ikärakenteen muutos lisää hoivapalveluiden tarvetta, koska kaikki eivät ikäänny terveinä ja toimintakykyisinä. Ikääntyneillä etenkin muistisairaus, aivohalvaus, masennus, lonkkamurtumat ja muut sosiaaliset syyt kuten yksinäisyys lisäävät hoivan tarvetta. Vanhimpien ikäluokkien henkilömäärät kohoavat huomattavasti: vuotta täyttäneiden määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Vuoden

4 lopussa 75 vuotta täyttäneiden osuus oli yli 11 prosenttia Satakunnassa. Vuoteen 2020 mennessä 85 vuotta täyttäneiden määrän ennakoidaan kohoavan Länsi-Suomen maakunnissa 3-4 prosenttiin ja vuonna prosenttiin. (STM 2010:28, ) Sosiaali- ja terveydenhuollossa käytetään käsitteitä asiakkaan osallisuus ja osallistuminen usein synonyymeinä. Ne kuvaavat asiakas- ja potilaslähtöisyyden toteutumista. Potilas itse tai hänen omaisensa ja hoitajansa osallistuvat kotiutuksen suunnitteluun tuottamalla tarvittavan tiedon (esim. tulosyy, lääkitys, potilaan kokonaisvaltainen toimintakyky) suunnittelun pohjaksi. Hoito-henkilöstö tukee potilaan aktiivisuutta kotiutuksen suunnittelun osallistumiseen. Käytännön hoitotyössä potilaslähtöisyys tarkoittaa itsemääräämisoikeuden toteutumisen lisäksi myös tasa-arvon toteutumisista. Ikäihminen ja hoitaja katsotaan tasavertaisiksi yhteistyökumppaneiksi. Kotiutettava iäkäs potilas on kuitenkin se osapuoli, joka viime kädessä päättää, millaisia ratkaisuja häntä koskevassa kotiutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa tehdään. (Kujala 2003, 18, Kvåle & Bondevik 2008, 584) Osahankkeen erilaisilla kehittämistehtävillä pyrittiin tukeman osaltaan palvelurakenteen muuttamista suuntaan, joka estää ns. tarpeettoman pyöröovi ilmiön ja lyhentää sairaalajaksoja vähentämättä kuitenkaan ikääntyneen turvallisuuden tunnetta. Satakunnan sairaanhoitopiirin osahankeen lisäksi rajapintakäytänteiden kehittämiseen tähtäsivät hankekokonaisuudesta seuraavat osahankkeet Satakunnassa: Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä; Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki, Nakkila Pyhäjärviseutu; Eura, Köyliö ja Säkylä Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (Posa); Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Siikainen Porin perusturvan yhteistoiminta-alue; Luvia, Merikarvia, Pori, Pomarkku, Ulvila. Toimintaympäristö Taulukko 1: Satakuntalaisten ikärakenne vuonna 2011 Ikä % väestöstä 0-6v 6,9% 7-14v. 8,5% 15-64v 64% 65 74v. 10,7% 75 84v 7,3% yli 85v. 2,6% yhteensä hlöä 4

5 Satakunta on väestörakenteeltaan ikääntyvä maakunta. Satakunnan väestöpyramidissa näkyvät selvänä piikkinä vuotiaat. Satakuntalaisia yli 65 -vuotiata on 20,6% maakunnan asukkaista (Taulukko 1). Satakunnan ikäpyramidista on myös havaittavissa vuotiaiden suhteellisen vähäinen määrä, mikä on seurausta mm. maakunnalle epäedullisesta muuttoliikkeestä. Myös lasten ja nuorten määrä on Satakunnassa suhteellisen vähäinen verrattuna maan keskiarvoon tai oman maakunnan yli 60- vuotiaisiin. Satakuntalainen väestö jakaantuu sukupuolen mukaan melko tasaisesti. Yleisen trendin mukaisesti Satakunnassakin vallitsee naissukupuolen määrällinen enemmyys. Alle 60-vuotiaiden ikäluokissa vallitsee kuitenkin pääosin miesten enemmyys. (Satamittari 2012.) Kuvio 1. Satakunnan väestön ikärakenne (Satakuntaliitto 2012) Miksi pitää kehittää yhteispäivystyksen toimintaa? Määrällisesti yhteispäivystyksen potilaista iso osa on iäkkäitä ja monisairaita, joilla voi olla muitakin kuin terveydentilaan liittyviä ongelmia. Yhteispäivystys saattaa olla iäkkäälle ihmiselle portti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Heidän tarpeensa pitää ottaa kokonaisvaltaisesti huomioon ja aloittaa hoidon lisäksi palveluiden suunnittelu yhteistyössä sosiaalialan ammattilaisten kanssa. Vaikka yhteispäivystyksessä on pääasiallinen painopiste potilaan hoidossa, pitää siellä hoito toteuttaa yhteistyössä perusterveyden, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen välillä, sillä yhä useampi potilas on myös kotihoidon asiakas. Iäkkään potilaan hoitoketju jatkuu ja 5

6 usein myös käynnistyy yhteispäivystyksestä ja kotiutus kuuluu osana jatkohoidon suunnittelua. Taulukko 2. Iäkkäiden potilaskäynnit ja kotiutuneet sekä jatkohoitoon siirtyneet (Satakunnan sairaanhoitopiiri 2012) KÄYNNIT YHTEISPÄIVYSTYKSESSÄ IKÄ yli 100 yhteensä 2010 (12 kk) (12 kk) (7 kk) JATKOHOITO: SIIRTYNYT KOTIIN IKÄ yli 100 yhteensä 2010 (12 kk) (12 kk) (7 kk) JATKOHOITO: SIIRTYNYT TERVEYSKESKUKSEEN (myös avohoito) IKÄ yli 100 yhteensä 2010 (12 kk) (12 kk) (7 kk) Yhteispäivystyksen potilasmäärät ovat lisääntyneet mm. väestön vanhenemisen vuoksi, mutta myös eri terveyskeskusten päivystysten ilta- ja yövastaanottojen siirryttyä yhteispäivystykseen (Taulukko 2). Terveyskeskukset ovat purkaneet pitkäaikaisvuodepaikkoja ja siten myös potilaspaikat maakunnassa ovat voineet vähentyä. Potilaiden jatkohoitoon siirtyminen terveyskeskusten kautta on pyrittävä välttämään sikäli kuin se on mahdollista ja potilasturvallisuutta vaarantamatta. Iäkkäitä potilaita on siirtynyt myös kotiin jatkohoitoon. 6

7 2. OSAHANKKEEN TAVOITTEET JA ODOTETUT TULOKSET Hankesuunnitelman mukaan yhteispäivystykseen sijoittuneen osahankkeen tavoitteena on, että iäkkään potilaan kotiutuminen / jatkohoitoon siirtyminen onnistuu sujuvasti ja turvallisesti. Tavoitteena on, että estetään pyöröovi - syndrooma ja mahdollistetaan ikäihmisen eläminen kotonaan tai kodinomaisessa asunnossa mahdollisimman pitkään. Iäkkään päivystyspotilaan hoitopolku - osahanke toteutetaan yhteispäivystyksen henkilöstön parissa moniammatilllisesti yhteistyössä alueen ensihoidon, kotihoidon ja laitosten hoitohenkilöstön kanssa. Osahanke kohdentuu monisairaisiin iäkkäisiin ja paljon sosiaali- ja/tai terveyspalveluja käyttäviin päivystyspotilaisiin ja heidän omaisiinsa/läheisiinsä. Hankkeen käynnistyessä keväällä 2010 osahankkeen tavoitteiksi muotoutuivat ja tarkentuivat seuraavat ja tavoitteet: 1. selvittää iäkkään potilaan kokonaisvaltainen toimintakyky (esitietolomakkeen käyttöönotto) ja siten pyrkiä estämään tarpeeton pyöröovi-ilmiö 2. kehittää iäkkään päivystyspotilaan kotiutusta ja jatkohoitoon siirtymistä yhteistyössä potilaan, omaisten/läheisten ja lähettävän yksikön kanssa (kuvataan iäkkään ihmisen palveluketju ja kotiuttamisen / jatkohoidon siirtymisen kriteerit) sekä 3. lisätä hoitohenkilöstön gerontologista osaamista. Päivystyksen alueen osahankkeen tarkoituksena on ollut osaltaan turvata ikääntyvien eläminen varmistaa mahdollisimman pitkään omassa kodissaan/kodinomaisissa olosuhteissa heidän turvallisuuttaan ja turvallisuuden tunnettaan vaarantamatta. Kotiutuksen ja jatkohoitoon siirtymisen hyvä suunnittelu alkaa viimeistään yhteispäivystykseen saavuttaessa yhteistyössä lähettävän yksikön kanssa. Suunniteltu kotiuttaminen voi lyhentää iäkkään potilaan sairaalahoitojaksoa. Ikääntyneiden siirtyessä sairaalasta kotiin ylitetään usein erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon raja sekä sosiaali- ja terveydenhuollon raja. Kotihoitovaiheessa, kun iäkäs tarvitsee erilaisia tukipalveluja, saatetaan ylittää kaikki muutkin rajapinnat. Tilanne on vaativa mm. palvelujen koordinoinnin ja tiedonkulun kannalta. Onnistunut siirtymävaihe turvaa iäkkään potilaan kotona tai muussa jatkohoitopaikassa selviytymistä ja voi vähentää ja/tai lykätä hakeutumista saman ongelman vuoksi uudelleen sairaalaan. 7

8 Toimintakykyisenä ikääntyminen hanke yhteispäivystyksessä käsittää sairaalaan saapuvan iäkkään potilaan ja sairaalasta kotiin tai yksiköstä toiseen siirtyvien iäkkäiden päivystyspotilaiden toimintakyvyn arvioinnin ja toimintakykyä tukevan hoidon sekä yhteistyön kehittämisen yksiköiden välisissä rajapinnoissa. Tässä yhteydessä rajapinnoilla tarkoitetaan iäkkään potilaan hoitoa ja hoitoon siirtymistä, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten välistä yhteistyötä yhteispäivystyksen ja muiden iäkkään potilaan hoitoon osallistuvien toimijoiden välillä. Osahanke on tehnyt yhteistyötä muiden Toimintakyisenä ikääntyminen hankkeen Rajapintaosahankkeiden kanssa. Taulukko 3. Yhteispäivystyksen osahankkeen toimijoiden välisiä rajapintoja: päivystykseen saapuminen koti/hoitolaitos ensihoito - triagehoitaja triagehoitaja arviointihoitaja arviointihoitaja - ensihoitaja arviointihoitaja iäkäs potilas arviointihoitaja potilaan omaiset ja läheiset arviointihoitaja + potilaan hoitoon päivystyksen ulkopuolella osallistuvat ammattihenkilöt (mm. kotihoito) arviointihoitaja hoitotiimi yhteispäivystyksessä arviointihoitaja - sosiaalityöntekijä arviointihoitaja/hoitotiimi yhteispäivystyksen lääkäri, geriatri hoitotiimi/arviointihoitaja - jatkohoidosta vastaavan yksikön henkilöstö Odotetut tulokset Yhteispäivystyksen odotetut tulokset ovat konkreettisia, mutta haasteellisia. Tavoitteet ovat kohdentuneet yhteispäivystyksen hoitotyöhön ja sitä kautta iäkkään ihmisen kohtaamisen ja hoitoon. Yhteispäivystyksessä vastataan potilaan akuuttiin lääketieteelliseen tarpeeseen, mutta jatkossa tulee ottaa huomioon myös iäkkäiden potilaiden moninaiset muut tarpeet, jotka voivat olla syynä päivystykseen hakeutumiseen. Osahankkeen myötä tavoiteltavat tulokset: 1. arviointihoitaja mallinnus, jonka tuloksena / avuilla yhteispäivystyksessä toteutuu toimintakykyä arvioiva ja tukeva työote 2. iäkkään päivystyspotilaan nopea ja sujuva kotiutuminen ja jatkohoito suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä potilaan, hänen läheistensä ja vastaanottavan yksikön kanssa 3. henkilöstön geriatrinen ja gerontologinen osaaminen on lisääntynyt; tieto - taitoa ohjata potilasta toimintakykyä tukevalla tavalla on lisääntynyt ja iäkkäiden arvostavaan kohtaamiseen kiinnitetään huomiota. 8

9 3. OSAHANKKEEN TOTEUTUS 3.1 Osahankkeen organisoituminen Sosiaali- ja terveysministeriö teki päätöksen hankkeelle myönnettävästä valtion avustuksesta. Satakunnan sairaanhoitopiirin osahanke toteutettiin välisenä aikana. Päivystyksen ja ensihoidon toimialueelta sairaanhoitaja (AMK) Heli Lukka oli päätoiminen projektisuunnittelija. Hankkeen johtajana ja esimiehenä on ollut johtajaylilääkäri Olli Wanne. Kaikkien Länsi-Suomen Toimintakykyisenä ikääntyminen -hankkeiden projektipäällikkönä on toiminut HL, ThM Hanna Nyfors. Päivystyksen ja ensihoidon esimiesten kanssa suunniteltiin ja kehitettiin osahankkeen sisältö lopulliseen muotoonsa. Osahankkeen tukiryhmä aloitti toimintansa Tavoitteena oli, että totutettava osahanke vastaa yhteispäivystyksen ja siellä hoidettavien iäkkäiden potilaiden muuttuviin tarpeisiin ja on siten alusta asti toimiva ja käytännönläheinen. Taulukko 4. Osahankkeen tukiryhmä Satakunnan sairaanhoitopiirin yhteispäivystys Satakunnan sairaanhoitopiiri geriatrian poliklinikka Porin perusturvan yhteistoimintaalue Satakunnan Pelastuslaitos Karvian Ensihoitopalvelu Oy Eija Vaula ta ylilääkäri Katriina Lähteenmäki ylilääkäri Riitta Mikkonen ta ylihoitaja Sam Fagerlund koordinoiva osastonhoitaja Sari Myllyniemi osastonhoitaja Marja Rehula sosiaalityöntekijä Maritta Salonoja ylilääkäri Nina Halminen sairaanhoitaja Päivi Schönroos kotihoidon osastonhoitaja Vesa Hietava ensihoitopäällikkö Juha Lahti Heidi Lahti Tukiryhmä kokoontui kuusi kertaa osahankkeen aikana välisenä aikana ohjaten ja seuraten osahankkeen toteutumista. 3.2 Resurssit Iäkkään päivystyspotilaan hoitopolku osahanke projektisuunnittelijana toimi sairaanhoitaja (AMK) Heli Lukka koko osahankkeen ajan. Osahankkeen juurruttamisvaiheessa 9

10 henkilöstöön projektisuunnittelijan lisäksi Päivystyksen ja ensihoidon toimialueelta kuuluivat sairaanhoitajat Heli Kallio ja Marika Visala välisenä aikana. Heidän työpanoksensa oli 20 %, eli he olivat yhden päivän viikossa arviointihoitajina. Hankkeen tukena on ollut myös ensihoidon ja päivystyksen hoitajista koottu työryhmä, jossa edellä mainittujen henkilöiden lisäksi ovat kuuluneet sairaanhoitajat Tarja Lahtinen, Päivi Vettenranta ja Eija Kalliokoski. Keväällä 2012 hanketyötä vahvistettiin toimintakykyä tukevan työotteen juurruttamiseksi vielä yhdellä projektityöntekijällä; konservatiivisen toimialueen fysioterapeutti Leena Vallavuori toimi kolmen kuukauden aikana päivystyksen fysioterapeuttikokeilussa. Taloudelliset resurssit Satakunnan sairaanhoitopiirin osahankkeen alkuperäinen talousarvio oli Toukokuussa 2010 se päivitettiin ja arvioiksi tuli Taulukko 5. Osahankkeen kustannukset ovat olleet. ( tilanne) toteutuma budjetoitu Henkilöstömenot % arviointihoitajat Fysioterapeutti 9 526,81 Koulutuskustannukset Muut kustannukset 4 384e Kokonaiskustannukset

11 4. OSAHANKKEEN TAVOITEKOHTAINEN TOTEUTUS, KESKEISET TUOTOKSET JA TULOKSET 4.1. Arviointihoitajamallin kehittäminen yhteispäivystyksessä IÄKKÄÄN PÄIVYSTYSPOTILAAN HOITOPOLKU YHTEISPÄIVYSTYKSESSÄ Päivystykseen Arviointia tekevä sairaanhoitaja Triagehoitaja Tsekkilistat Kotihoito Laitoshoito Potilas Jatkohoito Koti TAVOITE Iäkkään kokonaistilanne selvitetään (mm. lääkitys, kotona selviytyminen, kokonaisvaltainen toimintakyky), hänet tutkitaan ja hoidetaan, ohjeistetaan sekä ohjataan turvallisesti jatkohoitoon. Osasto farmaseutti Lääkäri Gerontologinen hoitotiimi Geriatrin kons. Sosiaalityöntekijä Fysioterapeutti Omainen GERONTOLOGINEN TIETO - TAITO Kuvio 2. Iäkkään päivystyspotilaan hoitopolku yhteisyhteispäivystyksessä 2012 Iäkkään päivystyspotilaan hoitopolkuun (kuvio 2) liittyvä arviointihoitajamallin kehitystyö toteutettiin yhteispäivystyksen toimialueen tarpeet huomioon ottaen ja yhteistyössä päivystyksen esimiesten kanssa. Mallin kehittäminen pohjautuu Satakunnan sairaanhoitopiirin Alueellinen kotiutusmalli hankkeeseen (ALKU), joka toteutettiin vuosina Arviointihoitajan työ liittyy saumattomasti vanhuksen siirtymiseen päivystykseen tai sieltä pois, ja hän toimii kiinteässä yhteistyössä päivystyksen ja muiden vanhuksen hoitoon liittyvien hoitotiimien kanssa. Arviointihoitajan toiminnan tavoitteena oli selvittää vanhuksen toimintakyky ja hänen palveluihinsa liittyvät asiat. (Lukka 2008, 2011.) 11

12 Tyypillistä geriatriselle potilaalle on, että varsin tavanomaisetkin taudit heikentävät alentunutta toimintakykyä nopeasti siten, että sairaalahoito saattaa tulla tarpeelliseksi. Potilas tarvitsee nopean lääketieteellisen hoidon lisäksi toimintakyvyn palauttamiseen tähtäävän moniammatillisen arvioinnin ja hoidon suunnittelun sekä toteutuksen. Terveydenhuoltolain ( /1326) tarkoituksena on 1 mukaan mm. edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta, toteuttaa väestön palvelut laadukkaasti, vahvistaa asiakaskeskeisyyttä ja parantaa toimijoiden välistä yhteistyötä. Saman lain pykälässä 3 määritetään lain tarkoitukseksi yksilön terveyden edistäminen, toimintakyvyn yläpitäminen ja parantaminen sekä terveyden taustatekijöihin vaikuttaminen ja mm. tapaturmien ehkäisy Kehittämisprosessin eteneminen Syksyllä 2010 projektisuunnittelija työskenteli päivystysosaston (ent. tarkkailu) hoitajien kanssa ja tutustui kotiutus- ja jatkohoitokäytäntöihin. Kokeilun aikana löytyi kehittämiskohteita, joihin haluttiin osahankkeessa vaikuttaa. Kotiuttaminen ja jatkohoitoon siirtämisen toteuttaa lähes aina hoitaja (poikkeuksena kirurgiset nuoret potilaan). Kotiuttaminen ja jatkohoitoon siirtyminen tapahtuu muun hoitotyön ohessa ja ko. tilanteet ovat toisinaan nopeatempoisia ja levottomia. Jatkohoitopaikan löytyminen haasteellista, ns. kriisisijoituspaikkoja on vähän. Potilasta ei esim. voida ottaa takaisin lähettävään yksikköön ko. sairauden tilanteessa (kotihoidon ja vanhusten hoitoyksiköitä), jolloin potilas siirtyy terveyskeskukseen jatkohoitoon. Palveluntuottajien yhteystiedot. Uuden asiakkaan lähettäminen kotihoitoon. Puutteet lääkitystiedoissa. Kotihoidon asiakastietoihin kirjaukset voinnista, selviytymisestä ja tarvittavista palveluista eivät aina kerro koko totuutta. Effica-kotihoito-ohjelman hallinta ja katseluoikeudet puuttuvat päivystyksessä. Samaan aikaan tämän osahankkeen käynnistyessä oli yhteispäivystyksen päivystysosastolla Porin perusturvan kotiutuskoordinaattorikokeilu ajalla Syksyn 2010 aikana projektisuunnistelija työskenteli päivystysosastolla hoitajien työparina. Kokeilusta tehtiin raportti, ja projektisuunnittelijan kokemusten pohjalta täsmentyi osaprojektin tavoitteet yhteistyössä päivystyksen esimiesten kanssa. Edellä mainittujen tietojen pohjalta suunniteltiin yhteispäiväyksen esimiesten kanssa ensimmäinen versio iäkkään päivystyspotilaan hoitopolku-osahankkeesta. Aluksi tavoitteena oli saada yhteispäivystykseen iäkkäille potilaille oma tutkimushuone päivystys- 12

13 osastolle. Ikääntynyt monisairas, yleiskunnon äkillisen heikkenemisen takia ohjattaisiin arviointihoitajalle, joka potilaan ja hänen läheistensä kanssa selvittäisi tarkemmin sairaalaan hakeutumisen syyn ja kotona tai hoivayksikössä selviytymisen ja toimintakyvyn ongelmia. Osastofarmaseutin asiantuntemusta oli myös tarkoitus hyödyntää iäkkään potilaan kokonaislääkityksen tarkistamisessa. Lopullisessa mallissa, jota lähdettiin myös kokeilemaan, päädyttiin siihen, että arviointihoitaja toimii iäkkään potilaan kanssa siinä toimipisteessä, johon ko. potilas on ilmoittautunut Arviointihoitajien rooli ja tehtävät Kokeilun aikana selvitettiin yhteispäivystyksen johdon ja työntekijöiden näkemys arviointihoitajan tehtävistä ja roolista iäkkään potilaan hoitoketjussa. Haastattelun pohjalta jatkettiin mallin kehittämistyötä. Projektissa työskennellyt Tampereen yliopiston korkeakouluharjoittelija haastatteli päivystyksen toimipisteessä huhti - toukokuussa 2011 kuusi pilottiin kiinnostuksensa ilmaissutta arviointihoitajan työparia ja neljä johdon edustajaa. Teemahaastattelun kysymykset laadittiin hankkeen työntekijöiden ja opiskelijan kanssa yhdessä ja teemat johdettiin kehittämishankkeen tavoitteiden sekä päivystyksen toimintaa ja hoitotyötä koskeviin aikaisempiin tutkimuksiin ja toimintaan perehtymällä. (Arviointihoitajien rooli ja tehtävät raportti 2011.) Vastaajien mukaan pääpaino arviointihoitajan tehtävässä olisi toimiminen iäkkään potilaan taustatietojen ja kotona tai hoitolaitoksessa selviytymisen selvittämisessä, joka edellyttää yhteydenottoja omaisiin, läheisiin ja kotihoitoon sekä iäkästä hoitaneisiin ammattilaisiin eri hoitolaitoksissa (terveyskeskus, vanhainkodit ja asumispalvelut) Satakunnan alueella. Taustatietojen ja nykytilan kartoittaminen toteutuu tiimityössä ja arviointihoitaja toimii tiimin jäsenenä. Iäkkäiden potilaiden määrällinen lisääntyminen tuo haasteita yhteispäivystyksen toiminnalle. Henkilöstöresurssia ei voida lisätä samassa suhteessa kuin potilas määrä kasvaa. Uudenlainen työote tullee olemaan tähän yhtenä ratkaisuna. Hoidon tarpeen ja toimintakyvyn arvioinnissa tarvitaan moniammatillista tiimiä ja laajat esitiedot iäkkään potilaan terveydentilasta ja kotona selviytymisestä. Koska kotiuttamiset nopeutuvat tällä varmistetaan potilaan turvallinen kotiutuminen ja estetään pyöröovisyndrooman syntyminen. Yhteispäivystyksen toiminnan ja toimintaympäristön tulisi tukea ikäihmisen omatoimisuutta ja olemassa olevia voimavaroja. Päivystyksessä tulee huolehtia potilaan perustarpeiden tyydyttämisestä ja hankkia erilaisia apuvälineitä esim. rollaattoreja ja kuulemista tehostavia apuvälineitä lisää. Iäkkään potilaiden omaisten kanssa on tehty liian vähän yhteistyötä. Omaisiin päin pitäisi olla enemmän yhteydenottoja sairaalan taholta. 13

14 Kolmas sektori todettiin myös mahdollisena yhteistyökumppanina iäkkään potilaan kotiuttamisessa ja kotona selviytymisessä. Arviointihoitajan toiminta nähdään toisaalta osana päivystyksen hoitotyötä, joka edellyttää asennemuutosta ja uudenlaista toimintatapaa kaikilta hoitajilta ja toisaalta arviointihoitaja nähdään erillisenä toimintatapana. Uuden kehitettävän hoitokäytännön mallintaminen ja juurruttaminen on aina muutosta vaativaa toimintaa, joka edellyttää koulutusta. Arviointihoitajan tekemän yhteistyön tarkoituksena on suunnitella ja koordinoida iäkkään potilaan hoitoa eri toimijoiden kanssa niin sairaalan sisällä kuin muiden hoitoon osallistuvien tahojen kanssa. Yhteistyön sujumiseen liittyvinä ongelmina mainittiin yhteydensaantivaikeudet jatkohoitopaikkaan, mm. kotihoitoon. (Arviointihoitajien rooli ja tehtävät raportti 2011) Arviointihoitajamalli Arviointihoitajan tehtävää varten suunnitellun mallin kokeilu päivystyksessä alkoi toukokuussa 2011 ja kesti lokakuun alkuun. Mallista saatujen kokemusten ja haastattelujen perusteella päätettiin jatkosuunnitelmasta. Projektisuunnittelija toimi arviointihoitajana ja hänellä oli aluksi kuusi sittemmin kaksi kiinnostuksensa ko. tehtävään ilmaissutta sairaanhoitajaa työparina. Yhteisyhteispäivystyksessä projektisuunnittelija eli arviointihoitaja toimi muiden sairaanhoitajien mentorina iäkästä potilasta arvioitaessa ja hänellä oli kaksi sairaanhoitajaa työparina. Iäkkään henkilön tulessa päivystykseen, tragehoitaja tekee nopean arvion potilaan hoidon kiireellisyydestä. Tässä tilanteessa potilaat luokitellaan A,B,C,D ja E- luokan potilaisiin. Triagehoitajan tekemän hoidon kiireellisyysarvion jälkeen, potilasta hoitava arviointihoitaja tekee kokonaisvaltaisen arvioinnin iäkkään potilaan voinnista tulosyystä ja toimintakyvystä. Ensihoito kertoo potilasta luovuttaessaan arviointihoitajalle tietoa mm. kotiolosta, lääkityksestä ja potilaan selviytymisestä kotonaan. Kyseessä voi olla potilas, jonka yleistila ja vointi on muuttunut, hän on monisairas- tai ongelmainen ja/tai hänellä on useita käyntejä yhteispäivystyksessä tai hänen hoitonsa ei ole tasapainossa. Selvityksestä käy esille mm. potilaan toimintakyky ja selviytyminen kotona, käytössä olevat lääkkeet ja palvelutiedot. Päivystykseen tulevalla iäkkäällä potilaalle saattaa olla tulosyy epäselvä esim. yleistilan lasku, sosiaalinen syy tai ensihoitoyksikkö tuo viestiä iäkkään kotona pärjäämättömyydestä. Iäkäs potilas voi olla joko yleislääketieteen tai erikoissairaanhoidon potilas. Arviointihoitaja haastattelee potilaan hoitotilanteessa samalla kun tekee muitakin tutkimuksia. Potilaan luvalla arviointihoitaja ottaa tarvittaessa yhteyttä potilaan omaiseen, häntä hoitavaan yksikköön tai muuhun hoitoon osallistuvaan henkilöön. Yksilöllisen 14

15 haastattelun tarkoituksena on selvittää, minkälainen oli iäkkään toimintakyky kotona/laitoksessa, ennen päivystykseen tuloa. Tärkeä yhteistyökumppani potilaskohtaisen tiedon saamisessa on potilasta tuova ensihoitoyksikkö: päivystykseen lähettämisen syy kotilääkitys, myös luontaistuotteet allergiat fyysinen toimintakyky omatoiminen, autettava, täysin autettava, apuvälineet psyykkinen toimintakyky kognitio, mieliala, harrastukset/ajanviete erilaiset tukimuodot - kotisairaanhoito, kotipalvelu, sekä mitä palveluja potilas saa ja kuinka usein (esim. ateriapalvelu) asumismuoto yksi/toisen kanssa, onko mukavuudet jne. omaisten osuus hoivan tai avun järjestämisessä kaatumiset ja läheltä piti tilanteet (esim. viimeisen vuoden aikana) Audit -C ollaan yhteydessä hoitavaan yksikköön ja selvitetään, minkä kuntoisena iäkkään potilaan voi kotiuttaa / siirtää jatkohoitoon takaisin lähettävään yksikköön Arviointihoitaja kirjaa esille tulleet tiedot yleislääketieteen potilaasta Effica potilastietojärjestelmään YLE -lehdelle ja erikoissairaanhoidossa esitieto- tai hoitosuunnitelmalomakkeelle. Arviointihoitaja raportoi iäkkään potilaan hoitotiimille ja / tai suoraan lääkärille esiin saamansa tiedot. Tarvittaessa arviointihoitohoitaja hyödyntää potilaan asioiden ja jatkohoidon suunnittelussa myös muita päivystyksen ammattilaisia; osastofarmaseuttia, sosiaalityöntekijää erikoissairaanhoidon geriatria ja fysioterapeuttia. Arviointihoitaja tekee yhteistyötä muiden iäkkään potilaan hoitoon osallistuvien kanssa. Hänen on tärkeää tietää mm. palveluntuottajan yhteystiedot (Liitteet 12, 13). Hän on yhdyslenkki eri ammattilaisten välillä iäkkään hoito- ja palveluketjun alkupäässä. Arviointihoitaja tekee tiivistä yhteistyötä seuraavien toimijoiden kanssa: potilas potilaan omainen / läheinen yhteispäivystyksessä muut iäkkään potilaan hoitoon osallistuvat hoitajat yhteispäivystyksen sosiaalityöntekijä potilaan hoitoon osallistuvat kotihoidon tai muun laitoksen henkilöstö osastofarmaseutti fysioterapeutti yhteispäivystyksen lääkäri ja keskussairaalan geriatri Haastateltuaan muiden toimenpiteiden yhteydessä iäkästä potilasta arviointihoitaja kertoo tiedot muulle hoitohenkilökunnalle ja hoidosta vastaavalle lääkärille. Tiedot on kirjattu myös olemassa oleviin potilastietojärjestelmiin. Virka-aikana yhteisyhteispäivystyksen lääkäri voi pyytää tarvittaessa erikoissairaanhoidon geriatrin konsultaation. Kon- 15

16 sultaatiota varten pitää olla selvillä iäkkään potilaan kokonaisvaltainen toimintakyky, käytössä olevat lääkkeet, palvelut ja tarpeelliset potilastiedot. Eri potilastietojärjestelmistä löytyy mm. muistitestien tuloksia, joita geriatria käyttää hyväkseen potilasta tutkiessaan, sillä päivystysaikana ei muistia ja mielialaa voida tarkasti tutkia kuin viitteellisesti. Iäkkään potilaan lääkitys voi olla joskus syy oireisiin, joiden vuoksi hän joutuu lähtemään lääkäriin. Arviointihoitaja vie saamansa lääkelistan osastofarmaseutille, joka tarkistaa lääkkeiden interaktiot ja tekee lääkärille kirjallisen raportin. Osastofarmaseutti tai arviointihoitaja eivät potilaan lääkityksiin muuten puutu kuin selvittämällä olemassa olevan lääkityksen. Yhteispäivystyksen osastofarmaseutti osallistuu potilaiden lääkehoidon toteuttamiseen päivystysosastolla. Hän jakaa aamuisin osaston potilaiden lääkkeet ja tekee tarvittaessa myös päivystyksen potilaiden lääkityksistä raportin lääkärille. Raportissa hän ottaa kantaa mm. lääkkeiden interaktioihin. Osastofarmaseutti tilaa päivystyksessä käytettävät lääkkeet. Vertaiskäynnillä lisäpotkua mallin kehittämiseen Projektipäällikkö ja suunnittelija kävivät yhdessä Ensihoidon ja päivystyksen johdon ja hoitajien kanssa tutustumassa Haartmannin sairaalan yhteispäivystyksen toimintaan marraskuussa Vertaiskäynnin tuliaisena saatiin vahvistusta aikaisemmille ideoille vanhusten kuntouttavan ja toimintakykyä tukevan hoitotyön kokeilusta, kuten esim. toimintakykyä tukevan tsekkilistan käyttöönotosta yhteispäivystyksessä. Vertaiskäynnin pohjalta suunniteltiin ja toteutettiin myös kuntoutuksen ammattilaisen (fysioterapeutti) toiminta osana päivystyksen hoitotiimejä. Päivystyksen varhaisen kuntouttavan hoitotyön kokeilua ja fysioterapeutin työskentelyä suunniteltiin yhdessä ensihoidon ja päivystyksen toimialueylihoitajan ja osastonhoitajien kanssa vuodenvaihteessa 2011 j Haartmannin sairaalan Akuutisti sairastuneen iäkkään potilaan tsekkauslistaa hyödyntäen muokattiin yhteispäivystyksen hoitohenkilökunnan käyttöön kuntouttavan työotteen hoitokäytännön parantamiseksi Iäkkään päivystyspotilaan hoitoprotokolla, ns. tsekkauslista (Liitteet 2 ja 3). Protokolla toimii muistuttajana niistä asioista, jotka tulee olla tehtynä kaikista iäkkäistä päivystyspotilaista. Protokolla on laadittu siten, että jo varhaisessa vaiheessa selvitetään ja testataan potilaan liikuntakyky ja tähdätään potilaan varhaiseen liikkeelle saamiseen. Lisäksi protokolla kiinnittää huomiota potilaan muuhun toimintakykyyn, lääkitykseen, aikaisempaan selviytymiseen, ravitsemustilaan, 16

17 nesteytykseen, muistamattomuuteen ja päihteisiin. Hoitoprotokollasta eli tsekkauslistasta on laminoitu taskuversio jokaisella hoitajalla. Tammikuussa 2012 suunnittelua jatkettiin yhteistyössä edelleen ensihoidon ja päivystyksen johdon ja kuntoutusyksikön johdon kanssa. Yhteistuumin todettiin kokeilun tarpeellisuus, jonka jälkeen käynnistettiin tehtävään sopivan fysioterapeutin etsiminen sairaanhoitopiirin kuntoutusyksiköstä noin kolmen kuukauden kokeilua varten. Kokeilu käynnistettiin ja kokeiluajaksi sovittiin kolme kuukautta ( asti). Tehtävään valittiin fysioterapeutti Leena Vallavuori Satakunnan sairaanhoitopiirin konservatiiviselta toimialueelta, kuntoutusyksiköstä. (Liite 4. Fysioterapeutin rooli ja tehtävät raportti) 4.2. Iäkkään päivystyspotilaan toimintakyvyn arviointi osana päivystyksen hoitotyötä Ikäihmisen hyvinvointiin vaikuttaa hyvin paljon se, miten hän selviytyy jokapäiväisestä elämästään. Toimintakykyä voidaan tarkastella vajavaisena toimintakykynä tai ikäihmisen voimavarana. (Voutilainen & Tiikkainen 2009, 60.) Hoitajan tekemän kokonaisvaltaisen toimintakyvyn arvioinnin tueksi otettiin käyttöön apuvälineitä, joiden tarkoituksena on helpottaa hoitajan työtä ja siten lisätä myös toimintakykyä tukevan työotteen juurtumista yhteispäivystyksessä. Päivystys hoitoympäristönä on yhtä hyvä paikka tehdä toimintakykyä tukevaa hoitotyötä kuin mikä muu vähemmän akuutti hoitoyksikkö. Potilaan kannustaminen ja motivointi omatoimisuuteen on tärkeää usein myös kiireisessä hoitoyksikössä. Hoitoprotokollat / tsekkilistat rohkaisevat hoitajia selvittelytyön lisäksi tukemaan potilaiden mobilisaatiota heti kun se hoidon kannalta on mahdollista. Taulukko 6. Yhteispäivystyksen tsekkauslistat Iäkkään toimintakyvyn arvioinnin tueksi Toimintakyvyn arviointi (Liite 2) Muistin ja mielialan arviointi (Liite 3) Liikkuminen Kuuden kohdan MMSE Aikaisempi toimintakyky Kolmen kohdan masennustesti Neste- ja ravitsemustila CAM-testi deliriumin arviointiin Ihon kunto Lääkehoito Muistamattomuus ja sekavuus Päihteet Yhteispäivystyksessä on hoitajilla arvioinnin tukemiseksi kaksi erilaista tsekkauslistaa (Taulukko 6) iäkkään potilaan toimintakyvyn arvioinniksi. Toinen tukee kokonaisvaltaisen toimintakyvyn arvioinnin tekemisessä (lähteenä käytetty Haartmannin sairaalan 17

18 vastaavaa) ja toinen on keskittynyt muistin ja mielialan arviointiin. Muistin ja mielialan arvioinnin tsekkauslistan ovat kehittäneet geriatrian ylilääkäri Maritta Salonoja ja sairaanhoitaja Nina Halminen Satakunnan keskussairaalan geriatrian poliklinikalta Hoitoketju päivystyksestä kotiin tai jatkohoitopaikkaan Nykyisen terveydenhuollon toimintojen ja rakenteiden uudistamisen tavoitteena on vähentää laitospaikkoja ja tehostaa kotona tapahtuvaa hoitoa. Erityisesti iäkkäiden asiakkaiden kotiutumisen onnistuminen vaatii jatkuvaa ja riittävää apua kotona sekä palvelujen integrointia ja palveluiden tuottajien saumatonta yhteistyötä. Tämän edellytyksenä on jatkuva erikoissairaanhoidon ja avohoidon sekä terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen välinen yhteistyö ja kotiuttamiskäytäntöjen kehittäminen. Omaishoidon merkitys on korostunut, mutta samalla sen sisältö on muuttunut raskaammaksi. Päivystystilanteissa pitää ottaa huomioon omaishoitajan ja hoidettavan tarpeet. Yhteistyö edellyttää yhteistä näkemystä sen tarkoituksesta sekä vuorovaikutusta toimijoiden kesken. Tämän edellytyksenä on jatkuva erikoissairaanhoidon ja avohoidon sekä terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden välisen yhteistyön ja kotiutumiskäytäntöjen kehittäminen. (Launis 1994; Perälä, Rissanen, Grönroos, Hammar, Pöyry & Teperi. 2003; Rysti 2003; PALKO 2004) SAS työkalun kokeilu Porin perusturvan osahankkeen kanssa SAS-toiminta on laitospaikan tai tehostetun palveluasunnon hakuun liittyvää selvitys, arviointi ja sijoitus toimintaa (SAS). SAS-työ on sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden yhteistyötä, mutta moniammatillisten tiimien kokoonpanot, työskentelytavat ja sijoituskriteerit vaihtelevat kunnittain. Arviointiin osallistuu hoitava lääkäri ja sosiaalityöntekijä, mutta usein myös palveluohjaaja, sairaanhoitaja, fysioterapeutti ja toimintaterapeutti. (Noro & Valvanne 1999.) Joissain kaupungeissa SAS-työtä koordinoi erillinen SAS-toimisto kun taas jollain paikkakunnilla SAS-toiminta on enemmän alueellista. SAS-ohjelmakokeilu on Porin vanhuspalvelujen selvitys, arviointi ja sijoitustoimintaan liittyvä kokeilu. (Nyholm 2012) SAS-ohjelmakokeilun valmistelu oli aloitettu syksyn 2011 aikana Porin perusturvan yhteistoiminta-alueen osahankkeessa, jolloin asiasta oli käyty keskusteluja sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön yhteisissä kokouksissa ja tapaamisissa. Varsinaisen 18

19 SAS-ohjelman valmistelu toteutettiin siten, että ohjelman tuottaja haastatteli avainhenkilöitä prosessisuunnittelun pohjaksi. Workshopeissa työstettiin yhdessä Roce Partnersin tuottamaa ohjelman karvalakkimallia ja henkilöstö sai vaikuttaa ohjelman suunnitteluun. (Nyholm 2012) Yhteispäivystyksen osallistumisen tavoitteena oli tässä kokeilussa onnistunut ja turvallinen kotiuttaminen/jatkohoitoon siirtyminen. SASohjelman käyttöönotto ja varsinainen käyttö oli yhteispäivystyksen toimintaympäristössä monin tavoin ongelmallinen. SASohjelman käytettävyyttä haittasi se, että ohjelma oli siinä mielessä keskeneräinen, että se ei ollut kokeiluhetkellä yhteensopiva potilastietojärjestelmän eli Effican kanssa. Keskeneräistä ohjelmaa on hankala ottaa käyttöön vaativassa ja hektisessä päivystysympäristössä. Projektisuunnittelija koki, että SAS-ohjelman kokeilualue jäi liian pieneksi, joten kokeilu ei sen vuoksi onnistunut täysimittaisesti. Ohjelmakokeilu olisi onnistunut paremmin, jos kokeilualueeseen olisi otettu vähintään kaikki yhteistoiminta-alueen sairaalat eli kaupunginsairaala, Ulvilan sairaala ja Noormarkun sairaala. (Nyholm 2012) 4.4. Koulutukset henkilöstön osaamisen vahvistamiseksi Yhteispäivystyksen johdon ja arviointihoitajien haastattelun perusteella suunniteltiin osastonhoitajan kanssa yhteispäivystyksen henkilöstölle suunnattua koulutusta. Haastattelussa tuli esille, että yhteispäivystyksessä tarvitaan perehtyneisyyttä iäkkään potilaan hoitoon liittyviin erityisosa-alueisiin (Taulukko 7). Haastateltavien mukaan jo vanhusten kanssa työskentely vaatii perehtyneisyyttä. Hoitajien tulee ymmärtää ja tiedostaa iäkkään potilaan arjen elinympäristö ja viranomaisverkoston rooli. Lisäkoulutusta pidettiin myös tarpeellisena, erityisesti iäkkään potilaan lääkehoidosta ja muistisairauksiin liittyvistä asioista sekä iän vaikutuksesta sairauden ilmenemiseen haluttiin saada vahvistusta. (Arviointihoitajien rooli ja tehtävät raportti 2011) 19

20 Taulukko 7: Arviointihoitajan eritysosaamisalueet (Arviointihoitajien rooli ja tehtävät raportti 2011): iäkkään erityispiirteet - laaja-alaisuus hoidon tarpeen arviointi muistisairaudet ja käytöshäiriöt lääkehoito tutkimukset moniongelmaisuus asennemuokkaus vanhusten kanssa työskentely ennakoimattomuus tilanteiden nopea muuttuminen palvelurakenne Arviointihoitajien ja muun henkilöstön kouluttaminen nähtiin tärkeänä juurruttamisen näkökulmasta. Arviointihoitaja on asenteiden muokkaaja ja vanhusten arvostamisen lisääjä. Potilaista suurin osa vastaajien kokemuksen mukaan on moniongelmaisia, monisairaita, mutta ei kiireellistä hoitoa tarvitsevia. Sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluiden ja toiminnan tunteminen on vastaajan mielestä tarpeellista kotiuttamis- ja jatkohoitotilanteessa. (Arviointihoitajien rooli ja tehtävät raportti 2011) Iäkkään potilaan hoitoon osallistuvien päivystyksen hoitohenkilökunnan gerontologinen osaaminen päivystystilanteissa edellyttää jatkuvaa tieto-taidon päivittämistä, siinä missä muukin hoitotyö, sillä mm. erilaiset muistisairaudet ja niihin liittyvät muutokset ihmisessä lisääntyvät ihmisten eliniän noustessa. Iäkäs potilas tarvitsee lääketieteellisen hoidon lisäksi moniammatillisen toimintakyvyn palauttamiseen ja ylläpitämiseen tähtäävän työotteen. Osahankkeessa haluttiin keskittää koulutusmäärärahat ensihoidon ja yhteispäivystyksen henkilöstön hyväksi. Koulutukset suunniteltiin yhdessä toimialueen osastohoitajan kanssa ja pohjana pidettiin gerontologisen hoitotyön asiantuntijaryhmän miettimiä Gerontologisen hoitotyön kompetensseja (Tiikkainen). Gerontologinen osaaminen (Taulukko 8) käsittää seuraavat kokonaisuudet: ikääntyminen, toimintakyvyn arviointi ja mittarit, terveyden ja toimintakyvyn tukeminen, riskitekijöihin vaikuttaminen, sairaudet ja lääkehoito, hoiva ja hoitotyö, joka on erityisesti tarkoitettu ja kohdennettu kotiutuksen ja kotihoidon työntekijöille ja projektityöntekijöille sekä kehittäjille, sekä hyvät käytännöt. Niistä valittiin ensihoidon ja päivystyksen toimialueen osaamisen lisäämiseksi tärkeimmät: 20

Kaste-hanke. Toimintakykyisenä ikääntyminen vanhuspalveluiden palvelurakenteen ja toimintamallin kehittäminen Länsi-Suomessa 2010 2012

Kaste-hanke. Toimintakykyisenä ikääntyminen vanhuspalveluiden palvelurakenteen ja toimintamallin kehittäminen Länsi-Suomessa 2010 2012 Kaste-hanke Toimintakykyisenä ikääntyminen vanhuspalveluiden palvelurakenteen ja toimintamallin kehittäminen Länsi-Suomessa 2010 2012 Rajapintakäytännöt IÄKKÄÄN PÄIVYSTYSPOTILAAN HOITOPOLKU OSAHANKE RAPORTTI

Lisätiedot

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi 15.1.2015 Anna-Liisa Koivisto, johtava lääkäri Maritta Salonoja, geriatrian ylilääkäri Tavoite Iäkkään selviytyminen

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona - hanke Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Sonectus Hallinnoija OAMK terveysalan Oulaisten yksikkö Hankkeen kesto 1.9.2008-31.5.2011 Hankkeen kokonaiskustannusarvio ja rahoittajat:

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Rai- vertailukehittämisen seminaari 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km Terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT

KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT ajalta 1.1.-31.7.2014 - palveluhinnaston mukainen laskutus - vaativan erityistason laskutus - erityisvelvoitemaksut www.satshp.fi 050 Eura KONSERVATIIVISEN HOIDON TOIMIALUE

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Kotiutuksessa huomioitavia asioita Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn Maarit Hiltunen-Toura, Socom Mari Lehtonen, Eksote Tuula Partanen, Eksote Tommi Reiman, Kouvola Mervi Kauranen, Etelä-Kymenlaakso Heli Virtanen, Länsi-

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

9.00 9.15 Tervetuloa Olli Wanne johtajaylilääkäri, Satakunnan sairaanhoitopiiri

9.00 9.15 Tervetuloa Olli Wanne johtajaylilääkäri, Satakunnan sairaanhoitopiiri Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen - seminaari Aika: 22.9.2014 klo 9.00 14.45 Paikka: Satakunnan keskussairaala, N2 auditorio OHJELMA 8.30 9.00

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI TÄNÄÄN

SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI TÄNÄÄN 15.2.2012 Kunnallisjohtajat Maakuntajohtaja SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI TÄNÄÄN Sairaanhoitopiirin johtaja Ahti Pisto Toimialueet ja toimipisteet 1.1.2012 - Kaskinen Kristiinankaupunki 98 km Vaasa 190

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Kotihoidon ja asumispalvelujen lääkäripalvelut Valvanne Symposium III 31.8.2015 Riitta West Heinolan väestöennuste (65 v täyttäneet) 4000 3500 3000 2500

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla -hankkeen esittely Satakunnan vanhusneuvoston kokouksessa

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Ikääntyneet päivystyspalveluiden käyttäjinä Päijät-Hämeessä

Ikääntyneet päivystyspalveluiden käyttäjinä Päijät-Hämeessä Ikääntyneet päivystyspalveluiden käyttäjinä Päijät-Hämeessä III Valvanne Symposium Marko Hiekkanen ja Pirjo Orre Ikääntyneiden päivystyspalvelut Päijät-Hämeessä Alueellinen yhteispäivystys Akuutti24 avattiin

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Asenne ja osaaminen kohdalleen Vaasan vanhustyössä Raportti muutoskoulutuksesta vuosina 2010-2013

Asenne ja osaaminen kohdalleen Vaasan vanhustyössä Raportti muutoskoulutuksesta vuosina 2010-2013 Asenne ja osaaminen kohdalleen Vaasan vanhustyössä Raportti muutoskoulutuksesta vuosina 2010-2013 Regina Nurmi KL, yliopettaja, koulutuspäällikkö Vaasan ammattikorkeakoulu Koulutuksen tausta Vaasan amk:n

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus

Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus Seudullisen gerontologisen sosiaalityön malli Kuusiokunnat 9.6.2010 Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus Yleiset valtakunnalliset tavoitteet (suluissa tilanne Kuusiokunnissa v. 2008) Palvelurakenteen

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Tampereen PEKKA-hanke

Tampereen PEKKA-hanke Tampereen PEKKA-hanke Yksi Väli-Suomen IKÄKASTE-ÄLDRE KASTE-hankkeista Toimii ajalla 1.11.2011-31.10.2013 Projektipäällikkönä Laura Selin-Hannola Projektisuunnittelijana Wilhelmina Karikko Tavoitteet:

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 73 8.2.2011 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA KOTIUTETTAVIEN JATKOHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2010-3092 Esityslistan asia TJA/8 TJA

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 59 LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/15 TJA Terveyslautakunta päätti

Lisätiedot

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Epäily muisti-ongelmasta ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Muistiasiakkaan (+65) palvelupolku Keski-Pohjanmaalla LUONNOS 13.3.2015 Asiakas ja läheiset Ennakoiva työ Daalia/Ikäneuvola/palveluohjaus/infot

Lisätiedot

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kuntoutus SATSHP Monialainen kuntoutusselvitys teemat Kuntoutusosaamiseen

Lisätiedot

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija,

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SAMK Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Satakunnan ammattikorkeakoulun pilottina on

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Lähijohtaja toiminnan kehittäjänä ja hoidon laadun turvaajana IKÄIHMISEN KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄN TOIMINNAN JOHTAMINEN koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Kirjan

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri HYVÄN VANHUUDEN EDELLYTYKSIÄ ovat mm. - Oma toiminta - Asunto - Taloudelliset seikat - Yhteisöllisyys, lähiyhteisö - Esteettömyys

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Arja Kumpu, Ikääntyneiden palvelujen johtaja 3.4.2014 Kirjoita tähän nimi dian perustyyli -tilassa 2 Risto- hankkeen ja Kotona kokonainen elämä hankkeiden tavoitteet

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla -hanke Ulvilan elinkeinotiimin kokous 9.6.2015 HYVÄKSI

Lisätiedot

Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle

Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Lappeenranta 9.10.2013 Kotihoito on ennaltaehkäiseviä ja toimintakykyä edistäviä

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

AKUUTTI- JA ARVIOINTIYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA

AKUUTTI- JA ARVIOINTIYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA STLTK 10.6.2015 32, liite 3 AKUUTTI- JA ARVIOINTIYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 21.5.2015 AS/HO 1.6.2015 KT SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄ HOITOTYÖ... 4 2.1 Lähijohtaminen... 6 2.2 Henkilöstömitoitus...

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HESINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HIKKA HEÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 Kotihoidon tilastoa v.2010 Asiakkaita 17 091 Käyntejä 2 043 649 Vakanssirakenne 7/2011

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit. 9.3.2016 v. 7. (Esimiesasemassa olevat numeroitu)

Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit. 9.3.2016 v. 7. (Esimiesasemassa olevat numeroitu) 1 Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit 9.3.2016 v. 7 (Esimiesasemassa olevat numeroitu) Viranhaltija Roolit Vastuut 1) Asiakkuuspäällikkö Kaisu Korpela Strateginen johtaminen - Erityisasumisen

Lisätiedot

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja varhaisen puuttumisen tunnisteet Katriina Niemelä 4.4.2013 Sisältö Mitä on palvelutarpeen arviointi? määrittely Esimerkki palvelutarpeen arviointiprosessista ja sen

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu

AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu Hyvinvointialan asiantuntijaseminaari 9.12.2010 Mikkeli Helvi Janhunen Projektisuunnittelija Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Altti-projekti AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu TULEVAISUUDEN VISIO Etelä-Savoon

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

laitos- ja avohoitopalveluiden toimintakyvyn parantamisen hanke

laitos- ja avohoitopalveluiden toimintakyvyn parantamisen hanke Nilsiän ja Rautavaaran laitos- ja avohoitopalveluiden asiakkaiden ravitsemuksen ja toimintakyvyn parantamisen hanke Projektisihteeri Marjo Haataja 6.6.2008, 6 Lappeenranta IkäEnergia Miksi tämä hanke?

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Palvelutarpeen arviointi/ yhteyskeskus tavoitteena

Lisätiedot

Slow-go ja Helsingin kotihoito

Slow-go ja Helsingin kotihoito Slow-go ja Helsingin kotihoito Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, Lupaava-hanke Helsingin terveyskeskus Strategiayksikkö Esityksen rakenne Helsingin kotihoidon esittely Lupaava-hanke kotihoidossa Kotona

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT ajalta 1.1.-31.12.2009. - palveluhinnaston mukainen laskutus - vaativan erityistason laskutus - erityisvelvoitemaksut

KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT ajalta 1.1.-31.12.2009. - palveluhinnaston mukainen laskutus - vaativan erityistason laskutus - erityisvelvoitemaksut Satakunnan sairaanhoitopiiri Kumppanuudella terveyttä KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT ajalta 1.1.-31.12.2009 - palveluhinnaston mukainen laskutus - vaativan erityistason laskutus - erityisvelvoitemaksut

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot