Järjestöjä tarvitaan julkisten palveluiden rinnalle

Transkriptio

1 m i e l e n t e rv e y d e n k e s k u s l i i t o n j ä s e n l e h t i 3/2014 Mielenterveyden keskusliiton uusi puheenjohtaja Kari Tolvanen: Järjestöjä tarvitaan julkisten palveluiden rinnalle 3 Tarkkailulähete pakkohoitoon Kotiikävä Vertaisohjaajien käyttö sairaaloissa lisääntyy Nuorten työpaja tuottaa hyviä tuloksia

2 PÄÄKIRJOITUS MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITON JÄSENLEHTI Päätoimittaja Olavi Sydänmaanlakka, p , Toimitussihteeri Sari Sakala, Oy MTKL Vireä Mieli Ab, p , Taitto Vitale Ay Tulla nähdyksi omana itsenään Kannen kuva Sari Sakala 3/2014 Paino I-print Ilmestyminen 4/ aineistot ilmestyy Aineistot osoitteella Revanssi Mielenterveyden keskusliitto Malmin kauppatie 26, 4. krs Helsinki Sähköiset aineistot Revanssi jaetaan ilmaiseksi Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistysten henkilöjäsenille ja tukijäsenille (1/talous). Osoitteenmuutokset ja peruutukset oman yhdistyksen kautta. Painos kpl Julkaisija Mielenterveyden keskusliitto Painotuote MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITTO Malmin kauppatie 26, 4 krs., Helsinki puh Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@mtkl.fi Aalto Inkeri... Viestintä- ja hallintoasiantuntija Ahonen Karoliina... Työ- ja koulutusvalmennuspäällikkö Alen Raili... Kuntoutusneuvoja Barck Laura... Kuntoutussuunnittelija, Lasinen lapsuus Hämäläinen Jari... ICT-asiantuntija Härkönen Wille... Työ- ja koulutusvalmentaja (vuorotteluvapaalla ) Jantunen Pirkko... Sosiaalineuvoja Kantoluoto Isko... Kuntoutussuunnittelija, Sope-valmennus Kapanen Heini... Tutkimuspäällikkö, kokemusarviointi Karinen Merja... Lakimies Korvenmaa Ulla... Taloussihteeri Laakso Arja... Yhdistyssihteeri Lepistö Silja... Toimistosihteeri Matilainen Merja... Työ- ja koulutusvalmentaja Numminen Sirpa... Henkilöstösihteeri Piensoho Anne... Taloussihteeri Puusaar Maie... Yhdistyssihteeri Rainio Pia... Tutkimusassistentti, kokemusarviointi Rinkinen Henri... Yhdistysasiamies Rinta-Jouppi Jyrki... Työ- ja koulutusvalmentaja Sarkama Tuija... Talous- ja hallintojohtaja Siikamäki Jonna... Kuntoutuspäällikkö, Sope-valmennus Ståhlberg Outi... Kuntoutussuunnittelija, Sope-valmennus Sydänmaanlakka Olavi... Toiminnanjohtaja JYVÄSKYLÄ Keskustie 18 E 21, Jyväskylä Laine Tapio... Korjausneuvoja Rantonen Kati... Liikuntasihteeri Savolainen Henri... Kuntoutussuunnittelija, Sope-valmennus Tikkanen Liisa... Kuntoutusohjaaja, Turvanen Välisaari Päivi... Kuntoutusohjaaja, Turvanen KUOPIO Teletie 4 6 E, Kuopio Koskelo-Suomi Helena...Yhdistysasiamies Laine Mirva... Kuntoutusneuvoja Laitinen Tuula... Työ- ja koulutusvalmentaja, Työtä kohti! Markkanen Irmeli... Kuntoutusneuvoja Smahl Merja... Kuntoutussuunnittelija, Sope-valmennus LAHTI Kerintie 2, Lahti Harsu Annika... Kuntoutussuunnittelija, Sope-valmennus Lehto Markku... Työ- ja koulutusvalmentaja OULU Kirkkokatu 23 B 1, Oulu Tikkanen Tarja... Hankekoordinaattori, Työtä kohti! ROVANIEMI Hallituskatu 20 A 2. krs, Rovaniemi Keränen Mikael... Korjausneuvoja Koivupalo Maarit... Kuntoutusohjaaja, Turvanen Löf Tarja... Kuntoutusohjaaja, Turvanen Mäkimurto Raija... Kuntoutussuunnittelija, Sope-valmennus TURKU Läntinen Pitkäkatu 35, 2. krs, Turku Johansson Tiina... Työ- ja koulutusvalmentaja, Työtä kohti! Metsäranta Pirjo... Kuntoutusneuvoja Ristolainen Milla... Kuntoutusneuvoja Välimaa-Pätsi Ulla... Yhdistyssihteeri Toukokuun puolivälissä pidetty liittokokous oli ensimmäinen johon olen koskaan osallistunut. Kokouksen alla minua jännitti, minkälainen tapahtuma tulee olemaan, kuinka se toteutuu ja meneekö se sujuvasti. Jo järjestelyiltään liittokokous on mittava prosessi, puhumattakaan siitä mitä tärkeitä päätöksiä ja merkittäviä keskusteluja siellä tapahtuu. Nyt jälkeenpäin voin sanoa, että suorastaan odotan seuraavaa liittokokousta. Meille liiton työntekijöille liittokokous oli ainutlaatuinen tilaisuus päästä tutustumaan ja kuuntelemaan niitä ihmisiä, joiden kanssa olemme olleet tekemisissä yleensä vain puhelimen välityksellä. Suurimpana asiana koko liittokokouksesta jäi mieleeni meidän ihmisten moniäänisyys ja se, minkälainen sulatusuuni Mielenterveyden keskusliitto on. Joukossa on paljon valtavan elämäntyön tehneitä ihmisiä, joilla on arvokasta kokemuksen ääntä. Otan esimerkiksi keskustelut raumalaisen, liittovaltuustoon valitun Luca Nordforsin kanssa. Hänen uskomaton elämäntarinansa sai minut uskomaan, että meillä on tilaa oman elämänsä ainutlaatuisuuden edustajille. Avarakatseisuus ja erilaisuuden hyväksyminen on kaksisuuntaista. Olen työhistoriani aikana kohdannut useita liberaaleja vaihtoehtoajattelijoita, jotka ovat näennäisessä suvaitsevaisuudessaan huomaamattaan sulkeneet jonkun ihmisryhmän ulkopuolelle. Suvaitsevaisuus ei voi toteutua, jos sen nimissä joku suljetaan pois. Liittokokous merkitsi minulle lukuisia merkittäviä kohtaamisia, hetkiä ja tarinoita. Se nostaa esille kysymyksen, miten merkittävää on se, että tulee nähdyksi ja hyväksytyksi oman kokemuksensa ja elämänsä kanssa. Kuluneen kesän yhdeksi keskustelunaiheeksi on noussut tasa-arvokysymykset. Minulle on jäänyt mieleen arkkipiispa Kari Mäkisen kiteytys suvaitsevaisuudesta, johon niin kunniakkaasti aina pyrimme: suvaitsevaisuus sinällään on jo väärin. Asetelmana se sisältää ajatuksen, että joku toinen on toisen yläpuolella ja suvaitsee toisen. Tasa-arvossa on kyse valtasuhteista ja ihmisoikeuksista, jokaisen ihmisen oikeudesta olla oman elämänsä edustajana. Tällä 1,5 vuoden oppimäärällä keskusliiton palveluksessa olen käsittänyt, että me olemme ensisijaisesti ihmisoikeusjärjestö. Sen perustehtäviin kuuluu huolehtia siitä, että jokaisella ihmisellä toteutuu perusoikeudet arjessa, oman elämänsä ihmissuhteissa ja ympäristöissä. Olavi Sydanmaanlakka Päätoimittaja Toiminnanjohtaja, Mielenterveyden keskusliitto KUVA: JANI LAUKKANEN

3 LIITTO 873 henkilöä teki itsemurhan vuonna Itsemurhien määrä on laskenut 20 vuodessa yli 40 %. Lähde: Tilastokeskus LIITTO- KOKOUS 2014 Kari Tolvanen haluaa vaikuttaa entistä paremmin mielenterveysasioihin. Kansanedustajana hänellä on suora vaikuttamisyhteys eduskuntaan. Kari Tolvasesta liiton uusi puheenjohtaja TEKSTI Erika Mäntylä KUVAT Sari Sakala Kari Tolvanen valittiin Mielenterveyden keskusliiton liittokokouksessa Pekka Saurin seuraajaksi. Nykyisin kansanedustajana toimiva Tolvanen on tehnyt töitä poliisina 30 vuotta, josta kymmenen vuotta väkivaltarikosyksikön johtajana. Tolvanen on myös eduskunnan mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan puheenjohtaja. KARI TOLVANEN, MIKSI HALUSIT PUHEENJOHTAJAKSI? Haluan vaikuttaa entistä paremmin mielenterveysasioihin. Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtajana olen näköalapaikalla ja saan ruohonjuuritasolla kosketuksen ihmisten ongelmiin ja elämään. Eduskunnassa voin vaikuttaa näihin asioihin. Eduskunnassa työskentelevillä nämä asiat saattavat joskus unohtua. MIKÄ SINUSTA ON KIINNOSTA- VINTA TEHTÄVISSÄ MIELEN- TERVEYDEN PUOLESTA? Pystyy parantamaan ihmisten elämää. Konkreettisinta on, että voi esimerkiksi ehkäistä ihmisen suunnitteleman itsemurhan eli parhaimmillaan pelastaa ihmishengen. MITÄ TAVOITTEITA SINULLA ON PUHEENJOHTAJAKAUDELLESI? Suomeen on saatava itsemurhien ehkäisyohjelma ja itsemurhien määrä on puolitettava. On saatava matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja, > > > > > > >

4 4 REVANSSI 3/2014 LIITTOKOKOUS 2014 etenkin nuorille. Esimerkiksi nuorten miesten syrjäytyminen ja itsemurhien määrä ei ole vähentynyt kuten muissa ryhmissä. Meillä ei ole varaa, että 2 3 nuorta jää päivittäin työkyvyttömyyseläkkeelle. Tarvitsemme varhaista tukea. Myös mielenterveysongelmien mystifiointi pitäisi lopettaa. Mielenterveydestä on voitava puhua vapaasti niin, etteivät ne ole tabuja. Tavoitteena on myös nostaa liiton jäsenmäärä :een. MIKSI JÄRJESTÖTYÖ ON MIELESTÄSI TÄRKEÄÄ? Järjestötoiminta on tärkeää toimintaan osallistuville. He pääsevät mukaan yhteiskuntaan ja toimintaan. Viranomaiset eivät enää pärjäisi ilman järjestöjä, koska järjestöille ulkoistetaan paljon toimintaa. Se ei haittaa, kunhan järjestöt saavat työlleen tarvittavan taloudellisen tuen. Järjestöjen kautta saatava vertaistuki voi joskus olla myös paras tuki ihmiselle, aina ei tarvita ammattilaista. MITÄ HAASTEITA LIITOLLA ON? Taloudellinen tilanne on haastava, yhdistyksiä pitää kuunnella entistä enemmän ja seuraavalla hallituskaudella on ratkaistava, miten saadaan mielenterveyslaki toimivaksi. MILLAINEN OLET OMASTA MIELESTÄSI IHMISENÄ? Vaikka olen nähnyt elämässä ikäviä asioita, niin pystyn edelleen näkemään myös hyvää. Joskus olen ehkä liian lepsu. Vaimo sanoisi, että olen liian kiltti etenkin lapsille. Olen päättäväinen, päätöksiä tehdään ja ne pidetään. Sitä ennen kuitenkin keskustellaan demokraattisesti. Kari Tolvanen osallistui leikkimieliseen muumihahmotestiin. Tuloksen Kari otti vastaan hyväksyvästi naureskellen. Testin tulos oli Tuu-Tikki. Olet viisas ajattelija, joka osaa ratkaista monenlaisia pulmia järkevällä ja käytännöllisellä tavalla. Vaikka osaat korjata mitä vain, joskus on mielestäsi hyväksyttävä, ettei kaikkea rikki mennyttä saa kuntoon. testi osoitteessa: Kari Tolvanen painottaa sitä, että vaikka hän tulee seuraavat kolme vuotta olemaan Mielenterveyden keskusliiton keulakuva, yhteistyöllä asioita saadaan eteenpäin ja varsinkin kentän tuki on tärkeää. TUNNELMIA LIITTOKOKOUKSESTA TEKSTI Erika Mäntylä KUVAT Sari Sakala TOIVON, ETTÄ LIITTO VOISI VAIKUTTAA HOIDON SAAMISEEN Mielenkiintoista on ollut. Olen tavannut alan ihmisiä ja päässyt verkostoitumaan, kertoo ensimmäistä kertaa liittokokoukseen osallistunut Jari Kataja Tampereen Mielenterveysyhdistys Taimi ry:stä. Kataja on ollut vuoden alusta Taimi ry:n hallituksessa varajäsenenä ja vertaisryhmäohjaajana vuoden. Alunperin mielenterveystoimintaan tulin mukaan kuntoutujana vertaisryhmiin ja sain siitä tosi paljon apua. Toiminnassa onkin mielestäni erityisen tärkeää vertaistuki, siitä on niin paljon apua. Haasteellista mielenterveyspuolella Katajan mielestä on resurssipula. Etenkin julkisen sairaanhoidon puolella on vaikea saada hoitoa. Toivon, että liitto voisi vaikuttaa tähän. Mielenterveystyö on tärkeää etenkin Suomessa, koska täällä niin moni sairastaa. Liitto ja yhdistykset ovat hyvä tukijärjestelmä. Kun saa apua, voi mahdollisesti palata esimerkiksi työelämään. Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtajana yhdeksän vuotta toiminut Pekka Sauri sai lahjaksi oman muotokuvansa. Teoksen on maalannut Jarkko Vehniäinen. Ojentamassa taulua hallituksen jäsenet Ilkka Malinen ja Jyrki Nieminen sekä toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka. Jari Kataja. Arto Riikonen YHDISTYSTEN KANNATTAA OLLA HELPOSTI LÄHESTYTTÄVIÄ Yllättävän mielenkiintoista ja hyvää olivat ehdokkaiden keskustelutilaisuudet, toteaa liittokokoukseen ensimmäistä kertaa osallistuva Arto Riikonen Kangasniemen Kohti Valoa ry:stä. Yhdistys on vastikään perustettu ja Riikosen mielestä mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat yhteisen toimijan, joka edistää mielenterveysasioita avoimesti. Yhdistyksen avulla se onnistuu paremmin. Liiton pitää olla kantava voima myös jäseniä kohtaan. On tärkeää tuoda asiat avoimesti esiin ja tukea ennaltaehkäisevää toimintaa. Toivon, että ymmärrettäisiin, etteivät mielenterveysongelmat ole häpeällinen asia. Yhdistysten kannattaa tehdä itsestään helposti lähestyttäviä. Riikosesta tärkeää liiton ja yhdistysten toiminnassa on tuen saaminen ja kaikille avoin toiminta.

5 3/2014 REVANSSI 5 TARMO RAATIKAINEN LAULOI ITSENSÄ LIITTOKOKOUSVÄEN SYDÄMIIN KUUSAMOLAINEN Tarmo Raatikainen valittiin liittovaltuuston puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi. Hän päihitti toisella äänestyskierroksella toisen poliitikon, eurovaaliehdokas Sirpa Pietikäisen (kok). Raatikainen on ammatiltaan luokanopettaja. Hän toimii myös Kuusamon Mielenterveyden Tuki ry:n puheenjohtajana sekä Vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettuna. Valinta tehtiin Raatikaisen syntymäkaupungissa Kuopiossa. Vaikka miehen koti on Kuusamossa, hän tunnustaa olevansa sydämeltään savolainen. Mies tunnetaan lisäksi rock-muusikkona, ja hän sai suuren suosion esiintyessään trubaduurina liittokokousväelle. Valtuuston varapuheenjohtajaksi äänestettiin kuudesta ehdokkaasta kuopiolainen Pirkko Daavitsainen. Tarmo Raatikainen valittiin liittovaltuuston puheenjohtajaksi. Hän on luokanopettaja, muusikko ja kunnanvaltuuston jäsen, jolla on pitkä kokemus järjestötoiminnasta. Muumitesti Tarmo Raatikainen Olet Muumipeikko. Olet aina hyväntuulinen ja innostut kaikesta näkemästäsi. Iloitset erityisesti ystäviesi seurasta. Olet utelias ja rohkea, ja haluat ymmärtää outojakin asioita ja olentoja mitään pelkäämättä. Vain yksin jääminen tuntuu sinusta joskus ikävältä. testi osoitteessa: Mielenterveyden keskusliiton liittokokous: Mielenterveyskuntoutujia turhaan eläkkeelle psyykkisistä sairauksista TUHANSIA mielenterveyspotilaita ja -kuntoutujia jää turhaan eläkkeelle sellaisten psyykkisten sairauksien vuoksi, joita voidaan menestyksellisesti hoitaa. He saavat liian vähän tarvitsemiaan terveyspalveluja. Esimerkiksi masennukseen ja skitsofreniaan on olemassa hyvää ja tehokasta hoitoa. Masennuksen vuoksi alkaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden lukumäärä on kaksinkertaistunut 1990-luvun puolivälin jälkeen. Tutkimusten mukaan heistä haluaisi töihin ja neljäsosalla on vähintään kohtalainen työkyky. Masennusta voidaan hoitaa menestyksellisesti. Hoito on kuitenkin lääkekeskeistä eikä terapiaa ole aina saatavissa, vaikka se on osoittautunut tehokkaaksi hoitomuodoksi lääkehoidon ohella. Vain 47 prosenttia masennusta poteneilta ja työelämässä olevilta tai olleilta henkilöiltä käy tai oli käynyt terapiassa. Skitsofrenian Käypä hoito -suositusten mukaan sairautta voidaan hoitaa tuloksellisesti, käytännössä näin ei kuitenkaan toimita. Sairaudesta voi kuntoutua toimintakykyiseksi ja jopa työkykyiseksi. Yli puolet potilaista toipuu suhteellisen hyvin ja vain noin kymmenesosa tarvitsee päivittäistä apua. INFO MIELEN- TERVEYDEN KESKUSLIITON HALLITUS: Kari Tolvanen (pj) Esa Nordling Heidi Järvinen Jyrki Nieminen Ilkka Malinen Satu Ojala Merja Saksanen Markus Lustig Mirva Heino-Laikku MIELEN- TERVEYDEN KESKUSLIITON LIITTOVALTUUSTO: Tarmo Raatikainen (pj) Pirkko Daavitsainen (vpj.) Sirpa Ahola-Laurila Jari Pekka Haataja Martti Hanhela Asko Husso Tiina Hyttinen Sami Juntunen Mervi Juuri Ritva Kemppainen Rosa-Maria Keskivaara Paavo Komulainen Kimmo Kosonen Heikki Kähkönen Minna Leppälä Erkki Mustonen Hilkka Niskanen Luca Nordfors Matti Poutiainen Sanna Puusaari Seppo Rasmus Seija Rouhiainen Seppo Sundman Mimmi Tick Raimo Tilli Maritta Virnes-Torvinen Johanna Virta- Räikkönen Liittokokouksen äänestystä valvoi liiton lakimies Merja Karinen (keskellä).

6 6 REVANSSI 3/2014 NETISSÄ Internet: Liiton nettisivut uudistuivat MIELENTERVEYDEN KESKUS- LIITON uudet nettisivut ovat vanhoja sivuja helppokäyttöisemmät. Sivuilta löytyy muun muassa Mtkl:n palvelut ja tietoa mielenterveydestä. Etusivulta saa nopean katsauksen ajankohtaisiin teemoihin. Käy tutustumassa: Yhdistysten toimintaan liittyvät aineistot löytyvät nykyään osiosta, jota kutsutaan Yhdistysnetiksi. Jäsenyhdistykset voivat siirtyä sivulle klikkaamalla Copyright-merkkiä tai suoralla osoitteella yhdistysnetti/. Ajankohtaista tietoa yhdistyksille järjestötoiminnasta Facebook sivulta LIITTOVALTUUSTON KANNANOTTO Mielenterveyden keskusliiton liittovaltuusto Kuopiossa : SOTE-uudistuksessa varmistettava mielenterveyspalvelujen saatavuus MIELENTERVEYDEN keskusliiton liittovaltuusto vaatii, että meneillään olevassa SOTE-uudistuksessa on taattava mielenterveyspotilaiden ja -kuntoutujien palveluiden saatavuus ja hyödynnettävä mielenterveyspalveluja käyttäneiden kokemusasiantuntijoiden tietoja ja osaamista. Kunnan järjestämässä sosiaali- ja terveystoimessa on määriteltävä näkyvästi taho, joka vastaa mielenterveyspalvelujen kokonaisuudesta. Nykyisin monet palvelut jäävät saamatta, koska palvelujen tuottajat eivät tee riittävästi yhteistyötä. Mielenterveyspotilaiden ja -kuntoutujien tulee saada riittävästi tietoa ja oikeaaikaista henkilökohtaista ohjausta heille parhaiten soveltuvista palveluista ja tukitoimista. Neuvonnan tulee olla keskitettyä ja helposti saatavaa myös sähköisesti. Erityisesti on tarvetta kehittää eri toimijoiden yhteistyöhön perustuvaa laaja-alaista psykososiaalista kuntouttavaa toimintaa, joka ehkäisee laitoshoidon tarvetta ja auttaa selviytymään arjessa. VERTAISOHJAUS Vertaisohjaajia nyt myös Satakuntaan Twitterissä YHTEISÖMEDIA TWITTER kasvattaa koko ajan suosiotaan, ja nyt Mielenterveyden keskusliittokin jakaa päivän polttavia aiheita sen kautta. Liity seuraajaksi ja jaa kiinnostavimmat aiheet eteenpäin. Mielenterveyden keskusliitto kouluttamia vertaisohjaajia valmistuu psyykkisille poliklinikoille myös Satakuntaan. TEKST JA KUVA Sari Sakala AMMATTILAISEN ja vertaisen yhteistyö on keskiössä samannimisessä koulutuksessa, jossa yhdistyvät kuntoutujan, vertaisen ja ammattilaisen tiedot, taidot ja kokemukset. Mielenterveyden keskusliitto on kouluttanut vertaisohjaajia Vantaalla vuodesta 2005 ja Helsingissä vuodesta Tämän vuoden alusta koulutuksia on pidetty tilaustyönä ympäri Suomea, muun muassa Niuvanniemen sairaalassa Kuopiossa ja nyt Harjavallan sairaalassa Satakunnassa. MOTIVAATIO VAIKUTTAA VALINTOIHIN Vertaisohjaajat toimivat moninaisissa tehtävissä, ja uusia tapoja etsitään samalla kun toimintaa kehitetään. Vertaisohjaajat toimivat psykiatrisilla poliklinikoilla ammattilaisen työparina muun muassa vertaisryhmissä ja kotiuttamisen tukena. Vertaisohjaaja toimii ikään kuin tulkkina potilaan ja ammattilaisen välillä. On helpompi Kurssilaisten tavoitteet olivat ohjenuorana seinällä koko kurssin ajan. kertoa hänelle kuin ammattilaiselle, jos ei voi hyvin, koulutussuunnittelija Kaj Collin kertoo. Koulutukseen osallistujat valitaan poliklinikalla. Valinnoissa painotetaan erityisesti henkilön motivaatiota ja sitä, missä kuntoutumisen vaiheessa hän on. Valinnat ovat olleet onnistuneita: vain kaksi kurssilaista on lopettanut koko aikana, kun osallistujia on ollut noin 35, Collin sanoo. Kokemuspohjaisten asiantuntijoiden kouluttaminen toteuttaa kansallista Mieli suunnitelmaa. Kokemusasiantuntemuksen roolin vahvistamista palveluissa ehdotetaan sekä Kansallisessa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa (Mieli 2009) että Ympäristöministeriön Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämisen työryhmän raportissa ( ). Antelias on rikas. Ja toivon mukaan myös rikas on antelias. Rentoilija OIKAISU Revanssin viime numerossa (2/2014) sivulla 3 ilmoitettu luku (73 000) mielenterveyden häiriöiden perusteella työkyvyttömyyseläkkeellä olevista oli liian pieni. Oikea luku on

7 3/2014 REVANSSI 7 RAY-AVUSTUKSET Kokemusarvioinnin rahoitus päättyy RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYS ilmoitti keväällä Mielenterveyden keskusliitolle päättävänsä kokemusarviointitoiminnan rahoituksen vuoden 2014 lopussa. Tämä tarkoittaa sitä, että liiton kokemusarviointitoiminta nykymuodossaan päättyy. Ilmoituksen jälkeen liitossa on keskusteltu siitä, miten toiminnot voidaan alasajaa niin, että se toteutetaan jäljellä KOULUTUS Mikkelissä valmistui kokemusarvioijia Mikkelissä valmistui 10 uutta kokemus arvioijaa alkuvuodesta. Koulutuksen järjestivät Mielenterveyden keskusliitto ja Mikkelin mielenterveysyhdistys Virike ry. TEKSTI Terttu Laine KUVA: Kirsi Sirola Neljän lähiopetuspäivän ja etätehtävien koulutuksessa käsiteltiin asumispalveluiden kokemuslähtöistä arviointia, haastattelua ja havainnointia arvioinnin välineinä sekä palveluiden kehittämisen menetelmiä ja arviointietiikkaa. Ilmapiiri oli avoin aktiivinen ja keskustelu meillä oli jopa hauskaa! Teoriaosuuden kouluttajina olivat Kirsi Sirola ja Kaj Collin keskusliitosta. Jakso kesti joulukuusta 2013 helmikuuhun olevilla voimavaroilla mukana olevia kuntoutujia huomioiden. Liiton organisaatiossa on meneillään merkittävä rakennemuutos, jonka yhteydessä koko toimintakulttuuri tulee muuttumaan uudeksi. Tavoitteena on, että vaikka kokemusarviointi nykymuodossa lakkautetaankin, se järjestäytyisi uudelleen osaksi organisaatiorakennetta. Kenttäosuus ja työpajatyöskentely toteutetaan Virike ry:n ja kurssilta valmistuneiden omin voimin rahoitusongelmista johtuen. Aiheena on mielenterveys- ja päihdekuntoutujien tuettu asuminen Mikkelin seudulla. Kokemusarvioijakoulutuksen käyneet voivat toimia esimerkiksi mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palveluiden suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioimisessa, erilaisissa työryhmissä sekä luennoitsijoina oppilaitoksissa, seminaareissa ja yleisötilaisuuksissa. Toiminnalla pyritään kokemukseent perustuvaan, käyttäjälähtöiseen mielenterveys- ja päihdepalveluiden vaikuttavuuden ja laadun parantamiseen. Palveluiden käyttäjien kokemustieto halutaan mukaan jo suunnitteluvaiheessa. NUORTEN VERKOSTOPÄIVÄT NUORISOKESKUS OIVANKI, Mielenterveyden keskusliiton verkostoitumispäivät on tarkoitettu sellaisille MTKL:n jäsenyhdistyksille ja niiden työntekijöille sekä aktiivisille toimijoille, joilla on olemassa olevaa nuorten toimintaa. Verkostopäivät tarjoaa yhdistyksille mahdollisuuden esitellä toimintaansa ja verkostoitua muiden nuorten toimintaa tarjoavien yhdistysten kanssa. Verkostopäivät on kohtaamispaikka työn tekijöille ja tarjoaa heille myös koulutusta oman työnsä tueksi. Verkostoitumispäivät tarjoaa myös toimintaa vuotiaille, aktiivisille nuorille. Mukana on iloisia ja reippaita nuoria ympäri maata. Tervetuloa hakemaan elämyksiä ja kokeilemaan erilaisia aktiviteetteja, kuten melontaa (säävaraus), testaamaan omia erätaitoja ja -tietoja. Tutustumme toisiimme erilaisten aktiviteettien ja yhdessä tekemisen parissa. Katso alustava ohjelma nettisivuiltamme: mtkl.fi Palvelut Tapahtumat ja kurssit. MTKL:n nuorten verkostopäivät toteutetaan yhdessä Kuusamon Mielenterveyden Tuki ry:n kanssa. Mukana menossa myös nuorisokeskus Oivanki. Kurssin hinta on 10 / henkilö. Hinta sisältää majoituksen, ruokailut, ohjelman ja osallistumistodistuksen. Matkat korvataan osallistujille halvimman julkisen kulkuvälineen tai kimppakyytien mukaan. Suosikaa kimppakyytejä! HAKEMINEN Tulosta kurssilomake netistä mtkl.fi-sivustolta (Palvelut Tapahtumat ja kurssit) ja lähetä viimeistään osoitteeseen: OHJELMA 1. PÄIVÄ 11:30 12:30 12:30 13:00 13:00 14:00 14:00 14:30 16:30 17:00 18:30 2. PÄIVÄ 8:00 9:00 9:00 11:30 11:30 12:30 14:00 14:00 14:30 14:30 16:30 17:00 18:30 3. PÄIVÄ 8: :30 11:30 12:00 Saapuminen ja lounas Majoittuminen Tervetuloa kurssille + käytännön järjestelyt Kahvit Nuorten toiminnan esittely, jokainen yhdistys esittelee nuorten toimintaansa työpajoissa. Kuusamon kunnan tervehdys. Yhdistysten nuortentoiminnan hyvät käytännöt Päivällinen Sauna, iltapala yms, Aamupala Omaa toimintaa kahdessa eri ryhmässä: työntekijät, ryhmä 1 oma jaksaminen, työturvallisuus elämyspedagogiikka työkaluna nuorisotyössä yhdistysten nuoret, ryhmä 2 -luontoa ja liikuntaa nuorille Lounas Omaa toimintaa kahdessa eri ryhmässä: työntekijät, ryhmä 1 työntekijöille liikuntaa, melontaa Yhdistysten nuoret, ryhmä 2 nuorille erätaitoja (mm. suunnistuksen alkeet, luonnossa liikkumisen perusteet, perusvarusteiden (esim trangia, puukko jne) hallinta). Nuorten tekemä nokipannukahvi. Ryhmät 1 ja 2 jatkavat. Nuorisotyön eettiset periaatteet. Nuorten omat unelmat ja voimavarat Päivällinen saunat, yhteinen iltaohjelma, iltapala // Tarmo Raatikainen Aamupala Nuorten vertaistoiminnan kehittäminen ja ajankohtaista MTKL:n nuorten toiminnasta Kurssin yhteenveto Lounas ja kotiin OHJELMA VIITTEELLINEN, MUUTOKSET MAHDOLLISIA. Mielenterveyden keskusliitto / Nuorten verkostoitumispäivät, HR. Malmin kauppatie 26, 4. krs, Helsinki Vastavalmistuneet kokemusarvioijat ryhmäkuvassa. Lisätiedot sähköpostilla: henri.rinkinen@mtkl.fi

8 83/2014 REVANSSI REVANSSI 3/20148 LIITTO Helsingin toimistot yhteen osoitteeseen Mielenterveyden keskusliiton Helsingin toimistot ovat yhdistyneet saman katon alle. HEINÄKUUN ALUSTA alkaen liiton hallinto ja talous, viestintä, yhdistyspalvelut, kuntoutus, tutkimus, työ- ja koulutusvalmennus, neuvontapalvelut sekä MTKL Vireä Mieli Oy toimivat osoitteessa Malmin kauppatie 26, 4. krs, Helsinki. Helsingin toimisto Ratakadulla sulkeutui juhannuksen alla. Liiton omistus kiinteistöstä myytiin liiton talouden tasapainottamiseksi. Helsingin kaksi toimistoa yhdistettiin Malmilla sijaitseviin tiloihin, jotka on remontoitu kesän aikana nykyaikaisiksi. Puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet säilyvät samoina. MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITON NEUVONTAPALVELUT JA ALKUSYKSYN AUKIOLOAJAT Puhelinvaihde (avoinna alkaen) Neuvontapuhelin (ma, ti, to 9-14, ke 9 16) Vertaistukipuhelin (avoinna perjantaisin 10 15) Helsingin käyntipiste avoinna alkaen ti to klo Malmin kauppatie 26, Helsinki. Turun käyntipiste avoinna ti, ke ja to klo Läntinen Pitkäkatu 35, 2. krs, Turku. Kuopion käyntipiste ti ja to klo Teletie 4-6, E-rappu, Kuopio. KESKUS LIITTO UUTEEN OSOITTEESEEN HENKILÖVAIHDOKSIA Kolme kertaa näkemiin Kaksi keskusliiton pitkäaikaista työntekijää jää eläkkeelle tänä vuonna. Viestintä- ja hallintoasiantuntija (ent. viestintäjohtaja) Inkeri Aalto on tehnyt Mielenterveyden keskusliitossa yli kaksikymmenvuotisen uran ja toiminut myös Käsikädessä-lehden päätoimittajana, Vireä Mieli -osakeyhtiön toimitusjohtajana sekä vt. toiminnanjohtajana. Aalto on kehittänyt muun muassa vuosittain toteutetun Mielenterveysbarometrin, ja hänen aloittamansa Mielenterveysmessut on muodostunut mielenterveysalan vuosittaiseksi suurtapahtumaksi. Kuntoutuspäällikkö Maija Nykopp on toiminut liitossa yli kymmenen vuoden ajan. Hän vastasi muun muassa Propellineuvontapalveluiden toiminnasta ja toimi kuntoutus- ja vertaisneuvojien esimiehenä. Nykopp Hyvat ystavat Toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaalakka lausuu jäähyväissanoja palveluksesta pois astuville työntekijöille. Inkeri Aalto ja Maija Nykopp ovat olleet keskusliiton pitkäaikaisimpia työntekijöitä. Huhtikuun lopussa vietettiin heidän lämminhenkistä läksiäisjuhlaansa Helsingin Ratakadun tiloissa. Liikuntasihteeri Kati Rantonen on osallistunut liiton kurssitoimintaan sekä ohjaajana että kurssien aktiivisena kehittäjänä, ja hän oli mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa myös vaikeavammaisten kuntoutuskursseja. Liitto ja työtoverit kiittävät molempia menneistä vuosista ja erittäin tärkeästä työpanoksesta mielenterveystyön eteen. LIIKUNTASIHTEERI VAIHTUU Myös Aino Hokkasen kahdeksanvuotinen tehtävä liikuntasihteerin hoitovapaan sijaisena on päättynyt. Hän siirtyy muihin tehtäviin, ja Kati Rantonen palaa työhönsä elokuussa. Samalla liikuntasihteerin toimisto siirtyy Tampereelta Jyväskylään. Liikunnanohjaajan sekä terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn ylemmän AMK-tutkinnon suorittanut Rantonen palaa odottavin mielin elokuussa tehtäväänsä useiden vuosien perhevapaiden jälkeen. Hänen sydäntään lähellä on tanssillinen voimistelu ja harrastuksiin kuuluu myös lenkkeily aina silloin kun äitinä lasten harrastusten ohella ehtii. OLEN TEHNYT PITKÄN, yhteisen matkan Mielenterveyden keskusliiton jäsenten kanssa. Tulin liiton palvelukseen yli 20 vuotta sitten ja olen nyt jäämässä eläkkeelle. Olen saanut kokea kanssanne monenlaista: liiton voimakkaan kasvun ja menestyksen, mutta myös sen vaikeudet. Uskon edelleen vakaasti siihen, että yhdistystoiminnalla on mahdollisuus muuttaa ympäröivää yhteiskuntaa ja parantaa mielenterveyspotilaiden, -kuntoutujien ja läheisten olosuhteita vertaistuen merkitystä unohtamatta. Tärkeintä liiton toiminnassa on ollut ja on edelleen se, ettei koskaan unohdeta jäseniä. Olen ollut onnekas, kun olen saanut tehdä työkseni mieluisia tehtäviä. Joskus on ollut sellaisia ilon hetkiä, että olen ääneen ihmetellyt: ja tästä vielä maksetaan palkkaa! Nyt on uusien tekijöiden vuoro. Toivon, että Käsikädessä-lehti ja Mielenterveysmessut, jotka ovat olleet niitä kaikkein mieluisimpia tehtäviäni, edelleen antavat eväitä ja iloa elämäänne. Olen yli 20 vuotta lähettänyt yhdistyksille Jäsenkirjeitä ja uskon saamani palautteen perusteella niillä olevan vielä tänäkin päivänä suurta merkitystä yhdistystoiminnan arjessa sekä liittoa ja sen jäsenyhdistyksiä yhdistävänä tekijänä, vaikka tietoa on saatavissa yllin kyllin muutenkin. Mielenterveysbarometri auttaa tulevaisuudessakin liiton edunvalvonnassa ja sen avulla liitto profiloituu mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheistensä äänitorvena. En ole koskaan ymmärtänyt sitä, että mielenterveyspotilaisiin ja -kuntoutujiin pitäisi jotenkin suhtautua. Kun olin työpaikkahaastattelussa liiton tehtäviin, minulta kysyttiin, tunnenko ketään, jolla olisi mielenterveysongelma. Vastasin, että en tunne. Myöhemmin ymmärsin, että tunnenhan toki useampiakin, mutta en ollut koskaan ajatellut heitä muina kuin ystävinä. Ja näin on edelleen. Toivotan hyvää jatkoa teille ihan jokaiselle. Vapaaehtoinen mielenterveystyö tulee aina olemaan minulle sydämenasia. Rikkaasta työurasta ja lukuisista antoisista hetkistä kiitollisena Inkeri Aalto Viestintä- ja hallintoasiantuntija, ent. viestintäjohtaja Päätoimittaja, Käsikädessä -lehti P.S. Sähköposti inkeri.aalto@mtkl.fi toimii syyskuun loppuun saakka.

9 3/2014 REVANSSI 9 Lapinlahden sairaalasta MIELI- SAIRAALA UUTEEN KÄYTTÖÖN kulttuurin, taiteen ja mielen hyvinvoinnin keskus Helsingin Lapinlahdesta halutaan kaupunkia elävöittävä uudenlainen, avoin, yhteisöllinen ja osallisuutta lisäävä kohtaamispaikka. Mielenterveyden keskusliitto on mukana Lapinlahden lähde -hankkeessa, jolla mielenterveys- ja kulttuurijärjestöt haluavat tuoda Lapinlahden sairaalaan mielen hyvinvointia edistävää kulttuuria, taidetta, vertaistukea, vapaaehtoistoimintaa sekä osallisuutta lisääviä työmahdollisuuksia. Lapinlahden lähde tarjoaa kaivatun toimintaympäristön yhteiskunnallisen yritystoiminnan ja sosiaalisten innovaatioiden syntymiselle. Tulevaisuudessa vanhalla sairaala alueella kaupunkilaisia voisivat ilahduttaa muun muassa kahvilat ja ravintolat, erilaiset työpajat, tuotemyymälät, museo, osallistava elokuvanteko sekä muut ennen kokemattomat osallistumismahdollisuudet. SUOJELTU RAKENNUS Helsingissä sijaitseva Lapinlahden sairaala on Euroopan vanhimpia mielisairaaloita. C.L. Engelin piirtämä kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus valmistui vuonna Nykyisin suojeltua rakennusta ympäröi historiallinen merenrantaan rajautuva sairaalapuisto. ELY-keskus ja Helsingin kaupunki ovat myöntäneet rahoituksen kansainvälisestikin kiinnostavan Lapinlahden lähde -hankkeen valmistelulle. Lapinlahden lähde -hanketta hallinnoi Suomen Mielenterveysseura, joka on vuonna 1897 perustettu kansalais- ja kansanterveysjärjestö mielenterveyden edistämiseksi. Järjestöjen yhteenliittymässä ovat mukana myös Mielenterveyden keskusliitto (MTKL), Psykosociala förbundet, Alvi, Kukunori sekä Mielenterveysyhdistys HELMI, Sympati, Pro Lapinlahti ja Majakka. lapinlahti Tällainen yhteistoiminnallinen Lapinlahti voisi edistää meidän jokaisen mielen voimavaroja. Olavi Sydänmaanlakka, Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja

10 10 REVANSSI 3/2014 Sairastuneen on rohkaistava itseään menemään epämukavuusalueelle. AVOHOIDON KEHITTÄMINEN Kun toivo herää, suru väistyy Tukea sairastumiseen liittyvien tunteiden käsittelyyn TEKSTI JA KUVAT Tanja Talaskivi Kun ihminen sairastuu skitsofreniaan, hän usein ahdistuu ymmärtäessään, millaiseen sairauteen on sairastunut. Tieto aiheuttaa useimmiten menetyksen ja surun tunteita, häpeää ja syyllisyyttä. Siitä, mitä tapahtuu skitsofreniaan sairastuneelle sen jälkeen, kun hänet uloskirjataan sairaalasta, ei puhuta. Sairaanhoitajat Jorma Piiroinen ja Katri Boahene huomasivat tämän työryhmässään Vantaan Peijaksen sairaalan psykoosiosastolla. Nämä sairaanhoitajat ja muutama kokemusasiantuntija ryhtyivät suunnittelemaan seminaaria surun ja toivon käsittelystä. Tapahtuma järjestettiin Peijaksessa viime huhtikuussa. Lähtökohtana oli muun muassa stigman eli sairauteen liittyvä häpeäleiman vähentäminen. Keskusteluun osallistuneet kokemusasiantuntijat kokivat, ettei stigmaa käsitelty missään hoidon vaiheessa. Tärkeiksi asioiksi koettiin rohkeus avoimuuteen vaikeasta sairaudesta huolimatta. Muita käsiteltyjä teemoja olivat luopuminen sairastuessaan joutuu luopumaan paljosta ja alistuvuus. Itsestään huolehtiakseen sairastuneen on pyrittävä olemaan terveellä tavalla itsekäs ja rohkaisemaan itseään menemään niin sanotusti epämukavuusalueelle. Osa kokemusasiantuntijoista toimi hankkeen aikana yhdessä hoitajien kanssa osastolla. Useimmat potilaat rohkaistuvat kertomaan kokemuksistaan huomattuaan, kuinka paljon samankaltaisia oireita ja tuntemuksia kokemusasiantuntijoilla oli ollut kuin heillä. Kuntoutuminen tarkoittaa myös sitä, että potilas itse hoitaa oman osuutensa, eli tekee työtä itsensä kanssa tullakseen parempaan kuntoon. Tärkeinä asioina toipumisen kannalta mainittiin fyysisen kunnon ylläpitäminen, lääkitykseen motivoituminen, läheisten tuki sekä päivittäiset aktiviteetit kuten työkeskustoiminta, opiskelu tai kolmannen sektorin tarjoavat palvelut. Kaikki tämä vaatii paljon aikaa, kyyneliä ja epävarmuutta, jotta potilas kuntoutuu ja voi elää mahdollisimman normaalia elämää. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin toivo, sillä sairastumisesta on mahdollisuus selvitä. Peijaksen psykoosiosaston sairaanhoitaja Jorma Piiroinen, projektin toinen ideoitsija. Psykiatrian erikoislääkäri ja tutkija Tanja Svirskis puhui sairastumiseen liittyvästä stigmasta. Ymmärrettyänsä elämän syvän mielettömyyden voi heittäytyä täysillä elämään. Rentoilija

11 3/2014 REVANSSI 11 NETTITERAPIAT TIEDEKESKUSNÄYTTELY Verkkotyökalu nuorten itsehoidon tueksi TEKSTI Suunnittelija, FM Maaret Virtanen ja Projektipäällikkö, TtT Minna Anttila Turun yliopiston hoitotieteen laitos PSYYKKISESTI SAIRASTUNEET eivät usein osaa hakea tai kykene hakemaan heille tarkoitettuja tukia ja palveluja. Vuodesta 2006 lähtien masennuksen takia eläkkeelle joutuneiden nuorten määrä on kasvanut 42 prosenttia. Masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi vuonna nuorta. Määrä on suurempi kuin kertaakaan AVOHOIDON KEHITTÄMINEN aiemmin tällä vuosituhannella. Uudet verkkopalvelut tarjoavat nuorelle aina saavutettavissa olevaa, ajantasaista tietoa ja tukea verkossa. Siksi palvelut eivät ole sidottuja vastaanottoaikoihin. EduMental-palveluun kuuluvan DepisNetin sisältämät työkalut auttavat nuorta pohtimaan asioita sekä itsenäisesti että yhdessä häntä hoitavan henkilön kanssa. Palvelun tärkein päämäärä on nuoren oma Ylä-Savo uudisti skitsofrenian hoitoketjun pohdinta häntä itseään mietityttävistä asioista sekä niiden läpikäyminen asiantuntijan kanssa. Nämä ovat menestyksekkään itsehoidon edellytyksiä. Informaatioteknologialla on potentiaaliset mahdollisuudet tukea kansalaisten elämänlaatua, yhteiskunnallista tasa-arvoa ja itsenäistä selviytymistä. Työkykyinen nuori on arvokas tulevaisuuden tekijä, jonka menetys on liian suuri riski. Lue lisää: Heureka tulee hulluksi -näyttelylle kansainvälinen palkinto TIEDEKESKUS HEUREKASSA parhaillaan esillä oleva Heureka tulee hulluksi -näyttely on palkittu maailman parhaasta tiedekeskuksen yleisökokemuksesta. Kansainvälisen tiedekeskusliitto ASTC:n myöntämän Roy L. Shafer Leading Edge for Visitor Experience palkinto on tiedekeskusalalla erittäin arvostettu palkinto, joka jaetaan vuosittain. Palkintolautakunta kertoo perusteluissaan olleensa vaikuttunut näyttelyn avoimesta ja innovatiivisesta tavasta esitellä mielenterveyttä. He ylistävät rohkeutta haastaa yleisö ajattelemaan aihetta uusilla tavoilla. Mielenterveyden keskusliitto on yksi näyttelyn yhteistyökumppaneista. Mielenterveyden häiriöistä kärsineet kokemusasiantuntijat ovat antaneet merkittävän panoksen näyttelyn sisältöön. Heureka tulee hulluksi on maailman ensimmäinen mielenterveysaiheinen tiedekeskusnäyttely. Sen tavoitteena on murtaa mielenterveyden häiriöihin liittyviä ennakkoluuloja ja rohkaista ihmisiä pitämään huolta omasta mielenterveydestään. Kokemusasiantuntijat ovat antaneet merkittävän panoksen näyttelyn sisältöön. Heureka tulee hulluksi on esillä Heurekassa Vantaalla asti. Ylä-Savossa on onnistuttu sairaalan psykoosiosaston lakkauttamisessa ja henkilökunnan siirtämisessä avohoitopalveluihin. Selitys on oikeiden hoitokeinojen löytäminen. TEKSTI Pekka Perttula NOIN asukkaan Ylä Savon SOTE-kuntayhtymässä potilasta ei pompotella hallinnonalalta toiselle. Vuosikymmenten kokemus ja ennakkoluuloton uudistusmieli mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämisessä on osattu yhdistää. Kehittämiselle myönteisessä ilmapiirissä on saatu aikaan hyviä tuloksia. Kuntayhtymä lähti vuonna 2011 mukaan Arjen mieli -hankkeeseen, jonka tavoitteet vastasivat hyvin valtakunnallisen Mieli suunnitelman tavoitteita. Siinä painotetaan asiakkaan asemaa, halutaan ehkäistä ongelmia ja haittoja sekä edistää mielenterveyttä ja päihteetöntä elämää. Haasteita hahmotetaan ikäryhmittäin. Palveluiden kehittämisen lähtökohtana ovat perusja avohoitopalvelut. Palvelujärjestelmässä tavoitellaan matalakynnyksistä yhden oven periaatetta. Sen saavuttamiseksi tarvitaan sosiaali- ja terveyskeskusten yhteistyötä. HOITOKETJU EI SAA KATKETA Vuosina Ylä-Savossa tehtiin seudullinen mielenterveyspalveluiden kehittämis suunnitelma. Hankkeessa avattiin palvelurakennetta, etsittiin mielekkäintä tapaa organisoida palveluita sekä kehittämiskohteita. Vuosien aikana toteutettiin kehittämissuunnitelman mukainen palvelujen uudelleen organisointi. Työssä hahmotettiin ongelmakohtia, opittiin ylittämään hallintorajoja ja ajattelemaan asioista uudella tavalla. Jotain oli kuitenkin vieläkin jäänyt kesken, ja siksi Arjen mieli -hankkeen tavoitteet sopivat hyvin jatkotyöhön. Arjen asiantuntemusta etsittiin kokoamalla moniammatillisia työryhmiä. Uudistusten toteuttaminen oli raskas prosessi henkilökunnalle. Aikaisempi piti kyseenalaistaa ja asenteita piti muuttaa. Työn luonne muuttui, tarvittiin varoja koulutukseen ja työnohjaukseen. Potilaan hoitoketjua kehitettiin yhtenäiseksi jatkumoksi, jolla estettiin väliinputoamiset. Hoidon tuli olla verkottunutta, lähellä potilasta ja tapahtua yhteistyössä hänen läheistensä kanssa. Potilaan hoitoketjua kehitettiin jatkumoksi, jolla estettiin väliinputoamiset. TAVOITTEENA MIELEKKÄÄMPI ELÄMÄ Tuloksia alkoi näkyä. Sairaalahoitopäivät vähenivät :sta (vuonna 2006) 8 506:aan (2013). Tilalle tuli avohoito, jossa kotikuntoutuksella on tärkeä sija. Laitoshoitoa korvautuu tehostetuilla lääkehoidoilla ja kotiin vietävillä palveluilla. Varsinkin skitsofrenian hoidossa sairaalasta avohoitoon siirtyminen on kriittinen paikka. Perusterveydenhuoltoa on integroitu erikoissairaanhoitoon ja kytketty sosiaalitoimeen. Sairaudet tunnistetaan aiemmin. Tärkeintä on kuntoutujan sitoutuminen hoitoon sekä hänen ja kuntoutustyöntekijän välisen luottamuksen synnyttäminen. Iso merkitys sairauden hallintaan ja potilaiden tervehtymiseen on ollut lääkkeillä. Hoidon ja lääkityksen osuessa kohdalleen sairastunut voi jopa palata työelämään. Oikeilla toimilla ja selkeillä päämäärillä saadaan vielä aikaan itsestään huolehtimaan pystyvä ihminen....ei kissa pääse karvoistaan, eikä psyykesairas leimastaan... KUVA: HEUREKA

12 12 REVANSSI 3/2014 PAKKOHOITOTARKKAILU VÄITÖS Yksityislääkärille oikeus kirjoittaa tarkkailulähete ELOKUUN ALUSTA voimaan tulleen lain mukaan lääkärin virkasuhde ei ole enää välttämätön edellytys tarkkailulähetteen kirjoittamiselle. Lääkäri voi kirjoittaa tarkkailulähetteen potilaan tutkimiseksi sairaalassa, kun hän arvioi potilaan tarvitsevan tahdosta riippumatonta hoitoa. Nyt esimerkiksi terveyskeskuksessa toimiva työsuhteinen lääkäri tai yksityisvastaanottoa pitävä psykiatri voi laatia tarkkailulähetteen. Lähetteen laatiminen on mahdollista myös työ- tai opiskeluterveydenhuollossa. Virkaavun pyytäminen poliisilta edellyttää jatkossakin lääkärin virkasuhdetta. TAVOITTEENA OIKEUSTURVA JA HOITOONPÄÄSY Mielenterveyslakia tulkittiin vuoteen 2010 saakka niin, että tarkkailulähetteen laatiminen kuului kaikkien lääkärien tehtäviin. Tähän asti vain terveyskeskuksen tai sairaalan virkasuhteisella lääkärillä on lupa kirjoittaa tarkkailulähetteitä. Tavoitteena on turvata hoidon tarpeessa olevan henkilön pääsy tarpeenmukaiseen psykiatriseen hoitoon silloinkin, kun sairastunut ei kykene itse ymmärtämään hoidon tarvetta. Lakimuutoksella parannetaan myös hoidossa olevan potilaan oikeusturvaa. Tahdosta riippumattomassa hoidossa olevalle potilaalle varataan mahdollisuus saada sairaalan ulkopuolisen lääkärin arvio hoidon tarpeesta ennen kuin hoidon jatkamisesta päätetään. Potilaalla on myös mahdollisuus hankkia omalla kustannuksellaan lausunto itse valitsemaltaan lääkäriltä. Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö Uskonnon- ja mielipiteenvapaus psykoottisten ihmisten oikeutena PSYKOOTTISET IHMISET ovat jääneet unohduksiin, kun uskonnon- ja mielipiteenvapautta koskevaa ihmisoikeusteoriaa on kehitetty, esittää TM, sosionomi(-diakoni) AMK Mari Stenlund väitöskirjassaan. Psykoottisten ihmisten unohtaminen näkyy siinä, että ihmisoikeusteorian ja -lainsäädännön kirjaimellisen tulkinnan mukaan ihmisellä näyttää olevan oikeus jopa omiin harhaluuloihinsa. Ihmisoikeusteoriassa ja -sopimuksissa oletetaan, että oikeudet kuuluvat psyykkisesti terveille ihmisille, ja siksi on määritelty, että ihmisen tulee saada pitää omat mielipiteensä ja uskomuksensa ilman, että muut pyrkivät niitä muuttamaan konkreettisin pakkokeinoin esimerkiksi lääkitystä käyttämällä. Väittelijän mukaan ihmisoikeusteoriaa ja -lainsäädäntöä vaivaa kuitenkin sisäinen ristiriitaisuus, sillä oikeutta omiin harhaluuloihin ei tunnusteta mielenterveyslainsäädännössä, missä täysi pidättäytyminen pakkohoidosta olisi paikoitellen eettisesti kyseenalaista potilaan laiminlyöntiä. Stenlund ei kuitenkaan pidä täysin ongelmattomana näkemystä, jonka mukaan pakkohoito on yritys vapauttaa potilas psykoosin vaikutuksesta ja näin palauttaa hänen uskonnonja mielipiteenvapautensa. Ratkaisuksi Stenlund esittää tutkimuksessaan ihmisoikeusteorian kehittämistä suuntaan, jossa uskonnon- ja mielipiteenvapaus voidaan nähdä kaikkien ihmisten, myös psykoottisten henkilöiden, ihmisoikeutena. Tällöin uskonnon- ja mielipiteenvapaus suojaa mahdollisuutta valintoihin, jotka ovat ihmisen oman arvomaailman mukaisia ja jotka turvaavat hänelle ihmisarvoisen elämän. Kyseisessä asetelmassa suojelemisen kohteena eivät ole niinkään uskomusten ja mielipiteiden sisällöt tai uskomus- ja ajatusprosessit, vaan ihmisen kyky ja valmiudet uskomusten ja mielipiteiden muodostamiseen, Stenlund tarkentaa. Lisäksi tämänkaltainen uskonnon- ja mielipiteenvapaus kannustaisi Stenlundin mukaan kehittämään psykiatrista hoitoa potilaan ajattelukykyä, maailmankuvan kehittymistä ja omien arvojen mukaisen elämän mahdollisuuksia tukevaksi. Kokemusasiantuntijat voisivat myös olla mukana kehittämässä uskonnon- ja mielipiteenvapautta koskevaa ihmisoikeusteoriaa nykyistä mielekkäämmäksi, Stenlund visioi. Sosiaalietiikan oppiaineeseen lukeutuva väitös Freedom of delusion Interdisciplinary views concerning freedom of belief and opinion meet the individual with psychosis tarkastettiin Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa Väitöskirja ja sen tiivistelmä ovat luettavissa E-thesis -palvelussa: handle/10138/42872 Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamat SOPEUTUMISVALMENNUS- KURSSIT VUONNA 2014 Keinoja omaan kuntoutumiseen -sopeutumisvalmennuskurssi miehille 1. jakso Kylpylähotelli Peurunka, Laukaa 2. jakso keväällä 2015 HAKUAIKA PÄÄTTYY Uutta potkua kuntoutumiseen -sopeutumisvalmennuskurssi Päiväkeskus Valkama, Ivalo HAKUAIKA PÄÄTTYY Keinoja omaan kuntoutumiseen -päiväkurssi Savonlinna (ensimmäinen jakso) HAKUAIKA PÄÄTTYY Keinoja omaan kuntoutumiseen (työkirjakurssi) Rovaniemi Kurssi toteutetaan ns. työkirjakurssina viikoittain maanantaisin ja torstaisin kolme tuntia kerrallaan. HAKUAIKA PÄÄTTYY Ikääntyminen ja mielenterveys (sopeutumisvalmennuskurssi yli 65-vuotiaille pariskunnille) 1. jakso Imatran kylpylä 2. jakso Imatran kylpylä HAKUAIKA PÄÄTTYY Keinoja omaan kuntoutumiseen 1. jakso Kylpylähotelli Peurunka, Laukaa 2. jakso Kylpylähotelli Peurunka, Laukaa HAKUAIKA PÄÄTTYY Keinoja omaan kuntoutumiseen (liikuntapainotteinen) 1. jakso Lapin urheiluopisto Santasport, Rovaniemi 2015 Lapin urheiluopisto Santasport, Rovaniemi HAKUAIKA PÄÄTTYY Keinoja omaan kuntoutumiseen (luontopainotteinen) 1. jakso Ikaalisten kylpylä, Ikaalinen 2. jakso HAKUAIKA PÄÄTTYY Parikurssi (sopeutumisvalmennuskurssi pariskunnille) 1. jakso Kylpylähotelli Sani, Kalajoen hiekkasärkät 2. jakso HAKUAIKA PÄÄTTYY Uutta potkua kuntoutumiseen Ikaalinen Kurssi toteutetaan yhteistyössä Ikaalisten Mielihyvä ry:n kanssa HAKUAIKA PÄÄTTYY Uutta potkua kuntoutumiseen Helsinki HAKUAIKA PÄÄTTYY TULE MUKAAN! Naisten startti Lapin urheiluopisto Santasport, Rovaniemi HAKUAIKA PÄÄTTYY Ikääntyminen ja mielenterveys (sopeutumisvalmennuskurssi yli 65 vuotiaille) 1. jakso Aulanko, Hämeenlinna 2. jakso HAKUAIKA PÄÄTTYY Keinoja omaan kuntoutumiseen -päiväkurssi 1. jakso Lahti 2. jakso Kurssi toteutetaan yhteistyössä Miete ry:n kanssa HAKUAIKA PÄÄTTYY Keinoja omaan kuntoutumiseen 1. jakso Lapin urheiluopisto Santasport, Rovaniemi 2. jakso 2015 HAKUAIKA PÄÄTTYY Keinoja omaan kuntoutumiseen -sopeutumisvalmennuskurssi nuorille 1. jakso Lapin urheiluopisto Santasport, Rovaniemi 2. jakso 2015 HAKUAIKA PÄÄTTYY KUSTANNUKSET Kurssit ovat RAY:n rahoittamia ja kurssilaisille maksuttomia. Kela korvaa matkakustannuksista jälkikäteen omavastuun ylittävän osan (14,25 euroa / suunta) halvimman kulkuneuvon tariffin mukaan, mikäli hakemuksen liitteenä on lääkärin allekirjoittama A-, B-, C-,D- todistus tai lääkärin allekirjoittama vapaamuotoinen lausunto, josta käy ilmi perustelut kuntoutuksen tarpeelle. HAKEMINEN Kurssille haetaan täyttämällä Mielenterveyden keskusliiton kurssihakemus. Hakemukseen liitetään omahoitajan, lääkärin tai terapeutin vapaamuotoinen lausunto, josta ilmenee kuntoutuksen tarve. Hakemus toimitetaan hakuajan päättymiseen mennessä alla olevaan osoitteeseen: Mielenterveyden keskusliitto Kurssihakemukset Malmin kauppatie Helsinki Lisätietoja kurssien sisällöistä ja hakulomakkeet: Kuntoutussuunnittelijat: Annika Harsu (Lahti) annika.harsu@mtkl.fi Isko Kantoluoto (yksilö- ja parikurssit) isko.kantoluoto@mtkl.fi Raija Mäkimurto (Rovaniemi) raija.makimurto@mtkl.fi Henri Savolainen (Jyväskylä) henri.savolainen@mtkl.fi Merja Smahl (Kuopio)... merja.smahl@mtkl.fi Outi Ståhlberg (perhe- ja parikurssit) outi.stahlberg@mtkl.fi

13 3/2014 REVANSSI 13 HENKILÖ Heidi Jarvinen: Yhdistyksistä tukea monella tapaa Heidi Järvinen (kolmas oikealla) osallistui Mielenterveyden keskusliiton liittokokoukseen toukokuussa, ja tuli valituksi toiseksi kaudeksi hallitukseen. Vertaistuki ja ystävät auttoivat Heidi Järvistä parantumaan masennuksesta. Yhdistystoiminnan kautta hän on ajautunut moniin mielenkiintoisiin projekteihin ja tehtäviin. TEKSTI Meri Liukkonen ja Sari Sakala Hyvinkääläinen Heidi Järvinen on aktiivinen toimija monilla eri tahoilla. Työkyvyttömyyseläkkeellä oleva 38-vuotias Heidi toimii muun muassa valtakunnallisen Mieli Maasta ry:n puheenjohtajana. Olin toiminut jo pitkään yhdistysaktiivina ja paikallisen mielenterveysyhdistyksen hallituksessa, kun edesmennyt ystäväni Tiina Hänninen pyysi minua mukaan Mieli Maasta -yhdistykseen. Vuodelle 2012 minut valittiin hallituksen varajäseneksi. Kesken kauden jouduin puheenjohtajan tehtäviin ja yhdistyksen jäsenkokous valitsi minut puheenjohtajaksi kaudelle Toukokuussa Heidi valittiin toiselle kolmivuotiskaudelle Mielenterveyden keskusliiton hallitukseen. Hän on toiminut myös nuorten aikuisten työryhmän puheenjohtajana. Yhdistykset ovat tärkeä tuki paitsi vertaistuen muodossa, myös potilaiden ja kuntoutujien edunvalvojana, tietoisuuden lisäämisessä ja yhteistyön kehittämisessä muiden tahojen kanssa. ELÄVÄ KIRJA Yhdessä asiassa mukana oleminen on johtanut toiseen. Kokemuskouluttajana toimiminen sai Heidin kohdalla alkunsa Vammaisjärjestöjen nuorisoyhteistyöryhmän, VNY:n kautta. VNY on vapaamuotoinen yhteistyöfoorumi, jossa toimii 11 vammaisjärjestössä nuorisotyötä tekevä toimihenkilö tai toiminnassa mukana olevat nuoret. Näin Heidi päättyi uuteen tehtävään eli kirjaksi. Kokemuskouluttajakoulutuksen jälkeen ensimmäinen tapahtuma oli Allianssin järjestämä, ja sitä kautta tutustuin Elävään kirjastoon. Siinä en ole kouluttajana vaan tavallisena ihmisenä, vaikka toki tehtävään perehdytetään. Olen ollut elävänä kirjana monesta eri aiheesta, mielenterveyskuntoutujana, aspergilaisena, linja-autonkuljettajana, ylipainoisena ja nuorena eläkeläisenä. Elävästä kirjastosta voi tehdä lainoja kuten tavallisesta kirjastosta, mutta paperisten kirjojen sijaan Elävästä kirjastosta lainataan oikeita ihmisiä keskustelua varten. Kirjat edustavat erilaisia vähemmistöjä ja muita ryhmiä, jotka kohtaavat syrjintää, ennakkoluuloja, stereotypioita ja rasismia. Elävän kirjaston voi järjestää vaikkapa oppilaitokseen tai tapahtumaan. KYMMENITTÄIN LÄÄKEKOKEILUJA Heidin masennus diagnosoitiin keskivaikeana vuonna Myöhemmin diagnoosi muuttui vaikeaksi masennukseksi. Hän on ollut useasti sairaalahoidossa ja syönyt yli kymmentä eri mielialalääkettä. Oikean lääkityksen löytäminen ei pitkään aikaan ottanut onnistuakseen. Ensimmäisestä lääkkeestä kertyi 15 kiloa lisää parissa kuukaudessa. Toinen teki minulle henkisesti tasapaksun olon, Heidi kuvailee. Joitakin lääkkeistä hän käytti yli vuoden, toisia vain muutaman päivän. Lääkkeiden sivuvaikutuksia kertyi lopulta pitkä lista, osa ilmeni eri aikoihin. Osa oli niin harvinaisia, ettei lääkärikään ollut uskoa niiden johtuvan lääkityksestä. Veren kaliumin ja natriumin tasot putosivat, valtava turvotus tai jatkuva huimaus vaivasivat, rinnoista tihkui maitoa. Myös maksa-arvot kohosivat. Lopulta löytyi mielialalääke, jossa ei ollut haittavaikutuksia verrattuna siihen hyötyyn, mitä juuri silloin tarvitsin. Myöhemmin Heidillä diagnosoitiin myös ADHD, Aspergerin oireyhtymä ja fibromyalgia. Ne ovat saattaneet olla yksi syy siihen, miksi sopivaa lääkettä oli liki mahdotonta löytää. Hänen käyttämäänsä fibromyalgia-lääkettä käytetään myös masennuksen hoitoon, mutta muita masennuslääkkeitä hän ei enää syö. POTILAS ON OMAN ITSENSÄ ASIANTUNTIJA Nykyään Heidi kokee toipuneensa masennuksesta. Kun Heidi jyrää ennakkoluuloja diagnooseja kohtaan. Hän haluaa kertoa omaa tarinaansa muille ihmisille. Korvakorussa lukee ADHD. oikean lääkityksen löytäminen oli hänen tapauksessaan haastavaa, eniten apua parantumiseen hän kokee saaneensa vertaistuesta, ystäviltä ja sähköhoidosta. Yhdistyksessä olevien ihmisten kanssa keskusteltuaan Heidille on syntynyt kuva, että masennukseen sairastuneilla on hyvin erilaisia kokemuksia lääkehoidosta. Osalle lääkitys voi olla merkittävä myös henkisenä turvana. Järvinen toivoisi lääkäreiden perehtyvän tarkasti eri lääkeyhdistelmien sivuvaikutuksiin ja kuuntelevan potilaitaan. Potilas on aina oman itsensä asiantuntija. Sairaus ei kadota sitä, että potilaan kokemus on potilaalle aito.

14 YHDISTYKSET Toiminnassa mukana olevat nuoret löytävät suunnan elämälleen. s. 14 NUORTEN TYÖPAJATOIMINTA HEVOSTERAPIA Klemmari tarjoaa joustavaa tukea Pollesta potkua psyykkistä ja fyysistä Leikkiväen Klemmariprojekti tukee kouluun tai työelämään siirtymässä olevaa nuorta aikuista mielenterveyskuntoutujaa. KUVAT Sari Sakala VUONNA 2003 TOIMINTANSA aloittanut Leikkiväki ry:n Kutomo-työpaja tarjoaa monipuolista tekemistä, vertaistukea ja sosiaalisia suhteita nuorille aikuisille mielenterveyskuntoutujille. Tavoitteena on parantaa nuorten elämänlaatua ja lisätä heidän työ- ja opiskeluvalmiuksiaan. Osa Kutomo-työpajan nuorista ei löydä jatkopaikkaa heti kahdeksan kuukauden pajajakson jälkeen. Vaihtoehtona pelkästään kotiin jäämiselle näiden nuorten tarpeisiin kehitettiin ympärivuotisesti toimiva Klemmari-työpaja. MUOTOUTUVA MALLI Toiminnan keskeisiä elementtejä ovat yksilöllisten tarpeiden huomioiminen ja joustava tuki. Tärkeää on jo tutuksi muodostuneen yhteisön pitkäkestoisen tuen merkitys. Klemmari työpajan nuorille on tehty henkilökohtaiset toimintasuunnitelmat. Osa nuorista käy työpajalla sovitusti 3 5 päivänä viikossa. Näillä nuorilla on yksilölliset työtehtävänsä työpajalla. He osallistuvat myös toimintaryhmiin (kuvataide, liikunta, kirjoittaminen, draama). Tavoitteena on löytää jokaiselle nuorelle opiskelupaikka tai muu soveltuva jatkopaikka. Opiskelemaan jo siirtyneet nuoret voivat ottaa yhteyttä Klemmarin ohjaajiin kaikissa kysymyksissä ja tulla tarvittaessa käymään. Nuoret ovat saaneet muun muassa keskusteluapua, apua Kelan lomakkeiden täyttämisessä, pääsykokeisiin valmistautumisessa ja opintojen suunnittelussa. Klemmari-työpajalla on kaksi vastuuohjaajaa ja käytössä on myös Kutomon ohjaajien moniammatillinen osaaminen. Kahden rinnakkaisen työpajan malli mahdollistaa vertaistuen, ohjausresurssien ja tilan hyödyntämisen tehokkaasti ja monipuolisesti samaan aikaan, kun yksilölliset tarpeet voidaan huomioida joustavasti. TULEVAISUUS Vuoden 2013 aikana Klemmarin tukitoimien piirissä oli yhteensä 20 nuorta, joista opiskelijoita oli 7 henkilöä, kuntoutuksessa muualla käyviä 2 henkilöä, työssäkäyviä 1 henkilö, Klemmari-työpajalla päivittäin käyviä 10 henkilöä. Klemmari-projektille saatiin Raha-automaattiyhdistyksen kaksivuotinen projektiavustus Nuorten kokemukset Klemmarista ovat olleet positiivisia ja toimintamallin kehittäminen jatkuu edelleen. Tärkein tavoite on nuorten omaehtoisen kuntoutumisen tukeminen ja se, että toiminnassa mukana olevat nuoret löytävät suunnan elämälleen. Leikkiväki ry on Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistys. TEKSTI Elina Miettinen ALKUKESÄSTÄ 2013 osui silmiini ilmoitus lehdessä Pollesta potkua ry:n järjestämästä voimaannuttavasta hevosavusteisesta kurssista Joutsassa. Olin elämäni taitekohdassa ja kaipasin jotain uutta, rohkeaa ja aivan omaa elämääni. Jo vuosia masennusta sairastaneena ja fyysisistäkin sairauksista väsyneenä voimat olivat vähissä ja kynnys uuden aloittamiseen oli kasvanut yllättävän korkeaksi. Kuntoutustuella eläessä sosiaalinen elämä oli kutistunut pieneksi ja rajatuksi lasten koulun ja kauppakeskuksen välillä tapahtuvaksi hyvän päivän kuulumisten vaihdoksi. Tuntui, että kaikki voimat menivät vain kotitöiden tekemiseen ja lääkärissä juoksemiseen. Ajatuksissa pyöri elämää suurempia kysymyksiä: Missä elämän mielekkyys? Missä tunne, että täällä olisi kiva porskuttaa vielä vuodesta toiseen? Missä oma elämä? Ala-asteikäinen tyttäreni oli ratsastanut noin vuoden päivät ja tämä rohkaisi minutkin osallistumaan Katse korvien väliin ja ohjat omiin käsiin -kurssiin Joutsassa. Lapsena hevosen selästä putoaminen säikäytti minut pahasti ja jätin hyvin alkaneen harrastuksen tuolloin kesken. Mieleen jäi kuitenkin kytemään ajatus, josko vielä joskus uskaltaisin hevosen selkään kiivetä. Olin myös aina ollut hyvin eläinystävällinen ihminen ja eläinten pariin hakeutuminen tuntui siksikin luonnolliselta. Jo ensimmäisen viisipäiväisen jaksoni aikana heinäkuussa huomasin, että rohkea ratkaisuni oli oikea. Kun pääsin ensimmäisen kerran hevosen lähelle kosketusetäisyydelle, sydämessä läikähti suuri ilon tunne. Lämpimän hevosen ihana läsnäolo, tuoksut ja rauha täyttivät minut totaalisesti. Kaikki kiireen tuntu ja stressi katosivat Joutsassa kuin napista painamalla. Olin itsekin ällistynyt kokemastani, tunne oli hyvin kokonaisvaltainen. Ensimmäisen kerran hevosen selässä yli kahteenkymmeneen vuoteen huikea tunne. Täällä ollaan! Hymy levisi korvasta korvaan ja tunnelma oli jännittynyt, mutta malttamaton. Hevosen lähtiessä askeltamaan minua luonnollisesti ensin pelotti. Selässä tuntui pientä vihlontaa. Mietin, mitäköhän tämä selälleni tekee, kun kärsin kulumista ja selän yliliikkuvuudesta. Aika pian huomasin, että ratsastus ja hevosen käynnin aiheuttama pieni liike selkärangassa tuntuukin hyvältä. Ratsastaessa löysin myös uusia lihaksia uinuvasta kropastani ja pitkästä aikaa tuntui siltä, että tämä liikkumisen ja toiminnan muoto on juuri minua varten. Mullistavin kokemus oli kuitenkin kaiken kattava, kehoon asti ulottuva rauhan tunne, jonka koin heti hevosen läheisyydessä, Kurssi aukaisi myös tukossa olleen runosuonen: Issikalle Sinä askellat, minä nautin. Aika pysähtyy, on vain tämä hetki. Sinä, ruskeasilmäinen ystäväni ja minä, haavoilla oleva sielu. Yhdessä kuljemme polkua eteenpäin, varmasti, vailla kiirettä. Huominen on olemassa, uskon sen nyt. etenkin maastossa ratsastaessa. Tuntui, etten ole näin lähellä luontoa ennen ollutkaan. Välillä piti oikein laittaa silmät hetkeksi kiinni ja vain nauttia. Tiesin heti, että tämä on minun juttuni. Tämä on se oma asia, jota kaipasin ja jonka nyt löysin. Olin iloinen, että olin ollut rohkea ja tehnyt oikean päätöksen osallistuessani kurssille. Katse korvien väliin ja ohjat omiin käsiin antoi minulle tuntuvan sysäyksen parempaan, arvokkaampaan elämään. Kuntoutumiseni teki ison harppauksen eteenpäin ja hevoset jäivät pysyvästi elämääni. Toiminnallinen osuus kurssilla hevosten parissa lähensi meitä kurssilaisia erityisesti. Hevosten hoitaminen ja ratsastaminen yhdessä sekä muu vapaa-ajan yhteinen toiminta kurssilla oli mielestäni juuri vertaistuen kannalta ajateltuna todella tärkeää. Nyt olen ihania kokemuksia ja uusia ystäviä rikkaampi! Lisätietoja: Ilkka Malinen, puheenjohtaja puh ilkka.malinen@pollestapotkua.net Ulla Linjama-Lehtinen, varapuheenjohtaja ja kurssivastaava puh ulla.linjama-lehtinen@pollestapotkua.net

15 3/2014 REVANSSI 15 ASIAKASLÄHTÖISYYS KUNTOUTUKSESSA Kuntoutujan autonomia ja osallisuus TEKSTI Kari Lyytikäinen Vuonna 1991 voimaan tullut laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä antaa perustan asiakkaan asemalle ja osallisuudelle kuntoutuksessa. Siinä edellytetään muun muassa kuntoutussuunnitelman laatimista yhdessä asiakkaan kanssa. Lait potilaan asemasta ja oikeuksista sekä sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista turvaavat asiakkaan osallisuuteen ja itsemääräämiseen liittyvät vähimmäisoikeudet sosiaali- ja terveyshuollossa. Terveyden- ja sairaanhoitoa tai sosiaalihuoltoa toteutettaessa on laadittava hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelma yhteisymmärryksessä asiakkaan tai hänen edustajansa kanssa. Asiakkaan toivomukset ja mielipide on otettava huomioon ja hänen itsemääräämisoikeuttaan kunnioitettava. Asiakkaalle on myös annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Potilaalla on oikeus saada selvitys hoitovaihtoehdoista ja hoitoon liittyvistä seikoista, joilla on merkitystä hoitoa koskevissa päätöksissä. Asiakkaan osallistumiseen tai osallisuuteen sisältyy kuntoutuksessa kaksi perusasiaa: (1) osallisuus kuntoutussuunnitteluun ja päätöksentekoon ja (2) toiminta itse kuntoutuksen toteutuksessa, kuntoutusprosessissa Edellinen osa-alue edellyttää, että asiakas saa (a) riittävästi tietoa päätöksentekoa varten, (b) riittävän hyvän käsityksen eri ratkaisujen todennäköisistä seurauksista ja (c) mahdollisuuden aidosti vaikuttaa tehtäviin päätöksiin. Asiantuntijan käytössä oleva tieto saa merkityksensä vasta silloin, kun se lisää kuntoutujan oman tilanteensa arviointiin tarvitsemia tilanne-kompetensseja. Läheskään kaikki asiakkaat eivät tunne kuntoutuksen palvelujärjestelmää riittävästi pystyäkseen ennakoimaan niitä tilanteita, joihin kuntoutuksen käynnistyminen voi johtaa. Monet palvelujen käyttäjät kokevat edelleen, että he eivät saa riittävästi tietoa kuntoutuspalveluista ja olemassa olevista vaihtoehdoista. Asiakkaan tukeminen päätöksenteossa voi tarkoittaa myös sitä, että kuntoutustyöntekijä pyrkii osoittamaan asiakkaalleen jonkin kuntoutusintervention merkityksen suhteessa hänen elämäntavoitteisiinsa. Itsemäärääminen on tärkeää asiakkaan oikeuksien mutta myös motivaation näkökulmasta. Monipuoliseen tietoon perustuva valinnanmahdollisuus näyttää vaikuttavan myös ammatillisen kuntoutuksen lopputulokseen. Osallisuus valintoihin ja päätöksentekoon edellyttää myös, että (d) asiakkaalla on todellinen mahdollisuus tehdä aitoja valintoja, toisin sanoen tarjolla on useampi kuin yksi vaihtoehto. Jälkimmäisessä osa-alueessa on kysymys asiakkaan roolista toimenpiteiden toteutuksessa. Kaikilla kuntoutuksen osaalueilla asiakkaan motivaatio on tärkeä tekijä yhteistyön onnistumisen kannalta. Asiakasta voidaan eri keinoin suostutella aktiivisempaan osallistumiseen, ja erilaiset asiakastyön menetelmät (esim. ns. motivoiva haastattelu) voivat olla tässä hyödyllisiä. Keskeinen tekijä motivaation kannalta on kuitenkin se, että kuntoutussuunnitelma on linjassa hänen elämäntavoitteidensa kanssa ja asiakas kokee voineensa aidosti vaikuttaa siihen, mitä hänen kuntoutuksenaan tapahtuu. Ainakin teoriatasolla on siis alettu ymmärtää, että kuntoutus jää tuloksettomaksi ja siihen käytetyt varat menevät hukkaan, ellei kuntoutusta pystytä toteuttamaan asiakaslähtöisesti, yhteistyössä kuntoutujan kanssa, jaetun toimijuuden periaatteella, yhteisin tavoittein. Yhä useammat tutkimukset ovat osoittaneet, että kuntoutujan oma käsitys toimintakyvystään ja hänen itse asettamansa henkilökohtaiset tavoitteet vaikuttavat ratkaisevasti siihen, millaiseksi tulevaisuus määräytyy. Konkreettisesti tilanne kiteytyy esimerkiksi ammatillisen kuntoutuksen koulutuspäätöksissä. Edelleen esiintyy tilanteita, joissa kuntoutuksen kustantaja on valmis kustantamaan enintään vuoden mittaisen koulutuksen, mutta kuntoutujan tavoittelema ammatti edellyttää kahden vuoden koulutusta. Olisiko mahdollista etsiä nykyistä useammin kompromissia eri rahoitusvaihtoehtoja ja asianomaisen henkilön omia mahdollisuuksia yhdistämällä? Lähdetiedostot: STM, Aila Järvikoski, Monimuotoinen kuntoutus / (Järvikoski & Härkäpää 1995), (Cardol, dejong & Ward, 2002), (Järvikoski, Hokkanen & Härkäpää, 2009), (Nair, 2003), (Kosciulek, 2007) Tarpeeksi tyhmä luulee olevansa viisas. Riittävän viisas tietää olevansa tyhmä. Rentoilija sirpaleinen mieli Ohjattu vertaisryhmä lapsuuden perheessä vanhempien päihde - ongelmista kärsineille, perheellistymisen alkuvaiheita eläville nuorille aikuisille. AVOJAKSOT (perjantaista sunnuntaihin) ovat 1. jakso jakso jakso ja perheviikonloppu Ensimmäinen ryhmätapaaminen on lauantaina Muut tapaamiset sovitaan ryhmän alettua. RYHMÄN TAVOITTEENA ON Vanhempien päihteidenkäytöstä aiheutuvien haittojen vähentäminen sekä päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisuuden ehkäisy. TIEDUSTELUT JA HAKULOMAKKEEN TILAUS: laura.barck@mtkl.fi, RYHMÄ ALKAA SYKSYLLÄ

16 16 REVANSSI 3/2014 LASTENSUOJELU Uusi jäsenyhdistys järjesti lasten suojeluillan Pelastakaa Perheet Ry järjesti ensimmäisen yleisötilaisuuden toukokuussa Turussa. TEKSTI Pirjo Heikkilä SUURI LASTENSUOJELUILTA keräsi paikalle noin 70 henkilöä. Tilaisuuden järjestäjinä olivat Pelastakaa perheet Ry ja Radium kirjat. Tilaisuus järjestettiin kirjastossa, koska siinä hyvin keskeisellä sijalla olivat kolme kirjaa: Maria Syvälän Hukassa huostassa, Leeni Ikosen Salassa Pidettävä suojeleeko laki lasta vai lastensuojelijaa ja kokemusjulkaisu Kun joka makaroniin pitää mahtua pöytätavat. Hetkiä ja tarinoita huostaan otettujen lasten vanhempien elämästä, toim. Kristina Svensson. Illan aikana tuli paljastuksia lastensuojelun työntekijöiden lainvastaisesta ja omavaltaisesta käytännöistä. Tilaisuudessa myös yleisöllä oli mahdollisuus osallistua keskusteluun ja näistä puheenvuoroista ilmeni, että poikkeuksetta olivat samaa mieltä kuin panelistit. Laki on hyvä, mutta sitä ei noudateta. Edellä mainituista kirjoista on luettavissa lisää tästä asiasta ja ne voi tilata Radium Kirjoista tai Voikukkia hankkeesta. Koska kaikki puhuivat lastensuojelusta samasta näkökulmasta ja tunsimme vertaisuutta toisiamme kohtaan, voi tilaisuutta sanoa voimaannuttavaksi. Hyväksyvä läsnäolo ja rohkeat puheenvuorot tekivät illasta pelkästään positiivisen. UUSI JÄSENYHDISTYS Pelastakaa perheet Ry (PePe Ry) on uusi yhdistys, joka on MTKL:n jäsenjärjestö. Sen tarkoituksena on toimia perheiden eduksi: kehittämällä vertaistoimintaa lastensuojeluun joutuneille perheille, tiedottaa kansalaisia lastensuojeluun liittyvien ennakkoluulojen ja olettamuksien poistamiseksi sekä tulevaisuuden haasteena olla muuntamassa sosiaalitoimiston palveluja asiakaslähtöisemmiksi. PePe Ry on siksikin MTKL:n jäsen, koska psyykkistä sairautta pidetään hyvin usein huostaanoton JOITAKIN OTTEITA KIRJOISTA: perusteena ja tähän epäkohtaan haluamme puuttua ja saada muutoksen aikaan. Ei mikään muukaan sairaus ole peruste lapsen huostaanotolle. Maria Syvälä: Virkamiehen huoli koetaan objektiiviseksi, todellisuutta kuvaavaksi faktaksi, vaikka se perustuisi subjektiiviseen tulkintaan ja illuusioon objektiivisesta kyvystä analysoida perheiden identiteettiä, vanhemmuuden riittävyyttä, psyyken laatua ja kotiolojen vakautta. Leeni Ikonen: Lainsäädäntö siis korostaa kaiken hyvän antamista lapselle lapsen edun periaatteen ollessa johtotähtenä kaikessa toiminnassa. Käytännössä lastensuojeluperheiden oikeusturva on Suomessa vakavasti uhattuna. Perheet voivat jäädä yksittäisten virkamiesten armoille ja oikeussuojan saaminen on varsin sattumanvaraista. Mareena Heinonen: Aika on osoittanut julman joustamattomuutensa muullakin tavalla. Kun yksitoista vuotta juuri täyttäneenä pois kotoa sijoitettu lapsi palaa viiden ja puolen vuoden päästä, ei sieltä tulekaan takaisin sama pikkutyttö, vaan 16-vuotias nuori. Päivänselvää, joo tietysti, mutta samalla joku osa minusta tajusi sen vasta paluun koitettua. KIRJA-ARVIO KIRJA-ARVIO Päästä syvälle ja löytää kauas Keinulaudalla TEKSTI Pentti Peltoniemi LAURI VANHALAN romaani Myrkyllinen maailma on monitasoinen matka pään sisälle. Se on uskottava kuvaus sairastumisesta ja päähenkilön kyvystä seurata sairastumistaan. Se kertoo matkasta omaan maailmaan Zambalaan ja sitten matkasta sieltä takaisin, paranemisesta. Voi ajatella, että tietoa ja ajattelukykyä vaativat kolme ja puolisataa sivua sisältää eräänlaisena allegoriana ehkä tiivistyksen, että on lähdettävä ulkoista heijastelevan Itsen sisään ja löydettävä jälleen jo lapsuudessa menetetty tietoisuus ja ote Minästä (Zambalan sisin). Ellei niin tee, on jäljellä avaruudestaan huolimatta vain yhä kapeammaksi ja ahtaammaksi koettu tila ulkoisen sairauden orjuudessa. Se ei voi koskaan tyydyttää aitoutta ja tasapainoisuutta janoavaa ihmistä. Vanhalan lukeneisuus ja omat kokemukset elämästä, työnteosta, kulttuurista sekä Lähi-idän arabimaista, Intiasta, Israelista ja Kreikasta tuovat neljään toisiinsa päähenkilön kautta limittyvään tarinaan uskottavuutta ja kiinnostavuutta. Kuten hyvässä tarinassa jää kuulijalle mietittävää, niin Vanhalan romaanikin on valmis vasta kun sen on lukenut. Helppoa vastausta monimutkaisiin kysymyksiin on vain yhdysvaltalaisessa instantmaailmassa. Vanhalan romaani ei niitä tarjoa. Romaanin päähenkilö Myrkky ja keskeiset muuta henkilöt Piirtäjä, Annette, Johan sekä alkuvaiheessa Rebecca ovat kanssamatkustajia, jotka eivät seuraa Myrkyn mukana maailmalle, mutta seuraavat tämän tietoista odysseiaa. Se on ulkoisesta luopumista myös kauniista rakkaudesta naiseen. Toisen osan teemana on rankka yhteiskuntakritiikki, missä kypsyvät asetelmat sairaus-normaalius, hyvä-paha, mutta käsitykseni mukaan hioutuu ajatus terveeksi sairastumisesta. Yhteiskuntatieteissä puhuttiin aikanaan paljon tiedostamisesta. Vanhalalla ajatuksen tukena on filosofisesti, psykologisesti ja teosofisesti vahva lähestymistapa. Kun Myrkky on tiedostanut sekä pään tai mielen sisäisen sekä yhteiskunnallisen taudin vaatimat lääkkeet, hän on fyysisesti valmis matkalle. Onko se ajatuksen testausta? Tutkiiko hän siinä enemmän itseään vai yhteiskuntaa. Oletan, että molempia. Kolmas teema lienee tulkittavissa matkakertomukseksi ulkoiseen maailmaan eräänlaisena paluumatkana sisäiseltä odysseialtaan. Esimerkiksi länsimaisen yhteiskunnan normaaliusvaatimukset kyseenalaistuvat, kun Myrkky alkaa nähdä uudella Lauri Vanhala MYRKYLLINEN MAAILMA Neirol-kustannus 2013 tavoin ilmiöt, uhkat ja vaarat. Ne vaativat yhtäältä katsomaan maailman myrkyllisyyden todellisena ja toisaalta ymmärtämään päähenkilön sisäisesti kokemana metaforana. Vanhalan neljäs teema on rakkaus. Se on alisteinen pääteemoille, mutta rakkauskertomus monitasoiset ihmisten keskinäiset rakkaussuhteet on myös kuvaus samanlaista henkistä prosessia läpikäyvistä ihmisistä. Vanhalan Myrkyllinen maailma on kiehtova analyysi. Teoksen voi pelkistää niin, että on irtauduttava ulos itseydestä, joka on pitkälle ulkoisen tuotos ja saanut kadottamaan minän tiedostamisen. Omasta ytimestään on löydettävä minä ja palattava takaisin reaalimaailmaan. Vanhalan romaanin viimeisen pisteen luettuaan kannattaa katso uudelleen kirjan kuusi ensimmäistä riviä: Vuosikymmeniä sitten eksyin tutkimaan tarkemmin erästä Zambavirran haaraa. Suuressa naiiviudessani luulin uomaa ensin mitättömäksi ja rauhalliseksi sivujuonteeksi. Se osoittautuikin kuitenkin päävastukseksi, vuolaaksi polveilevaksi ränniksi, joka vuoroin kuohui ja laiskasti soljuessaankin asettui kaikkia totunnaisia pyrkimyksiä vastaan. Tutkimusmatka tehdä. kannatti TEKSTI Unto Vaskuu TOIMITTAJA Outi Keinänen on Päivi Storgårdin omakuva. Outin tarina on koskettava nykypäivän tilanteista työpaikoilla, sairaalaoloista ja lääketokkuroista. Ihminen on kenties ikuisesti polttomerkitty (stigma) edelleen sairastuttuaan vakavaan psyykkiseen häiriöön. Läheisten ja edes muutamien työkavereiden tuki on tärkeää taistelussa yhteiskunnan byrokratiaa vastaan. Vai onko työhönpalaamisen aika ohi ja antaako jopa eläke odotuttaa itseään? Osastolla noustaan klo 8 ylös ja toimitaan opitusti kuin Pavlovin koirat. Outin elämänjana lipuu osaston, osastonlääkärin sekä aukkojen ja väsymysten maailmassa. Kärsimykset, toimittajan ajankohtainen 2, työsuhde katkolla, painajaisia, keho turtana ja hidasliikkeisyyttä. Siinäpä Outin rytmiä kohti hektisestä eli kiireisestä työstä alamäen suuntaan valtavalla ryminällä. Tampereella mieleen juohtuivat pumpulin tytöt ja karvakouramiehet. Aaron oli alussa Outin ystävä hoitovoiteineen ja myöhemmin aviomies. Outi lihoo osastolla lääkityksen vaikutuksesta 15 kg. Hän joutuu mm. Auroran psykiatriseen päivystykseen. Outi alkaa odottaa lasta ja synnyttää Rva Hagströminä Päivi Storgård KEINULAUDALLA Romaani, Schildts & Söderströms 2014 Naistenklinikalla. Outi on kuitenkin saanut sairaudestaan, kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä itselleen polttomerkin eli stigman. Palautuuko hän koskaan ennalleen, saako hän samanlaista työtä koskaan, miten perhe säilyy koossa? Siinäpä kysymyksiä, joihin pystyy vasta pitkän ajan päästä vastaamaan. Lääkärin tutkimuksessa hänelle tehdään erilaisia tutkimuksia. Muun muassa masennusta toteava BDI testi, jossa Outi saa huippukorkeat pisteet. Testi osoittaa Outilla olevan vakavan masennuksen. Outi saa ainakin kaksi terapeuttia Vapun ja Virven. Terapeutti Meeri (aluksi) kättelee ja aletaan luomaan kertomusta. Hänen suin päin tekemänsä matka Kööpenhaminaan on eräs osoitus bipolaarisuudesta. Outi saa diagnoosiksi kaksisuuntaisen mielialahäiriön, lääkitysten vaihdot ja etsinnät seuraavat toistaan. Outi pitää mielialapäiväkirjaa, jonka hän lopettaa sovittuna ajankohtana ollakseen niin sanotusti terve. Hänellä on koko ajan pahaa oloa, hän on vauhdikas ja hurjalla keinulaudalla. Oikeiden lääkkeiden löytäminen kestää ja kestää Jokaisella on oikeus omaan henkilökohtaiseen helvettiin, eivätkä helvetit ole vertailukelpoisia, kirjassa todetaan.

17 3/2014 REVANSSI 17 KUNTOUTUJAN TARINA k u t s u Tyttö lasin takana Tervetuloa viettämään kanssamme yhdistyksemme 40-vuotisjuhlaa lauantaina klo 14:00 17:00 Salon Siniseen Taloon Rummunlyöjänkatu 2, Salo, Mielenterveysyhdistys Salmi Ry SALMI RY Lämpimästi tervetuloa Ilmoittautuminen juhliin viimeistään mennessä puh , sähköposti: salmiry@gmail.com Mahdolliset muistamiset tili: FI Palanen mielentaidetta -näyttely Keuruulla Näyttely esittelee piennäyttelynä eri osa-alueita Mielentaide ry:n toiminnasta, kuten toiminnallisten vertaistukiryhmien yhteisteoksia sekä eri taiteenlajien parhaita paloja. Teoksissa esillä ovat ristipisto, maalaus, valokuvaus sekä kirjallisuus. Tapahtumapaikka on hotelli Keurusselkä ja näyttelyn yhteydessä on pientuotemyyjäiset yhdistyksen toiminnan tukemiseksi. Näyttelytapahtuma on osana MTKL:n kulttuurija yleisurheilupäivien kulttuuritarjontaa. Yhteistyössä mukana myös mielenterveysyhdistys Kello ry Jyväskylästä. Tervetuloa! NUORI, KAUNIS TYTTÖ katsoo vanhasta koulun valokuvasta. Hänellä on vaaleat enkelin kiharat ja sielukkaat isot, siniset silmät. Nuo silmät viestivät suuresta herkkyydestä, kuin jo enteillen vaarasta sairastua psyykkisesti. Nuori tyttö rakastaa kirjoittamista, hän haaveilee kirjailijan urasta. Tyttö on hyvin unelmoiva ja haaveellinen, samalla ujo, arka ja epävarma. Kirjoittamalla hän purkaa sisäistä maailmaansa ja alkavia psyykkisen sairauden tuntemuksia. Aika kuluu ja tytöstä alkaa tuntua ikään kuin olisi lasilla erotettu muista ihmisistä ja maailmasta. Hän ei enää tunnu saavan kontaktia normaaliin elämään ja muihin ihmisiin vaan jää elämään lasin taakse omaa, pahenevaa painajaisuntaan. Vuodet vierivät ja nuoreksi naiseksi kasvanut kuvan tyttö eristäytyy yhä enemmän. Hän alkaa vieraantua pikkuhiljaa yhä kauemmas todellisuudesta. Lasinsa läpi nuori nainen katsoo, kuinka lapsuuden ystävät kirjoittavat ylioppilaaksi, jatkavat opintojaan, menevät töihin ja muodostavat perheitä. Itse hän ei pääse yrityksistään huolimatta lasin takaa pois ja lasi muuttuu aina vain paksummaksi. Tämän nuoren naisen kohdalla aika tuntuu pysähtyneen. Hänen mielensä pirstoutuu yhä pahemmin. Hän ei elä enää todellisuudessa, lasi on täysin läpäisemätön. Tämä nuori nainen alkaa haalia eläimiä, koska tuntuu saavan niihin paremmin kontaktia kuin ihmisiin. Hänestä tuntuu että eläimet ymmärtävät häntä kun ihmiset eivät ymmärrä. Suurella herkkyydellään hän kesyttää arimmatkin eläimet. Mania ajaa hänet kuitenkin luopumaan aina jonkin ajan kuluttua eläimistään. Hän etsii niille uudet kodit. Ja heti luovuttuaan yhdestä eläimestä hän ottaa tilalle toisen kuin toivoen että tämä uusi eläin rikkoisi lasin ja pelastaisi hänet. Mutta niin eläimet kuin läheisetkään ihmiset eivät siihen pysty. Vuodet vain kuluvat ja nuori nainen elää loputtomassa painajaisunessa, ajan hänen kohdallaan ollessa kuin pysähtynyt. Lopulta eräänä päivänä hän ymmärtää hakeutua hoitoon ja saa hyvän lääkityksen. Ja mitä tapahtuukaan, pikku hiljaa hänestä alkaa tuntua kuin lasi, joka niin kauan on erottanut hänet todellisuudesta, alkaisi vihdoin sulaa. Menee vielä kauan, ennen kuin se on lähes kokonaan sulanut, ja valokuvan arasta koulutytöstä on kasvanut pärjäävä, sosiaalinen nainen. Nyt työssään hän auttaa muita lasin taakse joutuneita, kohtalotovereitaan. Vanhan koulukuvan tytön suurista silmistä kuvastuva herkkyys on vielä jäljellä ja hänen suurin pelkonsa on joutua lasin taakse uudestaan. Kuvan tytöstä on kuitenkin tullut nyt vahvempi nainen joka pystyy taas elämään ja tuo toivoa ja apua kohtalotovereilleen ja ehkä, vielä jonakin päivänä, hänestä tulee kirjailija. Kirsi

18 18 REVANSSI 3/2014 KUNTOUTUJAN TARINA Umpiosta ulos 8 vuotta sitten olin kodin, kaupan, ja mielenterveysyhdistyksen kolmiossa, ja olin ollut siinä kymmenen vuotta. Minulla ei ollut muuta elämää. Illalla saatoin kyllä kyläillä mielenterveysvertaisten kanssa. Aloin kokea oloni aina vaan tukalammaksi. Elämänpiirini oli kovin pieni, elin mielenterveysumpiossa. Kaipasin laajaan yhteiskunnalliseen osallistumiseen, ja tein epätoivoisia ja epärealistisia yrityksiä, lähtien vaan kaupungille kävelemään, päästäkseni yhteiskuntaan. Näiltä kävelyretkiltä sain tulla yksinäisenä takaisin, ja tuloksettomana. Monet vuodet olin lukenut huolella läpi silloisen Kansalaisopiston Opinto-oppaat aina. Mutta pelotti se ilmoittautumisjärjestelmän käyttö, että jos epäonnistun siinä, ja tulee jotain harmia. Sitten uudessa Opinto-oppaassa oli arkeologian luentosarja yleisluennoissa, sinne ei tarvinnut lainkaan ilmoittautua. Perillä kerättiin vain 5 kertamaksu kävijöiltä. Todellista matalan kynnyksen toimintaa. Opettaja oli filosofiarkeologi, lempeä partamies. Ensimmäisellä tunnilla tuli kyyneleet silmiin monta kertaa siitä onnesta, että nyt olin siellä. Kotiin kävellessä oikein vavahtelin onnesta. Takana oli kymmenen vuotta mielenterveysumpiossa, ja nyt ymmärsin, että olin päässyt alkuun yhteiskuntaan integroitumisessa. Tulisin laajentamaan yhteiskunnallista osallistumistani paljon. Ensimmäisellä tunnilla tuli kyyneleet silmiin. Löysin jostain Hyvinkään Kehitysmaayhdistyksen yhteystietoja. Soitin useamman puhelun ja onnistuin liittymään jäseneksi, maksoin jäsenmaksun. Pelkäsin ensimmäiseen kokoukseen menoa ihan hirveästi, mutta kokouksen alettua olo helpottui, ja nautin suuresti kaikesta. Järjestettiin suurta kansanjuhlaa, Mahdollisuuksien Toria Hyvinkäälle. Eteentulevat tehtävät olivat helppoja. Nykyisin olen istunut tämän yhdistyksen hallituksessa kolme vuotta. Sitten seurasivat Hyvinkää Seura, Hyvinkään Ympäristönsuojeluyhdistys, Suomen Pakolaisapu ry, Suomi-Venäjä-Seura, Elonkehä ry, Kansalaisopiston Oppilaskunta ry. Oppilaskunnan hallituksessa istun nyt toista vuotta. Näissä merkeissä kuulun neljään talkooporukkaan ja käyn seminaareissa Helsingissä ja Nurmijärvellä. Olen opiskellut Opistolla myös venäjää viisi vuotta Lopultakin uskaltauduin siis myös ilmoittautumisjärjestelmää käyttämään. Viikko sitten olin Oppilaskunnan järjestämissä hirvipeijaisissa tossa maaseudulla 15 km päässä. Kunnanvaltuuston kokouksia oon alkanut käymään seuraamassa yleisöläisenä. Olen politiikaton, uskonnoton, ja äänestämätön, ja käyn siellä nähdäkseni vaan miten kuntamme asioita hoidetaan. Aika arkistahan puuhaa se näyttää olevan, ja ne ihmiset ei oo ollenkaan huippukansalaisia. Mielenterveysumpiossa ollessa olin aina kuvitellut, että kunnanvaltuusto koostuisi jonkinlaisista jupeista ja huippukansalaisista. Sekin harhaluulo on hälvennyt pois. Kaikkialla olen tutustumisen yhteydessä kertonut sairastavani paranoidista skitsofreniaa ja psykoosialttiutta. Missään en ole saanut huonoa kohtelua. Entisen yhden verkoston lisäksi mulla on nyt kymmenkunta verkostoa. Kuulun nykyisin myös neljään mielenterveysyhdistykseen, joissa on kaikissa toimintaa, toimikuntajäsenyyksiä, nettiverkostoa, ja sellaista, sekä ryhmäjohtajana toimimista, ja useita kirjoittajuuksia. Pieniä uria urkenee. Psykoterapeutit pitää tätä urien urkenemista paranemisen tärkeimpänä tunnusmerkkinä. Juha Korkee Soveltava Liikunta SoveLi ry Lisää laatua liikuntaan Tule mukaan sporttiseen joukkoomme ja tilaa SoveLin koulutus paikkakunnallesi! Liikkeelle-koulutettuja on eri puolilla Suomea jo 550. Suunnitellaan yhdessä Teille sopiva liikunnan koulutus. SoveLin koulutuksissa sekä ammattilaiset että vapaaehtoistoimijat vahvistavat liikunnan osaamistaan ja verkostojaan. Koulutukset auttavat toteuttamaan ja kehittämään soveltavaa ja terveyttä edistävää liikuntaa. Koulutusten tilaajina voivat olla kansanterveysja vammaisjärjestöt, kunnat, oppilaitokset, liikunnan aluejärjestöt, hankkeet ja muut toimijat. Kysy lisää Soveltava Liikunta SoveLi ry Virpi Pennanen puh virpi.pennanen@soveli.fi Kuva Rami Marjamäki SoveLi on valtakunnallinen liikuntajärjestö, jonka päätoimintamuoto on yhteistyö. SoveLi on viestivä vaikutta ja ja kehittäjä, joka tarjoaa koulutus-, asiantuntija- ja viestintäpalveluja. Tavoitteenamme on, että kaikilla ihmisillä on toimintakyvystään riippumatta mahdollisuus terveyttä edistävään liikuntaan ja aktiiviseen elämäntapaan.

19 3/2014 REVANSSI 19 KUNTOUTUJAN TARINA Koti-ikävä Kertoessani psykiatrille syntymän jälkeen minulle tehdystä sydänleikkauksesta psykiatri sanoi, että vauvana tehty leikkaus on aina traumaattinen kokemus. En kysellyt asiasta enempää. Paljon muustakin oli puhuttavaa. Tavalliseen tapaani en myöskään soitellut psykiatrille, vaan jäin pyörittelemään ajatusta päähäni. Olin yksin ja tein omia johtopäätöksiäni. Tulin johtopäätökseen, että trauma täytyy ilmetä edelleen jollain tavalla elämässäni. Joten minun pitäisi vain odottaa, että trauma ja sen tuomat tunteet tulevat esiin, jolloin voin tunnistaa ja käsitellä tunteet. Milloin ja miten tämä trauma ilmenisi? Trauma on joko koko ajan läsnä tai ilmenee, kun olosuhteet ovat traumalla myönteiset, pohdin. Millä tavalla trauma ilmenee tai miltä trauma tuntuu, olivat hämärän peitossa. Jos näihin kysymyksiin olisi jo vastaukset, ne olisi jo purettu terapiassa. Selvää oli, että trauman syntylähde oli jossain ulottumattomissani. Trauman synnystä voin päätellä, että minut on viety pois äidiltäni, joka ilmeisesti on ollut hätääntynyt ja peloissaan. Nämä ovat varmasti olleet myös minut tunteeni tilanteessa. Olen tämän lisäksi ollut hyvin sairas. Olen viettänyt elämäni ensimmäiset kuukaudet tuskissani, joka on tarkoittanut minulle varmaankin jatkuvaa ahdistusta ja stressiä. Näiden fyysisten kuin henkisten tuskien lisäksi minut otetaan pois hätää kärsivältä äidiltäni. Seuraavat tunteet ovat varmaankin olleet herätessäni leikkauksen aiheuttamat kivut ja hämmennys. Minut vietiin turvasta ja jotain hirveää tapahtui. Tämä olisi pohja koko tunteelle. Koska trauma ja sen aiheuttamat tunteet ovat syntyneet ajalla, josta minulla ei ole edes teoreettisia mahdollisuuksia omata kunnollisia muistikuvia, täytyi minun luottaa tuuriin, jos haluaisin näin aikuisiällä päästä kiinni traumaani. Ennemmin tai myöhemmin tulisi tilanne, jolloin trauman aiheuttama tunne tulisi pintaan häiritsemään ja hallitsemaan elämääni edes hetkellisesti. Tämän kautta pystyisin tunnistamaan ja käsittelemään sen. Aikaa kului ja olin jo unohtanut psykiatrin sanomat sanat sekä oman suureellisen tavoitteen saada vauvana koettu trauma tunteineen nykypäivään käsiteltäväksi. Tein kesäistä matka suunnitelmaa sukuni mökille. Oli heinäkuun loppu ja halusin käydä mökillä vielä kerran ennen kuin kesä alkaisi hiljalleen hiipumaan syksyyn. Tekisin matkan tällä kertaa yksin, vaikka mökillä minua odottaisikin täti miehineen sekä mummuni. Ahdistus alkoi muutamaa päivää ennen matkaa. Ahdistus oli luonteeltaan erilainen kuin tavallisesti, vaikka ahdistuksessa olikin tuttu sivumaku. Tavallisesti ahdistuksella on joitakin syitä tai vihjeitä ovat ne sitten järjellisiä tai ei. Tämä ahdistus oli outo sekoitus koti ikävää. Tunsin koti-ikävää päivää ennen kuin olin lähtenyt matkalle. Miten voin tuntea koti-ikää kotona? Tämä kotiikävä ei ollut minulle vierasta. Olin kokenut sitä läpi elämäni. Joskus koti-ikävä tuli kaupassa, töissä, lapsena kaverin luona kyläillessä, koulussa tai ihan vain kotona. Tällä koti ikävällä oli aina täysin väärä ajoitus. Mitä lähemmäksi lähdön hetki tuli, sitä suuremmaksi koti-ikävä kasvoi. Koti-ikävään oli sekoittunut ajatus, että jotain hirveää tulee tapahtumaan matkalla jos lähden. Hetkeä ennen lähtöä pohdin hyvää tekosyytä, jonka voisin puhelimessa kertoa mummulleni, ja perua koko matkan. Olin tehnyt päätökseni ja lähdin matkaan, vaikka se olisi viimeiseni. Lähdin ajamaan kohti Miten voin tuntea koti-ikää kotona? mökkiä. Kolmasosan matkaa tehtyäni muistin unohtaneeni lenkkikenkäni kotiin. Matkaa oli taitettu liian pitkään kääntyäkseni takaisin kotiin hakemaan kenkiä. Kengät olivat kuitenkin tärkeät, koska mökkimatkan kohokohdaksi olin ajatellut juoksulenkkiä, jonka päätteeksi menisin järveen uimaan ja uinnin jälkeen saunaan. Matkan varrella oli kirpputori, josta päätin hakea muutamalla eurolla lenkkikengät. Kirpputorille saapuessani kotiikävä ei ollut kadonnut, vaan se oli kasvanut voimakkaammaksi. Koti-ikävä oli kuin kuminauha: mitä kauemmaksi menin kotiani, sen voimakkaammin se veti takaisin päin. Kirpputorin kohdalla veto kävi jo melkein sietämättömäksi. Kirpputorin sisälle saapuessani aloin olemaan jo hätääntynyt tunteen voimakkuudesta ja sen hallitsemattomuudesta. Kirpputorin sisällä aloin janota läheisyyttä, hellyyttä, rakkautta, huolenpitoa ja hyväksyntää, vaikka tiesin ettei ympärillä olevat ihmiset voisi vastata siihen. Olin yksin pudonneena mustaan ja toivottomaan aukkoon. Ulkopuolisten silmiin tämä tilanteeni ei tietenkään näyttänyt dramaattiselta, vaan selailin kirpputoripöytiä, niin kuin kaikki muutkin tekivät. En tiedä mitä kävi tai mistä sain ajatuksen kysyä itseltäni, että voisiko tämä epätoivo, ahdistus ja luonnoton koti-ikävä olla peräisin traumasta, joka on syntynyt sydänleikkauksestani. Kysyttyäni itseltäni tämän kysymyksen painostava ahdistus liukeni hiljalleen kuin sokeripala teehen. Koti-ikävä laimeni hiljalleen. Löysin kengät. Menin takaisin autolle. Poltin tupakkaa ja pyörittelin mielessäni tapahtunutta. Olin hetki sitten ollut kirpputorilla hetken täysin sumussa, mutta nyt hiljalleen ympärillä oleva maailma alkoi kirkastua ja moni asia tuntui löytävän oman paikkansa. Jatkoin matkaani mökille. Vielä mökilläkään tunne ei ollut kadonnut kokonaan, vaikka olin hyväksynyt sen ja ajattelin tietäväni mistä se johtui. Muistin myös, että olin lapsena kokenut saman tunteen tavallisesti juuri mökillä. Mökki on ehkä antanut tunteelle syystä tai toisesta mahdollisuuden tulla esille, vaikka mökillä vietetyt kesäpäivät edustavatkin minulle huoletonta aikaa lapsuudesta perheeni ja sukulaisteni seurassa. Ehkä pitkä välimatka kotiin ja arkeen, sekä paikka jossa on vain hiljaisuus ja omat ajatukset, antoivat tunteelle mahdollisuuden tulla esille. Nukuin seuraavana yönä kymmenen tuntia, joka oli kaksi tuntia enemmän kuin tavallisesti nukuin. Saman kesän ja muidenkin kesien yöt mökillä eivät olleet yhtä seesteisiä. Öisin olin ollut yliherkkä kaikille äänille. Makasin sängyssä ja mietin jokaista ääntä, vaikka tiesin, ettei mitään todellista vaaraa tai pelättävää ollut. Sain tästä huolimatta aina unta enkä herännyt kesken unien. Tällä kertaa en enää pelännyt. Tällä kertaa yön tuleminen oli hyvin tunnelmallista. Mökkiin tuli aikaisin hämärää. Ennen nukkumaan menoa luin ja kirjoitin hiukan kynttilän valossa. Päivällä juoksin järveen uimaan ja saunoin. Yö ja päivä olivat yhtä nautinnolliset, niin kuin mökillä kuuluukin olla. Tapahtuneen jälkeen koin vielä kerran koti-ikävää. Olin lähdössä töihin. Toivotin mielessäni koti-ikävän tervetulleeksi, koska olihan vauvana tehty leikkaus omaa tarinaani. Koti-ikävä liukeni paikalta. Se oli sääli. Olisin halunnut vielä hetken tutkia tunnetta. Mikael SURUNAUHAN VERTAISTUKIVIIKONLOPPU VESOVA Turussa Ennen valoa ei tunne pimeätä. Rentoilija Itsemurhan tehneiden läheisille suunnattu viikonloppukurssi on tarkoitettu kaikille asuinpaikkakunnasta ja iästä riippumatta. Mukaan voi lähteä joko yksin tai yhdessä ystävän, puolison tai vaikka koko perheen voimin. Vesova-viikonloppu antaa aikaa ja tilaa puhua vaikeista asioista turvallisessa ilmapiirissä. Etsimme yhdessä myös voimavaroja jaksamisen ja selviytymisen tueksi. Vesova järjestetään Turussa, viihtyisässä Petrean kuntoutuskeskuksessa. Lämpimästi tervetuloa mukaan! Lue lisää ja ilmoittaudu Vesovaan osoitteessa tai ota yhteyttä toimistollemme: / toimisto@surunauha.net

20 20 REVANSSI 3/2014 Mielipiteet, kannanotot, kiitokset ja moitteet ovat tervetulleita. Kirjoita lyhyesti ja perustele väittämäsi. Toimitus muokkaa ja lyhentää kirjoituksia tarvittaessa. Emme maksa kirjoituksista palkkiota. Lähetä kirjoitukset mieluiten sähköpostilla: tai osoitteella: Mielenterveyden keskusliitto, Revanssi, Mielipide, Malmin kauppatie 26, 4. krs, Helsinki. Tarvitaanko diagnooseja AKUUTISSA TILANTEESSA, kun etsitään oireiluun syytä, pyritään kartoittamaan sen hetkistä kokonaistilannetta testein, haastatteluin ja hahmottamalla esim. sen hetkistä mielentilaa. Ns. normikäyttäytymisen ilmeneminen tunnetaan ja sen poikkeamat myös. Kun oireilu viittaa persoonallisuuden häiriöön, joka voi olla akuutti eli äkillinen ja se suhteutetaan ns. normikäyttäytymiseen, tehdään sen perusteella, mihinkä tilapäisen persoonallisuushäiriön käytös oireilut viittaavat, diagnoosi eli ns. tauti-/sairausluokitus, joka tutkitusti ja tehtyjen haastatteluhavaintojen ja mielialahavaintojen perusteella kuuluu nimenomaan sen sairausluokituksen alaisuuteen, johon kulloinkin tehty diagnoosi rajaa esim. persoonallisuushäiriön. Toisin sanoen, jos diagnoosi on välttämätön oikean lääkehoidon ja psykoterapian kannalta, persoonallisuushäiriö on yleisnimike mielen tasapainon horjumisesta puhuttaessa. Ilmaisuna se mielestäni on humaani ilmaisu. Persoonallisuushäiriö voi olla krooninen eli pitkäaikainen tai akuutti eli tilapäinen. Persoonallisuushäiriö ei välttämättä ole pysyvä tila. Siitä voi eheytyä, normalisoitua. Mutta se edellyttää kykyä myös itse analysoida omaa persoonaa ja tahtoa kasvaa niin sanottuun kriittiseen ja tervenormiseen mielialaan. Joskus myös psykoterapia on avuksi. U-Watti Ihmisarvo ja ihmisen arvo IHMISARVO on itseisarvona vakio humaanin ajattelun perusteella, enkä tätä kiistä, vaikka seuraavaksi kirjoitan ihmisen arvostamisen perusteista. Ihmisen tai kansalaisen arvo Suomessa mitataan monien kansalaisten mielestä paljolti taloudellisin perustein. Toiset puolestaan painottavat akateemista sivistystasoa eli kirjanoppineisuutta, ja joku voi painottaa myös sosiaalista pärjäämistä yhteiskunnassamme. Ihmisen arvo ei ole itse määriteltävissä, vaan sen määrittelevät muut ihmiset. Toisaalta hyvän itsetunnon mahdollistaa realistinen itsetuntemus ja siten itsensä arvostaminen oikeissa asioissa. Ei kukaan voi kaikessa olla toistaan parempi, vaan uskon kaikilla kansalaisilla olevan annettavaa, koska tämä lisää käsitystämme ihmisyydestä. Pahantekijän ymmärtäminen antaa käsityksen usein ihmisen elämälle haitallisesta puolesta. Voisi sanoa, että pahantekijän ja hyväntekijän väli on joskus puhdas reittivalinta elämässä suotuisan ja epäsuotuisan kehityskulun välillä. Äärimmäinen pahuus on hieman eri kategoria, vaikka syyt siihenkin löytyvät myös ihmisen biologiasta ja kasvuympäristöstä. Kansalainen, joka on jossain hyvä tai joskus erinomainen, ei saa Suomessa käsittääkseni arvostusta läheltä kuin poikkeustapauksissa, mikä puolestaan osoittaa suomalaisten oman edun vaalimisen tärkeyttä ja nurkkakuntaisuutta. Ulkomailta kannattaa hakea tunnustus, koska silloin suomalainenkin uskaltaa arvostaa tunnustusta niittänyttä. Toivottavasti olisin edes osittain väärässä tässä kansalaisen arvostamisen suhteen suomalaisessa yhteiskunnassa. Uskon kaikilla kansalaisilla olevan annettavaa. Pitää huomata, että moni suomalainen osaa yllättäen lähes kaiken paremmin kuin joku toinen, mutta osaako oikeasti? Itselleni on helppoa arvostaa erityisosaajia eri elämän osaalueilla, mutta samalla on mukava, että lähelläni on ihmisiä, jotka arvostavat myös minua. Yhdistävä asia on asioiden mukana seilaaminen, ja se tekee usein vaikutuksen meikäläiseen. Omistaudu asiallesi ja liitä siihen intohimosi, jonka jälkeen sinun ei tarvitse katua mitä olisit joskus voinut tehdä, kunhan tekosi täyttävät humaanin opin perusteet. Kimmo Hoikkala, Tampere Älkää koskaan luopuko toivosta. MIELIPIDE MINULLE ON KERTYNYT valitettavasti lähes kymmenen vuoden kokemus julkisen mielenterveydenhoidon palveluista Helsingissä. Ehkä tyhmän itsepäisesti olin luottanut julkisiin palveluihin, en halunnut myydä asuntoa, jossa asuin vaimon ja kolmen lapsen kanssa. Pelkäsin yksityisen terapian kustannuksia ja en tajunnut julkisen puolen harjoittamaa ikärasismia. Olin aina sitä ikäryhmää, jolle ei annettu varsinaista psykoterapiaa vaan lääkkeitä ja rupattelua vaihtuvien hoitajien kera. Kun terapian ikärajaa nostettiin, olin aina pari vuotta liian vanha. Ensimmäinen lääkäri oli toki fiksu ja asiallinen. Jatkuvat muutokset tila- ja muissa järjestelyissä saivat hänet vaihtamaan alaa. Tämän kymmenen vuoden aikana olen oikeasti tavannut mitä villeimmän joukon lääkäreitä ja hoitajia, joilla on psyykkisiä ongelmia, pilleriongelmia, puutteellinen kielitaito ja koulutus. Huvittavin oli eräs kreikkalainen välinäytös, joka kertoili omista ja mielenterveystoimiston henkilöstön ongelmista laajalti. Hän sanoi myös ettei noin miehekkäällä ja isolla miehellä voi olla masennusta. Toinen hullunkurinen tapaus oli vaitelias venäläinen, joka hoiti työtään lähes ääneti. Oli aika hiljaisia tapaamisia. Lääkkeitä tuli ja meni, apua ei niistä saanut kovin paljoa. Tuntui, että olin noin 25 senttiä veden pinnan alla. Apua ei ollut siitäkään, että pari psykiatrisen koulutuksensa alkuvaiheessa olevaa hoitajaa kyselivät vilpittömän yksinkertaiseen tyyliin: kuinka paljon sairauteni on vahingoittanut lapsiani. Alussa minulla oli vakava burn out, jota hoidettiin levolla ja lääkkeillä. Julkisella puolella on matala tavoitetaso. Kukaan ei ollut kiinnostunut hyvinvoinnistani ja terveydestäni. Tavalliseen terveyskeskukseen ei haluta potilaista vaivaksi, puhelinsoitto riittää. Potilas on turhake, josta halutaan päästä eroon. Ja tämä myös tapahtui myös mielenterveyspuolella. Vuoden 2013 alussa päätin panostaa terveyteni hoitoon tuhat euroa. Saman summan joutuu helposti pulittamaan vanhemman auton huollosta. Onnistuin valitsemaan Mehiläisestä erinomaisen psykiatrian erikoislääkärin. Hän oli rauhallinen, jämpti ja täsmällinen. Lääkkeitä rukattiin ja hoito rullasi. Varsinaista parantumista ei kuitenkaan saavutettu. Ehkä nenä kävi pinnalla. Silloin hän mainitsi, että kannattaisi tehdä laajempi yleisselvitys terveydestäni. Eräs heidän palvelunsa on nimeltään miesklinikka. Varasin sinne ajan, tehtiin laajempi veritutkimus, josta saatiin mielenkiintoisia havaintoja. Kivekset olivat luopuneet tehtävästään ja testosteronin tuotanto oli pysähtynyt. Verenpaine oli huima. Sain asiaan kuuluvan lääkityksen ja oloni parani viikossa valtavasti. Kävin myös heillä kuulotutkimuksessa, jossa havaittiin, että kolmekymmentä vuotta sitten leikatussa korvassa oli vain 30 % kuuloa jäljellä, toisessa oli sentään lähes puolet. Nyt syön vielä yhtä unta tukevaa kevyttä psyykenlääkettä ja tapaan psykiatria pari kertaa vuodessa. Painoni on pudonnut yli 15 kiloa. Kävelen päivittäin tunnin, käyn salilla ja uimassa pari kerta viikossa. Pystyisin tekemään jotain työtäkin, mutta kuka palkkaa 57-vuotiaan, joka on ollut kymmenen vuotta pois kuvioista. Psyyken sairastuminen ja häpeä työelämästä syrjäytymisestä syö itsetuntoa. Silti asiat ovat suurelta osin ok; ehkä ainakin miljoona kertaa paremmin kuin julkisella puolella. Timor Ankara