Maraton ei riitä Maria Tähkävuorelle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maraton ei riitä Maria Tähkävuorelle"

Transkriptio

1 Maraton ei riitä Maria Tähkävuorelle

2 super Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenvuoro 6 Terveydenhuollon ammattilaiset internetiin 7 SuPer tukee jäseniä kuntavaaleissa 8 Syyskuun lyhyet 9 Näin vastattiin! 9 Lehtikatsaus 10 Lukijoiden ajatuksia 14 Ammattimerkki kertoo superilaisuudesta 16 Terhokoti on toiminut 20 vuotta 22 Yli 6000 uutta lähihoitajaopiskelijaa 24 Hoteva-hanke selkiytti vastuita 28 Tukea kehitysvammaisille senioreille 32 Uusi kirjapalsta alkaa 35 LH Tuomo Tumppi Valokainen 36 Pieniä uutisia 37 Lapsen päänsärky on vakava asia 38 Käypä hoito 40 Melu on terveysriski 44 Lukijalta 45 Nuoret valitsevat SuPerin 46 Tuula Olkkonen, osastonsihteeri 48 Edunvalvontatyksikkö tiedottaa 50 Superristikko 51 Lähihoitaja Kähönen 51 Mitä mieltä vastaa kyselyyn! 52 Maria Tähkävuori on ultraaja 56 Jäsenrekisteri tiedottaa 57 Siskon pakina 58 Työttömyyskassan ajankohtaiset 60 Arpa suosi Arja Junttilaa 63 P.S. 66 Kuulumisia 67 Arkistomme aarteita 24 Hoteva-hanke ei mennyt hukkaan. 22 Lähihoitajaopinnot aloittanut Marja Kääriäinen tähtää mielenterveys- ja päihdetyöhön. 52 Paimiolainen 16 Terhokodissa perushoitaja Maria Tähkävuori on lähdössä 246 kilometrin ultrajuoksukilpailuun. toivotaan, että saattohoidon asiantuntemus leviää kaikkialle Suomeen. 2 super

3 super 55. vuosikerta. Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien liiton jäsen Julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax (09) Päätoimittaja Leena Lindroos (09) Taittava toimittaja Jukka Järvelä (09) Toimittajat Marjo Sajantola (09) Sonja Kähkönen (09) Vierailevat kirjoittajat Päivi Hujakka, Elina Kujala, Heidi Laakkonen, Heli Puura, Virpi Saarinen, Antti Vanas Kannen kuva Maria Tähkävuoren kuvasi Jukka Järvelä. Ulkoasu Timo Numminen Jukka Järvelä Painos kpl Ilmoitukset Sonja Kähkönen (09) Osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus (09) Kirjapaino ISSN SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Ulvoo ja ujeltaa leena lindroos Aika usein mökkirantamme rauhallisen tunnelman rikkoo järkyttävä ujellus. Ilmatila tuntuu kirjaimellisestikin täyttyvän, enemmän ehkä paineesta kuin äänestä. Sydän hakkaa sitä enemmän mitä matalammalla ja lähempänä lennoston hävittäjäkoneiden koulutuslento tai matalasuunnistusreitti kulloinkin kulkee. Joskus äänivalli pamahtaa rikki ja se rikkoo myös oman kipurajan. Ensin tilanne säikäyttää, sitten järkyttää ja lopuksi raivostuttaa. Ja ihminen sentään tietää mistä on kyse, mutta miten paineiskuista selviävät esimerkiksi pesivät linnut ja muut eläimet? Ihmisen kuulolle haitallisimpia ovat kovat pamahdukset ja muut yllättävät iskevät äänet. Mutta jo 55 desibelin keskiäänitason ylitys tarkoittaa terveysriskiä. Tämä ohjearvo on yleisesti voimassa päiväsaikaan, yöllä suositusarvo on alhaisempi. Melu lisääntyy ympärillämme jatkuvasti ja sille altistuneiden määrä kasvaa. Melututkimus osoittaa, että kuulovauriot ovat vain osa melun aiheuttamista sairauksista. Stressi, unettomuus, aggressiivisuus, verenkiertohäiriöt ja myös sydäninfarktiriski ovat esimerkkejä muista. Helsingin Sanomat testasi pääkaupungin melutasoja heinäkuussa. Jonkinlaista käsitystä ympäristömelun salakavaluudesta antaa se, että testin meluisimmaksi paikaksi osoittautui urheiluliike. Siellä melko hiljaiseksi luonnehdittu musiikki soi 81 desibelin voimalla, kun esimerkiksi keskustan liikenteen ja katutöiden aiheuttama lukema oli 73 desibeliä sama tulos saatiin myös kauppakeskuksen kahvilassa ja nuorten vaateliikkeessä. On siis vaikea arvioida, milloin melu on haitallista. Esimerkiksi tavallisen puheen desibelimäärä on 60, kuiskauksen 30 ja pölynimuri pörisee 70 desibelin voimalla. Ääntä ei voi paeta, se levittäytyy miltei kaikkialle. Vai muistatko, koska viimeksi olet ollut tilanteessa, jossa ainoa havaittava ääni on tullut oman sydämesi sykkeestä tai hengityksen ja verenkierron aavistuksenomaisesta kohinasta? Tilanne on häkellyttävä, koska se on niin harvinainen. Mutta se on myös tavoiteltava: elämys on samaa luokkaa kuin tähtitaivas silloin, kun sen yksityiskohtia voi katsella kaukana keinotekoisista valolähteistä super 3

4 Ajankohtaista Syyskuu SuPer raksapäivä, Hotelli Siikaranta, Espoo 8.9. Kansainvälinen lukutaitopäivä Puheenjohtajien neuvottelupäivät, Helsinki, SuPer ry Luottamusmiestutkinto, 3. opintojakso, Helsinki, SuPer ry Yksityissektorin yhdysjäsenkurssi, Kuopio, SuPer ry IX Valtakunnalliset päihdepäivät, Kuopio, Terveyden Edistämisen keskus ry SuPerin 60-vuotisjuhlavuoden täydennyskoulutuspäivä, Jyväskylä, Paviljonki Yksityissektorin yhdysjäsenkurssi, Rauma, SuPer ry Maailman Sydänpäivä seminaari, Helsinki, Biomedicum Hyvä ikä messut, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Lähihoitaja2008, Kulttuuritalo, Helsinki, SuPer ry Lokakuu Esiintymistaidon kurssi, Sokos Hotel Pasila, SuPer ry Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Jyväskylä, Lastensuojelun Keskusliitto Maailman mielenterveyspäivä Luottamusmiestutkinto, 3. opintojakso, Helsinki, SuPer ry Viestinnän jatkokurssi, Sokos Hotel Pasila, SuPer ry Ammattiosastojen toimihenkilökurssi, Sokos Hotel Vantaa, SuPer ry YK:n päivä Taloudenhoitajien peruskurssi, Riihimäki, SuPer ry Kunnallisvaalit vanhustenhuollon kriisi korjattava ensi vuoden budjetissa raija moilasesta järjestöpäällikkö keskustella esimiehen kanssa ensi vuoden koulutustarpeista. SuPerin ammatilliset opintopäivät järjestetään Tampereella Nyt on aika... ilmoittautua Perustietoa SuPerista -koulutukseen. lähihoitajaopintonsa aloittaneiden liittyä SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäki on huolissaan vanhustenhuollon kriisiytyneestä tilanteesta ja lähettää ensi vuoden budjetista päättäville terveiset asiasta. On myönnettävä se tosiasia, ettei vanhustenhuoltomme ole hyvinvointivaltiolle kuuluvalla tasolla. Henkilökuntaa on liian vähän, paikoin se on kouluttamatonta eikä potilasturvallisuutta pystytä aina turvaamaan, Palomäki sanoo. Eduskunta alkaa käsitellä valtion vuoden 2009 talousarvioesitystä tiistaina 16. syyskuuta. Tässä Palomäen teesejä. Valtiontalouden kehykseen sisältyvät ja kehyksen ulkopuoliset määrärahat eivät riitä siihen, että voidaan riittävässä määrin varautua väestön ikääntymiseen. Perusterveydenhuollon kehittäminen ja vanhustenhuollon kuntoon saattaminen vaativat valtion selkeää osallistumista ja määrärahojen korvamerkitsemistä. Vanhustenhuollossa henkilöstömitoituksessa on päästävä laatusuosituksen mukaiselle tasolle. Jotta vanhainkotipaikkoja voidaan vähentää jopa puolella nykyisestä, on samalla lisättävä tuetun palveluasumisen paikkoja ja samanaikaisesti lisättävä riittävästi henkilöstöä palveluasumista ja kotihoitoa varten. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute ja pienituloisten ulottumattomiin karanneet omistusasuntojen hinnat erityisesti pääkaupunkiseudulla ovat keskeisenä esteenä koulutetun henkilökunnan muutolle. Valtion on osaltaan tuettava kunnallista asuntotuotantoa. Sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen tuotanto ei saa vaarantua tuloverokevennysten vuoksi. Kevennysten ajankohta on harkittava tarkkaan, ja ne on kohdennettava pienituloisiin sekä keskituloisiin ostovoiman turvaamiseksi. Kuntien veropohjaa on muutettava siten, että kuntasektorille ohjataan nykyistä suurempi osa yhteisöveron tuotosta. Raija Moilanen on siirtynyt SuPerin järjestöpäällikön tehtäviin yleishallintoon. Aiemmin Moilanen toimi ammattiasiainsihteerinä kehittämisyksikössä. Liiton toimihenkilönä Moilanen on ollut vuodesta 1984 eri tehtävissä, myös piirisihteerinä, järjestösihteerinä ja jäsenpalvelusihteerinä. Moilanen on osallistunut useisiin valtakunnallisiin ja paikallisiin sosiaalija terveysalan sekä lähihoitajatutkinnon kehittämisryhmiin. Hän myös ollut valmistelemassa monia liiton kannanottoja ja lausuntoja. SuPerin opiskelijajäseneksi. osallistua ammattiosaston syysrientoihin. suunnitella osallistumista SuPerin lähihoitajatapahtumaan aloittaa uusi harrastus. liikkua luonnossa ja kerätä metsän antimia. 4 super

5 Oppi ja ikä kaikki johtaja arja niittynen, kehittämisyksikkö Useat kymmenet tuhannet pikkuihmiset ovat aloittaneet matkansa elinikäisellä opintiellä. Aapinen, opettaja ja luokkakaverit jännittävät. Samassa jännittyneessä tunnelmassa ovat lähihoitajaksi opiskelevat, jotka jatkavat matkaansa tuolla oppimisen tiellä. Ajatuksissa saattaa jo olla vuosien päässä odottava valmistuminen ja työhön sijoittuminen. Samaan aikaan sosiaali- ja terveysalalla kärsitään työvoimapulasta. Takana on kesä ja useat suljetut osastot ja hoitoa odottavien jonot. Ihmettelen kovasti sitä, että työvoimapulasta puhutaan niin paljon ja samaan aikaan meillä on työttömänä pari kolmetuhatta lähihoitajaa. Onko niin, että työt ja työntekijät eivät kohtaa, vai onko niin, että työelämässä ei vieläkään riittävästi tunneta lähihoitajien osaamista? Useat työantajat jättävät käyttämättä paikkakunnallaan reservissä olevien lähihoitajien osaamisen. Tämä tuntuu kohtuuttomalta. Lähihoitajilla on koulutusmuodosta riippumatta hyvä ja laaja-alainen osaaminen, jota voidaan hyödyntää niin sairaalassa, vanhainkodissa kuin päivähoidossakin. Osaamisen ja hyvän ammattitaidon markkinointi on todella tärkeää. Viestiä on vietävä ihan henkilökohtaisella tasolla, jotta jo viisitoistavuotias tutkinto ja sen tuoma osaaminen hyödynnetään koko laajuudessaan. Viesti on yksiselitteinen: lähihoitajat ovat osaavia ammattilaisia. Toinen asia, joka näin syksyisin nousee ajatuksiin ja puheisiin, on opiskelijoiden ohjaus. Jokainen meistä muistaa opiskeluaikansa ja erityisesti käytännössä tapahtuneet osaamisen kartuttamiset. Aidossa työelämässä kokeneen ammattilaisen ohjauksessa on helppoa ja turvallista opetella ihmisen hoitamisen taitoja. Tässä jokaisella superilaisella on tärkeä rooli, kun uusi opiskelija tulee työssäoppimiseen. On tärkeää ottaa hänet vastaan myönteisesti ja paneutua opetustehtävään samalla vakavuudella kuin potilaiden hoitoon. Työyhteisöissä tulisi keskustella siitä, millaista opettamista siellä halutaan toteuttaa. On kovin valitettavaa, että joskus kuulee työpaikoista, joissa opiskelijoita pidetään välttämättömänä pahana, eikä heidän opintietään haluta tukea omaa osaamista jakamalla. Sillä, miten opiskelijaa ohjataan ja opetetaan, on vaikutusta koko hänen tulevaan ammattitaitoonsa. Siihen osaamiseen, jolla hän tulevaisuudessa hoitaa potilaita ja kohtaa työtovereitaan. On siis todella tärkeää, että jokaisen opiskelijan työssäoppiminen muodostuu mahdollisimman hyväksi. Myös ohjaamisen ja opettamisen taitoja voidaan kartuttaa tuolla elämänmittaisella matkalla. Hyvää elinikäisen oppimisen matkaa! super 5

6 SuPer vastustaa hoitajien tietojen julkistamista Internetiin suunnitellaan maksutonta palvelua, joka sisältää tiedot kaikista terveydenhuollon ammatillisen koulutuksen saaneista henkilöistä. Rekisteristä selviäisi terveydenhuollon ammattihenkilön nimen ja rekisteröintinumeron lisäksi tämän syntymävuosi ja ammattipätevyys sekä tiedot ammattipätevyyden rajoituksista. Julkisen tietopalvelun avulla kansalaisen olisi nykyistä helpompi varmistua ennen hoitoa siitä, että terveyspalvelun tarjoaja todella on viranomaisen valvoma, koulutuksen saanut terveydenhuollon ammattihenkilö. Suunniteltu palvelu sisältäisi tiedot kaikista, niin laillistetuista kuin nimikesuojatuista terveydenhuollon ammatillisen koulutuksen saaneista henkilöistä. Nimikesuojattujen ammattihenkilöiden, kuten lähi- ja perushoitajien, osalta rekisteri on kuitenkin tällä hetkellä puutteellinen, sillä lainsäädäntö ei edellytä heiltä pakollista rekisteröintiä. SuPerin puheenjohtajan Juhani Palomäen mukaan vain rekisteröinnin lakisääteisyydellä ja yhdenmukaisuudella varmistetaan terveydenhuollon ammattihenkilöiden tasavertaisuus ja vahvistetaan potilasturvallisuutta. Palomäki ei pidä tietojen julkistamista tarpeellisena. Toimenpide saattaisi vaarantaa hoitajien yksityisyyttä ja altistaa muun muassa väkivallalle. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ylläpitämässä keskusrekisterissä oli vuoden 2006 lopulla tiedot noin terveydenhuollon ammatinharjoittajasta. INGRAM PUBLISHING vanhustenhuollon kriisi kuntoon yhteistyöllä Rekrytointiongelmia terveydenhuollon ja sosiaalialan työssä SuPerin varapuheenjohtaja Henna Tuomikoski vaatii vanhustenhuollon korjaamista asianmukaiselle tasolle. Koulutettua hoitohenkilökuntaa on liian vähän. Hoitotyölle ei jää riittävästi aikaa, kuntouttavaa hoitoa ei monin paikoin pystytä lainkaan toteuttamaan ja valvonta kärsii. Tuomikoski toivoi SuPerin työmarkkinaseminaarissa Lappeenrannassa, että valtio korvamerkitsee määrärahoja vanhustenhuoltoon. Myös kuntien on talousarvioissaan selkeästi suunnattava varoja henkilöstöresurssien lisäämiseen, jotta päästään laatusuosituksen mukaiselle tasolle. Rekrytointiongelmat ovat lisääntyneet terveydenhuollon ja sosiaalialan työssä sekä maa- ja metsätaloudessa. Monella muulla alalla vaikeasti täytettävien työpaikkojen määrä on vähentynyt viime vuodesta. Vaikeasti täytettävien työpaikkojen määrät ovat viimevuotiseen verrattuna vähentyneet erityisesti teollisen työn ammateissa. Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön raportista Rekrytointiongelmat sekä työvoiman kysyntä ja tarjonta työvoimatoimistoissa. Terveydenhuollossa avoimista työpaikoista vaikeasti täytettäviä on 5,9 prosenttia (782 kappaletta kaikista avoimista terveydenhuollon ja sosiaalialan töistä). Kaikkien alojen keskiarvo on 3,7 prosenttia. Ongelmallisimpien ammattien lista on jonkin verran muuttunut vuoden 2007 keväästä. Ongelmallisimpien ammattien listalla ovat muun muassa lähihoitajat, sairaanhoitajat, mansikanpoimijat ja siivoojat. Työvoiman kysyntä- ja tarjontatilanne vaihtelee suuresti alueittain. Sellaisenkin ammattiryhmän kohdalla, jossa avointa työpaikkaa kohden on vähän työttömiä ja työvoiman rekrytointiongelmat ovat yleisiä kuten terveydenhuolto- ja sosiaalialalla, on alueita, joissa on työvoiman ylitarjontaa. 6 super

7 Hyödynnä Europassi teksti marjo sajantola Euroopan unionin kansalaisilla on oikeus hankkia koulutusta tai työtä missä tahansa unionin alueella. Tämän mahdollisuuden hyödyntämistä helpottaa avoin Europassi-järjestelmä, jolla opiskelijat ja työntekijät voivat osoittaa opiskeluvalmiutensa tai tutkintonsa ja taitonsa työmarkkinoilla yhtenäisellä, eurooppalaisella tavalla. Europassissa yhdistyy viisi asiakirjaa, jotka ovat käytössä samanmuotoisina kaikissa EU/ETA-maissa. Näistä käyttäjä voi valita tarvitsemansa. Europass-ansioluettelomalli on asiakirjoista eniten käytetty. Europass-kielipassissa käyttäjä kuvaa kielitaitoaan eurooppalaisella taitotasoasteikolla. Europass-liikkuvuustodistus (Europass Mobility) on asiakirja ulkomailla oppimistarkoituksessa vietetystä ajanjaksosta. Kansainväliseen käyttöön tarkoitetut tutkintotodistus- SuPer tempaisi Helsingissä ten liitteet (Certificate Supplement ja Diploma Supplement) ovat asiakirjoja, jotka sisältävät lisätietoja suoritetusta tutkinnosta, sen myöntäneestä oppilaitoksesta sekä sen maan koulutusjärjestelmästä, missä tutkintotodistus on myönnetty. Europassi selkeyttää haltijansa hankkimien tietojen ja taitojen dokumentointia. Koulutuksen, harjoittelun ja työelämän antamien valmiuksien lisäksi Europassissa voi esittää myös virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella tapahtuneen oppimisen kautta hankittua osaamista. Europass-järjestely perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseen yhteisön yhteisistä puitteista tutkintojen ja pätevyyksien selkeyttämiseksi. Lisää tietoa Huumoria ja rautaista ammattitaitoa tarvittiin, kun Helsingin terveyskeskussairaaloiden, avohoidon ja sosiaalitoimen ammattiosastot tekivät SuPeria ja lähihoitajan ammattia tunnetuksi aivan Helsingin ydinkeskustassa 16. elokuuta. SuPerin koju sijaitsi sateisessa säässä Kolmen sepän patsaan juurella. Superilaiset mittasivat ohikulkijoiden verensokeria ja verenpainetta. Noin parisataa uteliasta sai nauttia tästä hyvästä palvelusta. Lisäksi kaikille ohikulkijoille jaettiin SuPerin ilmapalloja, nalleja, energiajuomaa, laastareita ja esitteitä. Järjestelyissä mukana ollut Silja Paavola iloitsi siitä, että lähihoitajan osaamista saatiin juhlavuoden kunniaksi hyvin esille. Etenkin mittauspisteessä vieraat saivat perinpohjaista tietoa lähihoitajan ammattitaidosta. Muutamat ihmiset jopa ihmettelivät, saavatko todella lähi- ja perushoitajat pistää. kuntavaalit ovat sosiaali- ja terveysvaalit Lokakuun kunnallisvaaleilla on tärkeä merkitys kansalaisten jokapäiväiseen elämään: kunnassa päätetään hyvinvointipalveluista ja muista tärkeistä kuntalaisia koskevista jokapäiväisistä asioista. Kunnallinen päätöksenteko tarvitsee sosiaali- ja terveysalaa tuntevia ihmisiä. Sen vuoksi superilaisten kannattaa hakeutua ehdokkaiksi. Ehdokkaat saavat lautakuntapaikkoja, vaikka valtuutetuksi ei pääsisikään. Lautakunnat ovat merkittävä vaikuttamiskanava. SuPer-lehti julkaisee ehdokkaista nimi-, kunta-, ammatti- ja puoluetiedot sekä valokuvan lokakuun lehdessä. Ehdokkaiden tulee lähettää nämä tietonsa ja valokuvansa mielellään sähköisesti osoitteeseen mennessä. Viestin Huomio-kenttään kuntavaalit. Jos sähköposti ei ole käytettävissä, tiedot ja valokuvan voi lähettää osoitteella SuPer-lehti, Ratamestarinkatu 12, Helsinki. Kuvat ja tiedot julkaistaan koossa: leveys noin 5,2 cm ja korkeus noin 2,5 cm. Vastaavat tiedot julkaistaan liiton nettisivuilla. Liitto tukee ehdokkaita myös lehtiilmoittelussa. Katso asiasta liiton nettisivuilta. Liitto lähettää kaikille ehdokkaille myös muuta aineistoa heti, kun ehdokastiedot on saatu. loistavaa tiimityötä olympialaisissa Naisten kevyessä pariairokaksikossa kisanneet Sanna Stén ja Minna Nieminen soutivat Pekingin olympialaisissa Suomelle hopeamitalin. He jäivät voittoon rutistaneesta Hollannista 1,29 sekuntia. Minna Nieminen valmistui lähihoitajaksi vuonna 1997 lapsiin ja nuoriin suuntautuneena. SuPerlehden henkilöhaastattelu Niemisestä julkaistiin numerossa 4/ super 7

8 ingram publishing 8 super syyskuun lyhyet koonnut jukka järvelä Kivulias tehohoito Tehohoidossa oleville vastasyntyneille tehdään päivittäin kymmeniä kivuliaita tai epämiellyttäviä toimenpiteitä, ja usein ne tehdään ilman riittävää kivunlievitystä. Tämä käy ilmi ranskalaistutkimuksesta, jossa selvitettiin 430 vastasyntyneelle tehohoidossa tehdyt toimenpiteet kahden ensimmäisen hoitoviikon ajalta. Lapset olivat tehohoidossa keskimäärin kahdeksan päivää ja joka päivä heille tehtiin keskimäärin 16 toimenpidettä. Näistä kymmenen oli kivuliaita, ja keskimäärin vain kahdessa niistä lapsen kipuja lievitettiin. uutispalvelu duodecim Magneettileluihin varoitus Magneetteja sisältävissä leluissa on nyt oltava varoitus. Lelun varoitusmerkinnässä on todettava, että lelu sisältää magneetteja tai magneettisia osia. Ihmiskehossa toisiinsa tarttuvat tai metalliesineeseen kiinnittyvät magneetit voivat johtaa vakaviin vammoihin tai hengenvaaraan. Varoituksessa on myös mainittava, että lääkäriin on hakeuduttava välittömästi, jos magneetteja on nielty tai niitä on joutunut hengityselimiin. Sääntelyn taustalla ovat eri puolilla maailmaa tapahtuneet onnettomuudet, joissa lapset ovat nielleet lelusta irronneita magneetteja. Sikiönä väkivaltaiseksi? Väkivaltarikollisten lapsilla on suuri riski syyllistyä väkivaltaan. Lapsi saattaakin altistua vanhempiensa huonoille vaikutteille jo sikiöaikana. Niuvanniemen sairaalan erikoislääkärinä työskentelevän Anu Putkosen väitöstutkimus on osoittanut, että rikollisuus voi siirtyä jopa kolmessa polvessa vakavasti väkivaltaisilta vanhemmilta heidän lapsilleen, kirjoittaa Turun Sanomat. Putkonen on varovainen tehdessään johtopäätöksiä väkivallan periytymisestä. Hän muistuttaa, että valtaosalla väkivaltaisen rikostaustan omaavista vanhemmista on myös päihdeongelma. Se saattaa paitsi vaikuttaa sikiön aivoihin, myös heikentää varhaislapsuuden elinolosuhteita. Nainen katuu tatuointia Naiset haluavat poistattaa tatuointejaan herkemmin kuin miehet. Tämä käy ilmi tuoreesta yhdysvaltalaistutkimuksesta, jossa kartoitettiin yhteensä 200 naiselta ja mieheltä motivaatiota tatuoinnin poistoon. Arviolta noin viidennes tatuoinnin ottaneista on tyytymätön tatuointiinsa, mutta vain 6 prosenttia päättää lopulta poistattaa ihokuvionsa. Tatuoinneista halutaan päästä eroon yleensä, koska niiden koetaan kuuluvan menneeseen elämään ja nuoruuden identiteettiin. Useimmat miehet ja naiset ovat näet teetättäneet tatuointinsa parikymppisinä. Mielenkiintoista oli, että naiset kertoivat miehiä selvästi useammin tatuoinnin poistamisen syyksi häpeän tunteen, kielteiset huomautukset sekä vaikeuden peittää tatuointi vaatteilla. uutispalvelu duodecim ingram publishing Valoa vanhuksille! Vanhainkodin yhteisiin tiloihin asennetut päivänvalolamput voivat hollantilaistutkimuksen perusteella lievittää monien vanhusten dementiaoireita. Myös melatoniinitabletit auttavat, kun niitä annettaan päivänvalolamppujen lisäksi. Päivänvalolamppujen myötä vanhusten muisti ja monet muut mielentoiminnot paranivat hieman, mutta niiden heikkeneminen ei hidastunut. uutispalvelu duodecim Rahaa terveyteen Kuntaliiton julkaiseman selvityksen mukaan suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset kasvoivat vuonna 2007 keskimäärin 4,3 prosenttia. Kustannusten nousu oli suurempi kuin palkkojen ja hintojen nousu, mutta pienempi kuin koskaan ennen 2000-luvulla. Reaalikasvua oli 1,2 prosenttia. Lääkäriin internetissä Jo useampi kuin neljä viidestä olisi valmis hakemaan vaivoihinsa apua internetin lääkäripalveluista. Asiaa selvitti terveydenhoitoalan kehittäjänä ja palveluntarjoajana tunnettu Coronaria-konserni. Tutkimuksen mukaan nettipalvelujen käytön uskotaan nopeuttavan hoidon aloittamista seitsemän vastaajaa kymmenestä oli sitä mieltä, että nettilääkärillä käynnin perusteella avun saisi nopeammin kuin esimerkiksi käymällä ainoastaan perinteisessä terveyskeskuksessa. Perinteiset lääkärin vastaanotot eivät kuitenkaan tule häviämään, sillä diagnoosin tekeminen potilasta näkemättä on usein mahdotonta. cision oskari frisk

9 Mitä mieltä? Elokuun kysymys oli: Uskotko vaihtoehtoisiin hoitoihin? muut lehdet Nainen on aina liian nuori ja kokematon, liian nätti tai liian meikattu, tai liian ruma tai jotakin. Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen eeva 8/2008 Elämässä ei ole järkeä, jos etukäteen pelkää, että kohta varmaan tapahtuu jotain hirveää. Näyttelijä-laulaja Vuokko Hovatta anna 33 34/ % 29 % Joku on joskus kysynyt, että pelottaako sinua, kun työskentelet suden kanssa noin hitaasti ja vaiheittain. Se on hassu kysymys: minua pelottaisi, jos en tekisi niin. Eläinnäyttelijöiden kouluttaja Tuire Kaimio suomen kuvalehti 33/2008 kyllä Kyllä, koska lääkäreillä ei ole tarjota vaivaani mitään sopivaa. hoidot antavat toivoa parantumiseen. luonnonlääketiede on vanhan kansan viisautta. ne ovat tietyissä tapauksissa hyvinkin varteenotettavia. olen saanut apua muun muassa akupunktiosta ja homeopatiasta. olen itse kokeillut ja saanut avun. ne ovat lempeämpiä ja hoitavat ihmistä kokonaisvaltaisesti. ne korostavat oman mielen parantavaa voimaa, josta kaikki paraneminen on lopulta kiinni. shiatsuhoito on auttanut, kun lihakseni ovat olleet oikein jumiutuneet. en En, koska näytöt puuttuvat. kaikenlaisilla huuhaa-hoidoilla rahastetaan hyväuskoisia ja sairaita. pahimmassa tapauksessa voi henki mennä. ne perustuvat uskomuksiin, eivät todellisuuteen. ne ovat rahat pois -meininkiä. en saanut apua ja rahat menivät. Pitäisi muka käydä jatkuvasti. minusta ne ovat huuhaata. olen lääketieteelle uskollinen ja hoidan asiakkaani ammatillisesti. ne ovat epäluotettavia ja vaarallisia ihmismielelle ja ruumiille. olen kai vähän epäuskoinen moisiin. uusi kuukauden kysymys löytyy sivulta vuotta sitten Apuhoitajan virkoja oli avoinna Ruotsinpyhtään kunnalliskodissa, Kurun kunnalliskodissa, Hartolan kunnalliskodissa, Loimaalla terveyskeskuksen sairaalan vuodeosastolla, Turun kaupunginsairaalan sisätautien osastolla, Asikkalan vanhainkodissa, Kolun sairaalassa, Pornaisten kunnalliskodissa, Koljonvirran sairaalassa sekä Helsingissä Kivelän sairaalassa, Suursuon vanhainkodissa, Koskelan sairaskodissa ja Auroran sairaalassa. Viransijaiselle löytyi paikka Tohmajärveltä terveyskeskuksen vuodeosastolta. Työpaikkailmoituksissa kerrottu peruspalkka oli tuttu, mutta markoissa. Esimerkiksi Kivelän sairaalassa luvattiin 1954 mk/kk, kaikkine ikälisineen palkkaa kertyisi 2501 mk/kk. apuhoitajalehti super 9

10 10 super

11 Jäsenten ajatuksia toiminnan alkuvuosikymmeniltä: Purnausta, porinaa ja suoria sanoja teksti leena lindroos Liittolehdessä julkaistut lukijoiden mielipiteet ovat käsitelleet yllättävänkin tarkasti samoja teemoja vuosikymmenestä toiseen. Huolta on kannettu ammattietiikasta, osaamisen käytöstä, koulutetun työvoiman riittävyydestä, palkkauksesta, opiskelijoiden kohtelusta ja työpaikan hengestä. Tässä katsauksessa keskitytään keskustelua herättäneisiin aiheisiin 1950-luvulta 1980-luvun lopulle. Suomen Apuhoitaja -lehden syysnumerossa 1959 avataan Purnauslaatikko. Nimimerkki Yx apuhoitaja Pohjanmaalta purnaa pukuasiaa: Koska koittaa se päivä, että apuhoitaja saa pukea yllensä apuhoitajalle kuuluvan ikioman puvun? Onhan lab. apul. oma valkoinen kaulukseton pukunsa, miksei apuhoitajille hyväksytä valkoista pukua värillisin kauluksin. Me odotamme! Sama kirjoitus keskittyy myös toiseen tärkeään ja yhä uudelleen keskusteluun nousevaan teemaan: Ja sitten apuhoitajakursseille pyrkiviä kehottaisin vakavasti harkitsemaan, omaako tarpeeksi luonnonlahjoja kyetäkseen tulemaan todella apuhoitajaksi. Kertokaamme kaikille kursseille pyrkiville, että apuhoitajan työssä on joka päivä ikään kuin synnyttävä uudestaan kyetäkseen kaikessa hiljaisuudessa ja sydämen nöyryydessä rakkaudella palvelemaan niin rikkaita kuin köyhiäkin aivan samanarvoisina. Kunpa edes sairaaloissa tämä rajaaita kaatuisi. Miksi on olemassa ylhäisiä ja ei ylhäisiä? Purnauslaatikko julkaistaan myös kahdessa seuraavassa numerossa. Pukukeskustelu jatkuu ja vastausta pyydetään huhuun, jonka mukaan apuhoitajien virat sairaaloissa lakkautetaan. Näiden numeroiden jälkeen palsta uinahtaa, mutta puvusta kirjoitetaan muualla lehdessä. Numerossa 2/1965 on irrotettava kuponki, jonka välityksellä toivotaan mielipiteitä puvun väristä: Tähdennämme, että väritiedustelu koskee jokaista jäsentä huolimatta siitä, millaisen vastauksen asianomainen on Porinaa Apuhoitajalehdessä 6/1979. lähettänyt joululehdessämme olleeseen pukutiedusteluun. Pikku Paloja -palstalla lehdessä 6/1965 kerrotaan, että Huhut, joiden mukaan ei enää kannattaisi hankkia nykyisin käytössä olevaa apuhoitajan työpukua, koska uusi puku muka pian tulisi käytäntöön, ovat täysin perättömiä. Ajatus uuden työpuvun saamiseksi on vasta alkuvaiheessaan, ja hyvissä ajoin ennen puvun vaihtamista, tullaan siitä jäsenille tiedottamaan. Uusi puku esitellään lehdessä 2/1966: On yleisesti tunnustettu tosiasia, että apuhoitajat ovat osoittautuneet sairaaloidemme ja laitostemme työpuvultaan siisteimmäksi työryhmäksi. Uskomme, että tämä arvokas maineemme periytyy uudelle puvullemme ja apuhoitajakuntamme esiintyy edelleenkin yhtä raikkaana ja siistinä siihen pukeutuneena, ja täten kohottaa pukumme sille kuuluvaan kunniaan. nimi apuhoitaja pistää oikein korvaan Apuhoitaja-lehden numerossa 5/1973 patistellaan jäsenistön pöytälaatikkokirjailijoita lähettämään tekstejään lehdessä julkaistavaksi. Siis: lähetä meille toimitukseen kirjoitelmasi, äläkä säilytä niitä keittiön kaapissa tai aivojesi lokerossa. Olemme kiitollisia jokaisesta ideasta. Tänne voit lähettää runoja, pakinoita jokapäiväisestä työstäsi, kaskuja, osastolla tapahtui -juttuja, mietelauseitasi ja mikseipä vaikka jatkokertomuksen. Yritämme sitten palstatilan sallimissa puitteissa julkaista niitä. Ja lehdessä 4/1974 julkaistaan ensimmäinen pöytälaatikoista löytynyt kirjoitus, nimimerkki Terttu Irmelin elämästä kertova teksti otsikolla Minun maailmani: Monta tuntia pesen ja vaatetan. Syötän ja yritän jaksaa. Olen valitusten ammattikuuntelija. Milloin mistäkin paikasta ahdistaa. Nosta ylös, vessaan, vettä, voi että, ei teihin enempi liikettä saa, on pitänyt kauan jo odottaa. Osittain pöytälaatikkokirjoitukset ovat yleisönosastokirjoitusten kaltaisia kannanottoja. Nimimerkki Santtu kirjoittaa lehdessä 6 7/1974: Apuhoitajakunta on ainakin eräässä mielessä tärkeä ryhmä. Sitä tarvitaan syntipukiksi. Jos jokin super 11

12 asia ei mene piirustuksien mukaan niin laitetaan vain apuhoitajien tiliin, niillähän on rutiinia likaisessa työssä luvun lopulla jäsenten mielipiteitä julkaistaan sekä Porinaa että Suorat sanat -palstalla. Lehdessä 5/1977 Ritva Parkkonen kirjoittaa vanhainkodissa työskentelevän apuhoitajan mietteitä: Valitettavasti liian useat apuhoitajat pitävät sairaalatyöskentelyä paljon mielekkäämpänä vaihtoehtona kuin vanhainkotia. Siis emme itsekään arvosta työskentelyä vanhusten parissa. Miten voimmekaan arvostaa, kun useat työnantajatkaan eivät arvosta. Valitettavasti vielä tänäkin päivänä on työnantajia, joilla on se käsitys, että vanhainkodit eivät tarvitse koulutettua henkilökuntaa ja että kouluttamaton ajaa saman asian. Kun törmää tällaiseen käsityskantaan, tulee pakosta mieleen myös vanhustemme aliarvioiminen. Vuonna 1979 käydään keskustelua apuhoitaja-nimikkeestä. Lehdessä 3/1979 Erkki Kerojärvi toteaa: Nimi apuhoitaja pistää oikein korvaan, eihän nyt saa YK:n ihmisoikeuksien julistuksenkaan mukaan kenestäkään ihmisestä tehdä toisarvoiseksi merkittyä yksilöä. Aputyömies on poistettu ja tilalle on tullut vain työmies, autonapumiehestä on tullut kuormaaja jne. Lehdessä 5/1979 nimimerkki 12 vuotta hoitajana ollut vastaa: Pitäisikö kaikki yhdenmukaistaa? On poistettu päähineet, entiset puvut ynnä muut, nyt pitäisi poistaa vielä vanha kunnon nimi apuhoitaja! En vastusta uudistuksia, mutta miksi kerran keksitty hyvä nimi pitäisi poistaa? työn ja huvitusten välillä pientä rajaa 1980-luvun alku on runsasta lukijatekstien aikaa. Yleisönosastokirjoitukset kootaan Suorat sanat -vinjetin alle ja niissä käsitellään muun muassa apuhoitajien koulutusta ja palkkausta, toivotaan lisää virkoja, kummastellaan liukumakorotusten epäoikeudenmukaisuutta ja edellytetään vaitiolovelvollisuuden toteuttamista. Edelleen vaaditaan kotihoitoon suojavaatekorvausta, kaivataan lisää tietoa naistenpäivästä ja mietitään oman auton käytön korvausta kotisairaanhoidossa. Suorat sanat palsta Apuhoitaja-lehden numerossa 10/1984. Toimitus muistuttaa lehdessä 4/1981, että nimimerkkikirjoituksiinkin tulee liittää oma nimi ja osoite, sillä yleisen, kaikissa lehdissä vakiintuneen käytännön mukaan nimettömiä kirjeitä ei julkaista. Seija Bragge toivoo numerossa 7/1982 inhimillisyyttä: Mistä hiven inhimillisyyttä ja lämpöä myös henkilöstösuhteisiin? Onko sairaalamiljöökin muuttumassa kylmäksi teknokraattien maailmaksi, sopimusvaltuuskunnan pykälien pyhäksi temmellyskentäksi. Kun kukaan ei enää tunnu ajattelevan yksityisen ihmisen, työntekijän tarpeita ja tunteita, niin kuka sitten jatkuvasti jaksaa vastata potilaan, asiakkaan tarpeista. Kaarina Koivistoinen puolestaan toteaa lehdessä 10/1982: HYKSissä kartoitetaan parhaillaan apuhoitajan työtä. Yhtäkään apuhoitajaa ei ole siinä mukana, vain ylihoitaja on osastoltamme. Nyt on apuhoitajilta otettu pois oikeus poistaa tippa, vaihtaa tippapullo ja antaa kipulääkettä. Kaikkea tätä olemme tehneet vuotta, eikä erehdyksiä ole koskaan sattunut. Mihin miehiä tarvitaan, kysyy otsikko Suorat sanat -palstalla lehdessä 7/1984. Tekstissä nimimerkki Naiset, hoitakaamme omat asiamme, toteaa vastikään pidetyssä liittokokouksessa käytetyn asiattomiakin puheenvuoroja, mistä asiasta kokouksen puheenjohtaja oli joutunut myös huomauttamaan. Minulle tuli sellainen tunne, ettemme olleet naisvaltaisen järjestön liittokokouksessa vaan miestenylistystilaisuudessa. Esimerkiksi: `Naiset, mehän emme tule toimeen ilman miehiä`. Olen samaa mieltä siitä, ettemme tule toimeen ilman miehiä, mutta työn ja huvitusten välillä olisi syytä pitää pientä rajaa. Mielestäni miehet ovat ihan kivoja ja tulen hyvin toimeen miesten kanssa. Mutta nyt onkin kysymys tarvitsemisesta, välttämättömyydestä järjestötyössä. Asia on myös kääntäen verrannollinen, eivät miehetkään tarvitse meitä naisia hoitamaan asioitaan. äskettäin kuollut vainaja ei aiheuta riskejä Vuoden 1985 alusta liittolehti on nimeltään Perushoitaja. Lehdessä 3/1986 Mirjam Heim kirjoittaa Suorat sanat -palstalla otsikolla Opiskelija orjako? Monessa sairaalassa ja laitoksessa kai- 12 super

13 vetaan omaa hautaa, kun opiskelijaa käsitellään välttämättömänä pahana ja mitään osaamattomana työn hidastuttajana. Maine kiirii yllättävän nopeasti ja moni vastavalmistunut tietää kaukaa karttaa entisen opiskelupaikkansa sairaalat. Pirkko Sorvali puolustaa opiskelijoita lehdessä 6/1986: Meidän on alettava kiinnittää opiskelijoihin paljon enemmän huomiota. Meidän on syytä ottaa heidät vastaan aivan samalla tavalla kuin uuden työntekijän tai ammattijärjestön uuden jäsenen. Itse olen vaihtanut usein työpaikkaa ja tiedän mitä merkitsee ensivaikutelma: tulenko viihtymään porukassa. Numerossa 7/1986 julistetaan kirjoituskilpailu jäsenille. Aiheet ovat Parasta työssäni, Hymyilevä minäkuvani ja Tulevaisuuden perushoitaja. Toimitukseen saadaan 70 kirjoitusta ja niitä julkaistaan kesään 1987 saakka joka lehdessä. Kysymyslaatikko-palstalla lehdessä 7/1987 kysytään, onko ruumis vaarallinen. Voiko siitä saada tartunnan, ja onko se vaaraksi muille potilaille, jos se jää yön yli potilashuoneeseen? Lääketieteen lisensiaatti Marketta Riihelä päättää vastauksensa: Käsitykseni mukaan äskettäin kuollut vainaja ei siis aiheuta hoitohenkilökunnalle riskejä senkään vertaa kuin ennen kuolemaansa. Useiden päivienkään kuluttua ei ole mainittavaa varaa, jos henkilökunnan pukeutuminen ja vainajan käsittely on asiallista. Liittolehden nimi vaihtuu SuPeriksi vuonna Lehdessä 2/1988 Hannele, Raija, Aune, Katri ja Marianne listaavat 12 kirjainta, joista muodostuu sana perushoitaja: P potilaan läheisyys E energisyys R reippaus U uutteruus S sopivuus H hellyys O osaavuus I itsenäisyys T turvallisuus A avuliaisuus J joustavuus A ahkeruus Tätä kaikkea meiltä odotetaan! Purnauslaatikko Suomen Apuhoitaja -lehden numerossa 4/1959. Jokaisessa SuPer-lehden juhlavuoden numerossa kerrotaan apu-, perus- ja lähihoitajien sekä alan 60-vuotiaan ammattiyhdistystoiminnan historiasta itse juhlavuoden tapahtumia unohtamatta super 13

14 Apu- ja perushoitajamerkki Lähihoitajamerkki Jäsenmerkki Kultainen Hopeinen ansiomerkki ansiomerkki Kurssimerkistä muotoutui Arvokas ammattimerkki teksti marjo sajantola kuva jukka järvelä Apuhoitajaoppilas suunnitteli paremman kurssimerkin kuin ammattitaiteilija. Petollinen kultaseppä varasti merkkeihin hankitut hopeat. SuPerin ammattimerkillä on historiaa, symboliikkaa ja arvokkuutta. Merkki kertoo kantajansa ammatista ja superilaisuudesta. Helsingin ensimmäisen apuhoitajakurssin oppilaat saivat tehtäväkseen suunnitella oman kurssimerkin valmistujaisiinsa vuonna He päättivät, että merkistä tulee sinivalkoinen, sininen uskollisuutta ja valkoinen puhtautta kuvaamaan. Apuhoitajaoppilas Maija Ihalaisen kuka merkin saa? Kaikki uudet jäsenet saavat liittymislahjaksi merkin: lähihoitajatutkinnon suorittaneet lähihoitajamerkin, aputai perushoitajatutkinnon suorittaneet alkuperäisen apuhoitajamerkin ja kaikki muut jäsenkelpoiset, kuten SuPerin uusin ammattiryhmä farmanomit ja lääketeknikot, jäsenmerkin. Kovassa työssä merkki voi rikkoutuakin. Jos jäsen lähettää sen jäsenyksikköön, hän saa uuden veloituksetta. Jos jäsen kadottaa merkkinsä, uusi merkki on maksullinen. Merkkien hinnat, joihin lisätään postituskulut: Lähihoitajamerkki 6,10 Perushoitajamerkki 12,00 Jäsenmerkki 6,10 merkkiluonnos valittiin parhaaksi ja annettiin ammattitaiteilijan viimeisteltäväksi. Taiteilija teki myös omia merkkiluonnoksiaan, mutta lääkintöhallitus valitsi Ihalaisen suunnitteleman mallin apuhoitajan neulaksi. Sodan jälkeen kaikesta oli pulaa, joten kurssilaisille ei ollut helppoa saada hankituksi tarvittavaa puolen kilon jalometallierää kultasepälle toimitettavaksi. Valmistujaisjuhlat piti kuitenkin viettää ilman merkkienjakoa, sillä petollinen kultaseppä oli käyttänyt metallin omiin tarkoituksiinsa. Oikeusjutulla uhattuna hän viimein toimitti tilauksen, mutta valmistujaisiin merkit eivät ehtineet. Maija Ihalainenkin otatti itsestään valmistujaiskuvan vasta, kun hänellä oli apuhoitajamerkki kiinnitettäväksi kaulukseen. Maija Ihalainen, sittemmin Vänttinen, oli yksi niistä apuhoitajista, jotka olivat perustamassa Suomen Apuhoitajayhdistystä, SuPerin alkua. Hän oli myös liiton kunniajäsen. Ensimmäisen kurssin koulutusmerkistä tuli koko apuhoitajakuntaa yhdistävä liiton jäsenmerkki. Merkkiä sai yhdistyksen sääntöjen mukaan käyttää ainoastaan virkapuvun kanssa. Kun SuPeriin liittyi muitakin kuin apu- tai perushoitajakoulutuksen saaneita hoitotyön tekijöitä, tuli tarpeelliseksi suunnitella uusi varsinainen jäsenmerkki. Tällöin apuhoitajamerkistä tuli koulutuksesta kertova ammattimerkki. Jäsenmerkin suunnitteli SuPerin kunniapuheenjohtaja Aune Ahopalo yhdessä puolisonsa Jaakko Ahopalon kanssa. Uudella jäsenryhmällä, lähihoitajilla, haluttiin säilyttää arvokkaan merkin antama side ammatin historiaan. Lähihoitajamerkki on alkuperäinen apuhoitajamerkki vain hieman pienemmässä koossa. Molemmat ammattimerkit kertovat ammattitaidosta ja yhdistävät niiden kantajat osaksi liiton historiaa. 14 super

15 Pääluottamusmies Leila Hiltunen toivoo selkeyttä työvuoroihin: Kohti tavoitetta vaikka nipon leima otsassa teksti sonja kähkönen Lahtelainen päivähoidon pääluottamusmies ei pelkää tarttua härkää sarvista. Valittajan maineen uhallakin hän ryhtyi taistelemaan parempien työolojen puolesta. Koska näin on tehty ennen, näin tehdään nytkin -ajatusmalli saa Leila Hiltusen äreäksi. Vuosikymmeniä saman työnantajan palveluksessa työskennelleet kangistuvat helposti kaavoihin, mikä tekee uudistusten ajamisen vaikeaksi. Hiltunen haluaa muuttaa asenteita. Hän päätti ryhtyä päivähoidon pääluottamusmieheksi, kun oman työpaikan työajoissa oli epäselvyyttä. Pari vuotta sitten Nastolaan perustetussa vuoropäiväkodissa työlistojen laatiminen tuntui olevan lapsen kengissä. Välillä teimme todella pitkiä päiviä ja toisinaan työvuorot jäivät vain muutamien tuntien pituisiksi. Työntekijöitä saatettiin käännyttää ovelta, kun hoitolasten tulo sunnuntaisin tai iltaisin peruuntui. Hiltunen totesi, ettei oman vapaa-ajan suunnittelusta tullut mitään. Olimme lähes jatkuvassa hälytystilassa, eikä koskaan ollut varmuutta, mihin aikaan töihin mennään tai milloin työvuoro päättyy. Otin ongelmien vuoksi useita kertoja yhteyttä kunnan luottamusmieheen, joka kannusti minua ryhtymään päivähoidon luottamusmieheksi. Edunvalvontaan liittyviä kysymyksiä Hiltuselle on tullut harvoin oman työpaikan ulkopuolelta, sillä terveydenhoitopuolella Nastolassa on oma superilainen luottamusmies. Päiväkoteja vajaan asukkaan kunnan alueella on vain neljä. Yleisesti ottaen pääluottamusmiehen tehtävät ovat työllistäneet minua melko vähän. Harvakseltaan on tullut kysymyksiä esimerkiksi sairausloman palkoista, määräaikaisuuksista ja kesälomista. säännöllisyyttä työvuoroihin Hiltunen on joutunut työpaikallaan toisinaan ikävään välikäteen. Talon palveluksessa olevien käsitykset työvuoroista eroavat. Henkilökunta on jakautunut kahteen leiriin. Ottaa päähän, kun vastaan tulee väitteitä, että ajattelen vain itseäni ja omia etujani. Jonkun tämä tehtävä oli kuitenkin otettava hoitaakseen, kun tarvetta selkeästi oli. Minua on välillä pidetty nipona ja joka asiasta valittajana. Siitä huolimatta sanon edelleen asioista suoraan ja pidän kiinni siitä, minkä tiedän olevan oikein. Tarvittaessa olen soittanut SuPerin edunvalvontaan ja tarkastanut, miten asioiden kuuluu olla. Hiltusen mukaan jopa työntekijät ovat välillä muutelleet toistensa vuoroja ja soittaneet työtoverille, jos on näyttänyt siltä, ettei töihin ole tarvinnut tulla. Mielestäni oikea ratkaisu olisi kysyä, että sopiiko sinulle, jos et tule töihin. Jokaisella pitäisi olla aina mahdollisuus tulla siihen vuoroon, joka listaan on merkitty. Vuoropäiväkodin tilanne elää jatkuvasti ja monessa asiassa on menty parempaan suuntaan. Leila on iloinen siitä, että pyhäpäiviksi on otettu käyttöön varallaolo, josta maksetaan korvaus. Kenenkään ei siis tarvitse enää odottaa yllättävää työhönkutsua kesken sunnuntaivapaan. Lisäksi töihin on saanut mennä entistä useammin hoitolasten viime hetken peruutuksista huolimatta, mikäli vuoro on merkitty listaan. Johtajat ovat ymmärtäneet työntekijän aseman. Heidän sijansa on varmasti vaikea, kun on otettava kaikki osapuolet huomioon. mukavaa ja vaihtelevaa työtä Leila Hiltunen valmistui lähihoitajaksi vuonna Valmistumisen jälkeen hän työskenteli lastenhoitajana Lahdessa määräaikaisissa työsuhteissa. Vakituisen paikan hän sai Nastolasta, kun vuoropäiväkodin toiminta käynnistyi. Pidän työstäni ja siitä, että arkipäivinäkin voi olla vapaata. Silloin ehdin hoitaa omia asioitani. Toisaalta päiväkodin viikonloput ja yöt ovat virkistävää vaihtelua arkeen verrattuna. Iltaisin ja viikonloppuisin tunnelma talossa on normaalia kodinomaisempi. Lapsia on vähemmän ja he saavat nukkua aamulla pitkään. Ohjelmassa voi olla vapaata leikkiä, askartelua ja ulkoilua. Työ lastenhoitajana on Leilan mukaan antoisaa, sillä kahta samanlaista päivää ei ole. Vuoropäiväkodin luonne tuo työhön kuitenkin oman leimansa ja haasteensa. Toivon, että pääsemme vielä sellaiseen ratkaisuun, jossa jokaisen on hyvä tehdä töitä super 15

16 16 super

17 Terhokoti täyttää 20 vuotta Hyvän kuoleman talossa teksti elina kujala kuvat kai lindqvist vet avautuvat tulijalle automaattisesti. Sisällä on rauhallista, kaunista ja kotoistakin. Huonekalut näyttävät vanhoilta ja arvokkailta, takan reunuksella on koriste-esineitä ja pöydällä makaa Asterix-sarjakuva-albumi. Vastaanoton tiskillä palaa kynttilä. Meillä on tänään vainaja talossa, sanoo Terhokodin kouluttaja Miia Snellman tullessaan kättelemään vieraita. Keskiikäinen nainen on kuollut ja hänen perheensä, isä ja pienet lapset, ovat käytävällä menossa hyvästelemään äitiä. Ikkunan takana näkyy vihreä, vehmas luonto. Kielot kukkivat parkkipaikan vieressä. Terhokodissa kuolee melkein joka päivä joku. Helsingissä sijaitsevan saattohoitokodin osastolla on 18 potilaspaikkaa, ja keskimäärin potilaat viipyvät täällä 14 vuorokautta. Se on tosin vain keskiarvo. Joskus joku asuu talossa kuukausia, toinen vierailee vain muutaman tunnin. Sairauden etenemistä ei voi ennustaa päivien tarkkuudella. Osastohoito ei ole saattohoidon ainoa muoto. Terhokoti tarjoaa myös kotisairaanhoitoa kotona asuville potilaille sekä virkistystä ja tukea omaisille ja potilaille päiväsairaala Päiväterhossa. Kotihoito ja Päiväterho tekevät yhteistyötä paikallisen kunnallisen kotisairaanhoidon kanssa. Niiden piirissä olevista potilaista suuri osa saa vielä erilaisia palliatiivisia hoitoja, ja hoitoajat ovat osastoaikaa pidempiä, joskus useita vuosiakin. Kotisairaanhoito päivystää ympäri vuorokauden, Päiväterho on auki arkipäivisin. Terhokodissa on paljon oleskelutilaa. Joulua, juhannusta, pääsiäistä ja muita vuoden juhlia vietetään ihan kuten missä tahansa muuallakin yhdessä potilaiden, omaisten ja henkilökunnan kanssa. Täällä on vietetty häitä ja syntymäpäiviä ja juotu viimeiset jäähyväiskahvit sukulaisten kanssa. Tilaa täytyy olla paljon, Snellman kertoo esitellessään taloa. Useimmat omaiset haluavat osallistua tiiviisti läheisensä hoitoon ja tahtovat olla viimeiset vuorokaudet aivan lähellä, asua samassa huoneessa. Se on täällä mahdollista, toivottavaakin. Aurinko paistaa isoille ulkoterasseille, oleskelutiloissa on istumaan pyytäviä sohvia ja nojatuoleja, tietokone, kahvikeitin, jääkaappi ja pehmoleluja. Saunakin talossa on, Miia Snellmanin mukaan ahkerassa käytössä ja tärkeä terapiapaikka. Hiljaisuuden huoneessa valkoinen katto nousee korkealle. Tämä on se tila, jossa omaiset hyvästelevät vainajan ennen kuin hautaustoimisto hakee hänet. Ikkunaan on maalattu elämänpuu super 17

18 tarve osallistua hyvään Terhokoti on yksi Suomen neljästä saattohoitokodista. Se täyttää tänä syksynä 20 vuotta. Terhokoti aloitti toimintansa Eiran sairaalan yläkerrassa, kunnes muutti nykyisiin toimitiloihinsa Pohjois-Haagaan 1990-luvun puolessavälissä luvun nousukausi-suomessa ajatus kuolemasta ei juuri kiinnostanut ihmisiä. Saattohoitokotia pidettiin elitistisenäkin. Osittain leima varmasti johtui siitä, että Terhokoti toimi samassa talossa yksityisen sairaalan kanssa. Suomalaisessa yhteiskunnassa on myös pitkään ihailtu kärsimystä ja ajateltu, ettei kuolema saisi olla liian helppo, Snellman pohtii kuolinkulttuurimme alitajuntaa. Hoitotyössä oli vaihe, jolloin kuolema nähtiin puhtaasti lääketieteellisenä ja kliinisenä tapahtumana. Se on viime vuosina muuttunut. Nyt kuolemasta voi jo puhua ja ihmiset ovat siitä kiinnostuneita. Olemme palaamassa ajatukseen kokonaisvaltaisesta kuolemasta. Lämmin ja kodikas. Terhokotia on sisustettu vanhoilla huonekaluilla, paksuilla matoilla ja enkelinkuvilla. Ne lohduttavat monia. Terhokoti ei ole Suomen vanhin saattohoitokoti, mutta todennäköisesti tunnetuin ja monella tavalla myös omaleimainen paikka. Sijaintinsa takia sen asiakaskunta on hyvin monikulttuurinen. Kuolevan uskonto ja kulttuuriset tavat otetaan aina huomioon saattohoidossa. Terhokodissa puhutaan myös kipulääkkeiden puolesta kovemmalla äänellä kuin monessa muussa suomalaissairaalassa. Täällä ei ajatella, että kuolemisen pitäisi olla tuskallista kamppailua. Ihminen on oikeutettu Kärsimys ei jalosta ketään, eivätkä lääkkeet tee sairaan oloa sekavaksi, vaan sietä- omaan kuolemaansa. mätön kipu tekee. Terhokodilla on oma apteekkilupa, se kertoo lääkehoidon määrästä ja laadusta, Snellman sanoo. Vapaaehtoistyötä tehdään muuallakin terveydenhuollon kentällä, mutta Terhokodissa sillä on oma, erityinen paikkansa. Kun henkilökunnan kanssa keskustelee, vapaaehtoiset ja heidän työpanoksensa nousevat aina esiin. Vapaaehtoistyöntekijät ovat meillä täysivaltaisia tiimin jäseniä. He työskentelevät tiettyinä aikoina ennalta sovituissa tehtävissä, ja heillä on omat, selkeät vastuualueensa. Vapaaehtoistyöntekijämme ovat hyvin sitoutuneita, sanoo Snellman. Terhokodin vapaaehtoistyöntekijät saavat tehtävään kolmen kuukauden koulutuksen ja osallistuvat perehdyttämisjaksoon. Kulttuurin muutos ja ihmisten suhtautuminen kuo- 18 super

19 Osa elämänkaarta. Lähihoitaja Tuula Matilainen tietää, että kuolema on luonnollinen tapahtuma, usein kaunis ja levollinenkin. lemaan näkyy myös siinä, ketkä vapaaehtoisiksi hakeutuvat. Aikakautemme sotineen ja luonnonkatastrofeineen on sellainen, että ihmiset pysähtyvät vakavien ajatusten äärelle. Aikaisemmin vapaaehtoistyöntekijät olivat hoitoalalta eläkkeelle jääneitä naisia. Nykyään mukana on miehiäkin ja yhä enemmän edelleen työelämässä olevia ihmisiä, myös sellaisia uraa luovia huippuosaajia. Terhokoti on kouluttanut vuosien varrella parisataa vapaaehtoistyöntekijää, ja heistä aktiivisesti toiminnassa on mukana viitisenkymmentä. Ihmisillä on hyvään osallistumisen tarve, sanoo Miia Snellman. uskalla koskettaa Terhokodissa työskentelee nelisenkymmentä ihmistä, heistä hoitotyötä tekee parikymmentä. Saattohoitokotiin hakeutuvat ja valikoituvat ammattilaiset eivät radikaalisti eroa tavallisten terveyskeskusten hoitajista. Jotakin erityistä saattohoitokodin työyhteisössä silti on. Miia Snellman puhuu elämänkokemuksen merkityksestä. Tällaisessa paikassa työskentelevän ihmisen on oltava jollakin tavalla kiinnostunut elämän peruskysymyksistä ja siitä, millainen itse on hoitajana ja persoonana. Vuorovaikutustaidot ja avoimuus ovat tärkeitä oman jaksamisen takia, suorittamalla väsyy. Terhokodissa henkilökunnan jaksamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Työnohjausta ja lisäkoulutusta on jatkuvasti saatavilla. Henkilökunta tekee itse omat työvuorolistansa. Pidennettyjä ja lyhennettyjä työaikatoiveita yritetään suosia ja tyky-toimintaa on talossa ollut jo vuosia. Kuoleman kanssa työskentely jakaa ihmiset kahtia. On heitä, jotka eivät koskaan voisi kuvitellakaan tekevänsä saattohoitoa työkseen, mutta on myös heitä, joita ajatus elämän rajallisuudesta kiehtoo. Lähihoitaja Tuula Matilainen kuuluu jälkimmäisiin. Hän työskenteli seitsemän viikon työssäoppimisjakson Terhokodissa, ja teki sinne myös näyttökokeen. Saattohoito kiinnostaa myös tulevaisuuden työnä. En koe kuolemaa pelottavana asiana. Se on yksi osa elämänkaarta, ja saattaa olla myös kaunis ja levollinen. On tärkeää, että hoitaja omassa työssään ymmärtää kuoleman. Matilainen valmistui lähihoitajaksi toukokuussa. Hänellä on takanaan kaupallinen koulutus ja pitkä työura toimistoalalla, mutta sitten hän omien sanojensa mukaan kasvoi ulos entisestä. Matilaista kiinnostaa ihminen ja hän haluaa tehdä merkityksellistä työtä, josta myös tekijä saa itselleen jotakin. Oma elämänkokemus oli yksi syy siihen, miksi hän halusi oppimaan nimenomaan saattohoitokotiin. Tuula Matilainen sanoo oivaltaneensa jo vuosia sitten, ettei ole itsestään selvää olla terve. Ensivaikutelmani Terhokodista oli rauhallinen ja seesteinen tunnelma. Ihmisen kohtaaminen ja läsnäolo korostuvat täällä. Minulla oli hyvä ohjaaja, joka on työskennellyt talossa melkein koko sen 20-vuotisen olemassaolon ajan. Hänellä oli paljon hiljaista tietoa. Opin sellaisia asioita, joita ei kirjoissa kerrota, kertoo Matilainen. Työ on vuorovaikutusta. Kun potilas on vakavasti sairas, kokonaisvaltaisen havainnoinnin merkitys korostuu. Toiveita ja tunteita täytyy osata lukea pienistäkin ilmeistä ja eleistä. Potilas on ensimmäisellä sijalla. Kaikki muu tulee sen jälkeen. kuoleman kannattelijat Vaikka hoitajan suhde kuolemaan olisi kuinka luonteva hyvänsä, työ tuntui välillä myös raskaalta. Saattohoitoon kuuluu luopuminen, ja hoitaja on tunteineen ihan tavallinen ihminen, joka kiintyy potilaisiin super 19

20 Kuolema kiinnostaa ihmistä. Terhokodin kouluttaja Miia Snellman sanoo suomalaisen kuolinkulttuurin muuttuneen viime vuosina. ja heidän omaisiinsa. Kuolema tulee erityisen lähelle myös silloin, jos kuoleva ihminen on vaikkapa samanikäinen kuin oma lapsi, sanoo Matilainen. Saattohoitokodin tunnelma ei ole painostava tai ahdistava. Vierailija yllättyy, kun jostakin huoneesta kuuluu iloinen nauru. Saako täälläkin vitsailla? Hymyt eivät peitä sitä tosiseikkaa, että ollaan kuitenkin surullisten asioiden äärellä. Olisi ihanaa kertoa vain jämäköistä, huumorintajuisista ihmisistä, jotka leipovat pullatkin omiin hautajaisiinsa ennen kuin sitten päättävät, että nyt on aika kuolla. Sellaisiakin kuolevia Terhokodissa on tavattu, mutta hyvin vähän. Suurinta osaa meistä vakava Ihmisillä on hyvään osallistumisen tarve. sairaus, kuoleman läheisyys ja hyvästien sanominen itkettää, pelottaa ja ahdistaa. Näiden tunteiden kanssa tekevät töitä myös hoitajat. He kannattelevat kuolemaa ja ovat ammattilaisia silloin, kun omaiset ja potilaat ovat suurimman surun keskellä. On tärkeää, että hoitajat keskustelivat keskenään tunteista ja ajatuksista, ja että työharjoittelija voi tarpeen tullen kysyä mitä tahansa. Toisen ihmisen kohtaaminen ja luonteva koskettaminen, välittäminen, näkyvät myös henkilökunnan keskuudessa, sanoo Matilainen. saattohoitoverkosto suomeen Kuolemalle on olemassa monta sanaa. Puhutaan pois nukkumisesta, uupumisesta tai siirtymisestä autuaimmille maille. Terhokotia on sanottu taivaan esikartanoksi. Meillä ei käytetä sellaisia kiertoilmaisuja, sanoo Miia Snellman. Pois nukkuminen on sitä paitsi aika ikävä ilmaisu, jos ajattelee sen perimmäistä merkitystä. Jokainen meistä illalla nukkumaan mennessään toivoo, että saa aamulla taas herätä. Oman kuolemansa läheisyyden tuntevalle ihmiselle yöt ovat usein ahdistavinta aikaa, kun koko muu maailma ympärillä hiljenee. Kuolemasta halutaan saada lisää tietoa. Terhokoti järjestää saattohoidon kehittämiseen suunnattua koulutusta. Aiheesta ovat kiinnostuneet monenlaiset ammattiryhmät, hoitajien lisäksi muun muassa papit ja sosiaalityöntekijät. Snellman toivoo, ettei kukaan sivuuttaisi asiaa ajattelemalla, ettei pitkän työuran tehnyt enää tarvitse koulutusta. Saattohoidosta kertova koulutus on käytännönläheistä ja kokemuksellisuuteen perustuvaa. Siellä tapaa aina niin paljon ihmisiä erilaisista taustoista, että kohtaamisen myötä omatkin ajatukset asettuvat uusiin uomiin. Terhokodin väen toiveena on, että jonakin päivänä Suomessa olisi koko maan kattava saattohoitoverkosto. Uusia saattohoitokoteja ei ehkä niinkään tarvita, jos asiantuntijaverkosto oireenmukaiselle hoidolle ja saattohoidolle saataisiin kattamaan jokainen sairaanhoitopiiri. Snellman kehottaa pohtimaan, kenelle kuolema loppujen lopuksi kuuluu. Vastauskin on valmiina. Oma kuolemani kuuluu minulle. Ihminen on oikeutettu omaan kuolemaansa. Hoitajien ja ympäristön tehtävänä on luoda mahdollisimman hyvät puitteet sille. Haluaako työyhteisösi kuulla lisää hyvästä kuolemasta? Tiedustele Terhokodin järjestämiä koulutuksia Miia Snellmanilta, puhelin tai terhokoti kuparitie helsinki puhelin super

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa www.europass.fi Tuuleta Osaamistasi Euroopassa Työ- tai opiskelupaikan hakeminen ja osaamisen osoittaminen ulkomailla Näin kokoat Europassin: mistä Europassin saa, miten sitä käytetään Osaamisen osoittaminen

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki Masku Nousiainen - Mynämäki UUDENLAISIA YHTEISIÄ TOIMINTATAPOJA OPPIMASSA Perusturvakuntayhtymä Akseli aloi4 toimintansa 2011 alussa, siihen kuuluu kolme kuntaa Masku- Nousiainen Mynämäki. Alueella on

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla ARVOSTAN KONSEPTI Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla 14.5.2009 Ennakoivan rekrytointityön perusteluja 1/2 Hoito-

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8.

EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8. t u l i EV O EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8.2011 Onko senioreilla oikeus kieltäytyä atk:n käytöstä?

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset,

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, Ohjelma Johtaja Pirkko Nuolijärvi, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: Avaussanat Saija Pyhäniemi & Ulla Tiililä, Kotus: Lastenhoitoa vai kirjaamista? Tuloksia kyselytutkimuksesta Puheenjohtaja Anne Liimola,

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1.10.2015 Kuopion kaupungin JHL 862 toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallinen tila Yhdistyksen toiminnallinen tila Jäsenmäärä Yhdistyksen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA VASTAANOTTOKESKUKSESSA TOIMIVILLE VAPAAEHTOISILLE VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA Olemme Punaisen Ristin Ruissalon osaston vapaaehtoisia Punainen Risti ja Punainen Puolikuu tunnetaan

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset,

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, henkilökohtaiset opetuksen järjestämistä koskevat suunnitelmat,

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 16.11.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 322 9.11.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VANHUSTEN HOITOPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISTÄ JA LISÄÄMISTÄ KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-2346 Esityslistan asia

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Häjyjen pj:n kommentti Simo Nikulan Ilkassa 25.7.2014 olleeseen kirjoitukseen, jossa hän käsitteli E-P:n liikuntatapahtumia.

Häjyjen pj:n kommentti Simo Nikulan Ilkassa 25.7.2014 olleeseen kirjoitukseen, jossa hän käsitteli E-P:n liikuntatapahtumia. Sippolan Eero hei! Olen Hölkkä- ja kuntoliikuntaseura Häjyt ry:n puheenjohtaja. Toivon, että julkaisette ao. tekstini Ilkassa ja mahd. muissakin Ilkka-konsernin julkaisuissa. Asia koskee mm. Nikun kommenttia

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Sinun liittosi on SuPer SuPer on ainoa liitto, joka on keskittynyt lähi- ja perushoitajien edunvalvontaan. Ajamme etujasi kaikissa ammatillisissa ja

Lisätiedot

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa

Lisätiedot

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi 15.12.2009 1 (5) Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi Sosiaali- ja terveysministeriön opas Turvallinen lääkehoito Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia 1 Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia -Kinestetiikka osana hoitotyötä 10.6.2011 fysioterapeutti Anne Pasanen 14.06.2011 Oulun kaupunki Hallintokunta/ryhmä/tiimi Diasarjan otsikko 2 Oulun kaupunki, vanhuspalvelut,

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen Hyvä omainen 2 (8) Sisällys Johdanto... 3 Vainajan säilytys... 4 Vainajan omaisuus... 4 Hautauslupa ja ruumiinavaus... 4 Vainajan noutaminen... 5 Perhe-eläke... 5 Vakuutukset... 5 Perunkirjoitus... 6 Hautajaisjärjestelyt...

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 Hyvääsyksynalkuakaikillejäsenillemme! KävimmeelokuunlopussaretkelläPorvoossajaHangossa.Oliupeasääjamuutenkin reissuolionnistunut.kuvassaistunmustionlinnankartanonportaikolla.enollutkäynytsiellä

Lisätiedot

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto Haasteena sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus Alalla työskentelevät eläköityvät Palvelutarpeen lisääntyminen kysynnän kasvu väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kandien kesätyöt 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Kandien kesätöitä tutkittiin Lääkäriliiton Opiskelijatutkimuksen

Lisätiedot

kampanjaopas #kunnontyönpäivä

kampanjaopas #kunnontyönpäivä kampanjaopas #kunnontyönpäivä mistä on kyse? Kansainvälistä kunnon työn päivää juhlitaan 7.10. Satoja tapahtumia yli 60 eri maassa. Juhlimme onnistumisia sekä muistamme, että korjattavaa löytyy vielä niin

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus SÄÄNNÖT: Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus 1 nimi: Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan killaksi, nimi on Kemiantekniikan Kilta ry. 2 Kotipaikka Killan kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot