Innovaatioita yhteistyössä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Innovaatioita yhteistyössä"

Transkriptio

1 FIMEAN YLIJOHTAJA SIVU 6 TEOLLISUUS JA YLIOPISTO SIVU 10 FARMASIAN PÄIVÄT SIVU 14 VIHREÄMPÄÄ FARMASIAA SIVU 18 JUKKA RANTANEN TANSKASSA SIVU 20 TALOUSSEMINAARIN SATOA SIVU 28 SYYSKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET SIVU 38 SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN LEHTI Innovaatioita yhteistyössä

2 10 h VAIKUTUS

3 SISÄLTÖ PÄÄKIRJOITUS 6 9 AJASSA Fimean ylijohtaja Sinikka Rajaniemi. Ruotsin apteekkikaupat YLIOPISTOT JA TEOLLISUUS Professori Niklas Sandler ja lääketutkimuksen johtaja Antti Haapalinna kertovat FARMASIAN PÄIVÄT Vanhat lääkkeet, uudet hoidot. Näin vaikutan työyhteisön ilmapiiriin. Joka proviisorin talousseminaarissa käsiteltiin apteekkien taloudellisia näkymiä ja sitä, miten apteekit voivat itse vaikuttaa tulokseensa. Myös proviisorit HANNES WAHLROOS ja SIRPA AHTILA kuuntelivat seminaarin antia. SIVUILLA VIHREÄMPÄÄ FARMASIAA FIP-kongressissa kuultua ULKOMAILTA Jukka Rantanen toimii professorina Tanskassa. 22 METFORMIINISTA KEHITTEILLÄ AIHIOLÄÄKE 23 IDEAPAKKI Kaakaon lumoissa E-RESEPTI ASIANTUNTIJA Maarit Hillilä ja lääkkeiden off-label-käyttö TALOUSSEMINAARI Apteekkien talousennuste. Mihin apteekki voi vaikuttaa? Varastorobotin hankinta. 31 UUSIIN TEHTÄVIIN Risto Suominen kehittää annosjakelua. JUKKA RANTANEN toimii professorina Kööpenhaminan yliopistossa. Hänen vastuullaan on koko Tanskan lääkkeenvalmistuksen tutkimus ja opetus. SIVUILLA TOIMITTAJALTA Åbo Akademin professori NIKLAS SANDLER ja Orion Pharman lääketutkimuksen johtaja ANTTI HAAPALINNA eivät tee yhteistyötä keskenään, mutta lupautuivat silti kertomaan yliopistojen ja yritysten yhteistyöstä. Heidän näkemyksissään on paljon samaa, mutta myös eroja. PROVIISORIN TOIMITUSSIHTEERI MAIJA RAUHA JOULUTERVEHDYKSET 37 JÄSENSIVUT Osallistu toimintaan! 38 PUHEENJOHTAJALTA Kerstin Carlsson kirjoittaa. 38 AJANKOHTAISTA Toimintasuunnitelma ja uusi hallitus. 40 JÄSENMAKSUT JÄSENEDUT 42 OPISKELIJAT PROVIISORIPÄIVÄN OHJELMA 46 HALLITUKSEN YHTEYSTIEDOT Apurahat. JULKAISIJA ProviisoriViesti Oy, Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.), Helsinki Puh. (09) Gsm Fax (09) TOIMITUS Päätoimittaja Ville-Matti Mäkinen, Gsm Toimitussihteeri Maija Rauha (OSG Viestintä), Puh TAITTO Mikko Koistinen (OSG Viestintä), Puh NUMEROA 4/2009 AVUSTIVAT Jesse Lindholm, Henna Halonen, Ahri Hirvonen, Maarit Hillilä, Kristiina M. Halttunen ja Anne Varjo PAINO Kirjapaino Uusimaa Painos kpl ILMOITUSMYYNTI Suomen Proviisoriyhdistys ry. Ota yhteyttä toimistolle! Toimisto avoinna arkisin klo Lehdessä julkaistut kirjoitukset eivät välttämättä edusta Suomen Proviisoriyhdistyksen virallista kantaa, vaan ovat kirjoittajien omia mielipiteitä.

4 Kivun anatomiaa. Tukiranka, luusto, kudokset, nivelet, lihakset ja jänteet ovat tavallisimpia kipualueita. Missä on sinun heikko kohtasi? Etsi se kuvasta ja opi, kuinka voit hoitaa itseäsi. 02/2009 Olkapään kivut ovat tavallisimpia keski-ikäisillä tai sitä vanhemmilla henkilöillä. Olkapäässä on pallo, joka niveltyy hyvin pieneen pintaan lapaluussa. Niveltä tukevat lihakset joutuvat koville varsinkin, jos pallo pääsee lihasten löystyessä liikkumaan. Mobilat tarjoaa miellyttävän avun olkapään lihaskipuihin. Saattaisi kuvitella, että istumatyöntekijöillä kipeytyvät istumalihakset. Mutta ei, tosiasiassa kipu alkaa kyteä niska- ja hartialihaksissa. Pään ja hartioiden kannattelu on kovaa työtä, joka vaihtelutta jatkuessaan aiheuttaa usein tulehdusta ja kipua. Mobilat auttaa. Se vilkastuttaa verenkiertoa ja vie lihaksista kivun ja kireyden. Tenniskyynärpää on urheilevien ja esimerkiksi tietokoneen hiirtä käyttävien pulma. Kipu syntyy, kun kyynärvarren lihasryhmä joutuu toimimaan sietorajoillaan. Veri ei kierrä kunnolla. Syntyy kuona-aineita. Ne aiheuttavat tulehdusärsytystä, joka taas pahentaa lihasten kiristymistä. Mobilat auttaa tulehdukseen ja kipuun. Pitkän päälle on syytä hoitaa vaivan syy. Tenniksessä se tapahtuu tekniikkaa korjaamalla, näppäintyössä parantamalla ergonomiaa ja vahvistamalla lihasryhmää. Suonenvedossa suonet eivät vedä mihinkään. Kysymys on lihasten voimakkaasta supistustilasta, krampista, joka pitää saada laukeamaan. Varovainen venytys tehoaa usein. Mobilat on tehokas apu. Se helpottaa krampista aiheutuvaa lihaskipua. Selkävaivat ovat usein äkillisiä, kuten venähdys ja noidannuoli. Selän lihasten laukaiseminen venyttämällä on vaikeaa. Pienikin kipualue voi laajeta jopa koko selän alueelle. Silloin ei tee juuri mieli venytellä. Mobilat lievittää krampista aiheutuvaa lihaskipua. Lenkkeilijän polvi voi venähtää ja vääntyä. Seurauksena on kipu ja turvotus. Viilentävä ja turvotusta laskeva Mobilat auttaa. Ikääntyneen henkilön polvi voi kipeytyä vähitellen. Esiintyy turvotusta, kipua ja jopa unta häiritsevää yösärkyä. Lievissä tapauksissa on usein viisainta hoitaa oireita paikallisesti Mobilatilla. Akillesjänteen kipeytyminen on usein aikuisen huippuurheilijan pulma, jonka aiheuttaa jänteen ympäristökudosten tulehtuminen. Mobilat on useimmiten tehokas apu, koska ongelma-alue sijaitsee ihon pinnan lähellä ja voide imeytyy nopeasti kipupisteeseen. Sama koskee nilkan alueen kipuja laajemminkin. Penikkataudiksi sanotaan säären sisäosan rasituskipua. Se johtuu usein kuormitusvirheestä, esim. väärästä juoksutyylistä tai huonoista juoksukengistä. Kivun varsinainen aiheuttaja on lihas- ja luukalvon tulehdus tai lihasaition ahtaus. Mobilat on hyvä ensiapu, mutta kivun tarkka syy kannattaa selvittää. Yksi voide kolme vaikutusta. Emulsiovoide ja geeli lihasten ja nivelten kipujen paikallishoitoon. Apteekista ilman reseptiä. Tutustu pakkauksen käyttöohjeisiin. Sivele Mobilatia useita kertoja päivässä kipualueelle. Sen lääkeaineet vähentävät tehokkaasti tulehdusärsytystä ja nopeuttavat vaurioituneen kudoksen paranemista. Sisältää salisyylihappoa, joka voi aiheuttaa joillekin allergiaa. Vaivojen pitkittyessä kannattaa ottaa yhteys lääkäriin. Ei alle 12-vuotiaille lapsille ilman lääkärin määräystä. Katso lisää

5 PÄÄKIRJOITUS Neuvonta korostuu itsehoitolääkkeitä käytettäessä Ruotsissa päätettiin siirtää itsehoitolääkkeitä päivittäistavarakauppajakeluun. Kuten arvata saattoi, syntyi täälläkin jälleen keskustelua siitä, tulisiko näin tehdä meilläkin. Tämän tyyppisissä avauksissa lääkkeitä tarkastellaan yleensä pelkkänä kauppatavarana, vaikka lääkkeillä on terveysvaikutuksia. Suomessa on pidetty kiinni maan lääkepoliittisten linjausten mukaisesti hyvästä lääketurvallisuudesta, lääkkeiden asianmukaisesta käytöstä, lääkkeiden alueellisesti kattavasta saatavuudesta ja kohtuullisista lääkekustannuksista. On selvää, että niin päivittäistavarakaupoilla kuin apteekeillakin on itsehoitolääkkeiden jakeluun liittyvät taloudelliset intressit. Apteekkareita ja apteekkien henkilökuntaa sitovat näiden vastapainoksi kuitenkin useat yhteiskuntaa hyödyttävät velvoitteet ja eettiset näkökohdat. Eettisissä ohjeissa tässä yhteydessä korostuu muun muassa se, että lääkkeiden myynti ei ole itsetarkoitus, vaan myynnin tulee aina perustua hoidolliseen tarpeesen ja terveyttä edistäviin tavoitteisiin. Lääkkeiden myynti ei ole itsetarkoitus, vaan myynnin tulee aina perustua hoidolliseen tarpeeseen ja terveyttä edistäviin tavoitteisiin. Apteekin farmaseuttinen henkilökunta voi arvioida itsehoitoa harkitsevan asiakkaan oireita ja suositella tälle lääkkeetöntä tai lääkkeellistä itsehoitoa tai ohjata tämän tarvittaessa lääkäriin. Tämä vaatii ammattilaiselta muun muassa substanssiosaamista, kokemusta, vuorovaikutustaitoja ja hiljaista tietoa. Farmasian oppimiskeskus julkaisi Farmasian Päivillä kyselytutkimuksen, jonka tulokset (s. 7) valottavat sitä, kuinka usein apteekin asiakkaiden keskuudessa esiintyy epätietoisuutta, joka voi vaarantaa lääkehoidon onnistumisen. Oli mielenkiintoista nähdä tätä asiaa mitattuna suuressa joukossa, vaikka apteekissa työskennelleenä on toki vastaavia havaintoja voinut tehdä itsekin. Kaikkien lääkkeiden, myös itsehoitolääkkeiden, oikea käyttö on Suomen lääkepoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi tärkeää. Siksikin apteekin rooli itsehoidon ohjailussa on merkittävä. Suomalaisissa lääkepoliittisissa linjauksissa todetaankin, että apteekista saatava neuvonta korostuu itsehoitolääkkeitä käytettäessä. Itsehoitolääkkeillä on laskettu olevan myös valtava taloudellinen merkitys, sillä ne tuovat säästöjä terveydenhuollon kustannuksiin. Farmasian Päivillä ) esitettiin, että jos puolet apteekkien itsehoitoasiakkaista kääntyisi lääkärin puoleen vaivansa takia, olisi siitä kertyvä kustannus 1,8 miljardia euroa vuodessa normaalina työaikana ja 3,3 miljardia euroa päivystysaikaan. Myös tämä kertoo siitä, miten tärkeä merkitys apteekista saatavalla neuvonnalla on. Ville-Matti Mäkinen, päätoimittaja 1) PROF. RIITTA AHONEN, KUOPION YLIOPISTO 5

6 AJASSA LÄÄKEALAN UUDELLEENORGANISOINTI Fimean uusi ylijohtaja Sinikka Rajaniemi hyödyntää tehtävässään aiempaa kokemustaan Kelasta ja Hilasta. TEKSTI MAIJA RAUHA KUVA KIMMO BRANDT LÄÄKEALAN TURVALLISUUS- JA KEHITTÄMISKESKUKSEN FIMEAN YLIJOHTAJA SINIKKA RAJANIEMI ODOTTAA TYÖNTÄYTEISTÄ TALVEA. TYÖSTÄMME ORGANISAATIOTA JA LINJAUKSIA YHTEISTYÖSSÄ HENKILÖSTÖN KANSSA, HÄN SANOO. Fimea rakentuu yhteistyössä Rajaniemi siirtyi Fimeaan lääkkeiden hintalautakunnan Hilan johtajan paikalta. Nimitys julkistettiin torstaina. Perjantain hän oli vielä töissä Hilassa, mutta jo maanantaina 1. marraskuuta hän juhli ylijohtajana Fimean toiminnan aloittamista Kuopiossa. Keskuksen perustaminen on osa sosiaali- ja terveysministeriön organisoimaa koko lääkehuollon hallinnonuudistusta, joten on selvää, että elämme muutoksen keskellä. Rakennamme nyt Fimean organisaatiota ja strategisia linjauksia henkilökunnan kanssa ja katsomme yhdessä, miten pääsemme eteenpäin, hän sanoo. Ensimmäiset fimealaiset tekevät jo etätyötä Kuopiossa. Keskuksen tutkimukseen ja ke- hitykseen liittyvät tehtävät siirtyvät sinne ensi vuoden aikana, ja laajempi joukko aloittaa työt siellä vuoden 2011 alussa. Toinen isompi siirtymä tapahtuu vuoden 2012 lopulla ja kolmas vuoden 2014 alussa. Suunnittelemme siirtymisjärjestyksen yhdessä. Itse työskentelen pääosin Helsingissä, kunnes suurempi osa henkilökunnasta tekee töitä Kuopiossa, Rajaniemi kertoo. Työtä näköalapaikalla Sinikka Rajaniemi kokee olevansa Fimeassa lääkealan näköalapaikalla. Hän arvelee, etteivät fimealaset itsekään vielä täysin hahmota, millaiset mahdollisuudet keskukselle on annettu, mutta ajan myötä se opitaan. Odotan tehtävältäni aktiivista yhteistyötä sekä keskuksen sisällä että sidosryhmien kanssa. Olemme olemassa suomalaista yhteiskuntaa varten. Samalla toiminnallamme on monia yhteyksiä EU:n lääkepolitiikkaan. Tavoitteenani on, että voisimme tuottaa tietoa ja toimivia työvälineitä myös EU:n päätöksenteon tueksi. Hakijoita Fimean ylijohtajaksi oli kaikkiaan 11. Rajaniemeä kiehtoi tehtävässä sen laaja-alaisuus. Yhtenä tavoitteenani on vaikuttaa siihen, että lääkkeisiin liittyvä osaaminen saataisiin nykyistä paremmin osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Aika näyttää, miten tämä toteutuu, hän sanoo. Rajaniemi suosittelee lääkealaa kaikille, jotka haluavat mielenkiintoisen työn, jossa voi oppia koko ajan. Valmiiksi ei hänen mukaansa alalla tule koskaan. 6

7 Oriola-KD luo apteekkiketjun Ruotsiin Oriola-KD:n ja KF:n yhteisyritys Kronans Droghandel Retail ostaa ruotsalaisen 171 apteekkia sisältävän apteekkiklusterin Pharmacy Company Sweden 2 AB:n koko osakekannan Apoteket AB:ltä. Kauppa toteutunee ensi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, kun tarvittavat hyväksynnät ja luvat on saatu. Kaupan kohteena olevien apteekkien osuus Ruotsin apteekkimarkkinoista oli viime vuonna 14,5 prosenttia ja henkilöstömäärä 931. Yrityskaupan käteishinnan arvioidaan olevan yhteensä noin 150 miljoonaa euroa. Oriola-KD omistaa hanketta varten perustetusta yhteisyrityksestä 80 prosenttia ja KF (Kooperativa Förbundet) 20 prosenttia. Yhteisyritys toimii Kronans Droghandel -brändin alla. Sen uudet apteekit tullaan perustamaan ensisijaisesti KF:n omistamien Coop-hyper- ja supermarketien yhteyteen. Kauppa liittyy Ruotsin apteekkimarkkinoiden vapautumiseen. 466 apteekkia myydään suurille ja keskikokoisille yhtiöille. Aluksi valtion omistukseen jäävät 150 apteekkia myydään myöhemmin pienyrittäjille, ja Apoteket AB:n omistukseen jää 330 apteekkia. Apteekkien asiakkailla usein tiedonpuutetta Neuvonta ja opastus itsehoitolääkkeiden käytöstä on tarpeen apteekkien asiakkaille, selviää Farmasian oppimiskeskuksen teettämästä tutkimuksesta. Kyselytutkimukseen osallistui loka marraskuussa 2009 yhteensä noin farmaseuttia, proviisoria ja apteekkaria. Tulosten mukaan lähes puolet (49 %) apteekin ammattilaisista havaitsee vähintään kerran päivässä, että asiakkaalla on puutteelliset, hoidon onnistumista vaarantavat tiedot itsehoitolääkkeistä. Noin puolet (47 %) arvioi korjaavansa asiakkaan virheellisen käsityksen itsehoitolääkkeestä tai sen käytöstä vähintään kerran päivässä. Lähes neljännes (23 %) havaitsee vähintään päivittäin, että asiakas on ostamassa itsehoitolääkettä käyttötarkoitukseen, johon lääkettä ei ole tarkoitettu. Virheellisiä käsityksiä esiintyy kaikkien itsehoitolääkeryhmien kohdalla, mutta erityisesti esille nousevat särkylääkkeet ja yskänlääkkeet. Yleisimmin neuvontaa itsehoidossa tarvitsevat iäkkäät lääkkeiden käyttäjät, lapsiperheet ja monilääkitysasiakkaat. Noin joka kolmas asiakas kysyy neuvoa oma-aloitteisesti. Yli puolet (54 %) apteekin ammattilaisista ohjaa vähintään muutaman kerran viikossa itsehoitolääkettä hankkimaan tulleen asiakkaan Apteekeissa huomataan usein, että asiakkailla on heikot tiedot etenkin särkylääkkeistä ja yskänlääkkeistä. lääkäriin. Tavallisimmat syyt neuvoa asiakasta käymään lääkärissä ovat epäily sairaudesta, joka ei sovellu itsehoitoon, sairauden tai oireiden epäselvyys sekä pienen lapsen sairaus tai oire. Apteekin asiantuntijoiden roolia itsehoidon ohjaajina ei ole selvitetty aiemmin Suomessa yhtä laajalla kyselytutkimuksella. Joka toinen apteekin asiakas ostaa itsehoitolääkettä. Itsehoitokäyntejä arvioidaan olevan apteekeissa vuosittain yhteensä miljoonaa. 7

8 AJASSA Uusi laitteisto mittaa pulssin ja painon GRAANIN APTEEKISSA MIKKELISSÄ ON SAATU HYVIÄ KOKEMUKSIA LAITTEISTOSTA, JOKA MITTAA ASIAKKAALTA VERENPAINEEN JA PULSSIN, LASKEE PAINOINDEKSIN JA ANTAA RASVAPROSENTIN. Erinomaiset verenpainelukemat ja pulssi näkee, että kuntoilet. Painoindeksi on vähän koholla, samoin rasvaprosentti. Arkisia ruokailutottumuksia ehkä kannattaisi vähän tarkkailla, mikkeliläisen Graanin apteekin sydänfarmaseutti Marja Huoponen puhelee tutkiessaan apteekissa pistäytyneen asiakkaan ParaMon-mittaustuloksia. ParaMon-mittalaitteisto on suomalaisittain varsin uusi tuttavuus, mutta Euroopassa jo itsepalvelukioskien ketjuksi levinnyt tapa seurata omaa terveyttä. Pieneen tilaan mahtuva laite on helppokäyttöinen ja nopea. Asiakas nousee laitteeseen ja näppäilee ohjatusti pituutensa ja sukupuolensa. Lopun edestä laite toimii itsenäisesti: punnitsee, mittaa verenpaineen ylä- ja ala-arvot, sydämen lyöntitiheyden, laskee painoindeksin ja päälle päätteeksi vielä rasvaprosentin. Kun muutaman minuutin vievä mittaus on tehty, koneesta voi tulostaa paperille henkilökohtaiset terveystietonsa. Graanin apteekin sydänfarmaseutti Marja Huoponen avustaa asiakasta mittauksessa. ParaMon-mittauslaitteisto kertoo ihanteelliset lukemat, joihin tuloksia voi verrata. Esimerkiksi verenpaine on monelle asia, jota ei niin tule ajatelleeksi. Paine voi iän myötä hiipiä koholle huomaamatta. Mittauksessa käyntiä voisi verrata vähän kuin auton määräaikaiskatsastukseen. Muutamassa minuutissa selviää, ovatko perusasiat kunnossa, sydänfarmaseutti Marja Huoponen luonnehtii. Oma apteekki mielessä? Käytännön tietoa ensimmäistä apteekkiaan hakevalle tai apteekkiluvan saanneille. Olemme apunasi kun haluat keskustelukumppanin tai asiantuntijan neuvoja. Puh Keski-ikäiset kiinnostuneimpia Graanin apteekin apteekkari Ritva Pohjalainen kertoo, että ihmiset etsivät apteekista monenlaisia neuvoja ja opastusta terveyteen ja hyvinvointiin liittyen. Laihduttaminen, tupakoinnin lopettaminen, monipuolinen ravinto, diabetes sekä riittävä vitamiinien saanti ovat kestoaiheita. Hän näkee mittalaitteiston hyvänä lisäpalveluna terveyden ja hyvinvoinnin vaalinnassa, opastuksessa ja neuvontatyössä. Mittalaitteisto on ollut apteekissamme kokeiltavana reilun kuukauden ajan. Hyvin monenlaiset ja eri-ikäiset ihmiset ovat innostuneet mittauksesta. Suurin käyttäjäryhmä ovat olleet keski-ikäiset. Meillä tavoite on se, että apteekin henkilökuntaan kuuluva neuvoo mittausta tekevää asiakasta. Kyse on palvelusta. Usein asiakkaat haluavat myös keskustella tuloksistaan, Pohjalainen sanoo. ParaMon-mittalaitteiston on kehittänyt amerikkalainen Lifeclinic. Suomessa sitä myy MTM Connections Oy.

9 ARVOSANALLA 8,77 apteekit ovat kansalaisten mielestä paras 8 palveluorganisaatiosta. LÄHDE KELA TAPAHTUMAKALENTERI TAMMIKUU Lääkäripäivät, Helsinki Fysikaalisen farmasianyhdistyksen symposium, Turku HELMIKUU Biomedevice, Pariisi, Ranska 13.2 Proviisoripäivä, Helsinki Antti Vaara ja Kerstin Carlsson. Antti Vaarasta Proviisoriyhdistyksen puheenjohtaja Suomen Proviisoriyhdistyksen varapuheenjohtaja Antti Vaara valittiin syyskokouksessa vuodeksi 2010 yhdistyksen puheenjohtajaksi, Kerstin Carlssonin seuraajaksi. Lue lisää vaaleista ja syyskokouksesta sivuilta World Health Professions Conference on Regulation, Geneve, Sveitsi Pohjolan Lääkäripäivät, Oulu MAALISKUU Interpharm, Frankfurt, Saksa Kuopion Lääkepäivät Tampereen Lääkäripäivät Pharmagora, Pariisi, Ranska TUTKIMUKSEN TOP 8 Lääketutkimusta ja -kehitystä eteenpäin ajavia tutkimussuuntauksia: Kohdemolekyylien identifi ointi Systeemibiologia Farmakokinetiikan, -dynamiikan ja toksisuuden ennustaminen in vitro ja in silico Biologiset insinööritieteet, materiaalitiede, nanoteknologia Persoonallisesti räätälöidyt lääkkeet Traditionaaliset lääkkeet Informaatioteknologia ja bioinformatiikka Lääkkeiden ympäristövaikutukset HUHTIKUU Apteekkaripäivät, Helsinki TOUKOKUU Pharmingtech, Bologna, Italia LÄHDE FIP

10 YLIOPISTOT JA LÄÄKETEOLLISUUS Innovaatioiden jäljillä Professori Niklas Sandlerilla on kokemusta myös lääketeollisuudesta. VAIKKA YLIOPISTOJEN FARMASIAN OSASTOJEN JA LÄÄKE- TEOLLISUUSYRITYSTEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET OVAT ERILAISET, YHTEISTYÖ SISÄLTÄÄ MAHDOLLISUUKSIA MOLEMMILLE. PROFESSORI NIKLAS SANDLER JA LÄÄKETUTKIMUKSEN JOHTAJA ANTTI HAAPALINNA KERTOVAT, MIKÄ YHTEISTYÖSSÄ VIEHÄTTÄÄ JA MIKÄ SIINÄ SAATTAA HIERTÄÄ. TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT TIMO JAKONEN JA MARKKU OJALA Miten innovaatiot syntyvät? NIKLAS SANDLER: Innovaatioita on monenlaisia. Esimerkiksi farmasian teknologiassa innovaatiot syntyvät yleensä työn ääressä. Jos tehdään vaikkapa mittausta, voi syntyä idea siitä, miten sen voisi tehdä eri tavalla tai paremmin. Innovaatio on usein hyödynnettävissä oleva teknologinen ratkaisu ongelmaan. Mikä on yliopistojen ja yritysten roolijako tutkimuksessa? Yliopistoilla on vahva rooli perustutkimuksessa, johon yritykset harvoin ovat varanneet sisäisiä resursseja. Yritysten rooli on muuttaa tutkimustulokset liiketoiminnaksi. Farmasian teknologia on soveltava tieteenala ja pureutuu käytännönläheisiin aiheisiin, joten yhteisiä intressejä yritysten kanssa löytyy luontevasti. Yliopistotutkijat ovat kuitenkin tyypillisesti kiinnostuneempia ilmiöistä ja niihin liittyvän tiedon julkaisemisesta kuin tutkimustulosten viemisestä kaupallisesti eteenpäin. Lisäksi jos idean hyödyntäminen ei suju riittävän juohevasti, tutkijan into hyödyntämiseen saattaa lopahtaa. Miten tutkijan innovaatio siirtyy yrityksen kehitettäväksi? Malleja on monia. Yliopistolla syntynyt innovaatio voi siirtyä yrityksen hyödynnettäväksi esimerkiksi siten, että innovaation keksijä perustaa spin off -yrityksen. Yhteydet yliopistolle ovat silloin valmiina ja yhteistyö lähtee liikkeelle luontevasti. Jotta yritys saa tuulta alleen, tarvitaan yleensä myös rahoittajaosapuoli. Yksi vaihtoehto on idean lisensiointi, jossa yrityspartneri ostaa keksinnön. Yhteistyöprojekteissa riippuu projektista ja projektisopimuksesta, miten yhteistyökumppaneiden väliset suhteet ja oikeudet keksintöihin määritellään. Hienointa on, jos yhteistyöllä voidaan luoda kansallista hyvinvointia ja uutta osaamista. Mihin yritykset tarvitsevat yliopistoja? Yritykset voivat hyötyä yliopistojen roolista tiedon tuottajana, popularisoijana ja levittäjänä sekä kouluttajana. Yliopistoilla on yleensä hyvä maine, joten yhteistyö yliopiston kanssa voi tuoda yritykselle arvonnousua. Pienen yrityksen tutkimusresurssit voivat olla hyvin rajalliset, jolloin tutkimusyhteistyö yliopiston kanssa voi olla erittäin mielekäs vaihtoehto. Tätä nykyä myös isot lääketeollisuusyritykset harkitsevat entistä tarkemmin, mitä ne tekevät itse ja mitä hankkivat ulkopuolelta. Yliopistoilla on käytössään erikoistekniikoita, joita teollisuudella ei välttämättä ole eikä niitä ole järkeä hankkiakaan. JATKUU SIVULLA 14 10

11 Miten innovaatiot syntyvät? ANTTI HAAPALINNA: Innovaatio on toimiva konsepti, josta on hyötyä. Lääketeollisuudessa innovaatio ei välttämättä ole vain uusi lääkevalmiste, se voi olla myös esimerkiksi tekninen ratkaisu ongelmaan, joka liittyy raaka-ainesynteesiin tai lääkkeen annosteluun. Ei ole yhtä tapaa, jolla innovaatiot syntyvät, mutta ongelmalähtöisyys on yhteinen nimittäjä. Mikä on yliopistojen ja yritysten roolijako tutkimuksessa? Yliopistojen alaa on uuden tiedon tuottaminen ja opetus. Niissä tehdään perustutkimusta ja tutkitaan usein ilmiötä sinänsä. Karkeasti jao tellen yliopistotutkijat pyrkivät tuottamaan kiinnostavia julkaisuja, kun taas yrityksissä tutkimustyön päämääränä on uusi tuote tai palvelu tai näitä tukeva uusi teknologinen ratkaisu. Perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen raja on kuitenkin häilyvä, etenkin farmasiassa. Mihin lääketeollisuus tarvitsee yliopistoja? Yrityksissä tehtävä soveltava tutkimus tarvitsee perustakseen perustutkimusta sekä ymmärrystä ja osaamista, jota yliopistot tuottavat. Esimerkiksi korkeatasoinen tautien mekanismeihin liittyvä perustutkimus, jota lääkealan yrityksissä ei tehdä, hyödyttää myös lääketeollisuutta. Ymmärryksen lisääntyminen koituu lopulta potilaiden ja koko yhteiskunnan hyväksi, kun sairauksien hoidot kehittyvät ja tehostuvat. Erityisesti varhaisessa tutkimusvaiheessa tehdään runsaasti yhteistyötä eri yliopistojen kanssa. Mihin yliopistot tarvitsevat yrityksiä? Jotta akateemisesta tutkimuksesta olisi todellista hyötyä sen maksavalle yhteiskunnalle, sen tulisi johtaa soveltavaan tutkimukseen omassa maassa. Vasta, kun teollisuus kehittää tutkimustulosten pohjalta vientituotteen, saadaan verotuloja, joilla myös yliopistotutkimuksen kulut maksetaan. Huippututkimusta täytyy olla, mutta olisi hyvä, jos tulokset eivät valuisi pelkkien julkaisujen kautta muissa maissa hyödynnettäviksi. Sovellutusten aikaansaamiseksi pitäisi olla enemmän poikkitieteellistä kansallista yhteistyötä, ja yritykset voivat olla siinä yksi osapuoli. Tärkeä lisäarvo on sekin, että yhteistyössä on aina kaksi oppivaa osapuolta. Millaista yhteistyötä Orion Pharma tekee yliopistojen kanssa? Teemme kansainvälistä yhteistyötä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja muiden yritysten kanssa tutkimuksen ja tuotekehityksen kaikissa vaiheissa. Yhteistyö saa monenlaisia muotoja. Tutkijoillamme on toimivat yhteydet oman alansa yliopistotutkijoihin. Meillä on omia verkottuneita yhteistyöprojekteja, mutta olemme mukana myös yhteiskunnan tukemissa julkisissa verkostoitumishankkeissa. Näitä ovat esimerkiksi jo päättynyt Tekesin Lääke hanke ja sen seuraaja, Pharma-ohjelma, sekä EU:n IMI-hanke. Verkostoitumishankkeet rahoittavat tutkimusohjelmia alueilla, jotka ovat keskeisiä Suomen ja Euroopan kilpailukyvyn kannalta. Millaiset tutkimusaiheet sopivat yhteistyöprojekteihin? Otollisinta aluetta konsortioyhteistyölle, jossa on mukana useita yrityksiä ja yliopistoryhmiä, ovat hankkeet, jotka kohdistuvat lääkekehityksen esikilpailullisiin pullonkauloihin liittyviin teknologioihin, kuten turvallisuuden tai vaikuttavuuden ennustamiseen. Kun ennakointi helpottuu, osataan entistä paremmin ja varhaisemmassa vaiheessa valita kehitykseen juuri oikeat molekyylit. Myös esimerkiksi lääkkeen formulaatioteknologioihin tai tuotantoprosessiin liittyvien innovaatioiden kehittäminen voi sopia yhteistyössä tehtäväksi. Mitä tarvitaan, että yhteistyö sujuu hyvin? Yhteistyön alussa on hyvä määritellä yhteiset tavoitteet, joihin kaikkien osapuolten tulee sitoutua. Myös roolijako tulee määritellä selvästi. Tärkein yhteistyön osatekijä on kuitenkin luottamus, joka syntyy toisen arvostamisen kautta. Monitieteisellä alalla avoin mieli ja toisen kunnioittaminen ovat äärimmäisen tärkeitä, jotta yhteistyö toimisi. Osapuolten olisi hyvä ymmärtää, ettei oma mielipide ole ainoa oikea, vaan toistenkin näkemyksillä on arvo. JATKUU SIVULLA 15 Lääketutkimuksen johtaja Antti Haapalinna on myös Kuopion yliopiston dosentti. 11

12 NIKLAS SANDLER PROFESSORI, ÅBO AKADEMI TYÖSKENTELEN tästä syksystä alkaen Turussa Åbo Akademin farmasian yksikön professorina alanani farmaseuttinen teknologia. Yksikössämme on kaksi professoria, akatemialehtori, kolme yliopisto-opettajaa ja neljä tutkijaa sekä vaihteleva määrä opiskelijoita ja tutkimusapulaisia. Haasteenani parhaillaan on pystyttää tutkimuslaboratorio uudelle oppiaineelle Åbo Akademihin. TÄTÄ ENNEN hoidin teollisuusfarmasian professorin viransijaisuutta Helsingin yliopistossa. Palasin vuonna 2008 Iso-Britanniasta, jossa työskentelin Astra Zenecan tuotekehitysorganisaatiossa. Väiteltyäni Helsingissä vuonna 2003 olin post doc -tutkijana Uudessa Seelannissa vuoden verran. VAPAA-AIKANA harrastan liikuntaa ja vietän aikaa perheen kanssa. Lapsemme ovat 7-, 5- ja 3-vuotiaat. MINULLE ON TÄRKEÄÄ perhe, ystävät sekä vapaa-ajan ja innostavan työn tasapaino. JATKOA SIVULTA 12 Mitä yliopisto hyötyy yhteistyöstä? NIKLAS SANDLER: Yliopiston tarkoitus on luoda tietoa ja se pyrkii tekemään korkeatasoista tutkimusta. Ihannetilanteessa molemmat osapuolet tuottavat yhteistyöprojektissa tietoa, jakavat sitä ja oppivat yhdessä, jolloin sekä bisnes että yliopisto hyötyvät. Minkä tyyppistä yhteistyö yleensä on? Yritykset hyödyntävät yliopistoja paljonkin. Niiltä hankitaan ostopalveluina esimerkiksi analysointipalveluita tai pienempiä tutkimuskokonaisuuksia. Lopputöiden tekeminen yhteistyössä yritysten kanssa on tavallista. Lisäksi on laajempia hankkeita, joissa on mukana isoja ja pieniä firmoja ja yliopistoja. Meillä on parhaillaan vireillä esimerkiksi uuteen prosessianalyyttiseen kuvantamisteknologiaan liittyvä hanke, jonka kaupallistaminen on käynnissä ja tukirahaa on myönnetty. Tekesin Lääke ja Pharma-hankkeen sekä Euroopan Unionin IMIn (The Innovative Medicines Initiative) kaltaiset hankkeet ovat hyödyllisiä ja tervetulleita. Suomessa on paljon farmasian osaamista ja potentiaalia, josta voidaan saada enemmän irti monitieteisten lähestymistapojen ja yhteistyöverkostojen avulla. Hankkeet mahdollistavat uusien yhteistyömallien kehittämisen. Aiemmin Euroopan tason ohjelmista on tosin ollut hieman hankalaa hakea rahoitusta, koska ne eivät aina ole kattaneet lääkekehityksen kaikkia vaiheita. Miten hankkeet saavat alkunsa? Käytännössä yhteistyö lähtee usein liikkeelle henkilötasolta. Keskusteluyhteys voi syntyä esimerkiksi tieteellisessä kongressissa tai julkaisun perusteella. Helpointa on lähteä liikkeelle tilanteessa, jossa yrityksellä on aito tarve saada jokin asia tutkituksi. Syntyvä tutkimus ei välttämättä ole tieteen keihäänkärkeä, mutta ei aina tarvitsekaan. Myös toimivilla yhteistyösuhteilla on oma arvonsa. Isojen lääketeollisuusyritysten tuotekehitysprojekteilla on tarkoin määritellyt aikataulut ja tavoitteet, jotka eivät salli sivupolkuja. Työssä voidaan kuitenkin törmätä kiinnostaviin asioihin, joita olisi tärkeää tarkastella lähemmin. Tämä voi poikia yhteistyöprojektin, jossa aihetta tarjotaan yliopiston tutkittavaksi. Tätä voisi varmasti tehdä nykyistä systemaattisemminkin. Aloite yhteistyöhön voi tulla myös yliopistolta, joka etsii ulkopuolista rahoitusta tutkimushankkeelleen, tai tutkijalta, jonka tavoitteena on keksintönsä hyödyntäminen tuotannossa. Mitä tarvitaan, että yhteistyö sujuu hyvin? Perusasioiden pitää olla kunnossa. Projektin tavoitteiden pitää olla selkeät ja molempien tiedossa. Liikkeelle tulee lähteä avoimessa luottamuksen hengessä. Parhaimmillaan työskennellään yhdessä kohti tiettyä päämäärää, jolloin kumppaneiden työ sulautuu yhteen. Parhaat tulokset sadaan pitkäkestoisissa projekteissa, joissa luottamuksella on aikaa syventyä. Toisen toimintatapojen tunteminen edesauttaa yhteistyötä. On hyvä tietää, millaiset projektit yrityksissä koetaan mielekkäiksi, millaisia ongelmia siellä tyypillisesti kohdataan ja millä tavalla projekteja viedään eteenpäin. Sandler: Parhaimmillaan työskennellään yhdessä kohti tiettyä päämäärää, jolloin kumppaneiden työ sulautuu yhteen. Millaisia haasteita yhteistyöhön liittyy? Pitää ymmärtää, että ajattelutavat voivat olla erilaisia eri sektoreilla. Yrityksissä eri osastot voivat viedä projektin osa-alueita eteenpäin omalla tavallaan, jolloin saattaa syntyä törmäyksiä. Yliopistomaailmassa osastojen ja tieteenalojen välinen yhteistyö on lisääntynyt, mutta sitä ei vielä tehdä riittävästi. Kilpailu resursseista on kovaa, eikä kilpailijan kanssa helposti synny avoimutta ja luottamusta, jota yhteistyöprojekteissa tarvitaan. Uusia ideoita ja keksintöjä syntyy kuitenkin parhaiten juuri monitieteisessä yhteistyössä. Joskus yhteistyöprojektin tulokset jäävät hyödyntämättä yrityksessä. Tähän voi olla monenlaisia syitä. Asiaan ei ehkä ole sitouduttu tai yrityksen resurssit eivät riitä tulosten hyödyntämiseen. Sellainenkin tunne saattaa joskus tulla, että rahoituksen saaminen verkostoitumishankkeesta on ollut yritykselle olennaisempi tavoite kuin aito tutkimusyhteistyö. Joskus taas tutkimusprojektissa syntyy enemmän kuin mitä on alunperin tilattu, jolloin osa tuloksista voi jäädä raportin tasolle. Mitä yliopisto toivoo yrityksiltä? Olisi suotavaa, että yliopistokumppanuus olisi osa yrityksen tutkimus- ja tuotekehitysstrategiaa. Parhaiten hoidetuissa yrityksissä seurataan akateemista tutkimusta aktiivisesti ja yliopistosuhteiden hoitaminen on systemaattista, mutta kaikkien kohdalla näin ei ole. Uskon, että aktiivinen ja pitkäjänteinen yhteistyö tuo mukanaan maksimaaliset hyödyt. 12

13 JATKOA SIVULTA 13 Millaisia haasteita yhteistyöhön liittyy? ANTTI HAAPALINNA: Ihannetilanteessa kaikki kokevat saavansa hyötyä sekä resurssi- että henkisestä panostuksestaan yhteiseen tavoitteeseen. Koettu hyöty ei välttämättä ole materiaalista. Myös tiedon jakamisessa pätee, että jos osapuoli kokee toisen olleen ahneempi, yhteistyö pysähtyy tähän ensimmäiseen hankkeeseen. Samoin käy, jos toinen kokee tehneensä hyväntekeväisyyttä. On myös esimerkkejä hankkeista, joihin meitäkin on pyydetty mukaan rahoituksen saamiseksi, mutta tavoitteet ja hakemus on tehty ilman meitä. Sellainen on harvoin hedelmällistä jatkon suhteen. Monitieteisyys on välttämätöntä ja parhaimmillaan erittäin antoisaa, mutta se tuo mukanaan myös haasteita. Yliopistoissa on totuttu keskittymään omaan, suhteellisen kapea-alaiseen tutkimukseen, joka on huipputason tulosten edellytys. Yhteistyöhön eri tieteenalojen kesken ei ole perinteisesti juurikaan panostettu. Koulutusrajat voivat olla jopa voimakkaampia kuin kulttuurirajat: intialainen ja suomalainen kemisti ymmärtävät joskus toisiaan paremmin kuin suomalainen kemisti ja suomalainen lääkäri, koska tieteenalan kieli on yhteinen. Yrityksissä tieteenalat kohtaavat aidosti ja kaikkia tarvitaan. Esimerkiksi meillä on töissä proviisoreja, biokemistejä, eläinlääkäreitä, molekyylibiologeja, lääkäreitä ja monia muita. Yhteiset tavoitteet ja toisen arvostus ovat perusedellytyksiä käytännön yhteistyössä. Syvälle asiaan mentäessä yliopiston kemisti saattaa silti ymmärtää kemistiämme paremmin kuin oman yrityksen kollega, jolla on eri koulutus. Siksi ulospäin suuntautuvaa yhteistyötä hoitaakin projekteissamme aina kyseisen alan ammattilainen. Mitä yhteistyö parhaimmillaan tuottaa? Sitä, mitä on lähdetty tavoittelemaan. Hyvä esimerkki onnistuneesta verkostoitumisesta on Lääke projektin ADME-klusteri, jossa tutkittiin lääkkeiksi kaavailtujen yhdisteiden käyttäytymistä elimistössä. Hankkeessa oli mukana useita yrityksiä ja yliopistoja, työnjako oli selkeä ja tulokset jaettiin. Se avasi uusia tutkimuksellisia ja teknologisia hyödyntämispolkuja sekä tuotti kaupallistettavaa metodiikkaa ja osaamista. Klusterissa kehitettyjä menetelmiä on otettu käyttöön yrityksissä. Mukana olleet nuoret tutkijat ovat saaneet työpaikkoja yrityksistä. Lisäksi mukana oli palveluyritys, joka kaupallistaa hankkeessa syntynyttä osaamista kansainvälisesti. Yrityksillä ja tutkimusryhmillä on edelleen yhteistyötä, vaikka tuo hanke on päättynyt. Vastaavia esimerkkejä on muitakin. Miten yhteistyön tulokset tulisi hyödyntää? Mitä laajemmin kumppanit siihen kykenevät, sen parempi. Verkostossa on hyvä olla mukana palveluyritys, joka myös pystyy kaupallistamaan yhteistyöprojektissa luodun tietotaidon ja teknologian. Yliopistoilla saattaa uuden yliopistolain vuoksi olla taloudellisista syistä kiinnostusta perustaa omia palveluyksiköitä. Asiakkaan näkökulmasta erillinen palveluyritys toimii kuitenkin yleensä selkeämmin kuin tutkimusyksikkö, jonka henkilökunnalla on kaksinaisrooli sekä tutkijana että palvelun tuottajana. On mahdollista, että sekin toimii, mutta pidän erillisen yrityksen perustamista parempana yhteisprojektien tulosten laajan hyödyntämisen kannalta. Palvelun tuottaminen on eri asia kuin tutkimusyhteistyö. Haapalinna: Monitieteisellä alalla avoin mieli ja toisen kunnioittaminen ovat äärimmäisen tärkeitä, jotta yhteistyö toimisi. ANTTI HAAPALINNA JOHTAJA, LÄÄKETUTKIMUS, ORION PHARMA TYÖSKENTELEN tällä hetkellä Orion Pharman lääketutkimuksen johtajana. Vastuualueella on kaikki tutkimustyö ja dokumentaatio, joka tarvitaan uuden alkuperälääkeprojektin kliinisen kehitysvaiheen aloittamiseksi. Orionilla on kaikkiaan noin 550 ihmistä T&TK-organisaatiossa ja alkuperälääkkeisiin käytetään yli 90 miljoonaa euroa vuosittain. Omassa linjaorganisaatiossani on henkeä ja tutkimusprojektien aktiivisuuden asteesta riippuen niihin osallistuu vaihteleva määrä henkilöitä myös muista T&TK-organisaatioista. KOULUTUKSELTANI olen proviisori ja farmasian tohtori. Olen työskennellyt Orionilla erilaisissa tutkimusja kehitystehtävissä 20 vuoden ajan. Sitä ennen olin apteekissa ja välilläkin olen käväissyt kokemassa, miltä arki asiakaspalvelussa näyttää. Olen myös Kuopion yliopiston dosentti, mikä tarjoaa luontevan tavan pitää yhteyttä tutkimukseen ja koulutukseen. VAPAA-AIKANA on mukava olla perheen kanssa. Liikuntaharrastukseni on lenkkeily, koska sitä voi harrastaa silloin, kun itselle sopii. MINULLE ON TÄRKEÄÄ työssä tarkoituksenmukaisuus. Kun tulin töihin lääketeollisuuteen, tuntui hienolta olla mukana tekemässä uusia, parempia tuotteita, jotka auttavat potilasta. Tämä ei ole muuttunut. Tärkeätä on kuitenkin muistaa, että korvaamaton on ainoastaan kotona ja yrittää toimia arjessakin sen mukaisesti. 13

14 FARMASIAN PÄIVÄT TEKSTI JESSE LINDHOLM KUVAT KALLE AALTONEN Vanhat lääkkeet uudet hoidot Järjestösihteeri Susan Salmi jakoi Farmasian Päivillä tietoa Suomen Proviisoriyhdistyksen toiminnasta. MIELENKIINTO VANHOJA LÄÄKEAINEITA KOHTAAN ON KASVANUT JA NIILLE ON LÖYDETTY KLIINISTEN HAVAINTOJEN PERUSTEELLA UUSIA KÄYTTÖTARKOITUKSIA. Aiempina vuosina Farmasian Päivillä on ollut luentokokonaisuus, jossa käsitellään uusia markkinoille tulleita lääkeaineita. Uusien lääkkeiden kehittäminen on kuitenkin yhä vaikeampaa ja kalliimpaa. Näin ollen mielenkiinto vanhoja lääkeaineita kohtaan on kasvanut. Monelle vanhalle lääkeaineelle on löydetty kliinisten havaintojen perusteella uusia käyttötarkoituksia, ensin offlabel-tuotteena ja myöhemmin jopa virallisina uusina indikaatioina. Session tarkoituksena oli valottaa tällaisten vanhojen lääkeaineiden käyttöä uusissa indikaatioissa. Paljonko D-vitamiinia on paljon? D-vitamiinin saannista ja vaikutuksista kertoi dosentti Outi Mäkitie HYKS:n Lasten ja nuorten sairaalasta. D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, jonka tärkein vaikutus on auttaa kalsiumin imeytymistä. D-vitamiinin puutos johtaa lapsilla riisitautiin ja aikuisilla osteomalasiaan ja osteoporoosiin. D-vitamiinia muodostuu iholla auringon UVB-säteilyn vaikutuksesta ja sitä saadaan myös ravinnosta (kala, d-vitaminoidut maitotuotteet ja ravintorasvat). Nykyinen D-vitamiinin saantisuositus 3 60-vuotiaille on 7,5 μg ja nuoremmille lapsille sekä yli 60-vuotiaille 10 μg. Alle 3-vuotiaiden lasten D-vitamiinin saanti pitää taata D-vitamiinivalmisteilla ja yli 60-vuotiaille suositellaan valmisteen käyttöä loka maaliskuun aikana. Paras riittävän D-vitamiinin saannin mittari on veren D-vitamiinipitoisuuden mittaaminen laboratoriokokeilla. Veren D-vitamiinipitoisuuden tulisi olla noin 80 nmol/ml ja vitamiinipuutokseksi voidaan laskea alle 50 nmol/ml. Myrkytysoireita voi esiintyä, jos veren D-vitamiinipitoisuus ylittää 375 nmol/ml. Monessa kliinisessä tutkimuksessa on todettu, että normaaliruokavaliolla D-vitamiinitasojen pitäminen yli 50 nmol/ml:ssa on vaikeaa. 20 μg:n päivittäisellä D-vitamiinilisäannoksellakin on normaaleihin D-vitamiinipitoisuuksiin pääseminen vaikeaa. D-vitamiinin luustoon kohdistuvien myönteisten vaikutusten lisäksi sillä on havaittu olevan ainakin rinta- ja paksusuolensyöpää ehkäisevä vaikutus. Sillä on myös havaittu olevan myönteistä vaikutusta diabeteksessa, sydänja verisuonisairauksissa sekä MS-taudissa tai ainakin näiden ennalta ehkäisyssä. Luennoitsijan mielipide oli, että alle 100 μg:n vuorokausiannoksilla ei ole juurikaan myrkytysvaaraa ja että liian matala D-vitamiinin saanti on suurempi riski kuin saantisuositusta suuremmat annokset. Hän oli myös vahvasti sitä mieltä, että saantisuosituksia tulisi ehdottomasti korottaa. Talidomidia käytetään taas Professori Olavi Pelkosen aiheena oli talidomidin kehitys myyntikiellosta rajoitettuun käyttöön. Pelkosen toimipakka on Oulun yliopiston biolääketieteen laitoksen farmakologian ja toksikologian yksikkö. Talidomidi on lääkeaine, joka kehitettiin 1950-luvun lopulla sedatiiviksi ja unilääkkeeksi ja jolla havaittiin olevan myönteistä vaikutusta alkuraskauden aikaiseen pahoinvointiin. Lääkkeen myynti kasvoi hurjasti Euroopassa ja se oli monessa maassa myynnissä ilman reseptiä. Vuonna 1961 talidomidivalmisteet kuitenkin vedettiin markkinoilta vakavien teratogeenisten haittojen takia. Lisäksi talidomidin havaittiin aiheuttavan pidemmässä käytössä muun muassa vakavaa neuropatiaa. Ennen talidomidin markkinoilta vetämistä ehti kuitenkin syntyä noin lasta, joilla oli eriasteisia raajojen epämuodostumia. Talidomidikatastrofin jälkeen lääkekehitys ja myyntiluparekisteröinti kokivat suuria muutoksia. Lääkevalvontaviranomaisten asema vahvistui. Aikaisemmin lääketurvallisuuden tutkiminen oli lähinnä lääkeyritysten sisäisestä kontrollista johtuvaa, mutta tapauksen jälkeen viranomaiset antoivat viralliset vaatimukset prekliinisille ja kliinisille kokeille. Muun muassa sikiö- ja lisääntymistoksisuutta varten on annettu hyvin tarkat ohjeistukset. Myöhemmin on tutkittu talidomidin vaikutusmekanismeja. Sen on todettu vaikuttavan noin 15 erilaisen vaikutusmekanismin kautta ja muun muassa estävän uudisverisuonten kasvua (tämä juuri aiheuttanee teratogeeniset haitat), vaikuttavan tuumorinekroositekijä alfan (TNF) ja joidenkin sytokiinien tuotantoon sekä valkosolujen aktivaatioon. Kliinisten havaintojen ja vaikutusmekanismien tuntemisen perusteella on löydetty uusia indikaatioita aiemmin pelätylle lääkeaineelle. Talidomidille on hyväksytty indikaatioksi muun muassa leprasta johtuvien ihomuutosten ja multippelimyelooman hoito. Lisäksi talidomidia on käytetty kokeellisesti muiden syöpien ja HIV-infektion liitännäissairauksien hoidossa. Talidomidin käytössä tulee noudattaa varovaisuutta ja se on aina toissijainen vaihtoehto. Varotoimenpiteinä tulee huolehtia riittävän tehokkaasta raskauden ehkäisystä ja huomioida 14

15 Alan suurin täydennyskoulutustilaisuus Farmasian päivät pidettiin Helsingin Messukeskuksessa Teemana oli tällä kertaa Farmasia ajassa Farmaci i tiden. muun muassa altistus siemennesteen kautta. Tarkkaa harkintaa käyttäen ja tehokkaamman hoidon puuttuessa talidomidi on toimiva lääke moneen vaikeaan sairauteen. Masennuslääke auttaa kipuihin Professori Tapani Keränen Kuopion yliopiston farmaseuttisesta tiedekunnasta luennoi trisyklisten masennuslääkkeiden uudesta noususta. Trisykliset masennuslääkkeet ovat ensimmäisiä masennuksen hoitoon kehitettyjä lääkeaineita, esimerkkinä näistä imipramiini ja amitriptyliini. Niiden pääasiallinen vaikutusmekanismi on noradrenaliinin ja serotoniinin takaisinoton estyminen synapsiraossa, jolloin näiden välittäjäaineiden pitoisuudet nousevat aivoissa. Tämän lisäksi trisyklisten masennuslääkkeiden tiedetään salpaavan muiden muassa kolinergisiä, histamiini-, NMDA- ja α-reseptoreita. Selektiivisemmät ja samalla vähemmän haittavaikutuksia omaavat lääkeaineet, kuten SSRI:t, ovat syrjäyttäneet trisykliset masennuslääkkeet depression hoidossa. Trisyklisillä masennuslääkkeillä on kuitenkin todettu olevan tehoa muiden muassa kivuliaissa neuropatioissa, välilevytyrän aiheuttamien hermovaurioiden hoidossa, hermovaurioiden jälkihoidossa, aivoverenkierron häiriöiden jälkihoidossa ja MS-taudin aiheuttamien hermovaurioiden hoidossa. Kipua lievittävä teho vaihtelee suuresti ja harvoin saavutetaan kivutonta tilaa eri tutkimusten mukaan prosentilla potilaista kipu vähenee noin puoleen. Eri lääkkeiden välillä ei juurikaan nähdä suuria eroja tehossa. Olennaista hoidossa on se, että potilas ymmärtää lääkityksen luonteen ja kivun lievityksen alkamiseen liittyvän viiveen. Trisyklisiä masennuslääkkeitä on kokeiltu myös muihin kiputiloihin, mutta vakuuttava näyttö tehosta on osittain puutteellinen. Apua trisyklisistä masennuslääkkeistä voi olla esimerkiksi migreenin estohoidoksi (erityisesti jos migreeniin liittyy myös jännityspäänsärkyä), fibromyalgiaan, jännityspäänsärkyyn ja ärtyvän paksusuolen oireyhtymään liittyviin kiputiloihin. Trisyklisiä masennuslääkkeitä on käytetty vaihtelevin tuloksin pakko- ja ponnistusvirtsan karkailun hoidossa, tinnituksessa ja tupakasta vieroittautumisessa. Trisyklisillä masennuslääkkeillä on siten edelleen oma paikkansa masennuksen hoidossa, kun muut masennuslääkkeet eivät sovi potilaalle. Lisäksi niillä on vakiintunut asema neuropaattisten ja muiden kiputilojen hoidossa. Trisyklisten masennuslääkkeiden varsin yleiset haittavaikutukset kuitenkin rajoittavat niiden käyttöä ja jopa 20 prosenttia potilaista lopettaa lääkityksen haittojen takia. Melatoniinia unettomuuden hoitoon Melatoniini unettomuuden Käypä hoito -suosituksessa oli aiheena Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan yliopistonlehtorilla, dosentti Petteri Piepposella. Melatoniini on käpyrauhasen erittämä hormoni, joka säätelee ihmisen univalverytmiä. Valo estää elimistön melatoniinin tuotannon ja tuotanto alkaa uudestaan pimeään aikaan. Melatoniinipitoisuudet ovat suurimmillaan aamuyöstä yön pimeimpään aikaan. Melatoniini antaa elimistölle merkin, että on aika siirtyä nukkumaan, joten se toimii elimistön biologisena kellona. Melatoniinia on käytetty menestyksekkäästi aikaerosta johtuvan unettomuuden hoidossa. Unettomuuden Käypä hoito -suosituksessa todetaan melatoniinin olevan tehokas lääke pitkäaikaisen unettomuuden hoidossa. Samalla melatoniini on ainut lääkkeellinen hoito, jota suositus ehdottaa pitkäaikaisen unettomuuden hoitoon. Tutkimuksissa melatoniinin on todettu tuovan unen noin 10 minuuttia nopeammin verrattuna lumelääkkeeseen. Toisaalta myös lumelääkkeen teho on erittäin voimakas. Melatoniinin teho ei ole verrattavissa bentsodiatsepiineihin se lyhentää uneen pääsyyn kuluvaa aikaa keskimäärin vain puolet siitä, mihin perinteisillä unilääkkeillä päästään. Sillä on kuitenkin paikkansa pitkäaikaisen unettomuuden hoidossa. Lisätutkimuksia tarvitaan oikean annoksen, sopivan lääkemuodon ja parhaan kohderyhmän löytämiseksi. Kirjoittaja on proviisori, joka toimii tutkijana neurotieteen tutkimuskeskuksessa Helsingin yliopistossa. Farmasian Päiville tullaan saamaan ajankohtaista ja uutta tietoa. Päivät ovat ammatti-identiteetin kannalta merkittävä tapahtuma, mutta myös kollegoiden kohtaamispaikka. Tämä selvisi Farmasian oppimiskeskuksen teettämästä tutkimuksesta. 15

16 FARMASIAN PÄIVÄT Näin vaikutan työyhteisöni ilmapiiriin BEN FURMAN KANNUSTI JOKAISTA POHTIMAAN OMAA OSUUTTAAN NIIN TYÖYHTEISÖN KUIN KODIN ILMAPIIRIN LUOMISESSA JA KÄVI LÄPI OSUVIA ESIMERKKEJÄ OMASTA ELÄMÄSTÄÄN. VUOROVAIKUTUS ON TAITOLAJI, JOSSA JOKAISELLA ON PARANTAMISEN VARAA. TEKSTI HENNA HALONEN PIIRROS TWINSTAR Televisiosta tutun psykiatrian erikoislääkärin Ben Furmanin sanoma oli, että vuorovaikutus on taitolaji, jossa jokaisella on parantamisen varaa. Mitä paremmin hallitsemme vuorovaikutustaidot, sitä helpompi meidän on tulla toimeen keskenämme ja sitä parempi on työyhteisön ilmapiiri. Furman nivoi luentonsa sinikeltaisen Tuplatähden (twinstar) ympärille. Tuplatähti on ratkaisukeskeiseen psykologiaan perustuva viitekehys, joka jakautuu kahdeksaan teemaan. Tähden etualalle asetetaan ihmisten välistä positiivista ilmapiiriä edesauttavat tekijät: arvostus, onnistuminen, välittäminen ja hauskuus. Tähden takasakarat ongelmat, vastoinkäymiset, loukkaukset ja kritiikki voivat uhata hyvää ilmapiiriä, mikäli niitä ei osata kohdata oikealla tavalla. Jokainen etsii arvostusta Arvostus, onnistuminen, välittäminen ja hauskuus nousevat esiin, kun ihmisiltä kysytään työhön motivoivista tekijöistä. Kuinka usein sitten pitäisi olla hauskaa, Furman kysyi ja jatkoi, että huumori on tärkeää positiivisen ilmapiirin luomisessa eivätkä yhteiseen hauskanpitoon riitä pelkät pikkujoulut. Huolenpidosta työpaikoilla tulee ensiksi mieleen työterveys tai työsuojelu, mutta se saa Furmanin mukaan alkunsa niinkin pienestä kuin tervehtimisestä aamuisin. Ihmiset eivät halua pitää itseään resursseina; he haluavat, että heidän työpanostaan arvostetaan ja onnistumisensa huomataan. Tarvitaan positiivista palautetta, jota kuitenkin sanotaan liian harvoin ääneen ja otetaan liian usein epäluuloisesti vastaan. Arvostuksen kokeminen on vuorovaikutuksen tulos, ja tapa, jolla asiat sanotaan, vaikuttaa suuresti vastaanottajan reaktioon. Furman on pohtinut paljon sitä, miksi ihmisillä on tapana juoruilla toisen selän takana. Hän on tullut siihen tulokseen, että se on geeneissämme. Emme siis voi paeta selän takana puhumista, mutta voinemme vaikuttaa sen sisältöön. Aletaanpa siis puhua toisista hyvää heidän selkänsä takana ja aloitetaan se heti. Varo kaksoisloukkausta Hyvän työilmapiirin uhkista Furman keskittyi luennollaan toisen loukkaamiseen. On inhimillistä loukkaantua ja toisaalta sanoa toiselle tarkoittamattaan jotakin, mikä loukkaa. Loukkauksiin johtavia tilanteita osataan harvoin hoitaa oikein ja näin päädytään lopulta kaksoisloukkaukseen. Furman esitti neljä varmaa tapaa saada loukkaantunut ihminen loukkaantumaan vielä syvemmin: 1. Väitä toista yliherkäksi. 2. Väitä toisen ymmärtäneen sinut väärin. 3. Totea, ettei toisella ole huumorintajua ollenkaan ja 4. Väitä, että toinen on vääristänyt asiat mielessään. Loukkaantumisen peitteleminen sen aiheuttajalta ja puhuminen kolmansille osapuolille voi saada kokoon loukkaantuneiden klubin, jolloin selän takana puhumisen noidankehä on valmis. On tärkeää, että työyhteisössä on yhteiset pelisäännöt loukkaantumisten käsittelemiseen, koska näitä tilanteita ei voida missään työyhteisöissä välttää ja huonot käsittelemistavat uhkaavat positiivista työilmapiiriä. Ilmaise arvostelu toiveena Myös kritiikin antamisessa työtoverilleen tai alaiselleen on oltava varuillaan, koska reaktio riippuu siitä, miten kritiikki on ilmaistu. Kritiikkiä ei pidä aloittaa negatiiviseen sävyyn vaan on parempi ilmaista se toiveenaan ja tuoda siten epäkohdan kääntöpuoli esille. Esimerkiksi: Toivoisin, että käyttäisimme internetiä vain ammatillisessa tarkoituksessa. Näin hyödynnämme työpäivän mahdollisen luppoajan ammattitaitomme kehittämiseen. Voisitko itse asiassa kirjata tämän yleisiin työpaikan sääntöihin? Tämä sen sijaan, että moititaan kollegaa ja kerrotaan hänelle, millä sivuilla hänen on nähty vierailleen sillä aikaa, kun sanoja itse laati kiireissään seuraavan kuun työvuorolistaa. Ilmapiirin kartoitus on turhaa, ellei sen tuloksia oteta vakavasti ja negatiivisia asioita pyritä muuttamaan. Jokaisen valituksen taustalla on toivomus, sanoo Furman ja jatkaa, että kaikille työyhteisön jäsenille on annettava mahdollisuus esittää toivomuksia, jotta valitukset saataisiin vähenemään. On kuitenkin loukkaavaa, jos toivomuksia ei noteerata. Lisätietoja: Kirjoittaja on viidennen vuoden proviisoriopiskelija Helsingistä. 16

17 KUVAT MARIA LUHTALA Albert Wuokon palkinto Jouko Yliruusille Albert Wuokko -palkittu professori Jouko Yliruusi on toiminut työurallaan sekä teollisuudessa että akateemisessa maailmassa. Vuoden opetusapteekki on Kankaanpäästä Suomen farmaseuttinen yhdistys myönsi tämän vuoden Albert Wuokon tunnustuspalkinnon professori Jouko Yliruusille. Jouko Yliruusi toimii Helsingin yliopiston farmaseuttisessa tiedekunnassa farmasian teknologian professorina. Yhdistys toteaa perusteluissaan, että Yliruusin rooli on ollut erityisen merkittävä Suomessa tehtyjen farmasian alan jatko-opintojen ja väitöskirjatöiden laadun parantamisessa. Useampi hänen ohjaamistaan väitöskirjoista on palkittu kansainvälisellä väitöskirjapalkinnolla. Hänen ryhmässään väitöskirjatyönsä tehneiden joukossa on professoreita viidessä eri yliopistossa ja neljässä eri maassa. Yliruusin tutkimusaiheisiin lukeutuvat fysikaalinen farmasia, kiinteät lääkevalmisteet ja niihin liittyvä materiaali- ja prosessitutkimus euron suuruinen palkinto luovutettiin Jouko Yliruusille Farmasian Päivien avajaisissa. Apteekkineuvos Albert Wuokko oli Kaisaniemen apteekin haltija. Vuonna 1962 hän lahjoitti Suomen farmaseuttiselle yhdistykselle yli neljä miljoonaa markkaa ja näillä varoilla perustettiin hänen nimeään kantava tunnustuspalkinto. Olemme onnistuneet yhdessä, iloitsi Vuoden koulutusapteekin apteekkari Leila Haukkala (kolmas oikealta). Kankaanpään Vuokko apteekki on valittu Vuoden opetusapteekiksi Apteekki palkittiin Farmasian Päivien avajaisissa. Tunnustuspalkinto myönnetään vuosittain apteekille, jossa farmaseutin ja proviisorin opintoihin kuuluva apteekkiharjoittelu on järjestetty esimerkillisellä tavalla. Tärkeimmät valintaperusteet ovat harjoittelun suunnitelmallisuus, oppilaan perehdyttäminen, tavoitteiden toteutumisen ja oppimisen seuranta sekä työyhteisön panos ja toiminta oppilaan ohjaamisessa. Apteekkari Leila Haukkala vertasi valinnan jälkeisiä tunnelmia apteekissa joukkueeseen, joka on juuri tehnyt maalin. Haukkala perusti Kankaanpään Vuokko apteekin vuonna Tähän mennessä apteekissa on harjoitellut liki parikymmentä farmasian opiskelijaa. Harjoittelusta vastaa proviisori Briitta Holma-Lahti, mutta harjoittelijoiden ohjaamiseen osallistuu koko henkilökunta. Kankaanpää on kaukana farmasian koulutusyksiköistä. Opetusapteekkina toimimisella varmistamme ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuuden jatkossakin. Olemme saaneet harjoittelujaksojen päätyttyä farmasian opiskelijoista kivasti myös lomansijaisia. Nuoret opiskelijat tuovat mukanaan uusia tuulia, joten mekin opimme heiltä paljon, Haukkala perustelee opetusapteekkina toimimista. Haukkala uskoo, että apteekin palkitsemiseen vaikutti sekin, että apteekki on tehnyt uraauurtavaa työtä lääkkeiden koneellisessa annosjakelussa. Apteekki on satsannut myös systemaattiseen laatutyöhön ja yhteistyöhön muun terveydenhuollon ja potilasyhdistysten kanssa. 17

18 FIP 2009 Vain pieneen osaan lääkkeistä liittyy nykytiedon mukaan korkea ympäristöriski. TEKSTI AHRI HIRVONEN KUVAT SHUTTERSTOCK Vihreämpää farmasiaa FARMASIAN JA YMPÄRISTÖN YHTEYTTÄ POHDITTIIN TÄMÄN VUODEN FARMASIAN MAAILMANKONGRESSISSA USEASSA SESSIOSSA. TULEVAISUUDESSA PYRITÄÄN EKOLOGISEMPAAN FARMASIAAN, JOSKIN POTILAAN HYVINVOINTI ON AINA ETUSIJALLA. 18

19 Lääkeaineiden hajoamisesta luonnossa tiedetään hyvin vähän. Pyrittäessä kestävämpään kehitykseen tulee ottaa huomioon koko lääkkeen elinkaari alkaen lääkkeen suunnittelusta jatkuen valmistamiseen, pakkaamiseen ja käyttäjään saakka. Oma vastuunsa ekologisemmasta farmasiasta on siten niin lääkkeen määrääjällä kuin kuluttajallakin. Ekologisemman lääkkeen kehittäminen on lääkkeen valmistajalle todellinen haaste. Kuinka kehittää lääke, joka on stabiili ihmiskehossa, mutta hajoaa nopeasti vaarattomaksi jouduttuaan kehon ulkopuolelle? Nykytilanteessa olemme kaukana siitä. Lääkeaineiden metabolian ja erittymisen tunteminen mahdollistaa ekologisempien lääkevalmisteiden kehittämisen. Koko valmistusprosessin mahdollisimman vähäinen ympäristökuormitus on lääkevalmistuksen toinen tulevaisuuden haaste. Valmistusprosessien muutokset ovat työläitä ja kalliitakin valmistajalle. Mikäli valmistaja löytää ekologisemman tavan valmistaa lääkevalmiste, tulee kaikki lupahakemukset tehdä uudelleen, mikä on resursseja ja aikaa vievää. Lääkkeen valmistuksen yhteydessä luontoon pääsevät pitoisuudet ovat onneksi jo nyt niin pieniä, ettei niillä ole merkitystä kasveille tai eläimille. Lääkevalmisteen pakkaamisessa on ekologisesta näkökulmasta katsottuna parantamisen varaa. Lääkkeen säilyvyys ja turvallisuus tehtaalta käyttäjälle saakka taataan nykyisin huolellisen pakkaamisen avulla. Turvallisuus on pakkaamisessa etusijalla, mutta myös kevyempään hiilijalanjälkeen tulisi pyrkiä. Pakkaamisen tulisi olla maailman luonnonvaroja säästävää ja samalla myös kustannustehokasta. Lääkkeen määrääjällä on myös mahdollisuus vaikuttaa vihreämpään tulevaisuuteen. Keinoina voivat olla muiden muassa vähempi lääkkeiden määrääminen tai pienempien annosten määrääminen. Myös lyhyempiä lääkekuureja ja parempaa lääkityksen kohdentamista suositeltiin, kuitenkin potilaan hyvinvoinnin kärsimättä. Käyttämättömät lääkkeet ongelma Viranomaiset voivat ohjata toimijoita ohjeistuksilla. Lääkkeen valmistuksen ohjeistusta on mahdollista muuttaa ekologisempaan suuntaan. Jätevesien laatuun tulee myös kiinnittää huomioita viranomaistasolla. Euroopan Unionissa on 20 maata ohjeistanut jätehuollon ja näistä 11 maassa on järjestetty lääkejätteiden keräys apteekkien kautta. Käyttämättömät lääkkeet ovat merkittävä ongelma taloudellisesti, mutta myös ekologiselta kannalta. Ekologinen kuluttaja ei osta turhia lääkkeitä ja hävittää käyttämättömät lääkkeet asiallisesti. Eri maiden välillä on suuria eroja siinä, kuinka hyvin kuluttajat palauttavat käyttämättömät lääkkeet asialliseen hävitykseen. Ruotsissa ja Saksassa noin 65 prosenttia käyttämättömistä lääkkeistä palautuu asiallisiin keräyspisteisiin. USA:ssa vain 1,4 prosenttia ja Englannissa 22 prosenttia lääkkeistä palautuu keräyspisteisiin. Maailmanlaajuisesti on hyvin tavallista, että kuluttajat hävittävät lääkkeitään laittamalla niitä talousjätteisiin ja viemäriin tai vetämällä niitä vessanpöntöstä alas. Miten lääke käyttäytyy luonnossa? Lääkeaineita on mitattavissa sekä vesistöistä että maaperästä. Noin sataa lääkeainetta on mitattu vesiympäristöistämme ja maaperästäkin on löydetty muiden muassa antibiootteja ja ACE-estäjiä. Viemärivedet sisältävät lääkeaineita ja näin lääkeaineita kulkeutuu maailman vesistöihin ja jopa pohjavesiinkin. On myös mahdollista, että juomavesi on kontaminoitunut lääkeaineista. Lääkeaineet kulkeutuvat viemärivesiin ihmiskehon ulosteiden ja eritteiden kautta sekä epäasiallisen lääkkeiden hävityksen kautta. Suurimmalla osalla lääkeaineista on merkityksetön ympäristökuormitusriski ja vain pienellä osalla on nykytiedon mukaan korkea ympäristöriski. Esimerkkejä korkean ympäristöriskin omaavista lääkkeistä ovat etinyyliestradioli ja diklofenaakki. Etinyyliestradioli vaikuttaa pieninäkin pitoisuuksina kaloihin tehden koiraista osin tai kokonaan naaraita. Näin lisääntyminen häiriintyy. Englannissa on huomattu, että koko joen populaatio voi tuhoutua etinyyliestradiolin vaikutuksesta. Korppikotkat ovat altistuneet diklofenaakille syömällä sillä hoidettua karjaa. Diklofenaakki on tappanut huomattavia määriä korppikotkia aiheuttamalla akuutin munuaisten vajaatoiminnan. Myös muut hormonit, SSRI-lääkkeet, antibiootit, karbamatsepiini sekä parasetamoli suurina pitoisuuksina ovat riski ympäristölle. Ei tiedetä, ovatko etinyyliestradioli ja diklofenaakki poikkeuksia vai tullaanko korkean ympäristöriskin lääkeaineita löytämään lisää. Yleensä on helpompaa osoittaa vaikutus kuin vaikutuksen puuttuminen. Lääkeaineiden hajoamisesta ympäristössä tiedetään hyvin vähän ja lääkkeet voivat käyttäytyä yllättävälläkin tavalla ympäristössä. Ihmisellä esiintyvä sivuvaikutus voi olla eläimillä pääasiallinen vaikutus. Ekologisuuteen on onneksi herätty ja on jo lääkeyrityksiä, jotka ovat tehneet ympäristöriskien hoitosuunnitelmia. On kuitenkin hyvä muistaa tässäkin asiassa, että maailmanlaajuisesti moni ongelma on kehittyvien maiden ongelma. Myös ympäristöasioissa ongelmat ovat kenties ensisijaisesti juuri niiden ongelmia. Ympäristöä tulisi suojella. Voimmeko löytää lääkeaineita, jotka ovat ympäristöystävällisempiä, se onkin tulevaisuuden kysymys. Kirjoittaja on proviisori, jolle myönnettiin apteekkilupa elokuun lopussa. 19

20 ULKOMAILTA Professorina Tanskassa JUKKA RANTANEN ON PROVIISORI, JONKA OHJAUKSESSA ON VALMISTUNUT JO 10 VÄITÖSKIRJAA. TÄLLÄ HETKELLÄ HÄN TOIMII PROFESSORINA KÖÖPENHAMINASSA. RANTANEN PITÄÄ TAVOITTEENAAN LUODA ALALLE TYÖPAIKKOJA JA VAHVISTAA EUROOPPALAISEN LÄÄKETEOLLISUUDEN KILPAILUKYKYÄ. TEKSTI VILLE-MATTI MÄKINEN Jukka Rantanen on toiminut professorina Kööpenhaminan yliopistossa vuoden 2006 alusta alkaen. Hänen vastuullaan on koko Tanskan lääkkeenvalmistuksen opetus ja tutkimus, sillä koulutusyksikkö on ainoa, josta valmistuu proviisoreja. Rantanen kertoo, että paikallisella yliopistolla on lääkkeenvalmistuksen alalla pitkä kokemus ja tutkimusalaa arvostetaan. Rantanen toimii professorina farmasian teknologian ja analyyttisen kemian osastolla, joka on yksi tiedekunnan kolmesta osastosta. Hänen osastollaan tutkitaan uusia formulaatioratkaisuja erityisesti peptidi- ja proteiinilääkinnässä sekä analyyttisen kemian ratkaisuja. Rantasen omia tutkimusalueita ovat lääkkeenvalmistuksen yksikköoperaatiot (valmistusprosessit) ja prosessointiin liittyvä apuaineiden ja aktiivisen aineen koostumussuunnittelu, prosessianalytiikka (PAT) ja kiinteän olomuodon analytiikka sekä preformulaation ja formulaation merkitys prosessoinnin kannalta. Haasteena Quality by Design Rantasen tutkimuksen tavoitteita ovat lääkkeenvalmistuksen aikaisten ilmiöiden mittaaminen ja hyödyntäminen toimivan formulaation kehittämisessä. Prosessianalytiikan avulla pystytään lisäämään lääkevalmisteen turvallisuutta ja laatua, kun tiedetään, mitä prosessien aikana tapahtuu. Kun perinteisesti lääkevalmistuksessa lääkkeet valmistetaan erä kerrallaan ja laadun varmistus perustuu lopputuotteen analysointiin, prosessianalyyttisessa lähestymiskannassa laatuun liittyvät parametrit kerätään prosessoinnin aikana. Erä voidaan hyväksyä välittömästi prosessoinnin jälkeen, koska valmistuksen aikana on kerätty niin paljon tietoa, että lopputuotteen laadusta voidaan olla varmoja. Lääkkeen käyttäjälle prosessianalytiikka merkitsee turvallista ja tehokas- ta lääkettä ja edullista hintaa. Lääketeollisuudessa on aivan viime vuosien aikana keskitytty yhä enemmän Quality by Design -konseptin (QbD) käyttöönottoon. Sen ajatus on, että tuotteen laatu perustuu itse tuotteen, sen kehitys- ja valmistusprosessin ja tähän liittyvien riskien ja niiden hallinnan syvälliseen tuntemiseen. Konseptin kuvaus on peräisin FDA:lta ja EMEAlta. Rantasen tutkimus liittyy juuri Quality by Design -ajattelumallin käyttöönottoon prosessoinnissa. Konseptin keskeinen lähtökohta on prosessin aikaisten ilmiöiden syvällinen ymmärtäminen. Rantasen mukaan hänellä riittää työtä useaksi vuodeksi ennen kuin ajattelumalli on otettu kunnolla käyttöön. Tulevaisuuden haasteena hän näkee QbD:n lisäksi lääkinnän luonteen muuttumisen. Esimerkiksi peptidi-, proteiini- ja geenilääkkeiden tuleminen merkitsee sitä, että pitää laajentaa osaamista perinteisten formulaatioiden ulkopuolelle. Tarvitaan siis uudentyyppisiä formulaatioita ja uuden tyyppistä prosessointia. Hyvät yhteydet teollisuuteen Rantanen kertoo, että ensimmäiset 2 3 vuotta ovat kuluneet rahoituksen hakemisessa ja yhteyk sien luomisessa ympäröivään teollisuuteen, mutta nyt tutkimustoiminta on pääsemässä käyntiin. Hänellä on valmiina oma kansainvälinen 20 henkilön ryhmä ja keskeiset laitteet tutkimusta varten. Tällä hetkellä hän varmistelee kansallisen rahoituksen jatkumista ja keskittyy laajentamaan yhteistyöverkostoaan Eurooppaan ja USA:han. Øresundin alueella on useita satoja lääketeollisuusyrityksiä, joista monet ovat riittävän suuria yliopistotutkimuksen rahoittamiseen. Puolet Rantasen tutkimusryhmän rahoituksesta tuleekin ympäröivältä teollisuudelta. Rantasen mielestä on hyvin tärkeää, että tutkimuksella on suora ja läheinen yhteys tuottavaan lääketeollisuuteen, kun tutkimusalue liittyy itse lopputuotteeseen ja sen laatuun. Tutkimuksen tarvetta on ollut helppo perustella, mikä on mahdollistanut merkittävän rahoituksen saamisen. Menestys luo menestystä Lääketeollisuuden tutkimuksen tulevaisuuden näkymät näyttävät Rantasen mielestä hyviltä. Ala ei ole hänen mielestään millään lailla kuoleva. Töitä riittää nyt ja tulevaisuudessa yhä enemmän. Uudentyyppisiä haasteita tulee koko ajan, kun lääkemuodot muuttuvat. Lopputuotteen pitkälle jalostamisessa on Rantasen mukaan paljon mahdollisuuksia. Tulevaisuudessa täytyy hänen mielestään pitää huolta siitä, että osaamista myös formulointiosaamista ei hukata, vaan se säilyy Euroopassa. On oltava ajan hermoilla uusien haasteiden edessä globaalilla lääkealalla, jossa tarvitaan uudentyyppistä, esimerkiksi peptidija proteiini- sekä geenilääkkeiden formulointija prosessointiosaamista. Vanhoja molekyylejä valmistavaa lääketeollisuutta siirtyy paljon Aasian suuntaan. Tanskassa on vahva kansallinen lääketeollisuus. Siellä on useita yrityksiä, joissa on erikoistuttu kapealle terapia-alueelle. Näin on onnistuttu saamaan muutama kansainvälisesti menestyvä tuote. Menestyvien yritysten ympärille on syntynyt monenlaista kannattavaa yritystoimintaa ja yhteistyötä yliopistojen kanssa. Kun isommat yritykset menestyvät, alkavat pienemmät yrittäjät ympärillä menestyä. Pienet yritykset pysyvät elossa, kun isommat yritykset ulkoistavat toimintojaan. Samalla syntyy myös mielekkäitä koulutus- ja jatkokoulutusrakenteita teollisuuden tarpeisiin. Rantanen kertoo, että henkilöstön vaihtuvuus yritysten kesken on suuri. Tästä seuraa, et- 20

kaikkea hyvää :) stada.fi Kyynärpään ja ranteen hoito-opas

kaikkea hyvää :) stada.fi Kyynärpään ja ranteen hoito-opas kaikkea hyvää :) stada.fi Kyynärpään ja ranteen hoito-opas Oy STADA Pharma Ab PL 1310, 00101 Helsinki Puh. 0207 416 888 Fax 0207 416 889 www.mobilat.fi Tekijät: Seppo Pehkonen, urheilufysioterapeutti Tytti

Lisätiedot

K y ynärpä än ja r AnTEEn hoito - opas

K y ynärpä än ja r AnTEEn hoito - opas Kyynärpään ja RANTEEn hoito-opas Oy STADA Pharma Ab PL 1310, 00101 Helsinki Puh. 0207 416 888 Fax 0207 416 889 www.mobilat.fi www.stada.fi Hoito-oppaiden tilaukset: stada@stada.fi Tekijät: Kuvat: Ulkoasu:

Lisätiedot

Niskan hoito-opas. kaikkea hyvää :) stada.fi

Niskan hoito-opas. kaikkea hyvää :) stada.fi Niskan hoito-opas kaikkea hyvää :) stada.fi Oy STADA Pharma Ab PL 1310, 00101 Helsinki Puh. 0207 416 888 Fax 0207 416 889 www.mobilat.fi Tekijät: Seppo Pehkonen, urheilufysioterapeutti Tytti Nuoramo, työfysioterapeutti

Lisätiedot

Olkapään hoito-opas. kaikkea hyvää :) stada.fi

Olkapään hoito-opas. kaikkea hyvää :) stada.fi Olkapään hoito-opas kaikkea hyvää :) stada.fi Oy STADA Pharma Ab PL 1310, 00101 Helsinki Puh. 0207 416 888 Fax 0207 416 889 www.mobilat.fi Tekijät: Tytti Nuoramo, työfysioterapeutti Seppo Pehkonen, urheilufysioterapeutti

Lisätiedot

Nisk an hoito - opas

Nisk an hoito - opas Niskan hoito-opas Oy STADA Pharma Ab PL 1310, 00101 Helsinki Puh. 0207 416 888 Fax 0207 416 889 www.mobilat.fi www.stada.fi Hoito-oppaiden tilaukset: stada@stada.fi Tekijät: Kuvat: Ulkoasu: Seppo Pehkonen,

Lisätiedot

Oy STADA Pharma Ab PL 1310, 00101 Helsinki Puh. 0207 416 888 Fax 0207 416 889 www.mobilat.fi www.stada.fi

Oy STADA Pharma Ab PL 1310, 00101 Helsinki Puh. 0207 416 888 Fax 0207 416 889 www.mobilat.fi www.stada.fi sel än hoito - opas Oy STADA Pharma Ab PL 1310, 00101 Helsinki Puh. 0207 416 888 Fax 0207 416 889 www.mobilat.fi www.stada.fi Tekijät: Kuvat: Ulkoasu: Seppo Pehkonen, urheilufysioterapeutti / Teramus Oy

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Selän hoito-opas. kaikkea hyvää :) stada.fi

Selän hoito-opas. kaikkea hyvää :) stada.fi Selän hoito-opas kaikkea hyvää :) stada.fi Oy STADA Pharma Ab PL 1310, 00101 Helsinki Puh. 0207 416 888 Fax 0207 416 889 www.mobilat.fi Tekijät: Seppo Pehkonen, urheilufysioterapeutti Tytti Nuoramo, työfysioterapeutti

Lisätiedot

olk apä än hoito - opas

olk apä än hoito - opas olkapään hoito-opas Oy STADA Pharma Ab PL 1310, 00101 Helsinki Puh. 0207 416 888 Fax 0207 416 889 www.mobilat.fi www.stada.fi Hoito-oppaiden tilaukset: stada@stada.fi Tekijät: Kuvat: Ulkoasu: Seppo Pehkonen,

Lisätiedot

Lääkkeiden korvattavuus

Lääkkeiden korvattavuus Sosiaaliturvan abc toimittajille 26.5.2011 Lääkkeiden korvattavuus Suomessa Päivi Kaikkonen yliproviisori Kela Terveysosasto 1 Lääkehuollon ja lääkekorvausjärjestelmän tavoitteita Mahdollistaa tehokas,

Lisätiedot

Kansallinen itsehoitolääkeohjelma - lääkepoliittinen tausta ja tavoitteet

Kansallinen itsehoitolääkeohjelma - lääkepoliittinen tausta ja tavoitteet Kansallinen itsehoitolääkeohjelma - lääkepoliittinen tausta ja tavoitteet Itsehoitolääkintä Suomessa nykytila ja kehittäminen / Itsehoitolääkeohjelman julkistaminen 26.1.2015 Marjo-Riitta Helle Yksikön

Lisätiedot

9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010

9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010 Ohje 2/2010 1 (5) 9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010 Lääkkeiden haittavaikutusten ilmoittaminen Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut henkilöt Voimassaoloaika Ohje tulee voimaan

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Curriculum Vitae 2016

Curriculum Vitae 2016 Curriculum Vitae 2016 Enni Annika Kiiski (os. Sjöblom) Proviisori, yliopisto-opettaja, jatko-opiskelija Farmasian tiedekunta, HY Farmakologian ja lääkehoidon osasto Kliinisen farmasian ryhmä / Sosiaalifarmasia

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta Heikki Ruskoaho hallituksen pj 1 Akatemian tehtävänä on lain mukaan edistää tieteellistä

Lisätiedot

Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi

Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi Arviointien tavoite Tuottaa tietoa lääkkeiden käyttöönottoon ja korvattavuuteen

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityö

Rakenteellinen sosiaalityö Rakenteellinen sosiaalityö Seinäjoen pilotti Riitta Suojanen ja Anu Hirvelä 21.4.2015 Yhteistutkimusta ja tiedon tuotantoa Rakenteellinen sosiaalityö on vaikuttamista yhdessä asiakkaan kanssa Muodostettiin

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Fimea kehittää, arvioi ja informoi Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Lääkkeiden hintalautakunta

Lääkkeiden hintalautakunta Lääkkeiden hintalautakunta kehittämispäällikkö Lauri Vuorenkoski, THL 21.4.2010 ylijohtaja Marina Erhola 1 Lääkkeiden priorisointi avohoidossa Suomessa lääkkeitä priorisoidaan avohoidossa lääkekorvausjärjestelmän

Lisätiedot

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen Canon Essential Business Builder Program Avain yrityksesi menestykseen Essential Business Builder Program: esittely Painotoimintaan liittyy monenlaisia haasteita, ja toiminnan kasvattaminen on usein vaikeaa.

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Fimea ja Moniammatillinen verkosto ikäihmisten lääkkeiden käytön järkeistämiseksi. Pertti Happonen

Fimea ja Moniammatillinen verkosto ikäihmisten lääkkeiden käytön järkeistämiseksi. Pertti Happonen Fimea ja Moniammatillinen verkosto ikäihmisten lääkkeiden käytön järkeistämiseksi Pertti Happonen valvoo ja kehittää lääkealaa väestön terveydeksi Organisaatio 31.8.2012 Ylijohtaja Sinikka Rajaniemi Strateginen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico

Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico Pitääkö osaaminen osoittaa? Miten saisitte selville mitä minä osaan? Kysymällä minulta

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Elivo Ravintolisät. www.elivo.fi. Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe,

Elivo Ravintolisät. www.elivo.fi. Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe, Elivo Ravintolisät Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe, joka on kehitetty kotimaisten eri alojen asiantuntijoiden kanssa huomioiden suomalaisten kuluttajien tarpeet. Elivo-tuotteet löydät apteekista

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea

IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea IÄKKÄILLÄ VÄLTETTÄVÄ LÄÄKEAINE 1. Haittavaikutusriski suurempi kuin kliininen hyöty 2. Liian suuri annos 3. Liian pitkä käyttöaika

Lisätiedot

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden

Lisätiedot

/2013 LÄÄKKEIDEN HYVÄT JAKELUTAVAT. Määräys pp.kk.vvvv Dnro 000396/00.01.02/2013. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys

/2013 LÄÄKKEIDEN HYVÄT JAKELUTAVAT. Määräys pp.kk.vvvv Dnro 000396/00.01.02/2013. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys Määräys pp.kk.vvvv Dnro 000396/00.01.02/2013 /2013 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys LÄÄKKEIDEN HYVÄT JAKELUTAVAT Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Säkerhets- och utvecklingscentret

Lisätiedot

LÄÄKEPOLIITTINEN ILTAPÄIVÄ Kuopion yliopisto 25.1.2007. Ylijohtaja, professori Hannes Wahlroos Lääkelaitos

LÄÄKEPOLIITTINEN ILTAPÄIVÄ Kuopion yliopisto 25.1.2007. Ylijohtaja, professori Hannes Wahlroos Lääkelaitos LÄÄKEPOLIITTINEN ILTAPÄIVÄ Kuopion yliopisto 25.1.2007 Ylijohtaja, professori Hannes Wahlroos Lääkelaitos 2 Lääkepolitiikan tarve? Proaktiivinen vs. reaktiivinen ote AD HOC vs. strategiset linjaukset ja

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä

Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä LT Marja Aira Helsinki 19.9.2013 Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä reseptilääkettä Vuonna 2011 65 84-vuotiaista

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä?

Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Elina Moisio Tutkija, TkL, MBA 17.8.2011 Kannustaminen = suoritus- tai tulosperusteinen palkitseminen? Perinteinen oletus:

Lisätiedot

5/2013 LÄÄKKEIDEN HYVÄT JAKELUTAVAT. Määräys 4.12.2013 Dnro 000396/00.01.02/2013. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys

5/2013 LÄÄKKEIDEN HYVÄT JAKELUTAVAT. Määräys 4.12.2013 Dnro 000396/00.01.02/2013. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys Määräys 4.12.2013 Dnro 000396/00.01.02/2013 5/2013 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys LÄÄKKEIDEN HYVÄT JAKELUTAVAT Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Säkerhets- och utvecklingscentret

Lisätiedot

APTEEKIN KUMPPANI HENKILÖSTÖ- HALLINNASSA

APTEEKIN KUMPPANI HENKILÖSTÖ- HALLINNASSA APTEEKIN KUMPPANI HENKILÖSTÖ- HALLINNASSA www.farentaverkko.fi www.farenta.fi FARENTA - LÄÄKEALAN JÄRKEISTÄJÄ Farenta yhdistää lääketeollisuuden asiantuntijoiden osaamisen, apteekkien farmasistien ammattitaidon

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Kyynärpään ja ranteen hoito-opas. Terveystietoa

Kyynärpään ja ranteen hoito-opas. Terveystietoa Kyynärpään ja ranteen hoito-opas Terveystietoa Oy STADA Pharma Ab Salomonkatu 17 B PL 1310, 00101 Helsinki Puh. 0207 416 888 Fax 0207 416 889 Tekijät: Seppo Pehkonen, urheilufysioterapeutti Tytti Nuoramo,

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Myynnin Pyöreä Pöytä

Myynnin Pyöreä Pöytä Myynnin Pyöreä Pöytä Myynnin Arvostus Suomessa Havaintoja selvityksestä keväällä 2009 Petteri Laine, Customer Centric Selling Finland Petteri.laine@customercentric.fi 050 3229107 Sisältö Miksi Myynnin

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö

Lisätiedot

1/2012 APTEEKIN LÄÄKEKAAPPI. Ohje 13.12.2012 Dnro 3835/03.01.01/2012. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje. Kohderyhmät.

1/2012 APTEEKIN LÄÄKEKAAPPI. Ohje 13.12.2012 Dnro 3835/03.01.01/2012. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje. Kohderyhmät. Ohje 13.12.2012 Dnro 3835/03.01.01/2012 1/2012 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje APTEEKIN LÄÄKEKAAPPI Kohderyhmät Apteekit Voimaantulo Ohje tulee voimaan 1. päivänä tammikuuta 2013 ja

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tekeminen ja henkilökunnan työnjako oppilaan ohjaamisessa varmistavat harjoittelujakson onnistumista!

Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tekeminen ja henkilökunnan työnjako oppilaan ohjaamisessa varmistavat harjoittelujakson onnistumista! henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 1. harjoittelujaksolle apteekki Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tekeminen ja henkilökunnan työnjako oppilaan ohjaamisessa varmistavat harjoittelujakson onnistumista!

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio 27.9.2012 Oskari Uotinen Intosome Oy on yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntijayritys. Autamme asiakkaitamme ymmärtämään ja hyödyntämään yhteisöllisiä

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Talouspalvelut tutkinnon osa (TAPA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Talouspalvelut Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai

Lisätiedot

Minun psori päiväkirjani

Minun psori päiväkirjani Tähän päiväkirjaasi voit kirjoittaa henkilökohtaisesti psoristasi, psorin hoidoistasi ja niiden vaikutuksista. Voit hyödyntää päiväkirjaa kirjoittamalla myös muista psoriin vaikuttavista asioista, sillä

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta.

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Talouspalvelut Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Talouspalvelut 30 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Talouspalvelut 30 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Talouspalvelut 30 osp Tavoitteet: Opiskelija kirjaa kirjanpidossa tavanomaiset tilitapahtumat. Hän laskee tavanomaisen maksettavan palkan

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu sovittelumenettelyssä. Direktiivin

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Aki Ahlroth, Siili Solutions Oyj TEK - 20.5.2015 01 Siili Historia ja henkilöstö 13 153 365 Osaajiemme työkokemus Osaajiemme lisäys v. 2014 Työntekijämäärä Maaliskuu

Lisätiedot

Lääkelain keskeiset muutokset pykälistä käytäntöön. Farmasian Päivät 2010 Eija Pelkonen Fimea

Lääkelain keskeiset muutokset pykälistä käytäntöön. Farmasian Päivät 2010 Eija Pelkonen Fimea Lääkelain keskeiset muutokset pykälistä käytäntöön Farmasian Päivät 2010 Eija Pelkonen Fimea Taustaa 08.2007 Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman apteekkityöryhmän muistio 03.2008 Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

APTEEKIN KUMPPANI HENKILÖSTÖHALLINNASSA

APTEEKIN KUMPPANI HENKILÖSTÖHALLINNASSA APTEEKIN KUMPPANI HENKILÖSTÖHALLINNASSA Taloudellisin ratkaisu jokaiselle apteekille Apteekin omat työntekijät muodostavat apteekille kiinteän kustannuksen, jonka osuutta liikevaihdosta tai vaikutusta

Lisätiedot