Innovaatioita yhteistyössä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Innovaatioita yhteistyössä"

Transkriptio

1 FIMEAN YLIJOHTAJA SIVU 6 TEOLLISUUS JA YLIOPISTO SIVU 10 FARMASIAN PÄIVÄT SIVU 14 VIHREÄMPÄÄ FARMASIAA SIVU 18 JUKKA RANTANEN TANSKASSA SIVU 20 TALOUSSEMINAARIN SATOA SIVU 28 SYYSKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET SIVU 38 SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN LEHTI Innovaatioita yhteistyössä

2 10 h VAIKUTUS

3 SISÄLTÖ PÄÄKIRJOITUS 6 9 AJASSA Fimean ylijohtaja Sinikka Rajaniemi. Ruotsin apteekkikaupat YLIOPISTOT JA TEOLLISUUS Professori Niklas Sandler ja lääketutkimuksen johtaja Antti Haapalinna kertovat FARMASIAN PÄIVÄT Vanhat lääkkeet, uudet hoidot. Näin vaikutan työyhteisön ilmapiiriin. Joka proviisorin talousseminaarissa käsiteltiin apteekkien taloudellisia näkymiä ja sitä, miten apteekit voivat itse vaikuttaa tulokseensa. Myös proviisorit HANNES WAHLROOS ja SIRPA AHTILA kuuntelivat seminaarin antia. SIVUILLA VIHREÄMPÄÄ FARMASIAA FIP-kongressissa kuultua ULKOMAILTA Jukka Rantanen toimii professorina Tanskassa. 22 METFORMIINISTA KEHITTEILLÄ AIHIOLÄÄKE 23 IDEAPAKKI Kaakaon lumoissa E-RESEPTI ASIANTUNTIJA Maarit Hillilä ja lääkkeiden off-label-käyttö TALOUSSEMINAARI Apteekkien talousennuste. Mihin apteekki voi vaikuttaa? Varastorobotin hankinta. 31 UUSIIN TEHTÄVIIN Risto Suominen kehittää annosjakelua. JUKKA RANTANEN toimii professorina Kööpenhaminan yliopistossa. Hänen vastuullaan on koko Tanskan lääkkeenvalmistuksen tutkimus ja opetus. SIVUILLA TOIMITTAJALTA Åbo Akademin professori NIKLAS SANDLER ja Orion Pharman lääketutkimuksen johtaja ANTTI HAAPALINNA eivät tee yhteistyötä keskenään, mutta lupautuivat silti kertomaan yliopistojen ja yritysten yhteistyöstä. Heidän näkemyksissään on paljon samaa, mutta myös eroja. PROVIISORIN TOIMITUSSIHTEERI MAIJA RAUHA JOULUTERVEHDYKSET 37 JÄSENSIVUT Osallistu toimintaan! 38 PUHEENJOHTAJALTA Kerstin Carlsson kirjoittaa. 38 AJANKOHTAISTA Toimintasuunnitelma ja uusi hallitus. 40 JÄSENMAKSUT JÄSENEDUT 42 OPISKELIJAT PROVIISORIPÄIVÄN OHJELMA 46 HALLITUKSEN YHTEYSTIEDOT Apurahat. JULKAISIJA ProviisoriViesti Oy, Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.), Helsinki Puh. (09) Gsm Fax (09) TOIMITUS Päätoimittaja Ville-Matti Mäkinen, Gsm Toimitussihteeri Maija Rauha (OSG Viestintä), Puh TAITTO Mikko Koistinen (OSG Viestintä), Puh NUMEROA 4/2009 AVUSTIVAT Jesse Lindholm, Henna Halonen, Ahri Hirvonen, Maarit Hillilä, Kristiina M. Halttunen ja Anne Varjo PAINO Kirjapaino Uusimaa Painos kpl ILMOITUSMYYNTI Suomen Proviisoriyhdistys ry. Ota yhteyttä toimistolle! Toimisto avoinna arkisin klo Lehdessä julkaistut kirjoitukset eivät välttämättä edusta Suomen Proviisoriyhdistyksen virallista kantaa, vaan ovat kirjoittajien omia mielipiteitä.

4 Kivun anatomiaa. Tukiranka, luusto, kudokset, nivelet, lihakset ja jänteet ovat tavallisimpia kipualueita. Missä on sinun heikko kohtasi? Etsi se kuvasta ja opi, kuinka voit hoitaa itseäsi. 02/2009 Olkapään kivut ovat tavallisimpia keski-ikäisillä tai sitä vanhemmilla henkilöillä. Olkapäässä on pallo, joka niveltyy hyvin pieneen pintaan lapaluussa. Niveltä tukevat lihakset joutuvat koville varsinkin, jos pallo pääsee lihasten löystyessä liikkumaan. Mobilat tarjoaa miellyttävän avun olkapään lihaskipuihin. Saattaisi kuvitella, että istumatyöntekijöillä kipeytyvät istumalihakset. Mutta ei, tosiasiassa kipu alkaa kyteä niska- ja hartialihaksissa. Pään ja hartioiden kannattelu on kovaa työtä, joka vaihtelutta jatkuessaan aiheuttaa usein tulehdusta ja kipua. Mobilat auttaa. Se vilkastuttaa verenkiertoa ja vie lihaksista kivun ja kireyden. Tenniskyynärpää on urheilevien ja esimerkiksi tietokoneen hiirtä käyttävien pulma. Kipu syntyy, kun kyynärvarren lihasryhmä joutuu toimimaan sietorajoillaan. Veri ei kierrä kunnolla. Syntyy kuona-aineita. Ne aiheuttavat tulehdusärsytystä, joka taas pahentaa lihasten kiristymistä. Mobilat auttaa tulehdukseen ja kipuun. Pitkän päälle on syytä hoitaa vaivan syy. Tenniksessä se tapahtuu tekniikkaa korjaamalla, näppäintyössä parantamalla ergonomiaa ja vahvistamalla lihasryhmää. Suonenvedossa suonet eivät vedä mihinkään. Kysymys on lihasten voimakkaasta supistustilasta, krampista, joka pitää saada laukeamaan. Varovainen venytys tehoaa usein. Mobilat on tehokas apu. Se helpottaa krampista aiheutuvaa lihaskipua. Selkävaivat ovat usein äkillisiä, kuten venähdys ja noidannuoli. Selän lihasten laukaiseminen venyttämällä on vaikeaa. Pienikin kipualue voi laajeta jopa koko selän alueelle. Silloin ei tee juuri mieli venytellä. Mobilat lievittää krampista aiheutuvaa lihaskipua. Lenkkeilijän polvi voi venähtää ja vääntyä. Seurauksena on kipu ja turvotus. Viilentävä ja turvotusta laskeva Mobilat auttaa. Ikääntyneen henkilön polvi voi kipeytyä vähitellen. Esiintyy turvotusta, kipua ja jopa unta häiritsevää yösärkyä. Lievissä tapauksissa on usein viisainta hoitaa oireita paikallisesti Mobilatilla. Akillesjänteen kipeytyminen on usein aikuisen huippuurheilijan pulma, jonka aiheuttaa jänteen ympäristökudosten tulehtuminen. Mobilat on useimmiten tehokas apu, koska ongelma-alue sijaitsee ihon pinnan lähellä ja voide imeytyy nopeasti kipupisteeseen. Sama koskee nilkan alueen kipuja laajemminkin. Penikkataudiksi sanotaan säären sisäosan rasituskipua. Se johtuu usein kuormitusvirheestä, esim. väärästä juoksutyylistä tai huonoista juoksukengistä. Kivun varsinainen aiheuttaja on lihas- ja luukalvon tulehdus tai lihasaition ahtaus. Mobilat on hyvä ensiapu, mutta kivun tarkka syy kannattaa selvittää. Yksi voide kolme vaikutusta. Emulsiovoide ja geeli lihasten ja nivelten kipujen paikallishoitoon. Apteekista ilman reseptiä. Tutustu pakkauksen käyttöohjeisiin. Sivele Mobilatia useita kertoja päivässä kipualueelle. Sen lääkeaineet vähentävät tehokkaasti tulehdusärsytystä ja nopeuttavat vaurioituneen kudoksen paranemista. Sisältää salisyylihappoa, joka voi aiheuttaa joillekin allergiaa. Vaivojen pitkittyessä kannattaa ottaa yhteys lääkäriin. Ei alle 12-vuotiaille lapsille ilman lääkärin määräystä. Katso lisää

5 PÄÄKIRJOITUS Neuvonta korostuu itsehoitolääkkeitä käytettäessä Ruotsissa päätettiin siirtää itsehoitolääkkeitä päivittäistavarakauppajakeluun. Kuten arvata saattoi, syntyi täälläkin jälleen keskustelua siitä, tulisiko näin tehdä meilläkin. Tämän tyyppisissä avauksissa lääkkeitä tarkastellaan yleensä pelkkänä kauppatavarana, vaikka lääkkeillä on terveysvaikutuksia. Suomessa on pidetty kiinni maan lääkepoliittisten linjausten mukaisesti hyvästä lääketurvallisuudesta, lääkkeiden asianmukaisesta käytöstä, lääkkeiden alueellisesti kattavasta saatavuudesta ja kohtuullisista lääkekustannuksista. On selvää, että niin päivittäistavarakaupoilla kuin apteekeillakin on itsehoitolääkkeiden jakeluun liittyvät taloudelliset intressit. Apteekkareita ja apteekkien henkilökuntaa sitovat näiden vastapainoksi kuitenkin useat yhteiskuntaa hyödyttävät velvoitteet ja eettiset näkökohdat. Eettisissä ohjeissa tässä yhteydessä korostuu muun muassa se, että lääkkeiden myynti ei ole itsetarkoitus, vaan myynnin tulee aina perustua hoidolliseen tarpeesen ja terveyttä edistäviin tavoitteisiin. Lääkkeiden myynti ei ole itsetarkoitus, vaan myynnin tulee aina perustua hoidolliseen tarpeeseen ja terveyttä edistäviin tavoitteisiin. Apteekin farmaseuttinen henkilökunta voi arvioida itsehoitoa harkitsevan asiakkaan oireita ja suositella tälle lääkkeetöntä tai lääkkeellistä itsehoitoa tai ohjata tämän tarvittaessa lääkäriin. Tämä vaatii ammattilaiselta muun muassa substanssiosaamista, kokemusta, vuorovaikutustaitoja ja hiljaista tietoa. Farmasian oppimiskeskus julkaisi Farmasian Päivillä kyselytutkimuksen, jonka tulokset (s. 7) valottavat sitä, kuinka usein apteekin asiakkaiden keskuudessa esiintyy epätietoisuutta, joka voi vaarantaa lääkehoidon onnistumisen. Oli mielenkiintoista nähdä tätä asiaa mitattuna suuressa joukossa, vaikka apteekissa työskennelleenä on toki vastaavia havaintoja voinut tehdä itsekin. Kaikkien lääkkeiden, myös itsehoitolääkkeiden, oikea käyttö on Suomen lääkepoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi tärkeää. Siksikin apteekin rooli itsehoidon ohjailussa on merkittävä. Suomalaisissa lääkepoliittisissa linjauksissa todetaankin, että apteekista saatava neuvonta korostuu itsehoitolääkkeitä käytettäessä. Itsehoitolääkkeillä on laskettu olevan myös valtava taloudellinen merkitys, sillä ne tuovat säästöjä terveydenhuollon kustannuksiin. Farmasian Päivillä ) esitettiin, että jos puolet apteekkien itsehoitoasiakkaista kääntyisi lääkärin puoleen vaivansa takia, olisi siitä kertyvä kustannus 1,8 miljardia euroa vuodessa normaalina työaikana ja 3,3 miljardia euroa päivystysaikaan. Myös tämä kertoo siitä, miten tärkeä merkitys apteekista saatavalla neuvonnalla on. Ville-Matti Mäkinen, päätoimittaja 1) PROF. RIITTA AHONEN, KUOPION YLIOPISTO 5

6 AJASSA LÄÄKEALAN UUDELLEENORGANISOINTI Fimean uusi ylijohtaja Sinikka Rajaniemi hyödyntää tehtävässään aiempaa kokemustaan Kelasta ja Hilasta. TEKSTI MAIJA RAUHA KUVA KIMMO BRANDT LÄÄKEALAN TURVALLISUUS- JA KEHITTÄMISKESKUKSEN FIMEAN YLIJOHTAJA SINIKKA RAJANIEMI ODOTTAA TYÖNTÄYTEISTÄ TALVEA. TYÖSTÄMME ORGANISAATIOTA JA LINJAUKSIA YHTEISTYÖSSÄ HENKILÖSTÖN KANSSA, HÄN SANOO. Fimea rakentuu yhteistyössä Rajaniemi siirtyi Fimeaan lääkkeiden hintalautakunnan Hilan johtajan paikalta. Nimitys julkistettiin torstaina. Perjantain hän oli vielä töissä Hilassa, mutta jo maanantaina 1. marraskuuta hän juhli ylijohtajana Fimean toiminnan aloittamista Kuopiossa. Keskuksen perustaminen on osa sosiaali- ja terveysministeriön organisoimaa koko lääkehuollon hallinnonuudistusta, joten on selvää, että elämme muutoksen keskellä. Rakennamme nyt Fimean organisaatiota ja strategisia linjauksia henkilökunnan kanssa ja katsomme yhdessä, miten pääsemme eteenpäin, hän sanoo. Ensimmäiset fimealaiset tekevät jo etätyötä Kuopiossa. Keskuksen tutkimukseen ja ke- hitykseen liittyvät tehtävät siirtyvät sinne ensi vuoden aikana, ja laajempi joukko aloittaa työt siellä vuoden 2011 alussa. Toinen isompi siirtymä tapahtuu vuoden 2012 lopulla ja kolmas vuoden 2014 alussa. Suunnittelemme siirtymisjärjestyksen yhdessä. Itse työskentelen pääosin Helsingissä, kunnes suurempi osa henkilökunnasta tekee töitä Kuopiossa, Rajaniemi kertoo. Työtä näköalapaikalla Sinikka Rajaniemi kokee olevansa Fimeassa lääkealan näköalapaikalla. Hän arvelee, etteivät fimealaset itsekään vielä täysin hahmota, millaiset mahdollisuudet keskukselle on annettu, mutta ajan myötä se opitaan. Odotan tehtävältäni aktiivista yhteistyötä sekä keskuksen sisällä että sidosryhmien kanssa. Olemme olemassa suomalaista yhteiskuntaa varten. Samalla toiminnallamme on monia yhteyksiä EU:n lääkepolitiikkaan. Tavoitteenani on, että voisimme tuottaa tietoa ja toimivia työvälineitä myös EU:n päätöksenteon tueksi. Hakijoita Fimean ylijohtajaksi oli kaikkiaan 11. Rajaniemeä kiehtoi tehtävässä sen laaja-alaisuus. Yhtenä tavoitteenani on vaikuttaa siihen, että lääkkeisiin liittyvä osaaminen saataisiin nykyistä paremmin osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Aika näyttää, miten tämä toteutuu, hän sanoo. Rajaniemi suosittelee lääkealaa kaikille, jotka haluavat mielenkiintoisen työn, jossa voi oppia koko ajan. Valmiiksi ei hänen mukaansa alalla tule koskaan. 6

7 Oriola-KD luo apteekkiketjun Ruotsiin Oriola-KD:n ja KF:n yhteisyritys Kronans Droghandel Retail ostaa ruotsalaisen 171 apteekkia sisältävän apteekkiklusterin Pharmacy Company Sweden 2 AB:n koko osakekannan Apoteket AB:ltä. Kauppa toteutunee ensi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, kun tarvittavat hyväksynnät ja luvat on saatu. Kaupan kohteena olevien apteekkien osuus Ruotsin apteekkimarkkinoista oli viime vuonna 14,5 prosenttia ja henkilöstömäärä 931. Yrityskaupan käteishinnan arvioidaan olevan yhteensä noin 150 miljoonaa euroa. Oriola-KD omistaa hanketta varten perustetusta yhteisyrityksestä 80 prosenttia ja KF (Kooperativa Förbundet) 20 prosenttia. Yhteisyritys toimii Kronans Droghandel -brändin alla. Sen uudet apteekit tullaan perustamaan ensisijaisesti KF:n omistamien Coop-hyper- ja supermarketien yhteyteen. Kauppa liittyy Ruotsin apteekkimarkkinoiden vapautumiseen. 466 apteekkia myydään suurille ja keskikokoisille yhtiöille. Aluksi valtion omistukseen jäävät 150 apteekkia myydään myöhemmin pienyrittäjille, ja Apoteket AB:n omistukseen jää 330 apteekkia. Apteekkien asiakkailla usein tiedonpuutetta Neuvonta ja opastus itsehoitolääkkeiden käytöstä on tarpeen apteekkien asiakkaille, selviää Farmasian oppimiskeskuksen teettämästä tutkimuksesta. Kyselytutkimukseen osallistui loka marraskuussa 2009 yhteensä noin farmaseuttia, proviisoria ja apteekkaria. Tulosten mukaan lähes puolet (49 %) apteekin ammattilaisista havaitsee vähintään kerran päivässä, että asiakkaalla on puutteelliset, hoidon onnistumista vaarantavat tiedot itsehoitolääkkeistä. Noin puolet (47 %) arvioi korjaavansa asiakkaan virheellisen käsityksen itsehoitolääkkeestä tai sen käytöstä vähintään kerran päivässä. Lähes neljännes (23 %) havaitsee vähintään päivittäin, että asiakas on ostamassa itsehoitolääkettä käyttötarkoitukseen, johon lääkettä ei ole tarkoitettu. Virheellisiä käsityksiä esiintyy kaikkien itsehoitolääkeryhmien kohdalla, mutta erityisesti esille nousevat särkylääkkeet ja yskänlääkkeet. Yleisimmin neuvontaa itsehoidossa tarvitsevat iäkkäät lääkkeiden käyttäjät, lapsiperheet ja monilääkitysasiakkaat. Noin joka kolmas asiakas kysyy neuvoa oma-aloitteisesti. Yli puolet (54 %) apteekin ammattilaisista ohjaa vähintään muutaman kerran viikossa itsehoitolääkettä hankkimaan tulleen asiakkaan Apteekeissa huomataan usein, että asiakkailla on heikot tiedot etenkin särkylääkkeistä ja yskänlääkkeistä. lääkäriin. Tavallisimmat syyt neuvoa asiakasta käymään lääkärissä ovat epäily sairaudesta, joka ei sovellu itsehoitoon, sairauden tai oireiden epäselvyys sekä pienen lapsen sairaus tai oire. Apteekin asiantuntijoiden roolia itsehoidon ohjaajina ei ole selvitetty aiemmin Suomessa yhtä laajalla kyselytutkimuksella. Joka toinen apteekin asiakas ostaa itsehoitolääkettä. Itsehoitokäyntejä arvioidaan olevan apteekeissa vuosittain yhteensä miljoonaa. 7

8 AJASSA Uusi laitteisto mittaa pulssin ja painon GRAANIN APTEEKISSA MIKKELISSÄ ON SAATU HYVIÄ KOKEMUKSIA LAITTEISTOSTA, JOKA MITTAA ASIAKKAALTA VERENPAINEEN JA PULSSIN, LASKEE PAINOINDEKSIN JA ANTAA RASVAPROSENTIN. Erinomaiset verenpainelukemat ja pulssi näkee, että kuntoilet. Painoindeksi on vähän koholla, samoin rasvaprosentti. Arkisia ruokailutottumuksia ehkä kannattaisi vähän tarkkailla, mikkeliläisen Graanin apteekin sydänfarmaseutti Marja Huoponen puhelee tutkiessaan apteekissa pistäytyneen asiakkaan ParaMon-mittaustuloksia. ParaMon-mittalaitteisto on suomalaisittain varsin uusi tuttavuus, mutta Euroopassa jo itsepalvelukioskien ketjuksi levinnyt tapa seurata omaa terveyttä. Pieneen tilaan mahtuva laite on helppokäyttöinen ja nopea. Asiakas nousee laitteeseen ja näppäilee ohjatusti pituutensa ja sukupuolensa. Lopun edestä laite toimii itsenäisesti: punnitsee, mittaa verenpaineen ylä- ja ala-arvot, sydämen lyöntitiheyden, laskee painoindeksin ja päälle päätteeksi vielä rasvaprosentin. Kun muutaman minuutin vievä mittaus on tehty, koneesta voi tulostaa paperille henkilökohtaiset terveystietonsa. Graanin apteekin sydänfarmaseutti Marja Huoponen avustaa asiakasta mittauksessa. ParaMon-mittauslaitteisto kertoo ihanteelliset lukemat, joihin tuloksia voi verrata. Esimerkiksi verenpaine on monelle asia, jota ei niin tule ajatelleeksi. Paine voi iän myötä hiipiä koholle huomaamatta. Mittauksessa käyntiä voisi verrata vähän kuin auton määräaikaiskatsastukseen. Muutamassa minuutissa selviää, ovatko perusasiat kunnossa, sydänfarmaseutti Marja Huoponen luonnehtii. Oma apteekki mielessä? Käytännön tietoa ensimmäistä apteekkiaan hakevalle tai apteekkiluvan saanneille. Olemme apunasi kun haluat keskustelukumppanin tai asiantuntijan neuvoja. Puh Keski-ikäiset kiinnostuneimpia Graanin apteekin apteekkari Ritva Pohjalainen kertoo, että ihmiset etsivät apteekista monenlaisia neuvoja ja opastusta terveyteen ja hyvinvointiin liittyen. Laihduttaminen, tupakoinnin lopettaminen, monipuolinen ravinto, diabetes sekä riittävä vitamiinien saanti ovat kestoaiheita. Hän näkee mittalaitteiston hyvänä lisäpalveluna terveyden ja hyvinvoinnin vaalinnassa, opastuksessa ja neuvontatyössä. Mittalaitteisto on ollut apteekissamme kokeiltavana reilun kuukauden ajan. Hyvin monenlaiset ja eri-ikäiset ihmiset ovat innostuneet mittauksesta. Suurin käyttäjäryhmä ovat olleet keski-ikäiset. Meillä tavoite on se, että apteekin henkilökuntaan kuuluva neuvoo mittausta tekevää asiakasta. Kyse on palvelusta. Usein asiakkaat haluavat myös keskustella tuloksistaan, Pohjalainen sanoo. ParaMon-mittalaitteiston on kehittänyt amerikkalainen Lifeclinic. Suomessa sitä myy MTM Connections Oy.

9 ARVOSANALLA 8,77 apteekit ovat kansalaisten mielestä paras 8 palveluorganisaatiosta. LÄHDE KELA TAPAHTUMAKALENTERI TAMMIKUU Lääkäripäivät, Helsinki Fysikaalisen farmasianyhdistyksen symposium, Turku HELMIKUU Biomedevice, Pariisi, Ranska 13.2 Proviisoripäivä, Helsinki Antti Vaara ja Kerstin Carlsson. Antti Vaarasta Proviisoriyhdistyksen puheenjohtaja Suomen Proviisoriyhdistyksen varapuheenjohtaja Antti Vaara valittiin syyskokouksessa vuodeksi 2010 yhdistyksen puheenjohtajaksi, Kerstin Carlssonin seuraajaksi. Lue lisää vaaleista ja syyskokouksesta sivuilta World Health Professions Conference on Regulation, Geneve, Sveitsi Pohjolan Lääkäripäivät, Oulu MAALISKUU Interpharm, Frankfurt, Saksa Kuopion Lääkepäivät Tampereen Lääkäripäivät Pharmagora, Pariisi, Ranska TUTKIMUKSEN TOP 8 Lääketutkimusta ja -kehitystä eteenpäin ajavia tutkimussuuntauksia: Kohdemolekyylien identifi ointi Systeemibiologia Farmakokinetiikan, -dynamiikan ja toksisuuden ennustaminen in vitro ja in silico Biologiset insinööritieteet, materiaalitiede, nanoteknologia Persoonallisesti räätälöidyt lääkkeet Traditionaaliset lääkkeet Informaatioteknologia ja bioinformatiikka Lääkkeiden ympäristövaikutukset HUHTIKUU Apteekkaripäivät, Helsinki TOUKOKUU Pharmingtech, Bologna, Italia LÄHDE FIP

10 YLIOPISTOT JA LÄÄKETEOLLISUUS Innovaatioiden jäljillä Professori Niklas Sandlerilla on kokemusta myös lääketeollisuudesta. VAIKKA YLIOPISTOJEN FARMASIAN OSASTOJEN JA LÄÄKE- TEOLLISUUSYRITYSTEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET OVAT ERILAISET, YHTEISTYÖ SISÄLTÄÄ MAHDOLLISUUKSIA MOLEMMILLE. PROFESSORI NIKLAS SANDLER JA LÄÄKETUTKIMUKSEN JOHTAJA ANTTI HAAPALINNA KERTOVAT, MIKÄ YHTEISTYÖSSÄ VIEHÄTTÄÄ JA MIKÄ SIINÄ SAATTAA HIERTÄÄ. TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT TIMO JAKONEN JA MARKKU OJALA Miten innovaatiot syntyvät? NIKLAS SANDLER: Innovaatioita on monenlaisia. Esimerkiksi farmasian teknologiassa innovaatiot syntyvät yleensä työn ääressä. Jos tehdään vaikkapa mittausta, voi syntyä idea siitä, miten sen voisi tehdä eri tavalla tai paremmin. Innovaatio on usein hyödynnettävissä oleva teknologinen ratkaisu ongelmaan. Mikä on yliopistojen ja yritysten roolijako tutkimuksessa? Yliopistoilla on vahva rooli perustutkimuksessa, johon yritykset harvoin ovat varanneet sisäisiä resursseja. Yritysten rooli on muuttaa tutkimustulokset liiketoiminnaksi. Farmasian teknologia on soveltava tieteenala ja pureutuu käytännönläheisiin aiheisiin, joten yhteisiä intressejä yritysten kanssa löytyy luontevasti. Yliopistotutkijat ovat kuitenkin tyypillisesti kiinnostuneempia ilmiöistä ja niihin liittyvän tiedon julkaisemisesta kuin tutkimustulosten viemisestä kaupallisesti eteenpäin. Lisäksi jos idean hyödyntäminen ei suju riittävän juohevasti, tutkijan into hyödyntämiseen saattaa lopahtaa. Miten tutkijan innovaatio siirtyy yrityksen kehitettäväksi? Malleja on monia. Yliopistolla syntynyt innovaatio voi siirtyä yrityksen hyödynnettäväksi esimerkiksi siten, että innovaation keksijä perustaa spin off -yrityksen. Yhteydet yliopistolle ovat silloin valmiina ja yhteistyö lähtee liikkeelle luontevasti. Jotta yritys saa tuulta alleen, tarvitaan yleensä myös rahoittajaosapuoli. Yksi vaihtoehto on idean lisensiointi, jossa yrityspartneri ostaa keksinnön. Yhteistyöprojekteissa riippuu projektista ja projektisopimuksesta, miten yhteistyökumppaneiden väliset suhteet ja oikeudet keksintöihin määritellään. Hienointa on, jos yhteistyöllä voidaan luoda kansallista hyvinvointia ja uutta osaamista. Mihin yritykset tarvitsevat yliopistoja? Yritykset voivat hyötyä yliopistojen roolista tiedon tuottajana, popularisoijana ja levittäjänä sekä kouluttajana. Yliopistoilla on yleensä hyvä maine, joten yhteistyö yliopiston kanssa voi tuoda yritykselle arvonnousua. Pienen yrityksen tutkimusresurssit voivat olla hyvin rajalliset, jolloin tutkimusyhteistyö yliopiston kanssa voi olla erittäin mielekäs vaihtoehto. Tätä nykyä myös isot lääketeollisuusyritykset harkitsevat entistä tarkemmin, mitä ne tekevät itse ja mitä hankkivat ulkopuolelta. Yliopistoilla on käytössään erikoistekniikoita, joita teollisuudella ei välttämättä ole eikä niitä ole järkeä hankkiakaan. JATKUU SIVULLA 14 10

11 Miten innovaatiot syntyvät? ANTTI HAAPALINNA: Innovaatio on toimiva konsepti, josta on hyötyä. Lääketeollisuudessa innovaatio ei välttämättä ole vain uusi lääkevalmiste, se voi olla myös esimerkiksi tekninen ratkaisu ongelmaan, joka liittyy raaka-ainesynteesiin tai lääkkeen annosteluun. Ei ole yhtä tapaa, jolla innovaatiot syntyvät, mutta ongelmalähtöisyys on yhteinen nimittäjä. Mikä on yliopistojen ja yritysten roolijako tutkimuksessa? Yliopistojen alaa on uuden tiedon tuottaminen ja opetus. Niissä tehdään perustutkimusta ja tutkitaan usein ilmiötä sinänsä. Karkeasti jao tellen yliopistotutkijat pyrkivät tuottamaan kiinnostavia julkaisuja, kun taas yrityksissä tutkimustyön päämääränä on uusi tuote tai palvelu tai näitä tukeva uusi teknologinen ratkaisu. Perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen raja on kuitenkin häilyvä, etenkin farmasiassa. Mihin lääketeollisuus tarvitsee yliopistoja? Yrityksissä tehtävä soveltava tutkimus tarvitsee perustakseen perustutkimusta sekä ymmärrystä ja osaamista, jota yliopistot tuottavat. Esimerkiksi korkeatasoinen tautien mekanismeihin liittyvä perustutkimus, jota lääkealan yrityksissä ei tehdä, hyödyttää myös lääketeollisuutta. Ymmärryksen lisääntyminen koituu lopulta potilaiden ja koko yhteiskunnan hyväksi, kun sairauksien hoidot kehittyvät ja tehostuvat. Erityisesti varhaisessa tutkimusvaiheessa tehdään runsaasti yhteistyötä eri yliopistojen kanssa. Mihin yliopistot tarvitsevat yrityksiä? Jotta akateemisesta tutkimuksesta olisi todellista hyötyä sen maksavalle yhteiskunnalle, sen tulisi johtaa soveltavaan tutkimukseen omassa maassa. Vasta, kun teollisuus kehittää tutkimustulosten pohjalta vientituotteen, saadaan verotuloja, joilla myös yliopistotutkimuksen kulut maksetaan. Huippututkimusta täytyy olla, mutta olisi hyvä, jos tulokset eivät valuisi pelkkien julkaisujen kautta muissa maissa hyödynnettäviksi. Sovellutusten aikaansaamiseksi pitäisi olla enemmän poikkitieteellistä kansallista yhteistyötä, ja yritykset voivat olla siinä yksi osapuoli. Tärkeä lisäarvo on sekin, että yhteistyössä on aina kaksi oppivaa osapuolta. Millaista yhteistyötä Orion Pharma tekee yliopistojen kanssa? Teemme kansainvälistä yhteistyötä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja muiden yritysten kanssa tutkimuksen ja tuotekehityksen kaikissa vaiheissa. Yhteistyö saa monenlaisia muotoja. Tutkijoillamme on toimivat yhteydet oman alansa yliopistotutkijoihin. Meillä on omia verkottuneita yhteistyöprojekteja, mutta olemme mukana myös yhteiskunnan tukemissa julkisissa verkostoitumishankkeissa. Näitä ovat esimerkiksi jo päättynyt Tekesin Lääke hanke ja sen seuraaja, Pharma-ohjelma, sekä EU:n IMI-hanke. Verkostoitumishankkeet rahoittavat tutkimusohjelmia alueilla, jotka ovat keskeisiä Suomen ja Euroopan kilpailukyvyn kannalta. Millaiset tutkimusaiheet sopivat yhteistyöprojekteihin? Otollisinta aluetta konsortioyhteistyölle, jossa on mukana useita yrityksiä ja yliopistoryhmiä, ovat hankkeet, jotka kohdistuvat lääkekehityksen esikilpailullisiin pullonkauloihin liittyviin teknologioihin, kuten turvallisuuden tai vaikuttavuuden ennustamiseen. Kun ennakointi helpottuu, osataan entistä paremmin ja varhaisemmassa vaiheessa valita kehitykseen juuri oikeat molekyylit. Myös esimerkiksi lääkkeen formulaatioteknologioihin tai tuotantoprosessiin liittyvien innovaatioiden kehittäminen voi sopia yhteistyössä tehtäväksi. Mitä tarvitaan, että yhteistyö sujuu hyvin? Yhteistyön alussa on hyvä määritellä yhteiset tavoitteet, joihin kaikkien osapuolten tulee sitoutua. Myös roolijako tulee määritellä selvästi. Tärkein yhteistyön osatekijä on kuitenkin luottamus, joka syntyy toisen arvostamisen kautta. Monitieteisellä alalla avoin mieli ja toisen kunnioittaminen ovat äärimmäisen tärkeitä, jotta yhteistyö toimisi. Osapuolten olisi hyvä ymmärtää, ettei oma mielipide ole ainoa oikea, vaan toistenkin näkemyksillä on arvo. JATKUU SIVULLA 15 Lääketutkimuksen johtaja Antti Haapalinna on myös Kuopion yliopiston dosentti. 11

12 NIKLAS SANDLER PROFESSORI, ÅBO AKADEMI TYÖSKENTELEN tästä syksystä alkaen Turussa Åbo Akademin farmasian yksikön professorina alanani farmaseuttinen teknologia. Yksikössämme on kaksi professoria, akatemialehtori, kolme yliopisto-opettajaa ja neljä tutkijaa sekä vaihteleva määrä opiskelijoita ja tutkimusapulaisia. Haasteenani parhaillaan on pystyttää tutkimuslaboratorio uudelle oppiaineelle Åbo Akademihin. TÄTÄ ENNEN hoidin teollisuusfarmasian professorin viransijaisuutta Helsingin yliopistossa. Palasin vuonna 2008 Iso-Britanniasta, jossa työskentelin Astra Zenecan tuotekehitysorganisaatiossa. Väiteltyäni Helsingissä vuonna 2003 olin post doc -tutkijana Uudessa Seelannissa vuoden verran. VAPAA-AIKANA harrastan liikuntaa ja vietän aikaa perheen kanssa. Lapsemme ovat 7-, 5- ja 3-vuotiaat. MINULLE ON TÄRKEÄÄ perhe, ystävät sekä vapaa-ajan ja innostavan työn tasapaino. JATKOA SIVULTA 12 Mitä yliopisto hyötyy yhteistyöstä? NIKLAS SANDLER: Yliopiston tarkoitus on luoda tietoa ja se pyrkii tekemään korkeatasoista tutkimusta. Ihannetilanteessa molemmat osapuolet tuottavat yhteistyöprojektissa tietoa, jakavat sitä ja oppivat yhdessä, jolloin sekä bisnes että yliopisto hyötyvät. Minkä tyyppistä yhteistyö yleensä on? Yritykset hyödyntävät yliopistoja paljonkin. Niiltä hankitaan ostopalveluina esimerkiksi analysointipalveluita tai pienempiä tutkimuskokonaisuuksia. Lopputöiden tekeminen yhteistyössä yritysten kanssa on tavallista. Lisäksi on laajempia hankkeita, joissa on mukana isoja ja pieniä firmoja ja yliopistoja. Meillä on parhaillaan vireillä esimerkiksi uuteen prosessianalyyttiseen kuvantamisteknologiaan liittyvä hanke, jonka kaupallistaminen on käynnissä ja tukirahaa on myönnetty. Tekesin Lääke ja Pharma-hankkeen sekä Euroopan Unionin IMIn (The Innovative Medicines Initiative) kaltaiset hankkeet ovat hyödyllisiä ja tervetulleita. Suomessa on paljon farmasian osaamista ja potentiaalia, josta voidaan saada enemmän irti monitieteisten lähestymistapojen ja yhteistyöverkostojen avulla. Hankkeet mahdollistavat uusien yhteistyömallien kehittämisen. Aiemmin Euroopan tason ohjelmista on tosin ollut hieman hankalaa hakea rahoitusta, koska ne eivät aina ole kattaneet lääkekehityksen kaikkia vaiheita. Miten hankkeet saavat alkunsa? Käytännössä yhteistyö lähtee usein liikkeelle henkilötasolta. Keskusteluyhteys voi syntyä esimerkiksi tieteellisessä kongressissa tai julkaisun perusteella. Helpointa on lähteä liikkeelle tilanteessa, jossa yrityksellä on aito tarve saada jokin asia tutkituksi. Syntyvä tutkimus ei välttämättä ole tieteen keihäänkärkeä, mutta ei aina tarvitsekaan. Myös toimivilla yhteistyösuhteilla on oma arvonsa. Isojen lääketeollisuusyritysten tuotekehitysprojekteilla on tarkoin määritellyt aikataulut ja tavoitteet, jotka eivät salli sivupolkuja. Työssä voidaan kuitenkin törmätä kiinnostaviin asioihin, joita olisi tärkeää tarkastella lähemmin. Tämä voi poikia yhteistyöprojektin, jossa aihetta tarjotaan yliopiston tutkittavaksi. Tätä voisi varmasti tehdä nykyistä systemaattisemminkin. Aloite yhteistyöhön voi tulla myös yliopistolta, joka etsii ulkopuolista rahoitusta tutkimushankkeelleen, tai tutkijalta, jonka tavoitteena on keksintönsä hyödyntäminen tuotannossa. Mitä tarvitaan, että yhteistyö sujuu hyvin? Perusasioiden pitää olla kunnossa. Projektin tavoitteiden pitää olla selkeät ja molempien tiedossa. Liikkeelle tulee lähteä avoimessa luottamuksen hengessä. Parhaimmillaan työskennellään yhdessä kohti tiettyä päämäärää, jolloin kumppaneiden työ sulautuu yhteen. Parhaat tulokset sadaan pitkäkestoisissa projekteissa, joissa luottamuksella on aikaa syventyä. Toisen toimintatapojen tunteminen edesauttaa yhteistyötä. On hyvä tietää, millaiset projektit yrityksissä koetaan mielekkäiksi, millaisia ongelmia siellä tyypillisesti kohdataan ja millä tavalla projekteja viedään eteenpäin. Sandler: Parhaimmillaan työskennellään yhdessä kohti tiettyä päämäärää, jolloin kumppaneiden työ sulautuu yhteen. Millaisia haasteita yhteistyöhön liittyy? Pitää ymmärtää, että ajattelutavat voivat olla erilaisia eri sektoreilla. Yrityksissä eri osastot voivat viedä projektin osa-alueita eteenpäin omalla tavallaan, jolloin saattaa syntyä törmäyksiä. Yliopistomaailmassa osastojen ja tieteenalojen välinen yhteistyö on lisääntynyt, mutta sitä ei vielä tehdä riittävästi. Kilpailu resursseista on kovaa, eikä kilpailijan kanssa helposti synny avoimutta ja luottamusta, jota yhteistyöprojekteissa tarvitaan. Uusia ideoita ja keksintöjä syntyy kuitenkin parhaiten juuri monitieteisessä yhteistyössä. Joskus yhteistyöprojektin tulokset jäävät hyödyntämättä yrityksessä. Tähän voi olla monenlaisia syitä. Asiaan ei ehkä ole sitouduttu tai yrityksen resurssit eivät riitä tulosten hyödyntämiseen. Sellainenkin tunne saattaa joskus tulla, että rahoituksen saaminen verkostoitumishankkeesta on ollut yritykselle olennaisempi tavoite kuin aito tutkimusyhteistyö. Joskus taas tutkimusprojektissa syntyy enemmän kuin mitä on alunperin tilattu, jolloin osa tuloksista voi jäädä raportin tasolle. Mitä yliopisto toivoo yrityksiltä? Olisi suotavaa, että yliopistokumppanuus olisi osa yrityksen tutkimus- ja tuotekehitysstrategiaa. Parhaiten hoidetuissa yrityksissä seurataan akateemista tutkimusta aktiivisesti ja yliopistosuhteiden hoitaminen on systemaattista, mutta kaikkien kohdalla näin ei ole. Uskon, että aktiivinen ja pitkäjänteinen yhteistyö tuo mukanaan maksimaaliset hyödyt. 12

13 JATKOA SIVULTA 13 Millaisia haasteita yhteistyöhön liittyy? ANTTI HAAPALINNA: Ihannetilanteessa kaikki kokevat saavansa hyötyä sekä resurssi- että henkisestä panostuksestaan yhteiseen tavoitteeseen. Koettu hyöty ei välttämättä ole materiaalista. Myös tiedon jakamisessa pätee, että jos osapuoli kokee toisen olleen ahneempi, yhteistyö pysähtyy tähän ensimmäiseen hankkeeseen. Samoin käy, jos toinen kokee tehneensä hyväntekeväisyyttä. On myös esimerkkejä hankkeista, joihin meitäkin on pyydetty mukaan rahoituksen saamiseksi, mutta tavoitteet ja hakemus on tehty ilman meitä. Sellainen on harvoin hedelmällistä jatkon suhteen. Monitieteisyys on välttämätöntä ja parhaimmillaan erittäin antoisaa, mutta se tuo mukanaan myös haasteita. Yliopistoissa on totuttu keskittymään omaan, suhteellisen kapea-alaiseen tutkimukseen, joka on huipputason tulosten edellytys. Yhteistyöhön eri tieteenalojen kesken ei ole perinteisesti juurikaan panostettu. Koulutusrajat voivat olla jopa voimakkaampia kuin kulttuurirajat: intialainen ja suomalainen kemisti ymmärtävät joskus toisiaan paremmin kuin suomalainen kemisti ja suomalainen lääkäri, koska tieteenalan kieli on yhteinen. Yrityksissä tieteenalat kohtaavat aidosti ja kaikkia tarvitaan. Esimerkiksi meillä on töissä proviisoreja, biokemistejä, eläinlääkäreitä, molekyylibiologeja, lääkäreitä ja monia muita. Yhteiset tavoitteet ja toisen arvostus ovat perusedellytyksiä käytännön yhteistyössä. Syvälle asiaan mentäessä yliopiston kemisti saattaa silti ymmärtää kemistiämme paremmin kuin oman yrityksen kollega, jolla on eri koulutus. Siksi ulospäin suuntautuvaa yhteistyötä hoitaakin projekteissamme aina kyseisen alan ammattilainen. Mitä yhteistyö parhaimmillaan tuottaa? Sitä, mitä on lähdetty tavoittelemaan. Hyvä esimerkki onnistuneesta verkostoitumisesta on Lääke projektin ADME-klusteri, jossa tutkittiin lääkkeiksi kaavailtujen yhdisteiden käyttäytymistä elimistössä. Hankkeessa oli mukana useita yrityksiä ja yliopistoja, työnjako oli selkeä ja tulokset jaettiin. Se avasi uusia tutkimuksellisia ja teknologisia hyödyntämispolkuja sekä tuotti kaupallistettavaa metodiikkaa ja osaamista. Klusterissa kehitettyjä menetelmiä on otettu käyttöön yrityksissä. Mukana olleet nuoret tutkijat ovat saaneet työpaikkoja yrityksistä. Lisäksi mukana oli palveluyritys, joka kaupallistaa hankkeessa syntynyttä osaamista kansainvälisesti. Yrityksillä ja tutkimusryhmillä on edelleen yhteistyötä, vaikka tuo hanke on päättynyt. Vastaavia esimerkkejä on muitakin. Miten yhteistyön tulokset tulisi hyödyntää? Mitä laajemmin kumppanit siihen kykenevät, sen parempi. Verkostossa on hyvä olla mukana palveluyritys, joka myös pystyy kaupallistamaan yhteistyöprojektissa luodun tietotaidon ja teknologian. Yliopistoilla saattaa uuden yliopistolain vuoksi olla taloudellisista syistä kiinnostusta perustaa omia palveluyksiköitä. Asiakkaan näkökulmasta erillinen palveluyritys toimii kuitenkin yleensä selkeämmin kuin tutkimusyksikkö, jonka henkilökunnalla on kaksinaisrooli sekä tutkijana että palvelun tuottajana. On mahdollista, että sekin toimii, mutta pidän erillisen yrityksen perustamista parempana yhteisprojektien tulosten laajan hyödyntämisen kannalta. Palvelun tuottaminen on eri asia kuin tutkimusyhteistyö. Haapalinna: Monitieteisellä alalla avoin mieli ja toisen kunnioittaminen ovat äärimmäisen tärkeitä, jotta yhteistyö toimisi. ANTTI HAAPALINNA JOHTAJA, LÄÄKETUTKIMUS, ORION PHARMA TYÖSKENTELEN tällä hetkellä Orion Pharman lääketutkimuksen johtajana. Vastuualueella on kaikki tutkimustyö ja dokumentaatio, joka tarvitaan uuden alkuperälääkeprojektin kliinisen kehitysvaiheen aloittamiseksi. Orionilla on kaikkiaan noin 550 ihmistä T&TK-organisaatiossa ja alkuperälääkkeisiin käytetään yli 90 miljoonaa euroa vuosittain. Omassa linjaorganisaatiossani on henkeä ja tutkimusprojektien aktiivisuuden asteesta riippuen niihin osallistuu vaihteleva määrä henkilöitä myös muista T&TK-organisaatioista. KOULUTUKSELTANI olen proviisori ja farmasian tohtori. Olen työskennellyt Orionilla erilaisissa tutkimusja kehitystehtävissä 20 vuoden ajan. Sitä ennen olin apteekissa ja välilläkin olen käväissyt kokemassa, miltä arki asiakaspalvelussa näyttää. Olen myös Kuopion yliopiston dosentti, mikä tarjoaa luontevan tavan pitää yhteyttä tutkimukseen ja koulutukseen. VAPAA-AIKANA on mukava olla perheen kanssa. Liikuntaharrastukseni on lenkkeily, koska sitä voi harrastaa silloin, kun itselle sopii. MINULLE ON TÄRKEÄÄ työssä tarkoituksenmukaisuus. Kun tulin töihin lääketeollisuuteen, tuntui hienolta olla mukana tekemässä uusia, parempia tuotteita, jotka auttavat potilasta. Tämä ei ole muuttunut. Tärkeätä on kuitenkin muistaa, että korvaamaton on ainoastaan kotona ja yrittää toimia arjessakin sen mukaisesti. 13

14 FARMASIAN PÄIVÄT TEKSTI JESSE LINDHOLM KUVAT KALLE AALTONEN Vanhat lääkkeet uudet hoidot Järjestösihteeri Susan Salmi jakoi Farmasian Päivillä tietoa Suomen Proviisoriyhdistyksen toiminnasta. MIELENKIINTO VANHOJA LÄÄKEAINEITA KOHTAAN ON KASVANUT JA NIILLE ON LÖYDETTY KLIINISTEN HAVAINTOJEN PERUSTEELLA UUSIA KÄYTTÖTARKOITUKSIA. Aiempina vuosina Farmasian Päivillä on ollut luentokokonaisuus, jossa käsitellään uusia markkinoille tulleita lääkeaineita. Uusien lääkkeiden kehittäminen on kuitenkin yhä vaikeampaa ja kalliimpaa. Näin ollen mielenkiinto vanhoja lääkeaineita kohtaan on kasvanut. Monelle vanhalle lääkeaineelle on löydetty kliinisten havaintojen perusteella uusia käyttötarkoituksia, ensin offlabel-tuotteena ja myöhemmin jopa virallisina uusina indikaatioina. Session tarkoituksena oli valottaa tällaisten vanhojen lääkeaineiden käyttöä uusissa indikaatioissa. Paljonko D-vitamiinia on paljon? D-vitamiinin saannista ja vaikutuksista kertoi dosentti Outi Mäkitie HYKS:n Lasten ja nuorten sairaalasta. D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, jonka tärkein vaikutus on auttaa kalsiumin imeytymistä. D-vitamiinin puutos johtaa lapsilla riisitautiin ja aikuisilla osteomalasiaan ja osteoporoosiin. D-vitamiinia muodostuu iholla auringon UVB-säteilyn vaikutuksesta ja sitä saadaan myös ravinnosta (kala, d-vitaminoidut maitotuotteet ja ravintorasvat). Nykyinen D-vitamiinin saantisuositus 3 60-vuotiaille on 7,5 μg ja nuoremmille lapsille sekä yli 60-vuotiaille 10 μg. Alle 3-vuotiaiden lasten D-vitamiinin saanti pitää taata D-vitamiinivalmisteilla ja yli 60-vuotiaille suositellaan valmisteen käyttöä loka maaliskuun aikana. Paras riittävän D-vitamiinin saannin mittari on veren D-vitamiinipitoisuuden mittaaminen laboratoriokokeilla. Veren D-vitamiinipitoisuuden tulisi olla noin 80 nmol/ml ja vitamiinipuutokseksi voidaan laskea alle 50 nmol/ml. Myrkytysoireita voi esiintyä, jos veren D-vitamiinipitoisuus ylittää 375 nmol/ml. Monessa kliinisessä tutkimuksessa on todettu, että normaaliruokavaliolla D-vitamiinitasojen pitäminen yli 50 nmol/ml:ssa on vaikeaa. 20 μg:n päivittäisellä D-vitamiinilisäannoksellakin on normaaleihin D-vitamiinipitoisuuksiin pääseminen vaikeaa. D-vitamiinin luustoon kohdistuvien myönteisten vaikutusten lisäksi sillä on havaittu olevan ainakin rinta- ja paksusuolensyöpää ehkäisevä vaikutus. Sillä on myös havaittu olevan myönteistä vaikutusta diabeteksessa, sydänja verisuonisairauksissa sekä MS-taudissa tai ainakin näiden ennalta ehkäisyssä. Luennoitsijan mielipide oli, että alle 100 μg:n vuorokausiannoksilla ei ole juurikaan myrkytysvaaraa ja että liian matala D-vitamiinin saanti on suurempi riski kuin saantisuositusta suuremmat annokset. Hän oli myös vahvasti sitä mieltä, että saantisuosituksia tulisi ehdottomasti korottaa. Talidomidia käytetään taas Professori Olavi Pelkosen aiheena oli talidomidin kehitys myyntikiellosta rajoitettuun käyttöön. Pelkosen toimipakka on Oulun yliopiston biolääketieteen laitoksen farmakologian ja toksikologian yksikkö. Talidomidi on lääkeaine, joka kehitettiin 1950-luvun lopulla sedatiiviksi ja unilääkkeeksi ja jolla havaittiin olevan myönteistä vaikutusta alkuraskauden aikaiseen pahoinvointiin. Lääkkeen myynti kasvoi hurjasti Euroopassa ja se oli monessa maassa myynnissä ilman reseptiä. Vuonna 1961 talidomidivalmisteet kuitenkin vedettiin markkinoilta vakavien teratogeenisten haittojen takia. Lisäksi talidomidin havaittiin aiheuttavan pidemmässä käytössä muun muassa vakavaa neuropatiaa. Ennen talidomidin markkinoilta vetämistä ehti kuitenkin syntyä noin lasta, joilla oli eriasteisia raajojen epämuodostumia. Talidomidikatastrofin jälkeen lääkekehitys ja myyntiluparekisteröinti kokivat suuria muutoksia. Lääkevalvontaviranomaisten asema vahvistui. Aikaisemmin lääketurvallisuuden tutkiminen oli lähinnä lääkeyritysten sisäisestä kontrollista johtuvaa, mutta tapauksen jälkeen viranomaiset antoivat viralliset vaatimukset prekliinisille ja kliinisille kokeille. Muun muassa sikiö- ja lisääntymistoksisuutta varten on annettu hyvin tarkat ohjeistukset. Myöhemmin on tutkittu talidomidin vaikutusmekanismeja. Sen on todettu vaikuttavan noin 15 erilaisen vaikutusmekanismin kautta ja muun muassa estävän uudisverisuonten kasvua (tämä juuri aiheuttanee teratogeeniset haitat), vaikuttavan tuumorinekroositekijä alfan (TNF) ja joidenkin sytokiinien tuotantoon sekä valkosolujen aktivaatioon. Kliinisten havaintojen ja vaikutusmekanismien tuntemisen perusteella on löydetty uusia indikaatioita aiemmin pelätylle lääkeaineelle. Talidomidille on hyväksytty indikaatioksi muun muassa leprasta johtuvien ihomuutosten ja multippelimyelooman hoito. Lisäksi talidomidia on käytetty kokeellisesti muiden syöpien ja HIV-infektion liitännäissairauksien hoidossa. Talidomidin käytössä tulee noudattaa varovaisuutta ja se on aina toissijainen vaihtoehto. Varotoimenpiteinä tulee huolehtia riittävän tehokkaasta raskauden ehkäisystä ja huomioida 14

15 Alan suurin täydennyskoulutustilaisuus Farmasian päivät pidettiin Helsingin Messukeskuksessa Teemana oli tällä kertaa Farmasia ajassa Farmaci i tiden. muun muassa altistus siemennesteen kautta. Tarkkaa harkintaa käyttäen ja tehokkaamman hoidon puuttuessa talidomidi on toimiva lääke moneen vaikeaan sairauteen. Masennuslääke auttaa kipuihin Professori Tapani Keränen Kuopion yliopiston farmaseuttisesta tiedekunnasta luennoi trisyklisten masennuslääkkeiden uudesta noususta. Trisykliset masennuslääkkeet ovat ensimmäisiä masennuksen hoitoon kehitettyjä lääkeaineita, esimerkkinä näistä imipramiini ja amitriptyliini. Niiden pääasiallinen vaikutusmekanismi on noradrenaliinin ja serotoniinin takaisinoton estyminen synapsiraossa, jolloin näiden välittäjäaineiden pitoisuudet nousevat aivoissa. Tämän lisäksi trisyklisten masennuslääkkeiden tiedetään salpaavan muiden muassa kolinergisiä, histamiini-, NMDA- ja α-reseptoreita. Selektiivisemmät ja samalla vähemmän haittavaikutuksia omaavat lääkeaineet, kuten SSRI:t, ovat syrjäyttäneet trisykliset masennuslääkkeet depression hoidossa. Trisyklisillä masennuslääkkeillä on kuitenkin todettu olevan tehoa muiden muassa kivuliaissa neuropatioissa, välilevytyrän aiheuttamien hermovaurioiden hoidossa, hermovaurioiden jälkihoidossa, aivoverenkierron häiriöiden jälkihoidossa ja MS-taudin aiheuttamien hermovaurioiden hoidossa. Kipua lievittävä teho vaihtelee suuresti ja harvoin saavutetaan kivutonta tilaa eri tutkimusten mukaan prosentilla potilaista kipu vähenee noin puoleen. Eri lääkkeiden välillä ei juurikaan nähdä suuria eroja tehossa. Olennaista hoidossa on se, että potilas ymmärtää lääkityksen luonteen ja kivun lievityksen alkamiseen liittyvän viiveen. Trisyklisiä masennuslääkkeitä on kokeiltu myös muihin kiputiloihin, mutta vakuuttava näyttö tehosta on osittain puutteellinen. Apua trisyklisistä masennuslääkkeistä voi olla esimerkiksi migreenin estohoidoksi (erityisesti jos migreeniin liittyy myös jännityspäänsärkyä), fibromyalgiaan, jännityspäänsärkyyn ja ärtyvän paksusuolen oireyhtymään liittyviin kiputiloihin. Trisyklisiä masennuslääkkeitä on käytetty vaihtelevin tuloksin pakko- ja ponnistusvirtsan karkailun hoidossa, tinnituksessa ja tupakasta vieroittautumisessa. Trisyklisillä masennuslääkkeillä on siten edelleen oma paikkansa masennuksen hoidossa, kun muut masennuslääkkeet eivät sovi potilaalle. Lisäksi niillä on vakiintunut asema neuropaattisten ja muiden kiputilojen hoidossa. Trisyklisten masennuslääkkeiden varsin yleiset haittavaikutukset kuitenkin rajoittavat niiden käyttöä ja jopa 20 prosenttia potilaista lopettaa lääkityksen haittojen takia. Melatoniinia unettomuuden hoitoon Melatoniini unettomuuden Käypä hoito -suosituksessa oli aiheena Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan yliopistonlehtorilla, dosentti Petteri Piepposella. Melatoniini on käpyrauhasen erittämä hormoni, joka säätelee ihmisen univalverytmiä. Valo estää elimistön melatoniinin tuotannon ja tuotanto alkaa uudestaan pimeään aikaan. Melatoniinipitoisuudet ovat suurimmillaan aamuyöstä yön pimeimpään aikaan. Melatoniini antaa elimistölle merkin, että on aika siirtyä nukkumaan, joten se toimii elimistön biologisena kellona. Melatoniinia on käytetty menestyksekkäästi aikaerosta johtuvan unettomuuden hoidossa. Unettomuuden Käypä hoito -suosituksessa todetaan melatoniinin olevan tehokas lääke pitkäaikaisen unettomuuden hoidossa. Samalla melatoniini on ainut lääkkeellinen hoito, jota suositus ehdottaa pitkäaikaisen unettomuuden hoitoon. Tutkimuksissa melatoniinin on todettu tuovan unen noin 10 minuuttia nopeammin verrattuna lumelääkkeeseen. Toisaalta myös lumelääkkeen teho on erittäin voimakas. Melatoniinin teho ei ole verrattavissa bentsodiatsepiineihin se lyhentää uneen pääsyyn kuluvaa aikaa keskimäärin vain puolet siitä, mihin perinteisillä unilääkkeillä päästään. Sillä on kuitenkin paikkansa pitkäaikaisen unettomuuden hoidossa. Lisätutkimuksia tarvitaan oikean annoksen, sopivan lääkemuodon ja parhaan kohderyhmän löytämiseksi. Kirjoittaja on proviisori, joka toimii tutkijana neurotieteen tutkimuskeskuksessa Helsingin yliopistossa. Farmasian Päiville tullaan saamaan ajankohtaista ja uutta tietoa. Päivät ovat ammatti-identiteetin kannalta merkittävä tapahtuma, mutta myös kollegoiden kohtaamispaikka. Tämä selvisi Farmasian oppimiskeskuksen teettämästä tutkimuksesta. 15

16 FARMASIAN PÄIVÄT Näin vaikutan työyhteisöni ilmapiiriin BEN FURMAN KANNUSTI JOKAISTA POHTIMAAN OMAA OSUUTTAAN NIIN TYÖYHTEISÖN KUIN KODIN ILMAPIIRIN LUOMISESSA JA KÄVI LÄPI OSUVIA ESIMERKKEJÄ OMASTA ELÄMÄSTÄÄN. VUOROVAIKUTUS ON TAITOLAJI, JOSSA JOKAISELLA ON PARANTAMISEN VARAA. TEKSTI HENNA HALONEN PIIRROS TWINSTAR Televisiosta tutun psykiatrian erikoislääkärin Ben Furmanin sanoma oli, että vuorovaikutus on taitolaji, jossa jokaisella on parantamisen varaa. Mitä paremmin hallitsemme vuorovaikutustaidot, sitä helpompi meidän on tulla toimeen keskenämme ja sitä parempi on työyhteisön ilmapiiri. Furman nivoi luentonsa sinikeltaisen Tuplatähden (twinstar) ympärille. Tuplatähti on ratkaisukeskeiseen psykologiaan perustuva viitekehys, joka jakautuu kahdeksaan teemaan. Tähden etualalle asetetaan ihmisten välistä positiivista ilmapiiriä edesauttavat tekijät: arvostus, onnistuminen, välittäminen ja hauskuus. Tähden takasakarat ongelmat, vastoinkäymiset, loukkaukset ja kritiikki voivat uhata hyvää ilmapiiriä, mikäli niitä ei osata kohdata oikealla tavalla. Jokainen etsii arvostusta Arvostus, onnistuminen, välittäminen ja hauskuus nousevat esiin, kun ihmisiltä kysytään työhön motivoivista tekijöistä. Kuinka usein sitten pitäisi olla hauskaa, Furman kysyi ja jatkoi, että huumori on tärkeää positiivisen ilmapiirin luomisessa eivätkä yhteiseen hauskanpitoon riitä pelkät pikkujoulut. Huolenpidosta työpaikoilla tulee ensiksi mieleen työterveys tai työsuojelu, mutta se saa Furmanin mukaan alkunsa niinkin pienestä kuin tervehtimisestä aamuisin. Ihmiset eivät halua pitää itseään resursseina; he haluavat, että heidän työpanostaan arvostetaan ja onnistumisensa huomataan. Tarvitaan positiivista palautetta, jota kuitenkin sanotaan liian harvoin ääneen ja otetaan liian usein epäluuloisesti vastaan. Arvostuksen kokeminen on vuorovaikutuksen tulos, ja tapa, jolla asiat sanotaan, vaikuttaa suuresti vastaanottajan reaktioon. Furman on pohtinut paljon sitä, miksi ihmisillä on tapana juoruilla toisen selän takana. Hän on tullut siihen tulokseen, että se on geeneissämme. Emme siis voi paeta selän takana puhumista, mutta voinemme vaikuttaa sen sisältöön. Aletaanpa siis puhua toisista hyvää heidän selkänsä takana ja aloitetaan se heti. Varo kaksoisloukkausta Hyvän työilmapiirin uhkista Furman keskittyi luennollaan toisen loukkaamiseen. On inhimillistä loukkaantua ja toisaalta sanoa toiselle tarkoittamattaan jotakin, mikä loukkaa. Loukkauksiin johtavia tilanteita osataan harvoin hoitaa oikein ja näin päädytään lopulta kaksoisloukkaukseen. Furman esitti neljä varmaa tapaa saada loukkaantunut ihminen loukkaantumaan vielä syvemmin: 1. Väitä toista yliherkäksi. 2. Väitä toisen ymmärtäneen sinut väärin. 3. Totea, ettei toisella ole huumorintajua ollenkaan ja 4. Väitä, että toinen on vääristänyt asiat mielessään. Loukkaantumisen peitteleminen sen aiheuttajalta ja puhuminen kolmansille osapuolille voi saada kokoon loukkaantuneiden klubin, jolloin selän takana puhumisen noidankehä on valmis. On tärkeää, että työyhteisössä on yhteiset pelisäännöt loukkaantumisten käsittelemiseen, koska näitä tilanteita ei voida missään työyhteisöissä välttää ja huonot käsittelemistavat uhkaavat positiivista työilmapiiriä. Ilmaise arvostelu toiveena Myös kritiikin antamisessa työtoverilleen tai alaiselleen on oltava varuillaan, koska reaktio riippuu siitä, miten kritiikki on ilmaistu. Kritiikkiä ei pidä aloittaa negatiiviseen sävyyn vaan on parempi ilmaista se toiveenaan ja tuoda siten epäkohdan kääntöpuoli esille. Esimerkiksi: Toivoisin, että käyttäisimme internetiä vain ammatillisessa tarkoituksessa. Näin hyödynnämme työpäivän mahdollisen luppoajan ammattitaitomme kehittämiseen. Voisitko itse asiassa kirjata tämän yleisiin työpaikan sääntöihin? Tämä sen sijaan, että moititaan kollegaa ja kerrotaan hänelle, millä sivuilla hänen on nähty vierailleen sillä aikaa, kun sanoja itse laati kiireissään seuraavan kuun työvuorolistaa. Ilmapiirin kartoitus on turhaa, ellei sen tuloksia oteta vakavasti ja negatiivisia asioita pyritä muuttamaan. Jokaisen valituksen taustalla on toivomus, sanoo Furman ja jatkaa, että kaikille työyhteisön jäsenille on annettava mahdollisuus esittää toivomuksia, jotta valitukset saataisiin vähenemään. On kuitenkin loukkaavaa, jos toivomuksia ei noteerata. Lisätietoja: Kirjoittaja on viidennen vuoden proviisoriopiskelija Helsingistä. 16

17 KUVAT MARIA LUHTALA Albert Wuokon palkinto Jouko Yliruusille Albert Wuokko -palkittu professori Jouko Yliruusi on toiminut työurallaan sekä teollisuudessa että akateemisessa maailmassa. Vuoden opetusapteekki on Kankaanpäästä Suomen farmaseuttinen yhdistys myönsi tämän vuoden Albert Wuokon tunnustuspalkinnon professori Jouko Yliruusille. Jouko Yliruusi toimii Helsingin yliopiston farmaseuttisessa tiedekunnassa farmasian teknologian professorina. Yhdistys toteaa perusteluissaan, että Yliruusin rooli on ollut erityisen merkittävä Suomessa tehtyjen farmasian alan jatko-opintojen ja väitöskirjatöiden laadun parantamisessa. Useampi hänen ohjaamistaan väitöskirjoista on palkittu kansainvälisellä väitöskirjapalkinnolla. Hänen ryhmässään väitöskirjatyönsä tehneiden joukossa on professoreita viidessä eri yliopistossa ja neljässä eri maassa. Yliruusin tutkimusaiheisiin lukeutuvat fysikaalinen farmasia, kiinteät lääkevalmisteet ja niihin liittyvä materiaali- ja prosessitutkimus euron suuruinen palkinto luovutettiin Jouko Yliruusille Farmasian Päivien avajaisissa. Apteekkineuvos Albert Wuokko oli Kaisaniemen apteekin haltija. Vuonna 1962 hän lahjoitti Suomen farmaseuttiselle yhdistykselle yli neljä miljoonaa markkaa ja näillä varoilla perustettiin hänen nimeään kantava tunnustuspalkinto. Olemme onnistuneet yhdessä, iloitsi Vuoden koulutusapteekin apteekkari Leila Haukkala (kolmas oikealta). Kankaanpään Vuokko apteekki on valittu Vuoden opetusapteekiksi Apteekki palkittiin Farmasian Päivien avajaisissa. Tunnustuspalkinto myönnetään vuosittain apteekille, jossa farmaseutin ja proviisorin opintoihin kuuluva apteekkiharjoittelu on järjestetty esimerkillisellä tavalla. Tärkeimmät valintaperusteet ovat harjoittelun suunnitelmallisuus, oppilaan perehdyttäminen, tavoitteiden toteutumisen ja oppimisen seuranta sekä työyhteisön panos ja toiminta oppilaan ohjaamisessa. Apteekkari Leila Haukkala vertasi valinnan jälkeisiä tunnelmia apteekissa joukkueeseen, joka on juuri tehnyt maalin. Haukkala perusti Kankaanpään Vuokko apteekin vuonna Tähän mennessä apteekissa on harjoitellut liki parikymmentä farmasian opiskelijaa. Harjoittelusta vastaa proviisori Briitta Holma-Lahti, mutta harjoittelijoiden ohjaamiseen osallistuu koko henkilökunta. Kankaanpää on kaukana farmasian koulutusyksiköistä. Opetusapteekkina toimimisella varmistamme ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuuden jatkossakin. Olemme saaneet harjoittelujaksojen päätyttyä farmasian opiskelijoista kivasti myös lomansijaisia. Nuoret opiskelijat tuovat mukanaan uusia tuulia, joten mekin opimme heiltä paljon, Haukkala perustelee opetusapteekkina toimimista. Haukkala uskoo, että apteekin palkitsemiseen vaikutti sekin, että apteekki on tehnyt uraauurtavaa työtä lääkkeiden koneellisessa annosjakelussa. Apteekki on satsannut myös systemaattiseen laatutyöhön ja yhteistyöhön muun terveydenhuollon ja potilasyhdistysten kanssa. 17

18 FIP 2009 Vain pieneen osaan lääkkeistä liittyy nykytiedon mukaan korkea ympäristöriski. TEKSTI AHRI HIRVONEN KUVAT SHUTTERSTOCK Vihreämpää farmasiaa FARMASIAN JA YMPÄRISTÖN YHTEYTTÄ POHDITTIIN TÄMÄN VUODEN FARMASIAN MAAILMANKONGRESSISSA USEASSA SESSIOSSA. TULEVAISUUDESSA PYRITÄÄN EKOLOGISEMPAAN FARMASIAAN, JOSKIN POTILAAN HYVINVOINTI ON AINA ETUSIJALLA. 18

19 Lääkeaineiden hajoamisesta luonnossa tiedetään hyvin vähän. Pyrittäessä kestävämpään kehitykseen tulee ottaa huomioon koko lääkkeen elinkaari alkaen lääkkeen suunnittelusta jatkuen valmistamiseen, pakkaamiseen ja käyttäjään saakka. Oma vastuunsa ekologisemmasta farmasiasta on siten niin lääkkeen määrääjällä kuin kuluttajallakin. Ekologisemman lääkkeen kehittäminen on lääkkeen valmistajalle todellinen haaste. Kuinka kehittää lääke, joka on stabiili ihmiskehossa, mutta hajoaa nopeasti vaarattomaksi jouduttuaan kehon ulkopuolelle? Nykytilanteessa olemme kaukana siitä. Lääkeaineiden metabolian ja erittymisen tunteminen mahdollistaa ekologisempien lääkevalmisteiden kehittämisen. Koko valmistusprosessin mahdollisimman vähäinen ympäristökuormitus on lääkevalmistuksen toinen tulevaisuuden haaste. Valmistusprosessien muutokset ovat työläitä ja kalliitakin valmistajalle. Mikäli valmistaja löytää ekologisemman tavan valmistaa lääkevalmiste, tulee kaikki lupahakemukset tehdä uudelleen, mikä on resursseja ja aikaa vievää. Lääkkeen valmistuksen yhteydessä luontoon pääsevät pitoisuudet ovat onneksi jo nyt niin pieniä, ettei niillä ole merkitystä kasveille tai eläimille. Lääkevalmisteen pakkaamisessa on ekologisesta näkökulmasta katsottuna parantamisen varaa. Lääkkeen säilyvyys ja turvallisuus tehtaalta käyttäjälle saakka taataan nykyisin huolellisen pakkaamisen avulla. Turvallisuus on pakkaamisessa etusijalla, mutta myös kevyempään hiilijalanjälkeen tulisi pyrkiä. Pakkaamisen tulisi olla maailman luonnonvaroja säästävää ja samalla myös kustannustehokasta. Lääkkeen määrääjällä on myös mahdollisuus vaikuttaa vihreämpään tulevaisuuteen. Keinoina voivat olla muiden muassa vähempi lääkkeiden määrääminen tai pienempien annosten määrääminen. Myös lyhyempiä lääkekuureja ja parempaa lääkityksen kohdentamista suositeltiin, kuitenkin potilaan hyvinvoinnin kärsimättä. Käyttämättömät lääkkeet ongelma Viranomaiset voivat ohjata toimijoita ohjeistuksilla. Lääkkeen valmistuksen ohjeistusta on mahdollista muuttaa ekologisempaan suuntaan. Jätevesien laatuun tulee myös kiinnittää huomioita viranomaistasolla. Euroopan Unionissa on 20 maata ohjeistanut jätehuollon ja näistä 11 maassa on järjestetty lääkejätteiden keräys apteekkien kautta. Käyttämättömät lääkkeet ovat merkittävä ongelma taloudellisesti, mutta myös ekologiselta kannalta. Ekologinen kuluttaja ei osta turhia lääkkeitä ja hävittää käyttämättömät lääkkeet asiallisesti. Eri maiden välillä on suuria eroja siinä, kuinka hyvin kuluttajat palauttavat käyttämättömät lääkkeet asialliseen hävitykseen. Ruotsissa ja Saksassa noin 65 prosenttia käyttämättömistä lääkkeistä palautuu asiallisiin keräyspisteisiin. USA:ssa vain 1,4 prosenttia ja Englannissa 22 prosenttia lääkkeistä palautuu keräyspisteisiin. Maailmanlaajuisesti on hyvin tavallista, että kuluttajat hävittävät lääkkeitään laittamalla niitä talousjätteisiin ja viemäriin tai vetämällä niitä vessanpöntöstä alas. Miten lääke käyttäytyy luonnossa? Lääkeaineita on mitattavissa sekä vesistöistä että maaperästä. Noin sataa lääkeainetta on mitattu vesiympäristöistämme ja maaperästäkin on löydetty muiden muassa antibiootteja ja ACE-estäjiä. Viemärivedet sisältävät lääkeaineita ja näin lääkeaineita kulkeutuu maailman vesistöihin ja jopa pohjavesiinkin. On myös mahdollista, että juomavesi on kontaminoitunut lääkeaineista. Lääkeaineet kulkeutuvat viemärivesiin ihmiskehon ulosteiden ja eritteiden kautta sekä epäasiallisen lääkkeiden hävityksen kautta. Suurimmalla osalla lääkeaineista on merkityksetön ympäristökuormitusriski ja vain pienellä osalla on nykytiedon mukaan korkea ympäristöriski. Esimerkkejä korkean ympäristöriskin omaavista lääkkeistä ovat etinyyliestradioli ja diklofenaakki. Etinyyliestradioli vaikuttaa pieninäkin pitoisuuksina kaloihin tehden koiraista osin tai kokonaan naaraita. Näin lisääntyminen häiriintyy. Englannissa on huomattu, että koko joen populaatio voi tuhoutua etinyyliestradiolin vaikutuksesta. Korppikotkat ovat altistuneet diklofenaakille syömällä sillä hoidettua karjaa. Diklofenaakki on tappanut huomattavia määriä korppikotkia aiheuttamalla akuutin munuaisten vajaatoiminnan. Myös muut hormonit, SSRI-lääkkeet, antibiootit, karbamatsepiini sekä parasetamoli suurina pitoisuuksina ovat riski ympäristölle. Ei tiedetä, ovatko etinyyliestradioli ja diklofenaakki poikkeuksia vai tullaanko korkean ympäristöriskin lääkeaineita löytämään lisää. Yleensä on helpompaa osoittaa vaikutus kuin vaikutuksen puuttuminen. Lääkeaineiden hajoamisesta ympäristössä tiedetään hyvin vähän ja lääkkeet voivat käyttäytyä yllättävälläkin tavalla ympäristössä. Ihmisellä esiintyvä sivuvaikutus voi olla eläimillä pääasiallinen vaikutus. Ekologisuuteen on onneksi herätty ja on jo lääkeyrityksiä, jotka ovat tehneet ympäristöriskien hoitosuunnitelmia. On kuitenkin hyvä muistaa tässäkin asiassa, että maailmanlaajuisesti moni ongelma on kehittyvien maiden ongelma. Myös ympäristöasioissa ongelmat ovat kenties ensisijaisesti juuri niiden ongelmia. Ympäristöä tulisi suojella. Voimmeko löytää lääkeaineita, jotka ovat ympäristöystävällisempiä, se onkin tulevaisuuden kysymys. Kirjoittaja on proviisori, jolle myönnettiin apteekkilupa elokuun lopussa. 19

20 ULKOMAILTA Professorina Tanskassa JUKKA RANTANEN ON PROVIISORI, JONKA OHJAUKSESSA ON VALMISTUNUT JO 10 VÄITÖSKIRJAA. TÄLLÄ HETKELLÄ HÄN TOIMII PROFESSORINA KÖÖPENHAMINASSA. RANTANEN PITÄÄ TAVOITTEENAAN LUODA ALALLE TYÖPAIKKOJA JA VAHVISTAA EUROOPPALAISEN LÄÄKETEOLLISUUDEN KILPAILUKYKYÄ. TEKSTI VILLE-MATTI MÄKINEN Jukka Rantanen on toiminut professorina Kööpenhaminan yliopistossa vuoden 2006 alusta alkaen. Hänen vastuullaan on koko Tanskan lääkkeenvalmistuksen opetus ja tutkimus, sillä koulutusyksikkö on ainoa, josta valmistuu proviisoreja. Rantanen kertoo, että paikallisella yliopistolla on lääkkeenvalmistuksen alalla pitkä kokemus ja tutkimusalaa arvostetaan. Rantanen toimii professorina farmasian teknologian ja analyyttisen kemian osastolla, joka on yksi tiedekunnan kolmesta osastosta. Hänen osastollaan tutkitaan uusia formulaatioratkaisuja erityisesti peptidi- ja proteiinilääkinnässä sekä analyyttisen kemian ratkaisuja. Rantasen omia tutkimusalueita ovat lääkkeenvalmistuksen yksikköoperaatiot (valmistusprosessit) ja prosessointiin liittyvä apuaineiden ja aktiivisen aineen koostumussuunnittelu, prosessianalytiikka (PAT) ja kiinteän olomuodon analytiikka sekä preformulaation ja formulaation merkitys prosessoinnin kannalta. Haasteena Quality by Design Rantasen tutkimuksen tavoitteita ovat lääkkeenvalmistuksen aikaisten ilmiöiden mittaaminen ja hyödyntäminen toimivan formulaation kehittämisessä. Prosessianalytiikan avulla pystytään lisäämään lääkevalmisteen turvallisuutta ja laatua, kun tiedetään, mitä prosessien aikana tapahtuu. Kun perinteisesti lääkevalmistuksessa lääkkeet valmistetaan erä kerrallaan ja laadun varmistus perustuu lopputuotteen analysointiin, prosessianalyyttisessa lähestymiskannassa laatuun liittyvät parametrit kerätään prosessoinnin aikana. Erä voidaan hyväksyä välittömästi prosessoinnin jälkeen, koska valmistuksen aikana on kerätty niin paljon tietoa, että lopputuotteen laadusta voidaan olla varmoja. Lääkkeen käyttäjälle prosessianalytiikka merkitsee turvallista ja tehokas- ta lääkettä ja edullista hintaa. Lääketeollisuudessa on aivan viime vuosien aikana keskitytty yhä enemmän Quality by Design -konseptin (QbD) käyttöönottoon. Sen ajatus on, että tuotteen laatu perustuu itse tuotteen, sen kehitys- ja valmistusprosessin ja tähän liittyvien riskien ja niiden hallinnan syvälliseen tuntemiseen. Konseptin kuvaus on peräisin FDA:lta ja EMEAlta. Rantasen tutkimus liittyy juuri Quality by Design -ajattelumallin käyttöönottoon prosessoinnissa. Konseptin keskeinen lähtökohta on prosessin aikaisten ilmiöiden syvällinen ymmärtäminen. Rantasen mukaan hänellä riittää työtä useaksi vuodeksi ennen kuin ajattelumalli on otettu kunnolla käyttöön. Tulevaisuuden haasteena hän näkee QbD:n lisäksi lääkinnän luonteen muuttumisen. Esimerkiksi peptidi-, proteiini- ja geenilääkkeiden tuleminen merkitsee sitä, että pitää laajentaa osaamista perinteisten formulaatioiden ulkopuolelle. Tarvitaan siis uudentyyppisiä formulaatioita ja uuden tyyppistä prosessointia. Hyvät yhteydet teollisuuteen Rantanen kertoo, että ensimmäiset 2 3 vuotta ovat kuluneet rahoituksen hakemisessa ja yhteyk sien luomisessa ympäröivään teollisuuteen, mutta nyt tutkimustoiminta on pääsemässä käyntiin. Hänellä on valmiina oma kansainvälinen 20 henkilön ryhmä ja keskeiset laitteet tutkimusta varten. Tällä hetkellä hän varmistelee kansallisen rahoituksen jatkumista ja keskittyy laajentamaan yhteistyöverkostoaan Eurooppaan ja USA:han. Øresundin alueella on useita satoja lääketeollisuusyrityksiä, joista monet ovat riittävän suuria yliopistotutkimuksen rahoittamiseen. Puolet Rantasen tutkimusryhmän rahoituksesta tuleekin ympäröivältä teollisuudelta. Rantasen mielestä on hyvin tärkeää, että tutkimuksella on suora ja läheinen yhteys tuottavaan lääketeollisuuteen, kun tutkimusalue liittyy itse lopputuotteeseen ja sen laatuun. Tutkimuksen tarvetta on ollut helppo perustella, mikä on mahdollistanut merkittävän rahoituksen saamisen. Menestys luo menestystä Lääketeollisuuden tutkimuksen tulevaisuuden näkymät näyttävät Rantasen mielestä hyviltä. Ala ei ole hänen mielestään millään lailla kuoleva. Töitä riittää nyt ja tulevaisuudessa yhä enemmän. Uudentyyppisiä haasteita tulee koko ajan, kun lääkemuodot muuttuvat. Lopputuotteen pitkälle jalostamisessa on Rantasen mukaan paljon mahdollisuuksia. Tulevaisuudessa täytyy hänen mielestään pitää huolta siitä, että osaamista myös formulointiosaamista ei hukata, vaan se säilyy Euroopassa. On oltava ajan hermoilla uusien haasteiden edessä globaalilla lääkealalla, jossa tarvitaan uudentyyppistä, esimerkiksi peptidija proteiini- sekä geenilääkkeiden formulointija prosessointiosaamista. Vanhoja molekyylejä valmistavaa lääketeollisuutta siirtyy paljon Aasian suuntaan. Tanskassa on vahva kansallinen lääketeollisuus. Siellä on useita yrityksiä, joissa on erikoistuttu kapealle terapia-alueelle. Näin on onnistuttu saamaan muutama kansainvälisesti menestyvä tuote. Menestyvien yritysten ympärille on syntynyt monenlaista kannattavaa yritystoimintaa ja yhteistyötä yliopistojen kanssa. Kun isommat yritykset menestyvät, alkavat pienemmät yrittäjät ympärillä menestyä. Pienet yritykset pysyvät elossa, kun isommat yritykset ulkoistavat toimintojaan. Samalla syntyy myös mielekkäitä koulutus- ja jatkokoulutusrakenteita teollisuuden tarpeisiin. Rantanen kertoo, että henkilöstön vaihtuvuus yritysten kesken on suuri. Tästä seuraa, et- 20

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Ohje 27.2.2017 6895/00.01.02/2016 1/2017 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut henkilöt Voimassaoloaika

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Curriculum Vitae 2016

Curriculum Vitae 2016 Curriculum Vitae 2016 Enni Annika Kiiski (os. Sjöblom) Proviisori, yliopisto-opettaja, jatko-opiskelija Farmasian tiedekunta, HY Farmakologian ja lääkehoidon osasto Kliinisen farmasian ryhmä / Sosiaalifarmasia

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tekeminen ja henkilökunnan työnjako oppilaan ohjaamisessa varmistavat harjoittelujakson onnistumista!

Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tekeminen ja henkilökunnan työnjako oppilaan ohjaamisessa varmistavat harjoittelujakson onnistumista! henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 1. harjoittelujaksolle apteekki Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tekeminen ja henkilökunnan työnjako oppilaan ohjaamisessa varmistavat harjoittelujakson onnistumista!

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA #TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Mustalla kärkikolmiolla merkittyjen lääkkeiden haittoja seurataan erityisen tarkasti - S...

Mustalla kärkikolmiolla merkittyjen lääkkeiden haittoja seurataan erityisen tarkasti - S... Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2016 LÄÄKKEIDEN HAITTAVAIKUTUKSET Mustalla kärkikolmiolla merkittyjen lääkkeiden haittoja seurataan erityisen tarkasti Kirsti Villikka, Annikka Kalliokoski / Kirjoitettu

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta sekä Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA Matti Tiusanen Johtaja, hallituksen puheenjohtaja Motiwell tutkimuspalvelut www.motiwell.fi Työntekijät eivät enää sitoudu yrityksiin vaan mielekkääksi

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 KLIINIKKO, TUTKIJA VAI KLIINIKKOTUTKIJA? Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 Tero Kivelä Säätiöstä Suomen Lääketieteen Säätiö Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin perustama

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Ohjausryhmän six-pack

Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän rooli ja vastuu projektien seurannassa? Mitä ohjausryhmän tulisi tehdä ja mitä sen ei tulisi tehdä? Ohjausryhmän merkitys projektin onnistumiseen? Projektipäivät 2016

Lisätiedot

Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tekeminen ja henkilökunnan työnjako oppilaan ohjaamisessa varmistavat harjoittelujakson onnistumista!

Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tekeminen ja henkilökunnan työnjako oppilaan ohjaamisessa varmistavat harjoittelujakson onnistumista! henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 1. harjoittelujaksolle apteekki Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tekeminen ja henkilökunnan työnjako oppilaan ohjaamisessa varmistavat harjoittelujakson onnistumista!

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Oppijan taidot & oppivan yhteiskunnan haasteet Tarvitaan ehjät ja pidemmät työurat. Pään sisällä tehtävän työn osuus

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen 6.5.2008 Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Ohjelman kesto: 2008-2011 Ohjelman laajuus: 58 miljoonaa euroa Visio Suomessa

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Karoliina Jarenko Karoliina Jarenko on modernin työelämän palavasydäminen punkkari, tutkija ja Filosofian Akatemian toimitusjohtaja. Johtaminen on Kar

Karoliina Jarenko Karoliina Jarenko on modernin työelämän palavasydäminen punkkari, tutkija ja Filosofian Akatemian toimitusjohtaja. Johtaminen on Kar Esko Valtaoja Esko Valtaoja on arvostettu tieteentekijä ja kiitetty tieteellisen tiedon popularisoija. Hänet valittiinkin vuonna 2013 merkittävimmäksi elossa olevaksi suomalaiseksi tieteentekijäksi Tieteen

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

Mitä on moderni fysiikka?

Mitä on moderni fysiikka? F2k-laboratorio Fysiikka 2000 luvulle Toiminnassa vuodesta 2011 Modernin fysiikan töitä pääasiassa lukiolaisille opettajan ja ohjaajan opastuksella Noin 40 ryhmää/vuosi Myös opeopiskelijoiden koulutusta

Lisätiedot

HARJOITTELUN TYÖKALUJA

HARJOITTELUN TYÖKALUJA HARJOITTELUN TYÖKALUJA - TYÖ OPIKSI! -TYÖKIRJAT Katja Pitkä Yliopisto-opettaja Farmasian tiedekunta, HY Paavo Tanskanen Yliopisto-opettaja Farmasian laitos, ISY Opetusapteekkien perehdytyspäivä 29.10.2014

Lisätiedot

Toimiala-ja toimintaympäristöhavaintoja monipalveluyritykseksi muuntautuvan finanssitoimijan näkökulmasta

Toimiala-ja toimintaympäristöhavaintoja monipalveluyritykseksi muuntautuvan finanssitoimijan näkökulmasta Toimiala-ja toimintaympäristöhavaintoja monipalveluyritykseksi muuntautuvan finanssitoimijan näkökulmasta Olavi Kurola, Pohjolan Osuuspankki 14.2.2017 OP on asiakkaidensa omistama finanssiryhmä. Edistämme

Lisätiedot

Osaamispyörä työkalu. Tavoitteet

Osaamispyörä työkalu. Tavoitteet Osaamispyörä työkalu Tavoitteet Osaamispyörän avulla voidaan tehdä näkyväksi ja hyödyntää organisaation monimuotoisuuden ja erilaisuuden johtamiseen liittyvää osaamista. Osaamispyörä toimii työkaluna kuvattaessa

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut

Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut LIITU päivä 4.5.2006 Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut Markku Linnainmaa, FT, dos., laboratoriopäällikkö Työterveyslaitos, työhygienian ja toksikologian laboratorio Työterveyslaitos

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille SISÄLTÖ LUKIJALLE 4 TEHOKAS TAUKO 5 Milloin taukoliikuntaa? 6 Virkistävä tauko 6 Rentouttava tauko 8 LUKIJALLE Lyhyt taukoliikuntahetki työn

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Nimi Ikä Paino Pituus

Nimi Ikä Paino Pituus Nimi Ikä Paino Pituus Osoite Puhelin Sähköposti Arjen tottumukset Sisältääkö työsi fyysistä ponnistelua? A) Paljon B) Jonkin verran C) Hieman D) Ei ollenkaan Miten kuljet työmatkasi? A) Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus 2013 Yhteenveto tuloksista Taustamuuttujat: Ikä Taustamuuttujat: Jäsenlaji Taustamuuttujat: Työtilanne Jäsenpalvelut ja -edut J1. Miten hyödyllisenä pidät TEKin

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Töihin Verohallintoon

Töihin Verohallintoon Töihin Verohallintoon Yllättävän hyvä Meillä voit joustavasti yhdistää työn ja vapaa-ajan. Meillä on tehtävien vaativuuden ja oman työsuorituksen huomioiva palkkausjärjestelmä joustava työaika mahdollisuus

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA

SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA Sosiaalinen media on tärkeä ja keskeinen väline ihmisten ja organisaatioiden välisessä kanssa

Lisätiedot

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT 4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Permanenttikäsittelyn suunnittelu Permanenttikäsittelyn tekeminen ottaen huomioon leikkaus- ja kampausrakenteen

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot