LEHTI TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LEHTI TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE"

Transkriptio

1 Suomen lehti No 3 lokakuu 2014 marraskuu 2014 FINLANDS PATIENTTIDNING 3/2014 Potilaille opas turvallisempaan hoitoon, viestintäsuunnittelija Auvo Mäkinen, Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL Potilas ja apteekki: mitä tulevaisuus tuo tullessaan, apteekkari Harri Ovaskainen, Jyväskylän Uusi Apteekki Sote-uudistuksessa riittää töitä, puheenjohtaja Paavo Koistinen LEHTI TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE 44 vuotta potilaan asialla

2 Suomen Potilasliitto ry:n jäsenyhdistysten ja ryhmien yhteystiedot ovat sivulla 12 Suomen Potilasliitto ry Finlands Patientförbund rf Toimisto: Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki Puh. (09) Fax. (09) Sähköposti: Kotisivut: Toimisto on avoinna: ma, ke klo ja ti, to, pe klo Pankkiyhteys: FI Hallitus: Paavo Koistinen, puh.joht., , Inger Östergård, varapuh.joht, gmail.com, Jaakko Ojanne, hallituksen sihteeri, Muut varsinaiset jäsenet: Johanna Pihlajamäki, Inka Svahn, Kyllikki Koistinen, Terttu Toivio, Kaj Kiljander, Matti Haimi, Arto Pyykkönen, Pentti Mäntynen, Esko Teliö, Jari Kervinen. Seuraavat numerot: 4/2014 Aineiston viimeinen toimituspäivä , lehti ilmestyy Tässä numerossa: Sote-uudistuksessa riittää töitä Sote-reformen medför mycket arbete Potilaille opas turvallisempaan hoitoon Potilas ja apteekki: mitä tulevaisuus tuo tullessaan Mitä vertaistuki on?...8 Kesäajasta kaamoksen iloon...9 Kerstin on kotihoidossa...10 Uskotaanko potilasta?...10 Älä sairastu vakavasti hyvinvoinnin ihmemaassa nimeltä Suomi...11 Järjestösivut Suomen Potilasliittoon voi liittyä myös henkilöjäseneksi, jäsenmaksu v on 13 e Suomen Potilaslehti Finlands Patienttidning Julkaisija Suomen Potilasliitto ry ISSN , 36. vuosikerta, 4 numeroa/vuosi Vuosikerran hinta on 16 euroa (sisältää postituksen kotimaassa). Etukannen kuva: Paavo Koistinen, luonnon rauhaa Toimitus: Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki Puh. (09) , Vastaava päätoimittaja: Paavo Koistinen, GSM Toimitus: (09) Kotisivut: Painopaikka: Newprint Oy, Raisio Suomen Potilaslehti pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sille pyytämättä toimitettua materiaalia. Lehti ei myöskään palauta sellaista kirjallista taikka kuvallista materiaalia, jota toimitukseen on pyytämättä lähetetty. 2

3 Paavo Koistinen Suomen Potilasliitto ry:n puheenjohtaja Sote-uudistuksessa riittää töitä PÄÄKIRJOITUS Sosiaali- ja terveysalan uudistus on lopultakin edennyt lakiluonnokseksi asti. Nyt uudistusesitys on kunnissa lausuntokierroksella. Sote-urakassa riittää silti edelleen töitä ja haasteita. Laki ei määrittele sosiaali- ja terveyspalvelujen käytännön järjestelyjä minkään yksittäisen kunnan alueella erikseen. Nämä palvelut määräytyvät aikanaan viiden sote-alueen päätöksillä, joita tehdään aina neljän vuoden välein. On mielenkiintoista nähdä kuinka kunnat määrittelevät sen, mihin sote-alueeseen ne kukin haluavat kuulua, lakiluonnoksessa ei ole vielä edes määritelty viiden perustettavan sotealueen rajoja. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että ainakin osa kunnista joutuu antamaan lausuntonsa tietämättä, mihin alueeseen ne kuuluvat ja missä päin tuota aikanaan määriteltävää sote-aluetta ne sitten palvelunsa saavat. On muistettava, että alueet ovat suuria, mikä merkitsee pitkiä etäisyyksiä palveluiden äärelle. Toki joillekin voi tulla parannuksia, jos palvelukeskittymä sijoitetaan lähelle. Joku voittaa joku häviää. Lakiluonnos on siis tällaisten asioiden vallitessa lausuntokierroksella. Onkin jo esitetty, että siinä on jo sellaisia perustuslaillisia ongelmia, joidenka vuoksi laki ei voisi esitetyn sisältöisenä mennä eteenpäin. On siis perin mielenkiintoista seurata lakiluonnoksen etenemistä. Mitkä ovat lopulta niitä ongelmallisia kohtia, joita joudutaan muuttamaan. Vai muutetaanko lopulta mitään ja runnotaan vain lakia eteenpäin? Nyt esillä olevassa lakiluonnoksessa sote-uudistuksen myötä erikoissairaanhoidon palvelut tulevat keskittymään. Uskon, että se olisi sinänsä hyvä ja kannatettava asia. Silloin potilaan hoidon taso ja potilasturvallisuus tulisivat paranemaan. Erikoissairaanhoito on raskasta ja kallista, jopa mahdotonta toteuttaa pienissä yksiköissä. Tosiasia on se, että vaikka erikoissairaanhoidolla saavutetaan tehokkaasti ja hyvällä lopputuloksella toivottuja hoitotuloksia, on se erittäin kallista. Siihen eivät riittäisi minkään yksittäisen kunnan resurssit. Eniten meitä tavallisia potilaita huolestuttaa perusterveydenhuollon palveluiden kohtalo. Mistä niitä saa? Miten niitä saa? Koska niitä saa? Tosin hirtehisesti voisi sanoa, että ei toisaalta tämän kehnommin voi mennä, joten voidaan odottaa vain kohennusta tilanteeseen. Vai voidaanko? Jatkuva epävarmuudessa eläminen ja varsinkin sairastaminen kuluttaa voimia ja hermoja. Tullevat sote-alueet ovat järjestämisvastuussa ja he määrittelevät mitkä kunnat saavat palveluiden tuottamisvastuun. Sen jaon mukaan päätetään sekin, mihin terveyskeskukset lopulta sijoitetaan ja mitä ostopalveluita käytetään. Jo nyt tilanne on monessa kunnassa ja kaupungissa se, että esimerkiksi yöpäivystykseen viedään sairaankuljetuksella kymmenien kilometrien päähän, satakaan ei ole tuikiharvinainen etäisyys. Olemassa oleva todellisuus antaa huolestuttavia suuntamerkkejä yhä pidempiin etäisyyksiin. Vaikka jollekin paikkakunnalle tietenkin käy hyvin, jäävät useammat vastaavasti pidempien taipaleiden taakse. Kuvaavaa on, kun eräs Potilasliiton hallituksen jäsen kertoi kesämuistona Sastamalasta (ent. Vammala), että ihmetteli aluksi runsasta medihelin lentelyä ja yöaikaan useita ambulansseja valtatie 12:a. Sitten hänelle kerrottiin, että toimintoja on siirretty Sastamaltasta niin paljon Tampereelle, että kuljetukset ovat tällä tavoin lisääntyneet. Se on nykytodellisuutta. Erityisesti pienemmissä kunnissa ollaan pelokkaina odottamassa omaa asemaa tässä suuressa uudistuksessa. Kuuluuko niiden ääni enää ollenkaan, vai jyräävätkö suuret kunnat heidän ylitseen? Lakiin on kylläkin kirjattu päätöksentekijöille velvoite kuulla kuntien asukkaita palveluja päätettäessä, mutta on todella mielenkiintoista nähdä, miten tämä käytännössä toteutetaan. Rehellisesti sanottuna tuntuu epätodennäköiseltä, että suuri kunta luopuisi omista terveyskeskuksistaan jonkin haja-asutusalueen hyväksi. Kuitenkin parast aikaa uusitaan myös lakia koskien Hallituksen esitystä sairausvakuutuslain muuttamista. Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi kirjeellään myös Potilasliitolta lausuntoa asiasta. Esitys höylää taas kerran potilaalle maksettavia korvauksia. Samaan aikaan on ilmeistä, että korvattavien matkojen määrä vääjäämättä kasvaa, kun etäisyydet kasvavat ikääntyvässä Suomessa. Ymmärrettävistä syistä liittomme ei lausumassaan suurestikaan kannata tehtyä esitystä. Sote-alueen toimintaa valvoo sosiaali- ja terveysministeriöön perustettava ohjausyksikkö, mutta tuleekohan siihen jäseniä potilaista? Tällä tietämyksellä on syytä epäillä. Suurta uudistusta puuhaavat siis pääasiassa virkamiehet ja kirstunvartijat. 3

4 Suomen lehti Sote uudistusta on arvosteltu monelta eri taholta. Meille potilaille on kuitenkin lopulta ensiarvoisen tärkeää se, että me saamme tulevaisuudessa vaikuttavaa, laadukasta ja turvallista hoitoa. Se on perusasia ja oleellisin asia. Sairaalle on saatava hoitoa. Sinänsä yksinkertainen toivomus. Meille potilaille on tärkeää sekin, että pääsisimme ajoissa lääkärin vastaanotolle myös julkisella sektorilla. Näitä palveluita tarvitsevista ja käyttävistä suurin osa on eläkeläisiä sekä lapsiperheitä, joilla ei ole vakuutuksia lapsille. Lisäksi tulevat työttömät, joiden määrä sitä paitsi näyttää jatkuvasti pikemminkin kasvavan. Toki suhdanteet vaihtelevat ja erilaisia työtehtäviä varmasti markkinoille taas tuleekin, mutta usein nämäkin ovat matalapalkkatöitä. Niinpä pienipalkkaiset ihmiset turvautuvat pääasiassa julkiseen terveydenhuoltoon. Paine ei siis millään mittarilla hellitä. Kaiken lisäksi meillä on yhä runsaammin erilaisista sosiaalisista ongelmista kärsiviä sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvitsijoita. Merkittävä ja tärkeysluetteloinnissa ykkösasia myös tulevaisuudessa on se, että voisimme asioida yhdellä luukulla, oli sitten kyseessä sosiaalikysymykseen tai terveyteen liittyvä asia. Sairaan ja vähävaraisen ihmisen juoksuttaminen luukulta ja virkailijalta toiselle on ala-arvoinen tapa kohdella kansalaisiaan niin sanotussa hyvinvointivaltiossa; sikäli kun siitä nyt enää puhutaan. Haasteita siis riittää vuosikymmeneksikin tulevassa soteuudistuksesssa - ja valmista pitäisi olla vuoden 2017 alussa. LEDARE Paavo Koistinen Ordförande för Finlands Patientförbund rf. Sote-reformen medför mycket arbete Social-och hälsovårds reformen har framskridit till ett nytt lagförslag. Reformförslaget är nu i kommunerna för utlåtande. Sote-reformen medför mycket arbete och många utmaningar. Lagen bestämmer in hur social-och hälsovården skall ordnas i praktiken i de enskilda kommunerna. Besluten görs så småningom av de fem olika sote-områdena, som görs upp dem för fyra år i gången. De blir intressant att se hur kommunerna bestämmer till vilka sote-områden var och en vill höra, i lagförslaget har det inte blivit bestämt vilka gränser sote-området skall ha. I praktiken betyder det att, åtminstone en del av kommunerna måste avge utlåtande utan att veta till vilket område de kommer att höra och från vilket område de får sina tjänster. Vi bör minnas att områdena är vidsträckta, vilket betyder länga avstånd för att få tjänsterna. Någon kommun kan få det bättre om servicecentret placeras nära. Någon vinner en annan förlorar. Lagförslaget är under rådande omständigheter på utlåtanderunda. Det har påtalats att det föreligger problem som strider mot grundlagen som kan vara orsak till att lagen inte gå igenom med det föreslagna innehållet. Därför är det mycket intressant att följa med hur lagförslaget framskrider. Vad som till sist och slut är problematiskt och vad som bör ändras. Eller ändrar man någonting utan lagen junttas igenom? I det nya lagförslaget kommer också specialsjukvårdens tjänster att centraliseras. Jag tror att det som sådant skulle vara bra och värt att understöda. Då skulle patientsäkerheten och vårdens kvalitet öka. Specialsjukvården är tung och dyr, till och med omöjlig att förverkliga inom små enheter. Fakta är att fastän man inom specialsjukvården jobbar effektivt uppnår goda resultat, så är den mycket dyr. För det skulle inte den enskilda kommunens resurser räcka. För den vanliga patienten är bekymret vad är bashälsovårdens öde. Var får jag service? Hur fördelas de? När får jag dem? Humoristiskt kan man säga, det kan inte gå sämre, därför väntar man sig en förbättring i situationen. Eller kan man? Att leva i en konstant osäkerhet - i alla fall om man är sjuk- tar på både krafter och nerver. De blivande sote-områdena har produktionsansvar och bestämmer vilka kommuner som får ansvar för att producera tjänsterna. Enligt den fördelningen bestämmer man var hälsocentralerna placeras och vilka köptjänster som kommer att användas. Redan nu är situationen i många kommuner och städer den att att patienten för under nattjouren tiotals kilometer bort för vård, det är inte ovanligt att resan kan vara över hundra kilometer. Rådande situation påvisar bekymmersamma exempel på allt längre avstånd. Fastän det kanske går bra för någon ort blir ändå de flesta bakom allt längre avstånd. Beskrivande är när en av Patientförbundets styrelsemedlemmar berättade om sina sommarminnen från Sastmala (fd. Vammala). Han undrade varför Mediheli flög så ofta nattetid och varför så många ambulanser körde längs riksväg 12. Senare berättade någon för honom att verksamheten har flyttats från Sastmala till Tammerfors och därför har transporten ökat. Det är dagens verklighet. Speciellt i små kommuner väntar man med rädsla vad deras ställning blir i den nya reformen. Hörs deras röst överhuvudtaget eller blir de överkörda? I lagen har det skrivits in att beslutsfattarnas skyldighet är att höra kommuninvånarna innan 4

5 beslutet görs om deras tjänster och hur det förverkligas i praktiken. I ärlighetens namn bör sägas att det är overkligt att stora kommuner skulle avstå från sina hälsocentraler till förmän för något glesbygdsområde. Nu samtidigt förnyas också lagen Regeringens förslag till ändring av sjukförsäkringslagen. Social- och hälsovårdsministeriet har begärt om utlåtande i frågan från Patientförbundet den Förslaget hyvlar igen en gång de ersättningar som patienten får. Samtidigt är det tydligt att resorna som skall ersättas blir längre, när avstånden blir längre i Finland för en åldrande befolkning. Av förstående skäl har inte vårt förbund i utlåtandet inte stött förslaget. Sote-området kommer att övervakas av en styrenhet som social- och hälsovårdsministeriet grundar, men får den en patientmedlem? Med nuvarande information finns det orsak att tvivla. Den stora reformen sysselsätter i tjänstemän och kistväktare. Sote reformen har kritiserats från många håll. För oss patienter är det sist och slut speciellt viktigt att vi även i framtiden får en effektiv, kvalitativ och trygg vård. Det är en basfrågan och viktigaste frågan. Den sjuke bör få vård. Som är Som sådan en enkel fråga. För oss patienter är det viktigt att vi får komma i tid till läkarmottagningen även inom den offentliga sektorn. Den grupp som behöver dessa tjänster är till största delen pensionärer och barnfamiljer som inte har försäkringar för sina barn. Dessutom kommer arbetslösa, en grupp som hela tiden verkar att öka. Konjunkturerna växlar och olika arbetsuppgifter kommer igen på marknaden, men de är ofta lågavlönade. Därför behöver också lågavlönade kunna vända sig till den offentliga sektorn. Trycket kommer inte med någon mätare att minska. Dessutom har vi en stor grupp som har rikligt med sociala problem och behöver social- och hälsovårdens tjänster. Det mest betydelsefulla är att vi i framtiden kan få service från en lucka, oberoende av om ärendet gäller social- eller hälsovårdsfrågor. Att låta den som är mindre bemedlad och sjuk att springa från lucka till lucka och från tjänsteman till tjänsteman är ett nedlåtande sätt att bemöta medborgaren i den så kallade välfärdsamhället, i den mån man längre tala om välfärdssamhälle. Utmaningar räcker i åratal inom den kommande sote-reformen som dessutom bör vara klar i början av Potilaille opas turvallisempaan hoitoon Auvo Mäkinen viestintäsuunnittelija Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL THL:n Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma on ottanut vahvasti potilaat mukaan potilasturvallisuuden kehittämiseen. Ohjelma on tehnyt potilaille ja heidän läheisilleen tarkoitetun Potilaan oppaan internetiin. Oppaan tekemisessä ovat alusta alkaen olleet mukana potilasjärjestöt ja potilaat. Oppaan tarkoituksena on rohkaista potilasta vaikuttamaan omaan hoitoonsa ja auttaa potilasturvallisuuden kehittämisessä. Potilasturvallisuus on terveydenhuollon laadun keskeisimpiä asioita. Vastuu potilasturvallisuudesta kuuluu henkilökunnalle, mutta potilas ja hänen läheisensä pystyvät osaltaan vaikuttamaan siihen. Potilas tuntee avuttomuutta hoitoviidakossa. Hoitopaikkoja, lääkäreitä ja muuta henkilökuntaa on suuri määrä ja kokonaisuuden hallinta on vaikeaa. Po- tilas on avainasemassa, hän itse näkee koko hoitopolun alusta loppuun ja kiinnittää huomiota sellaisiin asioihin, joita terveydenhuollon ammattilaiset eivätkä virkamiehet huomaa. Potilas ei kuitenkaan tiedä mihin asioihin hän voi vaikuttaa ja kuinka hän voi parantaa omaa hoitoaan. Potilaan näkemys tärkeä Potilas on myös arka kertomaan omista näkemyksistään tai huomaamistaan parannuskohteista. Oppaan tarkoituksena on rohkaista potilasta vaikuttamaan omaan hoitoonsa ja auttaa potilasta ja hänen läheistään potilasturvallisuuden parantamiseen. Näihin tarpeisiin vastaa Potilaan opas ja tarjoaa potilaalle tietoa turvallisesta hoitopolusta. Potilaan oppaan suunnittelussa ovat alusta alkaen olleet mukana potilasjärjestöt ja potilaat. He ovat itse olleet 5

6 Suomen lehti mukana miettimässä, mitkä ovat tärkeimpiä asioita, jotka potilaan tulee tietää ennen hoitoa, hoidon aikana ja hoidon jälkeen. Suomen Potilasliitto ry on yksi aktiivista kehittämistyössä mukana olleista tahoista. Oppaan tavoitteena on edistää potilasturvallisuutta potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyönä. Verkkojulkaisuun päädyttiin tiedon helpon päivitettävyyden vuoksi. Terveydenhuoltoalan tietokin vanhenee ja muuttuu nykyään nopeasti. Www-sivustoon on helppo tehdä muutoksia ja korjauksia. Ymmärrettävää kansan kieltä Oppaan rakenteessa on kiinnitetty huomioita helppokäyttöisyyteen ja selkeyteen sekä siihen, että käyttäjiä on erilaisia. Kieli on helposti ymmärrettävää kansan kieltä. Samoin esteettömyysnäkökulmat on otettu huomioon. Oppaan katsomiseen riittää internet-yhteydellä varustettu tietokone. Mikäli potilaalla itsellään ei ole sitä käytettävissään, omainen, läheinen tai hoitohenkilöstö voi tulostaa oppaan vaihtoehtoisesta PDFtiedostomuodosta hänelle. Opas on yleisopas kaikille potilasryhmille ja heidän omaisilleen. Sairauskohtaista tietoa siinä ei ole, sitä on saatavilla eri potilasjärjestöiltä. Samoin sairaalat ja sairaanhoitopiirit tiedottavat erikseen omista käytännöistään. Oppaan internet-osoite on fi/potilaanopas. Linkki avautuu lokakuun loppuun mennessä. Jatkossa osoitelinkkiä levitetään mm. potilasjärjestöjen, eläkeläisjärjestöjen ja sairaaloiden www-sivujen kautta. Vielä tämän vuoden aikana oppaasta tehdään ruotsin- ja englanninkieliset versiot. 6

7 Potilas ja apteekki: mitä tulevaisuus tuo tullessaan Harri Ovaskainen apteekkari, Jyväskylän Uusi Apteekki Suomalainen apteekkitoiminta perustuu luvavaraiseen viranomaisten säätelemään järjestelmään, jossa apteekin johtajuus ja omistajuus on sidottu proviisorin koulutukseen. Tavoitteena tällä on huolehtia, että apteekkitopiminta ei olisi täysin markkinavetoista, vaan että se toimisi osana terveydenhuoltoa. Taloustutkimuksen loppukeväällä 2014 tekemän tutkimuksen mukaan kansalaisten silmissä suomalaisiin apteekkeihin liitetään mielikuvatekijöistä vahvimpana luotettavuus, rehellisyys, vastuullisuus, sekä helppo ja sujuva asiointi (noin yhdeksän kymmenestä). Kehittämiskohteina tutkimuksen kautta esille nousevat lähinnä jonotus, hintataso ja aukioloajat. Joissakin maissa kuten Ruotsissa ja Norjassa on tehty valinta, jossa apteekkijärjestelmä on altistettu kilpaiiulle siten, että apteekkien perustamisen ja omistajuuden rajoituksia on poistettu. Näissä maissa omistajuus on siirtynyt yhä enemmän monikansallisille pääomasijoittajille ja ärtymystä on herättänyt erityisesti se, että suuri osa voitoista valuu ns. veroparatiiseihin. Myöskään palveluiden laatu tai lääkkeiden hintataso eivät saa varauksetonta tulea, sillä suuret ketjut ovat luoneet oligopolitilanteen ja kaupallisuuden lisäpaineet tuntuvat etenkin henkilökunnalle lisämyyntipaineina. Kansalaiset arvostavat suomalaisten apteekkien palveluita, sillä vajaa yhdeksän kymmenestä suomalaisesta pitää tärkeinä apteekin lääkeneuvontaa, lääkkeiden yhteensopivuuden tarkistamista, lääkevaihtoa edullisempaan lääkkeeseen ja reseptin uusimista. Apteekkien rooli lääkeneuvonnassa on säilynyt vahvana, sillä tärkeimpinä lääketiedon lähteinä suomalaiset pitävät internetiä (56%), apteekkia (54%) ja lääkäriä (45%). Apteekkitoiminnan kehittäminen osana terveyspalvelujärjestelmää ei etene Suomessakaan täysin ongelmattomasti. Meillä julkisten ja yksityisten terveyspalveluiden välillä tuntuu olevan kuilu ja apteekkia ei ereseptiä lukuun ottamatta ole huomioitu osaksi terveydenhuollon tietojärjestelmiä. Jos tiedonkulku saataisiin toimivaksi, olisi uusilla apteekkipalveluilla kuitenkin mahdollista vähentää muun terveydenhuollon kuormaa ja parantaa potilaiden hoidon laatua. Monilääkittyjen ikääntyvien potilaiden lääkehoidon tiedetään olevan kaikkea muuta kuin optimaalinen ja tätä voitaisiin selvittää lääkehoidon kokonaisarvioinnilla (LHKA). LHKA on lääkärin työn tueksi suunniteltu palvelu, jossa erityispätevyyden hankkinut proviisori tai farmaseutti arvioi perusteellisesti potilaan lääkehoidon kokonaisuuden ja tekee havainnoistaan raportin lääkärille mahdollisia lääkitysmuutoksia varten. Riskiryhmään kuuluville yli 65-vuotiaille tehdyn tutkimuksen mukaan iäkkäille mahdollisesti haitallisten lääkkeiden määrä on LHKA:n jälkeen vähentynyt noin kolmanneksella Muita palveluita voisivat olla apteekkien tarjoama rokotuspalvelu, joka on arkea esimerkiksi Yhdysvalloissa. Muita mahdollisuuksia ovat erilaiset muut terveys- ja hyvinvointipalvelut, kuten terveysmittauspalvelut esimerkiksi veren kolesteroli, sairaanhoitajan tarjoamat palvelut kuten luomien tarkastaminen tai haavahoito, jalkahoito- ja kosmetologipalvelut. Mahdotonta ei ole, että tulevaisuudessa välittömästi apteekin vieressä on joko ajallisesti rajoitettu lääkärin lähiklinikka tai elääkärin vastaanottotila. Samaa tilaa voitaisiin muuna aikana hyödyntää muiden terveys- ja apteekkipalveluiden tarjoamiseen. Uusien maksullisten palveluiden kehittämisen pullonkauloina voivat toimia palveluiden tuotteistaminen, markkinointi ja niiden maksullisuus. Maksuttomie uusien palveluiden kehittäminen on aidosti haaste, sillä lääkkeiden hintataso on pudonnut viime vuosina viitehintajärjestelmän, lääkevaihdon ja monien lääkkeiden patenttien umpeutumisen seurauksena. Apteekit ovat vieläkin riippuvaisia lääkkeiden hinnoista saatavasta myyntikatteesta. Pääsääntöisesti alle 50-vuotiaat olisivat valmiita maksamaan rokotus- ja sairaanhoitajanpalveluista, lääkkeiden kotiinkuljetuksesta, testeistä ja mittauksista, terveydentilan ja elintapojen arvioinnista ja suosituksista. Sen sijaan tätä vanhemmat maksaisivat mieluiten reseptin uusimisesta ja lääkkeiden yhteesopivuuden tarkistuksesta. Apteekkien osaamista voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän itsehoidon osalta. Tähän löytyy kansainvälisiä esimerkkejä, joissa apteekin roolia on laajennettu, että potilaille voidaan toimittaa erityisen protokollan läpikäymisen jälkeen esimerkiksi sumtriptaania migreenipotilaille, antibioottia toistuvasta virtsatietulehduksesta kärsiville, kalsipotriolinimistä lääkeainetta psoriasiksen hoitoon tai tamsulosiinia jo aiemmin todettua hyvänlaatuista eturauhasen liikakasvua sairastaville. Näiden päätösten takana pitäisi kuitenkin olla kansallinen arvio siitä, 7

8 Suomen lehti mitkä käyttötarkoitukset ovat sopivia itsehoitoon Suomessa ja mitä lääkeaineita kyseisiin käyttötarkoituksiin voitaisiin siirtää ilman reseptiä myytävinä. Kehitys tuo mukanaan myös palveluiden monimuotoistumista, mikä mahdollistaa harvaan asutussa maassa palveluiden saamisen internetin kautta. Yhtenä osana tätä on ereseptien mahdollistava resepti- ja itsehoitolääkkeiden ostaminen etäpalveluna. Myös näissä pitää palveluiden sisällön olla vastaava kuin perinteisissä apteekkipalveluissa, ja tätä varten tarvitaan lääkehoidon turvallisuutta varmistavat tietokonepohjaiset työkalut ja neuvontapalvelut. Mitä vertaistuki on? Vertaistukikoulutusta tukipuhelimessa ja ryhmissä toimiville sekä yhdistysten uusille vertaistukitoimintaa tekeville järjestetään ja Potilasliitossa. Luennot ovat molempina päivinä klo , lounastunti sisältyy ohjelmaan. Tarkempi ohjelma Potilaslehdessä numero 4. Inger Östergård Suomen Potilasliitto ry:n varapuheenjohtaja Vertaistuki on järjestelmällistä tukitoimintaa kahden ihmisen välillä tai ryhmässä. Vertaistukeen osallistuvat ovat tasavertaisia keskenään ja toimivat yleensä sekä tukijoina että tuettavina. Vertaistuki on samankaltaisten elämänkokemuksien läpikäyneiden ihmisten keskinäiseen tasa-arvoisuuteen, keskinäiseen solidaarisuuteen, kuulluiksi ja ymmärretyiksi tulemiseen sekä kohtaamiseen ja keskinäiseen tukeen perustuva ihmissuhteiden muoto. Vertaistuki voidaan toteuttaa monella tavalla. Keskinäinen tapa ryhmässä on vuorotellen kertoa omista kokemuksista. Aktiivinen kuuntelu on keskeinen osa vertaistukea. Joissain vertaistuen muodoissa kannustetaan tunteiden avoimeen näyttämiseen ja kokemiseen. Tavoitteena on lisätä sinun tietoasi toimia tukihenkilönä samalla kuin oma persoonallisuutesi kehittyy, niin että voit auttaa muita jotka voivat huonosti ja haluavat löytää tiensä ulos vaikeuksista. 8 Kun haluan hyvällä tavalla sekä tukea että ohjata yhtaikaa, on tasapainoilua ja kehittää omaa persoonallisuutta, mutta tämä kaikki vaatii jatkuvaa harjoittelua. On sekä raskasta että vaikeaa kuunnella empaattisesti kun samalla tulee asettaa oikeita kysymyksiä. Dialogi on väline joka avaa meitä olemaan avoimia kommunikaatiolle, jolla saavutamme päämäärän joka on itsellemme sekä parantava että opetettava. Avoin kommunikaatio joka perustuu molemminpuoliseen luottamukseen sekä kunnioitukseen auttaa meitä työstämään ajatus- ja tunnesisältöjä niin että se ohjaa meitä kohti parempaa hyvinvointia. Kysymykset jotka edistävät harkintaa ja omaa oivallusta ovat dialogin voimavara, mutta tätä tulee harjoitella uudelleen ja uudelleen. Ohjelma keskittyy persoonalliseen kehitykseen ja asettaa seuraavanlaisia kysymyksiä; olenko sopiva tukihenkilöksi tai liian dominoiva, antaako vastaukseni minkä annan toiselle, kyvyn ottamaan aktiivisemman vastuun elämästä ja terveydestä tässä tilanteessa? Kurssin aikana on tarkoitus että luennoista saat uutta voimaa ja energiaa. Ohjaaminen joka edistää parempia edellytyksiä elämänmuutokselle on sekä fyysisesti että henkisesti raskasta. Tukihenkilönä toimit tunnepurkauksien vastakohdissa. Toimiminen tukihenkilönä tulisi johtaa parempaan subjektiiviseen elämänlaadun tunteeseen autettaville. Tukihenkilön on tunnistettava paljon erilaisia asioita, joihin pitää kiinnittää huomio, jotta itse jaksaa näyttää tietä. Tukihenkilön täytyy osata käsitellä tunteita ja ajatuksia. Hänen tulee arvostaa erilaisia kokemuksia, eritellä ja tunnistaa erilaisia ajattelutapoja. Hänen tulee vahvistaa, kohdata ja ottaa toinen vakavasti. Se koskettaa eettisiä ristiriitoja, asiatietoa, informaatiota, kuntoutusta, terveellisiä elämäntapoja, inhimillisiä suhteita, voimanlähteitä ja selviytymisstrategioita. Koulutuksessa kohdataan ja käsitellään muutosta, jolla pyritään löytää uusi suuntaus ja suhtautumistapa sekä samalla rakentaa uusi sosiaalisesti toimiva verkosto.

9 OJANNE POHTII Kesäajasta kaamoksen iloon Sanomalehtiä lukiessaan törmää siihen tosiasiaan, johon tarkkaavainen kulkija astuu pääkaupungin rautatieaseman liepeillä: kesällä monella menee niin sanotusti putki päälle ja elämä alkaa muistuttaa ikuista vappua. Vappunahan amatöörit juovat itsensä älämölökuntoon, jossa ei olla köyhiä eikä kipeitä. Tilannettahan ei kovastikaan helpota se, että monin paikoin ollaan A-klinikat pantu kesätauolle säästösyistä. Arjen koittaessa moni on sen verran heikossa hapessa, että hoitoon ei enää hakeuduta, vaan jonkun pitäisi olla viemässä sinne. Poliisiviranomainen tosin antaa auttavan kätensä - kumihansikkaalla verhoiltuna tosin mutta hoitopaikka on pääasiassa selviämisputka. Siellä ehtii selviävällä iskeä kankkunen päälle, joten ulos päästäessä ei monikaan mene kotiin lukemaan postillaa ja juomaan vitamiinimehuja. Suunta on paremminkin lähin alkoholiliike. Koska kaikki kesänviettäjät eivät enää ole työelämän oravanpyörässä, joidenkin kesäaika jatkuu vuoden ympäri. Heillä ei ole tai ole pitkään aikaan ollutkaan huolta työaikojen alkamisesta. Heitä näkee kaupungin keskustassa lepäilemässä. Jotkut uni on tavoittanut vallan keskellä jalkakäytävää. Onneksi kansalaiset ovat nykyään niin sivistyneitä ja joviaaleja, että he eivät nukkujia häiritse, vaan askeltavat kohteliaasti ja rivakasti kadulla tuutivien ohitse herättämättä tai muutoin tönimättä. Olisi vanhanaikaista yleistää ja väittää suomalaisten vain ryypiskelevän. Moni meistä käyttää nykyään jo nuoruudesta asti erilaisia mielialalääkkeitä. Vaikuttaa olevan trendi, että on masentavaa, ellei ole masentunut. Silloin ei nimittäin saa masennuslääkkeitä mielialan kohennukseksi. Hyvällä troppaamisella ollaan sitten varsin rauhallisia ja mukavan uneliaita. Jos päälle huljauttaa hiukan janojuo- maa, niin johan alkaa mieliala korjaantua ainakin johonkin suuntaan. Suomessa alkaa olla varsin mielenkiintoinen väestöpoliittinen tilanne, jossa huomattava osa työikäisestä väestöstä on virkamiehiä, eläkeläisiä, alkoholisteja tai lääkkeiden sekakäyttäjiä. Kun populaatiosta otetaan koulu- ja opiskeluikäiset lapset vielä pois, niin enpä haluaisi olla kokopäivätyötä raatava veronmaksaja. Yhteiskuntamme on kuitenkin huolellisesti varmistanut sen, että rauha, tehokkuus ja järjestys säilyy: terassien on sulkeuduttava ajoissa, jotta ilonpito ei häiritse alueen kerrostaloasukkaita. Alkoholia ei myydä aamulla ennen yhdeksää eikä illalla yhdeksän jälkeen. Turisteiltakin kysellään paperit ja ikä, jos he ovat nuorekkaita (rispaantuneisiin suomalaisiin nähden markettiin eksyneet ulkomaalaiset ovat poikkeuksetta nuoremman näköisiä kuin me kantapeikot). Myöskään festivaalialueille ei saa kuljettaa tippaakaan omaa olutta tai siideriä. Näin estetään juhlakansaa joutumasta eroon terveellisestä elämänmenosta ja tehokkaasta työilmapiiristä, jota festivaalielämän on päinvastoin tarkoitus voimaannuttaa ja elvyttää. Kaikkein tehokkainta ryhtiliikettä suomalaiseen elämään tuo kuitenkin aina poikkeuksetta syksy ja kaamosaika. Kevään kirkkaudessa ja kesän kuumuudessa tapahtuu luonnonvalinta, jossa heikoimmat yksilöt sekoavat ja panevat putken päälle. Nämä ihmispoloiset ryvettyvät ikuisen vapun viettäjiksi ja lakastuvat aikanaan ikiuneen jalkajäytäville ja katuojiin. Sen sijaan pimeyden lisääntyessä ja ilmojen viilentyessä alkaa pienen työkelpoisen rahvaanosan lihaksisto supistella tuleviin ponnistuksiin. Heidän katseensa tarkentuu päivien hämärtyessä. Olut ja viinakset eivät maistu, kun syyskuusta alkaen pitää korkojen lisäksi maksaa lainojen lyhennyksiäkin. On alettava koota talvivarastoja niin pankkitilille kuin jääkaappiinkin. On alettava käyttäytyä, kun liikutaan pimeässä vuodenajassa valaistuissa sisätiloissa kaikkien muiden raatavien rahvaan edustajien kanssa. Suuren luonnonvalinnan lopputulokset ovat nähtävissä sadonkorjuun aikaan kaamoksen alkaessa. Vain terveimmät ja vahvimmat selviytyvät vuoden pimeimpään ja onnellisimpaan ajanjaksoon kuin sinnikäs lohi kutureissustaan kosken voimaa vastaan taistellen. Suomalainen herää todellisuudessa eloon ja voimalliseen työtarmoonsa vasta pimeyden verhotessa maan mustaan ja suojaavaan vaippaansa. Suomalainen on todellisuudessa onnellisimmillaan pimeydessä. Miksi muuten itsetuhoisuus lisääntyisikään nimenomaan keväällä, kun julma valkeus alkaa kiusata silmää. Kansanluonteemme kuvasi parhaiten Eino Leino runossaan Kuun lapset, missä kansa lähti karulta kotoseudultaa kesäistä maaemoa etsimään. Vain vanhin ja kokenein jäi yksin, menijöitä varoitellen: Kansan vanhin noin nimesi: Kuun olen heimoa, elänen taikka kuollen, tänne jäänen. Parempi on meille kaamoksen aika elää ja olla. Kesä voi olla kohtalokas monelle, kun koetetaan vain hauskaa pitää ja iloa ylimmillään roikotella. Siinä ei auta terassien tai viinan myyntiaikojen kontrolli. Ei auta mielen lääkintä. Parempi olla vain rehellisesti ja aidosti synkkä - ja pysyä varjoissa. 9

10 Suomen lehti LUKIJOILTA JA POTILAILTA Inka Svahn Suomen Potilasliitto ry:n hallituksen jäsen Kesällä luin Helsingin Sanomista erään kotihoitajan työpäivästä. Aikaa hoidettavalle oli keskimäärin 25 min. Siirtymiset vanhuksen luota toiselle oli min. On selvää ettei tuossa ajassa siirrytä kuin seuraavaan kortteliin joten sekin aika siis menee hoidettavan ajasta. Oikeasti 25 minuutissa ei paljon kerkeä tekemään! Tämän tietää Kerstin. Hänellä käy kotihoitaja 2 kertaa päivässä. Kerstinillä on monta Uskotaanko potilasta? Lopulta sain toimeksi soittaa terveyskeskukseen kysyäkseni laboratoriotulokset. Olen ollut tämän vuoden niin uupunut, etten ole saanut ajallaan hoidettua velvollisuuksiani. Palattuani Suomeen pääsin samana päivänä terveyskeskukseen ja sain tilapäisen astmalääkityksen virkistyäkseni. Tutkimuksia ei pidetty tarpeellisena. Heinäkuun loppuun olisi pitänyt naukkailla astmalääkkeen sumua - mutta niin kuin kaikki tavarani, lääkkeetkin onnistuin piilottamaan itseltäni riisutussa kodissani, jossa ystäni Irmeli Lembergin mukaan asun leiriolosuhteissa. Yritin myöhemmin saada minulle vuosittaiseksi määrätyt labrakokeet tälle vuodelle voimaan, selitin, että en ole entiseni viime syksyn kahden sairaalapöpön jäljiltä. Terveysaseman hoitaja luki lääkärin päätöksen: Koska viime syksynä kaikki kokeet ovat olleet normaalit, kokeita ei 10 Kerstin on kotihoidossa vaivaa mutta suurin on se ettei hänen toinen käsi toimi ollenkaan, jotenka hänen on vaikea pukea, siivota tai peseytyä, tukan letittämisestä puhumattakaan. Kotihoitajista ei kuitenkaan ole ollut juurikaan apua, Kerstinin asunto on kuin sikolätti. Tukka on aina auki ja pyykit lojuu pitkin lattiaa, peti petaamatta. Onneksi tuttava käy hänen luonaan kerran kuussa siivoamassa. Tuttava on myös antanut palautetta kotihoidon yksikköön mutta vastausta hän ei ole saanut, miksi Kerstinin tilanne on mikä on? Ilmeisesti kotihoitajien käynnin tarkoitus on vain käydä tarkistamassa että Kerstin on hengissä, arvelee tuttava. Kotihoito tietysti maksaa ja voi olla ettei Kerstin ole tilannut siivousta, pukemista ym. Tuttava harmittelee Kerstinin elämänlaatua eikä hänkään jaksa enempää tehdä kuin nyt jo tekee. Kerstin syö ulostuslääkettä ja Imodiumia vuoronperään. Häntä kramppaa ja huimaa. Hän käy nukkumaan jo klo 19 illalla koska iltahoitaja antaa silloin unilääkkeen. Kerstin herää jo klo 5 aamulla odottamaan aamuhoitajaa joka laittaa silmätipat. Ruoka haetaan kerran viikossa kaupasta hoitajan kanssa, Kerstin syö valmisruokaa. Ruokavalio on aina sama. Aamupala on pelkkää jugurttia. Yhdellä kädellä hän availee pakkauksia ja lämmittää mikrossa. Lisäksi hänellä on shampoota ja vessapaperia vaikka muille jakaa, sillä ostoslista on sama aina. Tästäkin asiasta on jätetty viestiä lapulla kotihoitajille mutta mikään ei ole muuttunut! Tuttava ihmettelee, ettei Kerstinin hoito ole kenenkään hallussa. Kerstin on sairas eikä oma ajatus juokse, mutta että ammatti-ihmiset eivät osaa näitä asioita hoitaa yhtään sen paremmin. Helsingin kotihoito sai jotain arvostusta laadukkaan kotihoidon järjestämisestä. Sekin luki viime kesän Helsingin Sanomissa. tarvitse tänä vuonna ottaa. Kysyin, voiko asiaani harkita uudelleen, koska käypä hoito suosituksen mukaan vastaavissa tapauksissa toivotaan perusterveydenhuollon vuosittaista kontrollia. Ei, vastasi hoitaja topakasti. Saamattomuuteni, paleleminen, jatkuva nälkä jatkuivat, soitin jälleen terveyskeskukseen heidän puhelin palvelun aikana. Nyt oli onnellinen tuuri, entuudestaan tuttu hoitaja vastasi ja laittoi asiani ylillääkärille uudelleen harkittavaksi. Kiitollisena menin 7.7. Helsingin Kirurgisen sairaalaan laboratorioon, koska olin käymässä maahanmeno-ongelmien vuoksi lähetystössä Kaivopuistossa. Ja nyt lopulta sain osan vastauksista. Lääkäri oli määrännyt lisäkokeita sen selvittämiseksi miksi hemoglobiini on vain 10. Se on ollut koko elämäni poikkeuksellisen korkea. Sekä kaikkien epikriiisien kera vastaanotolle. Pääsen heti maanantaina aamulla samaan kirurgiseen sairaalaan ravinnotta laboratorioon ja keskiviikkona aamusta ylilääkärin vastaanottolle. Olen todella helpottunut, koska olen kokenut olevani vain varjo entisestä energisyydestä. Heti lehahtaa pelko syövästä, mutta muistelen erästä ystävää, joka kertoi saman hemoglobiiniarvon muinoin, mutta asialle ei löytynyt selitystä. Hän on elossa. Mutta tämä kuitenkin panee kysymään, miksi potilasta ei uskota. Kun kerron, että edellisen sairastumisen jälkeen, en ole päässyt jaloilleni. Olen muuttunut ihminen, en kykene, en pysty, uupumus on niin kova, että itku tulee - miksi on jaksaettava taistella laboratorioläheetten puolesta - ja miksi, terveysasemalta ei ole voitu soittaa, että teille on määrätty lisää kokeita erään kokeen poikkeavan tuloksen johdosta. Teksti: Pirkko Etelävuori

11 Älä sairastu vakavasti hyvinvoinnin ihmemaassa nimeltä Suomi Maarit Uusiheimala- Komulainen (Kotka) Kotkassa v perustettu Hoitovirhevertaistukiryhmä elää ja voi hyvin. Ryhmäläisille on tarjoutunut tilaisuus tavata Potilasliiton hallituksen väkeä ja vaihtaa muutama sana myös ministeri Paula Risikon kanssa. Loppuvuodesta vapaaehtoisille on luvassa vertaistukikoulutusta. Ryhmä on kokoontunut sen perustamisesta alkaen säännöllisesti Kotka-Kouvola alueella. Uusia jäseniä on liittynyt aktiiviseen joukkoon tukemaan hoitovirheen tai potilasvahingon kohdanneita ja useita yhteydenottoja on tullut ympäri Suomea. Välimatkasta johtuen kaikki halukkaat eivät ole tapaamisiin osallistuneet, mutta tukiryhmän jäsenet auttavat tarvittaessa uusien ryhmien kokoamisessa myös muualla Suomessa. Hoitovirhevertaistukiryhmän internetsivuille koottu tietopankki laajenee koko ajan. Sinne pyritään keräämään hyödyllisiä, asiatuntevia artikkeleita, linkkejä ja ohjeistusta sekä muita ajankohtaisia asioita. Jos tähän ikävään aihepiiriin saa mahtumaan jotakin positiivista, niin uskon että se on kahden hoitovirheen kokeneen, Mika Tättäläisen ja Wilhelmiina Halmeen kohtaaminen vertaistukipalstalla ja tästä seuranneen Älä sairastu vakavasti Suomessa - blogin perustaminen. Itse löysin blogin sattumalta melko pian sen perustamisen jälkeen, liityin heidän Facebook -ryhmäänsä ja muutamassa päivässä minut keksittiin mukaan työryhmään tuomaan esiin karttunutta kokemustani, liittyen omalle kohdalleni osuneeseen hoitovirheeseen sekä lisäksi jakamaan näkemystäni terveydenhuoltoalan ammattilaisen näkökulmasta. Alkuun tunsin olevani kuin Liisa Ihmemaassa. Hämmästelyni aiheutui heidän vaikuttavan valmiista, potilaslähtöisistä suunnitelmistaan, ryhmän jäsenten asiantuntijamaisuudesta ja hyvin organisoidusta rakenteesta. Älä sairastu vakavasti (ÄSV) -ryhmällä on johtoryhmästä alkaen useita työryhmiä, joissa erilaisten projektien parissa työskentelee, monipuolisella koulutus- ja kokemustaustoilla kymmeniä henkilöitä. Blogikertomuksina julkaistaan potilastapauksia ja niihin liittyviä systeemien epäkohtia, jotka aiheuttavat fyysisten vammojen lisäksi myös taloudellista ja henkistäkin ahdinkoa. Koska yksittäisten tapausten julkistaminen ei johda muutoksiin on osoitettava, että nämä eivät ole yksittäistapauksia vaan suorastaan käytäntöjä. Blogilla onkin kolmisenkymmentä kirjoittajaa, satojen keskusteluryhmään kuuluvien ihmisten joukossa. Ryhmällä on tekeillä myös oma ohjelmansa terveydenhuoltojärjestelmän parantamiseksi. Toimintastrategiassa mainitaan tavoitteiksi ihmisten aktivoiminen raportoimaan jokaisesta kokemastaan merkittävästä epäkohdasta terveydenhuollon osa-alueella. Myös suuren yleisön havahduttaminen epäoikeudenmukaisuuteen ja moraaliseen ongelmaan yhteiskunnassamme sekä ymmärtämään itse kunkin kohdalla riskin joutua hoitamattomuuskierteeseen on kirjattuna tavoitteisiin. Blogin tarkoituksena on synnyttää painetta asioiden korjaamiseksi. Yhdeksi epäkohdaksi mainitaan hoitavan lääkärin mahdollinen negatiivinen, ei-rakentava suhtautuminen potilaaseen ja tämän vaivoihin. Tällainen hoitosuhde ei ole enää tätä päivää, joten tavoitteena on kasvattaa lääkärin halua konsultaatioon, todellisen diagnoosin löytämiseksi sen sijaan, että lääkäri omaa osaamattomuuttaan leimaa potilaan ongelman korvienväliviaksi. Asennevammoja aiotaan muuttaa vaikka sitten julkisuuden pelon avulla. Blogi julkaisee räikeitä tapauksia myös dokumenteilla vahvistettuina. Päättäjien odotetaan kiinnostuvan terveydenhuoltoalan resurssien tehokkaammasta käytöstä, kansantaloutta sekä kilpailukykyä edistävästä sekä inhimillistä kärsimystä vähentävästä näkökulmasta. Jokainen terveydenhuoltoalalla työskentelevä vaikuttaa työpisteensä imagoon, joka mitataan nyt myös sillä kuinka potilasta kohdellaan hoidon aikana tai vahingon jälkeen. Saako potilas edelleen osakseen hankalaksi leimaamista, häirikköpuheluita, kostotoimenpiteitä tai jopa julkista herjaamista lehtien palstoilla? Vai kykeneekö epäasialliseen kohteluun syyllistynyt tai vahingon aiheuttaja sanaan anteeksi? Tiedetään, että tuolla pienellä sanalla on suuri voima. 11

12 Suomen lehti Suomen Potilasliitto ry:n jäsenyhdistykset ja toimintaryhmät De Sjukas Väl rf Ordf. Inger Östergård Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry ERSY Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki toimisto tukipuhelin Pj. Paavo Koistinen Exitus ry Pj. Jaakko Ojanne Suomen Amyloidoosiyhdistys ry puh (tiistaisin klo 18-20) Pj. Matti Haimi Suomen Sähköyliherkät ry PL 1040, Järvenpää Pj. Erja Tamminen Trasek ry PL 202, Helsinki, puh Pj. Antti Karanki, Immuunipuutospotilaiden yhdistys ry Pj. Jari Kervinen (ke, to klo 16-20) REDY ry Pj. Jenni Arteli Suomen Inkon ry Pj. Kyllikki Koistinen Suomen Potilasliitto ry:n valiokunnat Johtoryhmä: Paavo Koistinen (puh.joht.), Jaakko Ojanne, Inger Östergård Potilasasiainvaliokunta: Paavo Koistinen (puh.joht.), Inka Svahn, Inger Östergård Viestintävaliokunta: Paavo Koistinen (puh.joht.), Jaakko Ojanne 12

13 Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry ERSY on potilasjärjestö, joka toimii vapaaehtoisvoimin. Jäsenistöön kuuluu eturauhassyöpää sairastavia, heidän lähimmäisiään sekä sairastumisriskissä olevia. Tukipuhelin on valtakunnallinen ja siihen voi soittaa 24 h vuorokaudessa. Vertaistuki- ja pienryhmätoiminta Vertaistukiryhmiin ovat kaikki tervetulleita riippumatta asuinpaikasta ja niihin on vapaa pääsy. Helsinki Töölön palvelukeskuksen kerhohuone, osoitteessa Töölönkatu 33, tiistaisin parittomilla viikoilla klo Ovet sulkeutuu klo Kustaankartanon Kustaankammari, osoitteessa Oltermannintie 32, A-talo, joka toinen viikko torstai, parillisina viikkoina klo Espoo ERSY:n tiloissa, EJY:n Yhteisötalossa Tapiolassa, Kauppamiehentie 6, 2. krs (Apteekkitalon yläkerta) joka toinen torstai parillisina viikkoina, klo Naisten ryhmä kokoontuu tiistaisin parittomilla viikoilla, klo Töölön palvelukeskuksen kerhohuoneessa, osoitteessa Töölönkatu 33. PSA-näytteenotto Maanantaisin parillisilla viikoilla ilman ajanvarausta tai lähetettä, klo välisenä aikana, osoitteessa Helsinginkatu 14 A 1 Helsinki, voit otattaa verikokeen, jolla selvitetään PSA-arvosi. Paikalla on myös vertaistukea. Tukipuhelin TUKEA JA TIETOA Maksuttomat kuntoutuskurssit Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Meri-Karinan palvelukeskuksessa Turun Hirvensalossa toteutetaan läpi vuoden syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä kuntoutuskursseja. Täytä Kelan kuntoutushakemus, liitä mukaan lääkärin B1-lausunnon kopio ja sairaskertomus ja lähetä hakemus Kelaan. Virkistystoiminta Virkistystoimikunta järjestää yhteistä toimintaa kulttuurin, liikunnan, näyttely- ja kylpylämatkojen sekä muun mukavan yhteistoiminnan muodossa. Kaikista ryhmistä ja tilaisuuksista saat lisätietoa toimistolta. Lisätietoja: Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry ERSY Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki Puh Toimisto on avoinna Ma Ti Ke To Pe Tukipuhelin on valtakunnallinen ja siihen voi soittaa 24 h sähköposti: Huomioithan sen, että mikäli jäsenmaksuasi ei ole maksettu v. 2014, Suomen Potilaslehden tulo lakkaa. Kutsu sääntömääräiseen syyskokoukseen Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry:n (ERSY) sääntömääräinen syyskokous tiistaina , klo 17.00, paikka Töölön palvelukeskus, Töölönkatu 33, Helsinki. Syyskokouksessa käsitellään Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry:n syyskokoukselle sääntöjen määräämien asioiden lisäksi ja päätetään yhdistyksen sääntömuutos 9, että pidetään vain yksi varsinainen kokous vuodessa. Kevätkokous muuttuu yhdistyksen vuosikokoukseksi joka on pidettävä huhtikuun loppuun mennessä. Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry:n hallitus 13

14 Suomen lehti Yleisöluentotilaisuus eturauhassyövästä Torstaina klo 18:00-20:00 Kampin palvelukeskuksen juhlasalissa, Salomonkatu 21 B, Helsinki. Eturauhassyövän uudet hoitomenetelmät ja tulevaisuuden näkymät. PSA-mittauksen merkitys eturauhassyövän todentamisessa ja seurannassa. Luennoitsijana Timo Joensuu, Docrates Syöpäsairaala, perustaja, sädehoidon ylilääkäri, LT, kliinisen onkologian dosentti, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri. Vapaa pääsy Tarjolla PSA-mittausta klo , 25, maksutapa käteinen. Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry ERSY:n pikkujouluteatterimatka Tampereelle Bussi lähtee Tampereelle Paavo Nurmen patsaan lähellä olevalta parkkipaikalta, joka sijaitsee Kisahallin ja Olympiastadionin välissä Helsingissä, klo Klo Komediateatterin ravintolassa lounaspuffee, teatterin perustaja, näyttelijä Esko Raipia mukana. Klo Hullunhauska uutuuskomedia Ei tolkun häivää. Menttaalikylpylän leppoisaa arkea, joka keskeytyy, kun sisään tuleekin oikea asiakas. Nauru on parasta terapiaa, toteaa lääkäri ja määrää Komediateatteria yhden illan annoksina! Käsikirjoitus Rauli Jokelin ja Panu Raipia Ohjaus Rauli Jokelin Rooleissa Heikki Hela, Tom Lindholm, Karoliina Kudjoi ja Tomi Topi Salmela. Tarkemmin näytelmästä Matkan hinta vain 51 /henkilö sisältäen bussimatkan, lounaspuffeen ja teatterin. Ilmoittautumiset ERSY:n toimistoon mennessä puh. (09) tai 45 ensiksi ilmoittautunutta mahtuu mukaan. Tervetuloa mukaan pikkujouluteatterimatkalle! 14

15 KOHTI VUOTTA 2015 Matti Haimi, Suomen Amyloidoosiyhdistys ry:n puheenjohtaja Tämän artikkelin ilmestyessä Suomen Amyloidoosiyhdistys ry (tuttavallisemmin SAMY) on juuri pitänyt vuosittaisen syystapaamisensa, joka tänä vuonna pidettiin Kotkassa. Nämä syystapaamiset vuorovuosina Kotkassa, Kouvolassa ja Lahdessa, Meretojan taudin ydinalueilla Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä, ovat tärkeitä vaikuttamistapahtumia. Niissä vuosittain piirretään yhdistyksen suuntaviivoja tulevaisuuteen. Mitä tavoittelemme ja miten siihen pääsemme? Lisäksi tapaamisiin aina sisältyvät mielenkiintoiset luennot jäsenistöämme lähellä olevista aiheista. Perustehtävänsä perinnöllisestä amyloidoosista eli Meretojan taudista ja Suomen Amyloidoosiyhdistyksen olemassaolosta tiedottamisen- lisäksi keskustelimme myös muista vuoden 2015 tavoitteista. Niitä ovat jo käynnistynyt hanke KELA:n etuuksien selvittämiseksi, vertaistukitoiminnan kehittäminen edelleen ja Kasvojumppaoppaan tuottaminen, joka alussa kohtasi odottamattomia vaikeuksia mutta on jälleen saatu uudelleen vauhtiin entisin tavoittein. Kasvojumppaoppaan painos saataneen jakeluun jo alkuvuonna Kasvojumppa sopii kaikille tautia sairastaville ja lieventää taudille tyypillisiä kasvojen veltostumisoireita. On myös tarpeen uudistaa suosittu Potilasoppaamme viimeisimmän tiedon pohjalta ja ottaa siitä uusintapainos paitsi suomeksi, niin myös ruotsiksi ja englanniksi. Yhdistyksemme verkkosivut ovat myös perusteellisen uudistamisen kohteena vuonna Niiden kehittäminen jäsenistöämme hyvin palvelevaksi tiedotuskanavaksi on välttämätöntä. Tapaamisessa raportoitiin myös kuulumiset Helsingissä 4. ja 5. syyskuuta järjestetystä kaksipäiväisestä yhteispohjoismaisesta NRDC rd NORDIC CONFERENCE ON RARE DISEASES tapaamisesta, jonka järjestäminen on tänä vuonna Suomessa. Yhdistyksen edustajan osallistumisen ao. tapaamisiin mahdollistaa kuulumi- on Meretojan taudin (PGA eli perinnöllinen gelsoliiniamyloidoosi) potilasyhdistys Yhdistyksen päätavoitteena on ajaa tautia sairastavien etua välittämällä tietoa, toimimalla yhdyssiteenä ja tukemalla erilaisissa hoito-, kuntoutus- ja tukimahdollisuuksien selvittämisessä. Internetissä: Suomen Amyloidoosiyhdistys ry Netissä lisätietoja ja myös potilaille, omaisille, lääkäreille ja muulle hoitohenkilökunnalle tarkoitettu potilasopas semme Harvinaiset verkostoon Suomen Potilasliitto ry:n jäsenjärjestönä. NRDC 2014-tapaamisessa käsittelyssä olivat mm. Pohjoismainen yhteistyö harvinaisten sairauksien puitteissa, Kansallisten hoitosuunnitelmien tilanne, saavutukset ja haasteet, tutkimus ja osaaminen, toimiviksi ja tuloksellisiksi osoittautuneet käytännöt ja yhteistyö yli rajojen. Myös Suomen Potilas lehteen saataneen vuoden vaihteen tienoilla artikkeli NRDC 2014 tapaamisen kuulumisista. Suomen Amyloidoosiyhdistys ry tuttavallisemmin SAMY- on tänään vahva toimija omalla alueellaan harvinaista sairautta sairastavien henkilöiden etujärjestönä Suomessa. Tämän aseman se on saavuttanut aktiivisella verkottumisella sekä muiden potilasjärjestöjen, että tutkimuksen ja tieteen erityisasiantuntijoiden kanssa Suomessa ja kansainvälisesti. Koska jäsenistöltään rajallisen etujärjestön on selvitäkseen ja kehittyäkseen jäsenistönsä parhaaksi aina pakko verkottua, tulee tämä kehitys jatkumaan voimakkaana myös tulevaisuudessa. Tukipuhelin tiistaisin klo sähköposti: 15

16 Suomen lehti Välkommen på seminarium med temat Hur mår vi på äldre dar? Tid: Torsdagen den Plats: Kommunernas hus, Andra linjen 14, Helsingfors Seminariet ordnas av föreningen De Sjukas Väl i huvudstadsregionen rf. Program 08:30 09:00 Anmälan och morgonkaffe 09:00 09:10 Öppning Inger Östergård, ordförande 09:10 10:10 Äldres självbestämmanderätt Anneli Sarvimäki, docent etiska och oetiska gränser 10:15 11:30 Att leva med smärta Pirjo Lukander, psykoterapeut, teolog 11:30 11:45 Pausgymnastik Jannica Påfs-Jakobsson, fysioterapeut 11:45 12:45 Konstterapi en form av Nina Hiekkanen, Rehabilitering fysioterapeut 12:45 13:45 Lunch 13:45 15:15 Att åldras ensam eller tillsammans- Peter Öberg, docent och nya intima relationer på äldre dar Torbjörn Bildtgård docent 15:15 15:45 Fysioterapi i hemmet hos klienter Jannica Påfs-Jakobsson, fysioterapeut som får vård av närstående 15:45 16:00 Avslutning Inger Östergård, ordförande Anmälan senast den 29 september till Inger Östergård, tel , eller Margaretha Berndtson, tel , 16

17 Pohjoismainen immuunipuutospotilaiden yhdistysten -kongressi Kauniina ja helteisenä kevätpäivänä lähti Seutulan lentokentältä Icelandairin Boieng 757 matkustajakone kohti Islantia ja Keflavikia. Koneessa oli mukana yksitoista yhdistyksen jäsentä ja neljä muuta matkaajaa. He olivat menossa Pohjoismaisten yhdistysten potilastapaamiseen. Koko lentomatkan oli kaunis sää ja koneesta saattoi ihailla Norjan Skandien vuoria, Pohjanmerta, Färsaaria ja Islannin jäätiköitä ja vuoria. Noin neljän tunnin matkan jälkeen kone laskeutui mukavan aurinkoiseen Keflavikiin ja siedettävään noin 12 asteen lämpöön ja tuuleen. Sen sijaan loppumatkan ajan matkalaiset saivat nauttia alle kymmenen asteen lämpötiloista, myrskytuulesta ja vaakasuorasta vesisateesta. Keflavik on entisen Yhdysvaltojen lento-ja tutkatukikohdan ympärille syntynyt pieni kaupunki, jonka väkiluku on hieman yli kymmenen tuhatta. Islannin pääkaupunkiin Reykjavikiin on noin 45 kilometrin matka. Maaasto on tulivuorista purkautunutta basalttia ja kasveja on vähän lähinnä sammalta ja siellä täällä pihoille ruohoa ja pensaita. Rakennukset ovat matalia monivärisiä pientaloja, joskin monen talon seinät on päällystetty aaltopellistä, joka kestää paremmin suolaisen meri-ilmaston tuulta ja sadetta. Osa osallistujista tutustui toisiinsa päivällisellä samana iltana, mutta monella oli jo oma ohjelma vuokra-autoineen ja menoineen. Pitkän päivän päätteeksi ja loppumatkan ajan matkalaiset nukkuivat yönsä Hotel Keflavikissa. Hotelli oli melko pieni ja siisti. Aamiainen oli todella runsas ja monipuolinen ja ainoa haittapuoli oli hotellissa samaan aikaan tapahtuneet korjaustyöt, jotka hieman häiritsivät osaa yöpyjistä. Mukana potilastapaamisessa oli osanottajia Suomesta, Norjasta, Ruotsista, Tanskasta ja Islannista. Osanottajat olivat kyseisten maiden immuunipuutospotilaiden yhdistysten jäseniä sekä näiden perheenjäseniä ja tukijoita. Muista pohjoismaista paitsi Suomesta ja Islannista oli lähes pelkästään yhdistysten hallitusten jäseniä mukana. Suomi oli mukana ylivoimaisesti suurimmalla seurueella. Hyvä Suomi! Luentoja ja pitkiä päiviä Luentoja oli kolmena päivänä, vaikkakin viimeisen päivän anti jäi lyhyeen kuntoohjaajan vetämään jumppaan. Sama ohjaaja tekee työtä myös hotelli Keflavikin kuntosalilla. Lopuksi oli yhteenveto luentopäivien annista. Ensimmäisenä päivänä perjantaina oli kolmen luennoitsijan rypäs. Islantilainen lääkäri Åsgeir Haraldsson luennoi yleisesti immuunipuolustuksesta. Hän kertoi, etta meissä jokaisessa ihmisessä on noin 1014 bakteeria, kun ihmisen solujen määrä on Bakteereja on viidestä sadasta tuhanteen erilaista eri puolella ihmiskehoa. Keskimäärin ihmisen 70 vuoden aikana on kaksi 35 vuoden sukupolvea, jotka saavat yhteensä noin 70 jälkeläistä. Bakteerin sukupolven ikä on noin 20 minuuttia ja 70 vuodessa syntyy noin sukupolvea ja 1030 jälkeläistä. Tämä on peruslähtökohta ihmisen immuunipuolustukselle hänen keskimääräisenä elinaikanaan. Olemme siis bakteerien ympäröimänä koko ajan. Osa bakteereista on ihmisille välttämättömiä ja vain osa on haitallisia terveydelle. Haraldsson kertoi immuunisysteemin tutkimuksen perustajista Emil von Behringistä, Nobel -palkinnon voittaneista Edvard Levinistä, Christine Nusslein Vollhardista ynnä muista immunologian tutkimuksen edistäjistä. Hän kertoi, että immuunipuutoksia on löydetty jo yli 250 erilaista ja yhä lisää löytyy vielä. Sairauden yleisyys maailmassa on noin potilasta sataatuhatta ihmistä kohden. IgA-puutosta on noin 1/600-1/2000 kohden. Islannissa immuunipuutoksien yleisyys on suurempi kuin muualla maailmassa eli 18.8 potilasta kohden ja IgA-puutosta löytyy yhdeltä kuudestasadasta ihmisestä. Seuraavaksi tohtori Björn Runar Ludviksson kertoi islantilaisten vastasyntyneiden testaamisesta immuunipuutoksen varalta. Ensimmäiset vastasyntyneiden testaukset on aloitettu vuonna 2008 Yhdysvalloissa Wisconsinin osavaltiossa. Hän uskoo, että kymmenen vuoden sisällä testaukset aloitetaan kaikkialla Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Islantilainen tohtori Sigurveig Sigurdardottir kertoi rokotuksesta sairauksien ehkäisyssä. Rokotukset ovat olleet lääketieteen suurin saavutus kautta aikain. Sen avulla on saatu häviämään isorokko ja vähennetty ratkaisevasti esimerkiksi jäykkäkouristusta, hinkuyskää sekä muita rokkoja ja niiden aiheuttamia jälkitauteja. Rokotusten avulla voidaan antaa ihmisten immuunipuolustukselle vastaaineita, joiden avulla immuunipuolustus voi käydä taistelua luonnollisia tauteja vastaan. Immuunipuutospotilaille voidaan antaa kuolleista bakteereista ja viruksista kehitettyjä rokotteita, mutta eläviä rokotteita ei voida antaa, koska niistä potilas voi saada varsinaisen taudin. Tämä tietysti riippuu paljolti siitä, minkälainen immuunipuutos on kyseessä ja saako potilas yleensä immuunivastetta rokotteista. Myös potilaan lähiomaisille rokotuksia annettaessa, pitäisi esim. poliorokote olla tehty kuolleista viruksista, 17

18 Suomen lehti sillä elävistä viruksista tehty rokote voi siirtyä lähiomaisesta immuunipuutteiseen ja sairastuttaa hänet Lauantaina oli pisin luentopäivä ja ohjelma alkoi aamulla yhdeksältä. Tohtori Lotte Vossmar Denning Tanskasta kertoi oman tyttärensä immuunipuutossairaudesta. Hän kertoi, kuinka teineille ei ole ollut olemassa julkaisuja, joissa olisi kerrottu nuoren siirtymisestä aikuisuuteen ja miten elää sairautensa kanssa. Siksi hän oli laatinut oppaan: Kuinka olla vanhempi teini-ikäiselle, jolla on krooninen sairaus. Octapharma lääkeyhtiön edustaja ja sairaanhoitaja Janet Andersen kertoi seuraavaksi lasten kotilääkehoidosta ja siitä miten subkutaanihoito voidaan opettaa lapselle. Lapselle neulojen laitto ihoon, vaikka sen tekisi aikuinen, on kivuliaampaa kuin aikuiselle ja hoidon aloittaminen on perusteltava lapselle järkevästi. Apuna voi käyttää esim. nukkeja tai pehmoleluja, joille lapsi voi antaa lääkettä ja näin voidaan saada lapsi ymmärtämään myös oman hoitonsa tarpeellisuus. Puudutuslaastareiden ja sopivan neulakoon käyttö on myös tärkeää. Myös aikuisella saattaa olla tarpeellista kokeilla eri neulakokoja, sillä silloin voidaan vähentää lääkkeen aiheuttamaa ihon alaista pullotusta ja ihon ärtymistä. Lopuksi Janet kehotti käyttämään gammaglobuliinipulloihin jäävät tipat hyödyllisesti. Niitä voi laittaa silmäluomoen reunoihin tai nenään, jos potilaalla on paljon silmätulehduksia tai poskiontelotulehduksia. Suomesta lääkäri Mikko Seppänen puhui potilaan itsehoidosta. Hän on pitänyt saman esitelmän yhdistyksen tilaisuuksissa usein, joten siitä ei sen enempää.jos olette esitelmästä kiinnostuneita, niin se löytyy yhdistyksen kotisivuilta. Ruotsista paikalla puhujana oli tohtori Solveig Oskarsdottir, vaikka hän onkin alkujaan islantilainen, niin tällä hetkellä hän asuu Ruotsissa. Hän piti esitelmänsä DiGeorge syndroomasta. DiGeorge syndrooman syynä on joko kokonaan puuttuva tai heikosti toimiva 18 kateenkorva. Kateenkorvassa kehittyvät immuunipuolustukselle tärkeät t-solut. Kateenkorvan puuttuminen aiheuttaa vakavan immuunipuutoksen, joka vaikuttaa lapsen koko kehitykseen monin tavoin. Kateenkorva voi myös toimia heikommin, jolloin lapsi saa osittaisen DiGeorge syndrooman, jolloin immuunipuutos on vahäisempi ja oireet heikommat. Lopuksi norjalainen tohtori Åstbjörg Stray-Pedersen kertoi immuunipuutossairauksien geeni- ja genomitestauksesta. Ensin hän kertoi yleisesti siitä, että immuunipuutoksista kärsivät ovat geneettisesti hyvin laaja-alainen ryhmä. Immuunipuutoksiin vaikuttaa yli 300 geeniä ja niiden vaikuttavuus sairauteen vaihtelee paljon. Lisäksi on monia sairauteen vaikuttavia geenejä, joita ei vielä ole löydetty. Immuunipuutoksissa koko potilaan genomin selvittäminen on hyvä testausmuoto. Silloin voidaan löytää mahdollisesti uusia sairauteen vaikuutavia geenejä ja ehkä löytää myös uusia geneettisiä sairauksia, jotka voivat vaikuttaa potilaan tuleviin hoitoihin. Genomin sekvennoinnissa ei ole tarkoitus etsiä potilaan kromosomien poikkeavuuksia, vaan etsitään vain yhden nukleotidin variaatioita geeneissä. Tulin kylmästä lämpimään Kahden kokousillan päätteeksi oli osanottajille järjestetty kiertoajelut ja tutustuminen Islannin luontoon ja nähtävyyksiin. Ensimmäisenä iltana oli aluksi cocktailtilaisuus paikallisessa käsityökeskuksessa, jossa saimme tutustua samalla muutamiin työpajoihin ja niiden tuotteisiin. Sen jälkeen kiertelimme Keflavikin ympäristössä Reykjanesin alueella tutustuen tuliperäiseen, karuun maastoon, höyrylähteisiin sekä paikkaan, josta kulkee Atlantin keskiselänne ja Amerikan ja Euraasian laatat erkanevat toisistaan. Sää ei suosinut tällä kiertoajelulla matkaajia, vaan tuuli ja sade oli rankkaa ja häiritsi nähtävyyksien katselua. Toisen kokouspäivän päätteeksi oli järjestetty konferenssiin osallistujille Islannin presidentin Olafur Ragnar Grimssonin vastaanotto hänen virka-asunnossaan Reykjavikissä. Virallisen kättelyn Lauantain luennoitsijat. Vas. Janet Andersen, Mikko Seppänen, Åstbjörg Stray-Pedersen, Solveig Oskarsdottir ja Lotte Vossmar Denning

19 ja tervetuliaispuheen jälkeen saimme kierrellä osassa hänen virka-asuntoaan ja esim. kellaritilassa, jossa näimme esiin kaivettuja vanhoja talon perustuksia ja vanhan vankityrmän. Matka jatkui kultaisen kolmion kiertoajeluna ja se kulki sisämaahan karujen, puuttomien laavakenttien läpi. Sade ei tällä kiertoajelulla ollut niin voimakasta, mutta tuuli oli ankara ja lähes tuhannen metrin korkeudessa se oli jäätävän kylmää. Näimme mahtavan Gullfossin vesiputouksen ja toimivan Strokkurin geysirin. Ajelu päättyi karjatilalla olevaan ravintolaan, jossa lasiseinän takana märehtivät lehmät ja toisella puolella meille tarjoiltiin naudanpihviä. Ruokailun jälkeen jäi vielä hetki aikaa trubadurin lauluun ja soittoon sekä pieneen tanssahteluun. Sitten takaisin tutuksi tulleeseen bussiin, joka kuljetti meidät hotellille noin kolmelta yöllä. Islannin sade, kylmyys ja tuuli vaihtuivat paluulennon jälkeen hetkeksi Suomen helteisiin.tuli todella mieleen lauluntekijä Jukka-pojan sanat tulin kylmästä läpimään. En olisi uskonut, että laulun sanat koskevat tässä tapauksessa Suomea. Sitä kesän lämpöä ei lopulta kestänyt kuin muutaman päivän, kunnes toukokuun helle vaihtuii kesäkuun koleuteen. Teksti ja kuvat: Jari Kervinen, Immuunipuutospotilaiden yhdistys ry:n puheenjohtaja Strokkur geysir purkautuu SUOMEN POTILASLIITON jäsenetu 2014 SUOMEN POTILASLIITON jäsenetu 2014 Tallink Silja ja Club One tarjoavat Sinulle mahdollisuuden liittyä Club One -jäseneksi veloituksetta, suoraan kanta-asiakasohjelmamme keskimmäiselle Silver-tasolle. Silver-tason etuihin kuuluu mm. jopa 20 % perusalennus tietyistä normaalihintaisista tuotteistamme. Tallink Lisätiedot Silja ohjelmasta ja Club One ja kaikista tarjoavat kanta-asiakkuuden Sinulle mahdollisuuden eduista liittyä osoitteessa Club One -jäseneksi veloituksetta, suoraan kanta-asiakasohjelmamme keskimmäiselle Silver-tasolle. Silver-tason etuihin kuuluu mm. jopa 20 % perusalennus tietyistä normaalihintaisista tuotteistamme. Liity nyt Club One -asiakkaaksi osoitteessa /erikoisliittyminen Lisätiedot ohjelmasta ja kaikista kanta-asiakkuuden eduista osoitteessa Liittyminen tapahtuu oman liittosi sopimusetunumerolla. Mikäli olet jo Club One -jäsen, nykyinen kantaasiakasnumerosi nyt Club One pysyy -asiakkaaksi voimassa. Jos osoitteessa olet Bronze-tason /erikoisliittyminen asiakas, siirrämme sinut Silver-tasolle. Ilmoitathan Liity kuitenkin Club One -kanta-asiakasnumerosi, maininnan jäsenyydestäsi ja sopimusetunumeron Liittyminen sähköpostitse tapahtuu osoitteeseen oman liittosi sopimusetunumerolla. Mikäli näin olet rekisteröimme jo Club One -jäsen, Sinut nykyinen kantaasiakasnumerosi sopimusetuasiakkaaksi pysyy voimassa. ja postitamme Jos olet tarvittaessa Bronze-tason Silver-tason asiakas, kortin. siirrämme Huomioithan, sinut Silver-tasolle. että etu on Ilmoitathan kuitenkin henkilökohtainen Club One ja -kanta-asiakasnumerosi, kertaluonteinen. Silver-taso maininnan on voimassa jäsenyydestäsi 12 kk, lisätietoa ja sopimusetunumeron tasomääritelmistä sähköpostitse osoitteeseen näin rekisteröimme Sinut sopimusetuasiakkaaksi ja postitamme tarvittaessa Silver-tason kortin. Huomioithan, että etu on henkilökohtainen Käytä liittyessäsi liittosi ja kertaluonteinen. sopimusetunumeroa: Silver-taso 4984 on voimassa 12 kk, lisätietoa tasomääritelmistä Tallink Matkojen Silja hintatiedot Line Club ja One varaukset: Suomen Puh. Potilasliiton jäsenedut 68, v koskevat myös Potilasliiton jäsenyhdistysten Käytä jäseniä. ma-pe liittyessäsi 8-21, la 9-18, liittosi su sopimusetunumeroa: 10-18(1,74 /vastattu 4984 puhelu + aina pvm/mpm). Matkojen hintatiedot ja varaukset: Puh , ma-pe 8-21, la 9-18, su 10-18(1,74 /vastattu puhelu + aina pvm/mpm). Oikeudet muutoksiin pidätetään. Oikeudet muutoksiin pidätetään. 19

20 Suomen lehti exitus.fi Ilkka Vuorikuru Exitus Ry, varapuheenjohtaja Hänninen, Juha (toim) 2006: Elämän loppu vai kuoleman alku. Hoitopäätökset kuoleman lähestyessä. Helsinki. Duodecim. Elämän loppu vai kuoleman alku on perehtymisen arvoinen teos eutanasiasta ja saattohoidosta kiinnostuneille. Kirjoittajien joukko on kattava, ja kuusitoista artikkelia risteävät onnistuneesti keskenään. Mikä parasta, kirjassa ei sorruta kiihkoiluun ja se on toimitettu hyvin. Teos käsittelee lääketieteen näkökulmasta elämän loppuvaiheen hoitoon liittyviä vaikeita päätöksiä, jotka ovat sekä eettisiä että käytännöllisiä. Hyvää kuolemaa pohditaan monipuolisesti ja rehellisesti. Hoitopäätökset elämän lopulla Kirja alkaa Juha Hännisen Kuoleman lääketieteellistyminen kirjoituksella, jossa korostetaan kuoleman käsitteellistä laaja-alaisuutta ja vastustetaan sen rajaamista pelkästään lääketieteen rationaalisuuden ilmiöksi. Milloin potilaalle annetaan kuolevan identiteetti, eli milloin hoidossa alkaa selkeästi kuolemaan johtava vaihe? Lääketieteen tehtävän tulisi olla kuoleman prosessin helpottaminen mikä toteutuu esimerkiksi laadukkaassa saattohoidossa. 20 Hännisen kirjoitus Hoitojen lopettaminen, nesteytys ja ravinto elämän loppupuolella, kuvaa hoitavan lääkärin näkökulmasta sinänsä vaikeaa asiaa: milloin nesteytys tai ravinto on mielekästä hoitoa ja milloin niistä voidaan elämän loppuvaiheissa luopua. Painopiste ei ole pelkästään lääketieteessä vaan Hänninen tarkastelee kysymyksiä kokonaisvaltaisesti, huomioiden esimerkiksi omaisten vaikean aseman kuolevan äärellä. Artikkeli käsittelee myös rajanvetoa hoitojen lopettamisen ja eutanasian välillä. Marja-Liisa Laakkosen ja Kaisu Pitkälän artikkeli Miten kohdata ja käsitellä iäkkäiden potilaiden elämän loppuvaiheen hoitotoiveita täydentää Hännisen kirjoitusta hyvin. Kirjoittajat korostavat erityisesti hoidon suunnittelua ja oikeaaikaisuutta. Lääkäri voi hoitaa kipua mutta kärsimyksen poistaminen on vaikeaa ellei mahdotonta. Joillain potilailla elämän loppuvaiheeseen voi liittyä hallitsematonta kärsimystä, jolloin ainoa inhimillinen keino voi olla uneen vaivuttaminen, eli palliatiivinen sedaatio. Sedatoitavalla potilaalla lääkäri on todennut sietämättömiä tuskia, joihin ei tavanomaisin hoitokeinoin voida vaikuttaa. Palliatiivisen sedaation periaatteet kirjoituksessa Hänninen kuvaakin tätä toimenpidettä, jota jotkut myös pitävät askeleena kohti eutanasiaa. Sedaatio voi olla eriasteista ja lievimmässä muodossaan potilas kykenee kommunikoimaan. Voitto Järvimäki kertoo artikkelissaan Palliatiivisen sedaation toteuttaminen sedaation lääketieteellisistä käytännöistä. Eutanasia Kirja ei sorru joko/tai ajatteluun. Jälleen Juha Hännisen kirjoitus Kuolema vai turvallinen paikka kärsiä avaa eutanasiakeskustelua ja kirjoituksen suurin ansio on lääkärin roolin kuvauksessa. Lääkärille eutanasia ei ole filosofinen kysymys vaan hyvin konkreettinen teko. Ongelmat tuodaan esiin mutta ratkaisu jätetään lukijan harkinnan varaan. Lääkärien näkemykset eutanasiasta ovat Pekka Louhialan kirjoituksen aiheena. Lääkäreistä noin neljännes olisi valmis hyväksymään eutanasian ja sitä ehdottomasti vastustaa noin puolet lääkäreistä. Tutkimustulokset riippuvat hieman siitä, miten asiaa kysytään. Lääkäreiden asenteita tutkittaessa kävi myös ilmi, että hieman yli kymmenen prosenttia lääkäreistä olisi valmis suorittamaan eutanasian, mikäli se olisi Suomessa laillinen toimenpide. Tuija Takalan artikkeli Itsemääräämisoikeus ja vapaus eutanasiaa koskevissa päätöksissä korostaa eutanasiaa arvovalintana ja esittää selkeästi sinänsä tutut perusteet eutanasian puolesta, viitaten ihmisen itsemääräämisoikeuteen potilaana. Kirjassa julkaistaan suomennettuna myös eutanasian toteuttaneen hollantilaislääkäri Rob Jonquiéren ajatuksia herättävä kirjoitus, joka päättyy sanoihin Kaikki sujui hyvin: olin onnellinen saadessani täyttää hänen intiimeimmän toiveensa (jollainen pyyntö elämän päättämisestä loppujen lopuksi on), ja onneeni liittyi suru läheisen menettämisestä.

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen Muistipolku Tämä esite on tarkoitettu muistisairaille ja heidän läheisilleen. Esitteeseen on kirjattu palveluita, joita sairastunut voi tarvita sairautensa eri vaiheissa. Esite auttaa valitsemaan jokaiselle

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2008 vp Kelan maksamat matkakorvaukset oman auton käytöstä Eduskunnan puhemiehelle Kela korvaa sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen kuluja. Kelan toimistosta voi hakea

Lisätiedot

syksy 2015 kevät 2014

syksy 2015 kevät 2014 syksy 2015 kevät 2014 Kuva Keimiöltä 2014 /Helmi Neuvonen Vuoden tunnus: Armo tulkoon kaikkien niiden osaksi, jotka rakastavat Herraamme Jeesusta Kristusta, armo ja katoamattomuus. Ef. 6:24 Hyvä NNKY-väki

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

Suomen potilasturvallisuusyhdistyksen jäsenkirje

Suomen potilasturvallisuusyhdistyksen jäsenkirje Suomen potilasturvallisuusyhdistyksen jäsenkirje 1/2014 Tunne lääkkeesi itsehoitolääkkeiden järkevä ja turvallinen käyttö Katri Hämeen-Anttila, dosentti, kehittämispäällikkö, Lääkealan turvallisuus- ja

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad Vaasa opiskelukaupunkina Vasa som studiestad Osaaminen ja oppiminen ovat Suomalaisen elinvoiman lähteitä Osaaminen ja oppiminen muodostavat pohjan yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Osaaminen ja oppiminen

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

TOIMISTO: HALLITUS: JÄSENMAKSU:

TOIMISTO: HALLITUS: JÄSENMAKSU: JÄSENKIRJE 2/2010 Pohjois-Pohjanmaan epilepsiayhdistys ry Isokatu 47, 90100 Oulu, 4 krs. Puh. 044 287 1136 pp.epilepsia@luukku.com http://epilepsia.fi/pohjois_pohjanmaa TOIMISTO: Yhdistyksen toimisto sijaitsee

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin. Pirjo Virtanen, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito

Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin. Pirjo Virtanen, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito Tiedonsaannin haasteita Kuntalaisten odotukset saatavasta tiedosta ovat lisääntyneet haasteita tuovat: väestön vanheneminen

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen

Lisätiedot

Luottamuksellinen kyselylomake

Luottamuksellinen kyselylomake Luottamuksellinen kyselylomake Hakemus terapiaan terapeuttikandidaatille, joka opiskelee HumaNova Utbildning OY:ssa Terapiapalkkio on 30 /istunto (sis. alv.) ja maksetaan suoraan terapeuttikandidaatille

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä 18.5.2014 Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä Jyväskylässä 20.5. 2014 vastuualuejohtaja Ari Kukka, Jyväskylän yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009

Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009 Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009 Hyvät sukuseuran jäsenet ja muut sukuun kuuluvat! Lähestymme TEITÄ näin ensimmäisellä sukuseuratiedotteella. Tiedotteessa

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan ilta 3.3.2015

Yhdistystoiminnan ilta 3.3.2015 Yhdistystoiminnan ilta 3.3.2015 Yhteisökoordinaattori Soile-Maria Linnemäki / Yhdistysverkosto Pj. Jonna Marttinen / Kinnarin koulun vanhempainkerho Pj. Terttu Kanninen / Luodaan Yhdessä ry OTA KORTTI

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja Kaupunginhallitus 76 07.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 30 28.04.2011 Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja 1651/06.00.00/2010 Khall 76 Valmistelija:

Lisätiedot

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE Uusimmat tilastot kertovat, että uskomattoman monet lapset joka puolella maailmaa kärsivät köyhyydestä, sairauksista, vammoista ja lukutaidottomuudesta

Lisätiedot

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Raportti Heidi Oinonen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry osallisuushanke Salli Toukokuu 2013 Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekyselyn

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011)

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) OMAISHOITAJA - RESURSSI VAI YHTEISTYÖKUMPPANI? Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa - kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013 1 Yhteistyökumppanit Hallinnoijana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys

Lisätiedot

Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi

Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi Liity osaksi Team Rynkeby -verkostoa osoitteissa: www.team-rynkeby.fi www.facebook.com/teamrynkebyfinland www.facebook.com/teamrynkeby TEAM RYNKEBY

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2015 1 (8)

Toimintasuunnitelma 2015 1 (8) Toimintasuunnitelma 2015 1 (8) 2 (8) Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 (44. toimintavuosi) 1. Tavoitteet sivu 3 2. Toiminta-ajatus sivu 3 3. Toimintatavat ja päämäärät sivu 4-5 4. Tiedotustoiminta sivu

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö :n toimintasuunnitelma vuodelle 2016 :n toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksemme Yhdistyksemme on aktiivinen jäsenistönsä edunvalvonnassa, seuraamalla tarkoin

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

Aurinkoinen, kesäinen tervehdys kaikille!

Aurinkoinen, kesäinen tervehdys kaikille! Jäsenkirje 3/2014 Aurinkoinen, kesäinen tervehdys kaikille! Vaikka saamme vielä nauttia kesästä, yhdistyksen syyskausi lähtee täysin purjein käyntiin jo elokuussa. Kuukausittaiset jäsenillat kutsuvat omine

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä TERVE-SOS 2011 Johanna Andersson 23.5.2011 Medi-IT Oy Heikinkatu 7, 48100 Kotka Puh. 05-211 1888 Fax. 05-220 5919 www.medi-it.fi 1 Potilasohje Tiedot toimitetusta

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Kansallinen itsehoitolääkeohjelma - lääkepoliittinen tausta ja tavoitteet

Kansallinen itsehoitolääkeohjelma - lääkepoliittinen tausta ja tavoitteet Kansallinen itsehoitolääkeohjelma - lääkepoliittinen tausta ja tavoitteet Itsehoitolääkintä Suomessa nykytila ja kehittäminen / Itsehoitolääkeohjelman julkistaminen 26.1.2015 Marjo-Riitta Helle Yksikön

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Rauman MTY Friski Tuult ry. Jäsenkirje 5/2015

Rauman MTY Friski Tuult ry. Jäsenkirje 5/2015 Rauman MTY Friski Tuult ry Jäsenkirje 5/2015 Rauman MTY Friski Tuult ry Eteläkatu 7 A 4-5 26100 Rauma puh (02) 821 1065 www.friskituult.fi friski@friskituult.fi RAUMAN MTY FRISKI TUULT RY 1 Sisällys Yhdistyksen

Lisätiedot

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi:

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi: PEVA TOIMINTA nimi: PASSI Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti: 1. Opiskelutaidot

Lisätiedot

Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille

Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry. V.1951 perustettu kansanterveysjärjestö ja Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenjärjestö Toimialue Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Yhdistyksen

Lisätiedot

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA 30.1.2015 Anne Eriksson sosiaalineuvos Tukholman suurlähetystö Vammaispalvelujen valtakunnalliset neuvottelupäivät 29.-30.1.2015 Taustatietoa Ruotsista - asukkaita

Lisätiedot