Tietoa ja neuvontaa: Missä Vinkki? Miten toimin?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tietoa ja neuvontaa: Missä Vinkki? Miten toimin?"

Transkriptio

1 Tietoa ja neuvontaa: Missä Vinkki? Miten toimin? Tutkimus Mobiilivinkki -tekstiviestipalvelun käytöstä Satu Kaleva Mobiilivinkki -tekstiviestipalvelun palautekyselyn loppuraportti Elämä On Parasta Huumetta ry Mobiiliapu-hanke Mäkelänkatu 58-60, 3. krs Helsinki

2 Sisällys Johdanto 1 1 Suomalainen terveysneuvontatoiminta Haittojen vähentäminen Terveysneuvonnan asiakaskunta 6 2 E-palvelujen mahdollisuudet osana terveydenhuoltoa Mobiilivinkki langattomana ja persoonallisena terveysneuvontana Riskiryhmien tiedonhankintatavat 15 3 Tutkimuksen tavoitteet Tutkimusaineisto Tutkimuskysymykset 19 4 Tutkimusmetodit ja tutkimuksen kulku Laadullinen sisällönanalyysi Aineiston kvantitatiivinen tarkastelu Aineiston käsittely ja analyysiprosessi 25 5 Tulokset Mobiilivinkin käyttöaste ja tyytyväisyys palveluun Mobiilivinkin käyttötyytyväisyyttä vähentävät tekijät Palvelun käyttötilanteet Mobiilivinkki tiedonhaun tukena Tarpeellinen ja merkityksellinen tieto: yhteystietoja ja apua hätätilanteissa Terveysneuvontapisteiden asiakkaiden tiedonhankintatavat 36 6 Päätelmiä Kehitysehdotuksia tulokset käytännön näkökulmasta Tutkimuksen rajat 42 Lähteet 44 Liitteet 50 Tiivistelmä 54

3 1 Johdanto Elektronisiin sovelluksiin perustuvat terveydenhuollon hoitomenetelmät ja hoidon apukeinot kehittyvät jatkuvasti. Internet- ja matkapuhelinsovelluksia on terveydenhuollossa käytössä niin sisäisen viestinnän yhteydessä kuin potilas- ja hoitomenetelmien tukimuotoina. Syrjäytymisvaaraan sekä terveydellisiin ja psyykkisiin tekijöihin liittyen on aihetta olettaa, että perinteisten palveluvaihtoehtojen rinnalla päihteiden käyttäjät voisivat hyötyä soveltavista informaation ja tuen saannin kanavista. Päihteiden ongelmakäyttäjien kohdalla esimerkiksi epäluottamusta peruspalveluihin, kykenemättömyyttä hakeutua palvelujen piiriin tai päihdehuollon erityispalvelujen riittämättömyyttä voitaisiin helpottaa kehittämällä menetelmiä käyttäjälähtökohtaisten, matalan kynnyksen periaatteiden avulla. Tällaisilla informaatioteknologisilla sovelluksilla on monia mahdollisuuksia perusterveydenhuollon tukimuotoina. Tutkimuksen perusteella toimivan päihdehoidon tulee olla leimautumista ehkäisevää, matalakynnyksistä, ehkäiseviä ja hoidollisia tekniikoita yhdistelevää sekä sisältää niin päihteiden kuin mielenterveydellisten ongelmien käsittelyä (Marlatt, Tucker, Donovan & Vuchinich, 1997). Suomessa huumeiden käytön kehittyminen on seurannut kansanvälisiä trendejä. Huumekokeilujen määrä kasvoi 1990-luvun loppuun saakka, jonka jälkeen kokeilujen määrä on tasoittunut. (Hakkarainen & Metso, 2006.) Huumeiden kokeilun yleisyys on pysynyt viimevuosien mittauksissa noin 13 prosentissa. Myös ongelmakäytön kasvu on tasaantunut viimevuosina, mutta huumausaineisiin liittyvät kuolemat ovat kuitenkin lisääntyneet. (Rönkä & Virtanen, 2009.) Myös päihdehuollon erityispalvelujen tarve on lisääntynyt (Rönkä & Salonen, 2006). Alueellisesti huumeiden käyttö keskittyy pääkaupunkiseudulle ja muihin suurimpiin kaupunkeihin (Hakkarainen, 2008). Ensisijaisena huumeisiin liittyvänä hoitoon hakeutumisen syynä vuonna 2005 olivat opiaatit, stimulantit, alkoholin ja huumeiden sekakäyttö sekä kannabis. Hoitoon hakeutuneiden keskuudessa buprenorfiini päähuumeena on lisääntynyt voimakkaimmin viime vuosina. Buprenorfiini on päähuumeena jo yli neljäsosalla huumeasiakkaista ja opiaattien käyttäjistä. (Rönkä & Salonen, 2006.) Suomalaiselle huumausaineiden

4 2 ongelmakäytölle on tyypillistä alkoholin vahva oheispäihdeasema, buprenorfiinin suonensisäinen käyttö sekä samanaikaiset mielenterveyden häiriöt (Rönkä & Virtanen, 2009). Päihde-ehtoisista asiointitilastoista nähdään, että huumeiden käyttäjät ovat suhteellisen nuoria: alle 20-vuotiailla jopa 63 % päihdeasioinneista liittyy huumeisiin, kun vastaava luku vuotiailla on 75 % ja vuotiaiden osalta 41 %. Yli neljäkymmentävuotiailla vastaava osuus on 15 %. (Nuorvala, Metso, Kaukonen & Haavisto, 2004). Suonensisäisesti huumeita käyttävät henkilöt ovat usein hyvin syrjäytyneitä (Rönkä & Virtanen, 2009). Huumeiden ongelmakäyttöön liittyvät ilmiöt kuten elämän aineen ympärillä pyöriminen, huono yleisterveys ja työttömyys vaikeuttavat huumeiden käyttäjien hoitoon hakeutumista ja yhteiskuntaan integroitumista. Huumeiden käytöstä koituvien haittojen vähentämisen näkökulmalla pyritään osittain tarttumaan syrjäytymiseen. Haittojen vähentäminen on Suomessa tarkoittanut resurssien keskittämistä huumehoidon matalan kynnyksen palvelujen kehittämiseen (Rönkä & Virtanen, 2009). Matalakynnyksisten palveluiden periaatteena on toimintojen järjestäminen niin helpoksi saavuttaa kuin mahdollista (asioinnin anonymiteetti, maksuttomuus, vapaaehtoisuus jne.). Suomalaisessa päihdepalvelujärjestelmässä yksi tällainen palvelumuoto on huumeiden käyttäjille kohdennettu terveysneuvontatoiminta. Terveysneuvontapisteet ovat palvelupisteitä, joissa suonensisäisten huumeiden käyttäjät voivat vaihtaa esimerkiksi pistoneuloja, käydä lääkärillä ja saada tukea ja neuvoja hoitoon hakeutumisessa. Ensimmäinen terveysneuvontapiste perustettiin Suomeen vuonna 1997 (esim. Ovaska, 1997). Terveysneuvontapisteiden kautta voidaan tavoittaa osa niistä käyttäjistä, jotka altistuvat erilaisille infektio- ja oheissairauksille ja saada ylipäätänsä kontakti huumeiden käytön vuoksi syrjäytymisvaarassa olevaan väestönosaan. Terveysneuvontapisteissä asioivien asiakkaiden pääasiallisina päihteinä ovat amfetamiinit ja opiaatit (mt.). Amfetamiinin ja opiaattien käyttöön liittyy paljon riskejä muun muassa niiden suonensisäiseen käyttöön liittyvien oheisilmiöiden vuoksi. Huumausaineiden ongelmakäyttäjiä (eli amfetamiinin ja opiaattien käyttäjiä) arvioidaan Suomessa olevan noin (Rönkä & Virtanen, 2009).

5 3 Mobiilivinkki -tekstiviestipalvelu on kehitetty vastaamaan siihen tarpeeseen, joka syntyy paikallisten terveysneuvontapisteiden palvelujen saatavuuteen liittyvistä ongelmista. Mobiilivinkin välityksellä asiakas saa tietoa terveysneuvontapisteiden aukioloajoista ja yhteystiedoista sekä esimerkiksi toimintaohjeita ja tietoa päihteiden käyttöön liittyvistä tekijöistä. Mobiilivinkki on Elämä On Parasta Huumetta ry:n (EOPH) ja viiden muun terveys- ja sosiaalialan järjestön yhteistyönä toteutettu tietopalvelu, jonka periaatteena on huumeiden käytöstä koituvien haittojen vähentäminen ja kaikkien haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten auttaminen. Koska matkapuhelimet ovat suomalaisessa yhteiskunnassa yleisiä, on matkapuhelinsovelluksilla monia mahdollisuuksia haittoja vähentävän päihdetyön välineenä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan terveysneuvontapisteiden asiakkailla toteutetun Mobiilivinkki -palautekyselyn tuloksia palvelun tarkoituksenmukaisuuden, hyödyllisyyden ja käytettävyyden näkökulmasta. Toisena keskeisenä tutkimuslinjana on tiedon saaminen huumeiden käyttäjien tiedonhankintatavoista. Tutkimuksen aineisto on kerätty A-klinikkasäätiön terveysneuvontapisteiden asiakkailta Espoossa, Helsingissä ja Hämeenlinnassa touko- ja kesäkuun 2010 aikana. Palautekyselyn vastausten analysointiin on käytetty laadullisia ja kvantitatiivisia menetelmiä. 1 Suomalainen terveysneuvontatoiminta Suomessa suonensisäisesti huumeita käyttäville kohdennettuja ruiskujenvaihtopalveluja kutsutaan terveysneuvontatoiminnoiksi. Ensimmäinen terveysneuvontapiste perustettiin Suomeen 1997 ja toimivia pisteitä on tällä hetkellä yli 30 (ks. esim. Ovaska, 1997; A- klinikkasäätiö [b]). Terveysneuvonnan palvelut ovat maksuttomia ja niissä voi asioida täysin anonyyminä. Toiminta on suunniteltu matalan kynnyksen periaatteen mukaisesti, jolloin palvelut on pyritty rakentamaan mahdollisimman helposti saavutettaviksi ja lähestyttäviksi. Karkean arvion mukaan terveysneuvontatoiminnot ovat esimerkiksi vuonna 2005 tavoittaneet yli 70 prosenttia huumeiden ongelmakäyttäjistä. Toiminnan ohjenuoriksi on asetettu anonymiteetti, helppo lähestyttävyys ja käytännönläheisyys, käyttäjäystävälliseen tunnelmaan pyrkiminen ja keskusteluyhteyden saavuttaminen

6 4 käyttäjien kanssa sekä realistiset päämäärät hoitotavoitteiden suhteen. (Arponen, Brummer-Korvenkontio, Liitsola & Salminen, 2008.) Osa terveysneuvontapisteistä on A-klinikkasäätiön hallinnoimia, mutta myös kunnilla on niiden itsensä hallinnoimia terveysneuvontapalveluja. Terveysneuvonnan toimintoihin kuuluu neulojen vaihdon lisäksi muita palveluja, joita voivat olla paikkakunnan tarpeista ja resursseista riippuen esimerkiksi lääkäripalvelut, sukupuolitauti- ja hepatiittitestit sekä päiväkeskustyyppiset oleskelumahdollisuudet. Pääkaupunkiseudulla sekä osassa muuta Suomea palveluja kutsutaan Vinkeiksi ja esimerkiksi Helsingin Vinkin toimintaan kuuluu myös vertaistoiminnan järjestämistä sekä etsivää kenttätyötä (A-klinikkasäätiö [a]). Pääasiallisena tarkoituksena palveluilla on vähentää huumeiden suonensisäiseen käyttöön liittyvien infektiotautien leviämistä sekä vähentää syrjäytymistä (A-klinikkasäätiö [c]). Tällaisella haittojen minimoimisen periaatteella tarkoitetaan huumeisiin liittyvien terveys- ja sosiaalisten haittojen vähentämistä (ks. EMCDDA). Suomessa terveysneuvontatoiminnalla on pyritty ehkäisevän toiminnan lisäksi parantamaan kontrolliviranomaisten sekä sosiaali- ja terveysviranomaisten yhteistyötä ongelmakäyttäjien hoitoonohjauksen tehostamiseksi (Arponen, Brummer-Korvenkontio, Liitsola & Salminen, 2008). 1.1 Haittojen vähentäminen Haittojen vähentämisen näkökulma on saanut alkunsa 1980-luvulla Euroopassa heroiinin ja erityisesti sen suonensisäiseen käyttöön liittyvien ongelmien havaitsemisesta (Hartnoll, Gyarmathy & Zabransky, 2010). Haittojen vähentäminen tai minimointi pitää sisällään ajatuksen siitä, ettei kielloilla ja rajoituksilla saada aikaan päihteetöntä yhteiskuntaa tai päihteisiin liittyviä yksilökohtaisia ja yhteiskunnallisia ongelmia katoamaan. Päihdyttäviä aineita ja niiden käyttöä on ja tulee olemaan. Oheisongelmien hoitamatta jättäminen muodostuisi yhteiskunnalle ongelmallisemmaksi kuin niiden ehkäisy tai niihin puuttuminen, sillä päihdeongelmaiset muodostavat varsin heterogeenisen ryhmän, jonka elintasoon yhteiskunnan tarjoamilla hoitotoimenpiteillä on suuri vaikutus (Holopainen, 1998). Haittojen vähentämisen näkökulma on kirjattu Euroopan Unionin

7 5 huumestrategiaan ( ) (EMCDDA). Myös suomalainen päihdepalvelujärjestelmä ja -politiikka on hyväksynyt näkökulman osaksi toimintaperiaatteitaan (ks. esim. Salminen, 2006; Tammi, 2007). Käytännössä haittojen vähentäminen näyttäytyy muun muassa yliannostusten ehkäisynä, matalan kynnyksen palveluina, infektiotautien leviämisen ehkäisynä rokotuksilla, korvaus- ja ylläpitohoitojen järjestämisenä tai esimerkiksi pistohuoneiden perustamisena. Keskeistä haittojen vähentämisessä ovatkin keinot, eivät niinkään saavutettaviksi asetetut päämäärät (Hartnoll, Gyarmathy & Zabransky, 2010). Suomessa haittojen vähentäminen näkyy terveysneuvontapisteiden toiminnassa, matalan kynnyksen päiväkeskuksina sekä opiaattien käyttäjien korvaus- ja ylläpitohoitojen järjestämisenä. Korvaus- ja ylläpitohoito hyväksyttiin virallisesti osaksi päihdepalvelujärjestelmää vuonna 2000 (Rönkä & Virtanen, 2009). Koska huumeiden käyttö on useissa maissa kriminalisoitua, kohdistuu huumeiden käyttäjiin voimakkaita negatiivisia asenteita, myös viranomaisten taholta (ks. esim. Kinnunen, 2002; Arponen, Brummer-Korvenkontio, Liitsola & Salminen, 2008). Kuitenkin hyvinvointivaltion periaatteisiin kuuluu myös huono-osaisimpien auttaminen, jolloin haittojen vähentäminen voidaan liittää ihmisoikeuksien toteutumisesta huolehtimiseen sekä pragmaattiseen kansanterveydelliseen lähestymistapaan (Room, 2010). Myös päihteiden käyttäjillä on oikeus ihmisarvoiseen elämään ja terveyspalvelujen saantiin. Voidaan myös ajatella, että huumausainepolitiikan ja valvonnan tiukentamisella saadaan aikaan käyttäjien piiloutumista ja syrjäytymiskierteen voimistumista, koska rikosrekisterimerkinnät voivat vähentää opiskelu- ja työmahdollisuuksia (Kinnunen, 2002). Tehostuva valvonta voi pahimmillaan estää hoitoon hakeutumista kiinni jäämisen pelon vuoksi, ja kanavat väestöryhmän tilanteen kohentamiseen kuivuvat täysin. Tällöin käyttäjien ongelmat kasautuvat ja syvenevät entisestään. Suomalaisille huumausainemarkkinoille onkin tyypillistä niiden piiloutuminen yksityisasuntoihin (ns. luukut, mt.). Terveysneuvontapisteiden pistoneulojen vaihdon toimivuuden puolesta puhuu muun muassa se, että toiminnan aloittamisen jälkeen huumeiden käyttäjien keskuudessa HIVja C-hepatiittitartuntojen leviäminen on saatu vähenemään huomattavasti (esim. Arponen,

8 6 Brummer-Korvenkontio, Liitsola & Salminen, 2008; Rönkä & Virtanen, 2009; Kimber, Palmateer, Hutchinson, Hickman, Goldberg ym., 2010). Erään arvion mukaan toiminnan puitteissa on pystytty Suomessa ehkäisemään tuhansia HIV- ja hepatiitti-infektioita (Arponen, Brummer-Korvenkontio, Liitsola & Salminen, 2008). Neulojenvaihtoohjelmilla ei ole tutkimusten valossa ollut negatiivisia seurauksia kuten suonensisäisen huumeiden käytön lisääntymistä (Guydish, Bucardo, Young, Woods, Grinstead ym., 1993). Englantilaisessa tutkimuksessa todettiin, että neulojenvaihto-ohjelmassa mukana olleet käyttivät vähemmän huumeita suonensisäisesti, jakoivat vähemmän välineitään ja käyttivät useammin kondomeja seksisuhteissa. Myös heidän tietonsa AIDS:sta ja haittojen vähentämisestä olivat paremmat verrattuna niihin käyttäjiin, jotka eivät olleet käyttäneet neulanvaihtopisteiden palveluja. (Frischer & Elliott, 1993.) Myös taloudellisesta näkökulmasta toiminta on arvioitu hyvin kustannustehokkaaksi ja sen kehittäminen kansanterveydellisesti tärkeäksi. (Arponen, Brummer-Korvenkontio, Liitsola & Salminen, 2008). 1.2 Terveysneuvonnan asiakaskunta Suomessa terveysneuvontapisteiden perustamisen aikaan asiakaskunnasta vajaa neljännes oli naisia. Tällöin eniten käytettiin amfetamiinia, mutta heroiinin ja korvaushoitolääkkeiden (buprenorfiini) käyttöä esiintyi myös paljon. Huumeiden suonensisäinen käyttö oli alkanut ikävuoden välillä. (Ovaska, 1997.) Amfetamiinin ja opiaattien suonensisäinen käyttö terveysneuvonnan asiakkailla alkaa tyypillisesti viimeistään täysi-ikäisyyden kynnyksellä (Partanen, Holmström, Holopainen & Perälä, 2004). Englantialaistutkimuksessa todettiin, että opiaattien käyttäjillä suonensisäinen käyttö oli alkanut aikaisemmin kuin muita päihteitä käyttävillä (Carvell & Hart, 1990). Vuonna 2005 naisten osuus neuvontapisteiden asiakkaista oli 28 %. Opiaatit ja amfetamiini ovat edelleen käytetyimpiä huumausaineita, mutta erilaisten lääkkeiden kuten bentsodiatsepiinien käyttö on runsastunut asiakkaiden keskuudessa. Eniten käyteään buprenorfiinia, amfetamiinia, alkoholia, kannabista ja erilaisia lääkkeitä.

9 7 (Arponen, Brummer-Korvenkontio, Liitsola & Salminen, 2008.) Viimeaikoina buprenorfiinin suonensisäinen käyttö on kasvanut voimakkaimmin (Rönkä & Salonen, 2006; Rönkä & Virtanen, 2009). Nykyistä terveysneuvontapisteiden asiakaskuntaa kuvaa hyvin myös yleinen sekakäyttö, sillä vain harvalla on käytössään vain yksi päihde (Partanen, Holmström, Holopainen & Perälä, 2004; Arponen, Brummer-Korvenkontio, Liitsola & Salminen, 2008). Terveysneuvontapisteiden asiakkaiden on katsottu koostuvat pääosin huumeiden käyttäjien keskiluokasta, millä tarkoitetaan sitä, ettei asiakkaiksi näytä valikoituvan kovinkaan paljon absoluuttisessa kurjuudessa eläviä. (Arponen, Brummer- Korvenkontio, Liitsola & Salminen, 2008.) Joko tätä käyttäjäryhmää ei esimerkiksi ole pystytty tavoittamaan tai palvelujen piiriin ei kyetä hakeutumaan. Vaikeamman asteen ongelmilla varustettuja käyttäjiä tavataan enemmän päiväkeskustoimintojen piirissä (ks. esim. Törmä, 2009). Terveysneuvonnan asiakkaat ovat myös suhteellisen nuoria (keskiikä 27,5 vuotta), vaikka päihteiden suonensisäinen käyttö onkin jatkunut jo pitkään (Partanen, Holmström, Holopainen, Perälä, 2004). Asiakaskunnasta tehtyjen kartoitusten mukaan lähes kaikilla oli terveysneuvonnan perustamisen aikaan huumeiden käytöstä johtuvia terveysongelmia (hepatiitit, suonitulehdukset, paiseet jne.). 79 % asiakkaista oli todettu C-hepatiitti. (Ovaska, 1997.) Terveysneuvontatoiminnalla infektiotautien leviäminen huumeiden käyttäjien keskuudessa on kuitenkin saatu taittumaan (esim. Arponen, Brummer-Korvenkontio, Liitsola & Salminen, 2008; Rönkä & Virtanen, 2009; Kimber, Palmateer, Hutchinson, Hickman, Goldberg ym., 2010). Myöhemmin tehdyssä tutkimuksessa C-hepatiitin yleisyys oli 52 %. HIV:tä oli vain 3 % asiakkaista. (Partainen, Holmström, Holopainen & Perälä, 2004.) Silti C-hepatiitti on yleisin suonensisäisesti huumeita käyttävien tartuntatauti (Arponen, Brummer-Korvenkontio, Liitsola & Salminen, 2008). Pistämiseen liittyvät ongelmat, kuten suonitulehdukset (23 %), paiseet (16 %), horkkakokemukset sekä tuntohäiriöt (43 %) ovat yleisiä terveysneuvontapisteiden asiakkailla. Useilla on monia sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia ja yli puolella on arvioitu olevan esimerkiksi asiointisuhde sosiaalitoimistoon. Lähes joka toinen on myös ollut päihdehoidossa. (Partainen, Holmström, Holopainen & Perälä, 2004.) Mielenterveyden

10 8 häiriöitä arvioidaan olevan monilla terveysneuvontapisteiden asiakkailla, ja työtekijöiden haastattelututkimuksessa otaksuttiin ainakin osan niistä olevan diagnosoimattomia (Arponen, Brummer-Korvenkontio, Liitsola & Salminen, 2008). Partasen, Holmströmin, Holopaisen ja Perälän (2004) tutkimuksen mukaan mielenterveysongelmia on 41 % ja psykoosikokemuksia 29 %. Asiakkaita voidaan siis kuvailla yleisesti nuoriksi ja varhain päihteiden käyttönsä aloittaneiksi. Heidän elämäänsä liittyy usein psyykkistä sairastelua sekä muita syrjäytymisen riskitekijöitä. Koska terveysneuvontapisteiden toiminta perustuu matalaan kynnykseen, saa pisteissä asioida esimerkiksi päihtyneenä. Terveysneuvontapisteissä päihtyneisyys on yleistä, sillä päihteitä ongelmallisesti käyttävien aika kuluu usein vierotusoireiden välttämiseen ja normalisoivan annoksen etsimiseen. Amfetamiinia käytetään usein useampien päivien putkissa. Asiakaskunnan toiminta on usein varsin rauhatonta erilaisten säätöjen ja toki päihtyneen olotilan vuoksi. Muun muassa nämä sekä mahdolliset mielenterveydelliset ja tarkkaavaisuuteen liittyvät tekijät asettavat oman haasteensa tutkimuksen teolle. 2 E-palvelujen mahdollisuudet osana terveydenhuoltoa Elektronisten sovellusten kautta toteutettavaa terveystoimintaa voidaan kutsua sateenkaarikäsitteellä e-palvelut. Terveydenhuollon ja terveyden huollon tukitoimintojen osalta e-palveluihin kuuluu esimerkiksi internetissä ja puhelimen avulla toteutetut terveyspalvelut, mutta käsitteellä viitataan usein myös kaikkiin muihin hoitotyön apuna käytettyihin informaatioteknologian sovelluksiin (engl. e-health, myös telehealth, telemedicine ) (Harkke & Landor, 2002; Eysenbach, 2001). Internetissä tarjottavia mielenterveys- ja päihdepalveluja ovat Suomessa esimerkiksi Päihdelinkin ja Apua.info:n verkkosivustot sekä EOPH:n noutopostipalveluna toteutettu huumeneuvonta. Päihdelinkin verkkosivujen kautta voi hankkia esimerkiksi tietoa päihteistä, tehdä testejä omaan päihteiden käyttöön liittyen ja keskustella vertaisten kanssa (ks. Päihdelinkki). Terveydenhoidossa elektronisilla sovelluksilla voidaan parantaa muun muassa hoidon laatua ja tehokkuutta (Chaudhry, Wang, Wu, Maglione, Mojlica ym., 2006). E-

11 9 toiminnoilla voidaan helpottaa esimerkiksi potilas ja hoitotietojen hallintaa ja konsultointia sekä lisätä terveyspalvelujen joustavuutta ja käyttömukavuutta (Tachakra, Wang, Istepanian & Song, 2003; Harkke & Landor, 2002). Akuuteissa sairastapauksissa puhelin- tai sähköpostiavusteilla voitaisiin tehostaa potilaan ja lääkärin vuorovaikutusta sekä perusterveiden henkilöiden kohdalla mahdollistaa erilaisia tuki-ja terveyden hallinnan ohjelmia. (Harkke & Landor, 2002.) Matkapuhelinten avustuksella terveyspalveluista saadaan myös persoonallisempia, mikä voi vaikuttaa asiakkaan kokemuksiin hoidon laadusta. E-palveluiden hyödyt voidaan kohdistaa myös erityisesti kroonisesti sairastaville, joiden kohdalla voitaisiin parantaa hoidon saavutettavuutta ja sen monitorointia (Harkke & Landor, 2002). Mikäli päihteiden ongelmakäyttö ajatellaan kroonisena sairautena, voidaan olettaa, että e-palvelut voisivat olla otollinen päihteiden käyttäjille suunnattujen terveystoimintojen tehostamisen kanava. Peruspalvelujen piiriin hakeutuminen voi tuntua päihteiden käyttäjistä stigmatisoivalta ja monilla on epäilyksiä esimerkiksi terveydenhuollon anonymiteetin suhteen. HIV-positiivisia henkilöitä tarkastelevassa tutkimuksessa internetin käyttö informaation haun kanavana koettiin voimaannuttavana ja se mahdollisti paremman suhtautumisen sairauden kanssa elämiseen (Reeves, 2000). Terveydenhuollossa saatetaan kuitenkin kokea, että teknologisten sovellusten lisääntyminen etäännyttää hoitotyön käytännönläheisyydestä ja muuttaa työn luonnetta. E-pavelujen tutkimuksessa tulisikin Harkken ja Landorin mukaan tulevaisuudessa huomioida informaatioteknologisten sovellusten omaksumisen organisatoriset ja sosiaaliset esteet, koska välineet palvelujen tekniseen toteuttamiseen ovat jo olemassa. (Harkke & Landor, 2002; ks. myös esim. Scheepers, Scheepers & Ngwenyama, 2006; Mirza, Norris & Stockdale, 2008.) Parhaimmassa tapauksessa sovellukset voisivat pystyä paikkaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon resurssipulaa, jolloin niin työn vaativuus kuin asiakkaiden palvelujensaanti helpottuisi. E-palvelujen avulla tietoa voi hankkia henkilökohtaisesti silloin kun se itselle sopii. Eurooppalaistutkimuksessa 71 % internetin käyttäjistä ja 41 % koko tutkimuksen otoksesta (7903 henkilöä seitsemästä eri Euroopan maasta) oli käyttänyt e-palveluja (internet) omasta terveydestä huolehtimiseen. Huomioinnin arvoista on, että e-

12 10 terveyspalvelujen käyttäjät erottuvat tutkimuksessa omaksi ryhmäkseen yleisväestöstä terveydellisten ja demografisten tekijöiden osalta. E-palvelut näyttävät tutkimuksen perusteella asettuvan erityisesti tukemaan muiden terveyspalvelujen käyttöä ei niinkään korvaamaan niitä. Vastaajan nuori ikä, korkea kouluttautuneisuus ja korkeampi status työelämässä sekä esimerkiksi krooninen sairastavuus lisäsivät e-palvelujen käyttöä. Myös ne, joilla ei ollut työtä, käyttivät e-palveluja enemmän kuin palkkatyöläiset. Naiset näyttivät hyödyntävän e-palveluja enemmän kuin miehet. Internetin käyttö tiedon haussa lisäsi tutkimukseen osallistujilla varmuutta enemmän kuin aiheutti ahdistuneisuutta ja sen käyttö terveyden apuvälineenä koettiin yleisesti tärkeänä. (Andreassen, Bujnowska- Fedak, Chronaki, Dumitru, Pudule ym., 2007.) Kuitenkin on esimerkiksi syytä uskoa, että langattomat tiedonhakusovellukset (kuten kannettavat tietokoneet ja kämmenmikrot) eivät esimerkiksi tee informaation saamisesta nopeampaa, vaikkakin kyllä helpompaa (Martins & Jones, 2005). Matkapuhelinsovelluksia on muualla maailmalla hyödynnetty useissa interventioissa ja terveydenhuollontukitoiminnoissa. Matkapuhelinten käyttöön perustuvia palveluja ovat Suomessa esimerkiksi Mobiilivinkki, Voimapiiri ja Pelivoimapiiri, joista jälkimmäisten palveluja voi hyödyntää myös internetissä. Matkapuhelimiin ja tekstiviesteihin perustuvilla terveydenhuollon tukitoimilla voidaan parantaa potilaiden hoitotuloksia esimerkiksi muistutuspalvelujen, hoidon monitoroinnin ja tiedonjaon avulla. Tutkimuksissa on todettu, että matkapuhelimien välityksellä toteutettujen palvelujen avulla esimerkiksi lääkkeiden ottamismyöntyvyys parantui, astmaoireet ja stressi vähenivät, tupakoinnin lopettamisen onnistui paremmin sekä palvelujen avulla saatiin myös nostettua pystyvyyden tunnetta. (Krishna, Moren & Balas, 2009.) McKayn, Lynchin, Shepardin ja Pettinatin (2005) tutkimuksessa vertailtiin puhelimitse ja kasvotusten toteutettuja hoidon jälkeisen tuen muotoja alkoholisteilla sekä kokaiinin käyttäjillä. Kaksivuotisessa vertailussa tutkijat huomasivat, että niillä päihteiden käyttäjillä, jotka olivat puhelimitse toteutetun intervention ryhmässä, oli merkittävästi enemmän raittiita päiviä koko intervention toteuttamisen ajalla. Tutkimuksessa puhelininterventioryhmä sitoutui viikoittain 15 minuutin mittaiseen puhelinkeskusteluun. Kuitenkin kaikista vaikeimmissa potilastapauksissa hyödyttiin enemmän kasvotusten toteutetusta seurannasta. (Mt.) Tutkijat tekevät johtopäätöksen, että vaikeamman asteisen

13 11 riippuvuuden ja/tai sekariippuvuuden yhteydessä puhelininterventio ei ole riittävä. Eräässä diabeetikoita käsittelevässä tutkimuksessa kuitenkin todettiin, että tekstiviesteinä toteutetulla sairauden seuranta- ja palautepalvelulla voisi olla suurempi merkitys juuri niille, joilla kroonisen sairauden kontrollointi on vaikeampaa (Ferrer-Roca, Cárdenas, Diaz-Cardama & Pulido, 2004). Kyseisissä tutkimuksissa on tarkasteltu toisistaan voimakkaasti eroavia kroonisia sairauksia, mutta tutkimuksista voi kuitenkin tehdä sen johtopäätöksen, että matkapuhelimitse toteutettavilla interventioilla on mahdollisuuksia perushoidon tukemisessa. 2.1 Mobiilivinkki langattomana ja persoonallisena terveysneuvontana Mobiilivinkki on terveysneuvontapisteiden asiakkaille suunnattu tekstiviestipalvelu, jonka keskeisenä tavoitteena on ollut välittää informaatiota haittoja vähentävästä terveysneuvonnasta sekä terveysneuvontapisteiden yhteystiedoista ja palveluista. Suomalaisessa yhteiskunnassa matkapuhelimien käyttö on yleistä, ja esimerkiksi luvun alussa jo 80 prosentilla suomalaisista oli käytössään matkapuhelin (Valtiovarainministeriö, 2000). Palvelu on kehitetty tätä ilmiötä hyväksikäyttäen. Mobiilivinkki on langaton ja liikkuva, persoonallinen terveysneuvontapiste asiakkaan matkapuhelimessa. Mobiilivinkin käyttökynnys on matala, koska se on ilmainen, anonyymi ja se toimii ympäri vuorokauden. Mobiilivinkki -toiminta on alkanut yhteistyössä A-klinikkasäätiön ja Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa vuonna EOPH:ssa Mobiilivinkin toteuttamisesta vastaa internet- ja mobiilityön yksikön Mobiiliapu-hanke ( ), jota koordinoi hankepäällikkö Iina Järvi. Hankkeen myötä palvelua alettiin kehittää, ja mukaan tulivat kumppanit PRO-tukipiste, AIDS-tukikeskus ja Rikosuhripäivystys. Mobiiliapuhankkeessa tekstiviestipalvelua on kehitetty erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten käyttöön sopivaksi ja toiminta on laajennettu valtakunnalliseksi. Hankkeessa on tuotettu nopean avun palvelu, jolla mahdollisimman matalalla kynnyksellä voitaisiin parantaa huumeiden käyttäjien elämänlaatua.

14 12 Mobiilivinkkiä käytetään lähettämällä asiakkaan tarvetta koskeva hakusana tekstiviestillä numeroon Palvelussa on tällä hetkellä 7 erilaista tietokategoriaa: Aineet, Aloitus- ja ohjeviestit, Ensiapu, Pistäminen ja käyttäminen, Seksuaaliterveys, Taudit ja sairaudet sekä Yhteystiedot. Hakusanoja on noin 300, jotka sisältävät muun muassa tietoa hätätilanteessa toimimisesta, mielenterveysongelmista ja suonensisäiseen käyttöön liittyvistä tekijöistä. Esimerkiksi lähettämällä tekstiviestin FILTTERI asiakas vastaanottaa palvelulta viestin, jossa kerrotaan filtterin käytön tärkeydestä suonensisäisessä huumeiden käytössä ja tiedon paikoista, joissa filttereitä on saatavilla. Suosituimpia hakukohteita palvelussa ovat olleet tasaisesti palvelun olemassaolon ajan terveysneuvontapisteiden yhteystiedot ja aukioloajat. Esimerkiksi maaliskuussa 2010 yhteystietoja haettiin 226 kertaa. Muuta, asiakaskuntaa kiinnostavaa, tietoa ovat vuoden 2010 puolella olleet aineisiin, pistämiseen ja käyttöön sekä tauteihin ja sairauksiin liittyvät aiheet. Päihteiden ongelmakäyttö koetaan usein sensitiiviseksi ja leimaavaksi asiaksi, jonka vuoksi avun hakeminen voidaan kokea hankalana. Päihteiden ongelmakäyttö on liitetty muun muassa sosiaaliseen syrjäytymiseen (työttömyys, asunnottomuus jne., esim. March, Oviedo-Joekes & Romero, 2006; Rönkä & Virtanen, 2009) sekä mielenterveydelliseen sairastavuuteen (esim. Darrel, Farmer, Rae, Locke, Keith ym., 1990; Schuckit, 2006), mikä edelleen lisää leimautumisen pelkoa ja palvelujen piiriin hakeutumista. Osa huumeiden käyttäjistä ei esimerkiksi huonon kuntonsa vuoksi kykene tavoittamaan palveluja, vaikka tarvetta olisi (Törmä, 2009). Mobiilivinkin periaatteisiin kuuluu, että palvelu olisi tarjolla juuri niille henkilöille, joilla ei ole mahdollisuutta hakeutua muiden palvelujen asiakkaiksi avun tarpeen hetkellä. Mobiilivinkki -palvelun asiakasryhmälle palvelujen helpon saatavuuden ohella anonymiteetti on tärkeää. Päihteiden ongelmalliseen käyttöön kuuluu usein salailu ja pakoilu joko muilta käyttäjiltä tai viranomaisilta, jolloin esimerkiksi matkapuhelinliittymiä voi olla useita tavoitettavuuden ehkäisemiseksi. Ongelmalliseen päihteiden käyttöön suhtautuminen on Suomessa yhä yhteiskunnallisesti katsoen tuomitsevaa ja päihteiden käyttö liitetään usein yksilön henkilökohtaisista ominaisuuksista johtuvaksi, jolloin tuomitsevuuden yksilökohtainen merkitys korostuu (ks. esim. Weiner, 1995). Terveysneuvontapisteiden asiakkailla epäluuloisuus ei

15 13 välttämättä kuitenkaan kohdistu itse palvelun tarjoajaan, vaikka Törmän tutkimuksen mukaan terveysneuvontapisteiden asiakasmäärä pienenee, mikäli palvelu järjestetään näkyvällä paikalla tai terveysneuvonnan yhteystiedot muuttuvat. Asiakkaat saattavat ajatella palvelupaikkojen olevan viranomaisten valvonnassa ja tästä syystä vältellä hoitoon hakeutumista sekä piilotella velkojiltaan. (Törmä, 2009.) Voimakas epäluottamus saattaa kuitenkin liittyä esimerkiksi vanhempaan käyttäjäkuntaan, koska nuoremman käyttäjäpolven keskuudessa terveysneuvontatoiminta on tullut jo tutummaksi. Toisaalta palvelujen ulkopuolelle saattaa jättäytyä myös niitä perheellisiä tai työssäkäyviä henkilöitä, jotka syystä tai toisesta pelkäävät tulevansa tunnistetuiksi. Jossain määrin luottamuspulaan saattaa vaikuttaa myös neuvontapisteiden henkilökunnan vaihtuminen. (ks. Arponen, Brummer-Korvenkontio, Liitsola & Salminen, 2008.) Kaikesta tästä voi päätellä sen, että huumeiden käyttäjille kohdennetuissa palveluissa on tärkeää pyrkiä muodostamaan sellaisia käytäntöjä, joiden kautta asiakkaat kokisivat asiansa tulevan luottamuksellisesti ja turvallisesti käsitellyksi. Terveysneuvontapisteiden asiakkailla saattaa olla useita puhelimia osittain kuvatunlaisen luottamuspulan vuoksi. Tämän seurauksena voidaan ajatella, että matkapuhelimen käyttöön liittyvät palvelut ovat helposti huumeiden käyttäjien saatavilla. Matkapuhelin on myös varsin henkilökohtainen esine, jonka kautta on helppoa ja nopeaa hoitaa henkilökohtaisia asioita, jolloin epäluuloisuus palveluja kohtaan voi vähentyä. Matthewsin, Dohertyn, Coylen & Sharryn (2008) mukaan puhelimitse, tekstiviesteillä tai sähköpostitse toteutetut terveyden edistämisen tukimuodot ovat päihteiden käyttäjille erityisen suotuisia, koska ne eivät vaadi jatkuvaa tarkkaavuutta ja huolehtimista palvelujen saamiseksi. Mobiilivinkin kautta tietoja voi aina tarkistaa milloin vain ja anonyymisti. Voidaan myös olettaa, että terveyteen liittyvistä tekijöistä (kuten mahdollisesta yliannostuksesta) on helpompi hankkia tietoa, kun asiakkaan ei tarvitse olla yhteydessä suoraan hoito- tai viranomaistahoihin. Matkapuhelimen käyttö voi aktivoida asiakasta omatoimisuuteen ja lisätä asiakkaan pystyvyyttä hoitopalveluihin hakeutumiseen liittyen (Matthews, Doherty, Coyle & Sharry, 2008). EOPH:n toimintaperiaatteena onkin työskennellä tämän kaltaisten osallistavien menetelmien avulla kunkin kohderyhmän ominaisuudet huomioiden.

16 14 Matkapuhelinsovelluksilla voitaisiin myös vaikuttaa terveydenhuoltoa kohtaan osoitettuihin asenteisiin, joiden mukaan hoito on stigmatisoivaa ja käytännöllisesti katsoen hankalaa toteuttaa (mt.). Mobiilivinkin lisäksi tekstiviestipalvelusovelluksiin perustuvia, riippuvuusongelmiin kohdennettuja palveluja Suomessa ovat esimerkiksi Voimapiiri ja Pelivoimapiiri, joiden tarkoituksena on tarjota yhteisöllinen vertaistukipalvelu ihmisille, jotka ovat huolissaan omasta päihteiden käytöstään tai pelaamisestaan. Palvelua voi käyttää myös internetissä. (ks. esim. Voimapiirin toiminta-ajatuksena on ollut vertaistuen lisäksi ammattilaistiedon laajentaminen matkapuhelinympäristöön, muistutusviestien ja oman tilanteen arvioinnin ohjelmien tarjoaminen. Palvelun seurannassa huomattiin, että internetin kautta lähetettiin enemmän viestejä, mutta yöaikaan erot tasoittuivat. Viikonloppuisin lähetettiin enemmän viestejä puhelimella. (Jäppinen, 2009.) Tämä huomio puhuu sen puolesta, että Mobiilivinkin toiminta-ajatus terveysneuvontapisteiden aukioloaikojen ulkopuoliseen avuntarpeeseen vastaamisesta on tarpeellinen ja osuva. Aaltonen (2009) on sosiaalipsykologian pro gradu -tutkielmassaan tarkastellut Voimapiiri-tekstiviestipalvelun vuorovaikutusta. Palvelulla oli hyötynsä ja haittansa. Aaltosen mukaan Voimapiiri-palvelu koettiin käyttäjien keskuudessa hyvänä muiden avun lähteiden tukena, joskus jopa korvaajana. Palvelu nähtiin tukimahdollisuutena esimerkiksi silloin, kun kasvokkain tapaaviin ryhmiin hakeutuminen oli käytännössä hankalaa (jonot, välimatkat jne.). Pienelle osalle palvelu näytti olevan yksi tärkeimmistä tuen lähteistä. Erityisen tärkeäksi palvelu muodostui yksinäisille ihmisille. (Mt.) Tekstiviestipalvelut voivat olla varsin hedelmällisiä, syrjäytymistä ehkäiseviä palvelumuotoja. Vahvuutena palvelussa nähtiin kannustava ja turvallinen keskusteluympäristö sekä samanlaisten ihmisten kohtaamisen mahdollisuus. Palvelu koettiin hyvänä paikkana tuen tarjoamiseen ja sen vastaanottamiseen. Mahdollisuudet omien voimavarojen käyttöönotossa ja yksilöllisen selviytymisen tukemisessa nähtiin myös positiivisena asiana. Ongelmina Voimapiirissä kuvattiin muun muassa jäsenten erilaisuutta, mahdollisia negatiivisia vaikutuksia ja palvelun käyttöön liittyviä ongelmia. Tuen

17 15 saamisen koettiin vähenevän, kun palvelun käytössä oli esimerkiksi teknisiä ongelmia. (Aaltonen, 2009.) 2.2 Riskiryhmien tiedonhankintatavat Huumeiden ongelmakäyttäjien yhteiskunnallisen aseman vuoksi on aihetta olettaa, että tämän väestöryhmän tiedonhankintatarpeiden ja -kanavien osalta saattavat korostua eri asiat kuin perusväestöllä. Yleisiä terveyspalveluja usein vältellään ja syrjäytymisen vuoksi sosioekonominen asema on usein haasteellinen, jolloin auttamisesta tulee vaikeaa (ei ole pysyvää osoitetta, palveluajat unohtuvat jne., ks. Törmä, 2009). Sensitiivisiä asioita koskeva tieto haetaan usein erityisen luotettaviksi koettujen kanavien kautta, ja tiedonhaku suuntautuu yleisesti käytössä olevien lähteiden ulkopuolelle (Hanneman, 1973). Edellä kuvattujen tekijöiden vuoksi on syytä pohtia sitä, voisivatko huumeiden käyttäjät sekä muihin riskiryhmiin kuuluvat henkilöt höytyä juuri heille kohdennetuista e- palveluista. Vaikka terveysneuvontapisteiden asiakkaita koskevassa tutkimuksessa todettiin, että päällisin puolin käyttäjien tieto on kohdillaan, on mukana myös väärää tietoa ja tietämättömyyttä (Arponen, Brummer-Korvenkontio, Liitsola & Salminen, 2008). Tästä syystä on tärkeää pyrkiä kehittämään tälle ryhmälle palvelumuotoja, joiden kautta tiedon tarkistaminen ja hakeminen on helppoa, vaivatonta ja luottamuksellista. Huumeiden käyttäjien tiedonhankintatavoista ei kuitenkaan juurikaan tiedetä. Joitain viitteitä on siitä, että päihteiden käyttäjien keskuudessa avun hakemiseen (erityisesti hoitoon liittyen) vaikuttavat paljolti sosiaaliset ja käytäntöön liittyvät tekijät (Tucker, 2001). Hannemanin (1973) mukaan huumeita koskeva tiedotus yleisissä tiedotusvälineissä on usein vähäistä, eikä tiedon sisällössä useinkaan ole huomioitu tiedon vastaanottajien erilaisia tarpeita (esim. käyttäjät, ei-käyttäjät, vanhemmat). Tiedonhankintakanavia koskevassa tutkimuksessa Hanneman tarkasteli opiskelijoiden tapoja hankkia tietoa huumeiden ongelmakäytöstä. Tutkimuksessa todettiin, että sekä huumeita käyttävät että ei-käyttäjät hakivat tietoa eniten ystäviltään, jotka arvioitiin myös kaikista

18 16 käytännöllisimmäksi lähteeksi. Toiseksi eniten tietoa haettiin terveydenhuollosta (lääkärit, terveyskeskukset). Mielenkiintoinen huomio tehtiin siinä, että erityisesti kannabiksen kohdalla ystävät olivat merkittävin tietolähde. (Mt.) Tämä saattaa viitata jo tutkimuksen aikaiseen kannabiksen asemaan vähemmän vaarallisena päihteenä. Muista huumeista haettiin tietoa paljolti myös ammattilaisilta, vaikkakin ei-käyttäjät hakivat enemmän tietoa huumeista ammattilaistahoilta kuin itse käyttäjät (mt.). Hannemanin (1973) tutkimuksessa tarkasteltiin myös sitä, minkälaisiin tietolähteisiin opiskelijat turvautuvat mikäli virallinen tieto oli heidän ystäviltään saamansa tiedon kanssa ristiriidassa. Ei-käyttäjät näyttivät tutkimuksen perusteella käyttävän merkittävästi enemmän ammattilaislähteitä verrattuna käyttäjiin, joiden kohdalla tietoa tarkistettiin yhtä paljon kavereilta ja ammattilaisilta. Mielenkiintoinen tulos on myös se, että luotettavimmaksi tietolähteeksi tutkimukseen osallistuneet huumeiden käyttäjät arvioivat omat kaverinsa, kun taas ei-käyttäjien keskuudessa ammattilaislähteet arvioitiin luotettavammiksi kuin kaverit. (Mt.) Tiedonhankintaan on 1970-luvun jälkeen tullut paljon uusia välineitä, joten on tarvetta tarkastella myös elektronisten lähteiden käyttöä. Grayn, Kleinin, Noycen, Sesselbergin ja Cantrillin (2005) tutkimuksen perusteella internetistä on tullut nuorille keskeinen terveystiedon hankinnan väline, vaikkakaan tutkijat eivät usko sen syrjäyttävän kaverien ja luotettujen aikuisten roolia tiedonantajina. Curison ja Kurthin (2007) tutkimuksessa haastateltiin perulaisia HIV-positiivisia henkilöitä, jotta voitaisiin saada tietoa tämän väestöryhmän kokemuksista e-palvelujen käyttäjänä. Tutkimuksessa tarkasteltiin tietokoneiden ja internetin sekä matkapuhelinten ja kämmenmikrojen käyttötottumuksia. Haastatteluissa kerättiin tietoa myös tarpeelliseksi koetusta informaatiosta. Matkapuhelinten avulla HIV:iä sairastavat haastateltavat ottivat yhteyttä vertaisiinsa, hakivat seksuaalista seuraa sekä osa oli laittanut muistutuksen HIVlääkkeiden ottamisesta puhelimeensa. Osa haastateltavista piti myös hyvänä ideana matkapuhelinpalvelua, joka muistuttaisi lääkkeiden ottamisesta, antaisi tietoa HIVistä ja AIDSista sekä niiden hoidosta. (Mt.) Palveluehdotus ei siis ole kovinkaan kaukana Mobiilivinkin toimintaperiaatteista. Samaisessa tutkimuksessa todettiin myös, että HIV-potilaille e-palvelujen käyttö oli luonnollinen tapa hankkia tietoa, ja tutkijat huomauttavatkin sovellusten kehittämisen mahdollisuuksista ehkäisevässä toiminnassa ja interventioiden suunnittelussa.

19 17 Boyerin, Shannonin ja Hibberdin (2005) tutkimuksessa todettiin, että kaikkien 12 tutkimukseen osallistuneen nuoren kohdalla internetin huumausaineita käsittelevät sivustot olivat vaikuttaneet heidän huumeiden käyttöönsä. Sivustoilta oli hankittu tietoa muun muassa turvallisemmista käyttötavoista, ennaltaehkäisystä ja mahdollisista markkinoilla liikkuvista uusista päihteistä. Tiedonhankintaan käytettiin myös virallisia lähteitä. (Mt.) Tutkijat huomauttavat, että internetillä on suuri vaikutus nykyajan nuorten päätöksenteolle ja että internetistä haetuilla tiedoilla on roolinsa käyttöön liittyvien haittojen vähentämisessä. On myös tarkasteltu sitä, minkälaiset tiedon välityksen kanavat ovat päihteiden käyttäjille mieluisimpia. Pulfordin, Blackin, Wheelerin, Sheridanin ja Adamsin (2008) päihdehoitoon liittyvässä tutkimuksessa tarkasteltiin kuutta erilaista hoidon jälkeistä tukimuotoa. Tutkimuksen tarkoituksena oli löytää hoidon jälkeisen tuen ja informaation välittämisen keinoja, jotka potilaat itse arvioivat hyviksi ja toimiviksi. Potilaat pitivät eniten hoidontarjoajan aloitteesta lähtevistä puhelinsoitoista ja sähköposteista. Mieluisia olivat kuitenkin myös joko hoitotahon tai heidän omasta aloitteestaan lähtevät puhelin- ja informaation tarjoamisen tukimuodot. Mielenkiintoista on, että informaation ja muistutusten välittämistä erilaisin apuvälinein suosittiin tilastollisesti merkitsevästi enemmän kuin esimerkiksi kasvokkaiseen kontaktiin perustuvaa tukiryhmämuotoa. (Mt.) Tutkimuksen perusteella on syytä olettaa, että päihteiden käyttäjät voivat hyötyä informaation haku- ja vastaanoton sovelluksista, joissa ei tarvitse hakeutua suoraan kontaktiin palveluntarjoajan kanssa (vrt. Matthews, Doherty, Coyle & Sharry, 2008). 3 Tutkimuksen tavoitteet Huhtikuussa 2010 EOPH:n Mobiiliapu-tiimi toteutti pääkaupunkiseudun terveysneuvontapisteissä Mobiilivinkki -palautekyselyn. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ollut kyselyn laajentaminen pääkaupunkiseudun ulkopuolisten terveysneuvontapisteiden asiakkaita koskevaksi. Myös aiempaa palautelomaketta on

20 18 laajennettu palvelun yksityiskohtaisemman kehittämisen näkökulmasta. Tutkimuksen toista linjaa edustaa tiedonhankintamenetelmiin liittyvä kiinnostus, jonka kautta on tarkoitus paremmin päästä käsiksi niihin tapoihin, joilla huumeiden käyttäjät hakevat tietoa. Tarkoituksena on ymmärtää paremmin nykyaikaisen ja persoonallisen viestimen kautta toteutettavaa päihdetyötä, sen mahdollisuuksia ja puutteita sekä kehitysalueita. Tutkimuksen tuloksia käytetään Mobiilivinkin kehittämiseen ja tulosten pohjalta laaditaan esitelmä syyskuussa 2010 pidettävään Päihdetiedotusseminaariin, jossa Elämä On Parasta Huumetta ry:n toiminnanjohtaja Kari Vuorisella on puheenvuoro huumeiden käyttäjien informaationhakukanavista. 3.1 Tutkimusaineisto Kaikkia tutkimuksen alussa asetettuja tavoitteita ei pystytty saavuttamaan, sillä pääkaupunkiseudun ulkopuolisista terveysneuvontapisteistä tutkimukseen ei lähtenyt mukaan kuin Hämeenlinnan Living Room. Näin ollen Mobiilivinkin käyttöön liittyvää kokemustietoa on saatu vain eteläisen Suomen alueelta. Tutkimusaineisto on kerätty Espoossa, Helsingissä ja Hämeenlinnassa A-klinikkasäätiön hallinnoimien terveysneuvontapisteiden asiakkailta välisellä ajalla. Tutkimuslupa haettiin A-klinikkasäätiöltä. Kyselylomakkeet lähetettiin tutkimuksessa mukana olevien terveysneuvontapisteiden henkilökunnalle, jotka välittivät tiedon tutkimuksesta asiakkailleen. Henkilökuntaa ja kyselyyn osallistuvia asiakkaita informoitiin tutkimukseen osallistumisen vapaaehtoisuudesta ja luottamuksellisuudesta (ks. liite 3). Aineistoa kerättiin kahden lomakkeen avulla, joista toinen oli tarkoitettu itsenäisesti vastaaville asiakkaille ja joka oli näin ollen suppeampi (ks. liite 1). Tällä lomakkeella pyrittiin mahdollistamaan vastaajille mahdollisimman helppo palautteenannon tilanne. Toinen lomake oli laajempi ja se suunniteltiin täytettäväksi yhteistyössä tutkijan ja asiakkaan kanssa (ks. liite 2). Tällä lomakkeella pyrittiin saamaan tietoa yksityiskohtaisemmin käyttöön liittyvistä kokemuksista. Laajemman lomakkeen täytössä tutkija oli mukana apuna, mutta vastaajan annettiin itse vastata kysymyksiin. Vain yhdessä tapauksessa asiakas toivoi, että tutkija kirjaisi vastaukset hänen puolestaan.

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Helsingin Paasitornissa Mikko Salasuo, dosentti, VTT,

Helsingin Paasitornissa Mikko Salasuo, dosentti, VTT, Suomalaisen huumekulttuurin muutos Terveysneuvontapäivät 2011 Helsingin Paasitornissa 21 22.9.2011 Mikko Salasuo, dosentti, VTT, Nuorisotutkimusseura ry. Kaksi teemaa 1. Tuoreen huumekyselyn tulokset ja

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Terveyspalveluiden tarve sosiaalisessa mediassa tulevaisuudessa?

Terveyspalveluiden tarve sosiaalisessa mediassa tulevaisuudessa? Terveyspalveluiden tarve sosiaalisessa mediassa tulevaisuudessa? Nuorten näkemyksiä Emilia Martimo & Minna Tolonen Sairaanhoitajakoulutusta 120 vuotta Oulussa juhlakonferenssi 22.9.2016 NUORTEN NÄKEMYKSIÄ

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö ja Länsi 2013- hanke toteuttivat touko-kesäkuussa yli 18-vuotiaille asukkaille ja kaupungin työntekijöille webropol

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Palveluista ja asiakkaista Peliklinikalla

Palveluista ja asiakkaista Peliklinikalla Palveluista ja asiakkaista Peliklinikalla Tapio Jaakkola kehittämiskoordinaattori, Peliklinikka PELISEMINAARI 16.9.2013 Lahti 16.9.2013 Peliklinikka 16.9.2013/TJ 1 Peliklinikan palvelut tarjoavat Avokuntoutusta

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014

HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014 HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014 Päihdelääketieteen päivät 11.3.2016 Kansallismuseo, Helsinki 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 1 JOHDANTO 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 2 Huumetilanteen

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Liite A: Kyselylomake

Liite A: Kyselylomake 1/4 2/4 3/4 4/4 Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2015 1 (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/7 09.06.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2015 1 (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/7 09.06.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2015 1 (5) 289 Käytetyille huumeruiskuille tarkoitettujen erilliskeräysastioiden vakiinnuttaminen Helsingin yleisillä alueilla HEL 2015-006459 T 10 05 03 Päätös päätti,

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen Asiakaskyselyn 2013 tulokset

Varhaiskasvatuksen Asiakaskyselyn 2013 tulokset Varhaiskasvatuksen Asiakaskyselyn 2013 tulokset Kyselyyn vastaajia 3217 henkilöä Englanninkieliseen kyselyyn vastaajia 22 henkilöä Vastaajia yhteensä 3239 henkilöä Generated on 22.03.2013 07:50 Taustatiedot

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Miksi EPT-laki? Perustuslaki: Julkisen vallan tulee edistää väestön terveyttä

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

Digitaalisen kommunikaatiosovelluksen käyttäjälähtöinen kehittäminen

Digitaalisen kommunikaatiosovelluksen käyttäjälähtöinen kehittäminen Digitaalisen kommunikaatiosovelluksen käyttäjälähtöinen kehittäminen Varaslähtö käytettävyyspäivään 24.10.2007 FT Juha-Matti Latvala Taustani KM, luokanopettaja Tietotekniikka, teknologiakasvatus FT, psykologian

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011 Perusterveydenhuollon suunta 0 kyselytutkimuksen tulokset Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto..0 Johdanto Perusterveysbarometri 0 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Kehittämishankkeen tulokset pähkinänkuoressa Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 11.9.2014 1 Lähtökohtia Lähisuhdeväkivaltaan

Lisätiedot

Tutkimuksesta vastaavan henkilön eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta. Tapani Keränen TAYS

Tutkimuksesta vastaavan henkilön eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta. Tapani Keränen TAYS eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta Tapani Keränen TAYS eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta: perusteet Tutkimuksesta vastaavan henkilön (TVH) tulee havaita ja arvioida tutkimukseen liittyvät eettiset

Lisätiedot

VOI HYVIN yleisöluento

VOI HYVIN yleisöluento Omatila lähisuhdeväkivaltaa kokeneen tai sitä pelkäävän tukena VOI HYVIN yleisöluento 23.9.2013 Omatilan palvelut ovat saatavissa yhdestä puhelinnumerosta 043 825 0535 ympäri vuorokauden. Palveluun voi

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Uutta kansanliikettä synnyttämässä

Uutta kansanliikettä synnyttämässä Uutta kansanliikettä synnyttämässä Yksi elämä pähkinänkuoressa Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -hankkeet edistävät valtimoterveyttä. Kyseessä on ainutlaatuinen kolmen kansalaisjärjestön

Lisätiedot

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 - Alustavia tuloksia ja havaintoja. 18.1.2013 EERO SILJANDER, CHESS/THL. 1 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 taustat ja aineisto. STM:n toimeksiantona THL:lle 2012 toteuttaa

Lisätiedot

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 26.4.2016 Markkula 1 Lounais-Suomen avin avaus: Parhaimmat menetelmät

Lisätiedot

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa Yksin asuvien köyhyys Anna-Maria Isola 10.12.2008 Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Yksin asuvat köyhät tilastoissa Tarkastelussa minimituilla (sairauspäivärahat, toimeentulotuki, työmarkkinatuki) elävät

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Tulos- ja palautetilaisuus Lahdessa 24.3.2014 24.3.2014 1 THL toteutti Hankkeen toimikausi 17.4.2013 16.4.2014 Asiantuntijaverkosto THL,

Lisätiedot

Street-hanke

Street-hanke Street-hanke 2016 3.11.2016 Street-hanke tarjoaa C-hepatiitti- ja hiv-pikatestausta sekä terveysneuvontaa Helsingin kaduilla 21.6. 31.8.2016. Työpari liikkuu kaduilla tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA 19.11.2012 HYVÄ VASTAANOTTAJA Opiskelen Vaasan ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan yksikössä sairaanhoitajan tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Teen opinnäytetyönäni

Lisätiedot

terveysneuvontatyön mahdollisuudet C-hepatiitti tartuntojen ehkäisyssä, toteamisessa ja tartunnan saaneiden hoitoon ohjauksessa

terveysneuvontatyön mahdollisuudet C-hepatiitti tartuntojen ehkäisyssä, toteamisessa ja tartunnan saaneiden hoitoon ohjauksessa terveysneuvontatyön mahdollisuudet C-hepatiitti tartuntojen ehkäisyssä, toteamisessa ja tartunnan saaneiden hoitoon ohjauksessa Valtakunnalliset terveysneuvontapisteiden koulutuspäivät 1.11.12 Espoon A-klinikkatoimi

Lisätiedot

Tuloksista toimenpiteisiin Kirjastojen käyttäjäkysely 2013 arvioinnin työvälineenä

Tuloksista toimenpiteisiin Kirjastojen käyttäjäkysely 2013 arvioinnin työvälineenä Tuloksista toimenpiteisiin Kirjastojen käyttäjäkysely 2013 arvioinnin työvälineenä OKM:n kirjastopäivät 28.11.2013 Anna Niemelä Kansalliskirjasto Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely Toteutettu vuosina

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nettikysely 12-22-vuotiaiden nuorten parissa Osaraportti Sini Pekkanen, Lääkärikeskus Nuorten Naisten Bulevardi Hannele Spring, Otavamedia, Suosikki 4.7.2011 Nuorten tutkimushanke

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 19.4.2016 Markkula 1 Yhteenveto STM:n tervehdys: Ehkäisevää työtä

Lisätiedot

MILLI 2006 Ruiskuhuumeiden. käyttäjät terveysneuvontapisteessä. Antti Mikkonen, Leena Paaskunta, Elina Kaitala, Leena Savunen

MILLI 2006 Ruiskuhuumeiden. käyttäjät terveysneuvontapisteessä. Antti Mikkonen, Leena Paaskunta, Elina Kaitala, Leena Savunen MILLI 6 Ruiskuhuumeiden käyttäjät terveysneuvontapisteessä Antti Mikkonen, Leena Paaskunta, Elina Kaitala, Leena Savunen Tutkimuksen toteutus Sosiodemografiset tiedot Päihteiden käytön aloittaminen Aineiden

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa

Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2: Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa Yhteenveto medialle Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2 Yhteenveto /

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit Osaamisen kuvaus Asiakaslähtöisyys - osaa kohdata asiakkaan/perheen/yhteisön jäsenen oman elämänsä asiantuntijana - saa hyödyntää asiakkaan kokemuksellista tietoa

Lisätiedot

Tutkimustiedote vanhemmalle/huoltajalle, jota pyydetään osallistumaan seuraavaan tutkimukseen:

Tutkimustiedote vanhemmalle/huoltajalle, jota pyydetään osallistumaan seuraavaan tutkimukseen: Liite S2: Tutkimustiedote vanhemmalle/huoltajalle, jota pyydetään osallistumaan seuraavaan tutkimukseen: Narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssia koskeva arviointitutkimus

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

VERKKOVASTAAMISEN HUONEENTAULU

VERKKOVASTAAMISEN HUONEENTAULU VERKKOVASTAAMISEN HUONEENTAULU JOHDANTO Tämä huoneentaulu on tarkoitettu verkkovastaamisen tueksi nuorten tieto- ja neuvontapalveluissa. Huoneentaulun tarkoituksena on antaa ohjeet verkkovastaajille vastauksen

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

MIPA. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. a-klinikka.fi/mipa

MIPA. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. a-klinikka.fi/mipa Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma 2015 2018 a-klinikka.fi/mipa A-klinikkasäätiö A-Kiltojen Liitto ry Diakonia-ammattikorkeakoulu EHYT ry FinFami Uusimaa ry Irti Huumeista ry Kuntoutussäätiö

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus

Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Jaana Leipälä Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston sidosryhmätilaisuus 29.9.2016 Lääkkeet

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Alkoholi- ja huumetutkijain seuran kokous 4.12.2008 Riikka Perälä Alkoholitutkimussäätiö/Sininauhaliitto

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA. PD-projektityö/Vesa Helin

TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA. PD-projektityö/Vesa Helin TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA PD-projektityö/Vesa Helin Tutkimuksen tausta strategisen ja toiminnan vaikuttavuuteen tähtäävän toiminnan

Lisätiedot

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala EPSI Rating Matkaviestintä 2016 Päivämäärä: 2016-10-17 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 50 569

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

PÄIHDEHUOLLON TILANNE JA TULEVAISUUS ESPOOSSA gsm Mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö

PÄIHDEHUOLLON TILANNE JA TULEVAISUUS ESPOOSSA gsm Mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö PÄIHDEHUOLLON TILANNE JA TULEVAISUUS ESPOOSSA 7.4.2014 Eija-Inkeri.Kailassuo@espoo.fi gsm 050 5145 076 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö Alkoholinkäytöstä on syytä olla huolissaan Lähde: Teuvo

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot