SIRKKA lehti. SIRKAT maalla, merellä ja saunassa. Satakymmenen laulun vuotta. Juhlakonsertti La klo 18 Jyväskylän Paviljonki. Nro

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SIRKKA lehti. SIRKAT maalla, merellä ja saunassa. Satakymmenen laulun vuotta. Juhlakonsertti La 28.3. klo 18 Jyväskylän Paviljonki. Nro 23 13.3."

Transkriptio

1 SIRKKA lehti Nro Satakymmenen laulun vuotta SIRKAT maalla, merellä ja saunassa Juhlakonsertti La klo 18 Jyväskylän Paviljonki

2 2 Pitkän iän salaisuus Ihmisen iässä 110 vuotta on todella paljon. Vaikka keskimääräinen elinikäennuste on kasvussa, ovat 110-vuotiaat harvinaisia poikkeuksia vielä pitkään. Organisaatioiden, yritysten ja yhdistysten elinikäennuste sen sijaan samaan aikaan lyhenee. Ainakin ne muuttavat nimeään ennen kuin 100 ensimmäistä toimintavuotta on tullut täyteen. Nimenmuutos heijastelee muutoksia esim. toiminnan päämäärissä ja omistussuhteissa. Muutosten taustana voivat olla myös arvostusten muutokset, jotka tapahtuvat eri asioiden yhteisvaikutuksena sekä organisaatioiden sisällä että niiden toimintaympäristössä. Muutos on nimetty suorastaan Ajan Hengeksi. Tästäkin huolimatta on joukko organisaatioita, jotka kestävät aikaa ja ympäristön muutoksia voiden edelleen hyvin ja luopumatta liikaa perinteistään. Mikä siis on pitkän iän salaisuus? Ihmisten yhdessä toimiminen perustuu yhteisiin arvostuksiin. Tämä yhteinen tekeminen voi jatkua pitkään ulkopuolisille näkymättömänä ja toteuttaen vain ryhmään kuuluvien tärkeinä pitämiä asioita. Tilanne on kuitenkin toinen, kun ryhmän tavoitteisiin kuuluu myös palvelun tuottaminen ryhmään kuulumattomille. Ajan Hengen mukainen pyrkimys jatkuvaan muutokseen on ristiriidassa sen tosiasian kanssa, että todella on olemassa hyvin pitkään samoina pysyviä asioita, arvostuksia ja periaatteita, joihin joukko ihmisiä voi vastata lähes samalla toiminnalla kuin 110 vuotta sitten. Kuorolaulu on tällaista toimintaa: perusidea säilyy, mutta ilmenee ajanmukaisilla tavoilla. Yhdessä laulaminen kuorosotineen elää taloudellisen laman keskellä nousukautta - hyvä näin. Mieskuoro Sirkat on 110-vuotisen toimintansa aikana muuttunut ilmiasultaan ja väkimäärältään moneen kertaan: mm. noin nelinkertaisesta kvartetista lähes satapäiseen joukkoon. Viime aikoina Sirkat on esiintynyt pienimmillään neljän miehen kokoonpanoina ja suurimmillaan n. 70 miehen voimin. Kuitenkin tavoiteltavat asiat ovat reilun vuosisadan ajan olleet samoja ja ne ovat vastanneet myös yleisön arvostuksia riippumatta siitä, ovatko yleisönä suomalaiset, espanjalaiset, puolalaiset, virolaiset, bosnialaiset tai kroaatit. Meillä Sirkoilla on kokemusta siitä, kuinka laulajien ja yleisön mielenmaisemat kohtaavat ja syntyy voimakas tunne yhteenkuuluvuudesta. Musiikki ylittää rajoja ja läpäisee muureja vahvistaen meissä olevaa ihmisyyttä, joka on enemmän tai vähemmän koetuksella arkielämän realiteeteissa. Olisiko tässä yksi selitys pitkään ikään? Mieskuoro Sirkat on jakanut musiikin salaisuutta niin keskenään kuin yleisönsä kanssa 110 vuotta. Arvaan, että kun vietetään kuoron 220-vuotisjuhlaa, arvostetaan edelleen musiikin, runouden ja ihmisäänen yhdessä muodostamaa voimauttavaa kosketusta. Kuorossa SITÄ on! Jari Rantamäki, MK-Sirkat puheenjohtaja Kuva: Raisa Nerg Sävelpuhtaus ja soinnin yhtenäisyys ovat niitä asioita, jotka tekevät myös yleisön olon konserteissa mukavaksi, tiivistää Sirkkojen johtaja Nikke Isomöttönen. Juhlavuosi täynnä haasteita Jyväskyläläinen Mieskuoro Sirkat on maamme vanhimpia suomenkielisiä mieskuoroja. Tänä vuonna se juhlii 110-vuotista taivaltaan. Juhlavuosi on kiireinen ja monimuotoinen. Sirkat-kuoron perusti Jyväskylän seminaarin musiikinopettajana mittavasti suomalaiseen kuoroelämään vaikuttanut P. J. Hannikainen, joka jo opiskelu-aikoinaan Helsingissä oli perustanut Ylioppilaskunnan laulajat. Sirkat on pitkiä perinteitään kunnioittava, mutta vahvasti ajassa ja uudessa musiikissa kiinni oleva kuoro, jossa laulaa noin 50 miestä. Vuodesta 2004 kuoroa on johtanut jyväskyläläinen kuoronjohtaja, kapellimestari ja musiikkipedagogi Nikke Isomöttönen. Viime vuosina Sirkat on taiteellisen johtajansa mukaan keskittynyt erityisesti mieskuorolauluun niin usein liitettyjen helmasyntien eliminoimiseen. Sävelpuhtaus ja soinnin yhtenäisyys ovat niitä asioita, jotka tekevät myös yleisön olon konserteissa mukavaksi, Isomöttönen kertoo. Toki kuorolaisillekin on palkitsevaa ja motivoivaa, kun jatkuvan kvinttien virittelyn jälkeen huomaa yhteisen soinnin löytyvän ja sointujen yhtäkkiä aukeavan soimaan. Vuonna 2007 Sirkat esitti pitkän tauon jälkeen Sibeliuksen Kullervon ja sinfoniaorkesterin kanssa esiinnytään myös juhlavuonna. Yksi vuoden suurimmista haasteista on jyväskyläläissäveltäjä Erkki Raiskin uuden pääsiäisoratorion kantaesittäminen pääsiäismaanantaina Taulumäen kirkossa. Multimedia mukana Varsinainen 110-vuotisjuhlakonsertti juhlaillallisineen pidetään Jyväskylä Paviljongissa Jos pääsiäiskonsertti onkin kokonaan uutta musiikkia, niin juhlakonsertin ohjelmisto nojaa enemmän perinteeseen. Kunniapaikalla säveltäjistä on Leevi Madetoja. Perinteeseen tuo kuitenkin uuden elementin multimediatekniikka, ensimmäistä kertaa Sirkkojen historiassa. Musiikkia kuvitetaan valoin ja videoin. Sirkkojen juhlavuoden tapahtumiin kuuluu myös matkoja ja kuorovierailuja. Kesäkuussa Sirkat vierailevat Pietarissa ja itsenäisyyspäivän tietämissä on vuorossa konserttimatka Berliiniin. Marraskuussa puolestaan veljeskuoro Ylioppilaskunnan laulajat saapuu Jyväskylään konsertoimaan yhdessä Sirkkojen kanssa. Juhlavuosiensa myötä Mieskuoro Sirkat on perinteisesti kartuttanut taidesarjaansa. Viisi vuotta sitten tilattu Kuutti Lavosen grafiikkatyö oli myyntimenestys, ja tällä kertaa Sirkat on valinnut nousevan nuoren taidegraafikon, Tuomas Hallivuon. Hallivuon teoksen Sirkan kanssa Wahlgrenilla miljöö liittyy kuoron historian alkuaikojen iloluontoisiin harjoituksiin hotelli Wahlgrenin ullakkokabinetissa. 110 vuotta lyhyt aika 110 vuotta on tällaisen musiikin elinkaaressa aika lyhyt aika. Ihmisäänellä tuotetulla musiikilla on käyttöä ja arvoa aina. Se antaa suuntaa ja merkitystä ihmisille maailman tappiin saakka. Se auttaa hahmottamaan maailmaa ja elämää. Tässä on jotain pysyvää, filosofoi Sirkkojen puheenjohtaja Jari Rantamäki. Puheenjohtajan mukaan kuoro ei kuitenkaan ole jämähtänyt paikoilleen, vaan etsii koko ajan kulloiseenkin aikaan sopivia, puhuttelevia tapoja tehdä musiikkia. Tämän osoittavat juhlavuoden suunnitelmatkin. Tarkemmat ja ajankohtaisimmat tiedot Mieskuoro Sirkkojen juhlavuodesta löytyvät kuoron kotisivuilta osoitteessa ja lippuja juhlavuoden tapahtumiin myy lippu.fi Jukka Hynynen SIRKKAlehti 2009 Julkaisija Päätoimittaja Ilmoitukset Toimitus Kuvat Kannen kuva Sivunvalmistus Paino Painos Mieskuoro SIRKAT ry Hannu Aho Herny Horn Viestintä Risto Korhonen T:mi Jukka Hynynen, Maria Latokartano Risto Korhonen Jukka Hynynen Tavukatti Oy Lehtisepät Oy, Jyväskylä kpl

3 Mikä miestä Mistä kuorossa laulamisessa on oikein kyse? Laulamisen yleensä luulisi olevan täysin turhaa: eikö asiaansa voisi suoraan käydä toiselle sanomassa? Mitä järkeä on pukea viesti lauluksi? Ja minkä takia laulaa vieläpä monen ihmisen voimin kuorona? Näistä kysymyksistä lähdimme liikkeelle ystäväni kanssa, kun meillä oli tilaisuus poissa kotoa keskittyä aika tärkeisiin asioihin. Oikein tärkeisiin kuten laulamiseen pääsimme kiinni päivän kokoustamisen jälkeen myöhään illalla hotellissa. Korkkasimme skottilaisen ja ystävä sytytti lyhyen ja aromikkaan kuubalaisensa. Professorismiehenä hän osaa tehdä kiusallisen yksinkertaisia kysymyksiä, joihin on vaikeaa vastata. Hän ei pidä itseään mitenkään musikaalisena ja kertoi monesti miettineensä, mitä järkeä on yhteislauluissa. Miksi kirkoissa lauletaan yhdessä virsiä? Miksi Maamme lauletaan yhdessä? Miksi Ihanaa-leijonat-ihanaa epävireisen porukan hoilaamana voi koskettaa kuten Smedsin Tuntemattomassa? Sudetkin ulvovat! Ne juoksevat laumana jonossa pitkiä matkoja, saalistavat yhdessä, lisääntyvät, valvovat reviiriään. Onnistuneen jahdin jälkeen verisin suupielin johtajan esimerkkiin yhtyen ne kohottavat kuononsa kohti tähtiä ja julistavat: täällä me olemme, yhtenäisinä ja meitä on paljon. Kaikkien on laulettava anteeksi ulvottava, ja poikkeuksia ei voi olla. Hiljennyimme kuvittelemaan tätä vaikuttavaa öistä näkyä, joka kohdallamme perustui Jack Londonin teoksiin perustuviin mielikuviin. Jyväskylän taivaalla lentelevä naakkaparvi naukumisineen sopi teoriaamme: olemme yhdessä ja meitä on paljon. Inhimillisin kriteerein niiden yhteisesiintymistä ei voi esteettisesti pitää kauniina, mutta tarkoituksenmukaista se varmaankin on. Totesimme saaneemme kaksi vastausta kysymyksiimme: yhdessä laulamalla lujitetaan laumaan kuulumista ja muille kerrotaan tiiviistä yhteisöstä. Palkitsimme itseämme tästä oivalluksesta täydentämällä laseja. Kuubalainen paloi hyvin ja savu täydensi jacklondonimaista tunnelmaa. Mutta miten selittää yksinäisen satakielen uutteraa ja äänekästä kesäyön ääntelyä? Tai kuovin, tai leivosen ja nokikanan ja mitä niitä nyt on. Ei vienyt kovinkaan kauaa oivaltaa niiden esiintymistarvetta: reipas laulu ja miehekäs ääntely viestittävät saman lajin toiselle puoliskolle Suomalainen perheyritys erinomaisen geenivaraston hallinnasta ja että tarjolla olisi Tässä vaiheessa totesimme kaipaavamme perussirkuttelija dosentti Jussi Viitalaa kertomuksineen. Jussin mainio teos Vapaasta tahdosta? Käyttäytymisen evolutiivinen perusta tarjoaa hyviä selityksiä. mieskuoromotiiv tarkoitan tietenkin eläinmaailman ääntelemisen tulkinnalle. Pääsimme jo aika lähelle ydintä. Epämusikaalisen ystävän silmät loistivat sikäli kuin kykenin savun seasta erottamaan. Puhdas, tieteellinen innostuksemme yltyi. Miksi kokeneet satakielikonkarit tai ukkometsot, nuo lintujen vilhokekkoset menestyvät parhaiten? Mikä tekee niistä niin ylivoimaisia? Asia alkoi kiinnostaa entistä enemmän, etenkin kun kummallakin meistä puoliväli on ylitetty Vilhon kokemuksesta, siis iän puolesta. Hmm Lintumaailmassa parasta tarjolla kilpailutetaan koko ajan. Tuote eli geenit käyvät siis kaupaksi niin kauan kun soitto soi ylimmältä oksalta. Kun parhaimman paikan valtaa nuorempi uros, niin taaskin viesti menee perille, vaikka sointi saattaisikin kuulostaa erilaiselta. Evoluutio alkoi kuulostaa läheisemmältä. Tässä vaiheessa avauduin ystävälle ja tunnustin yhden elämäni pahimmista mokista. Se juttu, jonka varmasti tekisi toisin, jos saisi vielä valita. Olin ajatellut, että vasta nelikymppisenä olisi sopiva ikä mennä mieskuoroon. Nyt harmittaa, etten mennyt kaksikymppisenä. Mitä kaikkea ihminen voikaan menettää ymmärtämättömyyttään! Toinen katseli ihmetellen. Kuubalaista oli vielä pätkä jäljellä. Ystävä hyvä, onko yhdessä laulattaa? Jyväskylä laulaminen todella niin mukavaa? Onko siinä selkäydinperustaisen käyttäytymisen elementtejä? Arvelin tarvitsevamme selkäydinpuudutusperusteita lisää ja kohotimme maljan Darwinin 200-vuotispäivälle. Istuimme hetken hiljaa. Luulin ystäväni muuttaneen Havannaan tai kauemmaksi. Itse liikuin susilauman mukana ulvomassa ja sieltä hyppäsin korkealle koivun latvaan ylvääksi ja vastustamattomaksi koiraaksi. Mitä tekemistä näillä pohdinnoilla oli laulamisen ja varsinkin mieskuoron kanssa? Musiikkia voi tulkita niin moni eri tavoin: miksi, mitä ja miten ovat tärkeitä kysymyksiä ja kukin niistä avaa ihan oman maailmansa ja näkökulmansa musiikkiin. Minä taidan nyt mennä nukkumaan, sanoi ystävä katkaisten hiljaisen tovin. Me emme tainneet löytää kunnollista selitystä tälle ihmisten omalaatuiselle yhdessä laulamisen taipumukselle. Ai niin, hän onkin täällä vielä. Joo, aamupalalla tavataan. Niin, on monenlaisia syitä mitkä meitä laulattavat. Hyvää yötä. Aamulla muistin. Rita Varosen johtamat Jyväskylän Naislaulajat ovat keksineet täydellisen vastauksen, mikä laulattaa: laulan, koska laulan. Niin yksinkertaista se vain on. Kerroin tämän ystävälle kahvijonossa, ja hänen silmänsä laajenivat hieman ja kulmakarvat kohosivat. En ollut ihan varma, upposiko tämä sumean logiikan täydellinen perustelu häneen. Itse olin täysin vakuuttunut. Ja vaikuttunut. Matti Kuorelahti Avoinna ma-pe 8 17 la 9 13 Vasarakatu 27, Jyväskylä Puh *, varaosat * Varaosapäivystys , Risto Korhonen TERVETULOA IKÄÄNTYVIEN YLIOPISTOON Ajankohtaisia luentoja vuorokeskiviikoin yleisluento- sekä terveys ja hyvinvointiluentosarjoissamme. Luentoja voivat tulla kuulemaan yliopiston päärakennuksen juhlasaliin kaikki aiheesta kiinnostuneet maksamalla 25 /luentosarja tai 5 /luento. Lisätietoja, puh Hotelli Milton Hannikaisenkatu 29, JYVÄSKYLÄ Puh GALLERIA BECKER JA TAIDELAINAAMO Vaihtuvat näyttelyt, taideteosten myyntikokoelma. Seminaarinkatu 28, Jyväskylä Avoinna: ti - pe, su 12 17, la Kokoukset. Perhejuhlat. Mahtisavusauna. Mönkijäsafarit. Ränssintie 5 Keskiaikamarkkinat Kuusa tel *Puhelun hinta lankapuhelimesta 8,21 snt/puhelu + 2 snt/min., matkapuhelimesta 8,21 snt/puhelu + 14,9 snt/min.

4 4 Sirkat ja Sinfonia tulkitsevat Raiskin Oratorio oli säveltäjälle kahden vuoden mittainen urakka. sävelmaalauksen Risto Korhonen Mieskuoro Sirkat tulkitsee pääsiäismaanantaina 13. huhtikuuta jyväskyläläissäveltäjä Erkki Raiskin pääsiäisoratorion kantaesityksenä. Sirkkojen juhlavuoden tilausteos Seitsemän kuvaa Kristuksen ylösnousemuksesta esitetään Nikke Isomöttösen johtaman Jyväskylä Sinfonian kanssa Taulumäen kirkossa. Sopraanosolistina laulaa Helena Juntunen ja bassosolistina on Kristjan Mõisnik. - Idea teoksen tilaamiselle syntyi halusta saada uutta orkesterisäestyksellistä ohjelmistoa mieskuorolle, Nikke Isomöttönen kertoo. On aina iso juttu, kun kantaesitetään orkesteriteos, jossa kuoro-osuus on sävelletty nimenomaan mieskuorolle. Ja Raiski on kyllä säveltänyt erittäin mielenkiintoisen teoksen. - Seitsemän kuvaa Kristuksen ylösnousemuksesta on nimensä mukaisesti sävelmaalaus, fresko, jossa kuoro ja orkesteri vievät kertomusta tasavertaisesti. Kuorolla on kertojan rooli, solisteilla on joko henkilörooli tai tekstiä korostava tehtävä, kertoo säveltäjä Erkki Raiski. Kahden vuoden sävellysurakka Varsinainen sävellysprosessi on ollut kahden vuoden mittainen, ja se on vienyt säveltäjän lähes kaiken vapaa-ajan. - Itselleni prosessiin kuuluu pitkähkö mietiskelyvaihe ennen varsinaisen kirjoitusvaiheen alkamista. Ennen kuin pääsi säveltämiseen saakka, soveliaan tekstikokonaisuuden luominen oli keskeinen vaihe. Tekstin kertova osuus on raamatusta, Johanneksen ja Luukkaan evankeliumista. Pääsiäispäivän psalmiteksti on mukana kokonaisuudessaan. Viimeinen osa lienee tämän teoksen erikoisuus. Teksti on Johannes Krysostomoksen pääsiäissaarna seurakunnan alkuajoilta. Sen värikäs ja ilmeikäs kirjoitustyyli ei ole menettänyt voimaansa vuosituhansienkaan jälkeen. - Tekstin suunnittelu vaatii usein yhteistyötä ja verkostoitumista. Onneksi aina on joku, joka tietää asioista enemmän. Krysostomokseen päätymisestä kuuluu kiitos kanttori Risto Valtasaarelle. Erkki Raiski sanoo, että säveltäminen on aina ollut olennainen osa hänen elämässään. Hänen ensimmäinen sävellyksensä julkaistiin vuonna Uusia teoksia on tilauksessa muutamaksi vuodeksi eteenpäin. Kuorot yksilöitä Erkki Raiskilla on alunperin tekninen koulutus. Vuoden mittaisen pääesikunnan radiosähköttäjäpestin jälkeen hän opiskeli kanttori-urkuriksi ja pätevöityi myöhemmin musiikin teorian opettajaksi. Nykyisin hän opettaa yleisten aineiden lehtorina muun muassa säveltapailua, sovitusta ja sävellystä Jyväskylän ammattikorkeakoulun koulutusohjelmassa. Erkki Raiski opettaa ammattioppilaitoksessa muun muassa säveltapailua ja säveltämistä. Musiikin teknologiset mahdollisuudet ovat eräs osa oppimisen ohjausta. Opiskelijamme ovat usein pitkiä aikoja ulkomailla tai pois paikkakunnalta. Olen tehnyt vuosien mittaan paljon verkko-opiskelukursseja - työnä ja harrastuksena, sanoo Erkki Raiski. Jossakin vaiheessa olin vahvasti suuntautunut kuorolaulun edistämiseen. Parhaimmillaan työviikkooni kuului kuusi erityyppistä kuoroa, lapsikuorosta vanhustenkuoroon. Olen saanut varsin hyvän kuoronjohtajan koulutuksen, lisäksi erinäiset uudet suuntaukset kirkkomusiikin kehittämisessä tukivat kuorolaulun asemaa. Ja olihan minulla hyvät kuorotkin, kehaisee Raiski. Kuorot ovat kukin omanlaisiaan yksilöllisiä maailmoja. Yhteistä kaikille tuntemilleni kuoroille on sitoutuminen ja palava innostus musiikin tekemiseen. Pohjanmaan mies on viihtynyt jo kolmisenkymmentä vuotta Keski- Suomessa. Jyväskylän monipuolinen kulttuuri ja osaaminen saavat kiitosta. Mieleenpainuva kokemus oli muutaman vuoden takainen tilausprojekti, jonka toteutimme Nikke Isomöttösen kanssa. Jyväskylän taitoluisteluseura tilasi JAMKin musiikin koulutusohjelmalta musikaalin, jonka neljä opiskelijaa sävelsi, orkesterina oli JAMKin jouset, johtajina orkesterinjohdon opiskelijoita ja, tottakai, esittäjinä taitoluisteluseuran lapset ja nuoret. Pääsin säveltäjien ohjaajana tutustumaan aivan uudenlaiseen kulttuuriin, jollaisesta en tiennyt aiemmin juuri mitään. Musiikkikampushanke lupaus uudesta Säveltäjä näkee Jyväskylän kulttuurielämän tulevaisuuden monessa suhteessa lupaavana. Käynnissä oleva yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän aikuisopiston musiikkikampushanke voi tuoda paikkakunnalle aivan uudenlaista yhteistä toimintaa. - Nykytilanteessa on helppo nähdä uhkakuviakin. Taloudellisesti huonompina aikoina etsitään säästökohteita. Valitettavan usein silmätikuksi joutuvat esimerkiksi musiikkioppilaitokset tai muut taidetoimintaa toteuttavat laitokset. Taiteen tuottamista on hankala mitata liiketaloudellisilla mittareilla, koulutuksen hedelmät saattavat näkyä vasta vuosien tai vuosikymmenien jälkeen. Keski-Suomessa on tarjolla monenlaista kulttuuria laajalla rintamalla. Vaikka monet asiat näyttävät olevan nykyisin hyvin, jokin nihkeys paikkakunnan päällä tuntuu lepäävän. Tulin Jyväskylään 30 vuotta sitten. Puhuttiin konserttisalin tarpeesta, eikä asia näytä juuri eteenpäin nytkähtäneen. Turhaa kilpailuakin on sellaisten alojen välillä, joiden ei pitäisi olla napit vastakkain. Yhteistyö voisi lisääntyä aloilla, joiden välillä on perinteisesti pidetty keinotekoisia rajoja. Paras tae keskisuomalaisen kulttuurielämän menestymiseen olisi keskisuomalainen yhteistyö, vetoaa Erkki Raiski. Risto Korhonen

5 5 Tasapaino on tavoite Viestinnän suunnittelu ja toteutus VIESTINTÄTOIMISTO MEDITA COMMUNICATION OY Jyväskylä Helsinki Psykologiset asiantuntijapalvelut Risto Korhonen Ovet, ikkunat teräksestä ja alumiinista Murtosuojauskalterit ja lisälukitukset Teollisuuden ja kiinteistöjen kunnossapito Rakenteet alumiinista, ruostumattomasta teräksestä ANTINNITTYNTIE JYVÄSKYLÄ Puh. (014) Fax (014) GSM Timo Laakso antaa pianolla äänen ja lauluharjoitus Mikko Hakalan kanssa voi alkaa. Laulajan mahdollisimman hyvä fyysinen ja henkinen tasapaino, sekä niiden kehittyminen ovat yksittäiselle laulajalle ja sitä kautta koko kuoron soinnille ensiarvoisen tärkeitä perusasioita. Fyysisen ja henkisen tasapainon kehittäminen yhdessä laulutekniikan opetuksen kanssa on haaste, joka kiehtoo minua vuosi vuodelta enemmän, Mieskuoro Sirkkojen laulunopettaja Timo Laakso kertoo. On itsellekin muusikkona hyvin kehittävää ja haastavaa etsiä uusia keinoja avata ja rikastaa laulajien kokemusta omasta instrumentistaan. Monille laulajille muun muassa joogan ja pilateksen parista valmiiksi tutut venytykset ja hengitysharjoitukset ovat viimeisin innostuksen aiheeni. Oma keho on laulajan instrumentti. Se pitää tuntea ja sen tulee toimia elastisesti ääntä tukien. Kuorossa laulaminen on suurelta osin myös ryhmässä toimimista, toisten laulajien huomioonottamista muutenkin kuin kuuntelemalla. Parhaimmillaan laulajat pystyvät aistimaan esimerkiksi toistensa hengityksen rytmin ja laulun tulkinnallisen tahdon. Tätä henkisen avautumisen prosessia pyrin Sirkkojen lauluopettajana siinä laulutekniikkaharjoitusten lomassa auttamaan. Laulutekniikka lienee kuin työkalupakki: erilaisten puukkojen ja puntareiden tulee kulkea siellä mukana, teroitettuna ja järjestyksessä, mikäli halutaan saada työ eli laulu tehdyksi. Ja niitä työkaluja pitää osata myös käyttää. Pelkästään korkealta ja kovaa koilottaminen ei ole kovinkaan mielenkiintoista pitemmän päälle. Olen verrannut tätä viime vuosina niin valitettavan yleiseksi tullutta laulutapaa hassuun putkimieheen. Olet järjestänyt isot juhlat, laulajat ja muut jonglöörit on tilattu. Juhlapaikalla on putkirikko ja soitat putkimiehen paikalle. Putkimies soittaa ovikellolla alkusoiton, astuu eteiseen ja kaivaa pakista kiiltävät putkitongit, nostaa ne kohti kattoa lausahtaen voimallisesti Eikö ole upeat tongit? ja jähmettyy siihen. Tuliko homma hoidettua? Nykyaika suosii hektisyyttä, nopeata nautinnonhakuisuutta ja pelkää sitoutumista Laulajana kehittyminen vaatii ihan toisenlaista lähestymistapaa ja tässä piilee myös eräs kuoroharrastuksen hienoimmista puolista. Se, ken haluaa sitoutua, treenata ja toistaa satoja kertoja laulamisen eri osa-alueitten harjoituksia varmasti saa myös itselleen sellaisia elämyksiä, joita rusinat pullasta nyppimällä ei koskaan koe, lupaa Timo Laakso. Agents-yhtyeen moottori, kitaristi Esa Pulliainen on sanonut, että rock n roll parantaa kaikki vaivat. Onko musiikista lääkkeeksi, musisoinnista terapiaksi, Timo Laakso? Varsinkin suomalaisille musiikin ja erityisesti laulamisen voima on edelleen liki käsin kosketeltavan mahtavaa ja vaikuttavaa. Vuosia mieskuoro Sirkkojen perustamisen jälkeenkin Suomen saloilla esimerkiksi pysäytettiin verenvuoto laulamalla, lääkäreitä kun löytyi vain suuremmista kylistä ja kaupungeista. Tähän vuosisataiseen perinteeseen kuorolaulukin osittain nojaa. Arkihuolet, yhteiskunnan ahdistavuudet ja pienet kolotukset saa heittää syrjemmälle, kun treeneissä uppoutuu musiikin tekemisen saloihin ja riemuun. Onnistunut esitys liikuttaa kuulijan ja laulajan sisimpiä tunteita tavalla, joka muilla keinoin ei liene mahdollista. Risto Korhonen Ravintola Priimus Ravintola Priimus juhlii kevättä! Vappupiknik Tervetuloa Vappupiknikille Priimuksen upealle järviterassille 1.5. klo Tarjolla on suussasulavia keväisiä herkkuja! Äitienpäivälounas Juhlimme äitejä perinteisen noutopöydän herkuin klo Pöytävaraukset ja tiedustelut puh tai Ravintola Priimus, Taulumäentie 45, Jyväskylä

6 6 Sirkkojen juhlateos sijoittuu hotelli Wahlgrenin ympäristöön Nikolainkulmaan. Aineksia omasta elämästä Pihkatie Jyväskylä Avoinna ma-ke 8 20, to 8 16, pe Laatat, kylpykalusteet, altaat, hanat, wc-istuimet, porealtaat, suihkuseinät LAATTAPISTE COLLECTION JYVÄSKYLÄ Kaakeli-Nikkarit, Ahjokatu 16 puh. (014) , Palvelemme ark. klo 9 18 ja la klo Soita ja varaa aika suunnittelupalveluun! Rakennesuunnittelu, valmisosasuunnittelu, korjausrakentaminen, asiantuntijatehtävät, kuntotutkimukset, suunnitelmien ulkopuolinen tarkastus Vasarakatu 27 A, Jyväskylä, puh nmacon.fi Alkusysäyksen työlle saattaa antaa parisuhteessa koettu tapahtuma, uni tai tunnetila. Risto Korhonen

7 7 110-vuotisjuhlateos Sirkan kanssa Wahlgrenilla Jyväskyläläinen taidegraafikko Tuomas Hallivuo ammentaa töihinsä aiheita omasta elämästään. Alkusysäyksen työlle saattaa antaa parisuhteessa koettu tapahtuma, uni tai tunnetila. Monesti mielessäni on joku kuva, kun aloitan työskentelyn. Usein se kuitenkin muuttuu työn edetessä, Hallivuo kuvaa työskentelyään. Mieskuoro Sirkkojen 110-vuotisjuhlagrafiikkateos on Hallivuon käsialaa. Sirkan kanssa Wahlgrenilla -teoksessa etualan mies- ja naishahmot ovat kohottaneet maljan juhlan kunniaksi. Taustan Nikolainkulmassa toimineen hotelli Wahlgrenin ullakolla puolestaan sijaitsi aikanaan Sirkkojen oma kabinetti. Kolmen kuukauden urakka Juhlateoksen vedosmäärä, 110 kappaletta, on suurin Hallivuon toistaiseksi tekemistä sarjoista. Aiemmat vedosmäärät ovat olleet tuollaista parinkymmenen luokkaa. Aluksi huolestutti, miten laatat kestävät näin suuren sarjan, Hallivuo kertaa. Kaikkiaan juhlagrafiikkasarjan tekoon kului taiteilijalta useampi kuukausi. Alussa vedoksia valmistui viiden kappaleen päivävauhdilla. Vedokset tehdään käsityönä, joten valmistuksessa pitää pysyä skarppina. Näyttelyitä ympäri Suomen Haminasta syntyjään oleva Hallivuo jyväskyläläistyi kymmenen vuotta sitten. Hän työskentelee Grafiikanpajalla. Parhaillaan miestä pitää kiireisenä Tampereella taidekeskus Mältinrannassa avautuvan Tunnustus nro 40-näyttelyn valmistelu. Esillä tulee olemaan grafiikkaa, tussipiirroksia sekä muutamia matkakuvia. Lisäksi Hallivuon teoksia on nähtävillä ainakin Helsingin ryhmänäyttelyssä tulevana kesänä ja Hämeenlinnassa joulukuussa järjestettävässä yksityisnäyttelyssä. Maria Latokartano Risto Korhonen Leevi Madetoja-pianokilpailun tuoreen voittajan, Anton Ylikallion, tulevaisuuden haaveissa siintävät esiintymislavat. Nuori pianisti työskentelee määrätietoisesti kohti unelmaansa. - Nyt on keskityttävä harjoittelemaan, sillä se, minkä verran esiintymistarjouksia tulee riippuu siitä, miten hyvin soitan. Jalat maassa kohti Vapaat toimitilat: Janne Ukkonen puh unelmaa Valtakunnallinen Leevi Madetoja pianokilpailu on nuorten muusikoiden näytön paikka. Oulussa kolmen vuoden välein järjestetyssä kilpailussa taitojaan pääsevät näyttämään Suomen musiikkioppilaitoksissa tai ammattikorkeakouluissa pianonsoittoa opiskelevat nuoret. Tänä vuonna kilpailun voitto saatiin Keski-Suomeen, kun Jyväskylän ammattikorkeakoulussa toista vuottaan opiskeleva Anton Ylikallio palkittiin kisan parhaimmaksi. Ylikallio kertoo ennen kisoja arvelleensa, että mahdollisuudet menestykseen olivat olemassa. Voitto oli kuitenkin yllätys. Aluksi ajattelin, että riittää kunhan en heti ensimmäisessä karsinnassa putoa. Nälkä kuitenkin kasvoi syödessä ja finaalissa halusin jo voittaa, Ylikallio kertaa tunnelmiaan. Finaalikappaleenaan Ylikallio esitti Mendelssohnin ensimmäisen pianokonserton. Tuomaristo arvioi nuoren pianistin soittoa loogiseksi ja sujuvaksi. Opintojen jälkeen estradeille Vaikka Leevi Madetoja pianokilpailusta on kulunut vasta muutama kuukausi, harjoittelee Ylikallio jo täyttä päätä seuraavaa koitosta varten. Päämääränä on osallistua vuoden päästä järjestettävään Hannikaisen pianokilpailuun. Se on vielä kovatasoisempi, joten pitää soittaa entistä paremmin pärjätäkseen, Ylikallio arvioi. Ylikallio on kotoisin Vaasasta, mutta opinnot toivat hänet Jyväskylään vuonna Keski-Suomessa Ylikallio kertoo viihtyvänsä hyvin. Jyväskylä on mukava kaupunki. Täällä on hyvät harjoittelumahdollisuudet. Ylikallio opiskelee pianon soittoa ja kamarimusiikkia Carlos Turriagon ja Merja Solisaari-Turriagon johdolla. Tällä hetkellä kalenteri täyttyy pääosin opinnoista, mutta muutaman vuoden jälkeen toiveissa on päästä entistä enemmän esiintymään. Keikkailla tahtoisin niin paljon kuin mahdollista. Se taas riippuu siitä, miten hyvin soitan, joten nyt on keskityttävä opiskeluihin, Ylikallio päättää. Länsiväylä, Kaivokatu 1 p Maria Latokartano

8 8 Tosi-tv antaa uusromantiikan ajan ihmiselle sen, mitä hän tarvitsee; tunteita, elämyksiä ja ripauksen glamouria. SUOLAHDEN MUSIIKKIKURSSI Piano: Carlos Juris Antti Hotti Teppo Koivisto Emanuel Krasovski Liisa Pohjola Hamsa Al-Wadi Erik Tawaststjerna Hui-Ying Tawaststjerna Antti Siirala Nina Svetlanova Lauri Väinmaa Viulu: Anatoli Melnikov Vilmos Szabadi Vera Vaidman Sello: Alexander Gebert Jouko Paavola Säestys: Tuomas Turriago Säestyksen assistentti: Anton Ylikallio Kurssimaksu 589 / 413 Pianonharjoitusmaksu 59 Lisätietoja ja hakulomake p Sunnuntai-iltana hieman ennen puolta kahdeksaa dosentti Veijo Hietala asettuu kotonaan television ääreen. Hän avaa sen hieman pitkin hampain, kääntää Neloskanavalle ja jää odottamaan. Hietala on Suomen johtavia tosi-tv:n asiantuntijoita, joten olen pyytänyt häntä kommentoimaan uutta Kuorosota-ohjelmaa. Ensi kuulemalta ohjelman formaatti ei Hietalan korvissa kuulosta vakuuttavalta; miten kuorossa laulaminen, hartaannäköiset aikamiehet esittämässä Maamme-laulua, on muokattavissa koko kansan viihteeksi? Kello tulee kahdeksan. Kuorosodan ensimmäistä jaksoa on sodittu puoli tuntia. Hietala ei kuitenkaan huomaa ajan kulumista. Koukutuin ohjelmaan kertalaakista, hän naurahtaa. Tosi-tv on luvallinen areena tunteille Missä sitten piilee Kuorosodan salaisuus? Formaatiltaan ohjelma jatkaa samaa tosi tv-sarjojen genreä, joka aikanaan alkoi Bumtsi Bumista, ja jota vuorollaan seurasivat Idols, Talent ja Tanssii Tähtien Kanssa. Tosi tv:n kohdalla ei ole lajia, jossa ei voisi kilpailla. Sinänsä laulukilpailu on vanha perinne. Se,

9 9 Korpilahti VUODEN VIERASSATAMA 2006 Avoinna touko ja syyskuussa joka päivä kesä-elokuussa su-to Korpilahdentie 8 pe ja la Korpilahti LH>FKBK HLQF LK I>RIRK >OSLFKBK svengaa Suomalainenkin _IFQVPM>IHHFL Ë SBI>QQLJ>PQ> EFKK>PQ> JFKFJF Q>F PLM JRH>>K kuorossa Katsojalle kelpaa vain aito Hietalan mukaan uusromanttinen ihminen ei kuitenkaan tunteenkaipuussaan kelpuuta mitä tahansa. Valkokankailla on vuosisadan ajan näytelty fiktiivisiä tunteita. Niiden aika on ohi, nyt haetaan oikeaa fiilistä. Naurua, iloa, pettymystä, suruakin. Tunteet ovat tosi-tv:n idea. Ja nimenomaan kaikenlaiset tunteet. Kyyneleet ovat haluttu juttu, sillä 99 prosenttia tavallisista ihmisistä ei voi itkeä käskystä. Kyynel paljastaa tunteen aidoksi. Kyynelten ympärille on kasvanut kokonainen tosi-tv formaatti, jossa ei keinoja kaihdeta pisaroiden saamiseksi kilpailijoiden poskille. Ilkeilevistä tv-sarjoista jokainen varmasti muistaa sellaiset ohjelmat, kuten Heikoin lenkki ja Idols, joita katsoja väliin seurasi myötähäpeästä Kuvat: Neloskanava että nyt kilpailemassa on kokonainen kuoro on tietysti uusi askel, Hietala pohtii. Hietalan mukaan tosi-tv:n suosiolla on suora yhteys yhteiskunnassamme heräämässä olevaan uusromantiikan aikaan. Janoamme elämyksiä, glamouria ja tunteita. Me sisäänpäin kääntyneet suomalaisetko? Ehkä jossain etelän kulttuurissa tunteet ovat näkyvämmin esillä, mutta emme me ole ihmisinä sen kummempia. Suomalaisuuden ongelma on ollut se, että haluamme kyllä kokea tunteita, mutta kulttuurimme ei perinteisesti suosi niiden paljastelua. Meiltä puuttuvat ne muodot, joissa voisimme tunteita purkaa. Sitä suuremmalla syyllä tarvitsemme tosi-tv:n tarjoamia sosiaalisia tekosyitä tunteiden purkamiseen, Hietala selvittää. kiemurrellen. Hietalan mukaan Kuorosota poikkeaa perusidealtaan näistä ilkeilysarjoista täysin. Tämä ei ole samaa maata ollenkaan. Kilpaileminen ei Kuorosodassa ole pääasia, vaikka se antaakin ohjelmalle oman säväyksensä. Sen sijaan putoajiakin hehkutetaan. Itkettämispuoli puuttuu tästä kokonaan. Kuorosota tuo rokin arvokkuuden rinnalle Kuorosota on kiistatta talven aikana tuonut kuorolaulun myös niiden tietoisuuteen, joille laji aiemmin oli vieras. Samalla, kun media nostaa lajin julkisuuteen, se myös väistämättä popularisoi sitä. Hietala ei tässä näe mitään pahaa. Aiemmin on jo nähty, miten Kokkisota-tyyppiset ohjelmat aiheuttivat ryntäyksen kokkikouluihin. Miksei niin voisi tapahtua nytkin. On hyvä, että kuorolaulun käsite laajenee. Rokkimeininki voi nousta arvokkuuden rinnalle, ei sen tarvitse sulkea tätä puolta pois. Tosi-tv formaatin, jossa ammattinäyttelijöiden sijaan ruudun toisella puolella esiintyvät mattimeikäläiset, Hietala uskoo tulleen ohjelmantekoon pysyvästi. Haluamme nähdä tavallisten ihmisten tekevän jotain, missä he eivät ole eksperttejä. Se, että he panevat itsensä likoon, viehättää meitä ja herättää ajatuksen, että kyllä minäkin tuohon pystyisin. Maria Latokartano Itse taikurikin hämmästyi Televisiokanavien kuoro-ohjelmien runsaus ja suosio on hämmästyttänyt kuoroväkeäkin. Miksi tämä formaatti? Miksi juuri nyt? Voisiko sanoa kuluneesti, että tälle on sosiaalinen tilaus, mietiskelee kuoronjohtaja, kapellimestari Nikke Iso-Möttönen. Meidän aikamme korostaa monella sektorilla yksilöllisyyttä. Yhdessä laulettaessa korostuu yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen. Se lienee hyvää vastapainoa vaikkapa kiireiselle työelämälle. Joukkovoima puree. Yhdessä saadaan enemmän ja riemullisempaa aikaan kuin yksin toimien. Kuvassa näyttelijä Jouni Innilä IFLMFPQLKH>QR VS_PHVI_ RE C>U TTT B J>FI kayy po ppollak olla la ak - so sofi sofi fia a aminoff am amino in fff - hharr ino harri arrii virt arr vvirtanen irtane irt anen ane n Så som i himmelen ohjaus olli-matti oinonen Suurisydäminen tarina rakkaudesta ja kuorolaulun voimasta. Ensi-ilta kevään esityspäivät ovat: pe 3.4. klo 19, la 4.4. klo 13, su klo 15, ke klo 19, to klo 12, la klo 19, to klo 19 ja la klo 19 Liput 20 / 18 / 15 Kysy ryhmätarjousta! Lippumyymälä p. (014) jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri

10 10 Jyväskylä on edelleen it-teknologian ja kulttuurin kaupunki On keskiviikko 11. päivä helmikuuta. Matkapuhelinvalmistaja Nokia on juuri ilmoittanut siirtävänsä toimintansa pois Jyväskylän kaupungista. Masentava uutinen kiertää kaupunkilaisten huulilla. Kännykkäjätin lähtö merkitsee yli 300 työpaikan menetystä ja pahaa imagotappiota dynaamiselle it-kaupungille. Kulttuuri rikastuttaa ihmistä sisäisesti ja sisältää sosiaalista kontaktointia ja opettaa meitä ottamaan toiset ihmiset huomioon. Harmillinen ratkaisu monella tavalla, kommentoi Jyväskylän pitkäaikainen kaupunginjohtaja, kaupunkineuvos Jaakko Lovén Nokia-uutista kotonaan parin minuutin automatkan päässä Nokian Jyväskylän toimipisteestä. Tämä on tappio toiminnallisesti, kiinteistöpoliittisesti ja erityisesti elinkeinopoliittisesti. Nyt olisi tärkeää pystyä pitämään tietojenkäsittelyn osaajat jatkossakin täällä. On aika pysähtyä ja miettiä, millä keinoilla mennään eteenpäin. Se tie löytyy. Jyväskylä on jatkossakin itteknologian ja kulttuurin kaupunki, uskoo Lovén. Entisen kaupunginjohtajan omakotitalon pihalta näkyy kukkula, jolle Technopolis Oyj tulee rakentamaan uudet tilat tulevaisuuden tietojenkäsittelyn huippuosaajille. Tarvitaan uusi suunta, uusia innovaatioita ja uusia valloituksia. Rikasta, menestyksellistä aikaa Viipurissa syntynyt ja perheensä mukana Jyväskylään poikasena muuttanut Jaakko Lovén pitää itseään keskisuomalaisena, jyväskyläläisenä. Karjalaisuus murteineen löytyy jostain pinnan alta, kun vähän raaputtaa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Jyväskylän lyseosta. Opinnot päätettyään hän toimi kunnallisissa johtotehtävissä Haapamäellä ja Keuruulla. Jyväskylän maalaiskunnan johtajana Jaakko Lovén toimi vuodesta 1966 vuoteen 1974 ja Jyväskylän kaupunginjohtajana vuodesta 1974 vuoteen 1994 saakka. Kaupunginjohtajavuoteni Jyväskylän seudulla olivat rikasta ja menestyksellistä aikaa. Iso ja tärkeä muutos oli elinkeinopolitiikan monipuolistuminen. Perinteinen teollisuus ajoi pikku hiljaa alas toimintojaan ja samaan aikaan tieto- ja informaatiotekniikka teki tuloaan. Jaakko Lovénin vuosikymmenien aikana seudulle hajasijoitettiin merkittävää osaamista: KELA:n atk-keskus, valtion tietokonekeskuksen yksikkö, opintotukikeskus, ilmavoimien atkyksikkö ja Valmetin paperikoneiden automaatiotekninen osaaminen. Kulttuuriin panostettiin samaan aikaan. Saimme uuden kirjaston, uuden teatterin ja uuden monitoimihallin liikunnan harrastukseen. Jyväskylällä on ollut vankka asema koulutuskaupunkina 1800-luvulta lähtien luvun alussa synnytettiin uusia jatkokoulutusyksiköitä kaikille koulutustasoille. Täällä aloittivat opettajien jatkokoulutuskeskus, uudelleen koulutukseen keskittyvä työvoimaopisto sekä yliopiston täydennyskoulutuskeskus. Elinkeinopolitiikkaa, koulutusta ja kulttuuria ruokittiin vankasti ja tuloksellisesti, kiteyttää Lovén. Kuntaliitos on myös kasvamisprosessi Kuntaliitos Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan välillä oli jollain tasolla esillä koko Jaakko Lovénin kaupunginjohtajakauden ajan. Lovénin valinta Jyväskylän johtoon lisäsi entisestään odotuksia liitoksesta. Kuntafuusio kaupungin ja maalaiskunnan kesken toteutui vasta tämän vuoden alusta. Liitosajatus on kytenyt koko ajan. Kytenyt oikeasti, ei kuitenkaan sammunut. Jo vuonna 1982 käynnistyneen neuvottelukunnan toimesta lähdettiin petaamaan kuntarajat ylittävän yhteistyön muotoja, muistaa Jaakko Lovén. Nyt kuntafuusion yhteydessä tehdyt Kaupunkineuvos Jaakko Lovenin kodin naapuriin Lahdentien varteen nousee Technopoliksen ja yliopiston toimistojen kompleksi. Elinkeinoelämän, yliopiston ja kaupungin yhteistyö saa uuden symbolin. Kuva: Arkkitehtitoimisto SARC, Anttimatti Siikala ja Sarlotta Naurjus. muutokset ovat vain rakenteellisia, sisältöön on vaikeampi pureutua tiukkojen yhdistymissopimustenkin vuoksi. Jatkossa on luotava uusia rationaalisia toimintatapoja, uutta toimintakulttuuria. Tämä on kasvamisprosessi. Tarvitaan aikaa synnyttää yhteinen ajattelumaailma, yhteinen asenne viemään asioita myönteisessä hengessä eteenpäin. On huolehdittava, että organisaatio ei jää liian sisäänpäin lämpiäväksi. Tarvitaan myös uusia, ihmisiä, uusia ajatuksia, uusia tuulia. Kuntayhteisön identiteetin rakentamisessa täytyy huolehtia hyvästä ilmapiiristä. Jaakko Lovén toivoo, että paikallista kulttuuria, kotiseutuhenkeä tuetaan ja vahvistetaan. Vahva korpilahtelaisuus tai vahva tikkakoskelaisuus ovat tärkeitä voimavaroja jatkossakin. Omaleimainen kulttuuri itsessään vahvistaa yhteisön identiteettiä. Jaakko Lovén on ollut edelleen mukana Jyväskylän Taide- ja tiedesäätiön sekä Sorjosen säätiön johtoelimissä. Molemmat organisaatiot ovat nostaneet ja tukeneet unholaan joutuneita kulttuurilohkoja ja -hankkeita. Apua ovat saaneet muun muassa Jelmun toiminta, tanssitaide, tanhu, käsi- ja taideteollisuus, konservointitoiminta ja musiikin harrastamisen laaja kirjo. Kulttuuri rikastuttaa ihmistä sisäisesti ja sen harrastaminen sisältää aina sosiaalista kontaktointia ja opettaa meitä ottamaan toiset ihmiset huomioon. Järjestöillä on suuri vastuu kulttuuriharrastuksen käytännön pyörittämisestä. Olisi lyhytnäköistä yhteiskunnalta vetää nyt taantuman varjolla rahat pois järjestötoiminnan tukemisesta. Jaakko Lovén harrastaa itse kulttuuria monipuolisesti. Kotioloissa tunnelman luojaksi sopii niin klassinen musiikki kuin hyvä kantrimusiikkikin. Kuokkalan kartanon intiimejä konsertteja ei voi jättää väliin. Ponnisteluja yli hallinnon rajojen Viime vuosikymmenten aikana on maakunnallinen ja alueellinen yh- Jukka Hynynen

11 11 Mieskuoro Sirkat palkitsi Jaakko Lovenin omalla kulttuuripalkinnollaan, Vuoden kulttuurisaunotettava -tittelillä vappuna. Loven on ollut pitkään tärkeä yhteistyökumppani kuorolle. Keski-Suomen on löydettävä itsensä uudella tavalla teistyö saanut uusia muotoja hyvin tuloksin. Vuonna 1986 käynnistyi yhteinen kehittämisyhtiö Jykes. Kehitykselle haettiin pontta ohjelmaperusteisella aluepolitiikalla. Euroopan Unioniin liityttäessä Jyväskylän seutu oli edellä muuta Suomea, kun sillä oli esittää valmis osaamiskeskusohjelma. Informaatio- ja kommunikaatioteknologian lisäksi Jyväskylässä ryhdyttiin puhumaan määrätietoisesti hyvinvointiteknologian merkityksestä jo vuonna Sekin varsin oikea-aikainen avaus. Hiljattain käynnistynyt Jämsä- Jyväskylä-Äänekoski-kasvukäytävähanke ilahduttaa pitkän linjan maakunnallista vaikuttajaa. Laajaulotteinen aluekehittäminen antaa uskoa tulevaisuuteen. Näiden kolmen kasvukeskuksen mukana maakunta kehittyy. Tämän ajatuksen ovat avarakatseisemmat ymmärtäneet jo 60-luvun alkupuolelta saakka. Asia nostettiin voimakkaasi esille jo maaherra Eino Paloveden aikana. Tänä päivänä on entistä tärkeämpää koota yhteistyöhön kaikki mahdolliset tahot yli hallinnollisten rajojen. Ollaan jälleen muutoksen edessä. Muutossyklit vain lyhenevät. Jaakko Lovén varoittelee tarttumasta kaikkeen uuteen, kritiikittömästi. Esimerkiksi julkisen sektorin palvelujen ulkoistamisessa kannattaa käyttää harkintaa. Hän siteeraa mielellään taloustietäjää, joka käski pitää kiinni pohjoismaisen markkinatalouden sisälle rakennetusta sosiaalisesta ajattelusta. Tätä ulottuvuutta ei saa unohtaa. Elinkeinopolitiikan murros ja Nokian lähtö nousevat vielä esille haastatteluhetken lopuksi. Valoisan luonteen omaava mies mietiskelee: Keski-Suomen on pakko löytää itsensä uudella tavalla. Vaikka tämän päivän uutiset ovat masentavia, on ilmassa paljon myönteisiä merkkejä. Risto Korhonen Moniteholinssi, jonka ominaisuudet voit itse valita. Mitä ikinä teetkin, Hoyalux id MyStyle huomioi elämäntyylisi. Kauppakatu 5, JKL p. (014) ma-pe Kuljetusliike Risto Jylhä Oy Jyväskylä Puh. (014) Fax (014) GSM Metitur Eccentric Trainer kotimainen innovaatio alaraajojen voimaharjoitteluun Heinämäentie 7, Jyväskylä Puh

12 12 Vasarakatu 9, Jyväskylä puh , fax

13 13 Kansa kohti itsenäisyyttä ja eheyttä Suomi teollistui. Keski-Suomeenkin levittäytynyt rautatieverkosto edisti hyvinvointia. Suomi kytkeytyi entistä tiiviimmin Eurooppaan. Se tuli tunnetuksi kulttuurimaana: taiteen kultakausi, Sibelius, Pariisin maailmannäyttely. Yhdistyksiä perustettiin, ja valtiollisesta äänioikeudesta pääsivät sadat tuhannet osallisiksi. Mutta venäläinen sorto heitti mustan varjonsa. Kauppias Juho Sorsa osallistui Jyväskylän kaupungin edustajana suureen lähetyskuntaan, joka vei tuloksettoman, sortoa vastustaneen adressin keisarille. Juna juuttui lumeen paluumatkalla. Tätä maata ei saata lumiin haudata, tätä kansaa ei saata kansakuntien joukosta hävittää, muuten syntyisi autio paikka Euroopan pohjanperille, kirjoitti Zachris Topelius vuonna Venäjä sortui maailmansotaan. Suomelle avautui jääkäreiden avaama latu-ura vapautua ulkoisesta sorrosta. Suomi itsenäistyi. Maa toipui sisällissodasta hitaasti. Poliittiset, sosiaaliset ja kielelliset erot haittasivat eheyttämis- ja sovintopyrkimyksiä. Elokuva, radio ja oppivelvollinen kansakoulu yhdistivät. Urheiluun innostuttiin. Itäraja aukeni syvänä railona. Heimoaate kukoisti, ja Kalevala eli renessanssia. Suomi etsi turvaa Kansainliitosta, reunavaltioista ja Ruotsista. Henkiset yhteydet Saksaan vahvistuivat. Suomi koneistui ja autoistui. Säännöllinen talviauraus alkoi Keski-Suomen pääteillä talven tullen vuonna Arkielämässä tavoiteltiin käytännöllisyyttä. Alvar Aallon varhainen funktionalismi näyttäytyi Jyväskylässä ja lähiympäristössä. Kuva: Keski-Suomen Museon arkisto Postikorttina julkaistu kuva Jyväskylän lyseon uudesta koulurakennuksesta 1900-luvun alussa. Kuorossa säilyy hengissä. Exercitatio artem parat Jyväskylästä kuorolaulun keskus Se oli silloin, kun Jyväskylä oli Keski-Suomen ainoa kaupunki ja koko suomalaisen sivistyksen sydän. Kaupungista oli kehittynyt merkittävä suomenkielisen koulutuksen keskus. Suomenkielinen lyseo oli perustettu 1858 ja opettajaseminaari Suomenkielisyyttä vaali sitkeästi piirilääkäri Wolmar Schildt luvun loppupuolelle kuorolaulu raikui Jyväskylässä. Seminaarin musiikin lehtorin Erik August Hagforsin toiminta loi pohjan kaupungin maineelle kuorokaupunkina. Ensimmäisen kuoron hän perusti kaupunkiin Kaupungissa järjestettiin useita kertoja valtakunnalliset soitto- ja laulujuhlat. Konserttimusiikki ja teatteri saivat tilaa sivistyskaupungissa. Vuonna 1877 perustettu, kaupungin varoin ylläpidetty Jyväskylän torvisoittokunta oli oman aikansa kaupunginorkesteri. Mieskuoro Sirkkojen kuorotoiminta alkoi vuonna Aluksi kvartettina esiintyneen laulajajoukon nimeksi vakiintui jo perustamiskokouksessa Sirkat Armas Järnefeltin kuorosävellyksen mukaan. Kuoron johtajaksi valittiin lehtori, säveltäjä PJ Hannikainen, joka oli ollut opiskeluaikanaan Helsingissä perustamassa Ylioppilaskunnan Laulajat ja toiminut sen johtajana. Uusi kuoro pääsi alkutaipaleelle todellisen kuoroammattilaisen johdolla. Myöhemmin kuoron johtajana toiminut, Helsingin musiikkiopistossa PJ Hannikaisen oppilaana ollut Lassi Utsjoki on kuvaillut opettajansa luonteen laatua: Päältä katsoen vaatimaton ja hiljainen mies, jonka kuoren alla kuitenkin paloi tuliliekkinen sydän. Kuva: Keski-Suomen Museon arkisto Mieskuoro Sirkat huvimatkalla Päijänteellä Kalasaaressa. Eturivissä vasemmalta: Ville Lönn, Konsin, Aug. Alha, Blomstedt, Candelin, Taberman, Nordensvan ja Mård. Takana vasemmalta: Aug. Th. Lamen, P. J. Hannikainen, Mansnerus, G. A. Stoore, Hedman, Pesonius ja Blumenthal. Kuva on mahdollisesti vuodelta Alkuvuosina kuorolaisten kantajoukkoa yhdisti se, että he olivat muuttaneet Jyväskylään muualta Suomesta. Kuoro oli keskustelukieleltään kaksikielinen, mutta sortokauden aikana pyrittiin laulukielenä suosimaan suomea vaikka sitä ei kunnolla edes osattu. Koko maakunnan saaminen sivistävän kuorolaulun vaikutuksen piiriin näyttää olleen Sirkkojen tavoitteena alusta saakka. Nelinkertainen mieskuorokvartetti Sirkat teki ensimmäisen Jyväskylän ulkopuolisen konserttimatkan vuonna 1900 Äänekoskelle, sinne muutama vuosi aikaisemmin perustetun Keski- Suomen Kansanopiston rahavaroja kartuttaakseen. Laulusäveliä ja rattoisaa seurustelua Kuoron toiminnan alkuvuosikymmeninä haluttiin edistää isänmaallisia ja sivistyksellisiä hankkeita. Musiikin ohella myös sosiaalista toimintaa, reipasta yhdessä oloa pidettiin tärkeänä. Metsästys, kalastus ja veneily, erityisesti purjehdus yhdisti laulajia. Kuoron yhteiset purjehdusretket Päijänteelle olivat suosittuja. Alkoholiakin yhteisissä kokoontumisissa nautittiin; punssi kirkasti tenoreitten äänen ja olut antoi terää bassoille. Kuoron ensimmäisistä vuosikymmenistä kirjoittanut intendentti Erkki Fredrikson on tallentanut lehtori Sigurd Forssin kuvauksen kuoron alkuvuosien elämänmenosta: Harjoitukset olivat siihen aikaan kokonaan toisenlaisia kuin viime vuosina. Se oli sitä toverillisen seurustelun ja rattoisten pakinailtojen aikaa. Silloin ei kokoonnuttu virallisiin, ankaran kurin harjoituksiin, vaan yhteisiin toverillisiin illanviettoihin, joissa Kuva: Keski-Suomen Museon arkisto leikinlasku ja hupaisan seurustelun ohessa kajautettiin opittuja laulusäveleitä ja opittiin uusia. Silloin pantiin lysti pystyyn eikä ollut asia eikä mikään tehdä retki jonnekin ympäristöön, tuollainen oikea lauluretki, jolla sydämet sulivat ja toverin käsi puristettiin toverin käteen. Kuoro harjoitteli aluksi jäseniensä kodeissa, mutta pian harjoittelupaikaksi otettiin upouuden Hotelli Wahlgrenin ullakkotilat. Ullakkotilat kunnostettiin kuoron nimikkokabinetiksi. Ullakon lauluharjoittelu ei häirinnyt ravintolan muita asiakkaita. Hannikaisen jälkeen, ennen sotavuosia kuoroa johtivat Kyösti Kanniainen, Emil Leander, Stig Lund, Kaarlo Kuntsi, Iivari Koskimies, Martti Korpilahti, Lassi Utsjoki, Juhani Pohjanmies, Aulis Päiväläinen ja Eino Roiha. Sosiaalinen ulottuvuus tärkeä tänäänkin Musiikillisten haasteiden ohella myös yhdessä olo ja toiminnan sosiaalinen ulottuvuus on aina ollut tärkeä peruste olla mukana kuorossa. Vuodesta 1949 Sirkoissa mukana ollut, nykyisin kuoron senioriryhmässä Harmaissa Herroissa vaikuttava opetusneuvos Kalle Mirkkola perustelee: On ollut ilo perehtyä taitavien kuoron johtajien opastuksella hienoon musiikkiin ja syvällisesti suomalaiseen runouteen. Kuoron mukanaan tuomat ihmissuhteet ovat rikastuttaneet elämää merkittävästi, monella tavalla. Mieskuoro Sirkat Äänekosken asemalla keväällä Matka Suolahdesta Äänekoskelle taittui kapearaiteista rautatietä pitkin Pässi-junalla.

14 14 Sotavuodet ja maan uudelleen rakentaminen Kuva: Keski-Suomen Museon arkisto Suomi puolustautui yksin talvisodassa. Jatkosota päättyi alueluovutuksiin, mittaviin sotakorvauksiin ja ulkopolitiikan uudelleen suuntaamiseen. Alvar Aalto suunnitteli Lapin sodassa hävitetyn Rovaniemen sekä asuintaloja kylmille tiloille. Sota jätti jälkeensä suuren joukon leskiä ja sotaorpoja, vaikka maa selviytyikin monia muita Euroopan maita pienemmillä tappioilla. Rahassa mitattuna rauhaan siirtyminen oli sota-aikaa ankarampi koettelemus. Kehittyvä metalliteollisuus ja puunjalostusteollisuuden hyvät suhdanteet auttoivat jälleenrakennuksessa ja Evakkojuna Jyväskylän ratapihalla vuonna Kuva: Antti Pänkäläinen sotakorvauksissa. Säännöstelytalous päättyi Politiikassa vasen laita vahvistui päästyään maan alta. Lukuisat lakot rikkoivat sota-aikana alkanutta työmarkkinasopua. Levottomuudet huipentuivat yleislakkoon vuonna Helsingin olympialaiset aukoi ovia maailmalle. Amerikkalaisuus tunkeutui YYA-Suomeen. Paasikiven - Kekkosen linja hahmottui ulkopolitiikan perustaksi. Jokainen ihminen on laulun arvoinen. Kun iänen jättää illalla aaki, ee tarvihe uamulla aakasta. Kuoro sodassa, rauhassa, maailmalla Sirkkojen kantajoukko muodostui vielä 1930-luvun alussa 20 laulajasta luvun lopulla vahvuus oli kohonnut yli 70 miehen. Kuoro kehittyi teollistuvan kaupungin mukana. Sodan jälkeen kaupunki tunnettiin jo teollisuuskaupunkina, koulukaupunkina, kulttuurikaupunkina. Laulukuoro Sirkat sähköliike Aren rappusilla vappuna Sirkat antavat konsertin edelleen joka vappu Kolmikulman portailla. Kuva: Keski-Suomen Iltalehti Kuva: Keski-Suomen Museon arkisto Kulttuurin moniosaaja ja -toimija Lassi Utsjoki, johti Sirkkoja kolme eri periodia, yhteensä 16 vuoden ajan luvun Sirkat ei ollut enää jyväskyläläisten kuoro, vaan maakunnallinen kuoro, jonka taitoja arvostettiin jo koko valtakunnassa. Talvisota tempasi syksyllä 1939 puolet Sirkat-kuoron miesvahvuudesta ylimääräisiin kertausharjoituksiin ja sotapolulle. Pari päivää ennen sodan alkua rintamalla olevia Sirkkoja kokoontui laulamaan Terenttilän kansakoululla pidetyssä illanvietossa. Kotirintamalle jääneet vanhemmat miehet, Kotisirkat esiintyivät sodan aikana usein sankarihautajaisissa, reserviläis- ja siirtoväen juhlissa sekä sotasairaaloissa. Sirkkojen laulajista koottu Tuliviuhka-ryhmä kiersi konserttikiertueilla keräten varoja aseveliperheiden tarpeisiin. Juomalaulu raittiuskonsertissa Kalle Mirkkola muistaa kuunnelleensa kotirintamalle jääneitä Sirkkoja konsertissa lyseolaisena vuonna Kuulemastaan innostuneena nuori mies päätti hakeutua mukaan kuoroon, jos jää Jyväskylään asumaan. Vuonna 1949 tie kuoroon avautui. - Olen ollut mukana laulamassa neljän kuoron johtajan aikana. Lassi Utsjoki jäi mieleen sähäkkänä johtajana, joka muistutti aina sitoutumisen merkitystä kuorotoiminnassa, arvioi Kalle Mirkkola. Kalle Mirkkola muistaa tapauksen, jossa kuoronjohtajan kiire oli vähällä johtaa todella kiusalliseen tilanteeseen. Sirkkojen oli 1950-luvun alussa määrä esiintyä valtakunnallisen raittiusviikon avajaiskonsertissa, joka radioitiin Jyväskylästä valtakunnan verkkoon. Sanomalehti Keskisuomalaisen toimituksesta viime tipassa konserttipaikalle saapunut kuoron johtaja oli jo antanut äänet Metsänmiehen juomalauluun, jonka kertosäkeessä oli tilanteeseen sopimattomat sanat: Nyt veikkonen juo. Nyt juo. - Onneksi lyseon rehtori Vilho Puttonen ehätti kuiskaamaan viestin Utsjoelle, joka nopeasti valitsi tilaisuuteen sopivamman Tuonne taakse metsämaan -kappaleen. Utsjoki oli myös tuottelias säveltäjä, jonka kansanomaiset sävellykset, kuten Pianissimo, Kissankello ja Tuulia ovat jääneet kuorojen kestosuosikeiksi. Sotien jälkeen mieskuorolaulu eli voimistumisen kautta. Sodasta palaavat miehet hakeutuivat sosiaalisesti kiinnostavan musiikkiharrastuksen pariin. Vuonna 1955 Sirkat teki ensimmäisen ulkomaanmatkansa Norjaan. Amerikan Laulajat konsertoi Jussi Himangan johdolla kaupungissa seuraavana vuonna kuoro kutsuttiin ensimmäisenä Helsingin ulkopuolisena kuorona esiintymään presidentti Urho Kekkosen järjestämiin itsenäisyyspäiväjuhliin luvun alussa kuoron johdon ottanut ekonomi Pentti Siukonen kannusti kuoroa mukaan kilpailutoimintaan ja toi mukaan kirkkomusiikin. Sykähdyttävissä kirkkokonserteissa kuoroa säesti usein urkuri Jaakko Linjama. Pentti Siukosen jakso kuorossa oli kirkkomusiikin vahvaa aikaa. Sirkat teki ensimmäisen ulkomaanmatkansa v ja se suuntautui Pohjois-Norjaan. Matkaan lähdettiin Jyväskylästä junalla. Tässä nautitaan, kuten kuva-albumi kertoo, rva Saariahon lahjoittamia voileipiä.

15 15 Tavoitteena hyvinvointivaltio Suomi panosti kansantulon kasvaessa sosiaalipolitiikkaan Ruotsista haettiin hyvinvointivaltion mallia, mutta sinne oli myös muutettava. Palvelut ja kaupungit vetivät puoleensa, kylät autioituivat. Maataloustuotantoa rajoitettiin, peltoja paketoitiin ja suurille ikäluokille rakennettuja kansakouluja suljettiin. Korkeakouluverkostoa tihennettiin, ja yhtenäinen peruskoulu luotiin koulutusyhteiskunnan turvaksi. Kulttuurielämä ja runomitta vapautuivat, mutta nuoriso sitoutui maailman parantamiseen. Kansainvälinen radikalismi tunkeutui Suomeen. Lähihistorian tieteelliset ja taiteelliset uudelleenarvioinnit järkyttivät monia. Jyväskylän Kesä nostatti intohimoja. Urho Kekkosen konsensuspolitiikka tuotti tuloksia: kansarintamahallitukset ja laajat Tupo-sopimukset. Kekkonen myös jakoi suomalaisia. Ulkomailla puhuttiin suomettumisesta. Suomen ajama ETYK-prosessi näytti vahvistavan kylmän sodan rakenteita, mutta tulikin edistäneeksi niiden murenemista luvun silmälasimuotia mannekiineina Sirkat. Hyvä karonkka pelastaa huononkin konsertin. Tietä käyden tien on vanki, vapaa on vain umpihanki. Kuorolla uusia, isoja avauksia Vuonna 1960 Jyväskylästä tuli uuden asukkaan läänin pääkaupunki. Seminaari oli muuttunut kasvatusopilliseksi korkeakouluksi jo 1930-luvulla. Vuonna 1966 siitä tuli yliopisto. Rock-musiikki rantautui tännekin luvulle siirryttäessä kaupungin väkiluku oli kasvanut :een. Myös Mieskuoro Sirkat oli muutoksen tiellä. Einari Kropsu otti Sirkat komentoonsa Kuoro sai ammattimuusikon johtajakseen. Kapellimestari Jussi Jalaksen entinen oppilas avasi kuorolle ovia oopperan maailmaan. Kropsun aikana toteutettiin useita suuria orkesterisäestyksellisiä kuoroteoksia. Kaupunkiin syntyi Kropsun viitoittamana oopperayhdistys, joka tuotti koko illan oopperaesityksiä. Sirkka-laulajat olivat usein mukana näissäkin produktioissa. Myös kuoro esitti kaupunginorkesterin kanssa monta, hienoa oopperamusiikista koostuvaa konserttia. Yleisön kiinnostus innosti. Kuoro teki useita konserttikiertueita ympäri Suomea. Oopperaesityksissä solisteina kunnostautuivat muun muassa Aulis Tuimala, Antti Kähönen, Matti Pulli ja Matti Siipola. Jo Oulussa opiskeluaikanaan oopperakuorossa laulanut Matti Siipola muistaa edelleen mieluusti Kropsun aikaisia oopperaesityksiä. - Esityksissä tarvittavat miessolistit olivat sirkkoja ja naissolisteja värvättiin tarpeen mukaan. Niissä koettiin sellaisia kuorohetkiä, joita harva kuoro saa osakseen. Einari Kropsun tiedot ja taidot Kansallisoopperan kuoromestarin tehtävistä upposivat otolliseen maaperään, sanoo Matti Siipola. - Ensimmäinen oopperani Jyväs- Kuva: Keski-Suomen Museon arkisto 1970-luvun alussa Sirkka-laulajat osallistuivat kokkikurssille Jyväskylän talouskoulussa. kylässä oli Bedrich Smetanan teos Myyty morsian. Sitä esitettiin vuonna 1972 Jyväskylän keskusammattikoulun salissa. Lauloimme ja tanssimme Sergei Pakarisen rakentamassa tsekkiläiskylässä Einari Kropsun johtaessa Jyväskylän kaupunginorkesteria. Ulkoiset olot Keskusammattikoululla olivat vaatimattomat, mutta henkeä ja intoa oli sitäkin enemmän. Sen jälkeen Matti Siipola on ollut mukana solistiosissa ja oopperakuoroissa yhteensä 25 oopperassa. Oopperoita on esitetty Keskusammattikoulun lisäksi Konservatoriolla ja Kaupunginteatterissa. Jyväskylän ooppera on käynyt vierailuesityksillä lisäksi Lahdessa, Mikkelissä, Kuopiossa ja Keuruulla. - On ollut hienoa tutustua sisältä päin laulajana klassisen musiikin arvostetuimpien säveltäjien teoksiin. Oopperan valmistuminen esityskuntoon on monenlaisten prosessien yhteistulos. Prosessissa liittoutuvat vähitellen musiikki, näyttämötyö ja visualisointi kokonaisuudeksi, jonka aikanaan katsoja näkee ja kuulee. Näin suuri koko illan musiikki- ja näyttämöteos on saanut hahmonsa. Sen kokeminen on sitä sielun eliksiiriä, joka on vetänyt oopperaan vuosi toisensa jälkeen. Matkoja ja kilpailuja 1960-luvulla media ja yleinen mielipide kohteli mieskuorolaulua usein ynseästi luvulla kuorolaulun arvostus alkoi palautua. Sirkat piti aatteen lippua korkealla niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Kuoroyhteydet Ruotsiin, Tanskaan, Saksaan, Sveitsiin, Unkariin ja Viroon antoivat uuttaa näkökulmaa. Yhteistyö virolaisen Gustav Ernesakin johtaman RAM-kuoron kanssa on jäänyt ikimuistoisena mieleen. Yhteistyö jyväskyläläisten naiskuorojen kanssa vei konserttimatkalle Venäjälle. Kuorokilpailut antoivat haastetta ja menestys kannusti eteenpäin. 25 vuotta Sirkkojen johdossa oli värikästä ja mielenkiintoista aikaa. Monipuolinen toiminta oli johtajan kannalta myös työlästä, mutta samalla antoisaa ja innostavaa, sanoo musiikkineuvos Einari Kropsu tänä päivänä. Musiikkineuvos uskoo, että intensiivinen työn tahti, kiinnostava ohjelmisto pitivät laulajien rivit tiiviinä. Kun toimintaa on paljon, silloin peli pyörii. Musiikkineuvos Einari Kropsu synnytti oopperan kaupunkiin 1960-luvulla ja sytytti myös johtamansa Sirkka-kuoron ajatukseen.

16 16 Hyvinvointiyhteiskuntaa turvaamassa Suomi eli 1980-luvulla voimasta kasvua, kulutuksen riemujuhlaa. Myös alamäki oli jyrkkä ja nopea. Maa ei ollut 1990-luvun alun laman jälkeen entisensä. Rahamarkkinoiden vapautuminen, avokätinen luotottaminen ja devalvaation kohtelemat valuuttalainat syöksivät yksityiset ihmiset ja yritykset vaikeuksiin. Työttömyys kasvoi, kysyntä hiipui. Valtion ja kuntien rooli hyvinvoinnin luojina järkkyi. Muiden kuntien tavoin Jyväskylä karsi palveluita, juustohöyläsi. Nokiasta tuli pelastus. Usko Euroopan unionin ja Euroopan rahajärjestelmän vakauttavaan merkitykseen kesti aina 2008 alkaneeseen kansainväliseen rahoituskriisiin asti. Suomi ja EU olivat osa globaalia reaalitaloutta, jossa tuotanto etsi edullisimpia tuulia purjeisiinsa. YYA-sopimus hautautui Neuvostoliiton kuollessa. Puolueettomuuskin päättyi, mutta liittoutumattomuus jatkui. Rauhankumppanuus Naton kanssa ja monipuolinen kriisinhallintatyö korostuivat. Uhkakuville löytyy kuitenkin yhä ihmisten mielissä tilaa. Tänään Jyväskylä on opiskelukaupunki ja it-osaamisen kaupunki, joka tunnetaan kulttuurista, rallista, jääkiekosta. Muutos on jatkuvaa, nimikyltit vaihtuvat. Työ tyhmästä pitää. Ain` laulain työtäs tee. Aina moon joutunut itteni kehumahan ja ainoon kehutuksi tullu. Kuoro mukana kulttuurifuusiossa Maailman muutosten syklit lyhenevät. Teollinen yhteiskunta. Tietoyhteiskunta. Bioyhteiskunta. Sitten fuusioyhteiskunta. Mitä se tarkoittaneekaan? Kehityksen suuret aallot heiluttavat uuden aallon kaupunkiakin. Jyväskylä Human Technology City. Siis city ei town. Maalais-Suomesta voimme laulaa kauniita lauluja. Isoja muutoksia ja uusia avauksia mahtuu Mieskuoro Sirkkojenkin viimeisiin vuosikymmeniin. Sirkkojen matkustusinto ei hyytynyt 1980-luvullakaan. Vuonna 1983 Sirkat kutsuttiin kulttuurivallankumouksen jälkeen ensimmäisenä länsimaisena kuorona Kiinaan. Kuorosta irrallaan toimivat kvartetit ja pienryhmät toivat rahaa kuoron kassaan. Muun muassa Quattro, M-Kvartetti, Tupletti ja KaruSointu esiintyivät tiuhaan firmojen juhlissa ja perhejuhlissa. Kari Ala-Pöllänen astui Sirkkojen johtoon vuonna Tarkka ja tarmokas nuori mies halusi erityisesti musiikillisen ilmaisun ohella korostaa ja kehittää koulutuksessa kuoron sointia ja sävelpuhtautta. Myös ohjelmiston monipuolistaminen oli tavoitteena. Antoisia hetkiä kuoron toiminnassa olivat useat matkat kotimaassa ja ulkomailla, muistaa Tapiolan kuoron johtajan tehtävistä äskettäin sivuun jäänyt Kari Ala-Pöllänen. Samoin on mieleen jäänyt Lassi Utsjoen 100-vuotiskonsertti ja -juhlalevy. Juha Holman kaudella Sirkkojen esityksiin tuli lisää draamallisia aineksia. Murrettiin auki mieskuorojen jämähtänyttä imagoa. Ihan jotain uutta Kun Juha Holma otti vastuun Sirkkojen taiteellisesta linjasta vuonna 1986, hänen ajatuksenaan oli tehdä jotain mieskuoroinstituutiolle. Hän halusi näyttää ulospäin, että instituutio ei ollut niin jämähtänyt kuin imagonsa. Tulihan siinä luotua jotain ihan uuttakin, ainakin uutta näkökulmaa. Jyväskyläläistä fuusiokulttuuria. Juha Holman aikana kuoro teki poikkitaiteellisia, näyttämöllisiä produktioita. Bellman-henkeä ja saunan mystiikka, videotaiteen hyödyntämistä. Rakkautta ja anarkiaa. Draamallisissa kysymyksissä yhteistyökumppaneina olivat Erkki Teittinen ja Ville Saukkonen ja koreografisissa ratkaisuissa Teija Häyrinen. Tärkeintä on pyrkiä tekemään mahdollisimman hyvää musiikkia. Nostaa musiikillista tasoa. Siitä kaikki lähtee, sanoo nykyisin Tampereella Mieskuoro Laulajia johtava Juha Holma. Kun Juha Holmalta kysyy mieluisista Sirkka-muistoista, hänen mieleensä nousee unohtumattomia tunnelmia, tunnelmia hyvän konsertin, onnistuneen kilpailun jälkeen. Onnistumisen hetki vaihtuu rentouteen ja hyvään mieleen. Yhteiseen improvisoituun musiikkihetkeen vaikkapa kilpailevan kuoron kanssa. Jotain pysyvää Kun nyt keväällä 2009 kysyy Sirkkakuoron miehiltä heidän motiiveistaan olla mukana lauluharrastuksessa, saa samanlaisia argumentteja, joita jyväskyläläislaulajat ovat esittäneet 110 vuoden ajan. Musiikki, runous ja kannustava, reilu, iloinen, tarvittaessa riehakas laulajien yhteisö. Perusasioiden äärellä on myös vuodesta 2004 Sirkka-kuoroa johtanut Nikke Iso-Möttönen. Halusin aluksi panostaa kuoron laulamisen peruskunnon ylläpitämiseen ja viilaamiseen. Kuoro oli tottunut omaksumaan uutta ohjelmistoa nopealla tahdilla. Kiinnitimme paljon huomiota laulun puhtauteen. Nyt tuntuu mukavalta, kun huomaan että yhdessä tehty työ on tuottanut tulosta. Puhtaus ja osumatarkkuus Sirkkojen joulukonsertti on kiertänyt myös maakuntaa. Vuonna 2005 laulettiin Saarijärven kirkossa. Menossa alkulämmittely. ovat parantuneet, kiittelee Nikke Isomöttönen. Se mitä tehdään, tehdään kunnolla. Urheilujohtaja sanoisi kai vielä: Katsotaan sitten kuinka pitkälle se riittää. Aika pitkälle se on riittänyt. Satakymmenen vuotta. 110-vuotiskoosteen teksti: Risto Korhonen Jorma Heiskanen kuvat: Keski-Suomen museon kuva-arkisto Mieskuoro Sirkkojen kuva-arkisto Hannu Kaski Pekka Kosonen Risto Korhonen Lähteet: Nelinkertainen mieskvartetti Sirkat, Erkki Fredrikson Sata miehekästä laulun vuotta, Olli Junkkari Keski-Suomen historia 1-3, Mauno Jokipii Sitaateissa olevat äläykset vuoden 2009 Sirkka-laulajien itse antamiaan mottoja.

17 17 GROUNDIA OY S U U N N I T T E L U T U T K I M U K S E T R A K E N N U T T A M I N E N J Y V Ä S K Y L Ä K U O P I O W W W. G R O U N D I A. F I vuotta Juhlakonsertti La klo Jyväskylän Paviljongissa Jyväskylä Suomen seitsemänneksi suurin Kuorojen, musiikin ja tapahtumien kaupunki

18 18 Konserttisali askeleen lähempänä? Hanketukiyhdistys peräänkuuluttaa toimivinta ratkaisua. Yhdistys uskoo, että sali toteutuessaan nostaisi Jyväskylän kaupungin kulttuuri-imagoa Jyväskylän konserttisali on todellinen pitkän matkan hanke, joka herättää keskustelua vuodesta toiseen. Viime vuosina peistä on väännetty salin sijainnista ja eri tahot ovat esittäneet perustelujaan sille, miksi salin tulisi sijaita juuri heidän kannattamallaan tontilla. Kriittisimmät ovat kyseenalaistaneet koko hankkeen mielekkyyden. Salin kannattajia on leimattu väliin elitistisiksi, väliin tuhlaajiksi. Lennokkaimmissa kannanotoissa on laskeskeltu, kuinka monta sairaanhoitajaa Jyväskylään voitaisiin konserttisalin hinnalla palkata. Nyt puhalletaan yhteen hiileen Konserttisalin hanketukiyhdistyksen puheenjohtaja, professori Lea Pulkkinen on pahoillaan siitä, että julkisuus on antanut hankkeesta turhankin riitaisan kuvan. Yhteistyökykyä konserttisalin kannattajien keskuudesta löytyy. Kaupunki on esittänyt konserttisalin rakentamista Lutakkoon Paviljongin yhteyteen. Konserttisalin hanketukiyhdistys kannattaa tätä päätöstä, joten paikkakeskustelua Risto Korhonen ei ole mielestämme tarpeen enää viritellä, Pulkkinen painottaa. Keskustelua kaivataan toiminnallisesta puolesta Vaihtoehtoisia toteutustapoja tulevalle konserttisalille on esitetty useampia. Rakennuskustannusten hinta-arviot ovat vaihdelleet 18 miljoonasta eurosta 30 miljoonaan. Hanketukiyhdistyksen huoli on, että pelkkiin kustannuksiin tuijottaminen johtaa keskustelun jälleen sivuraiteille. Kaupunki ei ole suunnitelmissaan tehnyt toiminnallista analyysiä eri vaihtoehdoille, joten lukuja ei voi verrata toisiinsa sisällöllisin perustein, Pulkkinen muistuttaa. Hanketukiyhdistys toivoo, että keskustelu käännettäisiin salin toiminnalliseen puoleen. Avainkysymyksiä ovat, mitä salilta edellytetään ja mitä se maksaa. Totta kai kustannuksilla pitää olla yläraja, mutta sen sijaan, että etsitään halvinta ratkaisua, pitäisi hakea toimivinta ja laskea kustannukset ja tuotot eri toimintalajeja koskien. Suunnittelulla vältetään yllätykset kustannuksissa Jyväskylän kaupungin valtuusto teki joulukuussa päätöksen, jonka mukaan konserttisali on kulttuurihankkeena oleellinen ja tärkeä ja että sen rahoitusta ja toimintavaihtoehtoja on perusteltua selvittää. Vaihtoehtoisista malleista Pulkkinen nostaa esiin kaksi. Toinen on musiikkikeskus, joka Jyväskylä Sinfonian toiminnan lisäksi palvelisi monenlaisia muitakin musiikkielämän tarpeita ja joka tarjoaisi tilat esimerkiksi lasten ja nuorten musiikkifestivaalien järjestämiseen. Toisessa vaihtoehdossa Paviljongin yhteyteen rakennettu konserttisali palvelisi ensisijaisesti Jyväskylän Sinfonian tarpeita. Konserttisalin hanketukiyhdistys toivoo keskustelua siitä, millaisia uuden Jyväskylän ja Keski-Suomen musiikkielämän tarpeita vaihtoehdon valinnassa tulisi ottaa huomioon. Helsingin musiikkitalon kohdalla kustannukset ryöpsähtivät pitkälti sen vuoksi, että kunnollista etukäteissuunnittelua ei oltu tehty, Pulkkinen muistuttaa. Sali paikkaamaan Nokian jättämää tyhjiötä Suurin syy siihen, että konserttisali vuosikymmentenkään jälkeen ei Jyväskylään ole noussut, taitaa olla poliittisen tahdon puute. Aika ei koskaan tunnu olevan oikea päätöksentekoon ja rakennustöiden Jyväskylän Konserttisalin hanketukiyhdistyksen puheenjohtaja, professori Lea Pulkkinen uskoo, että konserttisali voisi osaltaan paikata Jyväskylän imagossa Nokian jättämää lovea.

19 aloittamiseen. Nykyisessä taantuman varjostamassa ajassa Pulkkinen näkee myös mahdollisuuksia. Konserttisali voisi osaltaan paikata Jyväskylän imagoa, johon Nokia lähdöllään tekee loven. Varsinkin nyt, kun Jyväskylä on laajentunut, nykyiset kulttuuri-investoinnit eivät riitä pitämään kaupungin imagoa yllä. Pulkkinen uskoo, että konserttisali kohottaisi Jyväskylän imagoa erityisesti kaupunkiin muuttoa suunnittelevien silmissä. Eurooppalainen kaupunki on monipuolinen kokonaisuus ja kulttuuri-imago on yksi tekijä, jonka pohjalta ihmiset ja yritykset tekevät muutto- ja sijaintipäätöksiään. Kulttuurin tarjoama hyvinvointi kuuluu kaikille Pulkkinen itse on asunut Jyväskylässä 50 vuoden ajan. Näistä 40 vuotta konserttisalista on keskusteltu milloin aktiivisemmin, milloin rauhallisemmin. Professori on kuitenkin toiveikas sen suhteen, että pitkän puhumisen jälkeen konkreettistakin tapahtuisi. Olen nähnyt hyvin paljon myönteistä suhtautumista viime aikoina. Talouden heikot realiteetit tuntuvat asettavan ihmisten arvot uuteen järjestykseen. Ei kyseessä ole pelkästään eliittiryhmän asia, vaan kulttuuri tarjoaa hyvinvointia meidän jokaisen, niin lasten kuin varttuneempienkin, elämään. Konserttisalin rahoitusmahdollisuuksia julkisilla ja yksityisillä varoilla on perusteltua selvittää. Kauko Sorjosen säätiön lahjoituksena hanketta varten on jo olemassa miljoona euroa. Muutkin voivat tukea hanketta yhdistyksemme kautta haluamallaan osuudella. Maria Latokartano! Fakta: Jyväskylän konserttisalin hanketukiyhdistys Perustettu Yhdistyksen hallituksen varapuheenjohtajana on liikuntaneuvos Pekka Toivonen, sihteerinä professori Heikki Rusko ja rahastonhoitajana toimitusjohtaja Veikko Tissari. Muut hallituksen jäsenet ovat: Metso Oyj:n henkilöstön kehittämisjohtaja Hilkka Alatalo-Korpi, Jyväkylän ammattikorkeakoulun koulutuksen kehittämisjohtaja Hannu Ikonen, kirkkoherra Jukka Keskitalo, ministeri Kalevi Kivistö, säveltäjä Pekka Kostiainen, professori Kalevi Olin, kotiseutuneuvos Kauko Sorjonen ja toimitusjohtaja Juhani Tahovonen. Professori Erkki Laatikainen vastaa varainhankinnasta ja filosofian tohtori Pirkko Korhonen jäsenhankinnasta. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja tukea Jyväskylään suunnitellun konserttisalin hankintaa. Yhdistyksen kautta voi ilmaista tukeaan hankkeelle mm. liittymällä jäseneksi. Yhdistyksellä on nyt noin 300 jäsentä, jäsenyys on toistaiseksi maksuton. Yhdistyksen kotisivut ja jäseneksi liittymisohjeet löytyvät osoitteesta Ihan uusi Priimus toteuttaa toiveet Kokonaan uudistunut ravintola Priimus Jyväskylässä palvelee entistä monikäyttöisemmissä tiloissa. Priimuksen hotelli-palvelut on lopetettu, mutta ravintola täyttää asiakkaan toiveet ja tarpeet joka lähtöön. Vuonna 2007 toteutetun remontin yhteydessä koko Jyväskylän ammattiopiston ravintola-alan koulutus keskitettiin Priimuksen yhteyteen. Niin koulutustilat kuin ravintola saneerattiin kokonaan. Mieskuoro Sirkkojen seniorikuoro Harmaat Herrat on perinteisesti kokoontunut Priimuksen tiloissa. Taloussanomat : Jos keskittää ostoksensa S-ryhmään, saa parhaat edut. Taloussanomien Suomen Rahatiedolla teettämän tutkimuksen mukaan: S-Etukortti palauttaa eniten. Vertailussa olivat mukana suurimpien kaupparyhmien jäsenetukortit. Vuonna 2008 S-ryhmän osuuskauppojen asiakasomistajat kerryttivät S-Etukorteilla Bonusta eli ostohyvitystä 306 miljoonaa euroa. Keskimäärin kukin asiakasomistaja talous sai bonusostoksistaan 3,5 % Bonusta eli rahaa takaisin. Bonuksen lisäksi monia muita etuja Bonuksen lisäksi asiakasomistajat voivat saada maksutapaetua maksaessaan ostoksensa S-Etukortilla S-ryhmän toimipaikoissa ympäri Suomen. Asiakasomistajat saavat myös erilaisia tuote- ja palveluetuja, Yhteishyvälehden kotiin kerran kuussa sekä useimmissa osuuskaupoissa myös korkoa osuusmaksulleen. Asiakasomistajilla on käytettävissään myös S-Pankin monipuoliset, maksuttomat palvelut. Saman Taloussanomien teettämän tutkimuksen mukaan S-Etukortti Visan luotto on kauppojen luottokorteista halvin. Lisätietoja asiakasomistajuudesta: 19 Uudistustyön suunnittelivat arkkitehtitoimistot Pertti Nousiainen Ky ja Pekka Paavola Oy. Tarjoamme lounaspalveluita sekä kokous- ja juhlapalveluita. Uudet tilat mahdollistavat vaikkapa 300 hengen illallisten järjestämisen, sanoo ravintolapäällikkö Kaija Taponen. Juhlapäivinä, esimerkiksi vappuna ja äitienpäivänä on kohderyhmänä suuri yleisö. Kevään koittaessa myös uudistunut terassi ja grilli otetaan käyttöön. Ammattiopiston palveluiden yksikön oppilasravintolassa työskentelee päivittäin opiskelijaa ruoanvalmistus- ja tarjoilutehtävissä. Työelämässä täältä saatuja oppeja ja taitoja arvotetaan ja opiskelijamme ovat sijoittuneet kivuttomasti työelämään, arvioi Kaija Taponen. Täällä opiskelija pääsee harjaantumaan tuleviin työtehtäviin monipuolisesti. Työssä ja oikeissa tilanteissa asiat oppii hallitsemaan käytännönläheisesti ja parhaiten. Teksti ja kuvat: Risto Korhonen

20 20 Sammuttimien tarkastus ja huolto Vaahto, CO-2 ja Jauhesammuttimia Palovaroittimia ja peittoja Väestönsuojavarusteita Ensiaputarvikkeita Työsuojaimia ja turvakenkiä Turvakilpiä ja liikennemerkkejä Paloletkuja ja letkukärryjä Hitsauskoneita ja hitsaustarvikkeita TAPIONKATU 4 B 21, JYVÄSKYLÄ PUH , FAX Teollisia kaasuja Lääkkeellisiä kaasuja Kaasupullojen vuokraus Kaasupullojen täytöt Kaasupullojen tarkastukset Kaasupullojen myynti Puh/Fax (014) Ahjokatu 15 Jyväskylä Kankaankatu 12 Puh Jyväskylä Tutustu uusiin asuntosivuihimme. Asunnot.fi -palvelun tarjoavat Lemminkäisen tytäryhtiöt, jotka rakentavat ja markkinoivat asuntojaan koko Suomen alueella. Lemminkäisen asunto on turvallinen hankinta. Yhtiöillä on hyvä maine luotettavina ja osaavina talonrakentajina sekä vahva markkina-asema omilla alueilla. Asuntomyynti Vehkakuja 4, Jyväskylä

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko,

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Etelä-Karjalan Klassinen kuoro Suomalainen Kevät Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Lappeenranta 18.4.2010 klo 16, Lappeenrannan Musiikkiopiston Helkiö-sali Ohjelma Jaakko Mäntyjärvi

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 13+ RTF Report - luotu 27.05.2015 15:22 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet final 13+ 73 40 23 Yhteensä 73 40 23 Perustiedot 1. Ikäni on (39) Ikäni on 2. Olen ollut oppilaana (36) Olen ollut oppilaana

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009 . (tulostettava pdf-versio) sivu 1(5) Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Su 6.12. klo 16 Partiolaisten harjoitukset alkavat jo klo 15.15 Olethan silloin paikalla! Jyväskylän vapaaseurakunnassa (Puutarhakatu

Lisätiedot

AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS OPISKELIJAVALINTA VALTAKUNNALLINEN KIELIKOE

AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS OPISKELIJAVALINTA VALTAKUNNALLINEN KIELIKOE AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS OPISKELIJAVALINTA VALTAKUNNALLINEN KIELIKOE Suomen kieli TEKSTIN YMMÄRTÄMINEN (50 min) Sukunimi Etunimi Syntymäaika Allekirjoitus Kielikokeen järjestäjä täyttää: Kokeen järjestäjä

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN MUSIIKKIOPISTO. Perusopetus

KIRKKONUMMEN MUSIIKKIOPISTO. Perusopetus 1 KIRKKONUMMEN MUSIIKKIOPISTO Kirkkonummen musiikkiopisto on kaksikielinen kunnallinen musiikkioppilaitos, joka antaa opetusta kirkkonummelaisille ja siuntiolaisille lapsille ja nuorille. Musiikkiopistossa

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Unelma tulevaisuuden peruskoulusta

Unelma tulevaisuuden peruskoulusta Unelma tulevaisuuden peruskoulusta Olli Hietanen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto/turun kauppakorkeakoulu Tulevaisuuden peruskoulu Kehittämiskouluverkoston Kick Off -seminaari 12.9.2014 klo

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

POLKUJA- KOREOGRAFIAKILPAILU

POLKUJA- KOREOGRAFIAKILPAILU POLKUJA- KOREOGRAFIAKILPAILU Kuopiossa 21.11.2015 Tapahtuman taustaa Polkuja- koreografiakilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2013. Järjestäjien suureksi yllätykseksi 33 koreografiaa ilmoittautui

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Laulu. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Laulu. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Laulu Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi LAULUN TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA Andreas-raamatturyhmämateriaali I/03 Kansan Raamattuseuran nuorisotyö Kaisaniemenkatu 8, III krs 00170 HELSINKI nuorisotyö@karas-sana.fi 09/681 55 830 KUTSUMUS Tämän materiaalin sisältö tarkastelee kutsumusta

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

MUSIIKKIOPISTOTASON VALINTAKOEOPAS 2013

MUSIIKKIOPISTOTASON VALINTAKOEOPAS 2013 5.4.2013 OULUN KONSERVATORIO Postiosoite: PL 20 90015 Oulun kaupunki puh. 044 703 9162 Opintotoimiston käyntiosoite: Lintulammentie 1 L Nettisivut: www.oulunkonservatorio.fi MUSIIKKIOPISTOTASON VALINTAKOEOPAS

Lisätiedot

KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla

KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla Minulta kysytään usein "Miksi Suomi" ja jos sanon totuuden - Suomi oli minun 3 valitsenut. Mun ensimmäinen oli Holland ja toinen oli Belgia. - Halusin

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 113 2. Syntymävuosi Vastaajien määrä: 113 Vastaukset s.1999-2003 3. Oletko ollut mukana nuorisopalveluiden toiminnassa?

Lisätiedot

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Talentum Helsinki 2013 Kirjoittajasta Kauppatieteiden tohtori Pekka Puustinen toimii vakuutustieteen yliopistonlehtorina Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa.

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013 Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.15.2.2013 1. Olen Opiskelija Opettaja tai muuta henkilökuntaa 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 2. Sukupuoli Nainen 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO Kysely huoltajille, muskarit ja karuselli RTF Report - luotu 27.05.2015 15:49 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Käpylä muskarit ja karuselliopetus 74 54 42 Yhteensä 74 54 42 Perustiedot 1. Lapseni

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5

Lisätiedot

Kirjasto updated yhteiskehittäminen

Kirjasto updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjasto & Demos Helsinki Kirjasto updated yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria -hanke 1) PARANNUKSIA PALVELUKULTTUURIIN Nuorilla oli kirjastosta huonoja asiakaspalvelukokemuksia

Lisätiedot

Kallion musiikkikoulu 2014-2015

Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Opetusta kaiken ikäisille ja tasoisille aloittelijoista edistyneisiin soittajiin. Kallion musiikkikoulu Kallion bändikoulu Musiikkileikkikoulu Pikkukarhu Kallion musiikkikoulu,

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

NÄKY viettää kansallissäveltäjämme, Jean Sibeliuksen juhlavuotta. 1. Juhlavuoden Sibeliusta koskevat tapahtumat erillisenä tämän luettelon lopussa.

NÄKY viettää kansallissäveltäjämme, Jean Sibeliuksen juhlavuotta. 1. Juhlavuoden Sibeliusta koskevat tapahtumat erillisenä tämän luettelon lopussa. KULTTUURITAPAHTUMAT VUONNA 2015 NÄKY viettää kansallissäveltäjämme, Jean Sibeliuksen juhlavuotta. 8.12.2015 tuli hänen syntymästään kuluneeksi 150 vuotta. 1. Juhlavuoden Sibeliusta koskevat tapahtumat

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Maailman Suurin Vanhempainilta

Maailman Suurin Vanhempainilta Maailman Suurin Vanhempainilta Maailma muuttuu nopeasti, samoin suomalainen koulu. Maailman Suurimman Vanhempainillan tavoitteena on kertoa innostavalla tavalla kaikesta siitä hienosta, mitä suomalaisissa

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Viestikarnevaalit 47. Käsiohjelma. Aamulehden järjestämä. Koulumaailma. Aamulehden. Pyynikin urheilukenttä, Tampere. Yhteistyössä:

Viestikarnevaalit 47. Käsiohjelma. Aamulehden järjestämä. Koulumaailma. Aamulehden. Pyynikin urheilukenttä, Tampere. Yhteistyössä: Käsiohjelma 47. Viestikarnevaalit Yhteistyössä: Aamulehden Koulumaailma Aamulehden järjestämä koululaisurheilun suurtapahtuma tiistaina 4.9.2012 klo 16, Pyynikin urheilukenttä, Tampere Urheilukesän päätapahtuma

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Toivoa tulevaan -kirjakampanja

Toivoa tulevaan -kirjakampanja Ennakkokartoitus seurakuntien päättäjille. Vastaukset 28.2.2014 mennessä! Syrjäytymisen ehkäisemiseksi Toivoa tulevaan -kirjakampanja NUORILLE AUTTAJILLE PÄÄTTÄJILLE KASVATTAJILLE HAASTE Hyvä Sanoma ry

Lisätiedot

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta!

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta! Puheenjohtaja Sihteeri Taiteellinen johtaja Helena Toivanen Irma Pakarinen Rita Varonen Laulutalo, Kauppakatu 51 Laulutalo, Kauppakatu 51 Kilpisenkatu 14 a 13 80100 Joensuu 80100 Joensuu 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Jöns Budde sali 1.8.2012

Jöns Budde sali 1.8.2012 Jöns Budde sali 1.8.2012 1-vaihe 1.8.2012 klo 18 VG:läisyys seura, resurssit, visiot ( Lasse Sihvo) Nuori Suomi ( Eeva Sunnari) Valmennuksellinen yhteistyö ja laatutekijät (Aki Mykkänen ja Jouni Nurkkala)

Lisätiedot

Juhlavuoden organisaatio

Juhlavuoden organisaatio Juhlavuoden organisaatio Valtuuskunta 70 jäsentä, pj. pääministeri Juha Sipilä Hallitus 12 jäsentä, pj. valtiosihteeri Paula Lehtomäki Sihteeristö valtioneuvoston kansliassa 7 henkilöä, pääsihteeri Pekka

Lisätiedot

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere 10.00 Aamukahvi 10.20 Tervetuloa Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai 25.9.2012 klo 10.00-15.30 Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu 2 33101 Tampere 10.30 Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

2. tai 3. opintovuosi Menetelmät Ryhmätunnit, itsenäinen harjoittelu, orkesterien ja/tai kuorojen harjoitusten ja konserttien seuraaminen

2. tai 3. opintovuosi Menetelmät Ryhmätunnit, itsenäinen harjoittelu, orkesterien ja/tai kuorojen harjoitusten ja konserttien seuraaminen MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO 2010, MUSIIKIN KOULUTUSOHJELMA OPETUSSUUNNITELMA TUTKINTOKOHTAINEN OSA PAIKALLISESTI TARJOTTAVAT TUTKINNON OSAT / täydennys Hyväksytty Helsingin Konservatorion johtokunnassa

Lisätiedot

OU! Kirjaston yö taiteissa

OU! Kirjaston yö taiteissa OU! Kirjaston yö taiteissa Taiteiden yön toinen juhlajulkaisu 22.8.2013 1 Pääkirjoitus Taidetta ja remonttia K eskellä pääkirjaston remonttia vietettiin uuden Oulun kaupungin juhlavuoden taiteiden yötä.

Lisätiedot

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info 1 Tervetuloa kolmannelle jaksolle! Tähän jaksoon sisältyy testi, miten käytät oman aikasi? Saat vinkkejä miten omat unelmat saadaan kirkkaaksi. Jotta voit ne toteuttaa Tarvitset suunnitelman ja työkalut.

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto Ilmailu ja nuoret Suomen Ilmailuliitto Lennokit Lennokkiurheilu on ilmailun monipuolinen laji. Vaihtoehtoja riittää vapaastilentävistä siima- ja radio-ohjattaviin. Monet ilmailijat ovat aloittaneet harrastuksensa

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Lasten liikuntapiirakka päiväkodissa klo 8.00-12.00 10,00% 1. Matala istuminen, kynän käyttö, syöminen jne.) 33,80% 56,10% 2. Kohtuullinen

Lisätiedot

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä Kurssi 4 Suomen historian käännekohtia Luku VI Köyhyydestä hyvinvointiin Harjoittele YO-tehtäviä Kysymykset 1. Tilastotehtävä Oheinen tilasto kuvaa yksityisten kulutusmenojen kehitystä Suomessa 1900- luvun

Lisätiedot

TAATALAN PALVELUKESKUKSEN JOULUKUUN KUUKAUSIOHJELMA TERVETULOA MUKAAN!

TAATALAN PALVELUKESKUKSEN JOULUKUUN KUUKAUSIOHJELMA TERVETULOA MUKAAN! TAATALAN PALVELUKESKUKSEN JOULUKUUN KUUKAUSIOHJELMA TERVETULOA MUKAAN! Taatalan palvelukeskuksen harrastusryhmät ja kulttuuriohjelmat ovat kaikille avoimia. Ryhmät ja tapahtumat ovat pääsääntöisesti maksuttomia.

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

ILMOITTAUTUMINEN MUSIIKKIOPISTOON

ILMOITTAUTUMINEN MUSIIKKIOPISTOON ILMOITTAUTUMINEN MUSIIKKIOPISTOON Hakuaika Perusopetukseen Ilmoittautuminen testeihin 9.4. 13.5.2011 Testipäivät Keskustassa ma ke 30.5. 1.6.2011 Veikkolassa to 26.5.2011 Hakuaika Avoimelle osastolle 9.4.

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Peltolan uutiset 3/2011

Peltolan uutiset 3/2011 Peltolan uutiset 3/2011 Syksyllä golfkausi alkaa olla lopuillaan, mutta ei vielä ohi. Golfkauden lopuksi on hyvä kaivella aivojen muistisopukoita ja kerrata golfin sääntöjä. Sääntöopas, golffarin paras

Lisätiedot