Kauppisten sukuseura ry:n tiedotuslehti 2/2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kauppisten sukuseura ry:n tiedotuslehti 2/2014"

Transkriptio

1 Kauppisten sukuseura ry:n tiedotuslehti 2/2014

2 Sisältö Perustietoa sukuseurasta... 2 Yhteystiedot... 2 Sukukokoontumisia... 3 YK:n ihmisoikeuspalkinto on myönnetty Liisa Kauppiselle... 4 Paikannimien synnystä... 6 Vieremän Kauppisia jatkosodassa... 7 Asekätkijät Isänmaan pelastajia vai rauhan vaarantajia KauppisViestin kummipoika on nyt 10-vuotias Matti Kauppiselta ilmestyi uusi romaani Juhlaa ja arkea Iisalmen Nerkoonniemen Kauppisilla I Liity sukuseuran jäseneksi Kauppis-tuotteita tarjolla...24 Kansikuva: Kummipoika Aleksei. Lehden taitto ja paino: Digipaino Keuruskopio Oy Keuruu 2014 Perustietoa sukuseurasta Kauppisten sukuseura ry on perustettu vuonna 1955 Helsingissä. Sukuseuran tarkoituksena on vaalia suvun perinteitä, edistää yhteenkuuluvaisuuden tunnetta sekä toimia suvun henkisen ja aineellisen kulttuurin yhdyssiteenä. Suvun tunnus on Yhtä puuta, joka tulee ilmi mm. kaikissa sukuseuran tuotteissa. Sukukokous ja sukutapaaminen pidetään kolmen vuoden välein. Kauppisten sukuun kuuluu kaikkiaan noin 8500 henkilö, joista noin 300 asuu nykyisin ulkomailla. Kaikki Kauppiset ovat sukua keskenään. Sukuseuran jäsenmäärä on noin 430 maksavaa jäsentä. Jäsenmaksu on perhekohtainen joten sukuseuran koko henkilömäärä on hieman yli tuhat. Kauppisviesti: Sukuseuran lehden toimittamisesta vastaa sukuhallitus ja päätoimittajana on sukuseuran Yhteystiedot Sukuseuran puheenjohtaja: Asko Kauppinen Palosenjärventie 403, Vieremä ( ) Haukiniemenkatu 3 C 9, Iisalmi ( ) Puhelin: Sähköposti: Varapuheenjohtaja: Margit Väisänen Vänskä Nikkiläntie 5, Hämeenlinna Puhelin: Sähköposti: Sihteeri-rahastonhoitaja: Antero Kauppinen Suokatu 24 A 33, Kuopio Puhelin: Sähköposti: Hallituksen jäsen: Marja-Liisa Ahlberg Vanhanlinnankuja 1 F 112, Helsinki Puhelin: Sähköposti: Hallituksen jäsen: Pirjo Kauppinen Lahokallionkatu 5 C 33, Lohja Puhelin: Sähköposti: Hallituksen jäsen: Marjatta Teittinen Itäkatu 24, Pieksämäki Puhelin: puheenjohtaja. Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, touko-kesäkuun vaihteessa ja marras-joulukuun vaihteessa. Sukuseuran jäsenten toivotaan lähettävän aineistoa julkaistavaksi lehdessä. Lehteen tarkoitettu aineisto tulee lähettää päätoimittajalle. Tuotemyynti: Sukuseuralla on myynnissä sukututkimuksia ja muita tuotteita, joista on luettelo takakannessa. Sukuseuran jäsenmaksu: Jäsenmaksu on 17,50 euroa/. Jäsenmaksu on perhekohtainen. Sukuseuran jäsenmaksutili: (IBAN) FI , (BIC) NDEAFIHH Sukuseuran lahjoitustili: FI , (BIC) NDEAFIHH. Lahjoitustilin varoja käytetään sukututkimukseen. 2 KAUPPISVIESTI 2/2014

3 Pääkirjoitus Sukukokoontumisia Sukuseuramme sukukokousten kolmivuotisjaksosta on pian kulunut puolet eli kokoonnuimme kesällä 2013 Viitasaarella ja seuraava kokoontuminen on kesällä 2016.» Asko Kauppinen, puheenjohtaja Sukuseuran hallitus pitää yleensä kaksi kokousta vuodessa eli maaliskuussa ja lokakuussa. Hallituksen tehtävänä on toimeenpanna edellisen sukukokouksen päätöksiä ja valmistella uuden sukukokouksen asioita sekä hoitaa sukuseuran taloutta sekä toimintaa koskevia asioita. Sukuseuran hallitus kokoontui lokakuussa Lahdessa ja siellä käsiteltiin yksityiskohtaisemmin em. asioita. Jäsenmäärän todettiin pysyneen entisellä tasollaan, poistuneiden tilalle on tullut uusia. Taloudessa toiminnan rahoitus on vakaa mutta sukututkimukseen tarvitaan lisärahoitusta, joka on välttämätöntä sukututkimuksen saattamiseksi sille tasolle, jolla voidaan auttaa suvun jäseniä sukuselvityksissä sekä olemassa olevien sukututkimusten päivittämistä ja täydentämistä. Sukuseuran tiedottamista jatketaan sukukokouksen päätöksen mukaisesti kaksi kertaa vuodessa ilmestyvällä tiedotuslehdellä KauppisViestillä, johon toivotaan jäsenistöltä juttuja. Kotisivuja kehitetään edelleen jotta ne olisivat mahdollisimman helposti käytettävissä ja luettavissa. Tuotevalikoiman laajentamisesta ja monipuolistamisesta keskusteltiin ja todettiin, että jäsenet voisivat tehdä ehdotuksia uusista myyntiartikkeleista. Kesän 2016 sukukokouspaikasta olimme saaneet joitakin esityksiä, joissa ehdotettiin kokoontumispaikaksi pääkaupunkiseutua. Perusteluina näissä oli se, että sukuseuramme on perustettu Helsingissä tasan 60 vuotta sitten ja toisaalta moni Kauppinen asuu nykyisin tällä alueella. Hallitus kartoitti alustavasti kokoontumispaikoiksi esitettyjä kohteita - Arthur-hotelli, jossa sukuseuramme perustava kokous pidettiin silloisessa NMKY:n salissa, paikka on keskustassa ja lähellä rautatieasemaa, siisti paikka, hintataso kohtuullinen, kokous ja muut tilaisuudet sekä majoitus ja ruokailut samassa, tuomiokirkkoon lyhyt matka. - Poliisien kesäpaikka Lauttasaaressa, tilat eivät hotellitasoa ja ehkä pienehköt, ei majoitus-mahdollisuutta, ruokailut pitopalveluilta, matkaa keskustasta, käytettävä busseja, yksityisautoille parkkitilaa, Lauttasaaren kirkko. - Puotilan kartano, Itä-Helsingissä, kaunis ja siisti puistomainen ympäristö samoin kartanon huonetilat siistit, rauhallinen paikka, kokous- ja kokoontumistilat riittävät samoin ruokailutilat, majoitustilat ehkä vähäiset, matkailuautoille tilaa, metroasema aika lähellä, keskustaan siitä nopea yhteys, yksityisautoilijat löytävät paikan kehä I:n itäpäädystä, pihapiirissä kivikappeli. Näissä kohteissa oheisohjelman järjestämiseen on lähes rajattomat mahdollisuudet, kuten risteilyjä Helsingin edustalla, Korkeasaari, Suomenlinna, Ateneum, Nykytaiteenmuseo, Kansallismuseo, monia teattereita lauantai-illaksi tai kesäteattereita jne. - Portaanpään kansanopisto Lapinlahdella, tilat ehkä pienehköt, ei majoitustiloja riittävästi. - Aholansaari Kuopiossa (Nilsiä), kokoustilat rajalliset, liikennöinti Tahkon alueelta laivalla. Lisätietoja voi paikoista katsoa netistä. Muitakin esityksiä sukukokouspaikaksi voi tehdä. Hallitus tekee päätöksen vuoden 2015 aikana. Tässä KauppisViestissä on kaksi laajahkoa juttua viime sodista ja sen jälkeisistä tapahtumista, onhan sodan päättymisestä kulunut tänä vuonna 70 vuotta. Hyvää ja rauhallista joulunaikaa ja hyvää uutta vuotta KAUPPISVIESTI 2/2014 3

4 YK:n ihmisoikeuspalkinto on myönnetty Liisa Kauppiselle Marja-Liisa Ahlberg Kuurojen Liiton entinen toiminnanjohtaja ja Kuurojen maailmanliiton kunniapuheenjohtaja, järjestöneuvos Liisa Kauppinen on saanut ensimmäisenä suomalaisena YK:n ihmisoikeuspalkinnon. YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon luovutti palkinnon Kauppiselle YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa kansainvälisenä ihmisoikeuksien päivänä Lähde: Kuurojen Liitto ry. Annette Fagerström Paljon onnea! Näin hieno uutinen on mielestäni kertomisen arvoinen myös Kauppisviestissä. Sukututkijamme Jarmo Ahltrand on kertonut, että Kauppiset ovat olleet avarakatseisia edelläkävijöitä myös naisasialiikkeen suhteen. Tyttäret ovat perineet maatiloja, ja vävyille on järjestetty lohkomalla omat tilat. Suvun levinneisyyttä todistanee myös se, että Kauppiset ovat aina olleet taitavia tekemään onnistuneita naimakauppoja, muuten tätä suvun menestystarinaa ei kai voisi ymmärtää. Liisa Kauppinen on kotoisin Nurmosta ja hän on omaa sukua Salokorpi. Kauppisen kansainväliseen ihmisoikeustyöhön sisältyy myös erilaisia asiantuntija-, neuvonantaja- ja edustustehtäviä niin WHO:ssa, ILO:ssa kuin UNESCOssa sekä useissa vammaisalan kattojärjestöissä. YK:n ihmisoikeuskomissaarin toimiston (OHCHR) kanssa tehty yhteistyö kattaa kuurojen omien edunvalvontakysymysten lisäksi vammaisten oikeudet laajemminkin sekä ihmisoikeuskysymykset yleensä, erityisesti naisten ja vammaisten naisten oikeudet. Liisa Kauppinen on tehnyt pitkän kansainvälisen uran kuurojen ihmissoikeuksien hyväksi ja työ jatkuu edelleen. Kauppinen on muun muassa toiminut Kuurojen Liiton toiminnanjohtajana ( ), Kuurojen maailmanliiton (World Federation of the Deaf, WFD) puheenjohtajana ( , ) ja erilaisissa neuvonantajan tehtävissä YK:ssa vuosina Lähde: Kuurojen Liitto ry. Annette Fagerström Työ kuurojen, naisten, lasten ja vammaisten puolesta Järjestöneuvos Liisa Kauppinen sai YK:n ihmisoikeuspalkinnon kuurojen hyväksi tekemästään työstä. Kuurojen Maailmanliitto oli hakenut palkintoa hänen tietämättään, ja Liisa Kauppiselle palkinto oli suuri yllätys. Hän kertoo saaneensa YK:lta kirjeen, jossa häneltä tiedusteltiin, ottaako hän palkinnon vastaan. Kauppisella on ollut merkittävä rooli kuurojen oikeuksien puolustajana toimiessaan Kuurojen liiton toiminnanjohtajana ja Kuurojen maailmanliiton luottamustoimissa varapuheenjohtajana, puheenjohtajana ja pääsihteerinä parinkymmenen vuoden ajan. Liisa Kauppinen tunnetaan myös vammaisten naisten puolestapuhujana. Hän on kertonut, kuinka naiset kohtaavat monenlaista syrjintää ajaessaan omia asioitaan. Ihmisoikeussopimuksia on tulkittu niin, että ne eivät koske naisia, lapsia tai vammaisia. Kauppisen mukaan erilliset sopimukset turvaavat kaikki ihmisoikeudet myös näille ryhmille. Liisa Kauppisen kehitysmaihin tekemät matkat 80-luvulla herättivät hänet ymmärtämään ihmisoikeuksien merkityksen. Matka Afrikkaan Kuurojen Maailmanliiton edustajana vuonna 1986 oli hänelle kulttuurishokki. Toimivia kuulontutkimuslaitteita ei ollut, ja kuulokojeisiin ei ollut pattereita. Viittomakieli oli tuntematon käsite vielä Unescon Erityisopetusta käsittelevässä kokouksessa vuonna Liisa Kauppisen mukaan siihen aikaan ajateltiin, 4 KAUPPISVIESTI 2/2014

5 toivovat ja millaisia tarpeita heillä on. Ihmisoikeustaistelija Liisa Kauppisen mielestä päättäjät eivät saisi sanella vammaisten toiveita ja tarpeita. (Lähde: Kuuloviesti. Kuuloliiton julkaisu 1/2014. Juha Hietala). Kauppinen on myös kolminkertainen kunniatohtori; arvonimen ovat myöntäneet Gallaudetin yliopisto vuonna 1998, Jyväskylän yliopisto vuonna 2004 ja Dublinin yliopisto vuonna Lähde: Kuurojen Liitto ry. Annette Fagerström Kauppinen työskentelee tälläkin hetkellä ihmisoikeustyön ohella vapaaehtoisena kuulovammaisten ja kuurojen tukihenkilönä. ettei viittomakieli ole kieli, joten sitä ei voi myöskään opettaa kenellekään. Huonokuuloisten kansainvälinen kattojärjestö, IFHOH ei ollut aluksi mukana ihmisoikeussopimusneuvotteluissa. Järjestön tullessa mukaan kesken viisivuotisten neuvottelujen olivat kommunikaatiojärjestelyt vielä varsin puutteelliset. Hän kertoo, miten japanilaiset nuoret huonokuuloiset hankkivat tulkkauslaitteistot New Yorkiin tilaisuuteen, jossa YK:n henkilöstölle ja kokouksen osanottajille esiteltiin, miten tulisi järjestää huonokuuloiset huomioiva kokous. Tilanne kehitysmaissa on tällä hetkellä huono. Kuuroista noin 80 % ei pääse mukaan perusopetukseen. Kehitysmaissa ei myöskään ole tulkkeja, mikä estää riittävän luku- ja kirjoitustaidon saavuttamisen. Pohjoismaissa suurin haaste on Kauppisen mukaan kuurojen lasten sijoittaminen ja tukitoimien järjestäminen tavallisiin koululuokkiin. Pieni kuuro ei vielä hallitse tulkin käyttöä, joten hänellä on vaikeuksia selviytyä yleisopetuksessa. Kauppisen mielestä nykypäivän Suomessa ei tehdä riittävästi tilastointia ja selvityksiä ihmisoikeustilanteesta. Ihmisoikeuksien toteutumisen esteenä ovat usein kielteiset asenteet. Vammaiset ovat osa ihmiskunnan monimuotoisuutta. Ongelmia on paljon, mutta vammaiset tekevät hyvin vähän valituksia. Kuurot eivät valita juuri lainkaan. Sen vuoksi olisikin tärkeää, että vammaisjärjestöt kartoittaisivat erilaisia esteitä koulutuksen ja palveluiden suhteen. On tärkeää, että päättäjät kuuntelisivat herkällä korvalla, mitä vammaiset ihmiset YK:n ihmisoikeuspalkinto jaetaan joka viides vuosi menestyksekkäästä työstä ihmisoikeuksien puolesta. Palkinnon jaon aloitti yleiskokous ja se jaettiin ensimmäisen kerran 40 vuotta sitten ihmisoikeusjulistuksen täyttäessä 20 vuotta. Aikaisempien palkinnonsaajien joukossa on muun muassa Eleanor Roosevelt (1968), Martin Luther King (postuumisti 1978), Nelson Mandela (1988) ja Jimmy Carter (1998). Tänä vuonna yhteensä kuusi henkilöä saa palkinnon (vuonna 2013). Lähde: Kuurojen Liitto ry. Annette Fagerström Kuurojen aseman parantaminen on viime aikoina saanut näkyvyyttä myös tiedotusvälineissä. Saimme viime viikolla kuulla uutisista, kuinka Pohjois-Koreasta oli saapunut delegaatio tutustumaan Suomen kuurojen liiton toimintaan ja kuurojen lasten opetukseen Suomessa. Erityistä kiinnostusta vierailijoissa herätti myös se, miten viittomakieli saataisiin osaksi heidän omaa tvtoimintaansa. On hienoa, että Liisa Kauppisen tekemä ihmisoikeustyö alkaa kantaa hedelmää. Hänen uraauurtava työnsä voisi toimia myös meille sukuseuramme jäsenille esimerkkinä ja samalla innostaa meitä miettimään, miten voisimme omassa elämänpiirissämme edistää ihmisoikeuksien toteutumista. Kuurojen asia koskettaa meitä kaikkia, ennemmin tai myöhemmin. Kauppisen mielestä huonokuuloisten ikäihmisten joukko on kasvamassa, ja heidän asemansa on usein yhtä huono kuin kuurojenkin. Lopuksi haluan välittää Liisa Kauppiselle sukuseuramme puolesta parhaimmat onnittelut YK:n ihmisoikeuspalkinnon johdosta! KAUPPISVIESTI 2/2014 5

6 Pieni tietoisku Kauppisille Paikannimien synnystä Marja-Liisa Ahlberg Seuraavaksi esittämäni näkökulma toimikoon kömpelönä aasinsiltana edelliseen artikkeliin. Kieli on keskeinen väline ihmisten välisessä kommunikaatiossa. Kielen avulla välitämme ajatuksiamme ja tunteitamme. Sukupolvet vaihtuvat, ja kieli muuttuu ja elää mukanamme arjessa. Meidän kuulevien on lähes mahdotonta asettua kuuron lähimmäisemme asemaan. Emmehän enää edes ymmärrä aikaisempien sukupolvien sanastoakaan. Ei riitä, että kuulee, pitää myös ymmärtää. Kuu-etuliite Virmas Suoli Kynsi Kuuhankavedessä tarkoittaa eläimen rasvaa (Virmavesi) tarkoittaa hirveä, peuraa ja poroa (Suolivesi) liittyy kalastukseen. Se tarkoittaa verkon yläosaa, sitä joka näkyy veden pinnalla. (Kynsivesi) oli nimeltään oravan harmaa talvinahka, joka oli aikanaan himoituimpia metsästyksen kohteita. Verottaja otti myös näitä talvinahkoja kaikkein mieluiten vastaan veroina kuivattujen haukien ohella. Kauppiset uudisraivaajina ja kielen kehittäjinä (Lähde: Jarmo Ahlstrand/Juhlajulkaisu Hankasalmella 1986). Sukututkijamme Jarmo Ahlstrand (Hankasalmen sukujuhlan julkaisussa v. 1986) on tehnyt havaintoja Kauppisten jo vuonna 1541 omistamien maa- ja vesialueiden nimistöstä. Hänen mukaansa tutkija voisi nimistöä tutkimalla päästä käsiksi ikimuinaisuudessa eläneitten ja paikannimistöä antaneitten esi-isiemme ajatuksiin ja askareisiin. Esimerkiksi Hällinmäen kantasuvun edustajat ovat olleet kovia kaskeamaan, sillä kylien niminä on sellaisia kuin Valkiamäki ja Savuniemi. Hankasalmen paikannimistö liittyy muinaiseen eränkäyntiin, metsästykseen ja kalastukseen. Näiden merkityksestä on Ahlstrandin mielestä vallalla paljon väärää tietoa. Hän esittää joitakin esimerkkejä: Hankasalmi esiintyy vanhimmissa asiakirjoissa yleensä muodossa Hangasalmi. Nimen alkuperäinen muoto on Hangassalmi ja sen alkuosa tulee sanasta hangas. Suurriistaa, etenkin peuroja, on ennen pyydetty siten, että ne ajettiin hankaaseen, suippenevaan aitaukseen. Hangas-sanan iästä kertoo se, että Korppoossa Turun saaristossa on Hanglax-niminen kylä, alunperin nimi oli Hangaslaksi. Kylän kohdalla on hankaan paikaksi erinomaisesti sopiva lahti, joka on maankohoamisen vuoksi kuivunut noin 1200 vuotta sitten! Toivon, että tämä loppukevennys innostaisi sukuseuramme jäseniä tutkimaan ja lukemaan sukumme vaiheista. Sukukirjoja ja sukuamme käsitteleviä julkaisuja on jo todella runsaasti. Yhteystiedot tilausten tekemiseen löytyvät Kauppisviestistä. Ihanaa joulun odotusta kaikille kauppislaisille, terveisin Marja-Liisa Ahlberg, sukuseuran hallituksen jäsen 6 KAUPPISVIESTI 2/2014

7 Pekka Paavonpoika Kauppinen, Valokuvat Pekka Kauppisen kuva-arkisto Vieremän Kauppisia Jatkosodassa Tänä syksynä on tullut kuluneeksi 70-vuotta välirauhan /erillisrauhan teosta Neuvostoliiton kanssa. Jatkosota, alkutilanne Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon 22. kesäkuutan1941. Tuolloin Hitler totesi suomalaisten olevan liitossa saksalaisten kanssa, vaikka mitään virallista sopimusta ei ollutkaan. Suomen hallitus vakuutti julkisesti maansa puolueettomuutta. Saksan ja Neuvostoliiton välien kehittyessä yhä kireämmäksi ryhdyttiin Suomessa jo kesäkuun alkupuolella saattamaan puolustusvoimiamme valmiustilaan. Kesäkuun 9.päivänä kutsuttiin suojajoukot palvelukseen ja seuraavana päivänä käskettiin pääosa rauhanajan joukkoja sotavalmiuteen. Täydellinen sodanuhkakokoonpanon käsky annettiin eli Valtakunnan puolustusvoimain yhteisharjoitus oli suoritettava. Ensimmäinen YH oli ja se oli käytännössä yleinen liikekannallepano. Tuolloin astuivat asevelvollisuuslain perusteella palvelukseen vv syntyneet miehet. Varusmiespalvelustaan olivat tuolloin suorittamassa vv ja 1920 sekä v alkupuolella syntyneet. Eli yhteensä 25,5 ikäluokkaa muodostivat valtakunnan aseellisen voiman. Kesäkuun lopulla oli kenttäarmeijan, merivoimien, ilmavoimien ja kotijoukkojen yhteisvahvuus miestä. Neuvostoliiton lentokoneet pommittivat 25. kesäkuuta 1941 Suomen kaupunkeja, jonka jälkeen hallitus totesi maan olevan jälleen sodassa. Sodassa oli mukana koko kansakunta. Naiset toimivat rintamalla mm. lottina, muonitus-, lääkitys-, viesti-,ilmavalvonta-, huolto-, ym. tehtävissä. Kotirintaman tehtäviä hoitivat vanhukset, kotiin jääneet naiset ja jopa nuoret pelloilla ja tehtaissa ja monissa muissa tehtävissä lottatyttöinä ja sotilaspoikina. Jatkosodassa Vieremän miehet taistelivat monella eri rintamalohkolla ja monissa eri yksiköissä. Rukajärven suunta Nuoremmat ikäluokat olivat Rukajärven suunnalla, mm. Jalkaväkirykmentti 10:ssä ja 52:ssa, sekä Erillispataljoona 24:ssä (ErP 24). Nämä kuuluivat kenraalimajuri Erkki Raappanan 14. Divisioonaan. Taistelupaikkoina olivat mm. Ontajärven ja Ontajoen alueet. Kuuluisia ovat ns. Jeljärven kylän tuhoamisretki Muurmannin radan läheisyyteen Tälle tuhoamisretkelle osallistui vieremäläisiä JR 10:n riveissä: Tauno Remes, Leevi Uotinen, Väinö Pehkonen, Erkki Sahlström, Soini Lappalainen, Ate Hälinen, Eino Rivinoja ja Veikko Druhva. Veikko jäi vangiksi sitten paluumatkalla Ontajärvellä. Pallontaistelut olivat juhannuksen jälkeen Myös Tahkokosken, Jousijärven ja elokuun alkupuolen ( ) Ontrosenvaaran - Tahkokosken taistelut ovat tulleet tunnetuiksi. Ensimmäiset taistelut käytiin Rukajärven suunnalla kuitenkin Repolan alueella, jossa oli myös Vieremän miehiä. Raappanan joukkoihin kuuluvassa ErP 24:n riveissä oli mm. Hirvihongan Esko Kauppinen. Esko toimi ErP24:n komentajan kapteeni Haatajan lähettinä. Pankajärvellä miehiä kuljettanut kuorma-auto kaatui kyljelleen ojaan väistettyään tiekarhua. Tuossa onnettomuudessa Esko loukkaantui, mutta sairasloman jälkeen hän palasi pataljoonan komentajan lähetiksi. Sairasloman aikana komentaja oli vaihtunut. KAUPPISVIESTI 2/2014 7

8 Karjalan kartta. Uudeksi komentajaksi oli nimitetty majuri Karkama. Esko osallistui myös Rukajärveltä komennettuna kesällä 1944 Ilomantsin mottitaisteluihin mm. Lehmivaarassa. Pataljoonan palattua takaisin Rukajärvelle hän osallistui vielä Ontrosenvaaran - Tahkokosken taisteluihin elokuussa Nuo olivatkin viimeiset yhteenotot Rukajärven suunnalla. 14.Divisioonan vastuualue oli ainoa rintama Mustanmeren ja Jäämeren välillä, joka piti hyökkäysvaiheessa saavuttamansa puolustusasemat aselevon voimaantuloon saakka. Rukajärven suunnalla oli vieremäläisiä arviolta n. 250-miestä. Taiste- luissa kaatui 19- Vieremän miestä haavoittuneiden lisäksi. Kauppisia ei kaatunut Rukajärven alueella. Laatokan ja Aunuksen Karjalan suunta Suurin osa vanhemmasta ikäluokasta syntyneet ja varusmiespalvelusta suorittavat vieremäläiset osallistuivat eversti Viktor Alonzo Sundmanin johtaman 2.Jääkäriprikaatin 5.Jääkäripataljoonaan. Tässä 5.Jääkäripataljoonassa taisteli lähes 400- Vieremän miestä, jotka kuuluivat 1.komppaniaan (päällikkönä ltn. Aarne Kokkola), konekiväärikomppaniaan (päällikkönä kapteeni Jukka Karuma). Esikuntakomppanian (päällikkönä ajoittain) Rapakon ltn. Jussi Kauppinen, mutta pääosin toimi 2.JPr:n esikunnassa tiedusteluupseerina) ja osa miehistä kuului 2.Jpr:n esikuntaan. Jääkäripataljoona 5:n komentajana toimi kapteeni Eino Hannes Pokkinen. Perustamisvaihe päättyi ja juhannuksen vastaisena yönä Vieremällä perustetut joukko-osastot siirtyivät pyörillä ja autokuljetuksin Kauppilanmäen rautatieasemalle. Matka jatkui Kontiomäen kautta lähellä Uimaharjua sijaitsevalle Paukkajan kylälle. Veteraanikertomusten perusteella osa joukoista on kulkenut Sonkajärven ja Rau- 8 KAUPPISVIESTI 2/2014

9 tavaaran kautta autokuljetuksin ja välillä marssien Paukkajaan. Joukot jatkoivat matkaa rajan läheisyyteen Mutalahden kylän eteläpuolelle. Vihollisuudet puhkesivat , kun neuvostoarmeija aloitti kiivaan tykkitulen. Ensimmäiset taistelut käytiin silloisen rajan pinnassa Peurujoella. Tuossa taistelussa kaatui 15- Vieremän miestä - kaikki 1.komppaniasta. Kaatuneiden joukossa oli myös 1. komppanian joukkueenjohtajana toiminut vänrikki Ales Säisä. Peurujoen taisteluissa kaatui mm. alik. Aarne Petter Kauppinen ja sotam. Erkki Kauppinen. Tämä vihollisen Peurujoen tukikohta oli hyvin varustettu betonisin bunkkerein ja asemin, joihin suomalaisten kevyiden tykkien kranaatit eivät tehonneet. Peurujoelta sotaretki jatkui Tolvajärven suuntaan, ja sieltä Haukivaaran ja Yläjärven taisteluihin. Aittojoen ylitys tapahtui yhdessä saksalaisten kanssa. Saksalaisia komensi majuri von Both. Todettakoon, että välisen ajan mm. Vieremän miehet elivät pelkillä säilykkeillä ja näkkileivällä vieremäläiset ylittivät Suojoen eli entisen Tarton-rauhan rajan. Seuraavat taistelut käytiin Ravanmäessä, Onkamuksessa ja Olkkoilassa. Nissilän koulun eläkkeellä oleva 96-vuotias vahtimestari Matti Kauppinen on ainut elossa oleva vieremäläinen, joka osallistui JP5:n sotareissulle. Matti on kertonut mm., että kovien Olkkoilan / Syväjärven taistelujen jälkeen he pääsivät kuuden kilometrin päähän varsinaiselta rintamalinjalta huilaamaan. He menivät isoon telttaan, jossa sijaitsi ns. Apu -niminen keskus. Sinne oli tullut myös Kauppilanmäen vanhemman ikäluokan miehiä. Heitä oli eri porukoista kaikkiaan miestä. Sirpalekuopat olivat teltan läheisyydessä. Vihollisen tykistötuli läheni lähenemistään ja pian joukkueenjohtaja komensi kaikki sirpalekuoppiin. Matin kaveriksi samaan kuoppaan tuli Peltolan poika (Olavi Repo), joka pyysi häneltä tupakkaa. Matti kysyi että sinulleko nyt maistaa tupakkakyllä se nyt maistaa vastasi Olavi. Pian keskelle telttaa tuli kranaatti. Teltan sisällä oli ainoastaan yksi mies hoitamassa Apu - keskusta ja menehtyi kranaatista. Matti kertoi miehen olleen Kauppilanmäestä ns. vanhempaa ikäluokkaa. Mieheltä olisi jo loma alkanut, mutta sijainen, jonka piti tulla hoitamaan keskusta ei ollut palannut ajallaan lomalta. Matti toteaa, että hilkulla oli mennä kaikki miehet. Nyt joukkueenjohtaja komensi kaikki maantielle Matti ei totellut käskyä, vaan meni syrjemmälle sirpalekuopasta ja teltasta. Pian taas kranaatti osui miesten keskuuteen tielle ja tästä kranaatista Olavi Repo haavoittui vakavasti jalkaan. Samoin Matin ryhmän KAUPPISVIESTI 2/2014 9

10 toiselta mieheltä meni sirpale keuhkoista läpi. Joukkueenjohtaja Topi Ikäläinen tukki reiän vaaterievulla - Matti muistelee. Tämä keuhkoihin haavoittunut oli Kauko Siekkinen, joka toimi Haajaisilla myymälänhoitajana. Hän eli vielä kaksikymmentä vuotta haavoittumisen jälkeen. Sotahistoria tuntee Matin kertoman tapauksen tuli täysosuma Apu - nimiseen keskukseen, jossa yksi mies kaatui ja kolme haavoittui. Komentokeskus sijaitsi Onkamus- Peldojärven alueella. Kranaatin täysosumasta teltassa kaatui Kauppilanmäen Pyöreenkylän Täperän talosta kotoisin oleva Risto Vidgren, joka oli hoitamassa puhelinkeskusta. Risto oli vanhempaa ikäluokkaa s Sotataival jatkui Vendyran kautta Homanniemeen. Homanniemi koitui Eino Kauppisen kohtaloksi joutui JP5:n 1.komppanian partio kahakkaan vihollisen partion kanssa, jolloin Eino Kauppinen kaatui ja ruumis jäi kaatumispaikalle. Sitten 2.10 tuli suomalaisten puolelle viisi vihollisen loikkaria ja kertoivat ampuneensa oman kersanttinsa. Samoin kertoivat olleen kahakassa suomalaisten kanssa ja haudanneen yhden suomalaisen. Samana iltana hakupartio nouti kaatuneen (Eino Kauppisen) oppaana kaksi loikkaria. Osa 2.Jpr:n joukoista eteni kohti pohjoista Lintujärven ja Koikarin suuntaan. Osa samoihin aikoihin oli etelämpänä Kenjakki - Pääjärvi - Mundjärven alueella. Tämä ilmenee EK/2.Jpr:n lähetin alik. Paavo Kauppisen (Rapakon Paavo) muistiinpanoista. Jääkäripataljoona 5:n taistelut jatkuivat Kontupohjassa, Lismassa, Käppäselässä, Karhumäellä ja viimeksi Hiisjärvellä tammikuun alkupuolella Tämän jälkeen joukot siirrettiin Äänisen rannalle Lumbusiin, jossa sen hajottaminen aloitettiin Vuonna 1911 ja sitä ennen syntyneet, niin miehistö, kuin alipäällystökin kotiutettiin ja 1912 syn- 10 KAUPPISVIESTI 2/2014

11 tyneet ja nuoremmat jäivät edelleen palvelukseen. Jäljelle jääneet miehet pääosin siirrettiin Laguksen 1.Jpr:iin ja Panssariprikaatiin. Osa siirrettiin Rajajääkäripataljooniin, Äänisen Rannikkopataljooniin ja Torjuntakomppanioihin. Tällä Vieremän porukalla oli matkaa Aunuksen Karjalan pohjoisosiin kaiken kaikkiaan Valtakunnan rajalta Lumbusiin n. 400 km ja aikaa meni 7,5 kk. (Uusi JP5 perustettiin myöhemmin Paatenessa Seesjärven rannalla). JP5:n tappiot kaatuneina oli 149 miestä, josta vieremäläisiä kaatui 60 haavoittuneiden lisäksi. JP5:n komentaja silloinen kapteeni ja myöhemmin everstiluutnantti Eino Hannes Pokkinen on todennut, että savolaiset ovat kautta aikojen osoittautuneet hyväksi sotilasheimoksi. Heidän ensimmäisenä ja ylivoimaisesti myönteisenä luonteenpiirteenä on mainittava ehtymätön huumorintaju, joka tuli esille eri tilanteissa sanan sutkauksina ja ilmeinä. Joukossa oli aina miehiä, jotka vakavissakin tilanteissa löysivät jonkun sopivan sutkauksen. Savolainen leikillisyys ja huumorintaju helpotti myös asennoitumista rintamaelämään moniin rintamaitten kasvatteihin nähden. Asemasodan aikana Äänislinnan, Karhumäen ja Syvärin maisemissa Asemasodan aikana lakkautetun JP5:n miehet olivat nyt peruste- KAUPPISVIESTI 2/

12 tun Laguksen Panssariprikaatin ja myöhemmin Divisioonan riveissä, pääosin Äänislinnan/ Petroskoin alueella aina kevättalvelle 1944, jolloin heidät siirrettiin Karjalan kannakselle moniin koviin taisteluihin. Karjalan kannaksella kesällä 1944 Karjalan- kannaksella kesän 1944 taisteluissa Vieremän miehet olivat suurelta osin Laguksen Panssaridivisioonan joukoissa. Mm. Jääkäripataljoonissa 2,3,4 ja 5, Viestipataljoona 6:ssa sekä Panssariprikaatin eri tehtävissä mm. Panssariprikaatin esikunnassa ja viestikomppaniassa. Keskeisimmät taistelupaikat olivat Kuuterselkä, Siiranmäki, Tali, Murokallio, Portinhoikka, Juustilan alue, Ihantala ja Vuosalmen-Äyräpään taistelut. Kesän 1944 taisteluissa kaatui Karjalan kannaksella 15- Vieremän miestä haavoittuneiden lisäksi. Elossa on vielä aikaisemmin mainittu Matti Kauppinen, joka tuolloin kuului Panssariprikaatin viestikomppaniaan. Matti osallistui mm. Ihantalajärven eteläpuoleisiin taisteluihin. Hän oli todistamassa mm. vieremäläisen Erkki Svarströmin haavoittumisen. Erkin jalat jäivät tuhoutuneen vihollispanssarin romujen alle. Tämän panssarin tuhosi panssarinyrkillä Sonkajärven Vänninmäessä syntynyt Ville Väisänen. Tämä oli Väisäsen kahdeksas tuhottu panssari, jonka jälkeen Väisänen oli kadonnut ja etsinnöistä huolimatta häntä ei löydetty. Väisänen on siunattu ja haudattu kadonneena Kemin hautausmaalle. Väisäselle on myönnetty kuolemansa jälkeen Mannerheim-risti numero 145. Vieremän kuuluisat kaukopartiomiehet MM. Päämajan kaukopartiomies Lauri Solehmainen teki peräti 12 partiomatkaa vihollisen selustaan jatkosodan aikana. Korpiselässä syntynyt Solehmainen kuului mm. Osasto Kuismaan/OsKu (2/ErP4), jonka komentopaikka oli Äänislinnan pohjoispuolella - Kossalmella. Monet partiomatkat suuntautuivat Äänisjärven itäpuolelle. Tunnetuin vieremäläinen sotilas on kapteeni Olli Remes, Mannerheim-ristin ritari nro 10. Remes oli kaukopartiojohtaja, että ajoittain Jalkaväkirykmentin päällikkö. Hän osallistui pohjoisilla rintamilla jatkosodan aikana mm. johtajana Kuopsitunturi - Tuuttijärven partioon sekä partioon Kutsalle. Toimi myös JR54:n päällikkönä Vuorikylän taistelussa , sekä Makiakuuran ja Alakurtin valtauksissa. Myös sissipartion tuhoamisessa Seesjärven länsipuolella ja viimeiset taistelut Krivillä hän oli luovuttamassa 9/JR54 komppanian päällikön tehtäviään seuraajalleen, kun sai osuman päähän vihollisen tarkkaampujan luodista. Remes kuoli matkalla Karhumäen kenttäsairaalaan. On kerrottu, että Vieremän kirkko oli täyttynyt surijoista, kun Olli Remes laskettiin Vieremän sankarihautaan. Ollin poika Martti Remes on kertonut, että pieni Martti poika oli surun murtama. Lohtua toi aikuisten antama selitys isän poismenosta - isä kaatui meidän kaikkien puolesta. Niinpä isää ikävöivä pieni poika seisoi asennossa kunnialaukausten ajan. Oman kylän hiihtäjälegenda ja sotilas oli poissa. Sotatoimien päättyminen Suomen ja Neuvostoliiton välillä oli sovittu, että sotatoimet päättyvät ja aselepo astuu voimaan Neuvostoliiton puolella aseet vaikenivat monilta osin vasta 5.9 ja mm. Rukajärven suunnalla viimeisiä neuvostopartisaanien iskuja suomalaisia kolonnia vastaan oli vielä Jatkosodan jälkeen seurasi Lapin sota, joka oli vain jatko, johon Neuvostoliitto pakotti Suomen. Saksalaiset ajettiin pikkuhiljaa kohti pohjoista. Viimeinen saksalaissotilas siirtyi Norjan puolelle Kilpisjärvellä Tuo päivä (27.4) on Lapin sodan päättymispäivä ja sitä vietetään Suomessa Kansallisena veteraanipäivänä. Erillisrauha Suomen ja Neuvostoliiton välillä tehtiin Ns. välirauhan ehdot olivat suomalaisille raskaita. Ehtona olivat Moskovan rauhan rajat ja lisäksi Suomen oli luovutettava Petsamo. Porkkala oli vuokrattava 50-vuodeksi ja lisäksi maksettava suuret sotakorvaukset. Ennakkoehtona oli myös saksalaisten joukkojen karkottaminen Suomesta. Samaan aikaan oli myös suurin osa omaa armeijaa kotiutettava. On merkittävää, että Neuvostoliitto ei enää vaatinut ehdotonta antautumista, kuten vielä keväällä ja juhannuksen aikoihin Tuohon vaikutti varmasti osaltaan onnistuneet torjuntataistelut mm. Karjalan kannaksella, Ihantalan ja Vuosalmen taistelut. Laatokan karjalassa Nietjärven torjuntataistelu ja Ilomantsin mottitaistelut. Myös Rukajärven suunnalla rintamalinjat pitivät ja vihollisen 12 KAUPPISVIESTI 2/2014

13 hyökkäys pysähtyi ja päättyi Ontrosenvaaran taisteluihin elokuun puolessa välissä Em. kaikissa taisteluissa oli myös Vieremän Kauppisia. Jatkosodassa menehtyi n ja Lapin sodassa n suomalaista. Jatko- ja Lapin sodissa vammautui suomalaista, pysyvästi Vieremäläisiä kaatui jatkosodassa lähes 160 miestä. Haavoittuneista ei ole tarkkaa tietoa. Jatkosodassa kaatuneet Vieremän Kauppiset Kauppisia kaatui jatkosodassa Peurujoelle (1./JP5) Aarne Petter Kauppinen ja Erkki Kauppinen, sekä samasta komppaniasta Homanniemellä Eino Viljo Kauppinen Mauri Gideon Kauppinen kaatui Karjalan kannaksella Jääskessä. Hän kuului JR6:n jääkärikomppaniaan. Edvin Kalevi Kauppinen kaatui Vitelessä ja Veikko Joel Kauppinen Länsi-Syvärillä Molemmat kuuluivat 15.Prikaatiin. Toinen Eino Kauppinen kuului JR28 ja kuoli haavoittumisen jälkeen sotasairaalassa. Kaatuneiden lisäksi moni Kauppinen ja Vieremän mies haavoittui sotareissuilla. Rapakon pojista Paavo Kauppinen (80-luvulla Kauppisten suvunvanhin)toimi jatkosodassa EK/2. Jpr:ssa moottoripyörälähettinä Ilomantsista - Stalinin kanavalle, sekä kesän torjuntataisteluissa 1944 samoissa tehtävissä Karjalan kannaksella mm. Tali - Ihantalan, Murokallion ja Portinhoikan maisemissa. Tuolloin hän kuului I/Panssariprikaatiin eli kenraali Ruben Laguksen joukkoihin. Jussi Kauppinen toimi talvisodassa 5/JR39 joukkueenjohtajana/komppanianpäällikkönä ja jatkosodassa 2.JPr:n esikunnassa tiedustelu-upseerina/komppanianpäällikkönä. Panssariprikaatin esikunnassa adjutanttina ja sotilaspastorina alkaen aina kuolemaansa asti Kuolema kohtasi Jussin pitäessään iltahartautta sotasairaalassa Helsingissä. Israel Kauppinen kaatui jo talvisodassa Pyhäjärvellä. Rapakon veljeksistä vanhin Kalle Kauppinen osallistui talvisotaan ja jatkosotaan. Suomi pystyi täyttämään raskaat rauhanehdot, josta kiitos kuuluu sodan-ajan sukupolvelle. Me nuoremmat sukupolvet olemme saaneet jatkaa rauhan oloissa isiemme ja äitiemme työtä. KAUPPISVIESTI 2/

14 Asekätkijät Isänmaan pelastajia vai rauhan vaarantajia Risto Kauppinen, Tasan 70-vuotta sitten, syksyllä 1944 välirauhan astuttua voimaan Suomen ja Neuvostoliiton välillä osa Suomen armeijan aseista ja varusteista hajasijoitettiin eri puolille Suomea. Salaisen käskyn asekuormien hakemisesta ja kätkemisestä saivat suojeluskuntapiireistä pitäjien luotettuina tunnetut henkilöt. Olivatko jatkosodan päätyttyä aseita eri puolille Suomea kätkeneet suomalaismiehet isänmaan pelastajia vai hauraan rauhan vaarantajia? Tässä jutussa kerrotaan aseiden hajasijoituksen taustaa ja toteutusta yhden esimerkkitapauksen kautta. Isäni, silloinen Varpaisjärven maatalousneuvoja Paavo Kauppinen oli yksi Varpaisjärven kunnanorganisaari -, joka suojeluskuntapiirin esikunnasta käskyn saatuaan vastaanotti ja kätki parin luotetun miehen kanssa aseet ja varusteet Varpaisjärvellä. Käytettävissäni ovat isäni kuulustelupöytäkirjat. Kirjoitukseni toisena lähteenä on käytetty Matti Lukkarin kirjaa Asekätkentä (Otava 1984). Pelkona kunnioittaako Neuvostoliitto rauhaa Aseiden hajasijoitus jatkosodan päättyessä syksyllä 1944 oli normaali sotilaiden toimenpide tulevaisuutta varalta. Itse asiassa aseiden hajasijoitusta oli suunniteltu jo kesällä 1944, kun ei ollut varmuutta, saadaanko Neuvostoliiton suurhyökkäys pysäytettyä Karjalan kannaksella. Pahimmassa tapauksessa oli tarkoitus jatkaa sissisotaa Sisä-Suomessa. Aseiden hajasijoitus, josta myöhemmin käytettiin nimitystä asekätkentä nähtiin myös tarpeellisena aseleposopimuksen astuttua voimaan Aselevon alku ei ollut luottamusta herättävä. Aselevon loukkauksia tuli useita venäläisten puolelta. Ja entä jos venäläiset sopimuksista huolimatta pyrkivätkin miehittämään koko Eversti Valo Nihtilä Suomen aselevon tultua voimaan. Näinhän oli tapahtunut Romaniassa, kun venäläiset aselevon sopimuksen vastaisesti miehittivätkin aseista riisutun Romania. Samaa pelättiin nyt Suomessa, koska joulukuun alkuun (1944) mennessä Neuvostoliitto oli riisunut Suomen puolustuskyvyttömäksi. Ilmassa olivat katastrofin ainekset, muistelee kenraali, silloinen luutnantti Ermei Kanninen Helsingin Sanomien haastattelussa ( ). 14 KAUPPISVIESTI 2/2014

15 Valo Nihtilä ja Usko Haahti hajasijoituksen aivot Asekätkennän alullepanijoita olivat päämajan operatiivisen osaston päällikkö eversti Valo Nihtilä ja hänen alaisensa everstiluutnantti Usko Haahti. Eversti Valo Nihtilä ( ) otti syyn asekätkennän käyn- nistämisestä. Näin hän halusi suojella esimiehiään kenraali Airoa ja marsalkka Mannerheimiä. Nihtilä oli päämajan terävimpiä upseereita, marsalkan luottoupseeri. Hänet lähetettiin useita kertoja rintamakomentajien avuksi paikkoihin, joissa tarvittiin kylmähermoista suunnittelua ja toimintaa. Nihtilä sai maksaa hinnan osallistumisestaan asekätkentään. Paitsi viiden vuoden vankeustuomiota häntä ei koskaan ylennetty kenraaliksi, vaikka ansiot upseerina olivat kiistattomat. Myös ylipäällikkö Mannerheim tiesi asiasta jotain, mutta hänet pidettiin tietoisesti erillään. Mannerheimin läheisin alainen päämajoitusmestari Airo kaiketi tiesi asiasta ja antoi sille hiljaisen hyväksymisensä, vaikka muuten pysyi syrjässä. Sen sijaan alempia upseereita osallistui aseiden ja varusteiden hajasijoituksen organisointiin satoja. Asekätkentä paljastui ensimmäisenä Oulussa keväällä 1945, kun kätkennässä mukana ollut sotamies ryhtyi myymään myöhemmin kätköstä ottamiaan tavaroita ja koston pelossa ilmiantoi kätkön punaiselle Valpolle. Vähitellen toiminnan laajuus selvisi ja noin 2000 ihmistä pidätettiin kuulusteluja varten. Voimansa tunnossa ollut vasemmisto otti asiasta kaiken poliittisen hyödyn irti niin lehtikirjoituksissa, joukkokokouksissa kuin eduskunnassa. Taustatukena oli oman puolueen sisäministeri Yrjö Leino (skdl) ja tietysti valvontakomissio. Laki jälkikäteen Asekätkennän tutkimusta pitkitti paitsi asian laajuus myös tutkijoiden taitamattomuus. Valtiollinen poliisi, Valpo oli kommunistien ja vasemmistolaisten käsissä. Muut oli karkotettu. Punaisen Valpon palveluksessa oli paljon kirjalliseen työskentelyyn vähän tottuneita henkilöitä. Suurin syy oli kuitenkin, ettei ollut lakia, jonka mukaan syyllisiksi havaittuja olisi voitu syyttää. Tarvittiin uusi laki, joka tuomitsisi rikoksiksi taannehtivasti ennen lain säätämistä tehdyt teot. Sellaisenaan laki oli siis Suomen perustuslain vastainen kuten hieman sitä ennen säädetty sotasyyllisyyslakikin. Laki aseellisen toiminnan luvattoman valmistelun rankaisemisesta eräissä tapauksissa hyväksyttiin marraskuussa 1946 äänin , vaikka eduskunnan perustuslakivaliokunta oli asettunut vastustamaan lakiin sisältyviä taannehtivia säännöksiä. Poliittinen paine ja tarkoituksenmukaisuus kuitenkin vaikuttivat lain hyväksymiseen. Tutkimusten edetessä osa upseereista lähti vapaehtoisesti Suomesta. Nämä Marttisen miehet kohosivat myöhemmin merkittäviin asemiin Yhdysvaltojen armeijassa. Eversteiksi heistä ylennettiin kymmenen. Tuomiot eivät vaikuttaneet myöhempään uraan Asekätkennästä tuomituista yleni kenraalikuntaan kahdeksan upseeria mm. Jorma Järventaus ja Yrjö Keinonen, josta tuli myöhemmin puolustusvoimain komentaja. Asekätkijä Arvo Pentistä tuli myöhemmin keskustapuolueen kansanedustaja ja puolustusministeri. Myös monet muut asekätkentään osallistuneet maakunnan miehet nousivat myöhemmin merkittäviin asemiin. Mm. Jukka Malmivaara toimi Kuopion hiippakunnan piispana ja yli 30 asekätkennässä mukana ollutta Asekätkennän johtomiehiä poistumassa oikeudesta tuomion jälkeen. Ensimmäisenä Nihtilä, neljäntenä Haahti suikka päässä. Kuva kirjasta Asekätkentä, Matti Lukkari, Otava 1997 KAUPPISVIESTI 2/

16 Varpaisjärven suojeluskunnan paikallispäällikkö Paavo Kauppinen pitää puhetta suojeluskunnan talonpihalla pikkulotille. Kuva on otettu 1930-luvulla. kansanedustaa. Asekätkentäjutun oikeuskäsittely päättyi lopullisesti vasta keväällä 1950, lähes viisi vuotta Oulun kätkennän paljastumisesta. Korkein oikeus langetti vankeusrangaistuksen 1488 henkilölle. Tuomio vaihtelivat kuukaudesta vankeutta, toisen pääsuunnittelijan Usko Haahden saamaan kuuden vuoden kuritushuonevankeuteen Suurin osa rangaistuksista oli ehdollisia kolmen vuoden koetusajalla. Kuusi kuulustelua, viisi kk vankeutta Isääni Paavo Kauppista kuulusteltiin kaikkiaan kuusi kertaa. Kuulustelupöytäkirjat ovat ajalta Varpaisjärvellä, ja Helsingin keskusvankilassa. Varpaisjärvellä , ja Iisalmessa. Mainittakoon, että isäni oli kuulusteltavana Helsingin keskusvankilassa marraskuussa 1945 juuri siihen aikaan, kun äitini Helena Kauppinen o.s. Myöhänen synnytti esikoispojan, minut. Kuulustelujen aikana isäni kertoi aseiden ja varusteiden kätköt, kuten oli saanut ohjeet hankkeen organisoijilta. Samoinhan tekivät muut toimintaan osallistuneet. Siitä huolimatta saattoi piiloon jäädä vielä jonkin verran aseita, joita on myöhemmin vielä tuotu esiin. Lopullinen sotaylioikeuden päätös keväällä 1948 oli seuraava. Vänrikki (Paavo) Kauppinen ja (Heikki) Miettinen yhteisvastuullisesti neljätuhatta viisisataa kahdeksantoista markkaa, vänrikki Kauppinen lisäksi erikseen tuhat kahdeksansataa kaksikymmentä kahdeksan markkaa. Vankeutta 5 kk, pidätysaika 3 viikkoa ( ). Vankilaan isä ei joutunut, vaan tuomio oli ehdonalainen kuten useimmilla. Kuulustelupöytäkirjojen kertomaa Iisalmen suojeluskuntapiirissä (myöhemmin Kajaanin sotilaspiiri, kun suojeluskunnat lakkautettiin) asekätkennän avainhenkilöitä olivat kapteeni Lauri Hyöky ja majuri Arvo Hannila. He organisoivat Peltosalmen rautatieaseman lähelle tulleista aseista ja varusteista au- 16 KAUPPISVIESTI 2/2014

17 tokuormia eri puolille Ylä-Savoa. Varpaisjärvelle tarkoitettu asekuorma oli tullut loka-marraskuussa 1944 ensin Lapinlahdelle Aku Väisäselle ja sitten Varpaisjärven kirkolle Paavo Kauppiselle. Sotaylioikeuden väliaikaisen osaston päätös koskien vänrikki Paavo Kauppista (ja samalla myös noin 60 muuta yläsavolaista): 56) Vänrikki (Paavo) Kauppinen syksyllä 1944 Varpaisjärven pitäjässä a) vastaanottanut ja erääseen riiheen kätkenyt ainakin autokuormallisen erilaisia tarvikkeita, b) suostutellut apulaisikseen aseellisen toiminnan luvatonta valmistelua varten (Heikki) Lukkarisen, (Heikki Vilhelm) Miettisen ja (Pentti) Ruotsalaisen sekä itse vienyt kahdelle ensiksi mainitulle ja luovuttanut Ruotsalaiselle 57), 58 a) ja 60) kohdissa mainitut tarvikkeet kätkettäviksi, c) asekätkentätoiminnan selvittämiseksi suoritettujen tutkimusten aikana syyskesällä 1945 itse salannut ja kehoittanut b) kohdassa mainittuja apulaisiaan salaamaan kätkettyinä olleita tarvikkeita ja siten toiminut luvattoman aseellisen toiminnan mahdollistamiseksi, d) kehoittanut kapteeni Hyökyn antamien ohjeiden mukaisesti Miettistä myymään tämän kätkemiä varusesineitä ja siten kohdaltaan osallistunut Miettisen 58 c) kohdassa kerrottuun anastukseen, ja e) ilman laillista oikeutta anastanut itselleen kätkemistään varusesineistä 4 paria alushousuja, 4 paitaa, 3 paria jalkarättejä ja selkärepun, joita ei oltu saatu takaisin, sekä hävittänyt säkillisen kintaita ja villasukkia aiheuttaen valtiolle yhteensä 1828 markan suuruisen vahingon. 24 kivääriä, 4 pikakivääriä, patruunaa 57) Heikki Lukkarinen syksyllä 1944 Varpaisjärven Lukkarilan kylässä pitänyt kätkettyinä aitassaan vänrikki Kauppisen sinne tuomat 24 kivääriä, 4 pikakivääriä, 4 pikakiväärin lipaslaatikkoa ja panosta sekä siirtänyt ne samana syksynä kaivamaansa maakuoppaan, jotka aseet ja panokset osittain turmeltuneina oli saatu takaisin, aiheuttaen sitten valtiolle vahinkoa 264 markkaa ja ylimääräisiä huoltokustannuksia 142 markkaa. 58) Heikki Vilhelm Miettinen a) syksyllä 1944 Varpaisjärven pitäjän Jumisen kylässä vastaanottanut ja latoonsa kätketyt vänrikki Kauppisen sinne tuomat 2 laatikkoa kivääreitä ja ainakin 4 laatikkoa kiväärin panoksia ja siirtänyt ne myöhemmin metsään, jotka aseet ja panokset osittain vahingoittuneina oli saatu takaisin, aiheuttaen siten valtiolle vahinkoa 1587 markkaa ja ylimääräisiä huoltokustannuksia 210 markkaa, b) kevättalvella 1945 aittaansa Kauppiselta ja Ruotsalaiselta noutamansa kummaltakin 2 säkillistä varusesineitä, arvoltaan 4518 markkaa, joita ei oltu saatu takaisin, ja c) vuoden 1945 aikana jatkuvasti ilman laillista oikeutta anastanut b) kohdassa mainitut varusesineet myymällä niistä osan Kauppisen antaman ohjeen mukaisesti, saaden tällöin myyntipalkkiona 300 markkaa, sekä käyttämällä loppuosan omassa taloudessaan. 59) Pentti Ruotsalainen joulukuussa 1944 Varpaisjärven pitäjän Sutelan kylässä kätkenyt riihensä ylisille vänrikki Kauppisen noutamana, ainakin 7 säkillistä varusesineistä, joista hän myöhemmin oli luovuttanut 58 b) kohdassa mainitut säkit Miettiselle, osan antanut takaisin Kauppiselle ja osan ottanut omaan käyttöönsä sekä loppuosan hävittänyt, aiheuttaen täten valtiolle yhteensä ainakin 9102 markan suuruisen vahingon. Stalin kunnioitti vain voimaa Mitkä olivat sitten asekätkennän vaikutukset Suomeen? Monet suomalaiset ovat sitä mieltä, että asekätkentä saattoi pelastaa Suomen. Suomen kommunistisen puolueen pääsihteerinä ennen sotia toimi Yrjö, Poika Tuominen. Puolue oli silloin kielletty ja toimintaa johdettiin Moskovasta. Hänen suhteensa Neuvostoliittoon oli hyvin läheinen. Tuominen ei kuitenkaan suostunut talvisodan alkaessa Terijoen hallituksen johtoon. Hän muutti ennen talvisodan alkua Ruotsiin, josta palasi Suomeen vasta Tuomisen mukaan asekätkentä pelasti Suomen. Tuominen kävi tämän kertomassa vartta vasten asekätkennän pääsuunnittelijalle eversti Valo Nihtilälle 1950-luuvun alkupuolella. Stalin kunnioitti voimaa ja arvio Suomen valtaamisen vaativan liian paljon joukkoja ja poliittisen hinnan olevan liian suuren. Suomen syöjä valvontakomitean johtaja Zdanov ei onnistunut pyrkimyksissään kuten hän oli onnistunut tekemään Neuvosto-Viron v Eivät myöskään heti sodan jälkeen voimansa tunnossa olleet kommunistit, vaikka heidän johtajansa Hertta Kuusinen uhosikin Tsekkoslovakian tien olevan myös Suomen tie. Tsekkoslovakia siirtyi v kansandemokraattiseksi maaksi eli käytännössä Neuvostoliiton talutusnuoraan. KAUPPISVIESTI 2/

18 Julkinen tunnustus asekätkijöille v Lopuksi lainaus puolustusministeri Elisabeth Rehnin puheesta Maanpuolustuskurssin avajaisissa Puheessaan Rehn ilmaisi tunnustuksensa asekätkennässä mukana olleille. Kunnian palautusta ei tarvita niille, jotka sitä eivät ole menettäneetkään. Kesällä 1946 elettiin Suomessa epävarmaa ja jännittynyttä aikaa. Vuotta aikaisemmin paljastunut päämajajohtoinen aseiden hajavarastointi tai asekätkentä, kuten sitä yleisemmin kutsuttiin, aiheutti koko maata ravistelevan tutkinnan ja pidätysten aallon. Tuhansissa kodeissa oli huoli tulevaisuudesta. Asekätkennän johdosta kuulusteltiin ja pidätettiin tuhansia tavallisia, isänmaataan rakastavia suomalaisia. Heidän tuomitsemisekseen tarvittiin oikeusperiaatteisiimme kuulumaton taannehtiva laki, jonka nojalla lähes 1500 siihen asti nuhteettomasti elänyttä kansalaista tuomittiin vapausrangaistuksiin. Kaiken kaikkiaan asekätkennän suunnittelu ja toteutus olivat puhdasta sotilaallista valmistelutyötä. Oma käsitykseni on, että asekätkentään osallistuneet ovat tehneet aikanaan vain velvollisuutensa. En näe, että asekätkennän esille ottamisessa olisi kysymys tuomituiksi tulleiden henkilöiden kunnianpalauttamisesta, vaan tosiasioiden tunnustamisesta. Asekätkentälaki ja sen perusteella annetut tuomiot ovat oman aikansa muistomerkkejä. Asekätkennän kunniallisuutta kuvaa se, että tähän toimintaan osallistuneet ovat lähes poikkeuksetta merkinneet mukana olonsa ja tuomionsa myös erilaisiin matrikkeleihin ja hakuteoksiin. Nyt heille kuuluu julkinen tunnustus silloisesta velvollisuuden tunnosta. 18 KAUPPISVIESTI 2/2014

19 KauppisViestin kummipoika on nyt 10-vuotias KauppisViestin kummipojaksi on lehden silloinen toimituskunta valinnut Jyrki ja Katja Kauppisen pojan, joka on saanut nimen Aleksei Jyri. Aleksein toinen ukki Yrjö Kauppinen on sukuseuran sihteerin setä. Aleksei on nyt siis 10 vuotias ja merkkipäivänään hän lähettänyt vanhempien avustuksella lehteemme tervehdyksen, jossa kerrotan tämän hetken kuulumisia. Aleksei täytti 10 vuotta syyskuun lopussa. Hän käy Suomalaisvenäläisen koulun neljättä luokkaa. Joulukuun neljäntenä päivänä hän osallistuu muiden neljäsluokkalaisten tavoin Helsingin kaupungin ylipormestari Jussi Pajusen järjes- tämälle itsenäisyyden juhlavastaanotolle Finlandia- taloon. Harrastuspuolella Aleksei on jatkanut yleisurheilua HKV:ssä (Helsigin Kisa-Veikot). Treenejä kertyy keskimäärin kerran viikossa. Uutena harrastuksena on mukaan tullut jalkapallo. Aleksei liittyi HPS:ään (Helsingin Palloseura) viime keväänä ja on päässyt jo hyökkääjänä maalin tekemisen makuun. Treenejä ja pelejä kertyy viikottain 2-3. Muu vapaa-aika menee kavereitten kanssa pihalla leikkiessä sekä tietysti tietokonepelejä pelatessa. Ensi keväänä Aleksei matkustaa Pietariin leirikouluun tutustumaan naapurimaan kulttuuriin, kieleen ja koulukavereihin, joiden kanssa hänen luokkansa on ollut kirjeenvaihdossa. Hyvää loppuvuotta KauppisViestin lukijoille Alekseilta. KAUPPISVIESTI 2/

20 Matti Kauppiselta ilmestyi Uusi romaani Kolmisen vuotta sitten Matti Kauppiselta ilmestyi esikoisromaani Puro, joka on historiallinen romaani isonvihan ajalta ja sen tapahtumat sijoittuvat hänen syntymäkyläänsä Sonkajärven Vänninmäkeen. Tämän romaanin ilmestyttyä kirjoittaja kertoi, että ajatuksissa on pyörinyt myös jo toisen kirjan kirjoittaminen. Tämä toinen kirja julkaistiin nyt lokakuun lopulla ja sen nimi on Salakaato, tapahtumat sijoittuvat ajallisesti 1960-luvulle mutta ne pysyvät tutuissa maisemissa. Kirjan aineisto koostuu pienistä jutuista ja tarinoista, joita kirjoittaja on kuullut erilaisissa tapahtumissa kuten saunailloissa, kahvipöydissä ja yleensä miesten kokoontumisessa. Sisällön näihin tarinoihin antavat muutamat talojen isännät sekä kyläpoliisi. Kaikki henkilöt ovat fiktiivisiä mutta tarinoilla on todellinen tausta. Kirjan tekstissä on paikallisen murteen poljentoa mutta muutoin teksti noudattelee yleistä puhekieltä. Kuva: Asko Kauppinen 20 KAUPPISVIESTI 2/2014

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri Sotahistoria ja matkakertomus 14.D:n alueella Tsirkka-Kemijoen varressa olleeseen kenttävartio Alkoon, joka tunnettiin ensin nimillä Remu

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Yrjö Ilmari Keinonen. Opinnot. Sotilas- ja virkaura

Yrjö Ilmari Keinonen. Opinnot. Sotilas- ja virkaura Yrjö Ilmari Keinonen Syntynyt 31. 8. 1912 Ruskealassa Kuollut 29.10. 1977 Nurmijärvellä Jalkaväenkenraali, Mannerheim-ristin ritari n:o 91 Filosofian maisteri Vanhemmat: Talousneuvos Einar Keinonen ja

Lisätiedot

Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry.

Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi www.rukajarvikeskus.fi Kukkatervehdykset:

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2015 Sukuseura Kiteen Matikaiset r.y..

JÄSENTIEDOTE 2015 Sukuseura Kiteen Matikaiset r.y.. Kuva: YLE Etelä-Karjala TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu KITEEN SUKUSEUROJEN YHTEINEN KYLPYLÄVIIKONLOPPU...2 SYKSYN KAHVITILAISUUDELLE JATKOA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA...3 JUHLAVUOSI 2016...4 MUUTTUNEISTA

Lisätiedot

SOTAMUISTOJA SODAN JÄLKEEN Vanhempani Erkki ja Linne olivat vielä nuori pari Koivumäen taloon muutettaessa. Äitini muisteli omia kouluaikojaan.

SOTAMUISTOJA SODAN JÄLKEEN Vanhempani Erkki ja Linne olivat vielä nuori pari Koivumäen taloon muutettaessa. Äitini muisteli omia kouluaikojaan. SOTAMUISTOJA SODAN JÄLKEEN Vanhempani Erkki ja Linne olivat vielä nuori pari Koivumäen taloon muutettaessa. Äitini muisteli omia kouluaikojaan. Hän oli paras seinäpallossa välitunnilla ja korkeushypyssä.

Lisätiedot

Esa Anttas / Martti Hietalahti

Esa Anttas / Martti Hietalahti Esa Anttas / Martti Hietalahti ASEKÄTKENTÄ POHJOIS-KYMENLAAKSON SUOJELUSKUNTAPIIRISSÄ Yleistä asekätkennästä Elokuussa vuonna 1944 syntyi päämajan nuorten upseerien keskuudessa ajatus aseiden hajavarastoinnista.

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Sukuseuran toiminnan tarkoitus ja toiminta Saarelaisten Sukuseuran toiminnan tarkoituksena on selvittää suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa

Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Jere Matias Koiso Kanttila, Kastellin koulu 8B, Oulu Opettaja Maija Karjalainen Jokela 27.1.2011 Erkki Koiso Kanttila Synt. 1914

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TIEDOTE 2/2007. Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa!

TIEDOTE 2/2007. Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa! TIEDOTE 2/2007 Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa! Sukuseuramme kokous pidetään 12.8.2007 Savonlinnassa. Ennakkoilmoituksesta poiketen

Lisätiedot

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä LEIKIN VOIMA 16.1.2015 Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä Leikkiagenttien matkat - Ryhmä on mukana Vantaan leikkipilotti- hankkeessa mukana Leikkiagentteina

Lisätiedot

Motinteosta mottimetsään

Motinteosta mottimetsään SSHS:n luentosarja 17.10.2012 Motinteosta mottimetsään yritys palata rauhanajan organisaatioon talvella 1942 Vesa Tynkkynen Kartat Ari Raunio Voimavarojen tasapainottaminen 1941/1942 SODAN tarpeet YHTEISKUNNAN

Lisätiedot

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit Teksti ja taitto: tutk. Tapio Juutinen, Arkistokuvat: Olli Puhakan kokoelma ds Lentolaivue 26:n 3. lentueen päällikkö luutnantti Risto Puhakka Fiat G.50 -hävittäjän ohjaamossa jatkosodan alussa, mahdollisesti

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

4. Kokouksen työjärjestys Kokouksen työjfi estys hyvåiksyttiin esitetyssä muodossa.

4. Kokouksen työjärjestys Kokouksen työjfi estys hyvåiksyttiin esitetyssä muodossa. Jylhän Sukuseura Pöytäkirja (tlz) Aihe: Sukukokous Aika 25.7.2015 klo 15.00-16.28 Paikka Finlaysonin Palatsi, Tampere Läsnä 26 sukuseuran jäsentä (liite 1) 1. Kokouksen avaus Sukuseuran puheenjohtaja Jarmo

Lisätiedot

Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009

Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009 Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009 Hyvät sukuseuran jäsenet ja muut sukuun kuuluvat! Lähestymme TEITÄ näin ensimmäisellä sukuseuratiedotteella. Tiedotteessa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 16/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion korvauksesta eräille Neuvostoliiton partisaani-iskujen kohteeksi joutuneille henkilöille Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion korvauksesta

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013 Oikaristen Sukuseura Ry:n toimintakertomus 2013 Kuva: Sirpa Heikkinen 2013 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2013 Oikaristen 13-vuotiaan sukuseuran toiminta jatkui edelleen aktiivisena. Seuran

Lisätiedot

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot:

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot: Jäsenlehti 1/2009 Sukuseura Kanko ry www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com Muut yhteystiedot: Puheenjohtaja: Sirpa Karppinen Venemestarintie 29 A, 00980 Helsinki puh.

Lisätiedot

ASEKAIKENIA PELASTI SUOMEN

ASEKAIKENIA PELASTI SUOMEN ---'----,~=======~--------------- 70 VUOTTA SITTEN Suojeluskuntalaisten viimeinen palvelus isänmaalle ASEKAIKENIA PELASTI SUOMEN Suojeluskunnat lakkautettiin Suomessa välirauhansopimuksen mukaisesti syksyllä

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti 42 Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti (koonnut FM Paavo Jäppinen) Hankkiessaan aineistoa Joroisten lottamatrikkeliin työryhmä sai haltuunsa lottajärjestön Joroisten paikallisosaston

Lisätiedot

Kanneljärven Kuuterselkä

Kanneljärven Kuuterselkä Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai

Lisätiedot

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset KARLIN SUKUSEURA RY KUTSU SUKUJUHLAAN JA SUKUKOKOUKSEEN 16.6.2013 Karlin sukuseura ry:n sukuneuvostolla on ilo kutsua Sinut perheineen yhdistyksen sääntöjen edellyttämään varsinaiseen sukukokoukseen 16.6.2013.

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007

Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007 Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007 Sukuseura valmistautuu vireään kesään 2007, jolloin järjestetään 6. sukujuhlat 30.6. 1.7. Kolarin Nuottavaarassa sekä julkaistaan uusi, täydennetty ja korjattu

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta 30.11.2012

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta 30.11.2012 OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta 2012 Kuva Sirpa Heikkinen 2012 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2012 Oikaristen 12-vuotiaan sukuseuran toiminta jatkui edelleen aktiivisena.

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Seuran hallituksen päätös- ja toimivaltaisuuteen nähden noudatetaan seuran sääntöjen määräyksiä.

Seuran hallituksen päätös- ja toimivaltaisuuteen nähden noudatetaan seuran sääntöjen määräyksiä. A.K. CAJANDERIN RAHASTON SÄÄNNÖT Suomen Metsätieteellinen Seura on kunnioittaakseen perustajansa ja kunniapuheenjohtajansa uraa uurtavaa metsätiedemiehen elämäntyötä perustanut tammikuun 22 p:nä 1943 A.

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 19.02.2004 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Kulunut vuosi oli kiltamme 39. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Vakkasuomalaista sotaveteraanitietoa 1/3 talteen ry. PÖYTÄKIRJA. Paikka: Kalannin Säästöpankin Uudenkaupungin konttorin kokoushuone, Sepänk.

Vakkasuomalaista sotaveteraanitietoa 1/3 talteen ry. PÖYTÄKIRJA. Paikka: Kalannin Säästöpankin Uudenkaupungin konttorin kokoushuone, Sepänk. Vakkasuomalaista sotaveteraanitietoa 1/3 talteen ry. Yhdistyksen ylimääräinen kokous PÖYTÄKIRJA Aika: maanantai 30.12.2013 kello 14.00...14.40 Paikka: Kalannin Säästöpankin Uudenkaupungin konttorin kokoushuone,

Lisätiedot

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 Toivasten Sukuseura ry oli taas kutsunut jäseniään ja muitakin Toivasia ja Toivas-mielisiä kokoontumaan Kuopion Hotelli Atlakseen seuraamaan seuran

Lisätiedot

TALVISOTA 14.10.1939 25.4.1940 JR7

TALVISOTA 14.10.1939 25.4.1940 JR7 Tämä dokumentti on koostettu Kansallisarkistolta vuonna 2008 tilatusta aineistosta, sukulaisten muistikuvista sekä seuraavista teoksista: Arvo Ojala ja Eino Heikkilä, 1983: Summan valtateillä ja Viipurin

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS TAMPEREEN TEATTERIMATKALTA 25. 27.11.2011

MATKAKERTOMUS TAMPEREEN TEATTERIMATKALTA 25. 27.11.2011 MATKAKERTOMUS TAMPEREEN TEATTERIMATKALTA 25. 27.11.2011 Sateisena marraskuisena perjantai-iltapäivänä kokoonnuimme Oulun rautatieasemalle Tampereen teatterimatkalle lähtöön. Asemalla jaettiin kirje, mikä

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

Sotavainajia löydetty Taipalosta

Sotavainajia löydetty Taipalosta Väinö Valtonen Sotavainajia löydetty Taipalosta Taistelukentille on viime sodissa arvioitu jääneen ja kadonneen noin 13000 sotilasta. Etsintöihin on talkoovoimin osallistunut jopa 250 vapaaehtoista. Myös

Lisätiedot

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513 SISÄLLYS Lukijalle 5 Kärkölä eteläisessä Hämeessä 7 Vallankumousvuonna 1917 8 Tammikuussa 1918 10 Vuodet 1917 ja 1918 Kärkölässä 11 Kolme punaisen vallan kuukautta 21 Saksalaiset saapuivat Kärkölään 23

Lisätiedot

Antti Tuuri, Talvisota

Antti Tuuri, Talvisota 1 Antti Tuuri, Talvisota Jarmo Vestola Koulun nimi Kirjallisuusesitelmä 20.1.2000 Arvosana: 8½ 2 Talvisota Antti Tuurin Talvisota on koottu sotapäiväkirjoista, haastatteluista ja mukana olleiden kertomuksista.

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Lappeenrannasta osallistui Council Meetingiin tänä vuonna kahden delegaatin lisäksi ennätyksellisesti viisi henkilöä. Lappeenranta oli siis hyvin edustettuna. Lähdimme

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri

Lisätiedot

MÄNTYHARJUN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA KIRKKOVALTUUSTO 3/2015 23.6.2015

MÄNTYHARJUN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA KIRKKOVALTUUSTO 3/2015 23.6.2015 Aika Tiistai 23.6.2015 klo 18.00 19.28 Paikka Seurakuntakeskuksessa Läsnä Poissa Läsnä Jäsenet: Eveliina Hall Kristiina Häkkänen Piia Hämäläinen Panu Karjalainen Matti Kemppainen Helen Kokkonen Liisa Kuoksa

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO

SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 1991 1. YLEISTÄ Kuluneella kaudella ovat osaston perinteelliset toimintamuodot kallio-, jää- ja vuoristokiipeily eri muodoissaan sekä länsisuomalaisten

Lisätiedot

Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa

Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa 30.5.2015. Riemuylioppilaat 2015 Keväällä 1965 silloisesta Haapaveden

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Margaretha Mannerheim kertoi ennen muuttoaan HS:lle, kuinka raskasta tunteita herättävän sukunimen kantaminen voi olla.

Margaretha Mannerheim kertoi ennen muuttoaan HS:lle, kuinka raskasta tunteita herättävän sukunimen kantaminen voi olla. Kreivi Gustaf Mannerheim on kuollut. 50-vuotias Mannerheim menehtyi pitkäaikaisen sairauden seurauksena sairaalassa 26. elokuuta, kertoo asiasta ensimmäisenä uutisoinut Svenska Yle. Gustaf Mannerheim oli

Lisätiedot

Puheenjohtajan palsta

Puheenjohtajan palsta Puheenjohtajan palsta Nyt on juhlan aika, olemme kahdeksan vuotta ahkeroineet sukumme taustojen selvittämiseksi ja nyt työ on saatu hyvään päätökseen. Työmme tuloksena on syntynyt sukukirja, joka julkaistaan

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 Torstaina 4.10. saapuivat osallistujat ympäri Suomea ja Norjan Trondheimista. Illalla kokoonnuimme Kaplaakin kiltahuoneelle, jonne

Lisätiedot

Sukuseura Nuikka kokoontuu ensimmäiseen sääntömääräiseen varsinaiseen sukukokoukseen. Sukuseura Nuikka ry sukukokouksen työjärjestys ohessa.

Sukuseura Nuikka kokoontuu ensimmäiseen sääntömääräiseen varsinaiseen sukukokoukseen. Sukuseura Nuikka ry sukukokouksen työjärjestys ohessa. SUKUSEURA NUIKKA Sukukokous KOKOUSKUTSU Sukuseura Nuikka ry:n Varsinainen sukukokous 18.8.2012 klo 14.00 Porvoon seurakuntien PELLINGIN KURSSIKESKUS Jivikintie 18 07370 Pellinki Sukuseura Nuikka kokoontuu

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Kirjeenvaihto Aa Severi Nuormaahan liittyvä kirjeenvaihto 1 Ab Sirkka Ruotsalaisen kirjeenvaihto 2 Ac Jouko Ruotsalaisen kirjeenvaihto 3 Ad

Lisätiedot

Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne

Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne Simolan pommitukset 19.-20.6.1944 19-20 6 1944 Kannaksen alueen huolto Kaakkois-Suomen rataverkosto 1943 Simola 1939 Simolan asema 1930-luvulla Simolan asemanseutua 1930-luvulla Kaakkois-Suomen rataverkko

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot

Mitä tiedät Suomesta?

Mitä tiedät Suomesta? Sida 1 av 5 Suomen kieli

Lisätiedot

Hotelli Scandic Rosendahl, Pyynikintie 13. Pyynikin kesäteatteri, Jalkasaarentie 3

Hotelli Scandic Rosendahl, Pyynikintie 13. Pyynikin kesäteatteri, Jalkasaarentie 3 1 Hotelli Scandic Rosendahl, Pyynikintie 13 1 Pyynikin kesäteatteri, Jalkasaarentie 3 1 1 Hotelli Scandic Rosendahl, Pyynikintie 13 1 Pyynikin kesäteatteri, Jalkasaarentie 3 Majoitus Olemme tehneet seuraavat

Lisätiedot

TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45

TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 Kertausta 1.Kirjoita viivoille, mitä kyseisenä maailmansodan vuotena tapahtui (pyri keräämään viivoille vain tärkeimmät asiat 1939 Saksa ja NL hyökkäämättömyyssopimus Saksa

Lisätiedot

Sukukokous la 2.8.2014 Kivennavalla

Sukukokous la 2.8.2014 Kivennavalla Rönkköjen sukuseura aloittelee 36 toimintavuottaan. Vuosittainen jäsenkirje ja sukutapaaminen ovat tavaksi muotoutuneita toimintatapoja, joita jatkamme myös tänä vuonna. Alustava ohjelmarunko Kivennapa

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Kiitos veteraanit! -palveluaktiviteetti

Kiitos veteraanit! -palveluaktiviteetti Lions Clubs International MD 107 Finland Kiitos veteraanit! -palveluaktiviteetti 2014-2015 Tausta Lions-liiton vuosikokous 2013 Heinolassa teki päätöksen palveluaktiviteetista sotiemme veteraanien hyväksi

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015 VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015 Hyväksytty 26.11.2015 LIITTEET 1. Yhteystietoluettelo 2. Vanhusneuvoston esite TARKOITUS Vanhusneuvoston

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17. Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012 Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.00 Paikka: Hotel Kalevala Väinämöinen 9 88900 Kuhmo Ohjelma: Kainuun

Lisätiedot

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com Arvoisat seurat ja seurueet! Metsästys on upea harrastus Suomessa ja erityisesti

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 Sukuseuran toiminnan tarkoitus ja toiminta Saarelaisten Sukuseuran toiminnan tarkoituksena on selvittää suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot