verort" 1981 vp. ', ~So.sia::al iv a 1 i o k un,n/a lle

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "verort" 1981 vp. ', ~So.sia::al iv a 1 i o k un,n/a lle"

Transkriptio

1 1981 vp. EDUS~UNN.t}N Ji~1;iU~'fiJ_~V~OK\]~T.A. ~-:..,.,.H~L;ingissä,...,. 29,päivi~iijo~uk~ut~ l981, \'.,.. ':... ', ~So.sia::al iv a 1 i o k un,n/a lle : Sosiaalivaliokunta on kirjeellään 18 päivältä joulukuuta 1981 pyytänyt perustuslakivaliokunnan lausuntoa hallituksen esitykseen n:o 98 laiksi kansanelirkelain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi sisältyvän yhdeksännen lakiehdotuksen laiksi. tulo-. ja varallisuusverolain muuttamisesta sosiaalivaliokunnassa hyväksytyn ja tämän lausunnon liitteenä olevan muutosehdotuksen, jäljempänä sosiaalivaliokunnan inuutosehdotus, sekä valtiovarainvaliokunnan asiasta 17 päivänä joulukuuta 1981 antaman lausunnon n:o 12 eriävään mielipiteeseen liittyvän muutosehdotuksen, jäljempänä etiävään mielipiteeseen liittyvä muutosehdotus, oikeasta säätämisjä rjestyksestä. Asian johdosta ovat olleet kuultavina hallitusfieuvos Seppo Mäkelä valtiovarainministeriöstä, pääjohtaja Lauri Honkavaara verohallituksesta, oikeustieteen tohtori Mikko Kämäräinen kansaneläkelaitoksesta sekä professori Mikael Hiden, professori. Antero Jyränki, varatuomari Antti Okko ja professori Ilkka Saraviita. Käsiteltyään asiaa yksinomaan valtiosääntöoikeudelliselta kannalta perustuslakivaliokunta esittää kunnioittaen seuraavaa. 'Käsiteltävänä olevat muutosehdotukset koskevat kansaneläkejärjestelmän kokonaisuudistukseen liittyvän eläkkeiden Verotuksen yhtenäistämi'sen j'bhdosta tulo-" jå V'arallisuusver(}.. lakiin tehtävfit; muutoksia: Kummassakin mu~ t<>sehdotuksessa ehdotetaim yhdenmukais~sti hallituksen esityksen yhdeksännen l!!kiehdot\iksen i kanssa kansaneläkkeen pohjaösa ja li~äosa samoin kuin yrittäjä.: tai luottamushenkilotoim'intaan perustuva eläke ja perhe-el?ke verot~~ sessa rinnastettava:ksi ansiotuloon~ (fvl, 1 i b ),, kansaneläkkeen: pohjaosa ja :lisäosa sekä päivä- ja äitiysraha sekä :sairausvakuutuslakiin tåi.pakolli:seen" tapaturma. fäi llikermevahinkofurva.an 'pefustuva: eläke.jar muu koniaus.tulo V verort" jen tai!7hirirksen vähentyinisesfa 1 ; +:~qk~ alaisuu~sta on annettu eri halfitp.ksen esitj>~, säädetl:ä~äksi veronalaiseksi :tulokii '(TVI>'20 ) sekä lisäksi' sä~dettäväksi;" ettei. veronallii~ seksi tulo-ksi jlöttso'ta kal1säheläkelain 'mukaisia kansaneläkkeeseen 'ma!jsettavi'a 'lisiit' 'eikä; elåkl keensa,a}i'en åsu'niistuf{ilåin 'ttttikaistiv'a~umistukea.' '' " Pelkkää 'kansaneläkettä sa'av'ien ;'efåkelälsten verottorituuden J: urvaaiqiseksr' jå: pie:hfed' ~yöelä kkeiden verotu'k~en kevenrärlfiseksi.~ vastaa~ v!lsti kl.trilmassakin' mucitos~hdotilksessif esi't.e tään säädettäväksi eläketuiöväherinyk8estä Val~ tion- ja kltnriål1isverotuks'es$~: Etiävään: :mrelil piteeseejl' ;, Hittyviissä muutdsehdotuks~sa'j 'Cfu vähennyksistä ehdotett'u. '' salidettäväksi satri6in kiintein markkamäärin kuin hallituksen ~i!yksessä. SOsiaalivaliokunnan inuutosehdotu~en mukaa~ eläketulovähennysb~n suuruus kti!l~kin verovuonna määreytyisi. laskutöifuituk~e}ja, jonka ' 1 tuldksen' niä,äräisi 'laissa ' maipittaw kerroirih:rku,. täyden kansanelän;lreeri 'm~ä, verovuoden valtionverotuksen työtulovähennts tai ktinn~llisverotuksen pefu:svähenny!t " sekä valtionverotuksen eläketulovähennj'ksen ''os~ta verovuoden progressiivisen : tiilo'veroostei~on mukaisen alrmman verotettavan tulonlmääf"å: Lisir"kSi. kumpilankin muutbsehdotukseeti' ~isältyy- tuh ja varauisuusverol.ain' 5T 'S:n ::1 momehtin 3 kohdan' kumöamlnen; y()m0in va! tionvetötukse8sa myönlfettäyä.vanhtius~hen: nyspoistul1. ' '... ::ih.:,: Tuloveroasteikko sekä. työtu1o--.ja ).petusvähennyksen määrä; vahvistetaan.. lailla pääsiiifu.. töisesti 'vemvtiotta edeltävän. kalenterimloden loppuun.; mennessä~: Kansaneläkelaissd säädettyjen. elid:keiden, ja ajlustusteri : sitomisesta: elin kustannusindeksiin. : annetmn : lain 434 8/ 5:6l ja halli tu:ksen, esitykseen sisä:ltyv:'ån viidennen ilaki-

2 2 ehdotuksen.laiksi edellä mam1tun lain 1 :n muuttamisesta mukaan kansaneläkelaissa tarkoitettujen eläke-etujen markkamäärät ovat muuttuneet ja tulevat vastedeskin muuttumaan elinkustannusindeksin muutosten mukaisesti. Sanotun lain soveltamista koskevan valtioneuvoston päätöksen (510/61) mukaan eläkeetujen rahamääriä muutetaan indeksin julkaisemista seuraavan kuukauden alusta lukien vastaavasti aina kun virallinen elinkustannusindeksi on noussut lai laskenut vähintään kolme sadalta muutoksen viimeksi aiheuttaneesta pisteluvusta. Sosiaalivaliokunnan muutosehdotuksen mu~ kaan eläketulovähennyksien määrää laskettaessa pidetään laskuperust~ena olevapfl. täytenä kansaneläk~eenä yksinäiselle henkilölle verovuonna maksetun kapsaneläkkeen.. pohjaosan ja;... ensimmäisessä kuntaryhmässä maksetun täysimääräis~n li$äosan.. yhteismäärää. Edellä tarkpitetqsta indeksisidonnais~udesta. johtuen verovuoden täyden kan$aneläkkeen, määrä ja siten eläketulovähennyksien määrä on lopullisesti laskettavissa vasta verovuoden l 0 pussa. Lopullist~n.. eläke~ulovähennysten.. määrät ovat kl:lit~kin. ~osiaahv.ahdkunnan muutosehdotuksen.mukajsesti.. määriteltyinä. tark.asti,.laskettavissa.ja määrättä,vissä sen jälkeen kup.. kaikki laskqpelilsteina käytetyt.tosiseikat,. jotka perustuvat,la!ki~n :tai lailla säädettyyn sidonnaisuuteen kul\luajahintojen,l<.ehityksestä, ovat.käytettävissä...,... HalH~usmuodQfl 61 :n mukaan, verosta on &ä.ädettävä lailla.. Lainsäädäntökäytännössä täll).än säännöksen on vakiintuneesti. katsottu edelly:ttävän,.että ns. aineellisen verolai~säädännön. alaan.kpuluvalla lailla. ei voida shrtää eli delegoida v.~tltaa määrätä. verovelvollisuudesta ja veron suuruudes~a tapl).htuvaksi l11;kia alemmantasoisilla sääpnök;sillä tai hallintopäätöksillä.eli toisin san,oen yerolaissa on ainakin vahvistettava. mu.un m,uassa verovelvolhsuuden ja verqn suurutjden määräytymisperusteet siten, että lain sov~ltaialle jää enintään sidottua harkin~avaltaa. Jos n~istä edellytyksistä poiketaan, oq.. ~~ial).omainen. lald käsiteltävä valtiopäiväjärjestyksen 67 : ssä määrätyssä järjestyksessä. Aineelliseen verolainsäädäntöön. kuuluvat säännökset,.jotka sisältävät vetovelvollisuuden syntymistä, muuttamista tai lakkaamista, veron määtän. lisäämistä tai vähentämistä;. veron määräämisperusteita tai verovelvollisen henkilöä koskevia> oikeus'normeja. Kummankin käsiteltävänä.ulevan:muutosehdotuksen säännökset koskevat verotettavan tulon rnääräytymistä tavalla, joka vaikuttaa asianomaisilta verovelvollisilta lopullisesti kannettavan veron määrään. Tämän vuoksi kumpaakin. rrh:iutosehdotusta on pidettävä aineellisen verolainsäädännön piiriin kuuluvana. Tulojen tai. varallisuuden verollisuudesta tai verottomuudesta sekä verotettavista tuloista tehtävistä vähennyksistä määrääminen on pääsääntöisesti rinnastettava hallitusmuodon 61 :ssä tarkoitettuun verosta säätämiseen. Käsiteltävinä olevissa muutosehdotuksissa on verotettavan tulon määräytymiseen tai asianomaisten verovelvollisten maksettavaksi tulevan veron määrään vaikuttavat säännökset siten muotoiltu, että lain soveltajalle jää enintään laissa vahvistettujen perusteiden mukaisten laskutoimitusten suorittaminen. Tämän vuoksi sosiaalivaliokunnan tai eriävään mielipiteeseen liittyvän muutosehdotuksen mukaisen lakiehdotuksen hyväksyminen ei edellytä valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä määrättyä käsittelyjä,rjestystä. Tämän jälkeen perustuslakivaliokunta on harkinnut, voidaanko muutosehdotukset käsitellä valtiopäiväjärjestyksen 66 : ssä määt:ätyssä järjestyksessä vai onko niiden käsittelyssä noudatettava valtiopäiväjärjestyksen 68 :ssä määrättyä menettelyä.. Valtiopäiväjärjestyksen 68 :n mukaan on noudatettava mitä valtiopäiväjärjestyksen 66 :ssä on säädetty, kun on kysymys määräämättömäksi tai määräajaksi säädettävästä verosta taikka valtiolainan ottamisesta kuitenkin niin, että ehdotusta uudesta tai lisätystä verosta tahi määräajaksi säädetyn veron jatkamisesta määrältään muuttamatta ei voida käsitellä muutoin kuin erityisessä verolainsäätämisjärjestyksessä. Valtiopäiväjärjestyksen 66 :ssä määrätty käsittelyjärjestys on tarkoitettu noudatettav~ksi kaikissa aineellista verolainsäädäntöä koskevissa tapauksissii, joissa ei ole kysymys valtiopäiväjärjestyksen 68 : ssä nimenomaan mainituista poikkeuksista eli uudesta tai lisätystä verosta tahi määräajaksi säädetyn veron jatkamisesta. Valtiopäiväjärjestyksen 68 m. s~ännös on. siis muotoiltu siten,. että valtiopäiväjärjestyksen 66 :n mukainen menettely on pääsääntö, josta voidaan poiketa vain valtiopäiväjärjestyksen 68 :n erikseen mainitsemissa tapauksissa. Valtionverotuksen osalta kumpikin muutosehdotus toisaalta lisää asianomaisten yksityisten verovelvollisten verotusta saattamalla uusia tulomuotoja veronalais1ksi (TVL 20 )

3 3 ja poistamalla valtionverotuksessa myönnettävän vanhuusvähennyksen (TVL 57 1 mom. 3 kohta) sekä toisaalta vähentää asianomaisten verovelvollisten verotusta oikeuttamaila heidät tekemään uuden eläketulovähennyksen valtionverotuksessa. Arvioitaessa onko kysymyksessä uusi tai lisätty vero valtiopäiväjärjestyksen 68 :n 1 momentin tarkoittamassa mielessä on perustuslakivaliokunnan mielestä asiaa tark~s" teltava verovelvoiiisten kannalta., Jos saman lakiehdotuksen vaikutukset merkitsevät toisten verovelvollisten osalta veron Hsäystä ja toisten osalta veroj:l ;uentumista, on lakiehdotuk~ sen käsittelyjärjestys valittava veron lisäyksen. mukaan ja lakiehdotus. käsiteltävä_, valtiopäiväjärjestyksen 68 :ssä määrätyssä järjestyksessä. Muutosehdotuksia on tulo- ja varallisuusvero- lain 20 ja 57 :n säännöksien osalta pidettävä uutena tai lisättynä verona valtiopäiväjärjestyksen 68 :n tarkoittamassa mielessä, joten kumpikin muutosehdotus on tämän vuoksi käsiteltävä verolainsäätämisjärjestyksessä. Edeiiä esitettyyn viitaten perustuslakivalio~ kunta, joiia ei ole muita valtiosääntöoikeudel Ii~ia huomautuksia muutosehdotusten johdosta, kunnioittaen lausuntonaan esittää, että sekä sosiaalivaliokunnan muutosehdotuksen että valtiovarainvaliokunnan lausunnon n:o -12 eriävään mielipite.eseen liittyvän muutosehdotuksen mtt.kaisef lakiehdotukset on käsiteltävä valtiopäiväjärjestyksen 68 :ssä määrätyssä järjestyksessä. Perustuslakivaliokunnan puolesta: Erkki Pystynen Martti Manninen Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Pystynen, varapuheenjohtaja Liedes, jäsenet Eenilä, Elo, Kempp~nen, Knuuttila, Laitinen, Luttinen, Muroma, Männistö, Pelttari, Pokka, Söderman, Tuomaala, Väänänen ja Zyskowicz.

4 4 5qs:(AALIVAl-IQKUNTA Liite Laki tulo- ja varallisuusverolain munttamise!sta Eduskun:tum päätöksen mukaisesti kumotaan 31 päivänä joulukuutå' 1974 annetun tulo: ja varallisuusverolain (1043/74). 36 S:n l.mornentin 1 kohta ja 57. :n 1 momentih 3 kohta, naistii.57. :n 1 nromenrin 3 kohta sellaisena kuin se on'25 Päivänä heinäkuuta 1975, anrte-, tussa laissa (607 /75},' ' muutetaan 17 b :n l momentti; 20 :n 6 ja 7 kohta, 22 :n 1 momentin 12 kohta' sekä 36 :n 1 momentin 5 kohta, (poist.) sellaisina kuin niistä ovat 17 b :n 1 momentti 26 päivänä kesäkuuta 1981 annetussa laissa (478/81) ja 36 :n 1 momentin 5 kohta (poist.) 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (845 /80), sekä lisätään 20 :ään uusi 8 ja 9 kohta (poist.) ja lakiin siitä 21 päivänä joulukuuta 1979 annetulla laillla (972/79) kumotun 34 :n tilalle uusi 34 sekä uusi 36 a seuraavasti: 17 b, 20 ja 22 (Kuten hallituksen esityksessä.) 33 (Poist.) 34 Suurimman osan verovuodesta Suomessa asunut henkilö saa eläketulostarm vähentää valtionverotuksen. e{iiketuloväbennyksen.. Täyden eläketulovähennyksen määrä lasketaan siten, että luvulla 1,69 kerrotun täyden kansaneläkkeen määrästä vähennetään täyden kansaneläkkeen suuruisen ansiotulon mukaan määräy-.. tyvä työtulovähennys sekä progressiivisen tuloveroasteikon alimman verotettavan tulon määrä ja jäännös pyöristetään seuraavaan täyteen sadan markan määrään. Eläketulovähennys ei kuitenkaan voi olla eläketulon määrää suurempi. Jos verovelvollisen kokonaistulo on suurempi kuin täyden eläketulovähennyksen määrä, eläketulovähennystä pienennetään 75 prosentilla määrästä, jolla kokonaistulo ylittää täyden eläketulovähennyksen määrän. Valtionverotuksen täyden eläketulovähennyksen määrää laskettaessa täytenä kansaneläkkeenä pidetään yksinäiselle henkilölle verovuonna maksetun kansaneläkkeen pohjaosan ja ensimmäisessä kuntaryhmässä maksetun täysimääräisen lisäosan yhteismäärää. 36 Suurimman osan verovuodesta Suomessa asunut henkilö saa kunna:llisverotuksessa vähentää: 5) markkaa ansiotulosta, ei kuitenkaan eläketulosta, jos hänellä on verovuoden aikana ollut muuta ansiotuloa kuin eläketuloa ja jos hänellä on sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä haitta, jonka haittaaste esitetyn selvityksen mukaan on 100 prosenttia, tai jos prosenttimäärä on pienempi, mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia, prosenttimäärän osoittama osuus markasta (invalidivähennys). Asetuksella voidaan antaa määräyksiä niistä perusteista, joiden mukaan haitta-aste määritellään, sekä inva:lidivähennyksen saamiseksi esitettävästä selvityksestä. 36 a Suurimman osan verovuodesta Suomessa asunut henkilö saa eläketulostaan vähentää kunnallisverotuksen eläketulovähennyksen. Täyden eläketulovähennyksen määrä lasketaan siten, että luvulla 1,18 kerrotun täyden kansaneläkkeen määrästä vähennetään täyden perusvähennyksen määrä ja jäännös pyö'ristetään seuraavaan täyteen sadan markan määrään. Eläketulovähennys ei kuitenkaan voi olla eläketulon

5 5 '1täärää suurempi. Jos verovelvollisen kokonaistulo ylittää täyden perusvähennyksen kaksin ~ertaisen määrän ja täyden eläketulovähennykren yhteismäärän, ylimenevältä osalla pienennetään eläketulovähennystä. Kunnallisverotuksen täyden eläketulovähen 'tyksen määrää laskettaessa täytenä kansaneläkleeenä pidetään verovuonna yksinäiselle henki (ölle maksetun kansaneläkkeen pohjaosan ja ensimmäisessä kuntaryhmässä maksetun täysimääräisen lisäosan yhteismäärää. Puolisoiden, ioista molemmat saavat kansaneläkettä tai joista toinen saa kansaneläkettä ja toinen rintamasotilaseläkettä, täyden eläketulovähennyksen määrää laskettaessa täytenä kansaneläkkeenä pidetään verovuonna maksetun kansaneläkkeen pohjaosan ja ensimmäisessä kuntaryhmässä maksetun kansaneläkelain 25 :n 2 momentissa tarkoitetun lisäosan yhteismäärää. 57 (Poist.) Voimaantulo- ja soveltamissäännös ( 1 mom. kuten hallituksen esityksessä.) Vuodelta 1983 toimitettavassa verotuksessa käytetään 34 :n 1 momentissa mainitun luvun asemesta lukua 1J4 ja 36 a :n 1 momentissa mainitun luvun asemesta lukua 1, V

6