RI Harri Miettinen ja DI Ilkka Tasanen Fil.tri Eva-Christina Mäkeläinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RI Harri Miettinen ja DI Ilkka Tasanen Fil.tri Eva-Christina Mäkeläinen"

Transkriptio

1 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Rakennustekniikan koulutusohjelma Tutkintotyö VILLA GERNANDT ELI KÄPYLINNA Työn valvojat Työn tilaaja Tampere 2003 RI Harri Miettinen ja DI Ilkka Tasanen Fil.tri Eva-Christina Mäkeläinen

2 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Rakennustekniikan koulutusohjelma Villa Gernandt eli Käpylinna Tutkintotyö 76 sivua + 11 liitettä (32 sivua liitteitä) Työn valvojat RI Harri Miettinen ja DI Ilkka Tasanen Työn tilaaja Fil.tri Eva-Christina Mäkeläinen Toukokuu 2003 Hakusanat Villa Gernandt eli Käpylinna, Terijoen Kellomäki TIIVISTELMÄ Tutkittu kohde sijaitsee Karjalan kannaksella Terijoen Kellomäellä. Kohteena on huvila, joka on todennäköisesti rakennettu 1900-luvun alussa. Tutkintotyössä esitetään Terijoen ja Kellomäen kesäasutuksen vaiheet sekä huvilan historia, alkuperäinen rakenteellinen muoto ja käytetyt rakennusmateriaalit pohja- ja julkisivupiirustusten sekä valokuvien avulla. Kohteesta on laadittu kustannusarvio mahdollista myöhempää rakentamista varten. Kustannusarvio sisältää yhden perustustyypin, yhden runkovaihtoehdon ja alkuperäisen julkisivu- ja vesikatemateriaalin rakentamiskustannuksineen sekä yhden rakennusteknillisen järjestelmän. Alkuperäisen kustannusarvion lisäksi on tehty arvio vastaavanlaisista vesikate- ja julkisivumateriaaleista, jolloin kokonaiskustannukset on saatu hieman pienemmiksi. Käpylinnan arkkitehtuurisiin tutkimuksiin on käytetty erilaisia mittalaitteita. Mittalaitteilla on selvitetty huvilan pohjapiirustukset sekä arkkitehtuurinen ulkonäkö. Tutkimusten perusteella on pystytty laatimaan huvilasta arkkitehtipiirustukset, joiden perusteella kustannusarvio on tehty. Tutkimustuloksia voidaan käyttää hyväksi myöhemmin mahdollisesti tapahtuvaa rakentamista varten. Tulokset on laadittu sellaiseen muotoon, että huvila voidaan rakentaa täydellisenä kopiona haluttuun paikkaan.

3 TAMPERE POLYTECHNIC Department of Construction Technology Villa Gernandt a.k.a.käpylinna Final thesis 76 pages, 11 appendices (32 appendix pages) Supervising Teachers Mr Harri Miettinen BEng and Mr Ilkka Tasanen M.Sc Commissioner Mrs. Eva-Christina Mäkeläinen Ph.D. May 2003 Key words Villa Gernandt or Käpylinna, Kellomäki in Terijoki ABSTRACT The subject studied is located in the Karelian Isthmus in Terijoki Kellomäki. The subject is a villa that has been built probably at the beginning of the 20 th century. This final thesis presents the history of summer settlement in Terijoki and in Kellomäki. It also describes the history of the villa and shows the original structural forms and building materials with the help of floor plans, elevation drawings and photographs. The cost estimate has been produced for the purpose of possible building later. The cost estimate includes one foundation type, one frame type, the original façade material and the roof material with its building costs, and finally one technical system. Different types of measurement devices have been used in studying the architecture of Käpylinna. The devices have made it possible to make the floor plans that were the base of the cost estimate. The results can be utilized later in building. The results are now in such a form that the villa can be built as an exact replica in a wanted place.

4 ALKUSANAT Haluan lausua kiitokset mielenkiintoisesta aiheesta Eva-Christina Mäkeläiselle ja hänen veljelleen Kaarle Mäkeläiselle sekä valvoville opettajille Harri Miettiselle ja Ilkka Tasaselle. Kiitokset toteutusmahdollisuudesta haluan osoittaa konsuli Martti Ruokokoskelle ja Vladimir Shamahoville. Kustannusarvion laadinnan ohjauksesta kiitokset Jouko Lähteenmäelle. Tampereella, huhtikuussa 2003

5 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 5 (56) TIIVISTELMÄ ABSTRACT ALKUSANAT SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO TAUSTA TAVOITE RAJAUKSET TERIJOEN KESÄASUTUS TERIJOEN SIJAINTI ISOJAKO TERIJOEN ALUEELLA RAUTATIE PIETARIIN TERIJOEN PELASTUS SUOMEN VALTION HUVILA-ASUTUSPOLITIIKKAA VENÄLÄISET HUVILA-ASUKKAAT SUOMALAISET HUVILA-ASUKKAAT HUVILA-ASUTUKSEN VAIKUTUS EPÄVARMUUS TULEVAISUUDESTA ASUKKAIDEN HUOLENA HUVILA-ASUTUKSESTA KELLOMÄELLÄ (kirjoittanut Eva-Christina Mäkeläinen) KESÄNVIETTO JA KYLPYLÄKULTTUURI YLEISTYVÄT SUOMESSA KELLOMÄEN NOUSU HUVILAYHTEISÖKSI PUURAKENTAMISEN LOISTOKAUSI VENÄJÄN VALLANKUMOUKSEN VAIKUTUS KUULUISUUKSIA JA EMIGRANTTEJA KELLOMÄESTÄ JOUDUTAAN LUOPUMAAN VILLA GERNANDT ELI KÄPYLINNA... Error! Bookmark not defined. 4.1 HAASTATTELU... Error! Bookmark not defined. 5 PIIRUSTUKSET... Error! Bookmark not defined. 5.1 LÄHTÖTIETOJEN KERÄÄMINEN... Error! Bookmark not defined. 5.2 RAKENNESELVITYS... Error! Bookmark not defined. 5.3 POHJAPIIRUSTUS ENSIMMÄINEN JA TOINEN KERROS... Error! Bookmark not defined. 5.4 JULKISIVUPIIRUSTUKSET... Error! Bookmark not defined.

6 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 6 (56) 5.5 LEIKKAUSPIIRUSTUS... Error! Bookmark not defined. 6 KUSTANNUSARVIO... Error! Bookmark not defined. 6.1 PERUSTUKSET... Error! Bookmark not defined. 6.2 RUNKO... Error! Bookmark not defined. 6.3 VESIKATE JA JULKISIVUMATERIAALI... Error! Bookmark not defined. 6.4 SISÄMATERIAALIT... Error! Bookmark not defined. 6.5 TALOTEKNIIKKA... Error! Bookmark not defined. LÄHDELUETTELO KIRJALLISUUSLUETTELO LIITTEET

7 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 7 (56) 1 JOHDANTO 1.1 TAUSTA Työ on tehty Eva-Christina Mäkeläisen ja hänen veljensä Kaarle Mäkeläisen toivomuksesta. Heidän mielenkiintonsa huvilaa kohtaan on suuri, koska heidän isovanhempansa ovat asuneet huvilassa nimeltä Villa Gernandt, jota erikoisen julkisivukäsittelynsä johdosta kutsuttiin myös Käpylinnaksi. Eva-Christinalle oli tullut vuonna 1978 tieto, että huvila on edelleen samalla paikalla. Tieto Eva-Christinan mielenkiinnosta tuli arkkitehti Lauri Tiihosen kautta Harri Miettiselle, joka esitti huvilan tutkimista tutkintotyönä. Kuva 0 Villa Gernandt eli Käpylinna /3/

8 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 8 (56) 1.2 TAVOITE Tutkintotyön tavoite on esittää Terijoen ja Kellomäen huvila-asutuksen vaiheet ja vaikutukset paikalliseen kesäasutukseen. Lisäksi Kellomäellä sijaitsevan Käpylinnan historia, arkkitehtuurinen muoto piirustuksineen ja kustannusarvio nykyajan rakennusmenetelmillä ja materiaaleilla mahdollista myöhempää rakentamista varten. 1.3 RAJAUKSET Terijokea ja Kellomäkeä koskevat historialliset esitykset on rajattu huvila-asutuksen alkuhetkistä talvisodan alkamiseen. Käpylinnaa koskevat tiedot on esitetty nykypäivään asti mahdollisimman tarkasti saatavissa olevien tietojen perusteella. Kustannusarvion lähtötiedot on esitetty liitteessä viisi. Kustannusarvio on rajattu koskemaan vain huvilan rakentamista nykyaikaiselle tasolle samanlaisena, kuin se arkkitehtoonisesti oli aikoinaan rakennettu.

9 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 9 (56) 2 TERIJOEN KESÄASUTUS 2.1 TERIJOEN SIJAINTI Terijoki sijaitsee Suomenlahden itäisessä pohjukassa Karjalan kannaksella 100 km Viipurista etelään ja Pietarista 50 km pohjoiseen (kuva 1) /15/. Kuva 1 Terijoen sijainti /13/ 2.2 ISOJAKO TERIJOEN ALUEELLA Vuonna 1721 Uudenkaupungin rauhassa liitettiin Venäjän valtakuntaan Viipurin lääni ja siihen kuuluvat lahjoitusmaat. Lahjoitusmaiden omistus meni venäläisille mahtimiehille, jolloin talonpoikaisväestö menetti taloudellisen vapautensa. Vuonna 1867 valtiopäivillä päätettiin, että Suomen valtio ostaa lahjoitusmaat venäläisiltä isänniltä ja talonpoikaisväestö saa lunastaa maat Suomen valtiolta. /2/ Monien omistajanvaihdosten jälkeen vuonna 1879 Suomen valtio sai vihdoin ostettua suurimman osan maista itselleen. Lopun osan maista valtio sai ostettua itselleen vasta vuonna 1882 eräältä pankkiirilta, joka oli hakkauttanut metsät. Valtion ostettua maat, se varasi itselleen eräitä alueita myöhempää myyntiä varten. Maiden omistusoikeus siirtyi talonpojille vasta, kun lunastusmaksut oli suoritettu täydellisesti loppuun ja saatu perintökirjat. /2/

10 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 10 (56) Ennen perintökirjojen saamista oli kuitenkin suoritettava isojako (kuva 2). Isojaon alkaessa Terijoen alueella oli kuutisenkymmentä taloa ja seutu oli enimmäkseen synkkää korpea. Tuohon aikaan Terijoki oli vielä Kivennavan pitäjän syrjäkylä. Kun oma seurakunta aloitti toimintansa 1904, niin jo vuonna 1910 Terijoki irtautui Kivennavasta itsenäiseksi kunnaksi /7/. Jotta isojako olisi voitu suorittaa, maat oli mitattava uudelleen, vaikka maiden mittaus oli aloitettu jo 1700-luvulla. Meni kuitenkin vuosia ennen kuin isojako oli suoritettu. Maiden mittaus saatiin päätökseen vuonna 1876, useiden talojen siirtojen ja verojen vuoksi. Kaikkien kylien isojakopäätökset oli vahvistettu vuonna Mutta vasta vuonna 1902 voitiin jakaa perintökirjat ja siirtää maanomistus talonpojille. /2/ Kuva 2 Osa Terijoen isojakokartasta /12/ Aikojen saatossa oli monien viljelysmaiden maaperä huonontunut, koska ei tiedetty, kuka tulisi viljelemään maata seuraavaksi. Pieniä maa-alueita pyrittiin yhdistelemään suuremmiksi tiloiksi, jolloin maanviljelys olisi saatu yhtenäisemmäksi. Monien maanlunastusmaksujen järjestely kesti useita vuosia, joiden aikana monien rakennusten ja peltojen kunto pääsi heikentymään. Jos nämä seikat eivät vielä heikentäneet kyläläisten välejä riittävästi, tuli talojen siirtämisestä ja korvausmaksujen suorittamisesta uusia

11 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 11 (56) ongelmia. Terijoella määrättiin siirrettäväksi 12 talon paikat toisaalle, kuitenkin kylän omalle alueelle, ja ajamaan satoja korvausmaksuina suoritettavia lantakuormia pelloille. /2/ 2.3 RAUTATIE PIETARIIN TERIJOEN PELASTUS Venäjän hallituksen tukema rautatie-hanke Riihimäki-Viipuri-Pietari saatiin valmiiksi 1870 mutta täydennystöitä tehtiin aina vuoteen 1874 asti. Rautatien valmistuttua uskottiin rahtiliikenteen lisääntymisen kiskojen päällä vapauttavan enemmän aikaa maatalouden harjoittamiseen, mitä sanomalehti Ilmarisen artikkelissakin tähdennettiin. Samalla uskottiin tilusten kuntojen paranemiseen. Suomen valtion omistukseen tulleen rautatien ja sen kaluston tuoma liikkumisen helppous alkoi houkutella pietarilaisia Terijoelle. Suureen muutokseen vaikutti aikanaan myös Saimaan kanavan valmistuminen Eniten pietarilaisia alkoi kiinnostaa puhdas merenranta hiekkarantoineen sekä kangasmetsät (kuva 3). Huvila-asukkaiden saapuminen alueelle synnytti uusia asemia yhä tiheämpään rautatien varrelle. Myös Suomen puolella vallitsevat vapaammat olot houkuttivat tulijoita. /2, 8/ Kuva 3 Rantaa ja rantametsikköä /12/ Vuosien kuluessa oli Pietarin ja Terijoen välille syntynyt useita laitureita, joita muutettiin melkein yhtä nopeasti asemiksi huvila-asukkaiden lisääntyessä alueella. Matkustajien määrän lisääntyminen pakotti laajentamaan rautatien kaksiraiteiseksi 118 km:n matkalta

12 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 12 (56) Pietarista Perkjärvelle saakka. Lisää rautateitä piti rakentaa kiristyneen maailmanpoliittisen tilanteen vuoksi. Sotilaskuljetuksia varten rakennettiin rata Terijoen ja Koiviston välille vuosina Mutta huvila-alueiden takia rata oli tehtävä mutkaisemmaksi, jolloin rata avattiin muulle liikenteelle vasta vuonna /2/ Asemarakennuksia ryhdyttiin kunnostamaan juuri ennen maailmansodan alkamista. Uusia asemia nousi mm. Rajajoelle ja Terijoelle. Näiden asemien myötä tulivat myös kestävämmät rakennusmateriaalit, joita olivat pääasiassa tiilet ja niiden päälle tehty rappaus. Kansallisromantiikan ja jugendin piirteensä asemarakennukset saivat arkkitehti Bruno Granholmilta, joka oli nimitetty rautateiden arkkitehdiksi jo 1890-luvulla, sekä K. Wasastjernalta, joka piirsi Terijoen komean asemarakennuksen (kuva 4). /2/ Kuva 4 Terijoen asema, joka valmistui vuonna 1917 /12/ Lyhyt välimatka Pietariin ja rautatien tuoma kulkemisen helppous houkutti, varsinkin pietarilaista ylhäisöä ja säätyläisiä, muuttamaan Terijoen läheisyyteen. Pietarista Terijoelle meneviin juniin myytävien lippujen määrä kohosi räjähdysmäisesti: v lippua, v lippua, v lippua /1, s.105, taul. 7/. Terijoen huviloissa asui tuhansia ihmisiä, jotka kulkivat aamuisin Pietariin työhön ja palasivat päivän päätteeksi takaisin Terijoelle. Venäläinen huvila-asutus laajeni sekä määrällisesti että alueellisesti /1, s.98/. Autonomian ajan lopulla siis ensimmäisen maailmansodan jälkeen- laskettiin vilkkaimpina huvilavuosina Karjalan kannaksella olleen lähes vierasmaalaista kesäasukasta. /2/

13 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 13 (56) 2.4 SUOMEN VALTION HUVILA-ASUTUSPOLITIIKKAA Suomen valtio siis lunasti lahjoitusmaita itselleen jakaakseen ne myöhemmin talonpoikaisväestölle, mutta toisin kuitenkin kävi. Muukalaisväestön siirtyminen alueelle ja maaperän ajautuminen heidän omistukseensa oli tulosta valtion toimenpiteistä. Talonpoikien valituksia meni aina Viipurin kuvernöörille saakka, joissa he kertoivat muukalaisväestön uusista rakennustavoista. Näihin kuuluivat tiluksien aitaaminen, joka haittasi suuresti talonpoikaisväestön elinkeinotoimia eristämällä useita tärkeitä maa-alueita toisistaan. Valitukset olivat kuitenkin turhia, sillä Suomen senaatti oli myöntänyt venäläisille maaperän haltijoille elinikäiset tai ikuiset maanomistusoikeudet. Tämä taas johtui siitä, että venäläinen huvilarakentaminen ja -asutus oli ollut näillä alueilla jo ennen vuotta 1874, jolloin venäläinen ase- ja ankkuritehdas, Systerbäckin kivääritehdas vuokrasi rantapalstoja venäläisille. /2, 14/ Suomen valtio määräsi isojaon yhteydessä muodostettavaksi valtion varastotiloja Terijoen läheisyyteen yhteensä kuusi kappaletta. Varastotiloja jaettaessa huvilapalstoihin, syntyi Terijoen ympäristöön yhteensä 112 uutta tilaa, joita tarjottiin myöhemmin myytäviksi. Halukkaiden ostajien ilmaannuttua paikalle, oli heistä lähes 70 % suomalaisia. Mutta jos tilan toiseksi ostajaehdokkaaksi halusi samaan aikaan sekä suomalainen että venäläinen, myytiin tila lähes aina venäläiselle. Tämä johtui siitä, että Suomen valtio pelkäsi talonpoikaisväestön myyvän tilat ja maaperän myöhemmin muukalaisille tai venäläisille hyvin korotettuun hintaan. Tämä taas olisi nostanut venäläisten ja muukalaisten muuttokynnystä alueelle, mitä Suomen valtio pelkäsi. Suomen valtio oli halunnut houkutella venäläistä yläluokkaa kesä- ja huvila-asukkaiksi taloudellisista syistä, mikä puolestaan olisi merkinnyt paikkakuntalaisten lisäansiomahdollisuuksia ja valtiolle tullituloja. Pelättiin siis enemmän venäläisten tulon estymistä kuin raja-alueen venäläistymistä. Tästä johtui, että Suomen valtio hoiti asian omalla tavallaan. Huvilapalstojen myyntiä alueella hoiti Suomen valtion edustaja metsänhoitaja Ehrström, joka varasi monia palstoja, joille hän rakensi vuokrahuviloita ja osan palstoista hän myi venäläisille. Näin venäläisten siirtymiseen Suomen puolelle ei ollut esteitä. /2/ Edellä on esitetty, miten Suomen valtio edisti huvila-asutuksen lisääntymistä alueella. Kun talonpojat viimein saivat perintökirjat omistukseensa ja samalla myyntioikeuden maillensa,

14 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 14 (56) harva heistä kuitenkaan luopui maistaan. Tosin viljelyyn kelpaamatonta maata saatettiin venäläisille myydä. Tämän ansiosta monia tiloja säilyi täysin kokonaisina useilla alueilla mm. Terijoen Käkösenpäässä. Monella maanviljelyskelpoisella alueella yksikään vierasmaalainen ei omistanut maata, koska venäläisille myytiin pääasiassa hiekkakankaita ja sora-alueita. Jos maa-alueita oli kuitenkin myyty, johtui myyminen velkaantumisesta, köyhyydestä, vanhuudesta, sairaudesta tai vähäisiltä osin keinottelusta. Yksi erikoinen syy, joka johti maa-alueen myyntiin, oli myös ymmärtämättömyys, koska talonpoika ei välttämättä tiennyt oman maa-alueensa arvoa. Tästä johtui, että maa-alueensa 2000 ruplasta myynyt talonpoika ei tiennyt, että maa-alueesta olisi voinut pyytää jopa ruplaa. Tilansa myyneet talonpojat saattoivat joskus lähteä rahat saatuaan koettamaan onneaan Pietariin. Kun rahat oli tuhlattu, ei ollut muuta keinoa kuin yrittää löytää tilapäistyötä tai joutua kunnan vaivaishoidon varaan /1, s. 146/. /2/ VENÄLÄISET HUVILA-ASUKKAAT Hiekkarannat, puhdas merivesi ja maaseutu vetivät pietarilaisia puoleensa. Kun huvilaasukkaat muuttivat alueelle, oli ensimmäisenä joukossa rikkaita venäläisiä, jotka rakensivat tai rakennuttivat itselleen mahtavia huviloita ja niiden välittömään läheisyyteen hienoja puutarhoja. Monet heistä kuuluivat sivistyneistöön, joilla ei ollut ennakkoluuloja Suomeen tai suomalaisiin nähden ja heidän toiveensa ja unelmansa oli omistaa huvila Suomessa. Ennakkoluulot Suomea kohtaan olivat toisaalla, nimittäin Venäjän kiihkoslaavilaisissa ja hallitsevissa piireissä. Alueelle muuttaneiden sivistyneistön ja talonpoikaisväestön keskuudessa vallitsi hyvä yhteisymmärrys. /2/ Huvila-asutuksen ns. keksijänä pidetään pietarilaista Rafael von Haartmania (kuva 5), joka havaitsi alueen luonnonkauneuden ja terveellisen ilmaston ja rakennutti hienon huvilan nimeltään Villa Alice. Tämän esimerkin innoittamana hänen ystävänsä ja tuttavansa ostivat maa-alueita ja rakensivat huviloita. Suomalaisen talonpoikaisväestön kamppaillessa maanomistuksesta valtion kanssa, venäläiset rakensivat aiemmin saaduille tonteilleen useita huviloita, joita he sitten vuokrasivat mm. Pietarin diplomaateille ja ylhäisölle. /2/

15 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 15 (56) Kuva 5 Rafael von Haartman /12/ Kun ranta-alueet oli myyty huvilapalstoiksi, alkoi muiden alueiden rakentaminen. Useat kylät täyttyivät uusista asukkaista, joiden joukossa alkoi olla myös keskisäätyä. Paikkakuntalaiset huomasivat tilaisuuden tulleen, jolloin he ryhtyivät vuokraamaan omia rakennuksiaan kesävieraille ja asuivat itse kesäajan hieman vaatimattomammin esimerkiksi kesätuvassa. /2/ SUOMALAISET HUVILA-ASUKKAAT Vuonna 1910 Pietari oli kolmanneksi suurin suomalaiskaupunki, jossa asui suomalaista, mikä oli 0.92 % kaupungin väestöstä. Aluksi suomalaiset tulivat mm. rakennustöihin sekä palvelutehtäviin, mutta myöhemmin toimivat myös virkamiehen ja upseerin ammatissa. Pietari tarjosi monelle suomalaiselle mahdollisuuksia, joita Suomen puolelta ei löytynyt. Suuri osa suomalaisista työskenteli käsityöammateissa, mikä johtui suomalaisten hyvästä maineesta ja taitavuudesta. Esimerkkeinä poikkeuksellisen korkeasta ammattitaidosta voidaan pitää kolmea jalokivi- ja koruseppää Viktor Aarnea, Edvard Kollinia ja Henrik Wigströmiä, jotka olivat keisarin hovihankkija Fabergèn palveluksessa. Monet Pietarin suomalaisista hankkivat itselleen kesänviettopaikan Terijoen lähistöltä. Vallankumouksen jälkeen moni heistä löysi myös turvapaikan näiltä alueilta. /2/ Vuonna 1905 arvioidaan Terijoella olleen lähes , pääasiassa pietarilaista, kesävierasta, kun asukasluku oli Vuonna 1908 oli Terijoella ja sen lähialueilla n huvilaa ja vuonna 1914 n huvilaa. Tarkkoja tietoja vierasmaalaisten määrästä ei

16 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 16 (56) ole mutta arvellaan määrän nousseen vuonna 1914, lähes :een. Tämän seurauksena oli syntynyt riippuvuussuhde paikkakuntalaisten ja kesäasukkaiden välille. Kun kesävieraiden palveluksista huolehtiminen alkoi tulla päätoimiseksi myös maata viljelevälle väestölle, edellytti tämä tilanteen jatkuvuutta, jonka seurauksena talonpoika alkoi menettää taloudellista asemaansa /1, s. 159/. /2/ Tuohon aikaan laajimmat huvila-alueet olivat Terijoen ranta-alueella Kellomäellä, Kanervassa, Ollilassa, Ollinpäässä, Käkösenpäässä ja Kuokkalassa (kuva 6). Rannalta tontit olivat niin kysyttyjä, että kaupaksi menivät rakennuskelvottomatkin maa-alueet, minne suomalaiset eivät olisi taloaan rakentaneet. /2/ Kuva 6 Terijoen kartta /12/ 2.5 HUVILA-ASUTUKSEN VAIKUTUS Kesäisin väkimäärän kasvaessa tarvittiin lisää palveluita (kuva 7). Paikkakuntalaisten resurssit eivät riittäneet noiden palveluiden tarjoamiseen, vaan väkeä alkoi saapua ulkomailtakin. Huvilojen kiivas rakentaminen toi alueelle ammattitaitoisia rakentajia, jopa Virosta saakka. Mutta kaikki eivät kuitenkaan menneet uudisrakennuskohteelle, vaan töitä riitti myös huviloiden ja niiden ympäristön kunnostamisessa. /2/

17 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 17 (56) Kuva 7 Terijokelaisia kauppapalveluita /12/ Kesävieraiden saapuessa asemalle oli heitä vastassa jopa satoja ajureita, jotka kuljettivat asukkaita asemalta huviloille. Kun vieraiden määrä nousi vähitellen tuhansiin, tarvittiin hevoskyytejä entistä enemmän. Ajureiden (kuva 8) määrä nousi alueella nopeasti 30:stä (v. 1883) aina 500:aan (v. 1910) ja parhaimmillaan ajureiden jono asemalla saattoi olla jopa kilometrin mittainen. Kuljetuskaluston kehittyminen kaksipyöräisistä nelipyöräisiin, kuomulla ja kumipyörillä varustettuihin kieseihin, oli herrasväen mieleen. Kehittynyt kalusto hankittiin yleensä Pietarista. /2/ Kuva 8 Ajureita /6, s. 159/ Väkimäärän lisääntyminen, myös talvella, synnytti ympärivuotiseen asumiseen kelpaavia huviloita. Yhä useampaan talviasuttavaan huvilaan oli saapunut venäläinen asukas.

18 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 18 (56) Muukalaisuus alkoi näkyä kunnan maisemassa, mm. ortodoksiset kirkot kupolikattoineen ja vinoristeineen (kuva 9). Kuva 9 Terijoen Kreikkalaiskatolinen kirkko /12/ Alueen venäläistymiseen eivät paikkakuntalaiset kuitenkaan suhtautuneet suopeasti. Yhä useammat tilat ja maa-alueet menivät venäläisten omistukseen. Tähän epäkohtaan puuttui myös senaatti, jonka ehdotuksesta perustettaisiin komitea alueen taloudellisia asioita tutkimaan. Tämän ehdotuksen toteuttaminen kuitenkin viivästyi, jolloin paikalliset perustivat, vuonna 1907, oman komiteansa em. asioita tutkimaan. Komitea keräsi tietoja venäläisten kesäasutuksen laajuudesta ja laati muistion epäkohtien korjaamiseksi /1, s. 152/. /2/ Huvilakylät alkoivat vähitellen muuttua huvilayhdyskunniksi, joissa erilaiset yhdistykset saivat jalansijaa. Varoja yhdistykset keräsivät erilaisilla tapahtumilla, kuten juhlilla (kuva 10) ja arpajaisilla. Yhdistysten toimesta alettiin kehittää alueen ulkonäköä. Rannalle rakennettiin polkuja (kuva 11) ja aallonmurtajia (kuva 12), purojen yli tehtiin hienoja siltoja, puistoihin ilmestyi uusia hienoja paviljonkeja, penkkejä ja virvokekojuja. Ensimmäinen katuvalaistus rakennettiin vuonna 1909 Terijoen Viertotielle, joka oli päällystetty jyrätyllä sepelillä ja jonka kuntoa pidettiin yllä vuosittaisella

19 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 19 (56) perusparannuksella. Myöhemmin tulleet sähkövalaistukset (v. 1912) ja toripaikat saivat alueen muuttumaan vähitellen kaupunkimaiseksi, mistä kaikki eivät pitäneet. /2/ Kuva 10 Kesäjuhla Seurahuoneen puistossa /6, s. 59/ Kuva 11 Rannan polkuja /12/ Kuva 12 Aallonmurtaja /12/

20 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 20 (56) Venäläisten huvila-asukkaiden lisäksi alueelle alkoi saapua yhä enemmän myös ulkomaalaisia ammatinharjoittajia. Nämä toimivat mm. kauppiaina, suutareina, leipureina, puutarhureina ja talonmiehinä. Asukkaiden mukana tuli myös palvelusväkeä, joka oli suomalaista palvelusväkeä halvempaa ja usein taitamattomampaa. Näitä ja muita kesäasutusta koskevia epäkohtia suomalaiset kritisoivat voimakkaasti lehdistön välityksellä. Viipurilainen Kaleva-lehti kirjoitti jo vuosisadan alussa kesäasutusta koskevista epäkohdista, lähinnä huvilaseutujen heikentyneestä taloudesta. Artikkelit käsittelivät mm. maatalouden heikentynyttä tilaa, jonka taustatekijöiksi oli mainittu lahjoitusmaakauden aikana tapahtunut vieraantuminen maataloudesta sivutuloammattien lisäännyttyä sekä Kannaksen liian ahtaat tilat /3, s. 145/. Kansainvälistymistä kuvaa se, että sanotaan Terijoella puhutun vuonna 1922, jopa 27:ää eri kieltä, mm. japania ja kiinaa mutta eniten venäjää. /2/ Väkijuomien runsas käyttö ja suuri väkimäärä aiheuttivat myös järjestyshäiriöitä. Väkijuoman myynti oli Suomen puolella laitonta mutta rajan tuntumassa Venäjän puolelta väkijuoman ostaminen kävi helposti. Terijoen poliisilaitoksen työntekijöillä riitti töitä ympäri vuorokauden. Ratsupoliisien (kuva 13) kiertely alueella saattoi antaa vain hetken rauhan, kunnes tappelu taas jatkui. /2/ Kuva 13 Terijoen poliisilaitoksen henkilökuntaa vuosisadan alussa /2, s. 30/

21 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 21 (56) Alueella lisääntyneet kauppiaat nostivat liike-elämän nousuun. Suomen markka ja Venäjän rupla olivat käyttökelpoisia maksuvälineitä rajaseudulla. Kauppoja, ja jopa tukkuliikkeitä perustettiin. Vuonna 1897 Terijoella oli 21 vakituista kauppaa, joista yhdeksän oli suomalaisten ja 12 venäläisten mutta jo vuonna 1911 oli kauppoja 46 ja vuoden 1914 veroluettelon mukaan edellisenä vuonna oli yhteensä 380 kaupan tai muun liiketoimen harjoittajaa. /2/ Terijoesta alkoi kehittyä Kannaksen pääkaupunki. Liike-elämän vilkastuessa paikkakuntalaiset eivät olleet ainoita kauppiaita alueella. Kauppojen perustamista kuitenkin, ainakin osittain, kannatettiin veromaksujen toivossa mutta toisin kuitenkin kävi. Kauppiaita saapui aina Turusta saakka perustamaan kesäkauppoja alueelle. Kesäkauppiaiden liikeidea oli yksinkertainen: perustettiin kauppa kesäajaksi, kerättiin voitto, lähdettiin talveksi verotuksen alta pois. Näin verojen maksu jäi lähes täysin paikkakuntalaisten harteille. Parhaana kesäaikana Terijoella arvioidaan olleen satakunta kauppaa ja lisäksi yli sata kulkukauppiasta tarjoamassa tuotteitaan alueen vakituisille ja vieraileville asukkaille. Kulkukauppiaat myivät mm. jäätelöä, leivoksia, pullaa, leipää, kalaa ja leikkikaluja. Italialaiset myivät koruja ja esittelivät marakatteja posetiivin soidessa ja kiinalaiset myivät yleensä silkkikankaita. /2/ Aluksi talonpojille hyödyttömiä ylellisyystavaroita saapui pääasiassa Venäjältä mutta vähitellen nekin tavarat, kuten huonekalut, tulivat komistamaan talonpoikien asutuksia. Monet muutkin perinteiset suomalaiset tavarat vaihdettiin venäläisiin, näitä olivat mm. tupakka, väkijuoma ja vaatteet. Asutuksissa vaikuttivat nyt uuden ajan tuomat muutokset ja ylellisyydet. /2/ 2.6 EPÄVARMUUS TULEVAISUUDESTA ASUKKAIDEN HUOLENA Toisen sortokauden aikana venäläiset pyrkivät heikentämään Suomen autonomiaa. Huvilaasutuksen laajentumista ja muukalaisten saapumista alettiin pitää paikkakuntalaisten mielestä maan hiljaisena valloituksena. Tietoa paikkakuntalaiset saivat kansakoulujen sekä nuorisoseura-aatteen valistus-tilaisuuksista. Isänmaallista ajattelutapaa voimakkaasti levittivät mm. viitenä vuotena Terijoella vietetyt kansalliset laulujuhlat, joissa esiintyivät voimakkaat vaikuttajat mm. P. E. Svinhuvud ja Mikko Uotinen (kuva 14), sekä

22 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 22 (56) tunnetuimmat suomalaiset laulajat, säveltäjät ja kuorot. Pietarilainen sanomalehti kuvasikin laulujuhlia seuraavasti: suomalaiset ovat laulavinaan, mutta todellisuudessa he lataavat pyssyjään /2, s. 39/. /2/ Kuva 14 Mikko Uotinen /2, s. 168/ Suomalaisten ja venäläisten välit alkoivat yleisesti kiristyä. Tästä hyvänä esimerkkinä oli myös ajurilakkoon ajautuminen vuonna Määräyksen mukaan ajureiden olisi pitänyt käyttää venäläisiä asusteita hoitaessaan työtehtäviä. Suomalaiset eivät tähän suostuneet, jolloin heiltä kiellettiin ammatinharjoittaminen. Määräyksiä kuitenkin kierrettiin, koska ajurina toimiminen oli monelle elinehto. Huvila-asukkaiden vetoomuksetkaan eivät auttaneet. Vasta senaatin puuttuminen asiaan toi ajureille vapauden käyttää vapaata asua. /2/ Yhdenvertaisuuslaki astui voimaan 1912, jossa venäläisille annettiin Suomessa samat oikeudet kuin suomalaisille /10/. Venäläiset alkoivat vaatia myös äänivaltaa kuntakokouksessa, jonne he saivatkin puheenjohtajaksi venäläisen Popovin viideksi kuukaudeksi. Tuona aikana pöytäkirjat kirjoitettiin sekä suomeksi että venäjäksi. /2/ Levottomuudet kasvoivat rajaseudulla aina kotietsintöihin ja vagitsemisiin saakka. Venäläisten epäluulot suomalaisia kohtaan kasvoivat, koska monet vallankumoukselliset asettuivat rajakyliin Suomen puolelle toteuttamaan toimintaa tsaarinvallan kaatamiseksi.

23 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TUTKINTOTYÖ 23 (56) Useita karkotuksiakin tehtiin Terijoen kylästä vetoamalla siihen, että kyseiset henkilöt olivat järjestykselle vaarallisia mutta joissain karkotustapauksissa syytä ei edes tiedetty. Tästä syystä karkotettiin Krestyn vankilaan mm. terijokelainen runoilija Mikko Uotinen, joka ei suostunut siihen, että venäjän kieli myös kunnan asiain hoidossa oli ensimmäinen kieli. /2/ Vuonna 1911 elokuussa julisti Venäjän ministerineuvosto Uudenkirkon ja Kivennavan (Terijoki) kunnat erotettavaksi muusta Suomesta ja liitettäväksi Pietarin kuvernementtiin. Tieto ei ollut uusi, vaan sitä oli aikaisemminkin esitetty mutta kukaan ei siihen uskonut. Tähän järjestelyyn vedottiin laajan huvila-asutuksen ja suomalaisten sotavarustelun perusteella. Tästä alkoi kansalaisten yksimielinen ja luja nousu virkavaltaa vastaan. Ympäri Suomea yritettiin järjestää vastalausekokouksia, jotka kuitenkin virkavalta sai puretuksi, koska senaatin päätöksellä annettu laki yleisistä kokouksista kielsi kaikenlaiset mielenosoitukset hallituksen tekemiä päätöksiä vastaan /1, s. 192/. Vuonna 1914 alkanut maailmansota pelasti uhatut pitäjät Venäjään liittämiseltä, sillä lakiehdotus jätettiin ministerineuvostolle helmikuun 25. päivänä vuonna 1914 mutta ministeriön lausuntoja tutkimaan asetettu erityinen työryhmä halusi tehdä muutosesityksen lakiehdotukseen. Uutta lakiehdotusta ei ehditty kuitenkaan valmistaa, sillä kesällä 1914 syttynyt maailmansota syrjäytti erottamiskysymyksen /1, s. 204/. /1, s , 2/ Kesäsesonki oli parhaimmillaan, kun maailmansota alkoi. Paniikinomaisessa tilanteessa hiekkarannat tyhjenivät ja junat täyttyivät pakenevista ihmisistä. Ihmisten paetessa monet huvilat jäivät tyhjiksi ja paikalleen jääneiden kesänviettäjien huolet alkoivat. Sodan aiheuttama elintarvikepula Venäjän puolella alkoi tuntua hinnoissa, jotka kohosivat korkeiksi. Pietarilaiset saapuivat Terijoelle ostamaan elintarvikkeita korkeilla hinnoilla ja tuolloin salakuljetus alkoi yleistyä. Tilannetta ei helpottanut myöskään se, että elintarvikkeiden toimittaminen huvilaseudulle kiellettiin. Tähän asiaan puuttuivat huvilaseudun paikalliset asukkaat, jotka vaativat senaattia perumaan vientirajoitukset. Vientikieltoja helpotettiinkin, ja seurauksena oli kesävieraiden ennätysmäisen aikainen ja runsaslukuinen saapuminen Suomen puolelle, mitä saapumista Venäjän vallankumous (1917) oli osaltaan lisäämässä /1, s. 211/. Alueelle alkoi saapua yhä enemmän saksalaisia ja puolalaisia sotapakolaisia ja heidät oli sijoitettava eripuolille. Vuonna 1915 Terijoen huviloihin sijoitettiin noin 400 puolalaista pakolaista. Kesäasukkaiden tietoon tuli

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015 Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Lounais-Suomen ammattiopisto, Novida Saavuimme Sierra Leonen pääkaupunkiin Freetowniin

Lisätiedot

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA Villa Ensi Säätiö tarjoaa turvallista asumismukavuutta keskellä kauneinta Helsinkiä. Villa Ensin tuettua asumista tarvitseville henkilöille tarkoitetut huoneistot

Lisätiedot

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna :n tontti ja naapurit kuva vuodelta 1936. Seurahuone paloi 1949 ja uusi rakennus valmistui 1956. Riitta Rautiainen :n tontin ja rakennukset omisti kauppias Willian Järviö. Vuosina 1889-1016 ranennuksessa

Lisätiedot

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla.

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla. Näyttely kertoo, kuinka Nastola on kehittynyt ja maisema muuttunut. Näyttelyssä on rinnan vanhoja ja uusia näkymiä samoista kohteista. Valitut kohteet ovat olleet tärkeitä paikkoja. Myös niiden merkitys

Lisätiedot

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen Velkaperää ennen ja nyt Opaskurssi 2005 Velkaperää ennen ja nyt Arkkitehti Birger Brunilan piirtämän ja vuonna 1930 vahvistetun asemakaavan mukaan kaupungin osiin XII XIV kaavoitettiin uusia omakotitontteja.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Unelmakoti historiallisella paikalla Tulevaisuus rakennetaan tänään Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Keskustan Portin tarina Keskustan Portin tarina ulottuu 1800-luvulle

Lisätiedot

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4

Lisätiedot

Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: www.tak.fi. TAK Oy

Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: www.tak.fi. TAK Oy Kaupan tutkimuspäivä tki ä 26.1. Venäläiset ostajina Suomessa Pasi Nurkka pasi.nurkka@tak.fi 040-5055 903 1 Kaupan tutkimuspäivä tki ä 26.1. Venäläisten matkat joihinkin maihin 4500 4000 3500 3000 1000

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010 Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu TAMRUn senioreilla oli onnistunut tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy:n toimintaan ja tiloihin Härmälässä.

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön 1950 Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön kanssa. Suosituimmaksi puimurimalliksi Suomessa tuli

Lisätiedot

UKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla

UKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla UKONNIEMI menestyksesi kasvualusta Imatralla UKONNIEMI paikka sinun yrityksellesi Imatran Ukonniemen alue houkuttelee niin matkailuyrittäjiä kuin matkailijoitakin. Hyväksytty yleiskaava ja valmis kunnallistekniikka

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Ulkoilua Kuolimon äärellä!

Ulkoilua Kuolimon äärellä! Ulkoilua Kuolimon äärellä! Kuolimon ympäristö tarjoaa loistavat mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnosta nauttimiseen. Rantametsissä on kilometreittäin merkittyjä retkipolkuja ja monin paikoin myös laavuja

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

Tervetuloa Iggloilemaan

Tervetuloa Iggloilemaan Tervetuloa Iggloilemaan Tervetuloa Igglon tarina - Mikko Ranin, toimitusjohtaja Kiinteistönvälitysmarkkinat Turussa - Matti Kasso, varatoimitusjohtaja, Igglo Oy Igglo-palvelun esittely - Tuire Iso-Kouvola,

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

. AJm Ä f Ä 4m. rnri. HUIMIA NOfKELMIÄ KUMPUILEVIA KANGASMAITA. PIHKAN KYLLXStXMiX MÄNNIKÖITÄ

. AJm Ä f Ä 4m. rnri. HUIMIA NOfKELMIÄ KUMPUILEVIA KANGASMAITA. PIHKAN KYLLXStXMiX MÄNNIKÖITÄ . AJm Ä f Ä 4m. rnri ' ii HUIMIA NOfKELMIÄ KUMPUILEVIA KANGASMAITA PIHKAN KYLLXStXMiX MÄNNIKÖITÄ HYVINKÄÄNHIIHTOKESKUKSENKARTTA paperiliuskoilla. paperiliuskoilla. punaisilla merkitty latu km. 10 oleva

Lisätiedot

Kanneljärven Kuuterselkä

Kanneljärven Kuuterselkä Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Imatra rajalla. Pertti Lintunen

Imatra rajalla. Pertti Lintunen Imatra rajalla Maahanmuuttajat harvaan asutun maaseudun voimavarana - seminaari 21.05.2010 Pertti Lintunen Imatra rajalla - sisältö 1. Imatra rajalla 2. Matkailun merkitys 3. Väestö- ja työllisyyskehitys

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa

Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Jere Matias Koiso Kanttila, Kastellin koulu 8B, Oulu Opettaja Maija Karjalainen Jokela 27.1.2011 Erkki Koiso Kanttila Synt. 1914

Lisätiedot

JOROISTEN KUNTA Mutalantie 2 79600 JOROINEN Puh. (017) 578 440 Fax. (017) 572 555 joroinen.kunta@joroinen.fi Joroinen Keskellä kauneinta Suomea. Niin kaunis on maa Joroinen on Luojan suosikki, se on saanut

Lisätiedot

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie

Lisätiedot

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän puheenjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä Harvaan asutun

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2010

TAK Rajatutkimus 2010 TAK Rajatutkimus TAK Rajatutkimus Kouvola Innovation Oy, Cursor Oy, Lappeenrannan kaupunki, Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Kymenlaakson liitto, Etelä-Karjalan liitto Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK

Lisätiedot

ETELÄ KARJALAN KUNNAT

ETELÄ KARJALAN KUNNAT ETELÄ KARJALAN KUNNAT www.postileimat.com: Antrea sivu 1 ANTREAN PITÄJÄ www.postileimat.com: Antrea sivu 2 ANTREAN PITÄJÄN TOIMIPAIKAT www.postileimat.com: Antrea sivu 3 sy KOIVISTO Antrean laivarannassa

Lisätiedot

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa

Lisätiedot

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO 249/60.605/2011 KHALL 228 Sisko ja Pentti Lunki ovat jättäneet suunnittelutarveratkaisuhakemuksen omakotitalon ja talousrakennuksen

Lisätiedot

Opet Venäjällä. (Tekstit Jari Mustonen Juha Järvisen ja Tarja Lehmuskosken avustamana )

Opet Venäjällä. (Tekstit Jari Mustonen Juha Järvisen ja Tarja Lehmuskosken avustamana ) Opet Venäjällä Viime kesänä Helsingin ortodoksisen seurakunnan ja SOOLin opettajat tekivät yhteisen matkan Venäjälle. Oppaanamme toimi rutinoitunut Venäjän matkaaja isä Stefan Holm. Matkan käytännön järjestelyistä

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

MATKARAPORTTI Kummikylien puutarhaopintoretki 6.7.2013, Oulun seutu

MATKARAPORTTI Kummikylien puutarhaopintoretki 6.7.2013, Oulun seutu MATKARAPORTTI Kummikylien puutarhaopintoretki 6.7.2013, Oulun seutu Yhteisöhautomo KUMMIKYLIEN PUUTARHAOPINTORETKI 6.7.2013 Pihatutustuminen Pirkko ja Jaakko Kuusjärven pihaan Pirkko ja Jaakko Kuusjärvi

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy Valtuusto 65 18.06.2012 Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy 299/10.00.02/2012 KAAVJAOS 39 Kaavoitusjaosto 28.03.2012 Valmistelija:

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Imatran kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 14.05.2012 Sivu 1 / 1 3449/02.07.00/2011 54 Tontin myyminen Laaksolahdesta Kiinteistö Oy Espoon Lähdekeskukselle liikerakennushankkeen rakentamista varten, kortteli 60022 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

1898-1929 Suomen luotsi- ja majakkalaitos (1918-1929 Merenkulkuhallitus) Alus palveli Viipurin luotsipiirin Pitkäpaaden luotsiaseman luotsikutterina.

1898-1929 Suomen luotsi- ja majakkalaitos (1918-1929 Merenkulkuhallitus) Alus palveli Viipurin luotsipiirin Pitkäpaaden luotsiaseman luotsikutterina. Luotsikutteri Pitkäpaasi Legendaarisen Colin Archerin suunnittelema luotsikutteri Pitkäpaasi palasi Suomeen 4. syyskuuta 2000 purjehdittuaan maailman merillä 66 vuotta. Suomen merimuseon tuki ry osti aluksen

Lisätiedot

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY "Puutarhan aika" "Onnellinen puutarhuri"

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY Puutarhan aika Onnellinen puutarhuri Kirja- ja matkailta Karkasimme puutarhaan kirjojen ja matkojen pariin karkauspäivänä 29.2. Hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua väkeä alkoi saapua Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään tekemään edullisia

Lisätiedot

Helppo, Tuottoisa, Turvallinen

Helppo, Tuottoisa, Turvallinen Oletko mökkiomistaja? Haluaisitko vuokrata mökkisi venäläisille turisteille? Helposti Tuottoisasti Turvallisesti Me tarjoamme keinon! majapaikka.fi kallista.ru Se on Helppo Tuottoisa Turvallinen Me tarjoamme

Lisätiedot

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja

Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja Ty össäoppimi nen Tuula Pekkala LHM11 Kalajoen ammattiopisto Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja Gran Canaria on Espanjalle kuuluva

Lisätiedot

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa Valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiassa

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

HUBI. Vantaan. Ota yhteyttä! 842.5m 2-4940m 2 Modernia toimistotilaa erinomaisella sijainnilla!

HUBI. Vantaan. Ota yhteyttä! 842.5m 2-4940m 2 Modernia toimistotilaa erinomaisella sijainnilla! Ota yhteyttä! Ota yhteyttä asiantuntijoihimme jo tänään. Annamme mielellämme lisätietoja ja esittelemme teille Vantaan Hubin. Halutessanne autamme myös tilankäytön suunnittelussa yrityksenne tilatarpeidenne

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

PAMAUSSEURAN KEVÄTRETKI 2007 PIETARIIN JA KARJALANKANNAKSELLE

PAMAUSSEURAN KEVÄTRETKI 2007 PIETARIIN JA KARJALANKANNAKSELLE PAMAUSSEURAN KEVÄTRETKI 2007 PIETARIIN JA KARJALANKANNAKSELLE Koonnut: Pentti Korkka Pamausseuran kevätretki 2007 tehtiin toukokuun 3 5 päivinä Pietariin, Pähkinäsaareen ja Karjalankannakselle. Matkan

Lisätiedot

Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009. Kaupunki: Fuengirola. Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta

Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009. Kaupunki: Fuengirola. Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009 Työssäoppimispaikkamme oli Fuengirolassa. (Costa del sol) Kaupunki: Fuengirola Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta Lähin lentokenttä: Málaga

Lisätiedot

PERUSTIETOJA KUNNASTA

PERUSTIETOJA KUNNASTA PERUSTIETOJA KUNNASTA Nimi Maaninka on saamenkieltä ja tarkoittaa siikaa. Suomenkielinen asutus on omaksunut nimen, vaikkakin alkuperäinen merkitys on unohtunut. Ensimmäistä kertaa nimi esiintyy jo 1500-luvun

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Jokaisen Oma Ympäristö

Jokaisen Oma Ympäristö 1 Jokaisen Oma Ympäristö Hanna Pöysälä, Käsityökoulu Peukku / syyskuu 2010 KULTTUURIKÄVELY PEUKUN lähiympäristössä 2 Hanna Pöysälä, Käsityökoulu Peukku KULTTUURIKÄVELY PEUKUN lähiympäristössä Käsityökoulu

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (1) Kaupunginhallitus 90 24.02.2014. 90 Asianro 530/10.00.01/2014. Kaupunkirakennelautakunta 5.2.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (1) Kaupunginhallitus 90 24.02.2014. 90 Asianro 530/10.00.01/2014. Kaupunkirakennelautakunta 5.2. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (1) 90 Asianro 530/10.00.01/2014 Maanvaihto Kuopion seurakuntayhtymän kanssa Kaupunkirakennelautakunta 5.2.2014 21: Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Kiinteistön edustalla oleva vesijättö voidaan liittää sen kohdalla olevaan kiinteistöön laissa säädetyin edellytyksin täyttä korvausta vastaan.

Kiinteistön edustalla oleva vesijättö voidaan liittää sen kohdalla olevaan kiinteistöön laissa säädetyin edellytyksin täyttä korvausta vastaan. Vesijätön lunastus Kari Tuppurainen kari.tuppurainen@maanmittauslaitos.fi 0400-719023 28.4.2015, Pohjois-Savon Kalatalouskeskus ry:n vuosikokous Hotelli Iso Valkeinen, Kuopio Kiinteistön edustalla oleva

Lisätiedot

ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA?

ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA? ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA? Kari Puustinen 26.11.2014 Keravan Omakotiyhdistys Maailma muuttuu Talouksien koko pienentynyt ja yksin asuvia on entistä enemmän. 1-hengen

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Tetriniemi) Kuva 1: Sijainti Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus NURMEKSEN KAUPUNKI Lieksan ja Nurmeksen tekninen

Lisätiedot

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA Kymppi-Moni Työpaja 15.2-16.2.2012 Marko Kankare kaupungingeodeetti HYVINKÄÄ KARTALLA HYVINKÄÄ (31.12.2011) Asukkaita 45 500 Pinta-ala 337 km2 Asemakaava-alue 3 100 ha osuus väestöstä

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma 1 Venäjän kielen tutkinto-ohjelma Tampereella Kiinnostaako sinua kielten ja kulttuurien välinen

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Kuluttajakysely Maaliskuu 2013 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaiset kuluttajina Virossa Kuluttajakysely Innolink

Lisätiedot

Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle 22.10.2015 Ilmoitustaulunhoitaja Anne Härkälä

Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle 22.10.2015 Ilmoitustaulunhoitaja Anne Härkälä Kokousaika 26.1.215 klo 17. Kokouspaikka Käsiteltävät asiat 224 225 226 227 228 Kunnanvirasto Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien valinta Kiinteistöveron määrääminen

Lisätiedot

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 SIVU 01/2015. LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj.

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 SIVU 01/2015. LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj. KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 SIVU 01/2015 AIKA Maanantaina 31. elokuuta 2015 klo 15 17.25 PAIKKA Längelmäen seurakuntatalo LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj. HAIKKA Juha KOPPANEN Elina

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

KOTIHARJUN SAUNAYHDISTYS ry

KOTIHARJUN SAUNAYHDISTYS ry To 17. Su 20.5.2012 Saunaretki Karjalaan Sivu 1 / 14 Kotiharjun Saunayhdistys ry:n perinteinen kevätretki Karjalan maisemiin ja sen saunoihin. Entistä Suomea. Heino Tours Finland, Kotka. Venäjän puolella.

Lisätiedot

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin

Lisätiedot

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot

Majoitusliikekysely 2009

Majoitusliikekysely 2009 Lappeenranta ja Imatra Valtakatu 49 :: FIN 53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Hotellivierailijoiden matkustaminen...

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias

Lisätiedot

TUTUSTUMINEN PIETARIN LIHA- JA EINESTUOTTEIDEN VÄHITTÄISKAUPPATAR- JONTAAN 16. 18.9.2013

TUTUSTUMINEN PIETARIN LIHA- JA EINESTUOTTEIDEN VÄHITTÄISKAUPPATAR- JONTAAN 16. 18.9.2013 TUTUSTUMINEN PIETARIN LIHA- JA EINESTUOTTEIDEN VÄHITTÄISKAUPPATAR- JONTAAN 16. 18.9.2013 1. Yleistä Suomalaiset kauppaketjut SOK, Kesko ja Stockmann ovat rynnistäneet Pietariin hyvin erilaisilla strategioilla.

Lisätiedot

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt EMO Espoon musiikkiopisto Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt 2 ESPOON MUSIIKKIOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys Esbo

Lisätiedot

KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO IMAGOTEKIJÄNÄ Esimerkkinä Hämeenlinna ELÄVÄT KAUPUNKIKESKUSTAT KONERENSSI, Hyvinkää 26.-27.8.2015 26.8.2015, klo 10.

KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO IMAGOTEKIJÄNÄ Esimerkkinä Hämeenlinna ELÄVÄT KAUPUNKIKESKUSTAT KONERENSSI, Hyvinkää 26.-27.8.2015 26.8.2015, klo 10. KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO IMAGOTEKIJÄNÄ Esimerkkinä Hämeenlinna ELÄVÄT KAUPUNKIKESKUSTAT KONERENSSI, Hyvinkää 26.-27.8.2015 26.8.2015, klo 10.40 Jukka-Pekka Flander Ympäristöneuvos YMPÄRISTÖMINISTERIÖ

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot