HARJULAN SETLEMENTTI RY VUOSIKERTOMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HARJULAN SETLEMENTTI RY VUOSIKERTOMUS 2013. www.harjulansetlementti.fi"

Transkriptio

1 HARJULAN SETLEMENTTI RY VUOSIKERTOMUS 2013

2 ESITTELY Harjulan Setlementti on ihmistä palveleva ja yhteisöllisyyttä rakentava merkittävä monialatoimija Lahden seudulla. Tavoitteena on tuottaa terveyttä, tukea ja toimintaa yhteisöllisyyden, erilaisten ihmisten välisen yhteistyön ja lähimmäisyyden arvoihin pohjautuen. Tavoitteeseen pyritään jatkuvalla toiminnan uudistamisella ja asiakaslähtöisellä toiminnalla yhdessä hyvinvoivan ja osaavan henkilöstön sekä sopivien yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhdistyksen palveluita päijäthämäläisille ihmisille, yhdistyksille ja yrityksille ovat lasten päivähoito, kuntoutus- ja kotihoitopalvelut, kansalaistoiminta, kansalaisopisto, ravitsemuspalvelut sekä ulkomainospaikkojen vuokraus ja monipuolinen projektitoiminta. Harjulan setlementtiperheeseen kuuluvat lisäksi Lahden Harjulan Setlementtisäätiö sekä sen omistama senioreille vuokra-asuntoja tarjoava Kiinteistöosakeyhtiö Harjulakoti. Harjulan Setlementtiyhdistys on perustettu Lahteen vuonna 1941 ja se on Suomen Setlementtiliiton jäsenyhdistys. Yhdistyksen omia toimipisteitä Lahdessa ovat Harjula-keskus, Lounaan päiväkoti, Puu-Harjula ja Niemen päiväkoti. TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS Toimintavuosi 2013 oli Harjulan Setlementtiyhdistyksen 72. toimintavuosi. Harjula-keskuksen toimintaa väritti monella eri tavoin naapurissa toteutettu Lahden vanhusten asuntosäätiön Onnelanpolun suuri rakennushanke. Ympäröivä kaupunkikuva muuttui vuoden aikana täysin vanhojen rakennusten purkutyömaasta uuden rakennuksen rakennustyömaaksi. Muutosta hyvin kuvaa se, että piilossa ollut Ristin kirkon torni tuli näkyviin ja näkymä keskikaupungille on nyt avarampi kuin ennen. Kansalaisopiston toiminnassa vuoden 2012 valtionosuuden väheneminen ja vuoden 2013 valtion uudet säästöt konkretisoituivat vuoden 2013 aikana kansalaisopiston opetustilojen uudelleen organisointina. Vuorikadun koulun tiloista luovuttiin lähes kokonaan ja opetus sovitettiin Harjula-keskuksen yhteydessä oleviin tiloihin. Kuvanveistolle etsittiin uudet tilat. Vuorikadulle jäi ainoastaan tekstiilityön opetusluokka ja joitakin yksittäisiä kursseja. Kesällä 2013 pidettiin :n luottamushenkilöiden ja hallinnon yhteinen kesäseminaari, jossa ensiesittelyssä ja käsittelyssä oli Harjulan Setlementin uusi palvelualuemalli. Malli koostuu kolmesta pääpalvelukokonaisuudesta: Lapsi- ja perhepalvelut, seniori- ja ravintopalvelut ja työelämäpalvelut sekä lisäksi näitä tukevat hallintopalvelut. Mallissa nykyiset toimintamuodot sisältyvät joko yhden tai useamman palvelualuekokonaisuuden alle riippuen siitä minkä tyyppisestä palvelutuotteesta on kyse. Pitkän tähtäimen tavoitteena on asteittain muuttaa Harjulan organisaatiorakenne uuden palvelumallin suuntaan. Palvelualuerakenteessa eniten kehittämistä ja uutta osaamista vaativa osa-alue on työelämäpalvelut. Tämän ja myös muiden palvelualueiden kehittäminen tulevaisuudessa vaatii lisäresurssien hankkintaa, jonka takia yhdeksi strategian painopisteeksi on muodostunut hankerahoituksen ja -osaamisen etsiminen. Eri hankerahoituskanavien kartoittaminen ja hankeavustusten hakumahdollisuuksien selvitystyö aloitettiin alkuvuodesta Alkusyksystä työelämäpalvelujen kehittämiseksi haettiin ja saatiin Päijät-Hämeen liitolta valmistelurahaa Työpalvelun yhteistyöverkoston, toimintamallin ja toiminnan kehittämiseen (TYPA) -hankkeeseen. Hankkeen tavoitteena oli isomman työpalveluun liittyvän ESR-hankkeen suunnittelu ja hankehakemuksen tekeminen vuoden 2014 kesälle. Rahoitusta lähdetään tavoittelemaan uudesta ohjelmakaudesta Niemen päiväkotirakennus rakennettiin ja otettiin käyttöön vuonna 1949 ja se oli tuohon aikaan valtakunnan ensimmäisiä varta vasten päiväkotikäyttöön suunniteltu ja rakennettu rakennus. Tämän jälkeen Niemen päiväkotirakennukseen on aiemmin tehty peruskorjaus 80-luvulle ja nykyinen peruskorjaus aloitettiin 2010 lämpö- ja käyttövesiremontilla sekä kellaritilan remontoinnilla. Toimintavuoden 2013 kesällä toteutettiin rakennuksen peruskorjauksen viimeinen vaihe, eli ikkuna-, vesikatto- ja julkisivuremontti. Tämän jälkeen 65 vuotta yhtäjaksoisessa päiväkotikäytössä oleva Niemen päiväkodin rakennus jatkaa edelleen ansiokkaasti päiväkotilasten käytössä uudistunein ilmein. Kaiken kaikkiaan vuosi 2013 on ollut haasteellinen niin taloudellisesti kuin toiminnallisestikin. Vuoden aikana tehtyjen ratkaisujen tavoitteena on ollut suunnata Harjulan toimintaa tuleville haastaville vuosille ja etsiä niitä toimintatapoja ja palvelumalleja, joilla pystymme selviytymään yhteiskuntamme muutoksista johtuvista haasteista. Lisäksi tavoitteenamme on etsiä yhteistyökumppaneita suunnittelemaan ja toteuttamaan yhdessä isompia hankkeita, joita eivät alueemme kolmannen sektorin toimijat yksin pysty toteuttamaan ja näin pyrkiä vahvistamaan myös Harjulan toimintaa Päijät-Hämeessä. 2

3 ORGANISAATIO Yhdistyksen toiminta jakautuu palvelutoimintaan, yleishyödylliseen toimintaan ja varainkeruuseen. Varainkeruusta vastaa Harjula- Mainos, joka vuokraa ulkomainosvälineitä paikallisille yrityksille ja yhteisöille. Yleishyödyllinen toiminta pitää sisällään ikäihmisille suunnatun kansalaistoiminnan ja kansalaisopistotoiminnan. Palvelutoimintaan lukeutuvat kotihoito-, kuntoutus- ja kestipalvelut -yksiköiden sekä päiväkotien toiminta. Tukitoimintayksiköitä ovat hallintopalvelut sekä kiinteistönhoito- ja ict-tukipalvelut. Toiminnasta päättäviä hallintoelimiä ovat yhdistyksen vuosikokous, hallitus ja kansalaisopiston osalta myös kansalaisopiston johtokunta. Yleishyödyllinen toiminta kansalaisopisto kansalaistoiminta HARJULAN SETLEMENTTI RY Palvelutoiminta kotihoito kuntoutus kestipalvelut päiväkodit Harjula terveyttä, tukea ja toimintaa Varainkeruu Harjula-mainos TALOUS Yhdistyksen varsinaisen toiminnan tuotot muodostuvat vuosittain ostopalvelukorvauksista, erilaisista asiakasmaksuista sekä projektija yleisavustuksista. Varsinaisen toiminnan kaikista tuotoista ostopalvelusopimusten osuus vuonna 2013 oli 43 %. Suurimmat ostopalvelusopimukset koskivat lasten päivähoitoa ja vanhusten kuntouttavaa päivätoimintaa. Erilaisten asiakasmaksujen osuus varsinaisen toiminnan tuloista oli 35 %. Tästä suurin osa muodostuu kotiin vietävistä palveluista mm. ateriapalvelusta ja kotihoidosta sekä opiston asiakasmaksuista. Yleisavustuksista merkittävin on kansalaisopiston valtionosuus. Yleisavustuksiin kuuluu myös Lahden Harjulan Setlementtisäätiön myöntämä avustus Harjulan kansalaistoiminnalle. Varsinaisen toiminnan menot muodostuvat henkilöstökuluista (71 %), huoneistomenoista (14 %), tarvikkeista (8 %) ja palvelujen ostoista (7 %). Varsinaisen toiminnan menojen suhteelliset osuudet olivat kutakuinkin samaa luokkaa kuin vuosi sitten. Varainhankinta käsittää Harjula-mainoksen ulkomainostilan vuokraustoiminnan. Harjula-mainos toimii paikallisesti vuokraamalla yrityksille ja yksityishenkilöille ulkomediatilaa. Harjula-mainoksen tulot muodostuvat omasta paikallismyynnistä sekä JCDecaux Finland Oy:ltä ja Jet-Lane Oy:ltä saatavista ulkomainospaikkojen vuokratuotoista. Harjula-mainoksen lisäksi yhdistyksen liiketoimintayksiköitä ovat kuntoutus, kestipalvelut, kotihoito sekä päiväkotitoiminta. Suurimmat haasteet tulevaisuudessa tulevat olemaan edelleen likviditeetin riittävyys sekä toiminnan jatkuvuuden varmistaminen, sillä tuloista yli puolet koostuu ostopalvelusopimuksista. Strategian sisältöä on arvioitava uudelleen kaikkien toimintamuotojen osalta. Lasten päivähoidon osalta on arvioitava Harjulan mahdollisuuksia toimia yksityisenä päiväkotina ostopalvelusopimuksen päättymisen (2015) jälkeen. VARSINAISEN TOIMINNNAN TUOTOT VUONNA % 3 % 17 % yleisavustukset maksut ja korvaukset 43 % ostopalvelukorvaukset 35 % projektiavustukset muut tuotot VARSINAISEN TOIMINNAN KULUT VUONNA % 8 % 1 % henkilöstökulut 14 % 71 % huoneistokulut palvelujen ostot tarvikkeet muut kulut Tulevaisuudessa myös rahoituspohjaa on laajennettava enemmän hankerahoitukseen. Hankerahoituksen myötä rahoituslaskelman laadinnan merkitys lisääntyy. 3

4 HENKILÖSTÖ Harjulan henkilöstöstrategian tavoitteena ovat kehittyvät henkilöstöprosessit sekä arvojen mukaiset menettely- ja toimintatavat, jotka luovat edellytyksiä tavoitteelliselle ja asiakaslähtöiselle setlementtityön tukemiselle, lisäävät osaavan ja uudistumiskykyisen työyhteisön työhyvinvointia ja tukevat yhteisöllisyyttä rakentavaa selkeää henkilöstöpolitiikkaa ja johtamista. Vuoden 2013 taloudellinen tilanne loi positiivista virettä Harjulan palvelutoimintaan ja vuosi sujui henkilökunnan kannalta hektisissä ja haastavissa sekä muuttuvissa työtilanteissa edelleen motivoituneesti ja eteenpäin vahvasti luodaten. Henkilöstömäärä pysyi vuonna 2013 edellisvuoden tasolla. Vakituisten työntekijöiden määrän kasvu johtuu kesken työvuoden eläkkeelle sekä toimivapailta kokonaan pois siirtyneiden korvaamisena uusilla työntekijöillä. Lisäksi muutamia määräaikaisia on vakinaistettu. Kansalaisopiston tuntimäärän väheneminen pienensi tuntiopettajien ja heidän sijaistensa määrää. Harjula nähdään edelleen hyvänä ja toimivana työnantajana. Tästä ovat merkkinä edelleen korkealla olevien palkattomien työharjoittelijoiden ja opiskelijaharjoittelijoiden lukumäärät voimaan tullut laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta aiheutti kuitenkin pienen notkahduksen työ- ja opiskelijaharjoittelijoiden määrässä. Uudistuneessa laissa määritellään TE-palvelujen asiakkailleen tarjoamat palvelut, ja esimerkiksi työharjoittelu ja työelämävalmennus päättyivät yhtenä toimenpidemuotona. Niiden tilalla TE-palvelut tarjoavat henkilöasiakkailleen mahdollisuuden osallistua työpaikalla järjestettävään lyhytkestoiseen työkokeiluun. Vuonna 2011 alkanut ja vakuutusyhtiö Varman tukema työhyvinvoinnin kehittämisprojekti on jatkunut vuoden 2013 keväällä vakituiselle ja määräaikaiselle henkilökunnalle tehtynä työhyvinvointikyselynä. Työhyvinvoinnin kehittäminen ja ylläpitäminen on sisällytetty myös olennaiseksi osaksi Harjulan toimintastrategisia tavoitteita. Vuonna 2014 työhyvinvoinnin projekti jatkuu esimiesja yksikkötason koulutuksilla, henkilöstölle suunnatuilla työterveyshuollon ja Varman kanssa yhteistyössä toteutettavilla työhyvinvoinnin luennoilla ja keskustelutilaisuuksilla sekä käytäntöön saatettavilla kehittämistoimenpiteillä. KOKONAISHENKILÖMÄÄRÄ Työ- ja palkkasuhteiset Harjulan kuukausipalkkainen henkilökunta Vakinaiset, kokoaikaiset Vakinaiset, osa-aikaiset 6 7 Määräaikaiset, kokoaikaiset Määräaikaiset, osa-aikaiset Harjulan tuntipalkkainen henkilökunta Määräaikaiset tuntiopettajat ja sijaiset Määräaikaiset ja satunnaiset muut tuntityöntekijät Tuntipalkkaiset yhteensä Harjulan muu henkilöstö Palkkatuen piirissä olevat (luvut sisältyvät yläpuolisiin taulukoihin) Projektirahoituksen piirissä olevat (luvut sisältyvät yläpuolisiin taulukoihin) Palkkionsaajat (luvut sisältyvät yläpuolisiin taulukoihin) Palkattomat harjoittelijat ja opiskelijat (eivät sisälly yläpuolisiin taulukoihin) Sairauspoissaolopäivien keskiarvo (pv/hlö) Sairauspoissaolopäivien keskiarvo (pv/hlö) ilman kansalaisopistoa ,92 2,70 5,37 4,43 HENKILÖSTÖN JAKAUTUMINEN TOIMINNOITTAIN Koulutuskeskus Salpauksen esimiestason koulutuksen ( ) myötä käynnistyi Harjulassa uudenlainen strategiatyöskentely ja sitä jatkettiin myös vuonna 2013 toiminnan painopistealueisiin keskittyen. Henkilöstötiedottamisen kanavina toimivat esimiesviestintä, työtiimit, intranet ja henkilöstöinfot. Intranetin sisältöä päivitetään reaaliajassa, mikä on mahdollistanut paremman sisäisen tiedonkulun. Intranetistä on muodostunut myös tärkeä työhön perehdyttämisen työväline. Tiimitoiminta otettiin käyttöön vuonna 2007 ja sen tulokset ovat konkreettisesti näkyneet etenkin työyhteisön parempana kykynä sietää muutoksia ja kehittyä. Säännöllinen tiimityöskentelyn avulla on parannettu työhön perehdyttämistä, selkeytetty työnjakoa ja luotu avoimempaa työskentelykulttuuria. 4

5 VIESTINTÄ Yhdistyksen viestinnän visiona on, että yhdistyksen toiminta, tavoitteet, palvelut ja arvot tunnetaan paikallisella tasolla ja sidosryhmissä laajalti ja myönteisellä tavalla. Tavoitteena on, että sidosryhmät mieltävät ja näkevät yhdistyksen uudistuskykyisenä, asiakaslähtöisenä, ihmistä palvelevana ja yhteisöllisyyttä rakentavana lahtelaisena monialatoimijana. Tärkeimmät viestinnän kohderyhmät ovat lahtelaiset ihmiset ja asukkaat, yritykset, yhteisöt sekä yhdistyksen asiakkaat, yhteistyötahot ja henkilökunta. Vuoden 2013 aikana havaittiin, että vuotta aikaisemmin tehty iso ponnistus Harjulan graafi sen ilmeen uudistamiseksi oli erittäin onnistunut. Onnistumisen tunnetta tuki asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden positiivinen palaute uudesta ilmeestä. Uutta ilmettä kuvailtiin raikkaaksi ja helposti lähestyttäväksi. Myös Harjulan palveluiden tunnettuus lisääntyi sekä palvelukokonaisuudet selkiytyivät. Muutoksen myötä Harjula otti käyttöön Setlementtiliiton logon sekä väri- ja kirjasinmaailman viestinnällisessä materiaalissaan. Graafi sen ilmeen muutos piti sisällään kaiken markkinointimateriaalin, kuten asiakirjojen, esitteiden, käyntikorttien ynnä muiden viestintämateriaalien päivityksen vastaamaan uutta ilmettä. Lisäksi yhdistyksen kotisivut päivitettiin sekä Harjula-keskuksen valomainos uusittiin. Sähköinen viestintä entistä vahvemmaksi Vuoden 2013 aikana yhdistyksen viestintä painottui entistä vahvemmin sähköisiin kanaviin. Kotisivusto osoitteessa keräsi vuoden 2013 aikana yli käyntiä ja kaikkiaan lähes eri kävijää. Uusien kävijöiden määrä kokonaiskävijämäärästä oli 55 % ja palaavien kävijöiden määrä 45 %. Eniten kävijöitä kotisivulla oli tammi-helmikuussa sekä elo-syyskuussa. Vuoden aikana kotisivujen rakenteeseen tehtiin pieniä muutoksia ja lisäyksiä. Sivustorakennetta hieman päivitettiin ja sivuille lisättiin tietoa Harjulan hanketoiminnasta ja työnantajakuvasta. Yhdistyksen kaksi kertaa vuodessa ilmestyvän Hyvä Jyvä -asiakaslehtisen painosmäärä oli kappaletta ja sitä jaeltiin suorajakelun lisäksi asiakaskunnalle Harjulan omissa toimipisteissä, Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimipisteissä sekä PalveluSantrassa. Asiakaslehden tavoitteena on uutiskirjettä laajemmin ja syvällisemmin viestiä sidosryhmille ajankohtaisista asioista, tapahtumista ja palveluista. Asiakaslehtisen voi lukea myös näköisversiona yhdistyksen kotisivuilta. Yhdistyksen näkyvyyttä ja tunnettuutta lisättiin muun muassa paikallisella verkko- ja radiomainonnalla ja lehti-ilmoittelulla sekä ulkomainonnalla. Yhdistyksen luettelonäkyvyys rajattiin Päijät-Hämeen puhelinluetteloon sekä Fonectan palveluihin. Toiminnasta tiedotettiin myös tarpeen mukaan lehdistötiedotteilla ja tapahtumatiedotteilla. Tapahtumat ja yhteistyö Keväällä 2013 yhdistys osallistui jo kolmatta kertaa valtakunnalliseen Vanhuus Rokkaa -hyväntekeväisyyskonserttikiertueeseen suomalaisen seniori- ja vanhustyön tukemiseksi. Konsertin järjesti Eventia Oy pääyhteistyökumppaninaan Suomen Setlementtiliitto ja liiton paikalliset setlementit. Konserttikiertue kattoi kuusi paikkakuntaa ja Lahden konsertin järjestämiseen osallistuivat Harjula sekä Jyränkölän Setlementti ry Heinolasta. Syksyllä 2013 Harjulan kansalaisopisto aloitti yhteistyön kauppakeskus Sykkeen kanssa. Kansalaisopisto koordinoi syksyllä oppilastöiden syysnäyttelyn kauppakeskus Sykkeen tyhjiin näyteikkunoihin. Yhteistyö jatkui Sykkeen joulun avauksessa, jonne kansalaisopisto tuotti lasten tonttumuskarin sekä muuta viihteellistä ohjelmaa. Palaute sekä syysnäyttelystä että toteutetuista ohjelmanumeroista oli erittäin positiivista ja sen pohjalta Harjula ja Syke rakentavat entistä tiiviimpää yhteistyötä tuleville vuosille. Lähes 59 % kotisivujen kävijöistä ohjautui sivustolle hakukoneen kautta. Suoran liikenteen osuus kotisivuille oli 24 %. Kansalaisopiston sekä lounasravintola Kestin sivut keräsivät eniten katseluita. Kaiken kaikkiaan kotisivujen kävijä- ja käyntimäärät ovat tasaisessa kasvussa. Yhdistyksen sähköisen uutiskirjeen postituslistalla oli vuoden 2013 lopussa noin osoitetta. Uutiskirjeen keskimääräinen avausprosentti vuonna 2013 oli 21 %, joka on lähes 4 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisvuonna. Sähköinen uutiskirje otettiin myös osaksi yrityksille ja yhteisöille tarjottavien palveluiden markkinointia loppuvuodesta Uutena sähköisen viestinnän välineenä yhdistys otti käyttöönsä Facebook-sivun. Sivu perustettiin syksyllä 2013 ja se sai oitis positiivisen vastaanoton. Sivuilla tiedotetaan Harjulan ajankohtaisista asioista, tapahtumista sekä palveluista. Kansalaisopiston kurssimarkkinoinnissa sivua hyödynnetään suurempien kurssikokonaisuuksien osalta. Sivun tavoitteena on viestiä yhdistyksen toiminnasta vuorovaikutteisesti ja positiivista virettä luoden. Kuva oppilastöiden syysnäyttelystä kauppakeskus Sykkeessä 5

6 KANSALAISOPISTO Harjulan kansalaisopisto on yksityinen aikuisoppilaitos, joka tarjoaa vapaan sivistystyön erilaisia harrastekursseja Lahden ja ympäristökuntien asukkaille Lahdessa. Kurssitarjonta koostuu taide- ja taitoaineista, kielistä, kasvatus- ja koulutusaineista, humanistisista ja käyttäytymisaineista, tietotekniikasta sekä liikuntaan ja terveyteen liittyvistä kursseista. Yleistä Vuosi 2013 oli ensimmäinen uuden ylläpitämisluvan alainen toimintavuosi. Ylläpitämislupien uusimisten myötä alkoi myös valtakunnallinen keskustelu kansalaisopistotoiminnan tulevaisuudesta. Tähän liittyen myös setlementtiliikkeeseen kuuluvien kansalaisopistojen kesken nousi esille tarve tiiviimmän yhteistyön kehittämiseksi. Harjula oli tässä keskustelussa aktiivisesti mukana ja osoitti oman kiinnostuksensa ja valmiutensa yhteistyön kehittämiseen. Aktiivisimmillaan tämä keskustelu oli alkuvuodesta 2013, jonka jälkeen se on laimentunut. Harjulan osalta se on jatkunut lähialueen yksityisten opistojen kanssa, minkä seurauksena Opetushallitukselle jätettiin laatu- ja kehittämisavustus koskien Harjulan kansalaisopiston, Jyränkölän kansalaisopiston ja Itä-Hämeen kansalaisopiston välisen yhteistyön kehittämisestä. Opetushallitus ei avustushakemusta tällä erää hyväksynyt. Yhteistyöhön ja yhteiseen kehittämiseen liittyviä keskusteluja pyritään jatkamaan edelleen niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin. Toimintavuoden alkupuoliskolla päivitettiin myös kansalaisopiston strategia Kansalaisopisto oli mukana opiston henkilökunnalle ja opettajille täydennyskoulutusta tarjoavassa OSAAVAohjelmassa yhdessä Lahden kansanopiston ja Lahden Diakonian Instituutin kanssa. Hankkeen toinen vaihe päättyi vuoden 2013 loppuun. Hankkeen aikana tehtiin mm. tuntiopettajien osaamiskartoitus sekä jatkohakemus seuraavaksi hankkeeksi. Opetushallituksen laatu- ja kehittämisavustuksella (LAKE) palkattiin marraskuussa 2012 strategia- ja koulutuspäällikkö kehittämään kansalaisopiston opetuksen sisältöä, koulutustoimintaa ja hankkeita. Hanke päättyi kesäkuussa Hankkeen aikana päivitettiin mm. kansalaisopiston strategia vuosille ja osallistuttiin valtakunnalliseen kestävän kehityksen KEKE-pilotointiin sekä laadittiin Harjulan kansalaisopistolla kestävän kehityksen toimintasuunnitelma. Toimintakausi Opiston kevätlukukausi alkoi 7.1. ja päättyi Jatkokausi sisälsi 1 kielikurssin ja 11 liikuntakurssia sekä elokuussa yhden Zumba kurssin. Uusi lukukausi alkoi syksyllä 2.9. ja päättyi Opiskelijoiden toivomuksesta lisäkaudella järjestettiin seniorivesivoimistelun kurssi. Taloudesta Harjulan kansalaisopiston vuoden 2013 taloudellinen tulos oli lähes talousarvion mukainen ja tulos parantui merkittävästi edellisestä vuodesta jääden kuitenkin tappiolliseksi. Suurimmat tulosta parantavat toimenpiteet olivat vuokramenojen karsiminen eli kansalaisopisto luopui suurelta osin Vuorikadun tiloista sekä karsi opetusta 892 tunnilla. Kansalaisopiston valtionosuus laski edellisvuodesta euroa. Valtionosuustunnit laskivat edellisestä vuodesta yhteensä 261 tuntia, vuonna 2012 valtionosuus oli 9313 tuntia ja toimintavuonna tuntia. Vuorikadun koulun osalta tehtiin uusi vuokrasopimus tekstiilityön tiloista, mutta kuvanveiston tiloista Vuorikadulla jouduttiin luopumaan ja tilalle vuokrattiin edullisemmat uudet opetustilat Lahden kaupungilta osoitteesta Möysänkatu 3. Kansalaisopisto sai myös Opetushallituksen myöntämää opintoseteliavustusta euroa käytettäväksi työttömien, maahanmuuttajien ja senioreiden kurssimaksujen tukemiseen. Seteleitä jaettiin yhteensä 337 kappaletta, joista 30 maahanmuuttajille, 15 työttömille ja 292 senioreille. Liipolan asuinalueen maahanmuuttajanuorten kielikoulutukseen saatiin Opetushallitukselta nuorisotakuun seteliavustusta. Kurssi toteutuu 2014 vuoden puolella. Oppilastöiden kevätnäyttely Taito- ja taideaineiden oppilastöiden kevätnäyttely järjestettiin Vuorikadun koululla keväisenä viikonloppuna klo Opiskelun sosiaalisten vaikutusten arviointi ja opiskelutyytyväisyys Harjulan kansalaisopistossa tehtiin lukuvuoden lopussa opiskelijakysely, jossa kartoitettiin kursseille osallistumisen sosiaalisia vaikutuksia ja tyytyväisyyttä opiskeluun. Kyselytutkimukseen vastasi 429 opiskelijaa, joista naisia oli noin 88 % kaikista vastaajista. Vastaajista 60 % oli iältään yli 51-vuotiaita. Työssäkäyvien osuus vastaajista oli 49 %, eläkeläisiä oli 39 %. Vastaajista 25 % oli opistotason koulutus, 21 % yliopistotason koulutus ja 22 % vastaajista oli käynyt ammattikoulun. Enemmistö vastaajista (46 %) asui puolison kanssa. Yksin asuvien määrä oli 28 %. Kyselyyn vastanneista 99 % oli sitä mieltä, että käyty kurssi vastasi ennakko-odotuksia erittäin tai melko hyvin. Enemmistö vastaajista (74 %) ilmoitti tulevansa varmasti uudelleen kansalaisopiston kurssille, mahdollisesti kurssille palaavien määrä oli 24 %. Opiskelijoille suunnatun kyselytutkimuksen mukaan vastaajat olivat samaa tai osittain samaa mieltä siitä, että kurssitarjonta oli mielenkiintoinen (95 %) kurssitarjonta vastasi omiin kehittymistarpeisiin ja opiskelu koettiin hyödylliseksi (93 %) kurssi lisäsi tietoja ja taitoja (99 %) kurssille osallistuminen auttoi jaksamaan arjessa paremmin (94 %) kurssi lisäsi hyvinvointia (95 %) Kokonaisuudessaan kyselytutkimus osoitti, että opiskelussa tärkeään rooliin nousee välittömien hyötyjen, kuten osaamisen kehittämisen lisäksi opiskelun positiivinen vaikutus hyvinvointiin ja arjessa jaksamiseen. Kyselyn mukaan opiskelu Harjulan kansalaisopistossa koettiin mielekkääksi ja hyödylliseksi sekä kansalaisopiston kurssitarjontaa pidettiin mielenkiintoisena ja houkuttelevana. 6

7 KANSALAISOPISTON TOIMINTA LUKUINA Opetustunnit Kevätkaudella Syyskaudella Opetustuntien jakautuminen eri koulutustyypeittäin Taide- ja taitoaineet Kielet Humanistiset ja esteettiset aineet Opetus, kasvatus ja koulutus Kalatalous 6 - Opiston toimipaikat Anttilanmäen koulu, Leantie 2A Harjula-keskus (päärakennus, kuntosali), Harjulankatu 7 Harjulan keramiikkasali ja Onnela, Lounaankatu 3 Harjulan kuvanveisto, Möysänkatu 3 Harjun peruskoulu, Vuorikatu 29 Kunnaksen peruskoulu, Opintokatu 4 Kärpäsen peruskoulu, Kasakkamäentie 1 Lahden Invakeskus, Hämeenkatu 26 A Lahden kansanopisto, Harjukatu 46 (päärakennus) Mannaz, Paasikivenkatu 1 Mukkulan kirkko, Kilpiäistentie 1 Myllypohjan peruskoulu, Vanha Ahtialantie 93 Puu-Harjula, (kutomo) Lounaankatu 2 Tiirismaan peruskoulu, Ursankatu 4 Ukkopekka, kuntosali, Radanpää 4 Vuorikadun koulu, Vuorikatu 13 Tietotekniikka Sosiaali- ja terveydenhoito Liikunta ja terveys Opetustunnit yhteensä Kurssien lukumäärä Opiskelijat Opiskelijat (kerran laskettuna) Alle 16 v. opiskelijat Yhteensä Tuntiopettajat Kurssimaksukertymä (euro) Kurssimaksutuotot yhteensä

8 MONIPUOLISIA KUNTOUTUSPALVELUJA Harjulan kuntoutusyksikön tavoitteena on tuottaa turvallisia ja luotettavia yksilöllisiä ja ryhmämuotoisia fysioterapiapalveluja sekä vanhusten päivätoiminta- ja päiväkuntoutuspalveluja asiakasta kunnioittaen ja ystävällisellä asenteella. Vaikka monipuolisia kuntouttavia palveluja tuotetaan pääasiassa senioreille ja vanhuksille, soveltuu palveluvalikoima kaiken ikäisille erilaista kuntoutusta tarvitseville. Kuntoutuspalvelujen avulla tuetaan ikäihmisten hyvää vanhuutta, vanhuusiän toimintakykyä sekä terveyttä. Kuntoutusyksikkö tuottaa sekä sosiaalialan että terveydenhuollon palveluita. Vuonna 2013 toiminnan kehittämisen painopisteet olivat muistisairaiden hoivaan ja geriatriseen kuntoutukseen liittyvissä kysymyksissä sekä reumalasten fysioterapiapalveluiden kehittämisessä. Omaishoitajia tuettiin tuottamalla hoidettaville päivätoimintaa palvelusetelillä. Veteraaneille kohdennettuja kuntoutuspalveluita vuoden 2013 aikana olivat avokuntoutus, päiväkuntoutus sekä kotiin vietävää toimintakykyä ja kotona asumista tukevaa kuntoutusta. Lahden kaupungin ostopalveluna tuotettiin edelleen jokaisena arkipäivänä moniammatillista ryhmämuotoista kuntouttavaa päivätoimintaa vanhuksille. Ryhmämuotoinen fysioterapia liikuntaongelmaisille senioreille sekä senioreiden kotikuntoutuspalvelut jatkuivat vuoden 2013 aikana tavoitteen mukaisesti. Muistisairaille kohdennettuja toimintakykyä tukevia liikunnallisia ryhmiä lisättiin edelleen kysynnän kasvaessa. Työkykyä tukevia terveysliikuntapalveluja tuotettiin edelleen yrityksille, yhteisöille ja yksityisille henkilöille. Yhteistyö Suomen Setlementtiliiton Yhdessä mukana -projektin myötä Harjula sai alkusyksyllä 2013 projektikoordinaattorin kehittämään setlementtityöhön seniori- ja vanhustyön yhteisöllisen vertaistoiminnan koulutus- ja toimintarakennetta. Projektia koordinoi ja hallinnoi Suomen Setlementtiliitto ja sitä toteutetaan osaprojekteina Helsingissä, Hämeenlinnassa, Lahdessa, Parkanossa, Rovaniemellä ja Savonlinnassa. Projektia toteutetaan valtakunnallisella ja paikallisella tasolla vuosina Projektia rahoittaa Rahaautomaattiyhdistys. Yhdistys oli mukana Lahden ammattikorkeakoulun Musiikki- ja draamainstituutin Care Music -hankkeessa, jonka tarkoituksena oli kerätä kokemuksia musiikin käytöstä hoiva-alalla, tuottaa musiikkivirkistystoimintaa vanhuksille ja saada heidät muistelemaan musiikin avulla. Toiminta tuotti virkistäviä tuokioita mm. veteraanien päivätoimintaan sekä antoi uusia ideoita kuntoutuspalvelun työntekijöille toiminnan monipuoliseen toteuttamiseen. Lisäksi hankeyhteistyötä tehtiin myös Lahden ammattikorkeakoulun Moving towards wellbeing -hankkeen puitteissa, jonka tavoitteena on kehittä sosiaali- ja terveys- ja hyvinvointialan yrittäjyyttä rajat ylittävänä yhteistyönä. Hankkeen puitteissa vierailtiin myös seminaarissa Pietarissa kesäkuussa Yhteistyötä jatkettiin ja jatketaan edelleen Lahden ammattikorkeakoulun ja muiden alueen oppilaitosten kanssa niin opiskelijoiden harjoittelujaksojen merkeissä kuin erilaisissa hankkeissa. 8

9 HOIVAA JA HOITOA KOTIIN Harjulan kotihoitoyksikön tavoitteena on helpottaa ikäihmisten ja heidän omaistensa arkea tuottamalla kotiin vietäviä hoito-, hoiva ja siivouspalveluja kotona selviytymisen tueksi. Kotihoidon palveluja toimintavuonna 2013 olivat kotisairaanhoito, kotipalvelu ja siivouspalvelu, Kuntoudu kotona -palvelu sekä uudet, muistisairaille kohdennetut palvelut. Palveluja tarjottiin lähinnä ikäihmisille. Kotihoidon asiakkaina olivat pääsääntöisesti itse maksavat, erikuntoiset ikäihmiset, jotka tilasivat palvelunsa joko itse, omaisen tai kaupungin kotihoidon kautta. Kaupungin vammaispalveluiden kautta tehdyt ostopalvelut jatkuivat edellisvuoden tapaan. Kotihoito tarjosi palveluja arkisin, iltaisin ja viikonloppuisin ja suoritti ennalta sovittuja kotikäyntejä. Suurin osa kotihoidon asiakkaista on pitkäaikaisia, vakituisia asiakkaita, jotka tarvitsevat yleisimmin siivousta, asiointiapua, lääkityksestä huolehtimista ja suihkuapua. Osa kotihoidon asiakaskäynneistä tehtiin myös tilapäistä apua tarvitseville kuten haavanhoitoa ja tikkien poistoa tarvitseville. Kotisairaanhoidon yleisin palvelu oli verikokeiden ottaminen. Vuoden 2013 tavoitteena oli kasvattaa edelleen asiakasmääriä, aikaansaada taloudellista tasapainoa sekä lisätä toiminnan tehokkuutta ja tunnettuutta. Asiakasvolyymi ja myynti kasvoivatkin jälleen yli puolella edelliseen vuoteen verrattuna. Suurin osa asiakaskäynneistä oli puolen tunnin käyntejä, mutta pitkien käyntien osuus lisääntyi. Lisäksi vuoden aikana käyttöönotettiin sähköinen asiakashallintajärjestelmä DomaCare. Järjestelmän käyttöönotto vaati aluksi työpanosta enemmän, mutta vakiintui vähitellen yhdeksi kotihoidon tehokkuutta lisäävistä toimintatavoista. Harjulan kotihoidon asiakasvirrasta suurin osa tuli Lahden kaupungin kotihoidon, kotiutustiimin ja Lahden kaupunginsairaalan kautta, joten yhteistyö oli tiivistä näiden tahojen kanssa. Yhteistyötä jatkettiin tiiviisti myös yhdistyksen omien toimintayksiköiden kanssa, mm. kansalaistoiminnan, kuntoutuksen ja ateriapalvelun kanssa. Vuonna 2013 kotihoidon asiakasmäärä kasvoi. Ilta- ja viikonloppuasiakkaiden määrä vaihteli edellisvuosien tapaan. Siivouspalvelun asiakasmäärät kasvoivat vuoden aikana tasaisesti. Kotihoidon henkilöstöä lisättiin ja määräaikaisia vakinaistettiin. Erilaiset kaupungin myöntämät palvelusetelit olivat käytössä edelleen, mutta niiden käyttöä vähennettiin kaupungin omista säästösyistä, mikä vaikutti jonkin verran myös kotihoitoon. Kotihoito haki ja sai Maakunnan kehittämisrahaa Teknologialla turvaa muistisairaan asumiseen -hankkeeseen, jossa kotihoidon vastaava terveydenhoitaja toimi puolipäiväisesti. Hankkeen aikana selvitettiin erilaisia hyvinvointiteknologisia tuotteita, joita voitaisiin ottaa kotihoidon palvelutuotteiksi. Hanke päättyi vuoden 2013 lopussa ja toimenpiteitä jatkohanketta ajatellen tehtiin vielä loppuvuonna ASIAKASKASKÄYNNIT VUONNA

10 KANSALAISTOIMINNASTA VIRIKKEITÄ ARKEEN Kansalaistoimintayksikkö toteuttaa ikääntyneiden hyvinvointia tukevaa ja aktivoivaa avointa päivätoimintaa lahtelaisille ja ympäristökuntien asukkaille. Toimintaa tuotetaan Lahden Harjulan Setlementtisäätiön tuella ja se on merkittävä osa yhdistyksen yleishyödyllistä toimintaa. Kansalaistoiminta on tärkeä toimintamuoto Harjulan ikääntyville kohdennettujen palvelujen ja toimintojen kokonaisuudessa. Suurin osa tapahtumista on osallistujille maksuttomia. Kansalaistoiminta tarjoaa ikäihmisille vapaamuotoista yhdessäoloa, johon osallistua omien voimavarojensa puitteissa. Vuonna 2013 toiminta pohjautui sekä vapaaehtoistoimintaan, että ohjattuun toimintaan. Kansalaistoiminnan lähtökohtana on kaikille ikääntyneille avoin ja matalakynnyksinen toiminta, johon on vaivatonta ja helppoa tulla. Toiminnan tavoitteena on vahvistaa yhteisöllisyyttä ja osallisuutta sekä antaa vertaistukea. Tärkeänä kansalaistoiminnan toteuttajana olivat vapaaehtoistoimijat Harjulan Kiltakamraatit ja Harjulan Evakkoryhmä. Kansalaistoiminnan muotoja olivat edelleen viikoittainen monipuolinen pienryhmätoiminta, yhteisöllinen toiminta, konsertit, iltapäivätanssit sekä teemalliset tapahtumat mm. juhannusjuhlat ja joulujuhlat. Maksuttomia luentoja vuonna 2013 olivat Lahden reumayhdistyksen luento, PalveluSantran palvelupäivän kodin turvallisuusluento sekä valtakunnalliseen vanhustenviikkoon sisältynyt luento ja avoin keskustelutilaisuus Lahden kaupungin vanhustenpalveluista. Lisäksi järjestettiin kaksi kirjailijaluentoa. Kaikille avoimia tapahtumia järjestettiin vuoden aikana vilkkaasti. Muistipäivä toteutettiin yhteistyössä Päijät-Hämeen Muistiyhdistyksen kanssa. Omaishoidon virkistyspäivä omaishoitajille sekä hoidettaville järjestettiin Omaiset ja Läheiset ry:n, Muistiyhdistyksen, seurakunnan ja Lahden kaupungin kanssa. Elokuussa vietetyt seniorisäpinät kokosivat paikalle lukuisia kansalaisopiston liikuntamuotojen kokeilijoita. Päivän luento-osuudessa kuultiin mm. muistisairaan kuntoutuksesta sekä teknologiasta kotona. Karjalaisen kulttuurin tapahtumapäivää vietettiin syyskuussa pienen apurahan turvin. Päivän ohjelmassa oli mm. kansallispukujen esittelyä, yhteislaulua, kanteleen soittoa, lounasravintola Kestin karjalainen pitopöytä, runonlausuntaa ja pienoisnäytelmä. Lahden ammattikorkeakoulun kanssa jatkettiin yhteistyötä edellisvuosien tapaan oppilaskonserttien muodossa. Monipuolista retkitoimintaa toteutettiin kevätkaudella yhteistyössä Lahden Lähimmäispalvelun kanssa. Uutena vapaaehtoistoiminnan muotona jatkettiin ja kehitettiin edelleen ulkoiluystäväpalvelutoimintaa. Ulkoiluystäviä välitettiin lähinnä Harjula-kodin asukkaille ja Harjulan kotihoidon asiakkaille. Vapaaehtoisia ulkoiluystäviä löytyi vapaaehtoisten koulutuksesta, joka järjestettiin yhdessä Lahden Lähimmäispalvelun kanssa. Vapaaehtoistoiminnan vahvistamiseksi Harjulan kansalaistoiminta oli tiiviisti mukana vuoden 2013 aikana Lahden Kumppanuusverkostohankkeessa. Kiinteistö Oy Harjulakodin senioritalojen palveluneuvojan kanssa jatkettiin edellisvuosien tapaan asukkaiden virkistystoiminnan ja yhteisöllisen toiminnan kehittämistä, mm. syksyllä 2013 senioritalojen asukkaille järjestettiin konserttiretki Sibeliustaloon. Lahden seurakuntayhtymälle tarjottiin kerran kuu- kaudessa tilat hartauksia varten. Hartauksiin osallistui pääasiassa Harjula-kodin asukkaita. Kansalaistoiminnan tapahtumiin ja tilaisuuksiin osallistui vuoden aikana kaiken kaikkiaan noin ikäihmistä. Harjulakeskus on myös suosittu olohuone ja tapaamispaikka ikäihmisten keskuudessa. Harjula-keskuksessa käydään kahvilla, luetaan lehtiä ja tavataan ystäviä. Vuonna 2013 näitä käyntejä sekä tilaisuuksiin osallistujia oli yhteensä noin Kansalaistoiminnan ohjaajana ja koordinoijana ja vapaaehtoisille ammatillisen tuen antajana toimi osa-aikainen työntekijä. Toiminnassa oli mukana myös opiskelijoita eri oppilaitoksista. 10

11 MONIPUOLISIA RAVITSEMUSPALVELUJA Kestipalvelut -yksikkö tuottaa monipuolisia ravitsemuspalveluita. Palveluvalikoimaan kuuluvat ateriapalvelujen tuottaminen ikäihmisille ja yrityksille, lounasravintolatoiminta Harjula-keskuksessa sekä juhla-, kokous- ja pitopalvelujen tuottaminen yksityis- ja yritysasiakkaille. Vuoden 2013 aika ateriapalvelu valmisti aterioita toimitettaviksi kotiin ikääntyneille, kotona asuville yksityishenkilöille maanantaista perjantaihin keskimäärin 106 annosta päivittäin. Yritysasiakkaille, jotka koostuvat pääasiassa Lahden alueen yksityisistä päiväkodeista, toimitettiin keskimäärin 97 ateriaa päivittäin. Ateriapalvelu valmisti vuoden 2013 aikana yhteensä noin ateriaa. Lounasravintolassa ruokaili vuoden 2013 aikana noin henkilöä. Asiakkaille tarjottiin kerran viikossa noutopöytä, joka on osoittautunut erittäin suosituksi. Lounasravintolassa tarjoiltiin myös perinteinen, ja hyvinkin suosittu jouluateria sekä monia muita teemalounaita. Teemalounaita järjestettiin yhteistyössä kansalaistoiminta -yksikön kanssa, jonka avulla lounaiden yhteyteen tuotiin monipuolista ohjelmatarjontaa kuten musiikkia ja runonlausuntaa. Kahvituksia järjestettiin vuoden aikana Juhla- ja kokouspalvelun asiakastilaisuuksia oli vuoden aikana edellisvuosiin verrattuna hieman vähemmän. Eniten järjestettiin muisto- ja kokoustilaisuuksia sekä merkkipäiväjuhlia. Pyykkipalvelu lopetettiin kannattamattomana vuoden 2013 alusta. Asiakastyytyväisyys Juhlapalveluasiakkailta kerätyn palautteen mukaan jopa 95 % vastaajista arvioi, että tilaisuus oli vastannut heidän odotuksiaan ja toiveitaan erittäin tai melko hyvin eli palveluun oltiin kaiken kaikkiaan tyytyväisiä. Eritysmainintoja saivat Harjula-keskuksen siistit tilat sekä juhlien näyttävät kattaukset ja ystävällinen henkilökunta. Palveluiden kehittäminen Tulevana toimintavuonna asiakasmääriä pyritään kasvattamaan edelleen sekä lounasravintolan että juhlapalvelun osalta. Tavoitteena on tuottaa kustannustehokkaasti asiakkaille laatutason mukaisia makuelämyksiä ja hyvää mieltä. Tavoitteena on myös kasvattaa elintarvikkeiden kotimaisuusastetta ja suosia paikallisia tuotteita. Asiakkaiden toiveita ja palautteita hyödynnetään jokapäiväisessä toiminnassa. 11

12 ILMETTÄ LAHTELAISELLE KATUKUVALLE Harjula-mainos vuokraa ulkomainosvälineitä lähinnä paikallisille yrityksille, yhteisöille mutta myös yksityishenkilöille. Toiminta on perustettu vuonna 1952 ja sillä on pitkät perinteet lahtelaisessa katukuvassa. Mainosvälineiden tavoitteena onkin osaltaan lisätä katukuvan ilmettä ja vireyttä. Harjula-mainos on Harjulan Setlementtiyhdistyksen varainhankintayksikkö, jonka tuotot ohjataan suoraan muun toiminnan kattamiseen, erityisesti yhdistyksen yleishyödylliseen toimintaan. Tulonlähteinä ovat oma paikallismyynti sekä vuokratuotot yhteistyökumppaneilta, joille osa mainosvälineistä on vuokrattu. Vuokrattavia mainosvälineitä olivat kaupunkisuurtaulut, jättitaulut, lähiöpysäkkitaulut, cityvalotaulut ja pilarit. Vuokrattavia mainospintoja on kaikkiaan noin 1200 kpl. Mainosvälineiden määrä ja jakauma oli edellisen vuoden kaltainen. HARJULA-MAINOKSEN TUOTTOJAKAUMA VUONNA % 64 % paikallismyynti vuokratuotot yhteistyökumppaneilta 12

13 LAPSIA HOIVATEN - VANHEMMUUTTA TUKIEN Harjulan Lounaan ja Niemen päiväkotien tavoitteena on lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen turvallisessa ja lämpimässä ilmapiirissä. Välitön ja luottamuksellinen yhteistyö perheiden kanssa on hyvän varhaiskasvatuksen kulmakivi. Harjulan päiväkodeilla on ostopalvelusopimus Lahden kaupungin kanssa 99 päivähoitopaikasta. Lounaan päiväkodissa oli toimintavuoden 2013 aikana 66 hoitopaikkaa 1-6-vuotiaille lapsille neljässä hoitoryhmässä. Niemen päiväkodissa hoitopaikkoja oli 33 kahdessa hoitoryhmässä. Lounaan päiväkodissa järjestettiin myös iltahoitoa sitä tarvitseville lapsille sekä esiopetusta. Lasten valinnat päivähoitopaikoille tehtiin yhteistyössä Lahden kaupungin varhaiskasvatuspalvelujen ja oman alueen päiväkotien kanssa. Päiväkotien toiminnan tavoitteiden toteutuminen näkyi lasten saamana hyvänä hoitona, virikkeellisenä, päiväkotien varhaiskasvatussuunnitelman mukaisena toimintana, ja lasten viihtymisenä päiväkodissa. Toinen tärkeä mittari tavoitteisiin pääsemisessä oli lasten vanhempien tyytyväisyys hoitoon ja toteutuneeseen kasvatuskumppanuuteen päiväkodin työntekijöiden kanssa. Päivittäisen vuorovaikutuksen ja säännöllisesti toistuvien kasvatuskeskusteluiden ohella jatkettiin päivähoidon sähköisen yhteistyövälineen Muksunetin käyttöä. Muita yhteistyökumppaneita olivat Lahden kaupungin sivistystoimen varhaiskasvatus- ja esiopetuspalvelut sekä perusopetuksen alkuopetus, päivähoidon psykologi, kiertävä erityislastentarhanopettaja, lastenneuvolat, Päijät-Hämeen keskussairaala, perheneuvola ja seurakunnat. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyö oli aikataulutettua ja suunnitelmallista. Päiväkotien johtajat ja oman alueen koulujen rehtorit sekä esi- ja alkuopettajat tapasivat toisiaan ja kehittivät yhteisiä toimintatapoja päiväkodin ja koulun nivelvaiheeseen. Lounaan päiväkodilla jo usean vuoden ajan toimineen vanhempaintoimikunnan nimi päätettiin kevään kokoontumisessa muuttaa vanhempainryhmäksi. Ryhmässä on ollut mukana lasten vanhempia ja päiväkodin henkilökuntaa. Toiminnan painopistettä päätettiin siirtää rahanhankinnasta ja tapahtumien järjestämisestä enemmän keskustelevaan ja vertaistukea tarjoavaan suuntaan. Syksyn ja talven kokoontumisissa pohdittiin niin lasten kasvusta ja kehityksestä kuin perheiden arjen haasteista nousseita aiheita. Päiväkotien henkilökunta osallistui alkuvuodesta 2013 toteutettuun koko Harjulan henkilöstölle suunnattuun työhyvinvointikyselyyn. Kyselyn tulokset käytiin läpi henkilökunnan kanssa ja määriteltiin niiden pohjalta kehittämisen kohteet toimintayksiköittäin. Uuden toimintakauden alkaessa elokuussa siirryttiin päiväkodeilla yhden hallinnollisen johtajan malliin. Tämän mahdollisti molempien päiväkotien pitkäaikaisten johtajien eläkkeelle siirtyminen. Aila Tuovinen Lounaan päiväkodista ja Leena Henttonen Niemen päiväkodista lähetettiin hyvin ansaituille eläkepäiville kiitollisin ja haikeinkin mielin. Lounaan päiväkoti henkilökunta 16 läsnäolopäivät hoitopaikkoja 66 Niemen päiväkoti henkilökunta 8 läsnäolopäivät 5537 hoitopaikkoja 33 13

14 VALOPILKKU-PROJEKTI Valopilkku-projekti tarjoaa tietoa, tukea ja apua kiusattujen lasten vanhemmille sekä entisille kiusatuille. Tavoitteena on kiusaamisasioiden esiin nostaminen, vanhempien ja nuorten äänen kuuluvaksi tekeminen, vertaistuki sekä vertaistukiohjaajien kouluttaminen. Valopilkku-projekti on toiminut viisi vuotta Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamana ja toiminnalle on haettu jatkuvampaa avustusta. Projektissa on kehitetty ainutlaatuinen vertaistukiohjaaja-koulutuspaketti sekä jälkihoitomalli kiusaamisesta toipuville. Mallista on tekeillä kirja ja mallia käytetään kiusattujen jälkihoidossa Valopilkku-projektissa sekä muutamalla viranomaistaholla. Yhteistyötä tehdään nyt Heinolan sosiaalitoimen sekä PHSOTEY:n nuorisopsykiatrisen poliklinikan ja TAYS:in nuorisopsykiatrisen osaston kanssa. Uudeksi työskentelymuodoksi on otettu nuorten aikuisten yksilötapaamiset, koska heitä on vaikea saada ryhmätoimintaan mukaan. Valopilkku-projekti on kouluttanut valtakunnallisesti vertaistukiohjaajia sekä kiertänyt päiväkodeissa ja kouluissa vanhempainilloissa. Valopilkku on ollut mukana Hämeen poliisilaitoksen ja Sisäasiainministeriön koordinoimassa Nyt Riittää! -kiusaamisen vastaisessa hankkeessa. Peruspalveluministeri Susanna Huovisen kiinnostus Valopilkku-projektia kohtaan johti hänen vierailuunsa laskiaistiistaina Valopilkun työntekijät olivat myös Eve Mantun kurittomassa kokouksessa YLEn TV 1:llä puhumassa kiusaamisesta. Projektia haastateltiin myös Kotivinkki-lehteen kiusaamisen jälkihuollon puutteeseen liittyen. Valopilkku-projekti haki ja sai RAY:ltä Paikka Auki -hankkeen kautta työllistettyä neljä nuorta työtöntä vertaistukityöhön. Kokemukset ovat hyviä ja tarkoituksena on jatkossakin hyödyntää tätä mahdollisuutta. Valopilkku-projekti on osallistunut Päijät-Hämeen liikunta ja urheilu ry:n Joulumaa -tapahtumaan jo kolmatta kertaa. Lisäksi Valopilkku on osallistunut mm. seuraaviin tapahtumiin: lapsiperheille suunnatut luentosarjat Ristinkirkossa, Neljän Tuulen -seminaari, Nuorten elämä -seminaari sekä Hanafoorumeihin kuten esimerkiksi nuorisotakuuseen liittyvä seminaari. Valopilkku-projektin henkilökunta on kouluttautunut vuoden aikana seuraavasti mm. Suomen Mielenterveysseuran Mielenterveyden ensiapu 1 kouluttajiksi sekä osallistunut mm. välineitä traumojen kanssa työskentelyyn -koulutukseen sekä Lastensuojelun lainsäädäntö -seminaariin. Projektin löydät osoitteesta Valopilkku-projekti hallinnoi myös kiusaaminen.fi -foorumia. 14

15 LUOTTAMUSHENKILÖT 2013 YHDISTYKSEN HALLITUS Varsinaiset jäsenet: Paulamäki Risto, puheenjohtaja Juvonen Liisa, varapuheenjohtaja Arvela Leila Eränummi Kauko Hokkanen Erkki Kolu Juha Myllyvirta Paula, Pajunen Kari Ristolainen Ritva Varajäsenet: Einiö Markku Määttä Merja-Liisa Säkäjärvi Marketta Pääsihteeri Pentti Lemmetyinen, Suomen Setlementtiliitto Esittelijä: Tuupainen Ari, toiminnanjohtaja KANSALAISOPISTON JOHTOKUNTA Kuukka Matti, puheenjohtaja Huttu Reijo Junkkari Eila Leinonen Mari Paulamäki Risto Pohjansalo Timo, varapuheenjohtaja Mäkelä Leena Esittelijä: Tuupainen Ari, rehtori TILINTARKASTAJAT Varsinaisina tilintarkastajina toimivat KHT Aimo Silventoinen sekä KHT Katja Kuosa-Kaartti. Varatilintarkastajina toimivat HTM Heikki Ripatti ja HTM Erkki Kavén. JOHTORYHMÄ Tuupainen Ari, toiminnanjohtaja, rehtori Laiho Eija, ravintolapäällikkö Nyman-Kaunomäki Sirpa, kehittämispäällikkö Ilmivalta Riku, päiväkodin johtaja Varonen Marjo, hallintojohtaja 15

16 Kuvat: Harjulan kansalaisopiston kevätnäyttely 2014 sekä Harjulan kuvapankki Harjulankatu 7, Lahti puh. (03) Harjula terveyttä, tukea ja toimintaa

HARJULAN SETLEMENTTI RY VUOSIKERTOMUS 2014. www.harjulansetlementti.fi

HARJULAN SETLEMENTTI RY VUOSIKERTOMUS 2014. www.harjulansetlementti.fi HARJULAN SETLEMENTTI RY VUOSIKERTOMUS 2014 www.harjulansetlementti.fi ESITTELY Harjulan Setlementti on ihmistä palveleva ja yhteisöllisyyttä rakentava merkittävä monialatoimija Lahden seudulla. Tavoitteena

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

kokemuksia palvelusetelistä

kokemuksia palvelusetelistä Päijäthämäläisiä kokemuksia palvelusetelistä 31.5.2010 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen i i l kehitys ry Palveluneuvontaa ikääntyville Taustaa Lahden seudun palvelusetelikokeilu

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT

YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT Helsinki, Lahti Parkano, Rovaniemi Savonlinna ja Hämeenlinna 1 Helsingin osaprojekti 1/2 Toiminnan tarve: Kansalaistoiminnan kehittäminen Lisää yhteisöllistä toimintaa, toiminta-

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016

EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 Rikas elämä kaiken ikää. 21.2.2011 Sisällysluettelo 1. STRATEGIAN TARKOITUS 3 2. STRATEGIAN TAUSTAA 3 3. STRATEGIAN

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA 26.5.2009

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA 26.5.2009 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 4 POHJOISEN ALUEOPISTON ESITTELY Sto EHDOTUS Merkitään tiedoksi. Lisätiedot: Vattula Kaarina, aluerehtori (pohjoinen alueop.), puhelin 310 88541 ESITTELIJÄ Historiaa

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Otsikko. Alaotsikko. Tekijä 23.4.2015 1

Otsikko. Alaotsikko. Tekijä 23.4.2015 1 Otsikko Alaotsikko Tekijä 23.4.2015 1 100 vuotta oppimisen iloa Helsingin työväenopisto on Helsingin kaupungin omistama oppilaitos yli 16-vuotiaille Perustettu Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksellä

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla.

Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla. Pellon ikäihmisten palvelut Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla. Kansalaisopisto: Eri kursseja mm. Joogan senioriryhmä vanhalla koululla, sekä musiikillinen viriketoiminta

Lisätiedot

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014).

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014). - 1-1..1 Koululautakunta 1..1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

- 1 - Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen tiivistä moniammatillista yhteistyötä jatketaan.

- 1 - Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen tiivistä moniammatillista yhteistyötä jatketaan. - 1-1.1 Koululautakunta 1.1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Kokemäen kansalaisopisto

Kokemäen kansalaisopisto Kokemäen kansalaisopisto LUKUVUODEN 2014 2015 TOIMINTASUUNNITELMA Työvuoden pituus ja opetuksen järjestäminen Työvuosi 1.8.2014 31.7.2015 Syyskausi 8.9. 13.12.2014 Kevätkausi 7.1. 11.5.2015 Syysloma 20.

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen Muistipolku Tämä esite on tarkoitettu muistisairaille ja heidän läheisilleen. Esitteeseen on kirjattu palveluita, joita sairastunut voi tarvita sairautensa eri vaiheissa. Esite auttaa valitsemaan jokaiselle

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

PAJA-HANKE JA MEDIAPAJA

PAJA-HANKE JA MEDIAPAJA Heinolan kansalaisopisto Jyränkölän Setlementti PAJA-HANKE JA MEDIAPAJA Sirkka Suomi, rehtori Mikko Kallio, koulutussuunnittelija Kuvat: Anne Heilman / Mediapaja Heinolan kansalaisopiston Mediapaja Työllistämiseen

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vapa onnistumiset 2014 Hoitoketjut sujuviksi Potilaat kotiutuivat sairaalasta kotiin, ei vanhainkotiin

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013

Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013 Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013 Eloisa ikä -ohjelma Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Eloisa ikä Livfullt liv Movdegis

Lisätiedot

Mukana ihmisten arjessa

Mukana ihmisten arjessa Mukana ihmisten arjessa LÄHIÖKESKUS HÄMEENLINNA Lähiökeskusten toiminnan mahdollistaa Kotilähiö ry:n, jonka jäsenet muodostavat alueella toimivien virkamiesten, yhdistysten ja asukkaiden edustajien yhteistyöverkoston.

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen

Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen Perustietoa 51-vuotiaasta Lahden vanhusten asuntosäätiöstä (LVAS) Lahden vanhusten asuntosäätiön

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TAVOITE KEHITTÄÄ TOIMINTAMALLI, JONKA AVULLA TAVOITETAAN KAIKKI YLI 75 -VUOTIAAT KUUSAMOLAISET. TARKOITUKSENA on tarjota katkeamatonta palveluketjua, jotta omassa kodissa

Lisätiedot

Kotitori: Palveluintegraattori ikäihmisten palveluiden kehittämisen työkaluna

Kotitori: Palveluintegraattori ikäihmisten palveluiden kehittämisen työkaluna Kotitori: Palveluintegraattori ikäihmisten palveluiden kehittämisen työkaluna 1 2 Mikä on Tampereen Kotitori? Kaupunki tilaajana Palveluiden myöntämisen kriteerit ja laatutason määritys Viranomaispäätökset

Lisätiedot

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2013 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2013 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry 1 AVUSTUKSET 2014 toiminta-avustukset Lieksan Kuuloyhdistys ry jäs. 147 Yhdistys toimii alueensa kuulonhuollon hyväksi jakaen tietoutta apuvälineistä ja niiden käytöstä sekä ohjaten jäseniään hakemaan

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Perusta Toimintasuunnitelman perustana ovat yhdistyksen säännöt ja Suomen Reumaliiton vuoden toimintateema: Liikkeestä

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

SETLEMENTTIEN SOSIAALISET TULOKSET TEEMOITTAIN JULKINEN SEKTORI JA TOIMINNAN ASIAKKAAT VUODELTA 2012

SETLEMENTTIEN SOSIAALISET TULOKSET TEEMOITTAIN JULKINEN SEKTORI JA TOIMINNAN ASIAKKAAT VUODELTA 2012 SETLEMENTTIEN SOSIAALISET TULOKSET TEEMOITTAIN JULKINEN SEKTORI JA TOIMINNAN ASIAKKAAT VUODELTA 2012 JYVÄLÄN SETLEMENTTI RY - Jyvälä tuottaa hyötyä julkiselle sektorille Jyvälä tarjoaa työpaikkoja Jyväskylän

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Hyvinvointia e-palvelujen avulla

Hyvinvointia e-palvelujen avulla Hyvinvointia e-palvelujen avulla Näkökulmia tutkimiseen ja kehittämiseen Taloudellisuus ja uudistuminen toimintaprosessit kustannustehokkuus Teknologia HyvinvointiTV turvapiiri etämittarit 24h e-palvelu

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa

Lisätiedot

Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy

Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy 1 2 Mikä on Tampereen Kotitori? Kaupunki tilaajana Palveluiden myöntämisen kriteerit ja

Lisätiedot

VAPAAEHTOINEN PELASTUSPALVELU LAPPEENRANNAN PAIKALLISTOIMIKUNTA

VAPAAEHTOINEN PELASTUSPALVELU LAPPEENRANNAN PAIKALLISTOIMIKUNTA VAPAAEHTOINEN PELASTUSPALVELU LAPPEENRANNAN PAIKALLISTOIMIKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 201 Paikallistoimikunta Paikallistoimikunnan kokouksia oli vuonna 201 kaksi: kevätkokous (11.2.) ja syyskokous (13.11.).

Lisätiedot

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Peruspalveluliikelaitos sosiaali- ja terveydenhuollon toimijana Vastannut Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho,

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2013. Maaliskuu 2013

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2013. Maaliskuu 2013 Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely Maaliskuu Taustaa Kysely toteutettiin alkuvuonna (12.2.-1.3.) Kysely lähetettiin kirjaamojen kautta kuntien verkkoviestinnästä vastaavilla Vastaajia

Lisätiedot

HIIDEN OPISTON STRATEGIA 2017

HIIDEN OPISTON STRATEGIA 2017 1 HIIDEN OPISTON STRATEGIA 2017 VISIO Hiiden Opisto on luotettava ja arvostettu kansalaisopisto läntisellä Uudellamaalla. Opisto tunnetaan laadukkaana ja luovana koulutuksen järjestäjänä, aktiivisena vaikuttajana

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

äänivitamiinia mielelle ja keholle 2009 AiP seminaari 8.9.2009 Eija Lämsä Eija Lämsä

äänivitamiinia mielelle ja keholle 2009 AiP seminaari 8.9.2009 Eija Lämsä Eija Lämsä äänivitamiinia mielelle ja keholle 2009 AiP seminaari 8.9.2009 Eija Lämsä Eija Lämsä Palveluinnovaatio virikkeelliseen ja kuntouttavaan vanhustyöhön. Kehitetty Tekesin iwell hankkeessa vanhustyön toimijoiden

Lisätiedot

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita 1 Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita Jukka Lappalainen, Meriheinä ry:n puheenjohtaja Asukastupatoiminta Oulussa 16 suuraluetta, joissa on

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Demokratiapäivän asukastilaisuus 14.10.2014 Leena Kostiainen apulaispormestari käyttäjädemokratiatyöryhmän puheenjohtaja Sisällys työryhmän toimeksianto ja kokoonpano

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa Valeria Denisenko, Petroskoin pedagogisen opiston johtaja PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Pietarin valtiollisen

Lisätiedot

Etsiväpiirit projekti 2012-2016

Etsiväpiirit projekti 2012-2016 Etsiväpiirit projekti 2012-2016 Markku Holmi, projektisuunnittelija www.vpty.fi Toiminta-ajatuksena on tuottaa ikääntyvien turvallista asumista ja kotona asumista tukevia palveluja sekä hyvinvointia ylläpitävää

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

LUKUVUODEN 2013 2014 OPETUSOHJELMAN PERUSTEET

LUKUVUODEN 2013 2014 OPETUSOHJELMAN PERUSTEET Kokemäen kansalaisopisto 25.6.2013 LUKUVUODEN 2013 2014 OPETUSOHJELMAN PERUSTEET Työvuoden pituus ja opetuksen järjestäminen Työvuosi 1.8.2013 31.7.2014 Syyskausi 9.9. 15.12.2013 Kevätkausi 7.1. 18.5.2014

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Liite nro 4. Kansalaisopiston kurssimaksuissa noudatettavat periaatteet ja kurssien hinnoittelu lukuvuonna 2008-2009

Liite nro 4. Kansalaisopiston kurssimaksuissa noudatettavat periaatteet ja kurssien hinnoittelu lukuvuonna 2008-2009 Liite nro 4 Yhdtr. 30.7.2008 223 liite2 Kansalaisopiston kurssimaksuissa noudatettavat periaatteet ja kurssien hinnoittelu lukuvuonna 2008-2009 Kurssihinnoittelun lähtökohtana on oppitunnin tuotantohinta,

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 MITEN PAIKALLISTA MUISTITYÖTÄ VOI KEHITTÄÄ? Varsinais-Suomen MuistiLuotsi - toiminnan tuloksia Minna Rosendahl ja Sanna

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Tulevaisuuden senioriasuminen Tampereella - Omassa kodissa palveluiden turvin 14.12.2005 Markku Riihimäki TULEVAISUUDEN SENIORIASUMINEN - Omassa kodissa asumisen

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA Pirkanmaan Muistiyhdistyksen Sydän-Hämeen alaosaston 10-vuotisjuhla 20.11.2011 toiminnanjohtaja Teija Siipola Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Taustaa

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot