Sisältö. 1 Johdanto Asuntopolitiikka ja kaupungin strategia... 14

Transkriptio

1 Porvoon kaupungin Asuntopoliittinen ohjelma

2 Sisältö 1 Johdanto Nykytila... 4 Asuntopoliittisen ohjelman valmistelu... 4 Väestö... 4 Toimialat ja työpaikat... 6 Asuntokanta... 7 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimintaohjelma Asuntopolitiikka ja kaupungin strategia Asuntopoliittiset tavoitteet ja toimenpiteet Asuntokanta ja asuntotarjonta Toimenpiteet Erityisryhmien asunnontarpeet Toimenpiteet Energiatehokkuus ja yhdyskuntarakenteen tiivistäminen Toimenpiteet Asunto-omaisuuden hallinnointi ja talous Toimenpiteet Toimijoiden roolit Seuranta Liitteet Selvitys Porvoon kaupungin asunto-omaisuuden hallinnoimisesta, Nordic Adviser Group

3 1 Johdanto Yksi kuntien keskeisistä peruspalveluista on järjestää asukkaiden asunto-olot niin, että asukkailla on käytettävissään elämäntilanteeseen ja asumistarpeisiinsa nähden hyvä ja tarkoituksenmukainen asunto. Tehtävän hoitaminen tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti vaatii suunnitelmallisuutta. Tämän vuoksi kunnat laativat asuntopoliittisia ohjelmia. Porvoon kaupungin asuntopoliittinen ohjelma linjaa, kuinka kaupunki luo edellytyksiä tavoitteelliselle asuntotuotannolle sekä kestävää kehitystä edistävälle kiinteistönpidolle. Asuntopoliittinen ohjelma on yksi konserninohjauksen välineistä, ja se ohjaa omalta osaltaan asioiden valmistelua ja päätöksentekoa Porvoon kaupungissa. Asuntopoliittisessa ohjelmassa käsitellään asuntoasioiden nykytilaa, kaupungin strategian edellytyksiä asuntopolitiikalle sekä asuntopoliittisia tavoitteita ja toimenpiteitä vuosina Ohjelmassa määritellään myös, kuinka asunto-omaisuuden omistus ja hallinnointi järjestetään hallinnollisesti ja toiminnallisesti järkevänä kokonaisuutena. Väestönkasvu ja ikärakenteen muutokset asettavat sekä määrällisiä että laadullisia vaatimuksia asuntojen uustuotannolle ja peruskorjaustoiminnalle. Työ- ja elinkeinoelämän vaatimukset lisäävät sekä vapaarahoitteisen että valtion tukeman asuntotuotannon tarvetta kasvavassa kaupungissa. Kuntin toimintaympäristö on muutenkin voimakkaassa muutostilassa. Asuntopoliittisissa valinnoissa tulee huomioida myös kuntarakenteen muutosprosessi. Tämä koskee erityisesti asuntovarallisuuden hallinnan organisoimista. Porvoon kaupunkikonsernin hallinnassa on merkittävä määrä asuntovarallisuutta. Konsernin taseesta ja vieraasta pääomasta asuntovarallisuuteen on sitoutunut neljäsosa. Asuntovarallisuuden määrällä ja hallinnon tarkoituksenmukaisella järjestämisellä on erityistä merkitystä myös konsernin riskienhallinnan kannalta. 3

4 2 Nykytila Asuntopoliittisen ohjelman valmistelu Asuntopoliittista ohjelmaa on valmisteltu ja koordinoitu kaupunkikehityksen tehtäväalueella, joka vastaa nykyisin asuntopolitiikkaan keskeisesti liittyvistä osa-alueista kuten maapolitiikasta, kaupunkisuunnittelusta, kuntatekniikasta sekä asuntoasioista. Tehtäväalue toimii kaupunkikehityslautakunnan alaisena. Myös konsernijohdolla on ollut keskeinen rooli ohjelman valmistelussa. Konsernijohto vastaa konsernihallinnosta, rahoituksesta sekä toimitilajohdosta. Toimialat ovat välittäneet asuntopoliittisia tavoitteitaan yhteensovittamista varten kaupunkikehityksen tehtäväalueelle. Asuntopoliittisen ohjelman poliittinen käsittely käynnistyy kaupunginhallituksessa. Tämän jälkeen ohjelmasta pyydetään lausuntoja kaupungin lautakunnilta, liikelaitoksilta ja yhtiöiltä. Myös asukkaat ja muut sidosryhmät voivat esittää ohjelmaa koskevia ajatuksia ja ideoita. Kaupunginvaltuusto päättää asuntopolitiikan perusteista hyväksyessään kaupungin strategian, taloussuunnitelman sekä maapoliittiset ja kaavalliset linjaukset. Valtuusto hyväksyy lopullisesti myös näihin linjauksiin perustuvan asuntopoliittisen ohjelman, joka täsmentää asuntopoliittisia tavoitteita ja toimenpiteitä. Valtuusto päättää lisäksi konsernirakenteesta ja konserniyhtiöiden tavoitteista sekä kaupungin rahoitusosuudesta valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon. Väestönkehitys Väestö Porvoon kaupungin väestömäärä on viimeisten vuosikymmenten aikana kehittynyt verrattain suotuisasti. Väestökasvu on ollut vakaata ja hallittavissa. Vuodesta 1980 vuoteen 2011 kaupungin väestömäärä on kasvanut henkilöllä. Vuosittainen väestönkasvu on ollut 0,3 1,0 prosentin luokkaa, ja väestö on lisääntynyt keskimäärin 322 henkilöllä vuodessa. Vuoden 2011 lopussa kaupungin väkimäärä oli , missä on 0,1 prosenttia kasvua edellisvuoteen verrattuna. Tilastokeskuksen vuonna 2012 laatiman ennusteen mukaan Porvoo ylittää asukkaan rajan vuonna Vuoteen 2017 mennessä vuotuinen väestönkasvu on noin 0,5 prosenttia. Luonnollisen väestönlisäyksen (syntyneet kuolleet) ennustetaan olevan noin 140 henkilöä vuodessa ja kokonaisnettomuuton noin 120 henkilöä vuodessa. Merkillepantavaa ennusteessa on, että työikäisten suhteellisen osuus laskee ja ikäihmisten osuus kasvaa. Yli 75-vuotiaiden osuus kasvaa 6,8 prosentista 9,1 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Väestöennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden osuus on vuonna 2020 jo 21,6 prosenttia ja yli 75- vuotiaiden osuus 9,1 prosenttia koko väestöstä. 4

5 Taulukko 1. Väestön ikärakenne Väestöennuste (2012), Tilastokeskus Ikäryhmä % lkm Ikäryhmä , , , , , , Yhteensä Yhteensä Väestön ikääntyminen näkyy väestöllisen huoltosuhteen huonontumisena. Väestöllinen huoltosuhde kertoo, kuinka paljon kaupungissa on lapsia ja vanhuksia sataa työikäistä kohti. Taloudellinen huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti. Vuonna 2010 maan keskiarvo oli 1,2 ja vastaava luku Porvoossa oli tuolloin 1,08. Taulukko 2. Väestöllinen huoltosuhde Vuosi Väestöllinen huoltosuhde 52,1 64,4 73,1 75,8 Muuttohalukkuustutkimus 2012 Taloustutkimuksen vuonna 2012 toteuttaman muuttohalukkuustutkimuksen mukaan Porvooseen voisi ajatella muuttavansa 18 prosenttia suomalaisista. Porvoo on yhdestoista tutkituista 37 kaupungista, kun mitataan kaupunkien kokonaismielikuvaa. Hämeenlinnan ja Naantalin lisäksi Porvoon edellä ovat ainoastaan Suomen suurimmat kaupungit. Porvoon taakse jäävät mm. muut tutkimuksessa mukana olleet kehyskunnat. Porvoon erityisiksi vahvuuksiksi koetaan tutkimuksen mukaan viihtyisä asuinympäristö, lapsille sopiva kasvuympäristö sekä kaupungin sijainti. Asuinympäristön viihtyisyys ja työpaikan sijainti ovat tekijöitä, jota suomalaiset arvostavat nykyisin tutkimuksen mukaan kaikkein eniten valitessaan uutta asuinpaikkakuntaa. Analyysi Porvoon väestöllisestä kilpailukyvystä 2011 Marraskuussa 2011 valmistui analyysi Porvoon demograafisesta kilpailukyvystä. Analyysin mukaan Porvoon kaupungin muuttovetovoima on ollut parasta A-luokkaa viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana kuntien välisessä vertailussa. Porvoon demografinen kilpailukyky määrällisestä näkökulmasta: 5

6 Porvoon väestö on kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 1980 alkaen. Keskipitkällä aikavälillä ( ) Porvoo on ollut määrällisen muuttoliikkeen näkökulmasta yksi vetovoimaisimmista kunnista Suomessa. Väestönkehityksen osatekijät ovat hyvässä tasapainossa: kasvu perustuu tasaisesti sekä muuttoliikkeeseen (53,5 prosenttia) että luonnolliseen väestönlisäykseen (46,5 prosenttia). Syntyneiden määrä on ollut kuolleiden määrä suurempi koko ajanjakson, mutta maassamuutossa näkyy taloudellisten suhdanteiden mukaista heiluriliikettä. Maassamuutto heijastaa viiveellä taloudellisia suhdannevaihteluita. Porvoo on saanut muuttotappiota maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina hieman vähemmän kuin 1990-luvun alun lamavuosina. Muuttoliikkeen yhteyttä suhdannevaihteluihin kuvaa se, että Porvoo kärsi muuttotappiosta viitenä peräkkäisenä kvartaalina kesän 2010 jälkeen. Vuoden 2011 viimeisellä kvartaalilla Porvoo sai jälleen pientä muuttovoittoa. Muuttoliikkeen syklisyyteen vaikuttaa suhdannevaihteluiden lisäksi asumiseen ja elinvaiheisiin liittyvät syyt. Esimerkiksi 1990-luvun alussa syntyi keskimääräistä enemmän lapsia, jotka ovat tulleet 2010-luvun vaihteessa muuttoikään. Porvoon tulo- ja lähtömuuttojen suuntautumisessa korostuu vahva keskinäisriippuvuus pääkaupunkiseutuun: kuusi kymmenestä tulijasta tulee Helsingistä, Vantaalta ja Espoosta ja viisi kymmenestä lähtijästä hakeutuu em. kuntiin. Muuttovoitot tulevat kunnittain tarkasteltuna Helsingistä, Sipoosta, Vantaalta, Espoosta ja Järvenpäästä ja muuttotappiot Loviisasta, Turusta, Askolasta, Tampereelta ja Lahdesta. Porvoon demografinen kilpailukyky laadullisesta näkökulmasta: Porvoon tilanne on optimaalinen muuttajien rakenteen näkökulmasta millä tahansa mittarilla tarkasteltuna. Tulomuuttajat ovat keskimääräistä useammin työssä olevia, aktiivi-ikäisiä, koulutettuja ja keski- ja hyvätuloisia sekä lähtijät keskimääräistä useammin työvoiman ulkopuolella olevia, työttömiä, nuoria perusopinnot päättäneitä ja pienituloisia. Porvoo sai työllisistä muuttovoittoa 875 henkilöä viiden vuoden aikana. Työllisten muuttovoitolla on merkittävät positiiviset kerrannaisvaikutukset. Porvoon muuttovoitot keskittyvät aktiivi-ikäisiin vuotiaisiin ja lapsiin: toisin sanoen suuri osa tulijoista lapsiperheitä ja lähtijöissä ovat nuoret ja ylioppilaat yliedustettuja. Porvoo saa muuttovoittoa sekä korkea-asteen tutkinnon suorittaneista että pelkän perusasteen varassa olevista muuttajista. Porvoo saa muuttovoittoa lähes kaikista tuloryhmistä, mutta erityisesti keski- ja hyvätuloisista. Porvoon muuttoliikkeen tulokertymä oli positiivinen, keskimäärin 6,6 miljoonaa euroa vuodessa. Tulomuuttajan keskimääräiset tulot olivat 780 euroa suuremmat kuin lähtömuuttajan. Toimialat ja työpaikat Porvoon työpaikkarakenne on palveluvaltainen. Tilastokeskuksen vuoden 2010 tietojen mukaan palvelutyöpaikkojen osuus on 65 prosenttia ja jalostuksen osuus on 32 prosenttia kaikista työpaikoista. Jalostuksen osuus on merkittävästi suurempi kuin maassa keskimäärin. Maa- ja metsätalouden työpaikkojen osuus on 2 prosenttia. Porvoon työpaikkaomavaraisuus on vuoden 2010 tietojen mukaan 89,7 prosenttia. Porvoossa on siis noin 10 prosenttia vähemmän työpaikkoja kuin työllistä työvoimaa. Porvoosta käy muissa kun- 6

7 nissa työssä noin henkilöä. Tästä runsaat 70 prosenttia suuntaa pääkaupunkiseudulle. Muista kunnista tulee Porvooseen työhön noin henkilöä. Asuntokunnat ja asuntokanta Asuntokanta Suurin osa Porvoon asuntokunnista on 1-2 hengen asuntokuntia (69,8 prosenttia). Porvoolaiset asuvat useimmiten omakotitalossa (48,7 prosenttia) ja omistusasunnoissa (68,4 prosenttia). Vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa asuvien perheiden osuus on 29,1 prosenttia. Kerrostaloissa asuvien osuus on 39,6 prosenttia. Yksin asuvissa on runsaasti ikääntyneitä naisia vuotiaiden ikäryhmässä yksin asuvia on 1181 henkilöä (miehiä 386, naisia 795). Yli 75-vuotiaista 1514 asuu yksin (miehiä 292, naisia 1 222). Lapsiperheiden osuus perheistä on hieman vähentynyt. Vuoden 2011 lopussa lapsiperheiden osuus kaikista perheistä oli 42,7 prosenttia kun vastaava luku vuonna 2000 oli 46,1 prosenttia. Perheen keskikoko on 2,85 henkilöä. Myös ahtaasti asuvien osuus on vähentynyt. Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus oli Tilastokeskuksen mukaan 9,6 prosenttia vuonna 2011 kun sama luku oli 19,2 prosenttia vuonna Asuntojen koko on kasvanut. Asuntojen pinta-ala asuntokuntaa kohti oli vuonna 1990 keskimäärin 78,8 m² kun se vuonna 2011 oli 87,8 m². Taulukko 3. Asuntokuntien ja henkilöiden määrä asuntokunnan koon ja hallintaperusteen mukaan Kaikki asuntokunnat 1 henkilö 2 henkilöä 3 henkilöä 4 henkilöä 5 henkilöä 6 henkilöä 7+ henkilöä Asuntokuntia lkm % % % % % % % Yhteensä Omistusasunto Vuokra-asunto Asumisoikeusasunto Muu tai tuntematon hallintaperuste Henkilöitä Yhteensä Omistusasunto Vuokra-asunto Asumisoikeusasunto Muu tai tuntematon

8 Kuva 1. Asunnot hallintaperusteen mukaan Porvoossa vuoden 2010 lopussa. 2 % 9 % Omistaa talon 2 % 12 % 40 % Omistaa asunnon osakkeet Aravavuokra-asunto 12 % Korkotukivuokraasunto Muu vuokra-asunto 23 % Asumisoikeusasunnot Yli puolet porvoolaisista asuu omassa talossa tai omistaa asuntonsa osakkeet. Asuntokannan ikärakenne Hiukan yli puolet Porvoon asuntokannasta on rakennettu välisenä aikana. Rakentamisen huippu osui 1970-luvulle. Tästä johtuu asuntojen kohtalaisen suuri peruskorjaustarve tulevina vuosina. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA on arvioinut Porvoon peruskorjaustarpeeksi vuosina keskimäärin 523 asuntoa vuodessa. Vuonna 2011 Porvoossa korjattiin asuntoa valtion osarahoituksella, mikä vastaa vuosien rakennetun asuntokannan vuosittaista korjaustarvetta. Valtion osarahoituksen piiriin tulee puolet tästä määrästä, eli keskimäärin 600 asuntoa vuodessa. Porvoon kaupunkikonsernin yhtiöiden peruskorjaustarve on 300 asuntoa vuodessa. Taulukko 4. Kaupunkikonsernin asuntovarallisuuden ikäjakauma (ei sisällä myytäviä, purettavia eikä esim. koulujen yhteydessä olevia asuntoja) % Muu tai tuntematon hallintaperuste Taloyhtiöissä korjauskulut ovat noin 1,20 euroa asuntoneliömetriä kohden, eli noin vajaa neljännes hoitokuluista. Kiinteistöalalla investointien takaisinmaksuaika on pitkä ja velkarahoitusosuus korkea. Lainojen lyhennyksiin vuokrissa kerättävä määrä on mukana tuloksessa, mutta rahan käyttö lyhennyksiin ei. Tuloksen on siten oltava riittävän suuri, jotta se yhdessä poistojen kanssa kattaa lainojen ly- 8

9 hennykset sekä kiinteistökannan arvon säilyttämiseen ja kasvuun liittyvien investointien omarahoitusosuudet. Kuva 2. Kiinteistön ylläpitokustannusten vuosimuutokset, % Lähde: Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2005=100, Tilastokeskus 2012 Kuva 3. Asunnot talon tyypin ja rakennusvuoden mukaan Porvoossa A s u n t o j a Vuosi Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Noin asuntoa on rakennettu vuosina , joten peruskorjausten tarve tulee kasvamaan merkittävästi lähivuosina. 9

10 Kuva 4. Uudisrakentamiseen myönnetyt rakennusluvat vuosina Porvoossa. Talouden suhdannevaihtelu näkyy selkeästi myönnettyjen rakennuslupien määrässä. Kuva 5. Väestölisäys ja asuntojen rakennusluvat Kuntien välinen nettomuutto Syntyneiden enemmyys Netto maahanmuutto myönnetyt luvat, asuntoja Rakennettavien asuntojen määrä ei välittömästi näy kunnan väestökehityksessä, vaan vaikutus tulee esille pidemmän ajan kuluessa. 10

11 Kuva 6. Kuntaan muuttaneet, kunnassa muuttaneet ja valmistuneet asunnot vuosina A s u n t o j a M u 4000 u t 3000t a n 2000 e e 1000t Vuosi 0 Valmistuneet asunnot Kunnan sisällä muuttaneet kuntaan muuttaneet Talouden suhdannevaihtelu näkyy selvästi valmistuneiden asuntojen määrässä. Sen sijaan 2000-luvulla tulomuuton ja valmistuneiden asuntojen määrän välinen riippuvuus ei ole lainkaan niin selvästi nähtävissä. 11

12 Kuva 7. Porvoon vakituisen asuntokannan sijoittuminen alueellisesti., 12

13 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimintaohjelma Hallituksen asuntopolitiikan tavoitteena on turvata sosiaalisesti ja alueellisesti tasapainoiset ja vakaat asuntomarkkinat, turvata erityisryhmien asumistarpeita ja kehittää asumisen laatua. Asuntopolitiikalla edistetään kohtuuhintaista asumista sekä kaikkien väestöryhmien mahdollisuuksia elämäntilanteeseensa sopivaan asumiseen, kestävää kehitystä, työmarkkinoiden toimivuutta ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Tavoitteena on lisätä erityisesti pieni- ja keskituloisille suunnattua vuokra-asuntotuotantoa. Toimenpiteet toteutetaan hallitusohjelmassa asetetun julkisen talouden vakauttamista koskevan tavoitteen asettamien reunaehtojen puitteissa. Ohjelman toimenpiteillä luodaan edellytyksiä asuntomarkkinoiden toimivuuden parantumiselle vähentämällä laajalla rintamalla markkinoiden toimivuuden esteitä ja tarjoamalla kannustimia eri toimijoille. Toimenpiteet ovat yhteiskunnallisilta vaikutuksiltaan laajoja eivätkä ne rajoitu yksinomaan asuntomarkkinoihin. Hallituksen asuntopolitiikan ja asuntopoliittisen toimenpideohjelman tavoitteina on etenkin seuraavien kokonaisuuksien kehittäminen: 1) Tonttimaan saatavuuden turvaaminen ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen. 2) Asuntomarkkinoiden tasapainon edistäminen valtion tukitoimin. 3) Erityistä tukea tarvitsevien väestöryhmien asumistilanteen edistäminen ja asuinalueiden eheyden parantaminen. 4) Asuinrakentamisen prosessien ja asumisen laadun parantaminen. Asuntopoliittinen toimenpideohjelma keskittyy sellaisiin rakenteellisiin asuntopoliittisiin toimenpiteisiin, jotka voivat lisätä asuntotarjontaa ja kohtuullistaa asumismenoja erityisesti kasvukeskuksissa sekä parantaa näin edellytyksiä työvoiman liikkuvuudelle talouden kasvulle ja kansantalouden yleiselle kilpailukyvylle. Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma löytyy ympäristöministeriöninternetsivustolta: Hallitusohjelman mukainen metropoliselvitys valmistuu vuoden 2013 aikana. Metropoliselvityksen perusteella mahdollisesti toteutettavilla rakenteellisilla muutoksilla voi olla hyvinkin merkittäviä vaikutuksia Porvoon asemalle ja kehitykselle myös asuntopolitiikan alueella. 13

14 3 Asuntopolitiikka ja kaupungin strategia Kaupunginvaltuusto hyväksyi Porvoon kaupungin strategian vuosille Strategiset päämäärät liittyvät talouden tasapainottamiseen, hallinnon selkeyttämiseen sekä energiatehokkaan kaupunkirakenteen saavuttamiseen. Strategian laatimisen taustalla oli kaupungin vaikea taloudellinen tilanne ja tavoite on saavuttaa pitempiaikainen talouden tasapaino. Kaupungin uuden strategian valmistelu on käynnistynyt, ja se tulee kaupunginvaltuuston käsittelyyn valtuustokauden alussa. Kaupungin asuntopoliittisia linjauksia tarkistetaan tarvittaessa uuden strategian mukaisesti. Alla on kuvattu niitä kaupungin strategisia päämääriä ja valintoja, joihin voidaan vaikuttaa asuntopolitiikan linjauksilla. Väestö ja työpaikat Kaupunki tavoittelee vahvistuvaa asemaa metropolialueella ja varautuu pitkällä tähtäimellä vuosittain enintään 1,5 prosenttisesti väestönkasvuun. Kaupungin työpaikkaomavaraisuus on vähintään 90 prosenttia. Kehitetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Aktivoidaan maapolitiikkaa, kaupunki panostaa maanhankintaan, maankäytön suunnitteluun ja markkinointiin kasvutavoitteiden saavuttamiseksi. Hallinto ja palvelut Kaupungin peruspalvelut on priorisoitu ja talous on tasapainotettu. Kaupungin hallinto on selkeä ja konserniohjaus toimii tehokkaasti. Kaupungin kiinteistö- ja asunto-omaisuuden hallinta järjestetään tarkoituksenmukaisella tavalla, ja omaisuuden realisointimahdollisuudet selvitetään. Keskeiset kehittämishankkeet Jatketaan keskeisten kehittämishankkeiden toteuttamista. Strategisten kehittämishankkeiden toteuttaminen on välttämätöntä kaupungin kehityksen kannalta talouden suhdanteista riippumatta. Strategiakauden tärkeimpiä kehittämishankkeita ja resursoinnin kohteita ovat mm: o o Länsiranta ja Taidetehtaan alue Skaftkärrin alue ja energiatehokkuushankkeet 14

15 Energiatehokas yhdyskuntarakenne Porvoossa on energiatehokas kaupunkirakenne ja kaupunki integroituu aktiivisesti metropolialueeseen. Väestönkasvu ohjataan alueellisesti niin, että koko yhdyskuntarakenne eheytyy. Metropolialueen kaupunkien kanssa tehdään aktiivista yhteistyötä maankäytön suunnittelussa. Painopistealueina ovat yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja raideliikenneyhteys Helsingin ja Porvoon välillä. Kaavoitus ja tonttituotanto Turvataan riittävä tonttituotanto kaupungin omistamilla kaava-alueilla. Vähintään 60 prosenttia omakotitalojen uudisrakentamisesta tapahtuu vuoteen 2011 mennessä kaava-alueilla. Vuoteen 2013 mennessä osuus nousee 75 prosenttiin. Edellytys tällaiselle kehitykselle on, että Porvoo kykenee tarjoamaan riittävän määrän kaavoitettuja tontteja. Tehostetaan kaavoitusta haja-asutusalueilla, ja keskitetään kaavoitus määriteltyihin kylä-keskuksiin. Asuntopolitiikka strategian toteuttamisessa Asuntotarjonta riippuu paljon markkinatilanteesta. Kaupunki voi tästä huolimatta asuntopolitiikkaa tukevilla toimillaan (kaavoitus ja maapolitiikka) vaikuttaa siihen, että kaupungin alueella on tarjolla houkuttelevia ja monipuolisen asumisen mahdollisuudet tarjoavia tontteja väestönkasvun tarpeisiin. Asuntopoliittisissa linjauksissa voidaan ottaa kantaa siihen, kuinka uusi asuntorakentaminen sijoittuu mm. liikenneyhteyksiin, työpaikkoihin ja palveluihin nähden. Linjauksia voidaan tukea erilaisin keinoin, esimerkiksi kaavoituksella ja tontinluovutukseen liittyvillä tontinluovutusehdoilla. Näin voidaan edesauttaa monipuolisen asuntotuotannon syntymistä sekä viihtyisän, toimivan ja energiatehokkaan asuinympäristön rakentumista. Kaupungin maapoliittiset linjaukset hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Linjausten mukaan kaupungilla tulee olla omistuksessaan raakamaata vuoden tarpeisiin. Kun kaavoitettava maa on kaupungin omistuksessa, on kaupungilla paremmat edellytykset ylläpitää riittävää asuinrakentamisen asemakaavareserviä sekä paremmat mahdollisuudet ajoittaa asuintonttien luovutus tarvetta vastaavasti kaupungin eri osissa. Linjausten mukaan kaupunki pyrkii myös tonttien hinnoittelulla hillitsemään yleistä maan hinnan nousua ja näin myös asumisen hintatasoa. Kaupungin omalla tontinluovutuksella voidaan vaikuttaa rakennettavien asuinrakennusten energiatehokkuuteen ja asuntojen hallintamuotoon mm. tontinluovutusehtojen kautta. Asuntopolitiikka ja siinä tehtävät strategiset valinnat ohjaavat osaltaan myös syrjäytymisen ehkäisyä ja esimerkiksi lapsiperheiden asemaa. Noin 70 prosenttia toimeentulotukea saaneista kotitalouksista saa Kelan asumistukea. Asumiskustannukset ovat Porvoossa lähellä pääkaupunkiseutua, ja asumismenot ovatkin merkittävä toimeentulotuen kustannuksia nostava tekijä. Porvoossa on myös pulaa kohtuuhintaisista asunnoista, jolloin osa toimentulotuen saajista joutuu asumaan kalliissa yksityisissä asumismuodoissa. Toimeentulotuen asumismenojen kattoa on korotettu vuosittain julkisrahoitteisten asuntoyhtiöiden korotusten verran, mutta edelleen käytetään paljon harkintaa ja huomioidaan tuessa hintakaton ylittäviä asumismenoja. Vuokrarästeihin myönnetään täydentävänä toimeentulotukena, vuonna 2012 arviolta euroa. 15

16 4 Asuntopoliittiset tavoitteet ja toimenpiteet Asuntokanta ja asuntotarjonta Porvoon kaupunki tarjoaa asumisympäristönä asukkailleen viihtyisiä, turvallisia sekä esteettömiä asumismahdollisuuksia. Kaupunki edistää eri asukasryhmien omatoimista selviytymistä asumisessa ja muussa päivittäisessä toiminnassa. Asuntotuotanto keskeisellä alueella on monipuolista ja tasapainoista, ja se edistää monimuotoisen asukasrakenteen ylläpitämistä. Kaupunki varautuu hankkimaan raakamaata asumisen tarpeisiin niin, että maata on vuoden kaavoitustarpeisiin. Kaavoituksessa huolehditaan siitä, että asemakaavoitettua kaavareserviä on riittävästi (kaavoitettu tonttireservi vastaa kolmen vuoden asuntotuotantotarvetta), ja sitä on monipuolisesti eri alueilla. Kaavoituksessa huomioidaan myös tavoitteellinen talotyyppijakauma. Tontinluovutuksen yhteydessä varmistetaan, että tavoitteet vuokra- ja asumisoikeusasuntojen rakentamisesta ja sijoittumisesta voidaan toteuttaa. Kaupunki luo edellytyksiä kysyntää vastaavalle asuntotuotannolle aluekohtaiset linjaukset huomioon ottaen, tavoitteena kohtuuhintainen asuminen. Asunto- ja korjausrakentamisen määrälliset tavoitteet Vuosina rakennetaan yhteensä uutta asuntoa. Keskimäärin 400 asunnon vuosituotanto edellyttää varsin tiivistä rakentamista. Asuntoalueiden kunnallisteknisen valmius varmistetaan sovittamalla asuntotuotantotavoitteet, alueiden kaavoitus ja tavoitteellinen tontinluovutus yhteen vuosittain laadittavassa kaupungin talousarvion investointiohjelmassa. Omakotitalot Omakotitaloja rakennetaan kappaletta, näistä 75 prosenttia sijaitsee kaavoitetulla alueilla. Kaupunki varautuu markkinoimaan asemakaava-alueilta vuosittain keskimäärin 135 omakotitonttia (AO). Tonttien kysyntä on viime vuosina ollut tarjontaa vähäisempää. Vuosina on luovutettu keskimäärin 54 tonttia vuodessa. Kaupungin strategisena tavoitteena on vuodesta 2013 eteenpäin, että 75 prosenttia omakotitaloista rakennetaan asemakaavatonteille. Vuonna 2011 myönnettiin asemakaavoitetulle alueelle 69 (54 %) omakotitontin rakennuslupaa ja asemakaava-alueiden ulkopuolelle 59 (46 %) rakennuslupaa. Asemakaava-alueilla sijaitsevilla yksityisillä omakotitonteilla on vuosina myönnetty rakennuslupa noin 20 omakotitalolle vuodessa. Kerros- ja rivitaloasunnot Porvoon kaupungin keskeisellä alueella rakennetaan 840 kerrostaloasuntoa (35 prosenttia asunnoista) pääasiassa kaupungin luovuttamille tonteille. Rivitaloasuntoja rakennetaan 480 kappaletta, (20 prosenttia), ja myös nämä asunnot sijoittuvat kaupungin keskeiselle alueelle. 16

17 Porvoon kaupungilla on vuonna 2012 kerros- ja rivitalotonttimaan asemakaavareserviä noin k-m². Tämä vastaa noin asunnon rakentamista. Tältä osin kaupunki pystyy hyvin vastaamaan tavoitteeseen tonttimaan luovuttamisesta. Vuosina on luovutettu keskimäärin noin k-m² kerros- ja rivitalorakennusoikeutta vuodessa. Huippuvuosia olivat vuodet , jolloin luovutettiin yhteensä k-m². Tämä vastasi noin 600 asunnon rakentamista. Vuosina luovutettiin keskimäärin k-m² vuodessa, mikä vastaa noin 45 asunnon rakentamista. Kaupungin alueella on tällä hetkellä yksityistä asumisen kaavareserviä mm. Länsirannan alueella (Hartela) noin k-m², Hopean korttelin alueella noin k-m², Etolan tontilla noin k-m² ja korttelissa 25 (ns. Elannon tontti) noin k-m². Nämä vastaavat yhteensä noin 250 asunnon rakentamista. Porvoon portin alueelle on alustavissa suunnitelmissa osoitettu lisärakentamista sekä yksityiselle, että kaupungin maalle yhteensä noin k-m² (n asuntoa). Rakennusoikeutta on lisäksi toteutumatta kaupungin rakentajille varaamilla tai jo luovuttamilla kerrostalo- ja rivitalotonteilla noin k-m², mikä vastaa noin 160 asunnon rakentamista. Vuokra- ja asumisoikeusasunnot Vuokra- ja asumisoikeusasuntoja rakennetaan 720 kappaletta. Kaupunkikonserniin kuuluvien yhtiöiden osuus vuokra-asuntotuotannosta on keskimäärin 50 asuntoa vuosittain eli yhteensä 300 asuntoa. Yksityistä vuokra-asuntotuotantoa pyritään kannustamaan kaavoituksen ja tonttipolitiikan keinoin. Kaupunkikonsernin tavoitteellinen vuokra-asuntotuotanto kohdistuu vuosina seuraavasti: Peippola Toukovuori Ylä-Haikkoo Kevätlaakso Länsiranta Näillä alueilla asemakaava on jo valmis tai parhaillaan tekeillä, ja kaupunki omistaa alueet sekä päättää tontinluovutuksesta. Alueet sijaitsevat eri puolilla kaupunkitaajamaa. Suurin osa näiden alueiden asunnoista tullee olemaan omistusasuntoja. Vuokra-asuntotuotannon sijoittuminen näille alueille monipuolistaa asuntorakennetta, mahdollistaa erilaisia asumisen vaihtoehtoja ja varmistaa, että alueilla on asuntotarjontaa, joka vastaa eri elämäntilanteita, toimeentuloa ja muita erityistarpeita. Muut asunnot Tehostettuja palveluasuntoja valmistuu vuoteen 2020 mennessä yhteensä 120 kappaletta. Palveluasuntotuotannosta vastaavat valtakunnalliset toimijat, ja kaupunki joko omistaa tilat tai on niissä vuokralla. Tilojen omistus ja palvelujen tuottaminen eriytetään toisistaan eri yhteisöihin. Palveluasuminen on tavanomaisen vuokra-asumisen ja perinteisen laitoshoidon välissä oleva asumismuoto, jolle ominaista on kokoaikainen avunsaannin mahdollisuus. Palveluasuminen sisältää aina sekä asunnon että asumiseen liittyvät palvelut. Asunnostaan ja siihen liittyvistä kustannuksista vastaa asukas. Palveluasumista voidaan järjestää palvelutaloissa, ryhmäkodeissa tai asumisryhmissä. Asukkaalla on käytössä oma asunto, joka soveltuu hänen tarpeisiinsa. Asumista tukevat palvelut voidaan toteuttaa monimuotoisesti ja yksilöllisesti. Palveluasumista tarjotaan tuettuna tai tehostettuna asumisena. Kunta voi järjestää palvelut itse omana työnään, yhteistyössä 17

18 toisten kuntien kanssa tai hankkimalla tehtävien hoidon edellyttämät palvelut yksityisiltä palveluntuottajilta eli yrityksiltä tai järjestöiltä. Yksityisiltä palveluntuottajilta hankittavat palvelut voidaan hankkia joko kilpailuttamalla ne julkista hankinnoista annetun lain mukaisesti tai antamalla asiakkaille palveluseteleitä. Väestön ikääntyminen korostaa asuntojen ja asuinympäristöjen esteettömyyttä niin vanhoilla kuin uusillakin alueilla. Elinympäristön esteettömyydestä huolehtiminen ei palvele vain ikääntyviä tai liikuntaesteisiä, vaan yhtälailla esimerkiksi lapsiperheitä. Hyvä periaate on, että mikä on hyvä rollaattorille, on hyvä myös lastenvaunuille. Esteettömyydestä huolehtiminen on osa elinkaaren huomioivaa asumisen kehittämistä. Esteettömyyden periaate huomioidaan kaikkia asuinalueita kehitettäessä, mutta aivan erityistä huomiota kiinnitetään kuntakeskuksien ja rakennetun ympäristön kehittämiseen esteettömäksi. Valtion tukeman korjausrakentamisen piirissä on vuosittain yhteensä 600 asuntoa. Tavoitteena on, että ohjelmakaudella rakennetaan yhteensä 50 hissiä valtion osarahoituksella. Tämä ei aiheuta määrärahatarvetta kaupungin budjettiin, koska ei ole tiedossa hissirakentamista kaupungin suoraan omistamiin taloihin.. Henkilöstöresurssien turvaaminen on kaupungin palvelutuotannon toimivuuden edellytys. Porvoon kaupunki kilpailee osaavasta henkilöstöstä pääkaupunkiseudun ja naapurikuntien kanssa. Vaikea vuokra-asuntotilanne ei saa muodostua rekrytoinnin esteeksi. Kaupungilla tulee olla mahdollisuus tarjota rekrytoitavalle henkilölle ns. ensimmäinen asunto Porvoossa. Ensimmäinen asunto on tarkoitettu väliaikaiseksi asunnoksi sille ajalle kun rekrytoitava etsii pidempiaikaista ratkaisua asumiselleen. Ensiasuntoja tarvitaan keskimäärin 2-3 vuosittain. Muilta osin kaupungin henkilöstöllä on yhtäläiset mahdollisuudet saada vuokra-asunto kuin muillakin asunnonhakijoilla. Toimenpiteet 1. Asuntotuotanto on keskimäärin 400 asuntoa/vuosi. Omakotitaloja rakennetaan 180 kpl/vuosi (45 prosenttia), rivitaloasuntoja 80/vuosi (20 prosenttia) ja kerrostaloasuntoja 140 asuntoa/vuosi (35 prosenttia). 2. Omistusasuntojen osuus on 70 prosenttia ja vuokra-/asumisoikeusasuntojen osuus 30 prosenttia. Valtion osarahoituksella (ARA) rakennettavien asuntojen osuus on 35 prosenttia (140 as./vuosi). 3. Kaupunki markkinoi vuosittain tontteja omatoimiseen rakentamiseen, vuonna 2012 tavoite on 110 kappaletta ja vuodesta 2014 tavoite on 135 kappaletta vuodessa. 4. Vuosittain rakennetaan noin 5 10 uutta hissiä hissittömiin kerrostaloihin. 5. Ikääntyneiden ympärivuorokautista hoivaa varten lisätään vuoteen 2020 mennessä 120 tehostettua palveluasumispaikkaa. 6. Vuosittain myönnetään 25 kohteelle valtion korjausavustuksia vanhusten ja vammaisten omakotitalojen korjauksiin uutta nuorisoasuntoa valmistui vuonna Vuoden 2013 loppuun mennessä valmistuu yhteensä 38 asuntoa kehitysvammaisille. 18

19 8. Yhteistyökumppanit (konserniyhtiöt, Porvoon seudun asuntosäätiö, valtakunnalliset toimijat) sitoutetaan erityisryhmien hankkeiden (mm. opiskelijat, nuoret, vanhukset, vammaiset, asunnottomat) toteuttamiseen. 9. Kaupunkikonserni vastaa siitä, että Peippolaan, Toukovuoreen, Ylä-Haikkooseen, Kevätlaaksoon ja Länsirannalle toteutetaan myös vuokra-asuntoja. Keskimäärin aloitetaan yhden kohteen toteutus vuosittain edellä mainitussa järjestyksessä. Toteutusaikataulu riippuu kaavoitustilanteesta sekä hankkeen suunnittelu- ja rahoitusvalmiudesta. 10. Asumisoikeusasuntoja toteutetaan Hornhattulaan, Toukovuoreen, Länsirannalle, Ylä- Haikkooseen, ja Kevätlaaksoon. 11. Kevätkummun ja Gammelbackan asuinympäristöjä parannetaan. Kevätlaakson suunnittelun yhteydessä selvitetään Kevätkummun palvelujen ja kaupunkiympäristön parantamistarpeet sekä täydennysrakentamismahdollisuudet. Gammelbackan ostoskeskusta ja sen lähiympäristöä parannetaan palvelutarjonnan, liikenneympäristön ja kaupunkikuvan kehittämistä tukevilla toimenpiteillä. 12. Asuntopoliittisen ohjelman tultua hyväksytyksi käynnistetään maankäytön toteuttamisohjelman (MATO) laatiminen. Ohjelman tarkoituksena on ohjata asuntotuotantoa ja myös työpaikkarakentamista mahdollistavaa maankäytön toteuttamisketjua maan hankinnan, kaavoituksen, kunnallisteknisen suunnittelun ja rakentamisen kautta tonttien luovutukseen. Ohjelmalla pyritään turvaamaan resurssien oikeellisuus ja rahoituksen aikataulutus ja sen avulla voidaan arvioida asetettujen tavoitteiden taloudellisia toteutumisedellytyksiä. 13. Alkuvuodesta 2013 valmistuu käynnissä oleva kylärakennetarkastelu, jonka pohjalta kylien asuntorakentamista ohjataan. 19

20 Kuva 8. Vuokra-asuntojen toteutuminen vuosina Kaupunkikonserni vastaa siitä, että vuokra-asuntoja toteutetaan vuosina Peippolaan, Toukovuoreen, Ylä-Haikkooseen, Kevätlaaksoon ja Länsirannalle. Myös asumisoikeusasuntoja rakennetaan eri puolille kaupunkitaajamaa. Taulukko 9. Tavoitteellinen asuntotuotantomäärä talotyypeittäin ja hallintamuodoittain vuosina Vuosi Kerrostaloasunnot (35 %) Rivitaloasunnot (20 %) Omakotitalot (45 %) Asuntoja yhteensä Vuokra-/ asumisoikeusasuntoja (30 %) Kaupunkikonsernin toteuttamia vuokraasuntoja ARA:n osarahoituksella (35 %) Omakotitaloja kaavaalueelle (65-75 %)