Sisältö. 1 Johdanto Asuntopolitiikka ja kaupungin strategia... 14

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisältö. 1 Johdanto... 3. 3 Asuntopolitiikka ja kaupungin strategia... 14"

Transkriptio

1 Porvoon kaupungin Asuntopoliittinen ohjelma

2 Sisältö 1 Johdanto Nykytila... 4 Asuntopoliittisen ohjelman valmistelu... 4 Väestö... 4 Toimialat ja työpaikat... 6 Asuntokanta... 7 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimintaohjelma Asuntopolitiikka ja kaupungin strategia Asuntopoliittiset tavoitteet ja toimenpiteet Asuntokanta ja asuntotarjonta Toimenpiteet Erityisryhmien asunnontarpeet Toimenpiteet Energiatehokkuus ja yhdyskuntarakenteen tiivistäminen Toimenpiteet Asunto-omaisuuden hallinnointi ja talous Toimenpiteet Toimijoiden roolit Seuranta Liitteet Selvitys Porvoon kaupungin asunto-omaisuuden hallinnoimisesta, Nordic Adviser Group

3 1 Johdanto Yksi kuntien keskeisistä peruspalveluista on järjestää asukkaiden asunto-olot niin, että asukkailla on käytettävissään elämäntilanteeseen ja asumistarpeisiinsa nähden hyvä ja tarkoituksenmukainen asunto. Tehtävän hoitaminen tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti vaatii suunnitelmallisuutta. Tämän vuoksi kunnat laativat asuntopoliittisia ohjelmia. Porvoon kaupungin asuntopoliittinen ohjelma linjaa, kuinka kaupunki luo edellytyksiä tavoitteelliselle asuntotuotannolle sekä kestävää kehitystä edistävälle kiinteistönpidolle. Asuntopoliittinen ohjelma on yksi konserninohjauksen välineistä, ja se ohjaa omalta osaltaan asioiden valmistelua ja päätöksentekoa Porvoon kaupungissa. Asuntopoliittisessa ohjelmassa käsitellään asuntoasioiden nykytilaa, kaupungin strategian edellytyksiä asuntopolitiikalle sekä asuntopoliittisia tavoitteita ja toimenpiteitä vuosina Ohjelmassa määritellään myös, kuinka asunto-omaisuuden omistus ja hallinnointi järjestetään hallinnollisesti ja toiminnallisesti järkevänä kokonaisuutena. Väestönkasvu ja ikärakenteen muutokset asettavat sekä määrällisiä että laadullisia vaatimuksia asuntojen uustuotannolle ja peruskorjaustoiminnalle. Työ- ja elinkeinoelämän vaatimukset lisäävät sekä vapaarahoitteisen että valtion tukeman asuntotuotannon tarvetta kasvavassa kaupungissa. Kuntin toimintaympäristö on muutenkin voimakkaassa muutostilassa. Asuntopoliittisissa valinnoissa tulee huomioida myös kuntarakenteen muutosprosessi. Tämä koskee erityisesti asuntovarallisuuden hallinnan organisoimista. Porvoon kaupunkikonsernin hallinnassa on merkittävä määrä asuntovarallisuutta. Konsernin taseesta ja vieraasta pääomasta asuntovarallisuuteen on sitoutunut neljäsosa. Asuntovarallisuuden määrällä ja hallinnon tarkoituksenmukaisella järjestämisellä on erityistä merkitystä myös konsernin riskienhallinnan kannalta. 3

4 2 Nykytila Asuntopoliittisen ohjelman valmistelu Asuntopoliittista ohjelmaa on valmisteltu ja koordinoitu kaupunkikehityksen tehtäväalueella, joka vastaa nykyisin asuntopolitiikkaan keskeisesti liittyvistä osa-alueista kuten maapolitiikasta, kaupunkisuunnittelusta, kuntatekniikasta sekä asuntoasioista. Tehtäväalue toimii kaupunkikehityslautakunnan alaisena. Myös konsernijohdolla on ollut keskeinen rooli ohjelman valmistelussa. Konsernijohto vastaa konsernihallinnosta, rahoituksesta sekä toimitilajohdosta. Toimialat ovat välittäneet asuntopoliittisia tavoitteitaan yhteensovittamista varten kaupunkikehityksen tehtäväalueelle. Asuntopoliittisen ohjelman poliittinen käsittely käynnistyy kaupunginhallituksessa. Tämän jälkeen ohjelmasta pyydetään lausuntoja kaupungin lautakunnilta, liikelaitoksilta ja yhtiöiltä. Myös asukkaat ja muut sidosryhmät voivat esittää ohjelmaa koskevia ajatuksia ja ideoita. Kaupunginvaltuusto päättää asuntopolitiikan perusteista hyväksyessään kaupungin strategian, taloussuunnitelman sekä maapoliittiset ja kaavalliset linjaukset. Valtuusto hyväksyy lopullisesti myös näihin linjauksiin perustuvan asuntopoliittisen ohjelman, joka täsmentää asuntopoliittisia tavoitteita ja toimenpiteitä. Valtuusto päättää lisäksi konsernirakenteesta ja konserniyhtiöiden tavoitteista sekä kaupungin rahoitusosuudesta valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon. Väestönkehitys Väestö Porvoon kaupungin väestömäärä on viimeisten vuosikymmenten aikana kehittynyt verrattain suotuisasti. Väestökasvu on ollut vakaata ja hallittavissa. Vuodesta 1980 vuoteen 2011 kaupungin väestömäärä on kasvanut henkilöllä. Vuosittainen väestönkasvu on ollut 0,3 1,0 prosentin luokkaa, ja väestö on lisääntynyt keskimäärin 322 henkilöllä vuodessa. Vuoden 2011 lopussa kaupungin väkimäärä oli , missä on 0,1 prosenttia kasvua edellisvuoteen verrattuna. Tilastokeskuksen vuonna 2012 laatiman ennusteen mukaan Porvoo ylittää asukkaan rajan vuonna Vuoteen 2017 mennessä vuotuinen väestönkasvu on noin 0,5 prosenttia. Luonnollisen väestönlisäyksen (syntyneet kuolleet) ennustetaan olevan noin 140 henkilöä vuodessa ja kokonaisnettomuuton noin 120 henkilöä vuodessa. Merkillepantavaa ennusteessa on, että työikäisten suhteellisen osuus laskee ja ikäihmisten osuus kasvaa. Yli 75-vuotiaiden osuus kasvaa 6,8 prosentista 9,1 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Väestöennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden osuus on vuonna 2020 jo 21,6 prosenttia ja yli 75- vuotiaiden osuus 9,1 prosenttia koko väestöstä. 4

5 Taulukko 1. Väestön ikärakenne Väestöennuste (2012), Tilastokeskus Ikäryhmä % lkm Ikäryhmä , , , , , , Yhteensä Yhteensä Väestön ikääntyminen näkyy väestöllisen huoltosuhteen huonontumisena. Väestöllinen huoltosuhde kertoo, kuinka paljon kaupungissa on lapsia ja vanhuksia sataa työikäistä kohti. Taloudellinen huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti. Vuonna 2010 maan keskiarvo oli 1,2 ja vastaava luku Porvoossa oli tuolloin 1,08. Taulukko 2. Väestöllinen huoltosuhde Vuosi Väestöllinen huoltosuhde 52,1 64,4 73,1 75,8 Muuttohalukkuustutkimus 2012 Taloustutkimuksen vuonna 2012 toteuttaman muuttohalukkuustutkimuksen mukaan Porvooseen voisi ajatella muuttavansa 18 prosenttia suomalaisista. Porvoo on yhdestoista tutkituista 37 kaupungista, kun mitataan kaupunkien kokonaismielikuvaa. Hämeenlinnan ja Naantalin lisäksi Porvoon edellä ovat ainoastaan Suomen suurimmat kaupungit. Porvoon taakse jäävät mm. muut tutkimuksessa mukana olleet kehyskunnat. Porvoon erityisiksi vahvuuksiksi koetaan tutkimuksen mukaan viihtyisä asuinympäristö, lapsille sopiva kasvuympäristö sekä kaupungin sijainti. Asuinympäristön viihtyisyys ja työpaikan sijainti ovat tekijöitä, jota suomalaiset arvostavat nykyisin tutkimuksen mukaan kaikkein eniten valitessaan uutta asuinpaikkakuntaa. Analyysi Porvoon väestöllisestä kilpailukyvystä 2011 Marraskuussa 2011 valmistui analyysi Porvoon demograafisesta kilpailukyvystä. Analyysin mukaan Porvoon kaupungin muuttovetovoima on ollut parasta A-luokkaa viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana kuntien välisessä vertailussa. Porvoon demografinen kilpailukyky määrällisestä näkökulmasta: 5

6 Porvoon väestö on kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 1980 alkaen. Keskipitkällä aikavälillä ( ) Porvoo on ollut määrällisen muuttoliikkeen näkökulmasta yksi vetovoimaisimmista kunnista Suomessa. Väestönkehityksen osatekijät ovat hyvässä tasapainossa: kasvu perustuu tasaisesti sekä muuttoliikkeeseen (53,5 prosenttia) että luonnolliseen väestönlisäykseen (46,5 prosenttia). Syntyneiden määrä on ollut kuolleiden määrä suurempi koko ajanjakson, mutta maassamuutossa näkyy taloudellisten suhdanteiden mukaista heiluriliikettä. Maassamuutto heijastaa viiveellä taloudellisia suhdannevaihteluita. Porvoo on saanut muuttotappiota maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina hieman vähemmän kuin 1990-luvun alun lamavuosina. Muuttoliikkeen yhteyttä suhdannevaihteluihin kuvaa se, että Porvoo kärsi muuttotappiosta viitenä peräkkäisenä kvartaalina kesän 2010 jälkeen. Vuoden 2011 viimeisellä kvartaalilla Porvoo sai jälleen pientä muuttovoittoa. Muuttoliikkeen syklisyyteen vaikuttaa suhdannevaihteluiden lisäksi asumiseen ja elinvaiheisiin liittyvät syyt. Esimerkiksi 1990-luvun alussa syntyi keskimääräistä enemmän lapsia, jotka ovat tulleet 2010-luvun vaihteessa muuttoikään. Porvoon tulo- ja lähtömuuttojen suuntautumisessa korostuu vahva keskinäisriippuvuus pääkaupunkiseutuun: kuusi kymmenestä tulijasta tulee Helsingistä, Vantaalta ja Espoosta ja viisi kymmenestä lähtijästä hakeutuu em. kuntiin. Muuttovoitot tulevat kunnittain tarkasteltuna Helsingistä, Sipoosta, Vantaalta, Espoosta ja Järvenpäästä ja muuttotappiot Loviisasta, Turusta, Askolasta, Tampereelta ja Lahdesta. Porvoon demografinen kilpailukyky laadullisesta näkökulmasta: Porvoon tilanne on optimaalinen muuttajien rakenteen näkökulmasta millä tahansa mittarilla tarkasteltuna. Tulomuuttajat ovat keskimääräistä useammin työssä olevia, aktiivi-ikäisiä, koulutettuja ja keski- ja hyvätuloisia sekä lähtijät keskimääräistä useammin työvoiman ulkopuolella olevia, työttömiä, nuoria perusopinnot päättäneitä ja pienituloisia. Porvoo sai työllisistä muuttovoittoa 875 henkilöä viiden vuoden aikana. Työllisten muuttovoitolla on merkittävät positiiviset kerrannaisvaikutukset. Porvoon muuttovoitot keskittyvät aktiivi-ikäisiin vuotiaisiin ja lapsiin: toisin sanoen suuri osa tulijoista lapsiperheitä ja lähtijöissä ovat nuoret ja ylioppilaat yliedustettuja. Porvoo saa muuttovoittoa sekä korkea-asteen tutkinnon suorittaneista että pelkän perusasteen varassa olevista muuttajista. Porvoo saa muuttovoittoa lähes kaikista tuloryhmistä, mutta erityisesti keski- ja hyvätuloisista. Porvoon muuttoliikkeen tulokertymä oli positiivinen, keskimäärin 6,6 miljoonaa euroa vuodessa. Tulomuuttajan keskimääräiset tulot olivat 780 euroa suuremmat kuin lähtömuuttajan. Toimialat ja työpaikat Porvoon työpaikkarakenne on palveluvaltainen. Tilastokeskuksen vuoden 2010 tietojen mukaan palvelutyöpaikkojen osuus on 65 prosenttia ja jalostuksen osuus on 32 prosenttia kaikista työpaikoista. Jalostuksen osuus on merkittävästi suurempi kuin maassa keskimäärin. Maa- ja metsätalouden työpaikkojen osuus on 2 prosenttia. Porvoon työpaikkaomavaraisuus on vuoden 2010 tietojen mukaan 89,7 prosenttia. Porvoossa on siis noin 10 prosenttia vähemmän työpaikkoja kuin työllistä työvoimaa. Porvoosta käy muissa kun- 6

7 nissa työssä noin henkilöä. Tästä runsaat 70 prosenttia suuntaa pääkaupunkiseudulle. Muista kunnista tulee Porvooseen työhön noin henkilöä. Asuntokunnat ja asuntokanta Asuntokanta Suurin osa Porvoon asuntokunnista on 1-2 hengen asuntokuntia (69,8 prosenttia). Porvoolaiset asuvat useimmiten omakotitalossa (48,7 prosenttia) ja omistusasunnoissa (68,4 prosenttia). Vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa asuvien perheiden osuus on 29,1 prosenttia. Kerrostaloissa asuvien osuus on 39,6 prosenttia. Yksin asuvissa on runsaasti ikääntyneitä naisia vuotiaiden ikäryhmässä yksin asuvia on 1181 henkilöä (miehiä 386, naisia 795). Yli 75-vuotiaista 1514 asuu yksin (miehiä 292, naisia 1 222). Lapsiperheiden osuus perheistä on hieman vähentynyt. Vuoden 2011 lopussa lapsiperheiden osuus kaikista perheistä oli 42,7 prosenttia kun vastaava luku vuonna 2000 oli 46,1 prosenttia. Perheen keskikoko on 2,85 henkilöä. Myös ahtaasti asuvien osuus on vähentynyt. Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus oli Tilastokeskuksen mukaan 9,6 prosenttia vuonna 2011 kun sama luku oli 19,2 prosenttia vuonna Asuntojen koko on kasvanut. Asuntojen pinta-ala asuntokuntaa kohti oli vuonna 1990 keskimäärin 78,8 m² kun se vuonna 2011 oli 87,8 m². Taulukko 3. Asuntokuntien ja henkilöiden määrä asuntokunnan koon ja hallintaperusteen mukaan Kaikki asuntokunnat 1 henkilö 2 henkilöä 3 henkilöä 4 henkilöä 5 henkilöä 6 henkilöä 7+ henkilöä Asuntokuntia lkm % % % % % % % Yhteensä Omistusasunto Vuokra-asunto Asumisoikeusasunto Muu tai tuntematon hallintaperuste Henkilöitä Yhteensä Omistusasunto Vuokra-asunto Asumisoikeusasunto Muu tai tuntematon

8 Kuva 1. Asunnot hallintaperusteen mukaan Porvoossa vuoden 2010 lopussa. 2 % 9 % Omistaa talon 2 % 12 % 40 % Omistaa asunnon osakkeet Aravavuokra-asunto 12 % Korkotukivuokraasunto Muu vuokra-asunto 23 % Asumisoikeusasunnot Yli puolet porvoolaisista asuu omassa talossa tai omistaa asuntonsa osakkeet. Asuntokannan ikärakenne Hiukan yli puolet Porvoon asuntokannasta on rakennettu välisenä aikana. Rakentamisen huippu osui 1970-luvulle. Tästä johtuu asuntojen kohtalaisen suuri peruskorjaustarve tulevina vuosina. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA on arvioinut Porvoon peruskorjaustarpeeksi vuosina keskimäärin 523 asuntoa vuodessa. Vuonna 2011 Porvoossa korjattiin asuntoa valtion osarahoituksella, mikä vastaa vuosien rakennetun asuntokannan vuosittaista korjaustarvetta. Valtion osarahoituksen piiriin tulee puolet tästä määrästä, eli keskimäärin 600 asuntoa vuodessa. Porvoon kaupunkikonsernin yhtiöiden peruskorjaustarve on 300 asuntoa vuodessa. Taulukko 4. Kaupunkikonsernin asuntovarallisuuden ikäjakauma (ei sisällä myytäviä, purettavia eikä esim. koulujen yhteydessä olevia asuntoja) % Muu tai tuntematon hallintaperuste Taloyhtiöissä korjauskulut ovat noin 1,20 euroa asuntoneliömetriä kohden, eli noin vajaa neljännes hoitokuluista. Kiinteistöalalla investointien takaisinmaksuaika on pitkä ja velkarahoitusosuus korkea. Lainojen lyhennyksiin vuokrissa kerättävä määrä on mukana tuloksessa, mutta rahan käyttö lyhennyksiin ei. Tuloksen on siten oltava riittävän suuri, jotta se yhdessä poistojen kanssa kattaa lainojen ly- 8

9 hennykset sekä kiinteistökannan arvon säilyttämiseen ja kasvuun liittyvien investointien omarahoitusosuudet. Kuva 2. Kiinteistön ylläpitokustannusten vuosimuutokset, % Lähde: Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2005=100, Tilastokeskus 2012 Kuva 3. Asunnot talon tyypin ja rakennusvuoden mukaan Porvoossa A s u n t o j a Vuosi Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Noin asuntoa on rakennettu vuosina , joten peruskorjausten tarve tulee kasvamaan merkittävästi lähivuosina. 9

10 Kuva 4. Uudisrakentamiseen myönnetyt rakennusluvat vuosina Porvoossa. Talouden suhdannevaihtelu näkyy selkeästi myönnettyjen rakennuslupien määrässä. Kuva 5. Väestölisäys ja asuntojen rakennusluvat Kuntien välinen nettomuutto Syntyneiden enemmyys Netto maahanmuutto myönnetyt luvat, asuntoja Rakennettavien asuntojen määrä ei välittömästi näy kunnan väestökehityksessä, vaan vaikutus tulee esille pidemmän ajan kuluessa. 10

11 Kuva 6. Kuntaan muuttaneet, kunnassa muuttaneet ja valmistuneet asunnot vuosina A s u n t o j a M u 4000 u t 3000t a n 2000 e e 1000t Vuosi 0 Valmistuneet asunnot Kunnan sisällä muuttaneet kuntaan muuttaneet Talouden suhdannevaihtelu näkyy selvästi valmistuneiden asuntojen määrässä. Sen sijaan 2000-luvulla tulomuuton ja valmistuneiden asuntojen määrän välinen riippuvuus ei ole lainkaan niin selvästi nähtävissä. 11

12 Kuva 7. Porvoon vakituisen asuntokannan sijoittuminen alueellisesti., 12

13 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimintaohjelma Hallituksen asuntopolitiikan tavoitteena on turvata sosiaalisesti ja alueellisesti tasapainoiset ja vakaat asuntomarkkinat, turvata erityisryhmien asumistarpeita ja kehittää asumisen laatua. Asuntopolitiikalla edistetään kohtuuhintaista asumista sekä kaikkien väestöryhmien mahdollisuuksia elämäntilanteeseensa sopivaan asumiseen, kestävää kehitystä, työmarkkinoiden toimivuutta ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Tavoitteena on lisätä erityisesti pieni- ja keskituloisille suunnattua vuokra-asuntotuotantoa. Toimenpiteet toteutetaan hallitusohjelmassa asetetun julkisen talouden vakauttamista koskevan tavoitteen asettamien reunaehtojen puitteissa. Ohjelman toimenpiteillä luodaan edellytyksiä asuntomarkkinoiden toimivuuden parantumiselle vähentämällä laajalla rintamalla markkinoiden toimivuuden esteitä ja tarjoamalla kannustimia eri toimijoille. Toimenpiteet ovat yhteiskunnallisilta vaikutuksiltaan laajoja eivätkä ne rajoitu yksinomaan asuntomarkkinoihin. Hallituksen asuntopolitiikan ja asuntopoliittisen toimenpideohjelman tavoitteina on etenkin seuraavien kokonaisuuksien kehittäminen: 1) Tonttimaan saatavuuden turvaaminen ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen. 2) Asuntomarkkinoiden tasapainon edistäminen valtion tukitoimin. 3) Erityistä tukea tarvitsevien väestöryhmien asumistilanteen edistäminen ja asuinalueiden eheyden parantaminen. 4) Asuinrakentamisen prosessien ja asumisen laadun parantaminen. Asuntopoliittinen toimenpideohjelma keskittyy sellaisiin rakenteellisiin asuntopoliittisiin toimenpiteisiin, jotka voivat lisätä asuntotarjontaa ja kohtuullistaa asumismenoja erityisesti kasvukeskuksissa sekä parantaa näin edellytyksiä työvoiman liikkuvuudelle talouden kasvulle ja kansantalouden yleiselle kilpailukyvylle. Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma löytyy ympäristöministeriöninternetsivustolta: Hallitusohjelman mukainen metropoliselvitys valmistuu vuoden 2013 aikana. Metropoliselvityksen perusteella mahdollisesti toteutettavilla rakenteellisilla muutoksilla voi olla hyvinkin merkittäviä vaikutuksia Porvoon asemalle ja kehitykselle myös asuntopolitiikan alueella. 13

14 3 Asuntopolitiikka ja kaupungin strategia Kaupunginvaltuusto hyväksyi Porvoon kaupungin strategian vuosille Strategiset päämäärät liittyvät talouden tasapainottamiseen, hallinnon selkeyttämiseen sekä energiatehokkaan kaupunkirakenteen saavuttamiseen. Strategian laatimisen taustalla oli kaupungin vaikea taloudellinen tilanne ja tavoite on saavuttaa pitempiaikainen talouden tasapaino. Kaupungin uuden strategian valmistelu on käynnistynyt, ja se tulee kaupunginvaltuuston käsittelyyn valtuustokauden alussa. Kaupungin asuntopoliittisia linjauksia tarkistetaan tarvittaessa uuden strategian mukaisesti. Alla on kuvattu niitä kaupungin strategisia päämääriä ja valintoja, joihin voidaan vaikuttaa asuntopolitiikan linjauksilla. Väestö ja työpaikat Kaupunki tavoittelee vahvistuvaa asemaa metropolialueella ja varautuu pitkällä tähtäimellä vuosittain enintään 1,5 prosenttisesti väestönkasvuun. Kaupungin työpaikkaomavaraisuus on vähintään 90 prosenttia. Kehitetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Aktivoidaan maapolitiikkaa, kaupunki panostaa maanhankintaan, maankäytön suunnitteluun ja markkinointiin kasvutavoitteiden saavuttamiseksi. Hallinto ja palvelut Kaupungin peruspalvelut on priorisoitu ja talous on tasapainotettu. Kaupungin hallinto on selkeä ja konserniohjaus toimii tehokkaasti. Kaupungin kiinteistö- ja asunto-omaisuuden hallinta järjestetään tarkoituksenmukaisella tavalla, ja omaisuuden realisointimahdollisuudet selvitetään. Keskeiset kehittämishankkeet Jatketaan keskeisten kehittämishankkeiden toteuttamista. Strategisten kehittämishankkeiden toteuttaminen on välttämätöntä kaupungin kehityksen kannalta talouden suhdanteista riippumatta. Strategiakauden tärkeimpiä kehittämishankkeita ja resursoinnin kohteita ovat mm: o o Länsiranta ja Taidetehtaan alue Skaftkärrin alue ja energiatehokkuushankkeet 14

15 Energiatehokas yhdyskuntarakenne Porvoossa on energiatehokas kaupunkirakenne ja kaupunki integroituu aktiivisesti metropolialueeseen. Väestönkasvu ohjataan alueellisesti niin, että koko yhdyskuntarakenne eheytyy. Metropolialueen kaupunkien kanssa tehdään aktiivista yhteistyötä maankäytön suunnittelussa. Painopistealueina ovat yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja raideliikenneyhteys Helsingin ja Porvoon välillä. Kaavoitus ja tonttituotanto Turvataan riittävä tonttituotanto kaupungin omistamilla kaava-alueilla. Vähintään 60 prosenttia omakotitalojen uudisrakentamisesta tapahtuu vuoteen 2011 mennessä kaava-alueilla. Vuoteen 2013 mennessä osuus nousee 75 prosenttiin. Edellytys tällaiselle kehitykselle on, että Porvoo kykenee tarjoamaan riittävän määrän kaavoitettuja tontteja. Tehostetaan kaavoitusta haja-asutusalueilla, ja keskitetään kaavoitus määriteltyihin kylä-keskuksiin. Asuntopolitiikka strategian toteuttamisessa Asuntotarjonta riippuu paljon markkinatilanteesta. Kaupunki voi tästä huolimatta asuntopolitiikkaa tukevilla toimillaan (kaavoitus ja maapolitiikka) vaikuttaa siihen, että kaupungin alueella on tarjolla houkuttelevia ja monipuolisen asumisen mahdollisuudet tarjoavia tontteja väestönkasvun tarpeisiin. Asuntopoliittisissa linjauksissa voidaan ottaa kantaa siihen, kuinka uusi asuntorakentaminen sijoittuu mm. liikenneyhteyksiin, työpaikkoihin ja palveluihin nähden. Linjauksia voidaan tukea erilaisin keinoin, esimerkiksi kaavoituksella ja tontinluovutukseen liittyvillä tontinluovutusehdoilla. Näin voidaan edesauttaa monipuolisen asuntotuotannon syntymistä sekä viihtyisän, toimivan ja energiatehokkaan asuinympäristön rakentumista. Kaupungin maapoliittiset linjaukset hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Linjausten mukaan kaupungilla tulee olla omistuksessaan raakamaata vuoden tarpeisiin. Kun kaavoitettava maa on kaupungin omistuksessa, on kaupungilla paremmat edellytykset ylläpitää riittävää asuinrakentamisen asemakaavareserviä sekä paremmat mahdollisuudet ajoittaa asuintonttien luovutus tarvetta vastaavasti kaupungin eri osissa. Linjausten mukaan kaupunki pyrkii myös tonttien hinnoittelulla hillitsemään yleistä maan hinnan nousua ja näin myös asumisen hintatasoa. Kaupungin omalla tontinluovutuksella voidaan vaikuttaa rakennettavien asuinrakennusten energiatehokkuuteen ja asuntojen hallintamuotoon mm. tontinluovutusehtojen kautta. Asuntopolitiikka ja siinä tehtävät strategiset valinnat ohjaavat osaltaan myös syrjäytymisen ehkäisyä ja esimerkiksi lapsiperheiden asemaa. Noin 70 prosenttia toimeentulotukea saaneista kotitalouksista saa Kelan asumistukea. Asumiskustannukset ovat Porvoossa lähellä pääkaupunkiseutua, ja asumismenot ovatkin merkittävä toimeentulotuen kustannuksia nostava tekijä. Porvoossa on myös pulaa kohtuuhintaisista asunnoista, jolloin osa toimentulotuen saajista joutuu asumaan kalliissa yksityisissä asumismuodoissa. Toimeentulotuen asumismenojen kattoa on korotettu vuosittain julkisrahoitteisten asuntoyhtiöiden korotusten verran, mutta edelleen käytetään paljon harkintaa ja huomioidaan tuessa hintakaton ylittäviä asumismenoja. Vuokrarästeihin myönnetään täydentävänä toimeentulotukena, vuonna 2012 arviolta euroa. 15

16 4 Asuntopoliittiset tavoitteet ja toimenpiteet Asuntokanta ja asuntotarjonta Porvoon kaupunki tarjoaa asumisympäristönä asukkailleen viihtyisiä, turvallisia sekä esteettömiä asumismahdollisuuksia. Kaupunki edistää eri asukasryhmien omatoimista selviytymistä asumisessa ja muussa päivittäisessä toiminnassa. Asuntotuotanto keskeisellä alueella on monipuolista ja tasapainoista, ja se edistää monimuotoisen asukasrakenteen ylläpitämistä. Kaupunki varautuu hankkimaan raakamaata asumisen tarpeisiin niin, että maata on vuoden kaavoitustarpeisiin. Kaavoituksessa huolehditaan siitä, että asemakaavoitettua kaavareserviä on riittävästi (kaavoitettu tonttireservi vastaa kolmen vuoden asuntotuotantotarvetta), ja sitä on monipuolisesti eri alueilla. Kaavoituksessa huomioidaan myös tavoitteellinen talotyyppijakauma. Tontinluovutuksen yhteydessä varmistetaan, että tavoitteet vuokra- ja asumisoikeusasuntojen rakentamisesta ja sijoittumisesta voidaan toteuttaa. Kaupunki luo edellytyksiä kysyntää vastaavalle asuntotuotannolle aluekohtaiset linjaukset huomioon ottaen, tavoitteena kohtuuhintainen asuminen. Asunto- ja korjausrakentamisen määrälliset tavoitteet Vuosina rakennetaan yhteensä uutta asuntoa. Keskimäärin 400 asunnon vuosituotanto edellyttää varsin tiivistä rakentamista. Asuntoalueiden kunnallisteknisen valmius varmistetaan sovittamalla asuntotuotantotavoitteet, alueiden kaavoitus ja tavoitteellinen tontinluovutus yhteen vuosittain laadittavassa kaupungin talousarvion investointiohjelmassa. Omakotitalot Omakotitaloja rakennetaan kappaletta, näistä 75 prosenttia sijaitsee kaavoitetulla alueilla. Kaupunki varautuu markkinoimaan asemakaava-alueilta vuosittain keskimäärin 135 omakotitonttia (AO). Tonttien kysyntä on viime vuosina ollut tarjontaa vähäisempää. Vuosina on luovutettu keskimäärin 54 tonttia vuodessa. Kaupungin strategisena tavoitteena on vuodesta 2013 eteenpäin, että 75 prosenttia omakotitaloista rakennetaan asemakaavatonteille. Vuonna 2011 myönnettiin asemakaavoitetulle alueelle 69 (54 %) omakotitontin rakennuslupaa ja asemakaava-alueiden ulkopuolelle 59 (46 %) rakennuslupaa. Asemakaava-alueilla sijaitsevilla yksityisillä omakotitonteilla on vuosina myönnetty rakennuslupa noin 20 omakotitalolle vuodessa. Kerros- ja rivitaloasunnot Porvoon kaupungin keskeisellä alueella rakennetaan 840 kerrostaloasuntoa (35 prosenttia asunnoista) pääasiassa kaupungin luovuttamille tonteille. Rivitaloasuntoja rakennetaan 480 kappaletta, (20 prosenttia), ja myös nämä asunnot sijoittuvat kaupungin keskeiselle alueelle. 16

17 Porvoon kaupungilla on vuonna 2012 kerros- ja rivitalotonttimaan asemakaavareserviä noin k-m². Tämä vastaa noin asunnon rakentamista. Tältä osin kaupunki pystyy hyvin vastaamaan tavoitteeseen tonttimaan luovuttamisesta. Vuosina on luovutettu keskimäärin noin k-m² kerros- ja rivitalorakennusoikeutta vuodessa. Huippuvuosia olivat vuodet , jolloin luovutettiin yhteensä k-m². Tämä vastasi noin 600 asunnon rakentamista. Vuosina luovutettiin keskimäärin k-m² vuodessa, mikä vastaa noin 45 asunnon rakentamista. Kaupungin alueella on tällä hetkellä yksityistä asumisen kaavareserviä mm. Länsirannan alueella (Hartela) noin k-m², Hopean korttelin alueella noin k-m², Etolan tontilla noin k-m² ja korttelissa 25 (ns. Elannon tontti) noin k-m². Nämä vastaavat yhteensä noin 250 asunnon rakentamista. Porvoon portin alueelle on alustavissa suunnitelmissa osoitettu lisärakentamista sekä yksityiselle, että kaupungin maalle yhteensä noin k-m² (n asuntoa). Rakennusoikeutta on lisäksi toteutumatta kaupungin rakentajille varaamilla tai jo luovuttamilla kerrostalo- ja rivitalotonteilla noin k-m², mikä vastaa noin 160 asunnon rakentamista. Vuokra- ja asumisoikeusasunnot Vuokra- ja asumisoikeusasuntoja rakennetaan 720 kappaletta. Kaupunkikonserniin kuuluvien yhtiöiden osuus vuokra-asuntotuotannosta on keskimäärin 50 asuntoa vuosittain eli yhteensä 300 asuntoa. Yksityistä vuokra-asuntotuotantoa pyritään kannustamaan kaavoituksen ja tonttipolitiikan keinoin. Kaupunkikonsernin tavoitteellinen vuokra-asuntotuotanto kohdistuu vuosina seuraavasti: Peippola Toukovuori Ylä-Haikkoo Kevätlaakso Länsiranta Näillä alueilla asemakaava on jo valmis tai parhaillaan tekeillä, ja kaupunki omistaa alueet sekä päättää tontinluovutuksesta. Alueet sijaitsevat eri puolilla kaupunkitaajamaa. Suurin osa näiden alueiden asunnoista tullee olemaan omistusasuntoja. Vuokra-asuntotuotannon sijoittuminen näille alueille monipuolistaa asuntorakennetta, mahdollistaa erilaisia asumisen vaihtoehtoja ja varmistaa, että alueilla on asuntotarjontaa, joka vastaa eri elämäntilanteita, toimeentuloa ja muita erityistarpeita. Muut asunnot Tehostettuja palveluasuntoja valmistuu vuoteen 2020 mennessä yhteensä 120 kappaletta. Palveluasuntotuotannosta vastaavat valtakunnalliset toimijat, ja kaupunki joko omistaa tilat tai on niissä vuokralla. Tilojen omistus ja palvelujen tuottaminen eriytetään toisistaan eri yhteisöihin. Palveluasuminen on tavanomaisen vuokra-asumisen ja perinteisen laitoshoidon välissä oleva asumismuoto, jolle ominaista on kokoaikainen avunsaannin mahdollisuus. Palveluasuminen sisältää aina sekä asunnon että asumiseen liittyvät palvelut. Asunnostaan ja siihen liittyvistä kustannuksista vastaa asukas. Palveluasumista voidaan järjestää palvelutaloissa, ryhmäkodeissa tai asumisryhmissä. Asukkaalla on käytössä oma asunto, joka soveltuu hänen tarpeisiinsa. Asumista tukevat palvelut voidaan toteuttaa monimuotoisesti ja yksilöllisesti. Palveluasumista tarjotaan tuettuna tai tehostettuna asumisena. Kunta voi järjestää palvelut itse omana työnään, yhteistyössä 17

18 toisten kuntien kanssa tai hankkimalla tehtävien hoidon edellyttämät palvelut yksityisiltä palveluntuottajilta eli yrityksiltä tai järjestöiltä. Yksityisiltä palveluntuottajilta hankittavat palvelut voidaan hankkia joko kilpailuttamalla ne julkista hankinnoista annetun lain mukaisesti tai antamalla asiakkaille palveluseteleitä. Väestön ikääntyminen korostaa asuntojen ja asuinympäristöjen esteettömyyttä niin vanhoilla kuin uusillakin alueilla. Elinympäristön esteettömyydestä huolehtiminen ei palvele vain ikääntyviä tai liikuntaesteisiä, vaan yhtälailla esimerkiksi lapsiperheitä. Hyvä periaate on, että mikä on hyvä rollaattorille, on hyvä myös lastenvaunuille. Esteettömyydestä huolehtiminen on osa elinkaaren huomioivaa asumisen kehittämistä. Esteettömyyden periaate huomioidaan kaikkia asuinalueita kehitettäessä, mutta aivan erityistä huomiota kiinnitetään kuntakeskuksien ja rakennetun ympäristön kehittämiseen esteettömäksi. Valtion tukeman korjausrakentamisen piirissä on vuosittain yhteensä 600 asuntoa. Tavoitteena on, että ohjelmakaudella rakennetaan yhteensä 50 hissiä valtion osarahoituksella. Tämä ei aiheuta määrärahatarvetta kaupungin budjettiin, koska ei ole tiedossa hissirakentamista kaupungin suoraan omistamiin taloihin.. Henkilöstöresurssien turvaaminen on kaupungin palvelutuotannon toimivuuden edellytys. Porvoon kaupunki kilpailee osaavasta henkilöstöstä pääkaupunkiseudun ja naapurikuntien kanssa. Vaikea vuokra-asuntotilanne ei saa muodostua rekrytoinnin esteeksi. Kaupungilla tulee olla mahdollisuus tarjota rekrytoitavalle henkilölle ns. ensimmäinen asunto Porvoossa. Ensimmäinen asunto on tarkoitettu väliaikaiseksi asunnoksi sille ajalle kun rekrytoitava etsii pidempiaikaista ratkaisua asumiselleen. Ensiasuntoja tarvitaan keskimäärin 2-3 vuosittain. Muilta osin kaupungin henkilöstöllä on yhtäläiset mahdollisuudet saada vuokra-asunto kuin muillakin asunnonhakijoilla. Toimenpiteet 1. Asuntotuotanto on keskimäärin 400 asuntoa/vuosi. Omakotitaloja rakennetaan 180 kpl/vuosi (45 prosenttia), rivitaloasuntoja 80/vuosi (20 prosenttia) ja kerrostaloasuntoja 140 asuntoa/vuosi (35 prosenttia). 2. Omistusasuntojen osuus on 70 prosenttia ja vuokra-/asumisoikeusasuntojen osuus 30 prosenttia. Valtion osarahoituksella (ARA) rakennettavien asuntojen osuus on 35 prosenttia (140 as./vuosi). 3. Kaupunki markkinoi vuosittain tontteja omatoimiseen rakentamiseen, vuonna 2012 tavoite on 110 kappaletta ja vuodesta 2014 tavoite on 135 kappaletta vuodessa. 4. Vuosittain rakennetaan noin 5 10 uutta hissiä hissittömiin kerrostaloihin. 5. Ikääntyneiden ympärivuorokautista hoivaa varten lisätään vuoteen 2020 mennessä 120 tehostettua palveluasumispaikkaa. 6. Vuosittain myönnetään 25 kohteelle valtion korjausavustuksia vanhusten ja vammaisten omakotitalojen korjauksiin uutta nuorisoasuntoa valmistui vuonna Vuoden 2013 loppuun mennessä valmistuu yhteensä 38 asuntoa kehitysvammaisille. 18

19 8. Yhteistyökumppanit (konserniyhtiöt, Porvoon seudun asuntosäätiö, valtakunnalliset toimijat) sitoutetaan erityisryhmien hankkeiden (mm. opiskelijat, nuoret, vanhukset, vammaiset, asunnottomat) toteuttamiseen. 9. Kaupunkikonserni vastaa siitä, että Peippolaan, Toukovuoreen, Ylä-Haikkooseen, Kevätlaaksoon ja Länsirannalle toteutetaan myös vuokra-asuntoja. Keskimäärin aloitetaan yhden kohteen toteutus vuosittain edellä mainitussa järjestyksessä. Toteutusaikataulu riippuu kaavoitustilanteesta sekä hankkeen suunnittelu- ja rahoitusvalmiudesta. 10. Asumisoikeusasuntoja toteutetaan Hornhattulaan, Toukovuoreen, Länsirannalle, Ylä- Haikkooseen, ja Kevätlaaksoon. 11. Kevätkummun ja Gammelbackan asuinympäristöjä parannetaan. Kevätlaakson suunnittelun yhteydessä selvitetään Kevätkummun palvelujen ja kaupunkiympäristön parantamistarpeet sekä täydennysrakentamismahdollisuudet. Gammelbackan ostoskeskusta ja sen lähiympäristöä parannetaan palvelutarjonnan, liikenneympäristön ja kaupunkikuvan kehittämistä tukevilla toimenpiteillä. 12. Asuntopoliittisen ohjelman tultua hyväksytyksi käynnistetään maankäytön toteuttamisohjelman (MATO) laatiminen. Ohjelman tarkoituksena on ohjata asuntotuotantoa ja myös työpaikkarakentamista mahdollistavaa maankäytön toteuttamisketjua maan hankinnan, kaavoituksen, kunnallisteknisen suunnittelun ja rakentamisen kautta tonttien luovutukseen. Ohjelmalla pyritään turvaamaan resurssien oikeellisuus ja rahoituksen aikataulutus ja sen avulla voidaan arvioida asetettujen tavoitteiden taloudellisia toteutumisedellytyksiä. 13. Alkuvuodesta 2013 valmistuu käynnissä oleva kylärakennetarkastelu, jonka pohjalta kylien asuntorakentamista ohjataan. 19

20 Kuva 8. Vuokra-asuntojen toteutuminen vuosina Kaupunkikonserni vastaa siitä, että vuokra-asuntoja toteutetaan vuosina Peippolaan, Toukovuoreen, Ylä-Haikkooseen, Kevätlaaksoon ja Länsirannalle. Myös asumisoikeusasuntoja rakennetaan eri puolille kaupunkitaajamaa. Taulukko 9. Tavoitteellinen asuntotuotantomäärä talotyypeittäin ja hallintamuodoittain vuosina Vuosi Kerrostaloasunnot (35 %) Rivitaloasunnot (20 %) Omakotitalot (45 %) Asuntoja yhteensä Vuokra-/ asumisoikeusasuntoja (30 %) Kaupunkikonsernin toteuttamia vuokraasuntoja ARA:n osarahoituksella (35 %) Omakotitaloja kaavaalueelle (65-75 %)

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 1 Kaupunkikehitysohjelman lähtökohdat Strateginen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari

Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari 16.12.2015 Anna Haverinen, vanhustyön johtaja, Oulun kaupunki Oulu on Suomen viidenneksi suurin

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET

OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET 1 Asuntotuotannon määrä, hallintasuhde, rahoitusmuoto ja rakennuttaminen Asemakaavoittamalla, kaupungin maan luovutusehdoilla sekä valtion lainoituksella

Lisätiedot

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015 Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia 3.2.2015 Jyväskylä pähkinänkuoressa Jyväskylä on saanut kaupunkioikeudet 22.3.1837, Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta

Lisätiedot

Asuntopula kasvun tulppana

Asuntopula kasvun tulppana Asuntopula kasvun tulppana Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 29.8.2013 Mäntsälä Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys Järvenpään kaupunki Ruislehto Kirsti 2 Järvenpään

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/6 4.5.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/6 4.5.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) 6 Lausunto ympäristöministeriölle Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus -raportista HEL 2014-001484 T 00 01 06 Päätösehdotus Verotus päättää antaa

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina 2016-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho,

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Vanhusten tehostettu palveluasuminen Tarve ja perustelut: Pitkäaikaisen laitoshoidon purkaminen, niveltyy Siilaisen peruskorjaukseen, tarve

Lisätiedot

Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen. Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015

Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen. Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015 Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015 Taustaa ja tavoitteita Suomessa halutaan asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään Vuoteen 2030 mennessä tarvitaan miljoona

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru KESKUSTELUTILAISUUS METROPOLIALUEEN KUNTA- JA PALVELURAKENNERATKAISUISTA 17.4.2013 Helsingin seudun väestö- ja työpaikkakehitys Helsingin seudun 14

Lisätiedot

Ympäristöministeriön selvitys asumisen tuki- ja verojärjestelmän vaikuttavuudesta. KOVA-seminaari Tommi Laanti

Ympäristöministeriön selvitys asumisen tuki- ja verojärjestelmän vaikuttavuudesta. KOVA-seminaari Tommi Laanti Ympäristöministeriön selvitys asumisen tuki- ja verojärjestelmän vaikuttavuudesta KOVA-seminaari 11.11.2016 Tommi Laanti Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus Toimikausi 1.11.2013-31.1.2015

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 %

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 % KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN LAUSUNTO ARAN AVUSTUSHAKEMUKSEEN Kunta Orivesi 562 Kuntakoodi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) edellyttää kunnan sosiaali- ja terveystoimen lausunnon hankkeesta

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007 Kaupunginhallituksen iltakoulu Maapoliittinen ohjelma Liittyy asuntopoliittisiin linjauksiin Kaupungin strategia kv 28.5.2007 Linjaukset 2007 08 Kunnallistekninen valmius > 1,5 v jo rakennettu 0,5 v suunniteltu

Lisätiedot

Strategiaohjelman arviointi; ruusut ja risut Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä

Strategiaohjelman arviointi; ruusut ja risut Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Strategiaohjelman 2009-2012 arviointi; ruusut ja risut Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä 15.11.2012 Strategiavuosina 2009-2012 saavutettiin Kestävää kehitystä

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 Aihealueet vuoden 2009 alueluokituksilla Aluetalous Aihealueet vuoden 2008-2012 alueluokituksilla Asuminen Koulutus Kulttuuri ja vapaa-aika

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20

ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20 LAUSUNTO 1 (5) Eduskunta Valtiovarainvaliokunta, Asunto ja ympäristöjaosto ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20 kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi hallituksen

Lisätiedot

Yleiset linjaukset ohjelman sisällöstä, rakenteesta ja käsittelystä

Yleiset linjaukset ohjelman sisällöstä, rakenteesta ja käsittelystä ASUNTO-OHJELMA Esitys 6.2.2014 / Tiina Elo Yleiset linjaukset ohjelman sisällöstä, rakenteesta ja käsittelystä 1) Ohjelman järjestystä muutetaan siten, että Tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset siirretään

Lisätiedot

Asunto- ja kiinteistökannan kehittäminen tarpeita ja toiveita vastaavasti

Asunto- ja kiinteistökannan kehittäminen tarpeita ja toiveita vastaavasti Asunto- ja kiinteistökannan kehittäminen tarpeita ja toiveita vastaavasti Toimitusjohtaja Teppo Forss, TVT Asunnot Oy 26.10.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ TVT Asunnot Oy lyhyesti - Kiinteistö- ja asuntokannasta

Lisätiedot

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 25.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Esteettömyys on asumisen kehittämistä Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus -seminaari, 4.11.2014, Lahti, Sibeliustalo Sari Hosionaho,FT,

Lisätiedot

Säkylän kunnan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma

Säkylän kunnan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma Säkylän kunnan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma 2015 2019 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Toimintaympäristö... 2 3. Vuokra-asuntokanta ja erityisryhmien asunnot... 4 4. Tavoitteet ja toimenpiteet...

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96 06.10.2014 Sivu 1 / 1 3797/02.07.00/2014 96 Yleisten rakennusten tontin vuokraus Kilosta Y-Säätiölle nuorisoasuntojen rakentamista varten kortteli 54144 tontti 10 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT Taustaa

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2013 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista

Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista Ympäristövaliokunta 29.9.2016 Mia Koro-Kanerva Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen yksityisten

Lisätiedot

ASUMINEN JA RAKENTAMINEN. TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Tilastoaineisto 2015

ASUMINEN JA RAKENTAMINEN. TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Tilastoaineisto 2015 ASUMINEN JA RAKENTAMINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Tilastoaineisto 2015 TAMPEREEN KAUPUNKI TILASTOT 2016 KONSERNIPALVELUYKSIKKÖ KOPPARI Tietojohtamispalvelut PL 487, 33101 Tampere http://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/tietoa-tampereesta/tietonakoala/asuminen-ja-rakentaminen.html

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 59. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 59. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 19.05.2014 Sivu 1 / 1 4236/10.04.00/2013 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 8 20.1.2014 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 12 10.2.2014 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto

Lisätiedot

ARA - SEMINAARI Joensuun Kodit Oy:n toimenpiteet muuttuvissa markkinatilanteissa ja toimenpide-ehdotuksia

ARA - SEMINAARI Joensuun Kodit Oy:n toimenpiteet muuttuvissa markkinatilanteissa ja toimenpide-ehdotuksia ARA - SEMINAARI Joensuun Kodit Oy:n toimenpiteet muuttuvissa markkinatilanteissa ja toimenpide-ehdotuksia Matti Martikainen 23.10.2013 www.joensuunkodit.fi 1 Kaupungin täysin omistama kiinteistöosakeyhtiö,

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Sirpa Alen 8/2003 Kirsi Laakso Marja Kostiainen Ari Laine 2.9.2003 Korjausavustukset vuonna 2002 Kunnan ja ARAn myöntämien korjausavustusten osuus %-osuus

Lisätiedot

Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen. Hannu Rossilahti Kouvola

Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen. Hannu Rossilahti Kouvola Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen Hannu Rossilahti Kouvola 29.10.2014 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 ARA-tuotannon määrä eri vuosikymmeninä

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Asuntoasiain työryhmän loppuraportti: Asuntoasiain organisointiselvitys Toimeksianto: Selvitetään, voidaanko pääkaupunkiseudulle

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Turun Kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma (Yt)

Turun Kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma (Yt) Turun kaupunki Kokouspvm Asia 1 5579-2014 (641) Turun Kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma (Yt) Tiivistelmä: Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen

Lisätiedot

/2006 Tauno Tuomivaara

/2006 Tauno Tuomivaara FHI:n aamiainen 10/8/2006 /2006 Tauno Tuomivaara Kommentit Susanne Jacobsonin puheenvuoroon: Elämäntapapohjaista senioriasumista VVO:n asumispalveluiden strateginen toimintamalli 1 VVO:N AVAINTIETOJA 2005

Lisätiedot

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola p. 0400 996 067 Selvitys 2/2016 ARA-tuotanto 2015 18.2.2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 31.1.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. PALVELUASUMISEN KÄSITTEET JA VALTAKUNNAN LINJAUKSET...

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015 Kuopion kaupunki 1 (5) Strategisia linjauksia asumispalveluiden toiminnallisiin muutoksiin ja kasvavaan asumispalveluiden tarpeisiin 1.1.2017 alkaen / palveluiden järjestäjänä vastaa kunnan tehtäväksi

Lisätiedot

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Hissi - Esteetön Suomi 2017 Kuopion hissiseminaari 8.10.2014 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 HISSI ESTEETÖN SUOMI 2017 HANKE Osana Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaa

Lisätiedot

Asukasvalintojen valvontatapa arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa

Asukasvalintojen valvontatapa arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 911/10.04.02/2014 359 Asukasvalintojen valvontatapa arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa Suunnittelupäällikkö Marja-Riitta Pulkkinen: Yleistä Asumisen rahoitus-

Lisätiedot

JOENSUUN MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA MATO-20

JOENSUUN MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA MATO-20 JOENSUUN MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA MATO-20 MATO-20-OHJELMAN TARKOITUS Vuosittain laadittavan ohjelman tarkoituksena on: sovittaa yhteen ja ennakoida maankäytön toteuttamista, palveluverkkoja, kunnallistekniikkaa,

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Ajankohtaista Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmasta

Ajankohtaista Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmasta Ajankohtaista Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmasta 2013-2017 Ikä-asuntoseminaari 27.10.2016, Lappeenrannan vanhusneuvosto ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010

Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010 Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010 1. OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO Ohjelma on formaatiltaan pikemmin toimenpideohjelma kuin strateginen ohjelma. Tämän vuoksi täytäntöönpano on perustunut niihin yksittäisiin

Lisätiedot

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali - ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Ote pöytäkirjasta. Hallitus

Etelä-Karjalan sosiaali - ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Ote pöytäkirjasta. Hallitus Etelä-Karjalan sosiaali - ja terveydenhuollon kuntayhtymä Ote pöytäkirjasta 2 1. 01. 2016 Hallitus 8 13.01.2016 Seniori - ja yhteisöasumisen uusien mallien kehittäminen Etelä -Karjalan alueella 20/00.04.01.00/2016

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma vuoteen 2030 asti

Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma vuoteen 2030 asti Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma luonnos 15.10.2009 Net Effect Oy /Sampo Ruoppila, 15.10.2009 Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma vuoteen 2030 asti Sisällysluettelo Johdanto...

Lisätiedot

Selvitys pääkaupunkiseudun vuokraasuntohakemusten. eri omistajayhteisöillä

Selvitys pääkaupunkiseudun vuokraasuntohakemusten. eri omistajayhteisöillä ISSN 1237-1288 Lisätiedot/More information: Ari Laine Puh./tel +358 40 519 2054 Pekka Pelvas Puh/tel +358 400 607 831 5/2009 Selvitys pääkaupunkiseudun vuokraasuntohakemusten päällekkäisyydestä eri omistajayhteisöillä

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA (AUNE) VAT verkosto

ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA (AUNE) VAT verkosto ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA 2016 2019 (AUNE) VAT verkosto 25.5.2016 Sisältö 1. Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelman (AUNE) eteneminen 2. Nostoja toimenpide-ehdotuksesta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Yleisten rakennusten tontin varaus Lintuvaarasta Espoon Aurinkolinna ry:lle, korttelin tuleva tontti 4

Espoon kaupunki Pöytäkirja Yleisten rakennusten tontin varaus Lintuvaarasta Espoon Aurinkolinna ry:lle, korttelin tuleva tontti 4 16.11.2015 Sivu 1 / 1 4717/2015 10.03.01 118 Yleisten rakennusten tontin varaus Lintuvaarasta Espoon Aurinkolinna ry:lle, korttelin 50245 tuleva tontti 4 Valmistelijat / lisätiedot: Riikka Nikulainen,

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 5/2012 Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne 2010 2012 27.11.2012 Sisällys 1 VUOKRA- JA OMISTUSASUMISEN VÄLIMUOTO... 3 1.1

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

Ikäystävällinen asuinalue ja asuminen

Ikäystävällinen asuinalue ja asuminen Ikäystävällinen asuinalue ja asuminen Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Turku 21.4.2016 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ

PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ Valtakunnallinen hissiseminaari Lahdessa 08.05.2014 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö Hissi on kiinteistön

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 45. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 45. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 14.04.2014 Sivu 1 / 1 4236/10.04.00/2013 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 8 20.1.2014 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 12 10.2.2014 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto

Lisätiedot