Sisältö. 1 Johdanto Asuntopolitiikka ja kaupungin strategia... 14

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisältö. 1 Johdanto... 3. 3 Asuntopolitiikka ja kaupungin strategia... 14"

Transkriptio

1 Porvoon kaupungin Asuntopoliittinen ohjelma

2 Sisältö 1 Johdanto Nykytila... 4 Asuntopoliittisen ohjelman valmistelu... 4 Väestö... 4 Toimialat ja työpaikat... 6 Asuntokanta... 7 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimintaohjelma Asuntopolitiikka ja kaupungin strategia Asuntopoliittiset tavoitteet ja toimenpiteet Asuntokanta ja asuntotarjonta Toimenpiteet Erityisryhmien asunnontarpeet Toimenpiteet Energiatehokkuus ja yhdyskuntarakenteen tiivistäminen Toimenpiteet Asunto-omaisuuden hallinnointi ja talous Toimenpiteet Toimijoiden roolit Seuranta Liitteet Selvitys Porvoon kaupungin asunto-omaisuuden hallinnoimisesta, Nordic Adviser Group

3 1 Johdanto Yksi kuntien keskeisistä peruspalveluista on järjestää asukkaiden asunto-olot niin, että asukkailla on käytettävissään elämäntilanteeseen ja asumistarpeisiinsa nähden hyvä ja tarkoituksenmukainen asunto. Tehtävän hoitaminen tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti vaatii suunnitelmallisuutta. Tämän vuoksi kunnat laativat asuntopoliittisia ohjelmia. Porvoon kaupungin asuntopoliittinen ohjelma linjaa, kuinka kaupunki luo edellytyksiä tavoitteelliselle asuntotuotannolle sekä kestävää kehitystä edistävälle kiinteistönpidolle. Asuntopoliittinen ohjelma on yksi konserninohjauksen välineistä, ja se ohjaa omalta osaltaan asioiden valmistelua ja päätöksentekoa Porvoon kaupungissa. Asuntopoliittisessa ohjelmassa käsitellään asuntoasioiden nykytilaa, kaupungin strategian edellytyksiä asuntopolitiikalle sekä asuntopoliittisia tavoitteita ja toimenpiteitä vuosina Ohjelmassa määritellään myös, kuinka asunto-omaisuuden omistus ja hallinnointi järjestetään hallinnollisesti ja toiminnallisesti järkevänä kokonaisuutena. Väestönkasvu ja ikärakenteen muutokset asettavat sekä määrällisiä että laadullisia vaatimuksia asuntojen uustuotannolle ja peruskorjaustoiminnalle. Työ- ja elinkeinoelämän vaatimukset lisäävät sekä vapaarahoitteisen että valtion tukeman asuntotuotannon tarvetta kasvavassa kaupungissa. Kuntin toimintaympäristö on muutenkin voimakkaassa muutostilassa. Asuntopoliittisissa valinnoissa tulee huomioida myös kuntarakenteen muutosprosessi. Tämä koskee erityisesti asuntovarallisuuden hallinnan organisoimista. Porvoon kaupunkikonsernin hallinnassa on merkittävä määrä asuntovarallisuutta. Konsernin taseesta ja vieraasta pääomasta asuntovarallisuuteen on sitoutunut neljäsosa. Asuntovarallisuuden määrällä ja hallinnon tarkoituksenmukaisella järjestämisellä on erityistä merkitystä myös konsernin riskienhallinnan kannalta. 3

4 2 Nykytila Asuntopoliittisen ohjelman valmistelu Asuntopoliittista ohjelmaa on valmisteltu ja koordinoitu kaupunkikehityksen tehtäväalueella, joka vastaa nykyisin asuntopolitiikkaan keskeisesti liittyvistä osa-alueista kuten maapolitiikasta, kaupunkisuunnittelusta, kuntatekniikasta sekä asuntoasioista. Tehtäväalue toimii kaupunkikehityslautakunnan alaisena. Myös konsernijohdolla on ollut keskeinen rooli ohjelman valmistelussa. Konsernijohto vastaa konsernihallinnosta, rahoituksesta sekä toimitilajohdosta. Toimialat ovat välittäneet asuntopoliittisia tavoitteitaan yhteensovittamista varten kaupunkikehityksen tehtäväalueelle. Asuntopoliittisen ohjelman poliittinen käsittely käynnistyy kaupunginhallituksessa. Tämän jälkeen ohjelmasta pyydetään lausuntoja kaupungin lautakunnilta, liikelaitoksilta ja yhtiöiltä. Myös asukkaat ja muut sidosryhmät voivat esittää ohjelmaa koskevia ajatuksia ja ideoita. Kaupunginvaltuusto päättää asuntopolitiikan perusteista hyväksyessään kaupungin strategian, taloussuunnitelman sekä maapoliittiset ja kaavalliset linjaukset. Valtuusto hyväksyy lopullisesti myös näihin linjauksiin perustuvan asuntopoliittisen ohjelman, joka täsmentää asuntopoliittisia tavoitteita ja toimenpiteitä. Valtuusto päättää lisäksi konsernirakenteesta ja konserniyhtiöiden tavoitteista sekä kaupungin rahoitusosuudesta valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon. Väestönkehitys Väestö Porvoon kaupungin väestömäärä on viimeisten vuosikymmenten aikana kehittynyt verrattain suotuisasti. Väestökasvu on ollut vakaata ja hallittavissa. Vuodesta 1980 vuoteen 2011 kaupungin väestömäärä on kasvanut henkilöllä. Vuosittainen väestönkasvu on ollut 0,3 1,0 prosentin luokkaa, ja väestö on lisääntynyt keskimäärin 322 henkilöllä vuodessa. Vuoden 2011 lopussa kaupungin väkimäärä oli , missä on 0,1 prosenttia kasvua edellisvuoteen verrattuna. Tilastokeskuksen vuonna 2012 laatiman ennusteen mukaan Porvoo ylittää asukkaan rajan vuonna Vuoteen 2017 mennessä vuotuinen väestönkasvu on noin 0,5 prosenttia. Luonnollisen väestönlisäyksen (syntyneet kuolleet) ennustetaan olevan noin 140 henkilöä vuodessa ja kokonaisnettomuuton noin 120 henkilöä vuodessa. Merkillepantavaa ennusteessa on, että työikäisten suhteellisen osuus laskee ja ikäihmisten osuus kasvaa. Yli 75-vuotiaiden osuus kasvaa 6,8 prosentista 9,1 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Väestöennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden osuus on vuonna 2020 jo 21,6 prosenttia ja yli 75- vuotiaiden osuus 9,1 prosenttia koko väestöstä. 4

5 Taulukko 1. Väestön ikärakenne Väestöennuste (2012), Tilastokeskus Ikäryhmä % lkm Ikäryhmä , , , , , , Yhteensä Yhteensä Väestön ikääntyminen näkyy väestöllisen huoltosuhteen huonontumisena. Väestöllinen huoltosuhde kertoo, kuinka paljon kaupungissa on lapsia ja vanhuksia sataa työikäistä kohti. Taloudellinen huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti. Vuonna 2010 maan keskiarvo oli 1,2 ja vastaava luku Porvoossa oli tuolloin 1,08. Taulukko 2. Väestöllinen huoltosuhde Vuosi Väestöllinen huoltosuhde 52,1 64,4 73,1 75,8 Muuttohalukkuustutkimus 2012 Taloustutkimuksen vuonna 2012 toteuttaman muuttohalukkuustutkimuksen mukaan Porvooseen voisi ajatella muuttavansa 18 prosenttia suomalaisista. Porvoo on yhdestoista tutkituista 37 kaupungista, kun mitataan kaupunkien kokonaismielikuvaa. Hämeenlinnan ja Naantalin lisäksi Porvoon edellä ovat ainoastaan Suomen suurimmat kaupungit. Porvoon taakse jäävät mm. muut tutkimuksessa mukana olleet kehyskunnat. Porvoon erityisiksi vahvuuksiksi koetaan tutkimuksen mukaan viihtyisä asuinympäristö, lapsille sopiva kasvuympäristö sekä kaupungin sijainti. Asuinympäristön viihtyisyys ja työpaikan sijainti ovat tekijöitä, jota suomalaiset arvostavat nykyisin tutkimuksen mukaan kaikkein eniten valitessaan uutta asuinpaikkakuntaa. Analyysi Porvoon väestöllisestä kilpailukyvystä 2011 Marraskuussa 2011 valmistui analyysi Porvoon demograafisesta kilpailukyvystä. Analyysin mukaan Porvoon kaupungin muuttovetovoima on ollut parasta A-luokkaa viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana kuntien välisessä vertailussa. Porvoon demografinen kilpailukyky määrällisestä näkökulmasta: 5

6 Porvoon väestö on kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 1980 alkaen. Keskipitkällä aikavälillä ( ) Porvoo on ollut määrällisen muuttoliikkeen näkökulmasta yksi vetovoimaisimmista kunnista Suomessa. Väestönkehityksen osatekijät ovat hyvässä tasapainossa: kasvu perustuu tasaisesti sekä muuttoliikkeeseen (53,5 prosenttia) että luonnolliseen väestönlisäykseen (46,5 prosenttia). Syntyneiden määrä on ollut kuolleiden määrä suurempi koko ajanjakson, mutta maassamuutossa näkyy taloudellisten suhdanteiden mukaista heiluriliikettä. Maassamuutto heijastaa viiveellä taloudellisia suhdannevaihteluita. Porvoo on saanut muuttotappiota maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina hieman vähemmän kuin 1990-luvun alun lamavuosina. Muuttoliikkeen yhteyttä suhdannevaihteluihin kuvaa se, että Porvoo kärsi muuttotappiosta viitenä peräkkäisenä kvartaalina kesän 2010 jälkeen. Vuoden 2011 viimeisellä kvartaalilla Porvoo sai jälleen pientä muuttovoittoa. Muuttoliikkeen syklisyyteen vaikuttaa suhdannevaihteluiden lisäksi asumiseen ja elinvaiheisiin liittyvät syyt. Esimerkiksi 1990-luvun alussa syntyi keskimääräistä enemmän lapsia, jotka ovat tulleet 2010-luvun vaihteessa muuttoikään. Porvoon tulo- ja lähtömuuttojen suuntautumisessa korostuu vahva keskinäisriippuvuus pääkaupunkiseutuun: kuusi kymmenestä tulijasta tulee Helsingistä, Vantaalta ja Espoosta ja viisi kymmenestä lähtijästä hakeutuu em. kuntiin. Muuttovoitot tulevat kunnittain tarkasteltuna Helsingistä, Sipoosta, Vantaalta, Espoosta ja Järvenpäästä ja muuttotappiot Loviisasta, Turusta, Askolasta, Tampereelta ja Lahdesta. Porvoon demografinen kilpailukyky laadullisesta näkökulmasta: Porvoon tilanne on optimaalinen muuttajien rakenteen näkökulmasta millä tahansa mittarilla tarkasteltuna. Tulomuuttajat ovat keskimääräistä useammin työssä olevia, aktiivi-ikäisiä, koulutettuja ja keski- ja hyvätuloisia sekä lähtijät keskimääräistä useammin työvoiman ulkopuolella olevia, työttömiä, nuoria perusopinnot päättäneitä ja pienituloisia. Porvoo sai työllisistä muuttovoittoa 875 henkilöä viiden vuoden aikana. Työllisten muuttovoitolla on merkittävät positiiviset kerrannaisvaikutukset. Porvoon muuttovoitot keskittyvät aktiivi-ikäisiin vuotiaisiin ja lapsiin: toisin sanoen suuri osa tulijoista lapsiperheitä ja lähtijöissä ovat nuoret ja ylioppilaat yliedustettuja. Porvoo saa muuttovoittoa sekä korkea-asteen tutkinnon suorittaneista että pelkän perusasteen varassa olevista muuttajista. Porvoo saa muuttovoittoa lähes kaikista tuloryhmistä, mutta erityisesti keski- ja hyvätuloisista. Porvoon muuttoliikkeen tulokertymä oli positiivinen, keskimäärin 6,6 miljoonaa euroa vuodessa. Tulomuuttajan keskimääräiset tulot olivat 780 euroa suuremmat kuin lähtömuuttajan. Toimialat ja työpaikat Porvoon työpaikkarakenne on palveluvaltainen. Tilastokeskuksen vuoden 2010 tietojen mukaan palvelutyöpaikkojen osuus on 65 prosenttia ja jalostuksen osuus on 32 prosenttia kaikista työpaikoista. Jalostuksen osuus on merkittävästi suurempi kuin maassa keskimäärin. Maa- ja metsätalouden työpaikkojen osuus on 2 prosenttia. Porvoon työpaikkaomavaraisuus on vuoden 2010 tietojen mukaan 89,7 prosenttia. Porvoossa on siis noin 10 prosenttia vähemmän työpaikkoja kuin työllistä työvoimaa. Porvoosta käy muissa kun- 6

7 nissa työssä noin henkilöä. Tästä runsaat 70 prosenttia suuntaa pääkaupunkiseudulle. Muista kunnista tulee Porvooseen työhön noin henkilöä. Asuntokunnat ja asuntokanta Asuntokanta Suurin osa Porvoon asuntokunnista on 1-2 hengen asuntokuntia (69,8 prosenttia). Porvoolaiset asuvat useimmiten omakotitalossa (48,7 prosenttia) ja omistusasunnoissa (68,4 prosenttia). Vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa asuvien perheiden osuus on 29,1 prosenttia. Kerrostaloissa asuvien osuus on 39,6 prosenttia. Yksin asuvissa on runsaasti ikääntyneitä naisia vuotiaiden ikäryhmässä yksin asuvia on 1181 henkilöä (miehiä 386, naisia 795). Yli 75-vuotiaista 1514 asuu yksin (miehiä 292, naisia 1 222). Lapsiperheiden osuus perheistä on hieman vähentynyt. Vuoden 2011 lopussa lapsiperheiden osuus kaikista perheistä oli 42,7 prosenttia kun vastaava luku vuonna 2000 oli 46,1 prosenttia. Perheen keskikoko on 2,85 henkilöä. Myös ahtaasti asuvien osuus on vähentynyt. Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus oli Tilastokeskuksen mukaan 9,6 prosenttia vuonna 2011 kun sama luku oli 19,2 prosenttia vuonna Asuntojen koko on kasvanut. Asuntojen pinta-ala asuntokuntaa kohti oli vuonna 1990 keskimäärin 78,8 m² kun se vuonna 2011 oli 87,8 m². Taulukko 3. Asuntokuntien ja henkilöiden määrä asuntokunnan koon ja hallintaperusteen mukaan Kaikki asuntokunnat 1 henkilö 2 henkilöä 3 henkilöä 4 henkilöä 5 henkilöä 6 henkilöä 7+ henkilöä Asuntokuntia lkm % % % % % % % Yhteensä Omistusasunto Vuokra-asunto Asumisoikeusasunto Muu tai tuntematon hallintaperuste Henkilöitä Yhteensä Omistusasunto Vuokra-asunto Asumisoikeusasunto Muu tai tuntematon

8 Kuva 1. Asunnot hallintaperusteen mukaan Porvoossa vuoden 2010 lopussa. 2 % 9 % Omistaa talon 2 % 12 % 40 % Omistaa asunnon osakkeet Aravavuokra-asunto 12 % Korkotukivuokraasunto Muu vuokra-asunto 23 % Asumisoikeusasunnot Yli puolet porvoolaisista asuu omassa talossa tai omistaa asuntonsa osakkeet. Asuntokannan ikärakenne Hiukan yli puolet Porvoon asuntokannasta on rakennettu välisenä aikana. Rakentamisen huippu osui 1970-luvulle. Tästä johtuu asuntojen kohtalaisen suuri peruskorjaustarve tulevina vuosina. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA on arvioinut Porvoon peruskorjaustarpeeksi vuosina keskimäärin 523 asuntoa vuodessa. Vuonna 2011 Porvoossa korjattiin asuntoa valtion osarahoituksella, mikä vastaa vuosien rakennetun asuntokannan vuosittaista korjaustarvetta. Valtion osarahoituksen piiriin tulee puolet tästä määrästä, eli keskimäärin 600 asuntoa vuodessa. Porvoon kaupunkikonsernin yhtiöiden peruskorjaustarve on 300 asuntoa vuodessa. Taulukko 4. Kaupunkikonsernin asuntovarallisuuden ikäjakauma (ei sisällä myytäviä, purettavia eikä esim. koulujen yhteydessä olevia asuntoja) % Muu tai tuntematon hallintaperuste Taloyhtiöissä korjauskulut ovat noin 1,20 euroa asuntoneliömetriä kohden, eli noin vajaa neljännes hoitokuluista. Kiinteistöalalla investointien takaisinmaksuaika on pitkä ja velkarahoitusosuus korkea. Lainojen lyhennyksiin vuokrissa kerättävä määrä on mukana tuloksessa, mutta rahan käyttö lyhennyksiin ei. Tuloksen on siten oltava riittävän suuri, jotta se yhdessä poistojen kanssa kattaa lainojen ly- 8

9 hennykset sekä kiinteistökannan arvon säilyttämiseen ja kasvuun liittyvien investointien omarahoitusosuudet. Kuva 2. Kiinteistön ylläpitokustannusten vuosimuutokset, % Lähde: Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2005=100, Tilastokeskus 2012 Kuva 3. Asunnot talon tyypin ja rakennusvuoden mukaan Porvoossa A s u n t o j a Vuosi Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Noin asuntoa on rakennettu vuosina , joten peruskorjausten tarve tulee kasvamaan merkittävästi lähivuosina. 9

10 Kuva 4. Uudisrakentamiseen myönnetyt rakennusluvat vuosina Porvoossa. Talouden suhdannevaihtelu näkyy selkeästi myönnettyjen rakennuslupien määrässä. Kuva 5. Väestölisäys ja asuntojen rakennusluvat Kuntien välinen nettomuutto Syntyneiden enemmyys Netto maahanmuutto myönnetyt luvat, asuntoja Rakennettavien asuntojen määrä ei välittömästi näy kunnan väestökehityksessä, vaan vaikutus tulee esille pidemmän ajan kuluessa. 10

11 Kuva 6. Kuntaan muuttaneet, kunnassa muuttaneet ja valmistuneet asunnot vuosina A s u n t o j a M u 4000 u t 3000t a n 2000 e e 1000t Vuosi 0 Valmistuneet asunnot Kunnan sisällä muuttaneet kuntaan muuttaneet Talouden suhdannevaihtelu näkyy selvästi valmistuneiden asuntojen määrässä. Sen sijaan 2000-luvulla tulomuuton ja valmistuneiden asuntojen määrän välinen riippuvuus ei ole lainkaan niin selvästi nähtävissä. 11

12 Kuva 7. Porvoon vakituisen asuntokannan sijoittuminen alueellisesti., 12

13 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimintaohjelma Hallituksen asuntopolitiikan tavoitteena on turvata sosiaalisesti ja alueellisesti tasapainoiset ja vakaat asuntomarkkinat, turvata erityisryhmien asumistarpeita ja kehittää asumisen laatua. Asuntopolitiikalla edistetään kohtuuhintaista asumista sekä kaikkien väestöryhmien mahdollisuuksia elämäntilanteeseensa sopivaan asumiseen, kestävää kehitystä, työmarkkinoiden toimivuutta ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Tavoitteena on lisätä erityisesti pieni- ja keskituloisille suunnattua vuokra-asuntotuotantoa. Toimenpiteet toteutetaan hallitusohjelmassa asetetun julkisen talouden vakauttamista koskevan tavoitteen asettamien reunaehtojen puitteissa. Ohjelman toimenpiteillä luodaan edellytyksiä asuntomarkkinoiden toimivuuden parantumiselle vähentämällä laajalla rintamalla markkinoiden toimivuuden esteitä ja tarjoamalla kannustimia eri toimijoille. Toimenpiteet ovat yhteiskunnallisilta vaikutuksiltaan laajoja eivätkä ne rajoitu yksinomaan asuntomarkkinoihin. Hallituksen asuntopolitiikan ja asuntopoliittisen toimenpideohjelman tavoitteina on etenkin seuraavien kokonaisuuksien kehittäminen: 1) Tonttimaan saatavuuden turvaaminen ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen. 2) Asuntomarkkinoiden tasapainon edistäminen valtion tukitoimin. 3) Erityistä tukea tarvitsevien väestöryhmien asumistilanteen edistäminen ja asuinalueiden eheyden parantaminen. 4) Asuinrakentamisen prosessien ja asumisen laadun parantaminen. Asuntopoliittinen toimenpideohjelma keskittyy sellaisiin rakenteellisiin asuntopoliittisiin toimenpiteisiin, jotka voivat lisätä asuntotarjontaa ja kohtuullistaa asumismenoja erityisesti kasvukeskuksissa sekä parantaa näin edellytyksiä työvoiman liikkuvuudelle talouden kasvulle ja kansantalouden yleiselle kilpailukyvylle. Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma löytyy ympäristöministeriöninternetsivustolta: Hallitusohjelman mukainen metropoliselvitys valmistuu vuoden 2013 aikana. Metropoliselvityksen perusteella mahdollisesti toteutettavilla rakenteellisilla muutoksilla voi olla hyvinkin merkittäviä vaikutuksia Porvoon asemalle ja kehitykselle myös asuntopolitiikan alueella. 13

14 3 Asuntopolitiikka ja kaupungin strategia Kaupunginvaltuusto hyväksyi Porvoon kaupungin strategian vuosille Strategiset päämäärät liittyvät talouden tasapainottamiseen, hallinnon selkeyttämiseen sekä energiatehokkaan kaupunkirakenteen saavuttamiseen. Strategian laatimisen taustalla oli kaupungin vaikea taloudellinen tilanne ja tavoite on saavuttaa pitempiaikainen talouden tasapaino. Kaupungin uuden strategian valmistelu on käynnistynyt, ja se tulee kaupunginvaltuuston käsittelyyn valtuustokauden alussa. Kaupungin asuntopoliittisia linjauksia tarkistetaan tarvittaessa uuden strategian mukaisesti. Alla on kuvattu niitä kaupungin strategisia päämääriä ja valintoja, joihin voidaan vaikuttaa asuntopolitiikan linjauksilla. Väestö ja työpaikat Kaupunki tavoittelee vahvistuvaa asemaa metropolialueella ja varautuu pitkällä tähtäimellä vuosittain enintään 1,5 prosenttisesti väestönkasvuun. Kaupungin työpaikkaomavaraisuus on vähintään 90 prosenttia. Kehitetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Aktivoidaan maapolitiikkaa, kaupunki panostaa maanhankintaan, maankäytön suunnitteluun ja markkinointiin kasvutavoitteiden saavuttamiseksi. Hallinto ja palvelut Kaupungin peruspalvelut on priorisoitu ja talous on tasapainotettu. Kaupungin hallinto on selkeä ja konserniohjaus toimii tehokkaasti. Kaupungin kiinteistö- ja asunto-omaisuuden hallinta järjestetään tarkoituksenmukaisella tavalla, ja omaisuuden realisointimahdollisuudet selvitetään. Keskeiset kehittämishankkeet Jatketaan keskeisten kehittämishankkeiden toteuttamista. Strategisten kehittämishankkeiden toteuttaminen on välttämätöntä kaupungin kehityksen kannalta talouden suhdanteista riippumatta. Strategiakauden tärkeimpiä kehittämishankkeita ja resursoinnin kohteita ovat mm: o o Länsiranta ja Taidetehtaan alue Skaftkärrin alue ja energiatehokkuushankkeet 14

15 Energiatehokas yhdyskuntarakenne Porvoossa on energiatehokas kaupunkirakenne ja kaupunki integroituu aktiivisesti metropolialueeseen. Väestönkasvu ohjataan alueellisesti niin, että koko yhdyskuntarakenne eheytyy. Metropolialueen kaupunkien kanssa tehdään aktiivista yhteistyötä maankäytön suunnittelussa. Painopistealueina ovat yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja raideliikenneyhteys Helsingin ja Porvoon välillä. Kaavoitus ja tonttituotanto Turvataan riittävä tonttituotanto kaupungin omistamilla kaava-alueilla. Vähintään 60 prosenttia omakotitalojen uudisrakentamisesta tapahtuu vuoteen 2011 mennessä kaava-alueilla. Vuoteen 2013 mennessä osuus nousee 75 prosenttiin. Edellytys tällaiselle kehitykselle on, että Porvoo kykenee tarjoamaan riittävän määrän kaavoitettuja tontteja. Tehostetaan kaavoitusta haja-asutusalueilla, ja keskitetään kaavoitus määriteltyihin kylä-keskuksiin. Asuntopolitiikka strategian toteuttamisessa Asuntotarjonta riippuu paljon markkinatilanteesta. Kaupunki voi tästä huolimatta asuntopolitiikkaa tukevilla toimillaan (kaavoitus ja maapolitiikka) vaikuttaa siihen, että kaupungin alueella on tarjolla houkuttelevia ja monipuolisen asumisen mahdollisuudet tarjoavia tontteja väestönkasvun tarpeisiin. Asuntopoliittisissa linjauksissa voidaan ottaa kantaa siihen, kuinka uusi asuntorakentaminen sijoittuu mm. liikenneyhteyksiin, työpaikkoihin ja palveluihin nähden. Linjauksia voidaan tukea erilaisin keinoin, esimerkiksi kaavoituksella ja tontinluovutukseen liittyvillä tontinluovutusehdoilla. Näin voidaan edesauttaa monipuolisen asuntotuotannon syntymistä sekä viihtyisän, toimivan ja energiatehokkaan asuinympäristön rakentumista. Kaupungin maapoliittiset linjaukset hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Linjausten mukaan kaupungilla tulee olla omistuksessaan raakamaata vuoden tarpeisiin. Kun kaavoitettava maa on kaupungin omistuksessa, on kaupungilla paremmat edellytykset ylläpitää riittävää asuinrakentamisen asemakaavareserviä sekä paremmat mahdollisuudet ajoittaa asuintonttien luovutus tarvetta vastaavasti kaupungin eri osissa. Linjausten mukaan kaupunki pyrkii myös tonttien hinnoittelulla hillitsemään yleistä maan hinnan nousua ja näin myös asumisen hintatasoa. Kaupungin omalla tontinluovutuksella voidaan vaikuttaa rakennettavien asuinrakennusten energiatehokkuuteen ja asuntojen hallintamuotoon mm. tontinluovutusehtojen kautta. Asuntopolitiikka ja siinä tehtävät strategiset valinnat ohjaavat osaltaan myös syrjäytymisen ehkäisyä ja esimerkiksi lapsiperheiden asemaa. Noin 70 prosenttia toimeentulotukea saaneista kotitalouksista saa Kelan asumistukea. Asumiskustannukset ovat Porvoossa lähellä pääkaupunkiseutua, ja asumismenot ovatkin merkittävä toimeentulotuen kustannuksia nostava tekijä. Porvoossa on myös pulaa kohtuuhintaisista asunnoista, jolloin osa toimentulotuen saajista joutuu asumaan kalliissa yksityisissä asumismuodoissa. Toimeentulotuen asumismenojen kattoa on korotettu vuosittain julkisrahoitteisten asuntoyhtiöiden korotusten verran, mutta edelleen käytetään paljon harkintaa ja huomioidaan tuessa hintakaton ylittäviä asumismenoja. Vuokrarästeihin myönnetään täydentävänä toimeentulotukena, vuonna 2012 arviolta euroa. 15

16 4 Asuntopoliittiset tavoitteet ja toimenpiteet Asuntokanta ja asuntotarjonta Porvoon kaupunki tarjoaa asumisympäristönä asukkailleen viihtyisiä, turvallisia sekä esteettömiä asumismahdollisuuksia. Kaupunki edistää eri asukasryhmien omatoimista selviytymistä asumisessa ja muussa päivittäisessä toiminnassa. Asuntotuotanto keskeisellä alueella on monipuolista ja tasapainoista, ja se edistää monimuotoisen asukasrakenteen ylläpitämistä. Kaupunki varautuu hankkimaan raakamaata asumisen tarpeisiin niin, että maata on vuoden kaavoitustarpeisiin. Kaavoituksessa huolehditaan siitä, että asemakaavoitettua kaavareserviä on riittävästi (kaavoitettu tonttireservi vastaa kolmen vuoden asuntotuotantotarvetta), ja sitä on monipuolisesti eri alueilla. Kaavoituksessa huomioidaan myös tavoitteellinen talotyyppijakauma. Tontinluovutuksen yhteydessä varmistetaan, että tavoitteet vuokra- ja asumisoikeusasuntojen rakentamisesta ja sijoittumisesta voidaan toteuttaa. Kaupunki luo edellytyksiä kysyntää vastaavalle asuntotuotannolle aluekohtaiset linjaukset huomioon ottaen, tavoitteena kohtuuhintainen asuminen. Asunto- ja korjausrakentamisen määrälliset tavoitteet Vuosina rakennetaan yhteensä uutta asuntoa. Keskimäärin 400 asunnon vuosituotanto edellyttää varsin tiivistä rakentamista. Asuntoalueiden kunnallisteknisen valmius varmistetaan sovittamalla asuntotuotantotavoitteet, alueiden kaavoitus ja tavoitteellinen tontinluovutus yhteen vuosittain laadittavassa kaupungin talousarvion investointiohjelmassa. Omakotitalot Omakotitaloja rakennetaan kappaletta, näistä 75 prosenttia sijaitsee kaavoitetulla alueilla. Kaupunki varautuu markkinoimaan asemakaava-alueilta vuosittain keskimäärin 135 omakotitonttia (AO). Tonttien kysyntä on viime vuosina ollut tarjontaa vähäisempää. Vuosina on luovutettu keskimäärin 54 tonttia vuodessa. Kaupungin strategisena tavoitteena on vuodesta 2013 eteenpäin, että 75 prosenttia omakotitaloista rakennetaan asemakaavatonteille. Vuonna 2011 myönnettiin asemakaavoitetulle alueelle 69 (54 %) omakotitontin rakennuslupaa ja asemakaava-alueiden ulkopuolelle 59 (46 %) rakennuslupaa. Asemakaava-alueilla sijaitsevilla yksityisillä omakotitonteilla on vuosina myönnetty rakennuslupa noin 20 omakotitalolle vuodessa. Kerros- ja rivitaloasunnot Porvoon kaupungin keskeisellä alueella rakennetaan 840 kerrostaloasuntoa (35 prosenttia asunnoista) pääasiassa kaupungin luovuttamille tonteille. Rivitaloasuntoja rakennetaan 480 kappaletta, (20 prosenttia), ja myös nämä asunnot sijoittuvat kaupungin keskeiselle alueelle. 16

17 Porvoon kaupungilla on vuonna 2012 kerros- ja rivitalotonttimaan asemakaavareserviä noin k-m². Tämä vastaa noin asunnon rakentamista. Tältä osin kaupunki pystyy hyvin vastaamaan tavoitteeseen tonttimaan luovuttamisesta. Vuosina on luovutettu keskimäärin noin k-m² kerros- ja rivitalorakennusoikeutta vuodessa. Huippuvuosia olivat vuodet , jolloin luovutettiin yhteensä k-m². Tämä vastasi noin 600 asunnon rakentamista. Vuosina luovutettiin keskimäärin k-m² vuodessa, mikä vastaa noin 45 asunnon rakentamista. Kaupungin alueella on tällä hetkellä yksityistä asumisen kaavareserviä mm. Länsirannan alueella (Hartela) noin k-m², Hopean korttelin alueella noin k-m², Etolan tontilla noin k-m² ja korttelissa 25 (ns. Elannon tontti) noin k-m². Nämä vastaavat yhteensä noin 250 asunnon rakentamista. Porvoon portin alueelle on alustavissa suunnitelmissa osoitettu lisärakentamista sekä yksityiselle, että kaupungin maalle yhteensä noin k-m² (n asuntoa). Rakennusoikeutta on lisäksi toteutumatta kaupungin rakentajille varaamilla tai jo luovuttamilla kerrostalo- ja rivitalotonteilla noin k-m², mikä vastaa noin 160 asunnon rakentamista. Vuokra- ja asumisoikeusasunnot Vuokra- ja asumisoikeusasuntoja rakennetaan 720 kappaletta. Kaupunkikonserniin kuuluvien yhtiöiden osuus vuokra-asuntotuotannosta on keskimäärin 50 asuntoa vuosittain eli yhteensä 300 asuntoa. Yksityistä vuokra-asuntotuotantoa pyritään kannustamaan kaavoituksen ja tonttipolitiikan keinoin. Kaupunkikonsernin tavoitteellinen vuokra-asuntotuotanto kohdistuu vuosina seuraavasti: Peippola Toukovuori Ylä-Haikkoo Kevätlaakso Länsiranta Näillä alueilla asemakaava on jo valmis tai parhaillaan tekeillä, ja kaupunki omistaa alueet sekä päättää tontinluovutuksesta. Alueet sijaitsevat eri puolilla kaupunkitaajamaa. Suurin osa näiden alueiden asunnoista tullee olemaan omistusasuntoja. Vuokra-asuntotuotannon sijoittuminen näille alueille monipuolistaa asuntorakennetta, mahdollistaa erilaisia asumisen vaihtoehtoja ja varmistaa, että alueilla on asuntotarjontaa, joka vastaa eri elämäntilanteita, toimeentuloa ja muita erityistarpeita. Muut asunnot Tehostettuja palveluasuntoja valmistuu vuoteen 2020 mennessä yhteensä 120 kappaletta. Palveluasuntotuotannosta vastaavat valtakunnalliset toimijat, ja kaupunki joko omistaa tilat tai on niissä vuokralla. Tilojen omistus ja palvelujen tuottaminen eriytetään toisistaan eri yhteisöihin. Palveluasuminen on tavanomaisen vuokra-asumisen ja perinteisen laitoshoidon välissä oleva asumismuoto, jolle ominaista on kokoaikainen avunsaannin mahdollisuus. Palveluasuminen sisältää aina sekä asunnon että asumiseen liittyvät palvelut. Asunnostaan ja siihen liittyvistä kustannuksista vastaa asukas. Palveluasumista voidaan järjestää palvelutaloissa, ryhmäkodeissa tai asumisryhmissä. Asukkaalla on käytössä oma asunto, joka soveltuu hänen tarpeisiinsa. Asumista tukevat palvelut voidaan toteuttaa monimuotoisesti ja yksilöllisesti. Palveluasumista tarjotaan tuettuna tai tehostettuna asumisena. Kunta voi järjestää palvelut itse omana työnään, yhteistyössä 17

18 toisten kuntien kanssa tai hankkimalla tehtävien hoidon edellyttämät palvelut yksityisiltä palveluntuottajilta eli yrityksiltä tai järjestöiltä. Yksityisiltä palveluntuottajilta hankittavat palvelut voidaan hankkia joko kilpailuttamalla ne julkista hankinnoista annetun lain mukaisesti tai antamalla asiakkaille palveluseteleitä. Väestön ikääntyminen korostaa asuntojen ja asuinympäristöjen esteettömyyttä niin vanhoilla kuin uusillakin alueilla. Elinympäristön esteettömyydestä huolehtiminen ei palvele vain ikääntyviä tai liikuntaesteisiä, vaan yhtälailla esimerkiksi lapsiperheitä. Hyvä periaate on, että mikä on hyvä rollaattorille, on hyvä myös lastenvaunuille. Esteettömyydestä huolehtiminen on osa elinkaaren huomioivaa asumisen kehittämistä. Esteettömyyden periaate huomioidaan kaikkia asuinalueita kehitettäessä, mutta aivan erityistä huomiota kiinnitetään kuntakeskuksien ja rakennetun ympäristön kehittämiseen esteettömäksi. Valtion tukeman korjausrakentamisen piirissä on vuosittain yhteensä 600 asuntoa. Tavoitteena on, että ohjelmakaudella rakennetaan yhteensä 50 hissiä valtion osarahoituksella. Tämä ei aiheuta määrärahatarvetta kaupungin budjettiin, koska ei ole tiedossa hissirakentamista kaupungin suoraan omistamiin taloihin.. Henkilöstöresurssien turvaaminen on kaupungin palvelutuotannon toimivuuden edellytys. Porvoon kaupunki kilpailee osaavasta henkilöstöstä pääkaupunkiseudun ja naapurikuntien kanssa. Vaikea vuokra-asuntotilanne ei saa muodostua rekrytoinnin esteeksi. Kaupungilla tulee olla mahdollisuus tarjota rekrytoitavalle henkilölle ns. ensimmäinen asunto Porvoossa. Ensimmäinen asunto on tarkoitettu väliaikaiseksi asunnoksi sille ajalle kun rekrytoitava etsii pidempiaikaista ratkaisua asumiselleen. Ensiasuntoja tarvitaan keskimäärin 2-3 vuosittain. Muilta osin kaupungin henkilöstöllä on yhtäläiset mahdollisuudet saada vuokra-asunto kuin muillakin asunnonhakijoilla. Toimenpiteet 1. Asuntotuotanto on keskimäärin 400 asuntoa/vuosi. Omakotitaloja rakennetaan 180 kpl/vuosi (45 prosenttia), rivitaloasuntoja 80/vuosi (20 prosenttia) ja kerrostaloasuntoja 140 asuntoa/vuosi (35 prosenttia). 2. Omistusasuntojen osuus on 70 prosenttia ja vuokra-/asumisoikeusasuntojen osuus 30 prosenttia. Valtion osarahoituksella (ARA) rakennettavien asuntojen osuus on 35 prosenttia (140 as./vuosi). 3. Kaupunki markkinoi vuosittain tontteja omatoimiseen rakentamiseen, vuonna 2012 tavoite on 110 kappaletta ja vuodesta 2014 tavoite on 135 kappaletta vuodessa. 4. Vuosittain rakennetaan noin 5 10 uutta hissiä hissittömiin kerrostaloihin. 5. Ikääntyneiden ympärivuorokautista hoivaa varten lisätään vuoteen 2020 mennessä 120 tehostettua palveluasumispaikkaa. 6. Vuosittain myönnetään 25 kohteelle valtion korjausavustuksia vanhusten ja vammaisten omakotitalojen korjauksiin uutta nuorisoasuntoa valmistui vuonna Vuoden 2013 loppuun mennessä valmistuu yhteensä 38 asuntoa kehitysvammaisille. 18

19 8. Yhteistyökumppanit (konserniyhtiöt, Porvoon seudun asuntosäätiö, valtakunnalliset toimijat) sitoutetaan erityisryhmien hankkeiden (mm. opiskelijat, nuoret, vanhukset, vammaiset, asunnottomat) toteuttamiseen. 9. Kaupunkikonserni vastaa siitä, että Peippolaan, Toukovuoreen, Ylä-Haikkooseen, Kevätlaaksoon ja Länsirannalle toteutetaan myös vuokra-asuntoja. Keskimäärin aloitetaan yhden kohteen toteutus vuosittain edellä mainitussa järjestyksessä. Toteutusaikataulu riippuu kaavoitustilanteesta sekä hankkeen suunnittelu- ja rahoitusvalmiudesta. 10. Asumisoikeusasuntoja toteutetaan Hornhattulaan, Toukovuoreen, Länsirannalle, Ylä- Haikkooseen, ja Kevätlaaksoon. 11. Kevätkummun ja Gammelbackan asuinympäristöjä parannetaan. Kevätlaakson suunnittelun yhteydessä selvitetään Kevätkummun palvelujen ja kaupunkiympäristön parantamistarpeet sekä täydennysrakentamismahdollisuudet. Gammelbackan ostoskeskusta ja sen lähiympäristöä parannetaan palvelutarjonnan, liikenneympäristön ja kaupunkikuvan kehittämistä tukevilla toimenpiteillä. 12. Asuntopoliittisen ohjelman tultua hyväksytyksi käynnistetään maankäytön toteuttamisohjelman (MATO) laatiminen. Ohjelman tarkoituksena on ohjata asuntotuotantoa ja myös työpaikkarakentamista mahdollistavaa maankäytön toteuttamisketjua maan hankinnan, kaavoituksen, kunnallisteknisen suunnittelun ja rakentamisen kautta tonttien luovutukseen. Ohjelmalla pyritään turvaamaan resurssien oikeellisuus ja rahoituksen aikataulutus ja sen avulla voidaan arvioida asetettujen tavoitteiden taloudellisia toteutumisedellytyksiä. 13. Alkuvuodesta 2013 valmistuu käynnissä oleva kylärakennetarkastelu, jonka pohjalta kylien asuntorakentamista ohjataan. 19

20 Kuva 8. Vuokra-asuntojen toteutuminen vuosina Kaupunkikonserni vastaa siitä, että vuokra-asuntoja toteutetaan vuosina Peippolaan, Toukovuoreen, Ylä-Haikkooseen, Kevätlaaksoon ja Länsirannalle. Myös asumisoikeusasuntoja rakennetaan eri puolille kaupunkitaajamaa. Taulukko 9. Tavoitteellinen asuntotuotantomäärä talotyypeittäin ja hallintamuodoittain vuosina Vuosi Kerrostaloasunnot (35 %) Rivitaloasunnot (20 %) Omakotitalot (45 %) Asuntoja yhteensä Vuokra-/ asumisoikeusasuntoja (30 %) Kaupunkikonsernin toteuttamia vuokraasuntoja ARA:n osarahoituksella (35 %) Omakotitaloja kaavaalueelle (65-75 %)

Porvoon kaupungin Asuntopoliittinen ohjelma 2013 2018

Porvoon kaupungin Asuntopoliittinen ohjelma 2013 2018 Porvoon kaupungin Asuntopoliittinen ohjelma 2013 2018 Esitys 14.11.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Nykytila... 4 Asuntopoliittisen ohjelman valmistelu... 4 Väestö... 4 Toimialat ja työpaikat... 6 Asuntokanta...

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Helsingin kaupunki Asumisen uhkakuva on kasvanut Vuokra-asuntotuotanto

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri Tallinna 2.4.2014 Rakentamisen määrä Suomessa 2 Helsingin asuntokanta

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

KORJAUS- JA ENERGIA- AVUSTUKSET 2012 Määrärahat nyt ja jatkossa.

KORJAUS- JA ENERGIA- AVUSTUKSET 2012 Määrärahat nyt ja jatkossa. KORJAUS- JA ENERGIA- AVUSTUKSET 2012 Määrärahat nyt ja jatkossa. 7.4.2009 Jorma Lauronen12.10.2007 Tekijän nimi Ylitarkastaja Hanna Koskela ASUMISEN RAHOITUS- JA KEHITTÄMISKESKUS ARA Asumisen rahoitus-

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 HALLITUSOHJELMAN PÄÄTAVOITTEET: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen 2. Julkisen talouden

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen Kuntamarkkinat Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Marianne Matinlassi historiaa

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET

OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET 1 Asuntotuotannon määrä, hallintasuhde, rahoitusmuoto ja rakennuttaminen Asemakaavoittamalla, kaupungin maan luovutusehdoilla sekä valtion lainoituksella

Lisätiedot

Valtion tukema asuntotuotanto. 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi

Valtion tukema asuntotuotanto. 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi Valtion tukema asuntotuotanto 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi Valtion tukema asuntotuotanto o Sosiaalinen asuntotuotanto (EU, SGEI) o Vuokra-asuntoja

Lisätiedot

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248 Taulukko1. Tyytyväin en Ei osaa sanoa Tyytymätön Asunnon koko ja varusteet 84 8 8 5. Rauhallisuus ja yleinen järjestys 81 10 9 6. Asuinalueen arvostus 74 15 12 8. Liikenneturvallisuus 73 14 13 1. Melutaso

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

KaKe-pohdintaa 6.3.2013

KaKe-pohdintaa 6.3.2013 KaKe-pohdintaa 6.3.2013 Helsingin yleiskaavan lukemista: - Kasvu (-> 2050) - Maahanmuutto, vieraskielisten määrä, ennuste 2030 - Kaavoitettu maa loppuu n. 2020 - Mistä maata? -> luonto, moottoritiet, ylöspäin,

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Asuntopula kasvun tulppana

Asuntopula kasvun tulppana Asuntopula kasvun tulppana Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 29.8.2013 Mäntsälä Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys Järvenpään kaupunki Ruislehto Kirsti 2 Järvenpään

Lisätiedot

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015 Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia 3.2.2015 Jyväskylä pähkinänkuoressa Jyväskylä on saanut kaupunkioikeudet 22.3.1837, Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta

Lisätiedot

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 1/2014 Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 21.1.2014 ARA myöntämillä investointiavustuksilla lisätään asumiskustannuksiltaan

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2011 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Suomalaisen Työn Liitto ry myönsi 11:lle yritykselle oikeuden käyttää yhteiskunnallinen yritys -nimikettä. Suomen Setlementtiliiton omistamat yritykset olivat

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/6 4.5.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/6 4.5.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) 6 Lausunto ympäristöministeriölle Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus -raportista HEL 2014-001484 T 00 01 06 Päätösehdotus Verotus päättää antaa

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Helmikuu 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Korjausrakentaminen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2012 lopussa Suositus,

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJAN TALOUSARVIOESITYS TOIMIALAT

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJAN TALOUSARVIOESITYS TOIMIALAT Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJAN TALOUSARVIOESITYS TOIMIALAT SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Menot: 155 milj. (TA 13) 161 milj. (TA 14) Tulot: 16,8 milj. (TA 13) 18,3 milj. (TA14)

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikärakenteen kehitys v. 2011 lopussa 65+ vuotta täyttäneitä 979 640 (18,1%) 85+

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuudet Helsingissä kolmannen sektorin toimijoiden merkitys

Kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuudet Helsingissä kolmannen sektorin toimijoiden merkitys Kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuudet Helsingissä kolmannen sektorin toimijoiden merkitys Yhdistykset kohtuuhintaisen asumisen tuottajina seminaari 26.4.2012 Mari Randell, asunto-ohjelmapäällikkö Maankäytön

Lisätiedot

Kansallinen näkökulma asuntopolitiikkaan

Kansallinen näkökulma asuntopolitiikkaan Kansallinen näkökulma asuntopolitiikkaan Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi 1 Tässä esityksessä Asuntopolitiikan tavoitteista ja keinoista Eri alueita

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) 24.03.2014 Sivu 1 / 1 4236/10.04.00/2013 8 20.1.2014 12 10.2.2014 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) Valmistelijat / lisätiedot: Anne Savolainen, puh. 040 353

Lisätiedot

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET Avustustoiminta RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET tarkentavia ohjeita hakijoille 1 2 Taitto: Grafiksi/Pauliina Sjöholm Julkaisija: RAY RAY:N INVESTOINTI AVUSTUSTEN PERIAATTEET - tarkentavia ohjeita

Lisätiedot

Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo Timo Aro 2012

Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo Timo Aro 2012 Analyysi Porvoon demografisesta kilpailukyvystä muuttoliikkeen näkökulmasta Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo I Muuttoliike Suomessa 2010-luvun vaihteessa II Porvoon muuttovetovoima määrällisestä

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Vanhusten tehostettu palveluasuminen Tarve ja perustelut: Pitkäaikaisen laitoshoidon purkaminen, niveltyy Siilaisen peruskorjaukseen, tarve

Lisätiedot

Mikä asuntostrategia?

Mikä asuntostrategia? Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

ASUMISPALVELUJEN KOKONAISUUDEN HALLINTA KUNNASSA, ESIMEKKINÄ JOENSUUN KAUPUNKI

ASUMISPALVELUJEN KOKONAISUUDEN HALLINTA KUNNASSA, ESIMEKKINÄ JOENSUUN KAUPUNKI ASUMISPALVELUJEN OONAISUUDEN HALLINTA UNNASSA, ESIMEINÄ JOENSUUN AUPUNI untamarkkinat 9.9.2015. Asumispalvelujen vaihtoehtoja Annamari Savela kehittämispäällikkö Joensuun kaupunki sosiaali- ja terveyspalvelukeskus

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007 Kaupunginhallituksen iltakoulu Maapoliittinen ohjelma Liittyy asuntopoliittisiin linjauksiin Kaupungin strategia kv 28.5.2007 Linjaukset 2007 08 Kunnallistekninen valmius > 1,5 v jo rakennettu 0,5 v suunniteltu

Lisätiedot

ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20

ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20 LAUSUNTO 1 (5) Eduskunta Valtiovarainvaliokunta, Asunto ja ympäristöjaosto ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20 kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi hallituksen

Lisätiedot

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,

Lisätiedot

KUNTIEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ASUNTOASIOISSA

KUNTIEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ASUNTOASIOISSA KUNTIEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ASUNTOASIOISSA ASUMISEN STRATEGIA JA KUNNAT - OHJELMA Kuntamarkkinat 14.09.2011 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki Ari Juhanila Lahden kaupunki Tekninen

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi

18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi 18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi Toimielin Tilivelvolliset Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta ja kaavoitusjohtaja Toiminta-ajatus ja tehtävät Rakennustoiminnan ja rakennetun ympäristön

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Ikääntyvien asuminen asuntopolitiikan haasteena. Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Ikääntyvien asuminen asuntopolitiikan haasteena. Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Ikääntyvien asuminen asuntopolitiikan haasteena Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikärakenteen kehitys v. 2010 lopussa 65+ vuotta täyttäneitä 941

Lisätiedot

Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja. Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista

Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja. Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista Nuorisoasuntoliitto ry Perustettu 1971 27 paikallisyhdistyksen valtakunnallinen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 78

Espoon kaupunki Pöytäkirja 78 11.11.2013 Sivu 1 / 1 757/02.05.03/2013 78 Vuoden 2014 erityisryhmähankkeiden avustusten sekä niihin liittyvien korkotukilainahakemusten käsittely sekä yhden asumisoikeustalohankkeen puoltaminen Valmistelijat

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96 06.10.2014 Sivu 1 / 1 3797/02.07.00/2014 96 Yleisten rakennusten tontin vuokraus Kilosta Y-Säätiölle nuorisoasuntojen rakentamista varten kortteli 54144 tontti 10 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey,

Lisätiedot

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy

Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy Sata-komitea Tausta Julkisesti tuetun asuntokannan tarkoituksenmukaisen käytön

Lisätiedot

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA AALTO-YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA 27.8.2010 hyväksyttäväksi 1 (8) TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA 1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.1.2010 1.2. Asuinkiinteistöjen

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE Tiivistelmä Strategisen maankäytön palvelut 8.6.2015 Kuopion strategia vuoteen 2020 Kuopion kasvusopimus Kuopion väestöennuste vuoteen 2030 Kaupunkirakennesuunnitelma

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 25.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 Aihealueet vuoden 2009 alueluokituksilla Aluetalous Aihealueet vuoden 2008-2012 alueluokituksilla Asuminen Koulutus Kulttuuri ja vapaa-aika

Lisätiedot

SEUDULLINEN ASUNTOPOLITIIKKA LAHDEN SEUDULLA

SEUDULLINEN ASUNTOPOLITIIKKA LAHDEN SEUDULLA SEUDULLINEN ASUNTOPOLITIIKKA LAHDEN SEUDULLA ASUNTOPOLIITTINEN SEMINAARI 21.10.2015 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö Lahden kaupunki Lahden seudun MAL-asuntotyöryhmän kuntien seudullinen asuntostrategia

Lisätiedot

Lääkkeitä asuntopolitiikan ongelmiin -keskustelupaperi

Lääkkeitä asuntopolitiikan ongelmiin -keskustelupaperi 23.1.2003 Lääkkeitä asuntopolitiikan ongelmiin -keskustelupaperi Vihreälle eduskuntaryhmälle asuntopolitiikan parantaminen on ollut tärkeä perhe- ja kaupunkipoliittinen tavoite koko vaalikauden. Hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Turun Kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma (Yt)

Turun Kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma (Yt) Turun kaupunki Kokouspvm Asia 1 5579-2014 (641) Turun Kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma (Yt) Tiivistelmä: Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta Asuminen vihreäksi Espoon Vihreät asumispolitiikasta Hyvä asuminen on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä, vaikka asuminen oman tilansa vaatiikin.

Lisätiedot

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011 MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla

Lisätiedot

Kohtuuhintaisen asuminen turvaaminen maapoliittisilla linjauksilla

Kohtuuhintaisen asuminen turvaaminen maapoliittisilla linjauksilla 1/6 Kohtuuhintaisen asuminen turvaaminen maapoliittisilla linjauksilla Yleistä Kaupungin maapolitiikalla ymmärretään kaupungin maanhankintaan ja - luovutukseen, yksityisen maan kaavoittamiseen sekä yksityisessä

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3. Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.2015 Täydennysrakentamistarpeen tausta Vantaalla 2010: 51 063 aluerakentamisen

Lisätiedot

Asunto ensin -periaate

Asunto ensin -periaate Asunto ensin -periaate kotouttamisen ja integraation lähtökohtana? Marko Kettunen Maahanmuuttajat metropolissa seminaari 19.8.2010 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

Lisätiedot

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola p. 0400 996 067 Selvitys 2/2016 ARA-tuotanto 2015 18.2.2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma vuoteen 2030 asti

Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma vuoteen 2030 asti Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma luonnos 15.10.2009 Net Effect Oy /Sampo Ruoppila, 15.10.2009 Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma vuoteen 2030 asti Sisällysluettelo Johdanto...

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2013 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää LÄHTÖKOHTIA JA TILASTOJA RYHMÄTYÖ 2 Osallistujat: Heikki Rouvinen, Pekka

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 31.1.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja

Lisätiedot