VUOSIKERTOMUS v. 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VUOSIKERTOMUS v. 2014"

Transkriptio

1 1 Lahden ensi- ja turvakoti ry VUOSIKERTOMUS v kuva Launeenkatu 8 toimitilojen avajaisista Loviisankatu 14 A Lahti

2 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 3 1. TOIMINNAN TARKOITUS, ARVOT JA TOIMINTAMUODOT VUOSI VAUVAPERHETYÖ Ensikoti Baby blues toiminta Avopalvelukeskus Loviisa Päiväryhmä Peukaloinen PuolenMatkanTalo (PMT) PERHEVÄKIVALTA- JA KRIISITYÖ Turvakoti Lapsityö Avokriisityö Jussi-työ Turvallisten perheiden Päijät-Häme -toiminta Nettiturvakoti PERHETYÖ Avotupa Alvari-perhetyö Perhetupa Eroperheen kahden kodin lapset projekti (jatkohanke v ) Säröperheelle tueksi toiminta (Dilan hallinnoima) TYÖRYHMÄT KANSALAIS- JA VAPAAEHTOISTOIMINTA (KA-VA) KEHITTÄMINEN, YHTEISTYÖ JA VERKOTTUMINEN Jatkuva laatutyöskentely ja arviointi Kannusta minut vahvaksi hanke (KMV-hanke; Ensi- ja turvakotien liitto) Päijät-Hämeen Turvallisuusverkosto Perhetyön verkosto Ohjausryhmiin ja yhteistyöverkostoihin osallistuminen YHDISTYSTYÖ HALLINTO HENKILÖKUNTA TYÖSUOJELU JA TYÖTERVEYDENHUOLTO KOULUTUS TIEDOTUS JA MARKKINOINTI TALOUS KOOSTE ASIAKASTYÖSTÄ

4 1. TOIMINNAN TARKOITUS, ARVOT JA TOIMINTAMUODOT 4 Lahden ensi- ja turvakoti ry on yleishyödyllinen ja voittoa tavoittelematon kansalais- ja lastensuojelujärjestö. Yhdistys on perustettu vuonna Yhdistyksen toiminta on yhteiskunnan muuttuessa ja kehittämistyön seurauksena laajentunut yksinäisten äitien ja heidän lastensa tukemisesta ja auttamisesta erityisosaamista vaativaksi koko perheen huomioivaksi vauvaperhetyöksi, perheväkivalta- ja kriisityöksi sekä perhetyöksi. Kansalais- ja lastensuojelujärjestönä yhdistys toimii ja vaikuttaa erilaisen tuen tarpeessa olevien lasten ja perheiden tukemiseksi. Yhdistys on valtakunnallisen Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys ja on myös valtakunnallinen palvelujen tuottaja, jonka vaikutustoiminta ja palveluista käytännössä valtaosa suuntautuu Lahteen ja muuhun Päijät-Hämeeseen. Toiminta painottuu kolmelle erityisosaamisen alueelle: Vauvaperhetyö Perheväkivalta- ja kriisityö Perhetyö Yhdistyksen toiminta on ennaltaehkäisevää ja korjaavaa lastensuojelutyötä, jossa painottuu vanhemman ja lapsen varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen, kriisityö, väkivallan katkaisu- ja ehkäisytyö sekä mielenterveystyö. Työmuodot ovat laajentuneet erityisesti avopalveluiden suuntaan. Järjestötoimijana yhdistys tekee perustyön ohella myös vahvaa kehittämistyötä. Ensi- ja turvakotitoiminnan tarkoituksena on turvata lapselle oikeus suotuisiin kasvuolosuhteisiin ja turvalliseen kehitykseen, tukea vanhemmuutta ja perhettä sekä ehkäistä ja katkaista perhe- ja lähisuhdeväkivaltakierrettä. Arvot lapsuuden suojelu turvallisuus asiakaslähtöisyys inhimillisyys luotettavuus motto: Kaikki lapsen parhaaksi!

5 TOIMINTAMUODOT 5 VAUVAPERHETYÖ ENSIKOTI (v ) Ensikodissa odotusaikana tai pienen vauvan kanssa asuville tukea vanhemmuuteen ja arkielämässä selviytymiseen. BABY BLUES (v ) Tukea, apua ja neuvontaa avopalveluna synnytyksen jälkeisestä masennuksesta ja uupumuksesta kärsivälle äidille ja hänen perheelleen. Tukea vanhemmille vauvan 3 vrk:n unirytmitysjaksolla Perhetuvalla. PEUKALOINEN (v ) Tukea varhaiseen vuorovaikutukseen päiväryhmätoiminnan avulla. PUOLENMATKANTALO (v ) Tuettua asumista ja kokonaisvaltaista perhekuntoutusta. Ennaltaehkäisevää ja korjaavaa lastensuojelutyötä koko perheelle. PERHEVÄKIVALTA- JA KRIISITYÖ TURVAKOTI (v ) Turvaa ja tukea tarjoava päivystävä kriisipalveluyksikkö koko perheelle perheväkivalta tai sen uhka tilanteessa. LAPSITYÖ Lapsityö turvakotiin tulleiden lasten kanssa. Yhdistyksen muun lapsityön koordinointi. AVOKRIISITYÖ (v ) Korjaavaa ja ennaltaehkäisevää avotyötä perheväkivaltatilanteissa. JUSSI-TYÖ (v ) Apua miehelle, jonka perheessä tai lähisuhteessa on väkivaltaa tai sen uhkaa. TURVALLISTEN PERHEIDEN PÄIJÄT-HÄME (v ) Perheen ja sen lähipiirin huomioivan turvallisuustyön toimintamallien kehittäminen ja juurruttaminen. PERHETYÖ AVOTUPA (v ) Tapaamispaikka Tarjoaa erillään asuvalle lapselle ja vanhemmalle mahdollisuuden valvottuun tapaamiseen turvallisessa ympäristössä. ERITYISTASON PERHETYÖ ALVARI (v ) Lapsiperheille kotiin annettavaa ammatillista, pitkäkestoista ja tiivistä tukea. Työ toteutetaan yhdessä toimien ja vuorovaikutuksessa perheen ja sen eri verkostojen kanssa. PERHETUPA (v ) Lapsiperheiden avoin kohtaamisen ja yhdessä toimimisen paikka. EROPERHEEN KAHDEN KODIN LAPSET -proj. (v ) Eroperheille ennaltaehkäisevää tukea ja neuvontaa sekä lasten ja vanhempien vertaisryhmätoimintaa. Eroauttamistyö tukee yhteisvanhemmuuden vahvistamista parisuhteen päättyessä sekä lapsen turvallisen hyvinvoinnin, kasvun ja kehityksen säilymistä vanhempien eron jälkeen. SÄRÖPERHEELLE TUEKSI (v ) (Yhteishanke Dilan kanssa) Ennaltaehkäisevää tukea ja arjen kannattelua vanhemmuuden alkuvaiheessa vapaaehtoistyön keinoin.

6 6

7 2. VUOSI Arvoisat kutsuvieraat, yhteistyökumppanit ja Ensi- ja turvakodin ystävät, tukijat ja henkilökunta, minulla on ilo ja kunnia toivottaa teidät tervetulleiksi Turvakodin, Avokriisityön, Jussi-työn, Turvallisten perheiden Päijät-Häme -toiminnan, Avotuvan, Eroperheen kahden kodin lapset - projektin ja Alvari perhetyön uusien tilojen avajaistilaisuuteen. Näillä sanoilla avasi yhdistyksemme puheenjohtaja Ulla Koskinen-Laine uusien tilojen käyttöönotto- ja vihkiäistilaisuuden toukokuussa Monivaiheinen muuttoprosessi oli saatu päätökseen ja toiminta uusissa tiloissa käynnistyi helmikuussa Kyseessä oli koko toimintaamme ajatellen merkittävä toiminnallinen muutos. Uuteen toimitilaan totuttelu tarjoaa haasteita ja samalla uusia mahdollisuuksia niin työntekijöille kuin asiakkaillekin. Toimintaympäristön muutos on ajassamme jatkuvaa. Kuntien palvelurakenteen kehittämistyö, kuntatalouden paineet ja yhteiskunnan taloudellinen tilanne heijastuvat toimintaamme niin työhömme kohdistuvien odotusten kuin käytettävissä olevan resurssin suhteen. Lahtelaisena kansalaisjärjestönä tuottamiamme palveluita käyttävät monet eteläisen Suomen kunnat. Taloutemme kannalta tämä on erityisen merkittävää. Kuntien rahoituksen osuus toiminnassamme on noin 70 % lopun ollessa RAY:n kohdennettua toiminta-avustusta ja projektiavustusta sekä kansalaisten ja yhteisöjen meille osoittamaa taloudellista tukea. Turvakotityön osalta valtio ottaa rahoitusvastuun vuoden 2015 alusta alkaen. Tarkoituksena on taata kansalaisille kuntien taloudellisesta tilanteesta riippumaton pääsy turvakotiin sitä tarvitessaan ja toisaalta laajentaa turvakotiverkkoa paremmin koko maan kattavaksi. Järjestely on periaatteessa oikeansuuntainen, mutta onnistuminen edellyttää riittävää resurssointia, jolla työn jatkuminen ja kehittäminen todellisuudessa turvattaisiin. Erityisesti lasten kanssa tehtävään työhön tarvittaisiin lisäresursseja. Väkivalta- ja kriisityön avopalveluun emme vielä onnistuneet saamaan RAY:lta hakemaamme resurssilisää lasten kanssa tehtävään työhön. Jussi-työtä on tehty Lahdessa 20 vuotta, onnittelut! Perustehtävämme lastensuojelujärjestönä on edelleen olla tukena ja turvana eri elämänvaiheissa lapsille, aikuisille ja perheille. Yhdistyksemme monipuolinen vauvaperhetyö tuottaa ammatillisuuteen ja vertaisuuteen perustuvia tuen muotoja, hyvinvointia tukevasta ja ennaltaehkäisevästä avusta aina vahvaan yksilölliseen tukeen saakka. 25-vuotisjuhlavuottaan viettänyt Alvari-perhetyö täydentää edelleen osaltaan lahtelaista perhetyön kokonaisuutta. Tapaamispaikkatoiminta valmistautuu uudistuvan sosiaalihuoltolain tuomiin muutoksiin. Perhetyön painopisteenä on edelleen ollut eroauttamisen kehittäminen. Perhetuvan toiminta on tavoittanut runsaasti vauva- ja pikkulapsiperheitä. Yhdistyksemme vapaaehtoistoiminta on monipuolistunut ja aiempaa enemmän vapaaehtoisia on hakeutunut mukaan toimintaamme. Yhdistyksemme yhteistyö Dila:n kanssa Säröperheelle tueksi -toiminnan osalta on jatkunut.

8 8 Yhteistyö ensi- ja turvakotien keskusjärjestön kanssa on ollut aktiivista. Säännölliset työkokoukset kokoavat yhteen jäsenyhdistysten työntekijöitä tarjoten mahdollisuuden koulutukseen ja kokemuksen vaihtoon. Yhteistyötä on tehty mm. Kannusta minut vahvaksi -hankkeen, Neuvokeskuksen ja Vapos-hankkeen kanssa. Jukka Ihalainen Jukka Ihalainen toiminnanjohtaja 3. VAUVAPERHETYÖ Yhdistyksen vauvaperhetyön osaamisalue koostuu asiakasperheitä eri tavoin tukevista työmuodoista. Ympärivuorokautista tukea antaa Ensikoti, PuolenMatkanTalo tarjoaa vahvaa tukea itsenäiseen asumiseen, Peukaloisen päiväryhmä ja Baby blues -työmuodot ovat tiivistä tukea antavia avopalvelutyömuotoja. Työmuodot muodostavat tarvittaessa asiakasperheelle pitkäjänteisesti kuntouttavan työskentelyn jatkumon. Yhteistyötä tehdään joustavasti asiakkaan tarpeet huomioiden. Osaamisalueen työmuotojen esimiehenä toimii vauvaperhetyön johtaja. Vauvatyömuotojen työntekijät osallistuivat paikallisiin seminaaripäiviin ja Ensi- ja turvakotien liiton järjestämiin koulutus- ja työkokouksiin. Työryhmä kokoontui kevään ja syksyn aikana säännöllisesti kerran kuukaudessa. Asiakasyhteistyö jatkui tiiviinä koko vuoden ajan. Kaikista avopalvelun työmuodoista ohjautui asiakkaita Ensikodille ja päinvastoin. Vauvatyömuotojen yhteistyön kautta myös kuntien sosiaalityöntekijät saivat tietoa eri työmuotojen mahdollisuuksista tukea oikea-aikaisesti sopivalla palvelulla vauvaperheitä. Tätä palveluketjua käytettiin yhä enenevästi. Vapaaehtoiset Doula-synnytystukihenkilöt olivat tarvittaessa Ensikodin asiakasperheiden tukena, myös tästä yhteistyöstä kokemukset olivat hyviä. Vauvaperhetyön ammattilaisille suunnattuja Avointen ovien päiviä järjestettiin kaksi kertaa, keväällä Loviisankadun vauvatyömuodoissa ja syksyllä Ensikodissa. 3.1 Ensikoti VAUVAPERHETYÖ Ensikoti tarjoaa ympärivuotokautista tukea vauvaperheille. Perhe voi tulla Ensikotiin jo raskausaikana. Ensikotityön painopisteenä on tukea vauvan ja vanhemman välistä vuorovaikutussuhdetta, vauvan hyvää hoitoa ja kehitystä sekä vahvistaa vanhempien voimavaroja. Asiakkaat ohjautuvat Ensikotiin sosiaalitoimen kautta. Työskentely toteutuu yhteistyössä asiakkaan koko verkoston kanssa. Ensikodin henkilökunnalla on sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutusta, Ensi- ja turvakotien liiton vauvatyöhön syventävää koulutusta sekä muuta erilaisten työmenetelmien käyttöön liittyvää koulutusta. Työtä kehitetään jatkuvasti asiakastarpeet huomioiden.

9 9 Toiminta vuonna 2014 Toimintavuoden aikana Ensikodin asiakasmäärä vaihteli paljon. Tammi- ja helmikuun ajan Ensikodin yhteydessä toimi väliaikaisesti myös Turvakoti, joka odotti muuttoa uusiin valmistuviin toimitiloihin Launeenkadulle. Kevään ja kesän aikana Ensikodin asiakasmäärä oli vähäisempi, kysyntä kohosi loppuvuodesta, jolloin talossa olivat kaikki asiakashuoneet käytössä. Ensikodin v lopussa valmistuneen remontin jälkeen uusittiin vuoden alussa myös asiakashuoneiden sisustusta uusin tekstiilein ja kalustettiin lasten leikkitilaa uusin kalustein ja tekstiilein. Ensikoti sai lahjoituksena asiakkaiden käyttöön keinutuolin ja runsaasti uusia kudottuja vauvojen vaatteita ja peitteitä. Perheitä oli ensikotityön piirissä vuoden aikana yhteensä 34, joissa naisia 34, miehiä 16 ja lapsia 35, asiakkaita oli yhteensä 85. Asiakkaiden keski-ikä oli hieman alle 20 vuotta ja raskaana tuli 5 äitiä. Palvelua käytti 16 eri kuntaa ja kahdella asiakasperheellä ei ollut kotikuntaa Suomessa. Asiakkaat olivat enimmäkseen Päijät-Hämeen alueelta. Ensikodin henkilökunta koostuu vauvaperhetyön johtajasta, seitsemästä vauvaperhetyöntekijästä, ruoka- ja laitoshuollosta vastaavasta emännästä sekä laitoshuoltajasta. Ensikodilla on jatkuvasti useitakin opiskelijoita harjoittelujaksoilla. Ensikotityön kehittäminen Ensikotityötä on kehitetty eri hankkeiden avulla usean viime vuoden ajan. Kehitetyt työmenetelmät ovat vakiintunutta toimintaa asiakastyössä. Raskausajan työskentely koostuu rakenteellisesta työskentelystä ja laajan materiaalipaketin käytöstä. Raskausaikainen työskentely toteutui kaikkien Ensikotiin raskaana tulleiden kohdalla, myös isät olivat raskausajan työskentelyssä mukana. Raskaana oleville äideille pidettiin myös suositut Baby shower -kutsut. Tarvittaessa perheet saivat itselleen myös Doula-synnytystukihenkilön. Vauvojen ja vanhempien perhekohtainen vuorovaikutustyö toteutui kaikkien perheiden kanssa suunnitellusti ja perheiden tarpeiden mukaisena. Vuorovaikutustyöskentelyssä käytettiin edelleen soveltaen Theraplay-koulutuksista saatuja menetelmiä. Ensikodissa pidettiin myös vauvavanhempi -leikkituokioita yksilö- ja ryhmätoimintana sekä vauvojen värikylpyjä säännöllisesti. Nämä toiminnat jatkuvat edelleen. Isätyöhön liittyvä tapaaminen Ensi- ja turvakotien liiton työntekijöiden kanssa siirtyi loppuvuodesta seuraavalle vuodelle. Koulutukset ja työnohjaus Ensikodin työntekijät osallistuivat Ensi- ja turvakotien liiton järjestämiin koulutus- ja työkokouksiin. Ryhmätyönohjaajana Ensikodin työryhmälle toimi psykologi, traumapsykoterapeutti Outi Hupa. Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen on syksystä 2014 alkaen osallistunut myös Ensikodin työntekijä. Vapaaehtoiset ovat henkilökunnan ohjauksessa osallistuneet vauvojen hoitoon muutamia

10 10 kertoja. Vapaaehtoisten avulla on Ensikodilla voitu toteuttaa vanhempien kanssa mm. ryhmätoimintaa. Launeen seurakunta on tukenut Ensikodin virkistystoimintaa järjestäen asiakasperheille toukokuussa virkistysretken Upilaan ja kesäkuussa grilli-illan Ensikodin pihalla. Grilli-ilta sai erittäin hyvää palautetta asiakkailta. Työntekijät ja nykyiset asiakkaat olivat yhtä mieltä ensikotijakson hyvästä vaikutuksesta perheiden elämässä. Tiedottaminen Ensikodilla olevista vapaista asiakaspaikoista tiedotettiin sähköpostitse laajalle Päijät-Hämeen ja ympäristökuntien sosiaalitoimen verkostolle. Yhteistyökumppaneille järjestettiin Ensikodin avoimet ovet -päivä Tapahtumaa markkinoitiin laajalle alueelle Päijät-Hämeessä ja ympäristökunnissa. Vieraita kävi yhteensä 80 (vauvaperhetyöntekijöitä useista eri toimipaikoista). Päivän järjestelyihin osallistuivat myös muut yhdistyksemme vauvatyömuodot. Yhdistyksen markkinointisuunnitelmaa ryhdyttiin laatimaan yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulussa opiskelevan Hanna Laaksosen opinnäytetyönä. Tapaamisia vuoden aikana oli useita ja yhteistyö jatkuu vuonna Yhdistyksen kaikki vauvatyömuodot ovat konkreettisena markkinoinnin kohderyhmä. Ensikodin toimintalukuja v ASIAKASTYÖ: (9 asiakasperhehuonetta) Asiakkaita yhteensä 85 Perheitä: 34, joissa 34 naista, 16 miestä ja 35 lasta (lapsista alle vuoden ikäisiä yht. 33) Hoitovuorokausia yhteensä 4382 Aikuisten hoitopäivät: 383 (Lahti), 2224 (muut kunnat), yhteenä 2607 Lasten hoitopäivät: 339 (Lahti), 1436 (muut kunnat), yhteensä 1775 Asiakaskunnat: Lahti, muut kunnat: Hartola, Heinola, Hollola, Hyvinkää, Hämeenkoski, Hämeenlinna, Iitti, Janakkala, Järvenpää, Lappeenranta, Nastola, Riihimäki, Tuusula, Urjala ja Vantaa (yht. 16 kuntaa) TOIMINTAYMPÄRISTÖ: Osoite: Mustamäenkatu 74, Lahti Henkilökuntamäärä: : kokoaikaisia 10 Opiskelijoita vuoden aikana: 18 Rahoitus: Ensikotitoiminta rahoitetaan pääosin käyttäjäkuntien maksamilla hoitopäivämaksuilla. 162,40 /vrk aikuinen, 162,40 /vrl lapsi» Lahden kaupunki ,80 (16,47 %)» Muut kunnat ,00 (83,53 %) Hoitopäivämaksut yhteensä , Baby blues toiminta VAUVAPERHETYÖ Baby blues -vauvaperhetyö tarjoaa tukea, apua ja neuvontaa avopalveluna masentuneille, uupuneille raskaana oleville tai vastasyntyneen vauvan äideille ja perheille. Tukea tarjotaan vanhemmille myös vauvan kolmen vuorokauden unirytmitysjaksolla Perhetuvalla. Tavoitteena on selvit-

11 11 tää perheen tuen tarve ja muoto sekä auttaa perhettä löytämään omat voimavaransa ja luomaan toimivia verkostoja tuekseen. Lisäksi tavoitteena on ennaltaehkäistä jo raskausaikana äidin masentuminen ja muun perheen uupuminen sekä vahvistaa toimivaa vuorovaikutusta lasten ja vanhempien välillä. Asiakassuhteeseen ei tarvita erillistä lähetettä. Toiminta vuonna 2014 Baby blues vauvaperhetyö painottui avopalvelu- ja raskausajan työskentelyyn, Doulasynnytystukihenkilötoimintaan, vapaaehtoisten lisäkoulutukseen sekä lasten unirytmitykseen. Kotona tehtävään lapsen uni- ja valverytmitykseen vanhempia tuettiin tapaamisten, puhelinkeskustelujen sekä kirjallisen ohjevihkosen avulla. Yövytyspalveluna Baby blues tarjosi yli puolivuotiaille lapsille kolmen vuorokauden unirytmitystä Perhetuvan tiloissa. Asiakkuus alkoi yleensä aina puhelimitse. Yhteydenottajana oli asiakas itse tai jokin perheen kanssa työskentelevä yhteistyötaho. Asiakasperheissä vaikeudet ilmenivät usein vanhempien uupumisena tai masentumisena sekä vauvaperhearkeen liittyvinä haasteina. Parisuhteen ja sosiaalisen verkoston muuttuminen vauvan synnyttyä sekä omat ristiriitaiset tai kielteiset tunteet vanhemmuudessa tai parisuhteessa olivat myös tuen piiriin hakeutumisen syinä. Asiakastyön lähtökohtana oli voimavarakeskeinen ja terapeuttinen viitekehys. Erityisesti tavoitteena oli tehdä vauva näkyväksi vanhempien mielessä ja tukea lasten hyvinvointia perheessä. Tuki suunnattiin konkreettisiin tilanteisiin vauvan kanssa ja ensisijaisesti vauvan ja äidin väliseen vuorovaikutussuhteeseen. Parisuhdetta ja vanhemmuutta tuettiin säännöllisillä yksilö- ja paritapaamisilla sekä koko perhettä tapaamalla. Työn arviointia Asiakastyöskentelyn arvioinnissa käytettiin yhteistyötahojen palvelusuunnitelmia, asiakasneuvotteluja, verkostotapaamisia sekä asiakas- ja yhteistyökumppaneiden palautetta. Asiakastyöskentelyä ohjasivat yhdistyksen omassa laatukäsikirjassa määritellyt laatukriteerit. Vapaaehtoistyö Doula-synnytystukihenkilön tuki perheelle alkaa raskausaikana. Hän jakaa äidin tai vanhempien kanssa raskausaikaa ja tutustuu masuvauvaan. Doulan tärkein tehtävä synnytyksessä on olla läsnä ja tukea äitiä hänen toiveidensa mukaisesti. Doula voi olla myös molempien vanhempien tukena synnytystilanteessa. Doulat ovat vapaaehtoisia naisia, jotka saavat koulutusta, vertaistukea ja työnohjausta synnytystukihenkilönä toimimiseen. Doula-synnytystukihenkilö-toiminnassa oli v käytettävissä kahdeksan aktiivista vapaaehtoista ja tukisuhteita oli kymmenen perheen kanssa. Vapaaehtoistoimintaa tuettiin ja kehitettiin osallistumalla myös Ensi- ja turvakotien liiton järjestämille valtakunnallisille Doula-päiville.

12 12 Tukihenkilöt osallistuivat Ensi- ja turvakotien liiton ja Folkhälsanin järjestämään Doula varhaisen imetyksen tukijana -koulutukseen, joka muodostui kolmesta kurssipäivästä sekä yhdestä Doulaillasta. Baby bluesin toimintalukuja v ASIAKASTYÖ: Asiakkaita yhteensä 165 Perheitä: 53 o Avopalveluperheitä: 41, joissa naisia 41, miehiä 35, lapsia 49 o Unirytmitysperheitä: 12, joissa naisia 12, miehiä 10, vauvoja 12 ja sisaruksia 6 (unirytmitysvuorokausia yhteensä 36) Asiakaskunnat: Lahti, muut kunnat: Hollola, Iitti, Kyyjärvi, Kälviä, Lahti ja Nastola (yht. 7 kuntaa) Doula-toiminta: Doula-tukisuhteita 10 kpl (tapaamiskertoja 29) o vapaaehtoisten ryhmän kokoontumiskertoja 7 (osallistujia 9) o Doula varhaisen imetyksen tukijana koulutuskertoja 3 (osallistujia 10) TOIMINTAYMPÄRISTÖ: Osoite: Loviisankatu 14 B 23, Lahti Henkilökuntamäärä : kokoaikaisia 1, lisäksi unirytmitystyöntekijä tarvittaessa Doula-vapaaehtoisia: 9 Rahoitus: Baby bluesin avopalvelu toiminta rahoitetaan pääosin Raha-automaattiyhdistyksen avustuksella. Unirytmitystoiminta rahoitetaan käyttäjäkuntien maksamilla korvauksilla.» RAY-avustus ,50» Kuntien korvaukset yhteensä 7.308,00» Muut tuotot 210,00 Baby blues tuotot yhteensä , Avopalvelukeskus Loviisa Päiväryhmä Peukaloinen PuolenMatkanTalo Baby blues (3.2. Vauvaperhetyö) Perhetupa (5.3. Perhetyö) Toimintamuodot ovat osa yhdistyksen vauvaperhetyön ja perhetyön kokonaisuutta. Avopalvelukeskus Loviisan työmuodot toimivat tiiviissä yhteistyössä toistensa ammattitaitoa hyödyntäen palvellen seudullisesti vauva- ja pikkulapsiperheitä Päiväryhmä Peukaloinen VAUVAPERHETYÖ Päiväryhmätoiminnassa tuetaan vanhemman ja lapsen (0-2 v.) välistä varhaista vuorovaikutusta. Työskentely päiväryhmässä on suunnitelmallista ja tukeutuu perheiden omiin voimavaroihin. Pohjana työskentelylle on perheen, lähettävän tahon ja päiväryhmän ohjaajien kanssa laadittu suunnitelma perheen yksilöllisistä tavoitteista, joihin perhe sitoutuu ryhmäkauden ajaksi. Työskentelyn etenemistä arvioidaan perheen kanssa palavereissa, joissa yhteistyötahot sekä perheen lähiverkos-

13 13 toa on mukana. Ryhmä kokoontuu yhdeksän kuukauden ajan kolmena päivänä viikossa klo Kevään sekä syksyn ryhmäjaksot sisältävät perheille 5 vrk:n intensiivikuntoutusjakson Sopukan koulutus- ja perhekuntoutuskeskuksessa Sipoossa. Työskentelyn aikana perheitä tuetaan kotikäynnein ja perheenjäsenten yksilötapaamisilla. Päiväryhmä tarjoaa lapselle korvaavia ja korjaavia kokemuksia. Työskentelyn piirissä olevien asiakasperheiden aikuiset kärsivät eriasteisista mielenterveys- ja päihdeongelmista. Useimmissa perheissä ongelmat ovat ylisukupolvisia. Toiminta vuonna 2014 Kevään päiväryhmän asiakkuudessa oli neljä perhettä, jotka syksyllä jäivät jälkityöskentelyn piiriin. Motivointityötä tehtiin kuudessa perheessä, joista neljä perhettä sitoutui työskentelyyn syksyn päiväryhmässä ja kaksi perhettä ohjattiin yhdistyksen muiden työmuotojen tuen piiriin. Jälkityöskentelyssä olleita kevään ryhmäläisiä tavattiin ryhmätapaamisissa sosiaalisen kuntoutuksen puitteissa. Yhteistyö Työntekijät osallistuivat kaupungin yhteisen vauvaverkon yhteistyön tiivistämisen suunnitteluun ja tapaamisiin säännöllisesti. PuolenMatkanTalon, Perhetuvan ja Baby Bluesin kanssa toimittiin tiiviissä yhteistyössä; työntekijät kävivät yhdessä työnohjauksellisia keskusteluja ja Peukaloisen työntekijä oli tarvittaessa mukana PMT:n asiakkaiden tapaamisissa sekä toimi PMT:n työntekijöiden sijaisena loma-aikoina. Toinen Peukaloisen työntekijöistä toimi myös työparina Avotuvan valvotuissa vaihdoissa ja tapaamisissa. Perhetuvalla toimi keskiviikkoisin muskari, johon yhdistyksen eri työmuotojen asiakasperheet ovat voineet osallistua. Työn kehittäminen ja arviointi Työntekijät osallistuivat keväällä kaksipäiväiseen Ensi- ja turvakotien liiton järjestämään vauvaperhetyöntekijöiden työkokoukseen Sopukassa. Lisäksi työntekijät osallistuivat säännöllisesti yhdistyksen omiin työyhteisöpäiviin ja vauvaperhetyöryhmän kokouksiin. Käytössä olevaa Sofia-asiakastietojärjestelmää tilastoineen hyödynnettiin päiväryhmätyön kehittämisessä ja arvioinnissa. Arviointimenetelminä ovat toimineet asiakkaiden työskentelysuunnitelman ja tavoitteiden toteutumisen arviointi yhteistyöpalavereissa sekä asiakkailta kerätty suullinen ja kirjallinen palaute. Asiakastyöskentelyä on ohjannut yhdistyksen omassa laatukäsikirjassa määritellyt laatukriteerit.

14 Peukaloisen toimintalukuja v ASIAKASTYÖ: Asiakkaita yhteensä: 27 (11 naista, 4 miestä ja 12 lasta) Päiväryhmäpäivät: 72 Päiväryhmätoiminnassa: 8 perhettä (keväällä 4 ja syksyllä 4) Motivointityöskentelyssä: 6 perhettä (joista, 4 perhettä jatkoi syksyn päiväryhmään ja 2 perhettä ohjautui yhdistyksen muihin työmuotoihin) Jälkityöskentelyssä: 4 perhettä Asiakaskunnat: Lahti ja Hollola TOIMINTAYMPÄRISTÖ Osoite: Loviisankatu 14 B 24, Lahti Henkilökuntamäärä : kokoaikaisia 2 Opiskelijat: 3 (keväällä 1, syksyllä 2) Rahoitus: Peukaloisen toiminta rahoitetaan pääosin Raha-automaattiyhdistyksen avustuksella.» Käytetty RAY-avustus ,90 Tuotot yhteensä , PuolenMatkanTalo (PMT) VAUVAPERHETYÖ PuolenMatkanTalon perhekuntoutus tarjoaa lastensuojelullista avopalvelua ja tuettua asumista. Työskentely on ennaltaehkäisevää ja korjaavaa lastensuojelutyötä vauva- ja pikkulapsiperheille, joka toteutetaan yhteistyössä perheen sosiaalityöntekijän ja muun verkoston kanssa. PuolenMatkanTalossa tuetaan vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutussuhdetta sekä turvataan lapsen iänmukaisen hoidon toteutumista. Työssä tuetaan kiintymyssuhteen syntymistä ja huomioidaan traumatisoituneiden ja oireilevien lasten hoidon tarpeita. Työskentelyssä tuetaan vanhemmuutta ja autetaan perheitä löytämään myönteisellä tavalla voimavaroja arkielämän hallintaan. Puolen- MatkanTalossa asumisen syitä voivat olla esimerkiksi elämänhallinnan vahvistaminen, vanhemman nuori ikä, mielenterveys- ja päihdeongelmat, parisuhteen ongelmat, maahanmuuttajuus, huostaanoton purku tai vanhemmuuden kartoitus. Toiminta vuonna 2014 Asiakkuudessa oli yhteensä 8 perhettä, joissa aikuisia 11 ja lapsia 8. Tuen tarpeita olivat vanhempien nuori ikä, heikko elämänhallinta, mielenterveys- ja päihdeongelmat sekä maahanmuuttajuus. Vuoden aikana PMT:n palvelun markkinointia yhteistyötahoille jatkettiin ja työntekijät osallistuivat eri verkostojen tapaamisiin (mm. Kriminaalityön paikallisverkosto Rise). Yhteistyö Yhteistyö Ensikodin ja Päiväryhmä Peukaloisen kanssa jatkui tiiviinä ja perheet hyötyivät portaittaisesta tuesta. Myös Perhetuvan kanssa työskentelyä tiivistettiin ja työntekijät antoivat työpanoksestaan myös Ensikodille ja Avotuvan Tapaamispaikkatyöhön.

15 15 Työn kehittäminen ja arviointi Arviointimenetelminä toimivat asiakkailta ja yhteistyötahoilta saadut palautteet, joita hyödynnettiin asiakastyön kehittämisessä. PuolenMatkanTalon toimintalukuja v ASIAKASTYÖ Asiakkaita yhteensä: 19 Perheitä: 8 (joissa naisia 8, miehiä 3 ja lapsia 8) Asiakaskunnat: Lahti, muut kunnat: Helsinki, Hollola, Hämeenlinna ja Urjala (5 kuntaa) TOIMINTAYMPÄRISTÖ Osoite: Loviisankatu 14 A 1, Lahti (toimisto- ja työskentelytila) Perheillä on omat, yhdistyksen kautta vuokratut huoneistot (3 huoneistoa) osoitteessa Loviisankatu 14, Lahti Henkilökuntamäärä : kokoaikaisia 2 Opiskelijoita vuoden aikana: 1 Rahoitus: PuolenMatkanTalon toiminta rahoitetaan pääosin käyttäjäkuntien maksamilla kuukausimaksuilla kuukausimaksu /perhe» Lahden kaupunki ,20» Muut kunnat ,74» Vuokratuotot ,00» Muut tuotot 494,40 Tuotot yhteensä ,34 4. PERHEVÄKIVALTA- JA KRIISITYÖ Perheväkivalta- ja kriisityön osaamisalue kokoaa yhteen työmuodot, joiden tehtävänä on ehkäistä perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa sekä tarjota turvaa ja tukea koko perheelle perheväkivalta- tai sen uhkatilanteessa (Turvakoti, Avokriisityö, Jussi-työ, Turvallisten perheiden Päijät-Häme toiminta). Osaamisalueen työmuotojen esimiehenä toimii perheväkivalta- ja kriisityön johtaja. Perheväkivalta- ja kriisityöryhmä kokoontui vuoden aikana säännöllisesti. Työryhmän jäsenet osallistuivat eri kokoonpanoissa mm. Seudullisen Turvallisuusverkoston työskentelyyn, Marak-toimintaan, Väkivaltatyön foorumiin, Ehkäisevän työn päiville ja Varjo-hankkeen koulutukseen. Työryhmän jäsenistä yksi osallistui Ensi- ja turvakotien liiton järjestämään ICDP- koulutukseen ja jokaisesta väkivaltatyön työmuodosta osallistuttiin Kannusta minut vahvaksi -hankkeeseen. Helmikuussa 2014 Launeenkatu 8:aan yhdistyksen tarpeita varten muutostöinä tehtyihin toimitiloihin muuttivat Turvakodin lisäksi myös muut perheväkivalta- ja kriisityön työmuodot sekä osa yhdistyksen muita avopalvelutyömuotoja. Yhteistyö samoissa toimitiloissa koettiin sekä haasteena että voimavarana. Yhteisissä tiloissa toimiminen mahdollisti, niin työntekijöille kuin asiakkaillekin, entistä paremmat yhteistyömahdollisuudet. RAY:n myönteinen rahoituspäätös mahdollisti Turvallisten perheiden Päijät-Häme toiminnan jatkumisen projektivaiheen jälkeen. Osaksi Avokriisityötä haettua erillisen lapsityöntekijän rahoitusta ei RAY ko. vuonna myöntänyt.

16 Turvakoti PERHEVÄKIVALTA- JA KRIISITYÖ Turvakoti on tarkoitettu perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kokeneille tai sen uhan alla eläville aikuisille, nuorille ja lapsille. Turvakodissa on kriisipaikkoja, joihin voi hakeutua mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Turvakodissa on mahdollisuus turvallisissa olosuhteissa kartoittaa omaa ja perheen elämäntilannetta. Henkilökunta on tarvittaessa tukena ympäri vuorokauden. Tavoitteena on turvallisuuden lisääminen elämässä, fyysisen ja psyykkisen väkivallan ehkäisy sekä väkivaltakierteen katkaisu. Turvakotityön tärkeimmät periaatteet: tuen tarjoaminen kaikille perheenjäsenille, myös kotiin jääneelle/jääneille lapsen tilanteen erityinen huomioiminen lastensuojelullisesta näkökulmasta erilaisista tukipalveluista tiedottaminen ja niihin ohjaaminen Turvakotityön tärkeimpinä elementteinä ovat kodinomainen turvallinen ympäristö, terapeuttiset keskustelut, tuen antaminen arjen tilanteissa ja asioiden hoidossa sekä tiedon jakaminen sosiaaliturvasta, väkivallasta ja väkivallan vaikutuksesta kaikkiin perheen jäseniin. Tärkeä osa turvakotityötä on tukea vanhempia huomioimaan lapsen tarpeet vaikeassa tilanteessa. Naisten ja miesten kanssa tehtävä työ on pääasiassa yksilötyötä. Työskentely tapahtuu niin väkivallan kokijan kuin myös, mahdollisuuksien mukaan, tekijän kanssa. Mahdollisuuksien mukaan kotiin jääneelle osapuolelle voidaan järjestää tapaaminen lapsen/lasten kanssa turvakotijakson aikana Launeenkatu 8:n tiloissa. Paritapaamisia järjestetään, mikäli kumpikin osapuoli niin haluaa ja tapaamisen järjestäminen on turvallista. Paritapaamiset järjestetään esimerkiksi yhdistyksen oman avopalvelutyön tai sosiaalitoimen toimitiloissa. Toiminta vuonna 2014 Turvakoti toimi alkuvuodesta väliaikaisesti Ensikodin tiloissa uusien toimitilojen valmistumista odottaessa. Uudet remontoidut tilat valmistuivat Launeenkatu 8:aan helmikuussa ja muuttamaan päästiin helmikuun 24. päivänä. Turvakodin haasteeksi nousikin vuonna 2014 uusien toimitilojen käyttöönotto yhdessä talon 1. kerroksessa toimivien yhdistyksen avopalveluiden kanssa. Turvakotiin hakeutui vuoden aikana yhteensä 108 asiakasperhettä (naisia 106, miehiä 5 ja lapsia 110), asiakkaita yhteensä 221. Pääosa turvakodin käyttäjistä oli naisia lapsineen, 41 naista tuli turvakotiin yksin. Palveluja käytti vuoden aikana 27 eri kuntaa. Asiakkaista 44 % tuli Lahdesta ja muut palveluiden ostajakunnat sijaitsivat lähinnä Päijät-Hämeessä, Kanta-Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Keski-Uudellamaalla. Suurin osa turvakotijaksoista oli 1-3 vrk:n mittaisia. Tavoitteena oli yhdistyksen periaatteiden mukaisesti auttaa avun piiriin hakeutunutta asiakasta ja hänen perhettään. Asiakasta tuettiin selviytymään perheväkivallasta tarjoamalla mahdollisimman pitkäjänteistä, monimuotoista ja yksilöllistä apua. Periaatteisiin kuuluu myös huomioida väkivallantekijä. Turvakodilta tai Jussi-työstä pyrittiin olemaan 1-3 vrk:n kuluessa yhteydessä kotiin jää-

17 17 neeseen osapuoleen, mikäli se oli kaikkien perheenjäsenten kannalta turvallista. Samalla tarjottiin kotiin jääneelle mahdollisuutta saada apua ja tukea yhdistyksen palveluista tai ohjata häntä kuntien tai muiden järjestöjen tarjoaman avun piiriin. Turvakodin tukijoina jatkoivat LC Lahti/Laune Leijonat ja Ladyt. Ladyt lahjoittivat turvakodille keittiötarvikkeita, lasten tarvikkeita sekä huonekaluja ja sisustustarvikkeita. Finlaysonin Heinolan tehtaan henkilökunta lahjoitti vuodevaatteita, pyyhkeitä sekä ruokalappuja lapsille. Yli-Marolan 4H- kotieläinpihan nuoret lahjoittivat turvakodille itse tekemänsä piparkakkutalon. Peikko Group lahjoitti jouluna 26 ruokakassia jaettaviksi asiakasperheille. Radio Voima keräsi leluja ja pelejä jaettaviksi perheille. Vuolenkosken perhekahvila lahjoitti asiakkaille vaatteita. Lisäksi tuli useita muita yksityisten henkilöiden lahjoituksia, mm. villasukkia, vaatteita, leluja ja lahjakortteja. Asiakkaan kanssa työskentely väkivallasta selviytymisen tueksi Toiminnan painopiste oli perheen kanssa tehtävässä kriisityössä. Työskentelyn tärkeänä osaalueena oli lapsen tilanteen huomioonottaminen perheessä ja lastensuojelullinen näkemys. Tärkeimpänä työskentelymuotona oli terapeuttinen keskusteluapu ja selviytymistä tukeva verkostotyö. Tapaamiset toteutuivat yksilö-, pari- ja verkostotapaamisina. Turvakotijakson jälkeen asiakkaalle tarjottiin mahdollisuutta jatkaa yhteistyötä esimerkiksi avokriisityöntekijän, Jussityöntekijän tai Eroperheen kahden kodin lapset -projektin työntekijän kanssa. Edellä mainitut yhdistyksen toimintamuodot voivat toimia myös välittävänä osapuolena asiakkaan ohjaamiseksi jonkin muun palveluntuottajan palveluiden piiriin, esim. A-klinikalle yms. Tärkeää oli tarvittaessa ohjata asiakas riittävän pitkäkestoisen asiantuntevan hoidon ja avun piiriin. Vanhemmuustapaamisiin panostettiin ja tapaamisia pyrittiin järjestämään aina lapsen tapaamisen jälkeen. Vanhemmuustyö on yksi tärkeä osa lapsityötä. Lapsityö painottui yksilötyöskentelyyn. Lapsityöryhmätoiminta käynnistettiin uudelleen vuoden aikana. Ryhmätoimintaa oli esimerkiksi lasten kanssa pullan ja pipareiden leipominen, ulkoilu ja liikuntatuokiot. Sisaruksia tavattiin ensin ryhmänä ja tämän jälkeen työskentelyä lasten kanssa jatkettiin yksilötyönä. Opiskelijat olivat aktiivisia ja he suunnittelivat erilaisia toiminnallisia tapahtumia lapsille. Yhdistyksessä toteutetaan ja noudatetaan valtakunnallisia lapsityön väkivaltatyön laatukriteereitä. Avotyötä lasten kanssa toteutettiin yhteistyössä Avokriisityön kanssa. Tapaamisia kotiin jääneen vanhemman ja lapsen välillä toteutettiin turvakodin henkilökunnan taholta sekä yhteistyössä Jussi-työn kanssa. Yhteistyö Turvakoti teki tiivistä yhteistyötä kuntien sosiaali- ja terveystoimen, poliisin, kolmannen sektorin, oikeuslaitoksen, diakoniatyön sekä eri vapaaehtois- ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Yhteistyö diakoniatyön kanssa korostui maahanmuuttaja-asiakkaiden kanssa työskentelyssä. Myös moniin muihin viranomaistahoihin oltiin tilanteen mukaisesti yhteydessä hoidettaessa asiakkaan asioita. Turvakotijakson alussa asiakkaan tilanteesta järjestettiin neuvottelu asuinkunnan sosiaalitoimen

18 18 kanssa. Verkostotapaamisia järjestettiin asiakkaan asioiden hoitoon liittyvien yhteistyökumppaneiden kanssa. Turvakotijakson päätyttyä ja asiakkaan siirtyessä turvakodista pois järjestettiin tarpeen mukaisesti neuvottelu jatkotukea tarjoavan tahon kanssa. Turvakoti teki joissakin asiakastapauksissa avotyötä kentällä ja oli siirtymävaiheessa asiakkaan tukena, ennen kuin esimerkiksi perhetyö tai muu vastaava tuki saatiin käyntiin. Kriisipuhelinpäivystys Turvakodilla toimii ympäri vuorokauden (24 h) kriisipuhelinpäivystys, johon apua tai neuvoa tarvitsevat henkilöt voivat soittaa saadakseen keskusteluapua. Useimmat soittajat itse tai heidän läheisensä olivat vaikeassa perhetilanteessa. Soittaja halusi usein myös tarkistaa mahdollisuuttaan tulla hätätilanteessa turvakotiin. Turvakodin kriisipuhelinta kuormitti myös esimerkiksi mielenterveysasiakkaat, joita ohjattiin terveydenhuollon piiriin. Kriisipuhelinpäivystys on turvakodin avopalvelua. Kirjattuja kriisi- ja neuvontapuheluita vuonna 2014 oli yhteensä 212. Työn kehittäminen ja arviointi Turvakotityötä ohjaavat yhdistyksen laatukäsikirjassa määritellyt laatukriteerit. Työn arviointimenetelminä käytettiin asiakasneuvotteluja ja -palautteita sekä työnohjausta. Työnohjaus toteutui kerran kuukaudessa ryhmätyönohjauksena (tammikuu-kesäkuu), työnohjaajana toimi Päivi Vahtola. Syksyllä 2014 ryhmätyönohjausta ei ollut. Lisäksi oli yksilötasoista työnohjausta, joissa työnohjaajina toimivat Taina Heinonen ja Lasse Lindqvist. Perheväkivalta- ja kriisityön johtajalla oli työnohjaus yhdessä vauvaperhetyönjohtajan kanssa, työnohjaajana toimi Päivi Frantsi. Turvakodissa jatkettiin yhteistyötä Rikosuhripäivystyksen (RIKU) kanssa. RIKU:n aluesihteeri Tuija Hellstenin vastaanotto sijaitsee Päijät-Hämeen pääpoliisilaitoksella. Tarvittaessa aluesihteeri tulee turvakodille asiakasta tapaamaan. Asiakkaita autettiin yhteydenotoissa tai ohjattiin RIKU:n palvelujen pariin, jos asiakas tarvitsi neuvontaa ja apua mm. lähestymiskiellon hakemisessa, rikosilmoituksen tekemisessä ja vapaaehtoisen tukihenkilön hankkimisessa. Turvakodin toimintalukuja v ASIAKASTYÖ (5 asiakasperhehuonetta) Asiakkaita yhteensä: 221 Perheitä: 108 (joissa naisia 106, miehiä 5 ja lapsia 110) Hoitovuorokausia yhteensä 2803 Aikuisten hoitopäivät: 661 (Lahti), 685 (muut kunnat), yhteenä 1346 Lasten hoitopäivät: 647 (Lahti), 810 (muut kunnat), yhteensä 1457 Kriisi- ja neuvontapuhelut: 212 Turvakotijaksojen pituudet: 1-3 vrk =45 kpl, 4-6 vrk =16 kpl, 7-13 vrk=25, vrk =32 kpl, 2-6 kk =2 kpl Asiakaskunnat: Lahti, muut kunnat: Asikkala, Heinola, Helsinki, Hollola, Hyvinkää, Hämeenlinna, Janakkala, Järvenpää, Kajaani, Kerava, Kitee, Kouvola, Loviisa, Mikkeli, Mänttä, Mäntyharju, Nastola, Nurmijärvi, Orimattila, Pukkila, Sysmä, Tampere, Tuulos, Tuusula, Urjala ja Vantaa (27 kuntaa) TOIMINTAYMPÄRISTÖ Osoite: Launeenkatu 8 (2.krs), Lahti Henkilökuntamäärä : kokoaikaisia 8 Opiskelijoita vuoden aikana: 16 Rahoitus: Turvakotitoiminta rahoitetaan pääosin käyttäjäkuntien maksamilla hoitopäivämaksuilla.» Lahden kaupunki ,20 (46 %)» Muut kunnat ,60 (54 %) Hoitopäivämaksut yhteensä ,80

19 Lapsityö PERHEVÄKIVALTA- JA KRIISITYÖ Lapsityön tavoitteet: Lapsen kuuleminen, huomioiminen ja auttaminen perheen vaikeissa elämäntilanteissa. Tiedon antaminen vanhemmille väkivallan vaikutuksista lapsiin. Selviytymiskeinojen etsiminen lapselle sekä hänen tukemisensa väkivaltatilanteen jälkeen. Tavoitteena on lapsen näkyväksi tekeminen, kuritusväkivallan väheneminen yhteiskunnassa sekä lasten oikeuksien ja elinolosuhteiden parantaminen. Vanhemmuustyö ja tuki vanhemmille kriisitilanteissa ovat koko ajan lisääntyneet ja ne kulkevat voimakkaasti lapsityön rinnalla. Vanhempien auttaminen huomaamaan lapsen tarpeet arjessa on vanhemmuustyön keskeisin osa. Lapsen ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittamisessa on edelleen puutteita ja asennemuutosta tarvitaan. Kuritusväkivalta on juurtunut syvälle suomalaiseen kasvatusperinteeseen ja sen vähentäminen on haaste, johon pyritään vaikuttamaan Ensi- ja turvakotien Liiton Kannusta minut vahvaksi -hankkeella (v ). Yhteiskunnallisten muutosten ja kansainvälistymisen seurauksena lasten ja vanhempien tarpeet, toimintaympäristö sekä perherakenteet ovat muuttuneet. Tarvitaan uudenlaisia työskentelymenetelmiä ja vaikuttamistyötä. Sosiaalinen media ja siellä liikkuminen on osa lapsityötä. Perheiden tapahtumista ja Nettiturvakodista on tiedotettu Facebook:n avulla. Nettiturvakoti toimii yhtenä väylänä lasten ja nuorten auttamisessa, se on suunniteltu matalan kynnyksen auttamismuodoksi. Lapsityö perustuu erityisosaamiseen ja yhteistyöhön kaikkien yhdistyksen eri työmuotojen kanssa. Yhteistyö mahdollistaa kokonaisvaltaisen työskentelyn perheen kaikkien osapuolten kanssa. Osa yhdistyksen työntekijöistä on kouluttautunut lasten traumatyöhön. Lapsityötä yhdistyksessä koordinoi lapsityöntekijä, jonka tukena on lapsityöryhmä. Työryhmään on koottu työntekijät vauvatyöstä, perheväkivalta- ja kriisityöstä, perhetyöstä, sekä Turvallisten perheiden Päijät-Häme -toiminnasta. Lapsityön laatua määrittävät valtakunnalliset väkivaltatyön laatukriteerit laitos- ja avotyössä. Toiminta vuonna 2014 Lapsityölle haettiin edelleen RAY:ltä lisärahoitusta Avokriisityöntekijän työpariksi. Rahoitusta ei saatu. Lapsityö turvakodissa Lasten kanssa työskentelyä toteutettiin pääasiassa yksilötyönä, sisarustapaamisina, lasten kohtaamisena arjessa sekä keskusteluina vanhempien kanssa. Laitostyössä lapsille pyrittiin luomaan turvalliset olosuhteet ja luottamuksellinen ilmapiiri. Haastattelu tehtiin mahdollisimman pian turvakotiin tulon jälkeen ja yksilötyö aloitettiin suunnitelmallisesti. Yksilötyön fokuksessa oli väkivaltatilanteen läpikäyminen, syyllisyyden poistaminen, itsetunnon vahvistaminen ja turvallisuuden kartoittaminen turvakodista lähdön jälkeen. Lapsille tehtiin turvallisuussuunnitelmat samoin kuin

20 20 aikuisillekin. Työskentelymenetelminä käytettiin erilaisia terapeuttisia luovia menetelmiä. Pienempien lasten kanssa väkivaltakokemuksia työstettiin leikin avulla. Jatkotyö lapsille suunniteltiin turvakotityön loppuvaiheessa. Lapsityöryhmän toiminta Yhdistys osallistui Nyt riittää! hankkeeseen. Hanke liittyy koulukiusaamisen ehkäisyyn ja se on syntynyt poliisin, nuorisotyön ja Valopilkku -hankkeen yhteistyönä. Jussi työntekijä sekä lapsityöntekijä ovat olleet 8-luokkalaisten vanhempien illoissa kertomassa nettiturvakodin toiminnasta sekä koulukiusaamisesta turvallisuuden näkökulmasta. Motoristit koulukiusaamista vastaantapahtumia oli tänäkin vuonna. Motoristit kiersivät kouluilla puhumassa koulukiusaamisesta ja sen vahingollisuudesta. Myös yhdistyksestä oli kaksi työntekijää mukana joissakin näistä Lahden alueen kouluille suunnatuissa tapahtumissa järjestettiin Taikahattu-tapahtuma yhteistyössä Validia Kuntoutuksen kanssa. Tapahtumassa oli kyse paitsi hauskanpidosta, myös erilaisuudesta ja suvaitsevaisuudesta. LC-Launeen miehet järjestivät asiakasperheille Enonsaari-retkipäivän Yhdistyksen lapsiperheet pääsivät päiväksi Enonsaareen pelailemaan, grillailemaan ja puuhaamaan kaikkea mukavaa Launeen Leijonamiesten kanssa oli Motoristien hyväntekeväisyyskonsertti GoodWill -Party Ravintola Lokissa. Tapahtuman pääjärjestäjänä toimi HD Finland Chapter 3, ja tapahtuma keräsi yhteen runsaasti motoristeja, yksityisiä kansalaisia ja Päijät-Hämäläisiä liikkeenharjoittajia. Musiikkista tapahtumassa vastasi mm. Ismo Haavisto. Tapahtumasta kertynyt tuotto ohjattiin lasten ja nuorten syrjäytymis- ja ehkäisytyöhön. Tuotolla hankkeen koordinaattori Kari Suomalainen hankki paljon käyttötavaraa ja vapaalippuja asiakasperheille jaettavaksi. Elokuussa järjestettiin neljännen kerran jo pienimuotoiseksi perinteeksi muodostunut Pieni leluralli - hyväntekeväisyystapahtuma Launeen perhepuistossa. Motoristit ajeluttivat yhdistyksen lapsiasiakkaita sekä keräsivät keskuudestaan leluja perheiden lapsille. Lahtelaiset HDmotoristit Tiina Virtanen ja Kari Suomalainen olivat mukana tapahtumajärjestelyissä. Samassa tapahtumassa luovutettiin yhdistykselle virallisesti GoodWill -Partyn tuotolla hankitut lahjoitustavarat. Fazer-Oululainen lahjoitti tapahtumaan pullaa ja Citymarket Laune makkaraa ja virvoitusjuomia. Tapahtumassa oli runsaasti motoristeja ja kiitettävän paljon lapsiperheitä sekä joitakin yhteistyötahoja kutsuttuina. Oma lähiö lehti julkaisi tapahtumasta lehtiartikkelin kuvineen. Perinteistä Linnanmäki retkipäivää vietettiin perheiden kanssa Osallistujia oli linjaautollisen verran ja perheet nauttivat täysillä tästä Lasten Päivän säätiön tarjoamasta päivästä. Lapsen oikeuksien 25-vuotisjuhlapäivää juhlittiin Lahdessa Lasten Juhlaviikon merkeissä ( ). Yhdistys osallistui tapahtumaan Kasisalilla teemalla Lapsen oikeus leikkiin. Jokainen työmuoto juhlisti päivää omassa työssään nostaen erityisesti lasten oikeuksia esille.

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Alkoholi ja väkivalta -seminaari 6.11.2013 Petteri Huhtamella Miestyön keskus Lapin ensi- ja turvakoti ry. Miestyön keskus Lähtenyt

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

Siskomaija Pirilä. MARAK Oulussa

Siskomaija Pirilä. MARAK Oulussa Siskomaija Pirilä MARAK Oulussa 2010-2013 Sisällys Turvallisuustyön rakenne Turvallisuusohjelman painopisteet Yksi lyönti vähemmän-kehittämisympäristö MARAK-prosessi Toiminta on ollut vaivan arvoista THL:n

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja

Lisätiedot

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse MIESTYÖ Miestyön keskus Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse Myyteissä mies on... itsenäinen, ei tarvitse muiden apua ei näytä tunteitaan, ei pelkää vahva ja osaava käyttää tarvittaessa

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä. Helsinki Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen

Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä. Helsinki Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä Helsinki 28.5.2013 Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen Toiminnan taustaa Ankkuri -hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Kehittämishankkeen tulokset pähkinänkuoressa Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 11.9.2014 1 Lähtökohtia Lähisuhdeväkivaltaan

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Tulos- ja palautetilaisuus Lahdessa 24.3.2014 24.3.2014 1 THL toteutti Hankkeen toimikausi 17.4.2013 16.4.2014 Asiantuntijaverkosto THL,

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi- ja perheväkivaltatyön koordinaattori. Puh:

SINIKKA VUORELA Kriisi- ja perheväkivaltatyön koordinaattori. Puh: SINIKKA VUORELA Kriisi- ja perheväkivaltatyön koordinaattori Puh: 044 528 0276 Mobilen toiminta-alue: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Keuruu Konnevesi Kuhmoinen Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

VOI HYVIN yleisöluento

VOI HYVIN yleisöluento Omatila lähisuhdeväkivaltaa kokeneen tai sitä pelkäävän tukena VOI HYVIN yleisöluento 23.9.2013 Omatilan palvelut ovat saatavissa yhdestä puhelinnumerosta 043 825 0535 ympäri vuorokauden. Palveluun voi

Lisätiedot

KRIISIKESKUSTOIMINNOT

KRIISIKESKUSTOIMINNOT Yhteenvetoa vuodesta 2015 KRIISIKESKUSTOIMINNOT Kriisikeskustoiminnot sisältävät SOS-kriisikeskuksen, Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimiston, kriisiauttamisen valtakunnallisen koordinoinnin ja

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA

LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA 17.2.2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 3 2. TOIMINTA-AJATUS/PERUSFILOSOFIA 3 3. STRATEGISET TAVOITTEET JA TAVOITELTAVAT HYÖDYT SEKÄ RISKIT 3 4.

Lisätiedot

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa #Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017 Lahti Sibeliustalo Kaisa Hujanen Johtava sosiaalityöntekijä Lahden aikuissosiaalityö 23.1.2017 Kaisa Hujanen

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki

Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki 1. Tavoitteena lapsiystävällinen yhteiskunta MLL:n Suunta 2024 strategia: Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta Vuonna 2016 piirin toiminnassa korostuvat Vapaaehtoisuuden

Lisätiedot

Nuorten kynnyksetön palvelupaikka NUPPA

Nuorten kynnyksetön palvelupaikka NUPPA Nuorten kynnyksetön palvelupaikka NUPPA www.kajaani.fi/palvelut/nuppa Suomessa toimii nyt vuonna 2016 lähes 40 Ohjaamoa KYNNYKSETÖN NUORTEN PALVELUPAIKKA NUPPA ALLE 30-VUOTIAILLE sekä eri viranomaistahoille,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 188 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Riikka Henttosen ym. talousarvioaloitteesta palvelupaikasta väkivaltaa kokeneille

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Kriisikeskusverkosto * Kriisikeskuksia on Suomessa yhteensä 19. * Kriisikeskusten

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyspalveluiden tekemää arviota VAHVUUDET: -vahvaa metsä ja palveluteollisuutta -suurimat työnantajat Lieksan kaupunki, Pankaboard, toimialana

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Työryhmien seminaari 29.4.2016 Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma lopullinen hankeohjelma julkaistu 14.4. 2016 Maakuntakohtaiset

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Asiakastyö miehen näkökulmasta. 11.02.2016 Osa 4/5 Jari Harju ja Petteri Huhtamella Miestyön keskus

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Asiakastyö miehen näkökulmasta. 11.02.2016 Osa 4/5 Jari Harju ja Petteri Huhtamella Miestyön keskus Miehen kohtaaminen asiakastyössä Asiakastyö miehen näkökulmasta 11.02.2016 Osa 4/5 Jari Harju ja Petteri Huhtamella Miestyön keskus Miestyö Työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse. Miehille

Lisätiedot

Adoptioperheiden tukeminen Helsingin kaupungin adoptiotyöryhmässä. sosiaaliohjaaja Laura Uusitalo vs. ohjaaja Laura Petterson

Adoptioperheiden tukeminen Helsingin kaupungin adoptiotyöryhmässä. sosiaaliohjaaja Laura Uusitalo vs. ohjaaja Laura Petterson Adoptioperheiden tukeminen Helsingin kaupungin adoptiotyöryhmässä sosiaaliohjaaja Laura Uusitalo vs. ohjaaja Laura Petterson 2000-luvun alussa adoptioneuvontaan haluavien jono oli pitkä ja lapsia tuli

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa 6.10.2016 Yhteistyön kokonaisuus peruspalveluissa Laukaa, Keuruu, Saarikka, Äänekoski ja ympäristö Marja-Leena Peura, p. 050 3153355 alueena

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

MARAK moniammatillinen riskinarviointi

MARAK moniammatillinen riskinarviointi MARAK moniammatillinen riskinarviointi Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja vakavien väkivaltarikosten tarkastelu Riskinarvioinnin menetelmien

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja

Lisätiedot

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 5.11.2013 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Elämäntilanne muuttuu: Vanhempaa

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä?

Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä? Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä? Lapset ja nuoret perheväkivallan uhreina Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden alueellinen yhteistyökokous 10.3.2016 Susanna Leimio

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Tavoitteena turvallisuus - Päijät-Hämeen lähisuhde -ja perheväkivallan ehkäisyn toimintaohjelma

Tavoitteena turvallisuus - Päijät-Hämeen lähisuhde -ja perheväkivallan ehkäisyn toimintaohjelma Tavoitteena turvallisuus - Päijät-Hämeen lähisuhde -ja perheväkivallan ehkäisyn toimintaohjelma Toimintaohjelma/ Miksi? Ulkoapäin tuleva paine Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn ja palveluiden järjestämiseen

Lisätiedot

Jokaiselle ainakin yksi turvallinen aikuinen ja mielekästä harrastustoimintaa: Yli Hyvä Juttu -toimintamalli

Jokaiselle ainakin yksi turvallinen aikuinen ja mielekästä harrastustoimintaa: Yli Hyvä Juttu -toimintamalli Jokaiselle ainakin yksi turvallinen aikuinen ja mielekästä harrastustoimintaa: Yli Hyvä Juttu -toimintamalli II Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn foorumi 13.9.2012 Mitä on palokuntanuorisotoiminta?

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

Hyvinvointiyhtymän linkittyminen maakuntauudistukseen

Hyvinvointiyhtymän linkittyminen maakuntauudistukseen Hyvinvointiyhtymän linkittyminen maakuntauudistukseen Muutosjohtaja Jouko Isolauri Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä FellmanniCampus 7.12.2016 Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä Päätetty perustaa

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi alkaen > Ovet-valmennus

Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi alkaen > Ovet-valmennus Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi 1.1.2018 alkaen > Ovet-valmennus Ovet-valmennusta omaishoitajille Omaishoitolan muutos 1.7.2016; valmennus kuntien tehtäväksi 1.1.2018 alkaen Ovet-valmennus

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Asuminen ja Ohjaamot. Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan

Asuminen ja Ohjaamot. Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan Asuminen ja Ohjaamot Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan Perfect match? Nuorten asunnottomuutta tai asumisen ongelmia ei tilastojen perusteella ole onnistuttu vähentämään toivotulla tavalla

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki IKÄÄNTYNEIDEN TURVALLISUUS Hyvinkään kaupungin turvallisuussuunnitelman 2013-2016 ja

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Eu-avustajat 30.11.2015

Eu-avustajat 30.11.2015 Eu-avustajat 30.11.2015 Mikä on Maaseudun tukihenkilöverkko? Maaseudun tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa keskusteluapua kaikille maaseudun asukkaille toimialasta

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali - Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali Voimanpesä I Voimanpesähanke I oli tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena oli interventiomalli, jonka avulla ennalta

Lisätiedot

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, ylitarkastaja Paula Mäkiharju-Brander 2.3.2017 1 Valvira ja aluehallintovirastot

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Pori (N = 202) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Pori (N = 202) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta Huoltajat - (N = 202) Opetushallitus toteutti valtakunnallisen perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn huoltajille 22.1. 28.2.2013.

Lisätiedot

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi -seminaari Helsinki 17.11.2016 Johanna Moilanen & Taina Era SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot