VUOSIKERTOMUS v. 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VUOSIKERTOMUS v. 2014"

Transkriptio

1 1 Lahden ensi- ja turvakoti ry VUOSIKERTOMUS v kuva Launeenkatu 8 toimitilojen avajaisista Loviisankatu 14 A Lahti toimisto@lahdenensijaturvakoti.fi

2 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 3 1. TOIMINNAN TARKOITUS, ARVOT JA TOIMINTAMUODOT VUOSI VAUVAPERHETYÖ Ensikoti Baby blues toiminta Avopalvelukeskus Loviisa Päiväryhmä Peukaloinen PuolenMatkanTalo (PMT) PERHEVÄKIVALTA- JA KRIISITYÖ Turvakoti Lapsityö Avokriisityö Jussi-työ Turvallisten perheiden Päijät-Häme -toiminta Nettiturvakoti PERHETYÖ Avotupa Alvari-perhetyö Perhetupa Eroperheen kahden kodin lapset projekti (jatkohanke v ) Säröperheelle tueksi toiminta (Dilan hallinnoima) TYÖRYHMÄT KANSALAIS- JA VAPAAEHTOISTOIMINTA (KA-VA) KEHITTÄMINEN, YHTEISTYÖ JA VERKOTTUMINEN Jatkuva laatutyöskentely ja arviointi Kannusta minut vahvaksi hanke (KMV-hanke; Ensi- ja turvakotien liitto) Päijät-Hämeen Turvallisuusverkosto Perhetyön verkosto Ohjausryhmiin ja yhteistyöverkostoihin osallistuminen YHDISTYSTYÖ HALLINTO HENKILÖKUNTA TYÖSUOJELU JA TYÖTERVEYDENHUOLTO KOULUTUS TIEDOTUS JA MARKKINOINTI TALOUS KOOSTE ASIAKASTYÖSTÄ

4 1. TOIMINNAN TARKOITUS, ARVOT JA TOIMINTAMUODOT 4 Lahden ensi- ja turvakoti ry on yleishyödyllinen ja voittoa tavoittelematon kansalais- ja lastensuojelujärjestö. Yhdistys on perustettu vuonna Yhdistyksen toiminta on yhteiskunnan muuttuessa ja kehittämistyön seurauksena laajentunut yksinäisten äitien ja heidän lastensa tukemisesta ja auttamisesta erityisosaamista vaativaksi koko perheen huomioivaksi vauvaperhetyöksi, perheväkivalta- ja kriisityöksi sekä perhetyöksi. Kansalais- ja lastensuojelujärjestönä yhdistys toimii ja vaikuttaa erilaisen tuen tarpeessa olevien lasten ja perheiden tukemiseksi. Yhdistys on valtakunnallisen Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys ja on myös valtakunnallinen palvelujen tuottaja, jonka vaikutustoiminta ja palveluista käytännössä valtaosa suuntautuu Lahteen ja muuhun Päijät-Hämeeseen. Toiminta painottuu kolmelle erityisosaamisen alueelle: Vauvaperhetyö Perheväkivalta- ja kriisityö Perhetyö Yhdistyksen toiminta on ennaltaehkäisevää ja korjaavaa lastensuojelutyötä, jossa painottuu vanhemman ja lapsen varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen, kriisityö, väkivallan katkaisu- ja ehkäisytyö sekä mielenterveystyö. Työmuodot ovat laajentuneet erityisesti avopalveluiden suuntaan. Järjestötoimijana yhdistys tekee perustyön ohella myös vahvaa kehittämistyötä. Ensi- ja turvakotitoiminnan tarkoituksena on turvata lapselle oikeus suotuisiin kasvuolosuhteisiin ja turvalliseen kehitykseen, tukea vanhemmuutta ja perhettä sekä ehkäistä ja katkaista perhe- ja lähisuhdeväkivaltakierrettä. Arvot lapsuuden suojelu turvallisuus asiakaslähtöisyys inhimillisyys luotettavuus motto: Kaikki lapsen parhaaksi!

5 TOIMINTAMUODOT 5 VAUVAPERHETYÖ ENSIKOTI (v ) Ensikodissa odotusaikana tai pienen vauvan kanssa asuville tukea vanhemmuuteen ja arkielämässä selviytymiseen. BABY BLUES (v ) Tukea, apua ja neuvontaa avopalveluna synnytyksen jälkeisestä masennuksesta ja uupumuksesta kärsivälle äidille ja hänen perheelleen. Tukea vanhemmille vauvan 3 vrk:n unirytmitysjaksolla Perhetuvalla. PEUKALOINEN (v ) Tukea varhaiseen vuorovaikutukseen päiväryhmätoiminnan avulla. PUOLENMATKANTALO (v ) Tuettua asumista ja kokonaisvaltaista perhekuntoutusta. Ennaltaehkäisevää ja korjaavaa lastensuojelutyötä koko perheelle. PERHEVÄKIVALTA- JA KRIISITYÖ TURVAKOTI (v ) Turvaa ja tukea tarjoava päivystävä kriisipalveluyksikkö koko perheelle perheväkivalta tai sen uhka tilanteessa. LAPSITYÖ Lapsityö turvakotiin tulleiden lasten kanssa. Yhdistyksen muun lapsityön koordinointi. AVOKRIISITYÖ (v ) Korjaavaa ja ennaltaehkäisevää avotyötä perheväkivaltatilanteissa. JUSSI-TYÖ (v ) Apua miehelle, jonka perheessä tai lähisuhteessa on väkivaltaa tai sen uhkaa. TURVALLISTEN PERHEIDEN PÄIJÄT-HÄME (v ) Perheen ja sen lähipiirin huomioivan turvallisuustyön toimintamallien kehittäminen ja juurruttaminen. PERHETYÖ AVOTUPA (v ) Tapaamispaikka Tarjoaa erillään asuvalle lapselle ja vanhemmalle mahdollisuuden valvottuun tapaamiseen turvallisessa ympäristössä. ERITYISTASON PERHETYÖ ALVARI (v ) Lapsiperheille kotiin annettavaa ammatillista, pitkäkestoista ja tiivistä tukea. Työ toteutetaan yhdessä toimien ja vuorovaikutuksessa perheen ja sen eri verkostojen kanssa. PERHETUPA (v ) Lapsiperheiden avoin kohtaamisen ja yhdessä toimimisen paikka. EROPERHEEN KAHDEN KODIN LAPSET -proj. (v ) Eroperheille ennaltaehkäisevää tukea ja neuvontaa sekä lasten ja vanhempien vertaisryhmätoimintaa. Eroauttamistyö tukee yhteisvanhemmuuden vahvistamista parisuhteen päättyessä sekä lapsen turvallisen hyvinvoinnin, kasvun ja kehityksen säilymistä vanhempien eron jälkeen. SÄRÖPERHEELLE TUEKSI (v ) (Yhteishanke Dilan kanssa) Ennaltaehkäisevää tukea ja arjen kannattelua vanhemmuuden alkuvaiheessa vapaaehtoistyön keinoin.

6 6

7 2. VUOSI Arvoisat kutsuvieraat, yhteistyökumppanit ja Ensi- ja turvakodin ystävät, tukijat ja henkilökunta, minulla on ilo ja kunnia toivottaa teidät tervetulleiksi Turvakodin, Avokriisityön, Jussi-työn, Turvallisten perheiden Päijät-Häme -toiminnan, Avotuvan, Eroperheen kahden kodin lapset - projektin ja Alvari perhetyön uusien tilojen avajaistilaisuuteen. Näillä sanoilla avasi yhdistyksemme puheenjohtaja Ulla Koskinen-Laine uusien tilojen käyttöönotto- ja vihkiäistilaisuuden toukokuussa Monivaiheinen muuttoprosessi oli saatu päätökseen ja toiminta uusissa tiloissa käynnistyi helmikuussa Kyseessä oli koko toimintaamme ajatellen merkittävä toiminnallinen muutos. Uuteen toimitilaan totuttelu tarjoaa haasteita ja samalla uusia mahdollisuuksia niin työntekijöille kuin asiakkaillekin. Toimintaympäristön muutos on ajassamme jatkuvaa. Kuntien palvelurakenteen kehittämistyö, kuntatalouden paineet ja yhteiskunnan taloudellinen tilanne heijastuvat toimintaamme niin työhömme kohdistuvien odotusten kuin käytettävissä olevan resurssin suhteen. Lahtelaisena kansalaisjärjestönä tuottamiamme palveluita käyttävät monet eteläisen Suomen kunnat. Taloutemme kannalta tämä on erityisen merkittävää. Kuntien rahoituksen osuus toiminnassamme on noin 70 % lopun ollessa RAY:n kohdennettua toiminta-avustusta ja projektiavustusta sekä kansalaisten ja yhteisöjen meille osoittamaa taloudellista tukea. Turvakotityön osalta valtio ottaa rahoitusvastuun vuoden 2015 alusta alkaen. Tarkoituksena on taata kansalaisille kuntien taloudellisesta tilanteesta riippumaton pääsy turvakotiin sitä tarvitessaan ja toisaalta laajentaa turvakotiverkkoa paremmin koko maan kattavaksi. Järjestely on periaatteessa oikeansuuntainen, mutta onnistuminen edellyttää riittävää resurssointia, jolla työn jatkuminen ja kehittäminen todellisuudessa turvattaisiin. Erityisesti lasten kanssa tehtävään työhön tarvittaisiin lisäresursseja. Väkivalta- ja kriisityön avopalveluun emme vielä onnistuneet saamaan RAY:lta hakemaamme resurssilisää lasten kanssa tehtävään työhön. Jussi-työtä on tehty Lahdessa 20 vuotta, onnittelut! Perustehtävämme lastensuojelujärjestönä on edelleen olla tukena ja turvana eri elämänvaiheissa lapsille, aikuisille ja perheille. Yhdistyksemme monipuolinen vauvaperhetyö tuottaa ammatillisuuteen ja vertaisuuteen perustuvia tuen muotoja, hyvinvointia tukevasta ja ennaltaehkäisevästä avusta aina vahvaan yksilölliseen tukeen saakka. 25-vuotisjuhlavuottaan viettänyt Alvari-perhetyö täydentää edelleen osaltaan lahtelaista perhetyön kokonaisuutta. Tapaamispaikkatoiminta valmistautuu uudistuvan sosiaalihuoltolain tuomiin muutoksiin. Perhetyön painopisteenä on edelleen ollut eroauttamisen kehittäminen. Perhetuvan toiminta on tavoittanut runsaasti vauva- ja pikkulapsiperheitä. Yhdistyksemme vapaaehtoistoiminta on monipuolistunut ja aiempaa enemmän vapaaehtoisia on hakeutunut mukaan toimintaamme. Yhdistyksemme yhteistyö Dila:n kanssa Säröperheelle tueksi -toiminnan osalta on jatkunut.

8 8 Yhteistyö ensi- ja turvakotien keskusjärjestön kanssa on ollut aktiivista. Säännölliset työkokoukset kokoavat yhteen jäsenyhdistysten työntekijöitä tarjoten mahdollisuuden koulutukseen ja kokemuksen vaihtoon. Yhteistyötä on tehty mm. Kannusta minut vahvaksi -hankkeen, Neuvokeskuksen ja Vapos-hankkeen kanssa. Jukka Ihalainen Jukka Ihalainen toiminnanjohtaja 3. VAUVAPERHETYÖ Yhdistyksen vauvaperhetyön osaamisalue koostuu asiakasperheitä eri tavoin tukevista työmuodoista. Ympärivuorokautista tukea antaa Ensikoti, PuolenMatkanTalo tarjoaa vahvaa tukea itsenäiseen asumiseen, Peukaloisen päiväryhmä ja Baby blues -työmuodot ovat tiivistä tukea antavia avopalvelutyömuotoja. Työmuodot muodostavat tarvittaessa asiakasperheelle pitkäjänteisesti kuntouttavan työskentelyn jatkumon. Yhteistyötä tehdään joustavasti asiakkaan tarpeet huomioiden. Osaamisalueen työmuotojen esimiehenä toimii vauvaperhetyön johtaja. Vauvatyömuotojen työntekijät osallistuivat paikallisiin seminaaripäiviin ja Ensi- ja turvakotien liiton järjestämiin koulutus- ja työkokouksiin. Työryhmä kokoontui kevään ja syksyn aikana säännöllisesti kerran kuukaudessa. Asiakasyhteistyö jatkui tiiviinä koko vuoden ajan. Kaikista avopalvelun työmuodoista ohjautui asiakkaita Ensikodille ja päinvastoin. Vauvatyömuotojen yhteistyön kautta myös kuntien sosiaalityöntekijät saivat tietoa eri työmuotojen mahdollisuuksista tukea oikea-aikaisesti sopivalla palvelulla vauvaperheitä. Tätä palveluketjua käytettiin yhä enenevästi. Vapaaehtoiset Doula-synnytystukihenkilöt olivat tarvittaessa Ensikodin asiakasperheiden tukena, myös tästä yhteistyöstä kokemukset olivat hyviä. Vauvaperhetyön ammattilaisille suunnattuja Avointen ovien päiviä järjestettiin kaksi kertaa, keväällä Loviisankadun vauvatyömuodoissa ja syksyllä Ensikodissa. 3.1 Ensikoti VAUVAPERHETYÖ Ensikoti tarjoaa ympärivuotokautista tukea vauvaperheille. Perhe voi tulla Ensikotiin jo raskausaikana. Ensikotityön painopisteenä on tukea vauvan ja vanhemman välistä vuorovaikutussuhdetta, vauvan hyvää hoitoa ja kehitystä sekä vahvistaa vanhempien voimavaroja. Asiakkaat ohjautuvat Ensikotiin sosiaalitoimen kautta. Työskentely toteutuu yhteistyössä asiakkaan koko verkoston kanssa. Ensikodin henkilökunnalla on sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutusta, Ensi- ja turvakotien liiton vauvatyöhön syventävää koulutusta sekä muuta erilaisten työmenetelmien käyttöön liittyvää koulutusta. Työtä kehitetään jatkuvasti asiakastarpeet huomioiden.

9 9 Toiminta vuonna 2014 Toimintavuoden aikana Ensikodin asiakasmäärä vaihteli paljon. Tammi- ja helmikuun ajan Ensikodin yhteydessä toimi väliaikaisesti myös Turvakoti, joka odotti muuttoa uusiin valmistuviin toimitiloihin Launeenkadulle. Kevään ja kesän aikana Ensikodin asiakasmäärä oli vähäisempi, kysyntä kohosi loppuvuodesta, jolloin talossa olivat kaikki asiakashuoneet käytössä. Ensikodin v lopussa valmistuneen remontin jälkeen uusittiin vuoden alussa myös asiakashuoneiden sisustusta uusin tekstiilein ja kalustettiin lasten leikkitilaa uusin kalustein ja tekstiilein. Ensikoti sai lahjoituksena asiakkaiden käyttöön keinutuolin ja runsaasti uusia kudottuja vauvojen vaatteita ja peitteitä. Perheitä oli ensikotityön piirissä vuoden aikana yhteensä 34, joissa naisia 34, miehiä 16 ja lapsia 35, asiakkaita oli yhteensä 85. Asiakkaiden keski-ikä oli hieman alle 20 vuotta ja raskaana tuli 5 äitiä. Palvelua käytti 16 eri kuntaa ja kahdella asiakasperheellä ei ollut kotikuntaa Suomessa. Asiakkaat olivat enimmäkseen Päijät-Hämeen alueelta. Ensikodin henkilökunta koostuu vauvaperhetyön johtajasta, seitsemästä vauvaperhetyöntekijästä, ruoka- ja laitoshuollosta vastaavasta emännästä sekä laitoshuoltajasta. Ensikodilla on jatkuvasti useitakin opiskelijoita harjoittelujaksoilla. Ensikotityön kehittäminen Ensikotityötä on kehitetty eri hankkeiden avulla usean viime vuoden ajan. Kehitetyt työmenetelmät ovat vakiintunutta toimintaa asiakastyössä. Raskausajan työskentely koostuu rakenteellisesta työskentelystä ja laajan materiaalipaketin käytöstä. Raskausaikainen työskentely toteutui kaikkien Ensikotiin raskaana tulleiden kohdalla, myös isät olivat raskausajan työskentelyssä mukana. Raskaana oleville äideille pidettiin myös suositut Baby shower -kutsut. Tarvittaessa perheet saivat itselleen myös Doula-synnytystukihenkilön. Vauvojen ja vanhempien perhekohtainen vuorovaikutustyö toteutui kaikkien perheiden kanssa suunnitellusti ja perheiden tarpeiden mukaisena. Vuorovaikutustyöskentelyssä käytettiin edelleen soveltaen Theraplay-koulutuksista saatuja menetelmiä. Ensikodissa pidettiin myös vauvavanhempi -leikkituokioita yksilö- ja ryhmätoimintana sekä vauvojen värikylpyjä säännöllisesti. Nämä toiminnat jatkuvat edelleen. Isätyöhön liittyvä tapaaminen Ensi- ja turvakotien liiton työntekijöiden kanssa siirtyi loppuvuodesta seuraavalle vuodelle. Koulutukset ja työnohjaus Ensikodin työntekijät osallistuivat Ensi- ja turvakotien liiton järjestämiin koulutus- ja työkokouksiin. Ryhmätyönohjaajana Ensikodin työryhmälle toimi psykologi, traumapsykoterapeutti Outi Hupa. Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen on syksystä 2014 alkaen osallistunut myös Ensikodin työntekijä. Vapaaehtoiset ovat henkilökunnan ohjauksessa osallistuneet vauvojen hoitoon muutamia

10 10 kertoja. Vapaaehtoisten avulla on Ensikodilla voitu toteuttaa vanhempien kanssa mm. ryhmätoimintaa. Launeen seurakunta on tukenut Ensikodin virkistystoimintaa järjestäen asiakasperheille toukokuussa virkistysretken Upilaan ja kesäkuussa grilli-illan Ensikodin pihalla. Grilli-ilta sai erittäin hyvää palautetta asiakkailta. Työntekijät ja nykyiset asiakkaat olivat yhtä mieltä ensikotijakson hyvästä vaikutuksesta perheiden elämässä. Tiedottaminen Ensikodilla olevista vapaista asiakaspaikoista tiedotettiin sähköpostitse laajalle Päijät-Hämeen ja ympäristökuntien sosiaalitoimen verkostolle. Yhteistyökumppaneille järjestettiin Ensikodin avoimet ovet -päivä Tapahtumaa markkinoitiin laajalle alueelle Päijät-Hämeessä ja ympäristökunnissa. Vieraita kävi yhteensä 80 (vauvaperhetyöntekijöitä useista eri toimipaikoista). Päivän järjestelyihin osallistuivat myös muut yhdistyksemme vauvatyömuodot. Yhdistyksen markkinointisuunnitelmaa ryhdyttiin laatimaan yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulussa opiskelevan Hanna Laaksosen opinnäytetyönä. Tapaamisia vuoden aikana oli useita ja yhteistyö jatkuu vuonna Yhdistyksen kaikki vauvatyömuodot ovat konkreettisena markkinoinnin kohderyhmä. Ensikodin toimintalukuja v ASIAKASTYÖ: (9 asiakasperhehuonetta) Asiakkaita yhteensä 85 Perheitä: 34, joissa 34 naista, 16 miestä ja 35 lasta (lapsista alle vuoden ikäisiä yht. 33) Hoitovuorokausia yhteensä 4382 Aikuisten hoitopäivät: 383 (Lahti), 2224 (muut kunnat), yhteenä 2607 Lasten hoitopäivät: 339 (Lahti), 1436 (muut kunnat), yhteensä 1775 Asiakaskunnat: Lahti, muut kunnat: Hartola, Heinola, Hollola, Hyvinkää, Hämeenkoski, Hämeenlinna, Iitti, Janakkala, Järvenpää, Lappeenranta, Nastola, Riihimäki, Tuusula, Urjala ja Vantaa (yht. 16 kuntaa) TOIMINTAYMPÄRISTÖ: Osoite: Mustamäenkatu 74, Lahti Henkilökuntamäärä: : kokoaikaisia 10 Opiskelijoita vuoden aikana: 18 Rahoitus: Ensikotitoiminta rahoitetaan pääosin käyttäjäkuntien maksamilla hoitopäivämaksuilla. 162,40 /vrk aikuinen, 162,40 /vrl lapsi» Lahden kaupunki ,80 (16,47 %)» Muut kunnat ,00 (83,53 %) Hoitopäivämaksut yhteensä , Baby blues toiminta VAUVAPERHETYÖ Baby blues -vauvaperhetyö tarjoaa tukea, apua ja neuvontaa avopalveluna masentuneille, uupuneille raskaana oleville tai vastasyntyneen vauvan äideille ja perheille. Tukea tarjotaan vanhemmille myös vauvan kolmen vuorokauden unirytmitysjaksolla Perhetuvalla. Tavoitteena on selvit-

11 11 tää perheen tuen tarve ja muoto sekä auttaa perhettä löytämään omat voimavaransa ja luomaan toimivia verkostoja tuekseen. Lisäksi tavoitteena on ennaltaehkäistä jo raskausaikana äidin masentuminen ja muun perheen uupuminen sekä vahvistaa toimivaa vuorovaikutusta lasten ja vanhempien välillä. Asiakassuhteeseen ei tarvita erillistä lähetettä. Toiminta vuonna 2014 Baby blues vauvaperhetyö painottui avopalvelu- ja raskausajan työskentelyyn, Doulasynnytystukihenkilötoimintaan, vapaaehtoisten lisäkoulutukseen sekä lasten unirytmitykseen. Kotona tehtävään lapsen uni- ja valverytmitykseen vanhempia tuettiin tapaamisten, puhelinkeskustelujen sekä kirjallisen ohjevihkosen avulla. Yövytyspalveluna Baby blues tarjosi yli puolivuotiaille lapsille kolmen vuorokauden unirytmitystä Perhetuvan tiloissa. Asiakkuus alkoi yleensä aina puhelimitse. Yhteydenottajana oli asiakas itse tai jokin perheen kanssa työskentelevä yhteistyötaho. Asiakasperheissä vaikeudet ilmenivät usein vanhempien uupumisena tai masentumisena sekä vauvaperhearkeen liittyvinä haasteina. Parisuhteen ja sosiaalisen verkoston muuttuminen vauvan synnyttyä sekä omat ristiriitaiset tai kielteiset tunteet vanhemmuudessa tai parisuhteessa olivat myös tuen piiriin hakeutumisen syinä. Asiakastyön lähtökohtana oli voimavarakeskeinen ja terapeuttinen viitekehys. Erityisesti tavoitteena oli tehdä vauva näkyväksi vanhempien mielessä ja tukea lasten hyvinvointia perheessä. Tuki suunnattiin konkreettisiin tilanteisiin vauvan kanssa ja ensisijaisesti vauvan ja äidin väliseen vuorovaikutussuhteeseen. Parisuhdetta ja vanhemmuutta tuettiin säännöllisillä yksilö- ja paritapaamisilla sekä koko perhettä tapaamalla. Työn arviointia Asiakastyöskentelyn arvioinnissa käytettiin yhteistyötahojen palvelusuunnitelmia, asiakasneuvotteluja, verkostotapaamisia sekä asiakas- ja yhteistyökumppaneiden palautetta. Asiakastyöskentelyä ohjasivat yhdistyksen omassa laatukäsikirjassa määritellyt laatukriteerit. Vapaaehtoistyö Doula-synnytystukihenkilön tuki perheelle alkaa raskausaikana. Hän jakaa äidin tai vanhempien kanssa raskausaikaa ja tutustuu masuvauvaan. Doulan tärkein tehtävä synnytyksessä on olla läsnä ja tukea äitiä hänen toiveidensa mukaisesti. Doula voi olla myös molempien vanhempien tukena synnytystilanteessa. Doulat ovat vapaaehtoisia naisia, jotka saavat koulutusta, vertaistukea ja työnohjausta synnytystukihenkilönä toimimiseen. Doula-synnytystukihenkilö-toiminnassa oli v käytettävissä kahdeksan aktiivista vapaaehtoista ja tukisuhteita oli kymmenen perheen kanssa. Vapaaehtoistoimintaa tuettiin ja kehitettiin osallistumalla myös Ensi- ja turvakotien liiton järjestämille valtakunnallisille Doula-päiville.

12 12 Tukihenkilöt osallistuivat Ensi- ja turvakotien liiton ja Folkhälsanin järjestämään Doula varhaisen imetyksen tukijana -koulutukseen, joka muodostui kolmesta kurssipäivästä sekä yhdestä Doulaillasta. Baby bluesin toimintalukuja v ASIAKASTYÖ: Asiakkaita yhteensä 165 Perheitä: 53 o Avopalveluperheitä: 41, joissa naisia 41, miehiä 35, lapsia 49 o Unirytmitysperheitä: 12, joissa naisia 12, miehiä 10, vauvoja 12 ja sisaruksia 6 (unirytmitysvuorokausia yhteensä 36) Asiakaskunnat: Lahti, muut kunnat: Hollola, Iitti, Kyyjärvi, Kälviä, Lahti ja Nastola (yht. 7 kuntaa) Doula-toiminta: Doula-tukisuhteita 10 kpl (tapaamiskertoja 29) o vapaaehtoisten ryhmän kokoontumiskertoja 7 (osallistujia 9) o Doula varhaisen imetyksen tukijana koulutuskertoja 3 (osallistujia 10) TOIMINTAYMPÄRISTÖ: Osoite: Loviisankatu 14 B 23, Lahti Henkilökuntamäärä : kokoaikaisia 1, lisäksi unirytmitystyöntekijä tarvittaessa Doula-vapaaehtoisia: 9 Rahoitus: Baby bluesin avopalvelu toiminta rahoitetaan pääosin Raha-automaattiyhdistyksen avustuksella. Unirytmitystoiminta rahoitetaan käyttäjäkuntien maksamilla korvauksilla.» RAY-avustus ,50» Kuntien korvaukset yhteensä 7.308,00» Muut tuotot 210,00 Baby blues tuotot yhteensä , Avopalvelukeskus Loviisa Päiväryhmä Peukaloinen PuolenMatkanTalo Baby blues (3.2. Vauvaperhetyö) Perhetupa (5.3. Perhetyö) Toimintamuodot ovat osa yhdistyksen vauvaperhetyön ja perhetyön kokonaisuutta. Avopalvelukeskus Loviisan työmuodot toimivat tiiviissä yhteistyössä toistensa ammattitaitoa hyödyntäen palvellen seudullisesti vauva- ja pikkulapsiperheitä Päiväryhmä Peukaloinen VAUVAPERHETYÖ Päiväryhmätoiminnassa tuetaan vanhemman ja lapsen (0-2 v.) välistä varhaista vuorovaikutusta. Työskentely päiväryhmässä on suunnitelmallista ja tukeutuu perheiden omiin voimavaroihin. Pohjana työskentelylle on perheen, lähettävän tahon ja päiväryhmän ohjaajien kanssa laadittu suunnitelma perheen yksilöllisistä tavoitteista, joihin perhe sitoutuu ryhmäkauden ajaksi. Työskentelyn etenemistä arvioidaan perheen kanssa palavereissa, joissa yhteistyötahot sekä perheen lähiverkos-

13 13 toa on mukana. Ryhmä kokoontuu yhdeksän kuukauden ajan kolmena päivänä viikossa klo Kevään sekä syksyn ryhmäjaksot sisältävät perheille 5 vrk:n intensiivikuntoutusjakson Sopukan koulutus- ja perhekuntoutuskeskuksessa Sipoossa. Työskentelyn aikana perheitä tuetaan kotikäynnein ja perheenjäsenten yksilötapaamisilla. Päiväryhmä tarjoaa lapselle korvaavia ja korjaavia kokemuksia. Työskentelyn piirissä olevien asiakasperheiden aikuiset kärsivät eriasteisista mielenterveys- ja päihdeongelmista. Useimmissa perheissä ongelmat ovat ylisukupolvisia. Toiminta vuonna 2014 Kevään päiväryhmän asiakkuudessa oli neljä perhettä, jotka syksyllä jäivät jälkityöskentelyn piiriin. Motivointityötä tehtiin kuudessa perheessä, joista neljä perhettä sitoutui työskentelyyn syksyn päiväryhmässä ja kaksi perhettä ohjattiin yhdistyksen muiden työmuotojen tuen piiriin. Jälkityöskentelyssä olleita kevään ryhmäläisiä tavattiin ryhmätapaamisissa sosiaalisen kuntoutuksen puitteissa. Yhteistyö Työntekijät osallistuivat kaupungin yhteisen vauvaverkon yhteistyön tiivistämisen suunnitteluun ja tapaamisiin säännöllisesti. PuolenMatkanTalon, Perhetuvan ja Baby Bluesin kanssa toimittiin tiiviissä yhteistyössä; työntekijät kävivät yhdessä työnohjauksellisia keskusteluja ja Peukaloisen työntekijä oli tarvittaessa mukana PMT:n asiakkaiden tapaamisissa sekä toimi PMT:n työntekijöiden sijaisena loma-aikoina. Toinen Peukaloisen työntekijöistä toimi myös työparina Avotuvan valvotuissa vaihdoissa ja tapaamisissa. Perhetuvalla toimi keskiviikkoisin muskari, johon yhdistyksen eri työmuotojen asiakasperheet ovat voineet osallistua. Työn kehittäminen ja arviointi Työntekijät osallistuivat keväällä kaksipäiväiseen Ensi- ja turvakotien liiton järjestämään vauvaperhetyöntekijöiden työkokoukseen Sopukassa. Lisäksi työntekijät osallistuivat säännöllisesti yhdistyksen omiin työyhteisöpäiviin ja vauvaperhetyöryhmän kokouksiin. Käytössä olevaa Sofia-asiakastietojärjestelmää tilastoineen hyödynnettiin päiväryhmätyön kehittämisessä ja arvioinnissa. Arviointimenetelminä ovat toimineet asiakkaiden työskentelysuunnitelman ja tavoitteiden toteutumisen arviointi yhteistyöpalavereissa sekä asiakkailta kerätty suullinen ja kirjallinen palaute. Asiakastyöskentelyä on ohjannut yhdistyksen omassa laatukäsikirjassa määritellyt laatukriteerit.

14 Peukaloisen toimintalukuja v ASIAKASTYÖ: Asiakkaita yhteensä: 27 (11 naista, 4 miestä ja 12 lasta) Päiväryhmäpäivät: 72 Päiväryhmätoiminnassa: 8 perhettä (keväällä 4 ja syksyllä 4) Motivointityöskentelyssä: 6 perhettä (joista, 4 perhettä jatkoi syksyn päiväryhmään ja 2 perhettä ohjautui yhdistyksen muihin työmuotoihin) Jälkityöskentelyssä: 4 perhettä Asiakaskunnat: Lahti ja Hollola TOIMINTAYMPÄRISTÖ Osoite: Loviisankatu 14 B 24, Lahti Henkilökuntamäärä : kokoaikaisia 2 Opiskelijat: 3 (keväällä 1, syksyllä 2) Rahoitus: Peukaloisen toiminta rahoitetaan pääosin Raha-automaattiyhdistyksen avustuksella.» Käytetty RAY-avustus ,90 Tuotot yhteensä , PuolenMatkanTalo (PMT) VAUVAPERHETYÖ PuolenMatkanTalon perhekuntoutus tarjoaa lastensuojelullista avopalvelua ja tuettua asumista. Työskentely on ennaltaehkäisevää ja korjaavaa lastensuojelutyötä vauva- ja pikkulapsiperheille, joka toteutetaan yhteistyössä perheen sosiaalityöntekijän ja muun verkoston kanssa. PuolenMatkanTalossa tuetaan vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutussuhdetta sekä turvataan lapsen iänmukaisen hoidon toteutumista. Työssä tuetaan kiintymyssuhteen syntymistä ja huomioidaan traumatisoituneiden ja oireilevien lasten hoidon tarpeita. Työskentelyssä tuetaan vanhemmuutta ja autetaan perheitä löytämään myönteisellä tavalla voimavaroja arkielämän hallintaan. Puolen- MatkanTalossa asumisen syitä voivat olla esimerkiksi elämänhallinnan vahvistaminen, vanhemman nuori ikä, mielenterveys- ja päihdeongelmat, parisuhteen ongelmat, maahanmuuttajuus, huostaanoton purku tai vanhemmuuden kartoitus. Toiminta vuonna 2014 Asiakkuudessa oli yhteensä 8 perhettä, joissa aikuisia 11 ja lapsia 8. Tuen tarpeita olivat vanhempien nuori ikä, heikko elämänhallinta, mielenterveys- ja päihdeongelmat sekä maahanmuuttajuus. Vuoden aikana PMT:n palvelun markkinointia yhteistyötahoille jatkettiin ja työntekijät osallistuivat eri verkostojen tapaamisiin (mm. Kriminaalityön paikallisverkosto Rise). Yhteistyö Yhteistyö Ensikodin ja Päiväryhmä Peukaloisen kanssa jatkui tiiviinä ja perheet hyötyivät portaittaisesta tuesta. Myös Perhetuvan kanssa työskentelyä tiivistettiin ja työntekijät antoivat työpanoksestaan myös Ensikodille ja Avotuvan Tapaamispaikkatyöhön.

15 15 Työn kehittäminen ja arviointi Arviointimenetelminä toimivat asiakkailta ja yhteistyötahoilta saadut palautteet, joita hyödynnettiin asiakastyön kehittämisessä. PuolenMatkanTalon toimintalukuja v ASIAKASTYÖ Asiakkaita yhteensä: 19 Perheitä: 8 (joissa naisia 8, miehiä 3 ja lapsia 8) Asiakaskunnat: Lahti, muut kunnat: Helsinki, Hollola, Hämeenlinna ja Urjala (5 kuntaa) TOIMINTAYMPÄRISTÖ Osoite: Loviisankatu 14 A 1, Lahti (toimisto- ja työskentelytila) Perheillä on omat, yhdistyksen kautta vuokratut huoneistot (3 huoneistoa) osoitteessa Loviisankatu 14, Lahti Henkilökuntamäärä : kokoaikaisia 2 Opiskelijoita vuoden aikana: 1 Rahoitus: PuolenMatkanTalon toiminta rahoitetaan pääosin käyttäjäkuntien maksamilla kuukausimaksuilla kuukausimaksu /perhe» Lahden kaupunki ,20» Muut kunnat ,74» Vuokratuotot ,00» Muut tuotot 494,40 Tuotot yhteensä ,34 4. PERHEVÄKIVALTA- JA KRIISITYÖ Perheväkivalta- ja kriisityön osaamisalue kokoaa yhteen työmuodot, joiden tehtävänä on ehkäistä perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa sekä tarjota turvaa ja tukea koko perheelle perheväkivalta- tai sen uhkatilanteessa (Turvakoti, Avokriisityö, Jussi-työ, Turvallisten perheiden Päijät-Häme toiminta). Osaamisalueen työmuotojen esimiehenä toimii perheväkivalta- ja kriisityön johtaja. Perheväkivalta- ja kriisityöryhmä kokoontui vuoden aikana säännöllisesti. Työryhmän jäsenet osallistuivat eri kokoonpanoissa mm. Seudullisen Turvallisuusverkoston työskentelyyn, Marak-toimintaan, Väkivaltatyön foorumiin, Ehkäisevän työn päiville ja Varjo-hankkeen koulutukseen. Työryhmän jäsenistä yksi osallistui Ensi- ja turvakotien liiton järjestämään ICDP- koulutukseen ja jokaisesta väkivaltatyön työmuodosta osallistuttiin Kannusta minut vahvaksi -hankkeeseen. Helmikuussa 2014 Launeenkatu 8:aan yhdistyksen tarpeita varten muutostöinä tehtyihin toimitiloihin muuttivat Turvakodin lisäksi myös muut perheväkivalta- ja kriisityön työmuodot sekä osa yhdistyksen muita avopalvelutyömuotoja. Yhteistyö samoissa toimitiloissa koettiin sekä haasteena että voimavarana. Yhteisissä tiloissa toimiminen mahdollisti, niin työntekijöille kuin asiakkaillekin, entistä paremmat yhteistyömahdollisuudet. RAY:n myönteinen rahoituspäätös mahdollisti Turvallisten perheiden Päijät-Häme toiminnan jatkumisen projektivaiheen jälkeen. Osaksi Avokriisityötä haettua erillisen lapsityöntekijän rahoitusta ei RAY ko. vuonna myöntänyt.

16 Turvakoti PERHEVÄKIVALTA- JA KRIISITYÖ Turvakoti on tarkoitettu perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kokeneille tai sen uhan alla eläville aikuisille, nuorille ja lapsille. Turvakodissa on kriisipaikkoja, joihin voi hakeutua mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Turvakodissa on mahdollisuus turvallisissa olosuhteissa kartoittaa omaa ja perheen elämäntilannetta. Henkilökunta on tarvittaessa tukena ympäri vuorokauden. Tavoitteena on turvallisuuden lisääminen elämässä, fyysisen ja psyykkisen väkivallan ehkäisy sekä väkivaltakierteen katkaisu. Turvakotityön tärkeimmät periaatteet: tuen tarjoaminen kaikille perheenjäsenille, myös kotiin jääneelle/jääneille lapsen tilanteen erityinen huomioiminen lastensuojelullisesta näkökulmasta erilaisista tukipalveluista tiedottaminen ja niihin ohjaaminen Turvakotityön tärkeimpinä elementteinä ovat kodinomainen turvallinen ympäristö, terapeuttiset keskustelut, tuen antaminen arjen tilanteissa ja asioiden hoidossa sekä tiedon jakaminen sosiaaliturvasta, väkivallasta ja väkivallan vaikutuksesta kaikkiin perheen jäseniin. Tärkeä osa turvakotityötä on tukea vanhempia huomioimaan lapsen tarpeet vaikeassa tilanteessa. Naisten ja miesten kanssa tehtävä työ on pääasiassa yksilötyötä. Työskentely tapahtuu niin väkivallan kokijan kuin myös, mahdollisuuksien mukaan, tekijän kanssa. Mahdollisuuksien mukaan kotiin jääneelle osapuolelle voidaan järjestää tapaaminen lapsen/lasten kanssa turvakotijakson aikana Launeenkatu 8:n tiloissa. Paritapaamisia järjestetään, mikäli kumpikin osapuoli niin haluaa ja tapaamisen järjestäminen on turvallista. Paritapaamiset järjestetään esimerkiksi yhdistyksen oman avopalvelutyön tai sosiaalitoimen toimitiloissa. Toiminta vuonna 2014 Turvakoti toimi alkuvuodesta väliaikaisesti Ensikodin tiloissa uusien toimitilojen valmistumista odottaessa. Uudet remontoidut tilat valmistuivat Launeenkatu 8:aan helmikuussa ja muuttamaan päästiin helmikuun 24. päivänä. Turvakodin haasteeksi nousikin vuonna 2014 uusien toimitilojen käyttöönotto yhdessä talon 1. kerroksessa toimivien yhdistyksen avopalveluiden kanssa. Turvakotiin hakeutui vuoden aikana yhteensä 108 asiakasperhettä (naisia 106, miehiä 5 ja lapsia 110), asiakkaita yhteensä 221. Pääosa turvakodin käyttäjistä oli naisia lapsineen, 41 naista tuli turvakotiin yksin. Palveluja käytti vuoden aikana 27 eri kuntaa. Asiakkaista 44 % tuli Lahdesta ja muut palveluiden ostajakunnat sijaitsivat lähinnä Päijät-Hämeessä, Kanta-Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Keski-Uudellamaalla. Suurin osa turvakotijaksoista oli 1-3 vrk:n mittaisia. Tavoitteena oli yhdistyksen periaatteiden mukaisesti auttaa avun piiriin hakeutunutta asiakasta ja hänen perhettään. Asiakasta tuettiin selviytymään perheväkivallasta tarjoamalla mahdollisimman pitkäjänteistä, monimuotoista ja yksilöllistä apua. Periaatteisiin kuuluu myös huomioida väkivallantekijä. Turvakodilta tai Jussi-työstä pyrittiin olemaan 1-3 vrk:n kuluessa yhteydessä kotiin jää-

17 17 neeseen osapuoleen, mikäli se oli kaikkien perheenjäsenten kannalta turvallista. Samalla tarjottiin kotiin jääneelle mahdollisuutta saada apua ja tukea yhdistyksen palveluista tai ohjata häntä kuntien tai muiden järjestöjen tarjoaman avun piiriin. Turvakodin tukijoina jatkoivat LC Lahti/Laune Leijonat ja Ladyt. Ladyt lahjoittivat turvakodille keittiötarvikkeita, lasten tarvikkeita sekä huonekaluja ja sisustustarvikkeita. Finlaysonin Heinolan tehtaan henkilökunta lahjoitti vuodevaatteita, pyyhkeitä sekä ruokalappuja lapsille. Yli-Marolan 4H- kotieläinpihan nuoret lahjoittivat turvakodille itse tekemänsä piparkakkutalon. Peikko Group lahjoitti jouluna 26 ruokakassia jaettaviksi asiakasperheille. Radio Voima keräsi leluja ja pelejä jaettaviksi perheille. Vuolenkosken perhekahvila lahjoitti asiakkaille vaatteita. Lisäksi tuli useita muita yksityisten henkilöiden lahjoituksia, mm. villasukkia, vaatteita, leluja ja lahjakortteja. Asiakkaan kanssa työskentely väkivallasta selviytymisen tueksi Toiminnan painopiste oli perheen kanssa tehtävässä kriisityössä. Työskentelyn tärkeänä osaalueena oli lapsen tilanteen huomioonottaminen perheessä ja lastensuojelullinen näkemys. Tärkeimpänä työskentelymuotona oli terapeuttinen keskusteluapu ja selviytymistä tukeva verkostotyö. Tapaamiset toteutuivat yksilö-, pari- ja verkostotapaamisina. Turvakotijakson jälkeen asiakkaalle tarjottiin mahdollisuutta jatkaa yhteistyötä esimerkiksi avokriisityöntekijän, Jussityöntekijän tai Eroperheen kahden kodin lapset -projektin työntekijän kanssa. Edellä mainitut yhdistyksen toimintamuodot voivat toimia myös välittävänä osapuolena asiakkaan ohjaamiseksi jonkin muun palveluntuottajan palveluiden piiriin, esim. A-klinikalle yms. Tärkeää oli tarvittaessa ohjata asiakas riittävän pitkäkestoisen asiantuntevan hoidon ja avun piiriin. Vanhemmuustapaamisiin panostettiin ja tapaamisia pyrittiin järjestämään aina lapsen tapaamisen jälkeen. Vanhemmuustyö on yksi tärkeä osa lapsityötä. Lapsityö painottui yksilötyöskentelyyn. Lapsityöryhmätoiminta käynnistettiin uudelleen vuoden aikana. Ryhmätoimintaa oli esimerkiksi lasten kanssa pullan ja pipareiden leipominen, ulkoilu ja liikuntatuokiot. Sisaruksia tavattiin ensin ryhmänä ja tämän jälkeen työskentelyä lasten kanssa jatkettiin yksilötyönä. Opiskelijat olivat aktiivisia ja he suunnittelivat erilaisia toiminnallisia tapahtumia lapsille. Yhdistyksessä toteutetaan ja noudatetaan valtakunnallisia lapsityön väkivaltatyön laatukriteereitä. Avotyötä lasten kanssa toteutettiin yhteistyössä Avokriisityön kanssa. Tapaamisia kotiin jääneen vanhemman ja lapsen välillä toteutettiin turvakodin henkilökunnan taholta sekä yhteistyössä Jussi-työn kanssa. Yhteistyö Turvakoti teki tiivistä yhteistyötä kuntien sosiaali- ja terveystoimen, poliisin, kolmannen sektorin, oikeuslaitoksen, diakoniatyön sekä eri vapaaehtois- ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Yhteistyö diakoniatyön kanssa korostui maahanmuuttaja-asiakkaiden kanssa työskentelyssä. Myös moniin muihin viranomaistahoihin oltiin tilanteen mukaisesti yhteydessä hoidettaessa asiakkaan asioita. Turvakotijakson alussa asiakkaan tilanteesta järjestettiin neuvottelu asuinkunnan sosiaalitoimen

18 18 kanssa. Verkostotapaamisia järjestettiin asiakkaan asioiden hoitoon liittyvien yhteistyökumppaneiden kanssa. Turvakotijakson päätyttyä ja asiakkaan siirtyessä turvakodista pois järjestettiin tarpeen mukaisesti neuvottelu jatkotukea tarjoavan tahon kanssa. Turvakoti teki joissakin asiakastapauksissa avotyötä kentällä ja oli siirtymävaiheessa asiakkaan tukena, ennen kuin esimerkiksi perhetyö tai muu vastaava tuki saatiin käyntiin. Kriisipuhelinpäivystys Turvakodilla toimii ympäri vuorokauden (24 h) kriisipuhelinpäivystys, johon apua tai neuvoa tarvitsevat henkilöt voivat soittaa saadakseen keskusteluapua. Useimmat soittajat itse tai heidän läheisensä olivat vaikeassa perhetilanteessa. Soittaja halusi usein myös tarkistaa mahdollisuuttaan tulla hätätilanteessa turvakotiin. Turvakodin kriisipuhelinta kuormitti myös esimerkiksi mielenterveysasiakkaat, joita ohjattiin terveydenhuollon piiriin. Kriisipuhelinpäivystys on turvakodin avopalvelua. Kirjattuja kriisi- ja neuvontapuheluita vuonna 2014 oli yhteensä 212. Työn kehittäminen ja arviointi Turvakotityötä ohjaavat yhdistyksen laatukäsikirjassa määritellyt laatukriteerit. Työn arviointimenetelminä käytettiin asiakasneuvotteluja ja -palautteita sekä työnohjausta. Työnohjaus toteutui kerran kuukaudessa ryhmätyönohjauksena (tammikuu-kesäkuu), työnohjaajana toimi Päivi Vahtola. Syksyllä 2014 ryhmätyönohjausta ei ollut. Lisäksi oli yksilötasoista työnohjausta, joissa työnohjaajina toimivat Taina Heinonen ja Lasse Lindqvist. Perheväkivalta- ja kriisityön johtajalla oli työnohjaus yhdessä vauvaperhetyönjohtajan kanssa, työnohjaajana toimi Päivi Frantsi. Turvakodissa jatkettiin yhteistyötä Rikosuhripäivystyksen (RIKU) kanssa. RIKU:n aluesihteeri Tuija Hellstenin vastaanotto sijaitsee Päijät-Hämeen pääpoliisilaitoksella. Tarvittaessa aluesihteeri tulee turvakodille asiakasta tapaamaan. Asiakkaita autettiin yhteydenotoissa tai ohjattiin RIKU:n palvelujen pariin, jos asiakas tarvitsi neuvontaa ja apua mm. lähestymiskiellon hakemisessa, rikosilmoituksen tekemisessä ja vapaaehtoisen tukihenkilön hankkimisessa. Turvakodin toimintalukuja v ASIAKASTYÖ (5 asiakasperhehuonetta) Asiakkaita yhteensä: 221 Perheitä: 108 (joissa naisia 106, miehiä 5 ja lapsia 110) Hoitovuorokausia yhteensä 2803 Aikuisten hoitopäivät: 661 (Lahti), 685 (muut kunnat), yhteenä 1346 Lasten hoitopäivät: 647 (Lahti), 810 (muut kunnat), yhteensä 1457 Kriisi- ja neuvontapuhelut: 212 Turvakotijaksojen pituudet: 1-3 vrk =45 kpl, 4-6 vrk =16 kpl, 7-13 vrk=25, vrk =32 kpl, 2-6 kk =2 kpl Asiakaskunnat: Lahti, muut kunnat: Asikkala, Heinola, Helsinki, Hollola, Hyvinkää, Hämeenlinna, Janakkala, Järvenpää, Kajaani, Kerava, Kitee, Kouvola, Loviisa, Mikkeli, Mänttä, Mäntyharju, Nastola, Nurmijärvi, Orimattila, Pukkila, Sysmä, Tampere, Tuulos, Tuusula, Urjala ja Vantaa (27 kuntaa) TOIMINTAYMPÄRISTÖ Osoite: Launeenkatu 8 (2.krs), Lahti Henkilökuntamäärä : kokoaikaisia 8 Opiskelijoita vuoden aikana: 16 Rahoitus: Turvakotitoiminta rahoitetaan pääosin käyttäjäkuntien maksamilla hoitopäivämaksuilla.» Lahden kaupunki ,20 (46 %)» Muut kunnat ,60 (54 %) Hoitopäivämaksut yhteensä ,80

19 Lapsityö PERHEVÄKIVALTA- JA KRIISITYÖ Lapsityön tavoitteet: Lapsen kuuleminen, huomioiminen ja auttaminen perheen vaikeissa elämäntilanteissa. Tiedon antaminen vanhemmille väkivallan vaikutuksista lapsiin. Selviytymiskeinojen etsiminen lapselle sekä hänen tukemisensa väkivaltatilanteen jälkeen. Tavoitteena on lapsen näkyväksi tekeminen, kuritusväkivallan väheneminen yhteiskunnassa sekä lasten oikeuksien ja elinolosuhteiden parantaminen. Vanhemmuustyö ja tuki vanhemmille kriisitilanteissa ovat koko ajan lisääntyneet ja ne kulkevat voimakkaasti lapsityön rinnalla. Vanhempien auttaminen huomaamaan lapsen tarpeet arjessa on vanhemmuustyön keskeisin osa. Lapsen ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittamisessa on edelleen puutteita ja asennemuutosta tarvitaan. Kuritusväkivalta on juurtunut syvälle suomalaiseen kasvatusperinteeseen ja sen vähentäminen on haaste, johon pyritään vaikuttamaan Ensi- ja turvakotien Liiton Kannusta minut vahvaksi -hankkeella (v ). Yhteiskunnallisten muutosten ja kansainvälistymisen seurauksena lasten ja vanhempien tarpeet, toimintaympäristö sekä perherakenteet ovat muuttuneet. Tarvitaan uudenlaisia työskentelymenetelmiä ja vaikuttamistyötä. Sosiaalinen media ja siellä liikkuminen on osa lapsityötä. Perheiden tapahtumista ja Nettiturvakodista on tiedotettu Facebook:n avulla. Nettiturvakoti toimii yhtenä väylänä lasten ja nuorten auttamisessa, se on suunniteltu matalan kynnyksen auttamismuodoksi. Lapsityö perustuu erityisosaamiseen ja yhteistyöhön kaikkien yhdistyksen eri työmuotojen kanssa. Yhteistyö mahdollistaa kokonaisvaltaisen työskentelyn perheen kaikkien osapuolten kanssa. Osa yhdistyksen työntekijöistä on kouluttautunut lasten traumatyöhön. Lapsityötä yhdistyksessä koordinoi lapsityöntekijä, jonka tukena on lapsityöryhmä. Työryhmään on koottu työntekijät vauvatyöstä, perheväkivalta- ja kriisityöstä, perhetyöstä, sekä Turvallisten perheiden Päijät-Häme -toiminnasta. Lapsityön laatua määrittävät valtakunnalliset väkivaltatyön laatukriteerit laitos- ja avotyössä. Toiminta vuonna 2014 Lapsityölle haettiin edelleen RAY:ltä lisärahoitusta Avokriisityöntekijän työpariksi. Rahoitusta ei saatu. Lapsityö turvakodissa Lasten kanssa työskentelyä toteutettiin pääasiassa yksilötyönä, sisarustapaamisina, lasten kohtaamisena arjessa sekä keskusteluina vanhempien kanssa. Laitostyössä lapsille pyrittiin luomaan turvalliset olosuhteet ja luottamuksellinen ilmapiiri. Haastattelu tehtiin mahdollisimman pian turvakotiin tulon jälkeen ja yksilötyö aloitettiin suunnitelmallisesti. Yksilötyön fokuksessa oli väkivaltatilanteen läpikäyminen, syyllisyyden poistaminen, itsetunnon vahvistaminen ja turvallisuuden kartoittaminen turvakodista lähdön jälkeen. Lapsille tehtiin turvallisuussuunnitelmat samoin kuin

20 20 aikuisillekin. Työskentelymenetelminä käytettiin erilaisia terapeuttisia luovia menetelmiä. Pienempien lasten kanssa väkivaltakokemuksia työstettiin leikin avulla. Jatkotyö lapsille suunniteltiin turvakotityön loppuvaiheessa. Lapsityöryhmän toiminta Yhdistys osallistui Nyt riittää! hankkeeseen. Hanke liittyy koulukiusaamisen ehkäisyyn ja se on syntynyt poliisin, nuorisotyön ja Valopilkku -hankkeen yhteistyönä. Jussi työntekijä sekä lapsityöntekijä ovat olleet 8-luokkalaisten vanhempien illoissa kertomassa nettiturvakodin toiminnasta sekä koulukiusaamisesta turvallisuuden näkökulmasta. Motoristit koulukiusaamista vastaantapahtumia oli tänäkin vuonna. Motoristit kiersivät kouluilla puhumassa koulukiusaamisesta ja sen vahingollisuudesta. Myös yhdistyksestä oli kaksi työntekijää mukana joissakin näistä Lahden alueen kouluille suunnatuissa tapahtumissa järjestettiin Taikahattu-tapahtuma yhteistyössä Validia Kuntoutuksen kanssa. Tapahtumassa oli kyse paitsi hauskanpidosta, myös erilaisuudesta ja suvaitsevaisuudesta. LC-Launeen miehet järjestivät asiakasperheille Enonsaari-retkipäivän Yhdistyksen lapsiperheet pääsivät päiväksi Enonsaareen pelailemaan, grillailemaan ja puuhaamaan kaikkea mukavaa Launeen Leijonamiesten kanssa oli Motoristien hyväntekeväisyyskonsertti GoodWill -Party Ravintola Lokissa. Tapahtuman pääjärjestäjänä toimi HD Finland Chapter 3, ja tapahtuma keräsi yhteen runsaasti motoristeja, yksityisiä kansalaisia ja Päijät-Hämäläisiä liikkeenharjoittajia. Musiikkista tapahtumassa vastasi mm. Ismo Haavisto. Tapahtumasta kertynyt tuotto ohjattiin lasten ja nuorten syrjäytymis- ja ehkäisytyöhön. Tuotolla hankkeen koordinaattori Kari Suomalainen hankki paljon käyttötavaraa ja vapaalippuja asiakasperheille jaettavaksi. Elokuussa järjestettiin neljännen kerran jo pienimuotoiseksi perinteeksi muodostunut Pieni leluralli - hyväntekeväisyystapahtuma Launeen perhepuistossa. Motoristit ajeluttivat yhdistyksen lapsiasiakkaita sekä keräsivät keskuudestaan leluja perheiden lapsille. Lahtelaiset HDmotoristit Tiina Virtanen ja Kari Suomalainen olivat mukana tapahtumajärjestelyissä. Samassa tapahtumassa luovutettiin yhdistykselle virallisesti GoodWill -Partyn tuotolla hankitut lahjoitustavarat. Fazer-Oululainen lahjoitti tapahtumaan pullaa ja Citymarket Laune makkaraa ja virvoitusjuomia. Tapahtumassa oli runsaasti motoristeja ja kiitettävän paljon lapsiperheitä sekä joitakin yhteistyötahoja kutsuttuina. Oma lähiö lehti julkaisi tapahtumasta lehtiartikkelin kuvineen. Perinteistä Linnanmäki retkipäivää vietettiin perheiden kanssa Osallistujia oli linjaautollisen verran ja perheet nauttivat täysillä tästä Lasten Päivän säätiön tarjoamasta päivästä. Lapsen oikeuksien 25-vuotisjuhlapäivää juhlittiin Lahdessa Lasten Juhlaviikon merkeissä ( ). Yhdistys osallistui tapahtumaan Kasisalilla teemalla Lapsen oikeus leikkiin. Jokainen työmuoto juhlisti päivää omassa työssään nostaen erityisesti lasten oikeuksia esille.

PERHE- JA LÄHISUHDE- VÄKIVALTATYÖ JA KRIISITYÖ L A P S I T Y Ö

PERHE- JA LÄHISUHDE- VÄKIVALTATYÖ JA KRIISITYÖ L A P S I T Y Ö 1 VAUVA PERHE- JA LÄHISUHDE- VÄKIVALTATYÖ JA KRIISITYÖ L A P S I T Y Ö TOIMINTA-AJATUS Toiminta on ennaltaehkäisevää ja korjaavaa lastensuojelutyötä, jossa painottuu vanhemman ja lapsen varhaisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry 1 Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin Ensi Koti perustettiin 23.10.1953 yksinäisten äitien ja lasten elämän kohottamiseksi oikeille raiteille Lapin ensi- ja turvakoti ry on järjestölähtöistä

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Alkoholi ja väkivalta -seminaari 6.11.2013 Petteri Huhtamella Miestyön keskus Lapin ensi- ja turvakoti ry. Miestyön keskus Lähtenyt

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Ammattilaiset. lasten ja perheiden tukena. Me osaamme auttaa!

Ammattilaiset. lasten ja perheiden tukena. Me osaamme auttaa! Me osaamme auttaa! Ammattilaiset lasten ja perheiden tukena [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein pyytää

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

Opinnäytetyö sosionomi yamk

Opinnäytetyö sosionomi yamk Opinnäytetyö sosionomi yamk Asumisyksikkö Kilpolan asiakasprosessin vaikuttavuuden arviointi 2.12.2015 Heidi Saukkonen Asumisyksikkö Kilpola Pääkaupungin turvakoti ry:n tuetun asumisen yksikkö 18 asuntoa,

Lisätiedot

Ensi- ja turvakotien liitto.

Ensi- ja turvakotien liitto. 1 Ensi- ja turvakotien liitto. Ensi- ja turvakotien liitto Lastensuojelujärjestö, perustettu 1945 31 jäsenyhdistystä Rovaniemi Auttaa yli 12 000 ihmistä vuosittain Oulu Raahe Kokkola Iisalmi Pietarsaari

Lisätiedot

1. TOIMINNAN TARKOITUS, ARVOT JA TOIMINTAMUODOT

1. TOIMINNAN TARKOITUS, ARVOT JA TOIMINTAMUODOT Toimintakertomus v. 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINNAN TARKOITUS, ARVOT JA TOIMINTAMUODOT... 3 2. VUOSI 2016... 6 3. VAUVAPERHETYÖ... 8 3.1 Ensikoti... 8 3.2 Baby blues toiminta... 10 3.3 Päiväryhmä

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA v. 2017

TOIMINTASUUNNITELMA v. 2017 TOIMINTASUUNNITELMA v. 2017 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINNAN TARKOITUS, ARVOT JA TOIMINTA-MUODOT... 3 2. VUOSI 2017... 6 3. VAUVAPERHETYÖ... 10 3.1 Ensikoti... 10 3.2 Baby Blues toiminta... 12 3.3. Päiväryhmä

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry. Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5)

Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry. Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5) Asemakatu 2 (2.krs) 40100 Jyväskylä Käynti sisäpihan puolelta. Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5) Mobilen palvelukunnat: Hankasalmi,

Lisätiedot

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ -

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TURVAKOTI Perustettu v.1984 Tampereelle Petsamon kaupunginosaan (ensikoti v.1951) 7 perhepaikkaa Ympärivuorokautinen kriisipäivystys / puhelinneuvonta

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Pilotointi- ja kehittämishanke Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma 2010 2015 14.11.2013 Reetta Siukola 1 Päihde- ja mielenterveyspalveluissa

Lisätiedot

Väkivalta ja päihteet kolmannen sektorin ja kriisikeskustyön näkökulmasta

Väkivalta ja päihteet kolmannen sektorin ja kriisikeskustyön näkökulmasta Väkivalta ja päihteet kolmannen sektorin ja kriisikeskustyön näkökulmasta Alkoholi ja väkivalta seminaari 6.11.2013 Pirjo Lehmuskoski Kriisityön vastaava Kriisikeskus Matalan kynnyksen kriisikeskus elää

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on vuonna 2008 perustettu

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

JÄRJESTÖT LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISIJÖINÄ

JÄRJESTÖT LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISIJÖINÄ JÄRJESTÖT LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISIJÖINÄ Lähisuhdeväkivalta sosiaalisena ongelmana Suomen sosiaalioikeudellinen seura 27.2.2014 Helsinki Aulikki Kananoja JÄRJESTÖT JA LÄHISUHDEVÄKIVALTA Järjestöillä

Lisätiedot

Lempäälän ennaltaehkäisevä perhetyö. Pippuri/ kohtaamispaikka työryhmä

Lempäälän ennaltaehkäisevä perhetyö. Pippuri/ kohtaamispaikka työryhmä Lempäälän ennaltaehkäisevä perhetyö Pippuri/ kohtaamispaikka työryhmä 6.11.2017 Ennaltaehkäisevän perhetyön kokonaisuus PERHEVERSTAS PIKKUKETTU JOHTAVA PERHETYYÖNTEKIJÄ KISSANKULMA TOMERA PYRSTÖTÄHTI SÄPINÄ

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Siskomaija Pirilä. MARAK Oulussa

Siskomaija Pirilä. MARAK Oulussa Siskomaija Pirilä MARAK Oulussa 2010-2013 Sisällys Turvallisuustyön rakenne Turvallisuusohjelman painopisteet Yksi lyönti vähemmän-kehittämisympäristö MARAK-prosessi Toiminta on ollut vaivan arvoista THL:n

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA v. 2018

TOIMINTASUUNNITELMA v. 2018 TOIMINTASUUNNITELMA v. 2018 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINNAN TARKOITUS, ARVOT, ORGANISAATIO JA TOIMINTAMUODOT... 3 2. VUOSI 2018... 7 3. VAUVAPERHETYÖ... 11 3.1 Ensikoti... 11 3.2 Vauvaperhetyön Avopalvelut...

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Väkivaltatyö-ja toimijat Päijät- Hämeessä

Väkivaltatyö-ja toimijat Päijät- Hämeessä Väkivaltatyö-ja toimijat Päijät- Hämeessä Toimintaohjelma/ taustaa Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn ja palveluiden järjestämiseen huomiota hallitusohjelmassa sekä SHL luonnoksessa AVI pyysi viime

Lisätiedot

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ Mari Kaltemaa-Uurtamo 13.9.2012 Ankkuri hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen liitolta ja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

MIESTYÖ. Miestyön keskus

MIESTYÖ. Miestyön keskus MIESTYÖ Miestyön keskus Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse Miksi mies tarvitsee apua? Muutokset perhesysteemeissä ja vanhemmuudessa haastavat miehiä aikaisempaan verrattuna uudella

Lisätiedot

23.9.2014 24.9.2014 1

23.9.2014 24.9.2014 1 23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Tavoitteena turvallisuus

Tavoitteena turvallisuus Tavoitteena turvallisuus Jokaisella meistä on oma roolimme turvallisuuden luojana ja sen ylläpitäjänä. Turvallisuus tuottaa toiveikkuutta ja suunnan siihen, mihin tulee pyrkiä. Susanna Leimio Ulkoapäin

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Tukea ja turvaa tässä ja nyt - lapsi ei voi odottaa! -hanke

Tukea ja turvaa tässä ja nyt - lapsi ei voi odottaa! -hanke Tukea ja turvaa tässä ja nyt - lapsi ei voi odottaa! -hanke 2017-2020 Maaret Parviainen Lapsityöntekijä Mä en ehkä jaksa kuunnella tätä.. Kuvat: Eduardo Tamas v. 17 Parviainen Maaret voi Lahden ensi- ja

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

LAATUKÄSIKIRJAN SISÄLLYSLUETTELO. A) Omavalvontasuunnitelma liitteineen

LAATUKÄSIKIRJAN SISÄLLYSLUETTELO. A) Omavalvontasuunnitelma liitteineen LAATUKÄSIKIRJAN SISÄLLYSLUETTELO A) Omavalvontasuunnitelma liitteineen rekisteriseloste asiakkaan suostumus tietojen luovuttamiseen lomake koulutussuunnitelma päihdeohjelma 1 Toimintaympäristö a) Perustiedot

Lisätiedot

Väkivaltatyö-ja toimijat Päijät- Hämeessä

Väkivaltatyö-ja toimijat Päijät- Hämeessä Väkivaltatyö-ja toimijat Päijät- Hämeessä Toimintaohjelma/ taustaa Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn ja palveluiden järjestämiseen huomiota hallitusohjelmassa sekä SHL luonnoksessa AVI pyysi viime

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

MARAK Oulussa 2010-2013. Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET

MARAK Oulussa 2010-2013. Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET MARAK Oulussa 2010-2013 Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET Sisältö Kehitysympäristö Oulussa Marak-prosessi MARAK Toiminta on ollut vaivan arvoista... THL:n seuranta: työskentelyn ongelmia

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn seminaari 13.6.2013. 18.6.2013 kirsi.kuusinen-james@helsinki.fi

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn seminaari 13.6.2013. 18.6.2013 kirsi.kuusinen-james@helsinki.fi Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn seminaari 13.6.2013 Ohjelma 9-9.15 Tervetuloa/ Päivi Hiltunen, perusturvajohtaja Nastola, Iitti, Sysmä 9.15 10.15 Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö/

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset

Lisätiedot

Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat

Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat Ero sisältää aina riskejä lapsen hyvinvoinnille ja vanhemmuus on haavoittuvaa Varhaisella tuella voidaan ennaltaehkäistä vanhempien eron kielteisiä vaikutuksia lapsen

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS v. 2017

TOIMINTAKERTOMUS v. 2017 TOIMINTAKERTOMUS v. 2017 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINNAN TARKOITUS, ARVOT JA TOIMINTA-MUODOT... 3 2. VUOSI 2017... 7 3. VAUVAPERHETYÖ... 9 3.1 Ensikoti... 9 3.2 Vauvaperhetyön Avopalvelut... 12 3.2.1 Baby

Lisätiedot

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse MIESTYÖ Miestyön keskus Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse Myyteissä mies on... itsenäinen, ei tarvitse muiden apua ei näytä tunteitaan, ei pelkää vahva ja osaava käyttää tarvittaessa

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 29.9.2015 1 Uusi sosiaalihuoltolaki ja lasten

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA JUSSI PULLI KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITTO / NEUVOKESKUS EROFOORUMI 21.11.2012 Jos klikkaa internetistä (Google) olen eroamassa?

Lisätiedot

Varhain vanhemmaksi. Käytännön tyyppi Palvelukäytäntö. Käytännön alue Äitiysneuvola, sosiaalitoimi, perhetyö

Varhain vanhemmaksi. Käytännön tyyppi Palvelukäytäntö. Käytännön alue Äitiysneuvola, sosiaalitoimi, perhetyö Varhain vanhemmaksi Käytännön tarkoitus Varhain vanhemmaksi toimintamallissa äitiysneuvolan terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä ja raskaana oleva nuori kumppaneineen tapaavat yhteisvastaanotolla normaalin

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä. Helsinki Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen

Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä. Helsinki Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä Helsinki 28.5.2013 Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen Toiminnan taustaa Ankkuri -hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Vanhemmuuden tuki yksin- ja yhteishuoltajille -eron jälkeinen yhteistyövanhemmuus ja sen merkitys lapselle

Vanhemmuuden tuki yksin- ja yhteishuoltajille -eron jälkeinen yhteistyövanhemmuus ja sen merkitys lapselle Vanhemmuuden tuki yksin- ja yhteishuoltajille -eron jälkeinen yhteistyövanhemmuus ja sen merkitys lapselle Ensi- ja turvakotien liiton Ero lapsiperheessä työ Päivi Hietanen ja Maarita Kettunen ensijaturvakotienliitto.fi

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

Perheet keskiöön! Järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinoimishanke

Perheet keskiöön! Järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinoimishanke Perheet keskiöön! Järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinoimishanke ohjelmapäällikkö Ulla Lindqvist Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toimisto@lskl.fi

Lisätiedot

SOINTU AIKUISEN PALVELUTARPEEN ARVIOINNIN PROSESSI

SOINTU AIKUISEN PALVELUTARPEEN ARVIOINNIN PROSESSI SOINTU AIKUISEN PALVELUTARPEEN ARVIOINNIN PROSESSI Salon kaupunki / Sosiaalityön palvelut Versio 1.1 Tehdaskatu 2 Päivämäärä: 14.8.2018 24100 SALO Laatija: Paula Markula puh. 02 7781/ Keskus Hyväksyjä:

Lisätiedot

Hopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli

Hopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli Hopealuuppi Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli 2016-2018 Etsivä Seniorityö Etsivää seniorityötä ei Suomessa ole määritelty, mutta sen määrittelyssä voidaan soveltaa etsivän nuorisotyön määritelmää

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän väkivaltatyön kehittäminen Pirkanmaalla Tampereen virastotalo, Aleksis Kiven katu C, ryhmähuone 4, 5.krs.

Ennaltaehkäisevän väkivaltatyön kehittäminen Pirkanmaalla Tampereen virastotalo, Aleksis Kiven katu C, ryhmähuone 4, 5.krs. Ennaltaehkäisevän väkivaltatyön kehittäminen Pirkanmaalla 17.8.2017 Tampereen virastotalo, Aleksis Kiven katu 14 16 C, ryhmähuone 4, 5.krs. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) / STM 1 28.8.2017

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja vakavien väkivaltarikosten tarkastelu

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

kokemuksia palvelusetelistä

kokemuksia palvelusetelistä Päijäthämäläisiä kokemuksia palvelusetelistä 31.5.2010 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen i i l kehitys ry Palveluneuvontaa ikääntyville Taustaa Lahden seudun palvelusetelikokeilu

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

KASVATUS- JA PERHENEUVONNAN PAIKASTA JA TEHTÄVISTÄ. Hanne Kalmari

KASVATUS- JA PERHENEUVONNAN PAIKASTA JA TEHTÄVISTÄ. Hanne Kalmari KASVATUS- JA PERHENEUVONNAN PAIKASTA JA TEHTÄVISTÄ Hanne Kalmari 31.10.2013 Tausta Vuosina 1987-2007 Helsingin perheneuvolalla kaksoistehtävä: Sosiaalihuoltolain mukainen kasvatus- ja perheneuvonta Vastuu

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Sosiaalityön palvelut terveydenhuollossa. Potilaan oikeuksien päivä Leena Siika-aho Johtava sosiaalityöntekijä Oys

Sosiaalityön palvelut terveydenhuollossa. Potilaan oikeuksien päivä Leena Siika-aho Johtava sosiaalityöntekijä Oys Sosiaalityön palvelut terveydenhuollossa Potilaan oikeuksien päivä 17.4.2018 Leena Siika-aho Johtava sosiaalityöntekijä Oys Terveyssosiaalityö Terveydenhuollon organisaatiossa toteutettua sosiaalityötä

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Rovaniemen lapset ja perheet

Rovaniemen lapset ja perheet Rovaniemen lapset ja perheet Koko väestö 58 825 ( 31.12.2007) Perheet yhteensä 15 810 Lapsiperheet, % perheistä 43,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 23,0 (SOTKAnet) Lapsia 0 6 vuotiaat 4495 ( 2007),

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Lasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä UNIVERSAALIT PALVELUT Terve ja hyvinvoiva, normaalisti kasvava ja kehittyvä lapsi/nuori Riittävän hyvät ja turvalliset kasvuolosuhteet ASIAKKUUSPOLKU terveen kehityksen Ammattilaisten tehtävänä on tukea

Lisätiedot

Perhe on enemmän kuin yksi

Perhe on enemmän kuin yksi Perhe on enemmän kuin yksi Koko perheen huomioiminen perhekeskuksissa Emilia Säles, hankepäällikkö, Perhehoitoliitto ry Karolina Lamroth, projektityöntekijä, Leijonaemot ry Jaana Ylönen, yksikön vastaava,

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi- ja perheväkivaltatyön koordinaattori. Puh:

SINIKKA VUORELA Kriisi- ja perheväkivaltatyön koordinaattori. Puh: SINIKKA VUORELA Kriisi- ja perheväkivaltatyön koordinaattori Puh: 044 528 0276 Mobilen toiminta-alue: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Keuruu Konnevesi Kuhmoinen Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi

Lisätiedot