Forssan Reserviläiset ry Hattulan - Tyrvännön reserviläiset ry Hauhon Reserviläiset ry Hauhon Reserviupseerikerho ry Hämeenlinnan Reserviläiset

Transkriptio

1 Etelä-häme Forssan Reserviläiset ry Hattulan - Tyrvännön reserviläiset ry Hauhon Reserviläiset ry Hauhon Reserviupseerikerho ry Hämeenlinnan Reserviläiset Aliupseerit ry Janakkalan Reserviläiset ry Kalvolan Reserviläiset ry Lopen Reserviupseerit ry Luopioisten Reserviläiset ry Luopioisten Reserviupseerikerho ry Sääksmäen Reserviläiset ry Toijalan Seudun Reserviläiset ry Valkeakosken Reserviupseerikerho ry Sotainvalidien piirin kesäkoti Nuutajärvellä Hauhon osasto Hämeenlinnan seudun osasto Janakkalan osasto Kalvolan osasto LamminTuuloksen osasto Someron osasto Viialan-Toijalan osasto Ypäjän osasto Tuuloksen Sotakaverit ja Reserviläiset 280

2 Hämeenlinnan Reserviläiset-Aliupseerit ry TOIMINTAKESKUS SUVIPIELINEN Toimintakeskus Suvipielisen omistavat Hämeenlinnan Reserviläiset- Aliupseerit ry. Suvipielinen sijaitsee 12,5 km päässä Hämeenlinnasta pienen erämaajärven rannalla. Toimintakeskus on ahkerasti oman väen käytössä, mutta sitä myös vuokrataan ulkopuolisille monenlaisiin tapahtumiin. SUVIPIELISEN RAKENNUSVAIHEET Rakentamisen aikakausi ja II:n rakennusvaihe on osittain lainattu Hämeenlinnan Reservinaliupseerit ry:n 25 vuotisjulkaisusta (Hämeenlinnan Reservinaliupseeri, ) yhdistyksen johtokunnan luvalla. Varsinaisen toiminnallisen osan yhdistyksen toiminnasta näinä vuosina kirjoittakoon varsinaiset tilastonikkarit. RAKENTAMISEN AIKAKAUSI ALKAA Ensimmäisen kymmenvuotiskauden aikana oli yhdistyksen jäsenmäärä kasvanut n. 250 aliupseeriin. On selvää, että näin suureksi paisuneen yhdistyksen paine muodostuu yhteisten kokoontumistilojen puuttumisen takia aktiiviseen toimintaan myös rakennusalalla. Vanha sääntö täällä Hämeessä pitää paikkansa kun toimeen tartutaan. Johtokunnan valtuuksilla Eino Kuusela, Harry Kero ja Lauri Seppälä olivat saaneet pedatuksi mahdollisen tontin saannin yhdistykselle sopivin ehdoin ja mahdollisimman sopivasta paikasta. Yhdistykselle alkoi merkittävä tapahtumasarja. Kolmiapila oli työnsä tehnyt ja niinpä tuona kesäkuun 6. päivänä 1962 johtokunta keskeytti kokouksensa ja siirtyi katsomaan sitä paikkaa, jonka tämä kolmikko oli valmis omaksi tontiksi yhdistykselle ehdottamaan. Autoilla miehet kiisivät pitkin uutta Turun asfalttitietä Hämeenlinnasta noin 10 km siihen saakka, mistä erottautui vasemmalle Heinisuon metsätie. Siellä oli Suvipielinen nimensä arvoinen pieni metsäjärvi. Itse tontti osoittautui mitä miellyttävimmäksi tuttavuudeksi rauhallisessa yksinäisyydessään, vaikkei kimmeltävä hiekkaranta ja vihreä ruohomatto sitä koristaneetkaan. Kun tontti ja sille rakennettava uusi tien rakennusmahdollisuus oli jokaiselle selviö, siirtyi johtokunta jatkamaan kokoustaan Eino Kuuselan kotitilalle. Kahden tunnin tiiviin ja vilkkaan keskustelun jälkeen teki johtokunta yksimielisen päätöksen tontin lunastamiseksi niillä ehdoilla, jotka olivat tiedossa. Lopulliset tontin kaupat tehtiin heinäkuun 2. päivänä Moottorisahan rätinä, porakoneen pauke, traktorin, autojen ja kauhaajien voimakas surina antoivat kerrassaan sykähdyttävän olon kym- 281

3 Päärakennus menien talkoomiesten ja naisten keskuudessa. Siihenastinen talkoohenki oli ollut esimerkillistä ja työn tulokset maastossa ovat siitä näkyvin todistus. Sunnuntaina lokakuun 28. päivänä 1962 vietettiin Suvipielisen rannalle kohonneen oman saunarakennuksen harjannostajaisia, ja siniristilippu nostettiin saunan harjalle. Näin oli 27 talkookerran jälkeen mahdollisuus todistaa saavutetun työn tuloksia. Unelmasta oli tullut tosiasia. Erämaajärven rannalle oli kohonnut viihtyisä saunamaja, jonka vihkiäisiä juhlittiin Työ oli vaatinut 68 talkootilaisuutta, joissa oli mukana kaikkiaan 937 miestä ja naista, ja joiden yhteinen työtuntimäärä kohosi 4639 tunniksi. Rakennusoperaatioon osallistui 118 jäsentä. 282 SUVIPIELISEN RAKENNUSVAIHE II Alusta alkaen oli ollut toiveena saada yhdistyksen saunatuvan lisäksi Suvipielisen kauniille metsäpalstalle rakennus, jossa olisi laveammat oleskelutilat. Vuosien kulussa tämä tarve tuli yhä ajankohtaisemmaksi sitä mukaa, kun Suvipielisen käyttö virkistys- ja kilpailupaikkana oli jatkuvasti kasvanut. Niinpä jälleen kesällä 1968 tulivat Suvipieliselle koneet ja talkooväki, jotka aloittivat saunan yläpuolella olevalle mäelle uuden päätalon rakentamisen. Raivattiin, kaivettiin, tasattiin, hankittiin tarvittava puutavara ym. ja sitten olikin jo pohjan valun vuoro. Peruskirjan muuraustilaisuus oli Kauniin sään vallitessa oli työtä toteuttamas-

4 sa 30 miesjäsentä, ja urakka saatiinkin hyvissä ajoin suoritetuksi loppuun. Naisosaston jäsenet olivat myös runsaslukuisesti paikalla tavanmukaisia muonitustehtävistään huolehtimassa. Peruskirjan muuraustilaisuus oli ja kello 12 muut työt keskeytettiin. Tilaisuuden tarkoituksesta ja merkityksestä puhui yhdistyksen puheenjohtaja Esko Tammi, lukien julki laatimansa peruskirjan, joka sitten rakennustoimikunnan puheenjohtajan Eino Kuuselan avustamana laskettiin Harry Keron hankkimaan kiillotettuun kanuunan hylsyyn. Peruskirjan mukaan hylsyyn laitettiin myös päivän sanomalehdet Hämeen Sanomat, Hämeen Kansa, yhdistyksen säännöt ja Suomen tasavallan silloiset metallirahat. Sitten lieriö upotettiin rakennuksen perustukseen. Päärakennus saavutti harjakorkeuden Rakennuksen pinta-ala on 254 m² ja tilavuus 830 m³. Piirustukset laati rakennusmestari Reino Salminen. rungon rakentamiseen käytettiin myös osittain palkkatyövoimaa talkoovoimien rinnalla ymmärrettävistä syistä. Harjannostajaisia vietettiin sitten samana vuonna heinäkuun lopulla runsaan kutsuvierasjoukon ja jäsenistön läsnäollessa. Alkuperäisestä suunnitelmasta (kosan -kaasu valona ja öljykamiina lämmityksenä) poiketen oli hankittu ja asennettu oma sähkölaitos, jonka teho oli 9 kw ja näin syttyivät työvalot Samoin oli hankittu ja paikoilleen asennettu täydellinen keskuslämmitysjärjestelmä, jossa lämmitysaineena oli öljy. Lämpö voitiin kytkeä ensimmäisen kerran päälle Järjestötalon töiden aloittamisesta oli kulunut runsas kaksi vuotta, kun talo oli valmis vihkimistilaisuutta varten. Kaiken kaikkiaan talon valmistukseen oli käytetty työtuntia. Vihkiäiset pidettiin Yhdistyksellä on nyt omat toimitilat. Komea talo Suvipielisellä, joka voi tarjota hyvinkin pitkälle meneviä palveluksia tarpeen mukaan. Monenlaisia tilaisuuksia siellä on vietettykin, häistä hautajaisiin. Järjestötalon etuna on se, että sitä voidaan käyttää niin kesällä kuin talvellakin. Vuodet olivat rakennustoiminnallisesti huomion kiinnittämistä ranta-alueen kunnostukseen, josta osoituksena 1976 suoritetut istutukset. Varastorakennuksen, porakaivon ja uuden laiturin valmistumiset sekä kunnossapitotöitä helpottavat rakenteet saatiin tuolloin aikaan. SUVIPIELISEN RAKENNUSVAIHE III Kolmannen rakennusvaiheen aloitti saadut luvat sauna peruskorjaukseen ja laajennukseen. Rakennustoimikunta ehdotti, että naisille tehdään oma pukuhuone. Niinpä sitten Alajoen sahalle vietiin raakalautaa paneeliksi höylättäväksi. Näistä tehtiin seinät ja katot, laitettiin muovimatot. Korjaustyöt valmistuivat nopeasti ja kaikki olivat tyytyväisiä saunan uuteen ilmeeseen. Johtokuntaa kuitenkin huoletti jyrkkä rinne saunalta päärakennukseen. Jottei rinne kuluisi 283

5 monelta kohdalta, olisi tehtävä raput. Rakennusmiehet tekivät valumuotit rapuille, mutta aikainen talvi pakkasineen ja ensilumineen yllätti. Marraskuun 9. päivän säätiedotus kuitenkin lupasi lämpöaaltoa Suomeen jopa pariksi viikoksi. Niinpä Suvipielisen isäntä soitti puheenjohtajalle; olisi oiva tilaisuus valaa raput, kunhan saataisiin talkooporukasta kymmenen miestä paikalle. Sitten tilattiin betonit. Näin sitten kovalla kiireellä paikalle kutsuttu porukka pääsi aloittamaan työt 11. marraskuuta Rakennusmestareina toimivat ammattimiehet, joita jäsenistössä on aina ollut useita. Säätiedot pitivät paikkansa ja valupäivänä lämmintä oli jopa 10 ºC. Lomamökkien rakentaminen aloitettiin toukokuussa Lautarunkoisten ja sisältä levyllä vuorattujen mökkien rakennustyöt edistyivät talkootyönä niin, että marraskuun 5. päivänä samana vuonna, mökit olivat viimeistelyä vaille, ja vietettiin harjannostajaiset. Tilaisuuteen osallistui 17 rakentajaa. 25. toukokuuta 1981 aloitettiin mökkien viimeistelytalkoot. Sisä- ja ulkomaalaustyöt sekä kalustaminen veivät neljä päivää ja mökit olivatkin käyttövalmiit Uuden saunarakennuksen rakennustyöt aloitettiin helmikuun 27. päivänä Pikkusaunan puunkaatotalkoisiin (omasta metsästä) osallistui 9 metsuria sekä 2 naista muonitukseen. Puut ajettiin Alajoen sahalle, jossa pidettiin 15 hengen sahaustalkoot Tukeista tehtiin saunan hirret ja tarvittavat lautamäärät. Rakennusluvat saatiin kesäkuun 8. päivänä noin 10m². Pohjatyöt tehtiin päivä ja valutalkoot Harjakaiset vietettiin saunan kasauspäivänä Osallistujia oli 14. Rakennustalkoot jatkuivat vielä juhannukseen saakka, jolloin päästiin ottamaan ensimmäiset löylyt. Sitten olikin vuorossa keittokatoksen rakentaminen, joka aloitettiin Työt saatiin aikanaan päätökseen, ja katos onkin käytössä jatkuvista muutostöistä huolimatta. PIIRITOIMISTON JA ILMA-ASERADAN RAKENTAMINEN Yhdistyksen rakentamistalkoot eivät ole yksin Suvipieliseen kohdistuneet. Olemme myös remontoineet edellisen ja nykyisen piiritoimistomme sekä varastot ja rakentaneet ilma-aseradan nykyisen piiritoimiston yhteyteen vuosien aikana. SUVIPIELISEN RAKENNUSVAIHE IV Toukokuussa 2000 aloitettiin päärakennuksen terassin rakentaminen. Koko rannan puoleinen sivu laatoitettiin sidekivillä, ja salin eteen tehtiin terassi, jossa on paikat 50 henkilölle. Ennen vuoden 2000 syyskokousta yhdistykselle tarjottiin mahdollisuutta rakentaa ampujien käyttöön ampumakatos. Samalla voisi uusia koko ampuma-alueen turvallisemmaksi. Muutama jäsen tekikin syyskokouksessa asiasta aloitteen ja se hyväksyttiin yksimielisesti. Maanrakennustyöt aloitettiinkin pikaisesti ja Rengon rakennusvirasto hyväksyi piirustukset. Näin päästiin toteuttamaan pitkäaikaista unel- 284

6 maa vuonna 2001 ja ammuntoja voitaisiin pitää vaikkapa sadesäällä. Rata-aluehan ei vielä tätä kirjoitettaessa (maaliskuu 2002) ole täysin valmis, mutta ampumakatos varastoineen on, pieniä yksityiskohtia lukuun ottamatta. Rata tulee valmistuttuaan täyttämään kaikki nykyajan vaatimukset aina lyijyn keräyksestä lähtien. KUNNIAPUHEENJOHTAJAN KIITOKSET Selvää on, ettei yhdistys yksin olisi kaikkeen tähän pystynyt, ja siksi se tuki, jota vapaa-ehtoinen maanpuolustustyömme on Hämeenlinnassa saanut puolustusvoimilta, liikelaitoksilta, eri yhteisöiltä ja yksityisiltä ansaitsee kiitokset. Suuret kiitokset kaikille Teille, jotka olette yhdistystämme tukeneet! Haluan kiittää myös naisosastoamme siitä tärkeästä työstä ja ajasta, jota olette koko yhdistyksemme olemassaolon ajan antaneet toiminnallemme niin rakentamisen vuosina kuin muinakin aikoina. Voimme ylpeinä todeta, ettei yhdistys pärjäisi ilman naisten tukea; te olette aina olleet vapaaehtoisina muonittamassa ja keräämässä varoja, jotta voisimme pitää Suvipielistä yllä. Parhaat kiitokset! Jäsenistöämme kiitän kaikesta siitä, mitä olette tehneet isänmaan ja Suvipielisen hyväksi. Voisin melkein sanoa kuin Mannerheim aikoinaan, Teidän veroisianne miehiä ja naisia en ole muualla nähnyt vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä! Kunniapuheenjohtaja Risto Jokinen 285

7 TUULOKSEN SOTAKAVERIT JA RESERVILÄSET Tuuloksen sotaveteraanijärjestön perustamiskokous pidettiin Tuuloksen Sp:n kokoushuoneessa 15. toukokuuta Paikalla oli 20 sotaveteraania, kokouksen avauksen suoritti rovasti Pekka Lappalainen, kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Seppo Eerola ja sihteeriksi Jaakko Väre. Paikalla oli Kanta-Hämeen sotaveteraanipiirin edustajana U. Kari-Koskinen, joka selosti sotaveteraaniliiton ja sen yhdistysten toimintaa. Kuullun jälkeen päätettiin yksimielisesti perustaa Tuuloksen sotaveteraanit ry, joka liittyy Suomen sotaveteraaniliittoon sekä K-H sotaveteraanipiiriin. Yhdistykselle hyväksyttiin säännöt ja jäsenmaksuksi vahvistettiin 3 mk/vuosi. Yhdistyksen puheenjohtajaksi vuodeksi 1966 valittiin kanttori Kauko Rusila ja hallitukseen Viljo Rantala, Arvo Rajaahde, Lauri Raikko, Erkki Heino ja Kustaa Vähänen. Seuran sääntöasia oli vastatuulessa, ehdotettua nimeä ei kelpuutettu, eikä uutta nimiehdotustakaan Tuuloksen veteraanien ja reserviläisten saunaseura. Kahta vuotta myöhemmin, loppukesällä 1968 tulivat säännöt hyväksyttyinä ja nimeksi vahvistui Tuuloksen sotakaverit ja reserviläiset ry. Vuotta 1968 on siten pidetty yhdistyksen syntyvuotena, jolloin päästiin käytännön toimiin. Hallitus kokoontui, tutustui hyväksyttyihin sääntöihin, päätti järjestää hirsi- ja tarviketalkoot tulevana talvena ja antoi Arvo Salon tehtäväksi laatia saunan luonnospiirustukset, sillä Tuuloksen kunnalta oli saatu alustava lupaus tontin järjestymisestä. Tuuloksen kunta lahjoitti yhdistykselle kevättalvella 1969 n.1 ha:n tontin Jänisjärven rannalta rantasaunan ja virkistysmajan rakentamista varten. 20. huhtikuuta 69 Arvo Raja-ahteen luona pidetyssä kokouksessa valittiin rakennustarvikkeiden kerääjiksi eri liikkeistä Kalle Peltonen ja Eero Torkkeli. Talkoopuut päätettiin sahuuttaa Oy Mikko Kaloisen Teuron sahalla. Saunarakennuksen eteenpäin viemiseksi valittiin vastuuhenkilöt: Kalle Peltonen ja Arto Mikkola siihen asti, kun on selkäpuut päällä, Kustaa Raukola ja Sulo Uotila sisätöihin saakka ja Väinö Marttila ja Eino Karjalainen tupaantulokuntoon asti. Rakennustalkoita oli kaiken kesää ja aktiivisimpien osallistumista niihin ei kuullun mukaan aina tahdottu kotijoukoissa ymmärtää, sillä omat työt kärsivät. Kesällä 69 hallitus piti useasti seurantakokouksia saunamajalla ja pöytäkirjassa on mainittu Kalle Peltosen ansio rakennustyön erinomaisesta edistymisestä ja Väinö Marttilalle ansaitut kiitokset uhrautuvasta työstään majan hyväksi pidettiin lahjoittajille saunailta, jossa tervehdyspuheen piti Seppo Eerola ja puheenvuoron 286

8 käytti myös Aimo Kaloinen. Tuuloksen maatalousnaiset huolehtivat tarjoilusta. antaa nimeksi Jäniskallion maja ja vihkimisen suoritti Leo Häppölä , eli tasan 39 vuotta sitten majalla järjestettiin jäsenille tupaantuliais- ja vihkiäisjuhla. Tervetuliaispuheen piti Huugo Sorsa ja juhlapuheen Leo Häppölä. Samassa juhlassa päätettiin majalle Seuraavana vuonna päätettiin rakentaa majalle ulkorakennus talkoovoimin. Sitä varten otettiin säästöpankista 2500 mk:n laina ja päätettiin järjestää tukkitalkoot rahoituksen hoitamiseksi. 287

9 Päätettiin keskiviikkosaunasta, jonka lämmittämisestä huolehtii kukin kyläkunta vuorollaan. Keskiviikkosauna perinne jatkuu edelleen. Majan ja sen ympäristön kevätsiivouksesta huolehtii kukin kyläkunta vuorollaan ja käytäntö on toiminut näihin päiviin asti. Päätettiin vuokrata majaa, hinta jäseneltä 2 mk vuorokausi + 50 penniä jokaiselta henkilöltä. Valittiin jäsenmaksun kerääjät kyläkunnittain, jotka hoitavat alueensa ovelta ovelle keräyksenä. Tämä perinne jatkui vuoteen 1995, jolloin siirryttiin jäsenmaksujen pankkiperintään. Päätettiin havuseppeleen laskusta aseveljen haudalle vuonna 1972, joka perinne jatkuu edelleen. Samana vuonna alettiin tehdä kesäretkiä, päivän tai kahden kestoisia, ensimmäisen retken suuntautuessa Porkkalaan ja Loviisaan. Virkistäytymisretkiä tehtiin lähes vuosittain, niiden suuntautuessa eri puolille, milloin Pielisen taakse, milloin teatteriin ja kerran jopa Ruotsiin. Myöhemmin kesäretkiä järjestettiin yhdessä Tuuloksen eläkeliiton kanssa, retket olivat ilmaisia veteraaneille ja heidän puolisoilleen. Viimeisin yhteinen reissu tehtiin v. 2005, veteraaneja jaksoi mukaan lähteä enää 5. Silloin päätettiin lopettaa kesäretkien järjestäminen mukaan lähtevien veteraanien rajallisuuden vuoksi. Sotakavereiden aloitteesta ja kunnallisneuvos Leo Häppölän myötävaikutuksella puolustusministeriöltä saatu venäläinen tykki asetettiin paikoilleen Syrjäntaan taistelumuistomerkin viereen v Sotakavereiden sauna paloi Palossa tuhoutui koko rakennus, muutamaa palosta pelastettua tuvan penkkiä lukuun ottamatta. Maja oli vakuutettu mk:sta, mutta vakuutusyhtiö tarjosi päivänkorvauksena vain markkaa. Seuran hallitus piti korvausta riittämättömänä, vaatien mk:n korvausta. Vakuutusyhtiö korotti tarjouksensa markkaan, jonka hallitus hyväksyi. Samoille perustuksille päätettiin hommata uusi rakennus. Rakennustoimikuntaan valittiin Arvo Salo, Pertti Tauru, Raimo Lehtonen ja Martti Salonen. Kaloisten Rakennuspalvelu teki 1987 hallitukselle tarjouksen uudesta hirsimökistä vanhoille perustuksille hintaan mk avaimet käteen. Vakuutusyhtiön kanssa käydyissä sitkeissä neuvotteluissa, Hämeen Vakuutus suostui lopulta korvaamaan urakkasopimuksen mukaisen korvauksen mk kokonaisuudessaan. Vuosikokouksessa 1987 kiitettiin rakennustoimikuntaa hyvin suoritetusta työstä ja asioiden hoidosta ja vapautettiin se lopullisesti tehtävästään. Lammin-Tuuloksen sotainvalideille päätettiin antaa heinäkuun ensimmäinen sunnuntai vuosittain maksutta käyttöön kesäjuhlansa viettoa varten, jota mahdollisuutta he käyttivät useana vuotena. Maja päätettiin sähköistää vuonna 1989 ja samoin päätettiin uuden ulkorakennuksen rakentamisesta. Menojen kattamiseksi järjestettiin tukkitalkoot ja nimismieheltä hankittiin lupa rahankeräyksen suorittamiseksi kutsuttiin Längelmäen sotaveteraanit puolisoineen vieraaksi ja vieraanvaraisuutta osoitettiin tarjoamalla heille Pirtillä 4H-yhdistyksen kattama 288

10 päivällinen ja majalla sauna, kahvit ja sahtia. Längelmäen sotaveteraanit esittivät vastavierailukutsun seuraavana kesänä, johon osallistui 31 henkilöä. Sotakavereiden vuosikokouksessa v.1997 K.J.Laaksonen oli esittelemässä Vapautemme hinta-muistomerkkihanketta, jonka sijoituspaikkaa suunniteltiin mm. Pannujärvelle. Hanketta olivat viivästyttäneet monet vastoinkäymiset, mutta esitelmöitsijän usko hankkeen toteutumiseen oli vielä luja. Sitkeys asiassa palkittiin, sillä lähes 10 vuotta myöhemmin muistomerkki pystytettiin Kauppakeskus Tuulosen pihapiiriin. Vuodesta 1968 yhdistyksen puheenjohtajina ovat toimineet, Aulis Saksa 7 v, Tuomo Terho 4 v. Kustaa Raukola 3 v, Kauko Rusila 5 v ja Martti Salonen 19 v. Sihteereinä ovat toimineet Kauko Virtanen 2 v, Martti Mutta 8 v, Aarne Heikkilä 10 v ja Pentti Keskinen 19. Jäsenmaksuilla ja majan vuokrauksella on saatu pakolliset menot katettua. Maksaneita jäseniä on 221, vuokrauksen painopiste on siirtynyt liikkeistä ja järjestöistä yksityisiin perheisiin. Taurun perheen lopetettua vuokrauksen hoitamisen, sitä on vuodesta 1992 hoitanut Mikko Rönn, jonka pesti jatkuu edelleen. Seuran pitkäaikaisin pj. Martti Salonen luopui puheenjohtajuudesta 2007 ja esitti seuraajakseen Taisto Jantusta, joka valittiin tehtävään. Pj:n lisäksi nykyiseen hallitukseen kuuluvat Esko Sipilä, Osmo Aaltonen, Timo Saksa, Mikko Rönn ja Tapio Rajaahde. Sotaveteraanien rivien harvetessa, Sotakaverit ja reserviläiset ry:n hallitus toivoo, että reserviläisten kiinnostus yhdistystä kohtaan edelleen lisääntyisi, jotta toimintaa voidaan jatkaa. Neljän vuosikymmenen aikana maja on ollut lukuisten tilaisuuksien ja kokoontumisten pitopaikkana ja virkistyskäytössä, joka on osoittanut majan tarpeellisuuden. Tuuloslaiset ovat osallistuneet uhrautuvasti talkoisiin näiden rakennusten saamiseksi ja ylläpitämiseksi. Talkoohengen sanotaan olevan katoavaa kansanperinnettä, toivon kuitenkin, että tulevaisuudessakin tuuloslaisten keskuudessa ahkera talkoohenki säilyisi, jotta voimme vaalia luonnonkauniilla paikalla sijaitsevan, veteraanien ansioilla saadun arvokkaan majan säilymisen ja että sen toiminta voi pyöriä myös tulevina vuosikymmeninä. 289

11 Valkeakosken Reserviupseerikerho ry Iso Herityn maja Iso Heritty on Mallasveden rannassa sijaitseva 2004 kerhollemme hankkima ja peruskorjaama tilava vapaa-ajan viettopaikka. VUK järjestää tiloissa hallituksen kokousten ja saunailtojen lisäksi lukuisia muita tilaisuuksia, kuten Ps-RUK:n kurssien vierailut ja koulutustilaisuudet. Iso Herityn majalta löytyy pirtti, jossa on tilaa isollekin ryhmälle. Pirtissä on pöydät ja tuolit yli 30 henkilölle jonka lisäksi tilassa on myös sohvaryhmä yms. jolloin istumapaikkoja löytyy yli 40 hengelle. Pirtin yhteydestä löytyy myös keittiötilat, jossa on jääkaappi, liesi/uuni, mikroaaltouuni sekä kahvinkeitin. Pirtissä on myös iso takka, toinen takka löytyy majan terassilta. Majalla on langaton internet yhteys (WLAN ADSL) sekä valkokangas videotykkiä varten. Majalla on kaksi saunaa, Elokuussa 2007 täysin peruskorjattu iso sauna on tilava ja erittäin edustava saunatila, jonne mahtuu kerralla saunomaan noin 20 henkilöä. Saunan yhteydessä on erillinen pukuhuone, pesuhuone ja 2 WC:tä. Pieneen saunaan mahtuu kerralla noin 5 saunojaa ja kuten ison saunan puolella myös tällä puolella on erillinen pukuhuone, pesuhuone sekä 2 WC:tä. Rannassa on tukeva betonirakenteinen laituri, johon voi ankkuroida isommankin veneen. Majaa keittiöineen ja saunoineen vuokrataan yritysten, yhdistysten, yhteisöjen ja maanpuolustusjärjestöjen jäsenten käyttöön. 290