Etätyö kestävän kehityksen tietoyhteiskunnan toiminnallisena elementtinä

Transkriptio

1 Tämä teksti on julkaistu lyhennettynä kärkiverkoston ework kolumnina osoitteessa Sirkka Heinonen ONKO ETÄTYÖ EKOLOGISTA? Teknis-taloudellisten toimintojen globalisaatio on entisestään nopeuttanut ja laajentanut haitallisten ympäristövaikutusten syntyä. Tietoyhteiskuntaan on ladattu paljon odotuksia ympäristöystävällisempien tuotantoprosessien ja muiden toimintamallien aikaansaamiseksi. Tieto- ja viestintätekniikka on nähty puhtaana vaihtoehtona ja kontrastina saastuttavalle savupiipputeollisuudelle. Tietoyhteiskunta ei kuitenkaan automaattisesti tue kestävää kehitystä. Päinvastainen, konsumeristinen tulevaisuudenkuva näkee tietoyhteiskunnan kasvattavan muun muassa teknisen infrastruktuurin taholta luonnon resurssien kulutusta ja jätteiden kertymistä. Paperittoman toimiston visiosta ollaan siirrytty arkipäivän todellisuuteen, jossa paperin kulutus kasvaa entisestään. Tietoyhteiskunnan symboli, tietokone, on mahdollistanut fyysisen liikenteen korvaamisen tietoliikenteen ja etäläsnäolon avulla. Tietoyhteiskunnan eräs paradokseista on se, että tietoliikenteen kasvun ohella henkilöautoliikenne kasvaa entisestään sekä Suomessa että globaalisti. Paikka- ja aikasidonnaisuuden murtumisesta huolimatta maamme väestö keskittyy pääkaupunkiseudulle ja muutamiin kasvukeskuksiin. Etätyön kärkihankkeen yhtenä keskeisenä tutkimushaasteena on selvittää etätyön ympäristövaikutuksia yksilön, organisaation ja yhteiskunnan kannalta. Etätyö on tietoyhteiskunnassa luonteva työnteon muoto, mutta missä määrin se on ekologista? Etätyön ympäristöllisiin vaikutuksiin niin positiivisiin kuin mahdollisesti negatiivisiin tulee kiinnittää aiempaa systemaattisemmin huomiota. Tämä vuosi on valittu ework kärkihankkeessa kestävän kehityksen teemavuodeksi. Etätyö kestävän kehityksen tietoyhteiskunnan toiminnallisena elementtinä Etätyö voitaisiin nähdä yhtenä toiminnallisena instrumenttina ja tietoyhteiskunnalle sisällön antajana, mikäli tietoyhteiskuntaa halutaan rakentaa kestävän kehityksen mukaiseksi. Ekologisesti hyväksyttävän tietoyhteiskunnan konsepti ei kuitenkaan toteudu ilman poliittista tahtoa ja konkreettista agendaa. Olisi tutkittava, kuinka Suomi voisi profiloitua kestävän kehityksen tietoyhteiskunnan rakentajamaaksi ja näyttää esimerkkiä muille. Kanadaa lukuun ottamatta vain harvoissa tietoyhteiskuntastrategioissa ympäristöasiat on nostettu keskeiselle sijalle. Reipas edistysaskel tähän suuntaan on kärkiverkoston KESTY-ohjelma. Tietoyhteiskunta antaa kehittyneen tieto- ja viestintätekniikan avulla aiempaa runsaammat eväät kestävän kehityksen tavoitteen edistämiseksi. Ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavien tuotantotekniikoiden ja toimintatapojen kehittäminen on tärkeää. Ihmisten ja tavaroiden liikuttamisen sijaan tietoa voitaisiin yhä enenevässä määrin siirtää tietoliikenteen avulla. Ympäristölle haitallisen fyysisen

2 2 liikkumistarpeen vähentäminen on tietoyhteiskunnassa mahdollista, jos sitä todella halutaan. Suomalaisten työssäkävijöiden mahdollisuuksia siirtyä tekemään etätyötä tulisi tukea purkamalla työelämän jähmettyneitä rakenteita ja asenteita. Yritysten etätyöpolitiikkaa voitaisiin aktivoida tuomalla esiin enemmän tietoa "etätyön ekotaseesta". Esimerkiksi henkilöautolla työmatkallaan normaalisti liikkuvan :n suomalaisen etätyönteko yhtenä päivänä viikossa säästäisi vuodessa työmatkaliikenteessä 9 miljoonaa edestakaista työmatkaa, 225,7 miljoonaa ajokilometriä ja 6,9 miljoonaa ajotuntia. Lisäksi kyseiseen työmatka-ajoon liittyvät päästöt, melu ja onnettomuusriskit jäisivät pois. Halukkuutta etätyöhön suomalaisten työntekijöiden keskuudessa on raportoitu riittävästi. Lisäksi ammattinsa puolesta sopivia ainakin osittaiseen etätyöhön on potentiaalisesti 40 % suomalaisista työntekijöistä (Heinonen 1998b). Etätyö yrityspoliittisena, liikennepoliittisena ja ympäristöpoliittisena instrumenttina Työorganisaatiot voisivat kulkea kestävän kehityksen tiellä sekä ekologisessa että sosiaalisessa mielessä. Etätyö voidaan nähdä ja sitä voidaan soveltaa yhtenä keinona hiilidioksidi- ja muiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi silloin kun se korvaa henkilöautolla muuten tehtävää työmatkaliikennettä. Etätyö voisi olla sekä liikennepolitiikan että ympäristöpolitiikan instrumentti, jota hyödynnetään sekä paikallisella, alueellisella että valtakunnallisella tasolla (Heinonen 2000). Erityisen merkittävä ja tähän asti laiminlyöty näkökulma on nähdä etätyö panostuksena työntekijöiden hyvinvointiin. Luonnon pääoman ja inhimillisen pääoman hoitamisesta syntyvät edut kulkisivat tässä käsi kädessä ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen edistämiseksi. Etätyö uuden ympäristöparadigman osana Uuden ympäristöparadigman (ks. esim. Beck 1990, Heinonen 1995, Milbrath 1996) mukaan kaikki yhteiskunnalliset toimijat tulisi saada kiinnittämään huomiota omiin kulutustottumuksiin ja liikkumiskäyttäytymiseen (elämäntavat, ekomerkit jne). Uuden ympäristölogiikan mukaista olisi siirtyä nykyisestä mega -ajattelusta säästävään nega -ajatteluun, jossa pyritään vähentämään ympäristörasitusta synnyttävää kulutusta ja liikkumista. Yrityksen yhdessä työntekijöiden kanssa tekemä päätös etätyöstä on eräs relevantti reittivalinta tiellä kestävän kehityksen tietoyhteiskuntaan. Esimerkiksi Sonera on viime marraskuussa eduskunnassa pidetyssä Kestävän kehityksen kumppanuus seminaarissa tehnyt sitoumuksen etätyön edistämiseksi omassa organisaatiossaan. Idealistisena tavoitteena on muuntaa 20 % työajasta etätyöksi vuoteen 2010 mennessä niissä työtehtävissä, missä se on mahdollista. Kestävän kehityksen mukaisen tietoyhteiskunnan toimijat pyrkivät kaikissa toiminnoissaan teknologian hallintaan luonnon hallinnan sijasta. Tällöin teknologia valjastetaan resursseja ja energiaa säästävään, kaikin tavoin ympäristönäkökulmat huomioonottaviin ratkaisuihin teollisuustuotannon, liikkumisen, työnteon ja vapaa-ajan suhteen. Globaalissa teknologiakilpailussa on tapahtumassa merkittävä paradigman muutos. Hiljalleen on alettu oivaltaa ekologisen imperatiivin välttämättömyys sekä toisaalta sen potentiaali taloudellisena tekijänä. Etätyön imagoarvoa ei ole vielä tarpeeksi oivallettu yritysten ympäristöstrategioissa. Tulevaisuudessa teknologisten saavutusten arvo mitataan viime kädessä talouden kasvun sijasta niiden

3 3 ympäristöystävällisyyden kriteereillä sekä sillä miten ne tukevat inhimillisten resurssien kehittämistä sopusoinnussa luonnon kanssa. Etätyön ja ympäristön välisestä suhteesta Etätyön liikenteelliset ja ympäristölliset vaikutukset voivat teoriassa ja käytännössä olla joko myönteisiä tai kielteisiä. Myönteisten vaikutusten kohdalla on kyse eduista ja hyödyistä, joita vaikutuksista syntyy ja jotka konkretisoituvat erilaisina säästöinä eri tahoille yksilölle, organisaatiolla ja yhteiskunnalle. Kielteisten vaikutusten kohdalla on kyse ko. tahoille koituvista haitoista. Haitat muodostuvat ongelmiksi vasta sitten, kun jokin niiden neljästä ulottuvuudesta (määrä, sijainti, aika ja haitan kohde) ylittää tietyt kriteerit. Kestävän kehityksen kannalta oleellista on etätyöstä saatavat myönteiset ympäristövaikutukset, jotka syntyvät siitä, että useat kotoa käsin työskentelevät etätyöntekijät eivät aja autolla varsinaiselle työpaikalleen töihin etätyöpäivinään. Tällöin säästyy aikaa, energiaa ja liikenteen päästöt pienenevät (Heinonen 2000). Etätyön ekohallittu käyttöönotto Kaiken kaikkiaan on muistettava, että etätyön myönteisen ympäristövaikutusten ohella etätyöllä saattaa olla ekologisesti vähemmän toivottuja vaikutuksia. Yhdyskuntarakenteen kannalta etätyöhön siirtymisellä voi olla hajottavaa vaikutusta, mikäli työntekijät muuttavat asumaan työpaikastaan kauemmas ja työmatka pitenee, vaikka työpaikalla ei päivittäin käytäisikään. Joukkoliikenteen käytöstä voidaan siirtyä henkilöauton käyttöön, mikäli työntekijä kokee kuukausilipun jäävän vajaakäyttöön ja maksavan turhasta. Pienimuotoiseksi "ekokatastrofiksi" voisi kutsua etätyöntekijää, joka tarvitsee kahdet kappaleet työvälineistään niin tietoteknisistä laitteistaan kuin paperimapeistaan. Lisäksi hän ei ehkä osaakaan organisoida etätyöpäiväänsä huolella, vaan joutuu sittenkin käymään työpaikallaan. Tällöin työmatkaliikenteen poisjäämisestä syntyvät säästöt mitätöityvät. (Heinonen 2001a). Etätyön kärkihankkeen innovatiivisena tutkimushaasteena on selvittää, mitä etätyön ympäristövaikutusten osalta hallittu käyttöönotto merkitsee ja edellyttää. Etätyön liikenteellisiä vaikutuksia tarkasteltaessa on kiinnitettävä huomio kulkumuodon valintaan ja etätyöntekijän kokonaisliikkumiseen. Elektronisen ja fyysisen liikenteen välinen vuorovaikutus on paljon kompleksisempi kuin se yksinkertaistettu korvaavuusnäkemys, jonka mukaan tietoliikenne poistaa liikkumisen tarpeen. Etätyöllä on potentiaalia korvata matkoja, mikä on ympäristön kannalta edullista, varsinkin silloin kun etätyö korvaa pitkiä työmatkoja ja silloin kun korvattavat matkat tehdään henkilöautolla. Taulukko 1. Vuosittainen työmatkaliikenteen väheneminen ja sen myötä syntyvät polttoaineen ja ajan säästöt sekä päästöjen ja onnettomuusriskin väheneminen, jos muuten henkilöautolla työssä käyvää suomalaista tekee etätyötä kerran viikossa. Etätyöpopulaatio N et = Etätyöfrekvenssi F et = 1 pv/vk Liikenteelliset ja ympäristölliset vaikutukset R = vähennykset vuodessa

4 4 työmatkojen lukumäärä 9 miljoonaa työmatkaa työmatkasuorite 225, 7 miljoonaa km työmatkaan kuluva aika 6,9 miljoonaa t polttoaineen kulutus (energiana) GJ hiilidioksidi CO tn häkä CO 1264 tn hiilivedyt HC 190 tn typen oksidit NO x 339 tn hiukkaset PM 12 tn onnettomuudet 47 Suomalainen etätyö on luonteeltaan spontaania, työn joustavuutta, tehostamista ja työntekijän elämänlaadun kohottamista korostavaa työnteon uudenlaista organisointia. Siinä työelämän kehittämisen ja aluepolitiikan intressit ovat korostuneet liikenne- ja ympäristönäkökulman ollessa pikemmin taustalla vaikuttavana lisäarvona. Kuitenkin etäläsnäoloa ja etätoimintoja voitaisiin edistää nimenomaan osana ympäristöpoliittisia tarkoituksia. Etätyön liikenteen ja ympäristön kannalta potentiaalisesti myönteiset vaikutukset toteutuvat kuitenkin vasta silloin, kun etätyö ymmärretään monitahoisena asiakokonaisuutena, jota voidaan hallitusti edistää tietoisten päämäärien suuntaan. Etäläsnäolo etätoiminnot liikennepolitiikka ympäristöstrategiat ympäristöpolitiikka - yritykset työvoimapolitiikka - julkishallinto henkilöstöpolitiikka - yksilöt aluepolitiikka Kuva 1. Etäläsnäolo tulisi nivoa osaksi yrityssektorin ja julkishallinnon ympäristöstrategioita. Suosituksia Kansallisella ja paikallisella tasolla voitaisiin käynnistää erilaisia kampanjoita, joissa kannustetaan yritystyönantajia kokeilemaan etätyötä ja seuraamaan sen vaikutuksia työntekijöiden työmatkaliikenteeseen. Yritykset voisivat ottaa esimerkiksi alkutavoitteekseen nostaa etätyöntekijöiden osuus kymmeneen prosenttiin koko henkilöstöstä. Etätyön best practice menettelyjen levittämiseksi voitaisiin myöntää palkintoja parhaiten suoriutuville etätyöorganisaatioille. Julkishallinnon yksiköt voisivat etätyön välityksellä lähettää tärkeän signaalin etätyön edistämisstrategioiden käyttöönoton puolesta. Virastojen ja laitosten tulisi olla antaa selkeät ohjeet ja suositukset etätyön käyttöönotosta. Suomessa voitaisiin soveltaa dualistista porkkana ja keppi lähestymistapaa etätyön edistämiseksi ja myönteisten vaikutuksen aikaan saamiseksi liikenteen ja ympäristön

5 5 kannalta. Lainsäädännöllisten toimien lisäksi erilaisia kannustimia kuten esimerkiksi verohelpotuksia voitaisiin antaa niille työnantajille, jotka sallivat organisaatioissaan etätyön tekemisen sekä toisaalta myös etätyöntekijöille itselleen. Paikallistasolla kunnat voisivat ottaa etätyön kiinteäksi osaksi kestävän kehityksen paikallisagendoja. Sama voitaisiin toteuttaa seututasolla. Etätyö voitaisiin paremmin integroida yritysten ja instituutioiden ympäristöstrategioiden yhdeksi komponentiksi ja ympäristöimagon kriteeriksi. Etätyö voitaisiin omalta osaltaan valjastaa vähentämään myös työmatkaliikenteen hiilidioksidipäästöjä, minkä suhteen organisaatiot voisivat asettaa itselleen vuositavoitteita. Ekohallittu etätyö edistämään ihmisten ja ympäristön hyvinvointia Etätyö kytkeytyy kaupunkien ja yritysten kilpailukykyyn tehokkuuden parantamisen ohella kaupunkien ja yritysten imagon nousuna. Etätyötä ekohallitusti ja suunnitellusti tarjoavat kaupungit ja organisaatiot mielletään edelläkävijöinä. Niitä tullaan arvostamaan sekä työntekijöiden että ympäristön hyvinvoinnin huomioonottavina yhteiskunnallista vastuuta tuntevina toimijoina. Lisäksi etätyön avulla voidaan parantaa sellaisten ihmisten työllisyysnäkymiä, jotka eivät kykene tai halua matkustaa pitkiä matkoja töihin tai jotka asuvat liian kaukana työpaikkakeskuksista. Siirtyessään etätyöhön työntekijä itse voi kokea kyseisen työnteon mallin osaksi ekologista elämäntapaa. Ekoälykkyys kaupunkien menestystekijäksi Ekoälykkyydessä on kyse kaupunkilaisten, yritysten ja itse kaupunkien hyvinvoinnin yhdistämisestä kestävän kehityksen edistämiseen. Tällöin pyritään hyödyntämään tietoyhteiskunnan tarjoamia teknis-taloudellisia välineitä ja toimintatapoja fyysisen liikenteen ja virtuaalisen vuorovaikutuksen yhdistämiseen. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikassa on käynnissä ympäristöklusterin KESTY-tutkimusohjelmaan ja etätyön kärkihankkeeseen kuuluva, kuutta kaupunkia (Helsinki, Espoo, Vantaa, Hyvinkää, Kajaani, Kouvola) sekä kahta aluetta (Hämeen liitto, YTV) tutkiva nk. Ekoetätyö hanke ( Siinä selvitetään ja käynnistetään kokeiluja asumisen, työnteon ja liikkumisen kaupunkirakenteellisen uusjaon toteuttamiseksi ympäristöystävällisessä muodossa (Heinonen 2001b). Ekoetätyö-hankkeen Helsinkiä koskevassa osuudessa keskitytään Itä-Helsingin etätyömahdollisuuksien kartoittamiseen. Itä-Helsingissä etätyö yleistyessään voisi virkistää alueen viihtyisyyttä päiväsaikaan ja väljentää uusien asuinalueiden myötä syntyviä liikenteellisiä pullonkauloja. Erityisinä kohdealueina Helsingissä ovat Vuosaaren Aurinkolahti ja Laajasalon Kruunuvuorenranta. Vuosaaren Aurinkolahteen tulee noin 5000 asunnon alue, jota on jo alettu rakentaa. Metroaseman läheisyydessä sijaitsevaan Aurinkolahteen toivotaan asukkaita, jotka käyttäisivät julkisia liikennevälineitä. Etätyönteon mahdollisuutta tukisi laajakaistaverkkojen rakentamisen lisäksi harrastus- ja kulttuuripalvelujen järjestäminen peruspalvelujen mukana. Myös Laajasaloon öljysäiliöiden tilalle suunnitteilla olevaa, maksimissaan asukkaan Kruunuvuorenrannan asuinaluetta kartoitetaan etätyömahdollisuuksien ja niiden vaikutusten osalta. Espoon kaupungin tutkimusosuudessa yleisenä periaatteena on se, miten etätyön avulla voidaan hajautuvaa yhdyskuntarakennetta kuroa umpeen virtuaalisen liikkumisen

6 6 muodossa ja korvata fyysistä liikkumista. Erityisenä kohdealueena Espoossa on uudisrakennuskohde Säterinmetsä. Alueen asunnoissa on mahdollistaa muuntaa esimerkiksi ikkunallisia kellareita ja ullakkotiloja etätyöpisteeksi, mikä on käytännössä toteutettavissa pienellä kaavamuutoksella. Säterinmetsässä jo asuville on tehty asukaskysely, jossa käsitellään myös etätyöasioita. Kyselyn tuloksista pyritään saamaan ohjeistuksia ja suosituksia kaupungin muulle rakentamiselle. Säterinmetsässä on oleellista ollut rakennusten monimuotoisuus ja asukkaiden omatoimisuus. Monimuotoisuuteen liittyy se, että sallitaan kirjava julkisivu ja rakennustapa. Monimuotoisuus ulottuu etätyön myötä asunnossa tehtäviin toimintoihin. Asunnon muuntelumahdollisuudella voidaan yhteen sovittaa perinteistä koti/työ vastakkainasettelua. Säterinmetsän pienimuotoisen kokeilun tulosten perusteella voitaisiin siirtää sovelluksia muille isommille kaupunkialueille. Vantaan kaupungin kohteena on hankkeessa Pakkala-Tammiston muodostama alue lentokentän ja Helsingin kaupungin rajan välimaastossa. Alue valmistuu vuonna 2005 vanhalle Backaksen kartanon alueelle. Asuinalueen ulkonäkö muistuttaa keskieurooppalaista kaupunkikuvaa. Vantaan osion keskeisenä tutkimuskohteena on Lentokenttäkaupunki-idea, jota edistää Vantaalle perustettu Aviapolis -yrityspuisto. Sekä yrityspuisto että uudet asuinalueet sijaitsevat logistisesti hyvässä paikassa. Vantaan etätyösovelluksissa korostuu kansainvälinen luonne, joka tarjoaa asumiseen ja työntekoon liittyviä palveluja globaaleille etätyönomadeille. Aviapoliksen kilpailuvalttina tavoitellaan globaalisti toimivia kansainvälisiä yrityksiä. Asuntoihin voi tulla jo etätyötä tekeviä tai etätyömahdollisuutta harkitsevia henkilöitä, joilla on mobiili elämän- ja työnteon tapa ja mahdollisesti paljon työasiointiin liittyviä lentomatkoja. Toisaalta yritysten kannalta on tärkeää voida osoittaa korkean osaamisen ja koulutuksen omaaville työntekijöilleen korkealaatuisia asuntoja työpaikkojen läheisyydessä. Pääkaupunkiseudun osalta kokonaisuudessaan hankkeessa analysoidaan YTV:n tuoretta liikennekyselyä, johon sisältyi kysymyksiä myös etätyöstä. Aineiston pohjalta saatiin selville muun muassa, että pääkaupunkiseudulla miehet tekevät enemmän etätyötä keskimäärin kuin naiset. Tulotasoltaan etätyötä tekevät ovat keskimääräistä korkeammalla. Lisäksi kantakaupungissa asuvat tekivät enemmän etätyötä. Kyselyn tuloksena on saatu kuva siitä, mikä on etätyön korrelaatio kokonaismatkustamiseen. Suorite ja matkamäärä näyttävät etätyöntekijöillä olevan keskimääräistä suurempia. Selityksenä ei kuitenkaan ole välttämättä se, että etätyön tekeminen saa kaupunkilaiset liikkumaan enemmän, vaan pikemminkin se, että etätyöhön hakeutuu usein ihmisiä, joilla on ennestään pitkä työmatka ja jotka joutuvat liikkumaan paljon. Pääkaupunkiseudun osalta etätyölle asetetuista odotuksista työmatkaliikenteen väheneminen ja jo pelkästään ruuhkahuippujen tasoittuminen on tärkeä näkökulma. Ekoälykkäät kaupungit pyrkivät hallitsemaan mobiiliuttaan fyysisen ja virtuaalisen liikkumisen optimaalisella yhdistämisellä. Etätyön avulla voidaan esimerkiksi purkaa pääkaupunkiseudulle kohdistuvia muuttopaineita ja tätä kautta säilyttää pienempien kaupunkien elinvoimaisuutta. Etätyön edistyminen pääsee kunnolla käyntiin kuitenkin vasta kun yrityksille ja työnantajille on riittävästi tuotu esiin etätyöstä saatavilla olevia hyötyjä. Itse asiassa on väitetty, että pitkällä tähtäyksellä juuri työnantajat tulevat hyötymään etätyöstä eniten. Sen sijaan, että palkkaisivat työntekijöitä maantieteellisesti katsottuna paikallisesta työvoimavarannosta, pk-yritykset voivat palkata valtakunnallisella tai globaalilla tasolla etätyöntekijöitä. Pääkaupunkiseudulla sijaitseva yritys voi työn globalisaation myötä värvätä etätyöntekijöitä laajemmalta maantieteelliseltä alueelta kuin omalta työssäkäyntialueeltaan, esimerkiksi Hämeenlinnasta, Hyvinkäältä, Kouvolasta tai vaikkapa Kainuusta asti.

7 7 Pääkaupunkiseudun it-alan työvoimapulaan voitaisiin omalta osaltaan vastata järjestämällä esimerkiksi Kajaanin seudulla asuville alan koulutusta saaneille nuorille mahdollisuus etätyön avulla jäädä asumaan paikkakunnalleen. Tällöin he voisivat ansaita elantonsa toimijana sellaisessa mobiilissa tietoyhteiskunnassa, jossa osataan hyödyntää virtuaalityöntekijän osaamista. Kajaani edustaa hankkeessa hajaasutusalueita, missä keskeisenä kohteena on jo käynnistynyt pienimuotoinen etätyökokeilu. Kajaanin kaupunki on järjestänyt keskustassa sijaitsevaan kiinteistöön kuuden toimistohuoneen ja yhteistilojen muodostaman etätyöpisteen, josta tiloja vuokrataan yrityksille. Etätyöhuoneissa on käytössä kohtuullisen tehokas tietoverkko. Vuokraan sisältyvät tilat, huoneissa sijaitsevien laitteiden ja yhteiskäytössä olevien laitteiden (tulostin, kopiokone ym) käyttö sekä keittiö/kahvion käyttö. Pääkaupunkiseudun kuntien, Oulun ja Kajaanin välille voitaisiin luoda yhteistyöverkosto ekoetätyön toteuttamiseksi. Kajaanin kaupunki on täsmämarkkinoinnilla myös houkutellut paluumuuttoon alueelta aikanaan poismuuttaneita it-alan perheitä. Tarkoitusta varten on laadittu "tietopankki" jossa it-alan yritykset ilmoittavat Kajaanin seudulla avoimena olevista työpaikoista. Vastaavasti voitaisiin laatia alueella asuvien työtä hakevista itosaajista "resurssipankki", josta pidemmälläkin sijaitsevat yritykset voisivat värvätä etätyömuotoiseen työskentelyyn henkilöitä. Hämeen liiton tutkimusosiossa keskeisenä elementtinä on liikkuvan etätyön malli. Helsinki-Hämeenlinna-Tampereen kasvuvyöhykkeen vaikutuspiirissä asuu kolmasosa koko maan väestöstä. Seutujen väliseen etätyöhön olisi hyvät puitteet, jolloin resursseja tuhlaavaa pendelöintiä voitaisiin vähentää. Hämeenlinnasta ja Riihimäeltä käsin sukkuloi pääkaupunkiseudulle päivittäin lähes 3000 työntekijää. Ekoälykkään etätyöskentelymallin avulla osa heistä voisi siirtyä ainakin osittaiseen etätyöhön, jäädä asumaan alueelle, mikä purkaa pääkaupunkiseudulle kohdistuvia muuttopaineita. Ekologisessa mielessä ihanteellista olisi, jos joinain päivinä asunnossaan tai asunnon läheisyydessä sijaitsevassa etätyökeskuksessa etätyötä tekevä henkilö siirtyisi henkilöautosta junan käyttöön niinä päivinä, jolloin hän käy varsinaisella työpaikallaan pääkaupunkiseudulla. Junamatkan ajan hän voisi halutessaan tehdä vielä liikkuvaa etätyötä ja kokeilussa työjakso sisällytettäisiin työaikaan. Näin ollen varsinaisella työpaikalla tehtävä työpäivä lyhentyisi vastaavasti. Hämeen liiton tutkimusosiossa kartoitetaan alueen mahdollisuuksia sekä asuntoihin sijoittuvaan etätyöhön, etätyökeskuksissa tehtävään etätyöhön, junassa tehtävään etätyöhön että näiden yhdistelmiin. Alueen sisällä tarkemmin keskitytään Hämeenlinnan, Forssan ja Riihimäen tilanteeseen. Hämeenlinnassa ja Riihimäellä etätyökeskukseksi voisi soveltua mahdollisesti jokin rautatieaseman läheisyydessä sijaitseva rakennus. Forssan yrityspalvelukeskuksessa on jo jonkin verran etätyötoimintaa. Oleellista on löytää optimaaliset ratkaisut toimintamallille, jossa toteutuu vuorovaikutus työnantajan ja työntekijän sekä työtovereiden ja asiakkaiden välillä. Turun suunta Forssasta ja Hämeenlinna-Tampere akseli ovat myös etätyöhön siirtymiselle potentiaalisia työssäkäyntiväyliä. Pääkaupunkiseudun kohteet painottuvat uusiin rakennuskohteisiin. Hämeen liiton tutkimusosiossa korostuu sen sijaan alueen mahdollisuudet tarjota asukkailleen etätyön myötä pääkaupunkiseutuun verrattuna edullisempaa asumistasoa, puhtaampaa ja rauhallisempaa asuinympäristöä, mikä purkaa pääkaupunkiseudulle kohdistuavia muuttopaineita. Hyvinkään kaupungilla on niinikään tarjottavanaan edullista asumistasoa ja hyviä etätyöskentelyolosuhteita vanhan kehräämön tiloihin perustetussa, kaupungin ydinkeskustassa sijaitsevassa Techvillan yrityspuistossa. Tällaisen asunnon lähistöllä sijaitsevan etätyöportaalin käytön etuja ja mahdollisia haittoja verrataan asunnoissa

8 8 tapahtuvan etätyön malliin. Samalla tutkitaan erityisiä tietoteknisiä ratkaisuja ja niiden kehittämistarpeita nimenomaan etätyöportaalissa työskentelemisen tueksi. Ekoetätyö -hankkeessa Kouvolan osion ydinajatuksena on yhdysvaltalaisen Jeremy Rifkinin korostama access-ajattelu (2000). Rifkin vieraili pääpuhujana Kouvolassa syyskuun lopulla kansainvälisessä konferenssissa "Arvot ja arki kestävän kehityksen tietoyhteiskunnassa" ( Kouvolassa on kävelyetäisyydellä saatavilla yhdyskunnan kaikkia toimintoja: asuminen, työpaikat, palvelut, virkistys ym. Kouvola on lisäksi fyysisen liikenteen logistinen keskus, josta aukeaa esimerkiksi raideliikenteen kehittämisen myötä muutaman vuoden päästä nopea yhteys Pietariin. Ajatuksena on tehostaa jo ennestään tiivistä kaupunkirakennetta etätyön edistämisen avulla. Kouvolan osiossa etätyö-idea istuu laajempaan kestävän kehityksen seutuagendaan. Erityisenä tutkimuskohteena on it-kampuksen kehittäminen keskustan läheisyydessä. Samalle alueelle kaavoitetaan tontteja asumiseen. Ensimmäisen vaiheen rakentaminen on alkamassa. Armeijan käytössä ollut Kasarminmäen varuskunta-alueen rakennuksia saneerataan ja muunnetaan yritysten toimistokäyttöön. Hankkeessa Kouvolasta visioidaan tietoyhteiskunnan työntekijän hyvinvointia edistävää, monipuolisesti palvelevaa pienimittakaavaista accesskaupunkia. Kouvola toimii tällöin mobiilin tietoyhteiskunnan noodina hyvien liikenneyhteyksien äärellä yhdistäen kohtuulliset asumiskustannukset rauhalliseen ja puhtaaseen asuinympäristöön ja kestävän kehityksen agendaan seutu- ja kaupunkitasolla. Toimihenkilöunioni TU ry:n henkilöstön parissa on käynnistetty Ekoetätyö-hankkeen yhteydessä etätyöohjelma. Siinä testataan lisäksi Helsingin Ruoholahdessa sijaitsevan keskustoimiston ja yhdeksässä eri kaupungissa sijaitsevan aluetoimiston välisen työskentelyn ja vuorovaikutuksen tehostamista muun muassa videoneuvottelujen avulla. Näillä alueellisilla, toiminnallisilla ja organisatorisilla kokeiluilla pyritään löytämään kaikkia osapuolia hyödyttäviä hyvän etätyön malleja, jotka ovat yhtä aikaa työntekijäystävällisiä, työnantajaystävällisiä sekä ekohallittuja eli ympäristöystävällisiä. Kirjallisuutta Beck (1990): Beck, Ulrich, Riskiyhteiskunnan vastamyrkyt. Tampere. Heinonen, Sirkka (2001a): Eco-Managed ework As A New Urban And Regional Strategy. Paper at the Conference Telework2001, Session on Community Developments 13th September, 2001, Finlandia Hall, 12 p. Heinonen, Sirkka (2001b): Kaupungit mobiilin tietoyhteiskunnan noodeina. Kuntapuntari 5/2001, Heinonen, Sirkka (2000): Etäläsnäolon liikenteelliset ja ympäristölliset vaikutukset. LYYLI raporttisarja 21, 135 s. + liitt.6 s. Helsinki, 142 s. Heinonen (1998a): Heinonen, Sirkka, Kestävä kehitys, etätoiminnot ja liikenne. Sitra 169, Helsinki.

9 9 Heinonen (1998b): Heinonen, Sirkka, Suomalaisen etätyöpotentiaalin analyysi. Euroopan Sosiaalirahaston julkaisuja 34, Helsinki. Heinonen (1995): Heinonen, Sirkka, Tietoyhteiskunta ja kestävä kehitys. Riskeistä mahdollisuuksiin. Tulevaisuuden tutkimuksen seura, Tulevaisuussarja 6, VAPK, Helsinki. Milbrath (1996): Milbrath, Lester, Envisioning a Sustainable Society. In: Slaughter, Richard (ed.), The Knowledge Base of Futures Studies, Melbourne, Yhteystiedot: FT, johtava tutkija Sirkka Heinonen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka PL VTT sirkka.heinonen@vtt.fi puh , gsm fax