Etätyö kestävän kehityksen tietoyhteiskunnan toiminnallisena elementtinä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etätyö kestävän kehityksen tietoyhteiskunnan toiminnallisena elementtinä"

Transkriptio

1 Tämä teksti on julkaistu lyhennettynä kärkiverkoston ework kolumnina osoitteessa Sirkka Heinonen ONKO ETÄTYÖ EKOLOGISTA? Teknis-taloudellisten toimintojen globalisaatio on entisestään nopeuttanut ja laajentanut haitallisten ympäristövaikutusten syntyä. Tietoyhteiskuntaan on ladattu paljon odotuksia ympäristöystävällisempien tuotantoprosessien ja muiden toimintamallien aikaansaamiseksi. Tieto- ja viestintätekniikka on nähty puhtaana vaihtoehtona ja kontrastina saastuttavalle savupiipputeollisuudelle. Tietoyhteiskunta ei kuitenkaan automaattisesti tue kestävää kehitystä. Päinvastainen, konsumeristinen tulevaisuudenkuva näkee tietoyhteiskunnan kasvattavan muun muassa teknisen infrastruktuurin taholta luonnon resurssien kulutusta ja jätteiden kertymistä. Paperittoman toimiston visiosta ollaan siirrytty arkipäivän todellisuuteen, jossa paperin kulutus kasvaa entisestään. Tietoyhteiskunnan symboli, tietokone, on mahdollistanut fyysisen liikenteen korvaamisen tietoliikenteen ja etäläsnäolon avulla. Tietoyhteiskunnan eräs paradokseista on se, että tietoliikenteen kasvun ohella henkilöautoliikenne kasvaa entisestään sekä Suomessa että globaalisti. Paikka- ja aikasidonnaisuuden murtumisesta huolimatta maamme väestö keskittyy pääkaupunkiseudulle ja muutamiin kasvukeskuksiin. Etätyön kärkihankkeen yhtenä keskeisenä tutkimushaasteena on selvittää etätyön ympäristövaikutuksia yksilön, organisaation ja yhteiskunnan kannalta. Etätyö on tietoyhteiskunnassa luonteva työnteon muoto, mutta missä määrin se on ekologista? Etätyön ympäristöllisiin vaikutuksiin niin positiivisiin kuin mahdollisesti negatiivisiin tulee kiinnittää aiempaa systemaattisemmin huomiota. Tämä vuosi on valittu ework kärkihankkeessa kestävän kehityksen teemavuodeksi. Etätyö kestävän kehityksen tietoyhteiskunnan toiminnallisena elementtinä Etätyö voitaisiin nähdä yhtenä toiminnallisena instrumenttina ja tietoyhteiskunnalle sisällön antajana, mikäli tietoyhteiskuntaa halutaan rakentaa kestävän kehityksen mukaiseksi. Ekologisesti hyväksyttävän tietoyhteiskunnan konsepti ei kuitenkaan toteudu ilman poliittista tahtoa ja konkreettista agendaa. Olisi tutkittava, kuinka Suomi voisi profiloitua kestävän kehityksen tietoyhteiskunnan rakentajamaaksi ja näyttää esimerkkiä muille. Kanadaa lukuun ottamatta vain harvoissa tietoyhteiskuntastrategioissa ympäristöasiat on nostettu keskeiselle sijalle. Reipas edistysaskel tähän suuntaan on kärkiverkoston KESTY-ohjelma. Tietoyhteiskunta antaa kehittyneen tieto- ja viestintätekniikan avulla aiempaa runsaammat eväät kestävän kehityksen tavoitteen edistämiseksi. Ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavien tuotantotekniikoiden ja toimintatapojen kehittäminen on tärkeää. Ihmisten ja tavaroiden liikuttamisen sijaan tietoa voitaisiin yhä enenevässä määrin siirtää tietoliikenteen avulla. Ympäristölle haitallisen fyysisen

2 2 liikkumistarpeen vähentäminen on tietoyhteiskunnassa mahdollista, jos sitä todella halutaan. Suomalaisten työssäkävijöiden mahdollisuuksia siirtyä tekemään etätyötä tulisi tukea purkamalla työelämän jähmettyneitä rakenteita ja asenteita. Yritysten etätyöpolitiikkaa voitaisiin aktivoida tuomalla esiin enemmän tietoa "etätyön ekotaseesta". Esimerkiksi henkilöautolla työmatkallaan normaalisti liikkuvan :n suomalaisen etätyönteko yhtenä päivänä viikossa säästäisi vuodessa työmatkaliikenteessä 9 miljoonaa edestakaista työmatkaa, 225,7 miljoonaa ajokilometriä ja 6,9 miljoonaa ajotuntia. Lisäksi kyseiseen työmatka-ajoon liittyvät päästöt, melu ja onnettomuusriskit jäisivät pois. Halukkuutta etätyöhön suomalaisten työntekijöiden keskuudessa on raportoitu riittävästi. Lisäksi ammattinsa puolesta sopivia ainakin osittaiseen etätyöhön on potentiaalisesti 40 % suomalaisista työntekijöistä (Heinonen 1998b). Etätyö yrityspoliittisena, liikennepoliittisena ja ympäristöpoliittisena instrumenttina Työorganisaatiot voisivat kulkea kestävän kehityksen tiellä sekä ekologisessa että sosiaalisessa mielessä. Etätyö voidaan nähdä ja sitä voidaan soveltaa yhtenä keinona hiilidioksidi- ja muiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi silloin kun se korvaa henkilöautolla muuten tehtävää työmatkaliikennettä. Etätyö voisi olla sekä liikennepolitiikan että ympäristöpolitiikan instrumentti, jota hyödynnetään sekä paikallisella, alueellisella että valtakunnallisella tasolla (Heinonen 2000). Erityisen merkittävä ja tähän asti laiminlyöty näkökulma on nähdä etätyö panostuksena työntekijöiden hyvinvointiin. Luonnon pääoman ja inhimillisen pääoman hoitamisesta syntyvät edut kulkisivat tässä käsi kädessä ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen edistämiseksi. Etätyö uuden ympäristöparadigman osana Uuden ympäristöparadigman (ks. esim. Beck 1990, Heinonen 1995, Milbrath 1996) mukaan kaikki yhteiskunnalliset toimijat tulisi saada kiinnittämään huomiota omiin kulutustottumuksiin ja liikkumiskäyttäytymiseen (elämäntavat, ekomerkit jne). Uuden ympäristölogiikan mukaista olisi siirtyä nykyisestä mega -ajattelusta säästävään nega -ajatteluun, jossa pyritään vähentämään ympäristörasitusta synnyttävää kulutusta ja liikkumista. Yrityksen yhdessä työntekijöiden kanssa tekemä päätös etätyöstä on eräs relevantti reittivalinta tiellä kestävän kehityksen tietoyhteiskuntaan. Esimerkiksi Sonera on viime marraskuussa eduskunnassa pidetyssä Kestävän kehityksen kumppanuus seminaarissa tehnyt sitoumuksen etätyön edistämiseksi omassa organisaatiossaan. Idealistisena tavoitteena on muuntaa 20 % työajasta etätyöksi vuoteen 2010 mennessä niissä työtehtävissä, missä se on mahdollista. Kestävän kehityksen mukaisen tietoyhteiskunnan toimijat pyrkivät kaikissa toiminnoissaan teknologian hallintaan luonnon hallinnan sijasta. Tällöin teknologia valjastetaan resursseja ja energiaa säästävään, kaikin tavoin ympäristönäkökulmat huomioonottaviin ratkaisuihin teollisuustuotannon, liikkumisen, työnteon ja vapaa-ajan suhteen. Globaalissa teknologiakilpailussa on tapahtumassa merkittävä paradigman muutos. Hiljalleen on alettu oivaltaa ekologisen imperatiivin välttämättömyys sekä toisaalta sen potentiaali taloudellisena tekijänä. Etätyön imagoarvoa ei ole vielä tarpeeksi oivallettu yritysten ympäristöstrategioissa. Tulevaisuudessa teknologisten saavutusten arvo mitataan viime kädessä talouden kasvun sijasta niiden

3 3 ympäristöystävällisyyden kriteereillä sekä sillä miten ne tukevat inhimillisten resurssien kehittämistä sopusoinnussa luonnon kanssa. Etätyön ja ympäristön välisestä suhteesta Etätyön liikenteelliset ja ympäristölliset vaikutukset voivat teoriassa ja käytännössä olla joko myönteisiä tai kielteisiä. Myönteisten vaikutusten kohdalla on kyse eduista ja hyödyistä, joita vaikutuksista syntyy ja jotka konkretisoituvat erilaisina säästöinä eri tahoille yksilölle, organisaatiolla ja yhteiskunnalle. Kielteisten vaikutusten kohdalla on kyse ko. tahoille koituvista haitoista. Haitat muodostuvat ongelmiksi vasta sitten, kun jokin niiden neljästä ulottuvuudesta (määrä, sijainti, aika ja haitan kohde) ylittää tietyt kriteerit. Kestävän kehityksen kannalta oleellista on etätyöstä saatavat myönteiset ympäristövaikutukset, jotka syntyvät siitä, että useat kotoa käsin työskentelevät etätyöntekijät eivät aja autolla varsinaiselle työpaikalleen töihin etätyöpäivinään. Tällöin säästyy aikaa, energiaa ja liikenteen päästöt pienenevät (Heinonen 2000). Etätyön ekohallittu käyttöönotto Kaiken kaikkiaan on muistettava, että etätyön myönteisen ympäristövaikutusten ohella etätyöllä saattaa olla ekologisesti vähemmän toivottuja vaikutuksia. Yhdyskuntarakenteen kannalta etätyöhön siirtymisellä voi olla hajottavaa vaikutusta, mikäli työntekijät muuttavat asumaan työpaikastaan kauemmas ja työmatka pitenee, vaikka työpaikalla ei päivittäin käytäisikään. Joukkoliikenteen käytöstä voidaan siirtyä henkilöauton käyttöön, mikäli työntekijä kokee kuukausilipun jäävän vajaakäyttöön ja maksavan turhasta. Pienimuotoiseksi "ekokatastrofiksi" voisi kutsua etätyöntekijää, joka tarvitsee kahdet kappaleet työvälineistään niin tietoteknisistä laitteistaan kuin paperimapeistaan. Lisäksi hän ei ehkä osaakaan organisoida etätyöpäiväänsä huolella, vaan joutuu sittenkin käymään työpaikallaan. Tällöin työmatkaliikenteen poisjäämisestä syntyvät säästöt mitätöityvät. (Heinonen 2001a). Etätyön kärkihankkeen innovatiivisena tutkimushaasteena on selvittää, mitä etätyön ympäristövaikutusten osalta hallittu käyttöönotto merkitsee ja edellyttää. Etätyön liikenteellisiä vaikutuksia tarkasteltaessa on kiinnitettävä huomio kulkumuodon valintaan ja etätyöntekijän kokonaisliikkumiseen. Elektronisen ja fyysisen liikenteen välinen vuorovaikutus on paljon kompleksisempi kuin se yksinkertaistettu korvaavuusnäkemys, jonka mukaan tietoliikenne poistaa liikkumisen tarpeen. Etätyöllä on potentiaalia korvata matkoja, mikä on ympäristön kannalta edullista, varsinkin silloin kun etätyö korvaa pitkiä työmatkoja ja silloin kun korvattavat matkat tehdään henkilöautolla. Taulukko 1. Vuosittainen työmatkaliikenteen väheneminen ja sen myötä syntyvät polttoaineen ja ajan säästöt sekä päästöjen ja onnettomuusriskin väheneminen, jos muuten henkilöautolla työssä käyvää suomalaista tekee etätyötä kerran viikossa. Etätyöpopulaatio N et = Etätyöfrekvenssi F et = 1 pv/vk Liikenteelliset ja ympäristölliset vaikutukset R = vähennykset vuodessa

4 4 työmatkojen lukumäärä 9 miljoonaa työmatkaa työmatkasuorite 225, 7 miljoonaa km työmatkaan kuluva aika 6,9 miljoonaa t polttoaineen kulutus (energiana) GJ hiilidioksidi CO tn häkä CO 1264 tn hiilivedyt HC 190 tn typen oksidit NO x 339 tn hiukkaset PM 12 tn onnettomuudet 47 Suomalainen etätyö on luonteeltaan spontaania, työn joustavuutta, tehostamista ja työntekijän elämänlaadun kohottamista korostavaa työnteon uudenlaista organisointia. Siinä työelämän kehittämisen ja aluepolitiikan intressit ovat korostuneet liikenne- ja ympäristönäkökulman ollessa pikemmin taustalla vaikuttavana lisäarvona. Kuitenkin etäläsnäoloa ja etätoimintoja voitaisiin edistää nimenomaan osana ympäristöpoliittisia tarkoituksia. Etätyön liikenteen ja ympäristön kannalta potentiaalisesti myönteiset vaikutukset toteutuvat kuitenkin vasta silloin, kun etätyö ymmärretään monitahoisena asiakokonaisuutena, jota voidaan hallitusti edistää tietoisten päämäärien suuntaan. Etäläsnäolo etätoiminnot liikennepolitiikka ympäristöstrategiat ympäristöpolitiikka - yritykset työvoimapolitiikka - julkishallinto henkilöstöpolitiikka - yksilöt aluepolitiikka Kuva 1. Etäläsnäolo tulisi nivoa osaksi yrityssektorin ja julkishallinnon ympäristöstrategioita. Suosituksia Kansallisella ja paikallisella tasolla voitaisiin käynnistää erilaisia kampanjoita, joissa kannustetaan yritystyönantajia kokeilemaan etätyötä ja seuraamaan sen vaikutuksia työntekijöiden työmatkaliikenteeseen. Yritykset voisivat ottaa esimerkiksi alkutavoitteekseen nostaa etätyöntekijöiden osuus kymmeneen prosenttiin koko henkilöstöstä. Etätyön best practice menettelyjen levittämiseksi voitaisiin myöntää palkintoja parhaiten suoriutuville etätyöorganisaatioille. Julkishallinnon yksiköt voisivat etätyön välityksellä lähettää tärkeän signaalin etätyön edistämisstrategioiden käyttöönoton puolesta. Virastojen ja laitosten tulisi olla antaa selkeät ohjeet ja suositukset etätyön käyttöönotosta. Suomessa voitaisiin soveltaa dualistista porkkana ja keppi lähestymistapaa etätyön edistämiseksi ja myönteisten vaikutuksen aikaan saamiseksi liikenteen ja ympäristön

5 5 kannalta. Lainsäädännöllisten toimien lisäksi erilaisia kannustimia kuten esimerkiksi verohelpotuksia voitaisiin antaa niille työnantajille, jotka sallivat organisaatioissaan etätyön tekemisen sekä toisaalta myös etätyöntekijöille itselleen. Paikallistasolla kunnat voisivat ottaa etätyön kiinteäksi osaksi kestävän kehityksen paikallisagendoja. Sama voitaisiin toteuttaa seututasolla. Etätyö voitaisiin paremmin integroida yritysten ja instituutioiden ympäristöstrategioiden yhdeksi komponentiksi ja ympäristöimagon kriteeriksi. Etätyö voitaisiin omalta osaltaan valjastaa vähentämään myös työmatkaliikenteen hiilidioksidipäästöjä, minkä suhteen organisaatiot voisivat asettaa itselleen vuositavoitteita. Ekohallittu etätyö edistämään ihmisten ja ympäristön hyvinvointia Etätyö kytkeytyy kaupunkien ja yritysten kilpailukykyyn tehokkuuden parantamisen ohella kaupunkien ja yritysten imagon nousuna. Etätyötä ekohallitusti ja suunnitellusti tarjoavat kaupungit ja organisaatiot mielletään edelläkävijöinä. Niitä tullaan arvostamaan sekä työntekijöiden että ympäristön hyvinvoinnin huomioonottavina yhteiskunnallista vastuuta tuntevina toimijoina. Lisäksi etätyön avulla voidaan parantaa sellaisten ihmisten työllisyysnäkymiä, jotka eivät kykene tai halua matkustaa pitkiä matkoja töihin tai jotka asuvat liian kaukana työpaikkakeskuksista. Siirtyessään etätyöhön työntekijä itse voi kokea kyseisen työnteon mallin osaksi ekologista elämäntapaa. Ekoälykkyys kaupunkien menestystekijäksi Ekoälykkyydessä on kyse kaupunkilaisten, yritysten ja itse kaupunkien hyvinvoinnin yhdistämisestä kestävän kehityksen edistämiseen. Tällöin pyritään hyödyntämään tietoyhteiskunnan tarjoamia teknis-taloudellisia välineitä ja toimintatapoja fyysisen liikenteen ja virtuaalisen vuorovaikutuksen yhdistämiseen. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikassa on käynnissä ympäristöklusterin KESTY-tutkimusohjelmaan ja etätyön kärkihankkeeseen kuuluva, kuutta kaupunkia (Helsinki, Espoo, Vantaa, Hyvinkää, Kajaani, Kouvola) sekä kahta aluetta (Hämeen liitto, YTV) tutkiva nk. Ekoetätyö hanke (http://www.vtt.fi/rte/projects/yki4/etatyo.htm). Siinä selvitetään ja käynnistetään kokeiluja asumisen, työnteon ja liikkumisen kaupunkirakenteellisen uusjaon toteuttamiseksi ympäristöystävällisessä muodossa (Heinonen 2001b). Ekoetätyö-hankkeen Helsinkiä koskevassa osuudessa keskitytään Itä-Helsingin etätyömahdollisuuksien kartoittamiseen. Itä-Helsingissä etätyö yleistyessään voisi virkistää alueen viihtyisyyttä päiväsaikaan ja väljentää uusien asuinalueiden myötä syntyviä liikenteellisiä pullonkauloja. Erityisinä kohdealueina Helsingissä ovat Vuosaaren Aurinkolahti ja Laajasalon Kruunuvuorenranta. Vuosaaren Aurinkolahteen tulee noin 5000 asunnon alue, jota on jo alettu rakentaa. Metroaseman läheisyydessä sijaitsevaan Aurinkolahteen toivotaan asukkaita, jotka käyttäisivät julkisia liikennevälineitä. Etätyönteon mahdollisuutta tukisi laajakaistaverkkojen rakentamisen lisäksi harrastus- ja kulttuuripalvelujen järjestäminen peruspalvelujen mukana. Myös Laajasaloon öljysäiliöiden tilalle suunnitteilla olevaa, maksimissaan asukkaan Kruunuvuorenrannan asuinaluetta kartoitetaan etätyömahdollisuuksien ja niiden vaikutusten osalta. Espoon kaupungin tutkimusosuudessa yleisenä periaatteena on se, miten etätyön avulla voidaan hajautuvaa yhdyskuntarakennetta kuroa umpeen virtuaalisen liikkumisen

6 6 muodossa ja korvata fyysistä liikkumista. Erityisenä kohdealueena Espoossa on uudisrakennuskohde Säterinmetsä. Alueen asunnoissa on mahdollistaa muuntaa esimerkiksi ikkunallisia kellareita ja ullakkotiloja etätyöpisteeksi, mikä on käytännössä toteutettavissa pienellä kaavamuutoksella. Säterinmetsässä jo asuville on tehty asukaskysely, jossa käsitellään myös etätyöasioita. Kyselyn tuloksista pyritään saamaan ohjeistuksia ja suosituksia kaupungin muulle rakentamiselle. Säterinmetsässä on oleellista ollut rakennusten monimuotoisuus ja asukkaiden omatoimisuus. Monimuotoisuuteen liittyy se, että sallitaan kirjava julkisivu ja rakennustapa. Monimuotoisuus ulottuu etätyön myötä asunnossa tehtäviin toimintoihin. Asunnon muuntelumahdollisuudella voidaan yhteen sovittaa perinteistä koti/työ vastakkainasettelua. Säterinmetsän pienimuotoisen kokeilun tulosten perusteella voitaisiin siirtää sovelluksia muille isommille kaupunkialueille. Vantaan kaupungin kohteena on hankkeessa Pakkala-Tammiston muodostama alue lentokentän ja Helsingin kaupungin rajan välimaastossa. Alue valmistuu vuonna 2005 vanhalle Backaksen kartanon alueelle. Asuinalueen ulkonäkö muistuttaa keskieurooppalaista kaupunkikuvaa. Vantaan osion keskeisenä tutkimuskohteena on Lentokenttäkaupunki-idea, jota edistää Vantaalle perustettu Aviapolis -yrityspuisto. Sekä yrityspuisto että uudet asuinalueet sijaitsevat logistisesti hyvässä paikassa. Vantaan etätyösovelluksissa korostuu kansainvälinen luonne, joka tarjoaa asumiseen ja työntekoon liittyviä palveluja globaaleille etätyönomadeille. Aviapoliksen kilpailuvalttina tavoitellaan globaalisti toimivia kansainvälisiä yrityksiä. Asuntoihin voi tulla jo etätyötä tekeviä tai etätyömahdollisuutta harkitsevia henkilöitä, joilla on mobiili elämän- ja työnteon tapa ja mahdollisesti paljon työasiointiin liittyviä lentomatkoja. Toisaalta yritysten kannalta on tärkeää voida osoittaa korkean osaamisen ja koulutuksen omaaville työntekijöilleen korkealaatuisia asuntoja työpaikkojen läheisyydessä. Pääkaupunkiseudun osalta kokonaisuudessaan hankkeessa analysoidaan YTV:n tuoretta liikennekyselyä, johon sisältyi kysymyksiä myös etätyöstä. Aineiston pohjalta saatiin selville muun muassa, että pääkaupunkiseudulla miehet tekevät enemmän etätyötä keskimäärin kuin naiset. Tulotasoltaan etätyötä tekevät ovat keskimääräistä korkeammalla. Lisäksi kantakaupungissa asuvat tekivät enemmän etätyötä. Kyselyn tuloksena on saatu kuva siitä, mikä on etätyön korrelaatio kokonaismatkustamiseen. Suorite ja matkamäärä näyttävät etätyöntekijöillä olevan keskimääräistä suurempia. Selityksenä ei kuitenkaan ole välttämättä se, että etätyön tekeminen saa kaupunkilaiset liikkumaan enemmän, vaan pikemminkin se, että etätyöhön hakeutuu usein ihmisiä, joilla on ennestään pitkä työmatka ja jotka joutuvat liikkumaan paljon. Pääkaupunkiseudun osalta etätyölle asetetuista odotuksista työmatkaliikenteen väheneminen ja jo pelkästään ruuhkahuippujen tasoittuminen on tärkeä näkökulma. Ekoälykkäät kaupungit pyrkivät hallitsemaan mobiiliuttaan fyysisen ja virtuaalisen liikkumisen optimaalisella yhdistämisellä. Etätyön avulla voidaan esimerkiksi purkaa pääkaupunkiseudulle kohdistuvia muuttopaineita ja tätä kautta säilyttää pienempien kaupunkien elinvoimaisuutta. Etätyön edistyminen pääsee kunnolla käyntiin kuitenkin vasta kun yrityksille ja työnantajille on riittävästi tuotu esiin etätyöstä saatavilla olevia hyötyjä. Itse asiassa on väitetty, että pitkällä tähtäyksellä juuri työnantajat tulevat hyötymään etätyöstä eniten. Sen sijaan, että palkkaisivat työntekijöitä maantieteellisesti katsottuna paikallisesta työvoimavarannosta, pk-yritykset voivat palkata valtakunnallisella tai globaalilla tasolla etätyöntekijöitä. Pääkaupunkiseudulla sijaitseva yritys voi työn globalisaation myötä värvätä etätyöntekijöitä laajemmalta maantieteelliseltä alueelta kuin omalta työssäkäyntialueeltaan, esimerkiksi Hämeenlinnasta, Hyvinkäältä, Kouvolasta tai vaikkapa Kainuusta asti.

7 7 Pääkaupunkiseudun it-alan työvoimapulaan voitaisiin omalta osaltaan vastata järjestämällä esimerkiksi Kajaanin seudulla asuville alan koulutusta saaneille nuorille mahdollisuus etätyön avulla jäädä asumaan paikkakunnalleen. Tällöin he voisivat ansaita elantonsa toimijana sellaisessa mobiilissa tietoyhteiskunnassa, jossa osataan hyödyntää virtuaalityöntekijän osaamista. Kajaani edustaa hankkeessa hajaasutusalueita, missä keskeisenä kohteena on jo käynnistynyt pienimuotoinen etätyökokeilu. Kajaanin kaupunki on järjestänyt keskustassa sijaitsevaan kiinteistöön kuuden toimistohuoneen ja yhteistilojen muodostaman etätyöpisteen, josta tiloja vuokrataan yrityksille. Etätyöhuoneissa on käytössä kohtuullisen tehokas tietoverkko. Vuokraan sisältyvät tilat, huoneissa sijaitsevien laitteiden ja yhteiskäytössä olevien laitteiden (tulostin, kopiokone ym) käyttö sekä keittiö/kahvion käyttö. Pääkaupunkiseudun kuntien, Oulun ja Kajaanin välille voitaisiin luoda yhteistyöverkosto ekoetätyön toteuttamiseksi. Kajaanin kaupunki on täsmämarkkinoinnilla myös houkutellut paluumuuttoon alueelta aikanaan poismuuttaneita it-alan perheitä. Tarkoitusta varten on laadittu "tietopankki" jossa it-alan yritykset ilmoittavat Kajaanin seudulla avoimena olevista työpaikoista. Vastaavasti voitaisiin laatia alueella asuvien työtä hakevista itosaajista "resurssipankki", josta pidemmälläkin sijaitsevat yritykset voisivat värvätä etätyömuotoiseen työskentelyyn henkilöitä. Hämeen liiton tutkimusosiossa keskeisenä elementtinä on liikkuvan etätyön malli. Helsinki-Hämeenlinna-Tampereen kasvuvyöhykkeen vaikutuspiirissä asuu kolmasosa koko maan väestöstä. Seutujen väliseen etätyöhön olisi hyvät puitteet, jolloin resursseja tuhlaavaa pendelöintiä voitaisiin vähentää. Hämeenlinnasta ja Riihimäeltä käsin sukkuloi pääkaupunkiseudulle päivittäin lähes 3000 työntekijää. Ekoälykkään etätyöskentelymallin avulla osa heistä voisi siirtyä ainakin osittaiseen etätyöhön, jäädä asumaan alueelle, mikä purkaa pääkaupunkiseudulle kohdistuvia muuttopaineita. Ekologisessa mielessä ihanteellista olisi, jos joinain päivinä asunnossaan tai asunnon läheisyydessä sijaitsevassa etätyökeskuksessa etätyötä tekevä henkilö siirtyisi henkilöautosta junan käyttöön niinä päivinä, jolloin hän käy varsinaisella työpaikallaan pääkaupunkiseudulla. Junamatkan ajan hän voisi halutessaan tehdä vielä liikkuvaa etätyötä ja kokeilussa työjakso sisällytettäisiin työaikaan. Näin ollen varsinaisella työpaikalla tehtävä työpäivä lyhentyisi vastaavasti. Hämeen liiton tutkimusosiossa kartoitetaan alueen mahdollisuuksia sekä asuntoihin sijoittuvaan etätyöhön, etätyökeskuksissa tehtävään etätyöhön, junassa tehtävään etätyöhön että näiden yhdistelmiin. Alueen sisällä tarkemmin keskitytään Hämeenlinnan, Forssan ja Riihimäen tilanteeseen. Hämeenlinnassa ja Riihimäellä etätyökeskukseksi voisi soveltua mahdollisesti jokin rautatieaseman läheisyydessä sijaitseva rakennus. Forssan yrityspalvelukeskuksessa on jo jonkin verran etätyötoimintaa. Oleellista on löytää optimaaliset ratkaisut toimintamallille, jossa toteutuu vuorovaikutus työnantajan ja työntekijän sekä työtovereiden ja asiakkaiden välillä. Turun suunta Forssasta ja Hämeenlinna-Tampere akseli ovat myös etätyöhön siirtymiselle potentiaalisia työssäkäyntiväyliä. Pääkaupunkiseudun kohteet painottuvat uusiin rakennuskohteisiin. Hämeen liiton tutkimusosiossa korostuu sen sijaan alueen mahdollisuudet tarjota asukkailleen etätyön myötä pääkaupunkiseutuun verrattuna edullisempaa asumistasoa, puhtaampaa ja rauhallisempaa asuinympäristöä, mikä purkaa pääkaupunkiseudulle kohdistuavia muuttopaineita. Hyvinkään kaupungilla on niinikään tarjottavanaan edullista asumistasoa ja hyviä etätyöskentelyolosuhteita vanhan kehräämön tiloihin perustetussa, kaupungin ydinkeskustassa sijaitsevassa Techvillan yrityspuistossa. Tällaisen asunnon lähistöllä sijaitsevan etätyöportaalin käytön etuja ja mahdollisia haittoja verrataan asunnoissa

8 8 tapahtuvan etätyön malliin. Samalla tutkitaan erityisiä tietoteknisiä ratkaisuja ja niiden kehittämistarpeita nimenomaan etätyöportaalissa työskentelemisen tueksi. Ekoetätyö -hankkeessa Kouvolan osion ydinajatuksena on yhdysvaltalaisen Jeremy Rifkinin korostama access-ajattelu (2000). Rifkin vieraili pääpuhujana Kouvolassa syyskuun lopulla kansainvälisessä konferenssissa "Arvot ja arki kestävän kehityksen tietoyhteiskunnassa" (http://www.kouvola.fi/sis-kouvola). Kouvolassa on kävelyetäisyydellä saatavilla yhdyskunnan kaikkia toimintoja: asuminen, työpaikat, palvelut, virkistys ym. Kouvola on lisäksi fyysisen liikenteen logistinen keskus, josta aukeaa esimerkiksi raideliikenteen kehittämisen myötä muutaman vuoden päästä nopea yhteys Pietariin. Ajatuksena on tehostaa jo ennestään tiivistä kaupunkirakennetta etätyön edistämisen avulla. Kouvolan osiossa etätyö-idea istuu laajempaan kestävän kehityksen seutuagendaan. Erityisenä tutkimuskohteena on it-kampuksen kehittäminen keskustan läheisyydessä. Samalle alueelle kaavoitetaan tontteja asumiseen. Ensimmäisen vaiheen rakentaminen on alkamassa. Armeijan käytössä ollut Kasarminmäen varuskunta-alueen rakennuksia saneerataan ja muunnetaan yritysten toimistokäyttöön. Hankkeessa Kouvolasta visioidaan tietoyhteiskunnan työntekijän hyvinvointia edistävää, monipuolisesti palvelevaa pienimittakaavaista accesskaupunkia. Kouvola toimii tällöin mobiilin tietoyhteiskunnan noodina hyvien liikenneyhteyksien äärellä yhdistäen kohtuulliset asumiskustannukset rauhalliseen ja puhtaaseen asuinympäristöön ja kestävän kehityksen agendaan seutu- ja kaupunkitasolla. Toimihenkilöunioni TU ry:n henkilöstön parissa on käynnistetty Ekoetätyö-hankkeen yhteydessä etätyöohjelma. Siinä testataan lisäksi Helsingin Ruoholahdessa sijaitsevan keskustoimiston ja yhdeksässä eri kaupungissa sijaitsevan aluetoimiston välisen työskentelyn ja vuorovaikutuksen tehostamista muun muassa videoneuvottelujen avulla. Näillä alueellisilla, toiminnallisilla ja organisatorisilla kokeiluilla pyritään löytämään kaikkia osapuolia hyödyttäviä hyvän etätyön malleja, jotka ovat yhtä aikaa työntekijäystävällisiä, työnantajaystävällisiä sekä ekohallittuja eli ympäristöystävällisiä. Kirjallisuutta Beck (1990): Beck, Ulrich, Riskiyhteiskunnan vastamyrkyt. Tampere. Heinonen, Sirkka (2001a): Eco-Managed ework As A New Urban And Regional Strategy. Paper at the Conference Telework2001, Session on Community Developments 13th September, 2001, Finlandia Hall, 12 p. Heinonen, Sirkka (2001b): Kaupungit mobiilin tietoyhteiskunnan noodeina. Kuntapuntari 5/2001, Heinonen, Sirkka (2000): Etäläsnäolon liikenteelliset ja ympäristölliset vaikutukset. LYYLI raporttisarja 21, 135 s. + liitt.6 s. Helsinki, 142 s. Heinonen (1998a): Heinonen, Sirkka, Kestävä kehitys, etätoiminnot ja liikenne. Sitra 169, Helsinki.

9 9 Heinonen (1998b): Heinonen, Sirkka, Suomalaisen etätyöpotentiaalin analyysi. Euroopan Sosiaalirahaston julkaisuja 34, Helsinki. Heinonen (1995): Heinonen, Sirkka, Tietoyhteiskunta ja kestävä kehitys. Riskeistä mahdollisuuksiin. Tulevaisuuden tutkimuksen seura, Tulevaisuussarja 6, VAPK, Helsinki. Milbrath (1996): Milbrath, Lester, Envisioning a Sustainable Society. In: Slaughter, Richard (ed.), The Knowledge Base of Futures Studies, Melbourne, Yhteystiedot: FT, johtava tutkija Sirkka Heinonen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka PL VTT puh , gsm fax

ASUINYMPÄRISTÖN LAATU HYVINVOINTITEKIJÄNÄ

ASUINYMPÄRISTÖN LAATU HYVINVOINTITEKIJÄNÄ ASUINYMPÄRISTÖN LAATU HYVINVOINTITEKIJÄNÄ Sirkka Heinonen Johtava tutkija, VTT Tulevaisuudentutkimuksen dosentti, Tulevaisuuden tutkimuskeskus Kommenttipuheenvuoro MAASEUDUN VETOVOIMAISUUS JA KULUTTAJIEN

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Ville Voltti 13.11.2014 Työmatkojen kulkutapajakauma, keskussairaala 0 % 8 % Auto, yksin Auto, kimppakyyti

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Kestävät liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 20.10.2014 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin 28.6.2016 Aloitamme klo 9.00 Kysymykset viestitoiminnon kautta Webinaari tallennetaan AIKATAULU JA OHJELMA Linjat aukeavat klo 8.45

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

ASUKAS- ja TYÖNTEKIJÄKYSELYJEN TULOKSIA

ASUKAS- ja TYÖNTEKIJÄKYSELYJEN TULOKSIA ASUKAS- ja TYÖNTEKIJÄKYSELYJEN TULOKSIA KESTÄVÄ KEHITYS o 2012 asukaskyselyn kohderyhmän muodostivat Hämeenlinnan kaupungin asukkaat, otos 9000 asukasta o Tutkimus perustuu 1591 henkilön antamiin vastauksiin,

Lisätiedot

TILAVISION TAVOITTEET

TILAVISION TAVOITTEET TILAVISION TAVOITTEET TOIMINTOJEN KESKITTÄMINEN JA JULKISTEN RAKENNUSTEN MONIKÄYTTÖISYYDEN LISÄÄMINEN TYÖYMPÄRISTÖN LAADUN TYÖN TUOTTAVUUDEN KÄYTTÖ- KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN YMPÄRISTÖTEHOKKUUDEN ASUINRAKENTAMISEN

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Työmatkaliikkumissuunnitelman taustakysely

Työmatkaliikkumissuunnitelman taustakysely Työmatkaliikkumissuunnitelman taustakysely Organisaation nimi: Toimipaikka: Katuosoite: Työntekijöiden määrä toimipaikassa: Lomakkeen täyttöpäivämäärä: Yhteyshenkilön nimi: Työtehtävä: Puhelin: Sähköpostiosoite:

Lisätiedot

Resurssiviisautta työmatkoihin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Paikallisliikennepäivät Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio

Resurssiviisautta työmatkoihin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Paikallisliikennepäivät Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio Resurssiviisautta työmatkoihin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä Paikallisliikennepäivät 18.9.2015 Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio Työryhmä monensuuntaista viestintää Sairaanhoitopiiri: Eeva Aarnio, henkilöstöjohtaja

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka 27.1.2014 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat Luottamushenkilöiden seminaari, Aulanko 5.-6.9.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Sini Puntanen, liikennejärjestelmäosaston johtaja seudun

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Uusi liikennepolitiikka

Uusi liikennepolitiikka Uusi liikennepolitiikka Ylijohtaja Anne Herneoja 28.11.2012 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle n

Lisätiedot

Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta

Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta Ympäristöterveyskyselyn tuloksia 14.12.2016 Timo Lanki HSY:n ilmanlaadun tutkimusseminaari Tausta Kaivattiin ilmansaasteiden ja melun epidemiologisiin

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä.

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä. Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä Timo Ekroos ISAK- koordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/ Muotoilun

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Elinvoimaa täydennysrakentamisella Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Lähtökohtia Täydennysrakentaminen on tärkeää ja tästä ollaan samaa mieltä Kasvukeskukset

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( )

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( ) Taulukko 1. Hankkeen yleiset tiedot. I Hanke: Hankkeen nimi ja kuvaus (mm. kesto ja tyyppi) Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein (2012-2013) Hanke on toiminnallinen:

Lisätiedot

Hyvinvointia tukevat työympäristöt

Hyvinvointia tukevat työympäristöt VTM Marja Mesimäki Helsingin yliopisto Luonnontieteellinen keskusmuseo & Kaupunkiekologian tutkimusryhmä Hyvinvointia tukevat työympäristöt - fiksu viherrakenne jaksamisen ja luovuuden tukena KatuMetro

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Luonnos. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma. vuoteen 2020 SUOMEN YMPÄRISTÖ 00 I 2009 PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS

Luonnos. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma. vuoteen 2020 SUOMEN YMPÄRISTÖ 00 I 2009 PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS SUOMEN YMPÄRISTÖ 00 I 2009 Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma vuoteen 2020 Luonnos Hämeen ympäristökeskus, Kaakkois.Suomen ympäristökeskus, Lounais-Suomen ympäristökeskus, Länsi-Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE 2016 2040 Hyväksytty Hämeen liiton maakuntahallituksessa 15.2.2016 käytettäväksi maakuntakaavan 2040 mitoituksen lähtökohtana. Päivitetty 2015 väestötietojen osalta 27.4.2016

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus

Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus Henkilöstöseurantaryhmä 23.4.2009 Kehittämisjohtaja Tarja Lumijärvi Valtuustojen hyväksymä uusi yhteistyösopimus 2009-2012 -korvaa yhteistyösopimuksen

Lisätiedot

Kaupunkien kehittäminen

Kaupunkien kehittäminen RAKENNUSFOORUMI 4.10.2016 Aalto-auditorio, Sähkötalo, Runeberginkatu 1, Helsinki Kaupunkien kehittäminen muuttuvat tarpeet ja ratkaisut METROPOLISEURA ERKKI AALTO METROPOLISEURA Rakennustietosäätiön Rakennusfoorumi

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys

Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys Ylijohtaja Anne Herneoja 21.3.2013 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Urban Zone -seminaari 13.6.2014 Ville Helminen, Hanna Kalenoja, Mika Ristimäki, Petteri Kosonen, Maija Tiitu, Hanne Tiikkaja SYKE/Ympäristöpolitiikkakeskus

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE - Big Data Forum Finland 30.8.2016 Jari Salo, TIEKE Suomessa Big Data Forum Finland BiFF Big Data Forum Finland (BiFF) tuottaa ja välittää Big Dataosaamista yritysten-, tutkimus- ja oppilaitosten välillä

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka

Lisätiedot

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Tampere 1.9.2015 Nina Korhonen ja Heli Ketola varhaiskasvatuksen liikunnallistamisen asiantuntijat, Valo Verkoston rakenne Ohjelman

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra #UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra Twitter: @keranenhenna Muuttuko työelämä työsuhteet? 200 Työsuhteiden tulevaisuus 190 180 Jatkuva osa-aikatyö 170

Lisätiedot

HENKILÖLIIKENTEEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN

HENKILÖLIIKENTEEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN HENKILÖLIIKENTEEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Jenni Eskola 15.1.2015 TAUSTAT JA TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena on kehittää menetelmiä henkilöliikenteen asiakkaiden tarpeiden ymmärtämiseen ja muuntaa ne vaateiksi

Lisätiedot

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea HSL:n ja Motivan työnantajaseminaari 14.3.2013 Päivi Huhtala Tuko Logistics Osuuskunta Päivittäistavarakaupan valikoima-, hankinta-

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari 28.1.2016 Leppävaara Vision keskeisin alue Keran juna-asema Keran alue kuvattuna kohti Leppävaaraa,

Lisätiedot

MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015

MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015 MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015 LÄHTÖKOHDAT Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 3 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 4 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt , Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT

Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt , Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt 20.5.2014, Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT Kansallinen Palveluarkkitehtuuri -ohjelma 2014-2017 Perustietovarannot Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA Vie yrityksesi pidemmälle Olitpa yrityksesi nykyisestä suorituskyvystä mitä mieltä tahansa, jokainen yritysorganisaatio pystyy parantamaan tuottavuuttaan

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja 1..01 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. 0 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista

Lisätiedot

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476

Lisätiedot

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa S-Asunnot Oy Toimintaidea: Hyvin suunniteltuja, tehokkaita,

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -kysely Avoinna 26.3.-18.5.2014 Liittyi Yleiskaava 2029:n kehityskuvavaiheeseen, suunnattiin asukkaille Kysely keskittyi

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari ONKO KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari 5. 6.10.2011 KT Riitta Asanti, Turun yliopisto/ Rauma LitT Anneli Pönkkö, Oulun yliopisto/kajaani KOULUYHTEISÖ/TYÖYHTEISÖ Rehtori Oppilaat

Lisätiedot

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikäystävällinen asuinalue -seminaari 12.5.2014 Hanna Dhalmann 12.10.2007 Tekijän nimi Projektipäällikkö, FT 13 kasvukeskuskaupunkia: Helsinki, Vantaa,

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6. Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.2016 Esteettömyystutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Invalidiliiton

Lisätiedot

MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat

MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat HSYK 11.10.2016 Ennakkoaineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Lähtökohdat puiteohjelman laatimiseen Edellisen MAL-suunnittelukierroksen jälkiarviointi,

Lisätiedot

Hyvän asumisen malleja -kehittämispäivä

Hyvän asumisen malleja -kehittämispäivä Hyvän asumisen malleja -kehittämispäivä 26.11.2015 ryhmätyöosio (3 ryhmää,) Ryhmätöiden ohjeistus, jakaantuminen ryhmiin, työpajatyöskentelyä klo 14.15 Ryhmätöiden purku ja yhteiskeskustelu RYHMÄ 2. PJ.

Lisätiedot

Minun tulevaisuuden kuntani

Minun tulevaisuuden kuntani Minun tulevaisuuden kuntani Tulevaisuuden kunta -seminaari 20.1.2016 Finlandia-talo Kaupunkien merkityksestä Kaupungistuminen on lähivuosikymmeninä Suomen talouden suurin projekti Osmo Soininvaara ja Mikko

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

RASTU-SEMINAARI. Liikenteen tilaajan näkökulma. Reijo Mäkinen

RASTU-SEMINAARI. Liikenteen tilaajan näkökulma. Reijo Mäkinen RASTU-SEMINAARI Liikenteen tilaajan näkökulma Reijo Mäkinen 9.5.2006 MISSIO YTV tuottaa laajentuvan pääkaupunkiseudun asukkaille tärkeitä YTV-lain mukaisia tai kuntien YTV:n tehtäviksi sopimia palveluja

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT Taustaa

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007 Esityslista 2/2007 Aika Tiistai 3.4.2007 klo 18.00 Paikka Heikkilänmäen kalliosali Tapulikatu 15, Kerava 2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAT SIVU 10 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 11 Toimintakertomus

Lisätiedot

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua YM uusi strategia ulos elokuussa 2014 Toiminta-ajatus: Kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua rakentamassa. Mitä YM:n vihreän kasvun rakentaminen tarkoittaa?

Lisätiedot

EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään

EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään Auto- ja liikennetoimittajien tilaisuus 27.3.2008 Liikenteen päästöjen vähennystavoite vuoteen 2020. Mikä se on? Mitkä ovat

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Energia-ja ekotehokas asuminen, oikeus hyvään asumiseen

Energia-ja ekotehokas asuminen, oikeus hyvään asumiseen Energia-ja ekotehokas asuminen, oikeus hyvään asumiseen Markku Elg, Green Building Advisor Kestävän kehityksen mukainen Suunniteltu, rakennettu, kunnostettu Toimii tai käyttää ekologisesti resursseja tehokkaasti

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot