Etätyö kestävän kehityksen tietoyhteiskunnan toiminnallisena elementtinä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etätyö kestävän kehityksen tietoyhteiskunnan toiminnallisena elementtinä"

Transkriptio

1 Tämä teksti on julkaistu lyhennettynä kärkiverkoston ework kolumnina osoitteessa Sirkka Heinonen ONKO ETÄTYÖ EKOLOGISTA? Teknis-taloudellisten toimintojen globalisaatio on entisestään nopeuttanut ja laajentanut haitallisten ympäristövaikutusten syntyä. Tietoyhteiskuntaan on ladattu paljon odotuksia ympäristöystävällisempien tuotantoprosessien ja muiden toimintamallien aikaansaamiseksi. Tieto- ja viestintätekniikka on nähty puhtaana vaihtoehtona ja kontrastina saastuttavalle savupiipputeollisuudelle. Tietoyhteiskunta ei kuitenkaan automaattisesti tue kestävää kehitystä. Päinvastainen, konsumeristinen tulevaisuudenkuva näkee tietoyhteiskunnan kasvattavan muun muassa teknisen infrastruktuurin taholta luonnon resurssien kulutusta ja jätteiden kertymistä. Paperittoman toimiston visiosta ollaan siirrytty arkipäivän todellisuuteen, jossa paperin kulutus kasvaa entisestään. Tietoyhteiskunnan symboli, tietokone, on mahdollistanut fyysisen liikenteen korvaamisen tietoliikenteen ja etäläsnäolon avulla. Tietoyhteiskunnan eräs paradokseista on se, että tietoliikenteen kasvun ohella henkilöautoliikenne kasvaa entisestään sekä Suomessa että globaalisti. Paikka- ja aikasidonnaisuuden murtumisesta huolimatta maamme väestö keskittyy pääkaupunkiseudulle ja muutamiin kasvukeskuksiin. Etätyön kärkihankkeen yhtenä keskeisenä tutkimushaasteena on selvittää etätyön ympäristövaikutuksia yksilön, organisaation ja yhteiskunnan kannalta. Etätyö on tietoyhteiskunnassa luonteva työnteon muoto, mutta missä määrin se on ekologista? Etätyön ympäristöllisiin vaikutuksiin niin positiivisiin kuin mahdollisesti negatiivisiin tulee kiinnittää aiempaa systemaattisemmin huomiota. Tämä vuosi on valittu ework kärkihankkeessa kestävän kehityksen teemavuodeksi. Etätyö kestävän kehityksen tietoyhteiskunnan toiminnallisena elementtinä Etätyö voitaisiin nähdä yhtenä toiminnallisena instrumenttina ja tietoyhteiskunnalle sisällön antajana, mikäli tietoyhteiskuntaa halutaan rakentaa kestävän kehityksen mukaiseksi. Ekologisesti hyväksyttävän tietoyhteiskunnan konsepti ei kuitenkaan toteudu ilman poliittista tahtoa ja konkreettista agendaa. Olisi tutkittava, kuinka Suomi voisi profiloitua kestävän kehityksen tietoyhteiskunnan rakentajamaaksi ja näyttää esimerkkiä muille. Kanadaa lukuun ottamatta vain harvoissa tietoyhteiskuntastrategioissa ympäristöasiat on nostettu keskeiselle sijalle. Reipas edistysaskel tähän suuntaan on kärkiverkoston KESTY-ohjelma. Tietoyhteiskunta antaa kehittyneen tieto- ja viestintätekniikan avulla aiempaa runsaammat eväät kestävän kehityksen tavoitteen edistämiseksi. Ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavien tuotantotekniikoiden ja toimintatapojen kehittäminen on tärkeää. Ihmisten ja tavaroiden liikuttamisen sijaan tietoa voitaisiin yhä enenevässä määrin siirtää tietoliikenteen avulla. Ympäristölle haitallisen fyysisen

2 2 liikkumistarpeen vähentäminen on tietoyhteiskunnassa mahdollista, jos sitä todella halutaan. Suomalaisten työssäkävijöiden mahdollisuuksia siirtyä tekemään etätyötä tulisi tukea purkamalla työelämän jähmettyneitä rakenteita ja asenteita. Yritysten etätyöpolitiikkaa voitaisiin aktivoida tuomalla esiin enemmän tietoa "etätyön ekotaseesta". Esimerkiksi henkilöautolla työmatkallaan normaalisti liikkuvan :n suomalaisen etätyönteko yhtenä päivänä viikossa säästäisi vuodessa työmatkaliikenteessä 9 miljoonaa edestakaista työmatkaa, 225,7 miljoonaa ajokilometriä ja 6,9 miljoonaa ajotuntia. Lisäksi kyseiseen työmatka-ajoon liittyvät päästöt, melu ja onnettomuusriskit jäisivät pois. Halukkuutta etätyöhön suomalaisten työntekijöiden keskuudessa on raportoitu riittävästi. Lisäksi ammattinsa puolesta sopivia ainakin osittaiseen etätyöhön on potentiaalisesti 40 % suomalaisista työntekijöistä (Heinonen 1998b). Etätyö yrityspoliittisena, liikennepoliittisena ja ympäristöpoliittisena instrumenttina Työorganisaatiot voisivat kulkea kestävän kehityksen tiellä sekä ekologisessa että sosiaalisessa mielessä. Etätyö voidaan nähdä ja sitä voidaan soveltaa yhtenä keinona hiilidioksidi- ja muiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi silloin kun se korvaa henkilöautolla muuten tehtävää työmatkaliikennettä. Etätyö voisi olla sekä liikennepolitiikan että ympäristöpolitiikan instrumentti, jota hyödynnetään sekä paikallisella, alueellisella että valtakunnallisella tasolla (Heinonen 2000). Erityisen merkittävä ja tähän asti laiminlyöty näkökulma on nähdä etätyö panostuksena työntekijöiden hyvinvointiin. Luonnon pääoman ja inhimillisen pääoman hoitamisesta syntyvät edut kulkisivat tässä käsi kädessä ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen edistämiseksi. Etätyö uuden ympäristöparadigman osana Uuden ympäristöparadigman (ks. esim. Beck 1990, Heinonen 1995, Milbrath 1996) mukaan kaikki yhteiskunnalliset toimijat tulisi saada kiinnittämään huomiota omiin kulutustottumuksiin ja liikkumiskäyttäytymiseen (elämäntavat, ekomerkit jne). Uuden ympäristölogiikan mukaista olisi siirtyä nykyisestä mega -ajattelusta säästävään nega -ajatteluun, jossa pyritään vähentämään ympäristörasitusta synnyttävää kulutusta ja liikkumista. Yrityksen yhdessä työntekijöiden kanssa tekemä päätös etätyöstä on eräs relevantti reittivalinta tiellä kestävän kehityksen tietoyhteiskuntaan. Esimerkiksi Sonera on viime marraskuussa eduskunnassa pidetyssä Kestävän kehityksen kumppanuus seminaarissa tehnyt sitoumuksen etätyön edistämiseksi omassa organisaatiossaan. Idealistisena tavoitteena on muuntaa 20 % työajasta etätyöksi vuoteen 2010 mennessä niissä työtehtävissä, missä se on mahdollista. Kestävän kehityksen mukaisen tietoyhteiskunnan toimijat pyrkivät kaikissa toiminnoissaan teknologian hallintaan luonnon hallinnan sijasta. Tällöin teknologia valjastetaan resursseja ja energiaa säästävään, kaikin tavoin ympäristönäkökulmat huomioonottaviin ratkaisuihin teollisuustuotannon, liikkumisen, työnteon ja vapaa-ajan suhteen. Globaalissa teknologiakilpailussa on tapahtumassa merkittävä paradigman muutos. Hiljalleen on alettu oivaltaa ekologisen imperatiivin välttämättömyys sekä toisaalta sen potentiaali taloudellisena tekijänä. Etätyön imagoarvoa ei ole vielä tarpeeksi oivallettu yritysten ympäristöstrategioissa. Tulevaisuudessa teknologisten saavutusten arvo mitataan viime kädessä talouden kasvun sijasta niiden

3 3 ympäristöystävällisyyden kriteereillä sekä sillä miten ne tukevat inhimillisten resurssien kehittämistä sopusoinnussa luonnon kanssa. Etätyön ja ympäristön välisestä suhteesta Etätyön liikenteelliset ja ympäristölliset vaikutukset voivat teoriassa ja käytännössä olla joko myönteisiä tai kielteisiä. Myönteisten vaikutusten kohdalla on kyse eduista ja hyödyistä, joita vaikutuksista syntyy ja jotka konkretisoituvat erilaisina säästöinä eri tahoille yksilölle, organisaatiolla ja yhteiskunnalle. Kielteisten vaikutusten kohdalla on kyse ko. tahoille koituvista haitoista. Haitat muodostuvat ongelmiksi vasta sitten, kun jokin niiden neljästä ulottuvuudesta (määrä, sijainti, aika ja haitan kohde) ylittää tietyt kriteerit. Kestävän kehityksen kannalta oleellista on etätyöstä saatavat myönteiset ympäristövaikutukset, jotka syntyvät siitä, että useat kotoa käsin työskentelevät etätyöntekijät eivät aja autolla varsinaiselle työpaikalleen töihin etätyöpäivinään. Tällöin säästyy aikaa, energiaa ja liikenteen päästöt pienenevät (Heinonen 2000). Etätyön ekohallittu käyttöönotto Kaiken kaikkiaan on muistettava, että etätyön myönteisen ympäristövaikutusten ohella etätyöllä saattaa olla ekologisesti vähemmän toivottuja vaikutuksia. Yhdyskuntarakenteen kannalta etätyöhön siirtymisellä voi olla hajottavaa vaikutusta, mikäli työntekijät muuttavat asumaan työpaikastaan kauemmas ja työmatka pitenee, vaikka työpaikalla ei päivittäin käytäisikään. Joukkoliikenteen käytöstä voidaan siirtyä henkilöauton käyttöön, mikäli työntekijä kokee kuukausilipun jäävän vajaakäyttöön ja maksavan turhasta. Pienimuotoiseksi "ekokatastrofiksi" voisi kutsua etätyöntekijää, joka tarvitsee kahdet kappaleet työvälineistään niin tietoteknisistä laitteistaan kuin paperimapeistaan. Lisäksi hän ei ehkä osaakaan organisoida etätyöpäiväänsä huolella, vaan joutuu sittenkin käymään työpaikallaan. Tällöin työmatkaliikenteen poisjäämisestä syntyvät säästöt mitätöityvät. (Heinonen 2001a). Etätyön kärkihankkeen innovatiivisena tutkimushaasteena on selvittää, mitä etätyön ympäristövaikutusten osalta hallittu käyttöönotto merkitsee ja edellyttää. Etätyön liikenteellisiä vaikutuksia tarkasteltaessa on kiinnitettävä huomio kulkumuodon valintaan ja etätyöntekijän kokonaisliikkumiseen. Elektronisen ja fyysisen liikenteen välinen vuorovaikutus on paljon kompleksisempi kuin se yksinkertaistettu korvaavuusnäkemys, jonka mukaan tietoliikenne poistaa liikkumisen tarpeen. Etätyöllä on potentiaalia korvata matkoja, mikä on ympäristön kannalta edullista, varsinkin silloin kun etätyö korvaa pitkiä työmatkoja ja silloin kun korvattavat matkat tehdään henkilöautolla. Taulukko 1. Vuosittainen työmatkaliikenteen väheneminen ja sen myötä syntyvät polttoaineen ja ajan säästöt sekä päästöjen ja onnettomuusriskin väheneminen, jos muuten henkilöautolla työssä käyvää suomalaista tekee etätyötä kerran viikossa. Etätyöpopulaatio N et = Etätyöfrekvenssi F et = 1 pv/vk Liikenteelliset ja ympäristölliset vaikutukset R = vähennykset vuodessa

4 4 työmatkojen lukumäärä 9 miljoonaa työmatkaa työmatkasuorite 225, 7 miljoonaa km työmatkaan kuluva aika 6,9 miljoonaa t polttoaineen kulutus (energiana) GJ hiilidioksidi CO tn häkä CO 1264 tn hiilivedyt HC 190 tn typen oksidit NO x 339 tn hiukkaset PM 12 tn onnettomuudet 47 Suomalainen etätyö on luonteeltaan spontaania, työn joustavuutta, tehostamista ja työntekijän elämänlaadun kohottamista korostavaa työnteon uudenlaista organisointia. Siinä työelämän kehittämisen ja aluepolitiikan intressit ovat korostuneet liikenne- ja ympäristönäkökulman ollessa pikemmin taustalla vaikuttavana lisäarvona. Kuitenkin etäläsnäoloa ja etätoimintoja voitaisiin edistää nimenomaan osana ympäristöpoliittisia tarkoituksia. Etätyön liikenteen ja ympäristön kannalta potentiaalisesti myönteiset vaikutukset toteutuvat kuitenkin vasta silloin, kun etätyö ymmärretään monitahoisena asiakokonaisuutena, jota voidaan hallitusti edistää tietoisten päämäärien suuntaan. Etäläsnäolo etätoiminnot liikennepolitiikka ympäristöstrategiat ympäristöpolitiikka - yritykset työvoimapolitiikka - julkishallinto henkilöstöpolitiikka - yksilöt aluepolitiikka Kuva 1. Etäläsnäolo tulisi nivoa osaksi yrityssektorin ja julkishallinnon ympäristöstrategioita. Suosituksia Kansallisella ja paikallisella tasolla voitaisiin käynnistää erilaisia kampanjoita, joissa kannustetaan yritystyönantajia kokeilemaan etätyötä ja seuraamaan sen vaikutuksia työntekijöiden työmatkaliikenteeseen. Yritykset voisivat ottaa esimerkiksi alkutavoitteekseen nostaa etätyöntekijöiden osuus kymmeneen prosenttiin koko henkilöstöstä. Etätyön best practice menettelyjen levittämiseksi voitaisiin myöntää palkintoja parhaiten suoriutuville etätyöorganisaatioille. Julkishallinnon yksiköt voisivat etätyön välityksellä lähettää tärkeän signaalin etätyön edistämisstrategioiden käyttöönoton puolesta. Virastojen ja laitosten tulisi olla antaa selkeät ohjeet ja suositukset etätyön käyttöönotosta. Suomessa voitaisiin soveltaa dualistista porkkana ja keppi lähestymistapaa etätyön edistämiseksi ja myönteisten vaikutuksen aikaan saamiseksi liikenteen ja ympäristön

5 5 kannalta. Lainsäädännöllisten toimien lisäksi erilaisia kannustimia kuten esimerkiksi verohelpotuksia voitaisiin antaa niille työnantajille, jotka sallivat organisaatioissaan etätyön tekemisen sekä toisaalta myös etätyöntekijöille itselleen. Paikallistasolla kunnat voisivat ottaa etätyön kiinteäksi osaksi kestävän kehityksen paikallisagendoja. Sama voitaisiin toteuttaa seututasolla. Etätyö voitaisiin paremmin integroida yritysten ja instituutioiden ympäristöstrategioiden yhdeksi komponentiksi ja ympäristöimagon kriteeriksi. Etätyö voitaisiin omalta osaltaan valjastaa vähentämään myös työmatkaliikenteen hiilidioksidipäästöjä, minkä suhteen organisaatiot voisivat asettaa itselleen vuositavoitteita. Ekohallittu etätyö edistämään ihmisten ja ympäristön hyvinvointia Etätyö kytkeytyy kaupunkien ja yritysten kilpailukykyyn tehokkuuden parantamisen ohella kaupunkien ja yritysten imagon nousuna. Etätyötä ekohallitusti ja suunnitellusti tarjoavat kaupungit ja organisaatiot mielletään edelläkävijöinä. Niitä tullaan arvostamaan sekä työntekijöiden että ympäristön hyvinvoinnin huomioonottavina yhteiskunnallista vastuuta tuntevina toimijoina. Lisäksi etätyön avulla voidaan parantaa sellaisten ihmisten työllisyysnäkymiä, jotka eivät kykene tai halua matkustaa pitkiä matkoja töihin tai jotka asuvat liian kaukana työpaikkakeskuksista. Siirtyessään etätyöhön työntekijä itse voi kokea kyseisen työnteon mallin osaksi ekologista elämäntapaa. Ekoälykkyys kaupunkien menestystekijäksi Ekoälykkyydessä on kyse kaupunkilaisten, yritysten ja itse kaupunkien hyvinvoinnin yhdistämisestä kestävän kehityksen edistämiseen. Tällöin pyritään hyödyntämään tietoyhteiskunnan tarjoamia teknis-taloudellisia välineitä ja toimintatapoja fyysisen liikenteen ja virtuaalisen vuorovaikutuksen yhdistämiseen. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikassa on käynnissä ympäristöklusterin KESTY-tutkimusohjelmaan ja etätyön kärkihankkeeseen kuuluva, kuutta kaupunkia (Helsinki, Espoo, Vantaa, Hyvinkää, Kajaani, Kouvola) sekä kahta aluetta (Hämeen liitto, YTV) tutkiva nk. Ekoetätyö hanke (http://www.vtt.fi/rte/projects/yki4/etatyo.htm). Siinä selvitetään ja käynnistetään kokeiluja asumisen, työnteon ja liikkumisen kaupunkirakenteellisen uusjaon toteuttamiseksi ympäristöystävällisessä muodossa (Heinonen 2001b). Ekoetätyö-hankkeen Helsinkiä koskevassa osuudessa keskitytään Itä-Helsingin etätyömahdollisuuksien kartoittamiseen. Itä-Helsingissä etätyö yleistyessään voisi virkistää alueen viihtyisyyttä päiväsaikaan ja väljentää uusien asuinalueiden myötä syntyviä liikenteellisiä pullonkauloja. Erityisinä kohdealueina Helsingissä ovat Vuosaaren Aurinkolahti ja Laajasalon Kruunuvuorenranta. Vuosaaren Aurinkolahteen tulee noin 5000 asunnon alue, jota on jo alettu rakentaa. Metroaseman läheisyydessä sijaitsevaan Aurinkolahteen toivotaan asukkaita, jotka käyttäisivät julkisia liikennevälineitä. Etätyönteon mahdollisuutta tukisi laajakaistaverkkojen rakentamisen lisäksi harrastus- ja kulttuuripalvelujen järjestäminen peruspalvelujen mukana. Myös Laajasaloon öljysäiliöiden tilalle suunnitteilla olevaa, maksimissaan asukkaan Kruunuvuorenrannan asuinaluetta kartoitetaan etätyömahdollisuuksien ja niiden vaikutusten osalta. Espoon kaupungin tutkimusosuudessa yleisenä periaatteena on se, miten etätyön avulla voidaan hajautuvaa yhdyskuntarakennetta kuroa umpeen virtuaalisen liikkumisen

6 6 muodossa ja korvata fyysistä liikkumista. Erityisenä kohdealueena Espoossa on uudisrakennuskohde Säterinmetsä. Alueen asunnoissa on mahdollistaa muuntaa esimerkiksi ikkunallisia kellareita ja ullakkotiloja etätyöpisteeksi, mikä on käytännössä toteutettavissa pienellä kaavamuutoksella. Säterinmetsässä jo asuville on tehty asukaskysely, jossa käsitellään myös etätyöasioita. Kyselyn tuloksista pyritään saamaan ohjeistuksia ja suosituksia kaupungin muulle rakentamiselle. Säterinmetsässä on oleellista ollut rakennusten monimuotoisuus ja asukkaiden omatoimisuus. Monimuotoisuuteen liittyy se, että sallitaan kirjava julkisivu ja rakennustapa. Monimuotoisuus ulottuu etätyön myötä asunnossa tehtäviin toimintoihin. Asunnon muuntelumahdollisuudella voidaan yhteen sovittaa perinteistä koti/työ vastakkainasettelua. Säterinmetsän pienimuotoisen kokeilun tulosten perusteella voitaisiin siirtää sovelluksia muille isommille kaupunkialueille. Vantaan kaupungin kohteena on hankkeessa Pakkala-Tammiston muodostama alue lentokentän ja Helsingin kaupungin rajan välimaastossa. Alue valmistuu vuonna 2005 vanhalle Backaksen kartanon alueelle. Asuinalueen ulkonäkö muistuttaa keskieurooppalaista kaupunkikuvaa. Vantaan osion keskeisenä tutkimuskohteena on Lentokenttäkaupunki-idea, jota edistää Vantaalle perustettu Aviapolis -yrityspuisto. Sekä yrityspuisto että uudet asuinalueet sijaitsevat logistisesti hyvässä paikassa. Vantaan etätyösovelluksissa korostuu kansainvälinen luonne, joka tarjoaa asumiseen ja työntekoon liittyviä palveluja globaaleille etätyönomadeille. Aviapoliksen kilpailuvalttina tavoitellaan globaalisti toimivia kansainvälisiä yrityksiä. Asuntoihin voi tulla jo etätyötä tekeviä tai etätyömahdollisuutta harkitsevia henkilöitä, joilla on mobiili elämän- ja työnteon tapa ja mahdollisesti paljon työasiointiin liittyviä lentomatkoja. Toisaalta yritysten kannalta on tärkeää voida osoittaa korkean osaamisen ja koulutuksen omaaville työntekijöilleen korkealaatuisia asuntoja työpaikkojen läheisyydessä. Pääkaupunkiseudun osalta kokonaisuudessaan hankkeessa analysoidaan YTV:n tuoretta liikennekyselyä, johon sisältyi kysymyksiä myös etätyöstä. Aineiston pohjalta saatiin selville muun muassa, että pääkaupunkiseudulla miehet tekevät enemmän etätyötä keskimäärin kuin naiset. Tulotasoltaan etätyötä tekevät ovat keskimääräistä korkeammalla. Lisäksi kantakaupungissa asuvat tekivät enemmän etätyötä. Kyselyn tuloksena on saatu kuva siitä, mikä on etätyön korrelaatio kokonaismatkustamiseen. Suorite ja matkamäärä näyttävät etätyöntekijöillä olevan keskimääräistä suurempia. Selityksenä ei kuitenkaan ole välttämättä se, että etätyön tekeminen saa kaupunkilaiset liikkumaan enemmän, vaan pikemminkin se, että etätyöhön hakeutuu usein ihmisiä, joilla on ennestään pitkä työmatka ja jotka joutuvat liikkumaan paljon. Pääkaupunkiseudun osalta etätyölle asetetuista odotuksista työmatkaliikenteen väheneminen ja jo pelkästään ruuhkahuippujen tasoittuminen on tärkeä näkökulma. Ekoälykkäät kaupungit pyrkivät hallitsemaan mobiiliuttaan fyysisen ja virtuaalisen liikkumisen optimaalisella yhdistämisellä. Etätyön avulla voidaan esimerkiksi purkaa pääkaupunkiseudulle kohdistuvia muuttopaineita ja tätä kautta säilyttää pienempien kaupunkien elinvoimaisuutta. Etätyön edistyminen pääsee kunnolla käyntiin kuitenkin vasta kun yrityksille ja työnantajille on riittävästi tuotu esiin etätyöstä saatavilla olevia hyötyjä. Itse asiassa on väitetty, että pitkällä tähtäyksellä juuri työnantajat tulevat hyötymään etätyöstä eniten. Sen sijaan, että palkkaisivat työntekijöitä maantieteellisesti katsottuna paikallisesta työvoimavarannosta, pk-yritykset voivat palkata valtakunnallisella tai globaalilla tasolla etätyöntekijöitä. Pääkaupunkiseudulla sijaitseva yritys voi työn globalisaation myötä värvätä etätyöntekijöitä laajemmalta maantieteelliseltä alueelta kuin omalta työssäkäyntialueeltaan, esimerkiksi Hämeenlinnasta, Hyvinkäältä, Kouvolasta tai vaikkapa Kainuusta asti.

7 7 Pääkaupunkiseudun it-alan työvoimapulaan voitaisiin omalta osaltaan vastata järjestämällä esimerkiksi Kajaanin seudulla asuville alan koulutusta saaneille nuorille mahdollisuus etätyön avulla jäädä asumaan paikkakunnalleen. Tällöin he voisivat ansaita elantonsa toimijana sellaisessa mobiilissa tietoyhteiskunnassa, jossa osataan hyödyntää virtuaalityöntekijän osaamista. Kajaani edustaa hankkeessa hajaasutusalueita, missä keskeisenä kohteena on jo käynnistynyt pienimuotoinen etätyökokeilu. Kajaanin kaupunki on järjestänyt keskustassa sijaitsevaan kiinteistöön kuuden toimistohuoneen ja yhteistilojen muodostaman etätyöpisteen, josta tiloja vuokrataan yrityksille. Etätyöhuoneissa on käytössä kohtuullisen tehokas tietoverkko. Vuokraan sisältyvät tilat, huoneissa sijaitsevien laitteiden ja yhteiskäytössä olevien laitteiden (tulostin, kopiokone ym) käyttö sekä keittiö/kahvion käyttö. Pääkaupunkiseudun kuntien, Oulun ja Kajaanin välille voitaisiin luoda yhteistyöverkosto ekoetätyön toteuttamiseksi. Kajaanin kaupunki on täsmämarkkinoinnilla myös houkutellut paluumuuttoon alueelta aikanaan poismuuttaneita it-alan perheitä. Tarkoitusta varten on laadittu "tietopankki" jossa it-alan yritykset ilmoittavat Kajaanin seudulla avoimena olevista työpaikoista. Vastaavasti voitaisiin laatia alueella asuvien työtä hakevista itosaajista "resurssipankki", josta pidemmälläkin sijaitsevat yritykset voisivat värvätä etätyömuotoiseen työskentelyyn henkilöitä. Hämeen liiton tutkimusosiossa keskeisenä elementtinä on liikkuvan etätyön malli. Helsinki-Hämeenlinna-Tampereen kasvuvyöhykkeen vaikutuspiirissä asuu kolmasosa koko maan väestöstä. Seutujen väliseen etätyöhön olisi hyvät puitteet, jolloin resursseja tuhlaavaa pendelöintiä voitaisiin vähentää. Hämeenlinnasta ja Riihimäeltä käsin sukkuloi pääkaupunkiseudulle päivittäin lähes 3000 työntekijää. Ekoälykkään etätyöskentelymallin avulla osa heistä voisi siirtyä ainakin osittaiseen etätyöhön, jäädä asumaan alueelle, mikä purkaa pääkaupunkiseudulle kohdistuvia muuttopaineita. Ekologisessa mielessä ihanteellista olisi, jos joinain päivinä asunnossaan tai asunnon läheisyydessä sijaitsevassa etätyökeskuksessa etätyötä tekevä henkilö siirtyisi henkilöautosta junan käyttöön niinä päivinä, jolloin hän käy varsinaisella työpaikallaan pääkaupunkiseudulla. Junamatkan ajan hän voisi halutessaan tehdä vielä liikkuvaa etätyötä ja kokeilussa työjakso sisällytettäisiin työaikaan. Näin ollen varsinaisella työpaikalla tehtävä työpäivä lyhentyisi vastaavasti. Hämeen liiton tutkimusosiossa kartoitetaan alueen mahdollisuuksia sekä asuntoihin sijoittuvaan etätyöhön, etätyökeskuksissa tehtävään etätyöhön, junassa tehtävään etätyöhön että näiden yhdistelmiin. Alueen sisällä tarkemmin keskitytään Hämeenlinnan, Forssan ja Riihimäen tilanteeseen. Hämeenlinnassa ja Riihimäellä etätyökeskukseksi voisi soveltua mahdollisesti jokin rautatieaseman läheisyydessä sijaitseva rakennus. Forssan yrityspalvelukeskuksessa on jo jonkin verran etätyötoimintaa. Oleellista on löytää optimaaliset ratkaisut toimintamallille, jossa toteutuu vuorovaikutus työnantajan ja työntekijän sekä työtovereiden ja asiakkaiden välillä. Turun suunta Forssasta ja Hämeenlinna-Tampere akseli ovat myös etätyöhön siirtymiselle potentiaalisia työssäkäyntiväyliä. Pääkaupunkiseudun kohteet painottuvat uusiin rakennuskohteisiin. Hämeen liiton tutkimusosiossa korostuu sen sijaan alueen mahdollisuudet tarjota asukkailleen etätyön myötä pääkaupunkiseutuun verrattuna edullisempaa asumistasoa, puhtaampaa ja rauhallisempaa asuinympäristöä, mikä purkaa pääkaupunkiseudulle kohdistuavia muuttopaineita. Hyvinkään kaupungilla on niinikään tarjottavanaan edullista asumistasoa ja hyviä etätyöskentelyolosuhteita vanhan kehräämön tiloihin perustetussa, kaupungin ydinkeskustassa sijaitsevassa Techvillan yrityspuistossa. Tällaisen asunnon lähistöllä sijaitsevan etätyöportaalin käytön etuja ja mahdollisia haittoja verrataan asunnoissa

8 8 tapahtuvan etätyön malliin. Samalla tutkitaan erityisiä tietoteknisiä ratkaisuja ja niiden kehittämistarpeita nimenomaan etätyöportaalissa työskentelemisen tueksi. Ekoetätyö -hankkeessa Kouvolan osion ydinajatuksena on yhdysvaltalaisen Jeremy Rifkinin korostama access-ajattelu (2000). Rifkin vieraili pääpuhujana Kouvolassa syyskuun lopulla kansainvälisessä konferenssissa "Arvot ja arki kestävän kehityksen tietoyhteiskunnassa" (http://www.kouvola.fi/sis-kouvola). Kouvolassa on kävelyetäisyydellä saatavilla yhdyskunnan kaikkia toimintoja: asuminen, työpaikat, palvelut, virkistys ym. Kouvola on lisäksi fyysisen liikenteen logistinen keskus, josta aukeaa esimerkiksi raideliikenteen kehittämisen myötä muutaman vuoden päästä nopea yhteys Pietariin. Ajatuksena on tehostaa jo ennestään tiivistä kaupunkirakennetta etätyön edistämisen avulla. Kouvolan osiossa etätyö-idea istuu laajempaan kestävän kehityksen seutuagendaan. Erityisenä tutkimuskohteena on it-kampuksen kehittäminen keskustan läheisyydessä. Samalle alueelle kaavoitetaan tontteja asumiseen. Ensimmäisen vaiheen rakentaminen on alkamassa. Armeijan käytössä ollut Kasarminmäen varuskunta-alueen rakennuksia saneerataan ja muunnetaan yritysten toimistokäyttöön. Hankkeessa Kouvolasta visioidaan tietoyhteiskunnan työntekijän hyvinvointia edistävää, monipuolisesti palvelevaa pienimittakaavaista accesskaupunkia. Kouvola toimii tällöin mobiilin tietoyhteiskunnan noodina hyvien liikenneyhteyksien äärellä yhdistäen kohtuulliset asumiskustannukset rauhalliseen ja puhtaaseen asuinympäristöön ja kestävän kehityksen agendaan seutu- ja kaupunkitasolla. Toimihenkilöunioni TU ry:n henkilöstön parissa on käynnistetty Ekoetätyö-hankkeen yhteydessä etätyöohjelma. Siinä testataan lisäksi Helsingin Ruoholahdessa sijaitsevan keskustoimiston ja yhdeksässä eri kaupungissa sijaitsevan aluetoimiston välisen työskentelyn ja vuorovaikutuksen tehostamista muun muassa videoneuvottelujen avulla. Näillä alueellisilla, toiminnallisilla ja organisatorisilla kokeiluilla pyritään löytämään kaikkia osapuolia hyödyttäviä hyvän etätyön malleja, jotka ovat yhtä aikaa työntekijäystävällisiä, työnantajaystävällisiä sekä ekohallittuja eli ympäristöystävällisiä. Kirjallisuutta Beck (1990): Beck, Ulrich, Riskiyhteiskunnan vastamyrkyt. Tampere. Heinonen, Sirkka (2001a): Eco-Managed ework As A New Urban And Regional Strategy. Paper at the Conference Telework2001, Session on Community Developments 13th September, 2001, Finlandia Hall, 12 p. Heinonen, Sirkka (2001b): Kaupungit mobiilin tietoyhteiskunnan noodeina. Kuntapuntari 5/2001, Heinonen, Sirkka (2000): Etäläsnäolon liikenteelliset ja ympäristölliset vaikutukset. LYYLI raporttisarja 21, 135 s. + liitt.6 s. Helsinki, 142 s. Heinonen (1998a): Heinonen, Sirkka, Kestävä kehitys, etätoiminnot ja liikenne. Sitra 169, Helsinki.

9 9 Heinonen (1998b): Heinonen, Sirkka, Suomalaisen etätyöpotentiaalin analyysi. Euroopan Sosiaalirahaston julkaisuja 34, Helsinki. Heinonen (1995): Heinonen, Sirkka, Tietoyhteiskunta ja kestävä kehitys. Riskeistä mahdollisuuksiin. Tulevaisuuden tutkimuksen seura, Tulevaisuussarja 6, VAPK, Helsinki. Milbrath (1996): Milbrath, Lester, Envisioning a Sustainable Society. In: Slaughter, Richard (ed.), The Knowledge Base of Futures Studies, Melbourne, Yhteystiedot: FT, johtava tutkija Sirkka Heinonen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka PL VTT puh , gsm fax

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Taustaa SYKEn rakennetun ympäristön yksikössä tutkitaan mm. yhdyskuntarakenteen kehitystä, siihen

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Liikkeellä parempaan

Liikkeellä parempaan Liikkeellä parempaan MISTÄ KYSE? Organisaatio tukee työntekijöidensä ekologisia liikkumisvalintoja ottamalla käyttöön CO2MMUTING bonusjärjestelmän työpaikalla. Kyseessä pysyvä ohjelma, joka edistää tervellisiä

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikkumisen ohjaus ohjelman avajaistilaisuus 30.9.2010 Liikkumisen ohjaus Liikkumisen ohjauksella

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

MONIPAIKKAINEN VIRASTO projekti

MONIPAIKKAINEN VIRASTO projekti MONIPAIKKAINEN VIRASTO projekti BIT Tutkimuskeskus Työpsykologian ja johtamisen yksikkö Teknillinen korkeakoulu Yhteyshenkilö: Tutkimuspäällikkö Anu Sivunen, +358 40 735 4279, anu.sivunen@tkk.fi MoVi-projekti:

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Kohti kestävämpää liikennekulttuuria

Kohti kestävämpää liikennekulttuuria Kohti kestävämpää liikennekulttuuria Työpaikkojen liikkumisenohjaus Marja Tommola Mitä on liikkumisen ohjaus Kestävän liikkumisen edistämistä erilaisin kannustavin toimenpitein kutsutaan liikkumisen ohjaukseksi

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010 Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.3.2010 Väestörakenteen historia 1970 luku maatalouden alasajo Teollisuutta taajamiin Teollisuus väheni Muutto suuriin kaupunkeihin Tietoyhteiskunta Muutto

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun työmatkavirtojen analyysi ja visualisointi HSY paikkatietoseminaari 14.3.2013

Pääkaupunkiseudun työmatkavirtojen analyysi ja visualisointi HSY paikkatietoseminaari 14.3.2013 Pääkaupunkiseudun työmatkavirtojen analyysi ja visualisointi HSY paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kimmo Nurmio Suomen ympäristökeskus Rakennetun ympäristön yksikkö Työmatka-analyysit Useita käyttötarkoituksia:

Lisätiedot

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Riina Antikainen, Maija Mattinen, Marja Salo Suomen ympäristökeskus (SYKE) 18.12.2013 Kuva: Mauri Mahlamäki Muut kuvat: Sitran resurssiviisaus

Lisätiedot

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen Sitra 23.11.2009 Aluerakentamispäällikkö Kyösti Oasmaa 1 Aluerakentamisen näkökulma

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

Fiksun liikkumisen edistäminen työpaikoilla. Peloton työpaja 14.-15.12.2010

Fiksun liikkumisen edistäminen työpaikoilla. Peloton työpaja 14.-15.12.2010 Fiksun liikkumisen edistäminen työpaikoilla Peloton työpaja 14.-15.12.2010 Liikenne aiheuttaa viidenneksen Suomen hiilidioksidipäästöistä Liikenne vie tilaa ja aikaa Kustannuksia Stressiä Epäviihtyisää

Lisätiedot

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki Senaatti-kiinteistöjen verkostokumppanina Workspace on mukana tuottamassa Senaattikiinteistöjen asiakkaille työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluita. Yhteistyö on alkanut vuonna 2003 ja tänä aikana

Lisätiedot

Liikenteen sosiaaliset innovaatiot. Sara Lukkarinen, Motiva Oy 11.12.2014

Liikenteen sosiaaliset innovaatiot. Sara Lukkarinen, Motiva Oy 11.12.2014 Kuva: eltis.org Liikenteen sosiaaliset innovaatiot Sara Lukkarinen, Motiva Oy 11.12.2014 VIISAS LIIKKUMINEN Ympäristöä säästävä + turvallinen + sujuva + terveellinen + taloudellinen = VIISAS LIIKKUMINEN

Lisätiedot

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu PERUSTIETOA HANKKEESTA Nimi: From waste to traffic fuel (W-FUEL) Kesto: 1.9.2009 31.12.2011 Kokonaisbudjetti:

Lisätiedot

Miten kuljet työmatkasi?

Miten kuljet työmatkasi? Taustatiedot Sukupuolesi? * Nainen Mies Syntymävuotesi? * 1975 Asuinpaikkasi postinumero? * esim. 00100 * Toimenkuvasi? * Työntekijä tai toimihenkilö Esimies 11% valmis https://www.webropolsurveys.com/preview/previewquestions.aspx[23.2.2011

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Kestävät liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 20.10.2014 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, elämäntavat ja ilmastonmuutos Millainen on kestävyyttä edistävä yhdyskuntarakenne?

Yhdyskuntarakenne, elämäntavat ja ilmastonmuutos Millainen on kestävyyttä edistävä yhdyskuntarakenne? Yhdyskuntarakenne, elämäntavat ja ilmastonmuutos Millainen on kestävyyttä edistävä yhdyskuntarakenne? Jukka Heinonen, TkT, tutkija Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Maankäyttötieteiden laitos

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Kilpailuetua viestinnän ratkaisuilla. Jorma Kallio Jouni Keltanen Timo Lillbacka

Kilpailuetua viestinnän ratkaisuilla. Jorma Kallio Jouni Keltanen Timo Lillbacka Kilpailuetua viestinnän ratkaisuilla Jorma Kallio Jouni Keltanen Timo Lillbacka Jorma Kallio, toimitusjohtaja, CCC CCC Kansainvälinen suomalainen Vuodesta lähtien yli menestyksekästä asiakasprojektia yli

Lisätiedot

Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto TEKNOLOGIA JA ETÄISYYKSIEN HALLINTA 2030

Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto TEKNOLOGIA JA ETÄISYYKSIEN HALLINTA 2030 Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto TEKNOLOGIA JA ETÄISYYKSIEN HALLINTA 2030 5-50-500-5000 kilometriä Etäisyydet Lähipiiri, kaupunkiseutu, valtakunta, maapallo Kulkutavat Kävely,

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

OSAAMISTARPEET MUUTTUVAT, KOSKA TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ MUUTTUVAT. Oivalluksen 2. vaiheen tuloksia Korjaamolla 19.10.2010 Kirsi Juva etunimi.sukunimi@ek.

OSAAMISTARPEET MUUTTUVAT, KOSKA TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ MUUTTUVAT. Oivalluksen 2. vaiheen tuloksia Korjaamolla 19.10.2010 Kirsi Juva etunimi.sukunimi@ek. OSAAMISTARPEET MUUTTUVAT, KOSKA TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ MUUTTUVAT. Oivalluksen 2. vaiheen tuloksia Korjaamolla 19.10.2010 Kirsi Juva etunimi.sukunimi@ek.fi 1 2 ON ELINKEINOELÄMÄN OSAAMISTARPEITA LUOTAAVA HANKE

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Autoilun ohjaaminen 22.2.2012, Björn Ziessler Visio Vastuullinen liikenne 20.2.2012 2 Toiminta-ajatus Kehitämme liikennejärjestelmän turvallisuutta. Edistämme liikenteen

Lisätiedot

Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi

Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi 1 Taloudellisesti tuettu osaamisen kehittäminen Tarkoituksena on edistää suunnitelmallista työntekijöiden ammatillisen

Lisätiedot

Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen

Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen Ajatuksia teemasta: Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen Mikä muuttuu, mikä pysyy? Projektipäällikkö, TkL Kati Kiiskilä Insinööritoimisto Liidea Oy kati.kiiskila@liidea.fi Liikennesuunnittelun paradigman

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka 27.1.2014 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta

Lisätiedot

Virka-autot yhteiskäyttöön Tampereella ja Porvoossa. LIVE-tilaisuus 19.11.2013

Virka-autot yhteiskäyttöön Tampereella ja Porvoossa. LIVE-tilaisuus 19.11.2013 Virka-autot yhteiskäyttöön Tampereella ja Porvoossa LIVE-tilaisuus 19.11.2013 Yhteiskäyttöautopalvelun kehittämisen vaihtoehtoja Yksiköiden vähäisessä käytössä olevat autot Tampere: Henkilöautojen tilauskeskus

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS 1

LIIKKUMISEN OHJAUS 1 LIIKKUMISEN OHJAUS 1 Liikkumisen ohjaus Mobility Management Liikkumisen ohjaus (engl. Mobility Management) on kestävän liikkumisen edistämistä erilaisin kannustavin toimenpitein kuten neuvonnalla, markkinoinnilla,

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä Rakennuttajan kokemuksia ASUNTOSÄÄTIÖ - Perustettiin vuonna 1951 rakennuttamaan Tapiola Perustajajärjestöt Väestöliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto SAK

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Uusi liikennepolitiikka

Uusi liikennepolitiikka Uusi liikennepolitiikka Ylijohtaja Anne Herneoja 28.11.2012 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle n

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan MALe yhteistyö

Länsi-Uudenmaan MALe yhteistyö Länsi-Uudenmaan MALe yhteistyö UL - Kehystoimikunta 11.5.2010 Kommenttipuheenvuoro Maakuntakaavan rakennemallityöhön MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää Länsi-Uudenmaan MAL- rakennemallityö etenee samassa

Lisätiedot

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Esityksen sisältö Lähtökohdat viisaan liikkumisen työlle Mitä on viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? Liikkumisen ohjauksen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta

Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta Anna Sjövall Ympäristöasiantuntija Vantaan ympäristökeskus 29.10.2013 Mitä ekotukitoiminta on? Ekotukitoiminta

Lisätiedot

Älyhyvä kaupunki vastaa makrotrendeihin

Älyhyvä kaupunki vastaa makrotrendeihin Älyhyvä kaupunki vastaa makrotrendeihin Tausta Health City Finland Oy, osa Cor Group -konsernia (1989 ) Työntekijöitä koko konsernissa noin 1000 Toimitusjohtaja Jari-Pekka Kelhä, OTK, 43 v. Makrotrendit

Lisätiedot

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla?

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? 1 Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? Rita Piirainen Tiejohtaja Uudenmaan tiepiiri 2 Helsingin seudun liikenteen hallinnan kehittäminen PKS:n liikenneneuvottelukunta

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

organisaatioita innovoimaan tuotteita, palveluita ja prosesseja käyttäjän näkökulman huomioiden

organisaatioita innovoimaan tuotteita, palveluita ja prosesseja käyttäjän näkökulman huomioiden Me olemme. Kansainvälinen suunnittelukonsultointi yritys, joka auttaa yrityksiä ja organisaatioita innovoimaan tuotteita, palveluita ja prosesseja käyttäjän näkökulman huomioiden Lähestymistapamme Tutkimus

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia

Lisätiedot

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmasto- ja energiastrategia työpaja Kotka 20.5.2011 Marja Jallinoja Ilmastoindikaattorit Liikenne Julkisen ja kevyen liikenteen kulkutapaosuus (% matkakilometreistä)

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE

KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE Hyvä vastaanottaja, Metsähallitus Laatumaa suunnittelee Hyrynsalmella

Lisätiedot

MAASEUDUN PERUSRAKENNE ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ LIITE 4

MAASEUDUN PERUSRAKENNE ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ LIITE 4 TEEMARYHMÄ 2 1(6) MAASEUDUN PERUSRAKENNE ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ LIITE 4 TEEMA-ALUE Teema-alue käsittää maankäytön suunnittelun, vesi- ja jätehuollon, energian, loma- ja vakinaisen asumisen sekä liikenteen

Lisätiedot

Kaupunkimaisuus ja liikkuvuus

Kaupunkimaisuus ja liikkuvuus Kaupunkimaisuus ja liikkuvuus faktoja kirjasta: Building blocks for sustainable transport: obstacles, trends, solutions Adriaan Perrels Veli Himanen Martin Lee-Gosselin 21-10-2008 Kirjan tausta 1. Perustuu

Lisätiedot

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI 2010 2012 Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut Ajotapakoulutus Pysäköintipalvelut Joukkoliikenne

Lisätiedot

Työpaikkojen liikkumisen ohjaus LIVE -ryhmätyö 17.3.2011. Helsingin seudun liikenne, Anna Ruskovaara

Työpaikkojen liikkumisen ohjaus LIVE -ryhmätyö 17.3.2011. Helsingin seudun liikenne, Anna Ruskovaara Työpaikkojen liikkumisen ohjaus LIVE -ryhmätyö 17.3.2011 Helsingin seudun liikenne, Anna Ruskovaara 14.3.2011 Työpaikat aiheuttavat 27 % henkilökilometreistä 28 % 18 % 4 % työ koulu, opiskelu työasia 6

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Joustotyö - joustoelämä

Joustotyö - joustoelämä Suomen joustotyöyhdistys ry Joustotyö - joustoelämä Työvoiman liikkuvuudesta työn liikkuvuuteen edistämässä kestävää alueellista kehitystä Tapio Rissanen, pj. Jousto- ja Lähitoimiston rakenne- ja palvelukonsepti

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Hämeenlinnan pendelöintitutkimus. Kehittämispalvelut 30.1.2014

Hämeenlinnan pendelöintitutkimus. Kehittämispalvelut 30.1.2014 Hämeenlinnan pendelöintitutkimus Kehittämispalvelut 30.1.2014 1 Tutkimuksen tausta Vastaajia yhteensä 300 (30.1.2014 tilanne) Tiedonkeruu 15.1-3.2 paperilomakkeilla ja internetin kautta. Kohderyhmä ulkopaikkakunnalla

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kestävä kehitys kirjastoissa (3K)

Kestävä kehitys kirjastoissa (3K) Kestävä kehitys kirjastoissa (3K) kysely 1.-10.2.2012 Suomen yleisille kirjastoille ekologisen kestävyyden tilasta Leila Sonkkanen Suunnittelija Helsingin kaupunginkirjasto grafiikka Jouni Juntumaa Erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012

Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012 Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012 Kestävä kehitys - Hyvä ympäristö ja hyvä elämä - seminaari 29.8.2012 Sari Kemppainen, HSY:n jätehuolto 30.8.2012 HSY Helsingin

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012

LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012 LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012 Liikkumisen ohjaus Tällä kalvosarjalla kuvataan liikkumisen ohjauksen vaikutusta liikenneturvallisuuteen sekä erilaisia liikkumisen ohjauksen keinoja. Liikkumisen ohjaus ja

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

15.10.2012 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012

15.10.2012 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012 Selvitys 1 (6) 15.10.2012 Liite 2 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012 Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 27.1.2011 ottaa käyttöön palvelusetelin vanhusten palvelujen

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Hyväksytty yhtymähallituksessa xx.xx.2015 SISÄLTÖ 1 Yleistä... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Sopiminen etätyön tekemisestä... 2 4 Työvälineet ja tietoturva... 2 5

Lisätiedot

Toimistot. Kaivokatu 8 ja Keskuskatu 6 00100 Helsinki

Toimistot. Kaivokatu 8 ja Keskuskatu 6 00100 Helsinki Kaivokatu 8 ja Keskuskatu 6 00100 Helsinki Sijainti Citycenter sijaitsee kaupungin parhaalla paikalla Kaivokadun ja Keskuskadun kulmassa rautatieasemaa vastapäätä. Kohde on saavutettavissa helposti kaikilla

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA JÄSENTUTKIMUS DIGITALISAATIOSTA 2015 SIHTEERI- JA HALLINTOTYÖN AMMATTILAISILLE UUSIMAA DIGITALISAATION MÄÄRITELMÄ Digitalisaatiolla tarkoitetaan digiteknologian hyödyntämistä

Lisätiedot

TYÖMATKA- JA TYÖASIAMATKAKYSELY

TYÖMATKA- JA TYÖASIAMATKAKYSELY TYÖMATKA- JA TYÖASIAMATKAKYSELY TAUSTATIEDOT Sukupuoli mies nainen Syntymävuosi: 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea HSL:n ja Motivan työnantajaseminaari 14.3.2013 Päivi Huhtala Tuko Logistics Osuuskunta Valikoima-, hankinta- ja logistiikkapalveluyhtiö,

Lisätiedot

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet:

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet: JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISTAVOITTEET Joukkoliikennettä koskevien tavoitteiden lähtö-kohtia. Joukkoliikenteen positiiviset vaikutukset yhteiskuntaan. Yksilöiden ja kotitalouksien liikkumismahdollisuudet.

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Tarvitaanko koko k metropolialueelle yhteistä, rakennetun ympäristön kehittämiseen keskittyvää

Tarvitaanko koko k metropolialueelle yhteistä, rakennetun ympäristön kehittämiseen keskittyvää Tarvitaanko koko k metropolialueelle l ll yhteistä, rakennetun ympäristön kehittämiseen keskittyvää päätösvaltaista hallinto-organisaatiota? organisaatiota? Hannu Penttilä apulaiskaupunginjohtaja 7.10.2008

Lisätiedot