Kiipula. Kiipulasäätiö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kiipula. Kiipulasäätiö"

Transkriptio

1

2 Kiipulasäätiö Kiipula Perustamisvuosi: 1945 Kotipaikka: Janakkala Säätiön tarkoituksena on huolehtia vammaisten, erityistä tukea tarvitsevien ja muiden henkilöiden ammatillisesta koulutuksesta sekä ammatillisesta ja lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Vuosivaihto: n. 28,5 milj. euroa Henkilöstö: 402 2

3 Sisältö Kiipulasäätiö...2 Sisältö...3 Toimintaympäristön muutos vaatii uudistumaan...4 Uudistuen katse tulevaan...6 Henkilöstövoimavarat...8 Koulutus...9 Tavoitteiden ja kehittämishankkeiden toteutuminen...9 Ammatillinen erityisopetus...11 Perustutkintokoulutus...12 Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus...13 Erityisopetuksen asiantuntijapalvelut...15 Ammatillinen aikuiskoulutus...16 Työvoimakoulutus...17 Ammatillinen lisäkoulutus...18 Ammatilliset kuntoutuskurssit...18 Työelämäpalvelut...19 Puutarha...20 Kuntoutus...21 Tavoitteiden ja kehittämishankkeiden toteutuminen...21 Kuntoutuspalvelut...22 Urasuuntapalvelut...23 Talous...25 Rahoitus ja investoinnit...27 Tilikauden jälkeiset tapahtumat ja vuoden 2013 näkymät...27 Organisaatio...28 Valtuuskunta...28 Hallitus...28 Tilintarkastusyhteisö...28 Sisäinen tarkastus...29 Ammattiopiston johtokunta...29 Kiipulasäätiön johtoryhmä...29 Huomionosoitukset...29 Julkaisut, artikkelit ja opinnäytetyöt Tuloslaskelma...31 Tase...32 Tilinpäätöksen liitetiedot...34 Tilintarkastuskertomus Sisältö

4 Toimintaympäristön muutos vaatii uudistumaan Kansainvälisen talous- ja finanssikriisin seurauksena myös Suomen kansantalouden kasvu alkoi hiipua jo vuoden 2011 loppupuolella ja sama suunta jatkui vuonna Vuoden lopulla kansantalous ajautui taantumaan ja koko vuoden osalta talous supistui 0,2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Teollisuustuotannon, rakentamisen ja palvelujen kasvun hiipuminen lisäsi lomautuksia ja irtisanomisia. Työttömyysaste pysyi kuitenkin keskimäärin edellisen vuoden tasolla, mutta oli nousussa loppuvuotta kohti. Vuoden alussa toteutetut, hallitusohjelman mukaiset julkisen rahoituksen leikkaukset heikensivät entisestään vuoden 2012 toiminnan lähtökohtia ammatillisessa koulutuksessa, aikuiskoulutuksessa ja kuntoutuksessa. Myös vaikea markkina- ja kilpailutilanne lisäsi toiminnan haasteita. Vähentyvän tulovirran takia Kiipulasäätiön valtuuskunnan marraskuussa käsittelemää talousarviota tarkistettiin vielä tammikuussa toimintakulujen karsimiseksi. Kokonaisuutena säätiön toimintavuoden tulos, joka poistojen jälkeen on noin euroa, saavutti talousarvion tavoitteen. Tulos parani merkittävästi edellisvuodesta, noin puolella miljoonalla eurolla. Ammattiopiston osalta ammatillinen erityisopetus ylsi talousarviota merkittävästi parempaan tulokseen. Hyvä tulos vahvisti ammatillisen erityisopetuksen asemaa ja se myös edesauttoi merkittävien kehittämisinvestointien ja tilaratkaisujen toteuttamista Kiipulan päätoimipaikassa. Investointien myötä osa Perttulan toimipaikan ammatillisesta erityisopetuksesta voidaan siirtää Kiipulan kampukselle ja edistää muutenkin toimitilojen entistä tehokkaampaa käyttöä. Ammatillisen erityisopetuksen ohella myös aikuiskoulutus paransi tulostaan merkittävästi edellisvuodesta, vaikka tulos jäikin vielä hieman tappiolle. Kuntoutuksen tuotot romahtivat toimintavuonna ja kokonaistulos sopeutus- ja säästötoimista huolimatta kääntyi jälleen parin paremman vuoden jälkeen raskaasti 4

5 tappiolliseksi. Myös puutarhan myyntitulot supistuivat ja tulos jäi selkeästi tappiolliseksi. Vuoden 2011 lopulla hallitus päätti Kiipulasäätiön toimitilastrategiasta, jonka tavoitteena on keskittää toimintoja entistä harvempiin toimipaikkoihin ja saada näin pidemmällä aikavälillä myös huomattavia kustannussäästöjä. Strategian merkittävin hanke on luopuminen Perttulan toimipaikan tiloista asteittain syksystä 2012 alkaen ja toimintojen siirtäminen Kiipulan kampukselle ja Hämeenlinnaan. Tärkeä avaus on tuleva uudenlainen yhteistyö Koulutuskuntayhtymä Tavastian kanssa Hämeenlinnan toimipisteessä. Ammatillinen erityisopetus siirtyy samalle kampukselle ammatillisen koulutuksen kanssa. Hallitus on pitänyt sisäisen tarkastustoiminnan järjestämistä tärkeänä riskien hallinnan ja säätiön hallitun kehityksen varmistamisen näkökulmasta. Vuoden 2011 loppupuolella hallitus valitsi ulkopuolisen KHT-yhteisön säätiön sisäiseksi tarkastajaksi. Toimintavuoden aikana sisäisen tarkastuksen osa-alueita ovat olleet organisaatiorakenne ja johtamisvastuut, riskien hallinta ja toimintaedellytysten varmistaminen, toimipaikkarakenne sekä taloushallinto ja varainhoito. Hallituksen pitkäaikaiselle jäsenelle johtaja Esa Ellalalle Tasavallan Presidentti myönsi sosiaalineuvoksen arvonimen. Jäädessään pois Kiipulasäätiön hallituksesta vuoden 2012 lopussa Esa Ellala teki lahjoituksen säätiön stipendirahastoon. Vuosi 2012 oli nykyisten hallintoelinten kolmas ja viimeinen toimintavuosi. Säätiön valtuuskunta valitsi kokouksessaan uuden valtuuskunnan ja hallituksen seuraavalle kolmivuotiskaudelle Säätiön puolesta lausun kaikille hallintoelimissä työskennelleille suuret kiitokset säätiön hyväksi tehdystä työstä. Nykyisen hallituksen ohjelmassa on Kiipulasäätiön kannalta monia tärkeitä uudistuksia ja kehittämishankkeita. Merkittävimpiä niistä ovat työurien pidentämiseen, nuorten yhteiskuntaja koulutustakuun toteuttamiseen, pitkäaikaistyöttömyyden ja syrjäytymisen torjuntaan sekä osatyökykyisten työllistymisen parantamiseen liittyvät toimet. Kiipulasäätiön monipuolinen osaaminen ammatillisessa erityisopetuksessa, aikuiskoulutuksessa ja kuntoutuksessa on myös hallitusohjelman hankkeiden näkökulmasta suuri mahdollisuus, mutta myös suuri haaste. Lähtökohtana on, että kaikilla toiminta-alueilla osaaminen on vahvaa ja toiminta tehokasta, vaikuttavaa ja kannattavaa. Kiipulassa on myös kaikki mahdollisuudet yhdistää voimavaroja monipuolisiksi osaamiskokonaisuuksiksi. Niihin päästään rakentamalla vahvan kokemuksen pohjalta uusia ja dynaamisia palvelukonsepteja, jotka räätälöidään eri asiakasryhmien tarpeista lähtien. Tehokkaalla kustannusrakenteella, vahvalla verkostoitumisella ja tarkoituksenmukaisella toimipaikkaverkostolla varmistamme menestymisen yhä kovenevassa kilpailussa markkinoilla ja ansaitsemme paikkamme edelläkävijöinä työelämävalmiuksien tukemisessa. Markku Koponen hallituksen puheenjohtaja 5

6 Uudistuen katse tulevaan Kiipulasäätiö on elänyt viime vuosina voimakasta muutosten aikaa. Tarvetta uudistumiseen ovat aiheuttaneet toisaalta toimintaympäristön muutokset ja niukkenevat tulovirrat ja toisaalta pyrkimys ottaa käyttöön entistä tehokkaampia, sujuvampia ja asiakaslähtöisempiä toimintatapoja. Rahoituksen tiukentuminen ja kireä kilpailu näkyivät toimintavuoden yleiskuvassa eikä tämänsuuntainen kehitys tule suinkaan pysähtymään. Kuntoutuspalveluissa ja ammatillisessa aikuiskoulutuksessa hintakilpailu kiristyi entisestään. Lähtökohdat vuoteen 2012 olivat hyvin haastavat, mutta toiminta- ja taloussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin nähden hyvinkin selkeät. Toiminnallisten prosessien ja tukipalvelujen kustannustehokkuutta, laatua ja kilpailukykyä oli kohennettava ja samalla vietävä hallitusti eteenpäin merkittäviä, tulevaisuutta turvaavia toimitilajärjestelyjä. Kokonaistarkastelussa toimintavuosi olikin monessa suhteessa onnistunut. Kehittämiskohteita riittää edelleen, eivätkä haasteet ja ulkoiset uhkatekijät ole vähenemässä. Silti katse on suunnattava rohkeasti ja määrätietoisesti tulevaan! Merkittävänä sisäisenä, rakenteellisena kehittämiskohteena oli Perttulan toimipaikkaa koskeva Proomu-toimitila- ja muutoshanke, jonka toteutuksesta säätiön hallitus päätti loppuvuonna Vuosille ajoittuvan hankkeen tavoitteeksi asetettiin kustannuksiltaan entistä edullisempien tilaratkaisujen valmistelu ja käytännön toteutus Kiipula Hämeenlinna -akselilla, mikä käytännössä merkitsi asteittaista luopumista perinteikkään Perttulan toimipaikan vuokratiloista Hämeenlinnassa. Osa Perttulassa sijaitsevasta koulutus- ja majoitustoiminnasta päätettiin sijoittaa Kiipulan päätoimipaikkaan omiin toimitiloihin ja osa Koulutuskuntayhtymä Tavastialta vuokrattaviin tiloihin Hämeenlinnaan. Merkittävän, monia taho- ja ja henkilöstöryhmiä koskettavan hankkeen tärkeänä osana oli sisäisen muutosvalmennuksen järjestäminen henkilöstölle ja tiedonkulun varmistaminen opiskelijoille ja yhteistyötahoille. Proomu-hankkeen ensimmäinen vaihe eli muun muassa Perttulan luonnonvara-alan koulutuksen siirto Kiipulan päätoimipaikkaan onnistui suunnitelmien mukaisesti ja toiminta käynnistyi elokuussa 2012 Puutarhakoulun yhteyteen saneeratuissa, ajanmukaisissa tiloissa. Muutosinvestointien suunnittelutyö syyslukukaudelle 2013 sijoittuvaan toiseen vaiheeseen saatiin pääosin valmiiksi loppuvuoden kuluessa. Henkilöstö osallistui kiitettävästi omien työympäristöjensä suunnitteluun. Toiminnallista synergiaa edistävillä tilajärjestelyillä ja tilojen aiempaa tehokkaammalla käytöllä turvataan pitkällä aikavälillä koko Kiipulan toiminnan jatkuvuutta. Onnistuneilla toimitilaratkaisuilla ja toimintojen suunnittelulla luodaan myös tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta parantavia oppimis- ja kuntoutumisympäristöjä. Kokonaistarkastelussa vuosi 2012 onnistui haastaviin olosuhteisiin nähden hyvin ja säätiön tulostaso koheni edellisvuodesta merkittävästi, vaikka vuosivaihto kasvoi vain marginaalisesti. Ammatillisen erityisopetuksen opiskelijapaikat täyttyivät hyvin ja mikä parasta, toimintavuoden vaikuttavuustulokset kestävät vertailun. Parantunut tulostaso antaa luottamusta tulevaisuuteen ja turvaa asiakaslähtöisen kehittämisen. Ammatillisen aikuiskoulutuksen taloudellinen tulos parantui edellisvuodesta avomuotoisten ammatillisten kuntoutuskurssien hyvän kehityksen myötä. Vastaavasti perinteinen työvoimapoliittinen aikuiskoulutus supistui entisestään. Myös urasuuntapalveluissa taloudellinen tulos parani voimakkaan kasvun ja onnistuneen toiminnan ansiosta. Yleisesti ottaen avomuotoisissa ohjaus- ja kuntoutuspalveluissa Kiipula pystyi vahvistamaan merkittävästi asemiaan ja hyödyntämään toimipaikkaverkostoaan kaupunkikeskuksissa. Laitosmuotoisten kuntoutuspalvelujen volyymi jäi vaatimattomaksi ja taloudellinen tulos muodostui huomattavan tappiolliseksi loppuvuonna tehdyistä sopeuttamistoimista huolimatta. Yleensäkin Kelan rahoittaman laitoskuntoutuksen tila ja standardoitujen kuntoutuspalvelujen vetovoiman heikkeneminen aiheuttaa runsaasti ajattelemisen aihetta lähivuosina. Opetus- ja kauppapuutarha ei yltänyt asetettuun tulostavoitteeseen, vaikkakin tulos kohentui edellisvuodesta. Puutarhan tuotannolliset tavoitteet kuitenkin saavutettiin ja yhteistyö luonnonvara-alan koulutuksen kanssa tiivistyi tilaratkaisujen myötä. Vuoden mittaan tehtiin merkittävää kehittämistyötä hallinto- ja 6

7 tukipalvelujen kustannustehokkuuden parantamiseksi, mikä onnistuneen sijoitustoiminnan ohella näkyi positiivisesti säätiön talouskehityksessä. Kokonaisuudessaan talouskehityksen parantuminen, onnistuneet investointihankkeet ja vakavaraisuuden säilyminen olivat myönteisiä asioita vaativaa ja työntäyteistä toimintavuotta arvioitaessa. Lähivuosien kehitysnäkymät ovat erittäin epävarmat ja vaikeat, joten määrätietoisia toimenpiteitä kilpailukyvyn ja tasapainoisen talouskehityksen varmistamiseksi jatketaan koko säätiön tasolla. Kiipulasäätiön imago kehittyvänä ja monipuolisena ammatillisen koulutuksen ja kuntoutuksen järjestäjänä on säilynyt hyvänä. Laajaa palvelutarjontaa on kehitetty tunnistaen asiakkaiden tarpeet ja huomioiden keskeiset yhteiskuntapoliittiset tavoitteet. Nykyiseen hallitusohjelmaan sisältyy muun muassa nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn, osatyökykyisten aseman parantamiseen, työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämiseen sekä työurien pidentämiseen suuntaavia toimenpiteitä. Kaikki nämä asiat ovat Kiipulan kannalta hyvin merkittäviä. Näihin haasteisiin vastaaminen vaatiikin tahtoa ja rohkeutta kehittää entistä vaikuttavampia palvelumuotoja asiakkaiden tukemiseksi. Kiipulan visio Edelläkävijä työelämävalmiuksien tukemisessa on ollut johtotähtenä palvelutarjontaa sekä koulutuksen ja kuntoutuksen laatua ja vaikuttavuutta kehitettäessä. Vaikuttavuus, asiakkuuksien hallinta, työelämälähtöisyys ja olemassa olevan toimipaikkaverkoston hyödyntäminen ovatkin tärkeitä strategisia kehittämisalueita tulevaisuudessa. Toimintavuoden aikana aloitettiin valmistautuminen vuoden 2013 Excellence Finland -finaaliin (Suomen laatupalkintokilpailu). Ulkoisen arvioinnin avulla pyritään löytämään tärkeät kehittämisalueet ja säilyttämään vahvuudet, joilla Kiipula erottuu muista toimijoista. Erityistä tunnustusta on annettava sitoutuneelle ja vahvan ammattitaidon omaavalle henkilöstölle esimerkillisestä työpanoksesta. Henkilöstöyhteistyö on toiminut erinomaisesti. Toimintavuoden aikana sovitut kehittämistoimet ja muutostarpeet koettiin tärkeiksi ja niiden eteen tehtiin lujasti töitä päivittäisen asiakastyön rinnalla. Kiipulasäätiön hallintoelimet ovat tehneet kauaskantoisia päätöksiä ja tukeneet yksituumaisesti toimivaa johtoa operatiivisessa toiminnassa, toimintastrategian toteuttamisessa ja kehityshankkeiden läpiviennissä. Haluan lausua parhaimmat kiitokset niin henkilöstölle, luottamushenkilöille kuin lukuisille yhteistyökumppaneille. Kiipulan palveluille on tarvetta ja tilausta, joten tästä on hyvä jatkaa työtä asiakkaidemme parhaaksi. Juhani Törmä toimitusjohtaja 7

8 Henkilöstövoimavarat Henkilöstömäärän kasvu taittui Kehityskeskustelut käytiin kattavasti Sairauspoissaolojen määrä väheni Henkilöstö osallistui aktiivisesti muutoshankkeisiin Kiipulassa teki työtä vuoden 2012 aikana yhteensä 525 työsuhteista ihmistä. Toimintavuoden lopussa palvelussuhteita oli 455, joista työssäolevia 427. Henkilötyövuosia kertyi yhteensä 402. Työssäolevien keski-ikä oli 46 vuotta. Naisia oli 74 % ja miehiä 26 %. Vähintään alempi korkeakoulu tai AMK-tutkinto oli 47 %:lla työntekijöistä. Työsuhteista 25 % oli määräaikaisesti ja 75 % toistaiseksi solmittuja. Henkilöstöstä 61 % työskenteli ensisijaisesti Kiipulan päätoimipaikassa, 15 % Perttulan toimipaikassa ja 24 % muissa toimipaikoissa. Henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin edistämiseen pyrittiin monin eri toimenpitein. Määrällisesti osaamisen kehittämiseen panostettiin yhteensä 6,3 työpäivää/henkilötyövuosi. Alueellisessa verkostossa järjestettyyn täydennyskoulutukseen osallistuttiin lukuisasti mm. asiakkuuksiin liittyviin koulutuksiin, some-koulutuksiin ja sisäisille työparijaksoille. Täydennyskoulutuksesta 57 % järjestettiin omana toimintana. Henkilöstön turvallisuusosaamista kehitettiin niin ikään omissa ensiapukoulutuksissa ja haastavan henkilön kohtaamiseen valmentavissa Avekki-koulutuksissa. Henkilökohtaisia kehityskeskusteluja käytiin varsin kattavasti (91 %). Lisäksi osa kehityskeskusteluista käytiin tiimeissä. Osaamiskartoitukset laajennettiin koulutuksen toimialan lisäksi kuntoutuksen sekä hallinnon ja prosessituen tehtäviin. Työhyvinvointisuunnitelmien linjausten mukaisesti jatkettiin omasta kunnosta huolehtimisen teemaa mm. äijätreenien, niska-selkäryhmän ja tyhyliikunnan keinoin. Liikunta-kulttuuriseteleiksi laajennetut liikuntasetelit kasvattivat suosiotaan ja niitä lunasti yli 80 % kiipulalaisista. Vuonna 2012 jätettiin muu juhlinta vähemmälle ja panostettiin Kiipulan henkilökuntayhdistyksen 40-vuotisjuhlaan elokuussa Kolmilammin lavalla. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa työolosuhteiden terveellisyyden ja sairauspoissaolojen hallinnan osalta jatkui tiiviinä. Sairauspoissaolot vähenivät. Erityisesti pitkittyneitä sairauspoissaoloja saatiin vähennettyä kuntoutustoimien avulla. Työsuojelutoiminnan ja työterveyshuollon yhteistyönä tehtiin suunnitelman mukaiset neljä työpaikkaselvityskäyntiä (Hämeenlinnan Virvelinranta, Tampereen Teräskatu, Puutarhakoulu sekä Kuntoutuskeskus). Henkilöstön työhyvinvointia koettelivat mm. kuntoutuspalveluissa toteutetut lomautukset ja Perttulan toimipaikasta luopumiseen liittyvät muutokset. Proomu-hankkeen nimissä henkilöstölle, esimiehille ja eräille työryhmille järjestettiin muutosvalmennusta. Henkilöstö osallistui aktiivisesti hankkeen toteutuksessa mm. toimitilojen muutosrakentamisen suunnitteluun. Tunnusluku Henkilöstömäärä (htv) Palkat ja palkkiot (milj. euroa) 13,1 14,7 15,5 15,6 Kehityskeskustelujen kattavuus (%) Osaamisen kehittäminen (koulutuspv/htv) 8,3 7,8 7,8 6,3 Sairauspoissaolot (% kalenteripäivistä) 4,4 3,2 4,2 4,0 Tyhysuunnitelmien toteutuminen (%) *) 73 x 89 x Koettu työhyvinvointi (asteikko 1-5) *) 3,6 x 3,7 x 8 *) mitataan joka toinen vuosi

9 Koulutus Tavoitteiden ja kehittämishankkeiden toteutuminen Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuivat suunnitellusti ja hyvin Yhteistyöverkostojen toiminta ja vaikuttamistyö vahvistuivat Proomu-hankkeeseen liittyvät toimenpiteet tehtiin suunnitellusti Toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointia ja mittareita kehitettiin Opiskelijoiden polkuja kehitettiin entistä yksilöllisemmiksi ja työvaltaisemmiksi Ammattiopiston toimintavuosi oli monella tapaa onnistunut. Järjestämislupaan saatiin 10 lisäpaikkaa elokuun alusta ja opiskelijapaikat olivat täydessä käytössä. Opiskelijatulokset erityisopetuksessa olivat erinomaiset niin sijoittumisen, läpimenon kuin opiskelijoiden kokeman elämänlaadun kehittymisen osalta. Opetushallituksen opintojen läpäisyyn liittyvän selvityksen mukaan Kiipulan ammattiopisto on oppilaitosvertailussa valtakunnan kärjessä alhaisten keskeyttämislukujensa osalta. Erityisopetuksessa kyettiin kasvava opiskelijamäärä hoitamaan ilman henkilöstölisäyksiä ja pitämään talous muutenkin hyvin tasapainossa. Avomuotoiset kuntoutuspalvelut vakiintuivat ja niissä saavutettu hyvä tulos korvasi aikuiskoulutuksen vähenevää ja tappiollista työvoimapoliittista koulutusta. Saavutettu tulos on osoitus määrätietoisesta ja pitkäjänteisestä kurssien eteen tehdystä työstä ja toisaalta kyseisten palvelujen ajankohtaisuudesta. Aikuiskoulutuksen kehittämissuunnitelmaa toteutettiin onnistuneesti. Ammatillisten erityisoppilaitosten verkostossa toiminta vakiintui ja verkoston yhteinen strategia hyväksyttiin toimintavuoden lopulla. Yhteistä kehittämistä ja vaikuttamistyötä on tehty monella rintamalla. Yhteistyö muiden koulutuksen järjestäjien kanssa vahvistui YTY-hankkeen (Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä) myötä. Väli-Suomen kumppanuusverkostossa (Välkky) aloitettiin myös yhteisen strategian tekeminen. Loppuvuodesta erityisen tärkeäksi molemmissa verkostoissa nousi yhteinen vaikuttaminen mm. opetusministeriön leikkaussuunnitelmiin, jotka kohdistuvat koulutuksen järjestämisluvan opiskelijapaikkamääriin. Tiedottamisessa ja koulutusten markkinoinnissa on enenevässä määrin hyödynnetty yhteisiä voimavaroja mm. yhteisillä messuesiintymisillä Educa-messuilla, Opo-päivillä, Next Step -messuilla ja Taitaja2012-kilpailuissa. Verkosto on tuottanut myös yhteistä esitemateriaalia ja julkaisuja. Ammatillisten erityisoppilaitosten yhteistyöverkostossa jatkettiin oppilaitosten oman ja yhteisen toiminnan kehittämistä tekemällä vertaisarviointeja ja kouluttamalla uusia vertaisarvioijia yhteisessä Vertti-hankkeessa. Hankkeessa koottiin lisäksi käytännönläheistä opasta 9

10 vertaisarviointien toteutukseen. Keväällä vertaisarviointi kohdistui eurooppalaisen vertaisarviointimallin mukaisiin arviointialueisiin 3 (opiskelijan arviointi) ja 4 (oppimistulokset). Arviointi tehtiin Perttulan toimipaikan sosiaali- ja terveysalan valmentavassa ja perustutkintokoulutuksessa. Syksyllä arvioitiin oppilaitosten laadunhallintaa ja arviointia arviointialueen 14 kriteeristön mukaisesti. Näiden arviointien tuloksia hyödynnetään yhteisessä toimintajärjestelmien kehittämistyössä, millä valmistaudutaan täyttämään vaatimus oppilaitosten laatujärjestelmistä vuoteen 2015 mennessä. Toimintavuoden aikana otettiin käyttöön yhteisesti määritellyt vaikuttavuuteen liittyvät mittarit. Lukuvuoden päättyessä koottiin elämänlaatumittarilla (Quality of Life Impact of Services, QOLIS) opintonsa päättävien opiskelijoiden näkemyksiä koulutuksen vaikuttavuudesta henkilökohtaiseen kehittymiseen, yhteiskunnalliseen osallisuuteen ja hyvinvointiin. Kysely tehtiin perustutkintojen ja valmentava I:n opiskelijoille. Syyskuun lopulla tehtiin seurantakysely opiskelijoiden sijoittumisesta koulutuksen päätyttyä. Kyselyn kohteena olivat kaikki lukuvuoden aikana opintonsa päättäneet opiskelijat. Vuoden lopulla koottiin tuloksia opintojen kestosta, läpäisystä, keskeyttämisestä ja oppilaitoksesta eroamisesta. Tuloksia on osin tallennettu Ammattiosaamisen kehittämisyhdistyksen AMKE ry:n sivustolle yhteiseen mittariportaaliin, joka mahdollistaa niiden keskinäisen vertailun. Asumis- ja vapaa-ajan palveluissa on kehitetty ja otettu käyttöön asiakaspalautekysely. Kysely toteutettiin toisen vuoden ja valmentavan koulutuksen opiskelijoille. Kyselyn tarkoituksena oli kerätä opiskelijoiden kokemuksia toiminnasta ja hyödyntää sitä toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. Asiakaspalautekysely valmistui vuoden 2012 lopussa, joten analyysit ja tulokset saadaan myöhemmin. Opiskelijoiden palautteita asumispalveluista Asuntolassa on turvallista. Asuntolatoiminnassa on työntekijät tavoitettavissa 24 h. Asuntolassa on myös matala kynnys puuttua asioihin. Neuvoja saa kaikkiin tilanteisiin ja asiat otetaan vakavasti. He (ohjaajat) tuntuvat olevan ihan normaalia porukkaa kuin kotona. Kun haluaa mennä johonkin paikkaan mutta ei muista missä se on, niin meidät ohjataan siihen missä se paikka on. Kyllä se kehittää jos ei ole aikaisemmin asunut itsekseen. En osannut ennen käyttää pyykkikonetta, nyt osaan. Täysi-ikäisiä opiskelijoita holhotaan täysin turhaan, esim. siivouksen muistuttelu On ainakin joka päivä koulussa (kun asuu asuntolassa). Jokaiselle löytyy jotain (vapaa-ajan toimintaa) ja jos ei niin sen jonkin järjestämisestä keskustellaan. 10 Opetusministeriössä meneillään olevan Oppijan verkkopalveluhankkeen valmisteluun osallistuttiin aktiivisesti. Valmistelutyötä tehtiin ammatillisten erityisoppilaitosten yhteistyöverkoston kanssa ja Opetushallituksen järjestämissä työpajoissa. Opiskelijahallinnon tietokantaohjelma Primuksen kehittämistyössä on painopisteenä ollut www-liittymä Wilman toimintojen käyttöönotto. Sekä henkilökunnan, opiskelijoiden että heidän huoltajiensa Wilman käyttömahdollisuuksia laajennettiin. Erityisoppilaitosten kumppanuusverkoston yhteydenpidossa on hyödynnetty entistä enemmän videoneuvottelua. Myös Kiipulan toimipaikkojen välillä videoyhteyksien hyödyntäminen on käynnistynyt. Opiskelijoiden kanssa työskentelyssä erilaiset sosiaalisen median sovellukset ovat nousemassa tärkeiksi työvälineiksi. Erityisoppilaitosten verkostossa valmisteltiin sosiaalisen median käytön ohjeistus henkilökunnalle ja opiskelijoille, ja ne otettiin käyttöön kaikissa verkoston oppilaitoksissa. Erityisoppilaitosten kumppanuusverkoston kansainvälisyystyöryhmä juhli kymmenvuotista taivaltaan ja samalla isännöi CIMOn ja Opetushallituksen kanssa Ammatillisen koulutuksen kansainväli- SYYSpäiviä Tallinnassa. Kiipulalla oli seminaarin toteuttamisessa aktiivinen rooli ja muun muassa puutarha-alan opiskelijat kertoivat tapahtumassa kokemuksiaan kansainvälisestä työssäoppimisesta. Suomalaista erityisopetusta esiteltiin myös EfVET-konferenssissa lokakuussa Espanjassa. Ammattiopiston omaan kansainväliseen toimintaan kuului Leonardo-liikkuvuushanke Work Oriented Business and Profession Learners, jossa liiketalousalan ja puutarha-alan opiskelijat tekivät työssäoppimisjaksoja Ranskaan, Unkariin ja Itävaltaan. Työssäoppimishankkeita toteutettiin myös yhteistyössä Koulutuskeskus Tavastian kanssa. Nämä liikkuvuudet suuntautuivat Viroon ja Tanskaan

11 tekniikan ja liikenteen alalla ja sekä sosiaali- ja terveysalalla. Henkilöstö liikkui pääasiallisesti kumppanuusverkoston yhteisessä Dream College -hankkeessa, jossa opettajat ja ohjaajat olivat viikon asiantuntijavaihdossa Irlannissa, Skotlannissa, Alankomaissa, Ranskassa, Tanskassa ja Saksassa. Proomu-hankkeessa on keskitytty Perttulan toimipaikasta siirtyvien toimintojen ja koulutusten sijoittamisen suunnitteluun niin Hämeenlinnassa Ammattiopisto Tavastian yhteydessä kuin Kiipulan päätoimipaikassakin. Suunnitelmat valmistuivat toimintavuoden lopulla. Ammatillinen erityisopetus Ammattiopistossa oli toimintavuonna erityisopiskelijoita keskimäärin 596, joista 20 opiskeli aikuiskoulutuksen prosessissa. Opiskelijoiden ensisijainen erityisen tuen tarve liittyi yli 40 %:lla vaikeaan tai lievään kehityksen viivästymiseen, noin 20 %:lla kielellisiin tai tarkkaavaisuuteen liittyviin oppimisvaikeuksiin, noin 14 %:lla psyykkisiin pitkäaikaissairauksiin ja lähes 10 % kuuluu autismin kirjoon. Opiskelijoiden keski-ikä oli 21,7 vuotta ja he tulivat 99 eri kunnasta. Erityisopetuksen opiskelijoista asui Kiipulan asuntoloissa toimintavuonna 57 %. Lukuvuoden aikana opiskelijoita valmistui perustutkinnoista yhteensä 115 ja he jakaantuivat seuraavasti suhteessa suoritettuihin tutkintoihin tai opintoihin: Tutkintotodistus 64 Tutkintotodistus, kaikki opintokokonaisuudet mukautettu 18 Tutkintotodistus, osa opintokokonaisuuksista mukautettu 17 Tutkintotodistukset yhteensä 99 Tunnusluku Ammatillinen erityisopetus opiskelijamäärä hakijamäärä/valitut 1,8 2,3 2,2 negatiiviset keskeytykset % 1,5 2,5 2,3 erityisen tuen tarve % 99, opiskelijoista Ammatillinen aikuiskoulutus koulutuksen volyymi otp asiakasmäärä palvelujen uudistumisaste % Ammatillisen erityisopetuksen opiskelijamäärät Todistus suoritetuista opinnoista 4 Todistus yksilöllisesti suoritetuista opinnoista 11 Todistukset suoritetuista opinnoista yhteensä Tekniikka ja liikenne Liiketalous Muu koulutus ja tietojenkäsittely Lukuvuonna valmistuneille opiskelijoille tehtiin puoli vuotta valmistumisen jälkeen sijoittumiskysely ottamalla yhteyttä jokaiseen henkilökohtaisesti. Sijoittumiskyselyn mukaisesti (N=109) perustutkinto-opiskelijat ovat sijoittuneet seuraavasti: palkkatyö 25 % muu työllistyminen 42 % muu sijoittuminen* 14 % opiskelu 7 % työtön työnhakija 12 % *armeija, perhevapaa, eläke tms. Ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen opiskelijoista 98 % (N=93) oli siirtynyt jatko-opintoihin tai työelämään. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavista koulutuksista kaikki opiskelijat (N=40) sijoittuivat suunnitellusti joko työ- tai muuhun toimintaan tai jatko-opintoihin. Ensimmäistä kertaa käytetyllä elämänlaatumittarilla (Quality of Life Impact of Services, QOLIS) mitattuna opintonsa päättävät opiskelijat kokivat koulutuksen aikana elämänlaatunsa parantuneen keskimäärin 4,55 asteikolla 1-6. Eniten parannusta koettiin tapahtuneen emotionaalisessa ja fyysisessä hyvinvoinnissa ja työllistettävyydessä. Luonnonvara- ja ympäristöala Aikuiskoulutuksen prosessissa opiskelevat Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Valmentava koulutus Kulttuuriala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekniikka ja liikenne Liiketalous ja tietojenkäsittely Luonnonvara- ja ympäristöala Valmentava koulutus Aikuiskoulutuksen prosessissa opiskelevat Kulttuuriala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemisja talousala Yhteensä

12 Osana Proomu-hanketta luonnonvara-alan koulutukset keskitettiin Kiipulan päätoimipaikkaan syyslukukauden alusta, kun metsäalan ja luonnonvaraalan valmentava koulutus siirtyivät Perttulan toimipaikasta puutarhatalouden koulutuksen yhteyteen. Siirtymisen myötä luonnonvara-alalla aloitti asumisen ja vapaa-aika palvelujen ohjaajien tiimi, jonka tarkoituksena on tukea opiskelujen etenemistä suunnitellulla tavalla. Tiimin tavoitteena oli kiinnittyä entistä tiiviimmin koulutusalaan ja sen opiskelijoihin, jotta kokonaisvaltainen kasvun ohjaaminen mahdollistuisi. Tiimityön avulla on jatkossa myös tarkoitus hyödyntää entistä paremmin ohjaajien monipuolista ammattitaitoa ja vahvistaa oman työn kehittämistä ja yhdessä tekemistä. Asuntola- ja opetustoiminnan yhteistyötä kehitetään samansuuntaisesti tulevina aikoina myös muissa koulutuksissa. Henkilökohtaisia opetuksen järjestämistä koskevia suunnitelmia (HOJKS) on kehitetty tukemalla ryhmänohjaajia niiden laatimisessa. Suunnitelmien ja niihin kirjattujen tukitoimien toteutumisen seurantaa on terävöitetty. Valmentavassa koulutuksessa hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista perustutkintoihin siirryttäessä selkeytettiin. TOP-koutsi -projektissa tuettiin työelämäpedagogiikan kehittämistä. Projektissa koulutettiin vertaisarvioijia, osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen asiantuntijoita sekä työpaikkaohjaajien kouluttajia. Projektin tavoitteena on kehittää työpaikoilla työssäoppimisen yhteydessä järjestettävän työpaikkaohjaajakoulutuksen malli, jossa huomioidaan työpaikkaohjaajien aikaisempi osaaminen ja kokemus opiskelijoiden ohjaamisessa. Työpaikkaohjaajien kouluttajaksi valmentautui 14 opettajaa ja ohjaajaa eri koulutusaloilta. Jalkautetulla toteutusmallilla suoritti työpaikkaohjaajakoulutuksen 14 liiketalouden työpaikkaohjaajaa. Skills Finlandin ammattitaitokilpailut järjestettiin huhtikuun lopulla Jyväskylässä. Kiipulasta oli osallistujia TaitajaPLUS-kilpailun puhdistuspalvelu-, kiinteistönhoito- ja artesaani-lajeissa. Kevään opintoretket suunnattiin kisoihin. Pääosin junalla tehdylle retkelle osallistui noin 300 opiskelijaa ja 100 henkilökunnan jäsentä. Erityisopetuksen koulutuksia esiteltiin Kiipulan ja Perttulan toimipaikoissa 9 kertaa. Tilaisuuksissa kävi yhteensä noin 800 henkilöä. Lisäksi kaupunkitoimipaikoilla järjestettiin omia esittelypäiviä ja tehtiin pyydettäessä vierailuja mm. peruskoulujen vanhempainiltoihin. Koulutuskokeiluissa oli vuoden aikana 135 ulkopuolista kokeilijaa. Perustutkintokoulutus Työelämän kanssa tehtävää yhteistyötä kehitettiin myös ammattiopiston näyttötoimikunnassa (ammattiosaamisen näyttöjen toimielin), joka kokoontui neljä kertaa. Keskeisiä teemoja toimintavuonna olivat näyttötoimikunnan kokoonpano ja toiminnan muodot. Ammattiosaamisen näyttöjä perustutkinnon päättäneet suorittivat vuonna 2012 keskimäärin 7,5 kuten myös edellisenä vuonna. 12

13 Uutena koulutuksena käynnistettiin Kouvolan toimipaikassa hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkintokoulutus. Autoalan koulutuksen tulevaisuudennäkymiä kirkastettiin ja lukuvuoden alusta tarjotaan opiskelijoille mahdollisuus suorittaa opintoja moottorikäyttöisten pienkoneiden korjaajan (pienkonekorjaaja) koulutusohjelman mukaisesti. Perustutkinnoissa on tarjottu tutkintojen suorittamisen rinnalla mahdollisuus yksilöllisin tavoittein toteutettaviin, työvaltaisiin ja ensi sijassa työllistymiseen tähtääviin ns. työammattikoulutuksiin. Työvaltaisuus ja työpaikoilla tapahtuva oppiminen on lisääntynyt, ja se näkyy mm. perustutkinnoista valmistuneiden opiskelijoiden keskimääräisen työssäoppimisen määrän kasvuna 26,8 opintoviikosta 31,8 opintoviikkoon vuosina Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta järjestettiin ammatilliseen perustutkintokoulutukseen valmentavana koulutuksena ja työhön ja itsenäiseen elämään valmentavana koulutuksena. Koulutuksen suoritti toimintavuonna yhteensä 145 (107+38) opiskelijaa. Perustutkintokoulutusta järjestettiin vuonna 2012 seuraavasti: Kulttuuriala Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, artesaani Tuotteen suunnittelun ja valmistuksen koulutusohjelma Luonnontieteiden ala Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, datanomi Käytön tuen koulutusohjelma (Huom! toteutetaan näyttöperustaisena aikuiskoulutuksena) Luonnonvara- ja ympäristöala Puutarhatalouden perustutkinto, puutarhuri Kukka- ja puutarhakaupan koulutusohjelma Viheralan koulutusohjelma Puutarhatuotannon koulutusohjelma Metsäalan perustutkinto, metsuri-metsäpalvelujen tuottaja Metsätalouden koulutusohjelma Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto, kokki Kokin koulutusohjelma Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto, toimitilahuoltaja Puhdistuspalvelujen koulutusohjelma Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja (suoritetaan tutkinnon osia ja valmistutaan avustaviin tehtäviin) Vanhustyön koulutusohjelma Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelma Perttula Kiipula Kiipula, Vantaa Perttula, 1.8.alkaen Kiipula Kouvola, Perttula Perttula Perttula Tekniikan ja liikenteen ala Logistiikan perustutkinto, varastonhoitaja varastopalvelujen koulutusohjelma Kiinteistöpalvelujen perustutkinto, kiinteistönhoitaja Kiinteistönhoidon koulutusohjelma Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto, ICT-asentaja Tieto- ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma Kiipula, Perttula Kiipula, Perttula, Vantaa Kiipula Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Liiketalouden perustutkinto, merkonomi Asiakaspalvelun ja myynnin koulutusohjelma*) Talous- ja toimistopalvelujen koulutusohjelma Kiipula, *) Lahti 13

14 Toinen lukuvuosi: Itsekin aloin huomaamaan, että tässähän ollaan kasvettu kesän aikana huomattavasti ja muutosta on alkanut tapahtumaan. Huomasin, että olin alkanut päästä lähemmäksi siitä mitä haluan, mikä on se minun juttu, logistiikka. Työ on semmoista missä viihdyn ja missä on hyvä olla, tarpeeksi raskasta, mutta samalla kivaa, leppoisaa ja siinä ei tarvitse olla liian pikkutarkka. On kyllä ollut hyvä vuosi. Tässä vaiheessa kevättä olemme saaneet lähetettyä hakupaperit juuri sinne, minne itse halusinkin eli logistiikka, ICT ja liiketalous. Nyt voi ottaa rennosti ja odotella haun tuloksia, saa nähdä kuinka käy. Seuraavaksi täytän hakupaperit kesätyöhön, toivottavasti onnistun saamaan töitä, kun en halua jäädä kotiinkaan makaamaan. Opiskelija, kaupan alan valmentava koulutus Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta järjestettiin seuraavasti: Valmentava I AVA AVA, Kaupan alan työtehtäviin valmentava AVA, Liiketalouden alan valmentava AVA, Luonnonvara-alan valmentava AVA, Palvelualoille valmentava AVA, Sosiaali- ja terveysalan valmentava AVA, Strukturoitu opetus autismin kirjon opiskelijoille AVA, Tekniikan alan valmentava AVA Valmentava I TYVA TYVA, Aistimonivammaiset TYVA, Strukturoitu opetus autismin kirjon opiskelijoille TYVA, Vaikeimmin vammaiset Kiipula, Lahti, Perttula, Riihimäki,Tampere Perttula, alkaen Hämeenlinna/Skogster Kiipula Perttula, alkaen Kiipula Kiipula Perttula Kiipula asti Kiipula Hämeenlinnan vankila Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta järjestettiin seuraavasti: Forssa, Kouvola, Perttula Lahti Kouvola, Lahti, Kiipula alkaen Kouvola, Lahti, Tampere, Hämeenlinna/Virvelinranta 14

15 Valmentavassa koulutuksessa vahvistettiin opetus- ja toteutussuunnitelman rakennetta palvelemaan entistä paremmin opiskelijan toimintakyvyn edistymistä ja jatkosijoittumista ammatilliseen peruskoulutukseen, työhön ja itsenäiseen elämään. Yhteistyössä perustutkintokoulutuksen ja työelämän kanssa kehitettiin yksilöllisiä ja työvaltaisia opetuksen toteutusmuotoja, jotka vahvistavat valmentavan koulutuksen opiskelijoiden osaamista. Valmentavan koulutuksen arviointityöryhmän työskentely saatiin päätökseen ja opiskelija-arvioinnin arviointisalkku otettiin käyttöön. Kiipulan päätoimipaikassa käynnistettiin palvelualoille valmentava koulutus (valmentava I). Esteetön Amis -hankkeessa yhdessä Koulutuskeskus Tavastian (nyk. Ammattiopisto Tavastia) kanssa edistettiin inkluusion toteutumista ammatillisessa koulutuksessa psyykkisen, sosiaalisen ja asenteellisen esteettömyyden näkökulmasta. Erityisopetuksen asiantuntijapalvelut Erityisopetuksen asiantuntijapalvelujen kehittäminen mahdollistui opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman YTY-hankkeen myötä. Hankkeen ensimmäisen kauden ( ) tavoitteena oli ammatillisten erityisoppilaitosten palvelu- ja kehittämistoiminnan hiominen alueellisiksi ja seudullisiksi palveluiksi ja sitä kautta erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa. Kehittämiskumppanuudessa olivat mukana kaikki ammatilliset erityisoppilaitokset alueellisine kumppaneineen. Kiipulan asiantuntijapalvelujen toimijat edistivät alueellista yhteistyötä ja toimivat aloitteentekijöinä uusien verkostojen kokoamisessa. Ammattiopiston alueellisina kehittämiskumppaneina olivat Välkky-verkoston seitsemän oppilaitosta ja Päijät-Hämeen ja Pirkanmaan alueen koulutuksenjärjestäjät. Pirkanmaalla osallistuttiin aktiivisesti erityisopetuksen koordinaatiokeskuksen toimintaan asiantuntija- ja ohjausryhmissä, alueellisissa tilaisuuksissa ja valmentavan koulutuksen foorumilla. Henkilöstölle järjestettiin asiantuntijana toimimisen perehdytystä, johon osallistui yhteensä 17 henkilöä. Vuoden aikana erityisopetuksen asiantuntijapalveluissa toimi yhteensä 32 kiipulalaista. Sekä sisäistä että ulkoista viestintää asiantuntijapalveluista tehostettiin. Palveluprosessissa panostettiin asiakkuuksienhallintaan ja markkinointiviestintään liittyvän osaamisen kehittämiseen. Kiipulan osaamista hyödynnettiin mm. seuraavien palvelutuotteiden toteutuksessa: Aikuisten erityisohjaus, vertaisarviointi, opiskelijoiden hyvinvoinnin tukeminen, opiskelijan tuen tarpeen tunnistaminen, työssäoppiminen ja näytöt, työllistymisen tukeminen, erityisopetuksen menetelmät ja opiskelijahuollon kehittäminen. Osallistujia edellä mainittujen teemojen mukaisiin tilaisuuksiin oli yhteensä 920. Koulutuskeskus Tavastian (nyk. Ammattiopisto Tavastia) ja Hämeenlinnan työhönvalmennussäätiö Luotsin kanssa luotiin ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli ammatillisten opintojen suorittamiseksi työpajalla. Toimintamallista laadittiin käsikirja. Kiipulan toimijat osallistuivat yhdessä muiden ammatillisten erityisoppilaitosten kanssa yksilöllisten opintopolkujen kuvaamiseen, avustamispalvelujen toteutumiseen liittyvään selvitystyöhön, aikuisten erityisen tuen ja ohjauksen tarpeiden kartoittamiseen sekä erityisopetuksen laadun mittareiden kehittämiseen. Näiden lisäksi osallistuttiin tutkimusyhteistyön koordinointiin yhteistyössä ammatillisten opettajakorkeakoulujen kanssa. Opetustoimen henkilöstökoulutuksena järjestettiin Toiminnallisten menetelmien hyödyntäminen matematiikan opiskelussa -koulutus sekä kaksi voimavara- ja ratkaisusuuntautunutta työtapakoulutusta. 15

16 Ammatillisen aikuiskoulutuksen opiskelijatyöpäivät Työvoimapoliittinen koulutus Muu koulutus ESR (ml. työvoimapoliittinen) Ammatillinen Muu koulutus lisäkoulutus Ammatilliset kuntoutuskurssit Työelämäpalvelut Opiskelijoita Opiskelijatyöpäiviä Työelämäpalveluiden koulutukset (opiskelijamäärät ja -päivät) on tilastoitu v Työelämäpalvelut-prosessissa. Muina vuosina nämä koulutukset on tilastoitu ammatillisen aikuiskoulutuksen prosessissa. Ammatillinen aikuiskoulutus Toimintavuonna aikuiskoulutus oli suurten haasteiden edessä. Viime vuosina aikuiskoulutuksen asiakastyöpäivät ovat supistuneet, vaikka toiminnan sisällölliset tulokset ovat olleet sinänsä hyvällä tasolla. Esimerkiksi toimintavuonna työvoimakoulutuksessa koulutuksensa päättäneiden opiskelijoiden palaute koulutuksen onnistumisesta kokonaisuutena oli tasolla 4 asteikolla 1-5. Talouden tulokset ovat sen sijaan heikentyneet vuosi vuodelta. Tämän vuoksi aikuiskoulutuksessa käynnistettiin kehittämisohjelma, jonka avulla haluttiin löytää tarvittavat ratkaisut tilanteen korjaamiseksi. Talouden seurannassa siirryttiin neljännesvuosiseurannasta tiiviimpiin seurantasykleihin. Toimintaa varten tarvittavien tilojen tarvetta ja toimivuutta tarkasteltiin Proomu-hankkeen yhteydessä. Kehittämisohjelmalla ja tehdyillä ratkaisuilla toimintaa ja ennen kaikkea talouden kehitystä saatiin käännettyä positiiviseen suuntaan. Erityinen ilon aihe oli ammatillisten avomuotoisten kuntoutuskurssien määrissä tapahtunut myönteinen kehitys. Näiden palvelujen parissa tehty määrätietoinen kehittämistyö näkyi paitsi asiakkuuksien kasvuna niin myös parantuneena taloutena. Sen sijaan työvoimakoulutuksen osuus osana aikuiskoulutuksen palvelutarjontaa jatkoi laskuaan. Aikanaan aikuiskoulutuksen keskeisimmästä koulutuspalvelusta on tullut marginaalista toimintaa. Asiakastulosten puolesta toiminta oli edelleenkin hyvää. Mm. taloushallinnon ja sihteerin koulutusten opiskelijat sijoittuivat koulutuksen jälkeen hyvin työmarkkinoille. Taloudellisesti toiminta oli kuitenkin niin raskaasti tappiollista, että sitä ei enää Kiipulan ammattiopiston osaamisalueilla ja rakenteilla kannata järjestää. Tilanne työvoimakoulutuksen suhteen on sama myös monilla muilla aikuiskoulutusorganisaatioilla. Erilaisissa verkostoissa toimiminen sekä työelämä- ja oppilaitosyhteistyö korostuivat vuoden 2012 työskentelyssä. Ammattiin valmistavien koulutusten työelämälähtöisyyttä lisättiin järjestämällä koulutusta entistä enemmän aidoissa työympäristöissä. Oppilaitosten välistä yhteistyötä tehtiin koulutusten ja palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä, jota toteutettiin suurelta osin Opetushallituksen ja ELY-keskusten kehittämis- ja ESR-rahoituksella. Näistä mainittakoon mm. erityistä tukea tarvitsevien näyttötutkinnon suorittajien tutkinnon suorittamisedellytyksiä parantava hanke yhteistyössä erityisoppilaitosten kanssa. Lisäksi toteutettiin opintojen henkilökohtaistamiseen ja maahanmuuttajien kielitaidon parantamiseen liittyvät hankkeet, joissa oli mukana toiminta-alueen muita aikuiskouluttajia. Sosiaali- ja terveysministeriön kanssa toteutettu Akaan Verkko ja Hämeen ELY-keskuksen kanssa yhteistyönä toteutettu Koutsi- Häme -hanke saatettiin päätökseen yhteisessä ja onnistuneessa loppuseminaarissa Vanajanlinnassa. Akaan Verkko -hanke oli välityömarkkinoiden toimivuuden kehittämiseen keskittynyt valtakunnallinen ESR-hanke. Kärkituotteiksi hankkeessa nousivat osuuskuntayrittäjyyskoulutus, osuuskuntatoiminta työllistämiskeinona ja koulutus, jonka avulla työyhteisöjä esimiehineen valmennetaan osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien ohjaamiseen. KoutsiHäme-hankkeen Kiipulan osuudessa kehitettiin työvalmentajan työtä kouluttajan työparina, työvaltaisen oppimisen menetelmiä ja työvoimakoulutuksen opiskelijoiden valintamenettelyä. Lisäksi hankkeessa kehitettiin ammatillisessa oppilaitoksessa toimivaa matalan kynnyksen palvelupistettä, tehostettua tukea omatoimiseen työnhakuun ja työllistymiseen sekä tuettua oppisopimuskoulutusta. 16 Aikuiskoulutuksen työelämäpalvelut tarjosivat yrityksille ja työyhteisöille aiempien vuosien tapaan kumppanuusperiaatteella

17 palveluja, joilla vahvistettiin ja tuettiin yritysten ja työyhteisöjen ammatillista osaamista sekä työhyvinvoinnin ja liiketoiminnan kehitystä. Kiipulan sisäistä, työelämäpalveluihin liittyvää yhteistyötä ja koordinaatiota tiivistettiin säännöllisesti kokoontuvan yhteistyöfoorumin avulla. Yhteiskunnassa ja yhteistyöviranomaistemme tarpeissa tapahtuvia muutoksia seurattiin tiiviisti ja myös sillä perusteella tehtiin palvelujen tuotekehitystyötä. Toimintavuonna kiinnitettiin erityistä huomiota rakennetyöttömille suunnattujen palvelujen kehittämiseen. Uudenmaan ELY-keskuksen ja Vantaan TE-toimiston kanssa yhteistyössä toteutettiin Työllistyjän polku -hanke, jonka tulokset saivat myönteistä palautetta myös työ- ja elinkeinoministeriöstä. Tästä joukosta (N=158) työhön pääsi 38 hankkeen aikana, minkä lisäksi osalla työllistyminen on odotettavissa pian hankkeen jälkeen. Asiakkaista 26 aloitti opiskelun ja 14 asiakasta ammatillisen kuntoutuksen. Muut etenivät tilanteisiinsa sopivan palvelukokonaisuuden avulla eteenpäin työllistymispolullaan. Hankkeessa kehitetyt palvelut voivat jatkossa tulla osaksi työhallinnon uudistamia urapalveluja. Aikuiskoulutuksessa tuotettiin toimintavuonna yhteensä (tavoite ) suoritepäivää. Asiakasmäärät toiminnoittain Ammatilliset avomuotoiset kuntoutuskurssit 521 Työelämäpalvelut 473 Työvoimapoliittinen koulutus 308 Muu koulutus (mm. maksullinen palvelutoiminta ja 243 korttikoulutukset) Ammatillinen lisäkoulutus Suoritetut ammattitutkinnot ja osatutkinnot Tutkinnot 99 Osatutkinnot 15 Korttikoulutukset Korttikoulutus tutkintotodistuksia osatodistuksia Tietokoneen 6 0 A-kortti AB-kortti 4 8 Työturvallisuuskortit 71 Tulityökortit 29 Työvoimakoulutus Koulutusta järjestettiin aikuiskoulutuksen vahvoilla osaamisalueilla liiketaloudessa ja ohjaavassa koulutuksessa pääasiallisesti Lahden ja Vantaan toimipaikoissa. Hämeenlinnassa saatettiin loppuun Tekemällä ammattiin työvaltainen koulutus. Se toteutettiin osittain yhteistyössä KoutsiHäme -hankkeen kanssa. Koulutuksessa saavutettiin hyviä tuloksia käyttämällä työvaltaisen koulutuksen menetelmiä sekä kouluttajan ja työhönvalmentajan tiivistä parityöskentelyä. Lahdessa päättyi vuonna 2006 alkanut, liiketalouden koulutuksissa tehty yhteistyö paikallisen TE-toimiston ja Hämeen ELY-keskuksen kanssa. Vuosien kuluessa kyseisissä koulutuksissa oli hiottu asiakaslähtöiset, tulokselliset ja joustavat koulutusmallit. Nimenomaan näissä koulutuksissa rahoitus jäi erityisesti jälkeen suhteessa koulutusten toteutuksen monimuotoisuuteen ja asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Vantaan ja Espoon toimipaikoissa saatettiin loppuun vuonna 2013 työhallinnon palveluvalikoimasta poistuvia ohjaavia koulutuksia. Työvoimakoulutuksessa toteutettiin (tavoite13 000) suoritepäivää. Asiakaspalautteita ammatillisilta kuntoutuskursseilta Olen niin voimaantunut täällä, tuntuu että olen saanut jo ryhmävaiheen aikana niin paljon tietoa, neuvontaa ja tukea omaan tilanteeseeni. Tää on ollut ihan mielettömän hyvä juttu Nainen 24 v. kuntoutuskurssilla Mikään asia ei hoitunut, kun yritin yksin selvitellä näitä. Ketään ei edes kiinnostanut, sain milloin minkäkinlaisia vastauksia eikä kukaan oikeasti selvittänyt tilannettani tai ohjannut mihinkään. Täällä on tartuttu toimeen, minulle on selvinnyt omat mahdollisuuteni ja minua on ohjattu eri palvelujen piiriin. Täältä on jopa lähdetty mukaan palavereihin, minkä seurauksena olen saanut asioitani eteenpäin merkittävällä tavalla. Ja nyt olen valmistumassa uuteen ammattiin. Kukaan ei ymmärrä, miten tärkeää tämä on minulle ollut. Nainen 38 v. kuntoutuskurssilla 17

18 Eveliina löysi uuden suunnan ammatilliselta kuntoutuskurssilta Ensimmäinen ajatus ammatillisesta kuntoutuskurssista ei saanut 44-vuotiasta Eveliinaa innostumaan. Vastoinkäymisiä oli kasaantunut elämään pitkältä ajalta, ja vakavan masennuksen keskellä lääkärin ehdotus viiden kuukauden kuntoutuskurssista tuntui raskaalta rupeamalta. Vielä päätöstä odottaessani olin kahden vaiheilla. En tiennyt, kumpi pelotti enemmän: se, että saisi kurssipaikan, vai se, ettei saisikaan, Eveliina naurahtaa. Mutta nyt olen tosi tyytyväinen, että pääsin ja ehdottomasti suosittelen kurssia muillekin, joilla on siihen mahdollisuus. Eveliina kokee kurssin olleen tärkeä käännekohta. Ennen kuntoutuskurssia hän kärsi usein unettomuudesta ja valvotun yön jälkeen tuntui vaikealta kuunnella, kuinka muut ihmiset lähtivät aamulla töihin, kun oma elämä seisoi paikallaan ja voimat tuntuivat olevan poissa. Kurssin alkaminen toi elämään uutta rytmiä ja samalla myös intoa tulevaisuuteen. En tiedä, millaisessa tilanteessa olisin nyt ilman kuntoutuskurssia. Se antoi todella paljon! Välillä oli tosi hauskaa ja itsetunto kasvoi kurssin aikana paljon, Eveliina muistelee. Vaikka kurssin kesto etukäteen tuntuikin pitkältä, Eveliina kertoo ajan kuluneen todella nopeasti. Kurssiin kuului ensin teoriaosuus, jonka aikana tehtiin ryhmätöitä, kartoitettiin omia yksilöllisiä vahvuuksia, terveyden tilaa ja soveltumista eri aloille ja mietittiin tulevaa työharjoittelupaikkaa. Aikaisemmin ravitsemusalalla työskennellyt Eveliina kaipasi työuralleen uutta suuntaa ja hylkäsi heti ajatuksen vanhoihin töihinsä palaamisesta. Masennusaikana ruokaan tuli jonkinlainen vastenmielisyys. Ei tehnyt yhtään mieli kokata, ja tuntui, että työharjoittelukin saisi olla jotain ihan muuta kuin elintarvikkeiden parissa työskentelyä. Kaupan ala alkoi kiinnostaa ja hyvä harjoittelupaikka löytyikin nopeasti, Eveliina kertoo. Hän pitää kurssiin kuulunutta työharjoittelua erittäin antoisana ja uskoo pelkän harjoittelupaikan hankkimisen olleen monelle hyödyllinen kokemus. Nykyään edellytetään työnhakijoilta työkokemusta. Nuorelle tai alaa vaihtavalle se on hankalaa. Mistä sitä kokemusta saisi, jos ei töihin ilman sitä pääse? Työharjoittelusta saatu kokemus auttaa alkuun, Eveliina miettii. Eveliina vietti harjoittelujaksonsa vähittäiskaupassa. Työ oli mielenkiintoista, asiakaspalvelu sujui ja kävellessä välillä kiusaavat jalkavaivatkin pysyivät myymälätyössä poissa, vaikka Eveliina teki välillä pitempiäkin päiviä. Harjoittelun lopuksi käteen jäi rivi kiitettäviä arvosanoja todistuksessa ja työnantajan suositus jatkaa koulutuksen kautta samalla alalla. 18 Opin harjoittelussa paljon ja tuntui hyvältä saada lopuksi niin hyvä todistus. Nyt suunnitelmissani on hakeutua aikuiskoulutuksena suoritettavaan myyjän ammattitutkintoon. Oppisopimuskin voisi ehkä olla hyvä vaihtoehto, Eveliina suunnittelee. Ammatillinen lisäkoulutus Ammatillisena lisäkoulutuksena tarjottiin toiminta-alueen työikäiselle aikuisväestölle mahdollisuus osaamisen lisäämiseen tai ammatin vaihtoon. Hierojan ammattitutkinto on esimerkki koulutuksesta, joka on mahdollistanut siirtymisen esim. teollisuuden raskaista töistä työtehtäviin, jossa työntekijän on mahdollista säädellä aiempaa paremmin työasentoja ja työn määrää. Tutkinnon suoritettuaan monet hierojat ryhtyvät itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi. Nykyään on entistä yleisempää, että hieronta kytketään osaksi laajempaa hyvinvointipalvelujen kokonaisuutta. Sekä Hämeenlinnassa että Lahdessa järjestettiin sihteerin ammattitutkintoon valmistavia koulutuksia, joissa painotettiin sosiaali- ja terveydenhoitoalan tehtäviin sijoittumista joko yksityiselle tai julkiselle sektorille ajanvaraustehtäviin tai lääkärin avustajiksi potilaille tehtäviin pieniin toimenpiteisiin. Uutena ammatillisen lisäkoulutuksen avauksena aloitettiin työvalmentajan erikoisammattitutkintojen valmistava koulutus Hämeenlinnassa. Lisäksi oltiin mukana tutkintosuoritusten koordinoinnissa ja vastaanottamisessa sekä Tampereella että Riihimäellä. Työvalmentajan erikoisammattitutkinto on loistava esimerkki Kiipulan prosessien välisestä yhteistyöstä sisältöjen toteutuksessa. Toteutukseen osallistui kouluttajia aikuiskoulutuksen lisäksi erityisopetuksesta, hallinnosta ja prosessituesta sekä kuntoutuksesta. Kiipulan sisäistä yhteistyötä kuvasti myös toimintavuonna aloitettu vihersisustajan ammattitutkinnon järjestämisoikeuksien haku. Tutkintoon valmistava koulutus käynnistetään seuraavan toimintavuoden aikana. Lisäkoulutuksessa toteutettiin tavoitteen mukaisesti suoritepäivää vuonna Ammatilliset kuntoutuskurssit Kelan ammatillisia avomuotoisia kuntoutuskursseja järjestettiin kuudella paikkakunnalla. Hämeenlinnassa, Lahdessa, Tampereella ja Vantaalla toteutettiin kaikkia neljää Kelan uuden standardin mukaista, ammatillisena kuntoutuksena järjestettävää kurssia. Espoossa ja Riihimäellä kurssitarjonta oli näitä suppeampaa. Kurssit olivat aikuisille ja nuorille suunnattuja, kohderyhmästä riippuen erimittaisia ja -sisältöisiä ammatillisia kuntoutuskursseja sekä pitkäaikaistyöttömien Takaisin työelämään -kuntoutuskursseja. Toimintavuonna onnistuttiin aikaisempia vuosia paremmin asiakashankinnassa ja kurssien toteutuksessa. Tämä on seurausta myös vuoden aikana sidosryhmien suuntaan tehdystä yhteyksien ja markkinoinnin vahvistamisesta. Samoin kurssien toteuttamisessa tehtävää, eri ammattiryhmien välistä yhteistyötä ja työnjakoa on kehitetty. Erityisen tärkeää on ollut standardin puitteissa ideoitujen hyvien käytäntöjen välittäminen toimintapaikkakuntien kesken. Kursseja toteuttava henkilöstö oli keskeisessä roolissa myös urasuuntapalvelujen arvioivien ja osittain ohjaavien palvelujen tuottamisessa eri paikkakunnilla. Tätä prosessien välistä työtä edistettiin ammatillisen avokuntoutuksen koordinaatioryhmässä. Toimipaikoilla vahvistettiin tiimimäistä työskentelyä urasuuntapalvelujen ja aikuiskoulutuksen työntekijöiden kesken. Alustava seuranta (N=311) osoittaa, että kuntoutuskurssin jälkeen työssä oli 17 % kuntoutujista. Joka neljäs kuntoutuja (25 %) lähti kurssin jälkeen opiskelemaan tai

19 Kurssilaisten kommentteja ja kehitysehdotuksia ammatillisilta kuntoutuskursseilta hyvää oli kokonaisvaltainen elämän- ja terveydentilan arvioiminen ryhmässä tehtävät selitettiin hyvin; kun tiesin, miksi teen tai olen tylsällä tilanteessa tai tehtävän kimpussa, sille muodostui TARKOITUS! työharjoittelu on tärkeä! pidempi saisi olla, ainakin harjoittelujakso oli hyvä kuulla muitten kokemuksia ja ajatuksia usko palasi työelämään palaamisen rytmin muutos jokapäiväiseen elämään kurssi toi päivään rytmiä, pääsi kokeilemaan eri ammattia ja näin löytyi itselleni sopiva ammatti asioita saatu hoidettua, jotka ovat olleet rästissä päätösryhmäjakso voisi olla pidempi viikon loma puolivälillä? pitkä kurssi ilman lomaa on rankkaa haki opintoihin. Työelämän ulkopuolella (kuntoutustuella, työkyvyttömyyseläkkeellä tai sairauslomalla) oli 13 %. Työttömäksi työnhakijaksi kurssin jälkeen päätyi 17 % ja 20 % siirtyi TE-hallinnon tai Kelan toimenpiteisiin. Kuntoutujista 6 % sijoittui kuntouttavaan työtoimintaan, työpajoihin tai sosiaalisen kuntoutumisen toimenpiteisiin. Tarkempi seurantatutkimus valmistuu vuoden 2013 aikana. Ammatillisen kuntoutuksen kursseissa toteutettiin (tavoite ) suoritepäivää. Työelämäpalvelut Työelämäpalvelut tarjosivat yrityksille ja työyhteisöille palveluja, joilla vahvistettiin ammatillista osaamista, työhyvinvoinnin kehittämistä ja liiketoiminnan kehitystä. Palvelujen organisoinnissa lähdettiin asiakkaan tarpeesta ja suunnittelutyö tehtiin yhteistyössä asiakkaan kanssa. Työelämäpalveluilla toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää työelämän kehittämisja palvelutehtävää. Asiakkaat tulivat ensisijaisesti pk-sektorilta ja julkishallinnosta. Koulutukset ja palvelut toteutettiin omarahoitusperiaatteella tai käyttämällä hyväksi Opetushallituksen osittaista rahoitusapua. Valmennukset, työnohjaukset, työhyvinvointipäivät, lupakorttikoulutukset, asiantuntijakonsultoinnit ja -luennot ym. olivat edelleen tärkeä osa Kiipulan prosessien yhdessä tuottamia työelämäpalveluja. Työelämän kehittämis- ja palveluhankkeita (TYKE) toteutettiin neljässä hankkeessa. Hankkeiden avulla kokeiltiin työelämän kanssa yhdessä uusien ja erilaisten tuotteiden ja palvelujen toimivuutta. Työelämäpalvelujen asiakassuhteissa painotettiin luotettavuutta, työelämä- ja kysyntälähtöisyyttä, suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Asiakaspalautteiden keskiarvo oli erinomainen: 4,6 asteikolla 1-5. Työelämäpalveluissa toteutettiin yhteensä 775 suoritepäivää. Tunnusluku yhteisöasiakkaiden määrä (organisaatioiden lkm) asiakasmäärä (henkilöiden lkm) asiakastyöpäivät tarjousten läpimeno (%) 78 81,5 81,3 19

20 Puutarha Kiipulan puutarhan toimintavuosi ei tuonut toivottua parannusta puutarhan tulokseen. Vaikka tiukkaa kulukuria puutarhalla pidettiinkin, monet kustannukset nousivat merkittävästi painaen puutarhan kannattavuutta alaspäin. Ohjaustoiminnan osalta vuosi 2012 oli puutarhalla hyvin vilkas. Ammattiopiston puutarhatalouden opiskelijoiden lisäksi puutarhalla oli työssäoppijoita myös liiketalouden koulutusohjelmasta ja valmentavasta koulutuksesta. Puutarhalla ohjattiin opiskelijoita puutarhan oppimisympäristössä yhteensä noin tuntia. Kiipulan omat opiskelijat suorittivat työssäoppimisjaksojaan puutarhalla lähes 40 opintoviikon verran. Myös muiden puutarha-alan oppilaitosten opiskelijat kokivat Kiipulan puutarhan kiinnostavaksi ja monipuoliseksi työssäoppimispaikaksi. Muista alan oppilaitoksista työssäoppijoita oli toimintavuoden aikana 10 henkilöä, jotka suorittivat puutarhalla opintojaan noin 60 opintoviikon verran. Lisäksi puutarhalla oli useita kuntoutuskokeilijoita ja työvoimatoimiston työkokeilijoita. Yhdyskuntapalvelua suoritti puutarhalla kaksi henkilöä. Lähiseudun puutarha-alan opetusta tarjoavien oppilaitosten kanssa jatkettiin jo vakiintunutta tiivistä yhteistyötä. Niin nuorisoasteen kuin aikuisopiskelijatkin osallistuivat puutarhalla monenlaisiin viljelytöihin. Vierailevat opiskelijaryhmät olivat kiinnostuneet leikkogerberan viljelystä ja myös monet vierailuryhmät tutustuivat gerberan viljelyyn ja puutarhan muuhun toimintaan. Kohonneiden energiakustannusten lisäksi puutarhan taloudellista tulosta heikensi joka toinen vuosi tehtävä gerberakasvuston vaihto. Vuonna 2010 istutettu kasvusto raivattiin opiskelijavoimin toukokuun lopulla ja uudet taimet istutettiin kesäkuun puolivälissä. Satoa uusi kasvusto alkoi tuottaa kunnolla elokuussa, joten kesällä ei leikkogerberaa päästy puutarhalta myymään. Kurkkua puutarhalla tuotettiin toimintavuonna 2012 poikkeuksellisesti puolet vähemmän kuin vuonna Satoa saatiin 1500 neliön pinta-alalta reilut kiloa. Ilahduttavaa oli, että kurkun kilohinta pysyi koko satokauden ajan erittäin hyvänä. Kurkku tuottikin budjetoitua paremman tuloksen. Ruukkukasvien tuotanto pysyi pääpiirteittäin samanlaisena kuin edellisenä vuonna painottuen kevätja joulusesonkiin sekä sopimusviljelyyn. Kiipulan puutarha onnistui saamaan ryhmäkasvisopimuksia lähialueen seurakuntien yms. kanssa, mikä piti rahtikustannukset kurissa. Vaikka viljeltyjen ruukkukukkien määrä väheni edelliseen toimintavuoteen verrattuna reilut ruukkua, toi nykyinen viljelymäärä, ruukkua, edellisvuotta paremman taloudellisen tuloksen. Tuotteiden keskihintaan onnistuttiin erityisesti joulutähden osalta saamaan nousua. Vaikka ruukkukukkien tuotot jäivät budjetoidusta, oli näiden tuotteiden tulos parempi kuin vuonna Tuotantomäärät viljelypinta-ala m kurkku kg ruukkukasvit kpl leikkogerbera kpl

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi

Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi Marjut Huttunen Erityisopetuksen kehittämispäivät 23.-24.4.2014, Rinnakkaisseminaari

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi

Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen 23.11.2010, Oulu

Lisätiedot

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 21. 22.4.2016 Helsinki YTY Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY-HANKKEET

Lisätiedot

Tavoitteena hyvä elämä ja yksilölliset reitit työelämään - Miten arvioimme näiden saavuttamista?

Tavoitteena hyvä elämä ja yksilölliset reitit työelämään - Miten arvioimme näiden saavuttamista? Tavoitteena hyvä elämä ja yksilölliset reitit työelämään - Miten arvioimme näiden saavuttamista? Laatua laivalla 22.-24.8.2012 Ryhmä A4) 22.8.2012 klo 17.10 19.00 Marjut Huttunen, Kuvaus esityksestä Esityksessä

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus

Ammatillinen erityisopetus Ammatillinen erityisopetus Hakuaika syksyllä 2017 alkavaan koulutukseen on 15.3. 5.4.2017! Tutustu koulutuksiimme tarkemmin kotisivuillamme www.kiipula.fi! Mikä Kiipula? Kiipulan ammattiopisto on valtakunnallinen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO Ammatillinen peruskoulutus AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO 2008 10 I VASTAAJAN TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi - valitkaa

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta

Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu, toteutus ja arviointi Laki ammatillisesta koulutuksesta 630 / 1998, 25 a : Ammattiosaamisen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1 JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT Leena Selkivuori JAMK/AOKK 2.11. Hämeenlinna Erityisopetuksena järjestettävän opetuksen osuus (2015 Tike) Koulutuslaji OPS-perusteinen ammatillinen peruskoulutus n.

Lisätiedot

Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen

Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen Opetushallituksen (OKM) rahoittamien Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen Opetusneuvos Leena Koski Selvitys tuloksista ja vaikuttavuudesta Selvitys liittyy Opetushallituksen

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Oletko? Nainen 431 58,09% Mies 311 41,91% 742 100% Ikäsi?

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx.

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx. LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI 27.8.1998 Koulutuksen järjestäjän nimi Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka pv.kk.xxxx xxx/430/xxxx KOULUTUKSENJÄRJESTÄMISLUPA. Opetusministeriö on ammatillisesta

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2011

TOIMINTAKERTOMUS 2011 LOUNAIS-SUOMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS 2011 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä omistaa Liedon ammatti- ja aikuisopiston, Loimaan ammatti- ja aikuisopiston ja Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 1 15 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

YTY4-projektin toteutussuunnitelma Kiipulan alueellinen suunnitelma, (päivitetty )

YTY4-projektin toteutussuunnitelma Kiipulan alueellinen suunnitelma, (päivitetty ) YTY4-projektin toteutussuunnitelma Kiipulan alueellinen suunnitelma, 30.3.2015 (päivitetty 17.11.2015) 1.12.2014-30.6.2016 YTY 4 -hankkeessa tähdätään ammatillisten erityisoppilaitosten palvelu- ja kehittämistoiminnan

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Tutkinnon osan nimi ja laajuus: 2.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus, 20 osp. Pakollinen

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 5 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 0 05 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioinnin opas

Näyttötutkinnon arvioinnin opas Näyttötutkinnon arvioinnin opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

Polkuja toisen asteen koulutukseen Perusopetuksen iltapäivä Kehitysvammaisten Tukiliitto Mari Hakola

Polkuja toisen asteen koulutukseen Perusopetuksen iltapäivä Kehitysvammaisten Tukiliitto Mari Hakola Polkuja toisen asteen koulutukseen 28.9.2016 Perusopetuksen iltapäivä Kehitysvammaisten Tukiliitto Mari Hakola Toisen asteen koulutus Toisen asteen oppilaitos on Suomen koulujärjestelmässä peruskoulun

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari Opetushallitus

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari Opetushallitus Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari 24.11.2009 Opetushallitus Kirsti Kupiainen Hallituksen esitys (107/2009) Eduskunnalle 26.6.2009 Ehdotetut muutokset -säädetään

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Sijoittumiskysely Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen lisäkoulutus Oppisopimuskoulutus

Sijoittumiskysely Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen lisäkoulutus Oppisopimuskoulutus Sijoittumiskysely 2016 Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen lisäkoulutus Oppisopimuskoulutus Sijoittuminen tiedonkeruun eli sijoittumiskyselyn taustaa Kyselyn kohderyhmänä olivat Luovista lukuvuonna

Lisätiedot

Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro

Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro Pirjo Väyrynen 17.1.2012 Ammatillisen koulutuksen erityisopetuksen kehittäminen -seminaari OPPIMISTULOSTEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A

V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A 2 V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A 3. 1 1. 2 0 1 6 R I I K K A - M A R I A Y L I - S U O M U O M N I A N KO U LU T U S - JA PA LV E LU V E

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

OPI kurssin sisältö ja toteutus

OPI kurssin sisältö ja toteutus OPI kurssin sisältö ja toteutus tiedotustilaisuus palveluntuottajille 4.2.2015 Irja Kiisseli Suunnittelija Kuntoutusryhmä 2 Esitys sisältää OPI-kurssien taustaa Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Tietoa

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Ammatillisen koulutuksen hyvinvointiseminaari Helsinki ke 9.2.2011 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Taustaa (1) Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2)

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Puheenjohtajana kehittämispäällikkö Helena Miettinen, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Havainnoija erityisasiantuntija Minna

Lisätiedot

file:///h:/tilastot% /ophn%20lomake%201.htm

file:///h:/tilastot% /ophn%20lomake%201.htm Sivu 1/3 OPETUSHALLITUS Rahoitus-yksikkö E-mail: laskentapalvelut@oph.fi Valtionosuuden saaja: 913 Helsingin kaupunki Oppisopimus Perustiedot PERUSTIEDOT/Oppisopimus Käyttökustannusten valtionosuuksien

Lisätiedot

Monimuotoisuus haastaa oppilaitosjohtajuuden 7.11.2014

Monimuotoisuus haastaa oppilaitosjohtajuuden 7.11.2014 Monimuotoisuus haastaa oppilaitosjohtajuuden 7.11.2014 2 Koulutuspaikkakunnat Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu, palvelut Joensuu, tekniikka ja kulttuuri Kitee Lieksa Niittylahti Nurmes Outokumpu

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia Turku 30.9.2015 NAO-seminaari Juhani Pirttiniemi, Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma 2011 2015 (1)

Lisätiedot