MAANKÄYTTÖ- ja KEHITTÄMISSUUNNITELMA HAUKILAN ALUEELLE 2009 Teija Mätäsniemi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAANKÄYTTÖ- ja KEHITTÄMISSUUNNITELMA HAUKILAN ALUEELLE 2009 Teija Mätäsniemi"

Transkriptio

1 MAANKÄYTTÖ- ja KEHITTÄMISSUUNNITELMA HAUKILAN ALUEELLE 2009 Teija Mätäsniemi

2

3 M A A N K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A H A U K I L A N A L U E E L L E K Y L Ä T K E H Ä L L Ä H A N K E K Y L Ä S U U N N I T T E L U K A U P U N K I S E U D U N U L K O K E H Ä L L Ä Valkeakosken kaupunki ja Hattulan kunta, entisen Tyrvännön pohjoisosan kylät Maankäyttö- ja kehittämissuunnitelma 2009 Laatinut Kylät kehällä hankkeessa Teija Mätäsniemi, ark. yo TTY, projektityöntekijä EDGE Arkkitehtuuri- ja kaupunkitutkimuslaboratorio Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro MML/VIR/MYY/328/08 Valokuvat Teija Mätäsniemi, ellei toisin mainita Hanketta ovat rahoittaneet paikalliset toimintaryhmät Kantri ry ja Pirkan Helmi ry sekä Pirkanmaan TE-keskus. Hankkeen täytäntöönpanosta vastaa Pirkanmaan TE-keskus.

4 S I S Ä L LY S L U E T T E L O 1. KYLÄT KEHÄLLÄ HANKKEEN ESITTELY Kylät kehällä hanke 1.2 Projektin kulku Haukilassa 2. ALUEEN ESITTELY Sijainti 2.2 Asukkaat 2.3 Palvelut 2.4 Elinkeinot ja yritykset 2.5 Yhdistystoiminta ja kylätapahtumat 3. KAAVOITUSTILANNE, LÄHDEMATERIAALI Pirkanmaan ja Hämeen maakuntakaavat 3.2 Rantakaavat 3.3 Kulttuuriympäristöä koskevat selvitykset 4. LUONNONPIIRTEET Jääkautiselta merenlahdelta Vanajavedelle 4.2 Vanajaveden pinnanvaihtelut 4.3 Topografia ja maaperä 4.4 Arvokkaat luontokohteet 5. ALUEEN HISTORIAA Asutuksen kehitys 5.2 Maankäytön ja maiseman historiaa 5.3 Kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristö Muinaismuistoja Mälkiäisissä Haukilan kartano Monaalan kartano Tykölän kartano 6. MAISEMAKUVA Maisemamaakunta ja perinnemaisemat 6.2 Näkymät, rakentamisen suhde maisemaan 7. ASUKASNÄKÖKULMA Nelikenttäanalyysi (SWOT) 7.2 Kyläläisten kohtaamispaikkoja 7.3 Kohennusta kaipaavia paikkoja 7.4 Yhteenvetoa kyläläisten ajatuksista 8. MAANKÄYTÖN SUUNNITELMA Rakennuspaikkojen arviointikriteerejä 8.2 Rajoitekartta 8.3 Rakennuspaikkasuunnitelma 8.4 Alueiden kuvaukset 8.5 Vanhoja rakennuspaikkoja 8.6 Yhteisten alueiden suunnitelmia 9. RAKENNUSTAPAOHJEITA Rakennustapaohje uudisrakentamiseen 9.2 Rakennustapaohje vanhojen rakennusten korjaukseen LÄHTEET LIITTEET 4 1: Maanomistajien tonttiehdotukset 2: Maanomistajien tonttiehdotusten kuvaukset 3: Rakennuksen vuosihuollon muistilista

5 1. K Y L Ä T K E H Ä L L Ä H A N K K E E N E S I T T E LY 1. 1 K y l ä t k e h ä l l ä h a n k e Tämä suunnitelma on tehty osana Tampereen teknillisen yliopiston Arkkitehtuurin laitoksen EDGE-tutkimuslaboratorion toteuttamaa Kylät kehällä hanketta kesällä Hankkeen virallinen nimi on Kylät kehällä Kyläsuunnittelu kaupunkiseudun ulkokehällä. Hankkeen tavoitteina on ollut löytää kylien rooli osana kaupunkiseudun erilaisia verkostoja ja etsiä keinoja kylien keskeisen resurssin kylämaiseman suojelemiseksi esikaupungistumiselta. Kylän ei tulisi olla pelkkä idyllinen nukkumalähiö vaan yhteisö. Siksi kylän asukkaita on pyritty sitouttamaan kylänsä kehittämiseen hankkeen puitteissa järjestetyillä kyläkokouksilla, joissa on kerätty kyläläisten ajatuksia asuinympäristöstään ja palautetta suunnitelmaluonnoksista. Osallistumisprosessissa on hyödynnetty TTY:ssa vuosina toteutetun osallistumisen käytäntöihin keskittyneen Kylä-Kyllä! projektin kokemuksia. Hanke kestää kesäkuusta 2009 maaliskuuhun 2010, jolloin aluerakenteen analyysin ja suunnitelmien yhteenvedon sisältävä loppuraportti valmistuu. Hankkeessa on mukana seitsemän kylää: Pirkkalankylä Pirkkalasta, Tottijärvi Nokialta, Nurmi ja Säijä Lempäälästä sekä Ritvala, Haukila ja Saarioispuoli Valkeakoskelta. Kehän kyliä yhdistävät Tampereen läheisyys ja hyvät tieyhteydet, joiden houkutteleman omakotirakentamisen hallinta on usein tarpeen kylämäisyyden säilyttämiseksi. Käytännössä kyläkohtaiset suunnitelmat on toteutettu kuuden TTY:n arkkitehtiopiskelijan kesätöinä, joista Haukilan suunnitelma jalostunee diplomityöksi. Suunnitelmat ovat painottuneet maankäyttöön: niissä esitetään uusia rakennuspaikkoja tai rakentamiseen soveltuvia vyöhykkeitä paikkatieto- ja kartta-analyysien perusteella. Maankäyttösuunnitelmien tueksi ja täydennykseksi suunnittelijat ehdottavat myös maisemanhoidon toimenpiteitä ja antavat rakennustapaohjeita. Lisäksi suunnitelmissa esitetään kylien matkailu- ja virkistyskäyttöön liittyviä kehitysideoita, kuten luonto- ja kulttuuripolkuverkostoja. Suunnitelmat ovat epävirallisia eikä niillä ole lainvoimaa, mutta ne voivat toimia yleiskaavoituksen taustamateriaalina, suunnittelutarveratkaisujen myöntämisen aputyökaluna tai tulevaisuuden tiekarttana kylien kehittäjille ja rakennuspaikkoja pohtiville maanomistajille. Projektipäällikkönä hankkeessa on toiminut arkkitehtiylioppilas Jukka Aaltonen ja vastuullisena johtajana TTY:n yhdyskuntasuunnittelun professori Staffan Lodenius. Kylät kehällä hanke on toteutettu EU-rahoitteisen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tuella. Rahoitusviranomaisena toimii Pirkanmaan TE-keskus. Rahoitus on myönnetty paikallisten toimintaryhmien Kantri ry:n ja Pirkan Helmi ry:n rahoituskiintiöistä. 5

6 1. 2 P r o j e k t i n k u l k u H a u k i l a s s a Haukilan alueen suunnittelun tavoitteena on ollut rakennuspaikkojen etsiminen uusien asukkaiden saamiseksi alueelle. Huomion keskipisteenä on Haukilan koulu, jonka toiminnan jatkuminen on vaakalaudalla kouluikäisten määrän laskiessa. Suunnittelulla on etsitty keinoja myös yhteisöllisyyden tukemiseksi ja kylän ilmeen kohentamiseksi. Projekti käynnistyi 1. kesäkuuta Lähtömateriaalina on käytetty kyläläisten vuonna 2007 laatimaa kyläsuunnitelmaa. Aluetta koskevia tietoja olen etsinyt myös kirjoista, kartoista ja verkosta. Kohdealueeseen tutustuin paikanpäällä lukuisia kertoja kyläläisten opastuksella ja itsekseni. Keskeisenä periaatteena projektissa oli, että suunnittelua tehdään yhteistyössä alueen asukkaiden ja maanomistajien kanssa. Siksi järjestettiin yhteensä kolme kyläkokousta. Kyläläiset kutsuttiin koolle postilaatikkoihin jaetuilla kutsuilla ja lisäksi projektista tiedotettiin paikallislehti Valkeakosken Sanomissa. Ensimmäinen kyläkokous järjestettiin Uskilan liikuntahallilla 2. heinäkuuta. Kokouksessa kyläläiset muistelivat vanhoja rakennuspaikkoja sekä tarkensivat kylän kehittämistarpeita ja kohennusta kaipaavia alueita. Maanomistajille järjestetyssä kokouksessa Haukilan koululla 18. elokuuta pääpaino oli rakentamiseen soveltuvien tonttien etsinnässä. Toisessa yleisessä kyläkokouksessa 17. syyskuuta esittelin suunnitelmaluonnoksia. Lisäksi kyläläisten kanssa pohdittiin kylän yhteisten paikkojen kehittämistä ja koulun säilymistä tukevia toimintoja. Kesän aikana järjestettiin kaksi yleistä kyläkokousta, maanomistajien tapaaminen ja maastokäyntejä mahdollisille rakennuspaikoille. Kokousjärjestelyjen, yhteydenpidon ja tiedonkeruun ohella iso osa työstä oli eri aikakausilta olevien ja eri aiheisten karttojen tutkimista, vertailua, yhdistelyä ja muokkausta. Kyläkokouksen karttatehtävissä esiin tulleet alueet olen ottanut suunnittelussa suurennuslasin alle. Teemakartoilla olen kartoittanut rakentamiseen sopivia alueita, joissa olisi huomioitu paikalliset olosuhteet, kuten maaperä, topografia ja pienilmasto, tiestö, sähkö ja muu infrastruktuuri sekä maisema ja kulttuuriympäristö historiallisine piirteineen. Projektin lopputulos on näissä kansissa: esittelen perustietoja ja selvityksiä alueesta, maankäytönsuunnitelman sekä yhteisten alueiden kohennusehdotuksia. Vilpittömät kiitokset kaikille yhteistyössä mukana olleille! 6

7 2. A L U E E N E S I T T E LY TAMPERE TURKU HÄMEENLINNA HELSINKI Haukilan alueen sijainti Suomen kartalla sekä suhteessa Tampereen ja Hämeenlinnan kaupunkiseutuihin (kartoissa keltainen täplä) S i j a i n t i Suunnittelualueen rajaus noudattelee entisen Tyrvännön pitäjän pohjoisosan rajoja (kartassa vaalea alue). Haukila sijaitsee suurimmaksi osaksi Valkeakosken alueella, kaupungin kaakkoisosassa, ulottuen osittain Hattulan puolelle. Lisäksi lääninraja kulkee alueen läpi. Valkeakoski kuuluu Länsi-Suomen lääniin ja Pirkanmaan maakuntaan, Hattula Etelä-Suomen lääniin ja Kanta-Hämeen maakuntaan. Kohdealue on Haukilan Kylät ry:n toimialuetta, joka noudattelee entisen Tyrvännön pitäjän pohjoisosan rajoja. Alueella sijaitsevat Tykölän kylä, Uskila, Mälkiäinen ja Monaala. Haukilasta on matkaa Valkeakoskelle noin 15 km, Hämeenlinnaan 35 km ja Tampereelle 50 km. Kyläläiset käyttävät lähipalveluja myös Pälkäneeltä ja Laitikkalasta. Hattulan puolen asukkaat tekevät asiointimatkoja myös Hattulan kunnan keskustaajamaan Parolaan, jonne on matkaa noin 20 km. 7

8 2. 2 A s u k k a a t Haukilassa on noin 300 asukasta, joista 48 % on naisia ja 52 % miehiä. Asukkaiden keski-ikä on 38,5 vuotta. Taulukko: Asukkaiden ikäjakauma (Tilastokeskuskus 2006) Ikäryhmä ikä %-osuus Alle kouluikäiset 0-6-v. 12 % Alakoululaiset 7-12-v. 11 % Teini-ikäiset v. 5 % Aktiivi-ikäiset v. 55 % v v v v. 18 % 14 % 11 % 12 % Eläkeläiset v. 18 % Vanhukset yli 75-v. 7 % Yhteensä 107 % Maitotonkat muistuttavat menneistä ajoista. Lypsykarjatilat ovat alueelta EU:hun liittymisen myötä vähentyneet, kun tehokkuuden lisäämiseksi on maidontuotannossakin siirrytty suurempiin tilakokoihin. Työvoimareserviä maa- ja metsätauden tilapäisiin tarpeisiin ei kylältä nykyään entiseen malliin löydy vaan se pitää hankkia Virosta. Noin puolet alueen asukkaista eli 47 % lasketaan kuuluvaksi työvoimaan. Näistä on palkansaajia 74 %, maatalousyrittäjiä 9 %, muita yrittäjiä 8 % ja työttömiä 9 %. Työvoiman ulkopuolisista asukkaista 44 % on 0-14-vuotiaita lapsia. Lähes yhtä suuri osuus eli 43 % on eläkeläisiä. Loput työelämän ulkopuolelle tilastoiduista edustavat tasapuolisesti opiskelijoita (5 %), kotiäitejä (4 %) ja muita (4 %). Haukilan alueen ammattirakenne (Tilastokeskus 2006) Teknis-luonnontieteel. työ 6 % Hoivatyö 2 % Opetustyö 2 % Hallinto- ja toimistotyö 8 % Kaupallinen työ 10 % Maa- ja metsätalous, kalastus 18 % Kuljetus- ja liikennetyö 12 % Teollinen työ 31 % Palvelutyö 6 % Tuntematon 4 % 8

9 Sodan jälkeen koulussa oli parhaimmillaan yli sata oppilasta. Opettajia oli kolme. Lapset kulkivat aluksi eväiden kanssa. Kouluruokailun alettua Lahtisen Manta keitti saunan padassa koko väelle maanantaina velliä, tiistaina hernerokkaa, keskiviikkona puuroa, torstaina perunasoppaa ja perjantaina taas velliä. Lauantaikin oli koulupäivä, mutta silloin ei tarjottu kouluruokaa. Syksyisin koululaiset tekivät joskus marjastusretkiä metsään tarkoituksenaan kerätä koululle marjoja talven varalle. Usein varastot eivät niillä retkillä paljoa täyttyneet, mutta lapset saivat suut makoiseksi. Tämän kertoi Lauri Oksanen (*1918), paljasjalkainen paikkakuntalainen, joka aloitti koulutaipaleensa Haukilan koulussa P a l v e l u t H a u k i l a n k o u l u Vuonna 1881 perustettu Haukilan koulu on entisen Tyrvännön pitäjän kouluista vanhin yhä toimiva koulu. Haukilan koulu sijaitsee Koivukujalla alueen keskeisellä paikalla. Rakennusten vanhin osa on vuodelta Koulu rakennettiin ensin yksikerroksiseksi, mutta korotettiin noin vuonna 1925 kaksikerroksiseksi. Vuonna 1949 pystytettiin toinen koulurakennus vanhaan pihapiiriin. Haukilan koulun erikoisuutena on museoluokka, joka on sisustettu vanhoilla pulpeteilla ja muilla koulutyöhön liittyvillä tarvikkeilla. Koulun pohjoispuolella on aidattu piha, jossa on kiipeilytelineitä ja leikkivälineitä sekä katos koulun ja päiväkodin käyttöön. Eteläpuolen pihalta avautuvat näkymät Uskilanlahden kulttuurimaisemaan ja sieltä löytyy myös kyläläisten yhteistuumin rakentama skeittiramppi. Lisäksi Haukilan kartanolta on koululle lahjoitettu 12 kynäjalavaa. Koivukujan pohjoispuolella koulua vastapäätä sijaitsee peltomaalle rakennettu koulun liikuntakenttä pukuhuonerakennuksineen. Talvisin kenttä on jäädytetty luistelua varten. Sisäliikuntaa koululaiset harrastavat pienen kävelymatkan päässä sijaitsevassa Uskilan liikuntahallissa. Tyttöjen suosikkipaikka museoluokassa lienee eturivin punainen kukkamaalauksin koristeltu pulpetti. Esillä on myös kiinnostavia teknisiä laitteita, kuten vanhoja puhelimia. Kuvassa luokkaa esittelee koulun entinen opettaja Ulla Perhola. Koulun käsityöluokka höyläpenkkeineen. Koulun pihapiirissä on myös pieni saunarakennus, josta kyläydistys on suunnitellut kerhotilaa. Vielä ei kuitenkaan ole löytynyt vapaaehtoista vastaavaa mestaria muutoshankkeelle. Tällä hetkellä Haukilan koulussa toimivat luokat 1 6 kahden opettajan opetuksessa oppilaita on noin 40. Koulu on ollut lakkautuskeskustelujen kohteena 1990-luvulta alkaen. Tämänhetkisen (10/2009) tiedon mukaan toiminta jatkuu ainakin vuoteen 2016 asti. 9

10 P ä i v ä k o t i S a t u l i n n a Uudemmassa koulurakennuksessa entisessä opettajan asunnossa toimivat esikoulu ja päiväkoti Satulinna. Päiväkodissa on noin 20 lasta. J u l k i n e n l i i k e n n e Paikallinen yksityinen taksiyrittäjä huolehtii koulukyydityksistä. Linja-autoyhteydet alueelta on Valkeakosken, Hämeenlinnan, Hauhon ja Pälkäneen suuntaan. Koulujen loma-aikoina bussivuoroja on vähän. Bussipysäkit sijaitsevat Uskilantien molemmissa päissä, mutta bussit pysähtyvät poimimaan myös reitin varrelta kyytiin viittoilevat ja samoin pois pääsee haluamassaan paikassa. K i r j a s t o a u t o Kirjastoauto kulkee alueella joka toinen viikko reitillä Retulantie- Uskilantie poiketen myös Haukilan koululla. K a u p p a p a l v e l u t Kauppa-auto palvelee keskiviikkoisin ja lauantaisin Retulantien ja Uskilantien varressa pysähtyen kysynnän mukaan kauppa-autolla kävijöiden vakituisilla pysäkeillä. Kyläkaupparakennus on edelleen olemassa Uskilantien varressa. Kaupan toiminta keskeytyi syksyllä 2007, mutta kyläläiset tekevät aktiivista selvitys- ja suunnittelutyötä sen uudelleen herättämiseksi. P o s t i p a l v e l u t Kyläkaupan yhteydessä toimi aiemmin asiamiesposti. Nykyään postinjakeluauto vie tarvittaessa asiakkaiden lähetykset omasta postilaatikosta, kunhan postimaksu on maksettu. Postimerkkejä voi ostaa myös kauppa-autosta. Leikkikenttä koulun pihassa toimii myös päiväkotilasten leikeissä. Koulun eteläpuolisella pihalla on talkootöinä rakennettu skeittiramppi. Katuvalot on pystytetty talkootyönä koulun ja liikuntahallin väliselle osuudelle. (kuva: Heli Puputti) Kauppa-auto palvelee varsinkin vähemmän autoilevia asukkaita. Reitin aikataulu voi hiukan viivästyä ruuhkaisina päivinä ja silloin saa varautua odottamaan autoa. 10

11 Uskilan liikuntahalli Hyvät sisäliikuntamahdollisuudet tarjoaa Uskilan liikuntahalli, jonka Tyrvännön Urheilijat rakensivat talkoilla vuonna Hallia käytetään myös juhla- ja kokoustilana. Lisäksi koulun sisäliikuntatunnit pidetään hallilla. U s k i l a n t a n s s i l a v a Vuonna 1957 talkoilla rakennettu tanssilava löytyy Uskilan urheiluhallin vierestä. Lava on käytettävissä kesäaikaan. Alkuaikoinaan tanssilavalla riitti muistitiedon mukaan väkeä salin täydeltä. J ä r v e l ä Mälkiäisissä sijaitsee kokous- ja saunatilaa tarjoava Järvelä, jossa järjestetään myös lasityökursseja (www.tarua.fi). Uskilantie Haukilan koulu ja päiväkoti Kyläkauppa Kariniemen leirikeskus Uskilan liikuntahalli ja tanssilava Järvelä Tarmokasta talkoohenkeä kyläläisillä on aina ollut. Siitä osoituksena ovat Liekosillantien varteen vuonna 1957 rakennettu Uskilan tanssilava (ylempi kuva) ja vuonna 1995 rakennettu liikuntahalli (alempi kuva). 11

12 KARINIEMEN LEIRIKESKUS Päärakennus - sisämajoitus 50 hengelle - 6 kpl 8 hengen huoneita - 1 kolmen hengen huone - 1 kahden hengen huone - ruokasali - suurtalouskeittiö varusteineen - ruokailutarvikkeet Rantasauna - puulämmitteinen sauna 30 hengelle - kesäisin suihkut, talvisin lämminvesipata - porakaivo - hiekkaranta, laituri ja veneilymahdollisuus K a r i n i e m e n l e i r i k e s k u s Mälkiäisissä Vanajaveden rannalla sijaitsee Valkeakosken kaupungin omistama Kariniemen leirikeskus. Luonnonkauniissa ympäristössä on erinomaiset puitteet lasten ja nuorten leireihin, koulutus ja kurssitoimintaan sekä muuten vain retkeilyyn, vapaa-ajanviettoon ja yhdessäoloon. Kesäkauden Kariniemi on pääasiassa koululaisryhmien ja nuorisoyhdistysten käytössä. (www.valkeakoski.fi/portal/suomi/kulttuuri_ja_vapaa-aika/nuoret/nuorten_vapaa-aika/ kariniemen_leirikeskus/) Vanha päärakennus - sadepäivien kerhotila - ei majoituskäytössä Piha-alue - 80 m x 30 m nurmikenttä jalka-, sulka- ja lentopalloiluun - katettu esiintymislava Kolme nuotiopaikkaa Luontopolku suojelualueella Yläkuva: Kariniemen vanha päärakennus. Näkymä Kariniemen rannasta Vanajavedelle. 12

13 2. 4 E l i n k e i n o t j a y r i t y k s e t Maatalous on alueen näkyvin elinkeino. Maatalousyrittäjiä työvoimasta on 9 %. Suunnilleen yhtä suuri osa työvoimasta eli 8 % on yrittäjinä muilla aloilla. Taulukko: Haukilan alueen työpaikkarakenne (Tilastokeskus 2006) Paikallisten työpaikkojen toimiala lukumäärä % -osuus Maa-, riista- ja metsätalous % Kauppa 3 8 % Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 9 25 % Kiinteistö- ja liike-elämän palvelut 1 3 % Koulutus 4 11 % Muut palvelut 1 3 % Toimiala tuntematon 3 8 % Yhteensä % 1. Puimatöitä Monaalan alueella ALUEEN YRITYKSIÄ (kartta): 1. Putkityö Korkeila 2. Sähkötare Jaskan auto 4. Puutyöt Penttinen Pekka ja lasityöt Blomster-Penttinen Raili Kaivinkone, Nikkanen Tmi 6. Kuljetusliike Kuosmanen Ky 7. Autoilija Perhola 8. Sisustussuunnittelija Perhola Paula 9. Sähköasennus Kuusisto Perunkirjoitus- ja lakiasiainpalvelu, Partanen Oy 11. Järvelä, 12. Taksiautoilija Jokio 13. Veneveistämö Karonen Lomamökkien vuokraus, Seppälä Eero (ei kartassa)

14 VENEVEISTÄMÖ Ensio Karonen, Innatintie 158 Jo neljännessä sukupolvessa toimiva yritys valmistaa pienveneitä mänty- ja haapalaudasta sekä mänty- ja mahonkivanerista ja tekee myös vanhojen puuveneiden kunnostus- ja muutostöitä. Veistämöllä on monipuoliset työstökoneet erilaisten puutöiden tarpeisiin. (lisätietoa: JÄRVELÄ, Mälkiäinen Kokoustila Järvelän viihtyisässä päärakennuksessa on noin 60 hengen kokoontumistilat. Sauna Puulämmitteisen saunan löylyihin mahtuu kerralla noin henkeä. Lähellä rantaa sijaitsevasta saunasta on helppo käydä uimassa. Järvelässä ei ole anniskelupalvelua. Lasitaide Yrittäjä tekee tilauksesta sulatus-, Tiffany- ja lyijylasitöitä. Lisäksi lasinsulatusuuni on vuokrattavissa asiakkaiden omia töitä varten. (lisätietoja: Yläkuvassa taidelasiovi, alakuvassa horoskooppiaiheisia koruja (Järvelän kuvat: 14

15 2. 5 Y h d i s t y s t o i m i n t a j a k y l ä t a p a h t u m a t Alueella aktiivisesti toimivia yhdistyksiä ovat muun muassa Tyrvännön Urheilijat, Pohjois-Tyrvännön Martat ry ja kyläyhdistys Haukilan Kylät ry. Lisäksi koulun vanhempaiyhdistyksen ja Sääksmäen seurakunnan toimesta järjestetään kylällä toimintaa kaikenikäisille. Liikuntahallilla on eri-ikäisille suunnattua harrastustoimintaa pitkin vuotta. Kylätapahtumista suurta suosiota on kerännyt heinä-elokuun tienoilla järjestettävä Haukilan Wanhat Wempaimet-näyttely, jossa esitellään vanhoja laitteita ja esineistöjä maamoottoreista tekstiileihin. Muita vuosittain järjetettyjä tapahtumia ovat: naisten virkistyspäivä syksyisin ja keväisin liikuntahallilla Tyrvännön Urheilijoiden järjestämät juhannustanssit ja karaoketanssit elokuussa Uskilan lavalla juhannuskokko Uskilanlahdella kauneimmat joululaulut Haukilan koululla itsenäisyyspäivänä myyjäiset, joilla kerätään varoja koko koulun yhteiseen luokkaretkeen hiihtoloman tienoilla koko perheen ulkoilutapahtuma Talvenselän taittajaiset Wanhat Wempaimet Uskilassa : ylimmässä kuvassa maamoottori, joka toimi maatilan voimanlähteenä ennen kuin sähköä oli käytettävissä. Keskimmäisessä kuvassa Monaalan kartanon pärehöylä. Talvisessa kuvassa tandemhiihtoa talvenselän taittajaisissa Alakuvassa Haukilan koulun urheilupäivän palkintojenjakotilaisuus (kuvat: Heli Puputti) 15

16 3 K A AV O I T U S T I L A N N E, L Ä H D E M AT E R I A A L I Kartassa alueella voimassa olevat maakuntakaavat (kuvat: Pirkanmaan liitto ja Hämeen liitto) 3. 1 P i r k a n m a a n j a H ä m e e n m a a k u n t a k a a v a t Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa. Maakuntakaava vastaa valtakunnallisen, maakunnallisen ja useamman kuin yhden kunnan alueelle ulottuvan maankäytön suunnittelusta ja yhteensovittamisesta. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa tai asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Pirkanmaan 1. maakuntakaava on vahvistettu valtioneuvostossa ja Kanta-Hämeen maakuntakaava

17 3. 2 R a n t a k a a v a t Valkeakosken puolella rantarakentamista säätelee oikeusvaikutteinen osayleiskaava ( ). Monaalan kartanon ranta-asemakaava Hattulan puolella on tekeillä käsittäen Vanajaveden Uskilanlahden ja Kuhanselän sekä Keskisjärven ja Lampisen ranta-alueita K u l t t u u r i y m p ä r i s t ö ä k o s k e v a t s e l v i t y k s e t Pirkanmaan alueellinen kulttuuriympäristöohjelma (Pirkanmaan ympäristökeskus 2002, Alueelliset ympäristöjulkaisut 275) kuvaa alueen kulttuurimaiseman ja rakennuskulttuurin historiallisia taustoja, ominaispiirteitä ja arvoja. Pirkanmaan maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt on Pirkanmaan liiton toimesta vuonna 2006 tehty selvitys Pirkanmaan maisemista, niiden synnystä ja rakennetusta kulttuuriympäristöstä. Haukilan kartanon alue ja Mälkiäisten kulttuurimaisema (akm211) on tässä selvityksessä huomioitu laajana ja edustavana viljelymaisemana. Valkeakosken rantaosayleiskaavan aluerajaus Haukilan alueella tummennettuna peruskartassa. (lähde: Valkeakosken kaupungin kaavoitus) Hämeen kulttuuriympäristöä koskevia tavoitteita on asetettu Hämeen alueellisessa kulttuuriympäristöohjelmassa, joka tarkentaa kulttuuriympäristönhoidon tavoitteita vuosille Hämeen perinnemaisemien kartoitus- ja hoitoprojekti käynnistettiin vuonna 1992 ja Kanta-Hämeen perinnemaisemat on inventoitu Hämeen ympäristökeskuksen toimesta vuosina , jolloin myös suunnittelualueella sijaitseva Monaala on huomioitu mielenkiintoisena laajana kokonaisuutena. Valtakunnallinen lintuvesiensuojeluohjelma koskee Tykölänjärven aluetta ja Uskilanlahtea. Natura 2000 alueisiin kuuluvat Tykölänjärvi (nat 080), Vanajaveden alueet (nat 078) ja Vanajaveden lintualueet (nat 079). Muinaismuistolain piiriin kuuluvat Mälkiäisissä 16-kuppinen rautakautinen uhrikivi, Illaakivi (SM565), Kylä-Seppälän rautakautinen uhrikivi (SM577) sekä Neroonniemen rautakautiset tai keskiaikaiset kiviröykkiöt (SM578). Kaikkia alueen muinaismuistoja ei ole vielä kartoitettu. Suojelun piiriin kuuluvat myös entiset kylätontit, kylien rintapellot ja historialliset tielinjaukset. 17

18 4 L U O N N O N P I I R T E E T 4. 1 J ä ä k a u t i s e l t a m e r e n l a h d e l t a Va n a j a v e d e l l e Haukilan alue sijaitsee nykyisen Vanajaveden koillisosassa. Jääkauden aikainen manneräätikkö väistyi tältä seudulta luoteen suuntaan noin 7000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Mannerjäätikön väistyessä maanpinta paljastui idässä ja lännessä oli avoin meri. Aluksi koko entisen Tyrvännön seutu oli meren peitossa. Vähitellen seuraavien vuosisatojen aikana alue paljastui merestä. Nykyinen Vanajaveden selkä oli aluksi länteen avautuva merenlahti. Vanajaveden pinnanvaihtelut. (lähde:tyrvännön historia) Maanpinnan jatkuvasti kohotessa Lempäälän tienoille syntyi kannas, joka erotti Vanajanselän erilliseksi järveksi. Aluksi tästä järvestä oli vain vähäinen lasku-uoma mereen ja vedenpinta järvessä kohosi. Pian vesimassat mursivat suuremman lasku-uoman, Lempäälän Kuokkalankosken. Näin syntyi nykyinen Vanajavesi joskus ekr Va n a j a v e d e n p i n n a n v a i h t e l u t Historian aikana Vanajaveden korkeusvaihtelut ovat olleet Suomen muihin järviin verrattuna poikeuksellisen voimakkaita. Korkeimmillaan Vanajaveden pinta oli 1700-luvulla, jolloin alettiin tulvahaittojen vuoksi laskea veden pintaa keinotekoisin toiminpitein. Suurimmat vedenlaskut tapahtuivat 1800-luvulla ja yhteensä ihmisen toiminta on laskenut järven pintaa noin kolme metriä huipputasostaan. Aikaisemmin kevättulvat olivat jokavuotinen ilmiö, kunnes vuonna 1962 Kokemäenjoen vesistöä alettiin juoksutusten avulla säädellä pitäen vedenkorkeus suhteellisen vakaana. Alueen topografiakartta, jossa näkyvät myös nykyiset tielinjaukset. Korkeimmat maaston kohdat on merkitty ruskealla ja matalammat vihreällä To p o g r a f i a j a m a a p e r ä Haukilan maasto on Hämeen seudulle tyypillisesti topografialtaan vaihtelevaa. Vesistö ilmenee Vanajaveden lisäksi monina pieninä järvinä. Maaston korkeimmat kohdat ovat karkeaa maa-ainesta, kalliota ja moreenia. Maaston painanteisiin ovat lajittuneet hienommat ravinteikkaat maa-ainekset, kuten savi ja hiesu. Vesistön läheisyys tasaa ilman lämmönvaihteluita ja kosteusvaihteluita luoden suotuisat olosuhteet rehevälle kasvillisuudelle. Hienorakeiset maalajit ovat rakennuskelpoisuudeltaan huonoa maata routivuutensa ja heikon kantavuutensa vuoksi. Vähintään metrin paksuinen kuivakuori lisää kuitenkin siltti- ja savialueiden kantavuutta niin, että ne ovat kohtuullisia pientalojen rakennuspohjia. Hienorakeisten maalajien sekä runsaasti hienoa ainesta sisältävien moreenien maarakennusominaisuudet riippuvat myös vesipitoisuudesta. (Lähde: Maaperäkartan käyttöopas, Geologian tutkimuskeskus GTK) 18

19 Maaperäkartta GTK kalliota, jonka päällä alle 1,om maakerros, yleensä moreenia moreenikerrostumat hienorakeiset kerrostumat, savi hienorakeiset kerrostumat, hiesu eloperäiset kerrostumat, Ct soraturve, St rahkaturve 19

20 4. 4 A r v o k k a a t l u o n t o k o h t e e t Alueella pitkään jatkunut maanviljelys ja laiduntaminen ovat synnyttänyt katajaketoja sekä kasvistoltaan ja eläimistöltään rikkaita niittyjä. Haukilan alueella on laajoja edustavia viljelymaisemia Uskilasta Mälkiäisiin johtavan tien varrella. Mälkiäisten kumpareisessa maastossa taas on runsaasti katajikkoja ja Monaalan puolella reheviä lehtomaisia rantaniittyjä. Rantaniittyjen reunustamat metsälaitumet ovat Kanta-Hämeen maakunnan kiinnostavimpia perinnebiotooppikokonaisuuksia, joihin kuuluu myös vanhaa puustoa. Maanviljelysalueet Uskilan lahden ympärillä on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi.haukilan kartanon alueella kasvaa lisäksi kynäjalavia, jotka ovat valtakunnallisesti uhanalaisia jaloja lehtipuita. Natura alueet on merkitty karttaan vihreällä. Uskilan lahden ympäristö peltoalueineen on luokiteltu Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen maakuntakaavoissa maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Alueen luonto on rikasta ja alueella on useita luonnonsuojelualueita. Suuri osa suunnittelualueesta Vanajaveden läheisyydessä on luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävää aluetta. Kynäjalava (Ulmus laevis) eli kynnepää on valtakunnallisesti uhanalainen jalo lehtipuu. Suomessa esiintyvästä kahdesta jalavalajista kynäjalava on sukulaistaan vuorijalavaa harvinaisempi. Kynäjalava on levinnyt Suomeen Karjalan kannaksen kautta. Nykyään sitä löytää lähinnä vain Pyhäjärven, Vanajaveden ja Kuloveden rannoilta. Luontaisia runkomaisia kynäjalavia on laskettu Suomessa olevan noin Muualta Euroopasta jalavat ovat hävinneet laajoilta alueilta jalavataudin vuoksi. Toistaiseksi ilmaston viileys on estänyt tätä sienitautia tartuttavan kovakuoriaisen leviämisen Suomeen. 20

21 Va n a j a v e d e n a l u e (n a t ) Vanajaveden alue on arvokas maisemakokonaisuus, johon sisältyy monipuolisesti erilaisia luontotyyppejä. Vanajavesi on luontaisesti rehevä järvi, johon ihmisen toiminta on myös vaikuttanut. Sen selkävedet saarineen ovat tärkeitä lokkilintujen pesimäalueita. Monaalan rantaniityt kesäpäivänä. Näkymä Tykölänjärvelle ja tuulikaadoista sahatut pitkospuut, jotka johtavat lintutornille. Haukilan alueelle sijoittuu valtakunnallisiin lehtojen-, harjujen- ja rantojensuojeluohjelmiin sisätyviä kohteita. Alueella on lisäksi arvokkaiksi luokiteltuja perinnebiotooppeja. Pirkanmaan ja Hämeen seutukaavassa valtakunnallisten suojeluohjelmien kohteilla on SL1-merkintä. Osa alueista on varustettu merkinnällä SL ja SM. Suojelun toteutuskeinona ovat luonnonsuojelulaki, maa-aineslaki (harjualueet), vesilaki ja maatalouden ympäristötuen erityistuki (perinnebiotoopit). Maa-aineslailla suojeltavilla harjualueilla voidaan harjoittaa metsätaloutta. Vesialueilla kalastus ja metsästys sallittu, mikäli niitä ei muun syyn perusteella kielletä. Va n a j a v e d e n l i n t u a l u e e t (n a t ) Vanajaveden lintualueet käsittävät useita lintulahtia. Myös Uskilanlahti kuuluu valtakunnallisen lintuvesisuojeluohjelman kohteisiin. Pirkanmaan seutukaavassa alueella on SL1- merkintä. Näitä kohteita esitetään liitettäväksi kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen luetteloon eli niin sanotuiksi Ramsar-kohteiksi. Suojelun toteutuskeinona ovat luonnonsuojelulaki ja vesilaki. Ty k ö l ä n j ä r v i (n a t 0 8 0, p i n t a -ala 17 3 h a ) Tykölänjärvi on arvokas lintuvesialue ja tärkeä muuton- ja sulkasadonaikainen kerääntymisalue. Järven kasvisto on edustava laajoine saraniitty- ja ruovikkovyöhykkeineen. Tykölänjärvi on valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman kohde, jota on ehdotettu myös liitettäväksi kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen luetteloon. Pirkanmaan seutukaavassa alueella on SL1-merkintä. Suojelun toteutuskeinoina ovat vesilaki ja luonnonsuojelulaki. Alueen linnustoarvoihin heikentävästi vaikuttavat toimet on kielletty. Kalastus ja metsästys on sallittu, mikäli niitä ei muun syyn perusteella kielletä. Paikalliset lintuharrastajat ovat rakentaneet Tykölänjärven rannalle lintutornin, jonne johtavat pitkospuut Tykölän kartanolta päin. 21

22 5 A L U E E N H I S TO R I A A 5. 1 A s u t u k s e n k e h i t y s Kartassa Skandinavian alueet noin 6500 ekr., jolloin Itämeri muodosti niin sanotun Anculysjärven. Löydöt varhaisesta asutuksesta on merkitty valkoisin pistein. Viiva osoittaa Tyrvännön sijaintia meren rannalla. (lähde: Tyrvännön historia) Rautakauden Tyrväntö Rautakaudella Suomen tiheimmin asuttuja alueita olivat nykyinen Varsinais-Suomi, Häme sekä eräät nykyään Venäjään kuuluvat Karjalan alueet. Pysyvää asutusta oli jonkin verran muuallakin, mutta maan keski- ja pohjoisosat olivat edelleen kiertelevän pyyntikansan harvaan asuttamaa maata. Myös Uudellamaalla asutus oli vähäistä. Tyrväntö kuului rautakaudella Hämeen asutuksen ydinalueeseen ja mahdollisesti myös tiheimmin asuttujen seutujen joukkoon. (lähde: Tyrvännön historia) Varhaisin systemaattinen tieto kylistä ovat maakirjat, jordeböcker, jotka ajoittuvat 1500-luvun puoliväliin. Maakirjakyliä entisessä Pohjois-Tyrvännössä olivat Uskila, Haukila ja Monaala. Veroa maksavia taloja maakirjojen mukaan oli Uskilassa 13, Haukilassa 8 ja Monaalassa 8. Viereinen sivu: Kuninkaan kartassa lukujen vaihteesta asutuskeskittyminä näkyvät Mälkiäisten kylä, Uskelan kylä nykyisen Haukilan kartanon paikalla ja Monaalan kylä nykyisen Monaalan kartanon paikalla. Alueen pohjoisosassa on Oikisto-kylä ja Tykölä. Lisäksi on kulkureittien varsilla joitakin torppia. Yleisiä teitä käyttivät sotilaat, sanansaattajat ja kauppiaat. Vuonna 1649 säädetyllä kestikievariasetuksella määrättiin perustettavaksi kievareita parin peninkulman eli noin 20 km välein yleisten teiden varsille. Kuninkaan kartassa näkyy Huunan paikalla Monaalan kestikievari, joka toimi majatalona ehkä 1900-luvulle asti. Asutuksen runko on vuosisatojen ajan pysynyt samoilla sijoilla täydentyen vähitellen. Ensimmäiset Suomeen tulleet asukkaat olivat liikkuvaa kansaa. Peltoviljelyn myötä asutus vakiintui viljavien, helposti muokattavien viljelysmaiden äärelle. Mannerjäätikön sulamisen jälkeen meren alta paljastuneet Uskilanlahden ympäristön alavat savi- ja hiesumaat tarjosivat rehevän maaperän viljelykselle ja reuna-alueiden moreenikerrostumat olivat sopivia asutuksen perustamiselle. Lisäksi vesistöjen tarjoamat hyvät kulkuyhteydet puolsivat varhaisen asutuksen keskittymistä Hämeeseen. Viimeistään luvuilta lienevät Mälkiäisten, Monaalan ja Uskilan kylät. Hämeenlinnan rakentaminen Vanajaveden äärelle aloitettiin ja 1300-lukujen taitteessa. Hämeenlinnasta muodostui sisämaan liikenteen keskus 1500-luvulla, jolloin Kustaa Vaasa vakiinnutti teiden päälinjaukset. Hämeen Härkätietä käytettiin reittinä lounaisrannikon suuntaan ja Ylinen Viipurintie vei Hämeestä Viipuriin. Vanajavesi oli tärkeä kulkuyhteys, jota pitkin pääsi kulkemaan pohjois-eteläsuunnassa. 22

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET

Lisätiedot

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle

Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle FCG Finnish Consulting Group Oy LAUKON KARTANOALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle -P15872 LUONNOS 21.11.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Maiseman arvot ja suositukset

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 282 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 283 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi

Lisätiedot

Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016

Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016 1 Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhat

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 2.2.2015 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

SASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ

SASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ SASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ vs. kaavasuunnittelija Mia Saloranta Hämeenkyrön kunta Mahnalan työpaja 28.6.2017 Jyväpirtillä Osallistujat: 27 hlöä, joista 11

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016

Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016 1 Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: Inkoon kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 6 Alueen luoteisosan

Lisätiedot

Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä

Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS...3 1.1. Tutkimusmenetelmä...3

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 1 LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Lemin kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 5 Tulos... 6

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 344 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 345 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi

Lisätiedot

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo

Lisätiedot

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/sa/sa_alue_inventointiraportti.aspx?alu...

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/sa/sa_alue_inventointiraportti.aspx?alu... Sivu 1/7 PAKKI - SATAKUNNAN MUSEO / ALUEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kreulanrannan inventointialue Merjalan rakennushistoriallisesti, maisemallisesti ja elinkeinohistoriallisesti merkittävä tontti jokirannassa

Lisätiedot

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 216 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 217 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10...

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10... Page 1 of 2 alueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) PURMOJÄRVEN KYLÄNRAITTI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08

Lisätiedot

KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O

KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O M A A S E U D U N A S U T U S - J A E L I N K E I N O H I S T O R I A L L I S E T M U I N A I S J Ä Ä N

Lisätiedot

Nokia Tottijärven kirkko Karukka Vesihuoltokaivantolinjan muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Nokia Tottijärven kirkko Karukka Vesihuoltokaivantolinjan muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Nokia Tottijärven kirkko Karukka Vesihuoltokaivantolinjan muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Nokian Tottijärven Kirkonkylän vesihuolto-osuuskunta 2 Sisältö: Kansikuva:

Lisätiedot

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Keskustaajaman osayleiskaava 2030 inventoinnin v. 2014 täydennys Hyväristönmäen osa-alueelta Timo Jussila Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Sisältö Perustiedot...

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

Arvokkaat kulttuuriympäristöt

Arvokkaat kulttuuriympäristöt Arvokkaat kulttuuriympäristöt Pirkanmaan Maisema-alueet Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Kylätontit ja muu arkeologinen kulttuuriperintö

Lisätiedot

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 OHJEITA RAKENTAMISEEN JA MAISEMANHOITOON KYLÄALUEELLA Röölän taajamaosayleiskaavan alueella tulee noudattaa Rymättylän kunnan rakennusjärjestystä ellei osayleiskaavassa

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen

Lisätiedot

Kerimäki Raikuunkangas Vedenpullottamon suunnittelualueen inventointi Kreetta Lesell 2009

Kerimäki Raikuunkangas Vedenpullottamon suunnittelualueen inventointi Kreetta Lesell 2009 Kerimäki Raikuunkangas Vedenpullottamon suunnittelualueen inventointi Kreetta Lesell 2009 M U S E O V I R A S T O 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Peruskarttaote 4 2. Lähistön

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 330 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 331 Sastamala Kihniö Parkano Ikaalinen Hämeenkyrö Nokia Virrat Mänttä-Vilppula

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

KUOPIO HIRVILAHTI RAKENNUSPAIKAT. Kuva 7 RAKENNUSPAIKKASELVITYS Uusi rakennuspaikka. Oleva rakennuspaikka NS.TALO. Pelto

KUOPIO HIRVILAHTI RAKENNUSPAIKAT. Kuva 7 RAKENNUSPAIKKASELVITYS Uusi rakennuspaikka. Oleva rakennuspaikka NS.TALO. Pelto KUOPIO HIRVILAHTI RAKENNUSPAIKKASELVITYS RAKENNUSPAIKAT 0 7.5.2007 KOULU 100 300 500 Uusi rakennuspaikka Oleva rakennuspaikka NS.TALO Pelto Suunnittelualueen raja YLEISKAAVATOIMISTO Kuva 7 KUOPIO HIRVILAHTI

Lisätiedot

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 1 YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Ylöjärven kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Vanhoja

Lisätiedot

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN 30.1.2017 TARKASTELUN TAUSTA, TAVOITE JA MENETELMÄ Pirkanmaan

Lisätiedot

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Imatran kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007 1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...

Lisätiedot

HAUKILAN KYLÄSUUNNITELMA 2007

HAUKILAN KYLÄSUUNNITELMA 2007 HAUKILAN KYLÄSUUNNITELMA 2007 Haukilan Kylät ry SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 1.1 Suunnitelman lähtökohdat, tausta ia tarve... 3 1.2 Suunnitelman laadinta ia toteutus... 3 2 ALUEEN ESITTELY... 4 2.1. Alueen

Lisätiedot

Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava

Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava Ymp.ltk 14.4.2015 / 26 Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava Asemakaava koskee Kalman kylän osaa kiinteistöstä (6:13) sekä lähiympäristöä. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.4.2014

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias

Lisätiedot

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila 1 Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Ympäristösuunnittelu Oy / UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3

Lisätiedot

Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila

Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila 1 Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA INKOON KUNTA Södra Sådö Ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) 20.11.2013 1/8 SISÄLLYS Suunnittelun lähtökohdat 1. Suunnittelualue ja hankkeen tausta 2. Suunnittelun tavoite

Lisätiedot

Janakkala Rastila Asemakaava-alueen inventointi Kreetta Lesell 2007

Janakkala Rastila Asemakaava-alueen inventointi Kreetta Lesell 2007 Janakkala Rastila Asemakaava-alueen inventointi Kreetta Lesell 2007 f. 144877 M U S E O V I R A S T O 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset

Lisätiedot

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 2 Inventointi... 3 Kylätontit...

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

Forssa-Jokioinen-Tammela Kiimassuon tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2011.

Forssa-Jokioinen-Tammela Kiimassuon tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2011. 1 Forssa-Jokioinen-Tammela Kiimassuon tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Voimavapriikki Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Suunitelmakartta...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA INKOON KUNTA Solvik, Kälkö Ulkosaariston yleiskaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tässä osallistumis ja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 ja 64 ) esitetään mm. kaavoitushankkeen sijainti

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

MERIKARVIAN KUNTA. MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari

MERIKARVIAN KUNTA. MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari 484-414-2-122 Riispyyn kylässä KUNNAN KAAVATUNNUS 484RAKAM12016 4.12.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä

Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 29.1.2014 1 Valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä.

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. 1 IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. Mielipiteen antaja 1. Maria ja Juha Änkö, Tapio Änkö Kuolinpesä,

Lisätiedot

Hakemus Vehkataipaleen osayleiskaavan muuttamiseksi

Hakemus Vehkataipaleen osayleiskaavan muuttamiseksi KAAVAMUUTOSHAKEMUS 1 (6) 26.11.2014 Taipalsaaren kunta Hakemus Vehkataipaleen osayleiskaavan muuttamiseksi Hakija Yhteyshenkilöt Lappeenrannan kaupunki Tekninen toimi, Kiinteistö- ja mittaustoimi Villimiehenkatu

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

Ylöjärventie (LAMMINPÄÄ)-2020-(7) (HYHKY)-4:485 ja 4:486 Alueen kehityshistoriallinen tarkastelu AK 8574

Ylöjärventie (LAMMINPÄÄ)-2020-(7) (HYHKY)-4:485 ja 4:486 Alueen kehityshistoriallinen tarkastelu AK 8574 Ylöjärventie 27 837-225(LAMMINPÄÄ)-2020-(7) 837-601(HYHKY)-4:485 ja 4:486 Alueen kehityshistoriallinen tarkastelu AK 8574 Elmar Baderman 1988: Lamminpään yhdyskunta syntyi 1900-luvun alussa Lamminkankaalle

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(6) 22.10.2015 THUREVIKIN PAPPILA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 12. Palosaaren

Lisätiedot

Salon seudun maisemat

Salon seudun maisemat Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen

Lisätiedot

Hankasalmi Revontulen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2014

Hankasalmi Revontulen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Hankasalmi Revontulen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Lomakeskus Revontuli Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 5

Lisätiedot

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,

Lisätiedot

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY Sastamalan kaupunki Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 8.10.2014 Laatinut: Kulttuuriympäristöpalvelut

Lisätiedot

Merkinnällä on osoitettu kyläalueen uusien asuinrakennuspaikkojen alueet.

Merkinnällä on osoitettu kyläalueen uusien asuinrakennuspaikkojen alueet. ORIVESI ORIVEDEN KAUPUNGIN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSALEISKAAVA (ERÄJÄRVEN OSA-ALUE) Eräjärven kyläalueen osayleiskaava M K 1 : 5 0 0 0 KAAVAEHDOTUS 30.3.2016 ALUEVARAUSMERKINNÄT: AP PIENTALOVALTAINEN

Lisätiedot

Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg

Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg 1 Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg Kustantaja: Pälkäneen kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 4 Havainnot...

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 286-RAK1705 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI RANTAMÄEN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 15.3.2017 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LINIKKALA I F ASEMAKAAVA JA -MUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LINIKKALA I F ASEMAKAAVA JA -MUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS ORTOKUVA ALUEELTA 2011 Kaavoitus kohde Hakija/Aloite Asemakaavan tarkoitus Maakuntakaava Asemakaava ja asemakaavan muutos: Linikkala I F: Linikkalan kaupunginosan

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus 11. Kesäranta 684-403-1-50 1 Tila on perustettu 1940-luvun puolivälissä kesänviettopaikaksi.

Lisätiedot

SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000

SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000 SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 K 1:50000 Pälkänevesi PÄLKÄNEEN KIRKONKYLÄ 1:412 1:330 1:342 1:307 SUUNNITTELUALUEEN RAJAUS - LIITE 2 K 1:10000 Sappeen kylä 87 876:2 1:413 1:340 1:244 1:258 1:99

Lisätiedot

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila * ~~I!Qf!!T!!.fll _L--..._ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET ~ TAIDOLLA VUODESTA 1988 Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot....

Lisätiedot

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi

Lisätiedot

MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu

MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu MOUHIJÄRVI - HÄIJÄÄ SALMI OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA 2030 MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS 3.10.2013 Sastamalan kaupunki Yhdyskunta ja ympäristö Yhdyskuntasuunnittelu Sisällys 1 JOHDANTO... 1 2 TARKASTELUALUE...

Lisätiedot

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

PARAINEN HOUTSKARIN YLEISKAAVAN MUUTOS BENSTRAND, KIVIMO KAAVASELOSTUS. Maanmittari Oy Öhman

PARAINEN HOUTSKARIN YLEISKAAVAN MUUTOS BENSTRAND, KIVIMO KAAVASELOSTUS. Maanmittari Oy Öhman PARAINEN HOUTSKARIN YLEISKAAVAN MUUTOS BENSTRAND, KIVIMO KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu 12.11.2015. Ympäristölautakunta 18.5.2016 Ehdotus

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot