MAANKÄYTTÖ- ja KEHITTÄMISSUUNNITELMA HAUKILAN ALUEELLE 2009 Teija Mätäsniemi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAANKÄYTTÖ- ja KEHITTÄMISSUUNNITELMA HAUKILAN ALUEELLE 2009 Teija Mätäsniemi"

Transkriptio

1 MAANKÄYTTÖ- ja KEHITTÄMISSUUNNITELMA HAUKILAN ALUEELLE 2009 Teija Mätäsniemi

2

3 M A A N K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A H A U K I L A N A L U E E L L E K Y L Ä T K E H Ä L L Ä H A N K E K Y L Ä S U U N N I T T E L U K A U P U N K I S E U D U N U L K O K E H Ä L L Ä Valkeakosken kaupunki ja Hattulan kunta, entisen Tyrvännön pohjoisosan kylät Maankäyttö- ja kehittämissuunnitelma 2009 Laatinut Kylät kehällä hankkeessa Teija Mätäsniemi, ark. yo TTY, projektityöntekijä EDGE Arkkitehtuuri- ja kaupunkitutkimuslaboratorio Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro MML/VIR/MYY/328/08 Valokuvat Teija Mätäsniemi, ellei toisin mainita Hanketta ovat rahoittaneet paikalliset toimintaryhmät Kantri ry ja Pirkan Helmi ry sekä Pirkanmaan TE-keskus. Hankkeen täytäntöönpanosta vastaa Pirkanmaan TE-keskus.

4 S I S Ä L LY S L U E T T E L O 1. KYLÄT KEHÄLLÄ HANKKEEN ESITTELY Kylät kehällä hanke 1.2 Projektin kulku Haukilassa 2. ALUEEN ESITTELY Sijainti 2.2 Asukkaat 2.3 Palvelut 2.4 Elinkeinot ja yritykset 2.5 Yhdistystoiminta ja kylätapahtumat 3. KAAVOITUSTILANNE, LÄHDEMATERIAALI Pirkanmaan ja Hämeen maakuntakaavat 3.2 Rantakaavat 3.3 Kulttuuriympäristöä koskevat selvitykset 4. LUONNONPIIRTEET Jääkautiselta merenlahdelta Vanajavedelle 4.2 Vanajaveden pinnanvaihtelut 4.3 Topografia ja maaperä 4.4 Arvokkaat luontokohteet 5. ALUEEN HISTORIAA Asutuksen kehitys 5.2 Maankäytön ja maiseman historiaa 5.3 Kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristö Muinaismuistoja Mälkiäisissä Haukilan kartano Monaalan kartano Tykölän kartano 6. MAISEMAKUVA Maisemamaakunta ja perinnemaisemat 6.2 Näkymät, rakentamisen suhde maisemaan 7. ASUKASNÄKÖKULMA Nelikenttäanalyysi (SWOT) 7.2 Kyläläisten kohtaamispaikkoja 7.3 Kohennusta kaipaavia paikkoja 7.4 Yhteenvetoa kyläläisten ajatuksista 8. MAANKÄYTÖN SUUNNITELMA Rakennuspaikkojen arviointikriteerejä 8.2 Rajoitekartta 8.3 Rakennuspaikkasuunnitelma 8.4 Alueiden kuvaukset 8.5 Vanhoja rakennuspaikkoja 8.6 Yhteisten alueiden suunnitelmia 9. RAKENNUSTAPAOHJEITA Rakennustapaohje uudisrakentamiseen 9.2 Rakennustapaohje vanhojen rakennusten korjaukseen LÄHTEET LIITTEET 4 1: Maanomistajien tonttiehdotukset 2: Maanomistajien tonttiehdotusten kuvaukset 3: Rakennuksen vuosihuollon muistilista

5 1. K Y L Ä T K E H Ä L L Ä H A N K K E E N E S I T T E LY 1. 1 K y l ä t k e h ä l l ä h a n k e Tämä suunnitelma on tehty osana Tampereen teknillisen yliopiston Arkkitehtuurin laitoksen EDGE-tutkimuslaboratorion toteuttamaa Kylät kehällä hanketta kesällä Hankkeen virallinen nimi on Kylät kehällä Kyläsuunnittelu kaupunkiseudun ulkokehällä. Hankkeen tavoitteina on ollut löytää kylien rooli osana kaupunkiseudun erilaisia verkostoja ja etsiä keinoja kylien keskeisen resurssin kylämaiseman suojelemiseksi esikaupungistumiselta. Kylän ei tulisi olla pelkkä idyllinen nukkumalähiö vaan yhteisö. Siksi kylän asukkaita on pyritty sitouttamaan kylänsä kehittämiseen hankkeen puitteissa järjestetyillä kyläkokouksilla, joissa on kerätty kyläläisten ajatuksia asuinympäristöstään ja palautetta suunnitelmaluonnoksista. Osallistumisprosessissa on hyödynnetty TTY:ssa vuosina toteutetun osallistumisen käytäntöihin keskittyneen Kylä-Kyllä! projektin kokemuksia. Hanke kestää kesäkuusta 2009 maaliskuuhun 2010, jolloin aluerakenteen analyysin ja suunnitelmien yhteenvedon sisältävä loppuraportti valmistuu. Hankkeessa on mukana seitsemän kylää: Pirkkalankylä Pirkkalasta, Tottijärvi Nokialta, Nurmi ja Säijä Lempäälästä sekä Ritvala, Haukila ja Saarioispuoli Valkeakoskelta. Kehän kyliä yhdistävät Tampereen läheisyys ja hyvät tieyhteydet, joiden houkutteleman omakotirakentamisen hallinta on usein tarpeen kylämäisyyden säilyttämiseksi. Käytännössä kyläkohtaiset suunnitelmat on toteutettu kuuden TTY:n arkkitehtiopiskelijan kesätöinä, joista Haukilan suunnitelma jalostunee diplomityöksi. Suunnitelmat ovat painottuneet maankäyttöön: niissä esitetään uusia rakennuspaikkoja tai rakentamiseen soveltuvia vyöhykkeitä paikkatieto- ja kartta-analyysien perusteella. Maankäyttösuunnitelmien tueksi ja täydennykseksi suunnittelijat ehdottavat myös maisemanhoidon toimenpiteitä ja antavat rakennustapaohjeita. Lisäksi suunnitelmissa esitetään kylien matkailu- ja virkistyskäyttöön liittyviä kehitysideoita, kuten luonto- ja kulttuuripolkuverkostoja. Suunnitelmat ovat epävirallisia eikä niillä ole lainvoimaa, mutta ne voivat toimia yleiskaavoituksen taustamateriaalina, suunnittelutarveratkaisujen myöntämisen aputyökaluna tai tulevaisuuden tiekarttana kylien kehittäjille ja rakennuspaikkoja pohtiville maanomistajille. Projektipäällikkönä hankkeessa on toiminut arkkitehtiylioppilas Jukka Aaltonen ja vastuullisena johtajana TTY:n yhdyskuntasuunnittelun professori Staffan Lodenius. Kylät kehällä hanke on toteutettu EU-rahoitteisen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tuella. Rahoitusviranomaisena toimii Pirkanmaan TE-keskus. Rahoitus on myönnetty paikallisten toimintaryhmien Kantri ry:n ja Pirkan Helmi ry:n rahoituskiintiöistä. 5

6 1. 2 P r o j e k t i n k u l k u H a u k i l a s s a Haukilan alueen suunnittelun tavoitteena on ollut rakennuspaikkojen etsiminen uusien asukkaiden saamiseksi alueelle. Huomion keskipisteenä on Haukilan koulu, jonka toiminnan jatkuminen on vaakalaudalla kouluikäisten määrän laskiessa. Suunnittelulla on etsitty keinoja myös yhteisöllisyyden tukemiseksi ja kylän ilmeen kohentamiseksi. Projekti käynnistyi 1. kesäkuuta Lähtömateriaalina on käytetty kyläläisten vuonna 2007 laatimaa kyläsuunnitelmaa. Aluetta koskevia tietoja olen etsinyt myös kirjoista, kartoista ja verkosta. Kohdealueeseen tutustuin paikanpäällä lukuisia kertoja kyläläisten opastuksella ja itsekseni. Keskeisenä periaatteena projektissa oli, että suunnittelua tehdään yhteistyössä alueen asukkaiden ja maanomistajien kanssa. Siksi järjestettiin yhteensä kolme kyläkokousta. Kyläläiset kutsuttiin koolle postilaatikkoihin jaetuilla kutsuilla ja lisäksi projektista tiedotettiin paikallislehti Valkeakosken Sanomissa. Ensimmäinen kyläkokous järjestettiin Uskilan liikuntahallilla 2. heinäkuuta. Kokouksessa kyläläiset muistelivat vanhoja rakennuspaikkoja sekä tarkensivat kylän kehittämistarpeita ja kohennusta kaipaavia alueita. Maanomistajille järjestetyssä kokouksessa Haukilan koululla 18. elokuuta pääpaino oli rakentamiseen soveltuvien tonttien etsinnässä. Toisessa yleisessä kyläkokouksessa 17. syyskuuta esittelin suunnitelmaluonnoksia. Lisäksi kyläläisten kanssa pohdittiin kylän yhteisten paikkojen kehittämistä ja koulun säilymistä tukevia toimintoja. Kesän aikana järjestettiin kaksi yleistä kyläkokousta, maanomistajien tapaaminen ja maastokäyntejä mahdollisille rakennuspaikoille. Kokousjärjestelyjen, yhteydenpidon ja tiedonkeruun ohella iso osa työstä oli eri aikakausilta olevien ja eri aiheisten karttojen tutkimista, vertailua, yhdistelyä ja muokkausta. Kyläkokouksen karttatehtävissä esiin tulleet alueet olen ottanut suunnittelussa suurennuslasin alle. Teemakartoilla olen kartoittanut rakentamiseen sopivia alueita, joissa olisi huomioitu paikalliset olosuhteet, kuten maaperä, topografia ja pienilmasto, tiestö, sähkö ja muu infrastruktuuri sekä maisema ja kulttuuriympäristö historiallisine piirteineen. Projektin lopputulos on näissä kansissa: esittelen perustietoja ja selvityksiä alueesta, maankäytönsuunnitelman sekä yhteisten alueiden kohennusehdotuksia. Vilpittömät kiitokset kaikille yhteistyössä mukana olleille! 6

7 2. A L U E E N E S I T T E LY TAMPERE TURKU HÄMEENLINNA HELSINKI Haukilan alueen sijainti Suomen kartalla sekä suhteessa Tampereen ja Hämeenlinnan kaupunkiseutuihin (kartoissa keltainen täplä) S i j a i n t i Suunnittelualueen rajaus noudattelee entisen Tyrvännön pitäjän pohjoisosan rajoja (kartassa vaalea alue). Haukila sijaitsee suurimmaksi osaksi Valkeakosken alueella, kaupungin kaakkoisosassa, ulottuen osittain Hattulan puolelle. Lisäksi lääninraja kulkee alueen läpi. Valkeakoski kuuluu Länsi-Suomen lääniin ja Pirkanmaan maakuntaan, Hattula Etelä-Suomen lääniin ja Kanta-Hämeen maakuntaan. Kohdealue on Haukilan Kylät ry:n toimialuetta, joka noudattelee entisen Tyrvännön pitäjän pohjoisosan rajoja. Alueella sijaitsevat Tykölän kylä, Uskila, Mälkiäinen ja Monaala. Haukilasta on matkaa Valkeakoskelle noin 15 km, Hämeenlinnaan 35 km ja Tampereelle 50 km. Kyläläiset käyttävät lähipalveluja myös Pälkäneeltä ja Laitikkalasta. Hattulan puolen asukkaat tekevät asiointimatkoja myös Hattulan kunnan keskustaajamaan Parolaan, jonne on matkaa noin 20 km. 7

8 2. 2 A s u k k a a t Haukilassa on noin 300 asukasta, joista 48 % on naisia ja 52 % miehiä. Asukkaiden keski-ikä on 38,5 vuotta. Taulukko: Asukkaiden ikäjakauma (Tilastokeskuskus 2006) Ikäryhmä ikä %-osuus Alle kouluikäiset 0-6-v. 12 % Alakoululaiset 7-12-v. 11 % Teini-ikäiset v. 5 % Aktiivi-ikäiset v. 55 % v v v v. 18 % 14 % 11 % 12 % Eläkeläiset v. 18 % Vanhukset yli 75-v. 7 % Yhteensä 107 % Maitotonkat muistuttavat menneistä ajoista. Lypsykarjatilat ovat alueelta EU:hun liittymisen myötä vähentyneet, kun tehokkuuden lisäämiseksi on maidontuotannossakin siirrytty suurempiin tilakokoihin. Työvoimareserviä maa- ja metsätauden tilapäisiin tarpeisiin ei kylältä nykyään entiseen malliin löydy vaan se pitää hankkia Virosta. Noin puolet alueen asukkaista eli 47 % lasketaan kuuluvaksi työvoimaan. Näistä on palkansaajia 74 %, maatalousyrittäjiä 9 %, muita yrittäjiä 8 % ja työttömiä 9 %. Työvoiman ulkopuolisista asukkaista 44 % on 0-14-vuotiaita lapsia. Lähes yhtä suuri osuus eli 43 % on eläkeläisiä. Loput työelämän ulkopuolelle tilastoiduista edustavat tasapuolisesti opiskelijoita (5 %), kotiäitejä (4 %) ja muita (4 %). Haukilan alueen ammattirakenne (Tilastokeskus 2006) Teknis-luonnontieteel. työ 6 % Hoivatyö 2 % Opetustyö 2 % Hallinto- ja toimistotyö 8 % Kaupallinen työ 10 % Maa- ja metsätalous, kalastus 18 % Kuljetus- ja liikennetyö 12 % Teollinen työ 31 % Palvelutyö 6 % Tuntematon 4 % 8

9 Sodan jälkeen koulussa oli parhaimmillaan yli sata oppilasta. Opettajia oli kolme. Lapset kulkivat aluksi eväiden kanssa. Kouluruokailun alettua Lahtisen Manta keitti saunan padassa koko väelle maanantaina velliä, tiistaina hernerokkaa, keskiviikkona puuroa, torstaina perunasoppaa ja perjantaina taas velliä. Lauantaikin oli koulupäivä, mutta silloin ei tarjottu kouluruokaa. Syksyisin koululaiset tekivät joskus marjastusretkiä metsään tarkoituksenaan kerätä koululle marjoja talven varalle. Usein varastot eivät niillä retkillä paljoa täyttyneet, mutta lapset saivat suut makoiseksi. Tämän kertoi Lauri Oksanen (*1918), paljasjalkainen paikkakuntalainen, joka aloitti koulutaipaleensa Haukilan koulussa P a l v e l u t H a u k i l a n k o u l u Vuonna 1881 perustettu Haukilan koulu on entisen Tyrvännön pitäjän kouluista vanhin yhä toimiva koulu. Haukilan koulu sijaitsee Koivukujalla alueen keskeisellä paikalla. Rakennusten vanhin osa on vuodelta Koulu rakennettiin ensin yksikerroksiseksi, mutta korotettiin noin vuonna 1925 kaksikerroksiseksi. Vuonna 1949 pystytettiin toinen koulurakennus vanhaan pihapiiriin. Haukilan koulun erikoisuutena on museoluokka, joka on sisustettu vanhoilla pulpeteilla ja muilla koulutyöhön liittyvillä tarvikkeilla. Koulun pohjoispuolella on aidattu piha, jossa on kiipeilytelineitä ja leikkivälineitä sekä katos koulun ja päiväkodin käyttöön. Eteläpuolen pihalta avautuvat näkymät Uskilanlahden kulttuurimaisemaan ja sieltä löytyy myös kyläläisten yhteistuumin rakentama skeittiramppi. Lisäksi Haukilan kartanolta on koululle lahjoitettu 12 kynäjalavaa. Koivukujan pohjoispuolella koulua vastapäätä sijaitsee peltomaalle rakennettu koulun liikuntakenttä pukuhuonerakennuksineen. Talvisin kenttä on jäädytetty luistelua varten. Sisäliikuntaa koululaiset harrastavat pienen kävelymatkan päässä sijaitsevassa Uskilan liikuntahallissa. Tyttöjen suosikkipaikka museoluokassa lienee eturivin punainen kukkamaalauksin koristeltu pulpetti. Esillä on myös kiinnostavia teknisiä laitteita, kuten vanhoja puhelimia. Kuvassa luokkaa esittelee koulun entinen opettaja Ulla Perhola. Koulun käsityöluokka höyläpenkkeineen. Koulun pihapiirissä on myös pieni saunarakennus, josta kyläydistys on suunnitellut kerhotilaa. Vielä ei kuitenkaan ole löytynyt vapaaehtoista vastaavaa mestaria muutoshankkeelle. Tällä hetkellä Haukilan koulussa toimivat luokat 1 6 kahden opettajan opetuksessa oppilaita on noin 40. Koulu on ollut lakkautuskeskustelujen kohteena 1990-luvulta alkaen. Tämänhetkisen (10/2009) tiedon mukaan toiminta jatkuu ainakin vuoteen 2016 asti. 9

10 P ä i v ä k o t i S a t u l i n n a Uudemmassa koulurakennuksessa entisessä opettajan asunnossa toimivat esikoulu ja päiväkoti Satulinna. Päiväkodissa on noin 20 lasta. J u l k i n e n l i i k e n n e Paikallinen yksityinen taksiyrittäjä huolehtii koulukyydityksistä. Linja-autoyhteydet alueelta on Valkeakosken, Hämeenlinnan, Hauhon ja Pälkäneen suuntaan. Koulujen loma-aikoina bussivuoroja on vähän. Bussipysäkit sijaitsevat Uskilantien molemmissa päissä, mutta bussit pysähtyvät poimimaan myös reitin varrelta kyytiin viittoilevat ja samoin pois pääsee haluamassaan paikassa. K i r j a s t o a u t o Kirjastoauto kulkee alueella joka toinen viikko reitillä Retulantie- Uskilantie poiketen myös Haukilan koululla. K a u p p a p a l v e l u t Kauppa-auto palvelee keskiviikkoisin ja lauantaisin Retulantien ja Uskilantien varressa pysähtyen kysynnän mukaan kauppa-autolla kävijöiden vakituisilla pysäkeillä. Kyläkaupparakennus on edelleen olemassa Uskilantien varressa. Kaupan toiminta keskeytyi syksyllä 2007, mutta kyläläiset tekevät aktiivista selvitys- ja suunnittelutyötä sen uudelleen herättämiseksi. P o s t i p a l v e l u t Kyläkaupan yhteydessä toimi aiemmin asiamiesposti. Nykyään postinjakeluauto vie tarvittaessa asiakkaiden lähetykset omasta postilaatikosta, kunhan postimaksu on maksettu. Postimerkkejä voi ostaa myös kauppa-autosta. Leikkikenttä koulun pihassa toimii myös päiväkotilasten leikeissä. Koulun eteläpuolisella pihalla on talkootöinä rakennettu skeittiramppi. Katuvalot on pystytetty talkootyönä koulun ja liikuntahallin väliselle osuudelle. (kuva: Heli Puputti) Kauppa-auto palvelee varsinkin vähemmän autoilevia asukkaita. Reitin aikataulu voi hiukan viivästyä ruuhkaisina päivinä ja silloin saa varautua odottamaan autoa. 10

11 Uskilan liikuntahalli Hyvät sisäliikuntamahdollisuudet tarjoaa Uskilan liikuntahalli, jonka Tyrvännön Urheilijat rakensivat talkoilla vuonna Hallia käytetään myös juhla- ja kokoustilana. Lisäksi koulun sisäliikuntatunnit pidetään hallilla. U s k i l a n t a n s s i l a v a Vuonna 1957 talkoilla rakennettu tanssilava löytyy Uskilan urheiluhallin vierestä. Lava on käytettävissä kesäaikaan. Alkuaikoinaan tanssilavalla riitti muistitiedon mukaan väkeä salin täydeltä. J ä r v e l ä Mälkiäisissä sijaitsee kokous- ja saunatilaa tarjoava Järvelä, jossa järjestetään myös lasityökursseja (www.tarua.fi). Uskilantie Haukilan koulu ja päiväkoti Kyläkauppa Kariniemen leirikeskus Uskilan liikuntahalli ja tanssilava Järvelä Tarmokasta talkoohenkeä kyläläisillä on aina ollut. Siitä osoituksena ovat Liekosillantien varteen vuonna 1957 rakennettu Uskilan tanssilava (ylempi kuva) ja vuonna 1995 rakennettu liikuntahalli (alempi kuva). 11

12 KARINIEMEN LEIRIKESKUS Päärakennus - sisämajoitus 50 hengelle - 6 kpl 8 hengen huoneita - 1 kolmen hengen huone - 1 kahden hengen huone - ruokasali - suurtalouskeittiö varusteineen - ruokailutarvikkeet Rantasauna - puulämmitteinen sauna 30 hengelle - kesäisin suihkut, talvisin lämminvesipata - porakaivo - hiekkaranta, laituri ja veneilymahdollisuus K a r i n i e m e n l e i r i k e s k u s Mälkiäisissä Vanajaveden rannalla sijaitsee Valkeakosken kaupungin omistama Kariniemen leirikeskus. Luonnonkauniissa ympäristössä on erinomaiset puitteet lasten ja nuorten leireihin, koulutus ja kurssitoimintaan sekä muuten vain retkeilyyn, vapaa-ajanviettoon ja yhdessäoloon. Kesäkauden Kariniemi on pääasiassa koululaisryhmien ja nuorisoyhdistysten käytössä. (www.valkeakoski.fi/portal/suomi/kulttuuri_ja_vapaa-aika/nuoret/nuorten_vapaa-aika/ kariniemen_leirikeskus/) Vanha päärakennus - sadepäivien kerhotila - ei majoituskäytössä Piha-alue - 80 m x 30 m nurmikenttä jalka-, sulka- ja lentopalloiluun - katettu esiintymislava Kolme nuotiopaikkaa Luontopolku suojelualueella Yläkuva: Kariniemen vanha päärakennus. Näkymä Kariniemen rannasta Vanajavedelle. 12

13 2. 4 E l i n k e i n o t j a y r i t y k s e t Maatalous on alueen näkyvin elinkeino. Maatalousyrittäjiä työvoimasta on 9 %. Suunnilleen yhtä suuri osa työvoimasta eli 8 % on yrittäjinä muilla aloilla. Taulukko: Haukilan alueen työpaikkarakenne (Tilastokeskus 2006) Paikallisten työpaikkojen toimiala lukumäärä % -osuus Maa-, riista- ja metsätalous % Kauppa 3 8 % Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 9 25 % Kiinteistö- ja liike-elämän palvelut 1 3 % Koulutus 4 11 % Muut palvelut 1 3 % Toimiala tuntematon 3 8 % Yhteensä % 1. Puimatöitä Monaalan alueella ALUEEN YRITYKSIÄ (kartta): 1. Putkityö Korkeila 2. Sähkötare Jaskan auto 4. Puutyöt Penttinen Pekka ja lasityöt Blomster-Penttinen Raili Kaivinkone, Nikkanen Tmi 6. Kuljetusliike Kuosmanen Ky 7. Autoilija Perhola 8. Sisustussuunnittelija Perhola Paula 9. Sähköasennus Kuusisto Perunkirjoitus- ja lakiasiainpalvelu, Partanen Oy 11. Järvelä, 12. Taksiautoilija Jokio 13. Veneveistämö Karonen Lomamökkien vuokraus, Seppälä Eero (ei kartassa)

14 VENEVEISTÄMÖ Ensio Karonen, Innatintie 158 Jo neljännessä sukupolvessa toimiva yritys valmistaa pienveneitä mänty- ja haapalaudasta sekä mänty- ja mahonkivanerista ja tekee myös vanhojen puuveneiden kunnostus- ja muutostöitä. Veistämöllä on monipuoliset työstökoneet erilaisten puutöiden tarpeisiin. (lisätietoa: JÄRVELÄ, Mälkiäinen Kokoustila Järvelän viihtyisässä päärakennuksessa on noin 60 hengen kokoontumistilat. Sauna Puulämmitteisen saunan löylyihin mahtuu kerralla noin henkeä. Lähellä rantaa sijaitsevasta saunasta on helppo käydä uimassa. Järvelässä ei ole anniskelupalvelua. Lasitaide Yrittäjä tekee tilauksesta sulatus-, Tiffany- ja lyijylasitöitä. Lisäksi lasinsulatusuuni on vuokrattavissa asiakkaiden omia töitä varten. (lisätietoja: Yläkuvassa taidelasiovi, alakuvassa horoskooppiaiheisia koruja (Järvelän kuvat: 14

15 2. 5 Y h d i s t y s t o i m i n t a j a k y l ä t a p a h t u m a t Alueella aktiivisesti toimivia yhdistyksiä ovat muun muassa Tyrvännön Urheilijat, Pohjois-Tyrvännön Martat ry ja kyläyhdistys Haukilan Kylät ry. Lisäksi koulun vanhempaiyhdistyksen ja Sääksmäen seurakunnan toimesta järjestetään kylällä toimintaa kaikenikäisille. Liikuntahallilla on eri-ikäisille suunnattua harrastustoimintaa pitkin vuotta. Kylätapahtumista suurta suosiota on kerännyt heinä-elokuun tienoilla järjestettävä Haukilan Wanhat Wempaimet-näyttely, jossa esitellään vanhoja laitteita ja esineistöjä maamoottoreista tekstiileihin. Muita vuosittain järjetettyjä tapahtumia ovat: naisten virkistyspäivä syksyisin ja keväisin liikuntahallilla Tyrvännön Urheilijoiden järjestämät juhannustanssit ja karaoketanssit elokuussa Uskilan lavalla juhannuskokko Uskilanlahdella kauneimmat joululaulut Haukilan koululla itsenäisyyspäivänä myyjäiset, joilla kerätään varoja koko koulun yhteiseen luokkaretkeen hiihtoloman tienoilla koko perheen ulkoilutapahtuma Talvenselän taittajaiset Wanhat Wempaimet Uskilassa : ylimmässä kuvassa maamoottori, joka toimi maatilan voimanlähteenä ennen kuin sähköä oli käytettävissä. Keskimmäisessä kuvassa Monaalan kartanon pärehöylä. Talvisessa kuvassa tandemhiihtoa talvenselän taittajaisissa Alakuvassa Haukilan koulun urheilupäivän palkintojenjakotilaisuus (kuvat: Heli Puputti) 15

16 3 K A AV O I T U S T I L A N N E, L Ä H D E M AT E R I A A L I Kartassa alueella voimassa olevat maakuntakaavat (kuvat: Pirkanmaan liitto ja Hämeen liitto) 3. 1 P i r k a n m a a n j a H ä m e e n m a a k u n t a k a a v a t Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa. Maakuntakaava vastaa valtakunnallisen, maakunnallisen ja useamman kuin yhden kunnan alueelle ulottuvan maankäytön suunnittelusta ja yhteensovittamisesta. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa tai asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Pirkanmaan 1. maakuntakaava on vahvistettu valtioneuvostossa ja Kanta-Hämeen maakuntakaava

17 3. 2 R a n t a k a a v a t Valkeakosken puolella rantarakentamista säätelee oikeusvaikutteinen osayleiskaava ( ). Monaalan kartanon ranta-asemakaava Hattulan puolella on tekeillä käsittäen Vanajaveden Uskilanlahden ja Kuhanselän sekä Keskisjärven ja Lampisen ranta-alueita K u l t t u u r i y m p ä r i s t ö ä k o s k e v a t s e l v i t y k s e t Pirkanmaan alueellinen kulttuuriympäristöohjelma (Pirkanmaan ympäristökeskus 2002, Alueelliset ympäristöjulkaisut 275) kuvaa alueen kulttuurimaiseman ja rakennuskulttuurin historiallisia taustoja, ominaispiirteitä ja arvoja. Pirkanmaan maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt on Pirkanmaan liiton toimesta vuonna 2006 tehty selvitys Pirkanmaan maisemista, niiden synnystä ja rakennetusta kulttuuriympäristöstä. Haukilan kartanon alue ja Mälkiäisten kulttuurimaisema (akm211) on tässä selvityksessä huomioitu laajana ja edustavana viljelymaisemana. Valkeakosken rantaosayleiskaavan aluerajaus Haukilan alueella tummennettuna peruskartassa. (lähde: Valkeakosken kaupungin kaavoitus) Hämeen kulttuuriympäristöä koskevia tavoitteita on asetettu Hämeen alueellisessa kulttuuriympäristöohjelmassa, joka tarkentaa kulttuuriympäristönhoidon tavoitteita vuosille Hämeen perinnemaisemien kartoitus- ja hoitoprojekti käynnistettiin vuonna 1992 ja Kanta-Hämeen perinnemaisemat on inventoitu Hämeen ympäristökeskuksen toimesta vuosina , jolloin myös suunnittelualueella sijaitseva Monaala on huomioitu mielenkiintoisena laajana kokonaisuutena. Valtakunnallinen lintuvesiensuojeluohjelma koskee Tykölänjärven aluetta ja Uskilanlahtea. Natura 2000 alueisiin kuuluvat Tykölänjärvi (nat 080), Vanajaveden alueet (nat 078) ja Vanajaveden lintualueet (nat 079). Muinaismuistolain piiriin kuuluvat Mälkiäisissä 16-kuppinen rautakautinen uhrikivi, Illaakivi (SM565), Kylä-Seppälän rautakautinen uhrikivi (SM577) sekä Neroonniemen rautakautiset tai keskiaikaiset kiviröykkiöt (SM578). Kaikkia alueen muinaismuistoja ei ole vielä kartoitettu. Suojelun piiriin kuuluvat myös entiset kylätontit, kylien rintapellot ja historialliset tielinjaukset. 17

18 4 L U O N N O N P I I R T E E T 4. 1 J ä ä k a u t i s e l t a m e r e n l a h d e l t a Va n a j a v e d e l l e Haukilan alue sijaitsee nykyisen Vanajaveden koillisosassa. Jääkauden aikainen manneräätikkö väistyi tältä seudulta luoteen suuntaan noin 7000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Mannerjäätikön väistyessä maanpinta paljastui idässä ja lännessä oli avoin meri. Aluksi koko entisen Tyrvännön seutu oli meren peitossa. Vähitellen seuraavien vuosisatojen aikana alue paljastui merestä. Nykyinen Vanajaveden selkä oli aluksi länteen avautuva merenlahti. Vanajaveden pinnanvaihtelut. (lähde:tyrvännön historia) Maanpinnan jatkuvasti kohotessa Lempäälän tienoille syntyi kannas, joka erotti Vanajanselän erilliseksi järveksi. Aluksi tästä järvestä oli vain vähäinen lasku-uoma mereen ja vedenpinta järvessä kohosi. Pian vesimassat mursivat suuremman lasku-uoman, Lempäälän Kuokkalankosken. Näin syntyi nykyinen Vanajavesi joskus ekr Va n a j a v e d e n p i n n a n v a i h t e l u t Historian aikana Vanajaveden korkeusvaihtelut ovat olleet Suomen muihin järviin verrattuna poikeuksellisen voimakkaita. Korkeimmillaan Vanajaveden pinta oli 1700-luvulla, jolloin alettiin tulvahaittojen vuoksi laskea veden pintaa keinotekoisin toiminpitein. Suurimmat vedenlaskut tapahtuivat 1800-luvulla ja yhteensä ihmisen toiminta on laskenut järven pintaa noin kolme metriä huipputasostaan. Aikaisemmin kevättulvat olivat jokavuotinen ilmiö, kunnes vuonna 1962 Kokemäenjoen vesistöä alettiin juoksutusten avulla säädellä pitäen vedenkorkeus suhteellisen vakaana. Alueen topografiakartta, jossa näkyvät myös nykyiset tielinjaukset. Korkeimmat maaston kohdat on merkitty ruskealla ja matalammat vihreällä To p o g r a f i a j a m a a p e r ä Haukilan maasto on Hämeen seudulle tyypillisesti topografialtaan vaihtelevaa. Vesistö ilmenee Vanajaveden lisäksi monina pieninä järvinä. Maaston korkeimmat kohdat ovat karkeaa maa-ainesta, kalliota ja moreenia. Maaston painanteisiin ovat lajittuneet hienommat ravinteikkaat maa-ainekset, kuten savi ja hiesu. Vesistön läheisyys tasaa ilman lämmönvaihteluita ja kosteusvaihteluita luoden suotuisat olosuhteet rehevälle kasvillisuudelle. Hienorakeiset maalajit ovat rakennuskelpoisuudeltaan huonoa maata routivuutensa ja heikon kantavuutensa vuoksi. Vähintään metrin paksuinen kuivakuori lisää kuitenkin siltti- ja savialueiden kantavuutta niin, että ne ovat kohtuullisia pientalojen rakennuspohjia. Hienorakeisten maalajien sekä runsaasti hienoa ainesta sisältävien moreenien maarakennusominaisuudet riippuvat myös vesipitoisuudesta. (Lähde: Maaperäkartan käyttöopas, Geologian tutkimuskeskus GTK) 18

19 Maaperäkartta GTK kalliota, jonka päällä alle 1,om maakerros, yleensä moreenia moreenikerrostumat hienorakeiset kerrostumat, savi hienorakeiset kerrostumat, hiesu eloperäiset kerrostumat, Ct soraturve, St rahkaturve 19

20 4. 4 A r v o k k a a t l u o n t o k o h t e e t Alueella pitkään jatkunut maanviljelys ja laiduntaminen ovat synnyttänyt katajaketoja sekä kasvistoltaan ja eläimistöltään rikkaita niittyjä. Haukilan alueella on laajoja edustavia viljelymaisemia Uskilasta Mälkiäisiin johtavan tien varrella. Mälkiäisten kumpareisessa maastossa taas on runsaasti katajikkoja ja Monaalan puolella reheviä lehtomaisia rantaniittyjä. Rantaniittyjen reunustamat metsälaitumet ovat Kanta-Hämeen maakunnan kiinnostavimpia perinnebiotooppikokonaisuuksia, joihin kuuluu myös vanhaa puustoa. Maanviljelysalueet Uskilan lahden ympärillä on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi.haukilan kartanon alueella kasvaa lisäksi kynäjalavia, jotka ovat valtakunnallisesti uhanalaisia jaloja lehtipuita. Natura alueet on merkitty karttaan vihreällä. Uskilan lahden ympäristö peltoalueineen on luokiteltu Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen maakuntakaavoissa maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Alueen luonto on rikasta ja alueella on useita luonnonsuojelualueita. Suuri osa suunnittelualueesta Vanajaveden läheisyydessä on luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävää aluetta. Kynäjalava (Ulmus laevis) eli kynnepää on valtakunnallisesti uhanalainen jalo lehtipuu. Suomessa esiintyvästä kahdesta jalavalajista kynäjalava on sukulaistaan vuorijalavaa harvinaisempi. Kynäjalava on levinnyt Suomeen Karjalan kannaksen kautta. Nykyään sitä löytää lähinnä vain Pyhäjärven, Vanajaveden ja Kuloveden rannoilta. Luontaisia runkomaisia kynäjalavia on laskettu Suomessa olevan noin Muualta Euroopasta jalavat ovat hävinneet laajoilta alueilta jalavataudin vuoksi. Toistaiseksi ilmaston viileys on estänyt tätä sienitautia tartuttavan kovakuoriaisen leviämisen Suomeen. 20

21 Va n a j a v e d e n a l u e (n a t ) Vanajaveden alue on arvokas maisemakokonaisuus, johon sisältyy monipuolisesti erilaisia luontotyyppejä. Vanajavesi on luontaisesti rehevä järvi, johon ihmisen toiminta on myös vaikuttanut. Sen selkävedet saarineen ovat tärkeitä lokkilintujen pesimäalueita. Monaalan rantaniityt kesäpäivänä. Näkymä Tykölänjärvelle ja tuulikaadoista sahatut pitkospuut, jotka johtavat lintutornille. Haukilan alueelle sijoittuu valtakunnallisiin lehtojen-, harjujen- ja rantojensuojeluohjelmiin sisätyviä kohteita. Alueella on lisäksi arvokkaiksi luokiteltuja perinnebiotooppeja. Pirkanmaan ja Hämeen seutukaavassa valtakunnallisten suojeluohjelmien kohteilla on SL1-merkintä. Osa alueista on varustettu merkinnällä SL ja SM. Suojelun toteutuskeinona ovat luonnonsuojelulaki, maa-aineslaki (harjualueet), vesilaki ja maatalouden ympäristötuen erityistuki (perinnebiotoopit). Maa-aineslailla suojeltavilla harjualueilla voidaan harjoittaa metsätaloutta. Vesialueilla kalastus ja metsästys sallittu, mikäli niitä ei muun syyn perusteella kielletä. Va n a j a v e d e n l i n t u a l u e e t (n a t ) Vanajaveden lintualueet käsittävät useita lintulahtia. Myös Uskilanlahti kuuluu valtakunnallisen lintuvesisuojeluohjelman kohteisiin. Pirkanmaan seutukaavassa alueella on SL1- merkintä. Näitä kohteita esitetään liitettäväksi kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen luetteloon eli niin sanotuiksi Ramsar-kohteiksi. Suojelun toteutuskeinona ovat luonnonsuojelulaki ja vesilaki. Ty k ö l ä n j ä r v i (n a t 0 8 0, p i n t a -ala 17 3 h a ) Tykölänjärvi on arvokas lintuvesialue ja tärkeä muuton- ja sulkasadonaikainen kerääntymisalue. Järven kasvisto on edustava laajoine saraniitty- ja ruovikkovyöhykkeineen. Tykölänjärvi on valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman kohde, jota on ehdotettu myös liitettäväksi kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen luetteloon. Pirkanmaan seutukaavassa alueella on SL1-merkintä. Suojelun toteutuskeinoina ovat vesilaki ja luonnonsuojelulaki. Alueen linnustoarvoihin heikentävästi vaikuttavat toimet on kielletty. Kalastus ja metsästys on sallittu, mikäli niitä ei muun syyn perusteella kielletä. Paikalliset lintuharrastajat ovat rakentaneet Tykölänjärven rannalle lintutornin, jonne johtavat pitkospuut Tykölän kartanolta päin. 21

22 5 A L U E E N H I S TO R I A A 5. 1 A s u t u k s e n k e h i t y s Kartassa Skandinavian alueet noin 6500 ekr., jolloin Itämeri muodosti niin sanotun Anculysjärven. Löydöt varhaisesta asutuksesta on merkitty valkoisin pistein. Viiva osoittaa Tyrvännön sijaintia meren rannalla. (lähde: Tyrvännön historia) Rautakauden Tyrväntö Rautakaudella Suomen tiheimmin asuttuja alueita olivat nykyinen Varsinais-Suomi, Häme sekä eräät nykyään Venäjään kuuluvat Karjalan alueet. Pysyvää asutusta oli jonkin verran muuallakin, mutta maan keski- ja pohjoisosat olivat edelleen kiertelevän pyyntikansan harvaan asuttamaa maata. Myös Uudellamaalla asutus oli vähäistä. Tyrväntö kuului rautakaudella Hämeen asutuksen ydinalueeseen ja mahdollisesti myös tiheimmin asuttujen seutujen joukkoon. (lähde: Tyrvännön historia) Varhaisin systemaattinen tieto kylistä ovat maakirjat, jordeböcker, jotka ajoittuvat 1500-luvun puoliväliin. Maakirjakyliä entisessä Pohjois-Tyrvännössä olivat Uskila, Haukila ja Monaala. Veroa maksavia taloja maakirjojen mukaan oli Uskilassa 13, Haukilassa 8 ja Monaalassa 8. Viereinen sivu: Kuninkaan kartassa lukujen vaihteesta asutuskeskittyminä näkyvät Mälkiäisten kylä, Uskelan kylä nykyisen Haukilan kartanon paikalla ja Monaalan kylä nykyisen Monaalan kartanon paikalla. Alueen pohjoisosassa on Oikisto-kylä ja Tykölä. Lisäksi on kulkureittien varsilla joitakin torppia. Yleisiä teitä käyttivät sotilaat, sanansaattajat ja kauppiaat. Vuonna 1649 säädetyllä kestikievariasetuksella määrättiin perustettavaksi kievareita parin peninkulman eli noin 20 km välein yleisten teiden varsille. Kuninkaan kartassa näkyy Huunan paikalla Monaalan kestikievari, joka toimi majatalona ehkä 1900-luvulle asti. Asutuksen runko on vuosisatojen ajan pysynyt samoilla sijoilla täydentyen vähitellen. Ensimmäiset Suomeen tulleet asukkaat olivat liikkuvaa kansaa. Peltoviljelyn myötä asutus vakiintui viljavien, helposti muokattavien viljelysmaiden äärelle. Mannerjäätikön sulamisen jälkeen meren alta paljastuneet Uskilanlahden ympäristön alavat savi- ja hiesumaat tarjosivat rehevän maaperän viljelykselle ja reuna-alueiden moreenikerrostumat olivat sopivia asutuksen perustamiselle. Lisäksi vesistöjen tarjoamat hyvät kulkuyhteydet puolsivat varhaisen asutuksen keskittymistä Hämeeseen. Viimeistään luvuilta lienevät Mälkiäisten, Monaalan ja Uskilan kylät. Hämeenlinnan rakentaminen Vanajaveden äärelle aloitettiin ja 1300-lukujen taitteessa. Hämeenlinnasta muodostui sisämaan liikenteen keskus 1500-luvulla, jolloin Kustaa Vaasa vakiinnutti teiden päälinjaukset. Hämeen Härkätietä käytettiin reittinä lounaisrannikon suuntaan ja Ylinen Viipurintie vei Hämeestä Viipuriin. Vanajavesi oli tärkeä kulkuyhteys, jota pitkin pääsi kulkemaan pohjois-eteläsuunnassa. 22

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10...

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10... Page 1 of 2 alueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) PURMOJÄRVEN KYLÄNRAITTI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Keskustaajaman osayleiskaava 2030 inventoinnin v. 2014 täydennys Hyväristönmäen osa-alueelta Timo Jussila Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Sisältö Perustiedot...

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 216 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 217 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN 30.1.2017 TARKASTELUN TAUSTA, TAVOITE JA MENETELMÄ Pirkanmaan

Lisätiedot

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007 1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA INKOON KUNTA Solvik, Kälkö Ulkosaariston yleiskaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tässä osallistumis ja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 ja 64 ) esitetään mm. kaavoitushankkeen sijainti

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

Forssa-Jokioinen-Tammela Kiimassuon tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2011.

Forssa-Jokioinen-Tammela Kiimassuon tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2011. 1 Forssa-Jokioinen-Tammela Kiimassuon tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Voimavapriikki Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Suunitelmakartta...

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(6) 22.10.2015 THUREVIKIN PAPPILA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 12. Palosaaren

Lisätiedot

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila 1 Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Ympäristösuunnittelu Oy / UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 330 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 331 Sastamala Kihniö Parkano Ikaalinen Hämeenkyrö Nokia Virrat Mänttä-Vilppula

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 2 Inventointi... 3 Kylätontit...

Lisätiedot

Janakkala Rastila Asemakaava-alueen inventointi Kreetta Lesell 2007

Janakkala Rastila Asemakaava-alueen inventointi Kreetta Lesell 2007 Janakkala Rastila Asemakaava-alueen inventointi Kreetta Lesell 2007 f. 144877 M U S E O V I R A S T O 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila * ~~I!Qf!!T!!.fll _L--..._ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET ~ TAIDOLLA VUODESTA 1988 Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot....

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Salon seudun maisemat

Salon seudun maisemat Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, 10-405-23-89 Kuusikallio Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan KARSTULA ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA MK :0000 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET : AM AO AO-3 RA MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alueelle saa sijoittaa

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009

Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009 Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009 Johanna Enqvist/V.-P. Suhonen Museovirasto/RHO Kuva 1: Edesby kuvattuna idästä. Museoviraston

Lisätiedot

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Saimaa Spirit Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvat... 5 Kansikuva:

Lisätiedot

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS Ote osoitekartasta. KOHDEALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pumminmäen kaupunginosassa Tarmonpolun varressa. Muutosalueeseen kuuluu kortteli 4. Korttelin pinta-ala on

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO / SUUNNITTELUOSASTO SANTALANTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla, noin

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut sivu 1(5) ASPELUNDIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 257 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA

VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA LIITE Rovaniemen kaupunki VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA Mitoituslaskelma rakennusoikeuden jakamisesta kaava-alueella Kaavoitus VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA Mitoitus laskelma Vikajärven osayleiskaavan rakennusoikeuden

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188B Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Vihtorila ja Koivula) Kuva 1: Sijainti Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupunki Lieksan ja Nurmeksen

Lisätiedot

Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Suunnittelutalo Oy / Parkanon kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö Kunnanhallitus 74 07.03.2016 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö 622/11.05.00/2016 Khall 74 Ympäristöministeriö pyytää Euran kunnan lausuntoa 15.1.2016 valtakunnallisesti

Lisätiedot

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA Rakennustapaohjeet Statukset, jotka vaikuttavat rakentamiseen: Valtakunnallisesti arvokas maisema alue. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Seudullisesti

Lisätiedot

PERUSTIETOJA KUNNASTA

PERUSTIETOJA KUNNASTA PERUSTIETOJA KUNNASTA Nimi Maaninka on saamenkieltä ja tarkoittaa siikaa. Suomenkielinen asutus on omaksunut nimen, vaikkakin alkuperäinen merkitys on unohtunut. Ensimmäistä kertaa nimi esiintyy jo 1500-luvun

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 188 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 189 Kihniö Virrat PÄLKÄNE Varalan-Kirvun-Iharin kulttuurimaisema Parkano

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 MERIKARVIAN KUNTA 06.11.2016 KAAVA Merikarvian Ylikylä rantayleiskaavan muutos koskien Riispyyn kylän tiloja Riihimäki 484-414-2-156, Halkoplassi 484-414-2-199 ja Heikkilä 484-414-1-122 OSALLISTUMIS- JA

Lisätiedot

Metsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos

Metsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos Metsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos nro 002200 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 16.9.2013 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2011 1 (7) Kiinteistölautakunta To/8 15.12.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2011 1 (7) Kiinteistölautakunta To/8 15.12.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2011 1 (7) 668 Kiinteistöjen ostaminen Östersundomista (Östersundom, 91-442-1-145, 91-442-1-154) HEL 2011-009034 T 10 01 00 Kiinteistökartta L7 T1, Rödje-Fantsin tie 7

Lisätiedot

Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa , Ala-Ähtävä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa , Ala-Ähtävä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa 111-115, Ala-Ähtävä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599417201404 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Mikkelin läänin maakuntayhtymän Kiinteät muinaisjäännökset luettelossa kohde on numerolla 32.

Mikkelin läänin maakuntayhtymän Kiinteät muinaisjäännökset luettelossa kohde on numerolla 32. 1 TARKASTUS Mikkeli Kenkäveronniemi 1000002232 Laji: kiinteä muinaisjäännös Muinaisjäännöstyyppi: asuinpaikat Rauhoitusluokka: 2 Lukumäärä: 1 Ajoitus: rautakautinen Koordinaatit: P: 6838662 I: 514945 P

Lisätiedot

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola ) Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net

Lisätiedot

TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA

TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA Rovaniemen maalaiskunta TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUKESKUS OY 2 ROVANIEMEN MAALAISKUNTA TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVOITUKSEN

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös

Lisätiedot

PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS PRÄSTGÅRDEN, NYGÅRD KAAVASELOSTUS

PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS PRÄSTGÅRDEN, NYGÅRD KAAVASELOSTUS PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS PRÄSTGÅRDEN, NYGÅRD KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu 12.11.2015 Ympäristölautakunta xxxx. Ehdotus

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.8.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI 658 TONTTI 3 KIINTEISTÖT 2:574 (osa) 2:261 Kaavan laatija

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 132-AK1302a NAKKILAN KUNTA KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELIT 4 JA 8 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11.6.2013 Nosto Consulting Oy Suunnittelualue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (8)

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi

Lisätiedot

Kuikan ja Nyrölän alueen kyläselvitys. Kyläilta klo 18-19:30 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho

Kuikan ja Nyrölän alueen kyläselvitys. Kyläilta klo 18-19:30 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho Kuikan ja Nyrölän alueen kyläselvitys Kyläilta 29.10.2015 klo 18-19:30 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho Kyläselvitysten tausta ja tavoitteet JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA Sikomäentie Kuikantie

Lisätiedot

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Tiina Vasko 2011 Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 2 Sisällysluettelo Arkisto- ja rekisteritiedot

Lisätiedot

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila 1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...

Lisätiedot

SASIN SEUDUN OSAYLEISKAAVA (SS-OYK)

SASIN SEUDUN OSAYLEISKAAVA (SS-OYK) 1 HÄMEENKYRÖN KUNTA RAPORTTI 1 Kaavoitusinsinööri Jorma Anttila 17.1.2006 SASIN SEUDUN OSAYLEISKAAVA (SS-OYK) TAVOITTEET JA OHJELMOINTI 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1. Suunnittelutilanne - Suunnittelualueella ovat

Lisätiedot

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa:

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa: LIITE Ruoveden kunnan kaavoituskatsaus 2016 MAAKUNTAKAAVOJEN TARKASTELU Pirkanmaalla on valmisteilla uusi kokonaismaakuntakaava, joka voimaan tullessaan korvaa nykyisen Pirkanmaan 1. maakuntakaava n sekä

Lisätiedot

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Lappeenrannan Yritystila Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Luettelo luontokohteista. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus SU

Luettelo luontokohteista. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus SU Luettelo luontokohteista 67050263.SU 3.3.2008 Naantalin kaupunki Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus Sisältö 1 1 LUONTOKOHTEIDEN LUOKITTELU YLEISKAAVASSA 2 2 LUONNONSUOJELUALUEET

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Marjamäen asemakaava ja asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015

LEMPÄÄLÄ Marjamäen asemakaava ja asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015 1 LEMPÄÄLÄ Marjamäen asemakaava ja asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Sastamala Hyrkin asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010

Sastamala Hyrkin asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010 1 Sastamala Hyrkin asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Sastamalan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4 Maastokartat...

Lisätiedot

LIITE 5. Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n. voimajohtohankkeen alueella. Vesa Laulumaa 2008

LIITE 5. Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n. voimajohtohankkeen alueella. Vesa Laulumaa 2008 1 Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n voimajohtohankkeen alueella Vesa Laulumaa 2008 Sisällys Johdanto 2 Inventointialue 2 Työnkulku ja tulokset 3 Kommenteja voimalinjan alueella sijaitsevista

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87)

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) Liite 5 / Ymp.ltk 21.1.2014 / 8 ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.1.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI

Lisätiedot