Ristijärven kiinteitä muinaisjäännöksiä. Inventointityön tausta ja alue.

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ristijärven kiinteitä muinaisjäännöksiä. Inventointityön tausta ja alue."

Transkriptio

1 .. ITJ- lill Ristijärven kiinteitä muinaisjäännöksiä Inventointikertomus 96 x J >.) / Liitteenä yleiskartta, 0 karttaluonnosta sekä 6 kuvaa (valokuvat 2.'S',g'f - 2., Jo 3 ). Inventointityön tausta ja alue. Kun Kajaani Oy ryhtyi rakentamaan voimalaitosta Paltamon pitäjässä olevaan Kiehimänjoen Leppikoskeen, tuli muinaistieteellinen inventointi ajankohtaiseksi Ristijärven ja Paltamon pitäjissä sillä alueella, jolla mainitun voimalaitoksen valmistuminen aiheuttaa muutoksia rannoilla. Kiehimänjoki kuuluu Hyrynsalmen eli Kiannan vesireittiin. Kiantajärvestä Ristijärveen asti on reitin pääväylänä Emäjoki, Ristijärvestä vedet kulkevat salmen kautta Iijärveen, josta Kiehimänjoki laskee Oulujärveen. Reitin yläosassa Suomussalmella ja Hyrynsalmella on vuosina suoritettu tutkimuksia Oulujoki Oy:n myöntämi llä varoilla ja nyt, kesällä 96, antoi Kajaani Oy vuorostaan varoja inventoinnin - ja myös kaivausten - suorittamista varten Leppikosken voimalaitoksen vaikutusalueella. Inventointityön sai allekir j oittanut tehtäväkseen ja Ristijärvellä olin työssä Aikaisenin ei Ristijärveltä oltu todettu ainoatakaan varmaa kivikautista asuinpaikkaa, joskin museoihin saatujen esineiden perusteella joitakin löytöpaikkoja saattoi olettaa sellaisiksi. Kaikkiaan oli pitäjästä löydetty ennen vuotta 96 3 kiviesinettä, joista 9 on Kansallismuseossa, 2 Kuopion museossa ja 2 Ristijärven kirkonkylän kansakoulun kokoelmissa. Inventointi ></.e.:rf --?. -U.?-f )(.:;;/ "-- //

2 tuotti tulokseksi asuinpaikkaa, mutta keramiikkalöytöjä ei valitettavasti niistä tullut. Tämä inventointi ei käsittänyt koko pitäjää ja kesken se jäi siltäkin alueelta, joka kuuluu voimalaitoksen vaikutusalueeseen. Tutkittu alue on tällä hetkellä seuraava: Ristijärven länsiranta Pussilahden pohjukan ja hautausmaan välillä ja koko eteläranta Pakarilahden pohjukasta lähtien sekä Iijärven eteläranta M'dttölänniemeen asti. Tutkimatta jäivät Iijärven muut rannat (Paltamon puoleiset osat mukaanluettuina), Ristijärven länsi- ja pohjoisrannat edellämainittua kaistaa lukuunottamatta sekä Emäjoen varret Seitenoikean voimalaitokselle asti. Leppikosken voimalaitoksen vaikutusalueen ulkopuoliset paikat jäivät tietysti myös tutkimatta. Niistä voidaan tässä erikseen mainita Pyhännän reitti, johon liittyy myös Hiisijärvi. Pyhännän Eskolasta on löydetty tasataltta (KM 3896:4) ja Riis ijärven Harjulasta kaksi talttaa (KM 3690: ja Kopion Museo 86). Pyhäntään on jo aikaiserrin rakennettu voimalaitos, joten alueen tutkiminen ei enää ole ajankohtainen. Todennäköisesti siellä ei kuitenkaan muinaisjäännöksiä ole jäänyt veden alle. Sekä Pyhännän että RiiSijärven vedenpinta on näet aikoinaan äkillisesti laskenut, edellisessä 8 m, jälkimmäisessä m. Paikkakunnalla kerrottiin, että kerran joku isäntä oli ruvennut kaivamaan kanavaa kannaksen poikki, jolloin vesi oli ryöstäytynyt irti mainituin seurauksin. Jårven alkuperäiset rannat kuuluvat olevan huomattavasti nykyistä vedenpintaa korkeammalla. Yleensä Ristijärvellä tavatut asuinpaikat ovat melko korkealla eikä veden nousu (padotusraja 35,5 m) näytä ulottuvan niihin asti. Poikkeuksiakin on, JO esim. Tuliniemi (ks. n:o { ). Inventoinnin aikana vaikutti kevät-. tulva vielä veden korkeuteen ja mahdollisesti kätki alleen rantal

3 asuinpaikkoja. Esim. Suomussalmella ja Hyrynsalmella monet asuinpaikat ovat niin rannassa, että tulva peittää ne. Helsingissä 2 (;, V /Jt:- Matti Huurre.

4 Kivikautisia asuinpaikkoja (numerot viittaavat yleiskarttaan) B Tuomela omistaja: Oskari ukkonen, Ristijärvi Tuomela Edellisiä löytöjä: kourutaltta KM 2302:2, tasataltta KM 2378:3 Inventointilöydöt: K! 5360:-4 Valokuvat -3 ja 8. Kartta. Tuomelan talo sijaitsee Ristijärven kirkonkylässä Koirasalmen lossin luona. Aikaisemmin se on ollut samaa taloa nyt teiden väliin jääneen Mikkolan kanssa, jossa aikaisemmin on ollut kestikievari. Yllämainittujen talttojen löytöpaikoista (toinen on merkitty löydetyksi Mikkolan, toinen kestikievarin maalta) ei enää ollut tietoa, mutta asukkaat arvelivat niiden löytyneen talon länsipuolelta, Vasikkaniemestä, joka nykyisin kuuluu Tuomelan talolle. Siellä mainittiin aikoinaan näkyneen nokisia kivikasoja. Myös maantien kohdalla suunnilleen tiehaarassa kuuluu olleen "kiukaan pohja Vasikkaniemen pellolta tulikin asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. Tosin piipala (5360:) on luultavasti myöhäistä pyssy- tai tuluspiitä, mutta palaneen luun siru vaikuttaa kivikautiselta ja kvartsien joukossa on ainakin yksi esine. Löytöalue on melko tasaista peltoa, joka rannan lähellä laskee jyrkästi järveen päin. Terassin juurella alkaa matala tasainen rantakaistale, jossa on paljon pehmeää liuskekiveä (mitä on myös pellolla). Tuomelan lounaispuolella maasto laskee loivasti ilman terassia. Vedennousun raja (35,5 m) on Vasikkaniemen kärjessä ja länsikupeella edellämainitulla rantatasanteella, etelämpänä se

5 tulee kauemmaksi järvestä peltosarkojen alaosaan. Havaitulle asuinpaikalle siitä ei ole vaaraa. G Pehkola Omistajat: Lauri ja Eetu Mikkonen, Ristijärvi Pehkola Edellisiä löytöjä: ks Tuomela(?). Inventointilöydöt: KM 536:-2 Valokuvat, 4 ja 8. Kartta. Pehkolan talo on Tuomelan ja Mikkolan taloista itään. Aikaisemmin se on kuulunut näiden kanssa samaan tilaan, joten on mahdollista, että edellä Tuomelan yhteydessä mainitut löydt olisivat peräisin nykyisen Pehkolan alueelta. Joka tapauksessa kerrottiin että Pehkolan taloa 938 rakennettaessa löytyi sen kohdalta vajaan metrin syvyydestä "kiu.kaanpohja" ja hiiliä. Nyt löytyi talon länsipuolela olevalta pellolta kappale piitä, joka ehkä on myöhäistä, sekä lisäksi muutamia kvartsi-iskoksia. Todennäköisesti sama asuinpaikka, josta oli merkkejä Vasikkaniemessä, ulottuu tänne asti. Olihan nykyisessä tienhaarassa ollut "kiukaanpohja". Pehkolan seudulla ranta on alavaa, mutta vedennousu jää täälläkin asuinpaikan alapuolelle.

6 [3l Pohjola Omistaja: Kalle Kemppainen, Ristijärvi Pohjola Inventointilöydöt KM 5362:-4 Valokuva 5 Kartta 2. Pohjolan talo sijaitsee Ristijärven etelärannalla Pakarilahden suulla kirkosta n. km koilliseen. Talon itäpuolella on pelt o joka jyrkästi viettää järveen päin. Ylempänä pelto on kuitenkin melko tasainen ja menee osittain pienen kallion päälle, kallion toisella puolella on talon isännän veljen Väinö Kemppaisen kesämökki. Pellolta löytyi palaneen luun siru sekä kvartsi-iskoksia ( j oukossa pieni kaavin). Näitä oli sekä kallion juurella että myös sen päällä olevalla pellolla. Lisäksi kallion juurelta löytyi keihäänkärjen katkelmalta vaikuttava pala pehmeää liusketta. Tätä liusketta oli paikalla enemmänkin. Pohjolan talo on rakennettu korkean ja jyrkän trmä n päälle. Pellon kohdalla törmä on loivempi ja matalampi, mutta kalliosta itäänpäin se jälleen jyrkkenee. Törmän juurelta alkaen ranta on alavaa ja märkää. Vedennousua osoittava paalutus kulki tällä rantakaistalla, joten asuinpaikka ei ole uhattuna. Pussila Omistaja : Veikko Oikarinen, Ristijärvi Pussila Inventointilöydöt KM 5363 :-4 Valokuva 6 Kartta 3

7 Pussilan talo sijaitsee Ristijärven Koiraniemessä, Pussilahden pohjoisrannalla, aivan vieressä on Pussilan tiehaara, josta tiet kulkevat Puolangalle, Hyrynsalmelle ja Koirasalmen lossille. Maasto on etelään viettävää viljelysrinnettä, joka laskee rantaan kahtena terassina. Rannassa on jyrkkä törmä, jonka juurelle asti vesi ulottuu tulvan aikana. Idempänä ja lännenpänä on kuiteruin kapea alava rantakaista. Ylemmän terassin päältä talon kaakkoispuolelta löytyi pieni pala piitä, todennäköisesti myöhäistä, siru palanutta luuta sekä kvartsi-iskoksia, joista suuriwnassa näkyy käytönjälkiä. Vedennousu ei ulotu läheskään asuinpaikan korkeudelle. Onnenniemi (. Koiranniemi) Omistaja: Eetu Oikarinen, Ristijärvi Männikön posti Onnenniemi Edellisiä löytöjä: kirves (KM 3896:2), taltta (KM 3896:3) Inventointilöytöjä KM 5364:-4 Valokuvat ja 7 Kartta 4. Onnenniemen talo sijaitsee Koiraniemessä, Pussilahden pohjoisrannalla, Pussilasta itään. Kansallismuseoon on aikoinaan tullut pari kiviasetta, jotka mainitaan löydetyiksi Koiraniemen pellosta. Onnenniemen taloa on sanottu myös Koiraniemeksi ja esineet ovat todennäköisesti sen maalta, joko talon lähettyviltä tai sitten Pussilahden eteläpuolelta Vattuniemestä, jossa talolla on ollut peltoja. Viimeksimainittu paikka jäi ajan puutteen vuoksi 96 tarkastamatta, mutta talon kaakkoispuolella olevalta etelään päin viettävältä pellol-

8 ta löytyi asuinpaikkaan viittaavaa tavaraa: kvartsikaavin, kvartsi-iskoksia, siru palanutta luuta sekä mahdollisesti myöhäinen piinpala. Löytöpaikka on loivaa viljelysrinnettä, joka rannassa laskee jyrkkänä törmänä veteen. Voimalaitos ei vaikuta sinne asti. Kärkelänniemi Omistaja: TVH:n Kainuun piiri Löydöt KM 5365:-4 Kartta 5 Koiraniemen pohjoiskupeella Kärkelänniernessä Hietalahden etelärannalla on TVH:n Kainuun piirin maata. tantien vieressä vastapäät ä Kajaani Oy:n taloa on varastoalue ja siitä alaspäin maasto laskee pohjoisessa järveen päin jäpven raataa metsää kasvavana rinteenä. Rinteen alla on taas loiva leveähkö rantakaistale, jolla on suuri vaja ja pari pientä rakennusta. Rannassa on laituri. Suuren vaja n itåpll.olella on rantatasannetta raivattu pelloksi ja t äältä löytyi kvartsi-iskoksia, pari kaavinta ja kvartsiesineen katkelma.!\iaaperä on kivikkoista soramaata, joka ei vielä kauan ole ollut viljelyksellä. Vedennousu ei ulotu peltoon asti.

9 Hautausmaa (Koir aka nga s ) Omistaja: Ristijärven seurakunta Löydöt KM 5366: Valokuvat 0 ja Kartta 6. Ristijärven hautausmaa sijaitsee järven länsirannalla Pussitiehaarasta Hyrynsalmelle päin johtavan maantien ja järven välissä. Paikka, entiseltä nimeltään Koirakangas, o n h. e ti,k K o k angas t a, joka kahtena terassina laskee J a rveen pa l. n. K a nk aan Y aosassa kasvaa mäntyjä, alempana rannassa kuusia. Hautausmaan eteläosasta löytyi aidan luota rantaan johtavalta polulta kvartsi-iskoksia. Niitä löytyi etupäässä terassin yläosasta; yksi tuli terassin juurelta, mutta se on mahdollisesti kulkeutunut ylempää. Myös hautausmaan itäosasta, rovasti Frans Fredrik Lönnrotin haudan läheltä löytyi pari iskosta. Täällä päin hautoja on jo melko tiheässä, sen sijaan aidan lähellä niitä ei vielä paljoa ole. Hautausmaan naapurina sen etelä- ja lounaispuolella on samanlaista metsäistä hiekkakangasta (omistaja Helmi Kähärä, asuu Turussa tai Tampereella). Siellä ei näkynyt kvartseja, mutta hautausmaalta sinne johtavan polun varrella, järven puolella, on kolme epämääräistä kuopannetta lähellä hautausmaan aitaa. Ne ovat pyöreitä matalia n. 2 m läpimittaisia kuoppia. Voimalaitos ei vaikuta näihin paikkoihin.

10 W Koivurinne Omistaja: Matti Rinkinen, Löydöt KM 5368:-8 Valokuvat 3 ja 4 Kartta 8. Ristijärvi Koivurinne Koivurinteen talon maalla Ristijärven Pakarilahden pohjukasta itään Ristijärven - Hyrynsalmen maantien ja rautatien välillä on laajahko kattilamainen laakso. Sen pohja on tasainen, pohjoisessa on jyrkkä rinne, idässä ja etelässä se loivenee ja mataloituu, ja länteen, järvelle päin, se on aivan avoin. Tämä ee "kattila" on keslcellä tasaista pelto-aluetta, jota luoteessa rajoittaa maantie, koillisessa metsä, kaakossa rautatie ja etelässä rautatien alitse kulkeva Hepolammesta Ristijärveen laskeva puro. Viimeksi mainittu on kuluttanut itselleen syvän, varsinkin pohjoisreunaltaan jyrkkäseinäisen kanjonin. On vaikea sanoa, miten tämä ukattila" on syntynyt. Se muistuttaa vanhaa laajaa hiekkakuoppaa, mutta paikkakunnalla ei sitä kuitenkaan sellaiseksi sanottu, vaan väitettiin, että se olisi syntynyt Pyhännän ja Hiitijärven laskun yhteydessä (ks. edellä). Nyt "kattilan pohja oli heinäniittynä ja siellä on latokin. Sen loiva rinne etelässä ja kaakossa oli peltona, samoin ylätasanne, jota metsän reunasta oli vasta aikoihin raivattu. Tältä alueelta löytyi kvartsia kahdesta paikasta. Löytöpaikka I oli alueen itäkulmassa, metsän reunassa olevan ladon ja rautatien ratavallin välillä. Löytöpaikka II oli taas kattilantt ete. läpuolella, Hepolammen puron törmän päällä. Kummassakin kohdassa oli melkoisesti kvartsia, joukossa myös esineitä.

11 Kanttaja Omistaja: Tauno Kinnunen, Ristijärvi, Peltola Entiset löydöt: poikkikirves KM 336 Valokuva 6 Kartta 0. Emäjoen länsipuolella n. 2 km Ristijärvestä ylöspäin on Tenämäjärvi, joka on kapean salmen kautta yhteydessä jokeen. Tähän järveen pistää etelästä Kanttajan niemi tai oikeastaan saarento. Vain kapea kannas yhdistää sen mantereaseen ja tulvan aikana se jä ä saareksi. Paikalla käytäessä erotti kapea salmi sen mantereesta. Kanttaja jakaa Tenämäjärven Isoksi ja Pieneksi Tenämäksi. Suurin osa Kanttajasta on alavaa ja märkää niittyä, jonka maaperä on savea. Sen eteläosasta oli Tauno Kinnunen löytänyt e.m. kirveen ja lisäksi hän kertoi; että paikalla oli kynnettäessä näkynyt kivetty tulisija ja useampia nuotionpohjia. Tarkastusmatkalla löytyi paikalta jokunen palaneen kiven kappale, mutta kvartsia tms. ei näkynyt. Myöskään alueen itäosassa, joka on korkeampaa ja hiekkaperäistä, eivät koekuopat tuottaneet tulosta. Tulva oli vielä melko korkealla, kuten valokuvastakin ilmenee, joten se saattoi estää asuinpaikan toteamisen; ulottuvathan jotkut Kainuun asuinpaikoista (esim. Suomussalmen Kalmosärkkä ja Kellotuli) nykyisen normaalin vedenpinnan alapuolellekin. Toisaalta kysymyksessä voi tietysti olla pelkkä irtolöytökin. Vain yllämainitun mahdollisen lieden perusteell a on Kanttaja otettu asuinpaikkojen joukkoon, mutta hyvin epävarmana tapauksena. /<., k,.<,..". t /YtV7 tvvf,..,.,,.,l S -l-. '! 2

12 l!. ] Tuliniemi Omistajat: Lauri Keränen, Eino Säkkinen, Löydöt KM 5367:-2 Valokuva 2 Kartta 7 Ristijärvi, Tuliniemi Ristijärvi, Leponiemi Tuliniemi on Iijärven etelärannalla n. 4 km päässä Ristijärven kirkolta. Kertoman mukaan pitivät liminkalaiset sitä aikoinaan valkama- ja nuotiopaikkanaan tullessaan tänne kaskiaan polttamaan. Nykyään niemessä on kaksi taloa, Tuliniemi ja Leponiemi, jotka ovat aivan toistensa naapurissa. Nåiden pelloilta löytyi runsaasti kvartsi-iskoksia. Eniten niitä oli Tuliniemen navetan pohjoispuolella olevalta pellolta (kartalla I), joka kohtalainen jyrkästi viettää järveen päin. Jonkin verran sitä tuli myös niemen kärjestä talojen länsipuolelta (kartalla II), ja täällä kerrottiin olleen myös "kiukaanpohjia". Kolmas löytöpaikka oli talojen eteläpuolella, Leponiemen pellolla (kartalla III). Tuliniemi on yleensä melko korkea- ja jyrkkärantainen. Aivan niemen kärki on kuitenkin loiva ja alava ja sieltä kvartsia löytyi aivan veden rajastakin. Siellä siis löytöpaikka jää osittain veden alle, vaikka se muualla säästyykin.

13 'C2J Järvenpääpuro Omistaja: Artturi Hynynen, Ristijärvi Karhunkylä Onkiluoto Löydöt 5369:-3 Valokuva 5 Kartta 9 Iijärven pohjoispuolella on Lahnasjärvi, joka on lyhyen salmen kautta yhteydessä Iijärveen. Lahnasjärven pohjoisrantaa kulkee Ristijärven - Puolangan maantiestä erkaneva Tolosenmäelle kulkeva tie. Pohjoisesta laskee Lahnasjärveen kaksi puroa, joista itäisempi on nimeltään dårvenpääpuro. Tämän puron sillasta n. 50 m on tien pohjoispuolella pieni hiekkakuoppa. Sen ja sillan väliltä, tien pohjoispuolisesta ojasta, jota äskettäin oli syvennetty, löytyi kvartsia. Sen sijaan itse hiekkakuopassa sitä ei näkynyt. ) Irtolöytöjä Ristijärvi Karhulankylä Kanerva Kourutaltta KM 2206 Taltan on löytänyt Eero Keränen 947 Kanervan Lahnasjärven pohjoisrannalta n. 75 m rannasta, - -t v-. lttllrc 2. /J. II Aio 'i, / talon maalta pohjasavesta n. 75 sm syvyydeltä. Paikalla oli näkynyt punaista palomaata. Jo löytösuhteet viittaavat irtolöytöön, vaikka maininta palomaasta sopisi asuinpaikkaan. Löytäjä itse ei ollut tavattavissa, mutta paikka oli sel-

14 villä. Se oli roudanottokuoppa alavalla märällä rantatasanteella hietikkoisen peltorinteen alapuolella. Maa oli siinä mutaa eikä palomaasta näkynyt jälkeäkään. Todennäköisesti taltta on joutunut aikanaan veteen. Myöskään ylempää pellolta, missä maasto olisi sopivaa asuinpaikalle, ei sellaisesta näkynyt merkkejä. Tarkastamattomia löytöpaikkoja Paitsi Pyhännän ja Hiilijärven edellämainittuja löytöpaikkoja jäi Ristijärvellä tarkastamatta muutama löytöpaikka voimalaitoksen vaikutusalueellakin. Ristijärven kansala{koululla säilytetään reikäkiveä ja uurrenuijaa, jotka on löydetty melko läheltä toisiaan: edellinen on Kummunahon ja toinen sen naapurin Pyörteen maalta. Talot sijaitsevat Emäjoen muutamia länsipuolella Ristijärven ja Tenämäjärven välillä satoja metrejä Kanttajan löytöpaikan eteläpuolella. /C::/, /[...' ,;_, ": ;f/ol' 2../f- c{ - Jokikylän Säkkilästä, Emäjoen varrella Hyrynsalmelle on Kansallismuseoon saatu reikäkivi (KM 2378:). Paikka jäi katsomatta. päin,

15 Rl5TtJÄRVJ t: / '\., / '\. \ \ \ \ \. ' \. HyrynsaLmi. ' /

16 / RISTIJÄRVI IT Tuo "ELA ( ) ;_: t 5"" fl f"' l. NÄKYMÄ J<or 'VIIf: M E.ST'A. K or,a5a L."E.N YLI 2.l STUÄ.evEN Ktltl<'oN K"'LitN SvvNT.-\AN.. KotQ.45AJ,.(N t.ds.st ICAvE:. MPitNA PEtf i(o t.."\. 2. T v 0 }-tf:.la. 3. T vomel-n PELTvJAt. 2.. Tu o l: LAN PEl.. T04. i Ak'ANA O,.CE:. r 4\..L.A M &< l<ot. AN T A., 0... ÖYTÖJ4 ltt's. J<ELL OLtVIE:.N A IM'OJ E. N Svvlllrv'AST-, HE " N;. s E ' P ITTE!II LvoT..:; J"' t J.:s..:\ V.-\ SE l't4u J. rvome:l.aai PEL.TOA VASt&</(ANIEME:SSÄ. JCVVA OTTTV E.l>E L LI S5.SA I<V VA 5.S 4 k E:S I<E.t.t-..\ o &. VIEN.qtTTOJEAI Po HJOIS P..c\Åt 4 J..i\R.VC:N ToSitLL.A P volell..q V..qTTv:: NIEM. M. u VVA.A.E ''" L.lliTYy M.ij"vA.Tcfi:/. lrivaito INTli<EA.TOMVI(Je EN.

17 Ulf&) R 5TI JÄ VI TvOME:.. 4 ( J) J)\ P&:HK OL A (2.) '. PE:NKOI-Aitl TAL o KuVATTCJAII'\ #COIASAI..fti\EN TtE AAA-4STA. lft lr45aj.e.n.0.55 N... _... Pt<ft(OLI\ -;;-- -\'" II /..::J m Lti(Ot.AHT \ \ \ l. 'TJEAIVIITT"' : f F'vo.L.;VVI<I\ 5-;lc:-"', J_ f<ajaa N '4( l<"t 2. VA!.O>KliV"\ V-'\L.OKVVA 2. l<o l<r... stc.. rvo..-\ RtSTlJÅ.Ib'l. lc' 3;,),., -;a LIITTYY M. HvvR.TE N ln'iento lf'iti Kc..a.rc"".vKSE:E..N tltra -t J.l rr ).4( D 0 td 30,..

18 ISTIJÄ t<vl TIJ PoHJoLA (3) 5'. \IR$ M,\CJtLL"' PoHJd-tN TAL-ON HAv tra, 4tle.. AJ.'-"" VA'oni t<&.ii4pa 5e.N TALO. J<c.si<&L.TÅHIUI<AN ClkE:A.I-L.E KALLio, LP. SEN Cl>E.5SÅ..J"'\ 'P..iAJ..LÅ N... Kf4C"e;... I(Ay.tA /'35,- :: Vt.t:>{ft/NOoJ.lv.-. l.ivr4.j,. 0 LIITTY'( ft.t. Hvv4TEEN INVENTOI AITI KtitTv}fvKSEE:N.

19 '. >vss ll..an TA.0. a..lvröj...\ Erv :r.alalla OLVA&..TA PEL.&...OL.TA. TAICANA Olkf:4L--' PvSSI L-A.N neuaap.a. JG&rrA 3. N E3 Pu.SS L.A M. uvrrf: '" LllrTY'I M.l h.jll RTEE" N /NVENIOINTi Kt:CttoMut<..SEEN. se ' 0.. '- l l \. (_ l\ ( \\ 7ili lllll\\ \\\,\\\CS:S,\\_l( : :--:_ --=----..==. - -=--- -

20 . 0NNE:.NNIE:Iil\.TAL 6 l(eskell.å,\iase Ma M4t.4. L.i"t.-.iT &LLO!-I,A ':,..,... KARTTA '. Of>INEN f "... _, _ l N X f3... l (_ \ tl '-'- \._\. \\\ \_ \ \ \ \ R.ISII.)ÅfJ.VI 0 fi/nf:nnte:.mt (o).- -=-- M.Huvr:tRt: 6 Lll'ITYY M. -/VVA.TFEN NYE NTo NTI KS:RToMUK JEE tl.

21 .. RIST/JARVI kärel.åj\in (6) PANoAAMA I.SI JÅRVJ\ H4VTAv SMAAL.T!:Tt:LÄÅN.. kiri<f('o, 2, l'::hkoi...a 3. k'.:.> IR.tl.5ALME.!I LOS5 II. Tvo.Mt:.l.A, ;. tiia4felä ' f<ji!4kf.l.änniea-ten LÖvrÖP-'\ai<KA 7. l-{tf4lm!irt J(AATTA. Lc.SSI [ </ q. KÄR I<EL ÄHN IE EN uhröp.-tk'<'- PE l.lo Lt..A. Oll(f:.o\LLA ME'TSÄN T.4(fU... k.iaatli: L.ÄN f.lake;ainvksta. >; m /! / ', / "C. ' ' :;:: \ f -. r: '\ ;\ /\ c.. i-. -.$: , - /] /. 8 /) / i / /l ".. - /. (] ill M. ""JV IU[. '' LIIT"f'l'i /'(,. j4. V V A.T'Ee N INV(NTCINn KE R.TOvK 5C:Et! IV "'"'

22 R 5 TIJ RR.Vl UAUiAVS MAA 7' (7) --"". RaSTIJÅ R'IE N -.4'-'TAvs M 4 N ll>rn VIEE 5 Å. JÄt<. v F./' ' TDtSE.&.L-'\...,.,N.ALLR kll<th./k t...r-i PRc FIILI &.vo,..,nos l+"'"'r"'vs.4\.t.t.n AIDAN f(:>u.b,o\ L..T"o F---- U. RoVASTa =. ::::. LÖN thot N HAvl"' R... t.jäftvin #IAvT Av.SMAAL.L4. '3 ' '... ' / "' ' / ;' -- :t \. () "!l ;t ' j) ' ' /\ ' " '-< \ o2!\.. '"' " ",\\ /{...,,...,., "'"... l '.,. " A ",A.A \ \; j\ 0 -- V<; 0 VP R,J.STIJf2.Vf:N r-tavrjlv M A A-8 - AITA --- Pttr..I<V l.o lcv o pp,... RCVASil LCNNCTIN JiA Vi.<; 5. VALoKvV IO.. 'i. V-4 L.tikVVA Jl. VA!..:IKvV4 &-. '.. o v r ;..,. M. UvuRRE /96 [fj J.flrt'Vy M. ltvvr.tee: JIJ!<:. """ lnie.nivint: '<eat OMVK5eetv'

23 R ST/ JRRVI TVL.t NtE M t(io ' /JJ 25'",,- "LP.Ii..&, 25",,8 "' t "'.3 J, 2,,9, LP ifi t C!o 2. Tu.. NE: M. NAVE. n A,JtnJXA '".-t<... HA t-ovt;patkka I. 2. P4 ; l<tt NttVS. '3. LE'f>oNtEM, ';.._. / ( '( ' I t ) / '/ ' qu, w \ ' -t A mzo,., i\ u ' '. ', _ f \ lij '"')r ID,--...:....::::..... '":)... g m _..,- -, , '-.,. N -- ll" r :o ofli (.(} KATTA r. R. Tu\.IHIEJ 3. LEPoN\fMI I l ö Yro' p,..,"' Klt L. JI ][ Jr - - \. JI m <6-tla::u.s '<Ä'IÄ LÖVTÖJ4w P.. L r fj r..,. ', TI&.AJV R..4JA "AI.el(vV.of"S PA IICIC-4 M. HvVItA.e ltf't '-" IT'I y f.t. Hvv4l.TEt N!3'. f... "'" VII&,.Novv : t VtE,n'O t NT ke flh.vk:s EE tv'

24 RISTIJ RRVl K o t vv R. NNE (&J LPI /J l(oa VuQ IWrEE tj AS"lNPA tkk..c; Ku\IATTuN"' RISTtJA Z..VEN - fl'l ltyn>li"'fn llvtat I ELTÄ. I..P I[ VA.SEMt\i\ 4LJ.-4 ( 5(E LI.Å, SE..III TAKAI'IJ\ HePo LAMMEsr..q 'tvt..eva,._ Pvll N V DMA R.:;..IÄA.vErl - lty4yn5al.i'en HA,II,/tlr EN rm:->na AI.S'riJ Å4V'EN P"'k"' ILAHT L,J oto/i(-4 Til.5E L= A P"oLft. &..4 fl4.4 MÖ rr,.f-4' fetiic fl l(ya.jt', JY. SAMA PAll(tCA VA.S'iA'<I<AIS.EL.TA Svv NNAL. T,o,,,4t4ANTI LTÅ I< &VATTVN". lpi h f:t.sån fuvn.<tss_. ot.e.va/ l...4dcu-t JA RAUTATIEN VAL.Iu.Å (tice 4LL E. LP II J4.;" '\ ;\ t { KA Tr 8. Jl ;t!\ \, ISTIJ.4 AVI +- MA4Nrlf. UyR, V N.S-4. ""lt «on,,,, ly /."'/('/,. // /, //' "/ '/ '\, '\ ' ej fll\ ' (\ /\ "'!\ f\,!) = KJ l.v '.V I3 Lun-vv.4. UuvR.TEE.tJ lnv!:.tjtb J NTI ICEJtToMLik'SE EN.

25 R s TIJÄ t:t V & JÄR.VE:NPÄÄ f'urö (II) l. JÄA.V6. NPÄÄNPvAIHv S H.. T"\ Ttu... os.nmåei\i TIE LL.q. "-AIINAS J.Ä4.v OIICELL"". HICJ<'<AICvoPPA VA5EM"fAL.I..-" Pvot.El..LA TtE'TÅ thv'<.o4n' ENN/ MVTK'A4. KAR'TT"A '. N /l \ /\ / /l k.t.o"'jto',,. IlU"' 4i \ \ ( /\ ll / /\ /\ /./\ /\ \ (J {) W\. t\. U VURE /tt' LHTTY Y ftt. fhov TEEN INVENTo tt.jt\ kf:atom vks EN

26 f:tistijår.vi /_t K4NTTAJA ( j '' KAIVTTAJAN P L. TOA. l<ir. VE:N LP L..AOorSTA ETvcn<EALLJl OL-VAN KE:.PtN KOI-\.DAL LA. Llt:S ().4 YA \ VA.SE: MMAS.SA!..AIDAS.SA.. I< JRvt:e:N LP. 2. LlE:St J. V4L6V.LiVA \,, \ ( /\ ' " ISo -... TE.NAM-4 pi(n I n :..fjama M. J.lvvA.e,,,, LIITTYy }. Hvv RTfEN " a,, /NIIt:.NTt>INTI KRTo MuKSEE N / " 2 <{ () ito Mo /

27 ,- t INVENTOINTIKERTOMUS RISTIJÄRVEN MUINAISLÖYDÖISTÄ 962 Jatkoa Matti Huurteen inventointikertomukseen MARTTI LINKOLA

28 ES..puhe HAKEMISTO KIVIKAUTISET ASUINPAIKAT 2. Vattuniemi lj. Mäntylä 4. Säkkilä 5. Väyrylä 6. Alila 7. Leinola 8. Haapaniemi 9. Pikkuvirranniemi 20. Likaniemi 2. Harjula EPÄVARMAT KIVIKAUTISET ASUINPAIKAT 22. Mutkala 2J. Kanerva (Seppälä) KIVIKAUTISET IRTOLÖYDÖT 24. Pyörre 25. Kummunaho 26. Kanttaja 27. Kanerva 28. Ranta 29. Törmä sivu. 2. J tj.lf, '--..c c-' (,_r r.._.! i'\ '"'".. 4 ((., L;;'... r:c lj. L/t.l f.,.. r.,fu lj 'Tr.-Ar ;(r...{t TARKEMMIN SELVITT.ÄI\'LÄT::CÖMÄT KIVIKAUTISET LÖYDÖT JO. Eskola 7. METALLILÖYDÖT.3. Mäntylä 8 Inventointikertomukseen liittyy JO valokuvaa ja 20 karttapiirrosta. Numerointi on suoraa jatkoa M. Huurteen inv. ketomuksen numerointiin. Yleiskartt apiirroksessa, liite, on kivikautinen asuinpaikka merkitty kaksoisyrnpyrällä, muut löydöt yksinkertaisella yrnpyxällä.

29 ESIPUHE Keväällä 962 sain Muinaistieteelliseltä Toimikunnalta tehtäväkseni suorittaa loppuun Ristijärven pitäjässä Iijärven Emäjoen vesistön varsien muinaislöjen inventoinnin, jonka M. Huurre oli aloittanut edellisenä kesänä. (Ks. M. Huurteen inv.kertomusta.) Hän oli ehtinyt inventoida vain kirkonkylän tienoot sekä osan Iijärven etelärannasta. Inventointitehtäväni käsitti siis koko Ristijärven pitäjään kuuluvan osan Emäjokea Seitenoikean voimalaitokselle asti, Emäjokeen välittämästi liittyvien Pienijoen, Pienen Pyhännän ja Tenämäjärven rannat, Ristijärven pohjois- ja länsirannan sekä Iijärven rannat ja saaret em. osaa lukuunottamatta, samoin Lahnasjärven. Saatuani tehtävän suoritetuksi ja kun aikaa ja varoja vielä riitti kävin myös tarkastamassa Pyhännän Eskolan ja Riisijärven Harjulan kiviesineiden löytöpaikat. Nämä ovatkin ainoat Iijärven-Emäjoen vesistöreitin ulkopuolelta peräisin olevat muinaislöydöt Ristijärven pitäjästä. Näin ollen voi oikeastaan katsoa myös varsinaisen PITÄJÄINVENTOINNIN Ristijärvellä tulleen suoritetuksi. Kivikautisia asuinpaikkoja löytyi 0. Sen sijaan erään Huurteen asuinpaikaksi epäilemän löytöpaikan (Kanttaja) totesin mielestäni varmaksi irtolöydöksio Huurteen löydöt mukaan luettuina on Ristijärvellä varmoja kivikautisia asuinpaikkoja 20, joista enimmät ovat itse kirkonkylääsä tai Jokikylän keskustassa. Rikkaimmalta vaikuttava asuinpaikka on sen sijaan Iijärven pohjoisrannalla oleva Likoniemi. Uusimpien tietojen mukaan ei Leppikosken voimalaitoksen vedennosto vaikuta enää Iijärvellä ja Emäjoella. Jos vesi vähän nousisi se ei yleensä löytämiini asuinpaikkoihin AVvaikuttaisi, sillä ne, etenkin Jokikylässä sijaitse-

30 Vattuniemi Taloud. kartta 47, Ristijärven kirkosta n.,5 km. suuntaan 305/400. Omist: mv:. Frans Oikarinen, os. Vattuniemi, Ristijärvi kk. Löydöt: KM 5698:-3. Valokuvat 2 (4 kpl.), filmi Ks. liitteet - 4. Ristijärven KIRIONKYLÄÄN kuuluvan Ristijärven länsirannalla sijaitsevan Vattuniemen talon maalta löytyi suht. laajalta alalta kivikautisen asuinpaikan merkkejä. Päärakennuksen koillispuolella olevalta pellolta löytyi 6 kvartsikaavinta (5698:-6), 3 kvartsiesinettä (5698:7-9) ja 26 kvartsi-iskosta (5698:0), näistä mm. kaksi kaavinta aivan pääraennuk sen pohjoissivun luota (ks. karttaa, liite 3). Kvartsien löytöalue on rannan suuntainen ja levenee päärakennuksen luona, (joka ilm. peittää osan asuinpaikkaa). Äärimmäisinä pohjoisessa löytyi pari iskosta niemen Pussilahden (Koiralahden) suun rantaan viettäväitä osalta. Yksi iskos tavattiin puutarhasta talon päärakennuksen ja rannan väliltä. Maasto on osittain tasaista, osittain etelään, osittain koilliseen viettävää peltoa; asuinpaikka-alue"kääntää kasvonsa" noin kaakkoon. Vesiraja on kivikkoinen, eikä siitä löytynyt kvartseja. Kvartsit tulivat alueelta, joka sijoittuu 2% ja 4 m:n korkeuden vedenpinnasta väliin. Kuvat Toinen kvartsien löytöpaikka Vattuniemessä oli päärakennuksen lounaispuolella oleva äestetty pelto, joka on heti rakennusten takana. Siitä löytyi kaksi kaavinta (5698:-2) ja 6 iskosta (L5698:3). Pelto sijaitsee saunan ja tien välissä,

31 2 ja sen alareuna on n. 0 m. Ristijärven rannasta. Pelto on loivasti etelään, vinottaiu kohti Ristijärveä viettävää, ja sen korkeus veden pinnasta on 2-J m. Iskoksista pari löytyi aivan saunan rannasta suht. läheltä vesirajaa. Suorittaessani tutkimuksia Vattuniemen maalla sain talossa kuulla, että vajaat 60 vuotta sitten oli löydetty eräs kiiesine, joka nyt oli hukassa. Se oli ollut litteä, toista tuumaa paksu reikäkivi, jonka reikä oli vajaasti kaksi sormea leveä. Esineen pituudeksi arveltiin 25(-ao) cm. Muistin mukaan piirrettynä se oli tällainen: Esine oli löydetty karjakujalta ("lehmät talloneet esiin"), jolla on nyt taloon johtava autotie, päärakennuksesta n. 00 m. länteen ja Pussi-eli Koiralahdesta etelään työntyvän pikku poukaman rannasta vajaat 00 m. koilliseen. Maasto tällä paikalla on kumpuilevaa ja se viettää loivasti kohti em. lahdelmaa. Löytöpaikan korkeus Pussilahden pinnasta on vähint. J m. Välittömästi sen itäpuolella on Vattuniemen lounainen pelto, jolta kvartsit löytyivät. Kuvat 2638, 2640 ja 264, karttaliite 4.! Taloud. kartta 47, Ristijärven kirkosta n. 5,5 km. suuntaan 40/400. Omist: mv. Lauri Kemppainen, os. Jokikylä. Löydöt: KM 5699:-4. Valokuvat: 3 (2 kp.), filmi 2642,2643. Ks. iitteet, 5, 6. Ristijärven JOICIKYL..ÄZHÄ, kylän eteäreunalla, on Emäjoen länsirannalla n. 00 m. joesta Lauri Kemppaisen omistama Mäntylän tilan

32 3 päärakennus. Sen itäpuolelta, heti rakennuksen luota, sekä rakennuksen lounaispuolelta löytyi perunapelloista 2 palaa piitä (5699:) ja kaksi kvartsikaavinta (5699:2-3) sekä 4 kvartsi-iskosta (5699:4). Maasto on käytännöllisesti katsoen tasaista, tuskin huomattavasti jokeen päin viettävää peltoa. Maaperä on kivetentä hiekkaa. Rantatörmä jokeen on n. 7 m. korkea. Laajemmat peltoalueet ympärillä tutkittiin, mutta niiltä ei kvartseja löytynyt L4j Säkkilä (osittain Karjalan ja Heiskalan tiloja) Taloud. kartta 47, Ristijärven kirkosta n. 6,2 km. suuntaan 45/400. Omist.: Säkkilä: mv. Heikki Heikkinen, os. Jokikylä. Karjala: mv. Eino Karjalainen, os. Jokikylä. Heiskala: mv. Paavo Karjalainen, os. lokikylä. Löydöt:KM 2378: (entinen), 5700:-7. Valokuvat: 4 (3 kpl.), filmi Ks. liitteet, 5, 7. Kansallismuseossa on Ristijärven pitäjästä ammoin löydetty latuskainen nuijakivi (2378:), jonka löytötiedoissa mainitaan vain: "Saatu Säkkilästä". Ristijärven JOKIKYLÄSSÄ on Jjienestä Pyhännästä Emäjokeen laskevan Pienijoen suun etelärannalla kolme maatilaa: Säkkilä, Karjala ja Heiskala, jotka kaikki ovat entistä Säkkilän tilaa. Aluetta tutkittaessa löytyi Karjalan ja Säkkilän mailta kyseisten talojen välistä kynnöspellosta pii-iskos (5700:), kvartsikaavin (5760:2), kvartsiesine (5700:3), kvartsisäle (5700:4), 20 kvartsi-iskosta (5700:5) ja kvartsiitti-iskos (5700:6). Piiiskos löytyi Karjalan maalta; Säkkilän puolelta löydetty piipala osoittautui pyssypiiksi. Paikka on verrattain jyrkästi luoteeseen Pienijoen rantaan viettä-

33 4 vää peltoa, joka päättyy jyrkänlaiseen rantatörmään. Talojen välisen tien korkeus joen pinnasta on n. 8 m.; löydöt tulivat sitä alempaa, mutta kuitenkin korkeuskäyrän 40 m. merenpinnasta yläpuolella olevalta nivoolta. Talojen metsän puolella pelto jatkuu tasaisena aina metsään asti. Heiskalan tilan maalta Karjalan tilan länsipuolelta, n. 75 m. Karjalan päärakennuksesta lounaaseen ja n. 50 m. Heiskalan talosta koilliseen löytyi pellosta samalta nivoolta kuin löydöt 5700:-6 yksi iso ja 4 pientä kvartsi-iskosta(l5700:7). Paikka liittyy välittömästi Säkkilän-Karjalan asuinpaikkaan. On täysi syy olettaa, että nuijakivi KM 2378: on peräisin tältä entisen suuren Säkkilän tilan mailla sijaitsevalta asuinpaikalta. Gi Väyrylä Taloud. kartta 47, Ristijärven kirkosta n. 7,J km. suuntaan 42/400. Omist.: mv. Arvi Torvinen, os. Jokikylä pa. Löydöt: KM 570:-2. Valokuvat: 5 (2 kpl.), filmi 2647, Ks. liitteet, 5, 8. Löytöpaikka on Ristijärven JOKIKYLÄSSÄ Pienijoen pohjoisrannaala leveän lahdelman rannalla suht. lähellä Pienijoen laskua Emäjokeen. Väyrylän talosta kansakoululle vievän tien oikean laidan luota n. 00 m. päärakennuksesta itään ja n. 200 m. kansakoulusta länsiluoteeseen läytyi perunapeliosta todennäk. kvartsikaavin (570:), ja tämän paikan kohdalta aivan rannasta hiekkakankaan vierineen rinteen juurelta n. % m:n korkeudelta vedestä löytyi 5 kvartsiiskosta (570:2). Ranta-alue on verrattain jyrkästi etelään viettävää, pientä mäntyä kasvavaa hiekkaista kangasmaata, jonka takana ovat hyvin loivasti lounaaseen viettävät viljelykset. Itse rantatörmä on n. 4 m. korkea, mutta törmäksi loiva. Rannassa iskosten

34 5 löytöpaikan tienoille tehdyt koekuopat eivät paljastaneet mitään maakerroksista, iskoksista pienin tosin löytyi hiekan sisästä koekuoppaa tehtäessä. Alila Taloud. kartta 47, Ristijärven kirkosta n. 7, km. suuntaan 48/400. Omist.: mv. Eeli Leinonen, os. Jokikylä pa. Löydöt: KM 5702: -J. Valokuva: 6 ( kpl.), filmi Ks. liitteet, 5, 9. Ristijärven JOKIKYLÄSSÄ Pienijoen pohjoisrannalla rautatiesillan länsipuolella, n. 00 m. rautatiestä, sijaitsee Alilan päärakennu& Sen lounaispuolelta hiukan voimajohdon tolpan yläpuolelta löyti samalta nivoolta kolme kaunista kvartsi-iskosta (5702:3). Löytökohdalla on jyrkähkösti, sen alapuolella loivemmin etelään päin, kohti Pienijoen 2+ m. korkeaa rantatörmää viettävää peltoa. Löytöpaikan korkeus Pienijoen pinnasta on n. 6 m. ja sen etäisyys joen rannasta n. 00 m. Alempaa aivan peltosarkojen alapäästä saunan luoteispuolelta rantatörmän päältä n. J m:n korkeudelta joen pinnasta löytyi kvartsiesine (5702:) ja kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksia yhteensä 6 kpl. (5702:2). Leinola Taloud. kartta 47, Ristijärven kirkosta n. 7, km. suuntaan 50/400. Omist.: mv. Lauri Tolonen, os. Jokikylä pa.

35 Löydöt: KM 5703:-2. Valokuva: 7 ( kpl.), filmi Ks. liitteet, 5, 0. Ristijärven JOKIKYLÄSSÄ Pienijoen pohjoisrannalla ramtatiesillam itäpuolella, yli 200 m. rautatiestä itään sijaitsee LEinolan päärakennus. Sen länsipuolella olevasta peruncmaasta löytyi aivan talon lähelt siitä hiukan joelle päi kvartsikaavin (5703:2) ja talon pohjoisnurkan korkeudelta pii-iskos (5703:). Talon eteläpäädyn etäisyys Pienijoen rantaviivasta on n. 70 m., piin lp:n etäisyys n. 85 m. Ylempänä äijaitsevilta isoilta kynnösaloilta ei löytynyt mitään asuinpaikkamerkkejä. Löytöpaikalla maasto on loivasti etelään päin, kohti Pienijoen 3-4 m. korkeaa rantatörmää viettävää peltoa. Kvartsin lp:n korkeus veden pinnasta on runs. 4 m., piin vähint. 5 m. Haapaniemi Taloud. kartta 47, Ristijärven kirkosta 7, km. suuntaan 60/400. Omist.: mv. Matti Mikkonen, os. Jokikylä. Löydöt: KM 570:-5. Valokuva: 8 ( kpl.), filmi 262oo. Ks. liitteet, 5,. Ristijärven JOKIKYLÄSSÄ Emäjokeen Pienijoen välityksellä liittyvän Pieni Pyhäntä-nimisen järven itärannalla sijaitsee Haaponmemen talo vaaran korkeimman kohdan j uurella. Haapaniemen talon maålta löytyi kvartsikirveen teelmää (5704:-2), kvartsikaavin (5704:3), kvartsiesine (5704:4) ja 7 kvartsi-iskosta (5704:5). Löydät ovat per äisin osittain talon pojoispuolelta melko jyrkästi kaart uvalla rantatörmällä s i jaitsevasta perunapell osta, osittain tal on l änsipuolella matalan, heinää kasvavan niemen hi ekkai selta rannalta, ai-

36 7 van veden rajasta ja osaksi vedestäkin. Perunapeliosta tavattmjan kvartsien löytöpaikalla maaperä o hiekkamultaa, joka alempana muuttuu savimullaksi. Pellon yläpuolella kasvaa mäntymetsää. Pikkuvirranniemi (Kajaani Oy:n maata) Taloud. kartta 47, Ristijärven kirkosta n. 2,5 km. suuntaan 55/400. Omist.: Kajaani Oy. Löydöt: KM 5705:-7. Valokuva: 9 (i kpl.), filmi 265. Ks. liitteet ' 2, lj. Ristijärven JOKIKYLÄSSÄ, kylän metsäkulmalla, Karppilan rautatieasemalta n. J km. itäkaakkoon, parin km:n päässä Hyrynsalmen pitäjän rajasta, RoMkajoen suun phjoispuolella, on Emäjoessa syvälle itään päin työntyvä hiekkasärkkien täyttämä poukama. Se on ennen ollut järvi,- mutta vesi on paikalla laskenut rpauksen vuoksi 2 metriä. Täältä löytyi kvartsiesine (5705:), käytöjälkinen kvartsi (57o5:2), todennäk. kvartsikaavin (5705:3), kvartsikaapimen teelmä (5705:4), 22 kvartsi-iskosta (5705:5-6) sekä todennäk. kivilaji-iskos (5705:7). Kvartsi on enimmäkseen huonolaatuista. Löytöjen pääosa on peräisin poukaman eteläisen päätyniemekkeen (nimeltään Pikkuvirranniemi) 8 m. korkean jyrkän metsäisen törmän juurelta kiviseltä rantalietteeltä. Pari iskosta on lisäksi peräisin poukaman pohjoislaidan (nimeltään Pottuniemi) edellistä matalamman ja loivemman rantatörmän juurelta rantalietteeltä pienen puron suusta hiukan luoteeseen. Niemekkeet ovat Kajaanb Oy:n maata, niiden välissä poukaman perukassa sijaitsee Eero Lahden omistama tila.

37 8 Likaniemi (Salmelan ja Ukkolan tilojen maata) Taloud. kartta 47. Ristijärven kirkosta n. 5,8 km. suuntaan 325/400. Omist.: Salmela: mv. Antti Rautiainen, os. Karhulankylä, Ristijärvi. Ukkola: Aapeli Mikkonen, os. Karhulankylä, Ristijärvi. Löydöt: K 5706:-22, 5707, lisäksi kaivauslöydöt 573:-. Valokuvat: 20 ( 6 kpl.), filmi Ks. liitteet, 4, 5. Ks. myös kaivauskertomusta top. arkistossa. Ristijärven KIONKYLÄÄN kuuluvassa KARHULANKYLÄSSÄ on Karhulansalmen uohjoisrannalla matala mäntyä kasvava hakattu metsäniemi, jonka kärjen nimi on Likoniemi. (Nimen se on saanut siitä, että paikalla on ennen liotettu rantavedessä pellavaa.) Mäntymetsää kasvava osa on Salmelan maata, sen itäpuolella on Ukkolan viljelty palsta, jonka itäpuolella o jälleen Salmelan maata. Maasto on matalaa, hyvin loivasti järveä kohti viettävää hiekkakangasta, myös Ukkolan viljelys on hiekkamaalla. Ensimmäinen käynti 28.6.: Likaniemen kärjestä löytyi rantahiekasta kvartseja, jotka selvästi olivat huuhtoutuneet n. m. korkeasta hiekkamaan rantatörmästä. Tulvien rantaa syövä vaikutus näkyy paikalla erityisen hyvin siitä, että hieckarannassa lähellä vettä oli esillä puiden juurakoit, jotka vielä olivat juurilta<'n kiinni, ks. valok. 2656, Paikall a oli myös palaneita isoja kiviå: liesien jätteitä. Löydöt: Kvartsinuolenkärjen teelmä (5706:), 3 kvartsikaavinta (5706:2-4), kvartsiesine (5706L5) ja kvartsiiskoksia ja -siruja yhtl 49 kpl. (5706:6) sekä palanutta luuta 4 sirua (5706:7 Ukkolan saunan ja perunapellon länsipuolelta (Salmelan maalta)

38 9 löytyi perunapellosta ilm. joutokivenä heitetty poikkikirves (5706:8) aivan maan pinnalta turpeen päältä, lisäksi poluntapaiselta kvartsiesine (5706:9), 2 kvartsi-iskosta (5706:0), siru palanutta luuta (5706:) sekä todennäk. kivilaji-iscos (5706:2). Ukkolan alapellosta (perunapellosta) löytyi 2 kvartsikaavinta ( (5706:3-4), 2 kvartsiesinettä (5706:5-6) sekä 23 kvartiiskosta (5706:7). Maanomistajaa ffickolasta tiedusteltaessa saatiin sieltä kehdonj laksenmuotoinen kirves (5707), jonka Ukkolan iäkäs isäntä Aapeli Mikkonen oli löytänyt peltoa kuokalla raivatessaan 930-lun lopulla kuokanterän syvyydestä. Esine oli löytynyt j uuri nykyisestä perunapellosta, mistä kvartseja tuli runsaasti. Aapeli Mikkonen kertoi myös, että palaneita isoja kiviä, jopa selviä liedenpohjia oli löydetty talon peltoja raivattaessa, mutta ne oli tuhottu. Myös Ukkolan palstan itäpuolelta (jälleen Salmelan maata) Ukkolan pirtistä n. 00 m. itään löytyi oraspellon alalaidasta no 0 m:n päästä ja 2 m:n korkeudelta vesirajasta 9 kvartsi-iskosta (5706:8) ja yksi kvartsiitti-iskos (5706:9). Näiden erillisten löytöpaikkojen väliltä ei voi tutkia, mutta ilmeisesti asuinpaikka-alue on yhtenäinen. Maa oli monin paikoin punainen. Ylemmiltä peltopalstailta ei löytynyt mitään, joten asuinpaikka-alue rajoittuu nykyisellään rannan läheisyyteen. Toinen käynti 24.7.: Likaniemen kärjen hietikolta löytyi 6 kvart si-iskosta (5706:20). Rantapolulta Ukkolan saunan länsipolelta (Salmelan maata) löytyi J kvartsi-iskosta (5706:2) ja 4 sirua palanutta luuta (5706:22). Likaniemen asuinpaikan alareunaa kevättulvat tuhoavat jatkuvasti joka vuosi.

39 0 Harjula (Rek.N:o 60) Taloud. kartta 8, Ristijärven kirkosta n. 25 km. suuntaan noin 50/400. Omist. : mv. Antti Härkönen, os. Hiisijärvi. Löydöt: KM 3690:, Kuopion Museo 86 (entisiä), KM 5708:-2. Valokuva: 2 ( kpl.), filmi Ks. liitteet ja 6. Ristijärven pitäjän kaakkoiskulmala, RIISIJÄRVEN kylän Harjulasta on yli 60 vuotta sitten löydetty kaksi kivitaittaa (KM 3690:, Kuopion Museo 86). Harjulan talon vanhaisäntä Antti Härkijnen muisti vielä löytöpaikan. Se sijaitsee Riisijärven kylätaajaman länsipuolella Harjulan talosta noin 500 m. lounaaseen, Ristijärvi Hiisijärvi-tien varressa ns. Vanhanjoen yli vievän rummun itäpuolella, vajaat 00 m. tien pohjoispuolella paikalla, missä nyt on hiekkakuoppa. Taltat on löydetty paikalta ennen hiekkakuopan tekoa, ja ne ovat tulleet esiin ilmeisesti maan vierinnän ansiosta. Aivan täsmällisesti ei löytökohta ollut tiedossa. Paikka On Harjulan maata. Maasto löytöpaikalla on 26 m. leveä deltamuodostuma, jonka maaperä on kerrallista hiekkaa. Metsä on kuivaa kangasta. Paikkaa tutkittaessa löytyi hiekkakuopan reunan itäkulmasta n. 20 cm:n syvyydeltä maan pinnasta palanaita kiviä, hiukan punamaata ja näiden alta hiiltä. Paikalla oli vielä pari lohjennutta kvartsiitin kappaletta; ilmeisesti lieden jäte. Hiekkakuopasta löytyi irtohiekasta 2 pientä kvartsi-iskosta (5708:) ja 3 sirua palanutta luuta (5708:2). Paikka on 200 vuotta sitten kaivun tuloksena romahdusmaisesti laskeneen suur-riisijärven entisen rannan tasolla. Asuinpaikan sijainti t ässä viittaa siihen, että Riisijärven ranta myös kivikaudella on ollut t ällä nivoolla. - l-..

40 II EPÄVARMAT KIVIKAUTISET ASUINPAIKAT. ===================================== B-2\. Mutkala Taloud. kartta 47, Ristijärven kirkosta n. 9 km. suuntaan 45/400. Omist.: Kajaani Oy. Löytö: KM Valokuvat: 22 (2 kpl.ö, fi 2659, Ks. liitteet, 5, 20. JOKIKYLÄN asemalta n. l km. luoteeseen Emäjoen mutkan etelärannalla sijaitsee Kajaan Oy:n omistama Mutkalan tila. Sen päärakennuksen julkisivun edestä, n. 60 m. sen eteläpuolelta löytyi kynnökseltä, johon on kokeilua varten kylvetty kuusta, kookas kvartsiitti-iskos (5709:). Läheiset laajat kynnöspeltoalueet tutkittiin, mutta mitään muuta ei löytynyt. lliutkalan talon pellot sijaitsevat korkean (n. 7 m.) joenrantatörmän päällä ja nousevat hyvin loivasti etelään päin pientä metsikköä ja Jokikylän keskustaa kohti. Löytöpaikalta on Emäjoen rantaan lähes 250 m. Koekuopat paljastivat lp:lla savipitoisen maan, muttei mitään muuta. Alempana, lähempänä rantaa, on maa hiekkapitoisempaa. --- r r)j Kanerva.r Taloud. kartta 47, Ristijärven kirkosta n. 5 km. suuntaan 328/400. Omist.: Juhani Keränen, os. Karhula, Ristijärvi. Valokuva: 23 ( kpl.), filmi 266. Ks. liitteet, 7, 8. Ristijärven KIRKONKYLÄÄN kuuluvassa KARHULANKYLÄSSÄ sijaitsevasta Kanervan talosta n. 350 m. itään löytyi Ristijärven-Tolosenjoen maantien varresta outo nuotionpohja. Sen sijainti on n. JO m. länteen 2/J km:n telpasta ja n. 20 m. Lahnasjärven pohjoisperukan rannasta. Tässä paikassa näkyi tien pohjoissivun ojasei-

41 2 nämässä hiili-likamaa-palomaa-kuoppa; ks. piirrettyjä karttoja, liitteet 7 ja 8. Maanpinnan korkeus on paikalla n. 2 m. Lahnasjärven pinnasta. Maasto tasaisesti ylenevää hiekkaista mäntykangasta; ks. profiilia, liite 7. Esiintymää tutkittaessa kävi ilmi, että hiili jatkui ainakin 50 cm. pohjoiseen (poispäin tiestä), likamaa-alue laajeni sinne päin ja palomaakin jatkui. Ympäristöstä ei löydetty kvartseja eikä muita asuinpaikan merkkejä. Laajoja etsintöjä suoritettiin järven ja kylän takaisen hiekkakankaan rinteillä: hiekkakuopat, tien ojat, polut: ei kvartseja eikä maakerroks&ssa mitään asuinpaikkaan viittaavaa. (Seppälä, Halttulanniemi) Ristijärven KIRKONKYLÄÄN kuuluvassa KARHULii{YLÄSSÄ Aapeli Mikkosen poika Matti Mikkonem (Ukkolan talosta) kertoi, että joku opettaja oli löytänyt "ruukunpalasia" Iijärven Halttulanniemen hiekkarannalta. Alue, joka sijaitsee metsärannalla Karhulankylän länsipuolella, tutkittiin, mutta mitään asuinpaikkamerkkejä ei ollut. Halttulanniemi kuuluu Seppälän maihin (omist. Viljo ja Juhani Keränen, os. Karhula, Ristijärvi).

42 lj III KIVIKAUTISET IRTOLÖYDÖT 24. Pyörre Taloud. kartta 47, Ristijärven kirkosta n. 2,5 km. suuntaan 55/400. Omist.: mv. Jaacko Härkönen, os. Pyörre, Ristijärvi kk. Löytö: Uurrenuija (Ristijärven kansakoululla). Val&kuva: 24 q kpl.), filmi Ks. liitteet ja 9. Ristijärven kansakoululla on uurrenuija, joka on löydetty keväällä 950 Ristijärven KIRKONKYLÄÄN kuuluvasta Kummunsaaresta, Pyörteen talon päärakennuksesta n. 65 m. kaakkoon. Löytöpaikalta on matkaa Emäjokeen n. 200 m. Maasto on loivasti kaakkoon kohti suota ja sen takaista Emäjokea viettävää peltoa. Lp:n korkeus Emäjoen pinnasta on n. 2 m. Löytö oli tehty uutta peltoa koivikkoon raivattaessa ojan kaivuussa. Maaperä on savimultaa, alla kova savi. Tutkimukset : ks. no Kummunaho Taloud. kartta 47, Ristijärven kirkosta n. 2,5 km. suuntaan 40/400. Omist.: mv. Paavo Leinonen, os. Kummunaho, Risyijärvi kk. Löytö: Reikäkivi (Ristijärven kansakoulumla). Valokuva: 25 ( kpl.), filmi Ks. liitteet ja 9. Ristijärven kansakoululla on reikäkivi, joka on löydetty kesällä 95 Ristijärven KIRI(ONKYLÄÄN kuuluvalta Kummunsaarelta läheltä Tenämäjärven rantaa, n. loo m. Kummunahon talon päärakennuksesta länteen ja n. 00 m. Tenämäjärven rannasta, aivan Kusti Keräsen omistaman (itse kirkonkylässä sijaitsevan) Mäntylän tilan sivu-

43 4 palstan rajalta. Paikka on hyvin loivasti luoteeseen Tenämäjärveen viettävää peltoa, joka on raivattu sodan jälkeen. Lp:n korkeus Tenämäjärven pinnasta on n. 2,5 m. Löytö oli tehty ojaa kaivettaessa. Maaperä on (savi)multamaata. Tutkimukset: Koekuopat sekä Kummunahon että Pyörteen löytöpaikoilla ja lisäksi ylhäällä metsän hiekkamaassa: ei mitään. Koko Kummunsaaren perunapellot tutkittu: ei kvartseja. Kummunsaari on matala, korkeimmilta kohdiltaan hiekkaa ja kivikkoa. l][] 26. Kanttaja Ks. M. Huurteen inventointikertomusta Ristijärveltä, inv. n:oa 9. M. Huurre pitää Kanttajaa löytöjen perusteella mahd. kivikaut. asuinpaikkana, vaikkei hän tutkimuksissaan sieltä löytänyt selviä asuinpaikan merkkejä. Käydessäni paikalla en löytänyt sieltä asuinpaikkaan viittaavia merkkejä. Paikkakunnalla sain kuulla, että koko Kanttajanniemi olisi joen tulvien tuomista maista muodostunut. Se ei näin voisi olla kivikautisen asuinpaikan sija, oi vaan. poikkikirves, joka paikalta löydetty, olisi hkä aikoinaan veteen pudonnu irtolöytö. Huurteen kertomuksessa mainitut Tauno Kinnusen näkemät nuotionpohjat olisivat myöhempien aikojen niittyväen tai kalamiesten tekemiä. Kanerva Taloudl kartta 47, Ristijärven kirkosta n. 5 km. suuntaan 325/400. Omist.: Juhani Keränen, os. Karhula, Ristijärvi. Löytö: Km Ks. liite. Ks. M. Huurteen inventointikertomusta Ristijärveltä.

44 5 En tavoittanut löytäjää enempää kuin Huurrekaan edell. kesänä. Löytäjä Ero Keränen oli juuri muuttanut Mikkeliin, eikä hänen osoitteensa ollut tiedossa. Löydöstä tietää myös Varpaisjärvellä asuva Aarne Keränen, os. Petäjämäki, Lukkr!l. Tulin samaan tulokseen kuin Huurre, että kyseessä on irtolöytö. Tutkimuksista ks. no 2J l);'f [ 28. Ral).ta CJ Taloud. kartta 47, Ristijärven kirkosta n. 5 km. suuntaan 35/400. Omist.: mv. Toivo Keränen, os. Karhula, Ristijärvi. :täytä: KM 570. Valokuva: 28 ( kpl.), filmi Ks. liite. Inventointimatkallani Ristijärven KIIDCONKYLÄÄN kuuluvassa KARHU LANKYLÄSSÄ lunastin 7-vuotiaalta koululaiselta Hannu Keräseltä (os. Karhula, Ristijärvi) hänen löytämänsä reikäkiven ( 570). Esineen hän oli löytänyt samana kesänä kesäkuun alussa perunanpanossa ollessaan. Löytö oli vakoja ajettaessa noussut maan pinnalle. Lp. on Rannan päärakennuksesta n. 500 m. etelään, Lahnasjärven länsirannasta vajaat 00m., kylästä viljelyksille vievän tien oikealla (eli länsi-) puolella, noin Seppälän talon kohdalla. Maasto on hyvin loivasti koilliseen kohti Lahnasjärven niittyrantaa viettävää peltoa. Lp. on 2 m. Lahnasjärven pinnan yläpuolella. Maaperä on savimultaa. Tutkimukset laajoilla kynnöspelloilla eivät tuottaneet kvartseja, eikä talon väkikään ollut koskaan havainnut mitään asuinpaikkaan mahdollisesti viittaavia merkkejä.

45 6 ; 29 Törmä tj. Taloud. kartta 47, Ristijärven kirkosta n. 5,6 km. suuntaan J20/400. Omist.: mv. Reino Keränen, os. Karhula, Ristijärvi. Löytö: KM 57. Valokuvat: 29 (2 kpl.), filmi 2665, Ks. liite. Ristijärven KIRKONKYLÄÄN kuuluvassa KARHULANKYLÄSSÄ löysin inventointitutkimuksissa Iijärven Karhulansalmen etelärannalla sijaitsevan Törmän talon päärakennuksesta n. 60 m. kaakkoon yhden kvartsi-iskoksen (57) perunasarkojen yläpäästä. Maaso loivasti itään kohtimlahnasjärveä viettävää peltoa; itse talo on törmän päällä, joka viettää jyrkästi pohjoiseen Karhulansalmelle. Lp:n korkeus vedenpinnasta on n. 6 m. Laajat perunapellot tutkittiin: Kvartseja oli, mutta kaikki luonnonmuotoja. Tämä löytö, kuten muutkin Karhulankylän irtolöydöt, saattaa olla yhteydessä läheiseen Likaniemen asuinpaikkaan (n:o 20). on

46 L!:!J Jo. Eskola IV TARKEMMIN SELVIT r.ämättöm.ät KIVIKAUTISET LÖYDÖT ================================================= Taloud. kartta 47, Ristijärven kirkosta runs. 0 km. suuntaan n. 45/400. Omist.: mv. Esko Oikarinen, os. Pyhännänkylä, Ristijärvi. Löytö: KIVI Ks. liite. Kansallismuseossa on tasataltta (3896), joka on aikoinaan löydetty Ristijärven pitäjän PYHÄNNÄN kylän Eskolan talon pellosta. Eskolan tila sijaitsee Pyhännän keskiky.lällä Putkosenjärven ja Karhuselän välisellä kannaksella. Tila on vanha, jaettu perustila, jonka mae.t löydön teon aikoihin ovat olleet varsin laajat. Talon n. 60-vuotias isäntä ei tiennyt löydöstä mitään. Naapuristossakaan ei ollut vanhempaa väkeä, joten löydön jäljille en päässyt.

47 8 V METALLILÖYDÖT =============== [IIJJl. Mi!nt;y:lä Sijainti ja omist.: Ks. n:o lj. Löytö: KM 572. Valokuvat: lj (2 kpl.), filmi 2642, 264J. Ks. liitteet, 5, 6. Kivikautisten asuinpaikkojen inventoinnin yhteydessä saatiin talosta/ JOKIKYLÄN Mäntylän/(ks. no lj) erikoinen _ istijärven solki (572), jonka metallikoostumus laboratoriotutkimusten mukaan on noin puolet kuparia, noin puolet tinaa. Esine edustaa mahdollisesti "lappalaista rautakautta Se oli löydetty pellosta talon läheltä; tarkempaa löytöpaikkaa ja aikaa ei muistettu. Löydön yhteydessä on huomattava Mäntylän sijainti koko Hyrynsalmen reitin laskujoen Emäjoen rannalla ikimuistoisen vesikulkutien varre.ihla.

48 Pl STIJA'PVI /: /0)00 " j;; l N \ \ ' \

49 ._.., ' :_. --

50 R i s t; j D: r v i, k: r k o n k y Ä, V... tt v n i e m i L!ITE3 lc.a-0 N h\ivi 0 D K o r a., a.- h tt. e.ii. PussLla.h+t. ol 0 q, ''D ra._- " ' nravs X XX XXX -.<X X X >c (' "' x>< te)( >c-'(>r x x x }( x)('xx)\ x>< )< ::- kvartsejt.. Rist; jo:. rva'

51 R; 5 t i j Ä r V i ' k k ' vq.. tt V n i e m i N \\lp '-.'t.. (\. '{ \l _,.. -:(. '<'.j...' '<' ):... r o'o: '- nc;, Littc Lf fcm:./om kai"jakvj" /_ <> X. )C X=- kvrtsj = h v k < v n vt re i k :-c. k i v ( 0 So.unfA Ristijr-vi

52 - 0 X - >- :d =4l.,_ c = d c::: 0 - +t "' "' - C) - " 2:!... = t 0 ' E. u " "" --i-- (,. - II E > v.- l E - (.. to 0 ei. ""- '-..., :<S E llj t

53 Ri stij<irvi,jolc;kyl;;.,.sc.:kki (;,:, Liie- 7 _, valok ' '(2.'&,) = 0 \c;.\ p; e-t'..\0 J::::" '\.., '(" t',. D.. x-= kvo..rtseja :a rii t 0 )( )( vlok (2,"'(-5) \(...,.j... ta-q /D kaivo )(' )( A 0 X x t< x' P iv n A k V 0 f p 0. X X X )(;<(II< X "'.5kkt' '"

54 ..... < < < < < < < t\j < (:: c. )( -- 0" < -- X < < c () < < - +- c:: L < \\) - o_ 0 0 < ( < < - '--

55 Ristijr-vi, }k;kyf#. (/Wo.:: o N Äf;{ "?< >C \ vol m "'jo htolte f pp"' D Aili... Dpvvtr h L' [E] x = l<vo..rfsi-iskoksftx X X X" JtvV()fA D D,..o. n t d t ;;; r- m Q: Pie. n i joki veoe r-anta.

56 Liiti! /0 R;sfijO:rvi Jok; ky/o: L e n o N run'\mag. [ Leino/-. ko-ivo,.,t.. rh.o."'a.,.t.o. lc.m -,;;{Dm )( t o r m Pienfo < i.. ISOJO>. h().(åpoj,.. x.t kvrtsi c p;;

57 f 0 ("'(,,. -

58 "RiSTiJ)iRVi Lilt 2. Jok.ikylå' P, uvirrtut niemi / N 0 \ \ \. -- / t l.fo \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ \ : SfOtJO

59 R i t 5 i j D:. " v i, Jo k i k '( Pi 0: k k v v i r r A n n i e m i /(IW\.:0 '?.. c; /o ;' _,, A.. f, " «o f\ "/\" mets.;.;,: \ (\ \. J., /fe l J V i i q ( r y fi. ( e. f' 0 L... h d e M. ftl (A.) /\ venerant"" metsää.. \ \. f,'.,..... ' o- ormti. ('.J' \,y.."-" xl \ " - pv om i.. '""'"' \kvv(2.b5 ) x = kv-..r tsej

60 !t-... :... ""'-J w \ <N... - _ /.. \.l...l.... ' /,..' -'/ :. ;. -/ : : \..y-> ", < ;. - <. < --\

61 [] 0 a 00 DD '...J..,.t....C.., 0 -,,! ""' <<

62 Liite. /6 R i s h j ö.. r vi, H ii s i j ii r v i, H o. r j v o. lcrra.]om. N,. <"" 0' J <.."". <-0' R;-er '. J ei',..,.. /'e nie kkakv<>ppl\. h åe < ko.tcirmo;.ssik tovj re -...!:D r fa.nv ttcj.. lvvta. o t.lm. lre.de.n jre. kva-rfsif i.tse. h/ekka..kof(j;s fi, ;_.... L j ta. '- "YID\o:ll P,

63 /<.isfjc:,rvi, kirkon kyla (Lahnasjä.rven rant kamerzva.. r.oiii\ Li/te. 7 IV (;W\ = 5" IW\ ti kdomtripyv s kii.l -' k-vorp... X R istij ö: rvi-+ Lo.h nsjfårvi

64 Ristiji:Lrv! klrkonkylä:.j ka. nervev ( L o. h n o. s j ii. r v e n r a. n ta.) (AM. :::,. 0 Liife. t hiekktoa niekkaq. --.:;;;;.-::.-:: :. h.?-':-- hliftö:... \. po.lomo.""ta.

65 () cu 'N. --._,j J "'- 0 0 fmi>'.joe.c\ r._l\tot'\jr m --< c:t :) c l: Oa : - t) -..le --')_ 0 - r-, - - z Vl l '- - 0 \ <:::) ' l VI -, - l II - )( ( Cl) l +-!.. l - ( "\ "'"""' f

66 M _ LNKOLA lf3' & RISTIJARVI KIRKONKYLÄ. VATTUNE.Ml ( l2) YAT' VN\"E MEN Rcll<.ÄKV'EN L.P. - ii\ ' N'E S T-Å, TA V t..l.a P-)fÄ A K E'f'VNV $. 0\llt..TA \...\..0.,-A f<va'a.t.s.\ \S 6 C!> s : - r VATTVNlC. M'EN k0l"l...n'e'n 'P,;.L-TO Po HJ 0$'ES'TA, i"vsf. PÅÄRAkEf\INtl$.

67 R S T J )\' R V k R X 0 N l< Y L \. VATTUJ'Jl"EM ( \2) VA T'r l) IHM"Et\ AP. J R'VE.L.l"\. ('JOIN }("()SM. K S. S < L.OU N A \NEil PE. L. TO, OW< PVlbEN T'AKit 'A ).<0\L-&..Itv'EfV Pl!..L.'fO. VAT\. Nlfi:.. MEW KOl L\..tNI!.N Pli:L.T'tS ICOh.. L.I S'E'ST-' PVSfi&...AHt>-EN SVVT\\ VAl.DK.

68 RJSTIJARVJ JOKlKYLif MifNTYLA ( l:,) MÄNTtl-\ PÄP.A'k:ENNVS JA trå.jnfrn P"ERVIV'A PSTO.Vo"'tETA TAJS'rALLA EMÄJ0<.

69 2.biLI'f-5 RISTIJÄRVI JOKlKYLJ\ SAKKLÄ. (t) karjal.an J S.ii\K'l(II-AN VÄL.HVI!f\ PIU.TO L-OVNA-AC'Y'" VAS. PJ'lNtJOtcl TVlC KiN TÄYTT'M;.:'W;t:J 0 l te. PVt I!.N T'A kana $ÄKM u.. -J\..K.A-RlAl.AN -S;fiCC LÄN -"S Po-H JO t t'eh'a 5Ut>rf'T"'N TAJ<A-A. VAS SÄI<'ICH.. Ä orle', I<A'-JAL.A.

70 RSTJJAR.Vl joklkyl.:a V.ÄYRYL A (5) 'l"' - f ; ; -!'L. V/i..Y'AYl..A' S.'T-&-.j\STÄ PUU l JOEN TA'kAA Ko'R.KAt.'TATa.a.Milfl.. TÄ VALO'k'. 26l.f8 VÄYA..V&..it\'N.Ö'0ÖN 5?0 : tv ns S"'K.A., IOÄS'T)Ä VA'\.0'<. L'P."7()-

71 RISTIJA'RVI JOK\KYLA AL\LA (6) M. L lnkola 96. A L ll AN AS'P. L..OVIVAA STA EMX JOJ<'E' N l-.a S (-EVA N PE NJ O"EN T<AA l<or J<'EA -'f'a "T Ö flm Ä - TÄ V.A -0lC. L b"y"o Ö " )( "'NNil $, l!t-l. 0!. TA.

72 RJSTIJARVI JOKlKYLA LElNOLA ( \-) M. LINKOLA \ L.EINOL.AN L P. E,.t...it\LOUNAACi.TA PENJ0EN TAKAA YA\..OJ<.

73 RlST\JARVl JOKIKYLÄ \4AAPONEM (IS) 2200 H AA PO Nl EMEN AS P. kol t..l S ESTA. LÄ J4MM;t.'l\' LAt>ON EDES)\ PO-HJ. LP. PERUNAPE"l..TOJTAKA NA IV'TYN'EMf,JON<A RAIYNA$,_A MYS t..ö?'töjå'.

74 M LNKOLA lq{,2.rltjjarvj JOKlKYLA PlK<UVRRANNEM (J) j.'/5 PI<)(VVRRANNl"EM N LP. Nt> \N E." E t.ä S T Ä VA L. 0 \<. 'TA V S T A -- A p TT V ' E-'

75 RISTIJA.RV\ KJRKONKYLA LIKONlEM (2 o) LJKONJE.MEN AP. VA'l..OK.ETEt.A'f"Ä V-EN".$TÄ KliV. Ol<SAl.L.A Vl<:J<OL.A. &$4-5 L<()N'lE.MEN lt'p. YAt..Ol<. ET'I:J.,.;\l,..OUIVAASTA V'!'.N'L-'EST'Ä kå'._ SlN 0C. VK<0LA, E\OESSA L.<0IYE.MtiN KÄjEN }E.KXA RA'/TA.

76 RI STIJÄRV\ KlRKONKYLA L\KON\EMt (0) M l\ V ll \ A \ C. 9 LH<ONJMEN RJ&N t-lek<.anta )(AA ko STA NTN K RJ as VALOX 'H'VOM. JVVf.A'Ke>T 0C. 2l:,J5,....,.. l-äl<vya L.<0NEM'IEN KJeN t'ie l<.'lg.a R..A IWVA N A Pr TA - TlJl. V l'en S'tÖMM P.ANNA.N ENT. f.jv\) JVV JtA KOT //Ä KYVI S.S Ä.