Annamari Vänskä. Tribadien yöt ja päivät lesbisen kulttuurin 10-vuotisjuhlanäyttely. Galleria G18, Yrjönkatu 18, 3. krs. Helsinki

Transkriptio

1 Annamari Vänskä Tribadien yöt ja päivät lesbisen kulttuurin 10-vuotisjuhlanäyttely Galleria G18, Yrjönkatu 18, 3. krs. Helsinki

2

3 Annamari Vänskä SATEENKAAREN TUOLLA PUOLEN Tribadien yöt ja päivät lesbisen kulttuurin 10-vuotisjuhlanäyttely Kansikuva: Heidi Lunabba, Beard Models, 2008 Katalogin taitto: Laura Matikainen

4

5 Sisällysluettelo Sateenkaaren tuolla puolen 7 Taiteilijat Viva Granlund 14 Corinna Helenelund 16 Anna-Liisa Kankaanmäki 18 Katariina Katla 20 Anne Koskinen 22 Laura Lilja 24 Heidi Lunabba 26 Kaija Papu 28

6

7 Sateenkaaren tuolla puolen Sateenkaari vie maahan satujen kerran kuulin mä laulun ihmeistä sadun sen: siellä taivas on aina sininen Unet kauneimmat siellä aina käy totehen Nyt toivon, että kanssasi mä sinne onnenmaahan päästä voisin Pois jäisi kaikki surut, huolet kaiken kauniin sulle antaa siellä voisin Sateenkaari vie luokse satujen Kerran siitä mä laulun kuulin ja uskoin sen - Sateenkaaren tuolla puolen (1939). E. Y. Harburg, suom. Usko Kemppi tuli kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun lesbot, homot ja transsukupuoliset ihmiset alkoivat perätä kansalais- ja ihmisoikeuksiaan niin sanotuissa Stonewallin mellakoissa New Yorkissa. Legendan mukaan homojen vapautusliikkeeksi (Gay and Lesbian Liberation Movement) muodostuneita mellakoita siivitti amerikkalaisen elokuvatähden ja homoikoni Judy Garlandin Victor Flemingin Ihmemaa Oz -elokuvassa esittämä kappale Sateenkaaren tuolla puolen. Elokuvan ilmestymisen jälkeen kappaleesta oli muodostunut homojen ja lesbojen kansallishymni kertoihan laulu onnellisesta ja suruttomasta paikasta sateenkaaren takana. Laulu lievitti ahdistusta, jota homoseksuaalisuuden yhteiskunnallinen ja sosiaalinen kieltäminen oli synnyttänyt ja ajoi mellakoimaan tuon onnen maan realisoimiseksi. Vuoden 1969 jälkeen onkin tapahtunut paljon: homous ja lesbous on poistettu mielisairauksien tautiluokituksesta, lesbo- ja homoidentiteetit ovat vakiintuneet ja homoista on tullut yhteiskunnallisesti näkyvä ja suhteellisen hyväksytty ryhmä tai ainakin populaarikulttuurin lempilapsi. Nyky-Suomessa lesbot ja homot saavat virallistaa parisuhteensa ja adoptoida toistensa lapset. Kaikki nämä muutokset ovat tehneet homoudesta ja lesboudesta yhteiskunnallisesti suhteellisen normaalia.

8 Jos kaikki on nyt paremmin kuin hyvin, mihin tarvitaan näyttelyä, jonka teemana on lesbinen elämä vuonna 2009, 40 vuotta vapautusliikkeen jälkeen? Yksi vastaus löytyy suomalaisesta taidehistoriasta: yllättävää kyllä, Sateenkaaren tuolla puolen on ensimmäinen avaus suomalaisen lesbisen taiteen historiaan. Vaikka sukupuolen ja ruumiillisuuden käsittely on ollut nykytaiteen kentällä yksi vahvimmista trendeistä aina 1990-luvun alusta saakka, on seksuaalisuus, ja erityisesti lesbisyys, jäänyt syystä tai toisesta lähes tyystin käsittelemättä. Toisena syynä näyttelylle on sen konteksti: Sateenkaaren tuolla puolen on kotimaisen lesbokulttuurin edistämiseksi perustetun Rivinväli ry:n tilausnäyttely. Sellaisena se juhlistaa yhdistyksen vuotuisten Tribadien yöt ja päivät -kulttuuriviikon kymmenvuotista taivalta. Näyttelyn keskeisenä lähtökohtana on nostaa esille ei-heteroseksuaalisuus: millaista on elää maailmassa, joka olettaa kaikkien olevan heteroseksuaaleja, jollei toisin mainita? Millaisia ovat ne kysymykset, jotka nousevat esille 40 vuotta homojen vapautusliikkeen perustamisen jälkeen? Näyttely avaa mahdollisuuden arvioida tilannetta: mistä on tultu, missä ollaan nyt ja kuinka tästä eteenpäin. Se pyytää pohtimaan, onko homojen ja lesbojen näkyvyys lisännyt yhteiskunnan toleranssia erilaisuutta kohtaan; onko enää edes merkitystä, mihin seksuaaliseen ryhmään kuuluu? Ovatko homot, lesbot, transsukupuoliset tai biseksuaalit aivan samanlaisia kuin heterotkin? Entä mitä tekevät ne, jotka eivät halua rekisteröidä parisuhdettaan, perustaa perhettä tai tehdä lapsia? Millaiset seksuaalisuuden muodot ja käytännöt jäävät nykykulttuurissa piiloon? Onko parisuhteesta tullut ainakin joitakin homoja, lesboja, biseksuaaleja ja transsukupuolisia ihmisiä ahdistava pakko? Millaista on nykypäivän seksuaalianarkismi? Näyttely avaa myös areenan keskustella seksuaalisuuden vaikutuksesta ja näkymisestä taiteessa. Siinä missä feministinen taidehistoria on tuonut unohdettuja naistaiteilijoita taidehistorian kaanoniin ja purkanut taiteeseen sisäänrakennettua sukupuolten välistä hierarkiaa, voi tämän näyttelyn yhteydessä avata keskustelua siitä, että taiteentutkimuksessa lesbouden tematisointi on jäänyt huomiotta, vaikka homoseksuaalisuutta on tutkittu väitöskirjatasollakin niin taidehistoriassa kuin kirjallisuustieteen puolella. Voi toki kysyä, onko lesbisestä taiteesta ylipäätään mielekästä puhua aikana, jolloin identiteetin kategoria on kokonaan kyseenalaistettu? Pitääkö puhua taiteilija identiteetistä vai onko lesbisyys jotakin teoksessa tai sen esittämiskontekstissa näkyvää?

9 Vai onko kysymys lesbisestä taiteesta auttamatta vanhanaikainen? Arkisesti ajatellenhan tilanne on selvä: maailmassa on aina ollut taiteilijoita, jotka ovat lesboja. Jos lesbisyyden kiinnittää taiteilijan identiteettiin, kuuluisi lesbisen taiteen määritelmä niin, että lesbon tekemä taide on lesbistä. Vaikka nykynäkökulmasta katsottuna lesbotaiteilija kuulostaa vähintäänkin yhtä ahtaalta kategorialta kuin naistaiteilija, oli tällaisella määritelmällä paikkansa vielä 1970-luvun Amerikassa. Silloin jopa synnytettiin lesbotaiteilijan kategoria: sitä käytettiin strategisesti, tehtäessä lesboutta yhteiskunnallisesti näkyväksi ja etabloitaessa lesbouden yhteiskunnallista asemaa. Lesbotaiteilijaksi itsensä nimenneet tekivät siis taiteensa kautta lesboutta yhteiskunnallisesti näkyväksi ja pyrkivät raivaamaan väheksytylle ja pelätylle vähemmistölle tilaa heitä karsastavassa heteronormatiivisessa maailmassa. Vaikka 1970-luku olikin tehnyt aloitteita lesbouden yhteiskunnallisen näkyvyyden lisäämiseksi, oli se samalla tuottanut yhtenäisen kuvan siitä, millainen lesbo on luvulla edellisen vuosikymmenen luoma essentialistinen käsitys lesboudesta saikin vähitellen väistyä. Lesboutta ei enää nähty universaalina eli kaikkialla samanlaisena ilmenevänä seksuaalisuutena. Sen sijaan ryhdyttiin korostamaan lesbouden historiallista rakentuneisuutta. Ajattelutavan muutoksen myötä myös lesboudessa alkoi näkyä sävyjä: ilmaantui joukko erilaisia identiteettimahdollisuuksia aina maskuliinisesta butchista feminiiniseen femmeen ja androgyyniin genderblendaajaan. Myös taiteessa lesboutta ryhdyttiin esittämään moninaisemmin. Abstraktit viittaukset naisten väliseen rakkauteen saivat rinnalleen eksplisiittisiä kuvauksia naisten sukupuolielimistä ja naisten välisestä seksistä. Teemat eivät kuitenkaan rajoittuneet seksiin. Huomattiin, ettei ole yhtä yhtenäistä teemaa, jota lesbisen taiteen tulisi käsitellä, eikä yhdenmukaista estetiikkaakaan, jonka alle lesbinen taide ongelmattomasti asettuisi. Lesbisen taiteen määritelmää ei kannatakaan hakea identiteetin suunnalta. Nykykontekstissa lesbisyys on kenties parhaiten selitettävissä kontekstilla: se rakentuu siinä yhteydessä, jossa taideteoksia esitetään, katsotaan ja tulkitaan. Tässä näyttelyssä lesbisyys kytkeytyy olennaisesti puheeseen normaaliudesta. Kenellä on valtaa ja oikeus määritellä sitä, mikä on normaalia seksuaalisuutta? Minne lesbisyys sijoittuu seksuaalisuuksien hierarkiassa? Entä millaiset normit määrittelevät lesboutta? Mikä on sallittua, mikä kiellettyä?

10 Näyttelyä on viisainta lähestyä eräänlaisena kollaasina. Se tuo keskustelun piiriin erilaisia välähdyksiä niistä teemoista, jotka ovat olleet tärkeitä siitä saakka kun lesbojen ja homojen vapautusliike perustettiin ja heteroseksuaalisuuden hegemonista valtaa ryhdyttiin voimalla horjuttamaan. Näyttelyn taiteilijoista Anna-Liisa Kankaanmäen maalaus Yksilön vapaus (2009) haastaa katsojan pohtimaan yhteiskunnassa vallitsevaa seksuaalisuuksien hierarkiaa. Maalauksessa alastomat ihmiset roikkuvat pää alaspäin lihakoukuissa, voimatta itse päättää elämästään. Maalaus on kriittinen puheenvuoro institutionalisoituneesta heteroseksuaalisuudesta. Miksi heteroseksuaalisuus näyttäytyy kulttuurissamme sellaisena seksuaalisuuden mallina, johon kaikkia muita seksuaalisuuden muotoja suhteutetaan? Millaista on yksilön vapaus institutionalisoituneen heteroseksuaalisuuden maailmassa? Myös Katariina Katla tarttuu Haarniskassaan (2009) vapaan valinnan mahdollisuuteen. Haarniska on ruumista peittävä panssari, jonka suojissa on mahdollista elää joko vapaasti tai kahlittuna. Katla härnää katsojaa pohtimaan, onko vapautta se, että tulee haarniskastaan ulos vai se, että elää valitsemansa suojan sisällä. Haarniskassa tematisoituu kysymys julkisen ja yksityisen rajasta eli kaapista. Onko lesbous jotakin, josta tulee vaieta ja jota tulee toteuttaa vain yksityisesti, suljettujen ovien takana? Vai onko se asia, josta tulee puhua julkisesti? Katlan Haarniska esittää, että puhe normaaliudesta rakentuu aina suhteessa niihin ilmiöihin, jotka asetetaan normaaliuden ulkopuolelle. Kun normaalin heteroseksuaalisen naiseuden haarniska alkaa murtua, tulee sen alta paljastuvasta lesbosta kulttuurisesti vahva kuva.

11 Heidi Lunabban teos Studio Vilgefortis (2008) on saanut nimensä Pyhän Wilgefortiksen mukaan. Legendan mukaan Wilgefortis oli kristitty neitsyt, joka ei halunnut mennä naimisiin kuten hänen isänsä toivoi. Kun isä kuitenkin halusi naittaa tyttärensä, rukoili Wilgefortis lujasti, minkä seurauksena hänelle kasvoi parta ja viikset. Kuten arvata saattaa, ei Wilgefortiksen tarvinnut tämän jälkeen mennä naimisiin. Lunabba siirtää legendan nykyaikaan rakentamalla partastudion, jossa kuka tahansa saa tulla kokeilemaan ja koettelemaan sukupuolen kategorisia rajoja. Partastudio linkittyy myös lesbokulttuurissa suosittuun drag king -ilmiöön, jossa miehistä esitystä rakennetaan miehiin liittyvillä ruumiillisilla eleillä ja merkeillä, muun muassa parralla. Lunabban partasalongissa vieras saa itse päättää, millaisena miehenä hän haluaa esiintyä, ja millainen parta tällä miehellä on. Lunabban tavoin Anne Koskinen tarttuu kysymykseen sukupuolen ja seksuaalisuuden merkkien kulttuurisesta rakentuneisuudesta. Koskiselta näyttelyssä nähdään aivan uusia maalauksia, jotka on tehty tribadismiinkin viittaavalla frottage-tekniikalla: hankaamalla pigmenttiä valmiisiin maalauspohjiin. Samalla kun hankaaminen paljastaa maalauksen pinnan alla piilevän struktuurin, avaa se keskustelua sukupuolen ja seksuaalisuuden merkitysten kulttuurisesta rakentuneisuudesta. Viva Granlundin ja Kaija Papun teokset linkittyvät ennen muuta ajankohtaisiin keskusteluihin seksuaalisuuden, perheen ja kirkon suhteesta. Papun sarjakuvamainen piirrosinstallaatio I Got Something To Put In You (2009) haastaa miettimään luomiskertomuksen heteronormatiivisuutta ja kirkon nuivaa suhtautumista homoihin, lesboihin ja transsukupuolisiin ihmisiin. Papu vikuroi Raamatun heteronormatiivisuutta vastaan ja queerittaa Nooan arkin. Sinne mahtuvat eläinten lisäksi myös homot ja lesbot. Koko arkista muodostuu maailman suurin kelluva homobaari. Granlundilta nähdään näyttelyssä koko seinän kokoinen sarjakuvamainen teos, joka valottaa humoristispoliittisesti maailman tilaa ja lesboutta. Granlund myös maalaa galleriassa näyttelyn aikana. Graffitista ja sarjakuvasta ammentavassa teoksessa kyytiä saa niin avioliittoinstituutio, parisuhteen rekisteröiminen, lasten tekeminen kuin lesbokulttuurin ikoniksi noussut muumikin. Granlundin ironia kohdistuu toisaalta heteronormatiiviseen kulttuuriin, joka ei tahdo tunnustaa lesbojen ja homojen oikeutta mennä naimisiin ja perustaa perhe. Toisaalta kritiikkiä saa myös homokulttuuri, joka on viime vuosina satsannut huomattavasti keskiluokkaisten perhearvojen ja samojen oikeuksien ajamiseen.

12 Granlund tuntuu kysyvän, miksi homot ja lesbot ovat yhteiskunnassa vallitsevan seksuaalihierarkian murtamisen sijasta tyytyneet ajamaan homoille ja lesboille samoja ihmisoikeuksia kuin heteroseksuaaleillakin. Laura Lilja ja Corinna Helenelund jatkavat Granlundin avaamista kysymyksistä. Mitä on nykyajan seksuaalianarkismi? Lilja on tuonut galleriaan veistosinstallaation Sankarit (2009), joukon klassisia kipsiveistoksia joiden päälle on puettu anarkismiin viittaavat mustat maskit. Yhtäältä nämä antisankarit edustavat vaatimusta, että lesboille ja homoille on taattava samat oikeudet kuin heteroseksuaaleillekin. Toisaalta kasvonsa peittävät anarkistit eivät halua tulla haluakaan esittää ylpeänä omaa seksuaalisuuttaan. Nämä antisankarit tuntuvat haluavan pysytellä nimettöminä ja kasvottomina. Heidän seksuaalisuutensa ei kuulu muille eikä varsinkaan voittoa tavoitteleville yhtiöille, joiden käsissä lesboudesta ja homoudesta on tehty kulutettavaa viihdettä. Corinna Helenelundin Anette Messagerin pehmoveistoksista muistuttavassa installaatiossa toisiinsa kietoutuu useita hahmoja. Katsoja jää pohtimaan, onko kyse kenties polymorfisesta suhdeverkostosta vai julkisessa tilassa harrastetusta ryhmäseksistä? Helenelund ja Lilja ottavat teoksillaan esille kysymyksen siitä, mihin näkyvyyden politiikka eri muodoissaan johtaa. Voiko se onnistua taistelussa homofobiaa vastaan? Vai onko se vain johtanut assimilaatiopolitiikkaan ja tehnyt homoista ja lesboista uusheteroita, jotka toistavat kyselemättä heteroseksuaalisen romanssin, halun ja parisuhteen normia?

13 Kirjallisuutta Hammond, Harmony 1994: Lesbian Art in America. A Contemporary History. New York: Rizzoli. Jennings, Rebecca 2007: A Lesbian History of Britain. Love and Sex Between Women Since Oxford / Westport, Connecticut: Greenwood World Publishing. Kalha, Harri 2005: Tapaus Magnus Enckell. Helsinki: SKS. Kekki, Lasse ja Ilmonen, Kaisa (Toim.) 2004: Pervot pidot. Homo-, lesbo- ja queer-näkökulmia kirjallisuudentutkimukseen. Helsinki: Like. Rossi, Leena-Maija 2006: Heteronormatiivisuus. Käsitteen elämää ja kummastelua, Kulttuurintutkimus 3/2006, Sedgwick, Eve-Kosofsky 1990: Epistemology of the Closet. Berkeley and California: California University Press. Tihinen, Juha-Heikki 2008: Halun häilyvät rajat: Magnus Enckellin teosten maskuliinisuuksien ja feminiinisyyksien representaatioista ja itsen luomisesta. Taidehistoriallisia tutkimuksia vol. 37 Helsinki: Taidehistorian seura. Vänskä, Annamari (tulossa): Stonewallista vaaleanpunaisen euron talouteen. Murtumia homojen ja lesbojen näkyvyyden politiikassa. Artikkelikäsikirjoitus Pia Livia Hekanahon toimittamassa queer-tutkimuksen antologiassa.

14 Viva Granlund +358 (0) Opinnot The Art Student League of New York Vapaa taidekoulu Yksityisnäyttelyt 2009 Kakelhallen (12.1), Maarianhamina, Ahvenanmaa 2006 Artspace, Helsinki 2006 TM*Galleria, Helsinki 2004 Het Kunstlokaal, Gouda, Hollanti 2003 Kanneltalon galleria, Helsinki 2000 Into-galleria, Helsinki 1992 Muu ry., Helsinki 1992 Kriittinen tila, Helsinki 1990 Kaapelitehdas, Helsinki Ryhmänäyttelyt 2009 Gallery G18, Helsinki 2007 La Sala Naranja, Valencia, Espanja 2005 Kiasma / Takaikkuna, Helsinki 2001 Naisasialiitto Unioni, Helsinki 1995 The ASL Gallery, New York Paikkasidonnaiset teokset 2009 Hakaniemenranta(silta), maalaus, Helsinki 2009 Café Aaltopelti, maalaus, Helsinki 2008 Rautatieasema, maalaus, Helsinki 2006 Metroasema, moderneja kalliomaalauksia, Helsinki 2006 Yksityiskoti, seinämaalaus, Helsinki Yhteisötaide 2009 Kalliolan settlementti, muraaleja, Helsinki 2007 Pirkkolan urheilukeskus, muraaleja, Helsinki 2004 Etappi ry., seinämaalaus, Helsinki 2003 Etappi ry., seinämaalaus, Helsinki Opetus Apurahat Pohjois-Helsingin taidekoulu 1994 The Art Student League, New York, tarkastaja (H. Terry d Lassio) 2009 Helsingin kulttuurikeskus 2008 Helsingin kulttuurikeskus 2006 Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto 2006 Helsingin kulttuurikeskus

15 Jäsenyydet Suomen taidemaalariliitto (kokelasjäsen) Muu toiminta 2005 Cityspace-työpaja, Helsinki. 23 Worth Seeing Booklet 2000 Kassandra, Helsingin Taidehalli 2000 Performanssi, W. L. Zuluaga Joymic, 2005 (detalji). Akryyli ja eri piirtimet paperirullalle, 1,5 x 9,6 m

16 Corinna Helenelund s Opinnot Näyttelyt Kuvataideakatemia, Helsinki 2007 Genderstudies, Södertörns högskola, Tukholma, Ruotsi Feminist- and globalizationstudies, Färnebo folkhögskola Pohjoismainen taidekoulu, Kokkola 2009 Tuntematon kaupunki, Helsinki Piirroksia ja installaatioita eri puolilla maailmaa. Jatkuva.

17 Nimetön / Namnlös, Sukkahousut, vanu, rautalanka, vaatteita

18 Anna-Liisa Kankaanmäki s Koulutus Pallas Taideteollinen korkeakoulu, visuaalisen kulttuurin osasto, kuvataiteiden maisteriohjelma, Helsinki Lahden ammattikorkeakoulu, Taideinstituutti 2008 Facultad de Bellas Artes de San Carlos, Espanja 2008 Universidad Politecnica de Valencia, Espanja Kanneljärven Opiston kuvataidelinja Lammin lukio Yksityisnäyttelyt 2009 Todellisuuden pako Aulagalleria, Lahti Ryhmänäyttelyt 2009 Lahden Taideinstituutin opinnäytetyönäyttely, Kaapelitehdas, Helsinki 2008 Ryhmänäyttely Taide läsnä, Fellmanni, Lahti 2008 Ryhmänäyttely Masivamente, Espai Cultural Biblioteca Azorin, Valencia 2008 Ryhmänäyttely Bibliotheka, Junta Municipal Ciutat Vella C/ El Micalet, Valencia 2007 Ryhmänäyttely Valintoja, Sibeliustalo, Lahti 2005 Kanneljärven Opiston kuvataidelinjan kevätnäyttely, Virkkala, Lohja 2004 Ryhmänäyttely, Hakkalan koulu, Lammi Stipendit 2005 Kanneljärven Opiston kuvataidelinjan stipendi Opintomatkat 2008 Facultad de Bellas Artes de San Carlos, Espanja 2008 Universidad Politecnica de Valencia, Espanja 2007 Tartto, Viro

19 Yksilön vapaus, Akryyli ja öljy kankaalle, 220 x 300 cm

20 Katariina Katla s Koulutus Pallas Taideteollinen korkeakoulu, visuaalisen kulttuurin osasto, kuvataiteiden maisteriohjelma, Helsinki Lahden Ammattikorkeakoulun Taideinstituutti Lahden Kansanopiston kuvataidelinja Lahden käsi- ja taideteollinen oppilaitos. Metallikalustelinja Lahden käsi- ja taideteollinen oppilaitos. Vaatetusartesaani Helsingin Taiteilijaseuran lasten ja nuorten kuvataidekoulun kesäkurssi Hollolan lasten ja nuorten kuvataidekoulu Yksityisnäyttelyt 2008 Lihan haarniska tutkielmia seksuaalisuudesta, Galleria Bukra, Tampere Ryhmänäyttelyt 2009 Lahden Taideinstituutin päättötyönäyttely, Kaapelitehdas, Helsinki 2009 Tiiliveistoksia, Kaikugalleria, Helsinki 2008 Katutaide, Lahden keskustan kaduilla 2008 Taide läsnä, Fellmanni-instituutti, Lahti 2008 Kankaanpään Taidekoulun galleria 2003 Lahden Taidepanimo, yhdessä Lajos Pinken kanssa Omakustanteet 2007 Metsänpeikot, sarjakuva-albumi Teokset julkisissa tiloissa 2007 kaksi kattofreskoa, Lahden Diakonialaitoksen aulatila Opintomatkat 2007 Tartto, Viro Työkokemus 2009 Kutsuttu puhuja, Tampere Kuplii ssarjakuvafestivaalit 2008 Kutsuttu puhuja, Lahden Tyttöjen tila Helmen viisivuotisjuhlaseminaari 2008 Kutsuttu puhuja, Tampere Fetish Factory -tapahtuman seminaari Tatuointitaiteilija Taidemalli Old Raven ay, korsetteihin ja underground-asuihin erikoistunut vaatetusalan yritys. Perustaja (yhdessä Johanna Pohjanmiehen kanssa) Luottamustehtävät Lahden Taideinstituutin oppilaskunnan puheenjohtaja

21 Haarniska, Solumuovi, akryyli, lateksi, metalli, puu, kangas, 230 cm

22 Anne Koskinen s Opinnot Meisterschüler, Staatliche Akademie der Bildenden Künste Karlsruhe TaM, Taideteollinen korkeakoulu HuK, Helsingin yliopisto Valikoidut yksityisnäyttelyt 2009 Solo Show, Galerie Anhava / MARKET 2009, Tukholma, Ruotsi 2008 Anne Koskinen Familie Koskinen, retrospektiivi, Helsingin kaupungin taidemuseo, Tennispalatsi, Helsinki 2006 I, Galerie Anhava, Helsinki 2005 Ei muita muutoksia julkisivuihin, Galerie Werner Klein, Köln, Saksa 2004 Anesteettinen suhde, Galleria K, Huittinen 2003 DEUS PROTECTOR NOSTER, Galerie Werner Klein, Köln, Saksa Valikoidut ryhmänäyttelyt 2009 murban (Bo Haglund, Kaisu Koivisto, Anne Koskinen, Thomas Nyqvist, Vesa-Pekka Rannikko), Artborg 35, Nikkilä, Sipoo (katalogi) 2009 Finsk samtidskonst ur samlingarna, Göteborgin taidemuseo, Göteborg, Ruotsi 2008 Tuhlaajapojan paluu. Suomalaista ja pohjoismaista nykytaidetta Swan ljungin kokoelmasta, Kuntsin modernin taiteen museon kokoelmanäyttely, Vaasa (katalogi) 2007 Käsittämätöntä mutta totta uusia teoksia kokoelmista, Helsingin kaupungin taidemuseo, Meilahti, Helsinki Teoksia kokoelmissa (valikoima) Helsingin kaupungin taidemuseo, Helsinki Kiasma, Nykytaiteen museo, Helsinki Valokuvataiteen museo, Helsinki Göteborgin taidemuseo, Göteborg, Ruotsi Nordiska Akvarellmuseet, Skärhamn, Ruotsi Suomen Eduskunta / EU-parlamentti, Bryssel, Belgia Ruotsin valtion taidekokoelma / Ruotsi suurlähetystö, Washington, DC, USA Swanljungin kokoelma, Kuntsin modernin taiteen museo, Vaasa Christoph Merian Foundation, Basel, Sveitsi Valtion taidekokoelmat, Baden-Württemberg, Saksa Brnon yliopisto, Tsekin tasavalta Dreieichin kaupunki, Saksa Porin kaupunki, Pori Taideteollinen korkeakoulu, Helsinki

23 Valikoitu työkokemus Varadekaani, Visuaalisen kulttuurin osasto, Taideteollinen korkeakoulu, Helsinki Kuvataiteen professori, Kuvataiteiden maisteriohjelman koulutusohjelma johtaja, Visuaalisen kulttuurin osasto, Taideteollinen korkeakoulu, Helsinki Vieraileva professori, Akademie der Bildenden Künste München, Saksa 2006 Dekaani, Taideteollinen korkeakoulu, Porin taiteen ja median osasto Professori, visuaalinen kulttuuri (erityisesti taiteellis-tuotannolliset opinnot) Jäsenyydet Taidemaalariliitto Suomen kuvanveistäjäliitto Frottage in Red #1, Pigmentti kankaalle, 100 x 150 cm

24 Laura Lilja s Opinnot Taiteen maisteri, Pallas kuvataiteiden koulutusohjelma, Taideteollinen korkeakoulu Naistutkimuksen sivuaineopintoja, Kristiina-instituutti, Helsingin yliopisto Kuvataiteen opintoja, Porin taidekoulu Matematiikan ja fysiikan opintoja, Joensuun ja Helsingin yliopisto Yksityisnäyttelyt 2009 Nuori satakuntalainen kuvataiteilija stipendinäyttely, Lönnströmin taidemuseo, Rauma / Muu Galleria, Helsinki 2008 Galerii Raja, Tallinna, Viro / Kaapelin Galleria, Helsinki / Galleria Mältinranta, Tampere / Galleria Huuto (Viiskulma), Helsinki 2006 Rauman taidemuseo 2005 Porin Saskiat ry:n stipendiaattinäyttely, Poriginal galleria, Pori / Galleria Jangva, Helsinki / Porvoon taidehalli Valikoidut ryhmänäyttelyt 2009 Julkinen kätkö, satakuntalaisen nykytaiteen näyttely, Virka Galleria, Helsinki 2008 Todella siistiä, Rauman taidemuseo 2007 ARS Kärsämäki / Generaattorigalleria, Porin Puuvilla 2005 Suomen Kuvataidejärjestöjen Liiton vuosinäyttely, Porvoon taidetehdas 2004 Masters of Arts, Kaapelitehtaan Valssaamo, Helsinki 2003 TaiK:n Pallas kuvataiteiden MA-opiskelijoiden ryhmänäyttely, Kaapelitehtaan Puristamo, Helsinki / SKjL:n kesänäyttely, Naantalin taidehalli Teokset kokoelmissa Kuntsin modernin taiteen museo, kokoelma Swanljung, Vaasa Opetus- ja muut tehtävät Vt. taidekoulun johtaja, Porin taidekoulu Sivutoiminen tuntiopettaja, Eesti Kunstiakadeemia, Viro ja Taik, Helsinki ja Pori 2006 Amanuenssi, TaiK:n Porin taiteen ja median osasto Kuvataidekriitikko, Satakunnan Kansan kulttuuritoimitus 2005 Visuaalisen kulttuurin vs. lehtori, TaiK:n Porin visuaalisen kulttuurin yksikkö 2005 Kuvataideopettajan viransijaisuus, Porin lasten ja nuorten kuvataidekoulu Jäsenyydet Suomen kuvanveistäjäliitto Kuvataidejärjestö MUU ry Taiteilijaseura NYTE ry, Pori

25 Apurahat ja stipendit 2009 Valtion kuvataidetoimikunta / Satakunnan taidetoimikunnan ja Lönnströmin taide museon nuori satakuntalainen kuvataiteilija -stipendi 2008 Suomen taideyhdistys / Kuvataiteen näyttöapurahalautakunta / Satakunnan taidetoimikunta 2007 Satakunnan taidetoimikunta 2005 Satakunnan taidetoimikunta / Porin Saskiat ry:n näyttelystipendi 2003 Suomen Kuvataidejärjestöjen Liiton näyttelystipendi Sankareita, Kipsi, kangas, jalustat

26 Heidi Lunabba s heidi.lunabba@gmail.com Opinnot 2008 Kuvataideakatemia, tila- aikataiteen osasto, kuvataiteen maisteri 2002 Svenska Yrkeshögskolan, valokuvaosasto, valokuva medianomi Yksityisnäyttelyt 2009 Galleri Elverket, Tammisaari Tyttöjen Linna, Tammisaari 2008 Even, Le Stanze, Bologna, Italia 2007 Kaikki Heti! (Megafån),Galleri Sinne, Helsinki 2005 Sano Se!, Kuvataideakatemian Galleria Kasarminkadulla, Helsinki 2004 Rum - och andra rum, Tupakkamakasiini, Pietarsaaren Museo 2002 Painoton tila, Kaupunginkirjasto, Pietarsaari Kirjoittamaton lehti, Galleri Ibis, Vaasa Ryhmänäyttelyt 2009 Lost and Found Queering the Archieves, Kunsthalle Nikolai, Kööpenhamina, Tanska Kulttuurin Kiertotie Haihatus, Joutsa Näkyvä-Näkymätön, Kuntsi, Vaasa ja Turku 2008 Fennofolk new nordic oddity, Design Museo, Helsinki Ars Kärsämäki 2008, Kärsämäki Synligt Osynligt, Galleri Elverket, Tammisaari ja Kajaanan Taidemuseo 2007 Feminism Now!, Trondheim, Norja Kuvataideakatemian lopputyönäyttely, Tennispalatsi, Helsinki Sparkling Design, Taidehalli, Helsinki Braderie de l Art, Roubaix, Ranska 2006 Rauma Biennale Balticum 2006 Wake up!, Rauma Déjà vu, Elverket, Tammisaari Normalnull Learn to Swim Berliini, Saksa Blind Date ja Art Express,projekti Ars 06 näyttelyssä, Kiasma, Helsinki Apurahat 2009 Suomen Kulttuurirahasto 2008 Suomen Kulttuurirahasto, Taiteen Keskustoimikunta matka-apuraha 2007 Kuvataideakatemia, Svenska Kulturfonden, Alfred Kordelinin säätiö 2006 Stina Krooks Stiftelse, Svenska Kulturfonden (Villa Snäcksund ateljee ja kolmevuotinen työapuraha) 2005 Svenska Kulturfonden 2004 Svenska Kulturfonden (yksivuotinen työapuraha) 2003 Konstsamfundet 2002 Svenska Yrkeshögskolan 2001 Svenska Kulturfonden, Studiestödskommittén, Svenska Folkskolans Vänner, Kulturnämnden i Pedersöre

27 Työpajat ja residenssit 2008 Nosadella Due, residenssi, Bologna, Italia 2006 FKSE, residenssi, Budapest, Unkari 2005 Neon, Artist in recidence, YLE FST (TV2) Studio Vilgefortis, 2008 (still-kuva). Dokumentaatio, DVD, 17,05 min

28 Kaija Papu s Koulutus Kuvataiteilija (AMK), Tampereen ammattikorkeakoulu, Taide ja Viestintä Ylioppilas, Kauhajoen lukio Valikoidut yksityisnäyttelyt 2009 Drawing Attention, Galleria Rajatila, Tampere 2008 Kaikki oli täydellistä!, Galleria Kohina, Joensuu 2008 Kaikki oli täydellistä!, Galleri Sinne, Helsinki 2007 Rakastan sinua ikuisesti, Galleria Huoltamo, Tampere Valikoidut ryhmä- ja yhteisnäyttelyt 2009 Sateenkaaren tuolla puolen, galleria G18, Helsinki 2008 Create Another Genderation, osa LaD.I.Y.fest Berlin ohjelmaa, Café Dumpling, Berlin, Saksa 2007 Vajaa totuus ja täydelliset valheet, Emil-sali Vanha kirjastotalo, Tampere Videofestivaalit ja -esitykset 2009 Finland in Full Colour, VerdensKulturCentret, Kööpenhamina, Tanska 2008 FRESH!-klubi, Tampereen Elokuvajuhlat, Tampere 2007 Spark Video Canada: FeatherWeight, London, Kanada 2007 Trunk/The Nordic Art Video Festival, Östersund, Ruotsi 2003 ja videonauhaa, uutta suomalaista videotaidetta, Vapriikki, Tampere Valikoidut julkaisut 2009 Totally Sweet Love Awesomeness, Sarjakuvayhdistys Kaino Ry, omakustannesarjakuva 2009 Rodeokingi, Sarjakuvayhdistys Kaino Ry, omakustannesarjakuva 2009 Fox Trouble, Sarjakuvayhdistys Kaino Ry, omakustannesarjakuva 2008 PosterPlay, Sarjakuvayhdistys Kaino Ry, omakustannesarjakuva Residenssit 2008 Pirkanmaan taidetoimikunnan taiteilijaresidenssi, yksi viikko, Praha, Tsekin tasavalta 2008 Taf taf, kaksi kuukautta, Dakar, Senegal Teoksia kokoelmissa Muu Ry:n myyntikokoelma, Helsinki Tampereen Työväen keskusmuseo, Tampere Apurahat, palkinnot ja stipendit 2009 Ammattitaiteilijoiden stipendi, Tampereeen kaupunki vuotinen työskentelyapuraha, Svenska kulturfonden 2009 Vuoden ympäristötaideteos 2008, teoksella Maailman onnellisin puu, toteutettu yhdessä Aino Louhen kanssa, Ympäristötaiteen säätiö 2008 Apuraha taideprojektin toteuttamiseen, Majaoja-säätiö

29 Jäsenyydet Rajataide Ry Tampereen taiteilijaseura Sarjakuvayhdistys Kaino Ry (perustajajäsen) MUU ry I Got Something To Put In You, Huopakynä ja maalitussi paperille, 490 x 150 cm

30

31

32