Valmiusjoukkotoiminta 20 vuotta 3 / vuosikerta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valmiusjoukkotoiminta 20 vuotta 3 / 2012. 79. vuosikerta"

Transkriptio

1 Helsingin Vartiolentue: Minuutit ratkaisevat meripelastuksessa Turun Vartiolentue vartissa valmis hälytystehtäviin Rovaniemen Vartiolentue turvaa pohjoisen ihmisiä Valmiusjoukkotoiminta 20 vuotta 3 / vuosikerta

2 2 RAJAMME VARTIJAT Sisällysluettelo: Rajavartiolaitoksen lentotoiminta jatkuvaa muutosta...3 Gränsbevakningsväsendets flygverksamhet i ständig förändring...4 Flight operations at Finnish Border Guard permanent change...4 Turvallisuus on asennekysymys...5 Säkerheten är en attitydfråga...7 Security a matter of attitude...9 Pikkukopterista Koalaan...11 Agusta Bell 206 ilmailun työjuhta Vartissa valmiina Redo på en kvart Ready to take off in fifteen minutes Työtä pelastusvalmiuden tehostamiseksi...21 Rovaniemen Vartiolentue pohjoisen ihmisen turvana Veteraanit ja Koalat Rovaniemi Bevakningsflyggrupp trygghet för folken i norr Rovaniemi Air Patrol Flight ensuring people s safety in the north Valmiusjoukot 20 vuotta MIRG Maritime Incidence Responce Group Virtaa rukkasessa Pilottihanke tutkii mahdollisuuksia jouhevampaan rajanylitykseen Rajavartiolainsäädännön tarkistaminen Ajankohtaista Rauhallinen mies on poissa Rajavartiolaitos mukana Suomen Ilmailumuseon uusimmassa näyttelyssä Veteraanit ja varusmiehet kokoontuivat Immolassa Kesäkaudella kiirettä Kaakonkulmalla Rajavartiolaitoksen ja Vartiolentolaivueen esikunnat uusiin tiloihin...41 Terminaaliryhmä työssä Helsinki-Vantaan lentoasemalla Yhteisellä koiratoimintakurssilla Öljyntorjunnassa yhteistyö on valttia Rajavartiolaitos hyvin esillä Toppilan meripäivillä Oulussa. 45 Vauhtia kahdenvälisessä rajavalvontaharjoituksessa Pohjoisella Itämerellä harjoiteltiin suuronnettomuutta varten Uusi komentaja tarkasti Länsi-Suomen merivartioston Ny kommendör bekantade sig med Västra Finlands sjöbevakningssektions område Erikoisrajajääkäri saa kokemuksia ja kavereita Tietoa, kokemuksia ja verkottumista...51 On olemassa monta erilaista tapaa ajatella Kainuun rajavartiosto käy edellä valtakunnan raja tarkastettiin helikopterista RVL:n koiramestaruus ratkaistiin Hossassa Pelastuspalvelua Paanajärvellä Tornin omistan Uudet virkavaatteet käyttöön Rajamuseo Rajavartiolaitoksen ikkuna siviilimaailmaan RVL näkyvästi esillä SuomiAreena 2012 tapahtumassa Kansanedustajat tutustuivat RVL:n toimintaan Lapissa...61 Muun muassa pitkät välimatkat harvaan asutuilla alueilla ja pitkä pimeä vuodenaika ovat Rovaniemen Vartiolentueen haaste. Kuva: Antti Kurola Rajavartiolaitoksen uusi virkavaatetus on tyyliltään vanhaa vihreää vaatetusta tummempi ja nykyaikaisempi. Kuva: Mari Nyyssönen s.22 s.57 s.30 RVL:n valmiusjoukkotoiminta täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Valmiusjoukot harjoittelevat Vuoksen varrella. Kuva: Harri Ekholm Etu- ja takakansi Harri Ekholm: RVL:n valmiusjoukot harjoittelevat laskeutumista helikopterista köyttä pitkin ja maissa Vuoksen varrella.

3 RAJAMME VARTIJAT 3 Pääkirjoitus Rajavartiolaitoksen lentotoiminta jatkuvaa muutosta Rajavartiolaitoksen lentotoiminnan historia on pitkä. Toiminta käynnistyi jo 1930-luvun alussa SÄÄSKI II -lentokoneella ja helikopterikauden alkaessa jo 1960-luvun alussa SM-1 helikoptereilla. Aiemmin RVL:n lentotoiminnan suurin virstanpylväs on ollut ottaa vastuu Suomessa helikopterein suoritettavasta meripelastuksesta 1980-luvun alussa. Tuolloin helikopterimeripelastus rakennettiin käytännössä tyhjästä organisaation, kaluston ja miehistöjen osalta. Nyt, edettäessä 2010-luvulla, ovat muutosten tuulet lentotoiminnassa jälleen varsin voimakkaat. Itse lentotoiminnassa päivystävät helikopterit kohdennetaan niille sopiviin ydintehtäviin meripelastukseen, pelastukseen maalla, sairaankuljetukseen, ensihoitotehtäviin ja kaikkiin RVL:n sekä muiden viranomaisten kiireisiin ja tilanteenmukaisiin tehtäviin. Merialueen rajavalvontalentotoiminta kohdentuu DO228 -lentokoneeseen. Se suorittaa yhdellä lennolla sekä rajavalvonta- että ympäristövalvontatehtävät nopeasti ja tehokkaasti. AW119 Koala -helikopterin lentotunnit kohdennetaan maa-alueen rajavalvontaan ja eri viranomaisten muihin lentotehtäviin. Kansainvälinen lentotoiminta pelastuksessa, ympäristövalvonnassa ja Frontexin koordinoimissa rajavalvontaoperaatioissa Välimerellä on yhä merkittävämpää nykyisessä lentotoiminnassamme. RVL:n ja viranomaisten yhteistoiminnan tehostamisen viime vuosien erinomainen esimerkki on ilma-alusten liittäminen kiinteäksi osaksi ihmisten jokapäiväistä turvallisuutta resurssiksi, jota käytetään hätäkeskuksissa. Nyt päivystävät ilma-alukset saadaan välittömästi ja viiveittä poliisin, pelastuslaitoksen ja terveystoimenkin tehtäviin, kun ilma-aluksen käyttäminen on tehtävässä välttämätöntä ja hyödyllistä. Lentueiden erinomaista käytännön työtä muutoksen aikaansaamiseksi on tässä erityisesti korostettava. Muutokset jatkuvat ja osin talouden ehdoin. Pintapelastajien ensihoitokyky ja -välineistö on nostettu varsin korkealle tasolle, mutta vasta osittain luvulla hankitut ilma-alukset uusitaan tai peruskorjataan nykyaikaisiksi kokonaan vuoteen 2016 mennessä. Vartiolentolaivueen nykyinen organisaatio, kolmen Vartiolentueen, kahden ilma-aluskorjaamon ja esikunnan kokonaisuus, on varsin hajautunut ajatellen organisaation pientä kokoa. Päällekkäisiä toimintoja on paljon. RVL:n strategian mukaan on päästävä parempaan tehokkuuteen, mikä edellyttää myös organisaation osalta kokonaisuuden tarkastelua ja nykyisten toimintamallien muuttamista. Muutos on - ja näin se pitää myös kaikilla tasoilla nähdä positiivinen voimavara luvun lentotoiminnasta on siirrytty valtavan monipuoliseen ja aktiiviseen nykyiseen lentotoimintaan monen ja osin vaikeankin muutosvaiheen jälkeen. Muutoksia tarvitaan, ja eri tilanteisiin on sopeuduttava. Lentotoiminta ottaa haasteen vastaan ja selviää muutosvaiheesta operatiivisen kyvyn ja palvelutason oleellisesti heikentymättä. Antti Pesari eversti Vartiolentolaivueen komentaja Kuva: Arto Wiikari ISSN:n RV 3/12 on ilmestynyt lokakuussa. TOIMITUS: Kustantaja Rajavartiolaitos Päätoimittaja Viestintäpäällikkö Päivi Kaasinen puh Toimitussihteeri Marja Naapuri puh Postiosoite Rajamme Vartijat PL 3, Toimituksen käyntiosoite Panimokatu 1, 3. kerros, Helsinki Käännökset Käännös-Aazet Taittaja Jussi Ekberg Kopijyvä Oy Paino Kopijyvä Oy Tilaukset, niiden peruutukset ja osoitteenmuutokset kirjallisina: Petri Istolainen Kopijyvä Oy PL Kuopio

4 4 RAJAMME VARTIJAT Gränsbevakningsväsendets flygverksamhet - i ständig förändring Flight operations at Finnish Border Guard - permanent change Flygverksamheten vid Gränsbevakningsväsendet har en lång historia. Verksamheten begynte redan i början av 1930-talet med SÄÄSKI II -flygplanet, och när helikoptereran inleddes redan i början av 1960-talet med SM-1 -helikoptrarna. Tidigare har den främsta milstolpen i GBV:s flygverksamhets historia varit att i början av 1980-talet ta ansvaret för den sjöräddning som ombesörjdes med helikoptrar. Då byggdes sjöräddningen med helikoptrar i praktiken upp från ingenting, vad gäller organisation, materiel och manskap. Nu, när vi är inne på 2010-talet, blåser förändringarnas vindar åter synnerligen starka i flygverksamheten. I själva flygverksamheten tilldelas de dejourerande helikoptrarna för dem lämpliga kärnuppgifter - sjöräddning, räddning till lands, sjuktransporter, akutvårdsuppdrag och alla brådskande och situationsenliga uppdrag för GBV och andra myndigheter. Den gränsövervakande flygverksamheten på havsområdet ankommer primärt på DO228 -flygplanet. Det utför under en flygning både sina gränsövervakningsoch miljöskyddsövervakningsuppgifter snabbt och effektivt. AW119 Koala -helikopterns flygtimmar utnyttjas för gränsövervakningen på landområdet och andra flyguppdrag för olika myndigheter. Den internationella flygverksamheten i räddning, miljöövervakning och i de gränsövervakningsoperationer i Medelhavet som koordineras av Frontex har en allt viktigare roll i vår nuvarande flygverksamhet. Ett utmärkt exempel på hur samarbetet mellan GBV och myndigheterna har effektiverats under de senaste åren är hur luftfarkosterna har gjorts till en fundamental del av människornas trygghet i vardagen, som en resurs som utnyttjas av nödcentralerna. Nu kan de luftfarkoster som har jour omedelbart och utan dröjsmål användas för polisens, räddningsväsendets och även hälsovårdsväsendets uppgifter, när det är nödvändigt och till nytta att en luftfarkost används för uppdraget. Det utmärkta arbete som flyggrupperna har utfört i praktiken för att åstadkomma den här förändringen måste här alldeles särskilt framhållas. Förändringarna fortgår, och delvis på finansernas villkor. Yträddarnas akutvårdsförmåga och -materiel har höjts till synnerligen god nivå, men endast delvis. De luftfarkoster som har anskaffats på 1980-talet förnyas eller grundrenoveras i sin helhet till modern standard fram till år Bevakningsflygdivisionens nuvarande organisation, den helhet som utgörs av tre Bevakningsflyggrupper, två luftfarkostverkstäder och staben, är synnerligen splittrad med tanke på organisationens ringa storlek. Det finns mycket av överlappande verksamheter. Enligt GBV:s strategi måste nås en bättre effektivitet, vilket också vad organisationen beträffar förutsätter att man granskar helheten och ändrar på nuvarande verksamhetsmodeller. Förändringen är - och så bör den också betraktas som på alla nivåer - en positiv resurs. Från 1980-talets flygverksamhet har skett en övergång till den nuvarande synnerligen mångsidiga och aktiva flygverksamheten efter många och delvis också svåra skeden av förändringar. Förändringar behövs, och anpassning till olika situationer krävs. Flygverksamheten tar emot utmaningen och klarar av förändringsskedet utan att den operativa förmågan och servicenivån väsentligt försvagas. Flight operations at the Finnish Border Guard have a long history. Operations first began in the beginning of the 1930s with the introduction of the SÄÄSKI II aircraft while the SM-1 helicopters were brought in in the early 1960s. Since its inception, the key milestone for the Finnish Border Guard flight operations has been to assume responsibility for all helicopter-operated maritime search and rescue activity in the early 1980s. Back then, the entire function had to be built from scratch, in terms of its organisation structure, equipment and manpower. Now, as we move further into the 2010s, change is again gathering pace. Helicopters will be allocated to the appropriate core activities maritime search and rescue, ground search and rescue, patient transport, emergency medicine and all urgent and appropriate tasks within the remit of the Finnish Border Guard and other public agencies. Maritime border surveillance will be conducted by the DO228 aircraft, which is capable of conducting simultaneous border and environmental surveillance activities both quickly and efficiently. The flying hours of the AW119 Koala helicopter will be targeted at ground border surveillance and flight operations for other agencies. International cooperation in the areas of search and rescue, environmental surveillance and the Frontex-coordinated border surveillance operation in the Mediterranean will play an increasingly important role in our flight operations. An excellent example of the growing cooperation between the Finnish Border Guard and other Finnish authorities is the way in which our aircraft are now used to safeguard the day-to-day safety of the general public as a resource available via the Emergency Response Centres. All available aircraft can now be placed at the disposal of the police and the fire and health services, in situations where the use of aircraft is necessary and beneficial. I would like to take the opportunity to draw particular attention to the excellent contribution made by the air patrols to bring about this change. Change continues to take place, in part necessitated by economic realities. The emergency care skills of and equipment available to rescue swimmers have reached a very high level but this has not yet happened across the board. Aircraft acquired in the 1980s will be replaced or upgraded to meet current standards by The present organisation structure of the Air Patrol Squadron, comprising three patrols, two aircraft maintenance facilities and a headquarters, is fragmented in view of the compact size of the organisation over all. There is significant overlap. In accordance with the Finnish Border Guard strategy, we must achieve greater efficiencies, which necessitates a review of organisational structures and changes to current operating practices. Change is a positive force and ought to be perceived as such across the board. Since the 1980s, we have created a hugely diverse and proactive service following many and sometimes challenging periods of change. Change is necessary and we must ensure that we are able to respond to the circumstances we find ourselves in. Flight operations will meet this challenge and manage the period of change without any material reduction in operational readiness or service provision. Antti Pesari Colonel Commander of the Air Patrol Squadron Antti Pesari överste Bevakningsflygdivisionens kommendör

5 RAJAMME VARTIJAT 5 Vartiolentue Päälennonopettaja Markus Korhonen on ainoa, joka on tänä vuonna päässyt lentämään AB 206-kopterilla. Turvallisuus on asennekysymys Helsingin Vartiolentue turvaa olojamme valvomalla rajaa ja suorittamalla pelastustehtäviä. Meripelastustehtävissä suomalaiset kuuluvat Itämeren parhaimmistoon. Viranomaisyhteistyön ansiosta suomalainen malli on lisäksi kustannustehokas. Mekaanikot ahkeroivat huoltotöiden parissa Helsingin Vartiolentueen tiloissa Malmilla. Kuvaavaa on, että jokaista lennettävää tuntia kohden on noin neljä huoltotuntia. Kesällä ja syksyllä lennetään enemmän, joten näihin vuodenaikoihin kuuluu huoltopiikki. - Koptereista löytyy kalenteriaikaisia osia, joita vaihdetaan sitä mukaa kun niiden käyttöikä tulee täyteen, sekä käyntiaikaisia osia, joita vaihdetaan tarpeen mukaan. Kaikki huollot tehdään itse lukuun ottamatta osien tai isompien vikojen huoltoa, kertoo korjaamopäällikkö Jari Huhtala. Kaikki huoltotoiminta on asetusten mukaista, ja jokaisella kopterityypillä on oma huolto-ohjelma. Mekaanikkojen pohjakoulutus on ammattikoulutasoa. Lisäksi jokainen on saanut rajavartijan peruskoulutuksen ja tyyppikoulutuksen eri kopterityyppejä varten. Joka mekaanikolla on joko runkopuolen tai avioniikan eli ilmailuelektroniikan lupakirja. Vain lupakirjamekaanikko voi tehdä huoltotodisteen, jolla kuitataan kone huoltotöiden jälkeen. Vartiolentolaivueen (VLLV) lentäjät rekrytoidaan pääsääntöisesti Ilmavoimien hakujärjestelmän kautta. Suurin osa lentäjistä on käynyt varusmiesaikana Ilmavoimien lentokurssin, jonka jälkeen on hakeuduttu Rajavartiolaitoksen lentotoimintaan. Lentokalustolla on omat kalustokohtaiset standardoidut lentomenetelmät. Niitä noudattamalla lentotoiminta pysyy turvallisena. Koulutus ja suhtautuminen ratkaisevat - Turvallisuus lähtee puhtaasti koulutuksesta ja suhtautumisesta. Turvallisuus on asenne- kysymys, kiteyttää VLLV:n päälennonopettaja Markus Korhonen. Taitoja ylläpidetään harjoittelemalla säännöllisesti. Päivystysharjoituksiin sisältyy vuodenajasta ja sesongista riippuen muun muassa merialueella suoritettavia tutkalähestymisiä ja vinssausharjoituksia. Joskus käydään myös matkustajalautoilla laskussa. - Joulun aikaan on vähän hankalaa, kun laivojen laskupaikkojen päälle on viritelty niin julmetusti jouluvaloja, mitkä pitää sitten purkaa, päivittelee lentueen päällikkö Roope Kauhanen. Sääolot tuovat haasteita lentämiseen Sääolot ja vuodenajan vaihtumiset vaikuttavat lentueen toimintaan. Huonot kelit ovat ohjaajien kannalta haastavia. Itse koptereihin vuodenajan vaihtelut eivät vaikuta.

6 6 RAJAMME VARTIJAT - Korjaamolla eivät työt lopu kesken, korjaamopäällikkö Jari Huhtala kertoo. - Puhuttaessa meripelastuksesta Itämeren alueella uskallan väittää, että suomalaiset tekevät sen parhaiten. Viranomaisyhteistyön ansiosta suomalainen malli on lisäksi äärettömän kustannustehokas, kehuu lentueen päällikkö Roope Kauhanen. Lennolle ei voida kuitenkaan lähteä, mikäli pakkasta on -35 C. Kuriositeettina mainittakoon, että lennolle ei ole myöskään sallittua lähteä, mikäli lämpötila on + 50 C. Tuulisella säällä turvepalot ja isot metsäpalot leviävät nopeasti, ja niihin on päästävä vaikuttamaan nopeasti. Viimeisen 20 vuoden aikana on ollut muutamia suurempia paloja, jotka ovat uhanneet isoja asutuskeskuksia. Ilmojen kylmetessä vesisade voi muuttua jäätäväksi. Jäätävässä vesisateessa ei nykyisellä kalustolla voida lähteä lennolle, koska nykyisessä 412-kalustossa ei ole jäänpoistojärjestelmää. AB 412-koptereiden tilalle tuleva meripelastuskalusto on suorituskykyisempi, ja sillä pystyy todennäköisesti lentämään jäätävissä oloissa. AS 332 Super Puma -kalustolla, jonka kotitukikohta on Turussa, onnistuu lentäminen jäätävissäkin olosuhteissa. Eri vuodenaikoina on myös käytettävä erilaisia varusteita. - Kesällä on mukavammat kelit ja kopterissa voi olla kevyemmissä varusteissa. Talvella ja merellä täytyy vaatetus- ja varustusasioihin kiinnittää erityistä huomiota, ja se on taas yksi osa turvallisuutta, muistuttaa päälennonopettaja Korhonen. Partiointia rajalla Helikopteripartiointi yksimoottorisilla AW 119 Ke Koala -koptereilla täydentää maapartiointia rajojen valvonnassa, koska kopterista käsin voidaan havaita eri asioita kuin maan kamaralta. Lisäksi helikopteri voi siirtää partioita nopeasti paikasta toiseen. Itärajalla käydään vuodenajasta riippuen 2-4 päivänä viikossa. Lennolla suoritetaan rajavalvontaa, eli lennetään raja-aukon päällä ja tutkitaan sen koskemattomuutta. Talvella lumipeitteisestä maasta rajanylittäjä ja jäljet havaitaan helpommin. Toinen partiolennoilla tehtävä suorite on raja-alueen valvonta. Lennoilla katsotaan esimerkiksi sitä, onko uusia teitä tai hakkuita ja liikkuuko alueella ihmisiä. Jos nähdään jotain poikkeavaa, voidaan asiasta raportoida johtokeskuksille VIRVE -radiopuhelimella. Apua ilmasta käsin Hälytystehtävissä on aina kaksi ohjaajaa, päällikkö ja perämies. Päällikkö miettii tehtävän kulkua koko ajan eteenpäin. Tällöin muut pystyvät olemaan kiinni hetkessä ja keskittymään tehtävään. Päähavaintovälineenä kopterissa käytetään silmiä. Etsintätehtävissä kopterista havaitsee etsittävän, jos hän on liikkeessä, hänellä on kirkkaat vaatteet tai jos hän on selkeällä alueella kuten tiellä tai pellolla. Yöllä apuna ovat pimeänäkölaitteet, mutta ne auttavat vain silloin, kun etsittävällä on jokin valonlähde tai heijastin. Lämpökameran avulla voidaan tutkia tiheämpiäkin maastonkohtia. Lämpökamera auttaa havaitsemaan, jos kehon ja ympäröivän maaston välillä on lämpötilaeroa. Merellä lämpökameran käyttö on rajoittunutta, koska ihminen viilenee nopeasti ja etsittävästä näkyy vain pieni osa. Onneksi pelastusvarusteet ovat yleensä värillisiä ja näkyvät kohtuullisen pitkälle. Minuutit ratkaisevat - Mikään muu ei ole meille niin kriittistä kuin ihmisen pelastaminen vedestä ja veneonnettomuudet. Kaikkein kriittisimpiä ovat avantokeikat, joissa on kyse muutamista minuuteista. Hypotermia iskee nopeasti, ja kangistunut ihminen saattaa painua jään alle. Mitä lämpimämpää on, sitä enemmän on peliaikaa, Kauhanen kertoo. Vinssaus on aina pelastettavan kannalta hektisempi toimenpide kuin se, että laskeudutaan ja kannetaan kopteriin. Pelastajilla on kuitenkin vaativissakin tilanteissa homma hanskassa. - Puhuttaessa meripelastuksesta Itämeren alueella uskallan väittää, että suomalaiset tekevät sen parhaimmin. Viranomaisyhteistyön ansiosta suomalainen malli on lisäksi äärettömän kustannustehokas, kehuu lentueen päällikkö Kauhanen. Hänen mukaansa erityisen mieleenpainuvia pelastustehtäviä ovat ne, joihin liittyy lapsia. - Pari viikkoa sitten veimme kätilön Silja Serenadelle. Siellä oli synnytys käynnissä. Onneksi omalla kohdallani kaikki tämän tyyppiset tehtävät ovat päättyneet hyvin. Teksti: Karoliina Berlin Kuvat: Johanna Mäkinen

7 RAJAMME VARTIJAT 7 Säkerheten är en attitydfråga Helsingfors Bevakningsflyggrupp tryggar vår tillvaro genom att övervaka gränsen och utföra räddningsuppdrag. I sjöräddningsuppdragen hör finländarna till de bästa i Östersjön. Tack vare myndighetssamarbetet är den finländska modellen dessutom kostnadseffektiv. Mekanikerna är flitigt sysselsätta med underhållsarbeten i Helsingfors Bevakningsflyggrupps lokaler i Malm. Betecknande är, att varje timme i luften motsvaras av ca fyra servicetimmar. På sommaren och hösten flyger man mera, så en topp i serviceverksamheten infaller under de här årstiderna. - I helikoptrarna finns delar som följer kalendern, och byts ut efter som deras användningstid är till ända, och delar som följer brukstiden och byts ut vid behov. Vi gör allt underhåll själva med undantag för service på delar eller reparation av större fel, berättar verkstadschef Jari Huhtala. All underhållsverksamhet görs i enlighet med bestämmelserna, och varje helikoptertyp har sitt eget serviceschema. Mekanikernas grundutbildning är på yrkesskolenivå. Dessutom har var och en fått grundutbildningen för gränsbevakare och en typutbildning för de skilda helikoptertyperna. Varje mekaniker har certifikat antingen för skrovet eller avioniken dvs. luftfartselektroniken. Endast en certifierad mekaniker kan utfärda det serviceintyg, med vilket farkosten kvitteras ut efter underhållsarbetena. Piloterna vid Bevakningsflygdivisionen (BFD) rekryteras huvudsakligen genom Luftstridskrafternas ansökningssystem. Största delen av piloterna har under beväringstiden genomgått Luftstridskrafternas flygkurs, varefter de har sökt sig till flygverksamheten vid Gränsbevakningsväsendet. Den flygande materielen har sina egna för materielen standardiserade flygmetoder. När de iakttas är flygverksamheten säker. - På verkstaden tar arbetet aldrig slut, berättar verkstadschef Jari Huhtala.

8 8 RAJAMME VARTIJAT Utbildningen och attityden avgör - Säkerheten utgår helt från utbildningen och attityden. Säkerheten är en attitydfråga, sammanfattar BFD:s huvudflyglärare Markus Korhonen. Färdigheterna upprätthålls med regelbunden övning. I jourövningarna ingår beroende på säsongen bl.a. inflygningar med radar och vinschningsövningar. Ibland landar man också på passagerarfärjor. - I jultider är det litet besvärligt, när landningsplatserna på fartygen har dekorerats med mängder av julbelysningar, som man sedan måste röja bort, beskärmar sig flyggruppens chef Roope Kauhanen. Väderförhållandena en utmaning för flygandet Väderförhållandena och årstidernas växling påverkar flyggruppens verksamhet. Dåligt väder är en utmaning för piloterna. På själva helikoptrarna inverkar årstidsväxlingarna inte. Det går ändå inte att flyga, om det är mer än 35 köldgrader. Som en kuriositet kan nämnas, att det inte heller är tillåtet att börja en flygning, om temperaturen är +50 ºC. Vid blåsigt väder sprider sig torvbränder och stora skogsbränder hastigt, och i dem måste man ingripa snabbt. Under de senaste 20 åren har inträffat några större bränder, som har hotat stora bosättningscentra. När vädret blir kallare kan regnet bli underkylt. Vid underkylt regn kan man inte flyga med den nuvarande materielen, för dagens 412-materiel saknar avfrostningssystem. Den sjöräddningsmateriel som ersätter AB 412 -helikoptrarna har bättre prestanda, och med den kan man sannolikt flyga i isiga förhållanden. ASS 332 Super Puma -materielen, som har sin bas i Åbo, klarar av att flyga också i isiga förhållanden. Under olika årstider måste man också använda olika utrustning. - På sommaren är vädret behagligare och man kan ha lättare utrustning i helikoptern. På vintern och till havs måste särskild uppmärksamhet ägnas åt kläder och utrustning, och det är igen en del av säkerheten, påminner huvudflyglärare Korhonen. Patrullering vid gränsen Patrulleringen vid gränsen med de enmotoriga AW 119 Ke Koala -helikoptrarna kompletterar patrulleringen i terrängen i gränsövervakningen, för från helikoptern kan man observera andra saker än nere på marken. Dessutom kan helikoptern snabbt flytta en patrull från ett ställe till ett annat. Östgränsen besöker man beroende på årstiden 2-4 dagar i veckan. Under flygningen genomförs gränsövervakning, dvs. man flyger över gränsgatan och undersöker dess orördhet. På vintern är det lättare att på den snötäckta marken observera spåren av en som gått över gränsen. En annan uppgift under patrullflygningen är att övervaka gränszonen. Under flygturen ser man t.ex. efter om nya vägar eller hyggen kommit till, och om människor rör sig på området. Om man ser någonting avvikande, kan man meddela om saken till ledningscentralerna med VIRVE -radiotelefonerna. Hjälp från ovan I larmuppdragen deltar alltid två piloter, befälhavaren och styrmannen. Befälhavaren har hela tiden i åtanke hur uppdraget ska framskrida. På så sätt kan de andra agera för stunden och koncentrera sig på själva uppdraget. Det viktigaste verktyget för observationer i helikoptern är ögonen. Vid efterspaningar ser man den efterspanade från helikoptern om personen rör sig, har kläder i starka färger eller befinner sig på ett markant område som en väg eller en åker. På natten har man hjälp av utrustning för mörkerseende, men de hjälper endast om den efterspanade bär på någon ljuskälla eller en reflex. Med en värmekamera kan man undersöka också tätare ställen i terrängen. Värmekameran hjälper till att observera, om det finns temperaturskillnader mellan kroppen och den omgivande terrängen. Till havs kan värmekamera användas endast begränsat, emedan en människa snabbt blir avkyld och endast en liten del av den som efterspanas är synlig. Till all lycka är räddningskläderna i allmänhet färggranna och syns på rätt långt avstånd. Minuterna avgör - Ingenting annat är så kritiskt för oss som att rädda en människa ur vattnet och olyckor som drabbar båtar. Det allra mest kritiska är när människor går ner sig i en vak, och det är fråga om några minuter. Hypotermin slår till snabbt, och en människa som styvnat kan sjunka ner under isen. Ju varmare det är, desto mer spelrum har vi, berättar Kauhanen. För den som ska räddas är en vinschning en mer prövande åtgärd än att en landning görs och personen bärs till helikoptern. Räddarna har emellertid situationen under kontroll också i krävande förhållanden. - På tal om sjöräddningen i Östersjöområdet vågar jag påstå, att finländarna sköter den bäst. Tack vare myndighetssamarbetet är den finländska modellen dessutom utomordentligt kostnadseffektiv, berömmer flyggruppens chef Kauhanen. Han säger att de räddningsuppdrag som mest stannar kvar i minnet är de, där barn är inblandade. - För ett par veckor sedan förde vi en barnmorska till Silja Serenade. Där var en förlossning på gång. Till all lycka har alla uppdrag av det här slaget slutat väl för min del. Text: Karoliina Berlin Bild: Johanna Mäkinen

9 RAJAMME VARTIJAT 9 Security a matter of attitude The Helsinki Air Patrol Squadron serves and protects Finland by protecting the Finnish border and by undertaking search and rescue operations. When it comes to sea rescue, the Finnish teams rank among the best in the Baltic Sea area. Thanks to close cooperation by the different agencies involved, the Finnish model also delivers considerable cost benefits. A team of mechanics are hard at work at the Helsinki Air Patrol Squadron base at Malmi. It says much about the work of the Squadron that for every flight hour, about four maintenance hours must be done. Summer and autumn are busier for flights and these seasons coincide with a huge peak in maintenance activity. Our helicopters are fitted with parts that are replaced after a fixed maintenance cycle as well as parts that are replaced as needed. We carry out all the maintenance work in-house, barring the maintenance of parts and largerscale defects, explains Jari Huhtala, Head of Maintenance. All maintenance activity is set out in national legislation and each helicopter type has its own dedicated maintenance programme. All mechanics have a basic vocational qualification and have also undergone border guard basic training as well as type training for different helicopter types. Mechanics are required to hold a national airframe or avionics aircraft maintenance mechanic licence. Only fully-licensed mechanics are authorised to sign a maintenance release, a document that certifies that the required maintenance has been carried out. Air Patrol Squadron pilots are usually recruited via the Finnish Air Force recruitment system. The majority of the pilots have undertaken a Finnish Air Force flight training course, after which they have joined the Border Guard air patrol function. The aircraft have in place aircraft-specific standardised operating procedures, designed to ensure the safety of all flying activity. - I claim that Finnish do best rescue work at Baltic sea. With authority co-operation, Finnish way to work is most cost-effective, says Squadron Leader Roope Kauhanen.

10 10 RAJAMME VARTIJAT Training and approach above all Safety is all about your training and the approach that you take. What it really boils down to is attitude, sums up Markus Korhonen, Chief Flight Instructor, Helsinki Air Patrol Squadron. Pilots maintain their skills with regular training. Depending on the season, training includes everything from radar approaches to winching. From time to time, pilots conduct landings on passenger ferries. At Christmas time these types of landings can be a bit tricky as the landing pads tend to be decked in all sorts of Christmas lights that need to get taken down first, says Roope Kauhanen, Squadron Leader. Weather an added challenge The changing seasons and prevailing weather conditions have a direct impact on the Squadron s operations. Bad weather is an additional challenge for pilots though the helicopters remain unaffected. Flights are not permitted at -35 C or colder. And readers may be interested to hear that the maximum permitted temperature is +50 C. In windy weather peat fires and large-scale forest fires spread quickly and must be tackled promptly. In the past two decades, there have been a few significant fires that have posed a treat to larger residential areas. As temperatures plummet, rain can turn to ice. The current aircraft are not operational in icy rain as the 412 class are not fitted with de-icing systems. The AB 412 helicopters are due to be replaced with a higher specification search and rescue aircraft, which are expected to tolerate icy conditions. The AS 332 Super Puma helicopters, stationed in Turku, are also operational in icy conditions. Different seasons call for different kit In summer, the weather is better and you can get away with lighter kit. In winter and when you are working at sea you need to make sure that your clothing and other kit are appropriate for the conditions. This is hugely important in terms of safety, points out Korhonen. Border surveillance Helicopter patrols using the single-turbine AW 119 Ke Koala helicopters complement other ground border surveillance activities, as airborne crews can observe details not visible to land patrols. Helicopters can also be used to quickly transport patrol teams between locations. Finland s eastern border is patrolled two to four times a week throughout the year. These flights are a form of border surveillance and designed to ascertain whether the border strip has been breached. In winter, when the ground is covered in snow, detecting any marks is easier. The patrols also undertake surveillance of the wider border zone. During the flights, crews look for evidence of new roads or felling activity and any visitors to the area. In the event of any unusual activity, crews can contact the centre of command using the VIRVE network. Help is in the air Two pilots, a pilot-in-command and a co-pilot, are always required for emergency operations. The pilot-in-command is concerned with the big picture and planning the next steps. This allows other crew members to concentrate and focus on what is required of them at any one time. The eyes are the key tool for helicopter operations. In the case of search and rescue operations, the person being sought can be detected provided that they are moving, are wearing brightly coloured clothing or are located in a clearing like a road or a field. During nighttime, night vision equipment can be used but it is only useful if the person being sought is carrying a light or wearing reflective clothing. Thermal imaging cameras can be used to search denser areas and can be useful if there is a temperature difference between the person sought and the surrounding environment. At sea, thermal imaging cameras are of limited use as body temperatures drop quickly and only a small part of the body will be visible. Fortunately, buoyancy aids are usually brightly coloured and thus visible from a reasonable distance. Every minute counts For us, nothing is as critical as rescuing casualties from the water and attending boating accidents. The most urgent cases are ones involving ice holes when every minute counts. Hypothermia sets in quickly and casualties are at risk of slipping under the ice. The warmer it is, the more we have to play with, Kauhanen explains. For the casualty, a rescue operation involving winching will always seem more hectic than a situation where the helicopter can land and the crew carry them onboard. Regardless of the circumstances, however, the crew will always be in control. When it comes to maritime search and rescue operations in the Baltic Sea area, I am pretty confident in saying that the Finns really are second to none. And thanks to cooperation between the different agencies involved, the Finnish model also delivers excellent cost benefits, Squadron Leader Kauhanen points out. For him, the most memorable operations are those involving children. A couple of weeks ago we took a midwife to the Silja Serenade passenger ferry. A woman had gone into labour onboard. Luckily all operations of this sort where I have been personally involved have always had a happy ending. Words: Karoliina Berlin Photo: Johanna Mäkinen

11 RAJAMME VARTIJAT 11 AW 119 Ke Koalan taustalla näkyy AB 412 -helikopteri. PIKKUKOPTERISTA KOALAAN AB 206 -helikopterit odottavat siirtoa uusiin tehtäviin. Vartiolentue RVL:n pitkäikäisimmät helikopterit, AB 206 -kopterit, poistuivat käytöstä vuoden 2012 alussa. Niiden seuraajiksi hankittiin kolme AW 119 Ke Koala -kopteria. Uudet kopterit ovat tuoneet lentämiseen lisää vakautta ja suorituskykyä. Kolme helikopteria odottaa siirtoa uusiin tehtäviin Helsingin Vartiolentueen tiloissa Malmilla. Yksi koptereista mahdollisesti museoidaan ja kaksi muuta aiotaan myydä. Kyseessä ovat RVL:n pikkukopterit eli AB 206 -helikopterit. Huolellisesti lomittain pakattu kopterikolmikko ei vaadi suurta pinta-alaa hallin tiloista. Koptereissa on ainoastaan kaksi lapaa, joten ne on helpompi pakata pieneen tilaan. - Tilankäyttö maksimoitu, nauraa korjaamopäällikkö Jari Huhtala. Partiointia, kouluttamista ja pelastustehtäviä AB 206 -koptereilla on lennetty koko valtakunnan alueella. Niillä on aikoinaan lennetty merialueella ja suoritettu pelastustehtäviäkin. Koptereiden ykköstehtävä on kuitenkin ollut rajan valvonta. Lisäksi niitä on käytetty ohjaajien alkeis- ja peruskoulutukseen. - Olen saanut AB 206:lla oman alkeiskoulutukseni, lentänyt monta vuotta itärajalla ja saanut myös opettaa sillä, muistelee lentueen päällikkö Roope Kauhanen. Lentueen kalustolle suunnitellaan vuoden elinkaarta, jolloin ominaisuudet pysyvät sellaisina, että vikaherkkyys ei kasva. Pikkukoptereista vanhin on jo yli 40-vuotias. Niiden tekniikka alkaakin olla vanhentunutta, ja iän puolesta ne tarvitsevat paljon huoltoja. - Pikkukoptereissa ei ole alkuperäisiä osia. Ainoastaan kuoret ovat samat, ja niitäkin on huollettu, korjaamopäällikkö Huhtala kertoo. Vartiolentolaivueen päälennonopettaja Markus Korhonen lensi ensimmäisen yksinlentonsa AB 206 -kopterilla yli 19 vuotta sitten. Hän on ainoa, joka on tänä vuonna lentänyt pikkukoptereilla. Pikkukopteri valmis museoon Kovinkaan monella ei ole enää lupakirjaa kyseiseen kalustoon. Korhonen lensi myös museoitavaksi suunnitellun kopterin Rovaniemeltä Helsinkiin. - Tiedän, että sillä kopterilla ei tule enää kukaan muu lentämään. Se ei ole enää lentokelpoinen, Korhonen kertoo. AB 206 on kevyempi kuin sen seuraajaksi hankittu AW 119 Ke Koala. - Keveyttä jään vanhoista koptereista kaipaamaan. Kevyt kopteri on ketterän näppärä, Korhonen sanoo. Uusien koptereiden kehittyneempi tekniikka on tuonut lentämiseen raskauden lisäksi vakautta. Pikkukoptereissa ei nimittäin ole minkäänlaista vakautusjärjestelmää, ja niiden hallinta on täysin ohjaajan käsissä - ja jaloissa. - Jos päästää ohjaimista irti, niin se tekee ihan mitä se haluaa! Mistään ei voi irrottaa hetkeksikään otetta, tai se ei pysy hanskassa, muistelee Korhonen pikkukopterin ohjaamista. Monivaiheinen hankintaprosessi Uuden kaluston hankinta on pitkä prosessi. Koala-koptereiden hankinta jatkui vuodesta 2007 vuoteen Hankinta sitoo ohjaajapuolta, tekniikan puolta ja esikunnan väkeä. Hankinnan ensimmäisessä vaiheessa kartoitetaan se, miten valmistajien tarjonta vastaa omia vaatimuksia. Evaluoinnin pohjalta tehdään hankintapäätös. Kun kopterit

12 12 RAJAMME VARTIJAT Hyllyiltä löytyy AW 119 Ke Koalan erikoistyökaluja. ovat saapuneet valmistajalta, tarkistetaan, että ne vastaavat vaatimuksia. Projektin rinnalla koulutetaan teknistä puolta ja lentäjiä. Huoltopuolella hankintaprosessiin liittyy mekaanikkojen koulutuksen lisäksi paljon paperityötä. Jokaisen kopterin huolto pohjautuu sen omaan huolto-ohjelmaan. Koala-koptereiden huolto-ohjelman teko alkoi puoli vuotta ennen koptereiden saapumista. Ohjelma oli myös hyväksytettävä liikenteen turvallisuusvirastolla, TraFilla. Lentäjien koulutuksessa ennestään tutut asiat on opeteltava käyttämällä uudenlaista kalustoa. - Koptereiden vaihtuminen kulminoituu koulutukseen, jotta saadaan operatiivinen kyky koptereiden osalta toimimaan. Perusperiaatteessa ohjainliikkeet ovat kuitenkin samansuuntaiset pikkukoptereissa ja Koalassa, kertoo Korhonen. Viranomainen vaatii erillisen tyyppikelpuutuksen jokaiseen eri kopterityyppiin. Malmin lentueessa tyyppeihin AB 412 ja AW 119 Ke Koala jokaisella lentäjällä on kelpuutus. Tyyppi on aina voimassa vuoden kerrallaan, ja joka kopterityypille pitää joka vuosi lentää tarkastuslento. Näin varmistutaan, että taidot pysyvät ajan tasalla. Päälennonopettaja Korhosella on TraFin valtuutus ottaa vastaan tarkastuslentoja ja lentokokeita. Mutta kuka opettaa opettajaa kaluston vaihtuessa? - Opettajat lähtevät aina ensimmäisinä koulutukseen. Kauppasopimuksessa laaditaan koulutukseen liittyvät kehykset. Koalan hankinnassa koulutus kesti muutaman viikon tehtaalla Philadelphiassa, Korhonen kertoo. Osaava henkilöstö takaa turvallisuuden Koalat ovat pikkukoptereita monipuolisempia. Ne ovat lentolaitteina nykyaikaisempia, ja niillä on parempi suorituskyky, joten ne kuljettavat enemmän ihmisiä tai tavaraa. Lisäksi Koalat ovat nopeampia, joten esimerkiksi maa-alueella tehdään sairaankuljetuksia nopeammin. - Parantuneen suorituskyvyn myötä AB412 -koptereiden tehtäviä on voitu siirtää Koalalle. Esimerkiksi Koala voi hoitaa kuljetuksia ja metsäpalojen sammutuksia. Pienemmällä kalustolla se on kustannustehokkaampaakin, kertoo Kauhanen. Koalat eivät ole yhtä vikaherkkiä kuin pikkukopterit. Koaloilla on tosin ollut vasta vähän huoltotehtäviä siksikin, että niillä on operoitu vasta vajaat kaksi vuotta. Koaloissa on myös enemmän huoltotilaa kuin AB 206 -koptereissa. Nelilapainen Koala vie kuitenkin enemmän tilaa kuin kaksilapainen pikkukopteri. Suuremman kaluston hankinnan myötä korjaamohallin tilat käyvät ahtaiksi. Korjaamotoiminnan jatkaminen nykyisissä tiloissa onkin jatkossa haastavaa. Lentäjän työkuorma on vakaammalla Koala-kopterilla pienempi. Kehittyneen tekniikan tuomaan vakauteen ei kuitenkaan saa tuudittautua. - Vakaus tuo turvallisuutta, jos sitä ei rupea käyttämään väärin. Tekniikkaan ei saa luottaa liikaa, muistuttaa Korhonen. Tärkein turvallisuuden tae onkin sama kopterilla kuin kopterilla. - Osaava henkilöstö on lentoturvallisuuden kannalta ensimmäinen turvallisuustekijä. Siihen ei ole tullut muutosta, painottaa lentueen päällikkö Roope Kauhanen. Teksti: Karoliina Berlin Kuvat: Johanna Mäkinen

13 RAJAMME VARTIJAT 13 Agusta Bell 206 ilmailun työjuhta Vartiolentue Vuonna 1968 Rajavartiolaitokseen hankittiin aivan uudenlaisia helikoptereita. Niiden ominaisuudet ja ulkonäkö poikkesivat täysin RVL:ssa käytetyistä helikoptereista. Uutta oli myös suorittaa tehtäviä helikopterilla lentokoneen sijaan. Neljänkymmenenneljän vuoden, lukemattomien tarinoiden ja yli lennetyn tunnin jälkeen koneiden käyttö RVL:ssa on päättynyt. Yhdysvaltalainen Bell-yhtiö aloitti ilma-alusten valmistamisen ennen toista maailmansotaa v Aluksi yhtiö suunnitteli ja valmisti ainoastaan hävittäjiä, mutta jo 1940-luvun alussa yhtiön tuoteperheeseen otettiin mukaan helikopterit. Uusi yksimoottorinen helikopteri kehitettiin 1960-luvun alussa yhtiö kehitti täysin uudenlaisen yksimoottorisen helikopterin, jota tarjottiin aluksi Yhdysvaltojen armeijan käyttöön. Viiden prototyypin sarja ei kuitenkaan vakuuttanut armeijaa, joten ne jäivät ainoiksi valmistetuiksi kappaleiksi. Bellin usko tuotteeseen ei takaiskuun loppunut, vaan yhtiö päätti valmistaa koneesta siviilimallin. Vain parin vuoden jälkeen helikopteri tyyppihyväksyttiin nimellä Bell 206A JetRanger. Ensimmäiset helikopterit toimitettiin asiakkaille v Yhdelle lentäjällä ja neljälle matkustajalle suunnitellusta helikopterista tuli nopeasti varsin suosittu, ja sen käyttö levisi ympäri maailman. Yhteistyö italialaisen Agustan kanssa johti koneen valmistukseen myös Euroopassa. Erotukseksi yhdysvaltalaisista veljistään koneiden eteen liitettiin tunnus Agusta. Myös sotilaspuolella havahduttiin koneen hyviin ominaisuuksiin, joten sitä alettiin jälleen käyttää sotilasmarkkinoilla. Bellin ja Agustan tiet erkanivat v. 2000, kun Agusta yhdistyi helikopterivalmistaja Westlandin kanssa. 206:n taru ei silti päättynyt, sillä Bell jatkaa 206 tuoteperheen 206L-4 ja AB 206-helikoptereilla lennettiin myös merellä, jolloin ne olivat varustettu kellukkeilla. 206:sta kehitettyjen 407-mallien valmistamista. Kaikkiaan Bell206 -koneesta on tehty 23 erilaista versiota, joista 14 on siviili- ja 9 sotilasversioita. Kotitukikohdat eri puolille Suomea RVL:n ensimmäiset v hankitut kaksi 206-helikopteria olivat italialaisen Agustan valmistamia AB 206A JetRanger-koneita. Niiden kotitukikohdiksi tulivat Imatra (OH- HRD) ja Helsinki (OH-HRE). V koneiden määrä kasvoi kahdella, kun helikopterit OH-HRF ja OH-HRG liitettiin RVL:n laivueeseen. Näiden kotitukikohdiksi tulivat Turku ja Ivalo. RVL sai 1970-luvulla lisämäärärahoja helikopterimiehistöjen palkkaamiseen. Yksi peruste oli nimenomaan vakiinnuttaa 206:lla tehtävä pelastushelikopteritoiminta. Tätä varten hankittiin myös kaksi helikopteria, jotka olivat uutta AB206B Jet Rangermallia. OH-HRH rekisterin saanut kone tuli Suomeen v ja OH-HRI v Aiemmatkin koneet kahta lukuun ottamatta modifioitiin B-mallin koneiksi. Koneiden määrä lisääntyi yhdellä v. 1979, kun Ilmavoimilta RVL:een siirrettiin varsin vähän lentänyt OH-HRJ. Näin 206-koneita oli RVL:n käytössä seitsemän.

14 14 RAJAMME VARTIJAT Kellukkeet kehiin 1970-luvulla RVL:lla ei ollut kunnollisia helikoptereita, joita olisi voitu käyttää lentotehtävissä merialueilla. Siksi muutama 206-koneista varustettiin kellukkeilla, joiden ansiosta koneet lensivät myös meren yllä. Vinssin puuttuminenkaan ei aina meripelastustoimintaa haitannut, sillä koptereilla käytiin koemielessä laskussa muun muassa ruotsinlaivoilla. Jos ei 206-koneita ollut tehty meripelastusta varten, niin ei 70-luvun lauttojakaan ollut varustettu helikopterikansin. Yleisemmin 206-helikopterit nähtiin kuitenkin erilaisissa valvonta-, pelastuspalvelu- ja kuljetustehtävissä maa-alueilla. Sairaankuljetustehtäviä varten kopterit pystyttiin varustamaan kahdella paaripotilaan kuljetuspaikalla. Paarit tosin olivat päällekkäin, eikä potilaita matkan aikana voinut käytännössä hoitaa. Erikoisimpia 206-koptereiden tehtäviä olivat RVL:n korpivartioiden huoltokuljetukset. Osa tiettömien taipaleiden päässä sijainneiden asemien huoltotarvikkeiden kuljettamisesta toteutettiin kuljetuslentoleireillä, jolloin kopterit siirsivät vartioasemille tavaroita aamusta iltaan. Vartiolentolaivue perustettiin V perustettiin Vartiolentolaivue, RVL:n toiseksi nuorin hallintoyksikkö. Erilliset lentoryhmät lakkautettiin. Koneiden tukikohtien lukumäärä väheni, kun toiminta keskitettiin Rovaniemen, Helsingin ja Turun lentueisiin sekä esikuntaan. Muutoksen ansiosta 206-helikoptereita voitiin käyttää monipuolisemmin, kun miehistöt eivät enää olleet sidoksissa tiettyihin koneisiin tietyillä paikkakunnilla. Samalla henkilöstön määrä VLLV:ssa alkoi kasvaa uusien meripelastushelikoptereiden käyttöönoton myötä. Näiden kaksimoottoristen helikoptereiden myötä 206-kopterien ei tarvinnut enää lentää merellä, vaan ne voitiin keskittää tehtävien suorittamiseen maalla. Käytetty myös koulutukseen Museoitavaksi suunniteltu OH-HRG on laskeutunut partiolennolla Halti-tunturille. 206-helikopterit ovat toimineet aina myös miehistön koulutuskoneina. Erityisesti alkeiskoulutukseen kone on soveltunut hyvin edullisten käyttökustannusten ja lento-ominaisuuksiensa vuoksi. Alkeiskoulutuksen jälkeen RVL:n lentäjät ovat keränneet lentokokemusta lentämällä 206:lla valvontalentoja. Vasta tämän jälkeen lentäjät on koulutettu suurempiin helikoptereihin, sillä tällöin he ovat jo hallinneet peruslentotaidot. RVL:n AB206 Jet Rangereilla on lennetty pimeässä melko vähän koneen ominaisuuksien vuoksi. Pimeyteen liittyy myös OH-HRD:n tuhoutuminen etsintälennolla 1980-luvun lopulla. Tuhoutumiseen vaikutti hämärä. Sen takia lentäjältä hävisivät referenssipisteet, eikä hän tiennyt enää koneen korkeutta. Osasyy onnettomuuteen oli myös radioliikenne, jonka vuoksi miehistö ei kuullut korkeusmittarin hälytystä. Onneksi onnettomuudessa ei kuollut ketään. Vuonna 1994 OH-HRE ja OH-HRE myytiin Copter Actionille, ja OH-HRF luovutettiin 2002 Latvian Rajavartiolaitokselle tehostamaan Latvian rajojen valvontaa. Jäljelle jääneistä koneista OH-HRH ja OH- HRI myydään, kun taas OH-HRG aiotaan museoida esimerkkinä RVL:n luotettavasta työjuhdasta. Teksti: Jukka-Pekka Lumilahti Kuvat: Vartiolentolaivue RAJAVARTIOLAITOKSEN 206-HELIKOPTERIT: OH-HRD luvun loppu (10 500h) Tuhoutui onnettomuudessa Oulujärvellä. OH-HRE (9 850h) Myytiin Suomeen. OH-HRF (12 705h) Lahjoitettiin Latvian Rajavartiolaitokselle. OH-HRG (16 511h) Odottaa museointia. OH-HRH (15 201h) Odottaa myyntiä. OH-HRI (13 347h) Odottaa myyntiä. OH-HRJ (4 000h) Vastaanotettiin Ilmavoimilta ja myytiin Suomeen.

15 RAJAMME VARTIJAT 15 Pelastusvalmiutta on parannettu jatkuvasti, kertoo Turun Vartiolentueen päällikön tehtävistä äskettäin eläkkeelle jäänyt everstiluutnantti Santtu Mannila. Vartiolentue VARTISSA VALMIINA Turun Vartiolentueen pelastusvalmius on parantunut merkittävästi viime vuosina. Hälytystehtäviin ennätetään vartissa, ja viranomaisyhteistyö sujuu jouhevasti. Naapuriapu Itämerellä toimii kiitettävästi. Turun Vartiolentueen Super Puma -pelastushelikopterin miehistö on vartissa valmis hälytystehtäviin. Pelastusvalmiutta on kehitetty jatkuvasti. Kolme vuotta sitten lähtövalmiutta nopeutettiin. Siihen asti valmiusjärjestelmä oli perinteinen. Super Puman miehistön virka-aika oli kahdeksasta neljään, ja loppupäivän he olivat kotona varalla. Päivystysvuoro kesti viikon. Lähtövalmius kotivarallaolosta oli minuuttia. Olin sitä mieltä, että meidän pitää pystyä parempaan, kertoo elokuun lopussa Turun Vartiolentueen päällikön tehtävistä eläkkeelle jäänyt everstiluutnantti Santtu Mannila. Muutosta jarrutti usko siihen, ettei lähtövalmiutta voi nopeuttaa tai ainakin että nopeuttaminen tulisi kohtuuttoman kalliiksi. Kehitys meni kuitenkin eteenpäin askel kerrallaan. Ensin pelastusvalmiutta nopeutettiin kiireisimmiksi kesäkuukausiksi, ja nyt se on pysyvä tapa. Nykyisin viikko on jaettu kolmeen osaan. Päivystysvuorot jaksottuvat maanantaista tiistaihin, keskiviikosta torstaihin ja perjantaista sunnuntaihin aamuyhdeksästä iltayhteenotoista. Näin Super Puma pystyy nousemaan ilmaan vartin sisällä siitä, kun hälytys on annettu. Kahdeksan vuotta sitten Turun Vartiolentueessa lennettiin 120 hälytystehtävää ja niistä 30 lentokoneilla ja 90 helikoptereilla. Viime vuonna Super Puma-helikoptereilla lennettiin jo 285 hälytystehtävää. Vartiolentolaivueen pitkäaikainen strategia on ollut vähentää koptereiden rutiinitehtäviä ja keskittyä hälytystehtäviin, jotka voivat liittyä esimerkiksi rajanvalvontaan, erilaisiin pelastustehtäviin, sairaankuljetustehtäviin tai virka-avun antamiseen poliisille. Saaristolaisten turvana Pelkkä valmiusjärjestelmien kehittäminen ei riitä. Jotta se hyödyntäisi kansalaisia mahdollisimman hyvin, eri osapuolet on saatava

16 16 RAJAMME VARTIJAT Everstiluutnantti Santtu Mannila (vas.) lensi Super Pumalla viimeisinä työpäivinäänkin. Majuri Harri Tossavainen aloitti Turun Vartiolentueen päällikkönä syyskuun alussa. käyttämään sitä. Tässä auttaa se, että viranomaisyhteistyö on Turussa välitöntä ja helppoa, Mannila kehuu. Yhteistyömme viranomaisten kanssa on kehittynyt valtavasti 2000-luvulla, jatkaa lentueen tuore päällikkö, Dornier-koneita lentävä majuri Harri Tossavainen. Valmius hälytystehtäviin reagoimiseen on parantunut hätäkeskusyhteistyön tehostuessa.viranomaisradioverkko VIRVE saatiin 2000-luvulla ilma-aluksiinkin, mikä paransi myös valmiutta ja tehtävien suorittamista. Sairaankuljetustehtävät ovat kasvaneet eniten. Super Puman miehistö on saariston vakinaisten asukkaiden ja mökkiläisten turva. Meripelastuslaki edellyttää, että meripelastushelikoptereista löytyy vähintään perustason ensihoitokyky. On luonnollista, että lentueen helikoptereita ja miehistöä hyödynnetään saariston ensiaputehtävissä, koska saaristoon on vaikea päästä nopeasti muilla keinoin, Mannila sanoo. Teknisiä parannuksia Turun Vartiolentueella on kolme AS 322 Super Puma -meripelastushelikopteria ja kaksi Dornier DO 228 -valvontalentokonetta. Lentokoneiden osalta on käynnissä merkittävä uudistushanke, niin sanottu elinkaaren puolivälin päivitys. Kaksivaiheisesta valvontajärjestelmän uudistushankkeesta on menossa viimeinen vaihe. Sen yhteydessä lentokoneet saavat uudet valvontatutkat, lämpökameran ja laser -valaistusjärjestelmän, joka parantaa yöllistä tunnistuskykyä. Kaikkien laitteiden käyttö integroidaan yhteen tietojärjestelmään, mikä tehostaa havaintotiedon kokoamista ja hyödyntämistä. Valvontakoneet ovat avainasemassa öljynpäästövalvonnassa. Ne lentävät noin kuutena päivänä viikossa. Vartiolentolaivue on muokannut lentoteknisen organisaationsa yleiseurooppalaisen mallin mukaiseksi. Tämä helpottaa laitteiden huoltamista ja alihankintoja. Mukana kansainvälisissä operaatioissa Lentokonetoiminta on kansainvälistynyt. Rajavartiolaitoksen Vartiolentolaivueen valvontakoneet ovat olleet kahdeksan kertaa mukana Euroopan rajatarkastusvirasto Frontexin järjestämissä operaatioissa eri puolilla Eurooppa. Operaatioissa valvotaan laitonta maahantuloa Pohjois-Afrikasta ja Aasiasta. Operaatioihin osallistuneiden Suomen RVL:n valvontalentokoneiden tärkein tehtävä on kuitenkin meripelastustoiminta. Eurooppaan yritetään tulla huonolla kalustolla, joka on ylilastattua. Laittomasta maahantulosta on tullut myös humanitaarinen ongelma, kuvailee operaatioissa mukana ollut Tossavainen. Hän on lentänyt muun muassa Espanjassa, Kreikassa ja Italiassa. Kansainvälinen yhteistyö on myös naapureiden välistä. Suomi, Ruotsi ja Viro valvovat yhteistä Itämerta ja tukevat toisiaan. Näin ei ole aina ollut. Kun Mannila ja Tossavainen aloittivat työt RVL:n palveluksessa luvun lopussa, kukin maa vartioi mustasukkaisesti omaa aluettaan. Turun Vartiolentue kouluttaa itse koko operatiivisen ja teknisen henkilöstönsä. Peruskoulutus pitää toki olla etukäteen, mutta täydennyskoulutuksen saa Turussa. Miehistö myös harjoittelee jatkuvasti. Kokemus ja ikä eivät tuo anteeksiantoa. Joka syksy ja kevät, kun pimeät kelit alkavat, miehistöt joutuvat palaamaan perusasioiden äärelle, Harri Tossavainen sanoo. Kuvat Roni Lehti Teksti: Tiina Komi

17 RAJAMME VARTIJAT 17 Major Harri Tossavainen tog vid som chef för Åbo Bevakningsflyggrupp i början av september. Redo på en kvart Räddningsberedskapen vid Åbo Bevakningsflyggrupp har förbättrats avsevärt under de senaste åren. Ut på larmuppdrag hinner man på en kvart, och myndighetssamarbetet löper smidigt. Grannhjälpen på Östersjön fungerar berömvärt. Besättningen i Super Puma -räddningshelikoptern vid Åbo Bevakningsflyggrupp är på en kvart redo för larmuppdrag. Räddningsberedskapen har fortlöpande utvecklats. För tre år sedan försnabbades utryckningsberedskapen. Dittills var systemet med beredskapen det traditionella. Super Pumans besättning hade tjänstetid från åtta till fyra, och resten av dagen fanns de hemma i beredskap. Ett jourskift varade en vecka. - Jag ansåg att vi borde kunna prestera bättre, berättar överstelöjtnant Santtu Mannila, som i slutet av augusti avgått med pension från uppgiften som chef för Åbo Bevakningsflyggrupp. Förändringen förhalades av en tro på att utryckningsberedskapen inte kan försnabbas eller åtminstone att en försnabbning skulle bli oskäligt dyr. Utvecklingen gick emellertid framåt ett steg i sänder. Först försnabbades räddningsberedskapen under de brådaste sommarmånaderna, och nu är arrangemanget permanent. Numera är veckan indelad i tre delar. Jourskiftena är periodiserade från måndag till tisdag, från onsdag till torsdag och från fredag till söndag från klockan nio på morgonen till elva på kvällen. På så sätt kan Super Puman lyfta inom en kvart från det att larmet har gått. För åtta år sedan flögs vid Åbo Bevakningsflyggrupp 120 larmuppdrag, och av dem 30 med flygplan och 90 med helikoptrar. I fjol flögs med Super Puma -helikoptrarna redan 285 larmuppdrag. - Bevakningsflyggruppens långvariga strategi har varit att minska på helikoptrarnas rutinuppdrag och koncentrera på larmuppdragen, som kan ha att göra med exempelvis gränsövervakningen, olika räddningsuppdrag, sjuktransportuppdrag eller handräckning åt polisen. Trygghet för skärgårdsborna Enbart att utveckla beredskapssystemen räcker inte. För att det ska tjäna medborgarna så väl som möjligt, måste de olika parterna fås att använda det. - Här är det till hjälp att myndighetssamarbetet i Åbo är rakt på sak och enkelt, berömmer Mannila - Vårt samarbete med myndigheterna har utvecklats enormt på 2000-talet, fortsätter bevakningsflyggruppens nya chef, major Harri Tossavainen, som flyger Dornier-plan. Beredskapen att reagera på larmuppdrag har förbättrats när samarbetet med larmcentralerna effektiverats. Myndigheternas radionät VIRVE installerades på 2000-talet också i luftfarkosterna, vilket också förbättrade beredskapen och utförandet av uppdragen. Sjuktransportuppdragen har ökat mest. Super Pumans besättning innebär trygghet för skärgårdens fasta invånare och sommarstugfolket. Sjöräddningslagen förutsätter, att sjöräddningshelikoptrarna har förmåga till akutvård på minst grundnivå. - Det är naturligt att flyggruppens helikoptrar och besättning utnyttjas för förstahjälpuppdrag i skärgården, eftersom det är svårt att ta sig snabbt till skärgården på andra sätt, säger Mannila. Tekniska förbättringar Åbo Bevakningsflyggrupp har tre AS 322 Super Puma -sjöräddningshelikoptrar och två Dornier DO 228 -bevakningsflygplan. Vad flygplanen beträffar pågår ett betydande förnyelseprojekt, den s.k. uppdateringen vid halva livscykeln. I det tudelade projektet för förnyelse av övervakningssystemet pågår det sista skedet. I samband med det får flygplanen ny övervakningsradarutrustning, värmekamera och laserbelysningssystem, vilket förbättrar förmågan till identifiering nattetid. Användningen av alla utrustningar integreras i ett och samma datasystem, vilket effektiverar sammanställningen och utnyttjandet av informationen vid observationerna.

18 18 RAJAMME VARTIJAT Bevakningsflygen är i nyckelställning i övervakningen av oljeutsläpp. De flyger ca sex dagar i veckan. Bevakningsflyggruppen har omformat sin flygtekniska organisation i enlighet med den allmäneuropeiska modellen. Detta underlättar servicen av materielen och underleveranser. Medverkan i internationella operationer Flygplanens verksamhet har internationaliserats. Bevakningsflyg från Gränsbevakningsväsendets Bevakningsflygdivision har åtta gånger deltagit i operationer som det europeiska gränssäkerhetsverket Frontex har ordnat på olika håll i Europa. Vid operationerna övervakas illegal invandring från Nordafrika och Asien. Den viktigaste uppgiften för det finländska GBV:s bevakningsflyg är emellertid sjöräddningsverksamhet. - Till Europa försöker man ta sig med undermåliga flytetyg som är överbelastade. Den illegala invandringen har också blivit ett humanitärt problem, förklarar Tossavainen, som har deltagit i operationerna. Han har flugit i bl.a. Spanien, Grekland och Italien. Internationellt samarbete bedrivs också grannar emellan. Finland, Sverige och Estland övervakar den gemensamma Östersjön och stöder varandra. Så har inte alltid varit fallet. När Mannila och Tossavainen inledde sin tjänstgöring vid GBV i slutet av talet, vakade varje land svartsjukt över sitt eget territorium. Åbo Bevakningsflyggrupp utbildar själv hela sin operativa och tekniska personal. Grundläggande utbildning måste man givetvis ha bakom sig, men den kompletterande utbildningen ges i Åbo. Besättningen övar också fortlöpande. - Erfarenhet och ålder är ingen ursäkt. Varje höst och vår, när de mörka förhållandena infinner sig, får besättningarna åter göra en genomgång av de grundläggande sakerna, säger Harri Tossavainen. Text: Tiina Komi Bild: Roni Lehti Ready to take off in fifteen minutes The search and rescue response times of the Turku Air Patrol Flight have improved considerably over the past few years. Today the response time is fifteen minutes, and cooperation is smooth between authorities. Neighbourly help is also at an excellent level in the Baltic Sea. The Turku Air Patrol Flight s Super Puma rescue helicopter crew only takes fifteen minutes to respond to an emergency call. The level of preparedness has been constantly improved. Three years ago action was taken to cut the response times. Until then the traditional preparedness system had been used. The Super Puma crew s working hours were from eight to four, and crew members spent the rest of the day on call at home. The on-call stand-by duty lasted a week at a time. The response time from home varied between 45 and 60 minutes. I felt we had to be able to do better, says Lieutenant Colonel Santtu Mannila, who retired from his position as Chief of Turku Air Patrol Flight at the end of August. The change was slowed down by the presumption that the response rate could not be increased or that the increase would be excessively expensive. Nevertheless, progress was made one step at a time. First the response rate was made faster during the busiest summer months, and now this has become a permanent practice. These days the week is divided into three parts. The on-call duties take place from Monday to Tuesday, Wednesday to Thursday and Friday to Sunday from 9 am to 11 pm. This means the Super Puma can take off within fifteen minutes of the emergency call. Eight years ago the Turku Air Patrol Flight performed 120 search and rescue missions, with 30 these by fixed-wing aircraft and 90 by helicopter. In 2012 the number of missions performed by Super Puma helicopters already totalled 285. The Air Patrol Squadron s long-term strategy has been to reduce the helicopters routine tasks and focus on missions relating to issues including border control, various search and rescue situations, patient transport or provision of executive assistance to the Police. Ensuring safety on islands Developing the response system alone is not enough. To maximise the benefit to citizens, the various parties involved must actually use the system. A great help in this is the fact that

19 RAJAMME VARTIJAT 19 Major Harri Tossavainen started as Chief of Turku Air Patrol Flight at the beginning of September. cooperation between authorities in Turku is direct and easy, Mannila says. Our cooperation with the authorities has developed enormously during the 2000s, says Major Harri Tossavainen, a Dornier pilot and the newly-appointed Chief of Turku Air Patrol Flight. Increased efficiency in cooperation with emergency response centres has resulted in improved preparedness to respond to emergency missions. The VIRVE public authority radio network coverage also reached aircraft in the 2000s, which further improved response and performance rates. The biggest increase has been seen in patient transport. The Super Puma crews ensure the safety of year-round and temporary island residents. The Maritime Search and Rescue Act requires that maritime SAR helicopters must be capable of providing at least basic-level emergency medical services. It is quite natural that our helicopters and crews are utilised in emergency medical duties in the archipelago as the islands are difficult to get to in other ways, Mannila says. Technical improvements The Turku Air Patrol Flight has three AS 322 Super Puma maritime SAR helicopters and two Dornier DO 228 patrol aircraft. A major improvement project a mid-life upgrade is currently underway concerning the fixedwing aircraft. Conducted in two phases, the surveillance system upgrade in now in its second phase. This involves the replacement of the aircraft surveillance radars, thermographic cameras and laser illumination systems for improved nocturnal detection. The use of all of these is integrated into one information system, which will increase the efficiency of observation data collection and utilisation. The surveillance aircraft play a key role in oil spill detection. They are currently airborne around six days a week. The Air Patrol Squadron has made its technical organisation compliant with the pan-european model. This facilitates equipment maintenance and subcontracting. Participating in international operations Aircraft activity has become internationalised. The Border Guard Air Patrol Squadron s surveillance aircraft have participated in eight operations organised by the European Agency for the Management of Operational Cooperation at the External Borders of the Member States of the European Union (Frontex) around Europe. These operations monitor illegal entry from North Africa and Asia. The most important duty of the Finnish Border Guard surveillance aircrafts participating in the operations is, however, maritime SAR activity. Those attempting to enter Europe have poor vessels that are overloaded. Illegal entry has also become a humanitarian problems, says Tossavainen, who has taken part in Frontex operations and served as a pilot in countries including Spain, Greece and Italy. International cooperation also includes cooperation between neighbours. Finland, Sweden and Estonia all perform surveillance of the Baltic Sea and support each other in this. This has not always been the case. When Mannila and Tossavainen began service with the Border Guard in the late 1980s, each country was jealously guarding its own territory. The Turku Air Patrol Flight provides inhouse training for its entire operational and technical staff. Of course they will need to have completed their basic training elsewhere, but in-service training takes place in Turku. The crews are also practicing their skills all the time. Experience and age are no excuses. Once the dark period begins every autumn and spring, our crews have to get back to the basics, says Tossavainen. Photo: Roni Lehti Text: Tiina Komi

20 20 RAJAMME VARTIJAT

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Kauppatori - Suomenlinna

Kauppatori - Suomenlinna 12.8.-15.9.2013 & 30.4.-15.6.2014 8 20 50 8 00 40 9 20 40 9 10 40 10-11 00 20 40 10-11 00 20 40 1 20 1 20 13-14 00 20 40 13-14 00 20 40 15 00 20 15 00 20 50 16-18 00 20 40 16 20 40 19 00 20 17-18 00 20

Lisätiedot

Sunny Nights Shell Air Rally 2008

Sunny Nights Shell Air Rally 2008 Call to 2nd International Air Rally! Sunny Nights Shell Air Rally 2008 Malmi Pudasjärvi FINLAND Welcome to Sunny Nights Rally in Finland Challenge your arts of flying. An unforgettable and exotic flying

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Miten huolletaan 11/30/09. Aki Suokas

Miten huolletaan 11/30/09. Aki Suokas Miten huolletaan 11/30/09 Aki Suokas Lentokelpoisuuden perusfilosofia uusi ilma-alus käyttöön OPEROINTIA Lentokelpoisuuden hallinta HUOLTO Lentokelpoisuuden tarkastukset "katsastus" myynti pois Lentokelpoisuuden

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10)

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10) RT 80260 EN May 1998 1 (10) AGREEMENT ON BUILDING WORKS This agreement template is based on the General Terms and Conditions of Building Contracts YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-7, KH X4-00241.

Lisätiedot

Kotimaaliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä. MRCC Turku Ltn Jani Salokannel

Kotimaaliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä. MRCC Turku Ltn Jani Salokannel Kotimaaliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä MRCC Turku Ltn Jani Salokannel Meripelastus Rajavartiolaitos on johtava meripelastusviranomainen, joka vastaa meripelastustoimen järjestämisestä

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

E U R O O P P A L A I N E N

E U R O O P P A L A I N E N E U R O O P P A L A I N E N A N S I O L U E T T E L O M A L L I HENKILÖTIEDOT Nimi SERGEI AZAROV Osoite K. KÄRBERI 4-129, TALLINN 13812, ESTONIA Puhelin 0037255999964 Faksi Sähköposti serjoga79a@mail.ru

Lisätiedot

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI 00130 HELSINKI MODERNIA TOIMISTOTILAA Noin VUOKRATAAN Ainutlaatuinen tilaisuus vuokrata huipputason Helsingin näköalapaikalta Toimi pian! Lisätietoja KALLE JASKARA Myyntijohtaja +358 50 324 0404 kalle.jaskara@tkoy.fi

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

A tradition in jewellery since 1860. Oy Annette Tillander Ab. in its 6th generation

A tradition in jewellery since 1860. Oy Annette Tillander Ab. in its 6th generation Oy Annette Tillander Ab Ateljee Tehtaankatu 26 C 00150 Helsinki Unioninkatu 15 00130 Helsinki annette@atillander.fi 09-670 100 Fabriksgatan 26 C 00150 Helsingfors Unionsgatan 15 00130 Helsingfors www.facebook.com/annettetillander

Lisätiedot

Varia Home Collection. Varia

Varia Home Collection. Varia Home Collection Varia KAUNIS VARIA BEAUTIFUL VARIA VACKRA VARIA 2 Varia Home Collection -mallistossa näkyvät tämän päivän selkeät sisutustrendit. Suorat linjat ja Nurmelan laadukas viimeistely yhdistyvät

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

Sisällysluettelo Table of contents

Sisällysluettelo Table of contents Sisällysluettelo Table of contents OTC:n Moodlen käyttöohje suomeksi... 1 Kirjautuminen Moodleen... 2 Ensimmäinen kirjautuminen Moodleen... 2 Salasanan vaihto... 2 Oma käyttäjäprofiili... 3 Työskentely

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Rekisteröiminen - FAQ

Rekisteröiminen - FAQ Rekisteröiminen - FAQ Miten Akun/laturin rekisteröiminen tehdään Akun/laturin rekisteröiminen tapahtuu samalla tavalla kuin nykyinen takuurekisteröityminen koneille. Nykyistä tietokantaa on muokattu niin,

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA. Tiedotustilaisuus 23.1.2013

RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA. Tiedotustilaisuus 23.1.2013 RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA Tiedotustilaisuus 23.1.2013 RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA 2013 2017 Säästöpäätös 28,0 milj. ~19 milj. palkoista ~ 9 milj. muista tnta.menoista

Lisätiedot

Security server v6 installation requirements

Security server v6 installation requirements CSC Security server v6 installation requirements Security server version 6.4-0-201505291153 Pekka Muhonen 8/12/2015 Date Version Description 18.12.2014 0.1 Initial version 10.02.2015 0.2 Major changes

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION Lapsen nimi / Name of the child Lapsen ikä / Age of the child yrs months HYVINKÄÄN KAUPUNKI Varhaiskasvatuspalvelut Lapsen päivähoito daycare center / esiopetusyksikkö

Lisätiedot

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016 Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Wallstreet lyhyesti Perustettu vuonna 2006, SiPa toimilupa myönnetty 3/2014 Täysin kotimainen,

Lisätiedot

SUOMEN MERIPELASTUSJÄRJESTELMÄ - Vapaaehtoiset osana meripelastustoimen valmiutta. Rajavartiolaitoksen esikunta Sisäministeriö

SUOMEN MERIPELASTUSJÄRJESTELMÄ - Vapaaehtoiset osana meripelastustoimen valmiutta. Rajavartiolaitoksen esikunta Sisäministeriö SUOMEN MERIPELASTUSJÄRJESTELMÄ - Vapaaehtoiset osana meripelastustoimen valmiutta Rajavartiolaitoksen esikunta Sisäministeriö Visio Visio (ote): Suomessa on Euroopan turvallisimmat merialueet Rajavartiolaitos

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Lab SBS3.FARM_Hyper-V - Navigating a SharePoint site

Lab SBS3.FARM_Hyper-V - Navigating a SharePoint site Lab SBS3.FARM_Hyper-V - Navigating a SharePoint site Note! Before starting download and install a fresh version of OfficeProfessionalPlus_x64_en-us. The instructions are in the beginning of the exercise.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

AMPLYVOX DOOR ENTRY SYSTEMS, ROOM UNITS

AMPLYVOX DOOR ENTRY SYSTEMS, ROOM UNITS AMPLYVOX-OVIPUHELINJÄRJESTELMÄN HUONEKOJEET AMPLYVOX-PORTTELEFONSYSTEM, PORTTELEFONER AMPLYVOX DOOR ENTRY SYSTEMS, ROOM UNITS Amplyvox Elite. Huippumuotoilua Milanosta. Design by Sandro Danesi. Amplyvox

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Norpe Winning Culture

Norpe Winning Culture Norpe Winning Culture TEKES Ideat vaihtoon 2.4.2014 Mona Hokkanen Smarter retailing Elämykselliset ostokokemukset Yksilölliset myymäläkonseptit Alhaisimmat kokonaiselinkaarikustannukset Seite 2 Miksi?

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause

Lisätiedot

Tietoa Joensuun Eliittikisoista

Tietoa Joensuun Eliittikisoista Tietoa Joensuun Eliittikisoista Harjoittelu ja verryttely Yleisurheilukenttä (Keskuskenttä) Kisan aikana Joensuu Areena + kuntosali Pesäpallokenttä ja Louhelan kenttä heitoille Uimahalli Vesikko + kuntosali

Lisätiedot

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Tork Paperipyyhe. etu. tuotteen ominaisuudet. kuvaus. Väri: Valkoinen Malli: Vetopyyhe

Tork Paperipyyhe. etu. tuotteen ominaisuudet. kuvaus. Väri: Valkoinen Malli: Vetopyyhe etu Monikäyttöpaperi hoitaa useimmat pyyhintätehtävät Sopiva lasipintojen pyyhintään Sopii käsien kuivaamiseen Elintarvikekäyttöön hyväksytty Tork Easy Handling, pakkaus, jota on helppo kantaa mukana,

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

34-9208-2. Trolley Case. Resväska Trillekoffert Matkalaukku. Push-button locking tele scopic handle. Four 360 multidirectional wheels

34-9208-2. Trolley Case. Resväska Trillekoffert Matkalaukku. Push-button locking tele scopic handle. Four 360 multidirectional wheels 34-9208-2 Trolley Case Resväska Trillekoffert Matkalaukku Push-button locking tele scopic handle Four 360 multidirectional wheels Trolley Case Made of polycarbonate. Push-button locking telescopic handle

Lisätiedot

Data Quality Master Data Management

Data Quality Master Data Management Data Quality Master Data Management TDWI Finland, 28.1.2011 Johdanto: Petri Hakanen Agenda 08.30-09.00 Coffee 09.00-09.30 Welcome by IBM! Introduction by TDWI 09.30-10.30 Dario Bezzina: The Data Quality

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo Windows Phone Module Descriptions Mikä on RekryKoulutus? Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja hankkia

Lisätiedot

IFAGG WORLD CUP I, CHALLENGE CUP I and GIRLS 12-14 OPEN INTERNATIONAL COMPETITION 1 st 2 nd April 2011, Vantaa Finland

IFAGG WORLD CUP I, CHALLENGE CUP I and GIRLS 12-14 OPEN INTERNATIONAL COMPETITION 1 st 2 nd April 2011, Vantaa Finland IFAGG WORLD CUP I, CHALLENGE CUP I and GIRLS 12-14 OPEN INTERNATIONAL COMPETITION 1 st 2 nd April 2011, Vantaa Finland Vantaa Gymnastics Club and Finnish Gymnastics Federation are very pleased to welcome

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

You can check above like this: Start->Control Panel->Programs->find if Microsoft Lync or Microsoft Lync Attendeed is listed

You can check above like this: Start->Control Panel->Programs->find if Microsoft Lync or Microsoft Lync Attendeed is listed Online Meeting Guest Online Meeting for Guest Participant Lync Attendee Installation Online kokous vierailevalle osallistujalle Lync Attendee Asennus www.ruukki.com Overview Before you can join to Ruukki

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Miten saan käytännössä kaupan käyntiin halutussa. maassa? & Case Intia

Miten saan käytännössä kaupan käyntiin halutussa. maassa? & Case Intia Miten saan käytännössä kaupan käyntiin halutussa maassa? & Case Intia 16.4.2014 / Hannu Rossi Miksi haluat mennä uudelle markkina-alueelle? Nykyinen markkinat ovat täysin hyödynnetty/katettu? Tarvitset

Lisätiedot

Ida. Komero 180. www.hiipakka.net Phone: +358 20 7689 500. - Since 1951 - E J Hiipakka Oy Teollisuustie 1 FI - 66300 JURVA, FINLAND

Ida. Komero 180. www.hiipakka.net Phone: +358 20 7689 500. - Since 1951 - E J Hiipakka Oy Teollisuustie 1 FI - 66300 JURVA, FINLAND - Since 1951 - Ida Komero 180 www.hiipakka.net Phone: +358 20 7689 500? E J Hiipakka Oy Teollisuustie 1 FI - 66300 JURVA, FINLAND i Pusseissa / i påsar / in bags 24 x 8 x 8 x ~100 x 1 x 4 x 4 x 12 x x

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

4x4cup Rastikuvien tulkinta

4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Control point picture guidelines Päivitetty kauden 2010 sääntöihin Updated for 2010 rules Säännöt rastikuvista Kilpailijoiden tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen,

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

POHJOLAN PARASTA RUOKAA

POHJOLAN PARASTA RUOKAA POHJOLAN PARASTA RUOKAA Pohjolan makuelämykset ovat nyt huudossa, ja ruokakilpailut ovat tulleet jäädäkseen. Niitä käydään televisiossa, lehdissä ja nyt myös merellä. Viking Line julkisti jokin aika sitten

Lisätiedot

Matchsaver on jalkapallokentän peitejärjestelmiin erikoistunut yritys ja sijaitsee Englannissa North Yorkshiren maakunnassa.!

Matchsaver on jalkapallokentän peitejärjestelmiin erikoistunut yritys ja sijaitsee Englannissa North Yorkshiren maakunnassa.! Matchsaver on jalkapallokentän peitejärjestelmiin erikoistunut yritys ja sijaitsee Englannissa North Yorkshiren maakunnassa. Matchsaver kentänpeite on työkalu jolla säästetään niin kentän ylläpito- ja

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Purchasing Manager, Hydro Lead Buyer, Industrial Control Systems 1 Agenda / esityksen tavoite

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 576/2008 vp Jättiputken hävittäminen luonnosta Eduskunnan puhemiehelle Etelä-Suomeen on levinnyt iholle palovammoja muistuttavat, kivuliaat rakkulat jättäviä jättiputkia. Arvion mukaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Basic Flute Technique

Basic Flute Technique Herbert Lindholm Basic Flute Technique Peruskuviot huilulle op. 26 Helin & Sons, Helsinki Basic Flute Technique Foreword This book has the same goal as a teacher should have; to make himself unnecessary.

Lisätiedot

Fonte 16045SAVA 16045VAVA 16045SAVA 16045VAVA ASENNUSOHJE MONTERINGSANVISNING ASSEMBLY INSTRUCTIONS K16045VAK2 K16045SAK1 K16045K3 K16045K3

Fonte 16045SAVA 16045VAVA 16045SAVA 16045VAVA ASENNUSOHJE MONTERINGSANVISNING ASSEMBLY INSTRUCTIONS K16045VAK2 K16045SAK1 K16045K3 K16045K3 Fonte 16045SAVA 16045VAVA ASENNUSOHJE MONTERINGSANVISNING ASSEMBLY INSTRUCTIONS 16045SAVA K16045SAK1 K16045VAK2 K16045K3 16045VAVA K16045VAK1 K16045VAK2 K16045K3 1 2 900167 LE22SWL003 LE22VWL003 LE18VWL001

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Ihmisten yksilöllisten lämpöaistimusten. vaikutukset talotekniikan suunnitteluun. Evicures, 21.1.2015

Ihmisten yksilöllisten lämpöaistimusten. vaikutukset talotekniikan suunnitteluun. Evicures, 21.1.2015 Ihmisten yksilöllisten lämpöaistimusten arviointi ja vaikutukset talotekniikan suunnitteluun Evicures, 21.1.2015 Johtava tutkija Pekka Tuomaala Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Ihmisen lämpöviihtyvyyden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut Kouvola 2001 Raportin

Lisätiedot

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Suomenlahden merivartiosto (SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Kapteeniluutnantti Tuomas Luukkonen Sisällys Merivartiosto osana Rajavartiolaitosta Suomenlahden merivartiosto

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Miss Gay Finland kruunataan Pride-viikolla Helsingissä

Miss Gay Finland kruunataan Pride-viikolla Helsingissä Lehdistötiedote 07.06.2016 Julkaisuvapaa Miss Gay Finland kruunataan Pride-viikolla Helsingissä Kuva: Heidi Sandborg Suomen neljäs Miss Gay Finland valitaan ravintola dtm:ssä Helsinki Pride -viikolla keskiviikkona

Lisätiedot

Elderly care in Espoo. Juha Metso 12.6.2007

Elderly care in Espoo. Juha Metso 12.6.2007 Elderly care in Espoo Juha Metso 12.6.2007 Elderly care in Espoo Independent living in your own home Supported living in your own home Living in home-like service facilities Hospital and institutional

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Finland/Europe. Helsinki. Metrex Partners. Helsinki Metropolitan Area - Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa

Finland/Europe. Helsinki. Metrex Partners. Helsinki Metropolitan Area - Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa Finland/Europe Metrex Partners Helsinki Helsinki Metropolitan Area SWEDEN Stockholm Area Baltic Sea FINLAND Helsinki Area Tallinn Area ESTONIA RUSSIA St. Petersburg Area Finland in Europe Regions By population

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

Opintomatkat PDF. ==>Download: Opintomatkat PDF ebook By Risto Antikainen

Opintomatkat PDF. ==>Download: Opintomatkat PDF ebook By Risto Antikainen Opintomatkat PDF ==>Download: Opintomatkat PDF ebook By Risto Antikainen Opintomatkat PDF By Risto Antikainen - Are you searching for Opintomatkat pdf Books? Now, you will be happy that Opintomatkat PDF

Lisätiedot

WITNESS SUPPORT THE FINNISH EXPERIENCE

WITNESS SUPPORT THE FINNISH EXPERIENCE WITNESS SUPPORT THE FINNISH EXPERIENCE T i i n a R a n t a n e n R e g i o n a l M a n a g e r, V i c t i m S u p p o r t F i n l a n d 17.6.2013 1 VS FINLAND S SERVICES Help line (nation wide) Mon - Tue

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu The future is already here - it is just unevenly distributed.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1016/2009 vp Etuuksien leikkautuminen osa-aikaeläkkeelle siirryttäessä Eduskunnan puhemiehelle Työntekijä jäi pysyvästä työsuhteesta osa-aikaeläkkeelle 1. huhtikuuta 2009 alkaen. Myöhemmin

Lisätiedot