Varkauden osallisuusselvitys

Transkriptio

1 Varkauden osallisuusselvitys Varkaus on hieno kaupunki. Se on hyvällä mallilla Alakoululainen 1

2 Sisällysluettelo JOHDANTO 3 1. TAUSTAA LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN LISÄÄMISELLE 4 2. MITÄ ON LAPSEN OSALLISUUS Osallisuus tutkijoiden kooste 5 3. AKTIIVINEN KUNTALAISUUS 7 4. LAPSI-JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMA SUOMEN KUNTALIITON LAPSIPOLIITTINEN OHJELMA LASTEN KUULEMINEN VALTAKUNNALLISESTI LASTEN PARALMENTTI KUNNASSA VARKAUDEN OSALLISUUSELVITYS Osallistuvan toimintakulttuurin prosessi Osallisuusselvityksen toteutus Osallisuusselvitys verkossa 9. Aikuisten kysely 1- kevät Varkauden aikuisten kysely 2 syksy Varkauden esiopetuksen luokan kysely Varkauden esiopetuksen ja luokan Varkauden alakoulujen lk. kysely TOIMENPIDESUOSITUS Lasten Parlamentti Varkauteen Lasten Parlamentti rakenne pääkohdat Varkauden malli Vuorovaikutteinen verkkodemokratiapalvelu Lasten ja nuorten osallisuuden hyvän maximointi 74 Liitteet Liite 1: Kutsu osallisuusselvityksen työryhän aloituskokoukseen 77 Liite 2: Aloituskokouskutsun liite 1 79 Liite 3: Aloituskokouskutsun liite 2 80 Liite 4: Aloituskokouskutsun liite 3 81 Liite 5: Osallisuusselvitys työryhmän kokousmuistio 83 Liite 6: Varkauden strategiakartta 87 Kannen kuvat: Yläkuva ja kuva vasemmalla: Jani Hakala, Varkauden kulttuuritoimisto Keskikuva: Mari-Anne Lindroth ja kuva oikealla: Mari Petäjä 2

3 JOHDANTO Osallisuusselvitys on eri-ikäisten kuntalaisten suoraa puhetta asukkaiden tahtotilasta, jonka tavoitteena on tukea kuntaa ja kuntalaisia lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin suunnittelu- ja toteutustyössä. Varkauden nuorisopalvelut on toiminut osallistuvan toimintakulttuurin konsultaation aloitteentekijänä kaupungissa. Nuorisopalvelut on käynyt Suomen Lasten Parlamentti yhdistyksen (SLPy) kanssa keskustelut konsultaation saamisesta Varkauden kaupunkiin. Yhteistyössä nuorisopalveluiden kanssa konsultaatiosta on vastannut Varkauden sivistystoimi. Suomen Lasten Parlamentti yhdistys toteuttaa kuntiin opetusministeriön tukemaa konsultaatiota kunnan omaan osallistuvan toimintakulttuurin kehittämishankkeeseen. Osallistavalla toimintakulttuurilla tarkoitetaan kuntalaisten näkemystä ja toiveita kunnan eri asukasryhmien mahdollisuudesta osallistua ja vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Osallisuusselvitys on verkkokysely, jossa selvitetään ensisijaisesti lasten vaikuttamis- ja kuulemisjärjestelmän tarve ja rakentuminen kunnassa. Konsultaatio avaa kuntalaisten näkemykset nykytilanteesta ja lähitulevaisuuden toivetilasta. Mitä toimenpiteitä ja toimijoita tarvitaan, miten olemassa olevia käytänteitä ja uusia nivotaan ja miten sukupolvet kohtaavat niin, että toiminta edesauttaa lasten osallisuuden toteutumista kunnassa, sekä miten kokonaisuus kytkeytyy kunnan viralliseen organisaatioon. Konsultaatiolla selkiytyy myös kunnan eri toimijoiden kehittymismyönteisyys, vuorovaikutus ja yhteiset päämäärät osallisuutta edistävään toimintakulttuuriin. Kuntalaisten mileipiteiden pohjalta laaditaan toimenpidesuositus. Osallisuusselvitys tukee näin laajasti kuntaa lasten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin suunnittelu- ja toteutustyössä. Kunnalla on mahdollisuus hyödyntää tuloksia jatkossa kunnan eri tasoilla suunnittelun ja päätösten pohjana. Osallisuusselvityksen aineisto on selvitys, ei tutkimus. Selvitys toimii eri-ikäisten kuntalaisten yhteisenä avauksena keskustelulle, jossa jokainen kuntalainen on osallinen. Osallisuusselvitys on kunnalle valtionbudjettivaroin mahdollistettu kuntalaisten kuuleminen. Opetusministeriön Varkauden kaupungille myöntämällä erityisavustuksella on tuettu kuntaa toteuttamaan jatkossa lapsi ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman ja nuorisolain (72/2006) velvoitukset. Nuorisolain 8 edellyttää kuntia järjestämään alle 18-vuotiaille mahdollisuuden osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuorisolaki velvoittaa, että lapsia ja nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa Varkauden kaupungille tarjottiin mahdollisuutta koko aikuisväestölle suunnattuun kyselyyn. Kysely oli vastaamiseen avoinna sivustolla. Varkauden osallisuusselvitykseen ovat osallistuneet aikuiset, esikoulu- ja alakouluikäiset lapset ja nuorisovaltuusto. Näin kunnan osallistuvan toimintakulttuurin konsultaatio on ollut jo prosessina yhteisöllinen. Käsillä oleva osallisuusselvitys tarjoaa runsaan aineiston eri-ikäisten kuntalaisten näkemyksistä, lasten osallisuuden ja hyvinvoinnin edelleeen edistämisessä Varkauden kaupungissa. Osallisuusselvitys tarjoaa ensisijaisesti käsityksen siitä, minkälainen olisi Varkauden lasten vaikuttamis- ja kuulemisrakenne. Varkaudelle osallisuusselvityksen aineisto tarjoaa kuitenkin pitkäkestoista arvokasta aineistoa koko kapungin ja kaikkien ikäryhmien hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen. Osallisuusselvitys tarjoaa hyvin konkreettisiakin kuntalaisten esittämiä kehitysajatuksia. Yleisesti eri selvityksissä ja tutkimuksissa on todettu, että aikuisten aito kiinnostus lapsista ja nuorista ja heidän mielipiteestään kasvattaa lasten ja nuorten itsetuntoa, valmiutta oman mielipiteen muodostamiseen ja ilmaisuun - se lisää myös halukkuutta olla vaikuttamassa yhteisten asioiden hoitoon. Lapsen ja nuoren osallistuminen ja vaikuttaminen edistää yhteisöllisyyden lisäksi myös lapsen omaa persoonallista kasvua ja sosiaalista vahvistumista. On kysymys lapsen kokonaisvaltaisen kansalaisuuden syntymisestä ja vahvistumisesta. Lapsuudessa ja varhaisnuoruudessa konkretisoituu, se että asiat eivät vain tapahdu, vaan niihin voi oikeasti vaikuttaa ja kokea näin olevansa itse oman elämänsä osallinen. Helsingissä Sinikka Mäntysalo-Lamppu Koulutuspäällikkö Suomen Lasten Parlamentti kanslia 3

4 1. TAUSTAA LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN LISÄÄMISELLE Merkittävinä taustatekijöinä lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamistoiminnan edistämiselle ovat mm. seuraavat lait, asetukset, poliittiset ohjelmat ja perusopetuksen opetussuunnitelmat. Yleissopimus lapsen oikeuksista Lainsäädäntötasolla lasten osallistumisen ja vaikuttamisen kehittämistä edistää YK:n lapsen oikeuksien sopimus. YK:n yleiskokous hyväksyi vuonna 1989 yleissopimuksen lapsen oikeuksista. YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista astui Suomessa voimaan vuonna Yleissopimuksessa lapsen oikeudet jaetaan kolmeen pääteemaan: oikeus suojeluun (protection), oikeus osuuteen yhteiskunnan voimavaroista (provision) ja osallistumisoikeudet (participation). Euroopan Unionin valkoinen kirja ja eurooppalaiset lainsäädännöt Valkoinen kirja EU:n nuorisopolitiikan uudet tuulet hyväksyttiin Strassburgissa Parlamentti huomautti että osallistumisen tulisi tapahtua ensisijaisesti nuorison välittömässä elinympäristössä, toisin sanoen paikallistaso ja erityisesti koulu ovat tärkeimmät alueet, joilla on huolehdittava nuorten aktiivisesta osallistumisesta. Suomen lainsäädäntö Suomen hallitusmuodossa on ilmaistu kaikkia kansalaisia koskevat perusoikeudet, jotka koskevat myös lapsia. Hallitusmuodon 5 :ssä sanotaan, että lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä ja heidän tulee vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Kuntalaki Kuntalain 27 :ssä määritellään kunnan asukkaan osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Maankäyttö- ja rakennuslaki Lain tavoitteena on turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. Kaavoitusmenettely tulee järjestää niin, että kuntalaisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Osallistumisen oikeus koskee kaikkia kuntalaisia, myös lapsia ja nuoria. Nuorisolaki Maaliskuun alusta voimaan tulleen uuden nuorisolain 8 :ssä määritellään nuorten osallistuminen ja kuuleminen. Nuorille tulee varata mahdollisuuksia osallistua paikallista nuorisotyötä sekä nuorisopolitiikkaa koskevien asioiden valmisteluun. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Valtakunnallinen perusopetuksen opetussuunnitelma Lakien ja asetusten lisäksi peruskoulun valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet velvoittavat kouluja ja oppilaitoksia monipuoliseen aktiiviseen kansalaisuuteen kasvattamiseen. Opetussuunnitelmien perusteissa tulee esille muun muassa opetuksen arvopohja, tehtävät, toimintakulttuuri, oppimiskäsitys, oppimisympäristö, työtavat, eheyttäminen ja aihekokonaisuudet. Peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa (2004) peruskoulun tehtäväksi määritellään muun muassa antaa oppilaalle välineitä osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuslaki 2 Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua kolutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana. Peruskoulun opetussuunnitelman tavoitteena on kehittää peruskoululaisten osallistumisessa tarvittavia valmiuksia. Opetussuunnitelma korostaa oppilaiden oikeutta: 4

5 - osallistua tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottaa vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä. - osallistua ja vaikuttaa omassa koulussa ja elinympäristössä sekä arvioida oman toiminnan vaikuttavuutta - oppia demokratian merkitys yhteisössä ja yhteiskunnassa - tutustua erilaisiin osallistumis- ja vaikuttamiskeinoihin kansalaisyhteiskunnassa Myös oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen. (Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet 3.3) Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Päivähoidon, ja päivähoidossa toteutuvan osallisuuden, lähtökohdat perustuvat päivähoitolakiin, YK:n lapsen oikeuksien julistukseen sekä toimipaikkojen omiin varhaiskasvatussuunnitelmiin ja toimintasuunnitelmiin. 7.3 Kunnan varhaiskasvatussuunnitelma osana toiminnan laadun kehittämistä Varhaiskasvatuksen linjaukset ja varhaiskasvatuksen suunnitelman perusteet sekä niiden pohjalta laaditut kunnalliset linjaukset ja suunnitelmat toimivat perustana, kun kunnissa arvioidaan ja kehitetään varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa kuvataan käsitys hyvästä ja tavoiteltavasta varhaiskasvatuksesta. Kunnalliset suunnitelmat ovat oleellinen osa kuntien ja yksikköjen laadunhallintaa, jonka tavoitteena on arvioida ja kehittää toimintaa monipuolisesti ja säännöllisesti. Arviointiin osallistuvat henkilöstön ja hallinnon lisäksi vanhemmat, lapset ja eri yhteistyötahot. Arvioinnin avulla määritetään, miten asetetut tavoitteet on saavutettu sekä tunnistetaan toiminnan vahvuuksia ja nostetaan esiin kehittämistarpeita. Myös laadunarvioinnin prosessia arvioidaan. Säännöllinen dokumentointi osana laadunhallintaa mahdollistaa pitkäjänteisen seurannan ja arvioinnin. Varhaiskasvatuksen kehittäminen on jatkuva prosessi. Se edellyttää eri toimijoilta menetelmätaitojen lisäksi reflektiivisiä taitoja tiedostaa, tarkastella ja ymmärtää työn tekemisen tapoja ja taustaoletuksia.(lähde: 2. MITÄ ON LAPSEN OSALLISUUS 2.1 Osallisuus tutkijoiden kooste Osallisuuden kannalta merkittävää on yksilön kokemus yhteisöön kuulumisesta ja siihen vaikuttamisesta (Ikonen 2006, 158). Osallisuus merkitsee lapsille asteittain mukaan tulemista aikuisten rakentamaan maailmaan ja sen asettamiin vaatimuksiin. Osallisuuden polku alkaa lasten omasta vertaiskulttuurista (Kronqvist 2006, 181), jossa lasten ideat ja mielipiteet otetaan huomioon tasavertaisina aikuisten ajatusten kanssa. Vertaiskulttuurissa lapset myös opettavat toinen toistaan ja oppivat samalla toimimaan yhdessä. Osallisuuteen perustuva toiminta kasvatusyhteisössä merkitsee muutoksia myös opettajan / aikuisten ja lasten rooleihin. (Karila ym. 2006, 8 9.) Oppiminen vertaiskulttuurissa on silti vain yksi osallisuuden ilmenemismuoto. Eikä lasten osallisuus tarkoita vain sitä, että lasten täytyisi olla aktiivisia. Aktiivinen ja omaehtoinen mukanaolo on myös eri asia kuin aktiivinen osallistuminen (Halttunen-Sommardahl 2006,4). Liisa Karlsson (2000, 8) on mieltänyt osallisuuden yksilössä olevaksi tunteeksi. Tunne vain konkretisoituu osallistumalla. Vaikka osallisuuden konkreettinen ilmenemismuoto jäisi puuttumaan, voi lapsi siitä huolimatta tuntea olevansa osallinen. Samoin osallistumisesta kieltäytyminen voi olla yksi osallisuuden muoto (Oranen 2007, 5 6). Riitta Vornanen (2001, 37) korostaa, että lapsilla pitää olla mahdollisuus osallistua, mutta samalla pitää olla oikeus myös olla osallistumatta. Osallisuus voi olla vain kuulumista ryhmään, pelkkä tunne siitä, että on osa jotain joukkoa. Näitä määritelmiä yhdistää näkemys osallisuudesta laajemmassa merkityksessä: Osallisuus on muutakin kuin aktiivista tekemistä, mutta silti lasta ei jätetä oman onnensa nojaan. Lasten ideoita kuunnellaan, mutta tarvittaessa lapsille myös keksitään tekemistä ja toimintaa. Aktiivisuuden ja mukanaolon lisäksi osallisuuteen liittyy vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä. Vuorovaikutus aikuisten ja lasten välillä ja sitä kautta luotu osallisuus muuttavat osallisuuden käsitettä. Lasten osallisuus osallistaa myös aikuiset esimerkiksi päivähoidossa, jossa yhteisöllisyyden kehittäminen saattaa olla haaste. Yhteisöllisyyden tavoitteena on edistää vuorovaikutusta ja luoda osallistumisen 5

6 mahdollisuuksia. (Vornanen 2001, 36.) Näin vuorovaikutuksella ja yhteisöllisyydellä syvennetään osallisuutta. Siinä missä aktiivisuus ja mukanaolo korostavat lasten osallisuutta, ottaa yhteisöllisyys mukaan myös aikuisten näkökulmat. Näitä mahdollisuuksia luodaan sellaisin konkreettisin työmenetelmin ja käytännöin, jotka lisäävät lasten ja aikuisten vuorovaikutusta. (Lähde: Stenvall, Seppälä- Talo lapsia varten ). Suomen kansalaiskasvatuksen ongelmana tietopainotteisuuden, arvojen ja asenteiden kehittämisen välttelyn, nuorten osallistumisen vähäisyyden, yleisen Suomessa vallitsevan ilmapiirin nuorten yhteiskunnallista ja poliittista osallistumista kohtaan sekä historian ja yhteiskuntaopin opettajien asenteet ja käsitykset. CIVIC- tutkimuksessa tuli esille, että Suomessa korostetaan muita Pohjoismaita enemmän yhteiskunnallisen kasvatuksen opettamista erillisenä oppiaineena. Tutkimuksessa esiin tullut asia oli myös, se että vain harva suomalainen yhteiskuntaopin opettaja halusi ensisijasta korostaa yhteiskunnallisen osallistumisen ja arvojen kehittämisen tavoitteita. Tälle löytynee selitys siitä, yhteiskuntaopetuksen pienistä tuntimääristä, yhteiskuntaopin ainejakoisuudesta arvokasvatuksen kustannuksella. Voitaneen arvioida, että myös ympäristön ja kuntaorganisaation tuntemuksella voidaan asiaan vaikuttaa, kuntakaan ei juuri ilmoittele koululle päin ajankohtaisista lapsia ja nuoria koskevista hankkeista. Lähde: Dosentti Sakari Suutarinen Jyväskylän normaalikoulu- Suomalaisen kansalaiskasvatuksen haasteet. Kansalaiskasvatusta käytännössä Keskustelulle, pohdinnalle ja väittelylle on annettava tilaa. Kokoustaitoja voidaan treenata roolileikkien avulla. Osallistavassa koulukulttuurissa sanomalehden ja muiden medioiden seuraaminen tiedonvälittäjinä on arkipäivää. Esimerkiksi järjestäjäparin tehtävänä voisi olla vuoroviikoin seurata mediaa. Koululla tai luokalla voi olla kummiyritys, jonka kanssa tehdään yhteistyötä ja harjoitellaan niitä taitoja, joita koulussa ei ole mahdollista harjoitella. Kyläyhteisöt ja asukasyhdistykset ovat oivallisia yhteisöjä toimimaan koulun kanssa. Yhteinen projekti koulun ympäristön parantamiseksi olisi molempia hyödyttävä. Erilaiset vierailut ja vierailijat ovat aina tervetullut tuulahdus luokassa. Näissä kannattaa hyödyntää lasten vanhempia. Joku sähköalan asiantuntija voi käydä kertomassa sähköturvallisuudesta tai luokka voi vierailla esim. kirjapainossa, jossa esittelijänä voi toimia siellä työskentelevä oppilaan vanhempi. Vain opettajan mielikuvitus on rajana toimintakulttuurin kehittämiselle. Lähde: Kajaanin kampus tiedotuslehti / Sakari Suutarinen luento. Ilmeisesti Suomessa ei ole tällä hetkellä käytössä kunnallisia eikä maakunnallisia yhteiskuntaoppeja. Gretschel (2004,123) on kritisoinut peruskoulun ja lukion yhteiskuntaopinkirjoja siitä, että niistä puuttuu täysin se näkökulma, että nuori itsekin voisi olla tai nuoresta voi tulla päättäjä, esimerkiksi kuntapäättäjä. Virran (2006, ) analyysin mukaan yhteiskuntaopin kirjoissa kuva kansalaisen vaikuttamismahdollisuuksista on 2000-luvun alussa monitahoisempi kuin aiemmissa kirjoissa. Oppikirjoissa esitellään muitakin kuin perinteisiä, virallisia osallistumismahdollisuuksia. (Lähde: Nuori Kainuulainen - vastuullinen vaikuttaja, Kainuulainen uusi yhteiskuntaoppi, esiselvitys Eeva Karjula ) Lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisia toimijoita ja kunnallisen vuorovaikutuksen Kansalaisten osallistuminen, vaikuttaminen ja sitä kautta syntyvä monipuolisempi osallisuus yhteiskunnasta on tärkeää yhteisen hyvän määrittelyn ja tätä kautta kansalaisten itsehallinnon ja vapauden kannalta. Osallistuminen kehittää kansalaisten aktiivisuutta ja poliittisia kykyjä, velvoitteiden omaksumista ja parantaa poliittisen tiedon ja harkinnan tasoa. (Setälä 2003, 104.) Tämä kaikki kannattaa myös lasten ja nuorten itsensä takia. Nuorisotalo, koulu ja lähiympäristö muodostavat isoja paloja lapsen ja nuoren identiteetistä. Jos lapsi pyritään kasvattamaan tavalla, että hän ei itse huomaa, mitä hänelle tehdään, mitä häneltä riistetään ja mitä hän siinä menettää, mikä hän muuten olisi voinut olla ja kuka hän ylipäätään on niin hänen tahtonsa on murrettu Jos kaikki mitä kohtaan päivittäin on valmista jonkun toisen tarinaa, niin minulta on riistetty oman tekemisen ja asioiden omistamisen riemu. Minusta kasvaa irrallinen ja tarpeeton. (Miller 1985, 31). 6

7 Kaikkien lasten ja nuorten tunne omasta tärkeänä ihmisenä olemisestaan täällä maapallolla on tärkeää nyt heti. Lisäksi lapset ja nuoret varttuvat. Jos kunnallinen elämä ei ala koskettamaan alati pienenevää ikäluokkaa, jolle aukenevat helpommin maailmanlaajuiset oman toiminnan mahdollisuudet kuin puoluepolitiikkaan verhotut aikuisuuteen sidotut lähiympäristön vaikutusmahdollisuudet, niin tulevaisuudessa meillä on kunnat täynnä vain omastaan kiinnostuneita kuluttajia. Ja se, mikä meiltä puuttuu, ovat yhteisen vastuunkantajat. Kiinnostus yhteisiin asioihin ei synny automaattisesti, sillä dialogiseen vuorovaikutukseen omassa elinympäristössä ja kunnassa pitää kasvaa. Monipuolinen vuorovaikutus kaiken lähellä olevan humaanin ja materiaalisen kanssa tekee nuoresta pätevän, toivotun, tarpeellisen ja vastuutakantavan kanssaeläjän nuoren itsensäkin mielestä. Hän kasvaa osaksi yhteisöä ja ympäristöä, eikä sen ulkopuolelle vain sitä kuluttamaan. Kunnan päättäjät myönsivät rahan koulun ulkoremonttiin, kun oppilaiden annettiin puhua, osoittautui, että ilmastoinnin korjaaminen olisi paljon kiireellisempää (Lähde: Anu Gretschel Ote nuorisotyön menetelmäkirjasta) 3. AKTIIVINEN KUNTALAISUUS Kuntalaisuuden perustana kansalaiskasvatus eri ikäkausina Lähde: Lapset, nuoret ja politiikka seminaari Helsinki Elina Nivala, YTT, ylitarkastaja, lapsiasiavaltuutetun toimisto Osallistumisen edellytykset YKSILÖLLISET TEKIJÄT osallistumisvalmiudet + kokemus johonkin kuulumisesta OSALLISTUMINEN turvallisuus ja voimavarat + osallistumisen mahdollisuudet YHTEISKUN- NALLINEN OSALLISUUS YMPÄRISTÖTEKIJÄT 3 7

8 Lähtökohtana lapsen oikeudet YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan jokainen alle 18-vuotias on lapsi => kyse on lasten ja nuorten oikeuksista. oikeus erityiseen suojeluun ja hoivaan (Protection) oikeus riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista (Provision) oikeus osallistua ja tulla kuulluksi kaikissa itseään koskevissa asioissa (Participation) => yhteiskunnallinen osallisuus 2 Kansalaiskasvatuksen tavoitteet sosiaalipedagoginen näkökulma 1. yhteiskunnallisen osallisuuden toiminnallisen ja kokemuksellisen perustan vahvistaminen kehittää yhteiselämän ja yhteiskunnallisen osallistumisen valmiuksia perustana sosiaaliset ja kulttuuriset valmiudet tukea positiivisia yhteenkuuluvuuden tunteita ja identiteetinrakennustyötä herättää positiivista asennoitumista yhteiskuntaan ja osallistumishalua luoda mahdollisuuksia mielekkääseen osallistumiseen mielekäs osallistuminen vahvistaa johonkin/yhteiskuntaan kuulumisen kokemusta 4 8

9 Kansalaiskasvatuksen tavoitteet sosiaalipedagoginen näkökulma 2. yhteiskunnallisen toimijuuden vahvistaminen toimijuus tarkoittaa vastuullisen, tiedostavan ja kriittisen osallistumisen valmiutta omassa elämässään välittömässä elinympäristössään yhteiskunnassa yhteiskunnallinen toimijuuden perustana on osallisuus ja lisäksi edellytyksenä autonomian vahvistuminen kriittisen tietoisuuden kehittyminen valmiuksien kehittyminen muutoksen mahdollisuuksien näkemiseen ja toteuttamiseen 5 7 Kansalaiskasvatus eri ikäkausina painopisteet lapsuus perusturvallisuus ja kiintymys kokemus kuulumisesta sosiaaliset ja kulttuuriset perusvalmiudet osallistuminen ja kuuleminen arjessa kokemus toimintakyvystä ja oman mielipiteen merkityksestä nuoruus kriittinen ajattelu- ja toimintakyky itsenäinen suhde yhteiskuntaan solidaarisuus aikuisuus ja vanhuus muuttuvien elämäntilanteiden ja ympäristön muutosten aikaansaamat tarpeet 9

10 4. LAPSI-JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMA Laajaan osallistumiseen ja yhteisöllisyyteen Luku 7 (7.2 ) Lasten ja nuorten vaikuttamis- ja kuulemisjärjestelmät KUVAUS: Vuonna 2006 voimaan tullut nuorisolaki (72/2006) velvoittaa kunnat järjestämään alle 18-vuotiaille mahdollisuuden osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuorisolaki velvoittaa, että lapsia ja nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Osassa Suomen kunnista on käytössä nuorten vaikuttamis- ja kuulemisjärjestelmiä, mutta niiden toimivuus vaihtelee kuntakohtaisesti. Haasteena ovat alle kouluikäiset lapset, joiden kuulemiskäytäntöjen kehittäminen on vasta käynnistynyt. Kokeilut pienten lasten osallistumisesta, esimerkiksi päiväkotien toimintojen suunnitteluun, ovat saaneet aikaan myönteisiä tuloksia. Lasten osallisuuskasvatus pitäisikin aloittaa jo varhaiskasvatuksesta ja jatkaa sitä perusopetuksessa ja toisella asteella. Lasten ja nuorten osallistumisessa ratkaisevaa on aito kuuleminen. Lapsi- ja nuorisojärjestöjen merkitys vaikuttamiskanavina on edelleen keskeinen. TAVOITE: Vuoden 2010 loppuun mennessä kaikissa kunnissa on aktiivisessa käytössä 5 17-vuotiaiden vaikuttamis- ja kuulemis-järjestelmä, joka toimii lasten ja nuorten eri ikäkausien ja edellytysten mukaisesti. Tavoitetta tukee verkkodemokratiavälineiden kehittäminen (kts. kohta 7.3). Vahvistetaan kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten edellytyksiä osallistua oman elinympäristönsä ja arkensa rakentumiseen. Ylioppilaskuntia ja opiskelijakuntia kuullaan aktiivisesti niitä koskettavissa asioissa. TOIMENPIDE: Opetusministeriö tukee kuntia tiedollisesti ja erityisavustuksilla lasten ja nuorten vaikuttamisja kuulemisjärjestelmien luomisessa yhteistyössä Suomen Kuntaliiton, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n, Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry:n ja Suomen Lasten Parlamentti yhdistys ry:n sekä opetusministeriön rahoittaman nuorison tieto- ja neuvontapalvelujen koordinaatiokeskuksen kanssa. Vuoden 2009 heinäkuussa tehdään väliarviointi kuntakohtaisesta tilanteesta tavoitteen saavuttamiseksi. Samassa yhteydessä tehdään arvio vaikuttamis- ja kuulemisjärjestelmien laadusta ja vaikuttavuudesta. Vaikuttamis- ja kuulemisjärjestelmien kehittämisessä hyödynnetään kokemuksia Kuunnelkaa meitä -hankkeesta, jonka tavoitteena on edistää lasten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia kohderyhmänä 6 12-vuotiaat lapset ja heidän harrastustoiminnastaan vastaavat ohjaajat. Kuntalain (365/1995) 27 :n 3 momenttiin tehdään viittaus nuorisolakiin (72/ 2006) ja lastensuojelulakiin (417/2007): Lasten ja nuorten tarkemmasta osallistumisesta ja kuulemisesta on säädetty nuorisolaissa ja lastensuojelulaissa. Oppilaskunnille tiedotetaan aktiivisesti kaikkien kunnan asukkaiden mahdollisuudesta iästä riippumatta käyttää kuntalaisaloitetta. Lasten ja nuorten sekä heidän järjestöjensä tekemät kuntalaisaloitteet käsitellään mahdollisimman nopeasti ja aloitteentekijöitä informoidaan aloitteen käsittelyvaiheista. Kannustetaan ylioppilas- ja opiskelijakuntien sijaintipaikkakuntia kuulemaan opiskelijoita heitä koskettavissa asioissa. Kiinnitetään huomiota varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutukseen ja valmiuksiin tukea lapsen osallistumista ikävaiheen mahdollistamalla tavalla. Levitetään hyväksi koettuja käytänteitä lapsilähtöisistä vaikuttamis- ja kuulemistavoista. Käynnistetään hanke, jossa etsitään tapaa erilaisissa erityisoloissa olevien lasten ja nuorten osallisuuden parantamiseen näiden oman eheytymisen ja kasvun tueksi. Vahvistetaan nuorten osallisuutta ja vaikuttavuutta oman alueensa kehittämistoimintaan ja otetaan nuoret mukaan paikallisten ja alueellisten kehittämissuunnitelmien ja -ohjelmien laadintaan, päätöksentekoon, toimeenpanoon ja seurantaan. Kehitetään kaupunkeihin vastinparit maaseudulla toimiville Leandertoimintaryhmille vahvistamaan nuorten vuorovaikutuksellisia yhteishankkeita. 7.3 Verkkodemokratia KUVAUS: Verkkodemokratialla tarkoitetaan uuden teknologian hyväksikäyttöä lasten ja nuorten demokratiakasvatuksessa sekä lasten ja nuorten vaikuttamis- ja kuulemisvälineenä. Verkkodemokratiatyö pyrkii vastaamaan uuteen tapaan toimia ja vaikuttaa verkkoyhteisöinä. Opetusministeriö on tukenut nuorten tieto- ja neuvontapalveluihin liittyvän vaikuttamis-ja kuulemiskanavan kehittämistä. TAVOITE: Lasten ja nuorten vaikuttamis- ja kuulemisjärjestelmien kehittämiseksi kunnilla on käytössään verkkodemokratiaväline, jota voidaan hyödyntää muun muassa varhaiskasvatuksen ja koulujen demokratiakasvatuksessa (kts. kohta 7.2). 10

11 TOIMENPIDE: Nuorten tieto- ja neuvontapalveluverkoston yhteyteen lisätään nuorten vaikuttamis- ja kuulemisosio, jonka kehittämisessä hyödynnetään jo valmiina olevia sovelluksia. Muun muassa kuntien nuorisotyöntekijät ja opettajat koulutetaan välineen käyttöön. Tehostetaan aiheeseen liittyen informaatioohjausta kouluihin ja oppilaitoksiin. Lasten parlamenttitoimintaa sekä nuorisovaltuustoja tuetaan verkkodemokratian käyttäjinä. 7.4 Oppilaskuntatoiminnan kehittäminen KUVAUS: Perusopetuslaissa (628/1998) säädetään, että koululla voi olla sen oppilaista muodostuva oppilaskunta. Oppilaskunnan toiminnan järjestämisestä päättää opetuksen järjestäjä. Käytännössä koulut voivat jäädä eri asemaan oppilaskuntatoiminnan kehittämisessä. Opetushallituksen vuoden 2005 lokakuussa tekemään kyselyyn vastanneista peruskouluista (kattavuus 43,2 prosenttia) oppilaskuntatoimintaa ei ollut 68,5 prosentilla. Oppilas-kunnilla on merkittävä tehtävä oppilaiden osallisuuden edistäjinä heidän omassa koulussaan. Oppilaskuntien hallituksilla pitäisi olla päätösvaltaa ja konkreettisia mahdollisuuksia vaikuttaa koulujen toimintaan. TAVOITE: Jokaisessa Suomen peruskoulussa ja toisen asteen oppilaitoksessa on toimiva oppilaskunta, jolla on hyvät toiminta-edellytykset koulussa ja laajemmin koko kunnassa. Sekä perusopetuksessa että toisella asteella parannetaan opettajien valmiuksia tukea oppilaskuntaa ja toimia yhteistyössä sen kanssa. TOIMENPIDE: Säädetään perusopetuslakiin (239/2007), että koululla on oppilaskunta ja määritellään sen tehtävät. Opetus-toimi yhdessä nuorisotoimen kanssa vastaa oppilaskuntien tiedollisten valmiuksien ja toiminnallisten edellytysten kehittämisestä. Selvitetään mahdollisuudet käyttää kunnan nuorisotyöntekijöitä oppilaskuntatoiminnan ohjaajina. Oppilaiden ja opiskelijoiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia lisäävät rakenteet vakiinnutetaan osaksi peruskoulujen toimintamuotoja. Vastaavien rakenteiden kehittämistyö toteutetaan toisen asteen koulutuksessa vuosina , minkä jälkeen toiminta on vakiinnutettavissa osaksi oppilaitosten toimintaa. Edistetään oppilaskuntien sekä nuorisovaltuustojen ja muiden nuorten vaikuttamis- ja kuulemisjärjestelmien yhteistyötä. LÄHDE: Opetusministeriön julkaisuja 2007:41 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma SUOMEN KUNTALIITON LAPSIPOLIITTINEN OHJELMA Suomen Kuntaliiton lapsipoliittisen ohjelman tavoitteena on nostaa lapsen näkökulma tärkeäksi keskustelunaiheeksi eri foorumeilla. Tavoitteena on saada aikaan laaja yhteinen sitoutuminen lapsipoliittisten päämäärien edistämiseksi. Visio 2015:ssä on omaksi arvonäkökohdaksi nostettu lapsen osallistuminen ja vaikuttaminen itseään ja yhteisöään koskeviin asioihin. Kuntaliiton Lapsipolitiikan tavoitteet on avannut kolme pääteemaa seuraavasti: Varmistetaan turvallinen lapsuus Tällöin puhutaan vanhemmuuden merkityksestä, vanhemmuuden tukemisesta yhteiskunnan toimin, lasten kanssa työskentelevien kasvatustyöstä, yhdyskunnan ja liikenteen turvallisuuden edistämisestä ja haavoittavissa elämänolosuhteissa kasvavien lasten erityisestä suojelusta. (Protection) YK Lapsen oikeudet käsittävät ikäluokan 0-18 vuotiaat. Huolehditaan lapsuuden voimavaroista lapsen kaikissa kehitysvaiheissa ja perheen elämäntilanteissa. Tällöin tarkasteltavina asioina ovat työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen, tulonsiirrot, tuet, palvelut omalla äidinkielellä, lapsen kasvun ja kehityksen turvaaminen erilaisissa avoimissa voimavarakeskuksissa kuten kouluissa, päiväkodissa ja vapaa-ajan toiminnoissa. (Provision) Edistetään lapsen mahdollisuutta toimia aktiivisena osallistuvana kuntalaisena Tällöin tarkasteltavana ovat yhteisöjen toimintatavat ja osallistumisen väylät sekä lapsen mahdollisuudet tasa-arvoiseen koulutukseen. Sosiaaliset valmiudet eivät synny itsestään, vaan osallistumisen ja kuulluksi tulemisen kautta. (Participation) Lähde:Kuntaliiton www-sivut 11

12 6. LASTEN KUULEMINEN VALTAKUNNALLISESTI Suomen Lasten Parlamentti Lapsilla on hyödyllistä asiaa- kuunteleeko kunta? Lasten parlamenttitoiminnassa tarvitaan yhteiskunnallisia rakenteita ja menettelyjä: Muun muassa tilan ja ajan varaamista lasten näkökulman keräämiseen sekä vuoropuheluun. Kaikki kokemukset lapsille tarjotuista vuorovaikutuksen mahdollisuuksista ovat osoittaneet, että lapsilla on mielessään monia asioita, joita he haluaisivat välittää yhteiskunnan päättäjille. Usein lasten mielessä ovat arjen kokemukset ja kysymykset siitä, mitä lähiyhteisössä sekä lähialueella tapahtuu ja tehdään. Lapsia askarruttavat myös laajemmat kysymykset. Mitä aikuisten tulisi sanoa siitä, että jokin asia askarruttaa lapsia laajasti, mutta ei ole aiheuttanut edes keskustelua aikuisten parissa? Suomen Lasten Parlamentti on lasten yhteisö. Lasten oman yhteisön ja lasten keskinäisen keskusteluyhteyden mahdollistaminen on arvo sinänsä. Lasten edustajille on vuonna 2008 rakennettu päättäjien verkostoa käymään keskustelua lasten ajatuksista lasten ja aikuisten kesken sekä viemään ajatuksia myös päätöksentekoon. Varkaus on positiivinen esimerkki siitä, kuinka kunnassa on nähty ylihallintokuntien lasten osallisuuden edistämiseen tähtäävät toimenpiteet tärkeiksi toteutta. Parlamentin kanslia tarjoaa kunnille koulutusta ja konsultointia sekä osallisuuskartoituksia ja kehittämisehdotuksia. Varkauden kaupunki kutsuikin valtakunnallisen Suomen Lasten Parlamentin yhteistyöhön YK lapsen oikeuksien 20 vuotis juhlavuonna ja toteuttamaan yhteistyössä Varkauden toimijoiden kanssa osallisuuselvityksen. Valtakunnan tasolla Suomen Lasten Parlamentin kanslia tukee sekä paikallista tasoa kunnissa, että kuntien lapsiedustajien toimintaa verkossa verkkonuorisotyön keinoin ja toimii lasten päätösten kokoajana, tiedottajana ja edistäjänä sekä luo lasten ja päättäjien välistä vuorovaikutusverkostoa. Suomen Lasten Parlamentin kanslian toiminnasta vastaa opetusministeriön tukema Suomen Lasten Parlamentti yhdistys ry. Kuntien ja koko yhteiskunnan organisoituminen lasten kuulemiseen Mikäli kunnat ja koko yhteiskunta aikoo hyödyntää päätöksenteossa lasten näkökulmaa, tarvitaan kuulemista hoitamaan mm. vastuuhenkilöitä, virkamiesten kouluttamista, lasten opastamista ja tukemista sekä lapsiyhteisöjen toiminnan ja viestinnän mahdollistamista. Myös yksilötason kuulemisen muotoja tulee tarkastella ja kehittää lapsen näkökulmasta. Lapsuudesta tiedetään nyky-suomessa vähän. Lapsuudesta on kerätty melko vähän tietoa. Esimerkiksi ilman lapsiasiavaltuutetun toimistoa tietäisimme lasten näkökulmasta varsin vähän. Vuonna 2008 Turussa perustettiin valtakunnallinen Lapsuudentutkimuksen seura, joka osaltaan lisää tietoamme lasten elämästä Suomessa. (lähde: Suomen Lasten Parlamentti, Raportti lasten vaikuttamistoiminnasta ) Suomen Lasten Parlamentti on valtion mahdollistama, fyysisessä ja internet- ympäristössä toimiva kuulemisjärjestelmä lapsille. Järjestelmän perusrungon muodostaa lasten edustajisto. Edustajisto eli Suomen Lasten Parlamentti koostuu lapsiedustajista, joille kunnanhallitukset ovat antaneet mandaatin toimia. 259 kuntaa on asettanut edustajansa Suomen Lasten Parlamenttiin. Varkauden kaupunki on ottanut vastaan edustajapaikat valtakunnallisesta Suomen Lasten Parlamentista. Varkauden edustajat ovat Moona Närhi ja Eetu Putkinen. Molemmat Varkauden edustajat ovat toimineet aktiivisesti valtakunnallisessa Lasten Parlamentissa. Moona Närhi on kouluvaliokunnan puheenjohtaja. Suomen Lasten Parlamentin toiminta perustuu YK:n Lapsen oikeuksien sekä nuorisolain toteuttamiseen; yhteiskunnan velvollisuuteen järjestää lasten osallisuus ja kuuleminen. Suomi on rakentanut ensimmäisenä Euroopassa oman kansallisen, puolivirallisen demokraattisen järjestelmän lapsille. Vuonna 2007 perustettu Suomen Lasten Parlamentti on avain lasten kuulemiselle heitä koskevissa asioissa sekä lasten omalle aktiiviselle osallistumiselle. Parlamenttitoiminnan tavoitteena on lasten näkemysten sekä lasten näkökulmien ja tärkeysjärjestysten ottaminen huomioon yhteiskunnan päätöksenteossa. Parlamentti käsittelee lasten yhteisikseen kokemia huolia, kysymyksiä ja aloitteita ja toimii valtakunnan tasolla lasten näkemysten esittelijänä. Parlamenttitoiminnan tavoitteena on aktivoida ja kanavoida kaikin verkkonuorisotyön keinoin lasten osallisuutta sekä tarjota lapsille ei kaupallinen ja ohjattu väylä lasten ja lapsiyhteisöjen vaikuttamistoimintaan sekä aikuisille osallisuus ja demokratiakasvatukseen. Suomen Lasten Parlamentin perustamisistunto pidettiin Tampereella ja Suomen Lasten Parlamentin ensimmäisen istuntokauden puheenjohtajaksi Suomen kuntien lapsiedustajat valitsisivat keskuudestaan Nummi-Pusulan edustajan Silva Järvisen. Seuraava vuonna istunto pidettiin 12

13 Jyväskylässä ja vuonna 2009 istunto pidetään Lapsen oikeuksien päivänä Helsingissä. Parlamentti käsittelee lasten yhteisiksi kokemia huolia, kysymyksiä ja aloitteita ja toimii valtakunnan tasolla lasten näkemysten esille tuojana. Parlamentintoiminnan tavoitteena on toimia verkkonuorisotyön keinoin kaikkien lasten osallisuuden aktivoijana ja kanavana tarjoten lapsille ei kaupallisen ja turvallisen väylän lasten ja lapsiyhteisöjen vaikuttamistoiminnassa sekä osallisuus- ja demokratia-kasvatuksessa. Parlamentti toimii mm. lapsiasiavaltuutetun neuvonantajana sekä eduskuntaryhmien edustajista muodostuvan eduskunnan neuvottelukunnan sekä ministeriöiden ja valtion toimielinten lasten aloite- ja kuulemisympäristönä. Lasten parlamenttitoiminnan tavoitteena on kehittää kunnissa käytävää lasten ja päättäjien välistä vuorovaikutusta ja kehittää mm. nuorisotyötä sekä lasten oppilaskuntatoimintaa yhteisöllisemmäksi sekä internetin että fyysisin rakentein. Toiminta käsittää sekä koulun, että kunnan tasot. Tärkeää on, että kunnissa rakennetaan vuorovaikutusväyliä ja malleja lasten ja päättäjien välille. Lasten Parlamentin tärkeä toimintaedellytys paikallistasolla onkin, että lasten kuulemis-ja vaikuttamismahdollisuuet on systemaattisesti orgnisoitu ja Lasten Parlamentti on virallinen lasten toimielin kunnassa. Lainsäädäntötasolla lasten osallistumisen ja vaikuttamisen kehittämistä ovat edistäneet YK:n lapsen oikeuksien sopimus, Euroopan Unionin nuorisopolitiikan valkoinen kirja sekä Suomen uusi nuorisolaki. Lasten osallisuus ja lasten parlamenttitoiminta on myös osa lapsi ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaa. YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista astui Suomessa voimaan vuonna Yleissopimuksessa lapsen oikeudet jaetaan kolmeen pääteemaan: osallistumisoikeudet (participation) oikeus osuuteen yhteiskunnan voimavaroista (provision) oikeus suojeluun (protection) Suomen Lasten Parlamentti toteuttaa erityisesti partisipaation pääteemaa. Suomen Lasten Parlamentti on sekä paikallistasolla että valtakunnallisesti osa uuden nuorisolain edellyttämää uutta ja pysyvää rakennetta, joka auttaa lapsia tulemaan kuulluksi heitä koskevissa asioissa sekä helpottaa viranomaisten mahdollisuutta esittää lapsille tai heidän edustajilleen lasten asioita koskevia kysymyksiä. Tämä tavoite saavutetaan luomalla suomalaisiin peruskouluihin demokratiaan kasvattava kulttuuri, missä jokainen tulee kuulluksi, saa tietoa itseään koskevista asioista, voi osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon, oppii yhteiskunnallisen vaikuttamisen periaatteet sekä kokee olevansa tärkeä ja arvostettu omassa yhteisössään. Puoluepoliittisen mallin sijasta Suomen lasten parlamentti rakentuu uudenlaisesta mandaattidemokratian mallista, missä arkipäivän toimivalla instituutiolla on edustuspaikka lasten parlamentissa sekä siitä, että osallistumisen ja vaikuttamisen mandaattia halutaan tietoisesti jakaa virallisten edustajien lisäksi jokaiselle ala-aste ikäiselle lapselle. Erityisesti luokkayhteisön ja oppilaskunnan hallituksen tai verkon kautta tapahtuva osallistuminen on omiaan alentamaan osallistumisen ja vaikuttamisen kynnystä ja parantamaan lasten ja nuorten mahdollisuutta saada äänensä kuuluville. Kysymys on myös lasten sosiaalisesta vahvistumisesta, oman identiteetin vahvistumisesta ja kansalaisuuteen kasvusta. Peruskoululaisten vaikuttamisjärjestelmien perustamisen yhtenä tavoitteena on aktiivisen kansalaisuuden lisääminen. Oletetaan, että jos lapsella ja nuorella on mahdollisuus saada osallistua ja vaikuttaa, niin hän todennäköisesti toimii aktiivisesti myös aikuisena. Demokratia ei synny itsestään, vaan demokratiaan on kasvatettava. Omakohtaisella osallistumisella ja vaikuttamisella on yhteys myös kouluviihtyvyyteen ja oman elämän hallintaan. Lasten Parlamentin malli eroaa ns. täysi-ikäisten poliittisiin puolueisiin turvautuvasta demokratiamallista. Parlamentin malli syntyy alueella aktiivisesti toimivien koulujen varaan rakentuvasta ns. 13

14 mandaattidemokraattisesta mallista. Tämä tapa toimia vahvistaa Lasten Parlamentin vaikuttavuutta, säännöllisyyttä ja turvallisuutta toimia lasten ja nuorten aseman ja osallisuuden lisäämiseksi. Koulujen varaan rakentuva lasten vaikuttamiskanava motivoi sekä opetusta että tarjoaa opetukselle jokapäiväisen ja arkisin käytössä olevan sovelluskentän, lasten osallistumisen toimintafoorumin. Demokratia ei synny itsestään, vaan demokratiaan on kasvatettava. Demokratiakasvatuksen yhtenä välineenä nähdään oppilaskuntatoiminnan kehittäminen ja oppilaskuntien hallitusten perustaminen myös jokaiseen luokkien kouluun. Oppilaskuntien hallitukset ovat väyliä myös lasten ja nuorten kunnallisiin vaikuttamisjärjestelmiin. Yhteisöllinen oppilakuntatoiminta. Kuvaus, siitä mitä alakoulujen oppilaskuntatoiminta on, mitä toiminta edistää sekä miten oppilaskunta kytkeytyy paikallisella ja valtakunnallisella tasolla osaksi lasten parlamenttitoimintaa. YHTEISÖLLINEN OPPILASKUNTATOIMINTA Edistää kouluyhteisön hyvinvoinnin rakentamista On lapsen oikeuksien edistämistä On lasten ja aikuisten vuorovaikutuksen välinen ALAKOULUN OPPILASKUNTATOIMINTA On oppilaiden keskinäisen vuorovaikutuksen edistämistä Kytkee paikkakunnan valtakunnallisesti ja antaa lasten paikalliselle toiminnalle valtakunnallista näkyvyyttä ja ulottuvuutta Kunnan edustajat valtakunnallisessa Suomen Lasten Parlamentissa Sisältää paikallisten päättäjien ja lasten välisen vuorovaikutuksen rakenteen (Lasten Parlamenttitoiminta) 7. LASTEN PARALMENTTI KUNNASSA Tampereen Lasten Parlamentti Tampereen Lasten Parlamentti on tamperelaisten, vuotiaiden lasten vaikutuskanava ja on perustettu vuonna Parlamentti toimii eri tavoin ja useilla eri tahoilla. Osa toiminnasta on vapaa-aikana tapahtuvaa harrastustoimintaa, mutta suurimmaksi osaksi toiminta kuitenkin liittyy kouluihin ja niiden oppilaskuntien hallitusten toimintaan. Kahdesti vuodessa Tampereen Lasten Parlamentti kokoaa 1-3 koulujen edustajaa kustakin Tampereen alakoulusta suurkokoukseen Tampereen kaupungin valtuuston istuntosaliin. Koulujen edustajat valitaan oppilaskuntien hallitusten luokkalaisista jäsenistä. Suurkokoukset päättävät Tampereen Lasten Parlamentin toimintaan liittyvistä asioista, kuten euron toimintarahan käytöstä, tulevan vuoden toimintasuunnitelmasta sekä vuosittain erilaisille lapsiryhmille jaettavista ryhmäavustuksista. Suurkokouksissa koulujen edustajilla on mahdollisuus esitellä koulunsa oppilaskunnan hallituksen toimintaa ja jättää aloitteita, joita Tampereen Lasten Parlamentin hallitus sitoutuu viemään eteenpäin. Suurkokous valitsee myös kahden vuoden välein koulujen edustajista Tampereen Lasten Parlamentin hallituksen, joka vastaa suurkokouksien järjestämisestä ja valitsee suurkokouksiin ajankohtaisen, 14

15 tamperelaisten lasten elämään liittyvän asiantuntijavieraan, jolla on tiedon jakamisen lisäksi myös mahdollisuus kartoittaa lasten mielipiteitä asiaansa liittyen. Suurkokous on ainutlaatuinen mahdollisuus lähes sadalle lapselle tulla kuulluksi ja edustaa kouluaan virallisesti. Tampereen Lasten Parlamentin 15-jäseninen hallitus toimii ns. virallisena edustajistona, joka ottaa kantaa lapsiin liittyviin asioihin Tampereella, toimien ns. tamperelaisten lasten äänitorvena. Hallituksen jäsenet osallistuvat myös erilaisiin työryhmiin, esittelevät Tampereen lasten Parlamentin toimintaa ja tekevät aloitteita. Tampereen Lasten Parlamentin toiminta on osa Tampereen kaupungin nuorisopalvelujen toimintaa ja sitä ohjaa nuoriso-ohjaaja. Nuoriso-ohjaaja on mukana oppilaskunnille kahdesti vuodessa järjestettävissä koulutuksissa. Koulutuksilla pyritään tukemaan oppilaskuntien hallitusten ja niitä ohjaavien opettajien työskentelyä mm. kokoustekniikka-koulutusta antamalla. Koulutusten avulla pyritään myös saamaan sekä opettajille että oppilaille mahdollisuus kokemusten vaihtoon ja oppilaskuntien hallitusten välisen yhteistyön kehittämiseen. Koulutusten tavoitteena on myös saada oppilaskuntatoimintaa koulun sisällä näkyvämmäksi ja koskettamaan koko koulun oppilaita ja opettajia. Tampereelle on luotu alakoulujen käyttöön jokaisen koulun oppilaskunnan omat internetsivut, joiden kautta koulun kaikilla oppilailla on mahdollisuus saada tietoa oppilaskunnan hallituksen toiminnassa. Nuoriso-ohjaaja on ollut mukana oppilaskuntien internet-sivustojen sisältöä kehitettäessä. Nuoriso-ohjaaja järjestää myös yhdessä oppilaskuntien ohjaavien opettajien kanssa oppilaskuntien hallituksille ns. ryhmäytyspäiviä. Päivän aikana oppilaskunnan hallituksella on mahdollisuus tutustua toisiinsa ajan kanssa, pitää hallituksen kokous, suunnitella tulevan vuoden toimintoja jne. Tampereen Lasten Parlamentin alueelliset toimikunnat ovat vapaa-aikana tapahtuvaa harrastustoimintaa, johon kaikilla vuotiailla on mahdollisuus osallistua. Toimikunnat kokoontuvat eri puolilla Tamperetta, nuorisokeskuksissa. Toimikuntatoiminta tarjoaa lapsille mahdollisuuden vaikuttaa omaan asuinalueeseensa liittyviin asioihin osallistavan ja toiminnallisen harrastuksen avulla. Toimikunnat tekevät aloitteita liittyen omaan asuinalueeseensa, osallistuvat alueiden toimintaa kehittäviin työryhmiin ja järjestävät erilaisia tapahtumia, kuten lapsille suunnattuja asukasiltoja. Tampereen Lasten Parlamentin toiminnan tavoitteena on tukea lapsen kasvua aktiiviseen kansalaisuuteen, kannustaa lapsia kiinnostumaan heitä koskevista asioista ja osallistumaan oman kotikaupungin kehittämiseen lapsen ikätasoon sopivalla tavalla. 15

16 8. VARKAUDEN OSALLISUUSELVITYS 2009 Kuva: Varkaus Osallisuusselvityksen aloituskokous. Mona Närhi kertoo Lasten Parlamentti toiminnasta 8.1 Osallistuvan toimintakulttuurin prosessi Varkauden osallistuvan toimintakulttuurin konsultaatio yhteistyö käynnistyi Varkauden nuorisopalveluiden ja Suomen Lasten Parlamentti yhdistyksen (SLPy) kesken 2008 loppuvuodesta. Varkauden kaupunki on Suomen Lasten Parlamentti kunta, Varkaus otti vastaan edustajapaikat Tampereella perustetusta valtakunnallisesta Suomen Lasten Parlamentista. Varkauden edustajat ovat Moona Närhi ja Eetu Putkinen. Osallisuuselvityksen toteuttamisen ajoitukseen vaikutti Varkauden kapungin sivistystoimen säästötoimenpiteet vuoden 2008 aikana, jotka haluttiin ottaa huomioon. Lähtökohta selvityksen toteuttamisessa oli koota laaja lasten ja nuorten toimijoiden osallisuustyöryhmä toimimaan koko prosessin etenemisen ydinryhmänä. Osallistuvan toimintakulttuurin selvitystä varten Varkaudessa perustetettiin työryhmä, jonka tehtävänä oli seurata kyselyn toteutusta sekä arvioida osallisuusselvityksen eri ryhmien kysymyksiä. Työryhmän jäsenet toimivat omien yhteisöjensä yhteyshenkilöinä, liittyen kysymyssarjojen sisältöihin, tiedotukseen ja työryhmän kokouksiin osallistumisiin. Varkauden kaupungin puolelta osallisuuselvityksen yhteyshenkilönä toimi Anneli Heikkinen, nuorisopalveluista. SLPy avusti Varkauden kaupungin nuorisopalveluista erityisavustushakemuksen laatimisessa opetusministeriöön. Varkauden kaupungin omavastuuosuus selvityksessä on laskennallinen, joka koostuu nuorisopalvelun henkilökuluista selvitysporosessissa ja mm. materiaali ja tilakuluista. Opetusministeriön myönteisen päätöksen jälkeen nuorisopalvelut ja Suomen Lasten Parlamentin kanslia aloittivat osallisuusselvityksen toteuttamisen käytännönjärjestelyt vuoden 2009 alkuneljänneksellä. 16

17 Varkauden osallisuuselvitys työryhmän jäsenet: Tuunainen Timo Sivistysjohtaja Kuittinen Jouko Nuorisopalvelujen esimies Heikkinen Anneli Nuorisop./osallisuuden edist. Kauppinen Elli Nuorisovaltuusto Wanuva Majuri Niko Nuorisovaltuusto Wanuva Närhi Moona LPedustaja/Varkaus Toivanen Anne Suomen Vanhempainliitto Kilkki-Närhi Vuokko Lehtoniemen koulu Nyyssönen Marjut Taulumäen päiväkoti Kirjavainen Lasse Könönpellon päiväkoti Kontkanen Minna Joutenlahden päiväkoti Ruutiainen Sanna Käpykankaan päiväkoti Silmäri Anne Päiviönsaaren päiväkoti Havukainen-Kurki Sirpa Repokankaan päiväkoti Salo Leena (Puumalainen Marja) Kankunharjun päiväkoti Paukkonen Jouni Puurtilan koulu Putkinen Eetu LP edustaja/vara, Luttilan koulu Kinnunen Virpi (Väisänen Susanna) Luttilan koulu Vitikainen Tiia Kuoppakankaan koulu Ruuska Katri Könönpellon koulu Flankkumäki Leena Repokankaan koulu Suomen Lasten Parlamentin kanslia kiittää Varkauden nuorisopalvelua ja erityisesti Anneli Heikkisen henkilökohtaista sitoutumista asiassa. Varkauden kaupungin nuorimpien ikäluokkien osallisuuden edistämisessä, Heikkinen on toiminut prosessin primusmoottorina ideasta totetukseen. Kiitokset lausutaan myös nuorisopalveluiden esimiehelle Jouko Kuittiselle ja Varkauden Suomen Lasten Parlamentin edustajille Moona Närhille ja Eetu Putkiselle ja koko Varkauden osallisuustyöryhmälle. Kaikille kyselyyn vastaajille ja kaupungin päättäjille kiitos. / Suomen Lasten Parlamentti, kanslia. 8.2 Osallisuuselvityksen toteutus Varkaudessa osallisuusselvityksen avauskokous pidettiin Kokouksen tavoite ja sisältö: Yhdyshenkilöt ja kunnan viranhaltijat sopivat yhteisesti konsultaation aikataulu ja suoritustavat. Kokouksen muistiosta ydinkohdat, muistio kokonaisuudessaan liite no: 5. Osallisuusevlityksen etenemisprosessi Varkaudessa: Vaihe 1. Osallisuusselvityksen aloituskokous työryhmä Kunnan eri ryhmiä laajasti edustava osallisuustyöryhmä Vaihe 2. Osallisuusselvityksen kysymyssarjakierros Kohderyhmät esittävät yhteisöjen omat kysymykset verkkokyselyyn. Esitetyistä kysymyksistä työryhmä käy tarvittavan keskustelun. Varkauden kysymyssarjat esikoululaisille, peruskoululaisille ja aikuisille syntyy kysymyssarjakierroksen pohjalta. Vaihe. 3 Osallisuusselvitys verkossa Varkauden vastaaja ryhmät: Esikoululaisten, alakoululaisten ja aikuisten kysymyssarjat. 17

18 Vaihe 4. Osallisuusselvityksen raportin ja tulosten julkaisutilaisuus Yhteisöllinen tilaisuus, osallisuustyöryhmä + muut tahot. Tiedotusvälineet. Kunta vahvistetaan Suomen Lasten Parlamentti kunnaksi Työryhmän sopima osallisuusselvityksen organisointi 1. Verkkokyselyyn osallistuvat tahot ja kysymyssarjat Kyselyyn osallistuvat tahot: Esikoulut, kaikki alakoulut 1-6 lk. ja aikuiset, nuorisovaltuusto 1. Esikoulu ja alakoulun luokat 1 ja 2 lk. yhteinen kysely 2. Alakoulun luokat 3-6 lk. yhteinen kysely 3. Aikuiset + nuorisovaltuusto yhteinen kysely 2. Verkkokyselyn laajuus a. Työryhmässä käytiin keskustelua eri tahojen osallistumisotannasta. Päätettiin, että kaikille ryhmille tarjotaan mahdollisuus osallistua kokonaisuudessaan, ilman otantaa. b. Laaja osallistumismahdollisuus on osa sitoutumista ja oleellinen osa lasten kuulemis -ja vaikuttamisväylän rakentumista. 3. Kunnan yhdyshenkilöt osallisuusselvityksen toteutumisessa a. Kunnan yhteyshenkilönä ja koordinoijana toimii Anneli Heikkinen nuorisotoimesta b. Sivistystoimen johtaja Timo Tuunainen sivistystoimen yhteyshenkilö c. Varhaiskasvatus, jaettu vastuu työryhmän (Silmäri Anne, Puumalainen Marja, Kontkanen Minna) varhaiskasvatusjäsenten kesken d. Alakoulut, jaettu vastuu osallisuusselvitys työryhmän alakoulu jäsenten kesken 4. Verkkokyselyn toteutus a. Esikoululaisten ja peruskoululaisten kysely toteutetaan opettajien organisoimana esi - ja peruskouluissa osana opetustoimintaa ja oppituntien aikana. b. Aikuisten kysely tulee sivustolle. c. Nuorisovaltuusto vastaa aikuisten kyselyyn. Sovituille henkilöstöryhmille (esiopetuksessa töissä olevat, alakoulujen opettajat, nuorisovaltuusto, vanhempainyhdistykset, nuorisotyöntekijät, päättäjät) tullaan lähettämään sähköpostit, joista selviää kyselyn tarkoitus, verkkokyselyn osoite, sekä ohjeet vastaamista varten. Yhteistyössä A. H ja S. ML 5. Kyselysarjojen koostaminen Esikoulaisten, alakoululaisten ja aikuisten kysymyssarjat SLP Sinikka ML lupasi tuottaa vielä alustavat kysymyssarjojen pohjat kustakin ryhmästä. Nämä toimivat ryhmien oman työskentelyn pohjana. Osallisuustyöryhmän yhteisöjen edustajat käyvät läpi kunkin tahon omat kysymyssarjat. Organisointi vapaa. Sivistystoimenjohtaja esittelee osallisuusselvityksen rehtorien kokouksessa ja tuottaa kunnan erityisen kysymyksen/ kysymykset liittyen lasten ja nuorten hyvinvointiin. Kysymyssarja-esitykset lähetetään Anneli Heikkiselle. Esikoulu ja 1-2 luokat, 4-5 kysymystä, 3-6 luokat kysymyksiä 10-15, avoimia viisi 6. Kyselyn tiedottaminenvaiheessa 1. Osallisuustyöryhmän yhteisöjen edustajat vievät tietoa taustayhteisöihinsä. Kysymyssarja työskentely on tärkeä osa tiedotuksessa ja yhteisöjen sitoutumisessa aiheeseen. Jatkotiedotus sovitaan erikseen. 18

19 7. Kyselyn aikataulu Kysymyssarjat toimitetaan Anneli Heikkiselle viikon 17 alussa Suomen Lasten Parlamentti vie kysymyssarjat verkkoalustalle ja ilmoittaa yhteyshenkilölle verkkotunnukset kunkin yhteisön kyselyyn. Kyselyt ovat vastausvalmiina verkossa viikon 17 lopussa. Vastausaika ryhmillä Suomen Lasten Parlamentin edustaja tuottaa sivistystoimenjohtajalle kaupunginvaltuuston budjettineuvottelu kokoukseen alustavan tiedon vielä käsittelemättömästä aineistosta, siltä osin kuin aineistosta on nostettavissa lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavaa tietoa. Huom: erityinen kysymys kaupungilta. 8. Kyselyn tulosten esittely 8.3 Osallisuusselvitys verkossa Varkaudessa osallisuusselvityksen suunnitteluvaiheessa lähtökohtana oli toteuttaa kysely kolmelle eri ikäryhmälle. Varkaudessa osallisuusasiat ova edenneet portaittain, jossa nuorten ikäryhmästä edeten tämän kyselyn pääpainopisteenä oli esikoulu- ja alakouluikäisten osallisuuden edistämiseen tähtäävät toimenpiteet. Kysymyssarjat verkossa oli suunnattu seuraaville ryhmille: Aikuisten kysely, joka oli avoin kaikille kuntalaisille ja erityisesti vielä nuorisovaltuustolaisille tiedotettuna. Esikoululaisille ja alakoulujen 1-2 luokille oli yhteinen 4-6 kysymyssarjan kysely. Alakoulujen 3-6 luokkalaisille oli yhteinen laajempi kysely, jossa oli sekä avoimia, että valinnaisia kysymyksiä. Osallisuustyöryhmän tehvävä oli käydä yhteisöissään keskustelu eri vastaajaryhmien kysymyssarjoista esitettyjen kysymysten pohjalta. Suomen Lasten Parlamentista esitetään kunnalle kysymyspatteristo. Työryhmän esittämien kommenttien pohjalta valmistuu kunkin kunnan omat kysymyssarjat. Osallisuusselvityksen tavoite, saada kuntalaisten näkemykset lasten kuulemis-ja vaikuttamisrakenteesta, on lähtökohta, johon kysymyssarjojen kysymykset perustuvat. Osallisuusselvityksen kysymyssarjat olivat kaikkien ryhminen vastattavissa aikajaksolla: Käytännössä siis kevätlukukauden viimeisillä viikoilla. Kyselyn ajanjaksolla on mahdollisesti ollut vastausprosenttiin jokin vaikutus. Esikoulujen ja alakoulujen vastaamisen käytännön organisoimisessa ovat toimineet osallisuuselvityksen työryhmän jäsenet yhteisöissään sekä koulujen opettajat ja rehtorit. Aikuisten kysymyssarjat avatiin vastattavaksi verkossa vielä toiselle kierrrokselle elokuussa Kyselyn osallistujat ja aikataulut vastaamiseen Varkauden aikuisten kysely 2 Varkauden aikuisten kysely Varkauden esikoulun ja luokan Varkauden esikoulun ja kysely luokan Varkauden esikoulun ja luokan Varkauden esikoulun ja kysely luokan Varkauden aikuiset kysely -1 Varkauden aikuiset -kysely Varkauden alakoulujen 3.-6.lk Varkauden alakoulujen 3.-6.lk

20 Varkauden aikuisten kysely Aikuisten kyselyyn vastasi kyselyn vastaamisjakson aikana yhteensä 26 aikuista. Kysely oli verkossa vastattavana neljä viikkoa Ilmeisintä on, että alkaneet koulujen kesälomat vaikuttivat aikuisten vastaamisaktiviteettiin. Vastauksissa tuotiin myös esille kyselyn aiheen vaativuus suhteessa vastaajan aikaan. Kesäkuussa nuorisopalvelun kanssa tehtiin päätös kyselyn jatkoajasta, jolloin aikuisten kysely avattiin uudelleen www-varkaus.fi sivustolla aikavälille Käytännössä aikuisten vastaamisaika rajattiin elokuulle Uudella kyselyn avaamisella vastauksia saatiin lisää 13. Näin aikuisten ja nuorisovaltuuston yhteisen kyselyn vastaajamäärä kevään ja syksyn kyselykierroksista oli yhteensä 39 henkilöä. Osallisuuselvityksen kyselyn tekninen alusta ei mahdollistanut aikuisten ensimmäisen ja toisen kyselyn aineistojen yhdistämistä. Näin aikusiten kevään kyselyn, 26 vastausta ja syksyn kyselyn, 13 vastausta, tulokset on esitetty raportissa erillisinä aineistoina. Aikuisten kyselyyn osallistuneiden vastausprosentti ei ole tulosten ykkösprioriteetti. Vastausaktiviteetista ei voida tehdä johtopäätöksiä aikuisten ilmaisemasta kiinnostuksesta kehittää esikoulu-ja alakouluikäisten kuulemis-ja vaikuttamisväyliä ja sisältöjä. Vastaamisen kokeminen osana lasten ja nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia, ei ole välttämättä aikuisille itsestäänselvää. Nähdä yhteyden vaikutus osana lasten hyvinvoinnin lisäämiseen Varkaudessa, vaatii aikaa ja tietoa. Osallisuuselvityksen yksi tärkeä tavoite onkin mm. se, että selvitys toimii jatkossa kuntalaisryhmien konkreettisena osallistavana välineenä osallisuuden rakenteiden ja sisältöjen edelleen kehittämisessä. Aikuisten kyselyssä oli 22 kysymystä, joista suurimman osan muodosti avoimet laadulliset kysymykset. Aikuiset esittivät laajasti lasten hyvinvointia edistäviä näkemyksiä sekä toivat esiin kehittämisnäkökulmia. Vastauksissa tuotiin esille konkreettisia toimenpiteitä miten jatkossa asioita voidaan toteuttaa ja mikä olisi Lasten Parlamentin rakenne. Avoimilla kysymyksillä saadaan kattavasti tietoa, vaikkakin avointen kysymysten toinen puoli on vastaamisen vaativuus. Yksi vastaaja esittikin toiveen vastata ruksiruutuun -periaatteella. Laadullinen aineisto vastaajille vaativampana tuo kuitenkin kunnalle arvokasta aineistoa ja palkitsee näin myös vastaajan sekä vastaa kyselyn tavoitteisiin. Osallisuuselvityksessä tuodaan avoimet vastaukset lyhentämättöminä raporttiin. Vastauksista nostetaan tiettyjen kysymysten kohdalta erityisesti esiin tulleet teemat ja huomioidaan teemojen esiintymistiheys. 20