s. 4-5 s. 7 s. 8 Porin kaupungin henkilöstölehti Pori haluaa työllistää Sijaiset tekstiviesteillä! Toiminnalliset muutokset etenevät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "s. 4-5 s. 7 s. 8 Porin kaupungin henkilöstölehti 2 2014 Pori haluaa työllistää Sijaiset tekstiviesteillä! Toiminnalliset muutokset etenevät"

Transkriptio

1 Porin kaupungin henkilöstölehti Pori haluaa työllistää s. 4-5 Sijaiset tekstiviesteillä! s. 7 Toiminnalliset muutokset etenevät s. 8

2 2 Pääkirjoitus Lisää työpaikkoja Poriin! Porin elinkeino- ja toimialarakenne on Suomen monipuolisimpia. Yritystyöpaikkojen määrä on kasvanut noin 3 000:lla vuodesta 2000 vuoteen Vuosittain aloittaa keskimäärin yli sata yritystä enemmän kuin lopettaa. Yritysten sijoittumispäätöksiin vaikuttavat saavutettavuus, osaavan työvoiman löytäminen, hyvät tontit ja toimitilat, asiakkaiden ja kumppanien läheisyys sekä asumisen houkuttelevuus. Porin etuna ovat edulliset asumiskustannukset, monipuoliset perus- ja vapaa-ajan palvelut sekä ruuhkattomat yhteydet. Kehittämisen varaa sen sijaan on kaikissa liikenneyhteyksissä. Maantie- ja rautatieyhteyksien pitää olla nopeampia. Lentoliikenne säilyy, kunhan maakunnan yritykset ja yksityishenkilöt sitä käyttävät. Porin satama on Suomen paras. Satamalla on Suomen syvimmät väylät, tilaa kasvaa ja logistisesti satama on erittäin toimiva. Muun liikenteen sujumista parantaa tulevaisuudessa rautatie- ja linja-autoaseman yhdistävä matkakeskus. Porin kaupungilla on nyt vuoden verran ollut oma elinkeinopalveluyksikkönsä. Sen yksi tehtävä on koordinoida elinkeinotoimen ostopalveluita. Prizztechin kanssa on sovittu selkeät pelisäännöt, joita toteutetaan uudella tilaajatuottajamallilla. Kaupungin sisäistä tiedonkulkua on myös tehostettu säännöllisesti kokoontuvan teknisen elinkeinoryhmän kautta, jossa on edustettuna kaupunkisuunnittelu, kiinteistövarallisuus ja tekninen palvelukeskus. Prizztechin, MAISAn ja kaupungin yhteinen markkinointitiimi toteuttaa yhteistyössä Porin vahvuuksien markkinointia. Kaupungin elinkeinotiimi, joka kokoontuu kuusi kertaa vuodessa, kokoaa yhteisen pöydän ääreen kauppakamarin, yrittäjäjärjestöt, Prizztechin sekä kaupunginhallituksen konsernijaoston. Kaikki nämä uudet toimet vievät pääasiaa lisää työpaikkoja Poriin eteenpäin. Porin houkuttelevuus ja kilpailukyky ovat vahvimpia sellaisten uutta sijoittumispaikkaa etsivien yritysten osalta, joiden liiketoiminnalle ei ole välttämätöntä tai tarpeellistakaan sijaita esimerkiksi pääkaupunkiseudun vaikutusalueella. Porin kaupungin markkinointitoimet kohdennetaan juuri tällaisiin yrityksiin ja markkinoinnin keinoin tuodaan esille Porissa tarjolla olevaa yritysten toimintaympäristöä. Markkinointia toteutetaan monin eri tavoin. Esimerkkinä voidaan mainita lähes 200 yrityksen Match Industry tapahtuma Pripolissa Toinen Porin markkinoinnin kannalta merkittävä yritystapahtuma on Tampereella vuosittain järjestettävät Alihankintamessut. Peittoon ja Honkaluodon yritysalueiden osalta tehdään tehostettua markkinointia. Satamaa on markkinoitu valtakunnallisesti ja kansainvälisesti muun muassa Pietarissa ja Moskovassa sekä kotimaisissa yritystapahtumissa. Erityisinä markkinoinnin kohteina ovat kaivannaisteollisuuden ja logistiikka-alan yritykset. Yrityksiä houkutellaan Poriin myös suorien yhteydenottojen avulla. Kuluvana vuonna on kontaktoitu tähän mennessä 660 Porin ulkopuolista yritystä. Pori on ollut valtakunnallinen edelläkävijä perusopetuksessa tarjottavassa yrittäjyyskasvatuksessa. Satakunnan Ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämötoiminta on saanut julkisia tunnustuksia. Voidaan ylpeydellä todeta, että Porin kaikissa kouluasteissa on kiinnitetty huomiota yrittäjyyden edistämiseen aina perusopetuksesta akateemiseen yrittäjyyteen saakka. Jokainen porilainen on kotikaupunkinsa vahvuuksien sanansaattaja. Muistakaamme olla Porin puolestapuhujia ja markkinoijia parhaalla mahdollisella tavalla joka päivä. Aino-Maija Luukkonen kaupunginjohtaja Kuvat Antero Saari, Hannu Vallas ja Jan Virtanen "Ei tul toimii Poris" Virtuaalisen vallankumouksen tuoma sosiaalinen eristyneisyys ja yhteisöllisyyden vähentyminen puraisee meitä suomalaisia ja varsinkin porilaisia rajummin kuin sosiaalisesti vilkkaampia yhteiskuntia. Porilaiseen luonteeseen tekniikan tuomat apuvälineet, joilla vältytään kiusallisilta small talk -tilanteilta sekä tuntemattomien ihmisten kohtaamisilta, sopivat kuin korkea aita kalaholmalaisten omakotitalojen väliin. Kuinka mahtavaa onkaan vittuilla kotona kännissä kalsarit jalassa ja vieläpä anonyymisti Ässien valmennukselle tai kommentoida Pori Jazzien ohjelmistoa; täydellistä menoa! Jos Facebook olisi keksitty Porissa, niin virtuaalipeukku osoittaisi lattiaa. Pessimisti ei pety. Homman mennessä metsään voidaan sitten kovaan äänen toitottaa, kuinka oikeassa olinkaan. Perustaessamme Porispere-festivaalia meidän punaisena lankana toimi lause: Kun Sonisphere tuli Kirjoittaja lippalakissa ensimmäisessä Porisperessä v legendaarisen Anvilyhtyeen ympäröimänä. Poriin, porilaisia vitutti ja kun Sonisphere lähti Porista, porilaisia vitutti. Lauseessa kiteytyy hyvin se, miten me porilaiset peilaamme maailmaa. Uudet asia tyrmätään ennakkoon, mutta kun siitä on tullut meidän oma juttu, niin niitä ei meiltä niin vain viedä. Porilaisen negaation kiiltävä kääntöpuoli onkin se, että kun meidät saadaan jostain innostumaan, niin jälki on yleensä tehokasta. Porilainen innostuneisuus ei ole nimittäin valmiiksi pureskeltua jättekivaa, vaan todellista syvältä kumpuavaa aitoa intoa ja ylpeyttä. Ääriesimerkkinähän tästä on tietenkin Ässien menestyksen hetket, jolloin koko kylä elää yhteisöllisyyden fantasiamaailmassa. Pienemmässä mittakaavassa ilmiötä voidaan havaita esimerkiksi monissa tapahtumissa. Porilaisten tapahtumien keihäänkärki Pori Jazz on jännä ilmiö paikallisesti, sillä ulkoisesti katsoen, tapahtuman luonteen ja imagon perusteella festivaali sopii kaikista Suomen kaupungeista ehkä juuri huonoiten meille Poriin. Väittäisinkin, että juuri tämä ristiriita on jazzien menestyksen salaisuus, sillä selviytyäkseen taistelussa asiakkaiden hankinnassa, pitää ensiksi voittaa puolelleen oman kylän äärikriittinen massa, joka tyrmää kaiken lakonisesti: Ei tul toimii Poris. Porilaisena tapahtumajärjestäjänä olen törmännyt itsekin useasti perusporilaiseen betonimuuriin, joka palauttaa innokkaan idealistin nopeasti maanpinnalle. Muuri on korkea ja turpiinkin on tullut useasti, mutta palkitsevinta on kun sen änkyrän saa puolelleen. Ei huano porilaisen suusta kuultuna lämmittää paljon enemmän kuin teennäiset hehkutukset ja virtuaalipeukutukset. Harri Vilkuna Kuva Tomi Palsa

3 Henkilöstöasioita Entistä parempaa kesätyötä Pori liittyi toukokuussa Vastuullinen kesäduuni -kampanjaan ja julistautui siten työnantajaksi, joka haluaa rakentaa mainettaan reiluna ja kiinnostavana työnantajana. Kampanjan tarkoituksena on kehittää kesätyötä ja vuotiaiden nuorten valmiuksia siirtyä työelämään. Hyvän kesätyön periaatteet. Ei ole samantekevää, millaisen kesätyökokemuksen nuori saa. Mielikuvat, kunta-alan vetovoima ja alan työtehtävien houkuttelevuus ovat avainasemassa uuden työvoiman saatavuudessa. Nuorten odotuksiin voi tutustua Vastuullinen kesäduuni kampanjan julkaisemasta Hyvän kesätyön oppaasta, joka löytyy netistä. Kampanjassa mukana olevat työnantajat ovat sitoutuneet hyvän kesätyön periaatteisiin. - Pori on noudattanut näitä periaatteita hyvin pitkälle jo aiemminkin. Meillä esimerkiksi laaditaan kirjallinen työsopimus kaikkien kesätyöntekijöiden kanssa. Samaa edellytämme myös yrityksiltä, jotka palkkaavat kesätyöntekijän kaupungin kesätyöpaikkatuella, sanoo työllisyyden hoidon päällikkö Juha Laine. Kaupungin kesätöihin haetaan pääsääntöisesti sähköisellä haulla. Nuoret osaavat käyttää sähköistä hakujärjestelmää ja haku hoituu helposti. Rekrytointiyksikössä on asiakaspääte, jolla voi halutessaan tulla tekemään hakemuksen. Toki paperinenkin hakemus otetaan vastaan; se syötetään sähköiseen järjestelmään rekrytointiyksikössä. - Kun täyttää sähköisen hakemuksen, tiedot ovat käytettävissä useampiin hakuihin. Ennen Kuntarekry-järjestelmää jokaiseen hakuun piti täyttää hakemuksen tiedot kokonaan uudelleen, joten sähköinen järjestelmä on tuonut helpotusta hakijoille, kertoo rekrytointiassistentti Tiina Limnell. Sähköinen hakemus helpottaa myös päätöksentekijän työtä. Järjestelmästä saadaan hakijayhteenveto ja hakemusten käsittely helpottuu. Jos hakijaa halutaan haastatella, kutsu hoituu helposti järjestelmän kautta. - Hakuaika on yleensä kahdesta neljään viikkoon. Valinta tapahtuu yksikön esimiehen päätöksellä Kuntarekry-järjestelmässä hakemusten perusteella. Jokaisesta päätöksestä lähetetään sähköpostia myös ei-valituille hakijoille, kun tieto valinnasta on tullut rekrytointiyksikköön. On erittäin tärkeää, ettei hakija joudu olemaan epätietoisuudessa työtilanteestaan. Porin kaupungin tavoin suuri osa suomalaisista työnantajista toteuttaa jo hyvän kesätyön periaatteita toiminnassaan, mutta tavoit- teen voi vuodesta toiseen asettaa korkeammalle. Tarvitsemme nuoria tulevaisuudessa kuinka varmistamme, että he haluavat tulla meille töihin? Teksti Riitta Saarinen, Kuva Vastuullinen kesäduuni -kampanja Verkkopalkka uudistuu Yleistä Verkkopankista avautuva Verkkopalkkapalvelu saa uuden, raikkaan ulkoasun. Muutokset tulevat näkymään käyttäjille kevään ja alkukesän aikana. Muutos näkyy myös Verkkopankissa. Tähän saakka Verkkopalkka on avautunut valitsemalla operaattoriksi Tieto/Aditro. Jatkossa pääset katsomaan palkkalaskelmiasi valitsemalla operaattoriksi Aditron. Operaattorin ilmoittaman aikataulun mukaan muutokset on tehty tai tehdään seuraavasti: Aktia Handelsbanken Nordea OP-Pohjola POP Pankit Säästöpankit Täsmentyy myöhemmin: Danske Bank LähiTapiola S-Pankki Ålandsbanken Joidenkin pankkien osalta aikataulut täsmentyvät myöhemmin. Kun muutos on tapahtunut omassa pankissasi, huomaat operaattori-valintalistalle ilmestyneen Aditro-valinnan. Palkkalaskelmat Sisäänkirjautumisen jälkeen näet viimeiset palkkalaskelmasi. Selaa laskelmalistaa oikea-vasen nuolilla. Kun klikkaat laskelman kohdalta, niin laskelma avautuu. Laskelma suljetaan oikean yläkulman rastista. Aiemman palvelun tavoin voit jatkossakin lähettää Verkkopalkkapalvelusta viestin palkkatoimistoosi, mikäli työnantajasi on sallinut tämän. Valitse Palkkalaskelmanäkymässä Sähköposti palkanmaksajalle. Uudistus näkyy palvelussa niin, että voit katsella palkkalaskelmaasi jatkossa joko uudella modernilla tyylillä tai perinteisellä tyylillä. Modernissa tyylissä voit avata ja sulkea laskelman eri osiot vasemmassa reunassa olevasta nuolesta. Kyseessä on vain ulkoasullinen ero, tietosisältö on molemmissa sama. Tallennus ja tulostus Valitse palkkalaskelma-näkymästä Tulosta. Palkkalaskelma avautuu uuteen erilliseen selainikkunaan. Tämän jälkeen voit tulostaa ja tallentaa laskelman käyttäen selaimen omia tulostusja tallennustoimintoja. Tuetut selaimet Uuteen verkkopalkkapalveluun on toteutettu myös kattavampi selaintuki seuraaville selaimille: IE 8-11, Mozilla Firefox, Google Chrome sekä Safari.!!! Hikoillaan heinäkuussa! Hikinen heinäkuu liikuntakampanja henkilöstölle on taas ajankohtainen. Jotta suosituin lomakuukausi ei menisi ihan oleiluksi, motivoidaan henkilöstöä keräämään liikuntasuorituksia korttiin viimevuotiseen tapaan. Lajeina voi olla mitä tahansa hyötyliikunnasta kilpaurheiluun. Kortin mukana saat myös UKK-instituutin liikuntapiirakan, josta voi ottaa vinkkiä, että miten sitä kehoa pitäisi liikuttaa. Heinäkuussa 2013 reippaat liikkujat hikoilivat yhteensä 1972 tuntia, suoritteita kirjattiin 1959 kappaletta ja liikunta-aktiivisuus oli 68 %. Ja nämähän luvut ylitetään tänä vuonna komeasti, onhan meitä liikkumassa kuitenkin tuhansia. Vai mitä? Haaste on heitetty! Mikä hallintokunta on aktiivisin? Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että heinäkuun ajan kirjataan liikuntasuoritukset kuntokorttiin ja kortti palautetaan vapaaaikaviraston liikuntayksikköön mennessä. Jokainen hallintokunta tulee saamaan sähköpostilla kortin, jonka voi sitten jakaa/tulostaa henkilöstölle. Ja huomatkaa: ampanjaan osallistuneiden kesken arvotaan liikunnallisia palkintoja. Hikoilemisiin! Teksti Johanna Kuusisto Kuva Jan Virtanen

4 4 Henkilöstöasioita Pori työllistää, ja haluaa Lisäponnistukset välttämättömiä Juha Laineen teesit: Porin kaupunki on päättänyt parantaa työllisyyden hoitoa entisestään. Kaupunginvaltuusto asetti 2013 kovan tavoitteen: on saatava miljoonan euron vähennys Kelan sakkomaksuihin. Kaupunginhallituksen päätöksellä tänä keväänä hallintokunnille määrättiin kuntouttavassa työtoiminnassa oleville kiintiö. Päätös tuo meidän jokaisen työkavereiksi uusia työllistettyjä. Porin kannalta olisi viisaampaa aktivoida työttömiä kuin maksaa sakkomaksuja. Työllisyyden hoidon tavoitteet: 1 Nuorisotakuuta täydellä teholla Alle 25-vuotiaille järjestetään työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikka viimeistään kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen. Vastavalmistuneille alle 30-vuotiaille osoitetaan ensimmäinen työpaikka viimeistään kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen. 2 Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen 3 Työmarkkinamaksujen eli Kelan sakkomaksujen merkittävä pienentäminen Työllisyyden hoidossa korostuu: Tänä vuonna yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneet alkaen yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneet 4 Hallintokunnat ja konserniyhtiöt Työllistettyjä on tulevaisuudessa aiempaa enemmän. Päätökset velvoittavat. Yhdessä on etsittävä uusia mahdollisuuksia työllistää, siis tekemättömiä töitä. Käytössä ovat palkkatuet, työkokeilut ja kuntouttava työtoiminta. 5 Kiintiöt hallintokunnille Hallintokunnat saavat kiintiöt työllistettävien määristä kuntouttavan työtoiminnan lisäämiseksi. Kuntouttavassa työtoiminnassa olevien määrää on lisättävä työpaikoilla. Työkyky ratkaisee. Kuntouttavaa työtoimintaa voi olla yhdestä viiteen päivään viikossa. 6 Työttömyyden hinta pakottaa toimenpiteisiin Työttömyys alentaa kaupungin verotuloja ja lisää toimeentulotuen määrää. Pori maksaa vuonna 2015 Kelan sakkomaksuja viisi miljoonaa euroa, jos mitään ei tehdä. Tutkintoon työn lomassa Taina Tukiainen oli ennen yksityinen perhepäivähoitaja. Elämäntilannemuutoksen myötä hän kuitenkin joutui lopettamaan toiminnan ja jäi työttömäksi. TE-toimistolla nousi esille niin kutsuttu Toppis-koulutus. Mietin silloin, että minua kiinnostaisi opiskella lähihoitajaksi. Toppis tuntui herkulliselta vaihtoehdolta, kun koulutus oli tehty valmiiksi paketiksi, Tukiainen toteaa. Toppis-koulutuksessa kyse on koulutuksen yhdistämisestä palkkatuettuun työhön. Palkkatuella työssä oleva henkilö voi osallistua ammatilliseen koulutukseen työajalla. Päärnäisten päiväkodin lapset Iida-Nella ja Jenika askartelevat keppihevosia Taina Tukiaisen avustuksella. Koulutuksen avulla parannetaan pitkäaikaistyöttömien ja muiden vaikeasti työllistyvien ammatillista osaamista. Porissa koulutusta toteutetaan Porin kaupungin, TEtoimiston sekä Sataedun yhteistyönä. Tavoitteet motivoivat Tällä hetkellä Tukiainen on Toppis-koulutuksen mukaisessa työssä Päärnäisten päiväkodissa ja osallistuu Sataedun järjestämään ammatilliseen koulutukseen Ulvilassa. Koulutus alkoi viime lokakuussa kasvun tukemisen ja ohjauksen opinnoilla ja jatkuu parhaillaan kuntoutumisen tukemisen opinnoilla. Tämän vuoden ensimmäinen puolisko ollaan töissä palkkatuella. Heinäkuun alusta toiminta jatkuu oppisopimus-nimikkeellä. Valmistun lähihoitajaksi jouluna 2015, Tukiainen jatkaa. Opiskelun ja työn yhdistäminen lienee ikuinen ongelma. Saman on huomannut myös Tukiainen, jota työpäivän jälkeen odottavat koulutehtävät ja perhe-elämä. Välillä on rankkaa, mutta kun olen päättänyt ryhtyä tähän ja katse on tiukasti loppuvuodessa 2015, niin kyllä sitä jaksaa, Tukiainen toteaa. Asetettujen tavoitteiden lisäksi Tukiainen saa voimaa itse alasta, joka on selkeästi häntä varten. Lapset ja heidän ajatusmaailmansa on aina kiinnostanut minua. He ovat niin aitoja, mikä tekee tästä työstä todella hienoa, Tukiainen sanoo hymyillen.

5 Henkilöstöasioita Tekstit ja kuvat Kalle Aaltonen työllistää Kuntouttava työtoiminta: Takaisin (työ)elämään Kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja on avainasemassa, kun tavoitteena on parantaa pitkään työttömänä olleen henkilön elämänhallintaa sekä työllistymismahdollisuuksia. Nora Nummelin on toiminut perusturvassa kuntouttavan työtoiminnan ohjaajana vuodesta 2001, jolloin kuntouttavan työtoiminnan laki astui voimaan. kulukorvaukset Kelalta, eli he ovat työnantajille maksuttomia. Työtoiminta järjestetään pääsääntöisesti Porin kaupungilla. Noita Nytenenän Taikatalo suunnitellaan ja toteutetaan nuorten toimesta Eija Kallion ohjauksessa. On ollut hienoa olla alusta asti mukana. Laki velvoitti tiettyjä asioita, mutta muuten annettiin vapaat kädet luoda työnkuva Porin kaupungille, Nummelin kertoo. Laki tarjoaa työllistymismahdollisuuden pitkään työttömänä oleville henkilöille, joilla työllistyminen on vaikeaa. Työllistymisen esteet voivat liittyä esimerkiksi terveyteen, toiminta- ja työkykyyn tai ammatilliseen osaamiseen. Asiakas ohjataan Nummelinille työvoiman palvelukeskuksesta tai TE-toimistosta. Lähetteenä kuntouttavaan työtoimintaan toimii aktivointisuunnitelma, jonka asiakas ja sosiaalityöntekijä ovat tehneet yhdessä. Työotteemme on ratkaisukeskeinen. Pyrimme löytämään asiakkaalle sopiva työtoiminnan paikka, jossa jakso onnistuisi mahdollisimman hyvin, Nummelin selittää. Yksilöllistä ohjausta Kuntouttavan työtoiminnan jakso kestää vähintään kolme kuukautta kerrallaan. Työtoimintaa voi olla 1-5 päivää viikossa vähintään 4 tuntia per päivä. Asiakkaat saavat Meillä on käytössä periaatteessa kaikki kaupungin hallintokunnat sekä lukuisia yhdistyksiä. Asiakkaiden määrä on meillä nyt 200, Nummelin kertoo. Oheisissa Juha Laineen teeseissä korostetaan, että asiakkaiden määrää pyritään kasvattamaan. Iso osa päivittäisestä työstä menee selvittäessä, kun työpaikalta tulee ilmoitus, että asiakas ei ole tullut töihin. Poissaolon taustalla voi olla esimerkiksi tavallinen flunssa, alkoholin käyttö tai paniikkihäiriö. Ongelmatilanteissa Nummelin miettii tapauskohtaisesti, miten tilanne saadaan ratkaistua. Asiakas voidaan meidän avulla ohjata esimerkiksi lääkäriin tai päihdepalveluun, mikäli hän ei itse siihen kykene. Työaikaa voidaan tarvittaessa lyhentää ja määrää keventää, Nummelin sanoo. Kaikki kiteytyy siihen, että asiakkaan etua ja tilannetta viedään eteenpäin yksilöllisesti. Meidän asiakkaamme ovat pääsääntöisesti todella motivoituneita, kun he saavat jalkaa ovien väliin. Osa voi saada jatkoksi palkkatuetun työpaikan tai jopa oppisopimuspaikan, Nummelin toteaa. Kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja Nora Nummelinin ovi on aina auki. Työ Anniksella vaatii asennetta Kulttuuritalo Annankatu 6 on Eija Kalliolle tuttu paikka. Kuvataiteilijataustainen Kallio on aiemminkin ollut työllistettynä kulttuuritalolla ja talon tavat ovat hänelle tuttuja. Kallio toimii Anniksella ohjaajana. Työ on monipuolista, mutta punaisena lankana toimivat Tuulta purjeisiin -hanke ja sen nuoret. Hankkeella tuetaan nuorten ammatillista kehitystä sekä elämänhallintaa kulttuurin avulla. Toiset ovat hankalista oloista ja toisilla saattaa olla koulutus kesken tai kokonaan käymättä. Taustoja on monia, mutta tavoitteenamme on näyttää nuorille erilaisia työmalleja. Sisältö vaihtelee siivoamisesta ja tavaran kannosta Tavoitteena on vahvistaa nuoren myönteistä minäkuvaa ja auttaa nuorta omien voimavarojen etsimisessä ja tulevaisuuden suunnittelussa. esimerkiksi keittiö- ja ilmaisutaidon kursseihin, Kallio kertoo. Kallio jatkaa, että tekemisen lisäksi tärkeässä asemassa on myös henkinen vahvistaminen. Vaikka nuori ei päätyisikään työskentelemään teatteriin, saa hän itsevarmuutta ja rohkeutta tulevaisuutta varten, Kallio luonnehtii. Kuten todettua, Kallion työpäivän sisältö vaihtelee ja on yhtä kirjavaa, kuin kulttuuritalon seinät. Työ Anniksella vaatii Kallion mukaan tietynlaista asennetta. Uranvalintaan on vaikuttanut myös vakava auto-onnettomuus. Lensin ulos auton takaikkunasta 18-vuotiaana. Lantiorankani murtui, mikä on tuonut rajoitteita työelämään. En pysty tekemään Tuulta purjeisiin kulttuurista Tuulta purjeisiin -hanketta toteutetaan Kulttuuritalo Annankatu 6:ssa vuotiaille työttömille nuorille suunnatun hankkeen keskeiset sisällöt ja toimenpiteet ovat urasuunnittelussa, yhteisökasvatuksessa, sosiaalisessa vahvistamisessa koulutuksellisten sekä ammatillisten valmiuksien kehittämisessä toiminnallisin ja kulttuurin keinoin. Hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan erilaisia tapahtumia ja projekteja, kuten Noita Nytenenän Taikatalo, Minimusikaalit, Vappulounas sekä erilaisia bändija musiikkitapahtumia. Työtehtävissä toteutetaan sekä luovia että käytännöllisiä taitoja. Toteutetut projektit ovat julkisia. Nuoret opettelevat jakson aikana kaikkia osa-alueita, mitä esimerkiksi tapahtuman järjestämiseen liittyy. Tiedottamista, kädentaitoja ja suunnittelua, luettelee hankevastaava Erja Lehtonen. pelkkää istuma- tai seisomatyötä, joten monipuolinen tekeminen Anniksella sopii minulle, Kallio toteaa. Tulevaisuudessa Kallion tavoitteena on kouluttautua alalle lisää. Hän on koulutukseltaan tarpeistovalmistaja-artesaani, mikä sekin tukee ohjaajan työtä, mutta toiveissa olisi lisätä pedagogista pohjaa nuorten ohjaamiseen. Se on kuitenkin selvää, että Kallion vahvuudet löytyvät nuorten parista. Annis on antanut Kalliolle mahdollisuuden kehittyä ammatillisesti, mutta myös taiteellisesti. Silmä kehittyy joka suuntaan ohjatessa sekä eri tilaisuuksia ja näyttelyjä suunniteltaessa. Työ ei pelkästään vie mehuja, vaan se myös antaa paljon, Kallio sanoo. Lehtonen painottaa, että ryhmässä tekeminen on yksi hankkeen kulmakivistä. Täysi-ikäiseksi tultuaan nuorella voi olla vähäinen käsitys siitä, miten yhteiskunnassa toimitaan. Anniksen perusluonteeseen kuuluu yhteisöllisyys. Nuoret löytävät projektien parista uusia ystäviä ja myös me annamme tukea ja neuvoa, miten elämässä voi päästä eteenpäin, Lehtonen kertoo. Tuulta purjeisiin -hanke toteutetaan yhdessä Kulttuuritalo Annankatu 6:n, Porin kaupungin, Kulttuuriasiainkeskuksen, TEtoimiston sekä ELY-keskuksen kanssa.

6 6 Henkilöstöasioita Työkokeilu innosti opiskelemaan Taika Kulha työskenteli Porin pääkirjaston lasten ja nuorten osastolla kymmenen kuukautta. Hän tuli kirjastoon työvoima, eli TEtoimiston työkokeilun kautta ylioppilaaksi pääsemisensä jälkeen. Kokeilun jälkeen Kulha lähti opiskelemaan kirjastoalaa Turun ammattikorkeakouluun. Kipinä oli syttynyt. Kulha haki työkokeiluun kirjastoon, koska oli aina viihtynyt siellä. Joskus nuorempana olin kiinnostunut kirjastoalasta, mutta sitten alan esittelyissä vilahtelivat sanat informaation järjestäminen, tiedontarpeet ja innostus vähän lopahti, Kulha kertoo. Ennen työkokeilua hän tiesi kirjastotyöstä vain vähän. Asiakas- palvelua näki tietysti, kun asioi kirjastossa, mutta kaikki muu olikin vierasta. Ajattelin, että takahuoneessa muovitetaan kirjoja, juuri muuta en työstä tiennyt, hän kertoo. Heti alusta asti Kulha kertoo viihtyneensä kirjastossa. Kymmenen kuukauden aikana hän ehti oppia paljon ja sai työskennellä myös asiakaspalvelussa. Puolivälissä työkokeilua päätin, että lähden opiskelemaan alaa. Erityisesti työn vaihtelevuus ja ihmisten kanssa työskentely kiinnostivat, Kulha kertoo. Asiakkaiden auttaminen ja opastaminen oli hienoa. Vaikka kysymykset eivät aina olleet vaikeita, onnistumisen tunteita sai, kun pystyi auttamaan asiakkaita, Kulha jatkaa. Kulha oli myös järjestämässä Nippori -tapahtumaa. Oli mukavaa olla mukana tarjoamassa kulttuuria ja elämyksiä lapsille ja nuorille, hän kertoo. Työkokeilu helpotti Kulhaa löytämään oman alansa. Ensimmäisen opiskeluvuoden aikana käsitys kirjastotyöstä on laajentunut entisestään. Nyt tiedän, millaisia vaihtoehtoja tulevaisuuden työssä on, hän kertoo. Työkokeilusta on ollut ehdottomasti hyötyä myös opiskeluissa. Pystyn yhdistämään koulussa opetettavaa teoriaa siihen, mitä olen tehnyt käytännössä, Kulha kertoo. Kesällä Kulhan voi tavata jälleen pääkirjastossa. Tällä kertaa hän työskentelee lainauspalveluissa kesäsijaisena. Teksti ja kuva Arja Palonen Yhteispalvelupiste Höövelin toiminnot siirtyivät Porinaan Yhteispalvelupiste Hööveli lopetti toimintansa toukokuussa. Höövelin palvelut, kuten kaupungin laskujen maksu ja kalastuslupien myynti kaupungin omistamille vesialueille, löytyvät nyt Porinasta, jonne ne siirtyivät 2.6. alkaen. Lisäksi Porin Linjojen lipunmyynti on nyt Porinan tiloissa osoitteessa Yrjönkatu 6 b. - Ensimmäisen maanantaiaamun kokemuksella voi sanoa, että asiakkaat ovat jo löytäneet Porinan. - Aamupäivällä ihmisiä oli jonoksi asti, kertoo Porinan palvelupäällikkö Heikki Tuominen. Kassapalvelujen kysyntä tulee lisääntymään Porinassa, sillä Höövelin toimintojen siirron lisäksi myös Pori Energia Oy:n kassa lopetti toimintansa keväällä. Ruuhkien estämiseksi Porinaan lisättiin yksi kassapiste. - Lisäksi Porin Linjat on saanut oman myyntipisteensä. Muutoin Porinan palvelut jatkuvat ennallaan, parhaillaan jaetaan vähiin käyviä vapaita venepaikkoja, Tuominen toteaa. Yhteispalvelupisteessä asiakkaita palvelevat Porinan tutun henkilöstön lisäksi nyt myös Höövelin entiset työntekijät. Tapahtuma- ja konserttilippujen myyntipiste, joka sijaitsi Promenadikeskuksen aulassa, on siirtynyt Matkailu Oy MAISA:n tiloihin Itäpuisto 7:ään. Teksti Päivi Valkonen Kuva Heikki Tuominen Karttapohjainen palautejärjestelmä käytössä Porin kaupunki on ottanut käyttöön karttapohjaisen palautejärjestelmän. Sen avulla kuntalainen voi osoittaa palautetta koskevan ongelmakohdan kartalta ja lähettää viestinsä mukana myös sähköisiä dokumentteja. Halutessaan palautteeseen saa vastauksen joko omaan sähköpostiinsa tai internet-sivuille, jolloin vastaus on myös muiden järjestelmää käyttävien luettavissa. Karttapohjainen palautejärjestelmä helpottaa ongelman paikallistamista ja nopeuttaa mahdollisten korjaustöiden aloittamista, kertoo apulaiskaupungingeodeetti Teemu Salonen teknisen palvelukeskuksen kaupunkimittauksesta. Palautteet ohjautuvat aihepiireittäin ennalta määrätyille vastuuhenkilöille. Näin palaute menee suoraan oikeaan osoitteeseen ja nopeuttaa palvelua. Uudesta palautejärjestelmästä huolimatta Kysymystori jää edelleen käyttöön. Uudessa palautejärjestelmässä ovat mukana kaupungin TPK:n, kaupunkisuunnittelun, ympäristöviraston ja vapaa-aikaviraston lisäksi myös Porin Vesi, Pori Energia Oy ja Pori Energia Sähköverkot Oy. Karttapohjainen palautepalvelu on osoitteessa efeedback/ Teksti Päivi Valkonen

7 Henkilöstöasioita Kuntarekryn iso kysymys Ruutuvihko vai nykytekniikka? Ollakko vai ei? Tämä shakespearelainen kysymys ei ole aivan hatustavetäisy kaupungin henkilöpolitiikassa. Kun sijaisia palkataan, kysymys kuuluu puhelinnumeroita ruutuvihosta vai tekstiviestejä napin painalluksella? Jälkimmäisiä voi lähteä kymmeniä yhdellä laakilla. Rekrytoinnin assistentilla Eija Koskelalla on omakohtaisia kokemuksia. Hän on ollut terveysvirastossa töissä.. - Ei ollut sellaista päivää, että ei sijaisia soiteltu. Viesti on ehdottoman selvä: nyt ei tarvitse soitella. Eikä pidä. Ohjelma käyttöön! Eija Koskelan äänessä kuuluu lievä närkästys. Edelleen osa sijaisia hankkivista esimiehistä haluaa vetää sen ruutuvihon framille ja sieltä soittaa yksitellen. Rekrytointiasiantuntijan ohje on selvä. - Esimiehen tulee tehdä sijaistarve Kuntarekryn ohjelmaan. Jos haluaa valikoida vastaanottajien joukkoa, senkin voi tehdä. Kun haastattelija yrittää antaa armon käydä oikeudesta, erilaisiin tietokoneohjelmiin raivostuneen oikeudella, vastaus tulee nopeasti. - Ohjelma on helppo, näpsäyttää Koskela ja vakuuttaa: koulutusta on annettu ja koulutusta annetaan, neuvoa voi kysyä, vaikka joka päivä. Koskelan ohella asian hallitsevat kollegat Tuija Stenroos ja Tiina Limnell. - On annettu monenlaista koulutusta. Lähikoulutusta, pienille ryhmille ja perusturvassa isoillekin porukoille. Koulujen rehtoreita on koulutettu kymmenen henkilön ryhmissä, täsmentää Koskela koulutusta. Koulutuksen kautta saadut Kuntarekryn tunnukset on tällä hetkellä 248 henkilöllä. Koskela myös kertoo esimerkkejä, kuinka Kuntarekryä käytetään ja se toimii kuin vettä vaan. Näin se toimii! Kuntarekryn idea on aika yksinkertainen. Sijaisia etsivän tietokoneella on valmiina listat eri tehtäviin ilmoittautuneiden henkilöiden kännykkänumeroista. Listalla olevien kelpoisuudet on tarkistettu, heidät on henkilöstöpalvelut haastatellut ja halutessaan hallintokunta voi itsekin vielä haastatella. Haastattelujen pohjalta on rajattu ne yksiköt, joissa sijainen voi tai haluaa työskennellä. Yksi kriteeri voi olla työaika. Yötyö sopii toisille, toisille ei. Taas vastaväite: esimies haluaa soittaa, koska hän haluaa juuri tietyn henkilön tai sijaisen tiettyjen henkilöiden ryhmästä. Tämäkin on Kuntarekryssä mahdollista. Sen sisälle voi tehdä ryhmiä ja käyttää niitä haluamassaan järjestyksessä kunnes sijainen on saatu. Marja-Riitta Ahlgren-Koskinen kertoo toisaalla tässä lehdessä ohjelman toiminnasta. - Ohjelma myös kertoo nopeasti, jos sijaisia ei ole. Puheluihin on turha tuhlata aikaa, huomauttaa Eija Koskela. Eikä tässä kaikki. Sijaisuuden saa se, joka ensimmäisenä vastaa. Seuraava tekstaaja saa vastauksen, paikka on täytetty. Ei tuhlata siis kenenkään aikaa. Kiinnityksen ottavalle sijaiselle tekstiviesti vastaa juridista työsopimusta. Kaikki ohjelman kautta kiinnitetyt sijaisuudet näkyvät myös hakijan cv:ssä. Ja vielä pari vakuutusta. Tutkimus vahvistaa, nykyajan ihmisen tavoittaa parhaiten tekstiviestillä. Usein sijainen ilmoittautuu Kuntarekryllä kolmessa minuutissa, viimeistään kymmenessä. Vastaansanomattomia argumentteja?! "Työajan käyttö viisastuu" Teksti Tapio Furuholm Kuva Kalle Aaltonen - Kun tänä aamuna tulin töihin kahdeksalta, tein sijaishankintaa ja siihen liittyvää työsopimusten tekoa pari tuntia, kertoo vanhuspalveluiden esimies Marja-Riitta Ahlgren-Koskinen Porista. Hän vastaa sijaishankinnasta Länsi-Porin vanhuspalveluissa osastoilla seitsemän (7) ja kahdeksan (8). Lähes 40 vakinaisen työntekijän työyhteisössä lähihoitajien ja sairaanhoitajien sijaisia tarvitaan joka päivä. Kun sijaishaku raksuttaa, teen muuta Ennen kuin Porin kaupunki otti Kuntarekryn sijaisrekrytoinnin käyttöön 2011, Ahlgren-Koskiselta kului sijaisten hankintaan vähintään tuplasti aikaa. - Aamulla soiteltiin, iltapäivällä soiteltiin. Sijaisille soittivat sekä työhönottajat Porin keskitetystä työhönotosta että esimiehet. Sittemmin sijaishankinta siirtyi kokonaan esimiehille. - Jos me nyt roikkuisimme puhelimessa, ei ehdittäisi muuta tehdä. Kyllä Kuntarekryn tekstiviestihaku palvelee minua paremmin kuin puhelin, Ahlgren-Koskinen sanoo. - Kun sijaishaku raksuttaa, teen samaan aikaan muuta. Järjestelmästä tulee ilmoitus, kun sijainen on löytynyt. Hakuun tulee vastauksia useimmiten tunnissa, usein nopeamminkin. - Sijaiset antavat palautetta, että meidän työpaikkamme menevät liian nopeasti, Ahlgren-Koskinen nauraa. Oudosta sijaisesta tulee tuttu Kun Pori siirtyi sähköisen sijaisrekrytointiin, siirtyivät sinne myös sijaiset. Esimiehet saivat Kuntarekry-esitteitä, joita Ahlgren-Koskinen jakoi tutuille sijaisille ja opiskelijoille. - Kyllä he hyvin löysivät Kuntarekryyn, hän vakuuttaa. Ahlgren-Koskisen mukaan lähihoitajasijaisia on päivittäin rekisterissä noin Hän lähettää tekstiviestikutsuja sekä tutuille mutta myös uusille sijaisille. - Pitää sieltä outojakin ottaa, koska muuten ei heistä tule koskaan tuttuja. Meillä ympärivuorokautisessa hoidossa on joka vuorossa useita työntekijöitä, sinne sekaan uskaltaa ottaa yhden uudenkin sijaisen. Äkkinäisissä sijaisuuksissa työpari neuvoo uutta sijaista. Pidemmissä sijaisuuksissa on aikaa järjestää perehdytystä. - Meillä on perehdytystaulukko, jonka avulla käydään asiat läpi. Kun alkukesästä tulee isompi määrä pitempiin sijaisuuksiin, heille järjestetään infoja. Joka osastolla on omat jutut, jotka käydään läpi. Ahlgren-Koskinen etsii Kuntarekryn kautta myös pitempiaikaisia sijaisia. - Kun haen kesälomansijaisia, olen hakenut Kuntarekrystä sähköpostisoitteita ja lähettänyt massapostia, että tällaisia sijaisuuksia on tarjolla. Jos olet kiinnostunut, ota yhteyttä. - Ja aina, kun joku soittaa minulle ja kyselee töitä, kysyn, oletko kirjautunut Kuntarekryyyn. Minä teen hakuni sieltä, Marja-Riitta Ahlgren-Koskinen kiteyttää. Teksti Katariina Kääpä Kuva Kalle Aaltonen

8 8 Toiminnallisten muutosten juna etenee Porin kaupungin virastoissa on kevään ajan tehty hartiavoimin töitä sen eteen, että kaupunki säästäisi tarvittavia miljoonia. Valtuuston jo huhtikuussa hyväksymä kouluverkkouudistus on jo itsessään suuri kokonaisuus, mutta samalla kuitenkin vain osa suurempaa palapeliä. Loppujenkin hallintokuntien tekemät säästösuunnitelmat valmistuivat toukokuussa. Tulosaluekohtaisen raportin voi lukea kokonaisuudessaan Patarummussa, osoitteessa patarumpu.pori. fi kohdassa toiminnalliset muutokset. Raportista käy myös tarkemmin ilmi, mikä toimielin mistäkin ehdotetusta toimenpiteestä päättää. Teksti Anna Kyhä-Mantere Grafiikka Heli Koskela Taloudellinen vaikutus, yhteenveto (1 000 ) Tarkastustoimi Konsernihallinto Perusturva Kasvatus- ja opetusvirasto Kulttuuritoimi Vapaa-aika Ympäristötoimi Satakunnan Pelastuslaitos Valmistuneiden suunnitelmien mukaan toimenpiteiden arvioitu taloudellinen vaikutus tulee olemaan kaupunkitasolla yhteensä noin 7 miljoonaa euroa vuodelle 2015, noin 11 miljoonaa euroa vuodelle 2016 ja noin 12,3 miljoonaa euroa vuodelle Suurimmat säästöt aikaansaadaan perusturvakeskuksessa, kasvatus- ja opetusvirastossa sekä hallintoon liittyvissä prosesseissa. Lisäksi osaan palveluista voi tulla muutoksia ja joihinkin palvelumaksuihin esitetään korotuksia. Perusturvakeskus esittää mittavia uudistuksia, joiden arvioitu laskennallinen vaikutus on 2,1 miljoonaa euroa vuodelle 2015 ja 3 miljoonaa euroa vuodelle Tarkoituksena on mm. purkaa vanhoja rakenteita ja laitoshoitoa, tehostaa hoito- ja palveluketjuja sekä asiakasprosesseja sähköisin palveluin. Kaupunginsairaala muutetaan kuntouttavaksi sairaalaksi ja vuokralääkärien käyttöä vähennetään, kunhan Satalinnan väistö purkautuu tornin valmistuessa. Ostopalveluita aletaan korvata palveluseteleillä ja uutta teknologiaa otetaan käyttöön. Kasvatus- ja opetusviraston toiminnallisten muutosten arvioidut vaikutukset ovat noin 1,9 miljoonaa euroa vuodelle 2015 ja noin 3,4 miljoonaa euroa vuodelle Suurin osa karsinnoista saadaan aikaan kaupunginvaltuuston hyväksymän kouluverkkouudistuksen kautta. Lisäksi päivähoidon osalta selvitetään mm. yksityisen hoidon tuen mallien kehittämistä sekä mm. palvelusetelijärjestelmän käyttöönottoa. Kotihoidon tuen kuntalisää esite- tään poistettavaksi ja kesäleikkikenttätoimintaa lakkautettavaksi. Organisaatiota halutaan kehittää siten, että johtamisosaamista keskitetään ja esimiesten määrää vähennetään. Hallintoprosessien osalta saavutetaan kaupunkitasolla toiminnallisilla muutoksilla arviolta euron suuruiset vaikutukset vuodelle 2015 ja noin 1,3 miljoonan euron vaikutukset vuodelle 2016, pääosin siten, että eläköityvien henkilöiden tilalle ei palkata uusia. Lisäksi yleishallinnossa ehdotetaan mm. työasemien virtualisointia sekä kirjaamotoiminnan keskittämistä. Kulttuuripuolella esitetään koko kulttuuritoimen muuttamista yhdeksi tulosalueeksi, mikä mahdollistaisi koko kulttuuritoimen määrärahojen tehokkaamman ja joustavamman käytön, helpottaisi yhteishankintoja ja ehkäisisi talousarvioylityksiä. Pori Folk muutetaan monipäiväisestä festivaalista kevyemmäksi ja sulatetaan osaksi yleistä kulttuuritoimea ilman erillistä tuotantorakennetta. Taidemuseo esittää suurtuotantoihin, kuten kansainvälisiin näyttely- ja julkaisuhankkeisiin leikkauksia. Museokauppaa halutaan kehittää. Vapaa-aikavirasto esittää mm. että määräaikaisen työvoiman käyttöä nuorisotiloilla vähennettäisiin, minkä seurauksena yksi tila suljettaisiin kokonaan. Samoin liikunnanohjauksessa käytettävää määräaikaista tuntiohjaustyövoimaa vähennettäisiin, minkä seurauksena jotkut viikkoryhmät vähenisivät. Spon- sorirahaa pienennettäisiin, Nuori Pori lehti ilmestyisi jatkossa vain verkossa, liikuntapaikkojen maksuja ja vuokria korotettaisiin. Lisäksi Naisten kevätkirmaus lopetettaisiin, samoin eläkeläisten bussikuljetukset ryhmiin. Ympäristövirasto säästää mm. yhtiöittämällä Porilabin, vähentämällä sijaisten ja ulkopuolisten palvelujen käyttöä, sekä korottamalla ympäristö- ja rakennuslupamaksuja. Satakunnan pelastuslaitos toteuttaa jatkossa aiempaa tiukempaa työvuorosuunnittelua, leikkaa sopimuspalokuntien kustannuksista sekä jättää täyttämättä eläköityvien palopäällystövirkoja. Joukkoliikenteen osalta esitetään vuorotarjonnan supistamista ja kilpailuttamista. Lippujen hintoihin esitetään korotuksia. Lisäksi siirryttäisiin vyöhykepohjaiseen lippujärjestelmään. Tekninen palvelukeskus vähentäisi henkilöstöä eläköitymistä hyödyntäen, mikä edellyttäisi tehtävien uudelleenorganisoimista ja palveluiden ulkoistamista. Toimistotöitä halutaan tiimiyttää ja sähköistä asiointia kehitettää. Rakentamisyksikön toimintaa alettaisiin supistaa lisäämällä ulkopuolista urakointia. Talotekniikan vastuualueet yhdistettäisiin ja kunnallistekniikasta vähennettäisiin pysyvästi omajohtoista tuotantoa. Kalasatama halutaan vuokrata ulkopuoliselle taholle. Logistiikkayksikön perustaminen mahdollistaa kokonaisuutena tehokkaamman toiminnan. Lisäksi pysäköintivirhemaksuun esitetään korotusta. Tekninen Palvelukeskus Liikelaitokset Pori yhteensä Investoinnit Talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä joulukuussa 2013 vahvistettiin menettely, jonka mukaan tulosalueiden tulee yhteistoimintalain mukaisesti, henkilöstön kanssa neuvotellen valmistella kevään 2014 aikana suunnitelmat toiminnallisista muutoksista, joilla taloussuunnitelman tavoitteet voidaan saavuttaa. Toiminnallisilla muutoksilla haetaan vähintään 2,2 miljoonan säästöjä vuodelle 2015 ja 9,4 miljoonan euron säästöjä vuodelle Valmiit suunnitelmat on otettu huomioon vuoden 2015 talousarviokehyksen laadinnassa Sitä ennen ne käsiteltiin kaupunkitason yhteistyötoimikunnassa. Kaupunginvaltuuston vahvistamassa taloussuunnitelmassa ei ole otettu huomioon valtionosuusuudistuksen ja valtionosuuksia koskevien lisäleikkausten vaikutuksia, koska vaikutusten suuruus määrittyy vasta vuoden 2014 aikana. Todennäköistä on, että valtionosuusuudistus kasvattaa säästötarvetta entisestään. Lisäksi kokonaisuuteen vaikuttavat muutkin seikat, kuten sote-uudistus, valtion rakennemuutospaketti sekä mahdolliset kuntaliitokset. Kaikki ajankohtainen tieto toiminnallisiin muutoksiin liittyen löytyy Patarummusta, kohdasta toiminnalliset muutokset.

9 Mobiiliväki kiiruhtaa potilaan kotiin Kun erikoislääkäri Katriina Lähteenmäen matkapuhelin soi, soitto tulee todennäköisesti ambulanssin, kotihoidon tai hoitolaitoksen henkilökunnalta. Hoitohenkilöstöltä saamiensa tietojen perusteella Lähteenmäki tekee arvion potilaan tilanteesta ja päättää missä ja millaista jatkohoitoa potilaalle annetaan. Tarvittaessa hän ajaa itse potilaan luokse. Kokemukset työtavasta hyviä Lähteenmäki on toiminut huhtikuusta alkaen mobiili- eli liikkuvana lääkärinä. Kokeilulla tavoitellaan nopeutta iäkkäiden asiakkaiden tilan arviointiin ja tarkoituksenmukaisen hoitopaikan järjestymiseen. Sen toivotaan niin ikään vähentävän yhteispäivystyksen käyttöä. Sairaanhoitaja Tiina Toivonen tuli kokeiluun toukokuussa. Pilotointia jatketaan nykyisessä muodossaan juhannukseen asti. Kokemukset uudesta työtavasta ovat osoittautuneet toimiviksi ja palaute on ollut hyvää. Lähteenmäki kertoo monen asiakkaan olleen myönteisesti yllättynyt lääkärin kotivierailusta. Tieto on levinnyt pikkuhiljaa perusturvan sisällä ja niin kotihoito kuin hoitolaitoksetkin ovat oppineet soittamaan Lähteenmäelle hätänumeron sijaan. Enää myöskään kaikki ensihoidon yksiköt eivät aja suoraan yhteispäivystykseen, vaan valitsevat ensin Lähteenmäen numeron. Mobiilitoiminta vaatii luottoa Lähteenmäki ja Toivonen haluaisivat mobiilitoiminnan leviävän jossain muodossa kaikille lähipalvelualueille. Jatkossa kannattaisi kattaa myös ympärivuorokautisesti toimivien hoitolaitosten ja osastojen tarvetta. Lisäksi Lähteenmäki miettisi toiminnan levittämistä myös virka-ajan ulkopuolella. Koska kuntoutus- ja sairaalapalveluiden akuuttien osastojen vuoksi päivystäjää joka tapauksessa tarvitaan, voisi päivystys tulevaisuudessa olla aktiivipäivystystä. Tällöin päivystäjä vastaisi hoitolaitosten, kotihoidon ja ensihoidon konsultaatiohin virka-ajan ulkopuolella ja lähtisi potilaan luo. Mobiilitoiminnan kehittäminen ja sen käytännön toteuttaminen vaativat molemmat Lähteenmäen mukaan siihen osallistuvilta eräänlaista ennakkoluulottomuutta. Kokemus päivystys- ja akuuttityöstä auttaa, kun tilannetta pitää arvioida puhelimessa hoitohenkilökunnan ja ensihoidon tilannekuvauksen perusteella ja tehdä päätökset toisen ammattilaisen tekemään arvioon perustuen. Jotta mobiilitoiminta todella säästää aikaa ja on potilasturvallista, se vaatii tuekseen myös Katriina Lähteenmäki (vas.) ja Tiina Toivonen tekevät pilotin ajan töitä mobiililääkäri hoitaja-työparina. Kokeilulla tavoitellaan nopeutta iäkkäiden asiakkaiden tilan arviointiin ja tarkoituksenmukaisen hoitopaikan järjestymiseen sekä yhteispäivystyksen käytön vähenemistä. toimivan tietotekniikan. Mobiililääkäri hoitaja-työparin tärkein työkalu oman ammattitaitonsa ohella on potilastietojärjestelmä, josta he pääsevät näkemään asiakkaan potilaskertomuksen ja esimerkiksi hänelle määrätyt lääkkeet. Teksti ja kuva Salla Rajala Mielipide Kehittäminen ja koulutus, lastensuojelun avainsanat Viime viikkoina lastensuojelu on ollut paljon julkisuudessa. Sosiaaliministeriö julkaisi ensimmäistä kertaa lastensuojelun laatuun liittyvät suositukset ja toteuttamissuunnitelman. Valvontavirasto Valvira puolestaan julkaisi lastensuojeluun liittyvän selvityksen, jonka mukaan vain noin puolessa Suomen kunnista on riittävästi lastensuojelun henkilöstöä Porissa vahva kehittämisote Lastensuojelua toteutetaan kunnissa hyvin vaihtelevasti, joten yhtenäisiä suosituksia tarvitaan, myös henkilöstömitoituksia. Työn kehittämisessä osaava henkilöstö on välttämätön tekijä. Porin lastensuojelussa koulutukseen hakeutumiseen on suhtauduttu myönteisesti. Monet sosiaalityöntekijät ovat lastensuojelun erikoistumiskoulutuksessa. Porin lastensuojelussa on jo pitkään ollut vahva kehittämisote. Toinen Suomen kahdesta lastensuojelun kehittämisyksiköstä on osa Porin lastensuojelua. Mukana on kaikki Satakunnan 21 kuntaa. Yksikön tavoitteena on saavuttaa tasalaatuiset lastensuojelun palvelut koko maakunnassa ja pitää lapsi työn keskiössä. Aiheellisesti voi kysyä: onko tämän kehittämistyön tulosta se, että Porissa kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus perhehoidossa on suurempi kuin maan keskiarvo? Näin tullee jatkossakin olemaan, kun perhehoidon valikkoon on lisätty ammatillinen perhehoito tänä keväänä. Ensi vuonna meillä on myös perhekuntoutusta omana toimintana. Perhehoito on aina ensisijainen vaihtoehto, kun lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle tulee harkittavaksi. Mahdollisuuksia on useita: läheissijaisvanhemmuus, perhehoito ja ammatillinen perhehoito. Kaikissa tapauksissa sijaisvanhempia koulutetaan kunnianhimoisella pride-valmennuksella. Ammatillisessa perhehoidossa vaaditaan nimensä mukaista ammatillista kokemusta ja osaamista. Perheenomainen, hoivaava työtapa kuitenkin säilyy. Lastensuojelu kuluu kaikille Lastensuojelua kehitetään monin paikoin ja perheitä pystytään auttamaan yhä monipuolisemmin. Uutiskynnyksen ylittävät usein vain negatiiviset jutut. Haastavan työn ja suurten asiakasmäärien lisäksi ikävä julkisuus kuormittaa raskasta työtä tekevää henkilöstöä. Taakkaa lisää sosiaalisessa mediassa kirjoittelu, jossa yksittäisistä työntekijöistä voidaan kirjoittaa hyvin negatiivisesti ja arvostella suorin sanoin. Lastensuojelutyön on kuitenkin jatkuttava ja on tärkeä muistaa, että lasten suojeleminen kuuluu meille kaikille. Emme voi ummistaa silmiämme, vaan meidän kaikkien tulee kantaa vastuumme tämän päivän lapsista. Me kaikki haluamme, että heistä kasvaa huomisen vastuullisia aikuisia. Mari Levonen sosiaali-ja perhepalveluiden johtaja, Porin perusturva Marketta Raivio johtava sosiaalityöntekijä, Porin perusturvan Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö Kuva Katri Martens

10 10 Työn ääniä Mikä on ympäristövirasto? Ympäristövirasto on kaupungin lupa- ja valvontaviranomainen. Samalla se toimii eräänlaisena omatuntona ja promoottorina seuraavilla saroilla. Ympäristön- ja luonnonsuojelu Energian säästö Energiatehokkuus Ilmansuojelu Vesistöjen puhtaus Alueiden siisteys Jätteiden lajittelu Kierrätys Uusiutuvien energiamuotojen käyttö Ympäristövirastolla on lähikuntien kanssa useita erilaisia yhteistoimintasopimuksia. Viraston vastuulla ovat muun muassa pienten laitosten ympäristöluvat, ympäristölupien valvonta, jätehuoltoon liittyvä neuvonta ja valvonta, rakennetun ympäristön valvonta, suojelualueet, Yyterinniemen ja suiston luontopolut ja lintutornit. elintarvikkeiden turvallisuus ja hygienia, elintarvikehuoneistojen valvonta, juoma- ja uimaveden laatu, tuoteturvallisuusasiat, asuntojen, päiväkotien ja koulujen terveellisyys. eläinsuojelu, peruseläinlääkintä sekä tuotantoeläimille että lemmikkieläimille, eläinlääkäripäivystyksen järjestäminen 24 h ja 7 päivää viikossa. rakennus- ja toimenpideluvat, rakentamisen aikainen valvonta. Kun työ valitsee tekijänsä Luonnonsuojeluvalvoja Kimmo Nuotion työssä yhdistyvät luja ammattitaito sekä palava intohimo. Nuotio toimi kaupungin palveluksessa kirvesmiehenä vuoteen 1997 asti. Tuolloin hän siirtyi väliaikaisesti ympäristöviraston Life-projektiin kunnostamaan luontokohteita ja rakentamaan Poriin uusia retkeilyreittejä, joihin liittyvien rakenteiden tekemisessä oli kirvesmiehen ammatista hyötyä luvun alussa 40 vuotta lintuja, kasveja ja luontoa harrastanut Nuotio siirtyi teknisestä palvelukeskuksesta ympäristövirastoon luonnonsuojeluvalvojaksi. Ihminen, joka osaa rakentaa ja ymmärtää luonnon päälle tietää, miten ja minkä takia luontoon rakennetaan, Nuotio luonnehtii. Luonnonsuojeluvalvoja Kimmo Nuotio tarkkailee lintuja niin töissä kuin vapaa-ajalla. Luonnonsuojeluvalvojaa työllistävät kirjaimellisesti kaikki maan ja taivaan väliltä. Nuotio esimerkiksi neuvoo kalastusasioissa, järjestää yleisöretkiä, hoitaa luonnonsuojelualueita ja tekee yhteistyötä muiden luonnonsuojeluviranomaisten kanssa. Ympärivuotista ylläpitoa Luontotornit, -lavat sekä erilaiset polut ja reitit kuuluvat myös Nuotion vastuualueeseen. Ylläpito on periaatteessa ympärivuotista. Kunnostustöitä voidaan tehdä talvellakin, mikäli pakkanen, lumi ja jää mahdollistavat työnteon. Lintujen pesimisaika on ainoa ajankohta, jolloin pyrimme välttämään kaikkea ylimääräistä liikkumista, Nuotio kertoo. Kunnostustöitä tehdään pääasiassa työllistettyjen voimin. Ryhmällä on etumies, joka vastaa käytännön työnjohdosta. Etumiehen avulla Nuotio suunnittelee ja ylläpitää työjärjestystä. Meillä on olemassa tietty korjausaikataulu, minkä mukaan edetään. Myös kohteiden käyttäjämäärät vaikuttavat aikatauluihin. Käytetyimmät rakenteet ajavat vähemmän käytettyjen ohitse, Nuotio selventää. Luontotorneiksi luokitellaan kaikki yli neljä metriä korkeat rakennelmat, joita Porin alueelta löytyy seitsemän. Matalampia luontolavoja löytyy kaikkiaan yhdeksän. Lisäksi ylläpidetään noin kahdeksan kilometrin edestä pitkospuureittejä. Luonto kuuluu kaikille Porin luonto tarjoaa mitä mainioimmat puitteet tornien, lavojen ja reittien rakentamiselle. Hyvä esimerkki tästä on hiljattain rakennettu Yyterin lietteiden luontolava. Tämän vuoden kansallisessa BirdLife Suomen järjestämässä Tornien taisto -kilpailussa Yyterin tornilla havaittiin kahdeksassa tunnissa eniten lintulajeja kaikkiaan 104 erilaista. Rakenteita voidaan siis sijoittaa sellaisiin paikkoihin, joissa luontoarvot ja maisemat ovat lähes poikkeuksetta erinomaisia. Meidän ei tarvitse valita kohteita erikseen lintujen, maiseman tai muun asian takia. Porissa kaikki ominaisuudet tulevat automaattisesti samalla kertaa, Nuotio sanoo. Nuotion mukaan rakenteiden määrässä ja koossa ollaan kuitenkin tulossa päätepysäkille. Tämän kesän aikana rakentaminen tulee siihen pisteeseen, ettei juurikaan enempää voida tehdä. Huoltaminen ja kunnossapito vaatisivat jo liikaa työtä, Nuotio toteaa. Vähintään puolet rakenteiden käyttäjistä on muita, kuin lintuharrastajia. Pitkospuureitit mahdollistavat helpon ja elämysrikkaan liikkumisen luonnon helmassa, mutta niiden avulla voidaan myös ohjata ihmisten kulkua luonnossa. Meillä on kasvava määrä ihmisiä, joiden liikkuminen on vaikeaa. Porissa on myös paljon sellaisia rakenteita, joissa on panostettu esteettömyyteen. Suuri osa rakenteista on tarkoitettu niille, jotka liikkuvat luonnossa vähemmän tai ovat juuri aloittaneet luontoharrastuksen. Kokeneet lintuharrastajat löytävät hyviä linturetkikohteita ilman rakenteitakin, Nuotio toteaa. Nuotio painottaa, että rakenteilla on myös tärkeä rooli työllisyystilanteen valossa. Kohteiden kunnossapitoa ja hoitoa toteutetaan kasvavissa määrin työllistettyjen sekä kuntouttavan työtoiminnan voimin. Rakentaminen, ylläpito ja huolto ovat oikeita töitä, joita ei tarvitse keksimällä keksiä, Nuotio sanoo.

11 Työn ääniä Tekstit ja kuvat Kalle Aaltonen Porin uimavesi hyvälaatuista Kiitos kaunis valvontaeläinlääkäreille Terveystarkastaja tekee monipuolista ja pitkälti ennaltaehkäisevää työtä elinympäristöön liittyvän terveyden parissa. Anne Vuohijoen ominta aluetta ovat talous- ja uimavesien valvonnat. Uimakausi alkaa Porissa virallisesti 15. kesäkuuta. Uimarantoja valvotaan säännöllisesti otettujen vesinäytteiden avulla. Näyte tulee ottaa neljän viikon välein, eli kesän aikana jokaiselta uimarannalta kerätään noin kolme vesinäytettä. Terveystarkastajat valvovat uimarantoja kuuden lähikunnan yhteistoiminta-alueella. Porissa lainsäädännöllisesti pieniä uimarantoja on kymmenen. Lisäksi valvonnan alla on kaksi isompaa niin kutsuttua EU-rantaa: Yyteri sekä Kirjurinluoto. EU-ranta määritellään niin, että rannalla käy päivittäin yli sata uimaria. Pienemmistä uimarannoista poiketen EU-rannoista otetaan näyte myös kaksi viikkoa ennen uimakauden alkua, Vuohijoki selventää. Näytteiden oton lisäksi uimarantojen valvontaan kuuluu kuluttajapalvelu sekä -turvallisuus. Uimarantojen tarkistuslistalle merkitään huomioita muun muassa rantojen siisteydestä, pelastusrenkaista, varoituksista sekä ilmoitustauluista. Terveystarkastajan keräämät näytteet viedään Porilabiin, jossa vedestä tutkitaan E. coli- ja enterokokkibakteerit. Sinilevä on ainoa peikko, jota ilmenee silloin tällöin. Järvisyyhy on melko harvinaista ja pääsääntöisesti Porin uimaveden laatu on todella hyvä, Vuohijoki kertoo. Sinilevän esiintyessä asiasta tiedotetaan ja rannalle asetetaan varoituskyltit, joissa uintia ei suositella. Vuohijoen mukaan jokainen voi vaikuttaa uimaveden laatuun. Pikkulasten pissaaminen on isompi ongelma uima-altaissa. Sen sijaan eläinten tuomista uimarannoille tulisi välttää. Eläinten uittaminen uimarannoilla on kielletty, Vuohijoki toteaa. Terveystarkastaja Anne Vuohijoki kerää vesinäytteitä jokaiselta Porin uimarannalta noin kolmesti kesässä. Liki viidentoista vuoden eläinlääkäritaustan omaavan Tanja Häkkisen työ ei ole jokaista varten. Porissa kohta kolme vuotta valvontaeläinlääkärinä toiminut Häkkinen ei pääsääntöisesti tee potilaspraktiikkaa. Sen sijaan hänen suurin työnsarkansa on eläinsuojelu ja siihen liittyvät käynnit. Häkkinen on päävastuussa yhteensä kuuden lähikunnan yhteistoiminta-alueesta. Valvontatyö on ympärivuotista, mutta siihen liittyvät ilmiöt vaihtelevat vuodenajasta riippuen. Kesällä tulee enemmän käyntejä, joissa eläin on hylätty johonkin taloon tai asuntoon. Ihmiset muuttavat tai lähtevät lomalle ja eläin saattaa jäädä hoitamatta, Häkkinen selittää. Häkkinen valvoo säännöllisesti hevostalleja ja muita kohteita, joissa harjoitetaan taloudellisesti tuottavaa toimintaa. Valvontaeläinlääkäri voi myös saapua paikalle ulkopuolisen tekemän ilmoituksen perusteella ennalta ilmoittamatta, mikä voi tehdä hänestä ei-toivotun vieraan. Joidenkin omistajien moniongelmaiset taustat tekevät käynneistä välillä vaarallisiakin. Taustalla on ihmisten yleinen pahoinvointi ja esimerkiksi päihdeongelmat. Vihamielisyys ei varsinaisesti kohdistu minuun, vaan käynnin yllätyksellisyyteen, Häkkinen kertoo. Häkkiselle kertyy vuodessa keskimäärin 170 eläinsuojeluun sekä 30 eläintautivalvontaan liittyvää käyntiä. Poliisia on Häkkisen laskujen mukaan tarvittu noin kuusi kertaa vuodessa. Häkkisen mukaan noin prosenttia käynneistä on aiheellisia. Pieneläinten tapauksessa kyse voi olla turkin hoidosta, ruokinnasta, riittämättömästä ulkoilusta tai väkivaltaepäilystä. Isot tilat ovat yleensä kroonisia ongelma- Hevostallit ovat Taina Häkkisen säännöllisen valvonnan alla. paikkoja, joissa puutteita ilmenee esimerkiksi puhtaudessa tai ruokinnassa, Häkkinen selittää. Valvontaeläinlääkäri kokee työssään eläintenhoidon nurjan puolen. Kiitokset ovat harvassa. Julkisuuden myötä suuret yleisöt antavat tunnustusta tekemästäni työstä, mutta henkilökohtaista kiitosta saan asiakaskäynneillä harvoin, Häkkinen toteaa. Lampinen järjestäjän apuna Pori ja tapahtumat ovat itsestään selvä yhdistelmä. Pori Jazzit, SuomiAreena, Pori Folk, Porispere Kokematonta tapahtumanjärjestäjää saattaa kuitenkin odottaa lupien ja ilmoitusten viidakko. Ympäristövirasto etunenässä auttaa järjestäjää tapahtumaan liittyvissä kysymyksissä ja vaatimuksissa. Ilmansuojeluinsinööri Jari Lampisen vastuualueeseen kuuluvat meluasiat, mutta hän on se mies, johon järjestäjät ovat totutusti yhteydessä. Ehkä siksi, että olen valvonut esimerkiksi Pori Jazzin toimintaa todella pitkään. Ympäristövirastossa vuorotellaan, kuka on vastuussa kesän tapahtumista, mutta takavuosina minulle painottuivat isot tapahtumat, Lampinen selventää. Lampisen ja muiden viranomaisten lisäksi oivana apuna toimii Yleisötilaisuuden järjestämisopas, jonka Lampinen teki Ympäristö ja Terveys -lehden päätoimittajan Tapio Välikylän kanssa. Teos tehtiin, koska kaiken kattavalle oppaalle oli selkeä tarve, Lampinen toteaa. Porissa on järjestetty massatapahtumia jo vuosikymmeniä. Hyvien puitteiden lisäksi viranomaiset ovat valveutuneita ja auttavat järjestäjiä mielellään, mutta tekevät myös tiivistä yhteistyötä keskenään. Viranomaiskokouksissa suunnitellaan asioita hyvissä ajoin ennen tapahtumaa. Lampisen mukaan etenkin kokemattomilta järjestäjiltä unohtuvat helposti samat asiat. Muistettavaa on paljon, mutta Lampinen listaa kolme tärkeää asiaa. Mitoita jätehuolto oikein, suunnittele ja listaa tilaisuuden rakenne huolella, ja ennen kaikkea kysy rohkeasti viranomaisilta!

12 12 Kirjurinluoto ja luotojen alue kesän ykkösjuttu! Me porilaiset tiedämme ja tunnemme Kirjurinluodon kuin omat taskumme. Se on vihreä keitaamme keskellä kaupunkia. Kirjurinluoto on Yyterin ohella se paikka, mihin kehotamme ulkopaikkakuntalaisia tutustumaan. Käytämmekö silti itse tarpeeksi aikaa tutustuaksemme luotojen alueen monipuolisiin vapaa-ajanvieton mahdollisuuksiin? Päätimme ottaa aktiviteeteista selvää ja poimia vinkkejä vauhdikkaaseen kesään. Lapsille ja lapsenmielisille Nautiskelijoille Liikunnan iloja Kulttuurinnälkään Yksi luodon hienoimmista ja halvimmista kohteista on Pelle Hermannin leikkipuisto. Maksuton ja suuri puistoalue vie koko perheen mennessään. Leikkipaikkoja on kaiken ikäisille: Merirosvolaiva, Lilliputin maa, Kolmen karhun puisto ja Kuunari Tähti. Lisäksi leikkipuiston vetonaulan, Viksu Mustavariksen, löytää kotipesältään joka päivä kesän ajan. Leikkipuiston rinnalle valmistui viime kesänä liikennepuisto Vinkkari. Tänä kesänä menopelitarjonta kasvaa kun liikennepuistoon saadaan kaksi uutta polkuautobussia. Liikennepuisto on avoinna kaikkina päivinä maanantaita lukuun ottamatta. Katso tarkemmat aukioloajat pori.fi -sivuilta: pori. fi/tpk/viheralueet/viheraluekohteita/kirjurinluoto/liikennepuisto Kirjurinluodossa saa tutustua kesäisin myös moniin eläinasukkeihin. Pikkukilit ihastuttavat omassa aitauksessaan, sorsat polskivat lammessa. Löytyypä alueelta myös muita lintulajikkeita ja tietenkin alpakkaperhe, joka asustaa Kirjurinluoto Arenan läheisyydessä. Vaikka Kirjurinluodosta löytyy paljon tekemistä, voi luodosta nauttia ihan vaan olemalla. Alueen uimaranta ja nurmialueet houkuttelevat auringonpalvojia. Hellepäivinä polskijoita riittää. Piknik-kori kannattaakin täyttää huolella, jotta päivä Kirjurissa ei loppuisi lyhyeen. Luodon ravintola, kahvilat ja jäätelökioskit pitävät kuitenkin huolen nautiskelijoiden virvoittamisesta. Kirjurista löytyy myös vihertietokeskuksen näyttelypuutarha Hanhipuisto. Sinne on kerätty satoja erityisesti Porin seudulla hyvin kestäviä ja viihtyviä puu-, pensastai kukkakasveja. Hanhipuistossa on lupa levähtää puistonpenkille ja ihailla kaunista kukkaloistoa. Jotta koko kesä ei menisi ihan vaan oleiluksi kannattaa suunnata luotojen lenkkipoluille. Kirjurinluodon lenkillä on pituutta 1,3 kilometriä ja Luotojen lenkillä 3,4 kilometriä. Himoliikkuja voi kiertää lenkit vaikka useamman kerran ja treenata matkan varrella olevilla kuntolaitteilla. Polsan reitti on Hanhipuistosta Polsanluotoon tehty luontoreitti, jossa on runsaasti vesi- ja kosteikkokasvikkoa. Kuuntele ja seuraa alueen rikasta linnustoa, ja suuntaa reittisi takaisin Kirjuriin vaikka lossilla. Porin ulkoilureitit löytyvät nyt myös kootusti verkosta osoitteesta arcgis.pori.fi/ storymaps. Palvelu toimii hyvin myös mobiililaitteilla, mikä tietysti on kätevää ulkoillessa. Pieni kisailu tuo jännitystä kesään. Huiman suosion saavuttanutta liitokiekkoa eli frisbeegolfia voi heitellä Kirjurissa. Frisbeegolf-rata kiertää Kirjurinluodon Arenan ympäri. Liitokiekkoilu on hauskaa ja mukavaa puuhaa myös aloittelijoille, ja se sopii kaiken ikäisille. Kirjurissa voi pelata myös kuulapeli petankkia. Petankkikenttä sijaitsee Pelle Hermannin puiston läheisyydessä. Pori Jazz -festivaali on vuosien varrella tehnyt Kirjurinluodon tutuksi tuhansille suomalaisille. Tänäkin vuonna luvassa on mielenkiintoinen kattaus niin jazzin kuin pop-musiikin huippuartisteja. Lokkilavalle tulee käyttöä jazzien jälkeen, kun Kirjuri Classic -viihdekonsertin suomalaiset tähdet valtaavat lavan heinäkuun lopulla. Raskaamman musiikin ystävät suunnistavat Kirjuriin elokuun alkupuolella kun ilmoille kajahtaa Porispere -festivaali. Musiikin ohessa tarjolla on myös kesäteatteria niin farssin kuin lastennäytelmän muodossa. Huh, tämän tarjonnan mukaan kesä on täynnä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Kesälomalle löytyy taatusti tekemistä porilaisten omalta takapihalta, Kirjurinluodosta. Katso vaikka googlesta! Teksti ja kuvat Tiina Salminen Melonta sopii kesään kuin nenä päähän. Melamajavien melontavaja on Hevosluodossa ja sieltä voi vuokrata välineet ja opastusta. Luotojen oma melontakartta auttaa suunnistamaan Kokemäenjoessa. Kartta ja vinkit melontaan löytyvät osoitteesta nic.fi/~mema/ kuvat/melontaesite.pdf. Puistojumppa on myös tuttu näky Kirjurissa. Tänä kesänä trikoot kannattaa vetää jalkaan juhannuksen jälkeen, kun Porin Naisvoimistelijat liikuttavat kansaa uimarannan läheisyydessä tiistaisin klo

13 Mansikka kakussa ja toisin päin - SuomiAreenan ja Pori Jazzin yhteistyö tiivistyy SuomiAreenan ja Pori Jazzin yhteistyön tiivistyminen näkyy erityisesti siinä, että keskustelutapahtuma saa oman lavansa Kirjurinluodon konserttipuistoon musiikkilavojen rinnalle. Pori Jazz sai alkunsa jo vuonna 1966, SuomiAreena vasta vuonna Yhteiselo rinnakkain on ollut toimivaa, mutta tiiviimmän yhteistyön tekeminen lähti käyntiin vasta noin vuosi sitten. - Kun vuonna 2005 suunnittelimme SuomiAreenan järjestämispaikkaa, Pori esittäytyi heti sopivana valintana. Pori Jazzin kohderyhmä vaikutti erinomaiselta SuomiAreenan kannalta, muistelee SuomiAreenan tuottaja Esa Nieminen. Aikaisempina vuosina tapahtumien yhteistyö on näyttäytynyt yleisölle esimerkiksi jazzkadun lavan SuomiAreena-keskusteluilla. Keskustelujen yhteydessä on myös monesti kuultu keven- nyksenä jazz-musisointia. - SuomiAreena ikään kuin täydentää festivaaliviikon. Onhan Pori Jazzin ja SuomiAreenan yhdistelmä Suomessa ja kansainvälisestikin ainutlaatuinen juttu, kertoo Pori Jazzin tiedottaja Mikko Peltola. Rentoa kulttuuria Tapahtumat sopivatkin yhteen kuin mansikka kakkuun. Suomi- Areenassa puhutaan asiaa päivisin ja illalla otetaan rennosti Pori Jazzin merkeissä. Tulevana kesänä hynttyyt on lyöty yhteen jo niin vahvasti, että Kirjurinluodon konserttipuiston kesäteatterilavasta tulee tapahtumaviikolla SuomiAreena-lava. Lavalla nähdään heti valtakunnan kovimpia nimiä. Keskustelemassa ovat muun muassa Tarja Halonen, Jenni Haukio, Sofi Oksanen ja Jörn Donner. - Keskustelut ovat kesäisen rentoja ja niitä käydään musiikin lomassa. Lavalla puhutaan kirjoista ja kirjallisuudesta, ja kaikesta, mikä liittyy jazziin ja kulttuuriin, kertoo Nieminen. Uusia elämyksiä Keskustelun ja musiikin yhdistämisessä on kyse uusien elämysten tarjoamisesta. - Kirjurinluodon konsepti muuttuu. Nyt ohjelmaa on iltapäivästä yöhön. Yhden lavan sijasta tarjontaa on neljällä lavalla. Yleisöllä on aikaa kulkea ja katsella esimerkiksi keskusteluja. Haluamme, että yleisö viihtyy monipuolisesti, miettii Peltola. Yhteistyö poikinee hedelmää myös ensi vuonna, sillä tapahtumilla on edessään juhlavuodet. Kesällä 2015 Pori Jazz järjestetään 50:ttä kertaa ja SuomiAreena kymmenettä. SuomiAreena huomioi juhlavuoden pääteemassaan, mikä on opetus ja kulttuuri. Pori Jazz on järjestämässä muun muassa juhlanäyttelyitä ja julkaisemassa juhlakirjan. Yhteistyötä tehdään SuomiAreenan lisäksi esimerkiksi Satakunnan Museon ja Porin taidemuseon kanssa. - Kyllä SuomiAreenan kanssa suunnitelmia jo on, mutta ne eivät ole vielä hahmottuneet. Ainakin on ollut puhetta yhteisten 6-kymppisjuhlien järjestämisestä, paljastaa Peltola. Katso tapahtumien ohjelmat netistä: suomiareena.fi/ohjelma ja porijazz.fi/ohjelma Pori Jazzin pianisti pyöräili viime kesänä Kansalaistorillakin. Teksti Tiina Salminen Kuva Ville Malja/SuomiAreena Tapahtumapoimintoja Porin kesään 2014 Kirjurinluodon kesäteatteri Palokuntanuorten leiri SuomiAreena Pori Jazz Pori Jazz Kids -festivaali F.I.C.C. Rally Pori Cup Vihreä Teatteri Kirjuri Classic Kuninkuusravit Porispere Pori Folk XIV Lainsuojattomat

14 14 Ankkuri-tiimissä monenlaisia ammattilaisia Porin kaupunki ja Lounais- Suomen poliisilaitos puuttuvat nuorten tekemiin rikoksiin sekä lähisuhde- ja perheväkivaltaan viranomaisten yhteistyöllä. Ankkuri-tiimiin kuuluu poliisi, sosiaalityöntekijä, ohjaaja, psykiatrisen sairaanhoitaja ja erityisnuorisotyöntekijä. Yhteistyön etuna asiakkaat saavat oikea-aikaista tukea ja ohjausta yhdestä toimipisteestä. Ankkurin kautta henkistä tukea tai muuta asiakkaan tarvitsemaa apua voidaan tarjota välittömästi ilman odottelua ja viranomaiselta toiselle pompottelua. Arki alkanut tiiviisti Työ käynnistyi maaliskuussa. Asiakkaat ovat tulleet pääosin poliisin kautta. Yhteyttä tiimiin voivat ottaa suoraan koulujen henkilökunta, vartiointiliikkeet tai kuka muu tahansa. Alkuvaiheessa iso osa tapauksista on ollut uusia lastensuojelun asiakkaita. Se on yllättänyt, samoin lähisuhdeväkivallan yleisyys. Toiminta-alue on Pori, Ulvila, Merikarvia ja Lavian. Järjestetyt kahvitapaamiset keräsivät paikalle noin 70 toiminnasta kiinnostunutta nuorten parissa työskentelevää yhteistyökumppania. Kerran kuukaudessa järjestettävät tilaisuudet tarjoavat mahdollisuuden verkostoitumiseen, kuulumisten kertomiseen, tapahtumista tiedottamiseen. Tiimiläiset toivovat viranomaisyhteistyön tiivistymistä entisestään. Osa sisäistä turvallisuutta Ankkuri-toiminnan keskeinen tavoite on varhainen tilanteisiin puuttuminen. Se on myös osa sisäisen turvallisuuden ohjelmaa, jonka mukaisesti Ankkuri-malli on määrä ottaa käyttöön vuoteen 2015 mennessä koko maassa alle 18-vuotiaiden rikoskierteen ehkäisyssä. Porin kaupunki ja Porin poliisi ovat tehneet yhteistyötä jo pitkään. Ankkuri-tiimillä yhteistyötä on haluttu laajentaa aiemmasta. Yhteisen tekemisen myönteisistä vaikutuksista ollaan yhtä mieltä molemmissa organisaatioissa. Ankkuri-toiminnan arviointia pidetään tärkeänä. Sen osalta taustaorganisaatiot tekevät yhteistyötä Tampereen yliopiston kanssa. Mikäli kokemukset Porin seudulta siihen kannustavat, on Lounais- Suomen poliisin suunnitelmissa levittää malli myös muualle poliisilaitoksen alueella. Ankkurin kautta henkistä tukea Porin poliisiasemalla toimivan viisihenkisen Ankkuri-tiimiin muodostavat Sari Luoma (vas.), Marju Kujansivu, Marko Sulonen, Timo Metsäjoki ja Teija Kunnari. Toimintamallin etuna on, että asiakkaat saavat kokonaisvaltaista ja oikea-aikaista tukea ja ohjausta yhdestä toimipisteestä. Katupäivystyksiä, nuorten kohtaamisia, lasten suojelua... Vanhempi rikoskonstaapeli Marju Kujasivu Keskityn alaikäisten tekemien rikosten tutkintaan. Minulla on erityisosaamista nuorten kohtaamiseen, ja huolehdin alle 15-vuotiaiden nuorten puhuttelusta. Työnkuvaani kuuluu myös perheja lähisuhdeväkivaltatapausten esitutkinta. Toimin myös muiden Ankkuri-tiimiläisten työparina muun muassa lastensuojelutapaamisissa. Sosiaalityöntekijä Sari Luoma Työtehtäviini kuuluu alaikäisten rikosten tekijöiden lastensuoje- luilmoitusten käsittely, lastensuojelutarpeen selvittäminen. Lähisuhde- ja perheväkivaltaa koskevissa tapauksista vastuualueeseeni kuuluvat ensisijaisesti ne perheet, joissa on lapsia. Vastaan lastensuojelutarpeen selvitysprosessista ja koko perheen tilanteen selvittelystä. Ohjaaja Marko Sulonen Toimin sosiaalityöntekijän työparina sekä alle 18-vuotiaita koskevissa rikosasioissa että lähisuhde- ja perheväkivaltatapauksissa. Kohtaan työssäni myös näpistelyistä kiinni jääneitä nuoria ja heidän vanhempiaan, teen tilannearvion ja ohjaan tarvittaessa eteenpäin muihin palveluihin. Psykiatrinen sairaanhoitaja Teija Kunnari Työskentelen 50 prosenttia työajastani Ankkuri-tiimissä ja toiset 50 prosenttia Porin kaupungin psykososiaalisten palveluiden nuorten vastaanotossa. Ankkurissa toimin sosiaalityöntekijän työparina lastensuojelutarpeen selvityksissä sekä niissä perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapauksissa, joihin liittyy lapsia. Lapsettomia pariskuntia koskevat perheväkivaltatapaukset hoidan joko yksilötyöskentelynä tai poliisin työparina. Nuoren ja hänen perheensä tavatessani arvioin heidän tilannettaan ja huolehdin eteenpäin oikeanlaisiin palveluihin. Tarvittaessa arvioin myös asiakkaiden mahdollista psyykkisen tuen tarvetta. Erityisnuorisotyöntekijä Timo Metsäjoki Minulla on 20-prosenttinen rooli Ankkurin toiminnassa, muuten työskentelen Porin kaupungin vapaa-aikavirastossa nuorisopuolella. Teen myös katupäivystyksiä ja osallistun erilaisten tapahtumien tuotantoon. Toimin lisäksi yhdyshenkilönä kuukausittaisten Ankkuri-kahvien järjestelyissä. Olen tehnyt nuorisotyötä muun muassa Uudessa-Seelannissa ja Tansaniassa sekä toiminut hanketyössä eri puolilla Suomea. Tulevaisuudessa pienryhmätoiminta ja kesälomatoiminta tulevat liittymään Ankkuriin vahvemmin minun kauttani. Tekstit ja kuva Salla Rajala

15 Sujuvan elämän Pori Kesän 2012 Pori Folk -kaupunkifestivaalin avajaisissa naishenkilö otti minua kädestä kiinni ja tuli kiittämään. Hän kehui festivaalia siitä, että maksuton ja hyvistä esiintyjistä koostuva avajaiskonsertti järjestettiin alkuillasta. Eli siihen aikaan, kun lapsien kanssa kehtaa vielä pörrätä kaupungilla perjantaina. Tämä lämmitti festivaalin päätuottajan sydäntä. Tätä on festivaalin saavutettavuus ja tasa-arvoinen palvelu. Kulttuurin saavutettavuudesta on puhuttu Satakunnassa viiden vuoden aikana tavanomaista enemmän. Porin kulttuuritoimi on nähnyt tärkeäksi pitkäjänteisen työskentelyn saavutettavamman ja moninaisemman kulttuurin edistämiseksi. Näistä lähtökohdista kulttuuriasiainkeskus haki ja sai rahoitusta vuonna 2013 opetus- ja kulttuuriministeriöltä kulttuuritoimen yhteisen saavutettavuussuunnitelman laatimiseksi. Mitä on hyvä saavutettavuus? Suunnitelmassa saavutettavuus nähdään laaja-alaisena, jokaista ihmistä koskevana asiana. Hyvä saavutettavuus kertoo erilaisten yleisöjen tarpeiden huomioimisesta ja helposta lähestyttävyydestä. Hyvä saavutettavuus tarjoaa mahdollisuuden osallistumiseen ja elämyksiin yksilöiden erilaisista ominaisuuksista riippumatta. Saavutettavuus on yhdenvertaisuuden edistämistä. Saavutettavuutta voidaan parantaa poistamalla osallistumisen esteitä. Esteet voivat liittyä aisteihin, tiedotukseen, ymmärtämisen vai- Suunnitelma on verkkojulkaisuna kulttuuritoimen kotisivuilla www. pori.fi/kulttuuri keuteen, asenteisiin, fyysisiin tai taloudellisiin tekijöihin sekä päätöksenteossa oleviin puutteisiin. Esimerkkejä huonosta saavutettavuudesta löytyy valitettavasti myös meiltä: kaupungin moniin virastorakennuksiin ja tapahtumapaikkoihin kulku pyörätuolilla on hankalaa, tai jopa mahdotonta. Kuntalaisia koskettava tiedottaminen saattaa olla vaikeakielistä tai eri viestintäkanavia käytetään puutteellisesti. Kuntalaisten oletetaan ymmärtävän heitä koskevia päätöksiä, mutta todellisuus voi olla toinen. Tarkoitus on hyvä, mutta lopputulos usein ontuu. Pori muiden edellä Porin kulttuuritoimen saavutettavuuden ja moninaisuuden toimintasuunnitelma on nyt valmis. Vastaavanlaista ei ole missään muualla Suomessa tehty, joten olemme saaneet ylpeydellä toimia asian edelläkävijöinä. Suunnitelma löytyy verkkojulkaisuna Porin kulttuuritoimen kotisivuilta Pitkän aikavälin suunnitelmaan on valittu kuusi keskeistä toimenpidettä: Saavutettavuuden ja moninaisuuden ylläpitäminen Viestinnän saavutettavuuden kehittäminen Apuvälineiden saatavuuden kartoittaminen Saavutettavuus- ja moninaisuustyöhön resursoiminen Saavutettavuuskartoitusten laatiminen Porin Kulttuuripolun eli perusopetuksen kulttuuriopetussuunnitelman käyttöönottoon kannustaminen Saavutettavuutta edistävät toimenpiteet vaihtelevat pienistä suuriin ja kulttuuritoimen eri vastuualueilla on omia erityistarpeita, jotka huomioidaan vuosittaisissa toimenpiteissä. Pidemmän aikavälin suunnitelmaa edistetään vuosittaisten pienempien toimenpiteiden avulla. Herätystä meille kaikille Suunnitelmassa keskitytään kulttuuritoimeen ja käsitellään kulttuurin saavutettavuutta ja moninaisuutta. Tästä huolimatta suunnitelmaa kannattaa lukea laaja-alaisemmin: miten omassa työssäsi voit huomioida saavutettavuuden eri osa-alueita ja palvella kuntalaisia entistä paremmin? Miten moninaisuus on huomioitu työyhteisössäsi? Entä onko sinulla valmiuksia palvella erityistä tukea tarvitsevia asiakkaita? Onko työpisteesi esteetön tai pääsevätkö toimintarajoitteiset asiakkaat osalliseksi tarjolla olevista palveluista? Pitkän aikavälin saavutettavuus- ja moninaisuussuunnitelman toivotaan sisältyvän kaikkeen toimintaan luonnollisena osana. Tässä on haastetta myös muille hallintokunnille: saavutettavuuden ja moninaisuuden edistäminen on meidän jokaisen velvollisuus! Teksti Emma Susi Aineisto Susi, Emma (toim.) 2014: Porin kulttuuritoimen saavutettavuuden ja moninaisuuden toimintasuunnitelma Suunnitelma on syntynyt kulttuuritoimen saavutettavuustyöryhmän työskentelyn tuloksena. Lähde Kulttuuria kaikille- palvelu. Kuvat ja symbolit Tiina Laakso / Tmi Maleevi 2014.

16 16 Juuret Porissa Voicen ääni Porista Porilaisten tulisi olla ylpeämpiä Helsinki, Kaapelitehdas, Lauttasaaren sillan pielessä. Kulttuurin monitoimitalo, laajassa ja vapaassa merkityksessä. Viidennen kerroksen aulassa on hurja meno. Pomppulinnassa on sakkia kuin persialaisella torilla, ääniä on ilmassa runsaasti. Pallomeressä vellova väki suoltaa palloja lattian lisäksi korkeuksiin. Jos olisi säikähtävää sorttia, saattaisi ottaa taka-askeleita. Haastateltava Lauri Kottonen potkaisee tottuneesti yhtä palloa. Alan miehiä. Radiokanava The Voice on meriporilaisen toimittaja Lauri Kottosen työpaikka. Räyhäkäs sisääntulo yllättää haastattelijan vielä myöhemminkin; aulassa ei ollutkaan menossa koululaisvierailu, vaan SBS Discoveryn Kaapelitehtaan väki piti välituntia! Vielä on sellaisiakin työpaikkoja, joissa ei ole keski-ikä yli viidenkymmenen. - Kyllä täällä varusteet sumopainiinkin on, lisää juon- taja Kottonen löylyä. Ensi kerralla sitten. Voice on radiokanava, jonka ensisijainen kohde on 35-vuotias nainen. Hänellä on oikein nimikin, Jenni. Lauri Kottonen torjuu käsitykset nuorisokanavasta ja tekee pesäeroa NRJ:n, Looppiin ja sitä rataa. SBS on napannut vahvan aseman Suomen markkinoilla: Iskelmä, Radio City, Radio Pooki, Radio Jyväskylä ja Playradio ovat samaa mediataloa. Iltapäivien huumaa Lauri Kottonen on Meri-Porin poikia, joka on kulkeutunut tunnetun radiokanavan iltapäiväjuontajaksi. Parina neljän tunnin seteissä on Noora Hautakangas. Lähetystä valmistellaan aina neljä tuntia. nään ranskalaisilla viivoilla. - Tiedän, että Ylellä on paljon enemmän ihmisiä tekemässä töitä. Meillä työ on henkilökohtaisempaa ja sitä kautta jutut persoonallisempia, vertailee Kottonen, ja sanoo, että vain aitous pitää ihmiset kanavalla. Kritiikki itseltä - Kovin kritiikki tulee minulta itseltäni, vakuuttaa juontaja. Kaupallisen radioaseman on tuotettava taloudellista voittoa. Mainosmyynnin vuoksi on oltava selvä kuva kenelle kanavan ohjelmat on tarkoitettu. Eri osapuolet ovat luonnollisesti kiinnostuneita, millaisia ovat kuuntelijoiden reaktiot ohjelmiin ja mainoksiin. Lauri Kottonen myöntää totta kai, että kuuntelijoiden asenteita tutkitaan. Jokaisella ohjelmalla on tuottaja ja kanavan markkinointi luonnollisesti seuraa ohjelmia tarkkaan. - Eniten seulon itse lähetyksiäni, pohdin ja arvioin. Markkinointi ei meitä painosta ohjelmien viemiseksi johonkin suuntaan. Firman sisällä meillä on paljon kanssakäymistä. - Tietenkin tuntosarvet ovat herkkinä ympäri vuorokauden. Seuraavaa lähetystä valmistellaan ajatustyönä edellisen loppumisesta lähtien. Lauri Kottonen kuvailee työtään kolmella perusasialla. - Älykkäästi ajankohtainen. Salaa sivistävää. On tuotava näkökulmia maassa käytävään keskusteluun. - Hauska ja oivaltava. Huumoria ei ole maailmassa koskaan liikaa. - Persoonallinen ja terävä. Juontajien persoonat ja mielipiteet ovat usein kanavan valinnan peruste. Musiikki on monilla kanavilla melkein samaa, siksi juontajilla on iso merkitys. Juontajan valmistautuminen vaihtelee. Johonkin asiaan saattaa olla valmis käsikirjoitus, joskus men- Kottonen sanoo opiskelleen 25 vuotta ronskin kielen käyttöä Porissa. Tämän lisäksi juontohommiin lisäoppia tuo miehen vahva jalkapallotausta. Ja siihen erikoinen lisä, myös pitkä ura erotuomarina. - Vittuilustakin voi oppia nauttimaan, tulee porilaistyyliin. Siteet Poriin, työ Helsingissä Lauri Kottosen ei tarvitse erityisesti korostaa siteitään Poriin. Ne ovat vahvat, mutta koti-ikävää ei ole. Hän on kasvotusten saman realiteetin kanssa kuten moni muukin. Siteet ei yksin riitä. Työ on Helsingissä kuten niin monilla maakunnista lähteneillä. Epäilyt suunsoitostakin tulee torjutuiksi. - Osa on porilaisia ja loput haluaisi olla, sopii hyvin Kottosen lausunnoksi. Hän haluaisi, että kaupunkilaiset olisivat ylpeämpiä kaikesta Porissa syntyneestä. - Liikaa on asennetta, jonka voi muotoilla no tääl mää vaa. Ja kateus kalvaa menestyviä. Kun englantilaisista tehdään henkilökuva, ainakin äijistä, aina selvitetään, mitä jalkapalloseuraa haastateltava kannattaa. Kottosella kasvattajaseura on Mäntyluodon Kiri ja nykyinen suosikki FC Jazz. - Olin Tammisaaressa paikalla, kun Jazz nousi I divisioonaan. Nuoruuden liikunta on tuottanut hyvä tuloksen. Radiomies juoksi juuri puolimaratonin, käy pelailemassa futista, lenkkeilee ja käy salilla. Jarkko Niemisen on syytä olla varuillaan. - Tenniksen pelaamisen olen aloittanut. Futismiehen kesästä jalkapallon MM-kisat nappaavat sijan numero kaksi. Nuori mies on haastattelun jälkeen lähdössä omiin polttareihinsa! Niiden tuoma jännitys ei estä veikkaamasta. - Siitä asti, kun näin ensi kerran David Beckhamin pelaavan, haaveni on ollut Englannin maailmanmestaruus. Vastauksen Lauri Kottosen haaveeseen saamme viimeistään puolen yön aikaan 13. heinäkuuta. Teksti Tapio Furuholm Kuva Mikko Räsänen

17 Kaupungin osat Vaatimus Sampolasta Maine puhdistettava! Vain alkukesän päivä voi olla niin mieltä hivelevä. Lämmin, kaunis, tyyni, linnut laulavat. Tuolla istuu ihmisiä seinustalla rauhallisesti keskustellen. Nurkan takana, toisen talon seinustalla, toinen porukka. Vanhanaikaisia, hyväkuntoisia pihakeinuja on useita. Vain yksi rouva on rohkeasti istunut sellaiseen. Vihreää on runsaasti, samoin kukkia. Lähes tshehovilaisen idyllin keskeltä se tulee. Suna Backmann: Sampolan maine on puhdistettava. Niillä ei ole puheoikeutta, jotka ei asu täällä! Koko seinustaparlamentti on samaa mieltä, tukee nyökkäillen. Terttu Tenho sanoo kohteenkin: Ylimääräiset lehtijutut pois! Sampolalaiset ovat 100 prosenttisen kyllästyneitä lukemaan juttuja kaupunginosan häiriöistä ja väkivallasta. Ne eivät pidä paikkaansa. Usealla suulla vakuutetaan Sampolan rauhallisuutta ja turvallisuutta. Rauhattomuutta aiheuttivat muualta tänne poikenneet. Ne oli Seinäjoelta ja ties mistä. Ilmassa on huojentunut tunnelma, paikallinen maineikas baari on ollut suljettuna jo pari vuotta. Täällä saa rauhassa kävellä, iltaisinkin. Vain ne, jotka eivät täällä asu, mollaavat. Ainakin osa vanhoista tuomioista on jo purettu. Wikipediassa lukee: Lähiöllä oli ennen huono maine väkivaltarikosten takia, mutta on nykyisin parantunut. Saman W-lähteen mukaan Sampolassa on vähintään 29 erilaista palvelua. Seinustaparlamentti ylistää niitä, asukastupaa, Pirkan puistoa, skeittirataa, mutta kiroaa pankkiautomaatin puuttumisen. Sampola on muistomerkki Suomen ja Porin 1970-luvusta. Sotien jälkeen huonosti hoidettu asunto-ongelma oli ratkaistava pikatahtia rajun rakennemuutoksen oloissa. Aivan kaikki maaseudun hylkäämään joutuneet nuoret miehet ja naiset eivät lähteneet Ruotsiin. Teollisuuskaupunki Pori veti puoleensa. Nurkan takana oli valtava Outokumpu, Rosenlewilla oli vaikka mitä, Seikun sahaa, paperitehdasta, konepajassa kovien miesammattien lisäksi kotitalouskonetehdas. Öljynporauslaut- toja taottiin, oli Vuorikemiaa ja montaa sorttia. Ja palvelut, nekin olivat kasvussa. Janne Toivonen kuvailee aikaa Pori-kirjassaan: Tahraton elementtitalo on pop. Uusiin asuntoihin muuttaa keskimäärin nykyisen Sampolan verran väkeä joka vuosi. Jos Sampolaan joskus naulataan laattoja lähiön suurille pojille, suomalaiseen suurmiestyyliin niissä lukee Armas Puolimatkan ja Astalan Penan nimet. Heidän oivalluksensa oli, että Herralahti, Käppärä ja Pormestarinluoto oli liian väljästi rakennettu. Piti tiivistää. Näin syntyi Sampolan ydin, kerrostalot. Voisi riviin sopia Hakasen Taunon nimikin. Hän oivalsi nopeasti, että kivitalojen väellä pitää olla yhteistoimintaa. Ytimen lisäksi Sampolaan kuuluu, ainakin vapaasti rajoja katsoen, pieniä kerrostaloja, rivitaloja, rintamamiestalojakin. On Himmeli ja Taikurinhattu, nuo paljon puhutut. Aikansa ajattelua nekin. Mastojentien itäpuolella on mukavat palloilualueet. Entinen lyhytaaltoasema on myös siellä hyvin piilossa. Täältä lähti Suomen ääni merimiehille ja siirtolaisille, ja oli kuultavissa myös Sampolassa sähköhelloista, levysoittimista ja muista radion korvikkeista. Uuden Sampolan ajattelijoita kasvattaa Itä-Porin yhtenäiskoulu, ekoilta kymppiluokkaan. Tomeran rehtorin Marjo Katajiston hyppysissä on 415 oppilasta ja 38 opettajaa. Koulussa puhutaan viittätoista kieltä. Oppilaista on maahanmuuttajia 69. Ajankuvaa lienee sekin. Rehtorin kainalossa poseeraava Jesse-Matias sen sanoo: Tääl on rento ja ystävällinen meno. Jenni jatkaa: Tosi hyvä koulu, hieno ilmapiiri. Ei ihme, että rehtori säteilee. Koulun musikantit ovat saaneet silitystä ulkomaita myöden. Niiden, jotka poistavat varmistimen kuullessaan sanan lähiö, kannattaa poiketa Sampolaan. Sitten saa ihan itse päättää. Teksti Tapio Furuholm Kuvat Kalle Aaltonen

18 18 Henkilökunnan harrastuksia Teksti Kalle Aaltonen Kuvat Florent Vignal ja Markus Jokela Tutkapari Moona Hellsten ja Mauno ovat harrastaneet koiratanssia vuoden. Koiratanssissa kemiat kohtaavat Koiratanssi. Koiria ja tanssimista. Asiaan perehtymättömällä lienee omat mielikuvansa. Todellisuudessa kyse on koirankoulutustaitoja ja taiteellista ilmaisua yhdistelevästä koiranharrastusmuodosta. Moona Hellsten on aktiivinen koiranharrastaja. Sijaisuuksia puistotoimessa tekevä ja sosiaalialaa opiskeleva Hellsten harrasti ensin Mauno-koiransa kanssa agilityä, kunnes juhannuksena kaksi vuotta täyttävälle Shih tzulle todettiin lonkkavika. Mauno on energinen koira, joten lähdin etsimään uutta harrastusta, mikä sopisi hänelle, Hellsten muistelee. Uusi harrastus löytyi koiratanssin muodossa. Hellsten kuvailee lajia ohjaajan ja koiran yhteistoiminnaksi, jossa koira tekee erilaisia temppuja musiikin tahdissa. Koiratanssi rantautui Suomeen vasta 2000-luvun alussa. Porissa harrastustoiminta on Hellstenin mukaan vähäistä. Paria epävirallista kilpailua lukuun ottamatta harrastaminen on ollut varsin oma-aloitteista. Olen ollut netissä ja ottanut selvää säännöistä, etsinyt yleistä tietoa, videoita ja inspiraationlähteitä. Koiratanssi on sen verran uusi laji, että Porissa ei olla vielä herätty siihen kunnolla, Hellsten toteaa. Koiran ehdoilla Koiratanssin aloittaminen ei yksinkertaisimmillaan vaadi muuta, kuin omistajan ja perustottelevaisen koiran. Lajin aloittaminen on vielä helpompaa, jos koira on perusluonteeltaan energinen ja helposti innostuva. Kaikki koreografiat tehdään koiran ehdoilla, eikä sitä pakoteta mihinkään. Pääpointtina on se, että koiralla on hauskaa. Kilpailutilanteissa rokotetaan heti pisteitä, jos koiran häntä ei heilu iloisesti, Hellsten kertoo. Maunoa Hellsten luonnehtii sosiaaliseksi sydäntenmurskaajaksi. Koira oppii uusia temppuja nopeasti ja osasi muun muassa istua jo 10 viikkoisena, vieläpä samalla viikolla kun Hellsten oli saanut koiran. Maunon vahvuus on reippaus ja innostuneisuus tähän toimintaan. Hän ei ole erityisen miellyttämisenhaluinen, mikä tekee harrastamisesta välillä haastavaakin, Hellsten pohtii. Koiratanssi on vaativa laji, mutta se ei ole tosikoille. Jos ohjaaja on huonolla tuulella, välittyy se myös koiraan. On tärkeää, että ohjaajan ja koiran kemiat kohtaavat. Koira peilaa ihmisen kaikkia tunnetiloja. Silloin kun itsellä on hyvä fiilis, niin koirallakin on, Hellsten toteaa. Pelit pystyyn vitosella Vahtimestari Jani Järvenperä vuokraa megafonin, pelastusliivit ja räiskälepannun vaikka samalla kertaa. Tärpit Salibandy (13 mailaa, pallot, 2 kypärää) 5,50 Kävelysauvat 2,50 Lumikengät 5,50 Kanootti 13,50 Polkupyörä 7 (+20 pantti) Puolijoukkueteltta 35 Kenttäkeittiö 75l 25 Kaasugrilli 11 Megafoni 5,50 Ainoaksi ongelmaksi muodostuu se, että sinulla ei ole mitään edellä mainituista välineistä. Mistä saat kaikki tavarat onnistuneen juhlan takaamiseksi? Kuvitellaan, että olet järjestämässä kesäjuhlia kymmenelle ystävällesi. Tarvitset juhlateltan, soppatykin, kaasugrillin, kahvinkeittimen sekä ison vesikanisterin. Juhlissa pelataan jalkapalloa, pesäpalloa sekä salibandya. Pidät puheen ja tarvitset avuksesi megafonia. Vieraat nukkuvat yönsä makuupusseissa puolijoukkueteltassa. Aamulla heitätte rinkat selkään ja suuntaatte luontoon. Ruoan valmistatte trangia-retkikeitintä, räiskäle- sekä nokipannua apuna käyttäen. Ohjelmassa on myös kanoottiretki. Vapaa-aikaviraston välinevuokrauksesta löytyy jos jonkinmoista tavaraa vapaa-ajan aktiviteetteja varten. Ja vieläpä edullisesti. Erityisesti vuokrattavat juhlateltat ovat keränneet kiitosta. Kesäisin myös kanootit ja grillit liikkuvat tiuhaan tahtiin. Monen suusta kuulee, että onpa halpa!, kertoo vahtimestari Jani Järvenperä. Välineiden vuokraus onnistuu käteismaksulla ja esittämällä henkilöllisyytensä. Järvenperän mukaan tavaroita vuokrataan niin yksityisille henkilöille kuin urheiluseuroille. Meiltä on näppärä hakea esimerkiksi pesäpallovehkeet isollekin porukalle, kun ei tarvitse ostaa omakseen isoa välinemäärää, Järvenperä luonnehtii. Teksti ja kuva Kalle Aaltonen

19 Pohjoismaista yhteistyötä käsityönopetuksessa Kultakirjonta on tyypillinen islantilainen käsityötekniikka. Porin seudun kansalaisopisto on aktiivisesti mukana Satakunnan kansalaisopistojen Ulos maailmaha viä -käsityöhankkeessa. Hankkeessa luodaan yhteistyöverkostoja suomalaisen vapaan sivistystyön oppilaitosten ja näiden islantilaisten vastineiden kanssa ja kehitetään suomalaista käsityönopetusta. Opistojen käsityönopettajat tekivät viime lokakuussa 2013 tutustumismatkan Islantiin ja perehtyivät Heimilisiðnaðarfélag Íslands -yhdistyksen toimintaan. Paikan päällä suomalaiset osallistuivat nahkatossujen ompelu- ja kalanluun kaiverrustyöpajoihin. Opittuja asioita hyödynnettiin satakuntalaisopistojen kursseilla. Vastavierailulla Heimilisiðnaðarfélagin henkilökunta kävi tutustumassa satakuntalaisopistojen toimintaan sekä opettamassa paikallisille opettajille islantilaisia käsitöitä. Hanke poikii kahdenlaista synergiaa. Tutustumme toisiimme ja samalla vaihdamme oman kulttuurimme tapoja ja tekniikoita, luonnehtii islantilaisten kultakirjontakurssille osallistunut suunnittelijaopettaja Teija Ruuhikorpi- Mäki. Hanke jatkuu syksyllä 2014, kun opistojen käsityöläisopettajat matkaavat Islantiin opettamaan muun muassa nypläystä, nahkatöitä sekä kirjansidontaa. Teksti Mari Korhonen, Kalle Aaltonen Kuva Teija Ruuhikorpi-Mäki Kesää maauimalassa: - joka arkipäivä klo 9 vesijumppaa - maanantai, keskiviikko, perjantai klo 7.15 reipas vesitreeni Kuivalla maalla maauimalan nurmikolla: - tiistai klo 10 kahvakuula - tiistai klo 18 kiertoharjoittelu - keskiviikko klo 18 kahvakuula Jumpat sisältyvät maauimalan sisäänpääsymaksuun. Lisäksi maauimalan kesään kuuluu perinteinen Kuutamouinti tapahtuma klo Hinta tapahtumaan: aikuiset 5, lapset, opiskelija ja eläkeläiset 3, perhelippu (2 lasta + 2 aikuista) 12. Tapahtuma toteutetaan yhteistyössä Porin uimaseura ry:n sekä Uintiklubi Nereus ry:n kanssa. Uimakoulut pyörivät perinteisesti lähes koko kesän vapaa-aikaviraston organisoimana. Uinninopetusta saavat 4-5 alkaen aina aikuisten uimakouluihin. Viraston nettisivuilla kellonajat ja ilmoittautumisohjeet tarkemmin. Teksti Hannele Wallin Palvelukoti Jokirannan väki kävi tutustumassa Satakunnan museon Neandertalit-näyttelyyn. Porin kaupungin palveluksessa 40 vuotta (vuonna 2013) olleita muistettiin maaliskuussa 2014 kaupungintalolla järjestetyssä tilaisuudessa. Pori jakoi ansiomerkit 40 vuoden palveluksesta Yhteiskuvassa ovat: Virastopalvelusihteeri Marja Rantala Toimistosihteeri Pirjo Lukkarila Arkistosihteeri Paula Vuohelainen Lastenhoitaja Sirpa Eriksson Ruokapalveluvastaava Aila Frigren Lähihoitaja Eila Grönman Työnjohtaja Kalevi Jokiniemi Palveluasiantuntija Tarja Kuusisto Lähihoitaja Kyllikki Lahti Terveydenhoitaja Paula Mäkinen Lähihoitaja Tuija Mäkinen Kuntohoitaja Sinikka Aittamäki Hammashoitaja Ritva Ojala Mittausetumies Hannu Sandberg Kuorma-autonkuljettaja Jarmo Tranberg Lisäksi ansiomerkin saivat: Palomestari Pasi Engren Toimistosihteeri Aira Hakala Lähihoitaja Teija Kankaanpää Johdon assistentti Raili Koivisto Taloussihteeri Eliisa Lehtonen Työnjohtaja Matti Mikkola Siivooja Maarit Rake Kotiavustaja Seija Salmelainen Lähihoitaja Pirjo Tuohiniemi Retket piristävät vanhuksia Palvelukoti Jokirannan henkilökunta vei asukkaitaan Satakunnan museoon 8.5. Kymmenisen asukasta pääsi hoitajan avustuksella nauttimaan museon näyttelyistä. Aina puhutaan siitä, miten vanhuksia ei viedä mihinkään. Käymme eri ryhmien kanssa esimerkiksi silakkamarkkinoilla, Pori Jazzeilla ja Kirjurinluodossa. Myös museokäyntejä pyritään tekemään säännöllisesti, toteaa hoitaja Sanna Helenius. Heleniuksen mukaan erilaisia reissuja pyritään tekemään etenkin kesäisin, mikäli resurssit antavat myöden. Esimerkiksi Alzheimeria sairastavat ihmiset silminnähden nauttivat, kun pääsevät käymään esimerkiksi kauppatorilla. Käynti selkeästi herättää erityisiä muistoja, Helenius jatkaa. Jokirannan asukas Marja-Terttu Riihimäki oli mielissään museokäynnistä. Riihimäen perhe asuu muualla, mutta aina Porissa vieraillessaan he käyvät yhdessä museossa. Olen nähnyt näissä tiloissa useita eri näyttelyitä. Esimerkiksi joulun aikaan esillä olevat tontut ovat olleet todella kivoja, Riihimäki sanoo. Teksti ja kuva Kalle Aaltonen PORIN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI Ilmestymispäivä: Lehti löytyy netistä: Karhunpalvelus ilmestyy seuraavaksi Aineistot seuraavaan lehteen mennessä. Osoite- ja henkilötietomuutokset henkilöstöpalvelutyksikköön: Karhunpalveluksen toimituksen osoite: Taitto: Painopaikka: Heli Koskela, viestintä Sata-Pirkan Painotalo Oy, Pori Päätoimittaja Toimituspäällikkö Toimitusneuvoston puheenjohtaja Anna Kyhä-Mantere viestintä Tapio Furuholm viestintä Helena Metsälä henkilöstöpalvelut Toimitusneuvosto: Piia Hellsten, porin palveluliikelaitos, Inna Saarinen, satakunnan ammattikorkeakoulu, Jan-Kristian Kivi, kulttuuriasiainkeskus, Esa Kohtamäki, koulutusvirasto, Ulla Kudjoi, ympäristövirasto, Tarja Rastas, perusturvakeskus, Hannele Wallin, vapaa-aikavirasto, Päivi Valkonen, tekninen palvelukeskus. KANSIKUVA Pitkospuilla Preiviikissä. Kuva Kalle Aaltonen

20 20 Framilla Valmista pintaa. Taikatalossa luovuus pääsee valloilleen. Yleisölle taikatalokierrokset starttaavat Tänä vuonna Noita Nytenenä aikoo pysäyttää ajankulun! Yhdessä tekemisen kulttuuritalo Anniksen Ana sparraa nuoria eteenpäin Porilaisena luovuuden pesänä tunnettu Kulttuuritalo Annankatu 6 eli Annis on yhdistänyt ihmisiä jo reilun 30 vuoden ajan. Annikselle ovat kaikki tervetulleita etsimään ja toteuttamaan itseään ilman rahaa tai kaavakkeita. Antti Kaunisto avasi Anniksen oven ensimmäisen kerran nuorena rokkarina vuonna Nyt reilu neljännesvuosisata myöhemmin hän laittaa kulttuuritalon ovia säppiin nuorisotyön ohjaajana ja varttuneena rokkarina. Porin kulttuuritoimeen kuuluva Annis on toiminut vuodesta 1981 lähtien. Kulttuuritalossa luovuuden lajeina ovat teatteri, musiikki, kuvataiteet, seinämaalaus, valokuvaus, elokuva ja performanssi. Anniksen yhteisöllisessä ilmapiirissä lapset ja nuoret ovat löytäneet kulttuurista elämäänsä ohjaavia ja rikastuttavia sisältöjä. Osasta on kasvanut taiteen ammattilaisia kotimaisille ja ulkomaisille areenoille. Osa on löytänyt ammattinsa taiteiden ympäriltä teknikkoina tai tuottajina. Koulutuksen ohessa Anniksen tehtävänä on tarjota myös kulttuuria harrastuksena ja elämäntapana. Monet annislaiset ovat saaneet talon tarjonnasta itselleen elinikäisen kulttuuriharrastuksen. Annikselle tulijoita on vastassa neljä vakituista työntekijää. Yksi heistä on Antti Ana Kaunisto, kulttuuritalon kasvatti itsekin. Rockmiehestä nuorisotyön ohjaajaksi Anan ura Anniksella urkeni bändikuvioiden kautta vuonna Olin bändien edustajana Anniksen talotoimikunnassa. Sitä kautta kuulin, että taloon etsitään työharjoittelijaa. Sain paikan ja puolen vuoden ajan toimin Anniksen vahtimestarina, Ana muistelee. Työharjoittelun jälkeen pesti jatkui oppisopimuskoulutuksena. Anan ohjaajana toimi tuolloin Erja Elli Lehtonen, joka nykyisin työskentelee Anniksella kulttuuritalon vastaavana. Vuosituhannen vaihteessa Ana valmistui nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi. Vuonna 2004 työsuhde vakinaistettiin ja ura Anniksella Ellin kollegana ja tutkaparina jatkuu edelleen. Vuosien saatossa työkuvaan on tullut uusia ulottuvuuksia. - Toimisto- ja verkostotyön lisäksi myös työnohjaamista on yhä enemmän. Nuorten kanssa oppii koko ajan uutta. Pysyy mukana ajassa ja siitä on hyötyä uuden tekniikan parissa kun tehdään vaikkapa näyttöpääte- tai studiotyöskentelyä tai teatteritehosteita, kuvailee Ana nykyistä työtään. Nuorten aktivointi ratkaisee Päämärättömyys, ollaan vaan ja hengaillaan. Paljon puhutun syrjäytymisen tielle on helppoa ajautua, eikä päiviään oleilemalla viettävä välttämättä edes itse tiedosta asiaa. - Tunnen nuoria, jotka ovat vanhempiensa työttömyyden myötä kasvaneet samaan muottiin. Kun tähän lisätään vielä salakavala netti- ja some-maailma koukutuksineen, niin ei ole ihme, että henkilön fyysiset kontaktit ympäristöönsä saattavat jäädä todella vähäisiksi, tietää Ana kertoa. Yhteiskunnan kutsuessa alkavat ongelmat. Virastoasioiden hoitaminen on vaikeaa. Aikataulujen noudattaminen on vielä vaikeampaa. Vaikeinta on ylipäätään ryhtyä johonkin ja ottaa arki haltuun. Anniksella ilmiö on tiedostettu. Siinä on selvä lähtökohtainen ero menneeseen. - Urani alkuaikoina tänne hakeutui välillä jopa ylienergisiä nuoria, jotka suorastaan anelivat jotain käytännön tekemistä koulunkäynnin vastapainoksi. Nyt homma lähtee usein siitä, että itse tekeminen täytyy ensiksi myydä nuorille kannustamalla heitä menoon mukaan, Ana kertoo. Kulttuuritalon tavoitteena onkin toimia mahdollistajana ja tarjota puitteet nuorten tekemiselle. Tärkeintä on tiedostaa mitä nuoret haluavat tehdä ja sen jälkeen aktivoida kukin kykyjensä mukaan toteuttamaan itseään ja antamaan tilaa omalle luovuudelleen. Annikselle ohjaajat eivät kuitenkaan ole tekemisessä sivustaseuraajia, vaan osallistuvat myös itsekin vertaisina talon päivittäisiin tapahtumiin ja toimintoihin. - Keskustelen nuorten kanssa usein henkilökohtaisten kokemusteni pohjalta. Teemme yhdessä musaa ja perustamme bändejä. Nikkaroimme lavasteita kierrätystä ja kekseliäisyyttä hyödyntäen, on sitä tullut viemäreitäkin avattua porukalla. Näistä kaikista kertyy katu-uskottavuutta, jota tässä työssä tarvitaan, Ana toteaa. Analle annislainen menestystarina syntyy, kun nuoren energia onnistutaan suuntaamaan oikeisiin asioihin. Nuori löytää elämäänsä tekemistä, josta nauttii ja saa mielenrauhaa. Samalla myös ohjaaja saa ammattitaitoonsa yhden arvokkaan onnistumisen kokemuksen lisää seuraavia tulijoita varten. Sesonki kesällä Kesät ovat Analle kiireistä aikaa. Suosittu Noita Nytenenän taikatalo tapahtuma järjestetään tänä kesänä tyhjilleen jääneissä asuinrakennuksissa osoitteessa Otavankatu 8. Lapsille suunnattu monitaiteellinen seikkailu- ja toimintatapahtuma vaatii paljon valmisteluja. - Taikatalon puitteet on suunniteltava ja rakennettava Otavankadun tilojen mukaan. Tapahtuman esitykset täytyy käsikirjoittaa ja harjoitella, listaa Ana. Erityisesti tapahtuma tarjoaa tehtäviä Tuulta Purjeisiin hankkeen nuorille. Valmista pitäisi olla elokuun puoliväliin mennessä. Työstä Analla on lyhyt matka vapaalle. Kesällä miehen pitää liikkeellä viisi bändiä ja niiden keikkakuviot. - Minulla on laaja musiikkimaku. Bändit joissa olen mukana, omaavat kaikki oman tyylinsä. Kesällä tuleekin keikkailtua useammalla kokoonpanolla mitä erilaisimmissa yhteyksissä, Ana kertoo. Tarkkasilmäisimmät voivat bongata raavaan rokkarin muun muassa Musateatteri Vinkuintiaaneista. Kokoonpano viihdyttää lapsia eläimellisellä meiningillä. Teksti ja kuvat Jan-Kristian Kivi

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

Omien tietojen päivittäminen, käytettävyyskalenteri ja keikkakalenteri

Omien tietojen päivittäminen, käytettävyyskalenteri ja keikkakalenteri OHJE 1 (5) Omien tietojen päivittäminen, käytettävyyskalenteri ja keikkakalenteri Hakemuksen jätettyäsi Kuntarekry palvelun kautta voit omilla tunnuksillasi päivittää tietoja ja käytettävyyskalenteriasi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄTUNNUS JA SALASANA

KÄYTTÄJÄTUNNUS JA SALASANA Tervehdys täältä Kuopion kaupungin rekrytointipalvelusta. Kiitämme Sinua jättämästäsi hakemuksesta sijaispankkiimme sekä jo mahdollisista tekemistäsi sijaisuuksista Kuopion kaupungille. Syksy on tulossa

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille. OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta

NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille. OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta Sisällysluettelo Nuorelle 3 Työpaikalle 4 Opiskelija / työpaikkaohjaaja / esimies

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Eija Hanni 17.5.2011 Eija Hanani Työllisyydenhoidon linjaukset 1. Työttömyyden katkaisu mahdollisimman varhain 2. Painopisteryhmät: - nuoret - nuoret aikuiset - maahanmuuttajat

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301

www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301 www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301 Nokian Väliasema ry Hallitus: Jari Haapaniemi, Marita Leppämäki, Kati Mielonen Toiminnanjohtaja Anne Suomala Yksilöohjaaja / ohjaaja Irmeli

Lisätiedot

Verkkopalkka. Palvelukuvaus

Verkkopalkka. Palvelukuvaus Verkkopalkka Palvelukuvaus Lokakuu 2015 Sisällysluettelo 1 Yleiskuvaus... 2 2 Edut... 2 3 Käytettävyys... 3 4 Turvallisuus... 3 5 Sopimukset... 3 6 Käyttöönotto... 3 7 Selausikkuna ja paluu verkkopankkiin...

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Kuntarekry.fi. 100-prosenttisesti suositeltu. KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen

Kuntarekry.fi. 100-prosenttisesti suositeltu. KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen 100-prosenttisesti suositeltu KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen 1 www.kuntarekry.fi Kunta-alan työpaikkailmoitukset www.kuntarekry.fi Joka puolelta Suomea Organisaatiomuodosta riippumatta Eri asematasoilta

Lisätiedot

Vaasan kaupungin nuorten kesätyöt haetaan Kuntarekry.fi työnhakuportaalin kautta.

Vaasan kaupungin nuorten kesätyöt haetaan Kuntarekry.fi työnhakuportaalin kautta. Mistä on kyse Lyhyt palvelukuvaus Vaasan kaupungin nuorten kesätyöt haetaan Kuntarekry.fi työnhakuportaalin kautta. Kuntarekry.fi on valtakunnallinen kunta-alan työnhakupalvelu ja kuntatyönantajien rekrytointipalvelu.

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011 ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä Maria Dahlberg 1.12.2011 Tavoitteemme nuorten yhteiskuntatakuu projektiin liittyen 1. Haluamme olla mukana kehittämässä

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät.

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät. YRITTÄJYYSTARINA Rautalammin Sairaankuljetus Oy on osakeyhtiö, joka aloitti toimintansa 1.7.2001. Osakkaita oli aluksi kolme, joiden osakkuudet olivat 50%, 30% ja 20%. Tästä piti tehdä ilmoitus kaupparekisteriin.

Lisätiedot

Työllistämispalvelut NASTOLAN KUNNAN TYÖPAJAT 2013

Työllistämispalvelut NASTOLAN KUNNAN TYÖPAJAT 2013 NASTOLAN KUNNAN TYÖPAJAT 2013 Organisaatiokaavio Kunnan työllistämispalvelut Työllisyyden kuntakokeilu Nastolan Kakstahti Nastolan Kierrätyskeskus Ympäristötiimi Lounaskahvila Tekninen työpaja Kiinteistöyksikkö

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

sijaisrekrytointi.tampere.fi SIJAISREKISTERIN OHJEET KÄYTTÄJÄLLE

sijaisrekrytointi.tampere.fi SIJAISREKISTERIN OHJEET KÄYTTÄJÄLLE sijaisrekrytointi.tampere.fi SIJAISREKISTERIN OHJEET KÄYTTÄJÄLLE SISÄLLYS 1. Rekisteröityminen 2. Kirjautuminen 3. Sijaisrekisterin välilehdet 4. Hakemuksen tekeminen 5. Haastatteluajan varaus 6. Kalenterin

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Keski-Karjalan maaseutupalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 1 (5) Yhteenvetoraportti N=107 Julkaistu: 10.12.2012

Keski-Karjalan maaseutupalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 1 (5) Yhteenvetoraportti N=107 Julkaistu: 10.12.2012 Keski-Karjalan maaseutupalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 1 (5) Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Millä tavoin haluaisit saada ajankohtaista tietoa maaseutupalveluista? Laita järjestykseen, mikä tavoittaa

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot

Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014

Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014 Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014 1 Yleistä Tämä koulutussuunnitelma on laadittu Kiteen kaupungin henkilöstön ammatillista osaamista kehittävän koulutuksen suunnittelun pohjalta. Tämä suunnitelma

Lisätiedot

Vantaan työ- ja päivätoiminnat

Vantaan työ- ja päivätoiminnat Vantaan työ- ja päivätoiminnat nykytila ja tulevaisuuden näkymiä Työ- ja päivätoiminnan neuvottelukunta Vantaalla 10.12.2012 Hieman lukuja ja taustaa noin 460 palvelun käyttäjää, joista alle 400 kehitysvammaisia

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin

LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin SIVU 1 LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy SIVU 2 Päivän ohjelma Mikä on LinkedIn palvelu? Ketkä

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Työllisyyspalveluiden organisaatio

Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden johtaja Hallinto- ja tukipalvelut Työllisyysyksikkö Työllisyyspäällikkö Työraide Projektipäällikkö Työvalmennusyksikkö Työvalmennuspäällikkö Työvoimanpalvelukeskus

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN NUORTEN KESÄTYÖPAIKAT

POLVIJÄRVEN KUNNAN NUORTEN KESÄTYÖPAIKAT POLVIJÄRVEN KUNNAN NUORTEN KESÄTYÖPAIKAT Kesätöihin otetaan: v. 1994-1997 syntyneitä polvijärveläisiä koululaisia ja opiskelijoita, jotka jatkavat opintojaan syksyllä 2013 ja jotka eivät ole saaneet muuta

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Esityksen sisältö Taustaa Ominaisuuksia ja hyötyjä Kokemuksia ja tilastoja

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

VARAHENKILÖYKSIKÖN SELVITYSTÄ Puheenjohtajiston toimeksianto Kaija Lappalainen

VARAHENKILÖYKSIKÖN SELVITYSTÄ Puheenjohtajiston toimeksianto Kaija Lappalainen VARAHENKILÖYKSIKÖN SELVITYSTÄ Puheenjohtajiston toimeksianto 28.7.2015 Kaija Lappalainen 17.8.2015 Määräaikaiset ja TA2015 sijaismäärärahat (tili 4025) MÄÄRÄAIKAISET YHTEENSÄ (AMK JA II ASTE) 2014 JA 2015

Lisätiedot

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Osaamisen kehittäminen Sanna Saastamoinen, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke,

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

1) saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella

1) saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella Perusturvalautakunta 35 10.03.2015 Kaupunginhallitus 119 16.03.2015 Työllistämistä edistävä monialainen yhteispalvelu Etelä-Savossa 1/37/379/2015 PTL 35 Selostus: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta

Lisätiedot

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelumme tarjotaan Kirkonkylällä päiväkoti Peukaloisessa sekä Rukkitien ryhmäperhepäiväkodissa. Sotkumassa toimivat

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum. Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.fi Smartum kumppanikunnat Jyväskylän kaupunki ja seudun kunnat 2008 lähtien

Lisätiedot

FAQ, Rekrytointimoduuli

FAQ, Rekrytointimoduuli 1 FAQ, SISÄLTÖ FAQ, Rekrytointimoduuli... 2 Miten rekrytointipohjat löytyvät?... 2 Miksi rekrytointilistauksessa eivät näy kaikki rekrytoinnit tai juuri luomani uusi rekrytointi?... 2 Miten voin muokata

Lisätiedot

POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS. Rovaniemen malli. Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011

POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS. Rovaniemen malli. Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011 POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS Rovaniemen malli Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011 Potilassiirtokorttikoulutus Rovaniemen malli Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Liikelaitoksen johtaja Ylilääkäri

Lisätiedot

PORIN KUNTAJAKOSELVITYS

PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Pomarkku Pori Ulvila Luvia Nakkila Kokemäki PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Kuntauudistukseen liittyvä kuntalaistilaisuus Luvia 5.3.2015 Porin selvitysalueen kuntajakoselvityksen vaiheet vuosina 2013-2015 KUNTARAKENNELAKI

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Riikka Hirvasniemi, TtM, projektipäällikkö Anne Rajala, th, projektityöntekijä Kehittämistyön tausta KASTE- ohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2017

Lisätiedot

Kätevästi netissä KÄYTTÖOHJE. www.nettirassi.fi

Kätevästi netissä KÄYTTÖOHJE. www.nettirassi.fi Kätevästi netissä KÄYTTÖOHJE www.nettirassi.fi Sisällysluettelo 1. Kirjautuminen ja rekisteröityminen... 4 2. Omat jutut kansio... 8 2.1. Omat tiedostot:... 8 2.2. Omat seurannat... 9 3. Omat terveystiedot...

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Jaana Heinonen Työikäisten sosiaalipalvelupäällikkö Organisaatio Aikuisten sosiaalityö Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Esala Velkaneuvonta Etuuskäsittely Aikuissosiaalityö

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2014 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/9 15.01.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2014 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/9 15.01.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2014 1 (6) 9 Taloushallintopalvelu -liikelaitoksen toimitusjohtajan virkaan ottaminen HEL 2013-011522 T 01 01 01 01 Päätös päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014

Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloite työpaikkojen avaamisesta nuorten yhteiskuntatakuun piiriin kuuluville

Lisätiedot

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Suomen Latu ry ulkoilun ja retkeilyn asiantuntija Perustettu 1938 Toimii valtakunnallisesti ja paikallisesti 215 yhdistystä, joissa 80 000 jäsentä Kaikki löytävät mielekkään

Lisätiedot

Näin täytät sähköisen hakemuksen

Näin täytät sähköisen hakemuksen Ohjeita käyttäjälle Voit lähettää hakemuksen sähköisesti paperilomakkeen sijaan. Paperista hakemuslomaketta ei tarvitse toimittaa, jos lähetät sähköisen hakemuksen. Hakemukseen ei voi liittää liitteitä,

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Varsinais-Suomen kummiyritysrengas

Varsinais-Suomen kummiyritysrengas Varsinais-Suomen kummiyritysrengas Tästä on kyse 1 Varsinais-Suomen Kummiyritysrengas Jokaisessa maakunnan kunnassa on selkeä ja tunnettu toimintatapa, jota kautta varmistetaan nuoren, alle 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Päämäärää kohti kulkiessaan ihminen joutuu usein muuttamaan suuntaa. Paulo Coelho Tavoite

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Omakanta on kansalaisille tarkoitettu verkkopalvelu

Omakanta on kansalaisille tarkoitettu verkkopalvelu Omakanta portti omiin terveystietoihisi Omakanta on kansalaisille tarkoitettu verkkopalvelu näet omat hoitotietosi ja sähköiset reseptisi voit itse päättää, miten terveystietojasi käytetään terveystietosi

Lisätiedot

Ohjaus- ja seurantalomake 1 (7) Kuntalisä työttömiä palkkatuella työllistäville järjestöille, yhdistyksille ja säätiöille

Ohjaus- ja seurantalomake 1 (7) Kuntalisä työttömiä palkkatuella työllistäville järjestöille, yhdistyksille ja säätiöille Ohjaus- ja seurantalomake 1 (7) Oulun kaupunki maksaa yleishyödyllisille kuntalisää palkkatuella työllistettävän oululaisen henkilön palkkakuluihin. Kuntalisän maksamisessa noudatetaan Oulun kaupungin

Lisätiedot

Täydellinen osoite: Siviilisääty: naimaton avio/avoliitossa eronnut. Puolison tilanne: työssä työtön kotona opiskelemassa

Täydellinen osoite: Siviilisääty: naimaton avio/avoliitossa eronnut. Puolison tilanne: työssä työtön kotona opiskelemassa 1 Alla on työhön, koulutukseen, omiin suunnitelmiisi ja elämäntilanteeseesi liittyviä kysymyksiä. Pohdi kysymyksiä etukäteen vaikka et niihin kaikkiin vastaisikaan. Etukäteen mietityt asiat helpottavat

Lisätiedot

VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY. Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011

VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY. Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011 VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Vastuullinen kesäduuni 2011 kysely toteutettiin työnantajille keväällä 2011. Kyselyssä selvitettiin

Lisätiedot

VANTAAN VALO. Vantaan Valo sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella, aivan Korson juna-aseman lähettyvillä. VANTAAN VALO

VANTAAN VALO. Vantaan Valo sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella, aivan Korson juna-aseman lähettyvillä. VANTAAN VALO VANTAAN VALO Yhteystiedot: Palveluesimies Kati Hytönen 050 312 1717, kati.hytonen@vantaa.fi Toimistoassistentti Aila Enström, 043 825 4537, aila.enström@vantaa.fi Vahtimestari, Heikki Reinikainen, 043

Lisätiedot