Case Järvenpään Lepola - uuden asuntoalueen synnyttämisen kipuja

Transkriptio

1 Case Järvenpään Lepola - uuden asuntoalueen synnyttämisen kipuja, kaupunginarkkitehti Kuntatekniikan päivät

2 Keskustanäkymiä järveltä ja järvelle päin

3 Näkymiä Järvenpää- talolle ja Puisto Bluesiin

4 Kestävän kehityksen tarkastelukehikko Miten ilmastonmuutos vaikuttaa painotuksiin?

5 Maankäyttö ja liikenne on suurin ongelma ilmastonmuutoksen hillinnässä Keski-Uudellamaalla tonnia CO2-ekv/asukas 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 KUUMA 2030 kasvihuonekaasupäästöskenaariot per capita 2006 Trendi Uhka Tavoite Plus Maatalous Jätehuolto Liikenne Teollisuusprosessit Muu polttoainekäyttö Muu sähkön käyttö Erillislämmitys Sähkölämmitys Kaukolämpö Lähde: KUUMA ennustelaskelmat

6 VAT 2009 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistus Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen Helsingin seudun erityiskysymykset Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Liikennejärjestelmän ja alueidenkäytön yhteensovitus Helsingin seudun erityiskysymykset Alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Alueidenkäytön mitoituksella tulee parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia Alueidenkäytössä tulee ehkäistä olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta irrallista hajarakentamista. Alueidenkäytön suunnittelulla tuetaan olemassa olevaa kyläverkostoa ohjaamalla rakentamista kylien yhteyteen. Uusien asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueiden käyttöönotto ja jo olevien alueiden huomattava täydennysrakentaminen tulee ajoittaa siten, että mahdollisuudet joukkoliikenteen hyödyntämiseen varmistetaan. Helsingin seudun liikennejärjestelmää tulee kehittää koko seudun kattavan liikennejärjestelmäsuunnitelman avulla siten, että se hillitsee ilmastonmuutosta sekä tukee yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja riittävän asuntotuotannon järjestämistä. Alueidenkäytössä on turvattava edellytykset metroverkoston laajentumiselle länteen ja itään. Alueidenkäytön suunnittelussa tulee varautua raideliikenteen laajentamiseen yhdyskuntarakentamisen ja asuntotuotannon niin edellyttäessä. Alueidenkäytössä on turvattava Helsinki-Vantaan lentoaseman kytkeminen osaksi raideliikenneverkostoa.

7 Helsingin seutu Yhteensä nyt 3695,5 km asukasta työpaikkaa Varautuminen asukasta työpaikkaa

8 Uudenmaan maakuntakaava Helsingin seudulla Maakuntakaavan tarkistus tähtää ohjaavuuden lisäämiseen

9 Helsingin seudun maankäytön ja liikenteen kehittämisen toimintaympäristö METKA Kuntaryhmä Neloset GHV MAL 2017 aiesopimus HLJ Kuntaryhmä Neloset Rakennemallit ITÄMEREN ALUE

10 METKA 2008 TIIVISTÄ TÄYDENNÄ PITÄYDY - VALITSE 5 maakuntaliittoa ja useita viranomaistahoja

11 Seudun vision työstäminen

12 Helsingin seudun visio 2050 Helsingin seudun visio 2050:n luonnos Helsingin seutu on kansainvälisesti menestyvä ja kiehtova pohjoinen metropoli ja koko Suomen veturi. Vetovoimatekijöinä ovat luonnonläheisyys ja korkealaatuinen, turvallinen sekä monimuotoinen kaupunkiympäristö. Kansainväliset ja kansalliset yhteydet, asuminen, työ ja palvelut ovat huippuluokkaa. Nämä tekijät luovat pohjan taloudelliselle menestykselle. Seudun eheä yhdyskuntarakenne on hyviin joukkoliikenneyhteyksiin perustuva, toiminnoiltaan monipuolinen, ekotehokas ja vähähiilinen. Tiiviin ydinalueen ympärillä on omailmeisten keskusten verkosto. Seutu on luova ja kannustava uusille elinkeinoille. Se tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet uusille elintavoille ja kulttuureille. Seutu tukee paikallisia vahvuuksia ja ominaispiirteitä ja on yhteistyöhön sitoutunut. Läpinäkyvät toimintatavat, kansalaisten luottamus ja päätöksenteko tuottavat kestäviä seudullisia päätöksiä. Valmis visio Helsingin seutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoimintaja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu asukkaiden hyvinvoinnin ja koko Suomen hyväksi. Metropolialuetta kehitetään yhtenäisesti toimivana alueena, jossa on luonnonläheinen ympäristö ja hyvä asua, oppia, työskennellä sekä yrittää. Seudun eheä yhdyskuntarakenne on hyviin joukkoliikenneyhteyksiin perustuva, toiminnoiltaan monipuolinen, ekotehokas ja vähähiilinen. Tiiviin ydinalueen ympärillä on omailmeisten keskusten verkosto.

13 Helsingin seudun MAL 2050 strategiset linjaukset I Strateginen linjaus Seudun menestymisen elinehto on kansainvälinen verkottuminen, jonka toteutumisen esteet raivataan. Seudusta muodostetaan monikulttuurinen metropoli, jossa on toimiva paikallistalous. II Strateginen linjaus Maankäytön ratkaisuilla vähennetään liikkumisen tarvetta ja lisätään energiatehokkuutta. Kaavoituksella luodaan edellytykset uusiutuvia energianlähteitä hyödyntäville yhdyskunnille sekä varaudutaan energiahuollon järjestämiseen tulevaisuudessa mahdollisesti nykyisestä poikkeavin tavoin. Lisäksi varaudutaan muuttuvan ilmaston aiheuttamiin haittoihin, kuten kasvaviin äkillisiin sademääriin ja lisääntyneeseen tulvariskiin. III Strateginen linjaus Liikenteen päästöjä vähennetään suosimalla raide- ja muuta joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä sekä huolehtimalla siitä, että liikenteen tarvitsema energia on hiilineutraalia tai vähähiilisesti tuotettua. IV Strateginen linjaus Ohjataan hajarakentamista tehokkaalla tavalla nykyistä enemmän taajamiin. V Strateginen linjaus: Kehitetään maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista siten, että se nykyrakenteita paremmin vastaa kustannustehokkuuden, edustavuuden sekä hallinnon avoimuuden ja selkeyden vaatimuksiin, joita tarvitaan kilpailtaessa muiden Euroopan metropolien kanssa.

14 Maakuntakaava ja liikennejärjestelmäsuunnittelu etenevät rinnakkain

15 Helsingin seudun kuntaryhmät Kuuma Kuntaryhmä Neloset Pääkaupunkiseutu Kuntaryhmä Neloset

16 KUUMA kehitys- ja ympäristökuva Väestö , 2030 varautuminen Työpaikat , 2030 varautuminen

17 KUUMA visio 2020+

18 Yleiskaava 2020:n tavoite

19 Yleiskaavan pääkasvusuunnat

20 Järvenpään yleiskaava tilanne 2020 varautuminen asukasta asukasta työpaikkaa työpaikkaa

21 Maanhankintajärjestys

22 Helsingin seudun asuntotuotantotavoitteet / MAL

23 Asuntotuotannon toteutus Järvenpäässä

24 Lepolan osayleiskaava-alue

25 Lepolan lunastusalue

26 Lepolan kulttuurimaisema Entinen maatalousnormaalikoulu

27 VAT4.4 Kulttuuri ja luonnonperintö Erityistavoitteet Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit1 otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Peltoja kaupungin sydämessä

28 Lepola / yleiskaavaote kh/v = valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö

29 Lepolan-Ristinummen arkkitehtikilpailu

30 Lepolan-Ristinummen arkkitehtikilpailu

31 Lepolan yleissuunnitelmaluonnos Arkkitehdit m3 Oy / Kari Nykänen

32 Lepolan suunnitelman mitoitus

33 Lepolan suunnitelman ilmakuvasovitus

34 Viistokuvasovitus idästä

35 Viistokuvasovitus luoteesta

36 Lepolan osayleiskaavaluonnos

37 Lepolan lisäselvitykset ja jatkotyöt Meluntorjunta Tärinähaittojen torjunta Rakennettavuusselvitykset Vesi- ja viemärihuolto Hulevesien käsittely ja johtaminen Viheralueiden hoito Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Tontinvarauskilpailut Kumppanuusasemakaavoitus Sopimukset ja sitoumukset

38 Lepolan yleissuunnitelma

39 Lepolan osayleiskaava

40 Lepola I asemakaava

41 Kumppanuuskaavoitusmallit Miksi kumppanuuskaavoitusta? laadun siirtäminen suunnittelusta toteutukseen joustava ja toteutuslähtöinen kaavoitus osaamisen yhteenkokoaminen ja yhteistyö

42 Mallien soveltaminen Lepolaan

43 Kumppanuuskaavoituksen ohjelmointi Lepolassa

44 Lepolan kumppanuuskaavoituksen aikataulutus

45 Lepolan kumppanuuskaavoituksen aikataulutiivistelmä

46 Valintaprosessiohjelmat

47 Asemakaavan vaiheet

48 Tontinluovutuskilpailu ratkesi

49 Arvostelun työkalu oli Indica UDM Oy / Taina Jordan Shop In Research / Simo Andersson Arviointitekijä Yhteis ka 1. Ehdotuksen arkkitehtoninen ote, innovatiivisuus ja omaleimaisuus. Materiaalin tuntu ja luonteenomainen käyttö (40%) 3,55 1. Vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden edistäminen (30%) 3,52 4. Asuntojen sisä- ja ulkotilojen toimivuus, tilallinen ja toiminnallinen integrointi (20%) 3,43 3. Korttelin piha-alueiden viihtyisyys, käytön monipuolisuus ja turvallisuus (25%) 3,38 2. Alueen ilme ja identiteetti (30%) 3,37 2. Korttelirakenteen sovittaminen ympäristöön. Korttelikokonaisuuden sopusuhtaisuus ja arkkitehtoninen laatu (40%) 3,36 3. Asuntokohtaisten piha-alueiden monikäyttöisyys (25%) 3,36 4. Asumisratkaisujen tuoreus ja monipuolisuus (20%) 3,35 2. Julkisten ja yksityisten tilojen muodostamat tilahierarkiset tilasarjat ja kokonaisuudet (30%) 3,33 5. Kevyenliikenteen yhteydet (25%) 3,29 4. Esteettömyys ja elinkaariajattelu (20%) 3,26 4. Rakennus- ja asuntoratkaisujen toteutuskelpoisuus (20%) 3,20 5. Pysäköinnin ratkaisut, mitoitus, tonttiyhteydet (25%) 3,19 3. Paikoitusjärjestelyjen mitoitus muiden pihatoimintojen kanssa (25%) 3,16 5. Korttelialueen sisäinen liikenne (25%) 3,16 1. Rakennusten ekotehokkuus (30%) 3,11 3. Polkupyöräpysäköinnin mitoitus ja sovittaminen pihatoimintojen kanssa (25%) 2,98 4. Rakennusten rakentamistapa ja tekniset ominaisuudet, melun ja värähtelyjen huomioiminen (20%) 2,95 5. Huoltoliikenteen ja pelastusajoneuvojen reitit, raskaiden kuljetusten kulkumahdollisuudet (25%) 2,94

50 Valitut kumppanit

51 Päätöksen velvoitteet

52 Tiivis vuorovaikutus

53 Korttelisuunnittelu asemakaavan ja tontinluovutuksen pohjana Tontinkäyttösuunnitelmat kytketään tontinluovutukseen: suunnitteluvaraus kaavatyön aikana tontinvaraus kaavan pohjalta määräajaksi tontinluovutusehtoja kauppakirjassa tontinkäyttösuunnitelman hyväksyntä ennen rakennuslupaa toteutustapa ja -aika sanktioitu

54 Yksityiskohtainen ohjaus

55 Korttelisuunnitelmaesimerkki

56 Kunnallistekniikka suunnitellaan kortteleiden rinnalla

57 Kumppanuuskaavoitus jättää joustoa muutoksille Asemakaavamerkinnät ja määräykset pidetään yksinkertaisina

58 Yhteinen tahtotila ratkaisee esteistä huolimatta Lepolan I asemakaavan osittainen voimaantulo Kaupunginhallitus päätti määrätä kaupunginvaltuuston hyväksymän Lepolan aloituskortteleiden asemakaavan ja tonttijaon (Lepola I) tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman kaava-alueen siltä osalta, johon Uudenmaan ELY-keskuksen oikaisukehotuksen ei kartan osoittamassa laajuudessa voida katsoa kohdistuvan.

59 Kumppanuuskaavoitus hyödyntää monipuolisesti internettiä Internet- työkaluja käytettiin tontinluovutuskilpailun järjestämisessä ja arvostelussa Työkaluja käytetään myös suunnittelun ja toteutuksen seurannassa Työkalukehitykseen on saatu Tekes- rahoitusta

60 Kaupunkikehityksen ydinasioita Kaikkia maanomistajia tulee kohdella tasapuolisesti. Maanhankinnassa, lunastuksissa ja maankäyttösopimuksissa on toimittava johdonmukaisesti Maapolitiikka on tärkein kaupungin infrakulujen kattamiskeino. Raakamaan hinta on pidettävä kohtuullisena Kaupunkikehityssuunnitelmia ei saa liikkeelle ja valmiiksi vuodessa. Pohjaksi tarvitaan strategioita, yleiskaavoja, yleissuunnitelmia ja arkkitehtikilpailuja, jotka luovat kehityksen edellytykset Tarvitaan laajasti hyväksyttyjä visioita ja näkemyksiä siitä, miten kaupunkirakennetta kehitetään laadukkaasti kymmeniä vuosia eteenpäin. Pelkkä asemakaava ei riitä Hyviä yhteistyökumppaneita on etsittävä aktiivisesti ja heistä on myös pidettävä kiinni. Tämä on tärkeää erityisesti silloin, kun kaupunkirakenteissa tehdään muutoksia Asemakaavoituksessa tulee pyrkiä rinnakkaistyöhön toteuttajien kanssa. Asemakaavoja ei kannata tehdä varastoon