Haapaveden Hyvinvointikertomus 2012 ja Hyvinvointisuunnitelma vuodelle 2013

Transkriptio

1 Haapaveden Hyvinvointikertomus 2012 ja Hyvinvointisuunnitelma vuodelle 2013 Kaupungin hallitus Kaupungin valtuusto

2 Haapavesi 1. Hyvinvointikertomus 2012 ja hyvinvointisuunnitelma vuodelle 2013 Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta Hyvinvointisuunnitelma on laadittu vuodelle Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Hyvinvointikertomuksen on laatinut Terve Haapavesi-työryhmä, joka on Haapaveden kaupungin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työryhmä ja jonka jäsenet edustavat poikkihallinnollisesti kaupungin eri hallinnonaloja. Lisäksi työryhmää on täydennetty luottamushenkilö-jäsenillä. Työryhmään kuuluvat Markku Laitila (pj), Terttu Piippo (siht.), Ritva Hantula, Kari Harju, Heidi Kananen, Ahti Karvonen, Eija Komulainen, Jouko Luukkonen, Anne Niemelä, Antti Rantakangas, Risto Rautio, Virpi Ritvanen, Erkki Rytky ja Liisa Vornanen. Hyvinvointisuunnitelman painopisteet ohjaavat vuosittaista talous- ja toimintasuunnitelmaa. Valmis Hyvinvointikertomus tulee hyväksyä kaupungin valtuustossa sen toimeenpanoa ja ennen talous- ja toimintasuunnitelman hyväksymistä. Terve Haapavesi-työryhmä seuraa Hyvinvointisuunnitelman toteutumista. 2. Hallintokuntien toimenpiteet kunnan vahvistetussa talous- ja toimintasuunnitelmassa Hallintokuntien toimenpiteet vahvistetun talousarvion ja toimintasuunnitelman kehittämiskohteiden ja tavoitteiden mukaan. (Hyvinvointikertomuksen tavoitteet 2011) 2

3 Haapaveden kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa 2011 Haapaveden kaupungin hyvinvointisuunnitelman, joka suunnattiin lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen vuodelle Hyvinvointisuunnitelman painopisteet ovat: 1. Lasten ja nuorten harrastus- ja osallistumis- sekä nuorten kesätyö- ja työmahdollisuuksien parantaminen osana syrjäytymisen ehkäisyä. Etsivän nuorisotyöntekijän toimen täyttäminen: toteutui, toimi on perustettu valtionavustuksen turvin Time Out-Aikalisä-toiminnan vakiinnuttaminen nuorten parissa, joiden ase- tai siviilipalvelus lykkääntyy tai keskeytyy: Haapavedellä 6 Aikalisä-ohjaajaa, Helmen alueella yhteensä 12, Skeittipuiston ja mopopuiston perustaminen lisäämään erityisesti nuorten poikien harrastusmahdollisuuksia: skeittipuistolle varattu paikka nuorisotalon päädystä osoittautui liian pieneksi, paikkaa vielä selvitellään, Haapaveden moottoriurheilukerho on luvannut toteuttaa mopopuisto-toimintaa Korkatin moottoriurheiluradalla kerhon valvonnassa, yhteistyötä kehitetään vielä. Nuorten kesätyöpaikkojen ja työllistymisen tukeminen kaupungilla oli 30 kesätyöpaikkaa nuorille ja lisäksi Osuuspankin avustamia kesätyöpaikkoja. 2. Lasten ja nuorten kasvatus ja tukeminen terveellisiin elämäntapavalintoihin Haapaveden Siikalatvan seutukunnan Lasten ja nuorten hyvinvointistrategian mukaisesti: Terveysviestintä huomioiden ruokailu, lepo, liikunta ja harrastukset Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon toimintamallien mukainen toiminta terveydenhuollossa Liikkumiseen kannustava asuinympäristö Edulliset liikuntapalvelujen hinnat Päihteiden käytön vähentämiseksi ja aloittamisen lykkääntymiseksi päihdevalistus jo 3-4 luokkalaisille ja järjestetään Terveys ry:n kanssa yläasteikäisille ja vanhemmille päihdelabyrintti joka kolmas vuosi. 3. Terveyden ja hyvinvoinnin vaikutusten ennakkoarviointi lapsia ja nuoria koskevissa merkittävissä päätöksissä Ennakkoarviointia käytettiin arvioitaessa etsivän nuorisotyöntekijän toimen tarpeellisuutta. 4. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden tuen saanti ennaltaehkäisevänä: Perhetyöntekijän toimen lisääminen; työpanoksesta 50% jakautuu Haapavedelle ja 50% Siikalatvalle toimi perustettiin v alussa Koulupsykologipalvelujen ja erityisopetuksen saatavuuden parantaminen: koulupsykologin virka on ollut avoinna, mutta siihen ei ole ollut hakijoita. 3

4 3. Strategiat, ohjelmat ja tavoitteet. Kunnan hyvinvointipolitiikan ja -johtamisen tavoitteet ja painopistealueet tällä hetkellä: 1. Väestön ja elinkeinoelämän myönteinen kehitys 2. Tasapainoinen talous 3. Henkilöstö ja johtaminen 4. Yhteistyö ja kehittäminen 5. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä kansansairauksien ehkäisy Keskeiset hyvinvointiin liittyvät asiakirjat ja ohjelmat, joita kunnassa on valmisteltu tai jotka muuten ohjaavat toimintaa: Haapaveden kaupungin strategia Haapaveden -Siikalatvan seutukunnan (Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi) Hyvinvointikertomus 2010 Haapaveden kaupungin hyvinvointisuunnitelma Siikalatvan seutukunnan lasten ja nuorten hyvinvointistrategia Siikalatvan seutukunnan työikäisten ja ikääntyvien hyvinvointistrategia Kouluterveys 2009, Haapaveden kuntaraportti, THL Kouluterveys 2011, Haapaveden kuntaraportti, THL Tilastot: KELA, SOTKAnet, tilastokeskus 4. Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus Väestö- ja perherakenne / yleiset V1 = Pyhäntä V2 = Siikalatva 4

5 V3 = Pohjois-Pohjanmaa V4 = Koko maa V1 V2 V3 V4 Pyhä Siik Pohj Koko 27,6 33,9 25,1 23,6 Huoltosuhde, demografinen , ,6 55,5 52,9 Koulutustasomittain Lainakanta, euroa / asukas ,6 2050,8 2764,8 2268, Lapsiperheet, % perheistä ,7 39,4 34,3 43,5 39,7 Luovutettujen apuvälineiden lkm vuoden aikana (2006 alkaen) Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta 11, ,2 7,9 17,9 45,3 Nettomuutto / 1000 asukasta ,8-15,2 0,9 3,1 Päihdehuollon avopalveluissa 10,3 asiakkaita / 1000 asukasta ,2 9,7 10,5 9,1 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / ,7 asukasta ,6 1,3 1,9 3,2 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla 5,8 hoidetut potilaat / 1000 asukasta ,1 5,8 3,6 3,5 Perusterveydenhuollon (mukaanlukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit / asukasta indikaattori Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja, % väestöstä 2010 Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki muut kuin lääkärikäynnit / 1000 asukasta arvo 28, , muutos 5

6 2010 Perusterveydenhuollon mielenterveyden lääkärikäynnit / 10, asukasta ,7 25,7 21,1 Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon hoitopäivät / 735, asukasta ,9 1587,7 823, Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon potilaat / 1000 asukasta ,3 76,3 29,6 28,2 Pienten lasten hoidon tukea saaneita perheitä vuoden aikana Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä ,8 11,7 12,3 20,4 23,4 Pitkäaikaistyöttömät, % työvoimasta ,2 1 1,4 2,2 2,1 Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 7, asukasta ,6 5,5 6 6,6 Poliisin tietoon tulleet huumausainerikokset / 1000 asukasta ,9 0,6 0,3 0,8 1,2 Poliisin tietoon tulleet liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja liikennerikkomukset / 1000 asukasta ,7 39,8 431,1 113,1 93,8 Poliisin tietoon tulleet omaisuusrikokset / 1000 asukasta ,3 20,2 18, Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1000 asukasta ,8 1,8 3,9 4 3,9 Psykiatrian laitoshoidon 236,4 hoitopäivät / 1000 asukasta ,8 252,9 278,1 274,9 Sairastavuusindeksi, ikävakioitu 124, ,4 125,1 - - Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista ,9 5,1 6,4 7 53,6 6,5 6

7 Väestö Yhden hengen asuntokunnat, % 35,6 asuntokunnista ,5 39,7 38,3 41,2 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä ,5 15,2 16,8 20,3 16,9 7

8 8

9 9

10 10

11 11

12 12

13 13

14 14

15 Lapset ja lapsiperheet V1 = Pyhäntä V2 = Siikalatva V3 = Pohjois-Pohjanmaa V4 = Koko maa V1 V2 V3 V4 Pyhä Siik Pohj Koko 47,4 35,5 30,8 29,3 Ei yhtään läheistä ystävää, % 8.11,8 ja 9.-luokan oppilaista ,1 9,1 9,8 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17vuotiaat, % vastaavanikäisestä 1,1 väestöstä ,3 1 1,3 Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 15,3 8.- ja 9. luokan oppilaista ,4 15,8 16,9 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 8. ja 9. luokkalaisista 9, ,3 7,3 8,3 indikaattori Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista 2011 arvo 36,7 muutos 15

16 Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet 3-5 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä ,7 42,9 50,5 49,9 63,8 Lapsiperheet, % perheistä ,7 39,4 34,3 43,5 39,7 Lasten pienituloisuusaste , ,3 18,2 14,8 Lastensuojelulaitoksissa olleet lapset ja nuoret 31.12, kunnan kustantamat palvelut Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % 4,4 vastaavanikäisestä väestöstä ,8 3,2 5,8 6,5 Perusterveydenhuollon lastenneuvolan käynnit yhteensä / vuotiasta Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä ,9 4,3 5,7 7,4 8,7 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan 15,1 oppilaista ,7 13,2 16,5 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.luokan oppilaista , ,5 15,1 Vanhemmuuden puutetta, % 8.17,8 ja 9.luokan oppilaista ,4 19,5 22,3 16

17 17

18 18

19 19

20 20

21 21

22 Nuoret V1 = Pyhäntä V2 = Siikalatva V3 = Pohjois-Pohjanmaa V4 = Koko maa V1 V2 V3 V4 Pyhä Siik Pohj Koko Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % 10,1 vastaavanikäisestä väestöstä ,7 10 9,8 11,4 Nuorisotyöttömät, % 18-24vuotiaasta työvoimasta ,1 11,6 16,7 11,9-1,8 2,4 3 indikaattori Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / vuotiasta 2008 arvo 5 16,2 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % 3,2 vastaavanikäisestä väestöstä 2010 muutos 22

23 23

24 24

25 Työikäiset V1 = Pyhäntä V2 = Siikalatva V3 = Pohjois-Pohjanmaa V4 = Koko maa V1 V2 V3 V4 Pyhä Siik Pohj Koko Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 6, vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä ,7 7,1 4,7 3,9 Päihdehuollon avopalveluissa 10,3 asiakkaita / 1000 asukasta ,2 9,7 10,5 9,1 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / ,7 asukasta ,6 1,3 1,9 3,2 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla 5,8 hoidetut potilaat / 1000 asukasta ,1 5,8 3,6 3, indikaattori arvo Perusterveydenhuollon 629 avohoidon lääkärikäynnit 15-49vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä muutos 25

26 2010 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä ,8 11,7 12,3 20,4 23,4 Psykiatrian avohoitokäynnit / 1000 asukasta Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % 1,3 vastaavanikäisestä väestöstä ,5 1,5 2,2 Tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudosten sairauksien vuoksi 3,1 työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista ,5 2,7 2,2 1,8 Työkyvyttömyyseläkettä saavat, 11,5 % vuotiaista ,4 13,1 8,8 7,4 Työttömät, % työvoimasta ,7 8,8 11 9,4 97,5 198,8 162,6 154,3 8,9 Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut potilaat / ,7 000 asukasta

27 27

28 28

29 29

30 30

31 31

32 32

33 33

34 Ikäihmiset V1 = Pyhäntä V2 = Siikalatva V3 = Pohjois-Pohjanmaa V4 = Koko maa V1 V2 V3 V4 Pyhä Siik Pohj Koko Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä 91,5 väestöstä ,2 89,2 89,5 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä ,4 2,3 2,8 3,6 4,6 31,2 12,6 15,5 12,2 5,6 3,3 3 3,2 indikaattori arvo Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet 12,8 asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2011 Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 4,3 muutos 34

35 2011 Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä 39 asuntoväestöstä ,3 45,6 48,8 35

36 36

37 37

38 38

39 Muut hyvinvointitiedot Väestö: Haapaveden väkiluku oli henkeä. Väkiluku on vähentynyt 34:lla hengellä edellisestä vuodesta ( henkeä). Väestörakenne: Kaavio Haapaveden -Siikalatvan seutukunnan väestörakenteesta väestörakenne 60 Haapavesi Pyhäntä Siikalatva v v. 9,2 9,6 7,3 13,1 13,6 10, v v v. Yli 75 v. 12,1 48,2 8,7 8,7 11,4 48,6 8,9 7,9 9,6 48,1 12,6 12,1 0-6 v v v v v. Yli 75 v Haapavesi Pyhäntä Siikalatva SotkaNet Haapaveden- Siikalatvan seutukunnan kuntien väestörakenteessa on vuotiaiden, vuotiaiden ja yli 75 vuotiaiden prosentuaalinen osuus väestöstä edelleen kasvanut aiempien väestörakennetta koskevien seurantatietojen mukaisesti. Haapaveden - Siikalatvan seutukunnan kuntien väestörakenteissa on kuitenkin eroja. Eniten 0-6 vuotiaita lapsia oli vuonna 2011 Pyhännällä (9,6 %) ja vähiten Siikalatvalla (7,3 %). Haapavedellä 0-6 vuotiaita oli 9,2% väestöstä. Myös 7-15 vuotiaita oli eniten Pyhännällä 13,6 %(vuonna ,1 %). Haapavedellä 7-15 vuotiaita oli 13,1 % ja Siikalatvalla 10,4 % (kuten vuonna 2010). Työikäisiä vuotiata oli eniten Pyhännällä (48,6%), Haapavedellä 48,2% ja Siikalatvalla 48,1% (vuonna ,2 %) vuotiaiden osuus on korkein Siikalatvalla (12,6% %) ja matalin Haapavedellä (8,7%). Pyhännällä vastaava väestöosuus oli 8,9%. 39

40 Myös yli 75 vuotiaiden osuus oli korkein Siikalatvalla 12,1%( vuonna ,7 %.Haapavedellä yli 75vuotiaita oli 8,7% ja vähiten Pyhännällä (7,9 %). Väestöennuste: Nykyisen väestökehityksen jatkuessa Haapaveden väestömäärä vähenee alla olevan kaavion mukaisesti ja samalla ikääntyvien osuus väestöstä kasvaa. Kaavio väestöennusteesta Haapaveden -Siikalatvan seutukunnassa vuoteen 2040 saakka: Haapavesi Pyhäntä Siikalatva SotkaNet v v v Sairastavuus ja kansansantaudit Sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta Haapavesi toimii vastuukuntana Sosiaali- ja terveyspiiri Helmessä, johon kuuluvat myös Siikalatvan ja Pyhännän kunnat (Pyhännältä vain terveyspalvelut). Alueen sairastavuus on suurempi kuin koko maassa tai Pohjois-Pohjanmaalla keskimäärin. Vuonna 2010 sairastavuusindeksi on kuitenkin hieman laskenut Haapavedellä ja Siikalatvalla ja noussut Pyhännällä, jossa se on ollut alueen kunnista matalin (suluissa v.2009 luvut): sairastavuusindeksi Haapavedellä 126,6 (129,9), Siikalatvalla 129 (129,1) ja Pyhännällä 118 (116,9) (Kela). (Sairastavuusindeksi ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Luku on laskettu sekä sellaisenaan että ikävakioituna. Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen 40

41 osuuteen väestöstä. Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100. Lopullinen indeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. (Sotkanet.) Kansantautien summaindeksissä tarkasteltavana on seitsemän suurinta erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavaa sairautta (diabetes, astma, verenpainetauti, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta, psykoosi ja nivelreuma). Niistä jokaisesta on laskettu esiintyvyys, joka on suhteutettu koko maan keskiarvoon (=100). Summaindeksi on näiden seitsemän indeksin keskiarvo. (Kela) Kansantautien summaindeksi oli Haapaveden - Siikalatvan seutukunnassa vuonna ,3. Summa on korkea, vaikkakin se on hieman laskenut (vuonna ,49). Kansantautien summaindeksi on alhaisin Pyhännällä (144,5) ja korkein Haapavedellä (166,5). Pohjois-Pohjanmaan vastaava luku vuonna 2010 oli 139,2. Haapavedellä yleisimmät kansantaudit vuonna 210 olivat sydämen vajaatoiminta (309,3), sepelvaltiomotauti (157,7) sekä nivelreuma ja psykoosi (145,9). Kouluterveyskyselyn 2011 tulokset (eivät mukana indikaattoritiedoissa): Kouluterveyskysely toteutetaan joka toinen vuosi peruskoulun 8.-9.luokkalaisille ja lukion luokkalaiselle. Haapavedellä kouluterveyskysely toteutettiin vuonna 2011 vuoden 2009 tapaan myös ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. luokien oppilaille Haapaveden ammattiopistossa ja Haapaveden opistossa. Kouluterveyskyselyllä kartoitetaan oppilaiden elinoloja, kouluoloja, terveystottumuksia, koettua terveyttä ja kokemusta oppilashuollon tuesta. Vuoden 2011 kouluterveyskyselyn tulokset eivät vielä näy indikaattoritiedoissa, minkä vuoksi tuloksiset on koottu tähän Hyvinvointisuunnitelmaan tekstimuodossa. THL:n kouluterveyskyselyssä on yhteenveto tuloksista. Yhteenvedossa todetaan, että Haapaveden peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla oli paljon ilonaiheita ja vähemmän huolenaiheita verrattuna vuoden 2009 kouluterveyskyselyn tuloksiin. Erityisesti huolenaiheiksi THL:n raportissa nostettiin ylipanoisten oppilaisen määrän lisääntyminen, aamupalan syönnin väheneminen ja päivittäin tupakoivien määrän kasvu. Lukion 1. ja 2. luokkien oppilailla koettuja huolenaiheita oli tulosten mukaan enemmän kuin ilonaiheita, mutta THL:n raportissa tuotiin esille, että koulukiusaamista lukiossa oli vain 0,5%, aamupalan syöminen arkisin oli lisääntynyt ja ylipainoisia oppilaita oli vähän. Ammattiopiston opiskelijoilla parannusta vuoden 2009 tuloksiin oli tapahtunut hyvin paljon, huolenaiheiksi THL:n raportissa oli nostettu ylipainoisten opiskelijoiden määrän kasvu. Koettu terveys: Peruskoulun ja lukion ikäryhmissä terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien määrä oli pienempi kuin vuoden 2009 tuloksissa (vuonna luokilla 14% ja lukiossa 18% koki terveydentilansan keskinkertaiseksi tai huonoksi). Myös ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien määrä (27%) ja erilaisia oireita kokevien määrä väheni v tuloksiin verrattuna, mutta he kokivat terveydentilansa huonommaksi kuin Haapaveden 8. ja 9. luokkalaiset, lukion 1. ja 2. luokkalaiet ja Pohj.-Pohjanmaan ja koko maan ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat keskimäärin; tytöistä jopa 34% koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. 41

42 Vaikka lukiolaiset ja peruskoululaiset kokivat terveydentilansa parantuneen edellisestä kyselystä, lisääntyi lukion 1. ja 2. luokkien oppilailla päivittäistä väsymystä ja pää-, niska- ja hartiakipuja viikoittain kokevien määrä edelliseen kouluterveyskyselyyn verrattuna(viikoittain niska- ja hartiakipuja 43%:lla ja pääkipua 38%:lla )ja niitä koettiin enemmän kuin Pohjois-Pohjanmaan ja koko maan lukioiden samassa ikäluokassa keskimäärin. Myös Ammattioppilaitosten tytöistä 40%:lla oli niska- ja hartiakipuja viikoittain. Kouluterveyskyselyn perusteella luokkien oppilaista on ylipainoisia 16% (kuten Siikatvalla ja Pyhännällä). Haapavedellä ylipainoinoisten poikien määrä oli noussut (mutta pysyi lähellä maan keskiarvoa 17%). Lukion 1.-2.luokkien oppilaista ylipainoisia oli 4%, mikä on selkeästi vähemmän kuin vastaavassa ikäryhmässä lukioissa koko maassa (15%). Ammatillissa oppilaitoksissa opiskelevista ylipainoisia oli 29%, mikä on enemmän kuin vuoden 2009 tuloksissa, peruskouluissa, lukiossa ja vertailualueiden ammattioppilaitoksissa. Ammattioppilaitosten tytöistä ylipainoisia oli 33%. Kokemus oppilashuollon tuesta: Peruskoululaisten ja lukiolaisten ikäryhmissä koettiin kouluterveydenhoitajan ja koulukuraattorin vastaanotolle pääsy helpommaksi kuin edellisen kyselyn aikana, muissa Helmen alueen kunnissa tai koko maassa keskimäärin, mutta koululääkärin vastaanotolle pääsy koettiin Helmen alueen kuntia, Pohjois-Pohjanmaata ja koko maan keskiarvoa vaikeammaksi. Myös koulupsykologin vastaanotolle pääsy koettiin Pohjois-Pohjanmaan ja koko maankeskiarvoa selvästi vaikeammaksi (etenkin lukion 1. ja 2. luokkalaiset kokivat). ->koulupsykologin palveluja ei ole ollut. Ammatillisten oppilaitosten opiskelijat kokivat kouluterveydenhoitajalle, koululääkärille, koulukuraattorille ja koulupsykologille pääsyn helpottuneen edellistä kouluterveyskyselystä, mutta 49% (tytöistä 58%)koki edelleen vaikeaksi päästä koululääkärin vastaanotolle, mikä on suurempi määrä kuin Pohj-Pohjanmaan ja koko maan ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevilla keskimäärin. Amattilliten oppilaitosten opiskelijoista 19% (tytöistä 23%) koki myös kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsyn vaikeaksi, mikä oli enemmän kuin lukiolaisilla (6%), peruskoululaisilla ( 12%) ja hieman enemmän kuin Pohjois-Pohjanmaan tai koko maan ammatillisissa oppilaitoksissa keskimäärin. Koululaisten terveystottumukset: Kouluterveyskyselyn 2011 tulosten perusteella lukion luokkalaisten liikunnan harrastamisen väheni vuoden 2009 tuloksiin verrattuna: vähän liikuntaa harrastavia (viikoittain korkeintaan tunnin hengästyttävää liikuntaa harrastavia) oli 33%, minkä perusteella ikäryhmässä harrastetaan liikuntaa vähemmän kuin Pohjois-Pohjanmaan ja koko maan samassa ikäryhmässä keskimäärin. 8.ja 9. luokkien oppilaista tytöt harrastavat liikuntaa poikia enemmän ja myös kyseisen ikäryhmän maan keskiarvoa enemmän. Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista korkeintaan tunnin viikossa hengästyttävää liikuntaa harrastavia oli 48% ja tytöistä jopa 60%. Ammatillisten oppilaitosten pojat harrastivat kuitenkin liikuntaa enemmän kuin Pohj.-Pohjanmaan ja koko maan ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat keskimäärin. Myönteistä on, että kaikissa kouluterveyskyselyn ikäryhmissä alkoholinkäyttö vähentyi ja huumekokeiluja oli vähän. Toisaalta humalajuominen kohdistuu aiempaa enemmän vain osaan nuoria, joilla humalajuominen voi olla runsasta. Ammatillisissa oppilaitoksissa tosi humalassa vähintään kaksi kertaa kuukaudessa olevien määrä (33%) ja laittomia huumeita kokeilleiden määrä (14%) on vähäisempi kuin v tuloksissa ja Pohj-Pohjanmaan tai koko maan ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevilla keskimäärin, mutta yleisempää kuin lukiolaisilla (17%,6%) ja peruskoululaisilla 42

43 (10%,3%). Vuoden 2011 kyselyn perusteella päivittäinen tupakointi puolestaan lisääntyi 8. ja 9. luokkalaisilla (15% päivittäin tupakoivia, maan keskiarvo myös 15%). Lukion luokan oppilaista 14% tupakoi päivittäin (maan keskiarvo 9%). Ammatillisissa oppilaitoksissa päivittäin tupakoivia ( 35%) oli vähemmän kuin v.2009 kouluterveyskyselyn tuloksissa, Pohj.-Pohjanmaan ja koko maan ammatillisissa oppilaitoksissa keskimäärin, mutta enemmän kuin Haapaveden lukiossa (14%) ja peruskouluissa (15%). Nukkumaan menoaika oli hieman myöhentynyt:8.-ja 9. luokkalaisista 28% (koko maassa 27%)ja lukion luokkalaisista 36% (koko maassa 35%) menee nukkumaan klo 23 jälkeen. Ammatillissa oppilaitoksissa opiskelevista 37% menee nukkumaan myöhemmin kuin klo 23 (koko maassa 39%). Kouluterveyskyselyssä 2011 kysyttiin ensimmäistä kertaa terveystottumusten osalta myös päivittäistä ruutuaikaa (sisältäen tietokoneen, tv:n, kännykän ja konsolipelit). Suositus on < 2 tuntia /pv ruutuaikaa. 8.ja 9. luokkalaisten päivittäinen ruutuaika (16%:lla yli 4 tuntia) ja lukiolaisten päivittäinen ruutuaika(14%:lla yli 4 tuntia /pv) on vähäisempi kuin Pohjois-Pohjanmaalla tai koko maassa keskimäärin. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista ruutuaikaa yli 4 tuntia arkipäivisin käyttäviä oli 30%, mikä oli hieman enemmän kuin Pohj.-Pohjanmaalla (28%) ja lähellä koko maan ammatilliten oppilaitosten lukua(31%) keskimäärin. Perheiden yhteinen ateriointi oli parantunut, mutta oli edelleen vähäistä. 8. ja 9. luokkalaisten perheistä yhteistä ateriaa iltapäivisin tai iltaisin ei syödä 44 %:ssa perheistä (koko maan keskiarvo 54%), lukion 1.- ja 2. luokkalaisten perheistä 59%:ssa (koko maan keskiarvo 57%) ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien perheissä 56%:ssa (koko maan keskiarvo60%) luokkaisilla aamupalan syönti vähentyi (42% ei syönyt aamupalaa)ja koululounaan jätti syömattä 17%. Lukiolaisten aamupalan syönti oli parantunut (23% ei syönyt aamupalaa, 33% koko maassa). Koululounasta lukiolaisista ei syönyt 34%, mikä on Pohjois-Pohjanmaahan ja koko maahan verrattuna suurempi määrä. Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista aamupalaa ei syönyt joka aamu 61% (tytöistä jopa 66%), mikä on enemmän kuin lukiolaisilla, peruskoululaisilla ja Pohjois-Pohjanmaan ja koko maan ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevilla keskimäärin. Koululounasta ammatillisten oppilaitosten pojat söivät useammin kuin tytöt ja myös yleisemmin kuin Pohjois-Pohjanmaan ja koko maan ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat keskimäärin. Terveystottumusten osalta myös hampaiden harjaamiseen on syytä kiinnittää huomiota; Haapaveden 8. ja 9. luokkalaisista 59% pesi hampaat harvemmin kuin kaksi kertaa päivässä ja lukiolaisista 44%. Molemmissa ikäryhmissä tulos oli alle Pohjois-Pohjanmaan ja maan ikäryhmien keskiarvon. Ammatillisten oppilaitosten oppilaat harjasivat hampaita vielä vähemmän; tytöt harjasivat hampaita poikia useammin, pojista 77% harjasi hampaat harvemmin kuin kahdesti päivässä. Tulos on huonompi kuin peruskouluissa ja lukiossa ja Pohjois-Pohjanmaan ja koko maan ammatillisissa oppilaitoksissa keskimäärin. Kouluolot: luokkalaiset kokivat kouluolojen parantuneen; koulutapaturmat vähenivät, 65% koki tulevansa kuulluksi koulussa, oppilaat tiesivät aiempaa paremmin, kuinka voi vaikuttaa koulun asioihin, koulun fyysisssä työoloissa koettiin vähemmän puutteita (50%:a koki puutteita), 85% koki ilmapiirin hyväksi, kiusaaminen (4%) ja lintsaaminen (6% ainakin 2 päivää kk:ssa) vähentyivät. Kiusaamista oli vähemmän kuin Helmen muissa kunnissa ja koko maan keskimääräisissä tuloksissa. Lukion 1.ja 2. luokkalaisilla kiusaamista oli hyvin vähän, vain 0,5%. Lukiossa oli kuitenkin aiempaan kouluterveyskyselyyn verrattuna selvästi enemmän oppilaita, joilla ei ollut yhtään läheistä ystävää (16%), mikä oli myös enemmän kuin samassa ikäryhmässä Pohjois Pohjanmaalla ja koko maassa keskimäärin. Molemmissa ikäryhmissä vaikeuksia opiskelussa koettiin olevan vähemmän kuin Helmen alueen muissa kunnissa, Pohjois-Pohjanmaalla tai koko maassa keskimäärin. 43

44 Haapaveden ammatillisissa oppilaitoksissa fyysiset työolosuhteet ja ilmapiiri oli koettu paremmaksi kuin vuoden 2009 kouluterveyskyselyssä. Opiskelijat kokivat tulevansa kuulluksi paremmin kuin lukiossa ja peruskoulussa, mutta pojista (19%) koki tulevansa kuitenkin kuulluksi huonommin kuin Pohois.-Pohjanmaan koko maan ammatillisissa oppilaitoksissa keskimäärin. 49% pojista ei myöskään tiennyt miten voi vaikuttaa koulun asioihin. Opiskeluun liittyvä työmäärä koettiin ammatillisissa oppilaitoksissa pienemmäksi kuin Haapaveden lukiossa ja peruskoulussa sekä Pohjois-Pohjanmaan tai koko maan ammatillisissa oppilaitoksissa keskimäärin. Myös vaikeuksia opiskelussa oli vähäisemmin. Ainakin kaksi päivää kuukaudessa lintsanneita oli kuitenkin 18%, mikä on enemmän kuin lukiossa ja peruskoulussa. Pojat lintsasivat Pohjois-Pohjan maan ja koko maan ammatillisten oppilaitosten vastaaviin lukuihin verrattuna vähemmän, tytöt puolestaan enemmän. Koulukiusaamista oli kokenut 6% oppilaista, mikä on enemmän kuin lukiossa, hieman enemmän kuin peruskoulussa ja prosentin enemmän kuin muissa ammatillissa oppilaitoksissa koko maassa keskimäärin. Elinolot: Koululaisten elinoloista kouluterveyskyselyn tulokset kertovat, että 8. ja 9. luokkalaisten vanhempien työttömyys väheni (21% oppilaita, joilla vähintään yksi vanhemmista ollut vuoden aikana työttömänä), mutta lukion 1. ja 2. luokkalaisten vanhempien työttömyys (39%) lisääntyi. Ammatillisssa oppilaitoksissa opiskelevien vanhemmilla työttömyys (37%) väheni, mutta se oli hieman suurempaa kuin Pohjois-Pohjanmaan ja koko maan ammattioppilaitoksissa opiskelevien vanhemmilla. Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden vanhempien tupakointi vähentyi (vähintään toinen vanhemmista tupakoi 37%:lla oppilaista, määrä on alhaisempi verrattuna Pohjois-Pohjanmaan ja koko maan ammatillisten oppilaitosten vastaaviin lukuihin, mutta se on suurempi kuin Haapaveden peruskoululaisten(32%) ja lukiolaisten vanhemmilla (28%). 8. ja 9. luokkalaisten vanhemmat tiesivät paremmin kuin edellisessä kouluterveyskyselyssä lastensa viikonloppuiltojen viettopaikat (27% ei tiennyt), mutta lukion 1. ja 2. luokkien oppilaiden vanhemmista 41% ei tiennyt lastensa viikonloppuiltojen viettopaikkoja. Erityisesti ammatillississa oppilaitoksissa olevien tyttöjen vanhemmat eivät tienneet lastensa viikonloppuiltojen viettopaikkaa (54% vanhemmista ei tiennyt). Ammatillissa oppilaitoksissa opiskelevien poikien vanhempien osalta 40% ei tiennyt poikiensa viikonloppuiltojen viettopaikka, mutta tulos oli parempi kuin Pohjois-Pohjanmaan tai koko maan ammattillisten oppilaitosten tuloksissa keskimäärin. Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa oli vain 5% :lla 8. ja 9. luokkien oppilaista. 8. ja 9. luokkalaisten ja lukion 1. ja 2. luokkalaisten ikäryhmissä fyysistä uhkaa koettiin vähemmän ja toistuvia rikkeitä oli vähemmän kuin edellisen kouluterveyskyselyn tuloksissa. Ammatillisissa oppilaitoksissa fyysistä uhkaa koki 17%, mitä koettiin enemmän kuin lukiolaiset (12%) tai peruskoululaiset (13%), mutta vähemmän kuin Pohjois-Pohjanmaan ja koko maan ammatillisissa oppilaitoksissa keskimäärin. Haapaveden Ammatillisissa oppilaitoksissa toistuvasti rikkeitä tekeviä oli 16%, mikä on enemmän kuin Pohjois-Pohjanmaan ja koko maan ammatillisissa oppilaitoksissa keskimäärin. Rikkeitä tekeviä poikia oli enemmän kuin tyttöjä. Lukiolaisilla vastaava tulos oli 3 %, 8. ja 9. luokkalaisilla 14%. Seksuaalista väkivaltaa kokeneita oli 8. ja 9. luokkalaisten ja lukion 1. ja 2. luokkalaisten ikäryhmissä vähemmän kuin maassa keskimäärin. Läheisen alkoholin käytön aiheuttamia ongelmia oli 13%:lla 8. ja 9. luokkalaisista, mikä on enemmän kuin Helmen alueen muissa kunnissa ja hieman enemmän kuin maassa keskimäärin. 8. ja 9. luokkalaiset tytöt kokivat poikia enemmän läheisen alkoholin käytön aiheuttamia ongelmia. Myös Haapaveden ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat tytöt olivat kokeneet Pohjois-Pohjanmaan ja koko maan vastaaviin lukuihin verrattuna enemmän läheisen alkoholin aiheuttamia ongelmia (23%). Seksuaalista väkivaltaa heistä oli kokenut 34%. Molemmat luvut ovat suuremmat kuin lukiolaisilla (10% ja 10%)ja peruskoululaisilla (13% ja 9%). 44

45 Työllisyys: Ely-keskuksen tilastojen mukaan työttömyysaste Haapavedellä oli kesäkuussa ,4 % (Pyhäntä 8,6% ja Siikalatva 9,9%). Työttömiä työnhakijoita Haapavedellä oli 296(Pyhännällä 59, Siikalatvalla 253), joista miehiä 170, naisia 126 ja alle 25 vuotiata 47 (Pyhännällä 9 ja Siikalatva 45). Luku on pienempi kuin edellisen hyvinvointisuunnitelman seurantatiedoissa (maaliskuussa ja syyskuussa ), mutta on enemmän kuin vuonna 2008 (jolloin nuorisotyöttömiä oli 38 ). 5. Yhteenveto kunnan hyvinvoinnista ja palvelujärjestelmästä Yhteenveto kunnan hyvinvoinnista ja palveluista. Väestöennusteen mukaan ikääntyminen ja väestön väheneminen ovat alueen merkittävimpiä haasteita, mikäli väestökehitys jatkuu nykyisenlaisena. Indikaattoritietojen perusteella nettomuutto / 1000 asukasta kohden on kuitenkin ollut pienempää kuin Seutukunnan muissa kunnissa tai PohjoisPohjanmaalla keskimäärin. Haapavedellä muuttotappio kohdistuu pääasiassa vuotiaisiin. Alueella on korkea sairastavuus. Vaikka ikävakioitu sairastavuusindeksi ja kansantautien summaindeksi ovat olleet hieman laskusuunnassa, ne ovat Haapaveden- Siikalatvan seutukunnan kunnissa vielä korkeammat kuin Pohjois-Pohjanmaalla ja koko maassa keskimäärin (maan keskiarvo =100).Haapaveden sairastavuusindeksi 126,6 (v ,9) ja kansantautien summaindeksi 166,9 (v ,2) ovat myös muita Sosiaali- ja terveyspiiri Helmen kuntia korkeammat. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevia on Haapaveden -Siikalatvan seutukunnassa enemmän kuin PohjoisPohjanmaalla keskimäärin (Haapavesi 11,5%, Pyhäntä 12,4% ja Siikalatva 13,1%). Samoin erikoiskorvattavia lääkkeitä käyttävän väestön osuus kaikissa ikäryhmissä on suurempi kuin PohjoisPohjanmaalla ja koko maassa keskimäärin(haapavesi 28,8%,Pyhäntä 27,6% ja Siikalatva 33,9%). Haapavetisten lasten ja nuorten hyvinvointitietoa on kuvattu THL:n toteuttamissa kouluterveyskyselyissä kattavasti kyselyyn osallistuneiden ikäryhmien osalta. Myönteistä oli monien asioiden korjaantuminen edellisiin kyselytuloksiin verrattuna, mutta lasten ja nuorten terveellisiin elintapoihin, riittävään lepoon, päihteettömyyteen ja sosiaalista ja psyykkistä hyvinvointia edistäviin asioihin on jatkossakin panostettava. Hyvä yhteistyö kodin ja koulun välillä sekä moniammatillinen yhteistyö ennaltaehkäisevät lasten ja nuorten ongelmia ja tarjoavat oppilaille parasta mahdollista tukea ongelmatilanteissa. Haapavesi kuuluu Terve Kunta-verkostoon, jonka yhtenä tavoitteena on lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Ilman koulutus- tai työpaikkaa nuoret syrjäytyvät helposti. Myös nuorten yhteiskuntatakuu edellyttää jatkossa koulutus- ja työpaikkojen järjestämistä nuorille. Haapavedenkin haasteena ovat siis koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäävät, syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, jotka tarvitsevat tukea. Mm. etsivä nuorisotyö ja Time Out-Aikalisä-toiminta ovat otettu uusina keinoina käyttöön syrjäytymisen ehkäisyssä. Ikääntyvien osuus Haapaveden väestöstä kasvaa väestöennusteen perusteella. Tällä hetkellä 91,5% yli 75-vuotiasta haapavetisistä asuu kotona. Heistä yksinasuvia on 36,1%. Säännöllisen kotihoidon 45

46 piirissä olevien osuus on noussut (v ,3%). Ikääntyvien kotona asumista ja toimintakykyä kannattaa tukea. Parhaiten sitä tukee avun oikea kohdentuminen. Toimintakykyä voidaan tukea myös ikäihmisten aktiivisuutta ja hyvinvointia edistävillä palveluilla (esim. seniorineuvolatoiminnan avulla). 6. Johtopäätökset yhteenvedosta ja konkreettiset toimenpidenostot Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän vahvuudet Viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö Hyvät koulutus-, kulttuuri- ja harrastusmahdollisuudet: kansalaisopiston laaja ja monipuolinen tarjonta sekä opintoseteli mahdollisuus kansalaisopiston ryhmiin, rakenteilla Aakonmaja Korkattiin ja uusi laajennettu uimahalli on valmistunut Hyvä yhteistyö eri hallintokuntien ja toimijoiden välillä Hyvä palvelujen saatavuus (mm. hyvät kirjastopalvelut, alueellisesti hyvät terveyspalvelut, esim. oma geriatri Helmen alueella 11 /2012 lähtien) Yritystoiminta on monipuolista Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän kehittämiskohteet 1. Kuntalaisten liikuntaharrastusten tukeminen: Uuden jäähallin rakentaminen Aakon-majan toiminnan kehitäminen Ulkoilureitti järven ympärille Maakunta liikkeelle-hankkeen kanssa järjestetään v.2013 On POP liikkua-viikko tai vastaava ja kehitetään koulujen välituntiliikuntaa, yhteistyökumppaneiksi pyydetään eri tahoja mm. Haapaveden Opiston nuoriso- ja vapaa-ajan-ohjaajien linjan opiskelijoita, kouluja ja nuorisotyöntekijöitä. 46

47 Järjestetään koulujen syys- ja hiihtolomille toimintaa/tapahtumia nuorisovaltuuston ideoiden pohjalta. Uimahallin perhelippujärjestelmää kehitetään 2. Korkean sairastavuuden alentaminen: Terveyttä edistävien ryhmien toiminnan vakiinnuttaminen perusterveydenhuollossa sairauksien ennaltaehkäisemiseksi - mm. Helmen Elämäntapamalli (=painonhallintaryhmä Helmen alueella korkeassa sairastumisriskissä oleville kuntalaisille), jossa tehdään yhteistyötä Jokihelmen opiston, OYS:n perusterveydenhuollon yksikön ja jatkossa mahdollisten alueen sosiaali- ja terveyalan järjestöjen kanssa terveyskeskuksen liikuntaryhmät, uudet allasjumpparyhmät 8 kpl (joihin pääsy lääkärin lähetteellä): allasjumpparyhmät tukielinvaivoja sairastaville naisille ja miehille, ryhmät neurologisille- ja tekonivel-asiakkaille, 2 ryhmää iäkkäille ja painonhallinta-asiakkaiden ryhmä sekä allasjumpparyhmä elämäntaparyhmien jatkoksi. Kunnan sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyön lisääminen ja kehittäminen kuntalaisten neuvonnassa ja toimintakyvyn ja osallisuuden tukemisessa, (mm. sairastumistilanteissa järjestöjen tarjoama vertaistuki ja opastus), järjestöjen yhteinen Infopiste ja kahvila toteutetaan Myyrilään yhteistyössä Oulun kumppanuuskeskuksen neuvontapisteen kehittämishankkeen kanssa. Järjestöjen avustustoiminta jatkossa? Mielenterveyspalvelut; ennaltaehkäisevää toimintaa ja matalan kynnyksen palveluja sekä etenkin niistä tiedottamista kehitetään. 3. Kuntalaisten osallisuuden tukeminen: Nuorten työpajatoiminnan aloittaminen yhteistyössä Haapaveden opiston kanssa vastaamaan nuorten yhteiskuntatakuuseen Kunta- ja kolmassektori tapaaminen vuosittain (hyvinvointikoordinaattori kutsuu koolle) Hyvinvointijohtoryhmä tapaa nuorisovaltuuston kerran vuodessa (keväällä), hyvinvointikoordinaattori tapaa nuorisovaltuuston myös syksyllä. Hyvinvointikoordinaattori tapaa vanhus- ja vammaisneuvoston kerran vuodessa (vanhuspalvelupäällikkö kutsuu hyvinvointikoordinaattorin) Kylien kehittämien: yhteistyö kylien kehittämishankkeen ja Maakunta-Liikkeelle-hankkeen kanssa (Maakunta liikkeelle -hankkelta saa kylille mm. lähiliikuttaja-koulutusta, mikäli on 10 koulutettavaa, koulutus on maksuton. 4. Ikääntyvien hyvinvoinnin tueksi: Senioritalo-toiminnan suunnittelun aloittaminen Seniorineuvola-toiminnan käynnistäminen perusterveydenhuollossa tukemaan kotona asuvien ikääntyvien toimintakykyä. 47

48 Paakkilanhovissa aloitetaan Jokilaaksojen musiikkiopiston kanssa säännöllinen yhteistyö Kulttuuriketju - toiminnan myötä (ei aiheudu kaupungille lisäkustannuksia), minkä avulla palvelukodissa asuvien aktiivisuutta ja toimintakykyä tuetaan musiikin ja erilaista toimintakykyä edistävien tehtävien avulla(vastaavaa toimintaa toteutetaan jo mm. Oulaisissa ja Nivalassa). Kaupungilla on jatkossakin käytettävissä senioripassi uimahalliin kalenterivuodeksi, Senioripassin hinnat tällä hetkellä: vuotiaille 45, vuotiaille 35 ja yli 75-vuotiaille 15. Senioripassin käytettävyyttä kehitetään. Ikäihmisten omaehtoista kuntoutusta tukevaa toimintaa ja seniorineuvolan yhteydessä annettavaa kuntoneuvontaa ja ohjausta kehitään. 5. Kulttuuripalvelulutarjonnan tehostamiseksi: Vanhan meijerin saneeraminen Kulttuurikirnuksi Sosiokulttuurista terveyttä edistävää toimintaa kehitetään 6. Kaupungin hyvinvointijohtamisen rakenteita ja toimintapoja kehitetään Terveempi Pohjois-Suomi2 -hankkeen tuella: Hyvinvointiryhmän kokoonpanon, tehtävien ja toiminnan tarkastelu Hyvinvointikoordinaattorin tehtävänkuva; hankkeen aikana tapahtuu valtakunnallista määrittelyä hyvinvointikoordinaattorin tehtävistä kunnista /kuntayhtymissä 7. Työhyvinvoinnin kehittäminen: Henkilöstölle järjestetään jatkossa vuosittain Liiku luovasti-kampanja Koulutusta esimiehille työhyvinvoinnista. 8. Ympäristön viihtyisyyden lisääminen: Haapa-asuntojen vuokaratalojen pihapiirien viihtyisyyden lisääminen talkoovoimin ja asukkaiden yhteisöllisyyttä edistäen. Hallintokuntien esittämät toimenpide-ehdotukset ja resurssit edellä mainittuihin kehittämiskohteisiin 1. Seniorineuvolatoiminnan käynnistämiseksi Haapaveden terveyskeskuksen vastaanotolla esitetään perustettavaksi terveydenhoitajan toimea, jonka työajasta puolet jakautuu 48

49 seniorineuvolatoimintaan ja puolet paljon terveyspalveluja käyttävien asiakkaiden hoidon koordinointiin. 2. Jokihelmen opisto esittää liikunnan ja terveystiedon opettajan toimea perustettavaksi vuonna 2013 (ei kasvata budjettia v.2013, opettaja aloittaisi toimessa v. 2014). Lisäksi kehitetään erityisryhmien teatteritoimintaa ja Jokihelmen opisto laatii toiminnalleen terveyden ja hyvinvoinnin suunnitelman. 7. Hyvinvointikertomuksen hyväksyminen osana kunnan talous- ja toimintasuunnitelman vahvistamista. Valtuuston päättämät kehittämiskohteet, asettamat tavoitteet ja vahvistamat resurssit. Valtuusto hyväksyi kokouksessaan Hyvinvointikertomuksen kokonaisuudessaan ilman muutoksia. 49