5/2013 AMMATTI SOTILAS - 6/2013 1/2014 2/2014 3/2014 4/2014 5/2014 6/2014 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "5/2013 AMMATTI SOTILAS - 6/2013 1/2014 2/2014 3/2014 4/2014 5/2014 6/2014 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015"

Transkriptio

1 5/2013 AMMATTI SOTILAS - 6/2013 1/2014 2/2014 3/2014 4/2014 5/2014 6/2014 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015

2 Ammattisotilas 5/2013 Aliupseeriliitto ry 26.vuosikerta. Ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Vuosina Puol väli. Aikakauslehtien Liiton jäsen. Vuositilaus 20,-/vuosi. ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Julkaisija Aliupseeriliitto ry Ratamestarinkatu 11, 7.krs Helsinki Puh: Fax Päätoimittaja Petteri Leino PÄÄKIRJOITUS... 3 Asevelvollisuus Suomen vaihtoehto tänään ja huomenna... 4 Tulkaa alokkkaat takaisin... 8 Hallitusehdokkaat esittäytyvät Luottamusmiehet täydennyskurssilla Yes we can! Kulttuuriapurahasta potkua musiikintekoon Työpaikkakiusaamista ei tarvitse hyväksyä Pääluottamusmiehen kynästä Uutisia Presidenttien Tamminiemi Kekkosen syntymäkoti, Lepikon torppa Sotakamreerin tarinoita Kirja-arvostelu Hietala Pekka: Lentokonemekaanikot ilmataistelujen takuumiehet Kaarnakari Ville: Operaatio Para Bellum Lukuvinkkejä Lottanen: Jo muinaiset roomalaiset Toimisto tiedottaa Toimitussihteeri Asta Ruuskanen Toimituskunta Kimmo Alpiranta Jukka Klemetti Jyrki Surkka Mika Tiitinen Painopaikka: Erweko Oy Valuraudantie Helsinki Ilmoitukset: Ilpo Pitkänen Oy Insinöörikatu Helsinki Puh: (09) Fax: (09) Kirjoittajat esittävät lehdessä omia mielipiteitään. Toimitus ei vastaa tilaamattomasta aineistosta. Kansikuva: Luottamusmies Terho Eironen. Kuva: Asta Ruuskanen Ammattisotilaan aikataulu 2013 Numero 1/2013 2/2013 3/2013 4/2013 5/2013 6/2013 Aineisto toimituksessa Lehti ilmestyy Ammattisotilas 5/2013

3 Kokonaisturvallisuus Suomen vahvuus Suomen maanpuolustuksen järjestelmä poikkeaa monilta osin eurooppalaisista maista. Suurimpana erona on luonnollisesti sotilaallinen liittoutumattomuus, joka Euroopassa on käynyt harvinaiseksi. Suomen sotilasgeopoliittinen sijainti ja eurooppalaisittain suuri alueellinen pinta-ala asukasmäärään nähden tuovat oman lisänsä maanpuolustukseen. Kansantaloudellisesti Suomi käyttää melko vähän maanpuolustukseen verrattuna meidän verrokkimaihin Euroopassa. Vähistä resursseista huolimatta Suomen puolustus nojaan kolmeen peruskiveen koko maan puolustamiseen, alueelliseen puolustusjärjestelmään sekä yleiseen asevelvollisuuteen. Kyseessä on suomalainen malli, joka on vielä tehokas. Sillä on uskottavuutta niin pelotteen kuin pidäkkeen osalta. Pienenä maana, jolla on rajalliset resurssit, Suomessa on osattu luoda koko yhteiskunnan yhteensovitettu puolustusjärjestelmä kokonaisturvallisuuden periaatteella. Kaikki yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja turvaavat tahot on onnistuneella tavalla nivottu yhteen. Viranomaisyhteistyö toimii niin syvän rauhan kuin poikkeusolojen aikana. Suomalainen kokonaisturvallisuuden ja -maanpuolustuksen järjestelmä on hyvin omaperäinen. Siinä hyödynnetään koko yhteiskunnan eri alojen erityispiirteitä kustannustehokkaalla tavalla. Kokonaismaanpuolustuksen kannalta on aivan erityisen tärkeää, että Suomessa on yleinen asevelvollisuus nyt ja tulevaisuudessa. Sen vaikutuksesta tulevaisuuden yritysjohtajat, virkamiehet, turvallisuusaloilla työskentelevät ja poliitikot ymmärtävät maanpuolustuksen perusteet. Näin heidän on helpompi toimia omissa vastuullisissa tehtävissään poikkeusoloissa. Yleinen asevelvollisuus kohtaa tasaisin väliajoin vastustusta. Milloinkaan nämä vastustajat eivät ole kyenneet esittämään sellaista toimivaa vaihtoehtoa, joka tuottaisi yhtä tehokkaan ja toimivan järjestelmän Suomen puolustuksen ja kokonaismaanpuolustuksen tarpeisiin. Sillä sellaista ei ole! Asevelvollisuus olkoon Suomen valinta tänään ja huomenna. Ammattisotilas 5/2013 3

4 4 Ammattisotilas 5/2013

5 Asevelvollisuus Suomen vaihtoehto tänään ja huomenna Suomen maanpuolustus on nojannut yleiseen asevelvollisuuteen jo yli 130 vuotta. Vasta itsenäistyneessä Suomessa yleinen asevelvollisuus nähtiin ainoaksi toteuttamiskelpoiseksi valinnaksi ja näin vanha keisarivallan ajalta oleva vuoden 1878 asevelvollisuuslaki jäi voimaan. Ajan saatossa asevelvollisuuslakia on päivitetty ja viimeisin uudistus toteutettiin Perustuslain mukaan jokainen Suomen kansalainen on maanpuolustusvelvollinen ja asevelvollisuuslain mukaan jokainen mies on asevelvollinen sen vuoden alusta, jolloin hän täyttää 18 vuotta. Asevelvollisuus jatkuu aina sen vuoden loppuun, jolloin mies täyttää 60 vuotta eli kaikkiaan 43 vuotta. Yleisellä asevelvollisuudella on kansan laajojen piirien tuki. Tätä näkemystä tukevat valtaosan miesikäluokasta suorittama ase- tai siviilipalvelus sekä erilaiset kansalaiskyselyt. Viimeisimmän kansalaiskyselyn mukaan yli 80 prosenttia vastaajista antoi tukensa yleiselle asevelvollisuudelle. Eroon nykyisestä? Tasaisin väliajoin esiintyy näkemyksiä kyseenalaistaa asevelvollisuuden olemassaoloa. Viimeisimpänä näistä on Ohi on kampanja, joka käynnistyi syyskuun Ammattisotilas 5/2013 5

6 sotilasta riittäisi vain vihollisen liikenteenohjaustehtäviin. alussa. Sen tarkoituksena on kerätä allekirjoitusta kansalaisaloitteeksi, jotta eduskunta ottaisi käsittelyynsä asevelvollisuudesta luopumisen. Ohi on kampanjan väitteinä on, että asevelvollisuus on epätasa-arvoinen, ihmisoikeuksia rikkova, vanhanaikainen sekä kallis. Mitään näistä väitteistä ei perustella faktoilla, vaan ainoastaan kevyillä väitteillä. Näillä väitteillä ei ole edes yhtä yhteistä linjaa, koska kansalaisaloitteen taustajoukot muodostavat tavoitteiltaan ja ideologioiltaan erilaiset viiteryhmät. Suomalaista asevelvollisuutta tutkittiin perusteellisesti Risto Siilasmaan vetämässä työryhmässä vuonna Työryhmä jätti jälkeensä yli satasivuisen, perusteellisen raportin, jossa käsitellään asevelvollisuuden hyötyjä ja haittoja. Samoin työryhmä päätyi esittämään lähes sata kehittämisideaa, joista monet on jo saatettu käytäntöön. Kansalaisaloitetta tavoittelevat piirit eivät hyväksy Siilasmaan työryhmän tuotosta, koska heidän mielestä asevelvollisuuteen perustuva armeija on korvattava joko ammattiarmeijalla tai järjestelmällä, jossa ei ole lainkaan omaa maanpuolustusta. Asevelvollisuus ainoa vaihtoehto Suomessa yleinen asevelvollisuus on puhtaasti sotilaallisista syistä. Se on ainoa mahdollinen tapa tuottaa riittävän suuret sodan ajan joukot. Laajaan reserviin perustuvan armeijan voi tuottaa vain yleisen asevelvollisuuden avulla. Tällä hetkellä Suomen sodan ajan joukkojen vahvuus on sotilasta. Sodan ajan vahvuus laskee puolustusvoimauudistuksen jälkeen sotilaaseen. Pienelle maalle yleinen asevelvollisuus on ainoa taloudellisesti järkevä tapa tuottaa tuon suuruiset sodan ajan joukot, Varusmiespalvelus antaa sen suorittaneelle paljon sellaisia valmiuksia, joita muualta ei saa. Jokainen varusmies saa varusmiespalveluksen aikana jonkin erikoiskoulutuksen. Kuva: Esa Piisilä joilla on vielä sodan ajan joukkoja suurempi reservi. Mikäli sotilaan sodan ajan joukot pitäisi tuottaa ammattiarmeijalla, niin kustannukset olisivat noin 5,5 6 miljardia euroa vuodessa. Tällä hetkellä puolustusvoimien vuosibudjetti on noin 2,2 miljardia euroa eli lisää tarvittaisiin kaksi ja puolikertaisesti. Jokainen ymmärtää, ettei tässä julkisen talouden tilanteessa ole mitään mahdollisuuksia siirtyä ammattiarmeijaan. Puolustusvoimat on jo nyt merkittävissä taloudellisissa ongelmissa, kun nykyinen hallitus leikkasi puolustusmäärärahoja 200 miljoonalla eurolla vuosittain. Ohi on kampanjan taustajärjestöt ovat esittäneet vaihtoehdoksi sodan ajan joukkojen merkittävää pienentämistä. Vaihtoehtoja on ollut sotilaasta noin sotilaaseen, jotka koulutettaisiin ammattiarmeijan tavoin. Suomen kokoisessa maassa, joka kaiken lisäksi on sotilaallisesti liittoutumaton, ei puolustusta kyetä hoitamaan Ohi on kampanjan luvuilla, jotka käytännössä vastaavat jatkossa operatiivisten joukkojen kokoa sotilasta tarkoittaisi sitä, että sodan ajan joukot riittäisivät vain vihollisen liikenteenohjaustehtäviin. Ruotsi luopui yleisestä asevelvollisuudesta neljä vuotta sitten ja siellä otettiin tavoitteeksi sotilaan sodan ajan joukot. Neljässä vuodessa Ruotsissa on huomattu, ettei ammattiarmeijalla kyetä tuottamaan tavoitteen edellyttämiä sodan ajan joukkoja. Taloudellisista ja joukkotuotannollisista syistä yleinen asevelvollisuus on ainoa mahdollinen vaihtoehto tuottamaan Suomen puolustamiseen edellytetyt sodan ajan joukot. Tämän lisäksi yleisellä asevelvollisuudella on myös muitakin positiivisia vaikutuksia niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Asevelvollisuus yksilön eduksi Ohi on kampanja väittää, että yleinen asevelvollisuus on miehille taakka ja rasite, joka on kaiken lisäksi epätasaarvoinen. Tässä monesti sekoitetaan varusmiespalvelus käsittämään koko asevelvollisuutta, vaikka asevelvollisuus on paljon laajempi käsite. Varusmiespalvelus antaa sen suorittaneille paljon sellaisia valmiuksia, joita yhteiskunta ei muualla kykene tarjoamaan. Ensiksi varusmies oppii huolehtimaan itsestään, tavaroistaan ja palvelustovereistaan. Asia, joka ei ole enää aivan itsestäänselvyys nykyisessä yhteiskunnassa. 6 Ammattisotilas 5/2013

7 Toiseksi suomalaisten varusmiesten koulutus on erittäin laadukasta. Jokaiselle varusmiehelle opetetaan yleiset asiat ja valtaosa saa jonkin erikoiskoulutuksen. Tällä hetkellä suurin osa ammattikuljettajan pätevyyksistä saadaan nimenomaan armeijan kuljettajakoulutuksessa. Puolustusvoimien johtajakoulutus on aivan omaa luokkaansa. Kustakin ikäluokasta kolmannes koulutetaan johtajiksi. Näitä oppeja voi hyödyntää myös muualla yhteiskunnassa ja työelämässä. Kolmanneksi Suomessa osataan yhdistää siviilissä hankittu osaaminen poikkeusolojen tehtäviin niin laajasti kuin se vain on mahdollista. Näin sodan ajan joukoissa hyödynnetään reserviläisten laajaa ammattitaitoa. Asevelvollisuus yhteiskunnan eduksi Puolustusvoimat on kiinteä osa yhteiskuntaa. Lakisääteisten tehtäviensä lisäksi se on osa suomalaisten perheiden arkea. Jokaisessa perheessä armeija on jollain tavalla mukana. Maahanmuuttajanuorille armeija on parasta kotouttamista. Tästä on lukuisia hyviä esimerkkejä. Samoin monelle ulkomailla asuvalle miespuoliselle Suomen kansalaiselle se on ainutkertainen mahdollisuus tutustua kotimaahansa. Varusmiespalvelusaika on viimeinen hetki ottaa suurin osa ikäluokasta kokoon. Sinä aikana suoritettavilla terveystarkastuksilla on kiistaton merkitys Suomen kansanterveydelle. Ilman kutsuntatarkastuksia ja varusmiesaikana suoritettavia terveystarkastuksia miesikäluokkien terveydentila olisi huonompi. Lähes kliseiseksi muodostunut hokema Suomen suurimmasta kuntokoulusta ei ole vailla perusteita. Siinä missä koululiikunta ja kokonaan puuttuneet vapaa-ajan liikunnalliset harrastukset eivät ole enää tavoittaneet kaikkia poikalapsia, puolustusvoimat laittaa varusmiehet liikkeelle. Ohi on kampanja perustelee väittämiään sillä, että varusmiespalvelusaika tulee yhteiskunnalle ja kansantaloudelle kalliiksi. Väite perustuu professori Panu Poutvaaran tutkimuksiin varusmiespalveluksen takia menetetyistä työvuosista ja sitä kautta jäämättä kertyneistä veroista. Väite on luotu täystyöllisyyden olettamaan eli siihen tilanteeseen, jossa ei ole lainkaan työttömiä. Tällä hetkellä alle 20-vuotiaiden työttömyysaste on yli 30 Varusmiespalvelusaika on viimeinen hetki ottaa suurin osa ikäluokasta kokoon. Sinä aikana suoritettavilla terveystarkastuksilla on kiistaton merkitys Suomen kansanterveydelle. Kuva: Asta Ruuskanen prosenttia ja vuotiaiden nuorten työttömyys yli 25 prosenttia. Kyseessä ovat samat ikäluokat, joita varusmiehet edustavat. Mikäli varusmiespalvelus lakkautettaisiin, samalla lisättäisiin merkittävästi nuorisotyöttömyyttä ja sehän vasta tulisi kalliiksi yhteiskunnalle. Kokonaan mittaamaton vaikutus on, miten paljon varusmiespalvelus ehkäisee nuorten syrjäytymistä. Asevelvollisuus on tulevaisuutta Suomalaisella asevelvollisuudella on tulevaisuutta nyt ja huomenna. Sillä on kansalaisten laaja tuki ja luottamus. Erityisesti siihen on vankka usko nuorien miesten keskuudessa. He haluavat kantaa oman kortensa kekoon maan puolustamiseksi. Asevelvollisuuden vika ei ole, että neljännes ikäluokasta ei kykene suorittamaan varusmiespalvelusta. Asevelvollisuuden vaikutuksesta se tulee ilmi, että yhä suurempi osa ikäluokasta on niin fyysisesti kuin psyykkisesti sellaisessa kunnossa, etteivät selviä varusmiespalveluksesta. Yhä suurempaan huonosti voivien nuorten miesten ongelmiin pitäisi puuttua. Oikea keino siihen ei ole, että luovutaan yleisestä asevelvollisuudesta. Petteri Leino Ammattisotilas 5/2013 7

8 Myös Ruotsin puolustusvoimissa järjestetään avoimien ovien päiviä. Tuolloin puolustusvoimien toiminnasta kiinnostuneiilla on mahdollisuus päästä tutustumaan varuskuntaan ja sotilaskoulutukseen. Kuva: Niklas Ehlén/Försvarsmakten/Combat Camera Tulkaa alokkaat takaisin Ruotsi luopui yleisestä asevelvollisuudesta Nyt Ruotsissa on herätty siitä juontuviin ongelmiin ja siellä halutaan asevelvollisuus takaisin. Ruotsin päätös poistaa yleinen asevelvollisuus on osoittautunut fiaskoksi ja kalliiksi ratkaisuksi. Asevelvollisuuden poistamista perusteltiin sillä, että pakko muuttuu vapaaehtoisuudeksi. Kalliiksi on tullut ja ojaan on menty, sanoo Ruotsin puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa tutkiva Uppsalan yliopiston professori Wilhelm Agrell. Kriisinhallinnan kustannuksella Ruotsi lakkautti yleisen asevelvollisuuden Jo ennen tätä lakkauttamispäätöstä oli Ruotsin puolustusvoimissa tehty tuntuvia supistuksia. Vuosien aikana eri asevoimien yksiköitä lakkautettiin tai supistettiin kovalla kädellä. Tämä prosessi jatkui aina vuoteen Budjettisyihin vedoten kaikki, mikä viittasi kansalliseen puolustukseen, lakkautettiin. Ainoa, mikä jätettiin oli kodinturvajoukot. Ruotsin päämääränä oli luoda kansainvälinen puolustusyksikkö, jossa keskeisessä asemassa olisivat ns. valmiusjoukot. Hyvä, mutta yksisuuntainen ajattelu johti siihen, että asevelvol- 8 Ammattisotilas 5/2013

9 lisuusjärjestelmä koettiin haitaksi, ei voimavaraksi. Uuden järjestelmän tuli luoda tehtäväpohjainen organisaatio, jonka kaikkia yksiöitä voidaan käyttää kansainvälisissä tehtävissä. Ensimmäinen virhe tehtiin tässä ajattelussa. Asevelvollisuus lakkautettiin vetoamalla sen pakollisuuteen. Mutta, kun katsotaan kansainvälisiä tehtäviä on paradoksaalista, että tämä uusi järjestelmä on lisännyt näitä pakkoja. Tämä pakko tuli esille, kun tarkasteltiin ammattisotilaiden virkavelvollisuuksia uudessa organisaatiossa. Nykyisessä järjestelmässä sotilaat ovat velvollisia suorittamaan minimaalisen kansainvälisen tehtävän sopimuskautensa aikana. Verrattaessa tätä aikaisempaan järjestelmään, jossa sotilas haki vapaaehtoisesti johonkin erikoistehtävään, ei ollut kyse pakosta vaan vapaehtoisuudesta sekä aidosta kiinnostuksesta, sanoo asiaan perehtynyt professori Wilhelm Agrell. Alokkaat takaisin Valtiopäivien yksimielinen päätös asevelvollisuuden lakkauttamisesta sai hiljaisen hyväksynnän. Ruotsi koki olevansa edelläkävijä ja tienäyttäjä rauhanomaisissa ratkaisuissa. Tuolloin metsää ei nähty puilta. Kuva: Jimmy Croona/Combat Camera/Försvarsmakten/Sverige Kuva: Fn Johan Lundahl/Combat Camera/ Försvarsmakten/Sverige Nyt kolmen vuoden jälkeen metsä on tullut näkyviin. Valtakunnallisten lehtien pääkirjoituksissa, jotka heijastavat kansan tuntoja, vaaditaan asevelvollisuutta takaisin. Vaatimus on oikeutettu ja perustuu päätökseen, jonka valtiopäivät antoivat lakkautuspäätöksen yhteydessä: Yleinen asevelvollisuusjärjestelmä voidaan palauttaa, jos Ruotsia uhkaa sotilaallinen vaara. Tämä kohta on nyt kaivettu esiin. Yhtenä argumenttina esitetään muun muassa Venäjän sotilaallista varustelua. Samanaikaisesti kuitenkin painotetaan, että Venäjä ei ole loukannut Ruotsin ilmatilaa tai aluevesirajoja. Esille ovat nousseet myös sosiaalipoliittiset syyt. Vaakakupissa painaa työllisyys. Kuten Suomessakin, Ruotsin nuorisotyöttömyys on ennätyslukemissa. Tänään asevelvollisuus nähdään asiana, joka opettaa nuorille naisille ja miehille vastuuta. Asevelvollisuus antaisi valmiuksia, joita nuoret tarvitsevat yhä kovenevilla työmarkkinoilla. Asevelvollisuuden uskotaan olevan lyömätön ase rasismia vastaan, joka on maassa kasvava ongelma. Asevelvollisuuden avulla ei pohjoismaalaista alkuperää olevat nuoret pääsisivät kiinni Ruotsin yhteiskuntaa. Tiivistäen ruotsalaiset haluavat yleisen asevelvollisuuden takaisin. Professori Wilhelm Agrellin mielestä olisi järkevää palauttaa takaisin yleinen asevelvollisuusjärjestelmä. Ainakaan se ei tule nykyistä järjestelmää kalliimmaksi ja sillä on selvä työmarkkinoihin sitova tekijä, hän sanoo. Teksti: Maria Palo Kirjoittaja on pitkään Ruotsissa asunut vapaa toimittaja. Ammattisotilas 5/2013 9

10 Hallitusehdokkaat esittäytyvät Hallitus kokoontuu puheenjohtajan ollessa estyneenä varapuheenjohtajan johdolla. Edustajakokous valitsee Aliupseeriliiton hallitukseen kuusi uutta jäsentä. Erovuorossa nykyisestä hallituksesta ovat Pekka Jylhä, Riikka Kankare, Jukka Klemetti, Miia Rauhu, Mika Tiitinen ja Vesa Tuovinen. Lisäksi edustajakokous valitsee yhden hallituksen varajäsenen. Hallituksen jäsenten toimikausi on neljä vuotta. Hallituksen tehtävänä on johtaa, kehittää ja edustaa liittoa. Se asettaa keskuudestaan työvaliokunnan hoitamaan juoksevien ja hallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelua. Työvaliokuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtajajat sekä yksi tai kaksi hallituksen muuta jäsentä. Hallitus valmistelee palkkaus- ja muut sopimustavoitteet sekä hyväksyy virkaehto- ja muut sopimukset. Se nimeää liiton edustajat eri tehtäviin. Hallitus ottaa ja erottaa liiton toimihenkilöt. Hallitus hyväksyy uudet jäsenyhdistykset ja päättää liiton jäsenyyksistä muissa yhdistyksissä. Hallituksen tehtävänä on myös valmistella liiton tulo- ja menoarvioesitys ja toimintasuunnitelma, sekä tilinpäätös ja toimintkestomus edustajakokouksen käsiteltäväksi. Hallitus kutsuu koolle edustajiston kokoukset ja valmistelee kokouksessa käsiteltävät asiat. Se myös panee toimeen edustajiston kokouksen päätökset. Hallitus kokoontuu noin kymmenen kertaa vuodessa. Noin kahta viikkoa ennen hallituksen kokousta, työvaliokunta kokoontuu valmistelemaan hallituksen käsittelyyn tulevia asioita. Muistithan ilmoittaa yhteys- tai työpaikkatietojen muutoksesta liittoon? 10 Ammattisotilas 5/2013

11 Kuva: Susanna Saukko Kuva: Asta Ruuskanen Kuva: Liisa Kontturi Vääpeli Mika Grön (39) Järjestelmäaliupseeri, Satakunnan lennosto Haluan edistää jäsenistömme yhtenäisyyttä, ja eritoten paikallisyhdistysten aktiivitoimijoiden yhteistyötä ja avointa ilmapiiriä, jonka kautta jäsenistöllämme olisi yhtäläiset mahdollisuudet ja edellytykset saada apua ja iloa yhdistystemme toiminnasta ja edunvalvontatoimista. Mielestäni emme voi hukata rajallisia resurssejamme muodostamalla ryhmittymiä, jotka eivät kanna huolta koko jäsenistömme hyvinvoinnista. Toimin yhden nelivuotiskauden Aliupseeriliiton hallituksen jäsenenä ja sitä ennen liiton hallituksen varajäsenenä. Tällä hetkellä olen Tampereen Seudun Aliupseerien puheenjohtaja. Lisäksi olen Satakunnan lennoston aliupseerien varaluottamusmies ja YTelimen jäsen. Varaehdokas Vääpeli Simo Laitila (32) on toiminut 12 vuotta lekomekaanikkona, ensin Lapin lennostossa ja nykyään Satakunnan lennostossa. Simo toimii tällä hetkellä Satakunnan lennoston aliupseerien varsinaisena luottamusmiehenä ja YT -elimen jäsenenä. Simo on viriili ja tehokas järjestötoimija. joka saa vaikeatkin asiat hoidettua mallikkaasti alusta loppuun asti. Ylivääpeli Jukka Klemetti (48) Vartioaliupseeri, Itä-Suomen huoltorykmentti Jäsenkenttämme ja toimintaympäristömme ovat muutosten kourissa. Liiton hallituksen on tuettava Aliupseeriliiton vahvaa edunvalvontaa varmistamalla resurssit ja niiden oikea kohdennus. Aliupseeriliiton nykyisen strategian toimeenpano on erityisen tärkeää liittomme jäsenten tulevaisuuden kannalta. Näihin ja muihin tuleviin haasteisiin olen valmis tuomaan oman kokemukseni ja näkemykseni, mikäli tulen valituksi. Toimin Joensuun Seudun Aliupseerit ry:n puheenjohtajana, aiemmin olen toiminut Kuopion Aliupseerit ry:n puheenjohtajana. Aliupseeriliitossa toimin varapuheenjohtajana, hallituksen jäsenenä ja työvaliokunnan jäsenenä sekä vastaan liiton työtaisteluasioista. Varaehdokas Vääpeli Jukka Porkka (41) on työskennellyt Pohjois-Karjalan prikaatissa kuljetusaliupseerina vuodesta 1999 lukien. Hän on toiminut varaluottamusmiehenä vuosina ja luottamusmiehenä vuodesta 2012 alkaen. Porkka oli Joensuun Seudun Aliupseerit ry:n varapuheenjohtaja vuosina ja puheenjohtajana vuosina Sotilasmestari Jaakko Kontturi (49) Turvallisuusaliupseeri, Panssariprikaati Aliupseeriliiton täytyy varustautua tulevaan. Tulevat henkilövaihdokset liiton toimistolla vaativat pikaista panostusta uudistumiseen. Myös tulevat muutokset yhteiskunnassa ja puolustusvoimissa ja niiden vaikutus jäsenistöön vaativat huomiota. Näitä ovat muun muassa mahdolliset lomautukset ja eläkeuudistus. Jäsenistön yhteishengen tiivistäminen ja hyvän järjestäytymisasteen säilyttäminen ovat ensiarvoisen tärkeitä painoarvomme säilyttämiseksi. Asioiden lobbaus ok, mutta jätetään politikointi poliitikoille ja hoidetaan hommamme. Olen toiminut Länsi-Suomen sotilasläänin esikunnan ja Panssari-prikaatin luottamusmiehenä ja varaluottamusmiehenä sekä YT-elimen jäsenenä liki 20 vuotta. Olen ollut Kanta-Hämeen Aliupseerit ry:n hallituksen jäsen yli 20 vuotta ja puheenjohtaja vuodesta 2013 alkaen. Varaehdokas Vääpeli Kimmo Siika (39) on pitkän linjan luottamusmies Viestirykmentistä. Hän on mies, joka tarttuu toimeen ja pistää tarvittaessa tuulemaan. Ammattisotilas 5/

12 Kuva: Asta Ruuskanen Kuva: Mari Sammal Kuva: tkm Raja-Aho Ylikersantti Tuomo Ruuskanen (35) Sotilaspoliisialiupseeri, Karjalan lennosto Haluan tuoda liiton toimintaa tunnetuksi jäsenkentässä ja yksittäisen jäsenen ja paikallisyhdistysten asioita mahdollisimman hyvin liiton hallituksen käsittelyyn. Haluan toimia liiton hallituksessa tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Asioiden hoitoon tarvitaan myös yksittäisen jäsenen apua ja tietämystä. Hyviä päätöksiä tehdään yhdessä! Olen ollut neljä kautta Kuopion Aliupseerit ry:n puheenjohtaja ja hallituksen jäsen yhdeksän vuotta. Toimin Karjalan Lennoston varaluottamusmiehenä vuosina Olen ollut Aliupseeriliiton hallituksen varajäsen vuosina Varaehdokas Vääpeli Juha Eskelinen (33) toimii johtokeskusaliupseerina Karjalan Lennostossa. Hän on toiminut Kuopion Aliupseerit ry:ssä vuodesta 2008 lukien ja vuodesta 2009 lukien yhdistyksen varapuheenjohtajana. Hän oli Aliupseeriliiton hallituksen varajäsenenä vuosina Vuodesta 2012 lukien hän on ollut Karjalan lennoston varaluottamusmies. Mikko Sammal (29) Lennokkialiupseeri, Merivoimien materiaalilaitos On tärkeää tehdä liiton toimintaa näkyvämmäksi ja tutummaksi aivan tavallisille rivijäsenille. Tällaisina haastavina aikoina on hyvin tärkeää, että jäsenistö tietää liiton ajavan heidän etuaan. Moni ei osaa ajatella asiaa ennen kuin jotakin konkreettista osuu omalle kohdalle. Jos liiton toimista ja toiminnasta jaettaisiin tietoa liiton taholta suoraan jäsenistölle esimerkiksi infotilaisuuksien merkeissä, jäsenet tiedostaisivat ettei heidän jäsenmaksunsa mene hukkaan. Edunvalvonnan kannalta suurin kehitystarve tulee olemaan luottamusmiespaikkojen jakamisessa rakenneuudistuksen toteuduttua. On tärkeää, että kaikilla jäsenillä on luottamusmies riittävän lähellä omaa toimipistettä ja käytettävissä tarvittaessa. Yhtenä vaihtoehtona tähän saattaisi olla luottamusmiesmandaattien siirtäminen paikallisyhdistysten puheenjohtajille ja jäljelle jäävien paikkojen jakaminen joukko-osastojen koon mukaan. Työskentelen varaluottamusmiehenä Merivoimien materiaalilaitoksen, Merivoimien esikunnan ja Merivoimien tutkimuslaitoksen aliupseereille. Lisäksi toimin Lounais-Suomen Aliupseerit ry:n puheenjohtajana. Varaehdokas Ylikersantti Miia Rauhu (39) Merivoimien esikunnasta. Hän on tällä hetkellä liiton hallituksen varsinainen jäsen. Vääpeli Jarkko Siitari (46) Sotilaspoliisijaoksen johtaja, Tykistöprikaati Liiton toiminta on mielestäni hyvällä tasolla. Tason säilyttäminen vaatii hallitukselta erityisesti jäsenten kuuntelemista, sidosryhmiäkään unohtamatta. Edunvalvonnallisesti tulemme elämään haastavia aikoja. Taantuma ja puolustusvoimien rakenneuudistus tulevat vaikuttamaan konkreettisesti jäsenistöömme. Osa jäsenistämme joutuu muuttamaan toiselle paikkakunnalle. Heidän sopeutumisestaan meidän edunvalvojien tulee olla huolissaan. Eläkeiän nostokin on tulevaisuuden kuuma peruna. Mielestäni saavutetuista eduista tulee pyrkiä pitämään kiinni viimeiseen asti. Olen toiminut Niinisalon Aliupseerit ry:ssä sen perustamisesta lähtien lähes kaikissa tehtävissä. Luottamusmiehenä olen ollut nyt viisi vuotta ja varaluottamusmiehenä neljä vuotta. Aliupseeriliiton hallituksessa olin vuosina Varaehdokas Ylikersantti Ilpo Kiviniemi (36) on yhdistysaktiivi, joka on tällä hetkellä Tykistöprikaatin YT-elimen varajäsenenä. Hän toimi Räjähdekeskuksen luottamusmiehenä vuosina Ammattisotilas 5/2013

13 Kuva: Anna Nordin Kuva: Jani Laitinen Ylivääpeli Mika Tiitinen (38) Vartioston johtaja Ilmasotakoulu Aliupseeriliiton toimintaa on kehitettävä vastaamaan tulevaisuuden jäsenkenttää, jotta tulevat haasteet pystytään voittamaan. Yhdistyksiä on saatava entistä lähemmäksi liittoa ja heidän toimintansa on saatava entistä osallistuvammaksi. Jäsenille on painotettava, että oma yhdistys on se linkki, jonka kautta paikallinen toiminta hoidetaan ja vaikutetaan palvelusasioita koskeviin kysymyksiin. Luottamusmieskentästä on pidettävä huolta ja sinne on keskitettävä resursseja, jotta jokainen jäsen saa tarvitsemansa tuen läheltä ja tutulta luottamusmieheltä. Olen toiminut Aliupseeriliiton hallituksen jäsenenä kahdeksan vuotta, joista liiton varapuheenjohtajana kaksi vuotta. Toimin yhdettätoista vuotta Keski- Suomen Aliupseerit ry:n puheenjohtajana. Olin 15 vuotta luottamusmiehenä. Viimeisin tehtäväni oli Maavoimien Materiaalilaitoksen valtakunnallinen luottamusmies. Varaehdokas Vääpeli Jani Laitinen (36) palvelee Ilmavoimien Esikunnassa ja toimii Keski-Suomen Aliupseerit ry:n sihteerinä. Hän on kaikessa tekemisessään aktiivinen ja valmis antamaan oman panoksensa Aliupseeriliiton hallituksessa. Kuva: Asta Ruuskanen Sotilasmestari Vesa Tuovinen (43) Esikuntamestari, Maasotakoulu Aliupseeriliiton tulee edelleen kannustaa ja aktivoida paikallisyhdistysten luottamusmies- ja järjestötoimintaa vastaamaan nykyhetken ja tulevaisuuden haasteisiin. Pidän toimivaa paikallisyhdistysten toimintaa erittäin tärkeänä lähellä jäsentä olevana jäsenpalveluna isolle osalle jäsenistöämme. Nuorissa aliupseereissa on tulevaisuus. On tärkeää antaa myös tilaa uusille ajatuksille ja toimijoille, joilla on mahdollisuus päästä vaikuttamaan yhteisiin asioihin, unohtamatta kuitenkaan vanhempien toimijoiden kokemusta ja osaamista. Hallituksen jäsenenä kuuntelisin herkällä korvalla jäsenistön ajatuksia. Aliupseeriston koulutusjärjestelmä ja kouluttautuminen on lähellä sydäntäni. Aliupseeriliitto on ollut aktiivinen toimija aliupseerien koulutusjärjestelmien eri vaiheissa ja näin tulee olla jatkossakin. Aliupseeriliiton tulee olla yhteistyökykyinen, jäsenistöään kuunteleva vahva aliupseeriston edunvalvoja. Varaehdokas Sotilasmestari Jurkka Hietala (49) palvelee yksikön vääpelinä Reserviupseerikoulussa. Hän omaa laajan kokemuksen järjestö- ja luottamusmiestoiminnasta. Hietala on aikaisemmin toiminut muun muassa Aliupseeriliiton hallituksen jäsenenä, Haminan Aliupseerit ry:n puheenjohtajana ja luottamusmiehenä. Ehdolla hallituksen varajäseneksi Pursimies Markus Nordin (38) Vartioston varajohtaja, Uudenmaan prikaati Pidän Aliupseeriliitolle tärkeänä tavoitteena, että puolustusvoimissa maksettaisiin sama palkka samasta tehtävästä riippumatta siitä, missä henkilöstöryhmässä henkilö työskentelee. Toinen tärkeä tavoite on, että määräaikaisten alipseerien virat muutettaisiin vakituisiksi. Olen ollut Uudenmaan aliupseerit ry:n jäsen vuodesta 1999 alkaen. Olen toiminut Uudenmaan prikaatin aliupseerien luottamusmiehenä vuodesta Ammattisotilas 5/

14 Luottamusmiehet täydennyskurssilla Yes we can! Luottamusmiesten koulutusvuosi on kääntymässä lopuilleen. Vuoden viimeisille Luottamusmiesten täydennyskursseille osallistui yhteensä 33 henkilöstön edustajaa. Aliupseeriliiton päätoiminen pääluottamusmies Lassi Majamaa kertoo, että kursseille osallistuneet olivat varsin kokeneita edunvalvojia. Mukana oli luottamusmiehiä, varaluottamusmiehiä sekä muutaman yhdistyksen puheenjohtaja. Tämän kurssin pääpaino on ajankohtaisissa asioissa, joten se rakennetaan joka vuosi kulloinkin esillä olevien asiakokonaisuuksien ympärille. Nyt keskiössä olivat muun muassa puolustusvoimauudistus sekä luottamusmiestoiminnan järjestelyt vuodesta 2015 alkaen. Majamaan mukaan luottamusmiehiä askarrutti pääteemojen lisäksi myös määräaikaisten aliupseereiden palvelusaikakorvauksen maksamiseen liittyvät ongelmat. Lisäksi tehtävien vaativuuden arviointi, takuupalkkaus, muuttoon ja siirtoon liittyvät kysymykset ja luonnollisesti luottamusmiesten oma jaksaminen muutoksessa keskusteluttivat kurssilaisia. Puolustusvoimauudistus läsnä joka päivä Majamaa kertoo, että puolustusvoimauudistusta tarkasteltiin ennakkotehtävien pohjalta ensin kurssilaisten omien kokemusten näkökulmasta. Tämän jälkeen pääesikunnan edustaja everstiluutnantti Petteri Tervonen kertoi, miltä uudistuksen kokonaistilanne näyttää puolustusvoimien näkökulmasta. Hänen viestinsä oli, että uudistus etenee suunnitellusti. Tervonen muistutti luottamusmiehiä sii- 14 Ammattisotilas 5/2013

15 Ainutlaatuiseksi tämänkertaisen Luottamusmiesten täydennyskurssin teki luottamusmiesten oma t-paita. Merivoimien pääluottamusmies Marit Lammes ideoi t-paidan Luottamusmiesten edunvalvontapäivillä aiemmin syksyllä. tä, että puolustusvoimissa on muutakin elämää kuin puolustusvoimauudistus. Majamaan mukaan muutokset näkyvät luottamusmiesten arjessa päivittäin. Siihen liittyy monia huolta aiheuttavia seikkoja. Joiltakin luottamusmiehiltä joukkoosasto lakkaa ja edustettavat siirtyvät eri puolille Suomea. Joillekin tulee kymmenittäin uusia edustettavia. Muutamiin joukko-osastoihin kerääntyy useita luottamusmiehiä siirtojen myötä. Majamaa korostaa, että luottamusmiesten asema on turvattava myös siirtojen yhteydessä. Luottamusmiehet itse näkevät, että luottamusmiestehtävät eivät automaattisesti lopu siirron myötä, vaan siirtyvä henkilöstö asioi mielellään jatkossakin mukana siirtyvän tutun luottamusmiehen kanssa. Meidän tulee selvittää siirtyvien luottamusmiesten tilanne muutoksessa. Meidän on turvattava heidän palvelussuhteen ehtonsa sekä sovittava luottamusmiestyön mahdollisesta jatkumisesta ja siitä, keitä he jatkossa edustavat. Meidän tulee pystyä hyödyntämään näiden luottamusmiesten edunvalvonnallista osaamista myös uudessa tilanteessa. Luottamusmiesorganisaatiota uudistettava Luottamusmiehet käsittelivät organisaation muutostarpeita monista näkökulmista. Kurssilaiset toivat keskusteluun lukuisia hyviä näkemyksiä pääluottamusmiestyöryhmän pohdittavaksi. Lisäksi keskustelimme niiden luottamusmiesten asemasta, joiden joukko-osasto lakkaa. Myös joukko-osastojen yhdistyminen asettaa haasteita edunvalvontatoiminnan järjestämiselle lähitulevaisuudessa. Majamaan mukaan joukko-osastojen jakautuminen useammalle paikkakunnalle tuo uusia haasteita luottamusmiestoiminnan arkeen. Hän näkee, että yksi luottamusmies ei kykene hoitamaan suuren joukko-osaston edunvalvontatyötä nykyisen ajankäytön puitteissa. Esimerkkinä on Maasotakoulu, joka toimii jatkossa useilla paikkakunnilla. Jos edunvalvonta hoidetaan yhden toimijan voimin, pitäisi hänen olla lähes päätoiminen, koska jo pelkkä matkustaminen jäsenistön työpisteille asioita hoitamaan vie runsaasti aikaa. Vaihtoehtoisena mallina suunnittelussa mietitään useamman luottamusmiehen kohdentamista samaan joukko-osastoon. Monipuolisia ajankohtaiskatsauksia Kolmas kantava teema täydennyskursseilla oli ja on ajankohtaiset henkilöstö- ja sopimusasiat. Kapteeni Jussi Venäläinen pääesikunnasta kertoi ajankohtaiset henkilöstöalan kuulumiset. Kapteeni Venäläisen katsaus ajankohtaisiin henkilöstöasioihin kuuluu täydennyskurssien perinteisiin. Hänen alustuksensa on takuuvarma, jo tutulle rungolle rakennettu katsaus aliupseeriston päivän tilanteesta kaikkine tilasto- ja historiatietoineen. Jorma Viiala ja Mikko Siljander JHL:n edunvalvontaosastolta toivat tuoreet kuulumiset valtion sopimusneuvottelutilanteesta. Heidän mukaansa näyttää todennäköiseltä, että valtakuntaan saadaan valtiontaloutta vakauttava ja elvyttävä työllisyys- ja kasvusopimus. Asia tosin varmistunee vasta lokakuun loppupuolella. Syntyessään sopimus tarkoittaa varsin laihoja lähivuosia. Palkankorotukset ovat minimaalisia ja virastokohtaisia sopimuseriä ei ole näköpiirissä. Pääkaupungissa järjestettäviin luottamusmieskoulutuksiin liittyyn yleensä myös tutustuminen johonkin kiinnostavaan kohteeseen. Tämänkertainen vierailu kohdistui eduskuntaan. Vierailu oli useimmille ensimmäinen laatuaan. He pääsivät seuraamaan aitiopaikalta kansanedustajien työskentelyä kyselytunnin aikana. Kokemus oli Majamaan mukaan luottamusmiehille erittäin mieluisa. Teksti ja kuvat: Asta Ruuskanen Ammattisotilas 5/

16 Kuva: Teemu Salo Kulttuuriapurahasta potkua musiikintekoon Ylikersantti Reijo Survo (29) sai vuoden 2013 alussa 800 euron apurahan SAK:n kulttuurirahastosta. Apuraha antoi uutta virtaa musiikkiharrastukselle ja mahdollisti tarpeellisen mikrofonin hankinnan. Musiikki on ollut läsnä Survon elämässä lapsuuden kodista lähtien. Hän aloitti kitaran soiton isänsä opastuksella kolmevuotiaana. Koko Survon perhe oli musikaalinen ja musiikki yhdistää edelleen perheen miehiä. Määrätietoinen soittamisen opettelu ei nuorta miestä pitkään innostanut ja opetteluun tuli muutaman vuoden tauko. Kolmannella luokalla vanhemmat yrittivät saada poikansa musiikkiluokalle. Koulu ei tuolloin kuitenkaan vakuuttunut pojan osaamisesta, joten hän ei päässyt sisään. Noin 13-vuotiaana innostuin taas harjoittelemaan kitaransoittoa. Soitin pääsääntöisesti korvakuulolta, enkä viime vuosiin asti osannut edes sointujen nimiä. Olen aina kyllä osannut soittaa kaikki soinnut, mutta viime vuonna annoin periksi ja opettelin soinnut myös nimineen. Survo soittaa kitaraa Lappeenrannan Revealing Light Ministries -seurakunnassa toimivassa Ylistys-orkesterissa. Hän myös johtaa orkesteria. Innostus musiikin teorian opiskeluun syntyi, kun Survo aloitti seurakunnan orkesterissa. Siellä soittaakseen hänen oli opeteltava myös sointujen nimet. 16 Ammattisotilas 5/2013

17 Studiotyö vei mennessään Survo innostui joitakin vuosia sitten myös musiikin äänittämisestä ja jälkikäsittelystä. Hän rakensi kotiinsa studion, missä hän on nauhoittanut, miksannut ja masteroinut musiikkia. Tälläkin saralla mies on itseoppinut mestari. Studioharrastus lähti käyntiin hetken mielijohteesta. Survo tokaisi eräänä päivänä läheisilleen, että radiosta tulee niin huonoa musiikkia, että minäkin voin tehdä parempaa. Kun Survo pääsi seuraamaan isänsä ystävän nauhoitustoimia, hänelle vahvistui ajatus siitä, että kyllä hänkin tuohon pystyy. Hän lainasi nauhoituslaitteet ja eräänä viikonloppuna hän teki ensimmäisen 13 kappaleen demolevynsä. - Yhdeltä istumalta nauhoitin kokonaisen levyn. Olin kitaristi, basisti, rumpali ja solisti. Rumpuja minulla ei ollut, joten näpyttelin puhelinluettelon päällä olevaa foliopaperia puukepeillä. Siinä vaiheessa se kuulosti ihan hauskalta ja se muka sopi siihen musiikkityyliin. Kun tuli miksauksen aika, en ymmärtänyt aiheesta mitään. Asiaa ei helpottanut se, että olin näprännyt miksauspöydän asetuksia äänityksen aikana ihan miten sattuu. Mielenkiintoisen ensikokeilun jälkeen studio-innostus lähti käsistä. Survo osti tietokoneen, ohjelmia, mikrofoneja, etuasteita ja muuta uudessa harrastuksessa välttämättömiä työkaluja. Innostuksen kasvaessa Survo on auliisti kuunnellut viisaampien neuvoja ja perehtynyt muutenkin alaan. Nauhoitukset Näin haet SAK:n kulttuuriapurahaa Musiikkiharrastus yhdistää Survoa ja hänen nuorempia veljeään Raimoa. Kuva: Reijo Survo hän tekee usein yhdessä veljensä kanssa. Hän on myös nauhoittanut ja miksannut isänsä musiikkia. Survolla on edelleen tavoitteita musiikin tekemisessä. Hän haluaa rakentaa paremman studion uusiin tiloihin. Hän haluaa myös kehittyä seurakunnan bändin johtajana ja aloittaa nauhoituksen sen kanssa. Hakulomake ja hakuohjeet julkaistaan Kansan Sivistysrahaston verkkosivuilla osoitteessa Rekisteröidy rahaston hakuärjestelmään, täytä sähköinen hakemus, tulosta se ja toimita hakemus allekirjoitettuna Aliupseeriliiton toimistoon viimeistään Aliupseeriliiton työvaliokunta käsittelee hakemukset tammikuun kokouksessaan. Liiton toimisto toimittaa hyväksytyt hakemukset Kansan Sivistysrahastoon. Apurahan saajien nimet julkaistaan vuoden 2014 maaliskuun loppuun mennessä. Tukea kulttuuriharrastuksiin SAK:n kulttuurirahasto haluaa tukea juuri Survon kaltaisia kulttuuriharrastajia. Rahaston tarkoituksena on järjestäytyneiden palkansaajien sivistys- ja kulttuuripyrkimyksien tukeminen. Apurahoja myönnetään pääosin työntekijöiden taidepainotteisen kulttuuriharrastamisen edistämineen. Näitä harrastuksia ovat esimerkiksi musiikki, kirjoittaminen, näyttämö- ja kuvataide, sirkus ja valokuvaus. Survo käytti saamansa 800 euron apurahan nauhamikrofonin hankintaan. - Apuraha on innostanut minua jatkamaan harrastusta. Tällä hetkellä mikrofoni on käytössä bändissämme ja olen mikittänyt sillä oman sähkökitarani. Heti kun saan uuden studiotilan käyttööni, mikrofoni siirtyy sinne. Studioharrastus ei ole halpaa. Hyvät laitteet maksavat ja niihin saa nopeasti kulutettua tuhansia euroja. - Oma budjettini on aika tiukka. Kun kuulin kulttuuriapurahasta työkaverilta ja tarvitsin uutta mikrofonia, hain apurahaa. Apurahan saajan tulee olla SAK:laisen liiton jäsen. Saajana voivat olla sekä yksittäiset harrastajat että harrastajaryhmät. Apuraha voidaan myöntää myös ammattiosastolle esimerkiksi liittyen johonkin kulttuuriprojektiin tai historiikkiin. Myönnettävän apurahan suuruus on noin euroa. Teksti: Asta Ruuskanen Ammattisotilas 5/

18 Työpaikkakiusaamista ei tarvitse hyväksyä Joka toinen työsuojeluvaltuutettu ja kaksi kolmesta luottamusmiehestä kokee, että kiusaamisesta puhuminen omalla työpaikalla on vaikeaa. Kiusaamisen lopettamiseksi tarvitaan tietoa ja asennemuutosta. Johtava asiantuntija Maarit Vartia Työterveyslaitokselta kertoo, että puhumisen vaikeus johtuu usein haluttomuudesta myöntää, että omalla työpaikalla ilmenee kiusaamista. Aihe herättää hänen mukaansa voimakkaita tunteita ja vastustusta. Työhyvinvointifoorumin Hyvä kohtelu työpaikalla hankkeen esiselvityksessä tutkittiin työsuojeluhenkilöstön, esimiesten ja luottamusmiesten käsityksiä työpaikkakiusaamiseen suhtautumisesta työpaikoilla. Kyselyyn vastasi 1299 henkilöä. Kyselyn mukaan esimiesten ja työntekijöiden edustajien käsitykset tilanteesta eroavat toisistaan. Kaksi kolmesta esimiehestä piti kiusaamiskokemusten selvittämistä omalla työpaikallaan asianmukaisena. Henkilöstön edustajien näkemys oli kriittisempi. Työsuojeluvaltuutetuista vain noin joka kolmas ja luottamusmiehistä noin joka kymmenes yhtyi esimiesten näkemykseen. Vartia kertoo, että kyselyyn vastanneet mainitsivat riittä- Työturvallisuuslaki velvoittaa mättömän puuttumisen syiksi asioiden selvittämisen ahdistavuuden ja epämukavuuden. Vartia näkee, että nollatoleranssi on ainoa oikea tavoite työpaikkakiusaamisen kitkemisessä. Työpaikkakiusaamista on mahdollista vähentää kun työpaikoilla panostetaan ennaltaehkäisyyn, koko organisaatio sitoutuu kiusaamattomuuteen, 28 Häirintä: Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa, hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohdan poistamiseksi. 18 Työntekijän yleiset velvollisuudet 3 mom.: Työntekijän on työpaikalla vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa. kaikki kiusaamiskokemukset selvitetään oikeudenmukaisesti ja esimiehet kantavat vastuun ongelmasta. Vartia korostaa, että kiusaamiseen puuttuminen on koko työyhteisön, ei ainoastaan esimiesten, asia. Jokaisella työyhteisön jäsenellä on velvollisuus ottaa kiusaava käyttäytyminen puheeksi ja puuttua siihen sitä havaitessaan. Puhumattomuus viestittää, että kiusaaminen on hyväksyttävää ja sallittua. Puolustusvoimat julkisti vuoden 2011 alussa ohjeen palkatun henilöstön epäasiallisen kohtelun ehkäisystä ja käsittelystä puolustusvoimien työpaikoilla. Ohjeessa määritellään, mitä epäasiallinen käyttäytyminen käytännössä on. Siinä annetaan myös yksityiskohtaisia ohjeita ongelmien ratkaisemisesta epäasiallisen kohtelun uhreille, tukihenkilöille ja esimiehille. Teksti: Asta Ruuskanen Kuva: Esa Piisilä 18 Ammattisotilas 5/2013

19 Ammattisotilas 5/

20 Pääluottamusmiehen kynästä Luottamusmiehen apu jäsenille on moninaista Aliupseeriliitolla on joka joukko-osastossa nimetty luottamusmies. Luottamusmies on jäsenen tärkein lähituki työelämän eri tilanteissa, ovatpa ne sitten ongelmia, epäselvyyksiä tai tiedon puutetta. Lähivuodet ovat olleet tiivistä luottamusmiesten osaamisen kehittämisen aikaa. Luottamusmiestoiminta on tämän lisäksi aktivoitunut, johon monet joukko-osastojen komentajatkin ovat kiinnittäneet myönteistä huomiota. Luottamusmiesten toiminnallisuutta on kuitenkin edelleen tarkoitus lisätä tulevina vuosina. Luottamusmiestoiminnan periaatteena on, että jäsen saa tarvitsemansa avun läheltä, nopeasti ja pätevästi. Puolustusvoimien suuret muutokset ovat niin lisänneet, vaativoittaneet kuin monipuolistaneet luottamusmiesten työsarkaa. Seuraavassa esitetään seitsemään eri toiminnan sektoria, joilla luottamusmiehet voivat jäseniä työelämän arjessa auttaa. Sopimusten valvonta Luottamusmiestyön tunnetuin ja perinteisin muoto on eri sopimusten valvonta ja niihin liittyvä neuvonta ja opastus. Sopimusten valvonnalla ja neuvonnalla pyritään huolehtimaan siitä, että jäsenet saavat heille kuuluvat etuudet so- pimusten mukaisesti. Samalla valvotaan myös, että jäsenet osaltaan noudattavat sopimuksia. Sopimuskysymyksistä yleisimpiä ovat aliupseerien palkkausjärjestelmäsopimukseen (palkanmaksuun) ja puolustusvoimien työaikasopimukseen liittyvät kysymykset. Myös virkamatkustaminen ja muutto- ja siirtokustannusten korvaukset sekä sairastamisen vaikutukset tai virkavapaudet tai virkapukineiden hankinta aiheuttavat usein päänvaivaa. Jäsentuki Jäsentuella tarkoitetaan jäsenen asemaan ja oikeuksiin liittyviä moninaisia pulmatilanteita ja niiden ratkaisemista. Näistä monet liittyvät henkilöstöhallinnollisiin toimenpiteisiin; palvelukseenottoon, siirtoihin ja tehtäväänmääräyksiin, ylennyksiin ja nimityksiin. Tähän ryhmään kuuluvat myös oikeudelliset kysymykset kuten vaikkapa esitutkintatilanteet tai työpaikkakiusaaminen tai sukupuoleen perustuva syrjintä. Myös kriisinhallintapalvelukseen liittyvät kysymykset ovat osa jäsentukea. Samoin epäselvät tilanteet työterveyshuollossa tai palvelussuhdeasumisessa voivat vaatia luottamusmiehen puuttumista asiaan. Kuva: Petri Asikainen Asiantuntijatyö joukko-osastossa Luottamusmiehet toimivat jäsenistön edustajana myös työnantajan suuntaan. Näistä tärkeimmät ovat osallistuminen tehtävien vaativuuden arviointiin joukko-osastoissa sekä osallistuminen joukko-osaston yhteistoimintaelimen toimintaan. Kummassakin näissä jäsenistön aktiivisudella luottamusmiehen suuntaan on työn onnistumisen kannalta tärkeä merkitys. On tärkeää kertoa oma mielipide asioiden tilasta luottamusmiehelleen. Ja tietysti myös päinvastoin. Luottamusmieheltä pyydetään työnantajataholta usein myös suullisia tai kirjallisia lausuntoja mitä erilaisimmista 20 Ammattisotilas 5/2013

21 Some-maailmassa kasvokkaiset kohtaamiset työpaikoilla ovat kovassa nosteessa. Aliupseerien luottamusmiehet kouluttavat itseään säännöllisesti. Tällä varmistetaan, että aliupseereilla on aina käytettävissään koulutettu ja ammattitaitoinen luottamusmies. Kuva: Asta Ruuskanen asioista. Ja normaalissa työvuossa luottamusmies on jatkuvassa kanssakäymisessä eri esimiesten ja asiantuntijoiden, kuten aliupseerien asianhoitajien kanssa. Jäsenrekrytointi Aliupseeriliiton paikallisyhdistykset joukko-osastoissa vastaavat uusien puolustusvoimiin palvelukseenastuvien rekrytoinnista yhdistysten ja liiton jäseniksi. Tässä tehtävässä luottamusmiehet ovat monissa yhdistyksissä kuningaspultteja. Luottamusmies voi auttaa uutta aliupseeria asettumaan talon tavoille työpaikallaan, selvittää hänelle hänen oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan virkamiehenä yhdessä työnantajan kanssa ja tehdä tutuksi oman paikallisyhdistyksensä jäsenpalvelut ja osallistumismahdollisuudet. Sama rooli luottamusmiehellä on myös liittoon kuulumattomien, jo pidempään puolustusvoimissa palveluksessa olleiden villien osalta. Luottamusmiehet toimivat myös usein joukko-osastoista toiseen siirtyvien jäsenten tukihenkilönä uuteen yhdistykseen siirron yhteydessä. Luottamusmiesten viestintä ja tiedottaminen Tutkimusten mukaan jäsenet kaipaavat liiton toimijoilta eniten ajantasaista ja oikeaa tietoa. Tässä luottamusmiesten oma viestintä on tärkeässä roolissa. Olennaisten asioiden poimiminen Aliupseeriliiton tuottamasta suuresta tietomassasta ja asioiden painottaminen oman joukko-osaston ja jäsenistön näkökulmasta on haastava tehtävä. Oman joukko-osaston asiat ja tapahtumat tulee jakaa jäsenille pienipiirteisesti tiedoksi ja vastaavasti jäsenistön tulisi viestiä luottamusmiehelle mistä asioista, millä viestintävälineellä ja kuinka taajaan he luottamusmieheltä tietoa kaipaavat. Osa asioista koskee koko jäsenistöä, osa kohdentuu vain osalle. Syksyn luottamusmiespäivien perusteella tässä some-maailmassa kasvokkaiset kohtaamiset työpaikoilla ovat kovassa nosteessa. Työnantajatoiminta Työnantajatoiminnalla tarkoitetaan luottamusmiehen toimintaa joukkoosaston komentaja tai häntä vastaavan virkamiehen kanssa. Joukko-osaston komentajan kanssa käsiteltävät asiat ovat luonteeltaan yleensä koko jäsenistöä tavalla tai toisella koskevia, muulla tavoin periaatteellisia linjauskysymyksiä tai erityisen tärkeitä yksityiskohtaisia asiakysymyksiä. Usein yksittäisen jäsenen ja komentajan välisessä asioinnissa on myös mahdollisuus käyttää luottamusmiestä tukena. Kokemus on osoittanut, että jos ovat aliupseerit kiinnostuneita komentajan linjauksista, niin niin ovat myös komentajat kiinnostuneita aliupseerien asioista. Yhdistyksen hallinnon asiantuntija Ja viimeisenä joskaan ei vähäisimpänä, luottamusmies toimii edunvalvonnan ja jäsenistön tilan tuntevana asiantuntijana oman paikallisyhdistyksensä hallituksessa. Luottamusmies tuo esimerkiksi työpaikkakäynneillä tai joukko-osaston asiantuntijoiden tai komentajan kanssa käymistään keskusteluista palautetta yhdistyksen hallitukselle. Tällä tavoin jäsenten tahtotila on luottamusmiehen välityksellä läsnä siellä, missä heidän asioistaan paikallisesti päätetään. Ja vastaavasti luottamusmies osaltaan jakaa tietoa yhdistyksen hallituksen toiminnasta ja päätöksistä suoraan jäsenistölle. Kuten edellä tiivistetysti esitetty kuvaus luottamusmiesten toiminnasta kuvastaa, luottamusmies, jos joku on todellinen jäsenistön luottopakki. Mutta luottamusmies ei voi toimia yksin. Ja keneltä hän ensisijassa kaipaa tietoa ja mielipiteitä jäseniltä, yksittäisiltä aliupseereilta. Vain tällä tavoin luottamusmies voi toimia kovalla pohjalla ja tehdä niitä asioita, joita jäsenet erityisesti vaativat ja joista eniten on heille hyötyä. Mika Oranen Päätoiminen pääluottamusmies Ammattisotilas 5/

22 Uutisia Niinisalon Aliupseerit 40 vuotta Niinisalon Aliupseerit ry vietti 40-vuotisjuhliaan syyskuun lopussa. Niinisalon päällystökerholla vietettyyn juhlaan osallistui jäsenten lisäksi yhdistyksen yhteistyökumppaneita. Juhlan on ohjelmaan kuului tervehdysten lisäksi ansioituneiden jäsenten palktsemisia. Tykistöprikaatin komentaja eversti Pertti Laitinen toi joukko-osaston tervehdyksen tilaisuuteen. Juhla huipentui päivälliseen. Päivätilaisuuden jälkeen osa jäsenistä jatkoi yhdistyksen 40-vuotistaipaleen juhlimista Tukholman risteilyllä. Kuva: Hanni Huhtamaa Sairauspäivien karenssinpoisto ei vielä voimassa valtiolla Toistaiseksi valtiolla noudatetaan entisiä vuosilomasopimusmääräyksiä, vaikka sairauspäivien karenssinpoistoa koskeva vuosilomalain muutos tuli voimaan Vuosilomalaissa sairauskarenssin poistoon liittyy voimaantulopykälä, jonka mukaan työnantaja saa soveltaa voimassa olevan virka- ja työehtosopimuksen karenssimääräyksiä sopimuskauden päättymiseen asti. Valtion sopimus päättyy maaliskuun lopussa Parhaillaan käynnissä olevissa sopimusneuvotteluissa keskitetystä työmarkkinaratkaisusta neuvotellaan myös vuosilomalain uudistuksen tuomasta muutostarpeesta valtion vuosilomasopimukseen. Kulttuuriapurahojen haku käynnistyy SAK:n kulttuuriapurahaojen haku käynnistyy marraskuun alussa. Hakulomake ja hakuohjeet ovat Kansan Sivistysrahaston verkkosivuilla osoitteessa Rahaston tarkoituksena on järjestäytyneiden palkansaajien sivistys- ja kulttuuripyrkimyksien tukeminen. Apurahoja myönnetään pääosin työntekijöiden taidepainotteisen kulttuuriharrastamisen edistämineen. Jos haluat hakea apurahaa oman kulttuuriharrastuksesi kustannusten kattamiseen, rekisteröidy kansan Sivistysrahaston hakujärjestelmään ja tallenna hakemuksesi sinne. Tulosta sen jälkeen hakemuksesi ja lähetä se allekirjoitettuna Aliupseeriliiton toimistoon viimeistään Aliupseeriliiton työvaliokunta käsittelee hakemukset tammikuun kokouksessaan. Liiton toimisto toimittaa hyväksytyt hakemukset Kansan Sivistysrahastoon. Apurahan saajien nimet julkaistaan vuoden 2014 maaliskuun loppuun mennessä. Vuoden 2014 kuntolomien haku on alkanut Vuoden askel kunto- ja perhelomien haku on alkanut. Aliupseeriliiton jäsenet voivat hakea kaikkia Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry:n järjestämiä lomia. Aikuisten jaksojen (5 vuorokautta) hinta on 150 euroa. Aikuisten jaksoon kuuluu kahden päivän seurantaosio. Seurantajakson hinta on 60 euroa. Perhejakson (5 vuorokautta) hinta on 125 euroa aikuisilta ja 75 euroa 6-16-vuotiailta lapsilta. alle 6-vuotiaat pääsevät mukaan veloituksetta. Kaikki lomat sisältävät majoituksen, täysihoidon ja runsaasti ohjattua ohjelmaa. Ohjelmaan sisältyy liikkumista, kuntotestejä sekä yleistietoa aikuisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä teemoista. Perhejaksojen ohjelmalla pyritään tukemaan koko perheen terveellisten elämäntapojen omaksumista. Tietoa haettavista lomista ja hakuohjeet ovat osoitteessa 22 Ammattisotilas 5/2013

23 Uutisia Jäsenkortit postitetaan marraskuussa Aliupseeriliiton jäsenkortti vuosille ilmestyy marraskuun loppuun mennessä. Jos et saa omaa korttiasi siihen mennessä, ota yhteyttä liiton toimistoon. Jäsenkortti toimii jäsenvakuutusten vakuutustodistuksena. Pidä se siis aina matkoilla mukanasi. Korttia näyttämällä saat maksuttoman hoidon Vakuutusyhtiö IF:n sopimuspisteissä kaikkialla maailmassa. Korttia näyttämällä saat myös jäsenalennuksen Teboilin huoltoasemilta ostetusta polttoaineesta ja voiteluaineista. Liiton verkkosivut uudistettiin Liiton verkkosivujen ulkoasu ja rakenne uudistettiin lokakuussa. Uudistuksen tarkoituksena on helpottaa jäsenille tärkeiden asioiden löytymistä. Edunvalvontaa, järjestötoimintaa ja jäsenetuja käsittelevät osiot löytyvät omilta sivuiltaan. Sivupäivityksen myötä etusivulle tuli myös nostoja liiton Facebook-sivuilta. Uusina elementteinä julkaistaan tapahtumakalenteri ja avainhenkilöhaku. Tapahtumakalenteriin kootaan kaikki liiton kokoukset, koulutukset, valitakunnalliset jäsentilaisuudet ja muut merkittävät tapahtumat. Avainhenkilöhaku mahdollistaa nopean halun liiton luottamushenkilöistä tehtävän tai paikan mukaan. Kuva: Petri Asikainen Majamaa jatkaa pääluottamusmiehenä Lassi Majamaa jatkaa Aliupseeriliiton päätoimisena luottamusmiehenä kaudella Liiton hallitus päätti valinnasta syyskuun kokouksessaan. Majamaa on toiminut päätoimisena pääluottamusmiehenä alkaen. Aliupseerikalenteri ilmestyy marraskuussa Vuoden 2014 aliupseerikalenteri ilmestyy marraskuun lopulla. Kalenterin lopussa on tuhti paketti aliupseereiden virkaehtoihin ja muuhun päivittäiseen työelämään liittyviä ohjeita. Jos kalenteri ei ole perillä mennessä, ilmoita asiasta liiton toimistoon. Ammattisotilas 5/

24 Presidenttien Tamminiemi Lähes koko kylmän sodan ajan termit Tamminiemi ja presidentti tarkoittivat Urho Kekkosta. Tamminiemi muutettiin museoksi presidentti Kekkosen kuoltua ja se avattiin uudelleen vuonna 2012 puitteiltaan remontoituna, mutta sisällöltään ja hengeltään ennallaan. Tamminiemen pitkäaikaisin asukas oli tasavallan presidentti Urho Kaleva Kekkonen ( ). Hänet valittiin presidentiksi vuonna 1956 ja hän joutui luopumaan tehtävistään terveyden petettyä vuonna 1981 oltuaan tasavallan presidenttinä pisimpään kuin kukaan edeltäjistään. Presidentti Kekkonen asui elämänsä loppuun asti Tamminiemessä ja siellä kotonaan hän myös kuoli Me kylmän sodan aikalaiset opimme, että Tamminiemi merkitsi arvovaltaa. Poliitikot toivat Tamminiemen terveisiä tärkeään neuvotteluun ja joskus Tamminiemi hermostui johonkin asiaan tai henkilöön. Se hermostuminen saattoi merkitä jopa virkauran loppua. Ajat olivat silloin toiset, eikä suomalainen parlamentarismi ollut aivan yhtä demokraattista kuin nyt. Tamminiemen alakerta palveli presidentin työ- ja edustustiloina yläkerran ollessa yksityisasuntona. Talo oli 1960 ja 70-luvuilla politiikan ytimessä. Siellä vuoroon nimitettiin ja vuoroon erotettiin hallituksia. Välillä siellä kävi kansainvälisiä huippuvieraita, kuten USA:n varapresidentti Lyndon B. Johnson syyskuussa 1963, vähän ennen kuin hänestä tuli salamurhan uhrina kuolleen John F. Kennedyn seuraaja. Myös Tamminiemen sauna oli käsite. Siellä saunotettiin välillä nuorisopoliitikkoja ja välillä maailman mahtimiehiä, niin sanotun lauantaiseuran ohella. Monenlaisten keskustelujen ja päätösten todistajana sauna ehti Kekkosen vuosina olla. Sauna on nyt vuokrattavissa seuru- 24 Ammattisotilas 5/2013

25 eille, joten presidentillisiä löylyjä voi kokeilla kukkaron salliessa. Myös päärakennuksen tietyt tilat ovat vuokrattavissa yksityistilaisuuksia varten. Tamminiemi yksityiskotina Tamminiemen huvila valmistui Seurasaaren kupeeseen vuonna 1904 tukkukauppias Jörgen Nissenin yksityisasunnoksi. Hufvudstadsbladetin päätoimittaja ja kuuluisa taidemesenaatti Amos Andersson osti sen vuonna 1924, mutta asui siellä vain tilapäisesti. Hän lahjoitti huvilan valtiolle vuonna 1940 lähinnä silloista tasavallan presidenttiä Kyösti Kalliota silmälläpitäen. Tämä kuitenkin kuoli joulun alla 1940 ja tasavallan presidentiksi sekä Tamminiemen isännäksi tuli Risto Ryti. Risto Rytin jälkeen Tamminiemessä asui marsalkka Gustaf Mannerheim tasavallan presidenttinä ollessaan. Juho Kusti Paasikivi ei asettunut Tamminiemeen, vaan viihtyi mieluummin presidentin linnassa. Mannerheim puolestaan piti kovastikin Tamminiemen merellisestä sijainnista ja uintimahdollisuudesta Seurasaaressa. Museo on sisustettu 1970-luvun puolivälin asuun. Kotimaista taidetta ja muotoilua siellä on pieneksi taidemuseoksi asti. Kekkosen kuoltua perikunta lahjoitti noin kodin esinettä valtiolle ja se mahdollisti Tamminiemen avaamisen kotimuseona. Tämän pöydän takaa Urho Kekkonen johti Suomea vuosina Tamminiemeen tutustuessa kannattaa muistaa, että se on todellakin ollut koti. Kodinomaisuutta yläkertaan luovat esimerkiksi televisio, musiikkilaitteet ja kirjat. Tamminiemessä saa hyvän käsityksen lukujen suomalaisen kulttuurikodin interiööristä. Museossa on myös vaihtuvia teemanäyttelyitä. Kuluvan vuoden loppuun asti Cafe Adjutantissa on taitelija Rosa Liksomin Presidenttinäyttely ja päärakennuksessa avataan vuonna 2014 Risto Ryti -teemanäyttely. Tamminiemi Suomen kohtaloissa Tamminiemi oli valtiollisen politiikan näyttämönä jo kauan ennen päätymistään tasavallan presidentin virka-asunnoksi. Talon omisti Venäjän sisällissodan ( ) aikaan insinööri Ernst Sundgren. Hänen venäläinen vävynsä, Mihail Gardenin, suunnitteli Tamminiemessä kenraali Gustaf Mannerheimin ja virolaisen kenraali Johan Laidonerin kanssa tukitoimia Venäjän sisällissodan valkoiselle osapuolelle, jotta Pietari voitaisiin Urho Kekkosen Museo Tamminiemi Avoinna ke-su lo Yleisöopastukset tasatunnein klo Lisätietoja museon historiasta, pääsymaksuista ja Tamminiemen kultttuuritapahtumista osoitteessa vallata takaisin bolshevikeilta. Tsaarin armeijan kenraalia Nikolai Judenitšia kaavailtiin operaation johtoon. Judenitš oleskeli ja yöpyikin Tamminiemessä, josta tuli Mannerheimin ja valkoisten kenraalien yhteyskeskus. Tamminiemessä solmittiin juhannuksen jälkeen 1944 Ryti - Ribbentrop sopimus, jossa tasavallan presidentti Risto Ryti sitoutui henkilökohtaisesti siihen, että Suomi ei tee erillisrauhaa Neuvostoliiton kanssa ilman Saksan hyväksyntää. Sopimuksen avulla Saksan elintärkeä ase- ja ruoka-apu Suomelle saattoi jatkua. Mannerheimin isännyyden aikana Tamminiemessä vieraili valvontakomission puheenjohtaja Andrei Zhdanov lokakuussa Mannerheim jätti jälkensä Tamminiemen rakennushistoriaan rakennuttamalla tontille pommisuojan, jonne pääsi salakäytävää pitkin päärakennuksen alakerrasta. Tamminiemen museota operoi Museovirasto. Aukiolon ja lippujen hinnat voi tarkistaa nettiosoitteesta www. nba.fi. Museon yhteydessä on Café Adjutant, joka on samalla museomyymälä. Sinne voi poiketa ilman pääsymaksua vaikka ulkoilulenkiltä. Lähteitä: Tamminiemen esite, nettisivut, taustatietomoniste, Wikipedia sekä pääopas Mervi Saarenmaan haastattelu. Teksti ja kuvat Seppo Simola Ammattisotilas 5/

26 Kekkosen syntymäkoti Lepikon torppa Presidentti Urho Kaleva Kekkonen on syntyjään Pielavedeltä Savosta ja hänen lapsuudenkotinsa on nykyisin museona. Metsätyönjohtaja Juho Kekkosen perhe muutti pois Lepikosta Urho-pojan ollessa kuusivuotias. Torpan poikana syntyneen lakimiehen ja poliitikon uran päätepiste oli mahtava Tamminiemi. Lepikko-säätiö hankki torpan omistukseensa vuonna 1966, minkä jälkeen useasti remontoitu talo entistettiin presidentti Kekkosen lapsuuden aikaiseen asuun. Käynnillä saa Kekkosen lapsuuden olojen lisäksi käsityksen 1900-luvun alun maaseutuväestön asumisolosuhteista. Lepikon torppaa yritettiin jossakin vaiheessa romantisoida savupirtiksi retusoimalla vanhoista valokuvista savupiippu pois. Museo on avoinna kesäaikaan päivittäin, mutta turistisesongin ulkopuolellakin tutustuminen on mahdollista etukäteen sopimalla. Lepikon torpan yhteystiedot löytyvät Pielaveden kunnan nettisivuilta matkailu. Tuoreimpien tietojen mukaan museo ehkä joudutaan sulkemaan rahoitusongelmien takia. Kannattaa siis pitää kiirettä. Teksti ja kuva Seppo Simola 26 Ammattisotilas 5/2013

27 Sinivalkoinen Scania suomalaisempi kuin uskotaan! Scanian tehtaiden vuotuisten komponenttiostojen arvo Suomesta on noin 100 miljoonaa euroa. Scanian ja Suomen välinen kauppa on Suomelle ylijäämäinen. Scania Suomi oy on suomalainen yhtiö, joka maksaa veronsa Suomeen. Viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana yhtiö on maksanut veroja Suomen valtiolle yhteensä lähes 137 miljoonaa euroa. Scania Suomi oy työllistää Suomessa noin 540 henkilöä 19 omassa palvelukeskuksessa. Kaikki Scania-toimipisteet on määritelty Puolustusvoimien huoltovarmuuden kannalta merkittäviksi. Scania Suomella on sopimus Huoltovarmuuskeskuksen kanssa varaosien turvavarastoinnista. Scanian modulaarisen tuotantojärjestelmän ansiosta huolto-, korjaus- ja varaosatoiminnot ovat kustannustehokkaita. Scanialla on maailmanlaajuinen huoltoverkosto, mikä varmistaa kriisinhallinta- ja rauhanturvatehtävissä käytettävän kaluston kustannustehokkaat huolto- ja korjaustoiminnot eri puolilla maailmaa. Scania pystyy toimittamaan kuorma-autoja myös panssaroituna ja miinasuojattuna muun muassa rauhanturvajoukkojen käyttöön. Scania toimittaa moottoreita esimerkiksi Patrialle, joka käyttää niitä AMV-vaunuissaan. SuomeSSa päällirakennettavien Scania-kuorma-autojen kotimaisuusaste ylittää useimmiten 50 prosenttia, millä perusteella ne ansaitsisivat avainlipputunnuksen. Ammattisotilas 5/

28 Isälle 10. marraskuuta pekka tuomikoski Sensuroidut sotakirjoitukset Arkistojen kätköissä pitkään pysyneet rintamakirjoitukset välittävät karun ja moniulottei- sen kuvan jatkosodasta. markku jokisipilä janne könönen Kolmannen valtakunnan vieraat Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä Demokraattisella Suomella oli omat syynsä hakeutua diktatuurivaltion vanaveteen. juha pohjonen oula silvennoinen Tuntematon Lauri Törni päivi tapola mikko karjalainen Mannerheimin haastaja Kenraali Harald Öhquist Mannerheimin tulilinjalle joutuneen kenraalin tarina on vaiettu kappale Suomen sotahistoriaa. Hullunrohkea sotilas, isänmaanystävä, levoton seikkailija, maanpetturi. Historiantutkijoiden tuore elämäkerta purkaa tosiasioihin perustumatonta henkilökulttia ja piirtää tasapainoisen kuvan sodan vaurioittamasta sotasankarista. otava.fi 28 Ammattisotilas 5/2013

29 Sotakamreerin tarinoita Keskuudessamme on enää vähälukuinen määrä etulinjan panssariveteraaneja. Kirjailija, sotakamreeri Reino Lehväslaiho jaksaa yhä kertoa sotakokemuksistaan yleisölle korkeasta iästään huolimatta. Vuonna 1922 Akaassa syntynyt Reino Lehväslaiho ehti alaikäisenä mukaan jo talvisotaan, jossa haavoittui ensimmäisen kerran. Jatkosotaan panssarimies Lehväslaiho lähti Hämeenlinnasta Panssaripataljoonan riveissä Vickersin ampujana. Sodan loppuvaiheissa kersantti Lehväslaiho toimi T34:n (Sotkan) ampujana sekä johtajana. Kesäkuun 1944 lopulla Lehväslaiho tuhosi Juustilan kanavalta Portinhoikan kautta Leitimojärven luoteispuolelle suuntautuneessa vastahyökkäyksessä viisi venäläistä vaunua. Jatkosodassa Lehväslaiho haavoittui kahdesti. Pitkän linjan panssariveteraanin piti koukata vielä Lapin kautta ennen kotiutumistaan ylikersanttina. Reservin vääpeli Lehväslaiholle on myönnetty harvinainen panssarintuhoojamerkki kahdella lisänauhalla. Lehväslaihon tuhoamien vaunujen määrä vaihtelee eri lähteissä, mutta kaksi lisänauhaa saa, jos on tuhonnut 5-9 vastustajan vaunua. Sota-ajan ansioista Lehväslaiholla on myös neljännen luokan Vapaudenristi, joka on aliupseerille myönnettynä varsin harvinainen. Rauhan aikana hänelle on myönnetty kolmannen luokan Vapaudenristi sekä Sotilasansiomitali monien muiden kunniamerkkien lisäksi. Kulttuurialan palkintoja ja tunnustuksia kirjailija Lehväslaiho on saanut useita. Sotatarinoista ammatti Sodan jälkeen Lehväslaiho työskenteli eri ammateissa ennen ryhtymistään päätoimiseksi kirjailijaksi. Työ- ja elämänkokemusta karttui kaukomailta merimiehenäkin. Esikoisromaaninsa Panssarisotaa Lehväslaiho julkaisi vuonna Se on ainoita suomalaisten panssarijoukkojen toimintaa yksittäisten taistelijoiden tasolta kuvaavia romaaneja. Reservin vääpeli, sotakamreeri Reino Leväslaiho on julkaissut lähes viisikymmentä romaania. Kirja kertoo aiheesta realistisesti ja kaunistelematta. Lehväslaihon hyvin sotakirjapainotteinen tuotanto käsittää lähes viisikymmentä romaania. Tuoreimman romaaninsa veteraanikirjailija julkaisi yhdeksänkymmenvuotiaana vuonna Monia Lehväslaihon teoksia on edelleen saatavissa uusintapainoksina ja antikvariaateissa ne kiertävät vilkkaasti. Elokuun alussa Lehväslaiho vieraili Panssarimuseon teemapäivässä ja kertoi sotakokemuksistaan museohalliin pakkautuneelle yleisölle. Ennen tilaisuuden alkua Sotakamreerit ry luovutti Lehväslaiholle pienoislippunsa. Kirjailija itse on saanut kyseisen arvonimen vuonna Sotakamreerin arvonimi on harvinainen. Se on myönnetty itsenäisyyden aikana vain noin viidellekymmenelle hengelle, joista on elossa noin kaksikymmentä. Esityksen jälkeen yleisö palkitsi veteraanin raikuvin suosionosoituksin ja riensi hakemaan nimikirjoituksia mukanaan tuomiinsa kirjoihin. Kysymykseen siitä, eikö pelottanut lähteä kärkivaunussa hyökkäämään, Lehväslaiho tokaisi: Onhan siinä ne panssarilevyt! Lähteitä: WSOY:n nettisivut, Tampereen kirjaston nettisivut, Wikipedia sekä asessori, everstiluutnantti evp. Erkki Käkelä. Teksti ja kuva Seppo Simola Ammattisotilas 5/

30 Kirja-arvostelu Hietala Pekka: Lentokonemekaanikot ilmataistelujen takuumiehet, Apali, 2013, 144s. Ilman näitä miehiä ei meillä olisi lentäjä-ässiäkään. Lentäjät arvostivat mekaanikkojaan suuresti ja tämä kirja on kunnianosoitus usein aivan epäinhimillisissä olosuhteissa työskennelleille ammattilaisille. Vaikka ulkona oli talviyö ja kiljuva pakkanen, niin siitä huolimatta taivasalla olleet koneet oli pidettävä taisteluvalmiudessa. Se ei ollut helppoa saati mukavaa. Kirjaa varten on ehditty haastatella useita sota-ajan mekaanikkoja sekä sotalentäjiä ennen viimeistä iltahuutoa. Alkupuolella käydään kiinnostavasti läpi koneiden tyyppikohtaisia ominaisuuksia lentäjien ja mekaanikkojen näkökulmasta. Loppuosa koostuu yhdeksän mekaanikon eli sotakonemonttöörin sotareissun kuvauksesta siviilihommiin ja aina eläkepäiviin asti. Kuvitus on runsas eikä näitä kuvia ole nähty julkisuudessa kyllästymiseen asti. Tyyppikohtaisessa osuudessa kerrotaan varsin uskomattomia vaiheita kaluston käytöstä ja ominaisuuksista. Pommikoneen varsinkin venäläisen käynnistäminen kuulostaa niin monimutkaiselta operaatiolta, että välillä heräsi epäilys, josko tässä yritetään huijata lentotekniikan maallikkoa. Mutta kyllä nekin tarinat tosia taitavat olla. Jotkut alan ammattislangilla ilmaistut termit kuten flettneri - eivät maallikolle auenneet, ne olisi voinut selittää. Hattua pitää nostaa miehille, jotka inspiroivat tyhjästä sotasaaliskaluston käyttö- ja huolto-ohjeet sekä erikoistyökalut. Jos joskus onnistuttiin saamaan manuaali sotasaaliina, niin se oli todellista luksusta. Vaikka venäläisen kaluston käyttö oli hankalaa ja kestävyys heikkoa, niin köyhän maan oli hankittava sotasaaliskalustoa jopa saksalaisilta ostamalla. Kirjassa kerrotaan muutama varsin värikäs kalustonhakumatka. Lentokuntoiseksi väitetty kalusto olikin mullin mallin pitkin Ukrainan aroja ja pelkästään siirtolentoja varten piti usein tehdä aivan uskomattomia teknisiä ponnistuksia ja virityksiä. Riskit arvaamattomankuntoisia koneita kotimaahan lennettäessä olivat huimia ja tappioitakin tuli. Aseveljen kalusto oli varsinkin alkusodasta hyvinkin viimeisteltyä, mutta jo Messeschmitt Me 109:n G2 ja G6 versioiden teknisellä laadulla oli oleellinen ero. Jälkimmäinen oli osin korvikeraaka-aineista valmistettu ja viimeistelyltään kehnoa. Suoranaisia sabotaasejakin kaluston sisään oli leivottu varsinkin silloin, kun kalusto oli vankityövoimalla koottua. Laadukkaiden saksalaismoottoreidenkin peruskorjausväli saattoi olla vain sata lentotuntia, mutta venäläiskalustolla se oli pahimmillaan vain kymmeniä tunteja. Ihmisiähän taitavimmatkin mekaanikot vain olivat, joten inhimillinen puoli saa myös sijansa. Kerran eräs mekaanikko rysäytti Messerschmittillä sisään halliin, kun hallintalaitteet toimivat eri logiikalla kuin ennestään tutussa Fiatissa ja joskus aseet saattoivat sylkäistä odottamatta sarjan pitkin kenttää. Kun viinahammasta oikein kolotti, niin jarrunesteestäkin pystyi hädän tullen erottamaan juotavaa vaan ei nautittavaa alkoholia. Sota-ajan lentotoimintaan perehtymätönkin lukija saa kirjasta paljon irti. Vaikka aihe on periaatteessa tekninen, niin kirjoittajan ote on riittävän yleistajuinen. Tekninen nippelitieto ei hallitse, vaan mekaanikko- ja lentäjäveteraanien ääni kuuluu selvästi. Seppo Simola 30 Ammattisotilas 5/2013

31 Kirja-arvostelu Kaarnakari Ville: Operaatio Para Bellum, Tammi, 2013, 508 s. Kaarnakarin uusin operaatioromaani noudattaa tuttua kaavaa. Kirjailija vyöryttää rinnakkaisia tapahtumasarjoja portaittain näyttämöä tiheästi vaihdellen ja tapahtumat alkavat vähitellen linkittyä toisiinsa. Matkan varrella lukija kokee ahaa-elämyksiä aavistellessaan, mihin suuntaan asiat ovat lopulta kehittymässä. Operaatiosarjan teoksille on ominaista se, että historiallista totuutta ja fiktiota sekoitetaan keskenään, mutta valistuneinkaan lukija ei tiedä sekoitussuhdetta. Tarina alkaa heinäkuusta 1944, jolloin tilanne venäläisten suurhyökkäyksen jälkeen saadaan vakautetuksi. Aselevon koittaessa vallitsee suuri epätietoisuus siitä, mitä tuleman pitää. Saksa oli jos ei enää voimissaan niin ainakin merkittävä muuttuja Suomen tulevaisuuden ratkaisevassa yhtälössä. Sotaa Euroopassa oli jäljellä vielä kevääseen 1945 asti. Historiallisina viitekehyksinä tässä kirjassa ovat aselepo syyskuun alussa 1944, kotiutettavan armeijan aseiden hajavarastointi mahdollista tulevaa tarvetta varten, väistämättä alkamassa oleva Lapin sota saksalaisia vastaan sekä operaatio Stella Polaris, jonka tarkoituksena oli siirtää Suomen sotilastiedustelun dokumentit, laitteisto ja henkilöstö tarvittavassa laajuudessa Ruotsiin, josta toimintaa voitaisiin jatkaa siinäkin tapauksessa, että Neuvostoliitto miehittäisi Suomen. Romaani sivuaa välillä maailmanpolitiikkaakin, ja joidenkin ulkovaltojen tiedustelu on mukana juonessa. Kylmän sodan asetelmat alkavat hahmottua, kun amerikkalaiset pelaavat omaa peliään silloisen liittolaisensa Neuvostoliiton selän takana. Käytännön tason toimijoina ovat niin SS-aseveljet kuin Marskin ritaritkin. Jännitteinen ja sekava lähihistoriamme jakso antaa oivallisen pohjan kirjailijan mielikuvitukselle. Ajankohta on jo valmiiksi kiehtova ja kuin luotu jännitysromaanin juonenkehittelyn tarpeisiin. Kirjailija hallitsee hommansa ja tilanne tiivistyy monelta suunnalta kohti kulminaatiopistettä. Levottoman syksyn 1944 tunnelmaan on helppo eläytyä ja lukija väistämättä tulee pohtineeksi, miten itse olisi menetellyt eteen vyöryvissä, mitä erikoisimmissa tilanteissa. Oikealta tuntunut teko tai valinta saattoikin osoittautua kokonaisuuden kannalta vääräksi ja tämä juuri oli päätöksenteon keskeisin ongelma: Tilanne oli sekava ja tiedot puutteelliset, mutta ihmettelemään ei auttanut jäädä. Osa romaanin henkilöistä on todellisia. Mukana on sota-ajan tiedustelumme kova ydin, kuten everstiluutnantti Haahti sekä everstit Nihtilä ja Hallamaa. Joidenkin fiktiivisten henkilöiden esikuvat ovat asiaa tuntevan lukijan helposti pääteltävissä, kuten Mannerheim-ristin ritarin, luutnantti Tornin. Muitakin hieman muunneltuja henkilönnimiä on mukana. Nimen muuntaminen antaa tilaa kirjailijan vapaudelle. Mikään räiskintäorgia tämä kirja ei ole, vaikka taisteluja on pienistä partiokahakoista vahvan taisteluosaston sinnikkääseen puolustustaisteluun asti. Teos on tasapainoinen sekoitus jännitysromaania ja sotakirjaa. Taistelun kuvaaminen sujuu tekijältä yhtä juohevasti, kuin taistelun johtaminen romaanin majuri Aroselta. Emme varmuudella tiedä, mitä kaikkea oli suunniteltu ja mitä ehti oikeasti tapahtua. Ne, jotka tietävät, ovat jo suurimmaksi osaksi siirtyneet ajasta ikuisuuteen ja ne, jotka ovat vielä keskuudessamme, eivät kerro. Kirjailija tarjoaa lukijalle yhden mahdollisen tapahtumien kulun ja vetää langat yhteen epilogissa. Tämä kaikki olisi voinut olla totta. Seppo Simola Ammattisotilas 5/

32 32 Ammattisotilas 5/2013

33 Lukuvinkkejä Jonna Pulkkinen: Jallu Jaloviinan ja paloviinan historia M aanpuolustusväkeä kiinnostanee erityisesti luku Jaloviina sotavuosina. Jaloviinaa tarjottiin leikatun konjakin nimellä Mannerheimin 75-vuotispäivänä. Kirja kertoo valtion kustantaneen tarjoilun, mutta jotkut lähteet mainitsevat maksajaksi päivänsankarin itsensä. Rintamalla juotiin paljon korvikeaineitakin. Niiden valmistusta ja käyttöä havainnollistetaan muisteluksin. Luovuus oli rajatonta. Kenraali Vihma kaavaili viinakiintiöitäkin: litra upseereille ja puolikas muille. Rock- ja viihdekulttuurin mieltymystä Jaloviinaan valaistaan mielenkiintoisesti ja lopussa on ruoka- sekä juomareseptejä. Myös alkoholin käytön ja valmistuksen historiaa esitellään. SS Arto Pietilä (toim.): Suomi sodissa Suomen Puolustusvoimien kuva-arkistot auki Tämä tekijä taisi olla ensimmäinen, joka hyödynsi kirjaksi Puolustusvoimain auenneet kuva-arkistot. Ellet itse halua surffailla kuvastossa, niin tässä on sinulle valmis 500 kuvan otos julkisuuteen avatusta runsaudesta. Aineistoa on niin talvi-, jatko- kuin Lapin sodasta pääpainon ollessa jatkosodan alkupuolessa. Valitettavan harvoissa rintamakuvissa on tieto kuvausajasta tai paikasta, koska niitä ei tekijän mukaan löydy arkistokuvistakaan. Kuvakooste on hyvin monipuolinen, mutta väliotsikointi olisi selkeyttänyt kokonaisuutta. Rintamakuvien ohella siviilielämän ajankuvaa on runsaasti mukana. Jatko-osakin on luvassa. SS Daniel Smith: Pääsy kielletty! 100 maailman salaisinta kohdetta Osa kohteista on hyvinkin tuttuja, kuten Pentagon tai USA:n presidentin nimikkokone Air Force One. Siitä tosin harvemmin esitellään halkileikkauskuvaa. Joistakin kohteista harva on koskaan kuullutkaan ja jotkut taas ovat hyvinkin erikoisia, kuten Tyynenmeren valtava jätepyörre tai mormonien sukututkimusarkisto syvällä Utahin kallioiden alla. Sotilaallisia kohteita joukossa tietysti on, samoin tieteeseen ja liike-elämään liittyviä, kuten vaikkapa Googlen palvelinkeskus Oregonissa. Myös tuhoutuneiden kohteiden jäänteitä on mukana, kuten Führerbunker Berliinissä ja kadonnut meripihkahuone. Kohteet on esitelty kuvan ja tekstin kera. SS Mika Kulju: Raatteen tie jäätynyt helvetti Talvisodan Raatteesta on kirjoitettu paljon, eikä Kulju itsekään ole ensi kertaa asialla. Tämä kirja perustuu hänen laatimansa englanninkielisen ipad sovelluksen suomenkieliseen käsikirjoitukseen. Kuvien rooli kirjassa on keskeinen. Mukana on runsaasti ennen julkaisematonta aineistoa, jonka kuvasi reservin luutnantti Erkki Sortila, joka pääsi tutkimaan mottia taisteluiden tauottua eversti Siilasvuon esikunnan mukana. Sujuva teksti, runsas kuvitus ja selkeät kartat muodostavat toimivan kokonaisuuden, josta saa havainnollisen käsityksen Suomussalmen taisteluista kokonaisuutena. Mausteena on myös tuoreita kuvia Raatteen tien nykypäivästä. SS Pekka Tuomikoski: Sensuroidut sotakirjoitukset Tekijä on koonnut ja varustanut hyvillä taustoituksilla mielenkiintoisia, aikanaan julkaisematta jääneitä sodan aikaisia TKkirjoituksia. Osa merkittiin julkaisukieltoon toistaiseksi ja osa pysyvästi. Jotkut tekstit ovat ensi kertaa esillä, sillä eräiden juttujen marginaaliin on merkitty: En ehtinyt lukea. Toisin sanoen TK-komppanian päällikkö siirsi jutun hyllyyn lukematta. Aiheet ovat tietysti arkaluonteisia, kuten kenttäoikeuden kuolemantuomiot tai Ilmariselta pelastuneen kersantin kertomus. Kirja on A4 kokoa, ja osa dokumenteista on painettu kirjan sivuille havaintomateriaaliksi. Harvoin enää näkeekään käsin korjattua kirjoituskoneen jälkeä. SS Pavel Petrov: Venäläinen talvisotakirjallisuus bibliografia (suomalainen toimituskunta Antero Uitto, Carl-Fredrik Geust, Pauli Kruhse) Pelkkä bibliografia ei kiinnostaisi montaakaan tavallista lukijaa, mutta kirjan luettavuuden mahdollistaa arvostetun suomalaisen toimituskunnan kirjoittamat mielenkiintoiset taustoitukset. Vaikka ei olisi kirjaluetteloista kiinnostunut, niin tausta-artikkelit ovat peruste kirjan lukemiselle. Toki monet kirjojen nimetkin ovat kiinnostavia, kuten Häpeällinen tuho odottaa suomalaisia solttuja vuodelta Mukana on myös näytteitä kirjojen kansikuvista. Kirjassa on sama sisältö suomeksi ja venäjäksi. Talvisota on nykyisin suosittu aihe naapurissakin. SS Ammattisotilas 5/

34 LOTTANEN Jo muinaiset roomalaiset... lojuivat altaissa ja nauttivat elähdyttävien lähteiden tervehdyttäviä vesiä hyvinvointinsa nimissä. Kaikilla kansoilla ympäri maailmaa lienee samanlaisia tapoja. Kaipa meidänkin sauna, viina ja terva ovat samaa sukujuurta. Täällä kylmässä pohjoisessa vedet ja voiteet ovat hieman tuhdimpaa tavaraa. Minä kallistun ehdottomasti aidon kotimaisen saunan puoleen, lempeät löylyt, järven ranta, merikin kelpaa, ja hyvää seuraa. EVP-yhdistys on koko yhdeksänvuotisen olonsa ajan harrastanut vuosikokousmatkailua. Ensin kokous Pasilassa liiton hellässä huomassa ja sitten siirrymme merikuljetuksiin. Ensimmäisinä vuosina teimme pelkkiä parin yön hotellireissuja Tallinnaan, sittemmin siirryimme kylpylöihin. Kolme yötä ja neljä päivää näyttää kepeästi kuluvan altaissa läträtessä. Minulle jo toinen yöpyminen tekee tuskaa vaikka oma tyynykin on mukana. Tallink Spa on toki hyvätasoinen hotelli, pelkkää lasia ja terästä. Hissit ovat nopeita putkiloita. Huoneet ovat hyvätasoisia, jos ei ota huomioon kamalia tyynyjä ja olemattomia vaateripustimia. Allasosasto tekee kunniaa esikuvilleen, kaikki Rooman kuuluista patsaat valvovat altaissa lilluvia. Manneken piskin on rahdattu asioitaan toimittamaan keskelle allasta. Turkoosia vettä ja kaakeleita, teräksen kiiltoa riittää. Siellä ei kannata yrittää uida, varmasti lyöt polvesi johonkin korokkeeseen, eikä vettäkään ole kuin vyötäröön. Paras paikka näyttää olevan allasbaari. Juu, ihmiset istuvat poreammeessa ja si evat elähdyttävien lähteiden tervehdyttäviä vesiä, joita baarimikko tarjoilee. Siinä näyttää liukenevan tunti jos toinenkin. Spassa on tietenkin Wellnes Center, johon voi mennä käännettäväksi ja kaulittavaksi. Sieltä putkahtelee kauniita ja hyväntuoksuisia ihmisiä hotellin ravintolaan. Illallinen onkin hyvätasoinen, syömäni ankanrinta oli erinomainen, kuitenkaan ei pyyntöni mukaan medium miinus vaan plussaksi meni. Jos joku vielä osaisi selittää aamiaisella tarjottavat paistetut perunat, pastat ja kanankoivet. Ai, että virolainen tapa, ok. Kuohuviini aulabaarissa nautittuna on ihan ok sekin. Suomessa vaikuttaa sellainenkin seura kuin Avustus- ja eläkesäätiö Tuki. Se on aikoinaan perustettu ennen sotia sotilaskotijohtajattarien eläkkeiden maksua varten, silloin työ- ja kansaneläkkeet eivät olleet vielä edes kuvittelun asteella. Nyt ovat eläkkeet hoidossa ja säätiö tarjoaa Uskollisuusja virkistyslomia sotilaskotisisarille ja kotien henkilökunnalle. Kunhan jaksaa tehdä riittävät vuodet töitä ja ansioitua siinä ohessa, voi päästä hemmottelulomalle. Minäpä tein niin ja pääsin osallistumaan hienoon kokemukseen. Meitä oli kolmisenkymmentä vihreää, ikähaitari oli reilusta kolmekymppisestä yhdeksänkymmenvuotiaaseen. Tämä ikivihreä oli kadehdittavan ikivireä mieleltään. Tosin jouduin neljän päivän aikana esittelemään itseni neljästi päivässä. Mutta sitten löysimmekin aina paljon yhteisiä tuttuja. Me menimme Kalev Spahan. Sen ovat neukut rakentaneet -65 Tallinnan yleiseksi uimahalliksi. Sitä on sitten laajennettu hotelliksi. Tuli jotenkin nostalginen olo, ihan kuin olisi kävellyt kotimaisen korpihotellin pitkiä ja mutkaisia kokolattiamattokäytäviä. Hissejä oli tasan kaksi mutta onneksi portaat oli helppo paikantaa. Uimahalli oli valtava, täysimittainen allas, kymmenen rataa. Iltapäivisin siellä toimi uimakoulu, tallinnalaiset lapset näyttävät haluavan uimareiksi. Siellä oli kaksi valtavaa vesiliukumäkeä, lämpimät porealtaat, kaikenlaisilla hierovilla suihkuilla varustettu allas sekä allas, jossa pidettiin ohjattu vesivoimistelutuokio aamuisin. Puolessakin tunnissa saa altaassa hien pintaan, ohjaaja oli pantomiimeissa varsin hyvä. Vaikka kyllä minun oli ikävä omaa Kirsiämme, sanallinen kannustus on kivaa. Altaaseen ei saa viedä juomia, hyvä! Lomaamme kuului altaiden käytön, majoituksen ja puolihoidon lisäksi erilaisia hoitoja. Hierontaa saimme pariin eri otteeseen, suolahuoneessa rentouduimme muutaman hetken. Parafiinihoitoa käsille tai jaloille oli tarjolla. Sai valita solariumin (eiei), infrapunasaunan tai hierovan tuolin välillä. Valitsin tuolin. En valitse toista kertaa. Olihan se hieno pehmeältä näyttävä nahkavekotus mutta hirvittävän kovakourainen. Kustansin itselleni, lomallahan tässä oltiin, käsi- ja jalkahoidot. Sitten olikin kepeä olo lähteä illalla Estoniaan katsomaan Joutsenlampea, viroksi Luikede järv. Enpä ole sankarin veroista rikoissaan riutuvaa rinssiä nähnyt aikoihin. Hurjimmat kulttuurin kuluttajat kävivät vielä toisena iltana kuuntelemassa Carmenin. Nyt harmittaa, etten mennyt. Kalevin ravintola, jossa oleskeluun kuuluvat ateriat tarjottiin, oli kokemus. Me kaikki olimme vähintäänkin tarjoilun puoliammattilaisia. Pöydissä virisi joka kerran keskustelu puhvetin tarjoilupöytien sijoittelusta. Kolme jonoa johti samaan nurkkaan, josta et täysinäisen puurolautasen kanssa päässyt pois. Päivällisellä oli joka päivä tarjolla punaviinikastiketta ja hollandaisea, joille en keksinyt käyttöä, lihat kun makoilivat omissa sooseissaan. Aamiaisella olivat samat paistetut perunat ja pastat, mutta nythän minä tiedän niiden olevan virolainen tapa. Jos joutuisin valitsemaan näiden kahden välillä, niin Kaleville menisin. Nuhruista ja nukkavierua mutta leppoisampaa ja kotoisampaa. Kuohuviini aulabaarissa on ihan ok, kuten matkaseurani Tiina ja Raili huomauttivat. Voihan sitä nauttia kotisaunankin terassilla. 34 Ammattisotilas 5/2013

35 Puh. (09) , fax (09) Kalliolinnantie 14, Helsinki Juhani Mustonen POLTTOPUUPALVELUT POLTTOPUUPALVELUT AURAUSPALVELUT AURAUSPALVELUT Kirkkokatu 6, Tikkakoski Hatanpään valtatie TAMPERE Puh SUOJAPEITOT Puhakan Juureskuorimo Puhakan Kuorittua Juureskuorimo perunaa sekä Rovaniemen alueella. Rovaniemen Pyydä tarjous alueella. Pyydä tarjous Koussantie 71, Ahveninen Puh , (013) Puh Puh MAANRAKENNUSLIIKE kuutioina että viipaleina Kuorittua perunaa sekä Koussantie 71, Ahveninen Valter kuutioina Lehtonen että viipaleina Puh , (013) Oy Puolustusvoimien monipuolinen Puolustusvoimien tavarantoimittaja. monipuolinen tavarantoimittaja. Ammattisotilas 2/ Ammattisotilas 5/ Ammattisotilas 5/ YRJÖ PIRILÄ YRJÖ OY PIRI 16 Ammattisotilas 6/2011 Rakennesuunnittelua Puh Vanajantie Hämeenlinna Juhani Mustonen POLTTOPUUPALVELUT AURAUSPALVELUT Rovaniemen alueella. Pyydä tarjous Puh Ammattisotilas 5/ P

36 Toimisto tiedottaa OIKEUDELLISET PALVELUT Aliupseeriliiton jäsenet saavat Asianajotoimisto Lindell Oy:ltä palvelusasioihin liittyvän oikeudellisen neuvonta- ja avustamispalvelun ilmaiseksi. Lindellin juristit ovat erikoistuneet puolustusvoimien erityispiirteisiin ja näin saat heiltä tarvittaessa parhaan avun. Mikäli palvelustehtävissäsi tai muutoin tulee sellainen tilanne, että tarvitset oikeudellista neuvontaa muussa kuin palvelussuhteen ehtoihin liittyvässä asiassa, voit soittaa suoraan Lindellin sopimusjuristeille. Ota yhteyttä juristiin aina silloin kun sinua epäillään palvelusrikoksesta tai -rikkomuksesta. Olet esimerkiksi ajanut kolarin puolustusvoimien hallussa olevalla ajoneuvolla, hallussasi olevaa puolustusvoimien materiaalia on hävinnyt tai olet muutoin syylliseksi epäiltynä jostain asiasta. Tämän kaltaisissa asioissa sopimusjuristimme kertovat sinulle oikeutesi sekä toimintatavat miten menetellä. Sopimusjuristit palvelevat kaikissa niissä tilanteissa, jolloin liiton ammatillinen oikeusturva- ja vastuuvakuutus on voimassa. VASTUU- JA OIKEUSTURVAVAKUUTUS Ammatillinen vastuu- ja oikeusturvavakuutus on voimassa Pohjoismaissa. Vakuutus on voimassa Euroopan ulkopuolella, mikäli ne seikat, joihin vakuutustapahtuma perustuu, ovat syntyneet sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain tarkoittamassa toiminnassa taikka suomalaisessa sota-aluksessa. Ammatillinen vastuu- ja oikeusturvavakuutus on vakuutusyhtiö Pohjolassa. VAPAA-AJAN VAKUUTUKSET Aliupseeriliiton jäsenmaksuun sisältyvät vapaa-ajan vakuutukset ovat vakuutusyhtiö IF:ssä. Vapaa-ajan tapaturmavakuutus on voimassa kaikkialla maailmassa ja sillä on vakuutettu kaikki alle 68-vuotiaat liiton jäsenet, joiden kotipaikka on Suomessa. Matkustajavakuutuksen piiriin kuuluvat liiton alle 68-vuotiaat jäsenet, jotka asuvat vakituisesti Suomessa. Lisäksi vakuutettuja ovat vakuutetun mukana matkustavat alle 20-vuotiaat perheenjäsenet. Jäsenetuihin kuuluvat myös matkatavara-, matkavastuu- ja matkaoikeusturvavakuutus. Lisätietoa VAPAAEHTOINEN RYHMÄHENKI- JA TAPATURMAVAKUUTUS Liiton jäsenet saavat alennusta Vakuutusyhtiö If:n ryhmähenki- ja tapaturmavakuutuksesta. Kyseessä on ryhmäetuvakuutus Ryhmäsampo Priimus, jonka jokainen jäsen voi solmia itse. Vakuutuksen voivat ottaa Aliupseeriliiton jäsenet ja vakuutukseen voi liittää jäsenten avio-/avopuolisot sekä lapset. Vakuutus on voimassa niin kauan kun henkilö on aliupseeriliiton jäsen. JHL:N KOULUTUS Aliupseeriliiton jäsenten käytössä on JHL:n laaja koulutustarjonta. Lisätietoa JHL:n koulutustarjonnasta osoitteessa www. jhl.fi. Lisätietoa sopivista JHL:n koulutustilaisuuksista voi kysyä liiton toimistosta Lassi Majamaalta tai Mika Oraselta. POLTTOAINE-ETU TEBOILILTA Jäsenet saavat jäsenkorttia näyttämällä Teboilin asemilta alennusta bensiinistä ja dieselistä 2 senttiä/litra sekä 10 % voiteluaineista. Lisäksi jäsenkorttia näyttämällä saa 5 %:n alennuksen autokemikaaleista, pesuista ja nestekaasutäytöistä. Polttoainealennuksen saa kaikilta Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia. Lisätietoja kampanjasta saa Teboilin asiakaspalvelukeskuksesta, puh tai sähköpostilla KULTAJOUSEN JÄSENEDUT Kultajousi tarjoaa Aliupseeriliiton jäsenille merkittävän alennuksen korkealaatuisista koruista, kelloista ja muista tuotteista. Alennuksen saat jäsenkorttia näyttämällä. Alennukset ovat määritellyistä tuoteryhmistä %:n suuruisia. Lisätietoja alennuksista on osoitteessa LOMAKOHDE-EDUT Aliupseeriliiton jäsenet saavat JHL:n Livohkan lomakeskuksen majoituspalveluista 50 %:n jäsenalennuksen. Lisätietoja asiasta liiton kotisivulla. Varaukset suoraan Livohkan myyntipalvelusta. Näytä kirjautumisen yhteydessä jäsenkorttisi. 36 Ammattisotilas 5/2013

37 Toimisto tiedottaa VIERUMÄEN MÖKKI Aliupseeriliiton jäsenillä on käytössään liiton lomaosake Vierumäellä. Kuuden hengen paritalohuoneiston varaukset tehdään liiton verkkosivuilla (jasenille/vierumaen_lomaosake). Jäsenhinnat ovat hyvin edullisia. Jäsenrekisteriin merkityt liiton ja yhdistysten toimi- ja luottamushenkilöt saavat sesonkiaikojen ulkopuoliset vuorot erityiseen luottamushenkilöhintaan. KYMEN CHARTERLINELTÄ VIISUMIETUJA Aliupseeriliiton jäsenet saavat jäsenetuna alennusta Kymen Charterlinen viisumipalveluista sekä Venäjälle suuntautuvista junamatkoista ja Pietarin retkistä. Lisätietoa liiton verkkosivuilta (jäsenille/jäsenedut). TARKASTA JÄSENMAKSU TILINAUHASTASI Jos olet ollut sopimussotilas tai aliupseerin määräaiakaisessa virassa ja sinut nimitetään vakituiseen aliupseerin virkaan, tarkista tilinauhastasi, että jäsenmaksun perintä jatkuu normaalisti. On mahdollista, että Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus katkaisee jäsenmaksun perinnän virkasuhteen muuttuessa. Jos jäsenmaksua ei ole peritty, ota yhteyttä liiton toimistoon. Itsemaksavien jäsenten on itse hoidettava jäsenmaksujen maksaminen. Väärin perustein maksetut jäsenmaksut laitetaan perintään. TYÖTTÖMYYSKASSA JATTK-työttömyyskassa Pasilanraitio 9 B, Helsinki Kassan toimisto neuvoo jäseniä työttömyysturvaan ja vuorotteluvapaakorvaukseen liittyvissä asioissa ma-to klo numerossa (09) Sähköpostia voi lähettää osoitteella Etuuden saajien on mahdollista käyttää sähköistä asiointipalvelua omilla pankkitunnuksilla (Nordea, Osuuspankki, Sampo Pankki). Lisätietoja saat myös JATTK:n kotsivuilta sekä Työttömyyskassojen Yhteisjärjestöjen kotisivuilta ILMOITUKSET PERHE- JA MUISTA VAPAISTA Muistathan ilmoittaa liittoon jäädessäsi työttömäksi, äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalle, vuorottelu- tai opintovapaalle taikka muulle palkattomalle vapaalle. Lepäävän jäsenen jäsenmaksu on vuonna ,20 euroa kuukaudessa. Ilmoituksen voit tehdä Jaana Pakariselle numeroon tai osoitteella Ilmoituksen voi tehdä myös liiton verkkosivuilla olevalla lomakkeella. YHTEYSTIETOJEN MUUTOKSET Tee osoitteenmuutos liiton toimistoon aina kun muutat. Mikäli osoitetietosi eivät ole ajan tasalla, lehti, jäsenkalenteri ja muu tärkeä posti ei tavoita sinua. Osoitteenmuutoksen voit tehdä liiton kotisivujen palauteviestillä tai sähköpostilla liiton toimistoon. Ilmoita myös jos työpaikassasi, tehtävänimikkeessäsi tai palvelusarvossasi tapahtuu muutoksia. Suosittelemme, että pidät jäsenrekisterissä ensisijaisesti henkilökohtaisia sähköposti- ja matkapuhelinnumeroita. OLETKO JÄÄMÄSSÄ ELÄKKEEELLE? Jos olet jäämässä eläkkeelle ja haluat jäädä Aliupseeriliiton jäseneksi säilyttäen nykyiset jäsenetusi, liity Aliupseeriliiton EVP-yhdistykseen täyttämällä liiton verkkosivuilla oleva Jäsentietojen muutosilmoituslomake. Selvitä halutessasi nykyisestä yhdistyksestäsi, miten voit jatkaa toiminnassa mukana eläkkeelle jäämisen jälkeen. TOIMISTON YHTEYSTIEDOT Aliupseeriliitto ry Ratamestarinkatu 11, 7.krs Helsinki tai Puhelinnumerot: Puheenjohtaja Petteri Leino Pääluottamusmies Lassi Majamaa Pääluottamusmies Mika Oranen Järjestösihteeri Asta Ruuskanen Toimistosihteeri Jaana Pakarinen Puolustushaarojen pääluottamusmiehet: Maavoimien pääluottamusmies Riku Rissanen Ilmavoimien pääluottamusmies Tomi Malkamäki Merivoimien pääluottamusmies Marit Lammes Asianajotoimisto Lindell Oy Toimisto (02) Asianajaja Vesa Mattila VT, asianajaja Olli-Pekka Lindell VT, asianajaja Pentti Laiho Ammattisotilas 5/

38 Varaukset liiton mökille Marras-joulukuussa on vielä vapaita viikkoja varattavissa. Varaukset tehdään kirjallisena liiton verkkosivujen kautta. Vapaat vuorot näkyvät varauslomakkeella. Sesonkijaksoilla mökkiä voi varata viikon jaksoissa. Loppuvuoden sesonkiaikoja ovat Muina aikoina mökki on varattavissa myös kolmen ja neljän päivän jaksoiksi. Viikon jaksot alkavat aina maanantaina, kolmen ja neljän päivän jaksot maanantaina tai perjantaina. Vuokra ja majoittujamäärän mukainen liinavaatemaksu laskutetaan ennakkoon. Varauksen yhteydessä varaajalta peritään 75 euron suuruinen varausmaksu. Varausmaksua ei palauteta. Vuoden 2014 ensimmäisen puoliskon vuorot tulevat hakuun lokakuun aikana. Lisätietoja mökin vuokrauksesta osoitteessa www. aliupseerilitto.fi/jasenille/vierumaen_lomaosake. Hinnat 2013 Sesonkiviikko 400,- Sesongin ulkopuolinen viikko 300,- Kolmen tai neljän päivän vuorot 200,- Liinavaatemaksu 8,-/henkilö Muistathan, että liiton ja yhdistysten luottamushenkilöt voivat vuokrata sesongin ulkopuolisia jaksoja erityiseen luottamushenkilöhintaan. Aliupseeriliitto ry onnittelee merkkipäivän viettäjiä 75 vuotta Niemi Pirkko Virtanen Yrjö 70 vuotta K ankaanpää Kyllikki Pukkinen Marja Timonen Viljo Ryynänen Kaarina Harhala Tauno 60 vuotta Lehtinen Carita Vyyryläinen Arto Hannula Olavi Karjalainen Raimo 50 vuotta Ankkuri Harri Heikkinen Pertti Sahlström Toni Saari Jaana Ylä-Mäihäniemi Jouni Lehtinen Kimmo 38 Ammattisotilas 5/2013

39 Jäsentuotteiden myynti Aliupseeriliiton jäsenet voivat tilata jäsentuotteita liiton verkkosivujen kautta. Tällä hetkellä myynnissä on muun muassa kahvimuki, t-paita, monitoimivalo, muistitikku, solmio, termospullo ja viinipullon avaaja. Käy tutustumassa valikoimaan osoitteessa Tilauksen voit tehdä sivuilla olevalla tilauslomakkeella tai ottamalla yhteyttä liiton toimistoon. Aliupseeri-t-paitoja on jäljellä kokoja S-XXXL. Paidan hinta on 5,50 euroa/kappale. Leijona-logolla varustetun arabia-kahvimukin hinta on 22 euroa. MANNERHEIM-MUSEO Suomen marsalkka G. Mannerheimin koti vuosina Opastetut kierrokset Avoinna pe-la-su tai ryhmille sopimuksen mukaan Puh. (09) , fax (09) Kalliolinnantie 14, Helsinki Parolan Teltta contour Oy 45,00 viranomaisalennus 10-20%! lisätiedot nettisivuiltamme suuremmista tilauksista annamme erikseen tarjouksen uutuusmalli contour on nivelletty polvisuoja, jonka kanssa on mukavempi suorittaa siirtymiä eikä se hiosta samalla tavalla kuin perinteiset mallit koska suojan alle jää vapaata ilmatilaa kun käyttäjä on seisaallaan. venymättömän ala- hihnan ansiosta suoja ei valu sääreen. pieni mutta täkeä yksityiskohta. Teollisuustie 3, Parola hih Puh. (03) superflex 32,00 SUOJAPEITOT vanhan klassikon suosio ei ota laantuaakseen, eikä turhaan. antaa vakaan alustan vaativissa ampuma-asennoissa. tässäkin mallissa venymätön alahihna ehkäisee tehokkaasti valumista. molempia malleja saatavissa useassa eri värissä triple aught design ranger jacket ranger jacket on huputon versio tadin kiitellystä ranger hoodiesta ja se sopiikin esikuvaansa paremmin käytettäväksi huputtomien päälitakkien kanssa. materiaalina on paksu (339 g/m2) polartec wind pro- fleece, joka pitää tuulta neljä kertaa enemmän kuin normaali fleece ja se pitää sadettakin yllättävän hyvin. materiaalin hyvien ominaisuuksien ansiosta voidaan käyttää takin tavoin uloimpana kerroksena, mutta toimii hyvin myös osana kerrospukeutumista. konseptia on hiottu vuosikaudet ja ominaisuudet ovat tarkkaan mietityt. taskutus on leikkauksen ohella yksi tärkeimmistä ominaisuuksista, joka vaikuttaa jokapäiviseen käyttökokemukseen. rintataskut ovat sijoitettu niin, että repun lantiohihna kulkee niiden alta ja rintahihna taas yli, joten taskut ovat aina käytettävissä. taskuja on myös olkavarsissa, käsivarressa sekä alaselässä. värit: musta, tumman vihreä (loden green), ruskea (coyote brown) castreninkatu helsinki 259,00 puh Ammattisotilas 5/ Yli 1000

OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN. Nordea Unioni Suomi ry

OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN. Nordea Unioni Suomi ry OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN KIUSAAMINEN / EPÄASIALLINEN KOHTELU 1 NORDEASSA TYÖPAIKKAKIUSAAMISTA EI HYVÄKSYTÄ - perustuu

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Ammattiliitto Nousu ry

Ammattiliitto Nousu ry Ammattiliitto Nousu ry Nordeassa työpaikkakiusaamista ei hyväksytä Pankin ohjeiden mukaan työpaikkakiusaamiseen on puututtava heti, kun sitä ilmenee Jokaisella on velvollisuus puuttua kiusaamiseen ja epäasialliseen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN 2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449

Lisätiedot

1.ASKEL HYVINVOINTIJAKSOT OTA TALTEEN! OTA 1.ASKEL HYVINVOINTIISI. HYVINVOINTIJAKSOT AIKUISILLE HYVINVOINTIJAKSOT PERHEILLE. Hyvinvointijaksot 2014 1

1.ASKEL HYVINVOINTIJAKSOT OTA TALTEEN! OTA 1.ASKEL HYVINVOINTIISI. HYVINVOINTIJAKSOT AIKUISILLE HYVINVOINTIJAKSOT PERHEILLE. Hyvinvointijaksot 2014 1 OTA OTA TALTEEN! HYVINVOINTIISI. TUTUSTU JA HAE WWW.PHT.FI AIKUISILLE PERHEILLE Hyvinvointijaksot 1 VUODEN -HYVINVOINTIJAKSOJEN HAKU HAKU ALKAA 15.10.2013 TUTUSTU UUSIIN JAKSOIHIN JA TARJONTAAMME VERKKOSIVUILLAMME

Lisätiedot

Yksityinen sosiaalipalveluala. Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2010 26.11.2009 YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ KURSSEISTA

Yksityinen sosiaalipalveluala. Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2010 26.11.2009 YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ KURSSEISTA 26.11.2009 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2010 YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ KURSSEISTA 1. LUOTTAMUSMIESKOULUTUS Peruskurssit, 2 kpl - Luottamusmieskurssi

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö :n toimintasuunnitelma vuodelle 2016 :n toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksemme Yhdistyksemme on aktiivinen jäsenistönsä edunvalvonnassa, seuraamalla tarkoin

Lisätiedot

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU ry JÄSENTUTKIMUS 2015/Yhteenvetoraportti 13.4.2015 Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Jäsentutkimus Tutkimusprosessi ja rakenne Jäsentyytyväisyystutkimuksessa vastaajaa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

TUTKINTAPYYNTÖ PUOLUSTUSVOIMIEN YHTEISTOIMINTAMENETTELYN LAILLISUUDESTA KOSKI EN PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN KÄSITTELYÄ

TUTKINTAPYYNTÖ PUOLUSTUSVOIMIEN YHTEISTOIMINTAMENETTELYN LAILLISUUDESTA KOSKI EN PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN KÄSITTELYÄ 1 Nimi: Petteri Leino Osoite: Aliupseeriliitto ry, Ratamestarinkatu 11 A, 7.krs, 00520 Hki Puhelin: 040 7354 987 sähköposti: petteri.leino@aliupseeriliitto.fi Helsingin poliisilaitos Pasilanraitio 11 PL

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole

Lisätiedot

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Koulutettuja hammashoitajia, suun terveydenhoitoalan lähihoitajia ja suuhygienistejä sekä alan opiskelijoita edustava

Lisätiedot

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille.

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille. Lounaisrannikon Senioriopettajat ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lounaisrannikon Senioriopettajat ry, epävirallinen lyhenne LRSO. Sen kotipaikka on Naantali. Yhdistys

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1.10.2015 Kuopion kaupungin JHL 862 toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallinen tila Yhdistyksen toiminnallinen tila Jäsenmäärä Yhdistyksen

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset)

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) SÄÄNNÖT Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) 1 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toimintamuodot Yhdistyksen nimi on Lahden Seudun Insinöörit ry. Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n

Lisätiedot

Järvenpään kirkkovaltuusto päättää neuvottelukeskuksen toimintasuunnitelmasta ja talousarvioista ja valitsee johtajan.

Järvenpään kirkkovaltuusto päättää neuvottelukeskuksen toimintasuunnitelmasta ja talousarvioista ja valitsee johtajan. JÄRVENPÄÄN, KERAVAN JA TUUSULAN SEURAKUNTIEN PERHEASIAIN NEUVOTTELUKESKUKSEN OHJESÄÄNTÖ Järvenpään, Keravan ja Tuusulan seurakutien perheasiain neuvottelukeskuksen tehtävänä on kirkkomme tunnustuksen pohjalla

Lisätiedot

2 Luottamusmiehet ja luottamusmiespalkkiot (palkkatekijätunnus TI:315, YK:04258)

2 Luottamusmiehet ja luottamusmiespalkkiot (palkkatekijätunnus TI:315, YK:04258) 1 (6) Tiehallinnon luottamusmiessopimus 1 Sopimuksen soveltamisala Tiehallinnon ja tämän sopimuksen allekirjoittajajärjestöjen välisessä luottamusmiestoiminnassa noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä.

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Tämä on Kuopion kaupungin JHL ry:n (yhdistys 862) 4. toimintavuosi ja haasteet tehokkaalle ja tulokselliselle edunvalvonnalle ovat mittavat.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

Kristillinen Eläkeliitto ry

Kristillinen Eläkeliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Piirin mallisäännöt Mallisäännöt Hyväksytty PRH 1 Sisällys I PERUSSÄÄNNÖKSET... 2 Nimi, kotipaikka... 2 Tarkoitus... 2 Toiminta... 2 II JÄSENYYS... 3 Jäsenet... 3 Jäsenen velvollisuudet...

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto.

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. 1 Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry 1 NIMI, KOTIPIKK J KILI Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. Liiton

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT 1 MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Karjalan Martat ry, josta käytetään näissä säännöissä nimitystä piiri. Piirin kotipaikka on Joensuu, ja se kuuluu

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit 2012 AANESTa Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit koko suomessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajistovaalit järjestetään 12. - 28.3.2012. Vaaleissa Suomen suurin

Lisätiedot

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt EMO Espoon musiikkiopisto Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt 2 ESPOON MUSIIKKIOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys Esbo

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi

Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Tavoitteet Tämä diaesitys auttaa epäasiallisen käyttäytymisen puheeksi ottamisessa työpaikalla. Tavoitteena on luoda yhteinen näkemys siitä,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen

Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen TES 270105 Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välillä 1.9.2003 alkaen noudatettavista eräistä työehtosopimusmääräyksistä

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI 1 Yhdistyksen nimi on Huoltoupseeriyhdistys ry. KOTIPAIKKA 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toimintaalueeseen kuuluu Suomen

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012. Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi

Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012. Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi Järjestöt ja monikulttuurisuus Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi Mikä tuo Pohjois-Karjalaan TYÖ OPIS- KELU PERHE PAKO

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta ja YT-laki YT-laki edellyttää sähköisen kulunvalvonnan käsittelemistä YTneuvotteluissa

Lisätiedot

Varaluottamusmiehen asema on sama kuin muidenkin työntekijöiden. Hoitaessaan luottamusmiestehtäviä, hänellä on samat oikeudet kuin luottamusmiehellä.

Varaluottamusmiehen asema on sama kuin muidenkin työntekijöiden. Hoitaessaan luottamusmiestehtäviä, hänellä on samat oikeudet kuin luottamusmiehellä. Tehy ry / Hammaslääkärien työnantajayhdistys ry työehtosopimus Luottamusmiesvaaliohje LUOTTAMUSMIEHEN VALINTA KAUDELLE 2017 2019 YLEISTÄ Tehyläisiä työntekijöitä edustaa työehtosopimukseen liittyvissä

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Finanssialan Keskusliitto ja Vakuutusväen Liitto ovat sopineet vuoden 2012 palkalliset koulutukset. Oikeus osallistua koulutukseen määräytyy vakuutusalan

Lisätiedot

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema Minna Pirttijärvi 1 Luottamusmiehen tehtävät Osallistua tarvittaessa työsuojeluvaalien järjestämiseen sekä henkilöstöedustuksen nimeämiseen edustukselliseen

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.

Lisätiedot

Suomen puolustusjärjestelmä

Suomen puolustusjärjestelmä Suomen puolustusjärjestelmä "Millainen puolustusjärjestelmä Suomessa mielestäsi tulisi olla?" Kuva Yleinen asevelvollisuus miehille ja vapaaehtoinen varusmiespalvelus naisille Vapaaehtoinen varusmiespalvelus

Lisätiedot

I kohottaa ja ylläpitää maanpuolustustahtoa sekä vaikuttaa yleisten maanpuolustusedellytysten parantumiseen toiminta-alueella

I kohottaa ja ylläpitää maanpuolustustahtoa sekä vaikuttaa yleisten maanpuolustusedellytysten parantumiseen toiminta-alueella Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1$ Yhdistyksen nimi on Joensuun Reserviläiset ry ja sen kotipaikka on Joensuun kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueena on Joensuun kaupungin alue. Yhdistys kuuluu jäsenenä

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY KAAKKOIS - SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois - Suomen Pelastusalanliitto. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä liitoksi. Liiton toiminta-alue on Kymenlaakson ja Etelä

Lisätiedot

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat ry, ruotsiksi Doktorander vid

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt -

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Pääesikunnan päällikkö vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö kenraalimajuri Sakari Honkamaa PLMI HALLINNOLLISET PÄÄTÖKSET

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 Hyvääsyksynalkuakaikillejäsenillemme! KävimmeelokuunlopussaretkelläPorvoossajaHangossa.Oliupeasääjamuutenkin reissuolionnistunut.kuvassaistunmustionlinnankartanonportaikolla.enollutkäynytsiellä

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Hyvä käytös sallittu! Nollatoleranssi epäasialliselle käytökselle ja häirinnälle. Hannu Tamminen KUOPIO 18.2.2011

Hyvä käytös sallittu! Nollatoleranssi epäasialliselle käytökselle ja häirinnälle. Hannu Tamminen KUOPIO 18.2.2011 Hyvä käytös sallittu! Nollatoleranssi epäasialliselle käytökselle ja häirinnälle Hannu Tamminen KUOPIO 18.2.2011 Häirintää ja väkivaltaa työpaikalla koskevan puitesopimus (EU-taso) Sopimuksessa tuomitaan

Lisätiedot

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja.

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja. 1 SÄÄNNÖT 11.8.2010 NAISTEN VALMIUSLIITTO RY Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Naisten Valmiusliitto ry, Kvinnornas Beredskapsförbund rf, josta jäljempänä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen Luottamusmiesasiaa Minna Anttonen Luottamusmiesjärjestelmä Perustuu luottamusmiessopimukseen Tes:n liite 3, sivut 43-51 1 Sopimuksen soveltamisala Koskee Teknologiateollisuus ry:n jäseniä sekä niiden palveluksessa

Lisätiedot

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä!

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä! Jyty Varkaus Ry Tammikuu 2015 Jäsentiedote 1 Hallituksen joulukuun kokouksen päätökset 2 Edunvalvontakatsaus 3 Syyskokouksen päätökset 4 Yhdistyksen toimihenkilöt 2015 5 Hallitus 2015 6 Kuntokorttikausi

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINTA. Ohjeistus työpaikkatoiminnasta

TYÖPAIKKATOIMINTA. Ohjeistus työpaikkatoiminnasta TYÖPAIKKATOIMINTA Ohjeistus työpaikkatoiminnasta Työpaikkatoiminta Työpaikkatoiminnalla tarkoitetaan toimintaa joka kattaa samassa työpaikassa työskentelevät Logistiikan toimihenkilöiden jäsenet. Työpaikkatoiminnan

Lisätiedot

Kiusaajana tai kiusattuna työpaikalla

Kiusaajana tai kiusattuna työpaikalla Kiusaajana tai kiusattuna työpaikalla MaRan Marraspäivä ajankohtaista työelämän hyötytietoa Scandic Simonkenttä 19.11.2014 MaRa koulutuspalvelut Sami Nisametdin Kysymyksenasettelu Mikä on häirintää tai

Lisätiedot

Lakeuden Tokoilijat ry. yhdistyksen säännöt

Lakeuden Tokoilijat ry. yhdistyksen säännöt Lakeuden Tokoilijat ry yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lakeuden Tokoilijat ry ja sen kotipaikka on Ilmajoki. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 YHTEENVETOA Vuoden 2014 lakimuutosten jälkeen vain vajaalla kolmanneksella työpaikoista ( %) on aloitettu henkilöstö-

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016

SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016 SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomenlinnan Upseerikerho ry ja sen kotipaikka on Suomenlinna Helsingin kaupungissa. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Jyväskylän Reserviupseerit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto

Lisätiedot

Ammattiyhdistyksen nimi on Suomen Optometrian Ammattilaiset ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Toiminta-alueena on koko Suomi.

Ammattiyhdistyksen nimi on Suomen Optometrian Ammattilaiset ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Toiminta-alueena on koko Suomi. Suomen Optometrian Ammattilaiset ry I YHDISTYS, TARKOITUS JA TOIMINTA 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Ammattiyhdistyksen nimi on Suomen Optometrian Ammattilaiset ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Toiminta-alueena

Lisätiedot

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT 1 (5) PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pioneeriaselajin Liitto ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alue on koko

Lisätiedot

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN CIDESCO ry 1 SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Suomessa kosmetologin ammatin edistämiseksi, valvoa alalla toimivien

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa.

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 1(3) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 2. Yhdistyksen tarkoituksen on toimia omaishoitajien

Lisätiedot

KirjautuminenPro+ PIKA OPAS PRO+ KÄYTTÖÖN

KirjautuminenPro+ PIKA OPAS PRO+ KÄYTTÖÖN KirjautuminenPro+ 1) Ammattiliitto Pro:n sivuilla, sivun oikeassa reunassa on Pro+ jäsenille. 1) Klikkaamalla logoa, pääset kirjautumaan Pro+ sivuille. Oman profiilin julkaisu Pro+ 2) 2) Kun olet kirjautunut

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Jäsenenä ammattiliitto Prossa

Jäsenenä ammattiliitto Prossa Jäsenenä ammattiliitto Prossa Jäsenyys Pron on toimihenkilötyön ammattilaisten asiantuntijoiden, esimiesten ja toimihenkilöiden oma etujärjestö. Jäseneksi voi liittyä koulutuksesta, ammattinimikkeestä,

Lisätiedot

SOUTH WEST KARTING FIN RY YHDISTYSSÄÄNNÖT

SOUTH WEST KARTING FIN RY YHDISTYSSÄÄNNÖT 1 (5) SOUTH WEST KARTING FIN RY YHDISTYSSÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on South West Karting Fin ry ja sen kotipaikkana on Raision kaupunki. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

TSN ry:n säännöt, hyväksytty syyskokouksessa 11.12.2012, päivitetty 28.4.2014

TSN ry:n säännöt, hyväksytty syyskokouksessa 11.12.2012, päivitetty 28.4.2014 TSN ry:n säännöt, hyväksytty syyskokouksessa 11.12.2012, päivitetty 28.4.2014 1 NIMI JA TOIMIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry., ruotsiksi Hälso- och socialvårdens

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Pietarsaaren lukion oppilaskunnan säännöt. Sisällysluettelo. Sivu 1

Pietarsaaren lukion oppilaskunnan säännöt. Sisällysluettelo. Sivu 1 Sisällysluettelo 1. Nimi, kotipaikka ja kieli... 2 2. Tarkoitus... 2 3. Toiminnan laatu... 2 4. Jäsenet... 2 5. Oppilaskunnan johto... 2 6. Oppilaskunnan yleiskokouksen aika, koollekutsuminen sekä laillisuus

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot