ORGANISAATIOVIESTINNÄN KEHITTÄMINEN AMMATTIOPISTOSSA SÄHKÖISEN JULKAISUJÄRJESTELMÄN AVULLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ORGANISAATIOVIESTINNÄN KEHITTÄMINEN AMMATTIOPISTOSSA SÄHKÖISEN JULKAISUJÄRJESTELMÄN AVULLA"

Transkriptio

1 Tuomas Puro ORGANISAATIOVIESTINNÄN KEHITTÄMINEN AMMATTIOPISTOSSA SÄHKÖISEN JULKAISUJÄRJESTELMÄN AVULLA Opinnäytetyö Tradenomi AMK-jatkotutkinto Toukokuu 2008

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Tuomas Puro Koulutusohjelma ja suuntautuminen Pk-yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma. Nimeke Organisaatioviestinnän kehittäminen ammattiopistossa sähköisen julkaisujärjestelmän avulla Tiivistelmä Tämä opinnäytetyö on kehittämistehtävä, joka toteutettiin toimintatutkimuksena. Työn tarkoituksena oli parantaa viestintää Etelä-Savon ammattiopistossa, joka tunnettiin työn alkaessa Mikkelin ammattiopistona. Työn lähtökohtana oli Mikkelin ammattiopiston liiketalouden yksikön käytössä ollut opiskelijoille suunnattu internetpalvelu. Tavoitteena oli vanhaa järjestelmää ja siitä saatuja kokemuksia hyödyntäen luoda uusi, julkaisujärjestelmään pohjautuva internetpalvelu, joka palvelisi sekä sisäistä että ulkoista viestintää. Opinnäytetyön viitekehys jakautuu kolmeen osioon, joissa käsitellään organisaation, viestinnän ja organisaatioviestinnän teoriaa. Tarkoituksena on selvittää, millaisia erilaisia käsityksiä näistä käsitteistä on tieteellisessä kirjallisuudessa ja sitä kautta ymmärtää paremmin kehitettävää kohdetta. Teoriaosassa esitellään aiheeseen liittyvää käsitteistöä. Organisaation ja viestinnän käsitteiden tarkempi tarkastelu osoittaa, että ne eivät ole lainkaan yksiselitteisiä. Teoriaosuuden jälkeen käsitellään uuden järjestelmän kehittämiseen liittyvät vaiheet. Kehittämistyö alkaa vanhan järjestelmän kuvaamisesta ja sen ongelmakohtien ja hyvien puolien selvittämisestä. Tätä varten toteutettiin kysely, jossa selvitetään palvelun käyttäjien mielipiteitä ja käyttötottumuksia. Seuraavana kerron uuden järjestelmän suunnittelusta ja käytännön toteutuksesta. Kehittämistehtävän ensisijaisena tuotoksena syntyi uusi koko ammattiopiston käyttöön suunniteltu julkaisujärjestelmään pohjautuva www-palvelu. Keskeisenä ajatuksena palvelun oli hajautettu ylläpito. Valmis järjestelmä oli käytössä yhden vuoden, minkä jälkeen toteutettiin uusi kysely. Kyselyssä selvitettiin uuden järjestelmän toimivuutta ja sitä, oliko se onnistunut tavoitteessaan parantaa viestintää. Uuden rakennetun järjestelmän käytön myötä saatu myös paljon palautetta, joka voi olla hyödyllistä, kun uudistuneelle organisaatiolle rakennetaan viestintään liittyviä palveluita. Työni lopuksi esitän keskeisimmät havainnot kehitysehdotuksina uusien viestintäjärjestelmien suunnittelua ja kehittämistä varten. Asiasanat (avainsanat) organisaatioviestintä, organisaatio, viestintä, kvalitatiivinen tutkimus, toimintatutkimus, ammatilliset oppilaitokset Sivumäärä Kieli URN 136 s. + liitteet 55 s. suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Toimeksianto: Etelä-Savon Ammattiopisto Ohjaavan opettajan nimi Jukka Selin Opinnäytetyön toimeksiantaja Etelä-Savon ammattiopisto

3 DESCRIPTION Date of the master's thesis May 20, 2008 Author(s) Tuomas Puro Degree programme and option Master degree programme in Entrepreneurship and Business competence within Name of the bachelor's thesis Developing organizational communication with a content management system in a vocational college Abstract This master s thesis was a development project which was carried out as an action research. Its purpose was to improve communication in the South Savo Vocational College, formerly known as Mikkeli Vocational College. The basis of this work was an internet service that had been used by students in the college. The goal was to create a new internet service based on a content management system (CMS), which would serve both internal and external communication. The theoretical framework consisted of three parts which dealing with the theories of organization, communication and organizational communication theory. The aim was to clarify various views on these concepts found in the scientific literature. A closer look at the concepts of organization and communication revealed that they were not unambiguous at all. After the theoretical part this work described the stages of creating the new system. The process began by describing the old system and its benefits and drawbacks. To achieve this, an inquiry revealing the users opinions and conventions was made. After that I described the planning and implementation of the new content management system. The main output of the development project was a new CMS-based internet service that was designed to be used in the entire college. One of the key features was the distributed maintenance of content. The completed system was in use for one year. After that a new inquiry was made to investigate how functional the system was and if it really improved the communication in the organization. After the deployment of the new system there has been a lot of feedback, that can be useful in building new communication services for the renewed organization. The end of the work presented the most significant observations as development suggestions for planning and implementing new communicational services. Subject headings, (keywords) organizational communication, organization, communication, content management system, qualitative study, action research, vocational colleges Pages Language URN 136 p. + app. 55 p. Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices On assignment of South Savo Vocational College Tutor Jukka Selin Master s thesis assigned by South-Savo Vocational College

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTO Toimeksiantajaorganisaatio Toimeksiantajaorganisaatiossa tapahtuneita muutoksia Organisaation toimintaympäristö Liiketalouden yksikkö OPINNÄYTETYÖN ETENEMINEN JA TOTEUTUS Tavoitteet Tutkimusote Tutkimusmenetelmät Kehittämisongelman rajaus Tiedonkeruumenetelmät Opinnäytetyöprosessin eteneminen ORGANISAATIO Organisaatioiden ja organisaatiotutkimuksen historia Klassinen organisaatioteoria Modernit organisaatioteoriat Postmoderni organisaatiokäsitys VIESTINTÄ Viestinnän peruskäsitteitä Viestintä prosessina Viestintä merkityksen välittämisenä Ihmisen viestien käsittely Onnistunut viestintä ORGANISAATIOVIESTINTÄ Viestinnän suunta Organisaatioviestinnän kokonaisviestinnän malli Profilointi Perustoimintojen tuki Informointi Kiinnittäminen... 79

5 6.3 Verkko organisaatioviestinnän työkaluna Organisaatioviestinnän kaksoisfunktio Organisaatioviestintä koulussa Ammattiopisto organisaationa Viestintä ja organisaatioviestintä oppilaitoksessa UUDEN SÄHKÖISEN VIESTINTÄJÄREJSETLMÄN SUUNNITTELU Lähtötilanteen kartoitus Vanhan järjestelmän rakenne Käytetyt tekniset ratkaisut Käytännön ongelmia Lähtötilannekysely Käyttäjiltä tullut palaute Käyttäjien havaitsemat ongelmat Käyttäjien antamat parannusehdotukset UUDEN JÄRJESTELMÄN TOTEUTUS Koottujen lähtötietojen analysointi teoreettisen viitekehyksen valossa Uuden järjestelmän suunnittelu ja vaatimusmäärittely Järjestelmän käytännön toteutus UUDESTA JÄRJESTELMÄSTÄ SAATU PALAUTE JA SEN ARVIOINTI Palvelua haittaavat ongelmat Parannusehdotukset Arvio uuden järjestelmän toimivuudesta POHDINTA Asetettujen tavoitteiden toteutuminen ja kehitysehdotukset Kehitysehdotukset LÄHTEET LIITTEET

6 LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 LIITE 6 LIITE 7 LIITE 8 LIITE 9 LIITE 10 LIITE 11 LIITE 12 LIITE 13 LIITE 14 LIITE 15 Ruutukaappaus vanhasta järjestelmästä. Ruutukaappaus vanhasta koko MASTin aloitussivuista. Lähtötilanteen kartoituskyselyn lomake henkilöstölle Lähtötilanteen kartoituskyselyn lomake opiskelijoille Henkilöstön lähtötilannekyselyn tulokset Opiskelijoiden lähtötilannekyselyn tulokset Uuden järjestelmän vaatimusmäärittely Tietokannan luomiseen käytetty SQL-lause Uuden järjestelmän tietokannan rakennekaavio Käyttötapaukset Uuden www-palvelun rakennekaavio Uutta järjestelmää kuvaava kaavio Mainostoimiston luoma visuaalinen ilme Henkilöstön loppukyselyn tulokset Opiskelijoiden loppukyselyn tulokset

7 1 1 JOHDANTO Aihe opinnäytetyöhöni syntyi käytännön tarpeesta kehittää viestintää omassa työyhteisössäni, joka tuolloin oli Mikkelin ammattiopisto; lyhyemmältä nimeltään MAST. Aloitin työt tässä organisaatiossa vuonna 2004; samana syksynä alkoivat myös jatkoopintoni Mikkelin ammattikorkeakoulussa. Työnkuvaani kuului tuolloin, niin kuin vieläkin, pääasiassa tietoteknisten aineiden opettaminen oppilaitoksemme liiketalouden yksikössä. Lisäksi tehtäviäni oli oman koulutusyksikön kotisivuilla toimivan ilmoitustaulutyylisen www-palvelun ylläpito. Silloinen www-palvelu oli tehty oppilastyönä ja siinä oli monia hyviä piirteitä, jotka soveltuivat suhteellisen pienen yksikkömme käyttöön. Samalla kuitenkin ilmeni tarvetta kehittää palvelua. Kehitysideoita tuli monesta suunnasta. Myös oman yksikkömme ulkopuolelta oltiin hyvin kiinnostuneita samankaltaisesta www-palvelusta. Samaan aikaan käytiin keskusteluja koko oppilaitoksen www-sivujen uusimisesta. Silloisen MASTin www-sivut olivat vanhahtavat ja ne eivät palvelleet eri koulutusyksiköissä ja toimipisteissä opiskelevia oppilaita kovinkaan hyvin. Näistä ajatuksista syntyi ajatus kokonaan uudesta www-palvelusta, joka korjaisi vanhentuneet oppilaitoksen sivut ja edistäisi viestintää koko organisaatiossa ja eteenkin sen yksittäisissä koulutusyksiköissä. Tässä uudessa palvelussa olisi huomioitu paremmin koko organisaation tarpeet ja samalla viety sisäistä ja ehkä ulkoistakin viestintäämme askel eteenpäin. Työn keskeisenä lähtökohtana on työyhteisöjen tavallinen ongelma-alue: viestintä. Suuressa oppilaitoksessa, jossa työskentelee satoja työntekijöitä ja opiskelee tuhansia opiskelijoita, on tiedon kulku ja viestitä merkittävä asia. Etenkin kun on kyse ns. asiantuntijaorganisaatiosta, jossa kaikki toiminta pyörii tiedon ympärillä. Viestinnän sujuva toiminta on kaikkien toimijoiden etu. Erityisesti siitä hyötyvät asiakkaana olevat opiskelijat, joista suuri osa on nuoria ja heille peruskoulun jälkeen avautuu aivan uusi maailma, jossa uuden informaation hallinta saattaa tuottaa ongelmia. Toisaalta toimiva viestintä hyödyttää henkilöstöä. Epätietoisuus viestien perille menemisestä ja epätietoisuus yleensä aiheuttaa stressiä, informaatioähkyä ja uupumusta. Tietenkin yksilöiden tiedonhallintakyky on ratkaisevaa, mutta yhtälailla viestintäympäristö. Työn tarkoituksena on perehtyä organisaatioviestintään, jotta sitä voitaisiin kehittää työyhteisöni kaltaisessa asiantuntijaorganisaatiossa. Organisaatioviestintään perehty-

8 2 minen lähtee liikkeelle siitä, että määritellään huolellisesti käsitteet organisaatio ja viestintä. Jotta pystyn tekemään ehdotuksia organisaatioviestinnän kehittämiseksi, on nähtävä, millainen on nykyinen tietämys sekä organisaatioista että viestinnästä. Viitekehys osoittautui yllättävänkin kiinnostavaksi ja ajankohtaiseksi, ottaen huomioon toteutuksen aikana tapahtuneen organisaatio uudistuksen. Organisaation ja viestinnän osalta on historian saatossa tehty mittavat määrät tutkimustyötä. Sekä organisaation että viestinnän käsitteet ovat sikäli hankalia, että niihin liittyy paljon erilaisia sekä, konnotatiivisia, eli kuulijan subjektiivisesti ymmärtämiä, että denotatiivisiä, eli yhteisöllisesti samalla tavalla ymmärrettäviä merkityksiä. Toisin sanoen ne ovat moniselitteisiä. Näin niitä käytettäessä on olemassa aina se vaara, että tapahtuu sekaannusta. Aulan (1999, 4) mukaan niiden suhteen täydelliseen yksimielisyyteen ei voida päästä, eikä sitä tulisi edes yrittää. Tämän vuoksi eheän kokonaiskuvan saaminen näistä käsitteistä oli melko vaikeaa. Tähän teoreettiseen viitekehykseen tutustuminen onkin työn lähtökohta. Tämän lisäksi tutkin lähemmin työyhteisöni sähköistä viestintää ja sen toimintaa, jotta voisin löytää ongelmakohtia ja niistä mahdollisia kehittämisalueita. Tämän raportin alussa esittelen toimeksiantajaorganisaation, koska se antaa tarvittavaa taustatietoa koko tämän työn tekemisen syille. Näin on myös helpompi ymmärtää millaiseen ympäristöön kehittämistehtävää lähdettiin tekemään. Toimeksiantajan kerron myös työn tekemisen aikana tapahtuneesta organisaatiomuutoksesta. Yritän myös lyhyesti selvittää sitä, millainen on oppilaitoksen toimintaympäristö. Seuraavassa luvussa kerron enemmän opinnäytetyön käytännön toteutuksesta, sen tavoitteista ja käytetyistä tutkimusmenetelmistä. Esittelen siinä myös sekä laadullisen että määrällisen tutkimusmenetelmän kriteerit ja tarkastelen oman työni toteutusta niiden valossa. Esittelen myös teoreettisen viitekehyksen ja työn tutkimusongelmat. Tämän jälkeen aloitan teoreettisen viitekehyksen tarkastelun. Viitekehys koostuu kolmesta osa-alueesta, joissa käsittelen: 1) organisaatioteoriaa, 2) viestinnän teoriaa sekä 3) organisaatioviestinnän teoriaa. Näitä käsittelen kutakin omana lukunaan. Organisaatiota käsittelevässä luvussa yritän selvittää organisaatiotutkimuksen eri puolia ja sitä, millaisia käsityksiä tieteellisen tutkimuksen piirissä on muodostanut organisaatioista. Luon katsauksen organisaatiotutkimuksen historiaan ja siihen, miten tämän päivän organisaatiokäsitykseen on tultu. Myös viestinnän ja organisaatioviestinnän teoriasta pyrin antamaan kokonaiskuvan.

9 3 Teoriaa seuraakin sitten käytäntö. Kuvaan oman työni toteutuksen peilaten sitä teoreettiseen viitekehykseen. Pyrin siinä löytämään teoriasta esiin tulevat yhtymäkohdat, joita voi soveltaa oman organisaation viestinnän parantamisessa. Seitsemännessä luvussa kerron uuden järjestelmän suunnittelun vaiheista ja selvitän sähköisen viestintäjärjestelmän lähtötilanteen. Kahdeksannessa luvussa kuvailen uuden järjestelmän toteutuksen vaiheita selvitysten analysoinnista aina käytännön toteutukseen. Lopuksi vielä analysoin uudesta järjestelmästä saatua palautetta ja työni tuloksia. Tarkoitus on selvittää onko kehittämishanke johtanut oikeasti tilanteen parantumiseen ja esitän tulevat kehitysehdotukset. 2 ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTO Tässä luvussa esittelen toimeksiantajaorganisaation. Kerron myös merkittävästä organisaatiomuutoksesta, joka tapahtui tämän työn tekemisen aikana. Sillä on ollut merkittävä vaikutus tähän työhön. Avaan jonkun verran myös sitä, millaisessa toimintaympäristössä oppilaitos toimii. 2.1 Toimeksiantajaorganisaatio Toimeksiantajaorganisaatio työtä aloittaessani oli Mikkelin ammattiopisto eli lyhyemmin MAST. Kyseessä on koulutuksen järjestäjäorganisaatio, jonka perustehtävä on järjestää 2. asteen koulutusta Etelä-Savon alueella. MAST on käynyt läpi useita organisaatiomuutoksia lähivuosina ja koko historiansa aikana. Näistä viimeisin ja samalla hyvin merkittävä uudistus tapahtui tämän työn ollessa loppusuoralla. Näin ollen myös organisaation nimi muuttui. Tällä hetkellä Mikkelin ammattiopistoa ei ole enää olemassa vaan se tunnetaan nimellä Etelä-Savon Ammattiopisto eli Esedu. Käytän tässä työssä toimeksiantajaorganisaatiosta pääsääntöisesti lyhennettä Esedu. Silloin kun käytän vanhaa nimeä MAST, haluan korostaa kyseessä olevan toiminnan liittyvän vanhan organisaation aikaan. Organisaatiomuutosta kuvailen tarkemmin vielä tuonnempana. Esedu on monialainen ammatillinen oppilaitos, jossa opiskelee vuosittain yli 6000 henkilöä. Päätehtävänä on järjestää monipuolisia koulutus- ja kehittämispalveluja

10 4 nuorille, aikuisille, yrityksille ja organisaatioille. Esedun opetustoiminta on jakautunut seitsemälle koulutusalalle, joilla se tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet ammatillisiin tutkintoihin ja koulutuksiin. Nämä alat ovat: kulttuuriala luonnontieteiden ala luonnonvara- ja ympäristöala matkailu-, ravitsemis- ja talousala sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala tekniikan ja liikenteen ala yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala. Perusopetuksen lisäksi toimintaan kuuluu kansainvälistä toimintaa opiskelija- ja opettajavaihdon sekä erilaisten projektien muodossa. Tämän lisäksi Esedu on mukana paikallisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä hankkeissa, joita valmistelee ja koordinoi hankeyksikkö. Esedun hallinto on järjestynyt siten, että ylläpitäjä ja lainsäädännön tarkoittama koulutuksen järjestäjä on Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä (ESKKY). Tähän järjestäjäorganisaatioon kuuluu 11 kuntaa: Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina ja Suomenniemi. Ylintä päätösvaltaa kuntayhtymässä käyttää, pääsääntöisesti kahdesti vuodessa kokoontuva yhtymäkokous, johon jäsenkuntien edustajat nimeävät edustajansa. Yhtymäkokous valitsee kuntayhtymän hallituksen. Oppilaitoksen toimintaa johtaa rehtori. Oppilaitoksen opetustoiminta on jaettu kahteen toimialaan: nuorten eli ikäneutraaliin koulutukseen sekä aikuiskoulutukseen. Toimialoja johtavat apulaisrehtorit. Oppilaitos on tiimiorganisaatio, jossa on 28 opetustiimiä ja 12 tukipalvelutiimiä. Kullakin koulutusalalla eli klusterilla on lisäksi kehitysjohtaja. (Esedu 2007.) 2.2 Toimeksiantajaorganisaatiossa tapahtuneita muutoksia ESKKY on käynyt läpi kuluneen kahden vuoden aikana suuren organisaatiomuutoksen. Itse asiassa Esedu on tämän organisaatiomuutoksen lopputulos. Esedu eli Etelä-

11 5 Savon Ammattiopisto muodostui Mikkelin ammattiopiston ja Mikkelin Aikuiskoulutuskeskuksen yhdistyessä Toimeksiantajan nimi siis muuttui kesken työni tekemistä. Käytän toimeksiantajasta tässä työssä selvyyden vuoksi sen nykyistä nimeä: Esedu. On kuitenkin mielestäni aiheellista kertoa tässä yhteydessä, mistä organisaatiouudistuksessa oli kyse. Uudessa organisaatiossa on siirrytty perinteistä linjaorganisaatiosta tiimiorganisaatiota muistuttavaan rakenteeseen. Ennen organisaatiouudistusta oli ESKKYn alaisuudessa kaksi erillistä koulutusorganisaatiota: Mikkelin ammattiopisto (MAST) ja Mikkelin Aikuiskoulutuskeskus (MAKK). MASTilla oli hoidettavanaan nuorison 2. asteen ammatillinen koulutus, kun taas MAKKilla oli ammatillinen aikuiskoulutus. Jako ei kuitenkaan ollut täysin selkeä, sillä MASTin eri koulutusaloilla oli myös omaa aikuiskoulutustaan. Näin ollen ESKKY:n sisällä oli eräänlainen kilpailutilanne. Yhteistyötä MASTin ja MAKKin välillä oli jossain määrin. Silloista ESKKYn organisaatiota kuvaa kuva 1. KAUPUNKIKONSERNI ETELÄ-SAVON KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ JÄSENKUNNAT Yhtymäkokous Hallitus Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Tarkastuslautakunta KUNTAYHTYMÄPALVELUT Järjestäjähallinto ky:n johtaja Kehittämispalvelut ky:n johtaja Talous- ja tukipalvelut talousjohtaja MIKKELIN AMMATTIOPISTO Rehtori Yhteiset palvelut Johtoryhmä -rehtori MIKKELIN AIKUISKOULUTUSKESKUS Rehtori Yhteiset palvelut Johtoryhmä -rehtori Maa- ja puutarhatalous Metsäala Tekniikka ja liikenne Kauppa ja hallinto Sosiaalija terveysala Matkailu ravitsemis ja talousala Kulttuuri Juvan yksikkö Oppisopimuskeskus Oppisopimustiimi Palvelualat Tekniset alat Heinolan aik.koul. Aikuiskoulutustiimi -kj -kj -kj -kj -kj -kj -kj -kj Oppisopimusjohtaja -kj -kj -kj -kj = koulutusjohtaja ASIAKKAAT TYÖELÄMÄ KUVA 1 ESKKYn organisaatio vuonna 2007 ennen organisaatiouudistusta (Antikainen, 2007)

12 6 Organisaatiouudistuksen jälkeen tilanne muuttui siten, että enää ei ollutkaan kahta erillistä koulutuksen tarjoajaa vaan yksi: Etelä-Savon Ammattiopisto. Koko organisaation toiminta on jaettu toiminnallisiin tiimeihin. Päätehtävä, eli opetuspalvelut on jaettu kahteen toimialaan: ikäneutraaliin, eli pääosin nuorille tarjottavaan koulutukseen ja aikuiskoulutukseen. Toimialojen johdossa toimivat apulaisrehtorit. Aiemmat koulutusyksiköt muuttuivat uudistuksen myötä klustereiksi. Klusterit toimivat nyt joko ikäneutraalin tai aikuiskoulutuksen apulaisrehtorin alaisuudessa. Klustereiden toiminta on jaoteltu tiimeihin. Opetustyö klustereiden sisällä on jaettu opetuspalvelutiimeille ja tukitoimia varten on omat tiiminsä, jotka eivät kuulu ikäneutraaliin eivätkä aikuiskoulutuksen alle vaan toimivat kuntayhtymän oppilaitoksen rehtorin alaisuudessa. Tiimien toimintaa johtavat tiimivastaavat. Sen lisäksi, että opetusklustereiden toimintaa johtavat apulaisrehtorin, on niiden kehittämistoiminnan vastuu klusterin omalla kehitysjohtajalla. Seuraava kuva (kuva 2) havainnollistaa vallitsevia esimiessuhteita uudistuneessa organisaatiossa. Rehtori Klusterit Apulaisrehtori (I) Apulaisrehtori (A) X X X X X X X Klusterit X X X X X Klusterit Opetuksen tuen tiimit Johtamispalvelutiimi Hankepalvelutiimi Puhtauspalvelutiimi Kiinteistöpalvelutiimi Tietohallintopalvelutiimi Henkilöstöpalvelutiimi Hallinto-ja talouspalvelutiimi Kehitysjohtaja X X X X X Merkkien selitykset: X =Klusteri =Tiimivastaava Esimerkki opetusklusterista =Tiimi KUVA 2 Esedun tiimiorganisaation esimiessuhteet (Antikainen 2007)

13 Kun edellä esitetty kasvatetaan koko Esedun mittoihin, on seurauksena varsin laaja tiimiorganisaatio: kaikkiaan 28 opetuspalvelutiimiä ja 12 tukipalvelutiimiä. Seuraavassa kuvassa näkyy tiimiorganisaatio kokonaisuudessaan: 7 Kielten ja viestinnän tiimi Tieto ja viestintätekniikan tiimi Valmentavan koulutuksen tiimi Tekstiili-ja vaatetusalan tiimi Muotoilun ja media-alan tiimi Maaseututiimi Metsätiimi Metsäkonetiimi KULTTUURI- KLUSTERI Luonnovara-alan aikuiskoulutustiimi Puutarhatiimi LUONNONVARA- KLUSTERI Merkonomitiimi Liiketalouden aikuiskoulutustiimi LIIKETALOUS- KLUSTERI Datanomitiimi JORY LAAJENNETTU J O R Y Hiustiimi SOSIAALI- JA TERVEYSKLUSTERI Kasvutiimi Kuntoutustiimi TEKNIIKKA- JA LIIKENNEKLUSTERI Hoitotiimi SoTen aikuiskoulutustiimi Rakennustiimi Metallitiimi Sähkötiimi Puhdistuspalvelujen koulutustiimi MaRatan aikuiskoulutustiimi Ravitsemispalvelujen koulutustiimi 2 IKÄNEUTRAALI-TAI I+ A TIIMI AIKUISKOULUTUSTIIMI Kotitalouspalvelujen koulutustiimi MATKAILU-RAVITSEMIS- JA TALOUSKLUSTERI Ravitsemispalvelujen koulutustiimi 1 OPETUKSEN TUKI Aikuiskoulutuksen tukipalvelutiimi Johtamispalvelutiimi JOHTAMISPALVELUT JA KESKITETYT TUKIPALVELUT Puhtauspalvelutiimi Opiskelijapalvelutiimi Oppisopimuspalvelutiimi Ravitsemispalvelutiimi Ravintolapalvelutiimi Hankepalvelutiimi Kiinteistöpalvelutiimi Hallinto-ja talouspalvelutiimi Kuljetustiimi Tietohallintopalvelutiimi Henkilöstöpalvelutiimi Tekniikan Autotiimi aikuiskoulutustiimi TUKIPALVELUTIIMI KUVA 3 Esedun tiimiorganisaatio jälkeen (Antikainen 2007) Vielä tässä vaiheessa on vaikea arvioida organisaatiouudistuksen vaikutuksia. Periaatteessa edelleen johto on rehtorin käsissä. Ikäneutraalilla puolella tässä tehtävässä on oma apulaisrehtori. Arkiseen päätöksentekoon tiimiorganisaatio saattaa tuoda helpotusta. Kun päätäntävaltaa on siirretty enemmän opetustyön kanssa tekemisissä oleville tiimeille, voidaan mahdollisesti toimia joustavammin. 2.3 Organisaation toimintaympäristö Koulut ovat organisaatioiden joukossa oma lukunsa. Osittain tämä varmasti johtuu siitä, että niiden tärkein tehtävä ei ole tavoitella taloudellista voittoa. Suomessa koulut useimmin toimivat julkisella sektorilla, mutta niiden tehtävä on erilainen kuin monen muun julkishallinnon toimijan. Koulutuksen tavoitteena on kasvattaa uutta sukupolvea yhteiskuntaan ja edistää korkeaa sivistystasoa ja osaamistasoa. (Helakorpi 2001, 5.)

14 8 Ammatillisen koulutuksen keskeinen tavoite on myös varmistaa osaavan työvoiman saatavuus (Opetusministeriö 2007, 10). Itsenäisenä yksikkönä koulu ei voi tätä tehdä vaan se vaatii verkostoitumista ja yhteistyötä. Koulun toimintaa säätelevätkin monet sidosryhmät: yhteiskunnan vaatimukset ja odotukset, oppilaiden vanhemmat, valtio opetusministeriön ja opetushallituksen säännösten kautta ja erilaiset viranomaissäädösten kautta, työelämän ja työpaikkojen toiveet ja odotukset jne. Kuvio 4 havainnollistaa tätä. YRITYKSET YMPÄRISTÖ VANHEMMAT OPISKELIJAT VALTIO HENKILÖSTÖ STRATEGINEN JOHTO OPETTAJAT EU YHTEIS- KUNTA MUUT OPPI- LAITOKSET KUVA 4 Ammattiopiston toimintaympäristö Koulutuksen perustehtävää tehdään kuvan ympyrän sisällä johdon, opetushenkilöstön, muun henkilöstön ja opiskelijoiden kesken pitkä tovi. Nuorelta perustutkintoa hakevalta opiskelijasta 120 opintoviikon pituisen tutkinnon suorittamiseen kuluu useimmiten kolme vuotta, joillakin enemmän. (Esedu 2007.) Tuossa ajassa opiskelijat tulevat tutuiksi henkilöstölle. Kuvio ei voi toimia ilman viestintää. 2.4 Liiketalouden yksikkö

15 9 Tätä opinnäytetyötä aloittaessani ensisijainen kehittämisen kohde oli vain yhden entisen MASTin koulutusyksikön viestintä. Nyt organisaatiouudistuksen myötä, kun toiminta on jaettu koulutusyksiköiden sijaan tiimeihin klustereihin, tuota toimintayksikköä ei enää ole olemassa. Nykyisellä organisaatiorakenteella järjestelmää olisi lähdetty kehittämään joko liiketalouden klusterille tai Päämajankujan toimintayksikölle. Vaikka organisaation rakenne ja esimiessuhteetkin ovat muuttuneet, on päivittäinen työ opetuksen ja oppilaiden kannalta pysynyt melko lailla samana. Edelleenkin liiketalouden klusteri vastaa ikäneutraalin koulutuksen osalta merkonomien ja datanomien kouluttamisesta. Lisäksi mukaan on tullut liiketalouden aikuiskoulutustiimi. Merkonomitiimi Datanomitiimi Liiketalouden aikuiskoulutustiimi LIIKETALOUS- KLUSTERI KUVA 5 Esedun Liiketalousklusteri ja sen tiimit (Antikainen 2007) 3 OPINNÄYTETYÖN ETENEMINEN JA TOTEUTUS Tässä luvussa kerron opinnäytetyöprosessin vaiheista aiheen valinnasta sen toteutukseen asti. Ensin kuvaan opinnäytetyön tavoitteet ja aiheen valintaan ja rajaukseen liittyvät seikat. Sitten esittelen kehittämisongelman ja aliongelmat. Kuvaan myös käyttämääni tutkimusmenetelmää sekä tiedonkeruumenetelmiä. Lopuksi havainnollistan koko prosessin vaiheittaista etenemistä.

16 Tavoitteet Lyhyesti sanottuna kehittämistehtävän tavoitteena oli parantaa oman työyhteisöni viestintää kehittämällä jo käytössä www-pohjaista viestintäjärjestelmää. Kehitystyön alkaessa mielenkiintoni kohdistui liiketalouden yksikön toimintaan, sillä en kovin hyvin ollut tuolloin muiden yksiköiden toiminnasta. Muutenkin kehittämishankkeen eteenpäin vieminen tuntui helpommalta suhteellisen pienen yksikön sisällä. Toisaalta ymmärrykseni organisaatiostamme on parantunut ja osaltaan siinä on auttanut tämän työn tekeminenkin. Toisaalta merkittävän organisaatiomuutoksen ollessa samaan aikaan käynnissä, ovat tutuiksi käyneet asiat muuttuneetkin aivan toisenlaiseksi. Lisäksi matkan varrella on tullut esiin se, että monien yhdistymisien kautta syntyneessä organisaatiossa on edelleen hyvin erilaisia toimintamalleja ja menettelytapoja, jotka on tuotu mukana vanhoista organisaatioista. Www-palvelu herätti kyllä mielenkiintoa heti alkumetreillä myös liiketalouden yksikön ulkopuolella. Varhaisessa vaiheessa ilmeni organisaatiomme muista yksiköistä toiveita saada samankaltainen sähköinen viestimisympäristö, ja lopulta kiinnostusta oli koko organisaation tasolla. Hanketta lähdettiin kuitenkin viemään läpi matalalla profiililla vain liiketalouden yksikössä, ajatellen sen toimivan eräänlaisena pilottina, josta saatuja kokemuksia voitaisiin sitten soveltaa muissakin yksiköissä. 3.2 Tutkimusote Perinteisesti tutkimusta aloitettaessa on valittava joko kvantitatiivinen tai kvalitatiivinen tutkimusote. Se kumman puolelle tutkija kallistuu, riippuu paljon hänen omasta maailmankuvastaan ja myös tutkittavasta aiheesta. Näiden kahden otteen eroja selvittäessään Metsämuuronen (2001, 167) toteaa, että kvantitatiivinen tutkimusote pohjautuu selvästi positivistiseen tai postpositivistiseen tieteen ihanteeseen. Näiden ihanteiden ajatuksena on se, että kaikki mikä näkyy ja mitä voi konkreettisesti tavoittaa on totta. Käsitys todellisuudesta on naivin realistinen. Tämä käsitys on ollut vallalla luonnontieteissä ja sosiaalitieteissä jo 400 vuoden ajan. Tutkimiseen on kuulunut objektiivisuus, toistettavuus ja perinteiset koejärjestelyt. (Metsämuuronen 2001, 164.) Kvalitatiivinen eli laadullinen ote taas Metsämuurosen (2001, 167) mukaan pohjau-

17 11 tuu eksistentiaalis-fenomenologis-hermeneuttiseen tieteenfilosofiaan. Siinä katsantokanta on subjektiivinen, kriittinen ja tulkinnallinen. Tutkimustieto hankitaan tutkijan ja tutkittavan välisestä vuorovaikutuksesta. Tuloksiin vaikuttavat siis tutkijan arviot ja tulkinta. (Metsämuuronen 2001, ) Laadullisen tutkimuksen kohteena on ihminen tai ihmisen maailma. Varto (2005) puhuu elämismaailmasta, jolla hän tarkoittaa sitä kokonaisuutta, jossa ihmistä voidaan tarkastella. Tutkimuksen kohteena ovat käytännössä ihmisten sosiaaliset suhteet, yhteisöt, vuorovaikutus jne. (Varto 2005, 28,29.) Tämän pohjalta juuri laadullinen lähestymistapa on sopiva organisaatioviestinnän tutkimiseen. Puhdas jako kvantitatiiviseen ja kvalitatiiviseen otteisiin asetetaan nykyisin usein kyseenalaiseksi ja niiden raja on jo hämärtynyt. Alasuutarin mukaan vastakkain asettelu ei ole välttämättä tarpeen. Hänen mukaansa näitä kahta voidaan pitää jatkumona, ei vastakohtina. (Alasuutari 1999, ) Alasuutarin näkemyksen mukaan ei ole välttämättä mielekästä edes jakaa tutkimusmenetelmiä puhtaasti kvalitatiiviseen tai kvantitatiiviseen lokeroon. Sekä laadullista että määrällistä analyysia voidaan hyvin soveltaa saman tutkimuksen sisällä. (Alasuutari 1999, 18, 22.) Hannu Heikkinen mainitsee artikkelissaan, että toimintatutkimuksessa on luontevaa yhdistää määrällisiä ja laadullisia menetelmiä (Syrjälä 2006, 37). Puhtaasti kvalitatiivinen ja puhtaasti kvantitatiivinen ote ovat ikään kuin kaksi ääripäätä, joiden väliin kaikki tutkimuksen osuvat. Tutkimuksessa on yleensäkin siirrytty yhä enemmän laadulliseen suuntaan. (Syrjälä 2006, 37; Eskola & Suonranta 1998, 10.) Niinpä tästäkin työstä löytyy piirteitä molemmista. Kvantitatiivisia piirteitä lomakekyselyn yhteydessä, kun pyrin selvittämään palvelun käytön sen hetkistä tilannetta. Tämä antaa toki jonkinlaisen kuvan siitä, missä mennään. Toisaalta kehitysideat pulpahtavat esiin palavereissa, keskusteluissa ja käyttäjien palautteessa, ehkä jopa joskus rivien välissä. Näiden kommenttien erittelyssä ja tulkinnassa tulee vastaan laadullisen tutkimuksen piirteet. Jos kuitenkin pitää tutkimusote valita, niin tämän tutkimuksen ote on laadullinen eli kvalitatiivinen. Laadullisessa tutkimuksessa ei tutkimusongelma ole aina tutkimuksen alussa täsmällisesti ilmaistavissa (Hirsijärvi & Hurme 2004, 16). Näin oli omankin työni suhteen. Jo alkuvaiheessa oli olemassa kuitenkin selkeä käytännön tarve. Tutki-

18 mus lähti siis liikkeelle hyvin käytännöllisestä tilanteesta. Tutkimusongelmakin kirkastui vähitellen prosessin aikana. 12 Tutkittavaan aihealueeseen liittyy yksilöiden kokemukset ja heidän suhteensa organisaation. Kyse on myös kuten Alasuutari (1999, 34) esittää arvoituksen ratkaisemisesta. 3.3 Tutkimusmenetelmät Työni on luonteeltaan toimintatutkimus. Toimintatutkimuksella tarkoitetaan todellisessa maailmassa tehtävää pienimuotoista interventiota ja sen vaikutusten lähempää tutkimista (Choen & Mannion 1995, 186). Pienimuotoisimmillaan se on yksilön oman työn kehittämistä josta se laajenee organisaatioiden ja yhteisöverkostojen yhteiskunnalliseksi ja poliittiseksi toiminnaksi, yhteisten asioiden kehittämiseksi (Syrjälä 2006, 17). Toimintatutkimus luokitellaan tavallisesti laadulliseksi tutkimusmenetelmäksi vaikka se ei varsinaisesti ole menetelmä vaan lähestymistapa tai asenne, jossa tutkimus kytketään toiminnan kehittämiseen (Syrjälä 2006, 37). Toimintatutkimukseen liitetään erilaisia määreitä. Sen sanotaan olevan interventioon perustuva, käytännönläheinen, osallistava, reflektiivinen ja sosiaalinen prosessi. (Syrjälä 2006, 27) Sille ominaista on se että se on tilanteeseen sidottua ja osallistuvaa, edellyttää yhteistyötä ja itsensä tarkkailua (Metsämuuronen 2003, 181). Toimintatutkimuksessa tutkija itse on aktiivisesti mukana kehittämisprosessissa (Heikkilä 2004, 15). Sen tarkoituksena on ensin tutkia sosiaalista todellisuutta ja sitten muuttaa sitä. Toiseksi sen tarkoitus on muuttaa todellisuutta jotta sitä voitaisiin tutkia. Näin syntyy toimintatutkimuksen sykli, jossa tutkittava kohde on jatkuvan kehittämisen kohteena. Uusi ja ehkä parempi käytäntö on aina tilapäinen, kun toimintaympäristö muuttuu, luodaan uusi, vielä parempi käytäntö. (Syrjälä 2006, 29.) Toimintatutkimus poikkeaa perinteisestä tutkimuskäsityksestä, jossa tutkija pyrkii olemaan mahdollisimman huomaamaton, jottei häiritsisi tutkittavaa kohdetta. Toimintatutkimuksen lähtökohtana on se että jos sosiaalista todellisuutta yritetään muuttaa, alkaa näkyä jotain uutta. (Syrjälä 2006, 27.) Toimintatutkimuksen isän Kurt Lewinin sanoin: Jos haluat ymmärtää jotain, yritä muuttaa sitä. (Cohen & Mannion 1994, 184). Toimintatutkimuksen keskeinen työkalu on siis interventio, se että yritetään aiheuttaa muutos sosiaaliseen todellisuuteen.

19 13 Toimintatutkimus on käytännönläheistä. Se on tutkimusta, jonka avulla pyritään ratkaisemaan ymmärtämään ja parantamaan käytäntöjä sekä ratkaisemaan käytännön ongelmia. (Metsämuuronen 2006, 102.) Toimintatutkimukseen liittyy olennaisesti tutkijan läheinen vuorovaikutus tutkittavan kohteen kanssa. Tämän vuoksi toimintatutkimukset ovatkin usein tapaustutkimuksia, joissa tutkimuksen kohteena on yksi nimenomainen organisaatio, kuten tämän työn kohdalla. (Bryman 1989, 170.) Toimintatutkimuksessa tutkija käy dialogia tutkittavan kohteen kanssa. Toisinaan hän tai he ovat itse tutkittavan työyhteisön jäseniä. (Syrjälä 2006, 30.) Tällöin tutkimus on myös osallistavaa. Työntekijä tai tekijät voivat itse osallistua oman toimintansa kehittämiseen Anttilan mukaan toimintatutkimus soveltuu parhaiten erilaisten organisaatioiden toimintojen kehittämiseen. Pyrkimyksenä on saada tietoa tiettyä tilannetta ja tarkoitusta varten, ei niinkään luoda yleistettävää teoriaa. (Anttila 2008, 82.) Keskeistä toimintatutkimuksessa on reflektoiva ajattelu. Reflektointi on totuttujen toiminta- ja ajattelumallien perusteiden pohdintaa. Kun toimintaa pohditaan uuden tiedon valossa, voidaan omaksua uusia ja parempia tapoja toimia. Huippuosaaminen edellyttää juuri tällaista ajattelutapaa. (Syrjälä 2006, 34.) Antilan mukaan reflektointi on toimintatutkimuksen keskeinen metodi. Sen tulee olla kriittistä itsereflektiota, vuorovaikutteista reflektiota sekä yhteisöllistä reflektiota. (Anttila 2008, 83.) Toimintatutkimus on myös prosessi. Sosiaalista toimintaa ei voi pysäyttää vaan ne ovat jatkuvassa muutostilassa. Tämä on pulmallista perinteisen tutkimuksen kannalta, koska se vastaa kysymykseen: miten asiat ovat nyt? Samalla perinteinen tutkimus pyrkii yleistämään asioiden olotilan perusteet. Toimintatutkimus sen sijaan huomioi prosessimaisen asioiden luonteen ja vastaa kysymyksiin: miten asiat ovat olleet? ja miten ne tulevat olemaan? Se myös ottaa huomioon prosessin sijoittumisen tiettyyn tilanteeseen, eikä välttämättä pyrikään yleistämään tuloksia. (Syrjälä 2006, 36.) Asioiden tila tulevaisuudessa on aina erilainen ja näin toimintatutkimuksen sykli jatkaa pyörimistään.

20 14 reflektointi suunnittelu havainnointi toiminta KUVA 6 Toimintatutkimuksen sykli (Syrjälä 2006, 37) Choenin ja Manionin (1995, ) mukaan toimintatutkimusta voidaan hyödyntää oppilaitoksissa silloin, kun: 1. pyritään löytämään lääke tietyssä tilanteessa havaittuun ongelmaan 2. halutaan tarjota koulutusta työyhteisön sisällä 3. halutaan lisätä työskentelyyn uusia näkökulmia 4. halutaan parantaa kommunikointia työntekijöiden ja tutkijoiden välillä ja 5. halutaan antaa mahdollisuus subjektiiviselle ja impressionistiselle lähestymistavalle ratkaista ongelma. Näistä viidestä kohdasta voisi nostaa esille eritoten ensimmäisen ja neljännen. Viestinnän laadun kehittäminen on ainainen ongelma, johon tällä työllä pyrin jotain helpotusta löytämään. Toisaalta uudenlainen tapa viestiä tuo työhön uudenlaisia näkökulmia. Ehkä juuri asiakas- eli opiskelijalähtöisiä, näkökulmia.

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Osekk lyhyesti Perustettu 15.12.1994 (varsinainen toiminta alkoi 1.8.1995) Henkilökuntaa (TA 2014) 970 Toimintatuotot (TA

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Oletko? Nainen 431 58,09% Mies 311 41,91% 742 100% Ikäsi?

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Sisko Mällinen, FT

Sisko Mällinen, FT 20.9.2012 Sisko Mällinen, FT Jatkoa ESR-osarahoitteiselle AHOT korkeakouluissa -hankkeelle Päätoteuttajana on Turun yliopisto Osatoimijana kielten ja viestinnän jatkohankkeessa on Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

Työnhaun lähtökohtia. mitä osaat. mitä haluat. millä ehdoilla

Työnhaun lähtökohtia. mitä osaat. mitä haluat. millä ehdoilla Työnhaun lähtökohtia mitä osaat mitä haluat millä ehdoilla Työpaikat haussa.. Avoimet paikat julkinen haku Kaikki näkee, kaikki hakee Kilpailutilanne Hakemuksia paljon Avoimet paikat ei julkinen Tieto

Lisätiedot

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 TYÖEL ELÄMÄLÄHEISYYS OPINNÄYTETY YTETYÖN LÄHTÖKOHTANA Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 alustavia kysymyksiä Millainen on ammattikorkeakoulun opinnäytety ytetyö

Lisätiedot

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT)

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT) Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista Kari Hämäläinen (VATT) VATES päivät, 5.5.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? 1 Kolme ehtoa kausaaliselle syy seuraussuhteelle

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Syventävien opintojen tutkielmat arvioidaan 5-portaisella asteikolla arvosanoilla (1) välttävä, (2) tyydyttävä, (3) hyvä,

Lisätiedot

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Omistajakuntien maantieteellinen pinta-ala: 9310 km2 (vrt. Uusimaa

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva

OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva Sairaanhoitajakoulutusta 120 vuotta Oulussa -juhlakonferenssi 22. 23.9.2016 Anne Pietikäinen skj15 Kehittämistyö Kehittämistyö on työ, jossa yhdistetään

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TULOSYKSIKKÖ 1 -TASOLLA

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TULOSYKSIKKÖ 1 -TASOLLA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TULOSYKSIKKÖ 1 -TASOLLA Sivu 1 (6) Sitovuustaso: nettositova (toimintakate/-jäämä) KUNTAYHTYMÄN JOHTO PÄÄTÖKSENTEKOELIMET JA TILINTARKASTUS Toimintakulut -138 750,00 Toimintakate/-jäämä

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Vasu2017 Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Mervi Tuominen 29.11.2016 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Yhdenmukaisuus esiopetussuunnitelman ja perusopetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA

Lisätiedot

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman laajuus on 10 op, josta kypsyysnäyte 1 op ja tieteellinen tiedonhankinta 2 op. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tieteellinen tiedonhankinta

Lisätiedot

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen.

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. YLEISTÄ Työpajassa pohdittiin erilaisia mahdollisuuksia joita koulutusta suunnittelevilla yksiköillä

Lisätiedot

KOKEMUKSELLA THESIKSESTÄ Yliopettaja Lea Rissanen Oulun seudun ammattikorkeakoulu

KOKEMUKSELLA THESIKSESTÄ Yliopettaja Lea Rissanen Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOKEMUKSELLA THESIKSESTÄ 6.11.07 Yliopettaja Lea Rissanen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Thesis kilpailua vuodesta 2000 V 2000 sosiaali- ja terveysala pääsi mukaan Thesis-opinnäytetyö-kilpailuun Lähdeniemi

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin

1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin Opetusneuvos Armi Mikkola Opetusministeriö/ yliopistoyksikkö VOKKE-projektin seminaari Helsinki, 7.9.2004 1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin Tutkintojen uudistustyö käynnistyi kasvatusalalla

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Lausunto 1(5) Opetushallitus PL 380 (Kumpulantie 3) 00531 Helsinki Viite Opetushallituksen lausuntopyyntö 17/421/2008 Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Pyydettynä lausuntona

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Historiaa Lahdessa Lahdessa toteutettu aiemmin työvoimakoulutuksena kaksi maahanmuuttajien amk-opintoihin

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Liite A: Kyselylomake

Liite A: Kyselylomake 1/4 2/4 3/4 4/4 Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Kirjoittaminen on palapelin kokoamista Kirjoittaminen on toimintaa Jörn

Lisätiedot

Mittariston laatiminen laatutyöhön

Mittariston laatiminen laatutyöhön Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät

Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät Tiina Pusa 12.9.2015 Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Kurssiohjelma 12.9. Orientaatio. Kurssin sisällöt, tavoitteet ja tehtävät. 19.9. Arkistotutkimuksen

Lisätiedot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Paikalliset opetussuunnitelmat Voidaan ottaa käyttöön 1.8.2015, on viimeistään otettava käyttöön 1.8.2016. Paikallisten opetussuunnitelmien

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja sen ohjaaminen - koulutuksen järjestäjän näkökulma. Arja-Leena Saastamoinen 13.12.2011

Elinikäinen oppiminen ja sen ohjaaminen - koulutuksen järjestäjän näkökulma. Arja-Leena Saastamoinen 13.12.2011 Elinikäinen oppiminen ja sen ohjaaminen - koulutuksen järjestäjän näkökulma Arja-Leena Saastamoinen 13.12.2011 Etelä-Savon Koulutus Oy Perustettu 1.1.2009, koulutustehtävä ja järjestämisluvat siirtretty

Lisätiedot

Klusteriennakointimalli osaamistarpeiden selvittämiseen

Klusteriennakointimalli osaamistarpeiden selvittämiseen Klusteriennakointimalli osaamistarpeiden selvittämiseen Ammatillisen korkea-asteen koulutuksen opetussisältöjen kehittäminen Kirsti Sorama Projektipäällikkö PROJEKTIN TARKOITUS Projektin tarkoituksena

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Tutkiminen on jokapäiväinen asia Tutkit usein itse - esimerkiksi: Verkko ei toimi. Et kuitenkaan ajattele, että netti on noiduttu vaan että vika on tekninen. Vaihtoehtoisia

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

klo 14:15 salissa FYS2

klo 14:15 salissa FYS2 Kandi info 2016: Orientaatio LuK työn ja tutkielman tekemiseen keväällä 2017 28.11.2016 klo 14:15 salissa FYS2 28.11.2016 Jussi Maunuksela 1 Infon tarkoituksena on perehdyttää LuK tutkielman suorittamiseen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.

Lisätiedot

Mamk liiketalouden laitos Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen

Mamk liiketalouden laitos Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Mamk liiketalouden laitos Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen VALINTAKOEAINEISTO 17.5.2016 Tämä aineisto (tulostettuna) saa olla mukana valintakokeessa 17.5.2016. Valmistaudu kirjoittamaan valintakoetilaisuudessa

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Sosiaalinen arviointi Louhelassa. Synnöve Sternberg 2016

Sosiaalinen arviointi Louhelassa. Synnöve Sternberg 2016 Sosiaalinen arviointi Louhelassa Synnöve Sternberg 2016 Mistä lähdimme Louhela oli mukana Näky-hankkeissa 2008-2014, joissa lähdettiin liikkeelle sosiaalisen tilinpidon menetelmästä ja päästiin sosiaaliseen

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Mitä olemme oppineet normittavien ops-prosessien johtamisesta - case OPS. Tuija Viitasaari ja Sari Salomaa-Niemi

Mitä olemme oppineet normittavien ops-prosessien johtamisesta - case OPS. Tuija Viitasaari ja Sari Salomaa-Niemi Mitä olemme oppineet normittavien ops-prosessien johtamisesta - case OPS Tuija Viitasaari ja Sari Salomaa-Niemi OPS prosessin tasot Lainsäädäntö valtakunnallinen ja kansainvälinen Opetushallituksen perusteet

Lisätiedot

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET OPM mietintö 2003 koulutukseen tulee sisältyä psykoterapian

Lisätiedot