TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Hallituksen esitys valtuustolle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Hallituksen esitys valtuustolle 10.6.2014"

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013

2 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Hallituksen esitys valtuustolle SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. TOIMINTAKERTOMUS 1 Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus 1 Sairaanhoitotoiminnan kehitys 3 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä 9 Yleinen taloudellinen kehitys 11 Kuntayhtymän hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 11 Kuntayhtymän henkilöstö 14 Arvio merkittävimmistä riskeistä, epävarmuustekijöistä ja muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista 17 Sisäisen valvonnan toimivuuden arviointi 17 Ympäristötekijät 23 Tilikauden tuloksen muodostuminen 24 Tilikauden tuloksen käsittely 25 Talouden tasapainoittamista koskevat toimenpiteet 26 Rahoitusasema ja sen muutokset 26 Konsernin toiminta ja talous 28 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin luottamuselimet TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU 33 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 33 Suoritetavoitteiden toteutuminen 48 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 50 Tilivelvollisten luettelo 57 Talousarvion toteutumisvertailulaskelmat: Kuntayhtymä yhteensä 58 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen tulosalueittain 62 Turun yliopistollinen keskussairaala 62 Alueellinen erikoissairaanhoito 70 Psykiatrian tulosalue 81 Tekniset ja huoltopalvelut 87 Piirin yhteiset 92 Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos 96 Turunmaan sairaalan liikelaitos 106 Tyks-Sapa-liikelaitos 114 Talousarvion toteutumisvertailu meno- ja tulolajeittain 126 Talousarvion sitovuustasojen toteutuminen vuonna Investointimenojen hankekohtainen talousarvion toteutumisvertailu Jäsenkuntien erikoissairaanhoidon käyttö 136 Työpanostilasto vuodelta Avohoidon osuudet toiminnasta Tuottavuuden ja sen osatekijöiden kehitys 2013/ Suoritetavoitteiden toteutuminen 146 Siirtoviivepäivät vuonna 2013 kunnittain ja sairaaloittain 159 Lähetteet, palvelua saaneet eri henkilöt 160 Leikkaustoimenpiteet, eräät toimenpiteet, synnytykset 161 Jonotilanne KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMA, TASE JA RAHOITUSLASKELMA TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖS TASE-ERITTELYT 192 Taseyksiköiden erillistaseet JÄSENKUNTIEN PALVELUSUUNNITELMIEN TOTEUTUMINEN 198 Jäsenkuntien palvelusuunnitelmien toteutuminen (kuntakortit) 198 Kalliin hoidon tasaus ja erityisvelvoitemaksut vuodelta

3 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 SAIRAANHOITOPIIRIN JOHTAJAN KATSAUS Vuonna 2013 otimme käyttöön useita sairaanhoitopiirissä jo vuosia valmisteluja muutoksia. Suurimpana niistä käynnistyi Tyksin uusi organisaatio toimi- ja palvelualuekohtaisine vastuineen. Se muutti perinteisen erikoisalakohtaisen organisaatiomme kahdeksaksi potilaslähtöisesti suunnitelluksi toimialueeksi sekä niille palveluita antaviksi kahdeksi palvelualueeksi. Ensimmäiset kokemukset muutoksen toimeenpanosta ovat rohkaisevia. Keväällä 2013 Tyksin T-sairaalan laajennus otettiin käyttöön, ja samassa yhteydessä noin neljänkymmenen osaston sijoitus ja tuhannen Tyksissä työskentelevän työntekijän työpaikka muuttui. Vaikka muuttoon sisältyi myös 350 potilaan siirto, henkilökuntamme selviytyi siitä erinomaisesti. Kiitos. Tyksin yhteispäivystys muutti yhteisiin tiloihin keväällä 2013 T-sairaalan valmistuttua. Terveydenhuoltolain velvoitteiden mukaisesti ensihoito siirtyi sairaanhoitopiirin vastuulle Nämä haastavat muutokset osuivat samalla vuoteen, jossa toimintakulujamme oli välttämätöntä rajoittaa. Taloutemme osalta edellinen vuosi 2012 oli huono. Toimintakuluihin oli puututtava entistä voimakkaammin, jotta pysyisimme valtuuston velvoittaman vuoteen 2021 ulottuvan talouden vakauttamisohjelman puitteissa. Kuntayhtymän toimintakulut ylittivät vuonna 2012 talousarvion 28,9 miljoonalla eurolla ja toimintakulut kasvoivat vertailukelpoisesti 5,0 prosenttia. Vastaavat luvut vuonna 2013 olivat ylityksenä 23,7 miljoonaa euroa ja 4,0 prosenttia. Toimintakulujen vertailukelpoinen kasvu vuonna 2013 hidastui siten, että se oli vuoden lopussa enää 3,0 prosenttia. Tässä vertailukelpoisessa kasvussa on otettu huomioon ensihoidon siirtyminen sairaanhoitopiirille vuonna 2013 suuruudeltaan 11,6 miljoonaa euroa. Talouden vakauttamisohjelma vaatii pitkällä tähtäyksellä toimintakulujen kasvu-uraa, joka on luokkaa 3,5 %. Toimintakulujen sopeuttamisessa tulosalueiden johtajat tekivät toimenpiteitä yli sadassa kustannusten hallintaan tähtäävässä hankkeessa. Toimintakulukasvun taittuminen ei ollut kuitenkaan riittävän nopeaa ja kuntayhtymän hallitus päätti aloittaa elokuussa koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut tavoitteena 5,8 miljoonan euron henkilöstökulujen supistaminen vuonna Tilinpäätöshetkellä henkilöstökulujen supistumisen voitiin arvioida toteutuneen 2,5 miljoonan euron suuruisena. Yllättävää ja osittain ennakoimatonta oli se, että vuonna 2013 kuntayhtymän myyntitulot ylittivät merkittävästi talousarvion. Jäsenkuntatuotot ylittivät talousarvion 1,4 % (6,8 miljoonaa euroa). Erityisen merkityksellistä taloutemme paranemiselle oli, että myyntituotot ulkokunnilta ja muilta maksajilta ylittivät kuntayhtymän tasolla talousarvion 11,7 miljoonalla eurolla ja vastaava tulojen kasvu vuoteen 2012 verrattuna oli peräti 17,1 %. Sitovien nettokulujen talousarvioylitys jäi tästä syystä 9,0 miljoonaan euroon. Huolimatta siitä, että toimintakulujen kasvu oli edelleen suurempi, kuin talouden vakauttamisohjelma edellyttää ja että kuntayhtymää rasittavat eräät ennakoimattomat erät, kuten potilasvakuutusvarauksen kasvaminen 3,7

4 2 miljoonalla eurolla, kuntayhtymä teki kuitenkin täysin talousarvion mukaisen suunnitellun alijäämäisen tuloksen 3,79 miljoonaa euroa, kun talousarvio oli 3,90 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vaikka kokonaispalveluiden määrä ns. ekvivalenteilla hoitojaksoilla mitaten väheni 0,6 %, hoidon vaativuus somaattisessa erikoissairaanhoidossa lisääntyi. Tämä hoidon vaativuustasolla painotettu tuotanto kasvoi 2,4 %. Somaattisen hoidon vertailukelpoinen tuottavuus vuonna 2013 laski edelleen 0,3 %. Tämä lasku on kuitenkin pienempi, kuin kolmena edellisenä vuotena, jolloin se oli 0,4 0,7 %. Ilman T-sairaalan laajennuksen käyttöönotosta johtuvia tilavuokria tutkimus- ja hoitolaitteiden poistoja tuottavuus olisi kasvanut 1,3 %. Kuntayhtymä teki uuden ennätyksen palveluita saaneiden henkilöitten määrässä, joka vuonna 2013 oli , mikä on 2,6 % enemmän, kuin vuonna Tämä johtuu Tyksin yhteispäivystyksen lisääntyneestä potilasmäärästä, mutta myös Vaasan sairaanhoitopiiristä ja Ahvenanmaalta lähetetyistä potilaista. Vuonna 2013 lähetteitä kertyi 1,2 % enemmän, kuin vuonna Sairaanhoitopiirissä jatkuu strategian mukainen kehitys, jossa avohoitokäyntien määrä lisääntyy voimakkaasti ja vuodeosastohoito vähenee. Vuonna 2013 hoitojaksojen määrä väheni 5,3 % ja avohoitokäyntien määrä lisääntyi 7,6 %. Sairaanhoitopiirin tärkeimpiä lähiajan tavoitteita on aikaansaada tähän kehitykseen sopivat taloudellisesti kestävät rakenteelliset muutokset. Sairaanhoitopiiri valmisteli vuonna 2013 uuden vuosiksi suunnatun Terveempänä kotiin -strategian, jonka tarkoituksena on sairaanhoitopiirin keinoin yhdessä kuntien sosiaali- ja terveystoimien kanssa toteuttaa sosiaali- ja terveyspalveluitten palvelurakenneuudistuksen tavoitteita ja vastata osaltaan sairaanhoitopiirin ja kuntien talouden haasteisiin. Valtuusto palautti hallituksen esityksen uudelleen valmisteluun. Erityisvastuualueen yhteistyö jatkui kiinteästi ja kaikkien sairaanhoitopiirien valtuustot hyväksyivät järjestämissopimuksen. Järjestämissopimuksen toimeenpanoa seurataan järjestelmällisesti sairaanhoitopiirien yhteistyönä. Potilastyytyväisyyden mittauksissa menestyimme erinomaisesti, potilaspalautteiden keskiarvo oli 4,6/5. Hoidon saatavuus oli kohtuullisen tyydyttävällä tasolla, joskin erikoisaloittain myös parantamisen syytä on. Saapuneet lähetteet käsittelimme lain määräämässä 21 vuorokaudessa 99,1 prosentissa. Hoidon tarpeen arvioinnin teimme säädetyssä 90 vuorokauden ajassa 92,0 %:ssa potilaista. Vuoden lopun tilanteessa lain edellyttämässä 6 kuukaudessa pystyimme antamaan hoidon 98,9 prosentissa potilaista. Hallitus hyväksyi erityisvastuualueen tutkimus- ja tiedestrategian, joka on tärkeä perusta tutkimuksen ja opetuksemme pysymiselle korkealaatuisena tulevaisuudessakin. Yhdessä Turun yliopiston sekä Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirien kanssa perustamamme Auria Biopankki haki maassamme ensimmäisenä toimilupaa ja valmistautui toiminnan aloittamiseen. Yhteistyö Turun yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa on jatkunut erittäin hyvänä. Kulunut vuosi oli henkilöstölle raskas johtuen jatkuvista talouden säästötoimenpiteistä, jotka loppuvuoden talkoovapaiden ja lomautusten osalta vielä kiristyivät. Sairaanhoitopiirin työpanos on nyt laskenut 0,1 %. Tämän lisäksi marras-joulukuun potilasmäärät olivat suurempia, kuin suunnittelussa osattiin varautua. Syksyllä 2013 tehdyssä hyvinvointitutkimuksessa

5 SAIRAANHOITOTOIMINNAN KEHITYS Tyksin tulosalueen toimintakertomus vuodelta henkilökunnan kuormitus näkyy, mutta työyhteisöt näyttävät olevan edelleen toimivia ja kohtelu on oikeudenmukaista. Toisaalta päätöksenteon oikeudenmukaisuutta kuvaava mittari huononi tutkimuksessa, ja johtoryhmä on ryhtynyt tämä takia toimenpiteisiin koko kuntayhtymän tasolla. Sairaanhoitopiirin oma työterveysyhtiö Länsirannikon Työterveys Oy pystyi tekemään tarvittavat rekrytoinnit ja aloitti toimintansa. Ilahduttavaa on ollut se, että henkilökunnan sairauspäivien määrä on ollut laskeva. Vuonna 2011 niitä kertyi laskennallista virkaa/tointa kohden 16,1, vuonna ,0 ja vuonna ,4. Vuosi 2013 oli yhteisten ponnisteluidemme koetinkivi. Valmistellut muutokset oli toimeenpantava, toimintakuluja oli supistettava, eikä tutkimuksemme ja opetuksemme saanut vaarantua. Ennen kaikkea potilaat oli tutkittava ja hoidettava yhtä hyvin, vaikuttavasti ja huomaavaisuutta osoittaen kuin ennenkin. Lisäksi hoitamiemme potilaiden määrä lisääntyi. Hyvällä yhteistyöllä toisiamme tukien selvisimme tästä. Tällä joukkueella ja yhteishengellä olemme valmiit nostamaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yhdeksi parhaimmista terveyttä, elinvuosia ja sosiaalista hyvinvointia tuottavista terveydenhuollon toimijoista Suomessa. Vuosi 2013 oli merkittävä vuosi Tyksin tulosalueen kannalta. Vuoden alussa tapahtui organisaatiouudistus, jonka yhteydessä aloitti toimintansa kahdeksan toimialuetta ja kaksi palvelualuetta ja samalla johtamisjärjestelmää uudistettiin. Organisaatiouudistuksen yhteyteen liittyi myös tietojärjestelmien muutos ja huhtikuussa T2-sairaalan muutto ja käyttöönotto. Katsaus Tyksin eri toimialueiden toiminnasta vuonna 2013 TULES ( tuki- ja liikuntaelinsairauksien toimialue) Organisaatiouudistuksen yhteydessä tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidossa toteutettiin merkittävä toimintojen yhdistäminen ja lukuisia toimintatapamuutoksia. Uudistuksen seurauksena Tules-potilaiden hoito toteutettiin merkittävästi aiempaa tehokkaammin, taloudellisemmin ja vaikuttavammin. Toimialueen strategisena tavoitteena on ollut hoitopäivien ja hoitojaksojen vähentäminen ja tässä tavoitteessa onnistuttiin. Avohoitokäyntien määrä ylittyi suunnitellusta johtuen palvelutarjonnan vähenemisestä alussairaaloissa ja muuttuneista läheteindikaatioista. Toimialueelle asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutettiin melko hyvin, monista muutoksista huolimatta. Sydänkeskus Sydänkeskus vastaa vaativan sydänpotilaan hoidosta Vsshp:n alueella. Toiminta uusissa T-sairaalan tiloissa sujui suunnitelman mukaisesti. Avohoitokäynnit ylittyivät, mutta hoitopäivät ja leikkaustoimenpiteet jäivät suunnitellusta johtuen muuttoon liittyneistä osasto- ja toimenpidesuluista. Potilaiden odotusajat poliklinikalle ja sydäntoimenpiteisiin ovat pitkät ja päivystyksen puuttuminen vaikuttaa potilaan hoidon laatuun ja potilasturvallisuuteen. Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Klinikan toiminta käsittää gastroenterologisen kirurgian ja kaikki urologian toiminnat sekä sisätautigastroenterologian avohoidon. Toiminnan pääpaino on syövän diagnostiikassa ja hoidossa sekä päivystysluonteisessa toiminnassa. Hallintouudistus, T-sairaalan muutto ja tietojärjestelmien muutos ja

6 4 hoitohenkilökunnan saatavuus vaikeuttivat klinikan toimintaa. Vaikeuksista huolimatta toimintalukujen perusteella toiminta onnistui ennakoita paremmin. Avohoitokäynnit ja hoitojaksot lisääntyivät ja hoitopäivät alittuivat suunnitellusta. Leikkaustoimenpiteitä tehtiin vähemmän johtuen T-sairaalan leikkausosaston käynnistymisvaikeuksista. Päivystyspotilaan hoitoprosessi saatiin toimimaan. Urologiassa erityisesti ERVA-yhteistyö kehittyi hyvin robottikirurgiaan ja suuriin syöpäleikkauksiin liittyen. Neurotoimialue Neurontoimialue muodostettiin yhdistämällä kolme erikoisalaa (neurologia, neurokirurgia ja verisuonikirurgia), kirurgian poliklinikka ja aikuisten lääkinnällinen kuntoutus. Toiminta on sekä operatiivis- ja avohoitopainotteista. Toimialue on kantanut vastuu koko ERVA:sta ja ei jäsenkuntamyynti toteutunut käyttösuunnitelmaa paremmin. Avohoitokäynnit toteutuivat ennakoidusti ja hoitojaksot ja toimenpiteiden määrät ylittyivät suunnitellusta, mutta hoitopäivät alittuivat johtuen toiminnan tehostamisesta ja hoitoaikojen onnistuneesta lyhentämisestä. Toimialue on ollut aktiivinen korkeatasoisen kansainvälisen tutkimuksen alalla ja lisäksi on osallistuttu kansainvälisten ja kotimaisten hoitosuositusten laadintaan. Medisiininen toimialue Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit Avohoitokäynnit lisääntyivät strategian mukaisesti. Toimialueen sairaansijat vähenivät 33:lla ja hoitojaksot ja hoitopäivät vähenivät ennakoitua enemmän. Todennäköisin syy vähenemisiin on Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen (EPLL) toiminta, jolloin potilaat siirtyivät suoraan oikeaan hoitopaikkaan. Toimialueen toimintatuotot jäsenkunnilta toteutuivat suunnitellusti ja hematologia ja kantasolusiirrot lisäsivät ulkokuntatuloja oletettua enemmän. Alkuvuoden muutot saatiin toteutettua suunnitelmien mukaisesti ja muuttojen seurauksena synty kaksi yhdysosastoa (endo-gastro-netfo ja infektio-iho), joiden toiminta on lähtenyt vähitellen sujumaan. Yhdysosastojen toiminnassa on saatu sekä hoitotarvike ja henkilöstösäästöjä. Toimialue sisältää korva- ja suusairaudet, silmätaudit, plastiikka- ja yleiskirurgian ja syöpätaudit. Avohoitokäynnit ylittyivät käyttösuunnitelmasta, mutta vuodeosastohoidot alittuivat, mikä on hyvä kehityssuunta. Jäsenkuntamyynti ylittyi ja ulkokuntamyynti alittui suunnitellusta. Ulkokuntamyynnin tavoite oli asetettu liian korkeaksi. Korvatautien osalta leikkaustoiminnassa ei saavutettu tavoitteita tila- ja sisäilmaongelmien vuoksi. Ongelmista johtuen jouduttiin siirtämään päiväkirurginen toiminta Raision sairaalaan, josta seurasi toiminnan hajauttaminen ja hoitotakuun ylittyminen. Silmätautien osalta kaihi- ja silmänpohjarappeumapotilaiden määrä lisääntyi ja Salon aluesairaalaan perustettiin kaksi silmälääkärin vakanssia toiminnan lisäämiseksi. Suusairauksien toiminta on vakiintunutta Dentaliassa ja alueellinen hammaslääkäripäivystys siirtyi EPLL:n tiloihin ja yhteistyö on sujunut hyvin. Plastiikka- ja yleiskirurgian vuodeosasto muutti keväällä U-sairaalasta A- sairaalaan, mutta leikkaustoiminta on ollut hajautettua. Syöpätautien vuodeosastot yhdistettiin henkilöstöhallinnollisesti ja toiminnallisesti ja työkierto aloitettiin yhdistymisen myötä. Saattohoidon kehittäminen aloitettiin yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Uutena toiminta

7 5 aloitettiin lääkehoitopoliklinikan toiminta, jossa yhteistyössä hoidettiin keuhkogyn ja syöpäklinikan potilaita onnistuneesti. Vuoden alussa sädehoitoon odottavien potilaiden jono ylitti hoitotakuun, mutta eri toimenpiteiden seurauksena jono saatiin hallintaan. Naistenklinikka Avohoitokäyntien määrä ylittyi ja hoitopäivien määrä alittui tuotantosuunnitelmasta, johtuen solusalpaajahoitojen siirtymisestä lääkehoitopoliklinikalle T- sairaalaan. Synnytystoiminta jatkui vakaana, 4058 synnytystä. Leikkaustoimenpiteiden määrä väheni suunnittelusta johtuen synnytysosaston remontista, mikä vei gynekologiselta toiminnalta 1/3 leikkaussalikapasiteettia. Käytettävissä oleva saliaika käytettiin tehokkaasti ja osa leikkauksista ohjattiin aluesairaaloihin. Toimintatuotot ylittyivät kalliiden hoitopäivien ennakoitua suuremman osuuden vuoksi. Ulkokuntamyynti kasvoi ERVA-alueen laajenemisen vuoksi. Toimintakuluissa oli ylitystä palkoissa, materiaalikustannuksissa ja palvelujen ostoissa. Synnytysosaston ja äitiyspoliklinikan remontit osaltaan hankaloittivat klinikan toimintaa ja jouduttiin palkkaamaan ylimääräistä hoitohenkilökuntaa toiminnan hajautumisen vuoksi. Lasten ja nuorten klinikka Lasten ja nuorten klinikalla hoidetaan erikoissairaanhoitoa tarvitsevia lastentautien ja sen 12 suppean erikoisalan sekä lastenneurologian ja lastenkirurgian erikoisalojen potilaita. Toiminta on ollut vilkasta ja avohoitokäynnit lisääntyivät ennusteesta. Lisäykseen on vaikuttanut se, että kaksi vuodeosastoa muutettiin henkilöstökulujen säästösyistä päiväsairaalaksi. Tämä puolestaan vaikutti vuodeosastopäivien alenemiseen. Hoito keskittyi yhä vaativampiin potilaisiin ja noin puolet hoitopäivistä oli tehohoitoa, tehovalvontaa tai vaativaa syöpähoitoa. Aktiivinen toiminta heijastui myyntitulojen ylityksiin ja lisääntyneeseen ulkokuntamyyntiin. Menopuolella suurin ylitys kohdistui palkkoihin. Lasten ja nuorten klinikan toiminnassa suurin muutos oli hoitohenkilöstön sisäisen liikkuvuuden lisäys ja eri osastojen toimintojen yhdistäminen. Näillä toimenpiteillä pystyttiin vähentämään henkilöstökuluja ja etenkin sijaisten käyttöä. Leikkaussalien logistiikkaa on kehitetty yhdessä TOTEKin ja muiden toimialueiden kanssa ja salien käyttöastetta on saatu lisättyä. TP1 Asiantuntijapalvelut Asiantuntijapalvelut tuottavat alueellisen apuvälinekeskuksen fysioterapian, lääketieteellisen fysiikan, kuntoutusohjauksen, puheterapian, psykologian, ravitsemusterapian, sosiaalityön ja toimintaterapian palvelut sopimusohjausneuvotteluissa sovittujen periaatteiden mukaisesti toimialueille, sairaanhoitopiirin liikelaitoksille, ja tietyille osin jäsenkunnille tai terveyspalvelutoimijoille ja muille sovituille yhteistyökumppaneille. Alustavissa sopimusneuvotteluissa palvelutarve tilaajilla oli merkittävästi suurempi kuin vakanssipohjan vakansseilla voitaisiin tuottaa. Neuvotteluissa kuitenkin laadittiin palvelusopimukset vastaamaan vakansseja ja talousarvion määrärahoja. Sopimukset ja palvelukuvaukset toimivat osaltaan toimintaa ohjaavana järjestelmänä. Kuntalaskutettavat käynnit ylittyivät suunnitellusta. Toiminnan suunnittelussa on kiinnitetty huomiota henkilöstö osaamisen oikeaan kohdentamiseen potilaiden hoidon tarpeen mukaisesti ja toisaalta huomioiden henkilöstön osaamisen laajentaminen henkilöstökyselyn ja kehityskeskusteluissa saatujen tietojen perusteella. Toimintaa ja taloutta hoidettiin koko vuoden määrätietoisesti ja säästöjä syntyi henkilöstömenoissa, materiaalikustannuksissa ja palveluiden ostoissa.

8 TP2 TOTEK (toimenpide-, teho- ja kivunhoitopalvelut) 6 Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalue Totek-palvelualueeseen kuuluu Tyksin kaikki leikkausosastot, aikuisten tehoosaston ja kipuklinikka. Palvelualueella toimintatuotot ylittyivät ja suurimmat kuluylitykset olivat lääkäreiden erilliskorvaukset. A-Totekin (Raisio ja U- sairaalan urologian toiminta) leikkausyksiköiden toiminta oli tavoitteiden mukaista. Raision leikkausyksikön kokonaiskäyttöaste (50 60%) jäi muuta Totekin toimintaa alhaisemmaksi ennen kaikkea siksi, että yksikkö sijaitsee irrallaan muista toiminnoista. U-Totekin (U-sairaalan leikkausosastot) toimintaa haittasi pitkin vuotta rakennuksessa ilmenneet vauriot. Siitä huolimatta leikkausyksiköiden kokonaiskäyttöasteet olivat hyviä (60 70%) ja vastuualueen käyttösuunnitelma toteutui hyvin. K-Totekin (Tyks-kirurginen sairaala) käyttöaste oli hyvää kansallista tasoa (65 75%) ja vastuualueen toimintatuotot toteutuivat suunnitellusti ja toimintakulut alittuivat. T-Totekin (uusi T-sairaala) toiminta käynnistyi keväällä ja alkuvaiheen käynnistysvaikeuksien jälkeen sen kokonaiskäyttöaste (65 75%) on ollut erinomainen. Vastuualueen vaikeuksia haittasi välinehuollon ongelmat ja vastuualueen toimintakuluja rasitti hoitotarvikkeiden suunniteltua suurempi käyttö. Loimaan aluesairaala Loimaan aluesairaalan yhteispäivystys on toiminut suunnitelmien mukaan. EPLL:n kanssa on suunniteltu kenttäjohtotoiminnan aloittamista päivystyksen tiloissa vuoden 2014 alusta alkaen. Lauantain leikkaussalivarallaolosta ja päivystysviikko-osastosta luovuttiin vähenevän tarpeen vuoksi. Lähetteiden määrässä on pientä laskua edelliseen vuoteen verrattuna, eniten laskua on terveyskeskuksen lähetemäärissä. Vuodeosastopotilaiden keskimääräinen hoitoaika on lyhentynyt edellisvuotisesta. Hoitopäivät ovat vähentyneet ja hoitojaksot lisääntyneet. Leikkaustoimenpiteissä on pientä laskua edelliseen vuoteen verrattuna. Palveluja saaneiden eri henkilöiden määrä on selvästi noussut. Avohoitokäyntien määrä on kokonaisuudessaan lisääntynyt. Salon aluesairaala Toiminnan tavoitteet ylittyivät avohoidossa ja jäivät hieman jälkeen hoitopäivissä ja leikkaustoiminnassa. Toiminnoissa suurimpia ongelmia olivat kuulontutkijoiden epäonnistuneet rekrytoinnit ja suolistotähystysten lisääntyvä tarve sekä kirurgialla ja sisätaudeilla. Toimintaa ovat vaikeuttaneet myös anestesiaerikoislääkärin ja kirurgian erikoislääkärin rekrytointiongelmat. Tyks Vakka-Suomen sairaala Turunmaan sairaalan liikelaitos Sairaansijoja on vähennetty yhteensä kaksitoista (12) ollen vuoden lopussa 36. Hoitopäivät alittuivat hienoisesti, sen sijaan käynnit ja leikkaustoimenpiteet toteutuivat yli odotusten. Turunmaan sairaalassa jatkettiin somaattisen avohoidon lisäämistä ja vuodeosastohoidon vähentämistä. Psykiatrian osalta myös avohoitokäynnit vähenivät. Somaattiset vuodeosastojaksot lyhenivät ja psykiatriset pitenivät. Lähetteiden määrä kasvoi. Psykiatrian tulosalue Toiminnallisesti Psykiatrian tulosalueen vuosi sujui kiitettävästi. Omana toimintana tuotettujen avohoitokäyntien määrä kasvoi edellisvuodesta ja ylitti tuotantotavoitteet. Avohoidon palvelujen piirissä olleiden henkilöiden määrä kasvoi vuodesta Osastohoidon osalta tavoitteet alittuivat, mikä sopii tulosalueen visioon olla Suomen avohoitoisin palvelujärjestelmä.

9 Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos Tyks-Sapa-liikelaitos 7 Vsshp:n hankalaan taloudelliseen tilanteeseen liittyen toimialueella toteutettiin säästösuunnitelma talousarviossa pysymiseksi. Säästöohjelma sisälsi mm. kesäaikaisia osastosulkuja ja viikko-osastona toimimisia sekä vakanssien täytön viivästyttämisen mahdollisuuksien mukaan. Säästöohjelma toteutui suunnitelmien mukaisesti. Säästöohjelman lisäksi henkilökunta piti talkoovapaita ja talkoovapaita säästösyistä niin runsaasti, että palkkamäärärahojen toteutumisprosentiksi muodostui 97,0 %. Henkilötyöpanos laski edellisestä vuodesta 1,9 % ja palkkoihin kului euroa vähemmän, kuin vuonna Vuosi 2013 oli Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen toinen varsinainen toimintavuosi. Päivystyksen osalta suurin muutos sekä henkilöstön, toiminnan että tilojen osalta oli muutto uusiin yhteispäivystyksen tiloihin T-sairaalaan maalis-huhtikuun vaihteessa. Alkuvuonna päivystys oli toiminut kahdessa eri pisteessä, Mäntymäen päivystyksessä sekä TYKS ensiavussa, kuten koko vuoden 2012 ajan. Ensihoitopalvelun järjestämisvastuu siirtyi kunnilta sairaanhoitopiirille vuoden 2013 alusta. Sairaankuljetussopimukset siirtyivät kunnilta liikelaitokselle ja ne muutettiin vuoden 2013 loppuun päättyviksi. Liikelaitos valmisteli uutta ensihoidon järjestämismallia koko vuoden 2013 ajan ja mallin mukaisesti osa ensihoitopalvelusta kilpailutettiin. Kilpailutus kuitenkin keskeytettiin johtokunnan päätöksellä kokonaistaloudellisesti kestämättömänä tilanteena. Vuoden 2014 ensihoitopalvelun turvaamiseksi jatkettiin entistä yhteistoimintasopimusta Aluepelastuslaitoksen kanssa, perustettiin uudet alueelliset kenttäjohtoyksiköt liikelaitoksen toimintana ja tehtiin suorahankintasopimukset yksityisten palveluntuottajien kanssa kilpailutuksen alla oleville alueille. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokselle asetettiin vuoden 2012 talousarviossa sitoviksi toiminnallisiksi tavoitteiksi seuraavat viisi tavoitetta: Potilas saa tarvitsemansa hoidontarpeen arvioinnin mahdollisimman nopeasti Liikelaitos huolehtii ensihoitopalvelujen järjestämisestä lain edellyttämällä tavalla koko Vsshp:n alueella Toimintaa kehitetään yhä kustannustehokkaammaksi Hoidon tulokset ovat vähintään vertailuryhmän keskitasoa valtakunnallisessa päivystyksen vertaisarvioinnissa Akuuttilääketieteen erikoisalan kehittäminen, koulutusohjelman vakiinnuttaminen ja profiloituminen yliopistossa Kaikki tavoitteet on saavutettu vuonna Vuonna 2013 päivystyksessä kävi yhteensä potilasta. Puhelinneuvontaa sai vuonna 2013 yhteensä potilasta, joka oli 25 % enemmän, kuin edellisenä vuonna. Henkilökunnan lukumäärä lisääntyi vuoteen 2012 verrattuna 54 henkilöllä. Päivystyksen kattava väestöpohja virka-ajan ulkopuolella nousi asukkaaseen vuonna Vuosi 2013 oli Liikelaitoksen viides toimintavuosi. Toiminnan painopisteet olivat T-sairaalan uusien tilojen ja laitteiden käyttöönotossa ja päivystyspalveluissa. Diagnostisten ja välinehuollon palvelujen kysyntä mukaan lukien palvelujen välitysmyynti kasvoivat edelliseen vuoteen

10 Opetus- ja tutkimustoiminta 8 verrattuna. Erityisesti päivystyspalvelujemme kysyntä kasvoi, mikä osaltaan vähensi tarvetta ottaa potilaita vuodeosastohoitoon. Lääketieteelliseltä kannalta Tyks-Sapa-liikelaitoksessa tapahtui merkittäviä myönteisiä asioita. Varsinais-Suomen, Satakunnan, Vaasan ja Ahvenanmaan sairaanhoitopiirien yhteinen lääkehankinta vuosille toteutui. Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirit yhdessä Turun yliopiston perustivat Suomen ensimmäisen kliinisen biopankin Auria Biopankin. Sen tehtävänä on säilyttää ja välittää ihmisperäisiä näytteitä terveyttä edistäviin lääketieteellisiin tutkimuksiin. Biopankki toimii perustamisvaiheessa Tyks-Sapa-liikelaitoksen yhteydessä ja sen toiminnassa on patologian toimialueella keskeinen rooli. Tykslab käynnisti ensimmäisenä maassamme vastasyntyneiden aineenvaihduntasairauksien seulonnan, jota tällä hetkellä tarjotaan laajana kaikille Tyksissa ja Salon aluesairaalassa syntyville vauvoille ja suppeampana valtakunnallisesti. Toimitilojen osalta vuosi 2013 oli Tyks-Sapa-liikelaitoksessa monella tavoin haasteellinen. Lääkehuollon, välinehuollon ja kliinisen neurofysiologian palvelualueilla uusiin toimitiloihin siirtymistä pitkittivät monet rakennus- ja laitetekniset ongelmat. Näiden seurauksena erityisesti välinehuollon ongelmat johtivat myös potilashaittoihin ja -vaaratilanteisiin ja niiden selvittäminen erilaisten varajärjestelyjen käyttöön. Kliinisen neurofysiologian yksikön rakennusongelmat ovat johtaneet epilepsiapotilaiden diagnostiikan ja hoidon merkittävään viivästymiseen ja ulkopuolisten palvelujen lisääntyneeseen käyttöön. U-sairaalan homeongelmat ovat vaikeuttaneet mm. Tykslabin toimintaa. Biopankkilaki tuli voimaan Tyksin Erva-alueen yhteinen kliininen biopankki haki ja sai Tukijan myönteisen lausunnon biopankkitoiminnan käynnistämiseksi ensimmäisenä Suomessa joulukuussa Heti vuoden 2014 alusta jätettiin Valviraan toimilupa-anomus. Biopankkitutkimus avaa uudet mahdollisuudet kehittää henkilökohtaista lääketiedettä ja esim. uudenlaista lääketutkimusta, jonka arvioidaan johtavan mm. syöpätutkimuksessa paitsi hoitotulosten paranemiseen myös kustannusten hillitsemiseen. Vaativia lääketutkimuksia toteuttava tutkimusvuodeosasto käynnistyi pilottihankkeella joulukuussa Tyks:n hallintouudistus muutti myös tutkimushallinnointia. Tutkimusylilääkärin avuksi toimialueille perustettiin tutkimuksen ja opetuksen yhdyshenkilöiden oto-vakanssit, tehtäviin nimettiin henkilöt ja heille määriteltiin tehtävät. Tutkimuslupaprosessi uudistettiin niin, että kaikilla tieteenaloilla on sama tutkimuslupaprosessi ja prosessista vastaa Turun kliininen tutkimuskeskus. Uusia tutkimuslupia myönnettiin 180 (152). Valtion tutkimushankerahaa Tyks erva-alue sai 4,960 milj. euroa, kun vuodelle 2012 valtion tutkimushankerahoitus oli 5,760 milj. euroa. Vähenemä johtui valtion määrärahojen leikkauksesta. Vuoden 2012 lopullinen julkaisupistemäärä oli 1430,5 (vuonna ,5, julkaisujen tallentamisprosessin takia vuosikertomukseen saadaan vuoden 2012 julkaisujen määrä ja julkaisupisteet). Julkaisuja yhteensä 931 (1047). Ulkopuolisen rahoituksen tutkimushankkeiden liikevaihto oli 5,25 milj. euroa (5,9 milj. euroa vuonna 2012) ja uusia tutkimussopimuksia tehtiin 51 ja tutkimussopimuksen muutoksia 22. EU-rahoitteisia tutkimushankkeita oli 9 (8).

11 9 Opetus-evoa sairaanhoitopiiri sai vuonna ,4 milj. euroa (14,7 milj. euroa vuonna 2012). Opetuksen strategisten mittarien toteutuminen (sulkeissa edellinen vuosi): Uusia LL-opiskelijoita aloitti 153 (124), HLLopiskelijoita 40 (40) ja LL tutkinnon suoritti 100 (132), HLL tutkinnon 38 (18), EL-tutkinnon 71 (70) (tässä luvussa ei ole esitetty yleislääketieteen, terveydenhuollon, liikuntalääketieteen ja työterveyshuollon erikoistuneita, koska niistä tutkinnoista ei myönnetä valtion erillistä koulutuksen hankerahaa) ja EHLL tutkinnon 8 (9) opiskelijaa. ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Turun yliopistollinen keskussairaala Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumiseen liittyy merkittäviä riskejä vuonna Kriittisimmät tekijät ovat jäsen- ja ulkokuntamyynnin toteutuminen suunnitellusti ja potilashoidon toteuttaminen olemassa olevilla resursseilla. Suuri riski liittyy myös palvelujen ostoihin. Potilaiden oikeutta potilaiden hoitopaikan valinnassa ei ole huomioitu talousarviossa. Toisaalta mahdollisuus voi lisätä ulkokuntatuloa, mutta sillä on myös vaikutus ostopalveluiden määrään. Sydänkeskuksen nykyinen tarjonnan ja kysynnän epäsuhta johtaa todennäköisesti vaikeasti hallittavaan hoitojen siirtymiseen sairaanhoitopiirin ulkopuolelle ja johtaa kulujen lisääntymiseen. Potilaiden odotusajat toimenpiteisiin saattavat ylittää hoitotakuun rajat. Toiminnan osittainen lisääminen on haasteellista ja vaatii henkilö- ja tilaresursseja sekä päivystystoiminnan järjestämistä. Toiminnan volyymi on talousarviossa arvioitu oletettua alhaisemmaksi, ja sen seurauksena toimintakuluissa on vaarana ylitysuhka. Uusien erityisen kalliiden lääkkeiden käyttöönotto lisää mahdollisesti lääkekulujen kustannuksia. Lisääntynyt päiväkirurginen ja leiko-toiminta sekä avohoitopainotteisuus mahdollisesti vähentävät tulevaisuudessa vuodeosastopaikkojen määrää. Samoin saattohoitosuunnitelman jalkauttaminen perusterveydenhuoltoon saattaa vähentää vuodeosastopaikkoja syöpätautien osalta. Henkilöstön hyvinvointi ja osaaminen on sairaalan menestyksen kulmakivi. Henkilöstön riittävyys ja eri toimialueiden tarpeet tulee selvittää. Tietojärjestelmien muuttaminen toimintaa paremmin tukevaksi on tärkeä prioriteetti. Tulevaisuudessa uusi päivystysasetus ja uusi sairaanhoitopiirin strategia saattavat vaikuttaa kaikkien toimialueiden toimintaan huomattavasti. Alueellinen erikoissairaanhoito ja Turunmaan sairaalan liikelaitos Aluesairaaloissa jatketaan avohoitopainotteisuuden lisäämistä ja kuntien peruspalveluita tukevien palveluiden kehittämistä. Sote-uudistuksen linjojen selviäminen ja sairaanhoitopiirin strategian hyväksyminen tulevat ohjaamaan aluesairaalojen kehitystä. Turunmaan sairaalan laajennuksen ja osalta kaavamuutos on hyväksytty, mutta rakennuspäätöksiä ei ole tehty.

12 Psykiatrian tulosalue 10 Psykiatrian tulosalueen toimintakokonaisuuden kehittäminen ja osastohoidon järkeistäminen edellyttää tilaratkaisuja sekä osastohoidon että keskitettyjen, vaativien psykiatrisen avohoidon palvelujen järjestämisen suhteen. Myös päivystysasetus tuo merkittäviä ongelmia, jos nykyisellä tilaratkaisulla jatketaan. Tilojen suunnittelu on käynnistynyt alkuvuodesta 2014 yhteistyössä Turun kaupungin ja Turunmaan sairaalan psykiatrian kanssa. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos Vuosi 2014 tulee vakiinnuttamaan päivystyksen tulosyksikön toimintaa, koska kyseessä tulee olemaan ensimmäinen kokonainen vuosi uusissa tiloissa ja uudella toimintamallilla. Päivystyksen toiminnan kehittämisen painopisteet ovat itsenäisen sairaanhoitajan vastaanottotoiminnan lisääminen ja potilaslähtöisten prosessien eli tiimien toiminnan vakiinnuttaminen. Ensihoidon osalta vuoden 2014 toiminnassa keskitytään alueellisten kenttäjohtoyksiköiden toiminnan tukemiseen ja tehostamiseen yhdessä alueellisten päivystyspisteiden kanssa. Lisäksi pohditaan uusia toimintamalleja erityisesti haja-asutusalueilla toimiville ensihoitoyksiköille (monitoimiambulanssit) ja pyritään saamaan pilottikokeilu käyntiin. Hoitolaitossiirtojen osalta pyritään saamaan nykyisillä resursseilla käyttöön neljäs oma siirtokuljetusambulanssi ainakin osan aikaa. Kesän 2014 aikana Loimaan ja Vakka - Suomen sairaaloiden päivystysjärjestelyiden muutokset antavat kuvan päivystysasetuksen mukanaan tuomista muutoksista tulevaisuudessa. Tyks-Sapa-liikelaitos Vuonna 2014 käynnistyy selvitys Vsshp:n ja Turun yliopiston laboratoriotoimintojen yhdistämisestä. Lääketieteellisestä näkökulmasta yhteisen toimintamallin löytäminen yksinkertaistaisi potilasnäytteiden analytiikan järjestämistä. Yhteisten toimitilojen saaminen selvityksen alaisille toiminnoille antaisi entistä paremmat mahdollisuudet diagnostiikan ja potilasturvallisuusnäkökohtien kehittämiselle. Vuonna 2014 jatkuvat U- sairaalan korvaavan rakennuksen ja Medisiina-D uudisrakennuksen suunnitteluhankkeet, jotka aikanaan tulevat edesauttamaan erityisesti laboratorion, patologian, kliinisen neurofysiologian ja kuvantamisen toimialojen lääketieteellistä kehittämistä ja henkilöstön työskentelyolosuhteiden parantamista.

13 YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS 11 Vuonna 2013 Suomen talous oli taantumassa ja talouden kasvu euroalueella oli hyvin heikkoa. Suomen talouden toipumisen ennustetaan olevan hidasta ja vaikeaa, minkä johdosta julkisen talouden saneeraustarve velkaantumisen taltuttamiseksi on ollut vahvasti keskusteluissa mukana. Myös kuntasektori on ollut suurten muutosten ja odotusten keskellä. Valmistelussa on samaan aikaan valtionosuusuudistus, kuntarakenteen muutos, sote-uudistus ja eri tekijöitä sisällään pitävä valtion rakennepoliittinen ohjelma. Kuntatalous suoriutui kohtuullisesti vuodesta Talouskasvun puuttumisesta seuraavia supistuvia verotuloja paikkasi jossain määrin kertaerät verotilityksissä, mutta useissa kunnissa toteutettiin kipeitä ja tiukkoja talouden sopeuttamistoimia vuonna Tästä huolimatta yli puolessa Suomen kunnista vuosikate ei riittänyt poistoihin ja 36 kunnassa vuosikate oli negatiivinen. Vuoteen 2014 valmistauduttiin useissa kunnissa veronkorotuksin. Julkisen talouden sopeuttamistarve on edelleen suuri, koska verotulojen kehityksestä ennustetaan hyvin heikkoa. KUNTAYHTYMÄN HALLINTO JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on erikoissairaanhoitolaissa ja kuntalaissa tarkoitettu sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, jonka muodostavat 29 kuntaa ja kaupunkia sekä Turun yliopisto. Kuntayhtymä on ns. lakisääteinen pakollinen kuntayhtymä, joka vastaa erikoissairaanhoitolain mukaan erikoissairaanhoidon järjestämisestä jäsenkuntiensa alueella yhtenäisin lääketieteellisin ja hammaslääketieteellisin perustein. Valtuusto on hyväksynyt sairaanhoitopiirin hallinnon järjestämiseksi uuden hallintosäännön, joka on tullut voimaan lukien. Keskeisimmät uuden hallintosäännön mukaiset muutokset sairaanhoitopiirin organisaatioon ovat seuraavat: Tyksin tulosryhmiin ja tulosyksiköihin perustuva organisaatiomalli muuttui prosessipohjaiseksi, toimialueisiin ja palvelualueisiin perustuvaksi organisaatioksi Alueellisessa erikoissairaanhoidossa aiemmat Loimaan, Salon ja Tyks Vakka-Suomen sairaalan johtokunnat lakkasivat ja niiden tilalle perustettiin alueellisen erikoissairaanhoidon johtokunta Aiemmin psykiatrian tulosalueen toimivaltaisena luottamustoimielimenä oli hallitus; uuden hallintosäännön mukaan tulosalueelle on oma johtokunta Sairaanhoitopiirin ylintä päätösvaltaa käyttää valtuusto. Valtuusto on siirtänyt osan päätösvallastaan kuntayhtymän puhevaltaa käyttävälle hallitukselle. Hallitus on puolestaan siirtänyt määrätyt toimivaltaansa kuuluvat asiat käsiteltäväksi valitsemilleen jaostoille. Hallitus on asettanut kaksi jaostoa: hallintojaoston ja rakennusjaoston. Hallintojaoston toimivalta liittyy pääsääntöisesti henkilöstö- ja talousasioiden operatiivisiin kysymyksiin. Rakennusjaostolle puolestaan kuuluu sairaanhoitopiirin tilasuunnittelu ja päätöksenteko rakentamisen operatiivisissa asioissa. Liikelaitoksilla sekä alueellisen erikoissairaanhoidon ja psykiatrian tulosalueilla on johtokunnat, jotka käyttävät päätösvaltaa toimialueellaan kuntayhtymän sääntöjen mukaisesti. Tyksin, hallintokeskuksen sekä tekniikan ja huollon tulosalueilla johtokuntana toimii kuntayhtymän hallitus. Viranhaltijatasolla sairaanhoitopiirin toimintaa johtaa sairaanhoitopiirin johtaja apunaan johtajaylilääkäri ja hallintoylihoitaja sekä muita viranhaltijoita.

14 Valtuusto 12 Uusi, vuonna 2012 pidettyjen kunnallisvaalien jälkeen valittu valtuusto kutsuttiin ensimmäisen kerran koolle Valtuuston toimikausi kattaa vuodet Valtuuston poliittiset voimasuhteet ovat seuraavat: Kansallinen Kokoomus 20 Paikkaa Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue 16 " Suomen Keskusta 12 " Perussuomalaiset 8 " Ruotsalainen kansanpuolue 3 " Vasemmistoliitto 7 " Vihreä liitto 6 " Kristillisdemokraatit 1 " Turun yliopisto 2 " Yhteensä 75 Paikkaa Valtuusto kokoontui vuoden aikana kolme kertaa: , ja Kokouksissa käsiteltiin yhteensä 66 asiaa. Vuoden aikana jäsenkuntien kunnanvaltuustot valitsivat yhden uuden jäsenen ja kaksi uutta varajäsentä sairaanhoitopiirin valtuustoon valtuustotyön jättäneiden tilalle. Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin vuoden ensimmäisessä kokouksessa Aila Harjanne (kok) Turusta, I varapuheenjohtajaksi Eero Kuisma (kesk) Laitilasta ja II varapuheenjohtajaksi Kaarina Ylhäinen (ps) Maskusta. Samassa kokouksessa valtuusto valitsi lisäksi jäsenet kuntayhtymän hallitukseen ja muihin toimielimiin. Valtuusto päätti vuoden aikana hyväksyä kuntayhtymän vuoden 2012 tilinpäätöksen ja vuoden 2014 talousarvion sekä näihin liittyvät asiat. Valtuusto hyväksyi vuoden aikana myös Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman sekä Tyksin erityisvastuualueen järjestämissopimuksen. Molemmista on säädetty terveydenhuoltolaissa ja ne laaditaan valtuustokausittain. Järjestämissuunnitelmassa sovitaan muun muassa sairaanhoitopiirin toimialueen kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista terveydenhuollon palveluiden järjestämisessä. Järjestämissopimuksessa puolestaan sovitaan erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien kuntayhtymien työnjaosta ja toiminnan yhteensovittamisesta sekä uusien menetelmien käyttöönoton periaatteista. Kesäkuun kokouksessa valtuusto valitsi sairaanhoitopiirille uuden johtajaylilääkärin aiemman viranhaltijan siirryttyä eläkkeelle. Hakijoita virkaan oli viisi ja virkaan valittiin dosentti Samuli Saarni. Marraskuun kokouksessa käsiteltiin myös hallituksen ehdotusta sairaanhoitopiirin uudeksi strategiaksi, jonka valtuusto päätti kuitenkin palauttaa uuteen valmisteluun. Muista valtuuston vuoden aikana tekemistä päätöksistä voidaan mainita sairaanhoitopiirin ravintohuollon ja kanttiinipalveluiden ulkoistamista koskeva päätös. Mainitut palvelut siirtyivät vuoden 2014 alusta lukien Turun Seudun Kiinteistöpalvelut Oy:n (Arkea) hoidettavaksi. Hallitus Kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta vastaa valtuuston valitsema kuntayhtymän hallitus, johon kuuluu 19 jäsentä. Valtuusto valitsi maaliskuun kokouksessaan uuden sairaanhoitopiirin hallituksen ja uusi hallitus piti

15 13 ensimmäisen kokouksensa Aiempi, vaalikaudeksi valittu hallitus toimi vielä alkuvuoden ajan. Hallitus kokoontui vuoden aikana yhteensä 15 kertaa ja käsitteli yhteensä 221 asiaa. Vaalikaudeksi valitun hallituksen poliittiset voimasuhteet ovat seuraavat: Hallituksen poliittiset voimasuhteet ovat seuraavat: Kansallinen Kokoomus 5 Paikkaa Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue 4 " Suomen Keskusta 3 " Perussuomalaiset 2 " Vasemmistoliitto 2 " Vihreä liitto 1 " Turun yliopisto 2 " Yhteensä 19 Paikkaa Hallituksen puheenjohtajana toimii alkaneella vaalikaudella Piia Elo (sd) Turusta, I varapuheenjohtajana Juhani Leppä (kok) Turusta ja II varapuheenjohtajana Jukka Kärkkäinen (vas) Turusta. Vuoden aikana valtuusto myönsi eron yhdelle uuden hallituksen jäsenelle ja valitsi hänen tilalleen uuden jäsenen. Keskeisimmistä hallituksen tekemistä päätöksistä ja asiakokonaisuuksista voitaneen mainita seuraavat: Hallitus käsitteli säännöllisesti sairaanhoitopiirin talouden hallintaan ja talouden vakauttamiseen liittyviä asioita. Sairaanhoitopiirissä on valmisteltu talouden vakauttamisohjelma, josta hallitus pyysi maaliskuussa jäsenkuntien lausuntoja. Kevätkaudella hallitus käsitteli myös viranhaltijoiden valmistelemia keskitettyjä toimenpiteitä talousarviossa pysymiseksi. Salon aluesairaalan synnytysten keskittämisestä Tyksiin valmistui yksityiskohtainen selvitys. Ravinto- ja laitoshuollon toimintaa selvitettiin osana säästötoimenpiteitä; laitoshuollon osalta selvityksen tulokset jäivät seuraavaan tilikauteen, kun taas ravintohuollon osalta selvitys johti organisaatiomuutokseen. Syyskaudella hallitus puolestaan käsitteli säästöjen toteuttamista mm. henkilöstömenojen osalta ja hallitus linjasi tähän liittyen lomautusten ja talkoovapaiden käyttöä säästötoimenpiteenä. Organisatorisista muutoksista hallituksen asialistalla olivat vuoden aikana työterveyshuollon eriyttäminen sairaanhoitopiirin omistamaan Länsirannikon Työterveys Oy-nimiseen osakeyhtiöön ja ruokahuollon ja kanttiinipalveluiden ulkoistus Turun Seudun Kiinteistöpalvelut Oy:lle (Arkea). Hallitus hyväksyi liikkeenluovutusta koskevat sopimukset molempien toimintojen osalta: työterveyshuollon osalta luovutus tapahtui toukokuun 2013 alussa ja ruokahuollon osalta vuodenvaihteessa Sairaanhoitopiirissä valmisteltiin uusi Terveempänä kotiin -strategia, mm. koska voimassa oleva strategia ei anna riittävästi tukea talouden tasapainottamiseen ja uusiin toimintaympäristön haasteisiin kuten potilaan vapaaseen liikkuvuuteen ja päivystysasetukseen. Valtuusto palautti strategialuonnoksen jatkovalmisteluun

16 KUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖ 14 Henkilöstömäärä- ja rakenne Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä oli vuoden lopussa yhteensä virkaa ja tointa, joista 84 oli yliopiston sivuvirkoja ja 58 amanuenssien ja harjoittelijoiden toimia. Vuonna 2013 perustettiin yhteensä 84 uutta virkaa ja tointa. Henkilöstörakennetta korjattiin myös nimikemuutosten avulla. Lääkäreiden tehtävänimikkeitä tarkistettiin 15 virassa ja hoitohenkilöstön 38 virassa ja toimessa. Lisäksi toteutettiin 68 muun viran ja toimen nimikemuutosta. Kuntayhtymän palveluksessa oli vuoden lopussa henkilöä. Luvussa on mukana eri syistä virka- tai työvapaalla olevat henkilöt ja heidän sijaisensa. Viran- ja toimenhaltijoiden määrä laski vuodesta 2012 yhteensä 131 henkilöllä: vakinaisten henkilöiden määrä nousi 31 henkilöllä ja määräaikaisten laski 162 henkilöllä. Vakinaisen henkilöstön ulkoinen vaihtuvuus oli 9,7 %. Vakinaisessa palvelussuhteessa oli 79 % henkilöstöstä. Kokoaikaisessa palvelussuhteessa 92,4 % henkilöstöstä. Työpaikkana sairaalayhteisö on naisvaltainen. Sairaanhoitopiirin henkilöstöstä oli 84 % naisia (6.319) ja 16 % miehiä (1.200). Koko henkilöstön keski-ikä oli vuoden 2013 lopussa 43,6 vuotta ja vakinaisen henkilöstön keski-ikä 46,0 vuotta. Työpanos Työpanos laskennallisina virkoina oli vuonna 2013 yhteensä 5.362, mikä oli 6 laskennallista virkaa (0,1 %) vähemmän, kuin vuonna Työpanos kertoo, montako henkilöä keskimäärin on koko ajan työssä. Työpanostilasto tammi-joulukuu 2013 (työpanos laskennallisina virkoina) Virat ja toimet (ilman varahenk.) Koko vuosi 2013 ccccccccccccc Virat ja toimet (ilman varahenk.) Koko vuosi 2012 cccccccccc Erotus Muutos % Työpanos % 2013 TYKS 2 557, , , ,9-7,4-0,3 95,2 Loimaan aluesairaala 202,9 176,0 207,3 179,7-3,7-2,1 86,7 Salon aluesairaala 257,5 251,4 260,8 258,1-6,7-2,6 97,6 Vakka-Suomen sairaala 129,2 114,2 130,9 118,7-4,5-3,8 88,4 Alueellinen erikoissairaanhoito 589,6 541,6 599,0 556,5-14,9-2,7 91,9 Psykiatrian tulosalue 530,2 457,2 531,8 466,2-9,0-1,9 86,2 Tekniset ja huoltopalvelut 923,8 713,4 919,5 733,2-19,8-2,7 77,2 Hallintokeskus 243,5 193,5 245,8 206,7-13,2-6,4 79,5 Ensihoidon ja päiv. liikelaitos 179,7 189,9 131,7 133,8 56,1 41,9 105,7 Turunmaan sairaala 151,6 123,7 151,3 123,8-0,1-0,1 81,6 Tyks-Sapa-liikelaitos 803,9 707,4 793,8 705,1 2,3 0,3 88,0 VSSHP YHTEENSÄ 5 979, , , ,2-6,0-0,1 89,7 Poissaolot Poissaolopäiviä henkilöstölle kertyi yhteensä kalenteripäivää, mikä on 2,0 % enemmän, kuin vuonna Merkittävin poissaolon peruste on vuosilomapäivät, joiden osuus kaikista poissaolopäivistä oli 40,3 %. Poissaolotuntien osuus kokonaistyötunneista %:na vuosina ,8 28,2 27,8 32,1 27,7 %

17 Poissaolojen osuus palkkakustannuksista %:na ,2 16,6 16,5 16,5 16,2 % Henkilöstö oli sairauslomalla vuonna 2013 yhteensä päivää. Sairauspäivien osuus kokonaistyöajasta oli 3,9 %. Sairauspäivät vähenivät 4,4 % vuodesta Keskimääräinen poissaolo sairauden vuoksi oli 14,4 päivää/vuosi. Sairauspäivien kehitys vuosina (sairauspäivät/laskennallinen virka vuodessa) ,2 15,9 16,1 15,0 14,4 Henkilöstömenot. Palkat ja palkkiot sivukuluineen olivat yhteensä 367,1 miljoonaa euroa vuonna Palkkojen ja palkkioiden toteuma suhteessa talousarvioon oli 102,5 % ja sivukulujen 102,4 %. Palkkakustannukset sivukuluineen kasvoivat 1,2 % vuodesta 2012 varsinaiset palkat kasvoivat 2,0 % työaikakorvaukset kasvoivat 20,6 % (työaikakorvauksiin sisältyvät iltayö-, lauantai-, sunnuntai-, arkipyhä- ja aattotyökorvaukset, hälytysrahakorvaukset ja varallaolokorvaukset sekä lääkäreiden aktiivityö- ja päivystyskorvaukset) lisä- ja ylityökorvaukset kasvoivat 18,9 % poissaolojen palkat vähenivät 0,9 % Yhteenveto henkilöstöön vaikuttavasta toiminnasta Kaikkien palveluksessa olleiden tehdyn työn hinta ilman työnantajan sivukuluja oli 26,4 euroa/tehty työtunti. Vakinaisen henkilöstön osalta hinta oli 27,5 euroa/tehty työtunti ja määräaikaisen henkilöstön 23,4 euroa/tehty työtunti. Tehdyn työn hinta euroa/tehty työtunti vuosina (Koko piirin henkilöstö) Muutos 13/ Euroa % 23,30 24,30 24,80 27,10 26,40-0,70-2,6 % Tehdyn työn hinta lasketaan kaavalla: maksetut palkat/tehdyt työtunnit. Maksetuissa palkoissa ovat mukana poissaoloajan palkat ja tehdyissä tunneissa todelliset tehdyt tunnit, ei poissaoloajan tunteja. Tehdyn työn hinta kohoaa, jos on runsaasti palkallisia poissaoloja esim. sairauden vuoksi, koska laskennassa mukaan tulee sairaana olevan vakinaisen ja sijaisen palkkakustannukset tehtyä työtuntia kohden. Tehrään porukal - Henkilöstöpoliittisen toimintaohjelman toteutussuunnitelma ohjasi henkilöstöprosesseihin ja -käytäntöihin kohdistuvan kehittämistoiminnan painopisteitä. Uusi kehityskeskusteluohjeistus valmistui keväällä 2013, sen tavoitteena on käytäntöjen muuttaminen joustavammiksi ja paremmin erilaisiin keskustelutilanteisiin sopiviksi. Vsshp:n yleisperehdytysmateriaali valmistui Moodle -verkko-oppimisympäristöön, lisäksi perehdytysohjeistus ja sen tukimateriaalit uusittiin.

18 16 Vsshp:n hallitus hyväksyi maaliskuussa uuden yhteistoimintasopimuksen. Sen myötä sairaanhoitopiirin yhteistyötoimikunnan kokoonpanoa kasvatettiin 15 jäsenestä 19 jäseneen ja aikaisempien kymmenen alueellisen yhteistyötoimikunnan tilalle perustettiin 18 yhteistyöryhmää Osaamisen hallinnan projekti jatkui tietojärjestelmän määrittelytyöllä ja tietojärjestelmän hankinnan kilpailutuksella. Järjestelmäksi valittiin Sympa HRjärjestelmä. Vsshp:n yhteisten osaamisten määrittelyä jatkettiin tekemällä niille osaamistasokuvaukset ja kliinisen osaamisen kuvauksille määriteltiin osaamistasot. Vsshp:n työhyvinvointiohjelma vuosille julkaistiin tammikuussa sairaanhoitopiirin ensimmäisellä työhyvinvointiviikolla. Aktiivisen tuen toimintamallia täydennettiin syksyllä terveydellisistä syistä johtuvan uudelleensijoittamisen ohjeistuksella. Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimus toteutettiin syyskuussa ja tulokset saatiin TTL:ltä marraskuussa. Vastausprosentti oli 66. Vastausprosenttiin ja osittain myös tuloksiin heijastui haastava kyselyajankohta YT-neuvottelujen ollessa käynnissa samaan aikaan. Palkka- ja palvelussuhdeasioiden osalta laadittiin muutamia paikallisia sopimuksia, esim. koskien EVES-lisätyömalleja. Työn vaativuuden arviointiprosessi julkaistiin alkuvuonna ja henkilöstön merkkipäivien huomioimista uudistettiin. Paikalliset järjestelyeräneuvottelut käytiin keväällä ja palkankorotukset astuivat voimaan takautuvasti 1.2. alkaen. Syksyllä sairaanhoitopiirin haasteena oli koko henkilöstöä koskevat YT-neuvottelut säästöjen aikaansaamiseksi. Vuonna 2013 järjestettiin 130 alueellisen koulutuksen tilaisuutta. Koulutuksiin osallistui henkilöä, joista noin puolet oli Vsshp:n omaa henkilökuntaa ja loput perusterveydenhuollon ja yksityisen sektorin osallistujia. Esimiesten johtamisosaamista tuettiin järjestämällä kaikille esimiehille avoin Esimiesvalmennuksen luentosarja sekä aloittamalla MediMerc- ja JEAT-koulutus. Lisäksi koulutettiin sisäisiä työnohjaajia ja järjestettiin 20 työsuojeluun tai turvallisuuteen liittynyttä koulutustilaisuutta. Vsshp:ssä oli haettavana vuoden 2013 aikana 249 vakituista työpaikkaa, joihin tuli yhteensä hakemusta. Lähes kaikki vakanssit saatiin täytettyä, vain kahdeksaan vakanssiin ei ollut kelpoisuusehdot täyttäviä hakijoita. Määräaikaisia tehtäviä laitettiin julkiseen hakuun 431 kappaletta ja hakemuksia tuli yhteensä Lisäksi henkilöä jätti avoimen työhakemuksen, jossa he ilmaisivat kiinnostuksensa tehdä töitä Vsshp:ssä. Syksyllä vakanssien täyttölupia ei myönnetty, eli rekrytointi oli käytännössä lähes pysähdyksissä. Työsuojeluyhteistyössä merkittävä aikaansaannos oli Työsuojeluriskien arviointiohjelma. Työtapaturmien määrä pysyi edellisen vuoden tasolla, yhteensä 573 kpl. Muuttoon osallistuneille yksiköille järjestettiin turvallisuusperehdytystä. Sisäilma-asiat olivat edelleen haastavin asiakokonaisuus. Sairaanhoitopiirin työterveyshuolto siirtyy liikkeenluovutussopimuksella alkaen sairaanhoitopiirin perustamalle ja omistamalle Länsirannikon Työterveys Oy -nimiselle osakeyhtiölle. Työhyvinvoinnin koordinaatiotyöryhmän uudeksi toiminta-alueeksi tuli työterveysyhteistyön kehittäminen. Tavoitteena on yhteistyön tiivistäminen työterveyshuollon, työsuojelun sekä henkilöstöhallinnon kesken. Samassa yhteydessä työryhmän nimi muutettiin Työhyvinvoinnin työryhmäksi.

19 17 Henkilöstökertomus Vuodelta 2013 laaditaan erillinen henkilöstökertomus, joka antaa kokonaiskuvan henkilöstötoiminnan ja henkilöstövoimavarojen nykytilasta ja kehityssuunnasta. ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ, EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ JA MUISTA TOIMINNAN KEHITTYMISEEN VAIKUTTAVISTA SEIKOISTA Hallitusohjelmaan sisältyvä kunta- ja sote-uudistus tuottaa epävarmuustekijöitä sairaanhoitopiirin toimintaympäristöön. Päätöksenteon pitkittyessä hankaloituu pitemmän tähtäimen suunnittelu. Myös yhteistyön tiivistäminen ja tarvittavien uudistusten toteuttaminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä saattaa viivästyä, koska ratkaisuja ei välttämättä haluta tehdä ennen, kuin kunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteutus on selvillä. Kuntatalouden kantokyvyn kehitys näyttää heikolta tulevina vuosina mikä vaikuttaa sairaanhoitopiirin tulorahoituksen riittävyyteen. Kuntatalouden ongelmat korostavat osaltaan sairaanhoitopiirin talouden vakauttamisohjelman toteuttamisen tärkeyttä. Talouden vakauttamisohjelman perusteissa on kuvattu sen toteuttamisen edellyttävän palvelujärjestelmään rakenteellisia uudistuksia. Toimintaympäristön muutoksena vaikuttaa myös sosiaali- ja terveysministeriön antaman päivystystoimintaa koskeva asetuksen voimaantulo vuoden 2015 alusta, mikä tulee edellyttämään muutoksia erikoissairaanhoidon palvelujen järjestämiseen. Talouden ja muiden tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttaa merkittävästi se, syntyvätkö tarvittavista rakenteellisista uudistuksista niiden toteuttamiseen riittävät päätökset. Vuoden 2014 alusta voimaan tullut potilaan valinnanvapauden laajentuminen saattaa muuttaa potilasvirtaa ja palvelujen kysyntää. Pahimmillaan julkisin varoin ylläpidetään valtakunnallisesti tarpeeseen nähden liian suurta kapasiteettia ja kilpaillaan sairaaloiden kesken potilaista ja osaavasta henkilökunnasta. Toisaalta valinnanvapaus voi myös tuoda mukanaan tervettä tehokkuusvaatimusta palvelujen tuottamiseen ja edelleen kehittämiseen. Palvelujen kehittämisessä vaikuttanee jatkossa nykyistä enemmän potilasasiakkaan halu osallistua saamaansa palveluun sekä tarve vaikuttaa siihen, miten tulee palvelluksi. Vahinkoriskien varalta sairaanhoitopiiri on vakuuttanut kattavasti toimintansa. Vakuutuksilla on varauduttu erilaisiin vastuu-, omaisuus-, keskeytys- ja henkilövahinkoihin. Riskienhallintaa toteutetaan mm. toimitilojen turvallisuusselvityksellä, henkilöstön turvallisuuskoulutuksilla ja harjoituksilla, valmiussuunnittelulla ja työtapaturmien ennaltaehkäisyyn tähtäävillä toimenpiteillä. SISÄISEN VALVONNAN TOIMIVUUDEN ARVIOINTI Sisäinen valvonta ja riskienhallinta sekä tuloksellisuuden arvioinnin menettelyt ovat keskeinen osa kuntayhtymäkonsernin johtamis- ja hallintojärjestelmää. Niiden tulee kokonaisuutena tuottaa ylimmälle johdolle riittävä varmuus toiminnan tuloksellisuudesta, laillisuudesta ja hyvän hallintotavan toteutumisesta. Vuonna 2006 hallitus on hyväksynyt sairaanhoitopiirin sisäistä valvontaa määrittävän ohjeen Hyvän johtamis- ja hallintotavan periaatteet. Kuluvana vuonna valtuusto on hyväksynyt hallintosäännön muutoksen, jossa riskienhallinnan vastuita on selvennetty kuntalain muutoksen mukaisesti. Ohjeen mukaan esimiehet vastaavat siitä, että heidän alaisensa henkilöstön tehtävät ja toimintatavoitteet ovat asianmukaisesti määritelty ja että

20 Valvontaympäristö ja valvonta 18 edellytykset tehtävistä suoriutumiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen ovat olemassa. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa sairaanhoitopiirin hallitus. Lisäksi tilivelvolliset viranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa varojen käytössä vastaavat sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Selontekoa laadittaessa on käytetty hyväksi esimiehille tehtyä kyselyä sisäisen valvonnan toimivuudesta sekä sisäisen tarkastajan suorittamia toiminnan tarkastuksia. Sairaanhoitopiirin toimintaa ohjaavat lait. Sisäisiin sääntöihin ja ohjeisiin on kirjattu toimintaan, johtamiseen ja esimiestyöhön sisältyvät tehtävät ja vastuut toiminnan lainmukaisuudesta, tuloksellisuudesta ja tavoitteellisuudesta. Viranhaltijoiden oikeudet kuntayhtymän hallituksen puolesta ratkaista tietyt asiat on määritelty toimintasäännössä. Valtuusto on määritellyt vuoden 2013 syyskokouksessa kuntayhtymän tilivelvolliset viranhaltijat valtuustokaudelle Hallitus ja johtokunnat ovat vastaavasti määritelleet vastuut alaisessaan viranhaltijaorganisaatiossa. Henkilöstövoimavarojen kehittämistä koskevat tavoitteet ovat sisältyneet sairaanhoitopiirin henkilöstöstrategiaan. Sairaanhoitopiirin hallitus hyväksyi vuoden 2011 lopulla Henkilöstöpoliittisen toimintaohjelman, jossa kuvataan henkilöstöasioiden tavoitetila ja tavoitetilan saavuttamista tukevat realistiset toimenpiteet. Toimintaohjelman tueksi on laadittu alkuvuonna 2012 yksityiskohtainen toteutussuunnitelma. Toteutuksesta raportoidaan Henkilöstökertomuksessa vuosittain. Työhyvinvointiohjelma vuosille valmistui vuoden 2013 alussa. Sairaanhoitopiirissä on määritelty strategiset ja toiminnalliset tavoitteet, joiden toteutumista seurataan organisaation kaikilla tasoilla. Kuntayhtymäkonsernin talousarvio ja -suunnitelma on pyritty laatimaan siten, että edellytykset tehtävien hoitamiseen turvataan ja kuntalain mukaisesti talousarviota noudatetaan. Suunnitteluprosessit ovat olleet avoimia ja niitä arvioidaan vuosittain. Sairaanhoitopiirin vastuuhenkilöillä on kuukausittain käytettävissään toiminnan ja talouden seurannan mahdollistavia raportteja ja johdon kuukausiraportit. Sairaanhoitopiirin organisaatiorakennetta on viime vuosien aikana pyritty selkeyttämään siten, että organisaatiorakenne tukee perustehtävän ja strategian toteuttamista. Vastuut, tehtävät ja valtuudet on pyritty määrittelemään selkeästi ja niitä on viestitetty tarkoituksenmukaisesti tulos- ja kehittämiskeskusteluissa. Uudet ohjeet kehityskeskustelujen järjestämisestä annettiin keväällä Uusien organisaatioiden johtamisen johdosta tehtiin tarvittavat muutokset toimintasääntöön vuoden 2012 syksyllä. Esimiehet valvovat henkilöstönsä kelpoisuusehtoja vuonna 2011 annetun Yleiskirjeen nro 19/2011 ohjeiden mukaisesti. Sairaanhoitopiirin vastuualueilla on säännöllisesti tilaisuuksia, joissa henkilöstölle kerrotaan toimintatapoihin, ohjeisiin ja sääntöihin tulleista muutoksista ja toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista ja niiden toteutumisesta. Lisäksi henkilöstölle tiedottaminen tapahtuu intranet -ohjelman avulla. Sairaanhoitopiirin esimiehille on annettu ohjeet, että jokainen uusi työntekijä sekä tehtäviä vaihtava tai pidemmältä vapaalta töihin palaava henkilö perehdytetään tehtäviin suunnitellusti. Perehdytys auttaa työntekijää hahmottamaan tehtävänsä, sitouttaa työyhteisöön sekä vähentää virheiden ja tapaturmien riskiä. Vuoden 2013 syksyllä suoritettiin henkilöstölle työhyvinvointi -kysely.

21 Vuonna 2012 aloitettua koko sairaanhoitopiirin kattavaa laatujohtamisjärjestelmää EFQM -mallin pohjalta on jatkettu. Tulos-toimi- ja palvelualueiden sekä liikelaitosten laatukoordinaattorit on valittu ja laatukäsikirjoja on valmisteltu. Sairaanhoitopiirin yhtenäinen käsittelyprosessi ja siihen liittyvä seurantajärjestelmä potilaiden tekemiä reklamaatioita (mm. kantelut, muistutukset, potilasvahinkoilmoitukset) koskien on käytössä johtajaylilääkärin ohjeiden mukaisesti. Suurin osa sairaanhoitopiirin hankinnoista on keskitetty hallintokeskuksen hankintatoimistolle ja hankinnoissa noudatetaan hankintalakia ja sairaanhoitopiirin omaa ohjeistusta. Eriytettyinä hankintoina rakennusurakoiden hankinnat suoritetaan Vsshp Teknisten palvelujen toimesta. Lääkkeiden ja niihin liittyvien rinnastettavien tuotteiden hankinnat suoritetaan Tyks-Sapa-liikelaitoksessa Varsinais-Suomen lääkehuollon toimesta. Tyks-Sapa-liikelaitos suorittaa itse muut, kuin yhteishankintojen kautta tapahtuvat hankinnat. Lisäksi on erikseen määrättyjä tekniikan alaan kuuluvia hankintoja (mm. sähkö- ja öljyhankinnat, tekniikan alan huoltopalvelut), joiden hankinnat suorittavat Vsshp Tekniset palvelut. Mainitut yksiköt suorittavat hankinnat hallituksen ja johtokuntien delegoimien päätösvaltuuksien mukaisesti. Vuonna 2013 sairaanhoitopiiriin hoitotarvike-neuvottelukunnan toiminta on jatkunut. Toiminnan tarkoituksena on sairaanhoitopiirin hoitotarvikevalikoiman koordinointi, linjaaminen ja tuotevalikoiman yhtenäistäminen sekä kulutuksen seuranta ja ohjaaminen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden mukaisesti. Vuonna 2013 on yhtenäistetty edelleen hoitotarviketuotevalikoimaa ja kilpailutetuista hoitotarvikkeista on voinut poiketa ainoastaan toimi-, palvelu- sekä tulosalueen johtajan luvalla. Vuoden 2010 loppupuolella aloitettiin uuden varastotoiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto. Vuoden 2012 aikana saatiin toiminnanohjausjärjestelmän avulla intranettiin tulosyksiköille kustannuspaikoittain varastohankintojen seurantaan tarvittavat raportit, jotka palvelevat varastotarvikkeiden hankintojen osalta sisäisen valvonnan toimivuutta. Esimiehet ovat valvoneet lääkehoidon toteuttamista ja laatua lääkehoitosuunnitelmien mukaisesti. Apteekkitarvikkeiden hävikkiä seurataan ja sitä pyritään jatkuvasti vähentämään osastofarmaseuttien avulla. 19 Sopimustoiminta Sairaanhoitopiirissä on keskitetty sopimushallinnan KTweb -sopimusrekisteri otettu käyttöön vuonna 2010 ja sairaanhoitopiirin keskeiset sopimukset on tallennettu järjestelmään. Sopimukseton selkeästi vastuutettu. Rekisterin avulla seurataan sopimuskantaa kokonaisuutena ja sopimusten voimassaoloaikoja. Rekisteri helpottaa muun muassa laskutusperusteiden tarkastamista, sopimusehtojen valvontaa, sopimuskustannusten ennakointia talousarviota laadittaessa sekä uusien sopimusten laadintaa vanhoja malleja hyväksikäyttäen. Sopimusrekisteristä saatavat raportit vaativat vielä kehittämistä. Sopimusosaaminen ja sopimusten valvonta on osa riskienhallintaa. Hyvin laaditut kilpailutukset ja sopimukset tuovat suoraan kustannussäästöä ja tehostavat toimintaa. Tämän johdosta on sairaanhoitopiiriin palkattu vuonna 2012 hankinta- ja sopimuslakimies. Seuranta Hallitus on hyväksynyt vuoden 2010 alusta voimaan tulevaksi uudet kuntayhtymän palvelutuotannon sekä palvelujen osto- ja myyntitoiminnan

22 20 periaatteet. Ohjeissa määritellään, että sisäisten ja ulkoisten palvelujen tuottamisesta ja toimittamisesta on laadittava aina palvelusopimus. Palvelusopimukset laaditaan talousarvion yhteydessä, jolloin sovitaan myös palveluihin liittyvästä raportoinnista. Sopimuspoikkeamat sanktioidaan sopimuksissa. Kirjanpidon, toiminnan ja henkilöstöhallinnan valmiit raportit eivät kaikin osin ole palvelleet toiminnan ja talouden seurantaa riittävästi. Raportit eivät ole olleet riittävän selkeitä. Ne eivät ole olleet ajan tasalla ja niissä on ollut myös tietojärjestelmistä aiheutuvia virheitä. Tietojen käytettävyyttä on parannettava johtopäätösten teon helpottamiseksi. Korjaavia toimenpiteitä on käynnissä useita. Kuntayhtymäkonsernin tasolla sisäisen laskutuksen ja kuntalaskutuksen oikeellisuuteen tulee panostaa edelleen vuonna Tietojärjestelmistä saatavia raportteja täsmäytetään ja kontrolloidaan säännöllisesti, jotta voidaan varmistua siitä, että tiedot ovat oikeita ja ajan tasalla. Eri tietojärjestelmien ohjelmista ajetaan määräajoin tiedostojen lokilistat, jotka tarkistetaan esimiesten toimesta niin, että tiedoissa ei ole virheitä ja tietojen väärinkäytökset voidaan eliminoida. Myös eri potilastietojärjestelmien yhteensopivuuteen on jouduttu kiinnittämään enemmän huomiota, koska tietojärjestelmät eivät toiminnallisuudeltaan, yhteensopivuudeltaan ja rajapintojen osalta edusta sitä laatutasoa, jota toiminnassa tarvitaan. Kuntayhtymäkonsernissa tullaan kiinnittämään huomiota potilasjärjestelmien käytettävyyteen potilasturvallisuuden varmistamiseksi ja työajan säästämiseksi. Alkaneella tilikaudella jatketaan raportoinnin, kustannuslaskennan ja laskutuksen läpinäkyvyyden kehitystyötä, jotta johtamisen, sisäisen valvonnan ja suunniteltujen sopeuttamistoimenpiteiden tueksi saadaan aikaisempaa tehokkaammin luotettavaa tietoa. Vuonna 2013 järjesteltiin uudelleen taloussuunnittelun controller toiminto vastaamaan uuden organisaatiorakenteen mukaista toimintaa. Kuntalain mukaan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Valtuuston kokouksessa hyväksyttiin ylitysoikeuksia hallituksen alaisille yksiköille ja liikelaitoksille. Talousarvioylitykset johtuvat osaksi talouden ohjauksen ja sisäisen valvonnan tehottomuudesta talousarvion noudattamisessa. Jäsenkuntien asettamat tiukat talousarvioraamit viime vuosina ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että kaikkiin potilashoidon ja siihen liittyvien tukipalveluiden kannalta tärkeisiin toimintoihin ei ole voitu varata riittävästi määrärahaa. Potilaat ja siihen liittyvät toiminnat on hoidettu, mutta liian korkeilla kustannuksilla ja määrärahat on ylitetty. Taloudellisen tilanteen heikentyessä ja jäsenkuntien maksukyvyn rajoittuessa on ensiarvoisen tärkeää olemassa olevien resurssien tehokas käyttö, toimintakulujen säästötoimenpiteet, toiminnallisten tavoitteiden asettaminen annettujen resurssien puitteissa palvelutarpeiden muutokset huomioiden sekä sisäisen valvonnan toimivuus siten, että talousarviota noudatetaan. Hoitopäiviä kertyi hoitopäivää vähemmän, kuin vuonna Tämän johdosta sisäisessä valvonnassa tulee edelleen kiinnittää huomiota sairaansijojen, toimitilojen sekä henkilöstöresurssien tehokkaaseen käyttöön. Osastohoidon vähentymisen myötä tulee kiinnittää huomiota myös tukipalveluiden tarpeen vähenemiseen ja pyrkiä sopeuttamaan koko toiminta

23 Riskien kartoitus ja riskienhallinta Toimintaympäristön turvallisuus 21 ja talous kysynnän mukaiseksi. Myös liikelaitosten ja Medbit Oy:n toiminnan ja talouden tavoitteiden asetantaan ja toteutukseen tulee kiinnittää konserniohjauksella, tavoitteiden asetannalla ja sisäisellä valvonnalla enemmän huomiota. Laissa säädettyjen hoitoonpääsyaikojen noudattamista valvotaan sairaanhoitopiirissä kuukausittain keskitetysti suoritettavalla raportoinnilla. Yksityiskohtaiset tiedot suoritetavoitteiden toteutumisesta ja jonotustilanteesta ovat toimintakertomuksessa. Riskienhallinnalla tarkoitetaan järjestelmällisiä menettelyjä, joiden avulla tunnistetaan ja arvioidaan sairaanhoitopiirin toimintaan liittyviä riskejä sekä määritellään toimintatavat riskien hallitsemiseksi, valvomiseksi ja säännönmukaiseksi raportoimiseksi. Riskienhallinta jakautuu sairaanhoitopiirissä toiminnan, omaisuuden ja rahoituksen riskien hallintaan. Riskienhallinta toteutuu sairaanhoitopiirin johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Suunnittelu ja ohjaus perustuvat oikeaan ja luotettavaan toimintaa ja taloutta koskevaan tietoon sekä ajantasaiseen ja luotettavaan raportointiin. Kukin esimies on vastannut toimivaltansa rajoissa alaistensa työolosuhteiden turvallisuudesta ja terveellisyydestä sekä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumisesta. Työtä toiminnan päivittäisten riskien hallitsemiseksi tehdään kokonaisturvallisuuden käsitteen alla. Kokonaisturvallisuus käsittää potilasturvallisuuden, henkilöturvallisuuden, fyysisen toimintaympäristön turvallisuuden ja tietoturvallisuuden. A-sairaalan tulipalon johdosta sairaanhoitopiirin sitovissa tavoitteissa vuodelle 2012 oli yhtenä toiminnallisena tavoitteena, että käytössä olevat toimitilat tarkastetaan turvallisen toiminnan riskien osalta ja tästä aiheutuvat mahdolliset puutteet korjataan työsuojelua ja työturvallisuutta koskevien säädösten mukaisesti. Teknisten palvelujen tulosyksikkö on suorittanut sairaanhoitopiirin kaikissa tiloissa sitovien tavoitteiden määrittelemät tarkastukset, jotka käsittivät rakennus- ja LVIS -tekniikan osiot. Tarkastuksissa keskityttiin sellaisiin tiloista johtuviin riskeihin ja vaaratekijöihin, jotka toteutuessaan saattaisivat muodostaa potilaille tai henkilökunnalle merkittävän turvallisuusuhan. Tarkastushetkellä havaitut vakavat riskit tai puutteet on korjattu heti niiden tultua ilmi. Muiden tunnistettujen puutteiden kuntoon saattamista on viety systemaattisesti eteenpäin määrärahojen sallimissa rajoissa vuonna Peruskorjaustasoista saneerausta vaativat korjaukset on sijoitettu pitkän tähtäimen korjaus- ja saneeraussuunnitelmaan. Sairaanhoitopiirin toimintatilat eivät kaikin osin vastaa niitä vaatimuksia, kuin tehtävien tuloksekas hoito edellyttää. Tämän johdosta sairaanhoitopiirissä suunnitellaan korvaavia toimintatiloja U -sairaalan niille toiminnoille, jotka eivät siirtyneet T-sairaalaan. Hallitus on joulukuussa linjannut U-sairaalaa korvaavien tilojen suunnitteluraamit. Myös A-sairaalan korjaustarpeet on huomioitu investointiohjelmassa. Lisäksi pyritään myymään tilat, joita ei enää erikoissairaanhoidon toiminnassa tarvita.

24 22 Henkilöstöturvallisuus Sairaanhoitopiirissä on käytössä menettelytapa työyhteisön turvallisuuspoikkeamien ilmoittamiseen, käsittelyyn ja raportointiin. Turvallisuuspoikkeamilla tarkoitetaan työyksikön toimintaa tai henkilöstöä vaarantanutta tapahtumaa, omaisuuden vahingoittumista ja ympäristövahinkoa. Tapahtumailmoitusten tekemisestä on ohjeet intranetissä. Potilasturvallisuus Potilasturvallisuus on oleellinen osa potilaan laadukasta hoitoa. Vuonna 2010 otettiin käyttöön potilaan tutkimukseen ja hoitoon liittyvien vaaratapahtumien seurantajärjestelmä sairaanhoitopiirin kaikissa tulosyksiköissä. Tulosyksiköt ovat käyttäneet edelleen vuoden 2013 aikana HaiPro - järjestelmää kiitettävästi sekä hyödyntäneet tapahtumatietoja oman toiminnan kehittämisessä. Potilasturvallisuudesta on järjestetty lisäksi sisäistä koulutusta. Vuodesta 2011 lähtien sairaanhoitopiirissä on ollut potilasturvallisuussuunnitelma ja tulosyksiköihin on nimetty potilasturvallisuuden edistämistä koordinoivia henkilöitä. Johtajaylilääkäri on antanut syksyllä 2013 lisäohjeita vaaratilanteiden haittatapahtumien ilmoittamisesta. Tietoturvallisuus Rahoitusriskit Sisäinen tarkastus Konsernivalvonta Sairaanhoitopiirin tietoturvasuunnitelmassa on määritelty tietoturvallisuuden seurantaa koskevat mittarit. Tietoturvallisuutta seurataan mm. erilaisin lokiselvityksin. Tietotekniikan toimivuutta on valvottu sairaanhoitopiirissä säännöllisin väliajoin henkilöstölle tehdyillä kyselyillä. Sairaanhoitopiirin tietoturvaohjeistuksiin henkilöstö on perehtynyt intranet -ympäristössä olevan koulutusohjelman avulla vuosittain esimiesten ohjeiden mukaisesti. Rahoitusriskit liittyvät yhtäältä sairaanhoitopiirin tulorahoituksen riittävyyteen toisaalta kassavarojen ja vieraan pääoman hoitoon. Valtuusto hyväksyi keväällä 2009 sijoitustoiminnan ja konsernirahoituksen periaatteet. Vuoden 2012 talousarvion alijäämä sekä vuoden 2013 alijäämä aiheuttavat sairaanhoitopiirille 17 milj. euron kattamattoman alijäämän vuoden 2013 tilinpäätöksessä. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on arvioida systemaattisilla menetelmillä sisäisen valvonnan toimivuutta ja tehokkuutta sekä tukea kuntayhtymän johtavia viranhaltijoita ja tulosyksiköitä riskienhallinnan toteuttamisessa. Sairaanhoitopiirissä on sisäisen tarkastajan toimesta suoritettu toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden tarkastusta. Tulosyksiköissä on tehty myös toiminnan, johtamisen sekä sisäisen valvonnan toimivuuden yleistä tarkastusta. Sisäinen tarkastaja on raportoinut työnsä tuloksista tarkastuskohteen vastuuhenkilöille ja sairaanhoitopiirin johtajalle sekä pyynnöstä tarkastuslautakunnalle. Kuntalain mukaan konsernijohto vastaa kuntakonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Konserniohjauksen lähtökohtana ovat Vsshp:n valtuuston hyväksymä strategia, konserniohje sekä muut omistajapolitiikkaa koskevat päätökset. Vsshp:n konsernia johtaa kuntayhtymän hallitus. Sairaanhoitopiirin johtaja nimeää edustajat tytäryhtiöiden yhtiökokouksiin ja edustajilla on tytäryhtiöiden hallituksissa valvontavastuu. Valtuuston hyväksymien konserniohjeiden ( ) mukaan tytäryhteisöjen on saatettava omat strategiansa linjaan koko konsernin strategian kanssa. Strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi vuoden 2013 toiminnalliset tavoitteet oli asetettu koskemaan koko emoyhteisöä liikelaitoksineen sekä soveltuvin osin myös tytäryhteisöjä. Asetettujen tavoitteiden raportointi toteutettiin osavuosikatsauksittain. Vuoden aikana valtuusto teki lisäksi päätöksen konserniohjeen täydentämisestä tytäryhteisöjen takaustoimintaa koskevilla periaatteilla. Täydennyksellä

25 23 valtuusto linjasi periaatteita, joilla kuntayhtymä voi sitoutua takaamaan yhteisöjen rahoitukseen liittyviä sopimusvastuita. Konserniyhteisöjen on valmisteluvaiheessa hankittava konsernijohdolta ennakko-ohjaus merkittävistä toimintaan vaikuttavista asioista. Ennakkoohjaukset haetaan sairaanhoitopiirin johtajalta. YMPÄRISTÖTEKIJÄT Johtoryhmä hyväksyi sairaanhoitopiirille uusitun ympäristöohjelman vuosille ( 41). Ohjelmassa on tarkennettu edellisen ohjelman tavoitteita ottamalla huomioon nykyiset julkiselle sektorille asetetut vaatimukset ja suositukset. Ohjelmakortteihin on määritelty resurssitarpeet, vastuut henkilötasolla, aikataulu ja tavoitteet vuoteen Uudessa ympäristöohjelmassa kolmena keskeisenä tavoitteena ovat: Järjestäytynyt ympäristöosaaminen, henkilöstön jatkuva informointi ja koulutus, erilaisten ympäristöasioiden kehityskohteiden selvittäminen. Ympäristönäkökohtina ohjelmassa ovat: Infrastruktuuri, jätehuolto, liikenne ja kuljetukset, rakentaminen, hankinnat, ympäristötietoisuus, ympäristöasioiden organisointi. Ympäristötilinpäätös Ympäristökulu aiheutuu toiminnasta, jonka tarkoituksena on tuottaa ympäristöhyötyjä tai ennaltaehkäistä, vähentää taikka korjata ympäristöhaittoja, parantaa tulevaa ympäristönsuojelun tasoa ja edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ympäristökulut vuonna 2013 Tili Tilin nimi Muutos % 4360 Sähkö , Lämmitys , Vesi , Jäte ja jätteen kuljetukset , Jätevesimaksut , Rakennusten kunnosspitotarvikkeet , Alueiden kunnossapitotarvikkeet , Rakennusten kunnosspitopalvelut , Alueiden kunnossapitopalvelut ,6 Kulut yhteensä ,7 Monet toiminnot pitävät sisällään ympäristökuluja, yllä olevaan laskelmaan on pyritty kokoamaan niistä oleellisimmat. Ympäristöasioiden taloudellinen merkitys on todennäköisesti jonkin verran suurempi, kuin tähän kerätyt ympäristökulut osoittavat. Tehdyn ympäristötilinpäätöksen tuloslaskelman luokittelu perustuu yleiseurooppalaiseen ympäristönsuojelu-toimenpiteiden tilastoluokitukseen. Ympäristötilinpäätös kattaa pääosan sairaanhoitopiirin toimintayksiköitä koskevista ympäristötuotoista ja -kuluista. Rakennusten ja alueiden kunnossapidon kuluista on arvioitu 15 % liittyvän ympäristökuluihin. Oman henkilökunnan ympäristötyöhön käytettyä työaikaa ei ole arvioitu vuosille Sähkön, lämmön ja veden kulutus lisääntyivät T2-sairaalan käyttöönotosta johtuen, mikä lisäsi myös ympäristökuluja vuonna U-sairaalan sisäilmaongelmista johtuvia korjaustöitä jatkettiin vuonna Korjaustöihin

26 24 käytettiin 0,7 milj. euroa (1,7 milj. euroa vuonna 2012). Korjaustöiden vähentyminen vähensi rakennusten kunnossapitopalveluita ja ympäristökuluja. Jätevesimaksujen lisääntyminen taulukossa vuoteen 2013 verrattuna johtuu kirjauskäytännön muutoksesta. Kokonaisuutena jätehuollon kustannukset kasvoivat 2,5 % vuoteen 2012 verrattuna (jäte, jätteen kuljetukset, jätevesimaksut yhteensä). Ympäristövastuut Ympäristövastuu on ympäristöön liittyvä olemassa oleva velvoite, jolla on todennäköisesti tulevaisuudessa menoja lisäävä vaikutus. Tällainen ympäristövastuuseen liittyvä vastainen meno merkitään taseeseen joko pakollisena varauksena tai siirtovelkana. Sairaanhoitopiirillä ei ole näitä vastuita merkittävässä mittakaavassa. Ehdollinen ympäristövelka on velvoite, joka syntyy aikaisempien tapahtumien seurauksena, mutta jonka olemassaolo varmistuu vasta, kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole kokonaan kunnan määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta. Sairaanhoitopiirillä ei ole näitä vastuita merkittävässä mittakaavassa. Tärkeimmät seurantaluvut Sähkön, lämmön ja veden kulutus vuosina Sähkö MWh Lämpö MWh Vesi m3 TYKS Muutos % Muutos % Muutos % Kantasairaala , , ,7 T-sairaala , , ,8 Kirurginen sairaala , , ,8 Raision sairaala , , ,2 Logistiikkakeskus , , ,0 Tunturi-Jukola ,0 Metsä-Jukola ,0 Paimion sairaala , , ,4 Yhteensä , , ,2 Loimaan aluesairaala , , ,7 Salon aluesairaala , , ,9 Turunmaan sairaala , , ,5 Vakka-Suomen sairaala , , ,8 Halikon sairaala , , ,0 Psykiatria, Vakka-Suomi , , ,6 Kuntayhtymä yhteensä , , ,5 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Kuntayhtymän tasolla tilikauden alijäämäksi vuodelta 2013 muodostui ,95 euroa. Alijäämä poikkesi talousarviossa tilikauden tavoitetulokseksi asetetusta 3,9 milj. euron alijäämästä euroa. Tuloksen muodostuminen ja siihen vaikuttaneet tekijät on tarkemmin selostettu kappaleessa: Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen, alkaen sivulta 50.

27 TULOSLASKELMA (Milj. euroa) Muutos % Toimintatuotot Myyntituotot 625,06 569,41 Maksutuotot 20,68 20,35 Tuet ja avustukset 2,99 2,63 Muut toimintatuotot 12,99 661,72 15,64 608,03 8,8 25 Toimintakulut Henkilöstökulut 367,13 362,72 Palvelujen ostot 109,16 93,12 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 129,07 125,20 Muut toimintakulut 17,00 622,35 16,34 597,37 4,2 Toimintakate 39,37 10,67 269,0 Rahoitustuotot ja -kulut: -8,07-9,28-13,0 Vuosikate 31,30 1, ,5 Poistot ja arvonalentumiset -35,08-25,73 36,3 Tilikauden tulos -3,79-24,34 Varausten muutokset 0,00 0,01 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -3,79-24,34 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista 106,3 101,8 Vuosikate prosenttia poistoista 89,2 5,4 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Hallitus esittää valtuustolle, että tilikauden 2013 alijäämä ,9 kirjataan taseen yli- ja alijäämätilille. Alijäämään sisältyy Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen alijäämää ,47 euroa, Turunmaan sairaalan liikelaitoksen ylijäämää ,93 euroa ja Tyks-Sapaliikelaitoksen alijäämää ,07 euroa. Kuntayhtymän taseessa on alijäämää koskevan kirjauksen jälkeen alijäämäkertymää ,82 euroa, mikä on 3,5 % vuotuisista myyntituotoista jäsen- ja ulkokunnilta. Ylijäämä-/alijäämäkertymä Tase Tilikauden 2013 Tase Ylijäämä Alijäämä - Yleinen tase TYKS , , ,91 Loimaan aluesairaala , , ,75 Salon aluesairaala , , ,50 Vakka-Suomen sairaala , , ,58 Alueellinen erikoissairaanhoito , , ,83 Psykiatrian tulosalue , , ,38 Tekniset ja huoltopalvelut , , ,08 Piirin yhteiset , , ,03 Yleinen tase yhteensä , , ,31 Liikelaitokset Ensihoidon ja päiv.liikelaitos , , ,30 Turunmaan sairaala , , ,42 TYKS-SAPA -liikelaitos , , ,63 Liikelaitokset yhteensä , , ,51 Kuntayhtymä yhteensä , , ,82

28 TALOUDEN TASAPAINOITTAMISTA KOSKEVAT TOIMENPITEET 26 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Kuntayhtymän talousarvioon ja suunnitelmaan sisältyy suunnitelma vuoden 2013 loppuun mennessä kertyväksi arvioidun (25 milj. euron) alijäämän kattamisesta ylijäämäisillä talousarvioilla talouden vakauttamisohjelman perusteiden mukaisesti vuosina Vuotuiset talousarviot esitetään suunnitelmassa laadittavaksi 3,0 milj. euroa ylijäämäisiksi. Ensimmäinen, 3,0 milj. euroa ylijäämäinen, talousarvio tehtiin vuodelle Ylijäämän kertyminen suunnitellusti vuonna 2014 ja vakauttamisohjelman aikana, edellyttää toimintakulujen ja jäsenkuntien kustannusperusteisen maksuosuusrasituksen pitämistä vuosittain talousarvion mukaisena. Hallitus käsitteli toimenpiteitä vuoden 2014 talousarviossa pysymiseksi ensimmäisen kerran kokouksessaan ( 23). Talouden pitkän tähtäimen vakauttamisohjelmassa on asetettu talouden suunnitteluun myös velkaantumiseen liittyviä rahoituksen reunaehtoja. Myös investointien suunnittelun tulee toteuttaa vakauttamisohjelman tavoitteita. Rahoituslaskelma osoittaa, kuinka paljon kunnan toiminnan ja investointien rahavirta oli ylijäämäinen tai alijäämäinen sekä miten alijäämäinen rahavirta on katettu tai ylijäämäinen rahavirta käytetty rahoitusaseman muuttamiseen. RAHOITUSLASKELMA (Milj. euroa) Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta Vuosikate 31,3 1,4 Tulorahoituksen korjauserät 3,3 34,6 1,0 2,4 Investointien rahavirta Investointimenot 49,2 84,2 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,5 0,2 Pysyvien vastaavien luovutustulot 0,2 48,5 1,6 82,4 Toiminnan ja investointien rahavirta -13,9-80,0 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset -0,0-0,1 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 38,5 80,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -17,8-24,8 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 18,0 38,7 0,0 55,2 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos -12,7 1,5 Korottomien velkojen muutos -13,3 16,0 Muut maksuvalmiuden muutokset -0,2-26,3 0,9 18,4 Rahoituksen rahavirta 12,4 73,5 Rahavarojen muutos -1,5-6,5 Rahavarojen muutos Rahavarat ,7 12,1 Rahavarat ,1 18,6 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus % 64,3 1,7 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta (milj. euroa) -211,0-217,4 Lainanhoitokate 0,8 0,2 Kassan riittävyys (pv) 5,6 6,2 Myyntisaamisten kiertoaika (pv) 15,4 13,1 Ostovelkojen kiertoaika (pv) 36,9 45,5

29 27 Toiminnan ja investointien nettokassavirta oli vuonna ,9 milj. euroa negatiivinen. Tulorahoituksella voitiin rahoittaa käyttötalous kokonaan ja investoinneista 64,3 %. Investointien ja lainojen lyhennysten rahoittamiseksi nostettiin rahalaitoslainaa bruttomääräisesti 38,5 milj. euroa. Lainojen lyhennykset olivat 17,8 milj. euroa ja nettolainanotto 20,7 milj. euroa. Pitkäaikaisten lainojen määrä oli ,5 milj. euroa (268,8 milj. euroa ). Kassavarojen määrä oli 10,7 milj. euroa (12,1 milj. euroa ). Taseen loppusumma oli 597,4 milj. euroa, mikä on 24,7 milj. euroa enemmän, kuin Pysyvät vastaavat (käyttöomaisuus) kasvoi 13,5 milj. euroa ja vaihtuvat vastaavat 11,1 milj. euroa. Oma pääoma supistui tilikauden alijäämän verran (3,8 milj. euroa). Pakolliset varaukset kasvoivat 3,4 milj. euroa ja vieraan pääoman määrä 25,4 milj. euroa. Omavaraisuusaste (oman pääoman osuus koko pääomasta) oli 25,9 % (27,7 %) ja suhteellinen velkaantumisaste (vieras pääoma/käyttötulot) 64,0 % (65,6 %). Vuonna 2013 aktivoitiin T2-sairaalan ja lääkehuollon tilojen hankintamenoja yhteensä 227,4 milj. euroa, mikä merkitsi hankintamenojen siirtoa taseen keskeneräisistä hankinnoista aktiivatileille. TASE (Milj. euroa) VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT 520,4 506,9 OMA PÄÄOMA 154,6 158,4 Aineettomat hyödykkeet 2,6 3,2 Peruspääoma 172,5 172,5 Muut pitkävaikutteiset menot 2,4 0,1 Arvonkorotusrahasto Ennakkomaksut 0,2 3,1 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) -14,1 10,2 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -3,8-24,3 Aineelliset hyödykkeet 513,5 499,5 Maa- ja vesialueet 12,7 12,7 PAKOLLISET VARAUKSET 16,8 13,4 Rakennukset 422,2 258,9 Eläkevaraukset 0,3 0,4 Kiinteät rakenteet ja laitteet 1,6 0,8 Muut pakolliset varaukset 16,5 13,0 Koneet ja kalusto 71,6 30,0 Muut aineelliset hyödykkeet 0,2 0,1 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Ennakkomaksut ja keskeneräiset Lahjoitusrahastojen pääomat 0,9 1,2 hankinnat 5,2 197,0 VIERAS PÄÄOMA 425,1 399,7 Sijoitukset 4,3 4,1 Pitkäaikainen 259,5 251,5 Osakkeet ja osuudet 2,9 2,8 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 259,2 251,0 Muut saamiset 1,3 1,3 Lainat muilta luotonantajilta 0,1 0,1 Muut velat 0,3 0,4 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 0,4 0,4 Lyhytaikainen 165,6 148,3 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 48,3 17,8 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saadut ennakot 1,3 0,7 Vaihto-omaisuus Ostovelat 30,8 39,8 Aineet ja tarvikkeet 7,8 7,9 Muut velat 13,1 11,5 Siirtovelat 72,0 78,6 Saamiset 58,1 45,4 Pitkäaikaiset saamiset 0,3 0,3 597,4 572,7 Muut pitkäaikaiset saamiset 0,3 0,3 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste % 25,9 27,7 Lyhytaikaiset saamiset 57,8 45,1 Velkaantumisaste % 192,1 162,1 Myyntisaamiset 28,0 21,8 Suhteellinen velkaantuneisuus % 64,0 65,6 Muut saamiset 8,9 12,9 Quick ratio 0,4 0,4 Siirtosaamiset 20,9 10,3 Current Ratio 0,5 0,4 Lainakanta (milj. euroa) 307,6 268,9 Rahat ja pankkisaamiset 10,7 12,1 Lainakanta asukasta kohti (euroa) Yli-/alijäämäkertymä myyntituotoista % -3,5-3,1 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 76,6 65,5 597,4 572,7

30 KONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 28 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirillä on valtuuston vuonna 2008 hyväksymä konserniohje, jolla on luotu puitteet ensisijaisesti konserniin kuuluvien tytäryhteisöjen omistajaohjaukselle. Ohjetta noudatetaan soveltavin osin myös osakkuusyhteisöissä. Konsernitilinpäätöksessä kuntayhtymän tilinpäätökseen on yhdistelty seuraavat tytär- ja osakkuusyhteisöt: Tytäryhteisöjen toiminta ja talous vuonna 2013 Koti- Omistus- Toiminta- Taseen paikka osuus % tuotot loppusumma milj. euroa milj. euroa Tytäryhteisöt Medbit Oy Turku 71,0 40,125 10,643 Länsirannikon Työterveys Oy Turku 100,0 2,149 0,817 TYKSin koulutus- ja tutkimussäätiö Turku 100,0 0,169 1,492 TYKSin koulutus- ja vapaa-ajan viettokeskuksen säätiö Turku 100,0 0,008 0,036 Kiinteistö Oy Hirviluhta Halikko 65,7 0,128 0,123 Osakkuusyhteisöt Turun tekstiilihuolto Oy Turku 33,5 11,298 5,718 Kiinteistö Oy Loimaan Vatrola Loimaa 30,0 0,091 0,252 Asunto Oy Alhaistentorni Salo 30,7 0,090 0,209 Kiinteistö Oy Kuskinkuja Kaarina 31,6 0,108 1,713 Salon Seudun Työkeskus Oy Salo 43,5 0,541 0,249 FinBIRD Oy Turku 24,8 0,000 0,003 FinnHEMS Oy Vantaa 20,0 20,447 3,657 Medbit Oy Medbit Oy on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perustama ICT -palveluyritys, jonka toimialana on erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon tietotekniikan kehittämis- ja käyttöpalvelut Tyksin erityisvastuualueella. Yhtiön pääasiallinen toiminta tapahtuu Varsinais- Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirien toiminta-alueella. Yhtiö on nykyisellään julkisomisteinen osakeyhtiö, jonka omistajina ovat toimintaalueella yhtiön palveluja käyttävät kunnat ja kuntayhtymät. Medbitin liikevaihto vuonna 2013 oli 40,1 milj. euroa, jossa kasvua oli runsas 9 %. Liikevaihdon kasvu muodostui pääasiassa ereseptin käyttöönotosta toiminta-alueen kaikissa julkisissa terveydenhuollon yksiköissä sekä uusista tietojärjestelmäprojekteista. Toiminnalliseksi tavoitteeksi asetettu positiivinen tilikauden tulos toteutui, yhtiön tilikauden voitto oli 0,9 milj. euroa. Länsirannikon Työterveys Oy Yhtiön varsinainen toiminta käynnistyi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työterveysyksikön liiketoiminnan luovutuksen seurauksena. Yhtiön toiminnan käynnistäminen oli taloudellisesti raskasta, koska vastuulle siirtyi kiinteitä kustannuksia vaikka liiketoiminta oli vasta käynnistymässä. Yhtiössä panostettiin merkittävästi palvelujen kehittämistyöhön, jotta palvelutaso on saatu nopeasti markkinoilla olevien muiden toimijoiden tasolle. Yhtiön vuoden 2013 liikevaihto oli 2,1 milj. euroa ja tilikauden tulos painui kertaluonteisten käynnistämis- ja kehittämiskustannusten vuoksi tappiolliseksi euroa. Toiminnan jatkuvuus edellyttää maltillista lisäpääomitusta kertaluonteisten kustannusten rahoittamiseksi. Yhtiö panostaa myös laskutusasteen nostamiseen sekä selvittää uusien asiakkuuksien hankkimisen mahdollisuuksia.

31 Tyks koulutus ja tutkimussäätiö 29 Tyks koulutus ja vapaa-ajanviettokeskuksen säätiö Konsernitilinpäätös vuodelta 2013 Tyks koulutus ja tutkimussäätiön tehtävänä on tukea kliinisen lääketieteen sekä muun korkeakoulutasoisen terveystieteen tutkimustoimintaa ja ylläpitoa Turun yliopistollisessa keskussairaalassa ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella. Vuonna 2013 säätiö ei jakanut apurahoja. Säätiö pyrkii lisäämään tietoutta toiminnastaan ja vakaaseen omaisuuden kasvuun, jota varten säätiö mm. valmisteli rakennusprojektia. Säätiön osittain omistaman As Oy Kiinanmyllyn rakennushanke käynnistyy keväällä Säätiö järjestää osaltaan sairaanhoitopiirin henkilöstön käyttöön tiloja Naantalin Luonnonmaalla sijaitsevassa Metsä-Jukolassa sekä Saariselällä sijaitsevassa Tunturi-Jukolassa. Vuonna 2013 Metsä-Jukolan käyttöaste parani edellisestä vuodesta. Tiloja käytettiin koulutustarkoituksissa 22 % ja virkistystarkoituksissa 78 %. Tunturi-Jukolan toteutunut käyttöaste oli 52 %, kun se edellisenä vuonna oli 57 %. Konsernitilinpäätöksessä tytäryhteisöjen vuoden 2013 tuloslaskelmat, taseet ja rahoituslaskelmat on yhdistelty vastaaviin kuntayhtymän laskelmiin. Osakkuusyhteisöjen tilikauden 2013 voitosta tai tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta on konsernitilinpäätökseen yhdistelty kuntayhtymän omistusosuutta vastaava osuus. Konsernitilinpäätöksessä kuntayhtymäkonsernin tulos sekä taloudellinen asema on esitetty siten, kuin kuntayhtymä ja sen tytäryhteisöt olisivat yksi kirjanpitovelvollinen. Konsernin alijäämä vuodelta 2013 oli euroa. Konsernitilinpäätöksen keskeiset luvut verrattuna kuntayhtymän tilinpäätökseen ovat seuraavat: Konserni Kuntayhtymä Ero Tuloslaskelma vuodelta 2013 Milj. Toimintatuotot 673,09 661,72 11,38 Toimintakulut 631,54 622,35 9,19 Osuus osakkuusyht. tuloksesta 0,05 0,00 0,05 Rahoitustuotot ja -kulut -8,08-8,07-0,01 Vuosikate 33,52 31,30 2,22 Poistot ja arvonalentumiset -36,46-35,08-1,38 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -3,21-3,79 0,58 Tase Vastaavaa 602,69 597,44 5,25 Pysyvät vastaavat 523,07 520,39 2,68 Vaihtuvat vastaavat 79,20 76,64 2,56 Vastattavaa 602,69 597,44 5,25 Oma pääoma 156,59 154,57 2,02 Vähemmistöosuudet 0,79 0,00 0,79 Vieras pääoma 427,55 425,11 2,44

32 30 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN LUOTTAMUSELIMET 2013 VALTUUSTO 2013 Puheenjohtaja Aila Harjanne I varapuheenjohtaja Eero Kuisma II varapuheenjohtaja Kaarina Ylhäinen Osakas Varsinainen jäsen Varajäsen Aura Arvo Laakso Heikki Isotalo Hannele Tanner-Penttilä Merja Maasalo Kaarina Sanna Vauranoja Laura Langh-Lagerlöf Kari Nikkonen Jere Järvinen Markku Ilus Liisa Leikkari Outi Ahonen Terttu Eriksson Kimitoön - Eva-Stina Hellbom Liisa Mietola Kemiönsaari Niklas Guseff Jörgen Lindroos Koski Tl Aimo Suikkanen Heikki Pietilä Marja Mattila Leena Aarikka Kustavi Antti Ääritalo Jarmo Mäntynen Laitila Eero Kuisma Helvi Kähkölä Paula Elo Triinu Guk Virve Aho Lasse Hilakari Lieto Sven Forsell Mika Haliseva Arja Niemelä Oili Riikonen Veli-Pekka Koivumäki Rami Ström Loimaa Heikki Vainio Risto Sinervo Marja-Liisa Laitila Riitta Soro Riina Heinonen Pirkko Jalasjoki Marttila Reino Lindqvist Jaana Majuri Marja-Leena Nystedt Elina Kylämäki Masku Jouni Kalleinen Pirkko Helenius Jarmo Sillanpää Markku Liitola Kaarina Ylhäinen Taito Ylhäinen Mynämäki Kirsi Järvi Päivi Maisila Sakari Kaasinen Esko Lehtonen Naantali Hanna Gustafsson Pia Teissala Martti Sipponen Maarit Salminen saakka Marika Polso alkaen Markku Tuuna Juha Haapakoski Nousiainen Virpi Järäinen Kati Laaksonen Alpo Penttinen Tapani Suvinen Oripää Tuulikki Lankinen Moonica Juhala Paimio Eira Alander Reijo Hallisto Janne Nurmi Mervi Kuusela Jaana Paasonen Päivi Lindroos Pargas - Ole Åberg Tarja Rinne Parainen Kurt Kronehag Regina Koskinen Mikaela Luoma Kyösti Kurvinen Punkalaidun Ritva Koivula Anna-Liisa Kouvo Pasi Siukola Erkki Leppäkorpi Pyhäranta Heikki Vainio Asko Tanhuanpää Mervi Tattari Riitta Lehtinen Pöytyä Hilkka Lindgren Rauno Lehtovuori Reijo Kullanmäki Tiina Säylä Laura Hahko Reijo Viiri Raisio Reija Pitkänen saakka Eeva Savola alkaen Eeva Savola saakka Elisa Vuorinen alkaen Suvi Heiniola Janne Mäki-Imppula Leena Rihko Aarre Lehtonen Rusko Matti Aaltonen Lassi Laine Kirsti Tuominen Marianne Leino Salo Jouni Eskola Esa Mattila Anita Sjöholm-Nikkanen Raili Rantanen Mika Kortelainen Juha Punta Tiina Karppinen Ritva Sinervo Sauvo Jaakko Kivisaari Riikka Tammisto Silvia Koski Jarkko Ahonen Somero Mirja Rouhiainen Niina Mikkola Pia Maavirta Jarkko Syrjälä Jaakko Kaunisto Jaana Latva-Äijö Taivassalo Arja Lehtonen Eira Mattila Tarvasjoki Minna Hallanheimo Katalin Varga Turku Juhani Leppä Pasi Vänttinen

33 Aila Harjanne Piia Alvesalo Marja Vyyryläinen Merja Nurmio Jukka Surakka Olli Nordberg Liisa Norontaus Mirka Muukkonen Uusikaupunki Antti Haapavuori Päivi Toivonen Seppo Nikula Maj-Britt Varpe Juha Nevavuori Matti Valkeinen Vehmaa Kaisa Virtala Mika Haukka Antero Ahala Kirsti Ahala saakka Satu Topi alkaen Turun yliopisto Kalervo Väänänen Päivi Mikkola Sirpa Jalkanen Pirkko Härkönen Kokouksia 3 31 HALLITUS 2013 Varsinainen jäsen Varajäsen Puheenjohtaja Piia Elo, Turku Minttu Ojanen, Turku I varapuheenjohtaja Juhani Leppä, Turku Maija Hartiala, Turku II varapuheenjohtaja Jukka Kärkkäinen, Turku Alpo Lähteenmäki, Turku Jäsenet Kari Friman, Kaarina Juha Haapakoski, Naantali Pirjo Reide, Pöytyä Joni Heikkilä, Loimaa Marjatta Hyttinen, Salo Rauno Lahti, Salo Lasse Virtanen, Uusikaupunki Virve Aho, Laitila Simo Paassilta, Salo Matti Lehtinen, Loimaa Seppo Lehtola, Laitila Anu Nummelin, Lieto Anneli Kivijärvi, Raisio Martti Sipponen, Naantali Pirkko Tammelin, Vehmaa Päivi Föhr, Kaarina Ulla Huittinen, Salo Arto Koivu, Somero Mirjam Karila, Raisio Riitta Karjalainen, Turku Aimo Suikkanen, Koski Tl Samuli Santalahti, Naantali Tuija Ollikkala, Turku Niina Ratilainen, Turku Silvia Koski, Sauvo saakka Elisabeth Erholtz, Naantali Iiris Peltomaa alkaen Heikki Tamminen, Salo Arvo Heikkilä, Loimaa Kalle-Antti Suominen Olli Lassila Sanna-Mari Tammilaakso Sirpa Jalkanen Kielellisen vähemmistön Risto Nurmela lautakunnan puheenjohtaja Henkilökunnan edustaja Jussi Rantanen Janne Sjölund Kokouksia 15 HALLITUKSEN ALAISET JAOSTOT HALLINTOJAOSTO 2013 Varsinainen jäsen Varajäsen Puheenjohtaja Simo Paassilta Anu Nummelin Varapuheenjohtaja Elisabeth Erholtz Arvo Heikkilä Jäsenet Anneli Kivijärvi Minttu Ojanen Kari Friman Juha Haapakoski Marjatta Hyttinen Virve Aho Aimo Suikkanen Ulla Huittinen Tuija Ollikkala Jukka Kärkkäinen Henkilökunnan edustaja Janne Sjölund Pirjo Penger KIINTEISTÖJAOSTO 2013 Varsinainen jäsen Varajäsen Puheenjohtaja Juhani Leppä Kaija Hartiala Varapuheenjohtaja Mirjam Karila Heikki Tamminen Jäsenet Martti Sipponen Anu Nummelin Seppo Lehtola Matti Lehtinen Alpo Lähteenmäki Tuija Ollikkala Virve Aho Lasse Virtanen Sanna-Mari Tammilaakso Kalle-Antti Suominen Henkilökunnan edustaja Jussi Rantanen Jari Lehdonkivi

34 ALUEELLISEN ERIKOISSAIRAANHOIDON TULOSALUEEN JOHTOKUNTA 2013 Varsinainen jäsen Varajäsen Puheenjohtaja Juhani Nummentalo, Salo Tatu Johansson, Salo Varapuheenjohtaja Minna Hallanheimo, Tarvasjoki Päivi Vanha-Perttula, Loimaa Jäsenet Petri Aaltonen, Loimaa Riitta Soro, Loimaa Pia Lahtinen, Taivassalo Timo A. Järvinen, Uusikaupunki Jarmo Mäntynen, Kustavi Matti Valkeinen, Uusikaupnki Marita Tuominen, Salo Jaana Loimisto, Salo Tuula Hällfors-Laaksonen, Loimaa Ari Hellsten, Pöytyä Antti Haapavuori, Uusikaupunki Timo Tammi, Salo Matti Kultanen, Somero Ritva Salminen, Uusikaupunki Hallituksen edustaja Päivi Föhr Pirkko Tammelin Henkilökunnan edustaja Tuija Järvenpää Eila-Marja Tulinen 32 ENSIHOIDON JA PÄIVYSTYKSEN LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA 2013 Varsinainen jäsen Varajäsen Puheenjohtaja Olli-Pekka Lehtonen, sairaanhoitopiirin Arja Pesonen, talousjohtaja, VSSHP saakka johtaja, VSSHP Varapuheenjohtaja saakka Petri Virtanen, palvelutuotantojohtaja, Turun kaupunki saakka Päivi-Leena Honkinen, ylilääkäri, Turun kaupunki Jarkko Virtanen, Turku alkaen Jäsenet Juha Grönroos, ylilääkäri, VSSHP Anne Laapotti-Salo, ylihoitaja, VSSHP saakka Arto Rantala, toimialuejohtaja, VSSHP alkaen Jukka Laiho, talousjohtaja, Turun Max Lönnqvist, resurssijohtaja, Turun kaupunki kaupunki Katariina Korkeila, johtava ylilääkäri, Arto Oikarinen, kunnanjohtaja, Ruskon kunta Raision kaupunki Sara Sarjakoski-Peltola, Sari Koistinen, johtava ylilääkäri, Loimaan Varapuheenjohtaja alkaen Puheenjohtaja alkaen terveyspalveluiden johtaja, Salon kaupunki Sirpa Rantanen, johtava ylilääkäri, Liedon kunta kaupunki Antti Parpo, hyvinvointipalvelujen johtaja, Kaarinan kaupunki saakka Erkki Tuomaala, johtava ylilääkäri alkaen Irja Gustafsson, Kaarina Maija Ruohonen, Kaarina alkaen alkaen Ilkka Uusitalo, Loimaa alkaen Minna Hallanheimo, Tarvasjoki alkaen Maija Kyttä, Turku alkaen Pipsa Allén, Raisio alkaen Erja Wiili-Peltola Maria Wallin Kaksikielisten kuntien edustaja Turun yliopisto Klaus Olkkola, anestesiologian professori Hallituksen edustaja Kari Friman Niina Ratilainen Henkilökunnan edustaja Satu Tammi Francisca Tamminen PSYKIATRIAN TULOSALUEEN JOHTOKUNTA 2013 Varsinainen jäsen Varajäsen Puheenjohtaja Jukka Kärkkäinen, Turku Pentti Aitamurto, Uusikaupunki Varapuheenjohtaja Wilhelmiina kallio, Salo Marja-Liisa Mutka, Laitila Jäsenet Ari Rusi, Rusko Teemu Vappula, Pöytyä Janne Hilli, Turku Pirjo Ranti, Turku Merja Laakso, Tarvasjoki Jussi Perkkola, Laitila Tarja Vuontela, Paimio Heikki Vainio, Loimaa Katri Keloniemi, Pöytyä Pasi Lepistö, Pöytyä Tiina Johansson, Parainen Mari Kesälä, Sauvo Matti Rantanen, Turku Marja-Leena Virkki, Kaarina Henkilökunnan edustaja Markku Breilin Kalle Määttänen saakka Marja-Leena Veijola alkaen TURUNMAAN OSAVASTUUALUEEN/LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA 2013 Varsinainen jäsen Varajäsen Puheenjohtaja Ole Åberg, Parainen Niklas Guseff, Kemiönsaari Varapuheenjohtaja Ilkka Heinaro, Parainen Pekka Sarvanto, Kemiönsaari Jäsenet Marja-Leena Engström, Parainen Mikaela Luoma, Parainen Jari Lehtivaara, Kemiönsaari Mikael Hellbom, Kemiönsaari Inger Wretdal, Kemiönsaari Annalena Sjöblom, Kemiönsaari Kurt Kronehag, Parainen Bengt Backman, Parainen Merja Fredriksson, Parainen Monica Forss, Parainen Janni Lindholm, Kemiönsaari Johanna Wikgren-Roelofs, Kemiönsaari Martti Murto, Kemiönsaari Jenna Moberg, Kemiönsaari Hallituksen edustaja Tuija Ollikkala Anu Nummelin Henkilökunnan edustaja Tuija Pöytäkivi Sanna Kaukovalta

35 TURUNMAAN OSAVASTUUALUEEN JOHTOKUNNAN VÄHEMMISTÖKIELINEN JAOSTO 2013 Varsinainen jäsen Varajäsen Puheenjohtaja Mikael Hellbom, Kemiönsaari Tom Nylund, Kemiönsaari Varapuheenjohtaja Janina Kaita, Kemiönsaari Monica Eriksson, Kemiönsaari Jäsenet Pekka Härkönen, Parainen Petri Abrahamsson, Parainen Merja Karlsson, Parainen Staffan Lindeman, Parainen Harri Kaitala, Kemiönsaari Mauno Rajala, Parainen 33 TYKS-SAPA LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA 2013 Varsinainen jäsen Varajäsen Puheenjohtaja Martti Sipponen, Naantali Tapani Mellanen, Kaarina Varapuheenjohtaja Riitta Karjalainen, Turku Riina Kolkkala-Westerlund, Lieto Jäsenet Sanna Vauranoja, Kaarina Arja Kitola, Mynämäki Matti Ankelo, Uusikaupunki Alpo Penttinen, Nousiainen Kaija Hartiala, Turku Reija Pitkänen, Raisio Minttu Ojanen, Turku Taina Laitinen, Mynämäki Jarmo Rasi, Loimaa Harri Palomäki, Naantali Kari Salminen, Nousiainen Tommi Vainiotalo, Laitila Pentti Huovinen Matti Laato Hallituksen edustaja Lasse Virtanen Elisabeth Erholtz Henkilökunnan edustaja Riku Luoto Mika Mäntylä KIELELLISEN VÄHEMMISTÖN LAUTAKUNTA 2013 Varsinainen jäsen Varajäsen Puheenjohtaja Risto Nurmela, Parainen Kurt Tuominen, Kemiönsaari Varapuheenjohtaja Niklas Guseff, Kemiönsaari Wilhelm Liljeqvist, Kemiönsaari Jäsenet Anita Tuominen, Turku Tom Axberg, Turku Monica Forss, Parainen Merja Fredriksson, Parainen Conny Granqvist, Parainen Tarja Rinne, Parainen Christjan Brander, Parainen Jani Karlsson, Parainen Janni Lindholm, Kemiönsaari Johanna Jansson, Kemiönsaari Cornelius Colliander, Parainen Stina Engblom-Colliander, Parainen Mikaela Sundqvist, Turku Jonas Heikkilä, Turku TARKASTUSLAUTAKUNTA JA TILINTARKASTAJA 2013 Varsinainen jäsen Varajäsen Puheenjohtaja Reino Lindqvist, Marttila Hilkka Lindgren, Pöytyä Varapuheenjohtaja Antti Ääritalo, Kustavi Kyösti Kuronen, Laitila Jäsenet Piki Kettinen, Rusko Kaisa Vasama-Kakko, Somero Jukka Siren, Kaarina Birger Ehrnström, Parainen Merja Nurmio, Turku Marja Vyyryläinen, Turku Inkeri Backman, Turku Birgitta Juhala, Turku Erkki Koskinen, Turku Antti Hautamäki, Turku Tilintarkastaja PwC Julkistarkastus Oy/vastuullinen JHTT-tilintarkastaja Tomi Moisio Kuntayhtymätarkastaja Synnöve Niemi 2. TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Strategiasuunnitelman pohjalta vuodelle 2013 asetetut valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet toteutuivat seuraavasti:

36 1. Potilaslähtöiset palvelut 1.1 Palveluiden laatu 34 Menestyste kijät ja teemat Tavoitteet ja vastuuhenkilöt Tavoite Johtajaylilääkäri Hoidon tulokset ovat vähintään vertailuryhmän keskitasoa Toimenpiteet ja kehittämistehtävät (Hankkeet) sekä niiden seuranta Vertaisverkostoja luodaan ja erikoisalakohtaisia hoidon tulosten arviointimittareita kehitetään tulosalueilla. Sairaanhoidon johdon tukipalveluiden toimisto tukee vertaisverkostojen kehittämistä. Mittarit ja tavoitetasot JOHRA! Hoidon tulokset Aikaisemmin käynnistettyjen vertailujen tulokset on arvioitu vuoden loppuun mennessä. Uusia vertaisverkostoja ja arviointimittareita on kehitetty keskeisiin potilasryhmiin. Mittaritulosten raportointi Potilashoidon vuosikertomuksessa Arviointiylilääkäri raportoi tammi-elokuun osavuosikatsauksessa. Toimenpiteet ovat toteutuneet. Tavoitteet ovat toteutuneet osittain. Yhteensä 24:lla potilashoitoa tekevällä erikoisalalla on yhden tai useamman potilasryhmän hoitotulosten rekisterejä, vertailuverkostoja tai tutkimusyhteistyötä. Lisäksi kahdella eriloisalalla on kansallisen rekisterin kehitystyö meneillään. Yhdeksän erikoisalaa on vielä suunnitteluvaiheessa tai vailla vaikuttavuuden vertailua. VSSHP on edustettuna Kuntaliiton työryhmässä, joka on laatinut Potilaan valinnanvapaus ja laatutieto suosituksen keskeisistä indikaattoreista hoidon laadun seuraamiseksi ja vertailemiseksi. Näiden indikaattoreiden tuotanto on käynnistetty ja tulokset kuvataan tarkemmin Potilashoidon vuosikertomuksessa. Lisäksi arviointiylilääkäri osallistuu kirurgian kuolleisuuden seurantaan Suomessa (THL) ja yliopistosairaaloiden arviointia ja hoitotulosten raportointia koordinoivien yhteistyöverkostoon. Tavoite Hallintoylihoitaja Potilaat ovat tyytyväisiä saamaansa hoitoon Toimintayksiköissä on potilasohjauksen toimintamalleihin sisällytetty tiedon saantia parantava hoitoselvitys potilaslain edellyttämällä tavalla. JOHRA! Potilastyytyväisyys 90 % antaa arvosanan 4-5 (asteikko 1-5). Kehityssuunta on kasvava. Potilashoidon vuosikertomuksessa Kehittämisylihoitaja raportoi tammi-elokuun osavuosikatsauksessa. Toimenpiteet ovat toteutuneet. Tavoitteet ovat toteutuneet. Ajanjaksolla annettiin 5157 potilaspalautetta välisenä aikana (palautelomake uudistui ). Potilaspalautteiden kokonaiskeskiarvo oli 4.6 (5 = täysin samaa mieltä 1 = täysin eri mieltä). Kehityssuunta oli tavoitteen mukaisesti kasvava vuoden 2012 kokonaiskeskiarvon ollessa 4,2. Vastaajista enemmistö koki, että hoito tai palvelu sairaanhoitopiirissä oli hyvää (ka 4,6) ja henkilökunta kohteli heitä hyvin (ka 4,7). Lisätietoja annetuista potilaspalautteista on potilashoidon vuosikertomuksessa. Moniammatillinen työryhmä on valmistellut ohjeen Potilaan tiedonsaannin varmistaminen VSSHP:ssä. Potilaan tiedonsaanti varmistetaan ennen hoitojaksoa, hoitojakson aikana ja hoitojakson päättyessä. Tavoite Johtajaylilääkäri ja Hallintoylihoitaja Hoito on turvallista Potilasturvallisuusjärjestelmä integroidaan osaksi johtamista ja potilasprosesseja. Henkilöstö osallistuu potilasturvallisuuden verkkokoulutukseen vv JOHRA! Potilasturvallisuus ja JOHRA! Reklamaatiot Haittatapahtumien perustaso on arvioitu tulosalueilla. Henkilöstöstä vähintään 50 % on suorittanut verkkokoulutuksen 2013 aikana. Potilashoidon vuosikertomuksessa Potilasturvallisuuspäällikkö raportoi 1/3-vuosittain johtoryhmälle ja osavuosikatsauksissa. Toimenpiteet ovat toteutuneet. Tavoitteet eivät ole toteutuneet. Tulos- toimi- ja palvelualueilla on raportoitu säännöllisesti potilasturvallisuuden tilanteesta toimintayksiköissä ja johtoryhmissä. Potilasturvallisuuspäällikkö on antanut tilanneraportin VSSHP:n johtoryhmälle kahdesti vuoden 2013 aikana. Marraskuussa tehdyn turvallisuuskulttuurikyselyn vastausten (n=1723) perusteella potilasturvallisuuskulttuuri on kehittynyt positiivisesti (vrt ja 2011). Haittapahtumien perustason arviointia GTT (Global Trigger Tool)- menetelmällä ei ole toteutettu toiminnallisten muutosten takia vuoden 2013 aikana. Haittatapahtumien arviointi siirtyy toteutettavaksi vuodelle 2014 ja laajenee sairaanhoitopiiritasolta tulos- ja toimi- /palvelualuetasolle. Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen suoritti 2005 henkilöä (30 %) sairaanhoitopiirin henkilöstöstä. Viidellä alueella/yksikössä 22:sta suorittaneiden osuus oli yli 50 %. Sairaanhoitopiiritason tavoite ei toteutunut.

37 1.3 Palveluvalikoima 1.2 Palveluiden saatavuus 35 Tavoite Johtajaylilääkäri Tulosalueiden johto raportoi toimenpiteistä ja ongelma-alueista johtoryhmälle kuukausittain. JOHRA! Hoitoon pääsyn toteutuminen Tavoite 100 % Kuukausittain johtoryhmässä 1/3-vuosittain THL:lle Potilashoidon vuosikertomuksessa Hoidon tarpeen arviointi alkaa 3 viikon kuluessa lähetteen saapumisesta Tavoite ei toteutunut. Saapuneiden lähetteiden kokonaismäärä v oli 68333, joista alle 21 vrk:ssa käsiteltiin 99,1 % ja yli 21 vrk:ssa 0,9% (622 lähetettä). Vastaava luku v oli 0.8 %. Valviran hoitotakuun valvonnan puuttumisraja ylittyy, jos yli 5 % lähetteistä yhdellä tai useammalla erikoisalalla käsitellään vasta kolmen viikon jälkeen. VSSHP:ssä raja ylittyi kliinisessä hammashoidossa (7,1 %), nuorisopsykiatriassa (7,4 %) ja työlääketieteessä (5,4 %). Sairaanhoitopiirien välisessä vertailussa lähetteiden käsittely oli VSSHP:ssä keskimääräistä nopeampaa. Tavoite Johtajaylilääkäri Erikoislääkärin arviointi ja tarvittavat tutkimukset tulee toteuttaa 3 kk:n kuluessa lähetteen saapumisesta Johtajaylilääkärin ohje Hoidon tarpeen arviointi sovelletaan käytäntöön kaikissa avohoitoyksiköissä ja Tyks- Sapa-liikelaitoksen lääketieteellisissä palveluyksiköissä. JOHRA! Hoitoon pääsyn toteutuminen Tavoite 100 % Kuukausittain johtoryhmässä 1/3-vuosittain THL:lle Potilashoidon vuosikertomuksessa Tulosalueiden johto raportoi toimenpiteistä ja ongelma-alueista johtoryhmälle kuukausittain. Toimenpiteet ovat toteutuneet. Tavoite ei toteutunut. Hoidon tarpeen arviointia odottavien lukumäärä oli 2799, joista yli 90 vrk odottaneita oli 210 (8 %). Alkuvuodesta yli 90 vrk odottaneiden lukumäärä oli 33 (1,8 %) eli odottajien määrä on v aikana kasvanut selvästi. Vertailukelpoisia tietoja vuodelta 2012 ei ole saatavissa, koska Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) muutti tiedonkeruun ohjeistusta v Valviran hoitotakuun puuttumisraja ylittyy, jos 15 % sairaanhoitopiirin ensimmäisistä lääkärissäkäynneistä ei toteudu 3 kk:ssa yhdellä tai useammalla erikoisalalla. VSSHP:ssä tämä puuttumisraja ylittyi kardiologian (32 %),ortopedian (18 %) ja verisuonikirurgian (20 %) erikoisaloilla. Psykiatrissa laissa määritelty 6 viikon odotusaika ylittyi nuorisopsykiatriassa (37,5 %) ja lastenpsykiatriassa (60 %). Sairaanhoitopiirien välisessä vertailussa pääsy hoidon tarpeen arviointiin VSSHP:ssä oli keskimääräistä huonompi. Johtajaylilääkärin ohje Hoidon tarpeen arvioinnista oli käytössä kaikissa Tyksin yksiköissä. Tavoite Johtajaylilääkäri Hoitoon pääsy 6 kuukauden kuluessa (lasten- ja nuorisopsykiatriassa 3 kk:n) hoidon tarpeen toteamisesta Johtajaylilääkärin ohje Jonoton hoitoon pääsy sovelletaan käytäntöön kaikissa toimintayksiköissä. Tulosalueiden johto raportoi hoitoon pääsyn toteutumisesta johtoryhmälle kuukausittain. JOHRA! Hoitoon pääsyn toteutuminen Tavoite 100 % Kuukausittain johtoryhmässä 1/3-vuosittain THL:lle Potilashoidon vuosikertomuksessa Tavoite ei toteutunut. Hoitoa odottavien lukumäärä oli yhteensä (vuodeosastohoito, päiväkirurgia, avohoito), joista yli 6 kk odottaneita oli 137 (1,1 %). V lopulla vastaavat luvut olivat 11 (0,3 %). Yli 6 kk hoitoa odottaneita oli 2,4 potilasta/ asukasta ja v vastaavasti 0,2/ asukasta. Valviran hoitotakuun valvonnan puuttumisraja ylittyy, jos sairaanhoitopiirissä on enemmän kuin 4 potilasta/ asukasta jonottanut hoitoa yli 6 kk (yli 3 kk lasten ja nuorten psykiatria) tai erikoisalakohtaisesti jonottaneita on yli 5 % odottajista. ja absoluuttisesti vähintään 10 potilasta. VSSHP:ssä tämä raja ylittyi neurokirurgiassa (39 potilasta, 9,5%). Sairaanhoitopiirien välisessä vertailussa hoitoonpääsy VSSHP:ssä oli keskimääräistä tasoa. Verrattuna edelliseen vuoteen on hoitoonpääsy v Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä selvästi huonontunut. Tavoite Johtajaylilääkäri Sairaalat tuottavat kattavat erikoissairaanhoidon palvelut lukuun ottamatta valtakunnallisesti muualle keskitettyä erityistason hoitoa Palveluvalikoima arvioidaan vuosittain tulosalueilla vastuuyksiköittäin ottaen huomioon terveydenhuollon järjestämissuunnitelman ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen. Uusien menetelmien arviointimenettely otetaan käyttöön. Arviointiylilääkäri raportoi tammi-elokuun osavuosikatsauksessa. Sairaanhoitopiirin poikkeusolojen valmiussuunnitelma on täydennetty vuoden 2013 aikana, minkä johtajaylilääkäri raportoi johtoryhmälle kesäkuussa. JOHRA! Palveluvalikoima 90 %:ssa vastuuyksiköistä viimeisimmästä arvioinnista on kulunut enintään vuosi Potilashoidon vuosikertomuksessa

38 2.3 Kokonais-kustannukset 2. Tehokas toiminta 2.2 Tuottavuus 2.1 Vaikuttavuus 36 Toimenpiteet ovat toteutuneet osittain. Tavoite ei toteutunut. Palveluvalikoiman arviointia tiedusteltiin ylilääkäreiltä vuoden lopussa strukturoidulla kyselyllä, johon vastaus saatiin 31/88 toimintayksiköstä. Vastanneista 21 (68 %) ilmoitti tehneensä palveluvalikoiman arvioinnin vuoden aikana ja 7 (23 %) ei ollut arvioinut palveluvalikoimaa viime vuosina lainkaan. Vastanneista 55 % oli kehittänyt palveluvalikoiman sisältöä, hoitoprosessien sujuvuutta tai yhteistyötä muiden yksikköjen tai perusterveydenhuollon kanssa. Joka toinen yksikkö osti ulkopuolisia palveluja täydentääkseen palvelujaan. Tulokset kuvataan potilashoidon vuosikertomuksessa. Uusien menetelmien arviointimenettely on laadittu yhteistyössä muiden erva-alueiden kanssa ja kuvattu järjestämissopimuksessa, joka hyväksyttiin valtuustossa Ervan arviointiryhmän käynnistyminen siirtyi vuodelle Poikkeusolojen valmiussuunnitelman päivitys on mm. organisaatiomuutoksen vuoksi viivästynyt ja se valmistuu kevään 2014 aikana. Poikkeusolojen valmiussuunnitelman päivitys on mm. organisaatiomuutoksen vuoksi viivästynyt ja se valmistuu kevään 2014 aikana. Menestyste kijät ja teemat Tavoitteet ja vastuuhenkilöt Tavoite Johtajaylilääkäri ja Hallintoylihoitaja Toiminnan vaikuttavuus paranee Toimenpiteet ja kehittämistehtävät (Hankkeet) sekä niiden seuranta Hoitokäytännöt päivitetään näyttöön perustuen tulosalueilla. Sairaanhoidon ja hoitotyön vaikuttavuutta kuvaavia elämänlaatu- ja toimintakyky- ja omaseurantamittareita kehitetään ja integroidaan osaksi hoidon vaikuttavuuden seurantaa. Arviointiylilääkäri ja kehittämisylihoitaja tukevat kehittämistä tulosalueilla ja raportoivat tammi-elokuun osavuosikatsauksessa. Mittarit ja tavoitetasot JOHRA! Näyttöön perustuvan toiminnan osuus Mittaritulosten raportointi Potilashoidon vuosikertomuksessa Toimenpiteet ovat toteutuneet osittain. Hoitokäytäntöjä ja -menetelmiä koskevia tutkimuksia on meneillään ja valmistunut useilta erikoisaloilta. Esimerkkinä tuloksista olkapään ja polven kroonisten sairaustilojen vuoksi tehtyjen leikkausten heikko vaikuttavuus, minkä perusteella toimenpiteitä on voitu vähentää Tyksissä. Hoidon vaikuttavuuden mittareiden kehittämistä on tehty kansallisessa yhteistyössä ja toimialueita tukien mm. hoitotyön laaturyhmässä. Hoitotyön laaturyhmä valmisteli näyttöön perustuvan toiminnan implemointimallin. Tyksin toimi- ja palvelualueiden prosessien kypsyysarvioinnin selvittämisen yhteydessä sekä Johra-mittarin kyselyllä kartoitettiin prosessien ja vaikuttavuuden indikaattoreiden tilannetta ja tarpeita. Hukkatunnistin-työkalun pilotointia on valmisteltu. Auria biopankin yhteydessä kerättävän kliinisen tietovaraston hyödyntämistä on selvitetty. Vaikuttavuus- ja elämänlaatumittareiden käyttöönotto ja integrointi tietojärjestelmiin on kesken. Johra-mittarin tulokset raportoidaan tarkemmin Potilashoidon vuosikertomuksessa Tavoite Sairaanhoitopiirin johtaja Vertailukelpoisen suoritteen (DRGpisteen) kustannus laskee vuodesta 2012 Henkilöstötuottavuus paranee Tulosalueiden resurssit kohdennetaan vastaamaan tuotannon muutoksia huomioiden vähenevä vuodeosastohoito. Vapautuvia virkoja ja toimia joko kohdennetaan uusiin tarpeisiin tai jätetään täyttämättä. Tulosalueiden johto raportoi toimenpiteistä ja ongelma-alueista johtoryhmälle kuukausittain. JOHRA! Henkilötuottavuus Henkilötuottavuus paranee verrattuna vuoteen 2012 JOHRA! DRG-pisteen kustannus DRG-pisteen kustannus pienenee verrattuna vuoteen 2012 Tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa hallitukselle ja valtuustolle Toimenpiteet ovat toteutuneet osittain. Tavoite ei toteutunut. DRG-pisteen kustannus nousi 0,3 %. Vuosien 2012 ja 2011 välillä vastaava nousu oli 0,7 %. Täyttölupamenettely on ollut käytössä koko vuoden. Tavoite Sairaanhoitopiirin johtaja Kokonaiskustannusten reaalikasvu on sopusoinnussa valtuuston hyväksymän talouden vakauttamissuunnitelman kanssa Lisäresurssit välttämättömiin kohteisiin toteutetaan pääosin kohdentamalla olemassa olevia resursseja uudelleen. Palveluiden ja tarvikkeiden ostoissa haetaan säästöjä tulosyksiköiden välisellä yhteistyöllä. Tulosalueiden johto raportoi toimenpiteistä ja ongelma-alueista johtoryhmälle kuukausittain. JOHRA! Kokonaiskustannusten kasvu Kokonaiskustannusten reaalikasvu on talousarvion mukainen (kokonaiskustannukset = toimintakulut + rahoituskulut + poistot) Talousarvion toteutumisraportointi ja ennusteet kuukausittain johtoryhmässä ja 1/3-vuosittain tarkempi jaksotukseen perustuva raportti ja ennuste osavuosikatsauksessa Tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa hallitukselle ja valtuustolle

39 3.3 Yhteistyö pth:n ja sosiaalitoimen kanssa 3. Hoidon oikea tuotantomalli 3.1 ja 3.2 Tuotannon organisointi ja sujuvat prosessit 37 Toimenpiteet ovat toteutuneet osittain. Tavoite ei toteutunut. Toimintakulujen kasvu, 4.2 %. supistui selvästi vuodesta Kokonaiskustannusten kasvu ei ole talousarvion mukainen. Osaltaan siihen vaikuttaa myös ulkokuntamyynnin kasvu, 36,8 %. Sairaanhoitopiirissä toimii hoitotarvikeneuvottelukunta, joka pyrkii menettelytapojen yhtenäistämisen kautta yhdenmukaistamaan hoitokäytäntöjä ja sitä kautta niissä käytettävää tuotevalikoimaa. Säästöjä tämän toiminnan kautta saadaan keskittämällä volyymien keskittämisellä vähempiin rinnakkaistuotteisiin ja toimittajiin. Tavoite Sairaanhoitopiirin johtaja Potilaiden hoitopalveluiden ja sisäisten tukipalveluiden joustavuus ja kustannustehokkuus parantuu yksiköiden välisellä työnjaolla, avohoitoa lisäämällä, toimintoja harkitusti keskittämällä ja hajauttamalla sekä hyödyntämällä liiketalouden ja tuotantotalouden sairaanhoitoon soveltuvia menetelmiä Päivystyksen ja ensihoidon ohjausvaikutusta potilasvirtoihin vahvistetaan ja seurataan liikelaitoksen johtokunnassa kuukausittain. Tulosalueiden tehokkuutta parannetaan päällekkäisyyksiä ja tarpeettomia suoritteita poistamalla. Uusia toimintamalleja kehitetään. Sisäisten palvelujen tuottamisessa sopimusohjauksen toimintamallit vakiinnutetaan toimi- ja palvelualueiden sekä tulosalueiden kesken. Tulosalueiden johto raportoi toimenpiteistä ja ongelma-alueista johtoryhmälle 1/3-vuosittain. JOHRA! Ydintoimintojen jakauma Päivystystoiminta vähenee Vuodeosastotoiminta vähenee Päiväkirurgian osuus lisääntyy Sähköiset konsultaatiot lisääntyvät Päivystyksen potilasvirtojen mittaristo 1/3-vuosittain osavuosikatsauksessa Potilashoidon vuosikertomuksessa Tavoite toteutui osittain. Vuodeosastotoiminta väheni koko sairaanhoitopiirissä hoitojaksoina 5,3 %. Hoitopäivien vähenemä oli somaattisessa hoidossa 7,1 % ja psykiatrisessa hoidossa 8,0 %. Päiväkirurgian osuus väheni 0,8 %. Tavoite Perusterveydenhuollon yksikön johtaja Molemminpuolisen asiantuntemuksen ja tietojen vaihto perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä paranee Sähköisen palautteen käytäntö toteutuu kaikilla tulosalueilla. Perusterveydenhuollon yksikkö tukee järjestämissuunnitelman laadintaa ja toteuttamista. Perusterveydenhuollon yksikön johtaja raportoi johtoryhmälle osavuosikatsauksissa. JOHRA! Puhelinkonsultaatioiden saatavuus Erikoisalojen päiväaikaisten konsultaatioiden saatavuus on vähintään 90 %. JOHRA: Hoitopalautteen saatavuus Tavoite: 5 vrk:n kuluessa 90 % 1/3-vuosittain johtoryhmässä Toimenpiteet ovat toteutuneet osittain. Tavoitteet eivät ole toteutuneet. Perusterveydenhuollon yksikön johtaja, johtajaylilääkäri ja hallintoylihoitaja ovat osallistuneet Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman pysyvään asiantuntijaryhmään ja kuntajohtajakokouksiin. Hoitopalautteen saatavuus VSSHP:sta 0-5 vrk:n sisällä oli 57,6 %. Lähimmäksi tavoitetta pääsivät Vakka-Suomen sairaala (76,0 %) ja EPLL (73,6 %). Alle 50 % jäivät TYKS (45,9 %) ja Psykiatrian tulosalue (45,9 %). Vuonna 2012 hoitopalautteen saatavuus 0-5 vrk:n sisällä oli Tyksistä 59,4 %. Vastuualueiden välillä oli suuria eroja. Erikoisalojen päiväaikaisten konsultaatioiden saatavuutta ei ole voitu mitata, sillä organisaatiouudistuksen johdosta yhteystiedot ovat muuttuneet, ja ajantasaisten tietojen puuttumisen vuoksi ei tätä ole voitu mitata. Menestyste kijät ja teemat Tavoitteet ja vastuuhenkilöt Toimenpiteet ja kehittämistehtävät (Hankkeet) sekä niiden seuranta Mittarit ja tavoitetasot Mittaritulosten raportointi

40 4. Vahva yliopistollinen yhteistyö 38 Tavoite Perusterveydenhuollon yksikön johtaja Hoitokokonaisuuksien yhtenäistäminen ja eri toimijoiden välisen työnjaon selkiyttäminen Hoitoreitit-sivuston liittäminen potilastietojärjestelmään käynnistetään.. Hoitoreittien toimivuus arvioidaan ja arviointia hyödynnetään sovittaessa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjaosta. Hoito- ja kuntoutusketjuihin laaditaan potilasta palveleva osio internet-sivustolle. Terveyden edistämisen toimintasuunnitelma liitetään osaksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä. Perusterveydenhuollon yksikön johtaja raportoi johtoryhmälle osavuosikatsauksissa. JOHRA! Hoitoreitit Mittarin uudelleenmäärittely: Hoitoreitit sivuston käytön määrä lisääntyy vuosittain. 1/3-vuosittain johtoryhmässä Potilashoidon vuosikertomuksessa Toimenpiteet eivät ole toteutuneet. Tavoitteet eivät ole toteutuneet. Ammattilaisille tarkoitettu Rintatuumori hoitoketju avattiin potilaiden käyttöön. Siitä tehdyn opinnäytteen tulosten perusteella potilaat hyötyvät valmiista ammattilaisten hoitoketjuista, jotka voidaan vähitellen ammattilaisten yhteystiedoista puhdistettuina siirtää avattavaksi suoraan internetiin perusterveydenhuollon yksikön sivustolle. Käytön määrä on laskenut vuodesta Hoitoreitit työskentelyssä on tärkeää paikallinen sopiminen työnjaosta, jotta oikeita asioita tehdään oikeaan aikaan, kustannustehokkaasti. Käytettävyyden ja sitä kautta käytön lisäämiseksi on aloitettu yhteistyö Duodecim ry:n kanssa on aloitettu Hoitoreitit sivuston hyödyntämisen parantamiseksi. Tavoitteena on näyttöön perustuva terveydenhuollon ammattilaista neuvova potilaskertomus. Terveyden edistämisen moniammatillinen koulutustyöryhmä on valmistellut alueellisesti toteutettavan koulutuksen. Tavoite 4.1 Johtajaylilääkäri ja Hallintoylihoitaja Laajalla ja laadukkaalla opetustoimintaan osallistumisella turvataan terveydenhuollon osaavan työvoiman riittävä saatavuus Tavoite 4.2 Johtajaylilääkäri Korkeatasoisella ja määrällisesti laajalla terveystieteellisellä tutkimustoiminnalla kehitetään sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta ja ylläpidetään kriittisyyttä sekä innovatiivisuutta. TYKS erityisvastuualueen opetus- ja koulutuspolitiikan toimeenpano etenee osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisesti. Hallintoylihoitaja raportoi johtoryhmälle toimeenpanon etenemisen 1/3-vuosittain. TYKS erityisvastuualueen terveydenhuollon henkilöstötarpeen ennakoinnin prosessi valmistellaan ja käynnistetään. Perusterveydenhuollon yksikön johtaja raportoi johtoryhmälle osavuosikatsauksissa. TYKS erityisvastuualueen tiede- ja tutkimusstrategian toimeenpano etenee. Terveydenhuoltolain ja tiede- ja tutkimusstrategian mukainen tutkimustoimikunnan työskentely varmistetaan. Johtajaylilääkäri raportoi johtoryhmälle toimeenpanon etenemisestä 1/3-vuosittain. JOHRA! Lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen tutkinnot Koulutusevo-pisteiden osuus on nouseva JOHRA! Muut terveystieteelliset tutkinnot JOHRA! Tieteellinen tutkimus Tutkimusevo-pisteiden määrä on nouseva Tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa hallitukselle ja valtuustolle Vuoden 2013 koulutuspisteet ovat 229,5 (226,8 vuonna 2012). Osuus kaikista yo-sairaaloista oli silti laskeva19,7 (20,1 vuonna 2012), koska muidenkin pisteet nousivat. Koulutusta tuotettiin siis aikaisempaa enemmän, mutta koulutuspisteen hinta valtakunnallisesti laski ( vuonna 2012) Tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa hallitukselle ja valtuustolle Vuoden 2012 lopullinen julkaisupistemäärä 1430,5 (vuonna ,5). Vuoden 2013 julkaisujen taltiointi valmistuu huhtikuun alkuun mennessä, vasta sitten saadaan lasketuksi tutkimuspisteet. Pisteet tulevat Tyks ervan sisäiseen käyttöön, ne eivät vaikuta valtion hankerahaan vuodelle 2015

41 39 Toimenpiteet ovat toteutuneet. Tavoitteet ovat toteutuneet siltä osin, kun niitä tässä vaiheessa voidaan mitata. Tyks erva opetus- ja koulutuspolitiikan toimeenpano etenee vuosien toimeenpanoraportin pohjalta. Vuonna 2013 sisältöalueista toteutettiin sairaanhoitopiirin osaamisen hallinnan tietojärjestelmän vaatimusmäärittely ja kilpailutus, joka pohjautui johtoryhmän kesäkuussa 2012 hyväksymään osaamisen hallinnan prosessiin ja pääosaamisalueisiin. Osaamisen hallinnan tietojärjestelmä tukee osaamisen, kehityskeskustelujen ja täydennyskoulutuksen johtamista. Käyttöönoton valmistelu etenee vuoden 2014 aikana toimialueiden kanssa. Sairaanhoitopiirin kaikille uusille työntekijöille yhteinen yleisperehdytysmateriaali tehtiin verkko-oppimisympäristö Moodleen. Perehdytysmateriaalissa on kaikille yhteistä sisältöä sekä potilashoidossa ja esimiestehtävissä työskenteleville ammatillista perehdytysmateriaalia. Terveydenhuollon henkilöstötarpeen ennakointi hoitoalaa koskien etenee suunnitelman mukaan. Ennakointiprosessi valmisteltiin ja käynnistettiin syksyllä 2013 yhteistyössä Tyks erva sairaanhoitopiirien (VSSHP, SatSHP, VSHP), alueen perusterveydenhuollon (ml. vanhustenhoito) toimintayksiköiden sekä korkeakoulu- ja oppilaitosedustuksen kanssa. Ennakointiraportti valmistuu Tyks erva tiede- ja tutkimusstrategian toimeenpano etenee ja Tyks erva tutkimustoimikunta nimesi etenemisen arviointiryhmän joulukuussa Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa pyritään kaikin tavoin turvaamaan tutkimuksen rahoitus, jotta potilashoidon laadun mittaaminen ja uusien hoitomenetelmien kehittäminen perustuisivat jatkossakin näyttöön. Koulutuksen rahoituksen haasteena voidaan nähdä myös tutkinnon hinnan laskeva kehitys STM:n rahoitusraamissa, kun samaan aikaan koulutettavien määrää on lisätty. Tyks erva sairaanhoitopiireille on perustettu hoitotieteellisen tutkimusohjelman toteuttamista ja seurantaa varten yhteinen ohjausryhmä ( ). Tavoite 4.3 Sairaanhoitopiirin johtaja TYKS erva Vaasa strategian toteuttaminen yhteistyössä osapuolten kesken Järjestämissopimus hyväksytään sairaanhoitopiirien välillä ja siinä kuvattujen toimintakäytäntöjen toteutus käynnistyy sovittujen vastuiden ja työnjaon mukaisesti. Laaditaan etenemissuunnitelma sairaanhoitopiirien välisten lääketieteellisten tukipalveluiden yhteistyöstä. Seurannan vastuut ja toteutustapa järjestämissopimuksen mukaisesti Tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa hallitukselle ja valtuustolle TYKS erva Vaasa strategian toteuttamistoimenpiteet käsitellään johtoryhmässä 1/3-vuosittain. Toimenpiteet ovat toteutuneet. Tavoitteet ovat toteutuneet. Kaikkien sairaanhoitopiirien valtuustot hyväksyivät järjestämissopimuksen. Järjestämissopimuksen toimeenpanoa valmistelemaan erityisvastuualueen johtoryhmä on kokoontunut kuusi kertaa. Menestyste kijät ja teemat Tavoitteet ja vastuuhenkilöt Toimenpiteet ja kehittämistehtävät (Hankkeet) sekä niiden seuranta Mittarit ja tavoitetasot Mittaritulosten raportointi

42 6.2 Henkilöstön osaaminen 6. Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö 6.1 Henkilöstön riittävyys 5. Selkeä organisaatio 40 Tavoite 5.1 Sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoitopiirissä jatketaan organisaatiouudistusta, joka tähtää asiakaskunnaltaan samojen palveluiden hallinnolliseen yhdistämiseen (maakunnalliset toimialat ja yksiköt) toiminnan laadun ja tehokkuuden parantamiseksi. Hoitotyö muodostaa sairaanhoitopiirissä oman kehittyvän vastuualueensa. Eri organisaatiotasojen ja johtolinjojen vastuusuhteita selkeytetään. Taloudellinen vastuu on kullakin organisaatiotasolla yksikön, toimialan ja koko kuntayhtymän johtajaksi valitulla. TYKS toimi- ja palvelualueet ottavat käyttöön uuden toimintasäännön mukaisen johtamisjärjestelmän sairaanhoitopiirin strategiasta johdettujen tavoitteiden toteuttamiseksi Organisaation selkeyttäminen jatkuu koko kuntayhtymän osalta ja vaadittavien päätösten valmistelua jatketaan.. Liikelaitosten ja tytäryhteisöjen sitovat toiminnalliset tavoitteet määritetään vuodeksi 2014 osaksi konsernin tavoitteita. JOHRA! Toteutuneet organisaatiomuutokset Strategian mukaisen organisaation tavoitetilan valmiusaste on nouseva. Konsernitavoitteisto vuoden 2014 talousarvioesityksessä. Tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa hallitukselle ja valtuustolle Toimenpiteet ovat toteutuneet. Tavoitteet ovat toteutuneet. Tyksin uusi organisaatio on toiminut koko vuoden 2013 täydellisenä toiminnallisine ja taloudellisine vastuuneineen. Konsernin liikelaitoksia ja tyttäriä koskeva tavoitteisto esitettiin syysvaltuustolle. Tavoite Henkilöstöjohtaja Motivoitunut henkilöstö työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja pysyy sairaanhoitopiirin palveluksessa. Kehityskeskustelujen käymistä ja niiden hyödyllisyyttä lisätään ohjeilla ja koulutuksella. Henkilöstötoimisto laatii uudet ohjeet ja koulutukset vuoden 2013 aikana. JOHRA! Kehityskeskustelut Kehityskeskusteluja käydään enemmän ja ne koetaan hyödyllisemmiksi kuin vuoden 2012 työhyvinvointimittauksen perusteella. Henkilöstökertomuksessa Toimenpiteet ovat toteutuneet. Tavoitteet eivät ole toteutuneet. Uudet kehityskeskusteluohjeet laadittiin keväällä 2013 ja aiheesta järjestettiin yleisiä, koko henkilöstölle suunnattuja infotilaisuuksia ja esimieskoulutuksia. Syksyn 2013 työhyvinvointitutkimuksessa kehityskeskustelujen koettu hyödyllisyys laski verrattuna vuoteen Syynä tähän saattoi olla se, että koulutus annettiin kevään kehityskeskustelujen jälkeen. Myös syksyllä alkaneet YTneuvottelut saattoivat vaikuttaa tulokseen. Tavoite Henkilöstöjohtaja Henkilöstön osaamista ja erikoissairaanhoidossa tarvittavia tietoja ja taitoja ylläpidetään ja kehitetään noudattamalla laadittua osaamisen kehittämissuunnitelmaa. Henkilöstön osaamisen hallinnan prosessi käyttöön otto aloitetaan (koulutussuunnittelijan, projektipäällikön ja opetus- ja koulutuspolitiikan toimeenpanoryhmän sekä ammatillisen osaamisen työryhmien yhteistyönä). Koulutussuunnittelija raportoi osaamisen hallinnan prosessista johtoryhmälle viimeistään marraskuussa. JOHRA! Osaamisen kehittyminen Täydennyskoulutusta saadaan 3-10 päivää vuodessa. Mittarin uudelleenmäärittely osana osaamisen hallinnan prosessia. Henkilöstökertomuksessa

43 6.3 Henkilöstön työhyvinvointi 41 Toimenpiteet ovat toteutuneet. Tavoitteet ovat toteutuneet osittain. Projektiryhmä aloitti osaamisen hallinnan tietojärjestelmän määrittelytyön tammikuussa. Projektiryhmä koostui VSSHP:n, Medbitin ja Satakunnan sairaanhoitopiirin edustajista. Määrittelytyö valmistui kesäkuussa ja sen perusteella käynnistettiin kilpailutus tietojärjestelmän hankinnasta. Kilpailutus päättyi elokuun lopussa. Projektiryhmä suoritti laadullisen arvioinnin ja esitti hankittavaksi Sympa HR -järjestelmän. Medbit teki esityksen mukaisen hankintapäätöksen joulukuussa. Tietojärjestelmän hankinnan rinnalla jatkettiin yhteisten osaamisten määrittelyä eri asiantuntijoilta pyydettyjen kommenttien mukaisesti. Yhteisille osaamisille tehtiin osaamistasokuvaukset. Kliinisen osaamisen kuvauksille määriteltiin osaamistasot. Kliinisen osaamisten kuvauksia jatkettiin Sydänkeskuksessa ja aloitettiin TULES-toimialueella sairaanhoitajien osalta. Täydennyskoulutusta koskeva tavoite saavutettiin muiden henkilöstöryhmien osalta paitsi tukihenkilöstön kohdalla. Koko henkilöstön keskimääräinen koulutuspäivien määrä oli 4,4 tk-päivää/hlö. Tavoite JOHRA! Työhyvinvointi Henkilöstökertomuksessa Henkilöstöjohtaja Henkilöstön työhyvinvointi ja työtyytyväisyys paranevat Uusi työhyvinvointikyselyjen malli otetaan käyttöön. Henkilöstöhallinto raportoi kyselyn tuloksista vuoden loppuun mennessä Ryhmätyönohjaukseen painottuvaa työnohjauksen käyttöä lisätään kaikkien ammattiryhmien piirissä. Seurantaraportit johtoryhmälle kesä- ja joulukuussa. Määritellään VSSHP:n uudelleensijoittamisprosessi mm. tarpeettomien sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Kuvaus esitellään johtoryhmälle viimeistään marraskuussa. Syksyn hyvinvointikyselyn ovat tulokset paremmat kuin vuoden 2012 työhyvinvointimittauksessa. Ryhmätyönohjaukseen osallistuneiden määrä on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna. Toimenpiteet ovat toteutuneet. Tavoitteet ovat toteutuneet osittain. Uusi työhyvinvointikyselyjen malli otettiin käyttöön syksyllä -13. Hyvinvointitutkimuksen tulokset raportoitiin marraskuussa -13. Ryhmätyönohjauksen käytön lisäämisestä sisäisessä työnohjaustoiminnassa annettiin raportti johtoryhmälle syyskuussa -13. Ryhmätyönohjaukseen osallistuneiden määrä ei lisääntynyt vuonna 2013, vaan pysyi edellisen vuoden tasolla. Työyhteisöt eivät ole hakeneet vuoden 2013 aikana ryhmätyönohjausta, yhtenä syynä tähän on mm. Tyks:n organisaatiomuutos. Havaittavissa kuitenkin on, että vuoden -13 lopussa kyselyjä ryhmätyönohjauksesta on tullut lisääntyvästi. VSSHP:n uudelleensijoittamisen malli määriteltiin ja se esiteltiin johtoryhmälle elokuussa -13. Toimintamalli tuli käyttöön syksyllä Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimuksen tulokset ovat osittain heikentyneet, mutta joillain osa-alueilla pysyneet ennallaan tai jopa vähän parantuneet. Tavoite on toteutunut osittain. Tuloksiin vaikutti kyselyn haastava ajankohta samaan aikaan YT-neuvottelujen kanssa. Menestyst ekijät ja teemat Tavoitteet ja vastuuhenkilöt Toimenpiteet ja kehittämistehtävät (Hankkeet) sekä niiden seuranta Mittarit ja tavoitetasot Mittaritulosten raportointi

44 7.2 Informaatioteknologia 7. Kehittynyt infrastruktuuri 7.1 Toimitilat ja tekniikka 42 Tavoite Kiinteistöpäällikkö Toimitilojen käyttöä tehostetaan. Uudet rakennushankkeet suunnitellaan, siten että pysytään vakauttamisohjelman mukaisella toimintakulu-uralla sekä laskemalla kunkin investoinnin kannattavuus. Käytössä olevien tilojen kokonaiskäyttösuunnitelman toimenpiteet vahvistetaan ja toimeenpannaan vuoden 2013 osalta. Toteutuneet toimenpiteet Johtoryhmässä puolivuosittain. Tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa hallitukselle ja valtuustolle Tavoite Teknillinen johtaja Sairaanhoitopiiri toimii turvallisissa ja tarkoituksenmukaisissa tiloissa Vuonna 2012 tehtyjen toimitilatarkastusten perusteella laaditaan kunnossapitosuunnitelmat. Toimenpiteet ja tavoitteet ovat toteutuneet. Toimitilojen käyttöä on tehostettu mm sijoittamalla A-sairaalaan nykyisiin tiloihin silmäsairaudet sekä T-sairaalan käyttöä tiivistämällä. U-sairaalan korvaavan rakentamisen hankesuunnitelman laadinnassa sekä Medisiina D suunnittelussa on asetettu tavoitteet kokonaislaajuudelle sekä hankkeen vaikutuksille toimintakuluihin Toimitilatarkastuksissa havaitut välittömät korjausta edellyttämät toimet suoritettu sekä LVI-, kaasu- ja sähköverkostojen kunnossapitosuunnitelmat on laadittu Tavoite 7.2 Tietohallintojohtaja IT-ratkaisujen vaikutusta tuottavuuden parantamiseen painotetaan. IT-ratkaisuissa otetaan enevästi alueellisten yhtenäisten tietojärjestelmien tarve. Koordinoidaan alueellisen potilastiedon hallintaratkaisujen määrittelyä ja toteutusta terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa esitettävien palveluprosessien tavoitteiden mukaisesti. Sairaanhoitopiirin tarvitsemien IT-järjestelmien hankintojen kokonaisaikataulu vuosille on hahmoteltu ottaen huomioon investointien takaisinmaksunäkökulman. JOHRA! Asiakastyytyväisyys informaatioteknologian sovelluksiin Asiakastyytyväisyyspalautteiden tulokset ovat paremmat kuin vuonna Toteutuneet toimenpiteet Tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa hallitukselle ja valtuustolle IT-järjestelmien kokonaishankintaohjelma esitetään hallituksessa marraskuussa. Hoidon kirjaamista rationalisoidaan, yhtenäistetään ja yksinkertaistetaan IT-järjestelmien tuella. Toimenpiteet ovat toteutuneet. Tavoitteet ovat toteutuneet osittain. Asiakastyytyväisyysmittausten tulos v oli asteikolla 4-10 keskiarvolta 7,2, joka on parempi kuin v (ka 6,96). Tavoite toteutui. Järjestämissuunnitelman mukainen tietohallintoyhteistyö kuntien kanssa käynnistyi keväällä Alueellisen potilastiedon tavoitearkkitehtuurin määrittely käynnistyi huhtikuussa 2013 ja valmistuu huhtikuussa Tavoite toteutui. IT-järjestelmien hankintojen kokonaisaikataulu vuosille on tehty. Takaisinmaksua ei pystytty laskemaan koska suunnitelmaa ei voitu tehdä riittävän tarkalla tasolla. Tavoite toteutui osittain. Hoidon kirjaamisesta: Vuoden alusta otettiin käyttöön yksinkertaisempi käyntikirjaus. Vuoden aikana on aloitettu koulutushanke, jonka tavoite on tietojärjestelmän parempi hyödyntäminen päivittäishoidon kirjaamisessa. Lisäksi on laitettu vireille tai jatkettu kirjaamisen rationalisointiin liittyviä seuraavia projekteja: sähköisen työpöydän siirtyminen käyttäjän mukana, lääkelaskutuksen prosessin automatisointi, diagnoosien ja toimenpiteiden kirjauskäytännön muutos, ennakkoajanvaraus, pikakutsu ja käyntimuistutus, diagnoosi- ja toimenpidetiedon automaattikopiointi, hoitoisuustiedon kirjaamisen ja hyödyntämisen kehittäminen, työtä hidastavien tiedonkäsittelyn häiriöiden tehostettu jäljitys, nettilähete, potilaan asiointi- ja ohjausjärjestelmä, mobiilikirjaus, tunnistetarrojen tulostus sekä automaattinen palaute potilaalle. Tavoite toteutui.

45 8. Hyvä johtaminen ja yhtenäinen toimintakulttuuri 43 Tavoite 8.1 Sairaanhoitopiirin johtaja Potilaiden hoito, tukipalvelut ja hallinnolliset menettelyt perustuvat koko sairaanhoitopiirissä yhteiseen arvopohjaan ja yhteisesti hyväksyttyihin periaatteisiin. Hyvää johtamista ja yhtenäistä toimintakulttuuria edistetään olemassa olevien laatujohtamisjärjestelmien tukemisella ja uusien kehittämisellä. Arvoista johdettu käyttäytymissäännöt on hyväksytty osana uuden strategian valmistelua. Esimiehet toteuttavat käyttäytymissääntöjen käyttöön ottoon toimintayksiköissään. Poikkeamat säännöistä käsitellään kootusti 1/3-vuosittain johtoryhmässä. Laatujohtamisjärjestelmän kehittämistä on tuettu koulutuksella kaikilla tulosalueilla. Laatuneuvosto työskentelee säännöllisesti ja koko sairaanhoitopiirin kattavasti. JOHRA! Hyvä johtaminen Syksyn 2013 hyvinvointikyselyssä johtaminen arvioidaan paremmaksi kuin vuoden 2012 työhyvinvointimittauksessa. Mittarin uudelleenmäärittely tehdään osana uutta työhyvinvointikyselyn mallia. Tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa hallitukselle ja valtuustolle Tavoitteet ovat toteutuneet osittain. Syksyn 2013 hyvinvointikyselyssä kohtelun oikeudenmukaisuus kasvoi (3.69) verrattuna vuoden 2012 arvoon (3.66). Muut johtamista kuvaavat mittarit huononivat: päätöksenteon oikeudenmukaisuus ( ), kehityskeskustelujen käynti (59,3 % %) ja kehityskeskustelujen kokeminen hyödylliseksi (38,2 % - 35,6%).

46 Liikelaitoksia ja tytäryhteisöjä koskevien vuoden 2013 sitovien tavoitteiden toteutuminen Sitovan tavoitteen kuvaus Tavoitteen toteutuminen Ensi hoidon ja päivystyksen liikelaitos Potilas saa tarvitsemansa hoidon tarpeen arvioinnin mahdollisimman nopeasti Liikelaitos huolehtii ensihoitopalvelun järjestämisestä lain edellyttämällä tavalla koko Vsshp:n alueella. Toimintaa kehitetään yhä kustannustehokkaammaksi Hoidon tulokset ovat vähintään vertailuryhmän keskitaso valtakunnallisen päivystyksen vertaisarvioinnissa Akuuttilääketieteen erikoisalan kehittäminen, koulutusohjelman vakiinnuttaminen ja profiloituminen yliopistossa Vuonna 2013 potilaista 43 % pääsi hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioon alle 5 min:ssa ja 62 % alle 10 min:ssa, mutta valitettavasti noin joka neljäs joutui odottamaan yli 15 min (sisäisillä työvuorosiirroilla sekä uusilla vakansseilla haetaan tähän parannusta) Ensihoidon palvelutason toteutumista v 2013 seurattiin hätäkeskukselta FinnHEMS:iin siirretyn datan avulla kunnittain neljännesvuosittain ja taso vastasi valtuuston päätöstä lukuun ottamatta pieniä poikkeavuuksia. Vuonna 2013 keskimääräinen EPLL päivystyskäynnin hinta oli 364 euroa ja vuonna 2014 se olisi 330 euroa. Kokonaiskustannukset per käynti olivat vuonna 2013 valtakunnallisessa vertailussa (NHG Päiv BM) matalammat, kuin Pirkanmaan shp yhteispäivystys Acutassa (noin 370 euroa/käynti) tai Vaasan shp yhteispäivystyksessä (noin 500 euroa/käynti). Samassa vertailussa laboratoriokustannukset per käynti olivat keskimäärin 39 euroa (kalliimpina mm. Eksote 46 euroa, Pirkanmaan shp Acuta 43 euroa ja Vaasan shp 92 euroa). Valitettavasti kuitenkin kuvantamiskustannukset per käynti olivat meillä kaikkein kalleimmat ollen 71 euroa/käynti (vrt Eksote 56 euroa, Pirkanmaa 51 euroa, Vaasa 65 euroa, Satakunta 39 euroa ja HUS Jorvi 30 euroa /käynti). Vuonna 2013 aloitettuun kansalliseen vertaisarviointiin (NHG Päiv BM) on saatu vasta läpimenoaika, joka keskimäärin 2h 45min (selvästi parempi, kuin esim. Etelä-Savon shp, HUS Jorvin, Päijät-Hämeen shp tai Pirkanmaan Acutan). Vuonna 2013 EPLL:stä valmistui 3 akuuttilääketieteen erikoislääkäriä, erikoistuvan lääkärin virkoja (tai lääkärin virkoja, joissa voi erikoistua akuuttilääketieteeseen) oli yhteensä 16 kpl, joista 12 oli täytettynä. Koulutusohjelma on suunniteltu koko ERVA-alueen kattavaksi ja kansainväliset normit täyttäväksi. Tyks-Sapa-liikelaitos T2-sairaalaan muuttavat asiakasyksiköt saavat määrällisesti ja laadullisesti riittävät sairaanhoidolliset palvelut niin, että nämä puolestaan pystyvät täyttämään T-sairaalahankkeelle asetetut tehokkuustavoitteet ja muut toiminnalliset tavoitteet. Tavoite saavutettiin vain osittain. T-sairaalassa toimintaan on liittynyt ajoittain ATK-toiminnan häiriöitä, jotka ovat hidastaneet palvelujen saatavuutta. Lääkehuollon uusien tilojen käyttöönotto on viivästynyt (saattaa siirtyä jopa syksyyn 2014) ja välinehuollon laitteiden käyttöönotossa on ilmennyt teknisiä ongelmia, jotka ovat heikentäneet palvelujen saatavuutta. T-sairaalassa on suurimman asiakkaan (leikkausosasto TG4) kanssa perustettu työryhmä (toimitusjohtajan päätös ) ratkomaan välinehuoltoprosessiin liittyviä käytännön ongelmia. Lääkehuollon ja välinehuollon tilojen ja laitteiden viivästynyt käyttöönotto lisäsi em. palvelualueiden toimintakuluja ennakoimattomasti n. 0,45 milj. euroa.

47 Liikelaitoksen palveluhinnat pidetään kilpailukykyisellä tasolla ja niiden kustannusvastaavuudesta huolehditaan tarpeen mukaan tehtävillä kustannuslaskennan päivityksillä. Mahdollisuuksia hinnoittelurakenteen kehittämiseen selvitetään (esim. toimipaikkamaksun käyttöönotto). 45 Tavoite saavutettiin. Palvelualueiden hinnat ovat kilpailukykyisellä tasolla, tästä osoituksena mm. Kuntaliiton selvitys Kuvantamispalvelujen hinnoista huhtikuussa Tyks-Sapan palvelualueiden yhteinen kustannus-/toimintolaskentahanke vuodelle 2014 käynnistyi johtoryhmän päätöksellä ( 197). Tykslab selvitti hinnoittelurakenteen kehittämiseksi pienten näytteenottopaikkojen toimipaikkamaksun tai näytteenottopistekohtaisen näytteenottomaksun tarpeellisuutta. Raportti esitettiin johtokunnalle Maksuja ei ole otettu käyttöön, vaan toimintaa on tehostettu muilla toimenpiteillä. Alla olevassa taulukossa ovat keskimääräiset hintojen korotusprosentit palvelualueittain. TYKS-SAPA LIIKELAITOS KESKIMÄÄRÄISET HINNANMUUTOKSET v Kl. neuro- Patologia TYKSLAB V-S Kuvantamis- V-S Lääke- Väline- Painotettu fysiologia keskus huolto huolto yht.*) Hinnankorotus > % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Hinnankorotus > % 0 % +1,5 % +0,2 % 0 % 0 % +0,4 % Hinnankorotus > ,0 % 0 % +0,2% -0,9 % 0 % +8,8 % +0,2 % Hinnankorotus > % 0 % 0 % +6,0 % 0 % **) 0 % +2,1 % Uusien toimintatapojen toimeenpanossa huolehditaan henkilöstön hyvinvoinnista, työkyvystä ja osaamisesta. Liikelaitoksessa harjoitetaan aktiivista tutkimus- ja julkaisutoimintaa kaikilla yliopistollisilla palvelualueilla. Väitöskirjatutkijoiden ja syventävien töiden tekijöiden rekrytointiin panostetaan. *) Budjetoidun myynnin suhteessa painotettu keskimääräinen hinnanmuutos. Lääkehuollon sis.ostonettohinta on -4% edullisempi kuin Lääkehuollon sis.ostonettohinta on -7% edullisempi kuin **) Vuonna 2013 ovat samat kiinteät hinnat kuin vuonna 2012, mutta palvelumaksu nousee 1 % -yksikön sekä toimitusrivimaksua korotettiin 1. Tavoite saavutettiin. Kaikilla palvelualueilla huolehdittiin henkilöstön hyvinvoinnista, työkyvystä ja osaamisesta. Sairaanhoitopiirin TYHYkyselyssä 10 parhaan yksikön joukosta löytyi kolme Tyks-Sapan yksikköä. Henkilökuntaa on kuultu työpaikkakokouksissa ja koulutettu tuleviin muutoksiin. Tavoite saavutettiin. Väitöskirjatutkijoiden ja syventävien töiden tekijöiden rekrytointiin panostettiin. Patologian palvelualueen yhteyteen perustettiin Auria biopankki. Kuvantamiskeskus sai huomattavaa ulkopuolista rahoitusta EU:lta (Tutkimuksen nimi: ClinicIMPPACT). Vuoden 2013 (2012) aikana valmistui julkaisuja ja väitöskirjoja seuraavasti: julkaisut 139 (120) (KNF 1, Patologia 52, TyksLab 49, VSKK 37) väitöskirjat 5 (3) (KNF 1, Patologia 3, VSKK 1) Turunmaan sairaalan liikelaitos Laadunseurantajärjestelmän käyttöönotto käynnistetään itsearvioinnilla ja sisäisellä auditoinnilla Korvattavien potilasvahinkojen määrä toimenpidettä kohti pysytetään yhtä alhaisella tasolla, kuin aikaisempina vuosina. Laadunhallintajärjestelmän kehittäminen käynnistettiin organisaation joka toimintayksikössä itsearvioinnilla ja sisäisellä auditoinnilla. Sisäisen auditoinnin jälkeen aloitettiin kehittämistyö jatkuvan laadun parantamisen periaatteella koko organisaatiossa. Lähes koko henkilöstö oli jo ensimmäisellä arviointi- ja auditointikerralla mukana jossain osiossa laadunhallintajärjestelmän kehittämistyötä. Työskentelyssä edettiin laaditun laadunhallintasuunnitelman mukaisesti. Tilasto vuonna 2013 korvatuista potilasvahingoista ei ole vielä käytettävissä luvulla korvaustapausten lukumäärä Turunmaan sairaalan osalta on ollut hyvin alhainen. Koska luvut ovat niin alhaisia, antaa 5 vuoden jakson seuranta paremman kuvan korvatuista potilasvahingoista. Vuosien aikana sattui Turunmaan sairaalassa keskimäärin 3,8 korvattavaa potilasvahinkoa/vuosi ja vuosien aikana vastaava luku oli 3,2/vuosi. Vuosien sattui Turunmaan sairaalassa 0,31 korvattavaa potilasvahinkoa/1000 hoidettua potilasta. Vastaava luku muissa aluesairaaloissa oli keskimäärin 0,47. Muihin aluesairaaloihin verraten Turunmaan sairaalan lukumäärä oli alhaisin.

48 Yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa tehostetaan kuntien järjestämissuunnitelman avulla Sairaalan palveluiden hintataso pysytetään pääosin samalla tai alemmalla tasolla verrattuna vastaavien muiden yksiköiden hintatasoon Yhteistyön tiivistämistä perusterveydenhuollon kanssa on edistetty taustatyöllä järjestämissuunnitelman laatimisen pohjaksi. Perusterveydenhuollon yksikköön on oltu yhteydessä sekä tutustuttu vastaavan alueen toimintamalliin. Hintavertailussa Turunmaan sairaalan somaattisen hoidon ja VSSHP:n aluesairaaloiden välillä Turunmaan sairaalan hoitovuorokausihinta on keskimääräiset suoritekustannukset laskien samalla tasolla kuin muissa aluesairaaloissa keskimäärin. Muihin aluesairaaloihin tarkemmin verrattuna Turunmaan sairaalan hoitovuorokausimaksu oli toiseksi alhaisin Loimaan aluesairaalan jälkeen. Avohoitohintojen vertailussa Turunmaan sairaalan hinnat olivat 12,8 % alhaisemmat kuin muilla aluesairaaloilla keskimäärin sekä alhaisimmat hinnat koko sairaanhoitopiirissä. Turunmaan sairaalan psykiatrian hinnat olivat vuodeosastohoidon osalta 31,9 % ja avohoidon osalta 10,8 % alhaisemmat kuin psykiatrian tulosalueella. 46 Medbit Oy Yhteiset asiakaslähtöiset toimintamallit sairaanhoitopiirien kanssa on otettu käyttöön: Vuoden 2013 toimintasuunnitelmassa kuvattujen projektien toteuttaminen ja Vuoden 2014 toimintasuunnitelman laadinta Hankesalkku Medbit Oy sopi Vsshp:n kanssa yhteisten asiakaslähtöisten toimintamallien käyttöönotosta vuoden 2012 tytäryhteisöjä ja liikelaitoksia koskevien sitovien tavoitteiden asettamisen yhteydessä. Tavoiteasetannan yhteydessä sovittiin, että jatkossa vuotuiset kehittämiskohteet sovitaan ennalta. Vuoden 2013 toimintasuunnitelmassa kuvattujen projektien toteuttaminen: Toimintasuunnitelmassa 2013 kuvatut projektit on toteutettu tai käynnistetty asiakkaiden kanssa sovitun aikataulun mukaan lukuun ottamatta talous-suunnittelujärjestelmän suunnittelu- ja kilpailutusprojektia, jonka käynnistys siirtyi vuoteen Tämä johtui lähinnä asiakkaan resurssiongelmista sekä ajankohdan harkinnasta. Projekteja on käynnistetty asiakastarpeen mukaisesti enemmän, mitä alun perin toimintasuunnitelma sisälsi. Tavoite saavutettiin Toimintasuunnitelman 2014 laadinta: SH-piirien kanssa tehty toimintasuunnitelma sisältää alustavasti aikataulu-tetun luettelon uusista kehittämiskohteista sekä vuodesta 2013 jatkuvat projektit. Medbit:n toimintasuunnitelma sisältää mm Medbit:n toiminnan tavoitteet ja keskeiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi sekä asiakkaiden esittämät uudet kehittämiskohteet ja vuodelta 2013 jatkuvat projektit. Tavoite saavutettiin osittain: Suunnitelmasta puuttuu Medbitin oman toiminnan kehittämiskohteet projektoituna ja palvelutuotanto on kuvattu osittain. Toimintasuunnitelman laadinnan prosessia parannetaan edelleen 2015 aikana yhteistyössä sh-piirien kanssa ja Medbit:ssä. Hankesalkku Hankesalkku: Hankesalkun hallinta on automatisoitu: Tiedot projekteista saadaan reaaliaikaisena eri sidosryhmille. Projektipäälliköt laativat kuukausittain raportin projektin toteutumisesta. Kehittämispäällikkö laatii näistä salkkuraportin, jota on seurattu mm shpiirien it-ryhmissä otettiin kehittämispalveluissa käyttöön Project Server, joka on tarkoitettu projektin suunnittelun ja toteutuneen seurantaan. Project serverin tietojen perusteella voidaan tuottaa tarvittavat hankesalkun hallinnan raportit automaattisesti. Hankesalkun raporttien tuottaminen, jakaminen ja käsittely siirtyvät vuoteen Tavoitteen toteutumiselle luotiin edellytykset 2013 aikana.

49 Projektimitoitukset projektisuunnitelmien mukaisesti Saatavuus ja jatkuvuussuunnitelmassa vuonna 2012 suunniteltujen keskeisten kehitysehdotusten toteutus 47 Projektitoimitukset projektisuunnitelman mukaisesti: Jokaisesta projektista on laadittu projektisuunnitelma, joka on sopimuksen liitteenä ja joka hyväksytään projektin ohjausryhmässä. Toteutumista seurataan projektin ohjausryhmän kokouksissa projektipäällikön rapor-toinnin perusteella. Projektipäällikkö laatii ohjausryhmälle loppuraportin. Lisäksi projekteja on seurattu salkkuraportin tietojen perusteella Projekteissa on käytössä kirjallinen muutoksenhallintamenettely. Muutokset projektiin hyväksyy ohjausryhmä. Raportoitujen projektien suunnitelmallisuus on parantunut ja käynnistyneet projektit on keskimääräisen hyvin hallinnassa. Projektien asiakastyytyväisyyden keskiarvo oli tavoitteen (3,8->) mukainen 3,9. o Arvosana heikko 1,7 % projekteista ja Arvosana välttävä 1,7 % projekteista o Arvosana keskinkertainen 20,3 % projekteista o Arvosana hyvä % projekteista ja Arvosana Erinomainen 20,3 % projekteista o Projektien suunnitelman mukainen eteneminen on parantunut. Haasteita esiintyy resurssoinnissa sekä ongelma- ja muutostilanteiden hallinnassa. Keskeinen saatavuus ja jatkuvuussuunnitelmassa kuvattu kohde oli uusien uusien vikasietoisten konesalien rakentaminen ja käyttöönoton valmistelu. Medbit sai käyttöönsä vuoden 2013 aikana uudet konesalitilat, joiden kalustaminen aloitettiin mm. uusien levystöjen, varmuuskopiointijärjestelmän ja palvelimien hankinnalla. Levystöt asennettiin konesaleihin ja uusi varmuuskopiointilaitteisto sijoitettiin Porin konesaliin. Lisäksi Turun konesalien välinen kahdennettu tietoliikenneyhteys rakennettiin ja konesalin menetyksen vaikutukset testattiin ja havaitut puutteet korjattiin. Carestreamin tallennuskapasiteetin uhkaava väheneminen ja loppumisarvio joudutti Carestream-ympäristön uusimiseen ja kapasiteetin lisähankintaan. Tämä lisäkapasiteetti asennettiin uusiin konesaleihin, joka työ osaltaan viivästytti muiden järjestelmien siirtoa/uusimista. Kapasiteetin lisäys on parantanut loppuvuodesta 2013 Carestreamin saatavuutta. Uusien konesalien käyttöönotto on mahdollistanut saatavuus- ja jatkuvuussuunnitelmissa kuvattujen kehitystehtävien edistämisen. Ykköskriittisten järjestelmien saatavuuden parantamiseen tähtäävät kehitystehtävät ovat käynnissä. Palveluiden käytettävyys sopimusten mukaisesti Toiminnan taloudellinen tulos on positiivinen Medbit kehitti vuoden 2013 aikana merkittävästi järjestelmien toimivuuden valvontaa ja keskittyi erityisesti valvonnan proaktiivisuuteen. Tällä on saavutettu mm. laboratoriojärjstelmän parempi saatavuus. Sovelluksien saatavuutta heikensi syksyllä 2013 kaikkien sovellusten osalta konesalien käyttöönoton yhteydessä tehdyn tietoliikennemäärityksen aiheuttama katko. Medbit Oy:n liikevaihto vuodelle 2013 oli ,68 euroa ja tulos ,78 euroa positiivinen. Länsirannikon Työterveys Oy Länsirannikon työterveys Oy tuottaa sairaanhoitopiirin tarvitsemat työterveyshuoltopalvelut kattavasti hyödyntäen optiovuoden sopimusta Terveystalon kanssa. Vuosittainen toimintakertomuksen ja toimintasuunnitelman käsittely Länsirannikon Työterveys Oy:n toiminta käynnistyi liikkeenluovutuksella. Vuosi 2013 oli toiminnan käynnistämisen ja kehittämisen aikaa. Yhtiön omaa toimintaa laajennettiin rekrytoimalla neljä uutta työterveyslääkäriä vuoden loppuun mennessä. Terveystalon optiosopimusta käytettiin vuoden loppuun ja käynnistettiin kilpailutus uuden työterveyshuollon puitesopimuksen kilpailutta-miseksi. Uusi puitesopimus kilpailutettiin tukemaan yhtiön omaa työterveys-huollon palvelutuotantoa. Kokonaisuutena Terveystalosta ostettiin jo vuonna 2013 vähemmän palveluita, kuin vuonna 2012.

50 Aktiivisen tuen keinoin pyritään vaikuttamaan sairauspoissaoloihin ja varhe-maksuihin. Seuranta kolmannesvuosittain. 48 Sairauspoissaoloja seurattiin kolmannesvuosittain. Vsshp:n sairauspoissaolo-prosentti aleni vuoden ,1 prosentista 3,9 prosenttiin vuonna Alenemisen kustannusvaikutus on noin 1,5 milj. euroa, jos lasketaan yhden sairauspoissaolopäivän maksavan 300 euroa. Työterveyshuollon toiminnan kehittäminen uuden hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaiseksi vuosittaisin esimies ja työtekijäkyselyin. Työterveyshuollon toiminnasta tehtiin palvelukysely huhtikuussa Yhtiön toiminnan käynnistymisen ja ensimmäisen vuoden kehittämiseen, mm. sisäisten prosessien mallintamiseen ja uusien työkalujen, kuten sähköisen terveystarkastuksen käyttöönottoon, käytettiin lähes 10 % yhtiön ensimmäisen vuoden liikevaihdosta SUORITETAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Lähetteet ja palvelujen kysyntä Lähetteitä kertyi tammi-joulukuussa 2013 piirin sairaaloihin yhteensä , mikä on 1,2 % vuotta 2012 enemmän. Lähetteiden määrän kehitys piirin eri sairaaloissa ja Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksessa ilmenee alla olevasta taulukosta. Palveluja saaneiden eri henkilöiden lukumäärä oli 2,6 % suurempi, kuin vuonna Lähetteet yhteensä Palveluja saaneet eri henkilöt Tammi-joulukuu Muutos Tammi-joulukuu Muutos /12 % /12 % Sairaalat TYKS , ,5 Loimaan aluesairaala , ,5 Salon aluesairaala , ,9 Vakka-Suomen sairaala , ,3 Turunmaan sairaala , ,2 Psykiatrian tulosalue , ,4 Ensihoidon ja päiv.liikelaitos , ,2 Yhteensä , ,6 Somaattinen erikoissairaanhoito Somaattisen hoidon vuoden 2013 suoritetavoitteet toteutuivat seuraavasti: Toteutunut Talousarvio Tot. Yli arvion + Toteutunut Muutos % Alle arvion /12 % Vuodeosastohoito Hoitojaksot , ,2 Hoitopäivät , ,1 Leikkaustoimenpiteet (A-Q ja Y) , ,9 Keskimääräinen hoitoaika 3,94 4,02 97,9-0,08 4,02-2,1 Avohoito Avohoitokäynnit , ,6 Päiki-toimenpiteet (A-Q ja Y) , ,8 Leikkaustoimenpiteet yhteensä , ,2 Vuodeosastohoidossa palvelutuotanto väheni niin hoitojaksoilla, hoitopäivillä kuin leikkaustoimenpiteiden määrällä mitattuna vuoteen 2012 verrattuna. Keskimääräinen hoitoaika jatkoi lyhenemistään. T2-sairaalaan muutto vähensi vuodeosastohoidon suoritteita maalishuhtikuussa. Kirurgian leikkausosaston 250 elektiivinen leikkaustoiminta oli muuton aikana kolmen viikon suljettuna, mikä merkitsi n. 500

51 49 leikkaustoimenpiteen vähennystä tuotantoon. A-sairaalan muutostyöt olivat aikataulustaan jäljessä, minkä johdosta saliaikaa oli leikkaustoimissa käytettävissä vuotta 2012 vähemmän. Avohoitokäyntien määrä lisääntyi 7,6 % ja myös talousarviossa asetettu tavoite ylittyi. Avohoitokäyntien määrä lisääntyi Tyksissä 7,6 %, alueellisessa erikoissairaanhoidossa 9,6 % ja Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksessa 25,0 %. T2-sairaalan muutto ei vähentänyt avohoitokäyntien määrää. Vaikutus oli päinvastainen. Liikelaitoksessa käyntimäärää lisäsi huhtikuun alusta laajentunut yöpäivystystoiminta ja toiminnan vakiintuminen vuoteen 2012 verrattuna. Ekvivalentteina hoitojaksoina mitattuna palvelutuotanto somaattisessa hoidossa oli toteutumaltaan 98,4 % talousarviosta ja määrältään 0,3 % vuotta 2012 suurempi. Psykiatrinen hoito Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa hoitojaksoja tuotettiin vuonna , mikä on 86,6 % talousarviosta ja 0,5 % enemmän kuin vuonna Keskimääräinen hoitoaika oli 23,1 vuorokautta (25,2 vuorokautta vuonna 2012). Psykiatristen avohoitokäyntien määrä oli , mikä on 104,9 % talousarviosta. Avohoitokäyntien määrä kasvoi 6,8 %. Jonotilanne Yli 6 kuukautta odottaneiden potilaiden lukumäärä joulukuun lopussa 2013 oli 137 potilasta. Elokuun lopussa 2013 yli 6 kuukautta odottaneita oli 259 ja vuoden 2012 lopussa 11 potilasta. Yli 6 kuukautta odottaneiden potilaiden lukumäärät Kuntayhtymä yhteensä Yli 6 kuukautta odottaneet Erikoisala Operatiiviseen toimenpiteeseen odottavat: 10 Sisätaudit Kirurgia josta Plastiikkakirurgia Gastroenterologia 4 5 Ortopedia ja traumatologia josta Käsikirurgia Neurokirurgia Naistentaudit ja synnytykset Lastenkirurgia 50 Silmätaudit Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Suu- ja leukasairaudet 23 2 Yhteensä Muu somaattinen hoito: Psykiatrinen hoito: 74 Nuorisopsykiatria (yli 3 kk) 9 75 Lastenpsykiatria (yli 3 kk) 2 3 Yhteensä Yksityiskohtaiset tiedot suoritetavoitteiden toteutumisesta ovat sivuilla

52 TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 50 Vuoden 2013 talousarvion toteutuminen ja tuloksen muodostuminen Toimintakulujen talousarvion toteutuminen Kuntayhtymän talouden kehitys vuonna 2012, toimintakulujen talousarvion ylittyessä 28,9 milj. eurolla ja toimintakulujen kasvaessa vertailukelpoisesti 5,0 %, antoi ongelmallisen lähtökohdan vuoden 2013 talousarviossa pysymiselle. Vuonna 2012 toteutuneet toimintakulut olivat liki vuoden 2013 talousarviomäärärahojen suuruiset. Uhkaamassa olevan talousarvioylityksen ja tilikauden alijäämän supistamiseksi hallitus päätti ( 109) aloittaa koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut tavoitteena 5,8 milj. euron henkilöstökulujen supistaminen vuonna Vuonna 2012 aloitetut talouden sopeuttamistoimet, joilla pyrittiin pitkäkestoisiin ja pysyviin toimintamallien muutoksiin, vaikuttivat toimintakulujen kehitykseen viiveellä vuonna Talouden sopeuttamistoimenpiteiden keinovalikoimassa olivat lisäksi aktiiviset toimenpiteet myynnin lisäämiseksi erityisesti Vaasan sairaanhoitopiirin alueelle. Sopeuttamistoimenpiteistä huolimatta vuoden 2013 talousarvioon varatut toimintakulujen määrärahat ylittyivät 23,7 milj. eurolla, mikä prosentteina merkitsee 4,0 % ylitystä. Positiivista vuoden 2013 talouden kehityksessä oli kuitenkin toimintakulujen vertailukelpoisen kasvun hidastuminen vuoden ,0 %:sta 3,0 %:iin. Positiivista oli myös se, että myyntituotot ulkokunnilta ja muilta maksajilta ylitti kuntayhtymän tasolla tuloarvion 11,7 milj. eurolla. Tyksissä ylitys oli 9,3 milj. euroa ja tulojen kasvu vuoteen 2012 verrattuna 17,1 %. Ulkokuntamyynnin kasvun ja tuloarvion ylityksen ansiosta kuntayhtymän tasolla sitovien nettokulujen talousarvioylitys jäi 9,0 milj. euroon, mikä merkitsee 1,8 % ylitystä. Toimintakulujen kasvu oli nimellisesti 4,2 %. Vertailukelpoinen kasvu oli 3,0 %, kun otetaan huomioon Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokselle vuoden 2013 alusta kunnilta siirtynyt ensihoitotoiminta (11,6 milj. euroa). Vuoden 2012 toimintakuluista tulee vertailussa vähentää A-sairaalan tulipalosta aiheutuneet menot ja A-taulukon soveltamisesta aiheutunut kuluksi kirjattu lomapalkkavelan muutos. Potilasvakuutusvaraus kasvoi vuonna ,7 milj. euroa ja vuonna ,9 milj. euroa. Alla oleva laskelma selventää vertailua. Tilinpäätös Vähennetään Vertailu- Muutos 13/12 % 2013 Ensihoidon Lomapalkka- Potilasvak. kelpoi- Nimelli- Vertailuuusi toiminta velan muutos varauksen sesti sesti kelpoisesti (A-taulukko) muutos Toimintakulut Palkat ,0 1,9 Sosiaalivakuutusmaksut ,8 2,4 Henkilöstökulut yhteensä ,2 2,0 Palveluiden ostot ,2 6,6 Materiaalin ostot ,1 3,0 Muut toimintakulut ,0 3,3 Toimintakulut yhteensä ,2 3,0 Tilinpäätös Vähennetään Vertailu A-sairaalan Lomapalkka- Potilasvak. kelpoitulipalon velan muutos varauksen sesti aih. menot (A-taulukko) muutos Toimintakulut Palkat Sosiaalivakuutusmaksut Henkilöstökulut yhteensä Palveluiden ostot Materiaalin ostot Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä

53 51 Toimintakulujen vertailukelpoiseksi reaalikasvuksi, (josta on eliminoitu palkkojen sopimuskorotusten ja hintojen nousun vaikutus), muodostui 1,2 %. Henkilöstökulut Palkkamenot olivat 286,5 milj. euroa, mikä on 102,5 % talousarviosta. Talousarvio ylittyi 7,0 milj. euroa. Palkkamenot kasvoivat 1,0 %. Vertailukelpoinen kasvu oli 1,9 %, kun otetaan huomioon ensihoidon uuden toiminnan palkkamenot 2013 ja vuoden 2012 tilinpäätökseen kirjattu kertaluonteinen 3,9 milj. euron palkkameno uusien virka- ja työehtosopimusten muuttuneiden lomaoikeusmääräysten perusteella. Palkkamenojen reaalikasvu oli 0,04 % seuraavan erittelyn mukaisesti. Palkkamenojen kasvun erittely Tammi-joulukuu Kasvu Euroa % Kuntayhtymän palkkamenot yhteensä ,0 Vähennetään ensihoidon uusi toiminta ,6 Lomapalkkavelan muutos (A-taulukko) ,4 Vähennetään A-sairaalan tulipalon menot ,1 Kuntayhtymä yht. vertailukelpoisesti ,9 Vähennetään palkkojen korotusten kust.vaikutus - Sopimuskorotukset (2,06 %) ,9 Palkkamenojen reaalikasvu ,04 Työpanos oli laskennallista virkaa, mikä on 6,0 laskennallista virkaa vähemmän, kuin vuonna Vuotuinen työpanos supistui 0,1 %. Säästötoimenpiteet näkyivät työpanoksen kasvun hidastumisena tilikauden aikana. Tammi-huhtikuussa työpanoksen kasvu oli 1,2 %, tammi-elokuussa 0,7 % ja tammi-lokakuussa 0,6 %. Vuoden 2013 palkkabudjetissa pysyminen olisi edellyttänyt 119 laskennallista virkaa (2,3 %) matalampaa työpanostasoa. (Työpanostilasto tammi-joulukuulta 2013 on sivulla 140). Sosiaalivakuutusmenojen suhteellinen määrä palkoista oli vuonna 2013 arvion (27,75 %) mukainen. Sosiaalivakuutusmenojen talousarvion toteutumisaste muodostui tästä johtuen palkkamenojen toteutumisastetta vastaavaksi. Yhteensä henkilöstömenojen talousarvio ylittyi 8,9 milj. euroa (2,5 %). YT-neuvottelujen tuloksena työnantaja tarjosi koko henkilöstölle mahdollisuutta vapaaehtoisten talkoovapaiden pitämiseen, suosituksena vähintään 7 talkoovapaapäivää ajalla Ne henkilöt, joille oli myönnetty vähintään 4 työpäivää talkoovapaata, rajattiin mahdollisten lomautusten ulkopuolelle. Talkoovapaapäivien säästöksi muodostui sosiaalikuluineen 2,345 milj. euroa. Talkoovapaapäivien pitäminen vähensi syyskaudella pidettyjä vuosilomia. Vaikutus näkyi tilikauden kuluksi kirjattavana lomapalkkavelan kasvuna arviolta 1,0 milj. euron suuruisena. Lääkäreiden lomarahavapaista kertyi henkilöstömenojen säästöjä euroa. Lomautukset ja niiden säästövaikutukset jäivät vähäisiksi. Lomautusten henkilöstömenojen säästövaikutus oli noin euroa. Yhteistoimintamenettelyn lopputuloksena oli pidettyä talkoovapaapäivää ja lomautuspäivää. Talkoovapaat toteutuivat 99 %:sti marraskuussa laaditun suunnitelman mukaan ja lomautukset 72 %:sti. Palvelujen ostot Palvelujen ostomenot olivat 109,2 milj. euroa, mikä ylittää 11,9 milj. eurolla (12,3 %) talousarvion. Tulosalueittain palvelujen ostojen määrärahat (ulkoiset) toteutuivat seuraavasti:

54 Palvelujen ostot kuntayhtymän ulkopuolelta Tammi-joulukuu Talousarvio Tot. Poikkeama Tammi-joulukuu Tot. Muutos 13/ % Milj % Milj. % TYKS ,7-4, ,6 2,99 9,1 Alueellinen esh ,2-1, ,6 0,39 5,5 Psykiatrian tulosalue ,5 0, ,3-0,12-1,7 Tekniset palvelut ,9-0, ,7-0,81-7,6 Huollon palvelut ,2-0, ,8 0,18 4,5 Piirin yhteiset ,0 0, ,7 0,60 6,4 Ensihoid. ja päiv.liikel ,1-1, ,4 10,15 336,5 Turunmaan sairaala ,5-0, ,9 0,03 2,4 Tyks-Sapa-liikelaitos ,5-3, ,1 2,63 14,9 Kuntayhtymä yhteensä ,3-11, ,1 16,04 17,2 Yhteensä ilman Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitosta ,6-10, ,4 5,89 6,5 Tilinpäätökseen kirjattiin palvelujen ostomenoihin potilasvakuutuksen vastuuvarauksen kasvuna yhteensä 3,7 milj. euroa. Vuonna 2012 vastaava kulukirjaus oli 1,86 milj. euroa. Tyksin osuus vuoden 2013 kulukirjauksesta oli 2,7 milj. euroa. Potilasvakuutusvarauksen kasvu on aiemmin ollut vuosittain n. 0,5 milj. euroa, mihin myös on varauduttu talousarvioissa. Potilasvakuutuskeskuksen ilmoituksen mukaan varausten korottaminen johtuu potilasvahinkovastuiden arviointiperusteiden tarkistamisesta ja vastuiden tason korottamisesta lain asettamien vaatimusten tasolle. 52. Tyks-Sapa-liikelaitoksen talousarvioylitys syntyi pääosin laboratorio- ja kuvantamispalvelujen ostoista. Tykslabissa on laboratoriotutkimusten tuotannossa siirrytty enenevässä määrin kokonaispalvelusopimuksiin, jotka sisältävät laitteiden leasing-maksut ja tarvikekulut. Painopisteen muutos on huomioitu talousarviota 2013 laadittaessa, mutta ei riittävässä määrin. Kunnilta Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen toiminnaksi vuoden 2013 alusta siirtynyt ensihoitotoiminta lisäsi palvelujen ostomenoja 9,0 milj. euroa. Kuntayhtymän tasolla atk-palvelujen ostoihin käytettiin 26,9 milj. euroa, mikä ylittää määrärahat 1,4 milj. eurolla (5,5 %). Menot kasvoivat 6,6 % vuoteen 2012 verrattuna. Vertailukelpoisesti palvelujen ostomenot yhteensä kasvoivat edellä mainitut 6,6 % vuoteen 2012 verrattuna. Materiaalin ostot Materiaalin ostomenot olivat 129,1 milj. euroa, mikä ylittää talousarvion 0,8 milj. euroa (0,7 %). Menot kasvoivat 3,1 % vuoteen 2012 verrattuna. Vertailukelpoinen kasvu oli edellä mainittu 3,0 %. Materiaalin ostot Tammi-joulukuu Talousarvio Tot. Poikkema Tammi-joulukuu Muutos 13/ % Milj. euroa 2012 Milj. % Toimistotarvikkeet ,1 0, ,04 3,1 Hoitotarvikkeet ,7-5, ,75 6,5 Röntgen- ja laboratoriotarv ,8 0, ,15-16,1 Kuntoutus- ja terapiatarv ,1 1, ,53-6,2 Apteekkitarvikkeet ,0 0, ,58 3,6 Elintarvikkeet ,6-0, ,12 3,4 Huoltotarvikkeet ,7-0, ,53 9,8 Vaatteisto ,2 0, ,02-11,6 Lyhytvaikutteinen irtamisto ,7 1, ,42-15,2 Muut tarvikkeet ,7 0, ,02-6,9 Yhteensä ,7-0, ,87 3,1

55 53 Apteekkitarvikemenot olivat 45,6 milj. euroa, mikä 0,9 milj. euroa (2,0 %) alle talousarvion. Vuonna 2012 tehty apteekkitarvikkeiden uusi kaksivuotissopimus alensi lääkkeiden hintoja keskimäärin 7 %:lla. Menot kasvoivat vuoteen 2012 verrattuna 3,6 % (vuonna 2012 kasvu oli 0,1 %). Hoitotarvikemenot olivat 44,8 milj. euroa ja talousarvio ylittyi 5,4 milj. euroa (13,7 %). Menot kasvoivat 6,5 % vuoteen 2012 verrattuna. Tyksissä hoitotarvikemenojen talousarvioylitys oli 4,1 milj. euroa (13,0 %) ja kasvu 5,1 %. Apteekki- ja hoitotarvikkeiden toteutumatiedot tulosalueittain ovat sivulla 132. Muut toimintakulut Muut toimintakulut olivat 10,0 milj. euroa, mikä ylittää talousarvion 2,0 milj. euroa (24,7 %). Muihin toimintakuluihin sisältyy merkittävimpänä erän Tyksin kuntayhtymän ulkopuolelle maksamat EVO-korvaukset. Vuonna 2013 EVOkorvauksia maksettiin 4,2 milj. euroa (4,5 milj. euroa vuonna 2012). Hoitomaksu- ja muiden saatavien poistot olivat euroa ( euroa vuonna 2012). Sekä EVO-korvausten, että saatavien poistoihin varatut määrärahat olivat riittämättömät. Muut toimintatuotot, kuin tuotot jäsenkunnilta ja sitovat nettokulut Valtuuston asettama käyttötalouden sitovuustaso ylittyi kuntayhtymän tasolla 9,0 milj. euroa (1,8 %). Sitovuustason talousarvioylitys oli toimintakulujen talousarvioylitystä pienempi, koska siinä otetaan huomioon muiden, kuin jäsenkuntatuottojen positiiviset poikkeamat talousarviosta. Merkittäviä tuloarvioiden ylityksiä syntyi myyntituotoissa ulkokunnilta ja muilta maksajilta (11,7 milj. euroa), muissa myyntituotoissa (1,5 milj. euroa) ja muissa toimintatuotoissa (1,7 milj. euroa). Potilasmaksutulot jäivät alle arvion 0,8 milj. euroa ja erityisvaltionosuus opetus- ja tutkimustoimintaan 2,2 milj. euroa. Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi erityisvaltionosuutta vuodelle 2013 yhteensä 19,35 milj. euroa, mikä on 1,6 milj. euroa talousarviossa arvioitua vähemmän. Vuonna 2012 tutkimushankkeiden EVO-tulojen jaksotuksessa syntyneen virheen korjauksena vuoden 2013 tilinpäätökseen kirjattiin EVOtuloihin euron vähennys. Tulosalueittain käyttötalouden sitovuustasot toteutuivat seuraavasti: Sitovuustasot 2013 Yli arvion + Muutos Ylitys- Erotus valtuustoon nähden Tilinpäätös Talousarvio Tot. % Alle arvion - 13/12 % oikeus * Sitovat nettokulut: Kuntayhtymä ilman liikelaitoksia , , Turunmaan sairaalan liikelaitos , , Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos , , Myyntituotot piirin sairaaloilta: Tyks-Sapa-liikelaitos , , * Valtuusto Talousarvion toteutuminen meno- ja tulolajeittain Seuraavassa on esitetty talousarvion toteutuminen tuloslaskelman muodossa meno- ja tulolajeittain.

56 54 TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU Toiminnan kokonaisuutta kuvaava tuloslaskelma Kuntayhtymä yhteensä Tilinpäätös Talousarvio Tot. Tilinpäätös Tot. Muutos % 2012 % 13/12 % Toimintatuotot Myyntituotot Tuotot jäsenkunnilta , ,8 8,5 Tuotot ulkokunnilta ja muilta , ,5 36,8 Erityisvaltionosuus , ,1-12,5 Muut myyntituotot , ,9 5,9 Maksutuotot , ,6 1,6 Tuet ja avustukset , ,2 13,6 Muut toimintatuotot , ,3-17,0 Toimintatuotot yhteensä , ,0 8,8 Toimintakulut Palkat , ,5 1,0 Sosiaalivakuutusmaksut , ,6 1,8 Henkilöstömenot yhteensä , ,3 1,2 Palveluiden ostot , ,1 17,2 Materiaalin ostot , ,1 3,1 Muut toimintakulut , ,8 4,0 Toimintakulut yhteensä , ,1 4,2 Toimintakate , ,8 269,0 Rahoitustuotot ja kulut Rahoitustuotot , ,3-33,7 Rahoituskulut , ,0-3,6 Peruspääoman korkokulut , ,3-51,6 Nettorahoitustuotot+/kulut , ,3-13,0 Vuosikate , , ,5 Poistot ja arvonalentumiset , ,7 36,3 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,3-84,4 Sitovat nettokulut , ,3 4,1 Tuotot jäsenkunnilta ja tilikauden tulos Tuotoiksi jäsenkunnilta muodostui tilinpäätöksessä 501,4 milj. euroa, mikä on 6,8 milj. euroa (1,4 %) talousarviossa arvioitua enemmän. Tuotot jäsenkunnilta kasvoivat vuoteen 2012 verrattuna 8,5 %. Tuotot ensihoitopalvelujen myynnistä sisältyvät talousarvion toteutumisvertailussa kohtaan tuotot ulkokunnilta ja muilta (laskutusosoitteena terveyskeskukset), joten jäsenkuntatuottojen 8,5 % kasvu vuoteen 2012 on vertailukelpoisin luvuin laskettu. Tilikauden alijäämäksi muodostui 3,8 milj. euroa, kun talousarvion tavoitetuloksena oli 3,9 milj. euron alijäämä. Vuoden 2013 alijäämä muodostui tilikauden aikana tehtyjä ennusteita selvästi pienemmäksi ja tuotot jäsenkunnilta ennusteita suuremmiksi. Syynä tilannemuutokseen oli loppuvuoden selkeästi ennakoidusta vilkkaampi toiminta sekä vuodenvaihteen poikkeavien henkilöstöjärjestelyjen takia kirjausaineiston tuottamisessa olleet viiveet, minkä johdosta joulukuun toiminta arviointiin toteutunutta hiljaisemmaksi.

57 Jäsenkuntien palvelusuunnitelmien toteutuminen 55 Jäsenkuntatuottojen toteutuma talousarviosta oli edellä mainittu 501,4 milj. euroa (101,4 %) ja kasvu vuoteen 2012 verrattuna 8,5 %. Vastaavat kuntakohtaiset jäsenkuntatuottojen toteutumat palvelusuunnitelmiin verrattuna olivat seuraavat: JÄSENKUNTIEN PALVELUSUUNNITELMIEN EUROMÄÄRÄINEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2013 Kunta Toteutu- Muutos % Kunta Toteutu- Muutos % mis % 2013/12 mis % 2013/12 Aura 89,0-4,2 Parainen 96,9 7,1 Kaarina 106,6 11,1 Punkalaidun 89,8 4,7 Kemiönsaari 108,0 6,5 Pyhäranta 96,4 6,1 Koski Tl 86,5-4,6 Pöytyä 100,9 9,3 Kustavi 95,2 1,0 Raisio 105,4 11,0 Laitila 99,2 8,4 Rusko 104,9 10,5 Lieto 104,7 10,8 Salo 97,9 1,5 Loimaa 99,8 3,9 Sauvo 96,9-2,0 Marttila 111,6 17,6 Somero 100,6 7,8 Masku 109,9 9,2 Taivassalo 104,9 16,3 Mynämäki 99,0 9,8 Tarvasjoki 95,1 5,4 Naantali 96,5 3,0 Turku 101,7 11,5 Nousiainen 105,6 9,9 Uusikaupunki 100,2 6,9 Oripää 113,8 14,9 Vehmaa 108,4 20,3 Paimio 108,7 20,9 Kunnat yhteensä 101,4 8,5 Jäsenkunnille tuotettujen hoitojaksojen toteutuma talousarvioon (=palvelusuunnitelmiin) verrattuna oli 93,9 % ja avohoitokäyntien toteutuma 102,9 %. Jäsenkuntien palvelusuunnitelmien toteutuminen suoritteineen on esitetty sivuilla Investointimenot Investointimenoihin käytettiin vuonna 2013 koko kuntayhtymässä yhteensä 49,2 milj. euroa (84,2 milj. euroa vuonna 2012), mikä on investointeihin varatusta 56,3 milj. euron määrärahasta 87,4 %. Talousarvio alittui 7,1 milj. euroa. Investointimenojen hankekohtainen talousarvion toteutumisvertailu on esitetty sivulla 134. T-sairaalan II-vaiheen rakentamiseen ja varusteluun käytettiin 32,8 milj. euroa mikä alittaa hankkeeseen vuodelle 2013 varatut 34,8 milj. euron määrärahat 2,0 milj. eurolla (5,7 %). A-sairaalan muutos- ja korjaustöihin käytettiin 2,0 milj. euroa. Hankkeeseen vuodelle 2013 varatusta 5,9 milj. euron määrärahasta jäi käyttämättä 3,9 milj. euroa. T2-sairaalan hankintamenojen aktivointi ja poistosuunnitelmat T2-sairaalan toisen vaiheen rakennustyö, joka käsitti E, F, G -rakennuksen rakentamisen, valmistui joulukuussa Tilojen varustelun jälkeen henkilökunta ja potilaat muuttivat uusiin tiloihin maalis-huhtikuussa Vuosina rakennetun E, F, G-rakennuksen hankintamenoksi muodostui 165,8 milj. euroa. Tutkimus- ja hoitolaitehankinnat, kalustaminen ja T-PRO-hanke mukaan lukien T2-sairaala-hankkeen hankintamenoksi muodostui yhteensä 208,9 milj. euroa alla olevan laskelman mukaisesti.

58 T2-SAIRAALAN HANKINTAMENOT Poistoaika Hankintameno keskimäärin Vuosipoisto euroa vuosina euroa Sairaalarakennukset: Tili , Kehittämismenot: Tili (T-PRO) , Tutkimus- ja hoitolaitteet: Tili , Muut koneet ja kalusto: Tili , T2-sairaala yhteensä , Hankintamenot aktivoitiin huhtikuussa 2013 ja poistolaskenta alkoi toukokuusta 2013 lukien. Poistosuunnitelmien mukaiset vuotuiset poistot ovat yhteensä 11,9 milj. euroa. Käyttötalouden ja investointien rahoitus vuonna 2013 Alijäämäisestä tuloksesta huolimatta tulorahoituksella voitiin vuonna 2013 rahoittaa käyttötalous kokonaan ja investoinneista 64,3 % (vuonna ,7 %). Bruttolainanotto oli 38,5 milj. euroa, lainojen lyhennykset 17,8 milj. euroa ja nettolainanotto 20,7 milj. euroa. Pitkäaikaisten lainojen määrä oli ,5 milj. euroa (268,8 milj. euroa ). Kassavarojen määrä oli 10,7 milj. euroa (12,1 milj. euroa ). Rahoituslaskelma on sivulla 168. Liikelaitosten tulokset ja niiden käsittelyä koskevat johtokuntien esitykset Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen tulos vuodelta 2013 on alijäämäinen ,47 euroa (tavoitetulos 0 euroa). Liikelaitoksen johtokunta esittää kuntayhtymän hallitukselle ja edelleen valtuustolle, että alijäämä jätetään taseen yli- ja alijäämätilille (johtokunta ). Turunmaan sairaalan liikelaitoksen tulos vuodelta 2013 muodostui ylijäämäiseksi ,93 euroa. Liikelaitoksen johtokunta esittää kuntayhtymän hallitukselle ja edelleen valtuustolle, että ylijäämä jätetään taseen yli- ja alijäämätilille (johtokunta ). Tyks-Sapa-liikelaitoksen tulos vuodelta 2013 on ,07 euroa alijäämäinen. Liikelaitoksen johtokunta esittää kuntayhtymän hallitukselle ja edelleen valtuustolle, että alijäämä jätetään taseen yli- ja alijäämätilille (johtokunta ). Tuottavuuden ja sen osatekijöiden kehitys vuonna 2013 Somaattisessa hoidossa (ilman päivystystä ja ensihoitoa) tuottavuus laski DRG-pisteen keskimääräisellä kustannuksella mitattuna 0,3 % vuoteen 2012 verrattuna. Somaattisen hoidon reaalikustannukset kasvoivat 2,8 %. Hoidon vaativuustasolla painotettu tuotanto (DRG-pisteiden lukumäärä) kasvoi 2,4 %. Tuottavuuden ja sen osatekijöiden kehitys 2013/2012 Muutos %:na vuoteen 2012 verrattuna Sairaala Ekvival. Hoidon DRG- Reaali- Reaalikust./ Tuottavuushoito- vaativuus- pisteiden kustan- DRG-pist. indeksi jaksot taso lkm nukset lkm TYKS -1,1 3,4 2,2 3,6 1,3-1,3 LAS 0,7 1,2 1,8 0,0-1,8 1,8 SAS 4,5 2,7 7,3-0,8-7,6 8,2 VSS -5,8 4,1-1,9-2,1-0,1 0,1 TS -1,1 1,1 0,0 2,8 2,9-2,8 Yhteensä -0,6 3,0 2,4 2,8 0,3-0,3

59 Talouden kehitys tunnusluvuilla mitattuna 57 TILIVELVOLLISTEN LUETTELO Kuntayhtymän talous on kehittynyt tunnusluvuilla mitattuna vuosina seuraavasti: Talouden tunnusluvut Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista 107,0 105,5 107,7 104,8 101,8 106,3 Vuosikate prosenttia poistoista 122,4 107,5 131,6 70,7 5,4 89,2 Tuotot jäsenkunnilta asukasta kohti (euroa) Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus % 41,9 36,1 62,0 22,8 1,7 64,3 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta (milj. euroa) -217,4-211,0 Lainanhoitokate 1,7 1,2 1,4 0,7 0,2 0,8 Kassan riittävyys (pv) 4,8 5,1 9,6 9,9 6,2 5,6 Myyntisaamisten kiertoaika (pv) 12,6 11,8 13,1 12,4 13,1 15,4 Ostovelkojen kiertoaika (pv) 38,7 39,6 42,6 41,5 45,5 36,9 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste % 46,2 42,3 40,2 35,0 27,7 25,9 Velkaantumisaste % 48,4 70,0 81,3 107,0 162,1 192,1 Suhteellinen velkaantuneisuus % 38,0 43,6 47,9 54,7 65,6 64,0 Quick ratio 0,4 0,5 0,6 0,5 0,4 0,4 Current ratio 0,5 0,5 0,6 0,5 0,4 0,5 Lainakanta (milj. euroa) 95,0 135,1 170,1 213,7 268,9 307,6 Lainakanta asukasta kohti (euroa) Yli-/alijäämäkertymä myyntituotoista % 2,1 2,4 4,2 2,3-3,1-3,5 Kuntayhtymän valtuusto päätti ( 56), että vuosina tilivelvollisia ovat seuraavien toimielinten jäsenet ja viranhaltijat: Toimielimet, joiden jäsenet ovat tilivelvollisia: Tarkastuslautakunta Kuntayhtymän hallitus Hallituksen hallintojaosto Kiinteistöjaosto Kielellisen vähemmistön lautakunta Alueellisen erikoissairaanhoidon johtokunta Turunmaan osavastuualueen (liikelaitoksen) johtokunta Turunmaan osavastuualueen johtokunnan vähemmistökielinen jaosto Sairaanhoidollisten palvelujen (Tyks-Sapa liikelaitoksen) johtokunta Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen johtokunta Turunmaan osavastuualueen (liikelaitoksen) johtokunta Psykiatrian tulosalueen johtokunta Tilivelvolliset viranhaltijat Kuntayhtymätarkastaja Huoltopalveluiden päällikkö Sairaanhoitopiirin johtaja Tyksin sairaalajohtaja Hallintoylihoitaja Tyksin toimialue- ja palvelualuejohtajien asemiin määrätyt viranhaltijat Hallintojohtaja Alueellisen erikoissairaanhoidon toimialajohtaja/ Henkilöstöjohtaja Salon aluesairaalan johtava lääkäri Talousjohtaja Loimaan aluesairaalan johtava lääkäri Talouspalvelupäällikkö Tyks Vakka-Suomen sairaalan johtava lääkäri Talouspäällikkö Turunmaan sairaalan liikelaitoksen toimitusjohtaja Materiaalipäällikkö Tyks-Sapa-liikelaitoksen toimitusjohtaja Tietohallintojohtaja Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen toimitusjohtaja Teknillinen johtaja Psykiatrian tulosalueen toimialajohtaja Kiinteistöpäällikkö

60 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAAN- TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Toiminnan kokonaisuutta kuvaava tuloslaskelma 58 Kuntayhtymä yhteensä VERTAILUTIEDOT VUODELTA 2012 Tammi- Talousarvio Tot. Yli arvion- Tammi- Talousarvio Tot. Muutos TULOSLASKELMA joulukuu % Alle arvion joulukuu % 13/12 % Toimintatuotot Myyntituotot Myyntituotot jäsenkunnilta , , ,3 8,7 Kalliin hoidon tasausmaksut , , ,6 9,1 Erityisvelvoitemaksut , , ,4 4,5 Tuotot jäsenkunnilta yhteensä , , ,8 8,5 Myyntituotot ulkokunnilta ja muilta , , ,5 36,8 Erityisvaltionosuus , , ,1-12,5 Muut myyntituotot , , ,9 5,9 Maksutuotot , , ,6 1,6 Tuet ja avustukset , , ,2 13,6 Muut toimintatuotot , , ,3-17,0 Toimintatuotot yhteensä , , ,0 8,8 Toimintakulut Palkat , , ,5 1,0 Sosiaalivakuutusmaksut , , ,6 1,8 Henkilöstökulut yhteensä , , ,3 1,2 Palveluiden ostot , , ,1 17,2 Materiaalin ostot , , ,1 3,1 Vuokrat , , ,8-1,6 Muut toimintakulut , , ,8 8,4 Toimintakulut yhteensä , , ,1 4,2 Toimintakate , , ,8 269,0 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot , , ,3-47,1 Muut rahoitustuotot , , ,1-10,2 Korkokulut , , ,9-3,7 Muut rahoituskulut , , ,2 84,5 Peruspääoman korkokulut , , ,3-51,6 Nettorahoitustuotot+/kulut , , ,3-13,0 Vuosikate , , ,7 2151,5 Suunnitelmapoistot , , ,7 36,3 Tilikauden tulos , , ,4-84,4 Varausten lisäys-/vähennys+ 0, Rahastojen lisäys-/vähennys+ 0, Tilikauden ylijäämä+/alijäämä , , ,3-84,4 TALOUSARVION YHDISTELMÄLUVUT Toiminnan kulut yhteensä , , ,4 5,4 Toiminnan nettokulut , , ,4 6,1 Sitovat nettokulut , , ,3 4,1 Tuotot jäsenkunnilta asukasta kohti 1 061, , ,8 8,1

61 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAAN- TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Toiminnan kokonaisuutta kuvaava investointilaskelma 59 Kuntayhtymä yhteensä VERTAILUTIEDOT VUODELTA 2012 Tilinpäätös Talousarvio Tot. Yli arvion- Tilinpäätös Talousarvio Tot. Muutos INVESTOINTILASKELMA % Alle arvion % 13/12 % Investointimenot Rakennukset , , ,7-67,3 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,2 Koneet ja kalusto , , ,7 13,6 Muut käyttöomaisuushankinnat , ,7-85,9 Investointimenot yhteensä , , ,6-41,6 Investointitulot Rahoitusosuudet investointeihin , , ,7 142,3 Pysyvien vastaavien luovutustulot , ,5 Investointitulot yhteensä , , ,7-27,5 Investoinnit netto , , ,9-41,7 RAHOITUSLASKELMA Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta Vuosikate , , ,7 2151,5 Satunnaiset erät 0, Tulorahoituksen korjauserät , , ,4 218,4 Toiminnan rahavirta yhteensä , , ,3 1324,8 Investointien rahavirta Investoinnit , , ,6-41,6 Rahoitusosuudet investointeihin , , ,7 142,3 Pysyvien vastaavien luovutustulot , ,1 Investointien rahavirta , , ,7-41,2 Toiminnan ja investointien rahavirta , , ,9-82,7 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaam.lisäykset-/väh , ,5 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta , , ,9-51,9 Lainat julkisyhteisöiltä 0, Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta , , ,0-28,2 Lainat julkisyhteisöiltä 0, Lyhytaikaisten lainojen muutos , Lainakannan muutokset , , ,5-29,9 Oman pääoman muutokset Peruspääoman korotus+/alentaminen- 0, Muut oman pääoman muutokset 0, Oman pääoman muutokset 0, Muut maksuvalmiuden muutokset , , ,0 0,0 Rahoituksen rahavirta , , ,9-83,2 Rahavarojen muutos , ,3-77,1

62 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAAN- TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Talousarvion sitovuutta osoittava tuloslaskelma 60 Kuntayhtymä yhteensä, ilman liikelaitoksia VERTAILUTIEDOT VUODELTA 2012 Tammi- Talousarvio Tot. Yli arvion- Tammi- Talousarvio Tot. Muutos TULOSLASKELMA joulukuu % Alle arvion joulukuu % 13/12 % Toimintatuotot Myyntituotot Myyntituotot jäsenkunnilta , , ,6 7,4 Kalliin hoidon tasausmaksut , , ,2 8,0 Erityisvelvoitemaksut , , ,5 2,4 Tuotot jäsenkunnilta yhteensä , , ,4 7,1 Myyntituotot ulkokunnilta ja muilta , , ,9 16,1 Erityisvaltionosuus , , ,9-12,4 Muut myyntituotot , , ,2 7,9 Maksutuotot , , ,2-1,6 Tuet ja avustukset , , ,6-11,1 Muut toimintatuotot , , ,5 7,5 Toimintatuotot yhteensä , , ,7 6,8 Josta sisäiset tuotot: Taseyksikön sisäiset tuotot Sisäiset tuotot liikelaitoksilta , , ,1 35,2 Toimintakulut Palkat , , ,9-0,7 Sosiaalivakuutusmaksut , , ,0 0,2 Henkilöstökulut yhteensä , , ,7-0,5 Palveluiden ostot , , ,5 6,9 Materiaalin ostot , , ,1 3,6 Vuokrat , , ,8 3,3 Muut toimintakulut , , ,9-2,1 Toimintakulut yhteensä , , ,4 2,0 Josta sisäiset kulut: Taseyksikön sisäiset kulut Sisäiset kulut liikelaitoksilta , , ,6 6,2 Toimintakate , , ,6 253,9 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot , , ,2-47,0 Muut rahoitustuotot , , ,9-45,4 Korkokulut , , ,9-3,7 Muut rahoituskulut , , ,9 96,7 Peruspääoman korkokulut , , ,3-51,6 Sisäiset rahoitustuotot , , ,0 323,0 Sisäiset rahoituskulut , , ,1-61,6 Nettorahoitustuotot+/kulut , , ,5-12,4 Vuosikate , , ,7 1823,5 Suunnitelmapoistot , , ,0 34,8 Tilikauden tulos , , ,4-97,4 Varausten lisäys-/vähennys+ Rahastojen lisäys-/vähennys+ Tilikauden ylijäämä+/alijäämä , , ,4-97,4 TALOUSARVION YHDISTELMÄLUVUT Toiminnan kulut yhteensä , , ,8 3,2 Toiminnan nettokulut , , ,6 3,0 Sitovat nettokulut , , ,5 2,5

63 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAAN- TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Talousarvion sitovuutta osoittava investointilaskelma 61 Kuntayhtymä yhteensä, ilman liikelaitoksia VERTAILUTIEDOT VUODELTA 2012 Tilinpäätös Talousarvio Tot. Yli arvion- Tilinpäätös Talousarvio Tot. Muutos INVESTOINTILASKELMA % Alle arvion % 13/12 % Investointimenot Rakennukset , , ,6-67,5 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,8 Koneet ja kalusto , , ,6 14,5 Muut käyttöomaisuushankinnat , ,2 8,5 Investointimenot yhteensä , , ,2-44,3 Investointitulot Rahoitusosuudet investointeihin 0, Pysyvien vastaavien luovutustulot , , ,5 Investointitulot yhteensä , , ,5 Investoinnit netto , , ,4-64,4 RAHOITUSLASKELMA Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta Vuosikate , , ,7 1823,5 Satunnaiset erät 0, Tulorahoituksen korjauserät , , ,4 212,8 Toiminnan rahavirta yhteensä , , ,1 1172,1 Investointien rahavirta Investoinnit , , ,2-44,3 Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien luovutustulot , , ,0 Investointien rahavirta , , ,1-64,1 Toiminnan ja investointien rahavirta , , ,9-106,8 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaam.lisäykset-/väh ,00 0 0, ,0 0,0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta , , ,9-51,9 Lainat julkisyhteisöiltä 0, Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta , , ,0-28,2 Lainat julkisyhteisöiltä 0, Lyhytaikaisten lainojen muutos , Lainakannan muutokset , , ,5-29,9 Oman pääoman muutokset Peruspääoman korotus+/alentaminen- 0, Muut oman pääoman muutokset 0, Oman pääoman muutokset 0, Muut maksuvalmiuden muutokset , , ,0 0,0 Rahoituksen rahavirta , , ,3-109,6 Rahavarojen muutos , ,3-77,1

64 Turun yliopistollinen keskussairaala 62 TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2013 ORGANISAATIO JA VOIMAVARAT Tyksissä otettiin vuoden 2013 alusta käyttöön uusi hoitolinjoihin ja hoitoprosesseihin perustuva organisaatio vanhan erikoisaloihin perustuvan tulosyksikkörakenteen tilalle. Sairaalan toiminta uudessa organisaatiossa on jaettu toimi- ja palvelualueisiin seuraavasti. Turun yliopistollinen keskussairaala Toimialueet 1. TULES 2. Sydänkeskus 3. Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka 4. Neuro 5. Medisiininen 6. Operatiinen toiminta ja syöpätaudit 7. Naistenklinikka 8. Lasten ja nuorten klinikka Palvelualueet 1. Asiantuntijapalvelut 2. TOTEK TYKS yhteiset Lähtökohtana toimialuejaossa on, että toimialueen sisällä potilasryhmien hoitoon kohdistetut prosessit muodostavat toiminnallisen ja hallinnollisen kokonaisuuden. T2-sairaalan uudisrakennus otettiin käyttöön keväällä Muutto-operaatio ajoittui maaliskuun loppuun ja huhtikuun alkuun. Muutossa T2-sairaalaan siirtyi noin tuhat työntekijää ja 350 potilasta. Tyksin tulosalueeseen kuuluvat Turussa sijaitsevat Kantasairaala ja Kirurginen sairaala sekä Paimion ja Raision sairaalat. Vuodeosastohoidon hoitopaikkoja Tyksissä oli 800 vuonna 2013 (839 vuonna 2012). Hoitopaikat jakautuivat toimi- ja palvelualueittain seuraavasti: Sairaansijat alkaen TULES 112 Sydänkeskus 52 Vatsaelinkirurgia ja urologia 77 Neuro 104 Medisiininen 162 Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit 91 Naistenklinikka 89 Lasten ja nuorten klinikka 76 TOTEK 37 Yhteensä 800 Henkilökunnan lukumäärä oli 3.015, josta lääkäreitä 561 ja hoitohenkilöstöä Muutos Lääkärit Akateeminen tutkimus- ja hoitohenkilöstö Hoitohenkilöstö Hallinto-, talous- ja huoltohenkilöstö Henkilöstön lukumäärä yhteensä

65 TOIMINNAN KEHITYS VUONNA Suoritetavoitteiden toteutuminen Kuntayhtymän sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta esitetty selvitys sivuilla on olennaisilta osin selvitys Tyksn toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta, koska Tyksin osuus koko kuntayhtymän sairaanhoitotoiminnasta on 68 %. Seuraavassa tarkastellaan Tyksin toiminnan kehitystä täydentävillä mittareilla: suoritteiden lukumäärät, keskimääräiset suoritekustannukset, avohoidon osuus toiminnasta, hoitoon pääsy, tuottavuuden kehitys. Vuodeosastohoidossa palvelutuotanto väheni niin hoitojaksoilla, hoitopäivillä kuin leikkaustoimenpiteiden määrällä mitattuna vuoteen 2012 verrattuna. Hoitopäivien määrä väheni hoitojaksoja enemmän ja keskimääräinen hoitoaika lyheni 3,94 vuorokauteen (4,01 vuorokautta vuonna 2012). T2-sairaalaan muutto vähensi vuodeosastohoidon suoritteita maalishuhtikuussa. Kirurgian leikkausosaston 250 elektiivinen leikkaustoiminta oli muuton aikana kolmen viikon suljettuna, mikä merkitsi n. 500 leikkaustoimenpiteen vähennystä tuotantoon. A-sairaalan muutostyöt olivat aikataulustaan jäljessä, minkä johdosta saliaikaa oli leikkaustoimissa käytettävissä vuotta 2012 vähemmän. Avohoitokäyntien määrä lisääntyi 7,6 % ja myös talousarviossa asetettu tavoite ylittyi. T2-sairaalan muutto ei vähentänyt avohoitokäyntien määrää. Vaikutus oli päinvastainen. Ekvivalentteina hoitojaksoina mitattuna palvelutuotanto oli toteutumaltaan 98,0 % talousarviosta ja määrältään 1,0 % vuotta 2012 pienempi. Keskeiset suoritetavoitteet toteutuivat vuositasolla seuraavasti: Toteutunut Tavoite Tot. Ylitys + Toteutunut Muutos % Alitus /12 % SOMAATTINEN HOITO Vuodeosastohoito Hoitojaksot , ,0 Hoitopäivät , ,6 Leikkaustoimenpiteet (A-Q ja Y) , ,0 Keskimääräinen hoitoaika 3,94 4,0 98,4-0,1 4,01-1,7 Avohoito Avohoitokäynnit , ,6 Päiki-toimenpiteet (A-Q ja Y) , ,2 Leikkaustoimenpiteet yhteensä , ,5 Keskimääräiset suoritekustannukset Hoitojakson keskihinta , ,7 Hoitopäivän keskihinta , ,5 Avohoitokäynnin keskihinta , ,4 Synnytyksiä Tyksissä oli vuonna 2013 (4.098 vuonna 2012). Avohoidon osuus toiminnasta euromääräisen kuntalaskutuksen perusteella oli 40,6 % ja se kasvoi 4,2 %-yksikköä vuoteen 2012 verrattuna. Avohoidon osuuden kasvusta noin puolet oli orgaanista kasvua ja puolet hintarakenteiden tarkistuksista johtuvaa.

66 Hoitoon pääsy 64 Yli 6 kuukautta odottaneita potilaita oli potilasta. Näistä 4 oli neurokirurgista ja 5 korvatautien potilasta. Elokuun lopussa yli 6 kuukautta odottaneita oli 78, huhtikuun lopussa 99 ja vuoden 2012 alussa 50 potilasta. Tuottavuuden kehitys Hoidon vaativuustaso, keskimääräisillä DRG-painoilla mitattuna, nousi 3,4 % vuoteen 2012 verrattuna. Hoidon vaativuustasolla painotettuna tuotanto kasvoi 2,2 %. Kun hoidon reaalikustannukset kasvoivat 3,6 %, tuottavuus aleni 1,3 %. Tuottavuuden ja sen osatekijöiden kehitys on esitetty sivulla 142. TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Toimintakulujen talousarvion toteutuminen Tyksin talouden kehitys vuonna 2012, toimintakulujen talousarvion ylittyessä 21,5 milj. eurolla ja toimintakulujen kasvaessa vertailukelpoisesti 5,9 %, antoi ongelmallisen lähtökohdan vuoden 2013 talousarviossa pysymiselle. Vuonna 2012 toteutuneet toimintakulut muodostuivat 0,5 milj. euroa vuoden 2013 määrärahoja suuremmiksi. Vuoden 2013 talousarviossa oli lähtökohtana, että uusiin T-sairaalan tiloihin siirtymisen ja uuden organisaatiomallin käyttöönoton perusteella talousarvioon ei sisällytetä uusia vakansseja ja niiden perusteella uusia määrärahoja. Lähtökohtana oli, että toiminnan uusissa tiloissa ja uudella organisaatiolla tulee tuottaa jo vuonna 2013 osa siitä tuottavuushyödystä, mitä investoinnilla on tavoiteltu. Vuonna 2012 aloitetut talouden sopeuttamistoimet, joilla pyrittiin pitkäkestoisiin ja pysyviin toimintamallien muutoksiin, vaikuttivat Tyksin toimintakulujen kehitykseen viiveellä vuonna Uhkaamassa olevan talousarvioylityksen ja tilikauden alijäämän supistamiseksi hallitus päätti ( 109) aloittaa koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut tavoitteena kuntayhtymän tasolla 5,8 milj. euron henkilöstökulujen supistaminen vuonna Tyksissä talouden sopeuttamistoimenpiteiden keinovalikoimassa olivat lisäksi aktiiviset toimenpiteet myynnin lisäämiseksi erityisesti Vaasan sairaanhoitopiirin alueelle. Sopeuttamistoimenpiteistä huolimatta Tyksin vuoden 2013 talousarvioon varatut toimintakulujen määrärahat ylittyivät 14,9 milj. euroa, mikä prosentteina merkitsee 3,6 % ylitystä. Positiivista vuoden 2013 talouden kehityksessä oli toimintakulujen vertailukelpoisen kasvun hidastuminen vuoden ,9 %:sta 3,8 %:iin. On ilmeistä, että T2-sairaalan käyttöönotto ja uuden organisaatiomallin toimintatavat vaikuttivat jo vuonna 2013 osaltaan toimintakuluja vähentävästi, kun otetaan huomioon, että muutto uusiin tiloihin ja siirtymävaihe aiheuttivat vuonna 2013 kertaluonteisia kustannuksia. Positiivista oli myös se, että myyntituotot ulkokunnilta ja muilta maksajilta ylitti tuloarvion 9,3 milj. eurolla ja kasvuksi vuoteen 2012 verrattuna muodostui 17,1 %. Ulkokuntamyynnin kasvun ja tuloarvion ylityksen ansiosta sitovien nettokulujen talousarvioylitys jäi 5,7 milj. euroon, mikä merkitsee 1,7 % ylitystä. Sitovat nettokulut mittaavat jäsenkunnille aiheutuvaa kustannusperusteista maksuosuusrasitusta. Toimintakulujen kasvu oli nimellisesti 3,4 %. Vertailukelpoinen kasvu oli 3,8 %. Vuoden 2012 toimintakuluista tulee vertailussa vähentää A-sairaalan tulipalosta aiheutuneet menot ja A-taulukon soveltamisesta aiheutunut kuluksi kirjattu lomapalkkavelan muutos. Potilasvakuutusvaraus kasvoi vuonna ,7 milj. euroa ja vuonna ,5 milj. euroa. Alla oleva laskelma selventää vertailua.

67 Tilinpäätös Vähennetään Vertailu- Muutos 13/12 % 2013 Lomapalkka- Potilasvak. kelpoi- Nimelli- Vertailuvelan muutos varauksen sesti sesti kelpoisesti (A-taulukko) muutos Toimintakulut Palkat ,1 1,5 Sosiaalivakuutusmaksut ,0 2,2 Henkilöstökulut yhteensä ,3 1,7 Palveluiden ostot ,8 6,8 Materiaalin ostot ,4 2,6 Muut toimintakulut ,7 7,7 Toimintakulut yhteensä ,4 3,8 Tilinpäätös Vähennetään Vertailu A-sairaalan Lomapalkka- Potilasvak. kelpoitulipalon velan muutos varauksen sesti aih. menot (A-taulukko) muutos Toimintakulut Palkat Sosiaalivakuutusmaksut Henkilöstökulut yhteensä Palveluiden ostot Materiaalin ostot Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä Toimintakulujen vertailukelpoiseksi reaalikasvuksi, (josta on eliminoitu palkkojen sopimuskorotusten ja hintojen nousun vaikutus), muodostui 2,0 %. Henkilöstökulut Palkkamenot olivat 142,7 milj. euroa, mikä on 104,3 % talousarviosta. Talousarvio ylittyi 5,9 milj. euroa. Palkkamenot kasvoivat 0,1 % vuoteen 2012 verrattuna. Vertailukelpoinen kasvu oli 1,5 % ja reaalinen kasvu -0,4 % seuraavan erittelyn mukaisesti: Palkkamenojen kasvun erittely Tammi-joulukuu Kasvu Euroa % Tyksin palkkamenot yhteensä ,1 Lomapalkkavelan muutos (A-taulukko) ,4 Vähennetään A-sairaalan tulipalon menot ,1 Tyks yht. vertailukelpoisesti ,5 Vähennetään palkkojen korotusten kust.vaikutus - Sopimuskorotukset (2,06 %) ,9 Palkkamenojen reaalikasvu ,4 Työpanos oli vuonna laskennallista virkaa, mikä on 7 laskennallista virkaa (0,3 %) vähemmän, kuin vuonna Vuoden 2013 palkkabudjetissa pysyminen olisi edellyttänyt 104 laskennallista virkaa (4,4 %) matalampaa työpanostasoa. Sosiaalivakuutusmenojen suhteellinen määrä palkoista oli vuonna 2013 arvion (27,75 %) mukainen. Sosiaalivakuutusmenojen talousarvion toteutumisaste muodostui tästä johtuen palkkamenojen toteutumisastetta vastaavaksi. Yhteensä henkilöstömenojen talousarvio ylittyi 7,6 milj. euroa (4,3 %). Palvelujen ostot Palvelujen ostomenot olivat 112,2 milj. euroa, mikä ylittää 6,4 milj. eurolla (6,0 %:lla) talousarvion. Menot kasvoivat 7,8 % vuoteen 2012 verrattuna. Vertailukelpoisesti kasvu oli 6,8 %, kun potilasvakuutusvarauksen muutoksesta johtuva kasvu eliminoidaan. Menolajeittain palvelujen ostot toteutuivat talousarvioon verrattuna seuraavasti. Palvelujen ostot sisältävät paitsi ostot kuntayhtymän

68 66 ulkopuolelta myös sisäiset ostot Tyks-Sapa-liikelaitokselta, teknisten ja huoltopalvelujen tulosalueelta ja Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokselta (potilaskuljetukset). Palvelujen ostomenot Toteutunut Talousarvio Tot. % Yli arvion - Muutos % Alle arvion + 13/12 Laboratorio-, kuvantamis- ja välinehuollon palvelut (Tyks-Sapa) , ,5 Kuntayhtymän ulkopuoliset tutkimus- ja hoitopalvelut , ,6 Ravintopalvelut , ,6 Siivouspalvelut , ,7 Vaatehuolto , ,8 Kunnossapitopalvelut , ,9 Muut huoltopalvelut , ,3 Ravinto- ja huoltopalvelut yhteensä , ,6 Atk-palvelut , ,8 Muut toimisto- ja asiantuntijapalvelut , ,0 Potilaskuljetukset , ,5 Muut matkustus- ja kuljetuspalvelut , ,4 Potilasvakuutumaksu , ,6 Muut palvelut , ,6 Palvelujen ostot yhteensä , ,8 Palvelujen ostojen merkittävin erä: palvelujen ostot Tyks-Sapa-liikelaitokselta ylittivät niihin varatut määrärahat 1,5 milj. euroa. Tutkimus- ja hoitopalvelujen ostot kuntayhtymän ulkopuolelta ylittivät niihin varatut määrärahat 0,6 milj. eurolla. Menot aiheutuvat korvauksista toisen sairaanhoitopiirin sairaalassa hoidetuista potilaista, lääkinnällisestä kuntoutuksesta ja elinsiirtopalvelujen ostoista. Ravintopalvelujen ja huoltopalvelujen ostot, jotka vaatehuoltoa lukuun ottamatta Tyks ostaa teknisten ja huoltopalvelujen tulosalueelta, ylittivät määrärahat yhteensä 1,9 milj. eurolla. Potilasvakuutuksesta aiheutuneet menot olivat 4,9 milj. euroa (3,7 milj. euroa vuonna 2012), mikä ylittää määrärahan 2,4 milj. euroa. Vuoden 2013 kuluksi kirjattu potilasvakuutusvarauksen muutos oli 2,7 milj. euroa. Materiaalin ostot Materiaalin ostomenot olivat 88,2 milj. euroa. Toteutuma oli hyvin tarkkaan talousarvion mukainen. Menot kasvoivat 2,4 % vuoteen 2012 verrattuna. Materiaalin ostot Toteutunut Talousarvio Tot. Yli arvion - Muutos Muutos % % Alle arvion Milj. 13/12 Toimistotarvikkeet , ,03 6,8 Hoitotarvikkeet , ,72 5,1 Röntgen- ja laboratoriotarv , ,34 32,9 Kuntoutus- ja terapiatarv , ,56-6,9 Apteekkitarvikkeet , ,11 2,8 Elintarvikkeet , ,00-0,7 Huoltotarvikkeet , ,26-12,8 Vaatteisto , ,02-41,3 Lyhytvaikutteinen irtaimisto , ,24-17,2 Muut tarvikkeet , ,01-6,2 Yhteensä , ,11 2,4

69 67 Apteekkitarvikemenot olivat 40,2 milj. euroa, mikä on 1,1 milj. euroa (2,7 %) alle talousarvion. Vuonna 2012 tehty apteekkitarvikkeiden uusi kaksivuotissopimus alensi lääkkeiden hintoja keskimäärin 7 %:lla. Menot kasvoivat vuoteen 2012 verrattuna 2,8 % (vuonna 2012 kasvu oli 0,1 %). Hoitotarvikemenot olivat 35,4 milj. euroa ja talousarvio ylittyi 4,1 milj. euroa (13,0 %). Menot kasvoivat 5,1 %. Apteekki- ja hoitotarvikkeiden toteutumatiedot tulosalueittain on esitetty sivulla 132. Vuokrat Vuokramenot olivat 34,0 milj. euroa, mikä ylittää 0,7 milj. eurolla (2,2 %:lla) talousarvion. Menot kasvoivat 17,3 % vuoteen 2012 verrattuna. Vuokramenoihin sisältyi teknisen huollon laskuttamia sisäisiä tilavuokria 31,5 milj. euroa. Vuonna 2012 sisäiset tilavuokrat olivat 26,7 milj. euroa. Sisäisten tilavuokrien (4,7 milj. euron) kasvu aiheutui T2-sairaalan vuokrista (toukojoulukuulta 2013). Muut toimintakulut Muut toimintakulut olivat 16,9 milj. euroa, mikä ylittää talousarvion 0,3 milj. euroa (1,6 %). Merkittävimpinä erinä menokohtaan sisältyvät hallintokeskuksen maksuosuudet 8,5 milj. euroa, korvaukset erityisvaltionosuudesta muille tulosalueille 2,7 milj. euroa ja kuntayhtymän ulkopuolelle 4,2 milj. euroa sekä hoitomaksusaatavien ja muiden saatavien poistot 0,4 milj. euroa. Hallintokeskuksen maksuosuudet jäivät alle arvion 1,0 milj. euroa. Kuntayhtymän ulkopuolelle maksetut EVO-korvaukset ja saatavien poistot ylittivät määrärahat yhteensä 1,2 milj. eurolla. Suunnitelmapoistot T2-sairaalaan Tyksin käyttöön hankitut tutkimus- ja hoitolaitteet, koneet ja kalusto sekä T-PRO-hankkeen hankintamenot aktivoitiin huhtikuussa ja niiden poistolaskenta alkoi toukokuusta alkaen. T2-sairaalan hankintamenot Poistoaika ja poistosuunnitelmat (Tyks) Hankintameno keskimäärin Vuosipoisto euroa vuosina euroa Tutkimus- ja kehittämismenot: T2 toiminnallinen suunnittelu (T-PRO) , Tutkimus- ja hoitolaitteet , Muut koneet ja kalusto , Yhteensä , Poistosuunnitelmien mukaiset vuotuiset poistot ovat yhteensä 4,2 milj. euroa. Touko-joulukuulle 2013 kirjatut poistot olivat 2,8 milj. euroa. (T2-sairaalan rakennusten poistot kirjataan tekniseen huoltoon.) Tyksin suunnitelmapoistot yhteensä tammi-joulukuussa olivat 7,5 milj. euroa. Kasvu vuoteen 2012 verrattuna oli 2,9 milj. euroa (62,0 %). Muut toimintatuotot, kuin tuotot jäsenkunnilta ja sitovat nettokulut Sitovat nettokulut (hallitukseen nähden) ylittyivät sairaalatasolla 5,7 milj. euroa (1,7 %). Sitovuustason talousarvioylitys oli toimintakulujen talousarvioylitystä pienempi, koska siinä otetaan huomioon muiden, kuin jäsenkuntatuottojen positiiviset poikkeamat talousarviosta. Merkittäviä tuloarvioiden ylityksiä syntyi myyntituotoissa ulkokunnilta ja muilta maksajilta (9,3 milj. euroa), muissa myyntituotoissa (2,0 milj. euroa) ja muissa toimintatuotoissa (0,3 milj. euroa). Potilasmaksutulot jäivät alle arvion 1,2 milj. euroa ja erityisvaltionosuus opetus- ja tutkimustoimintaan 2,2 milj. euroa.

70 68 Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi erityisvaltionosuutta vuodelle 2013 yhteensä 19,35 milj. euroa, mikä on 1,6 milj. euroa talousarviossa arvioitua vähemmän. Vuonna 2012 tutkimushankkeiden EVO-tulojen jaksotuksessa syntyneen virheen korjauksena vuoden 2013 tilinpäätökseen kirjattiin EVOtuloihin euron vähennys. Toimialueittain myyntituotot ulkokunnilta ja muilta (vakuutusyhtiöiltä) toteutuivat tuloarvioihin verrattuna seuraavasti: Myyntituotot ulkokunnilta Toteutunut Tuloarvio Tot. % Yli arvion - ja muilta (vakuutusyhtiöiltä) Alle arvion + TULES , Sydänkeskus , Vatsaelinkirurgia ja urologia , Neuro , Medisiininen , Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit , Naistenklinikka , Lasten ja nuorten klinikka , Asiantuntijapalvelut , TOTEK , Yhteensä , Tuotot jäsenkunnilta ja tilikauden tulos Tuotoiksi jäsenkunnilta muodostui tilinpäätöksessä 339,5 milj. euroa, mikä on 3,3 milj. euroa (1,0 %) talousarviossa arvioitua enemmän. Kasvu vuoteen 2012 verrattuna oli 8,6 %. Tilikauden tulos oli 6,3 milj. euroa alijäämäinen, kun tavoitetulos talousarviossa oli 3,9 milj. euroa alijäämäinen. Investointimenot Investointimenoihin käytettiin Tyksissä vuonna 2013 yhteensä 42,4 milj. euroa, mikä on investointeihin varatusta 49,1 milj. euron määrärahasta 86,3 %. Talousarvio alittui 6,7 milj. euroa. T-sairaalan II-vaiheen rakentamiseen ja varusteluun käytettiin 32,8 milj. euroa mikä alittaa hankkeeseen vuodelle 2013 varatut 34,8 milj. euron määrärahat 2,0 milj. eurolla (5,7 %). A-sairaalan muutos- ja korjaustöihin käytettiin 2,0 milj. euroa. Hankkeeseen vuodelle 2013 varatusta 5,9 milj. euron määrärahasta jäi käyttämättä 3,9 milj. euroa. Investointimenojen hankekohtainen talousarvion toteutumisvertailu on sivulla 134.

71 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAAN- TALOUSARVION SEURANTARAPORTTI HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Tammi-joulukuu Turun yliopistollinen keskussairaala VERTAILUTIEDOT VUODELTA 2012 Tammi- Talousarvio Tot. Yli arvion- Tammi- Talousarvio Tot. Muutos TULOSLASKELMA joulukuu % Alle arvion joulukuu % 13/12 % Toimintatuotot Myyntituotot Myyntituotot jäsenkunnilta , , ,2 8,6 Kalliin hoidon tasausmaksut , , ,3 9,4 Erityisvelvoitemaksut , , ,1 7,0 Tuotot jäsenkunnilta yhteensä , , ,0 8,6 Myyntituotot ulkokunnilta ja muilta , , ,3 17,1 Erityisvaltionosuus , , ,8-12,2 Muut myyntituotot , , ,5 8,5 Maksutuotot , , ,7-2,2 Tuet ja avustukset , , ,3 10,4 Muut toimintatuotot , , ,4-15,3 Toimintatuotot yhteensä , , ,6 7,5 Josta sisäiset tuotot: Taseyksikön sisäiset tuotot , , ,1-6,1 Sisäiset tuotot liikelaitoksilta , , ,8 31,2 Toimintakulut Palkat , , ,6 0,1 Sosiaalivakuutusmaksut , , ,6 1,0 Henkilöstökulut yhteensä , , ,4 0,3 Palveluiden ostot , , ,4 7,8 Materiaalin ostot , , ,7 2,4 Vuokrat , , ,2 17,3 Muut toimintakulut , , ,2-7,4 Toimintakulut yhteensä , , ,4 3,4 Josta sisäiset kulut: Taseyksikön sisäiset kulut , , ,9 8,2 Sisäiset kulut liikelaitoksilta , , ,1 5,4 Toimintakate , , ###### -110,0 Rahoitustuotot ja kulut Muut rahoitustuotot 0, Muut rahoituskulut 1 100, ,9 Sisäiset rahoituskulut , , ,6 9,9 Nettorahoitustuotot+/kulut , , ,7 9,8 Vuosikate , , ,0-108,4 Poistot ja arvonalentumiset , , ,3 62,0 Tilikauden tulos , , ,1-67,4 Varausten lisäys-/vähennys+ 0, Rahastojen lisäys-/vähennys+ 0, Tilikauden ylijäämä+/alijäämä , , ,1-67,4 TALOUSARVION YHDISTELMÄLUVUT Toiminnan kulut yhteensä , ,1 4,1 Toiminnan nettokulut , ,0 4,5 Sitovat nettokulut , ,3 4,2

72 Alueellinen erikoissairaanhoito 70 TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2013 ORGANISAATIO JA VOIMAVARAT Vuoden 2013 alusta lukien alueellinen erikoissairaanhoito koottiin yhdeksi oman johtokuntansa alaiseksi tulosalueeksi lukuun ottamatta Turunmaan sairaalan liikelaitosta. Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen muodostavat Loimaan, Salon ja Vakka-Suomen aluesairaalat. Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueella oli vuonna 2013 yhteensä 217 vuodeosastohoidon hoitopaikkaa, jotka jakautuivat sairaaloittain ja erikoisaloittain seuraavasti: Vuodeosastohoidon hoitopaikat Loimaa Salo Vakka- Yhteensä Suomi Sisätaudit Kirurgia Naistentaudit Lastentaudit 8 8 Valvontaosasto 3 3 Yhteensä Avohoidossa olivat edustettuina edellisten lisäksi sairaaloittain seuraavat erikoisalat: Erikoisala: Loimaa Salo Vakka- Suomi Lastentaudit x x x Silmätaudit x x x Korvataudit x x x Syöpätaudit x x x Neurologia x x x Keuhkosairaudet x x x Fysiatria x x x Dialyysiyksikkö x x x Ensiapupoliklinikka x x x Toiminnan organisointi perustui vuonna 2013 vielä erikoisaloihin ja niiden perusteella määriteltyihin tulosyksiköihin. Henkilökunnan lukumäärä oli 680. Lääkäreitä alueellisessa erikoissairaanhoidossa oli 102 ja hoitohenkilöstöä yhteensä 556. Henkilöstön lukumäärä henkilöstöryhmittäin Loimaa Salo Vakka- Yhteensä Yhteensä Muutos Suomi Lääkärit Amanuenssit Akateeminen tutkimus- ja hoitohenkilöstö Hoitohenkilöstö Hallinto-, talous- ja huoltohenkilöstö Henkilöstön lukumäärä yhteensä

73 TOIMINNAN KEHITYS VUONNA Alueellisen erikoissairaanhoidon käyttäjäkuntien vuodeosastohoidon palvelujen tarve on vähentynyt merkittävästi viime vuosina, mitä osoittaa alla oleva tilasto suoritteiden kehityksestä. Vuosina hoitopäivien määrä väheni 67 %:iin vuoden 2007 tasosta ja hoitojaksojen määrä 80 %:iin. Avohoitokäyntien määrä on samaan aikaan lisääntynyt vertailukelpoisesti, ilman terveyskeskuspäivystyksen käyntejä 21 %. Suoritemäärien kehitys vuodeosastohoidossa ja avohoidossa (Alueellinen esh yhteensä) Hoitojaksot Indeksi 2007 = ,5 91,0 87,4 85,8 81,6 80,2 Hoitopäivät Indeksi 2007 = ,4 79,9 77,0 74,1 69,9 66,6 Avohoitokäynnit * Indeksi 2007 = ,2 104,6 104,7 110,2 116,2 121,0 Terv.kesk.päiv. käynnit * Ilman terveyskeskuspäivystyksen käyntejä Palvelurakennemuutoksella on aluesairaaloissa pyritty vastaamaan kuntien muuttuneisiin palvelutarpeisiin. Rakennemuutos on merkinnyt siirtymistä avohoitoa painottaviin toimintamuotoihin palvelutuotannossa ja lisäksi tilojen uudisrakentamista ja saneeraamista avohoidon tarpeisiin. Hoitopaikkoja on vähennetty vuoden hoitopaikasta 231 hoitopaikkaan vuonna Keskeiset suoritetavoitteet toteutuivat vuonna 2013 seuraavasti: Alueellinen esh yhteensä Toteutunut Tavoite Tot. Ylitys + Toteutunut Muutos % Alitus /12 % SOMAATTINEN HOITO Vuodeosastohoito Hoitojaksot , ,6 Hoitopäivät , ,7 Leikkaustoimenpiteet (A-Q ja Y) , ,1 Keskimääräinen hoitoaika 3,91 4,0 96,9-0,1 4,04-3,1 Avohoito Avohoitokäynnit , ,7 Päiki-toimenpiteet (A-Q ja Y) , ,4 Leikkaustoimenpiteet yhteensä , ,3 Keskimääräiset suoritekustannukset Hoitojakson keskihinta , ,0 Hoitopäivän keskihinta , ,2 Avohoitokäynnin keskihinta , ,9 Vuodeosastohoidon hoitojaksojen ja hoitopäivien sekä vuodeosastohoidossa tehtyjen leikkaustoimenpiteiden määrät vähenivät vuoteen 2012 verrattuna. Toteutumat jäivät myös alle talousarviossa asetettujen tavoitteiden. Avohoitokäyntien määrä kasvoi 0,7 % ja päiväkirurgisten toimenpiteiden määrä 4,4 %. Toteutumat ylittivät talousarviossa asetetut tavoitteet. Ilman terveyskeskuspäivystyskäyntejä avohoitokäyntien määrä lisääntyi 4,1 %. Ekvivalentteina hoitojaksoina suoritemäärä oli 100,4 % talousarviosta ja varsin tarkkaan vuoden 2012 tasolla. Sairaaloittain suoritetavoitteiden toteutumat käyvät ilmi sivulta 147.

74 72 Hoidon vaativuustaso, keskimääräisillä DRG-painoilla mitattuna, kohosi alueellisessa erikoissairaanhoidossa 2,5 % vuoteen 2012 verrattuna (LAS +1,2 %, SAS +2,7 %, VSS +4,1 %). Hoidon vaativuustasolla painotettuna tuotanto kasvoi 3,7 %. Kun hoidon reaalikustannukset alenivat 0,9 %, tuottavuus parani 4,6 %. Salon aluesairaalassa tuottavuuden lisäys oli merkittävät 8,2 %. Loimaan aluesairaalassa tuottavuus parani 1,8 % ja Vakka-Suomen sairaalassa säilyi vuoden 2012 tasolla. Tuottavuuskehitys sairaaloittain on esitetty sivulla 143. Hoitoon pääsy aluesairaaloihin oli vuonna 2013 hyvä. odottaneita oli vuoden aikana vain muutamia. Yli 6 kuukautta Lähetteitä kertyi , mikä oli 2,2 % vuotta 2012 vähemmän. Kirjauskäytännön muutoksen vuoksi yhteispäivystyksen lähetemäärät eivät ole vertailukelpoisia vuoteen Palveluja saaneiden eri henkilöiden lukumäärä oli , mikä on 0,8 % vuotta 2012 vähemmän. Sairaalakohtaiset tiedot lähetteistä ja hoidettujen eri potilaiden lukumääristä ovat sivulla 160. Avohoidon osuus toiminnasta oli 52,5 %. vuoteen 2012 verrattuna. Osuus kasvoi 3,0 %-yksikköä TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Toimintakulujen talousarvion toteutuminen Talouden kehitys vuonna 2012 antoi myös alueellisessa erikoissairaanhoidossa ongelmallisen lähtökohdan vuoden 2013 talousarviossa pysymiselle. Vuonna 2012 toimintakulut kasvoivat 5,7 % ja muodostuivat euroa vuoden 2013 määrärahoja suuremmiksi. Uhkaamassa olevan talousarvioylityksen ja tilikauden alijäämän supistamiseksi hallitus päätti ( 109) aloittaa koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut tavoitteena kuntayhtymän tasolla 5,8 milj. euron henkilöstökulujen supistaminen vuonna Keskeisenä talouden sopeutuskeinona, talkoovapaiden ja lomautusten lisäksi, aluesairaaloissa oli vuodeosastohoidon osuuden vähentäminen edelleen ja palvelujen tuottaminen avohoidossa. Ulkokuntamyynnin lisäämistä sopeutuskeinona voitiin käyttää Salon ja Vakka-Suomen sairaaloissa. Vakka-Suomen sairaala lisäsi myyntiä erityisesti Rauman seudulle. Loimaan aluesairaalan käyttäjäkunnat piirin ulkopuolella ovat viime vuosina keskittäneet ostojaan omaan sairaanhoitopiiriin. Kehitys jatkui myös vuonna 2013 ja Loimaan aluesairaalan myynti ulkokunnille väheni edelleen. Sopeuttamistoimenpiteistä huolimatta alueellisen erikoissairaanhoidon vuoden 2013 talousarvioon varatut toimintakulujen määrärahat ylittyivät 1,2 milj. euroa, mikä prosentteina merkitsee 1,5 % ylitystä. Positiivista vuoden 2013 talouden kehityksessä oli toimintakulujen vertailukelpoisen kasvun hidastuminen vuoden ,7 %:sta 1,2 %:iin. Henkilöstökulut supistuivat vertailukelpoisesti 0,3 % vuoteen 2012 verrattuna. Tulosalueen sitovat nettokulut ylittivät talousarvion 1,5 milj. euroa (2,0 %). Sitovat nettokulut mittaavat jäsenkunnille aiheutuvaa kustannusperusteista maksuosuusrasitusta. Toimintakulujen kasvu oli nimellisesti 1,3 %. Vertailukelpoinen kasvu oli 1,2 %. Vuoden 2012 toimintakuluista tulee vertailussa vähentää A-taulukon soveltamisesta aiheutunut kuluksi kirjattu lomapalkkavelan muutos.

75 73 Potilasvakuutusvaraus kasvoi vuonna ,9 milj. euroa ja vuonna ,3 milj. euroa. Alla oleva laskelma selventää vertailua. Alueellinen Tilinpäätös Vähennetään Vertailu- Muutos 13/12 % erikoissairaanhoito 2013 Lomapalkka- Potilasvak. kelpoi- Nimelli- Vertailuvelan muutos varauksen sesti sesti kelpoisesti (A-taulukko) muutos Toimintakulut Palkat ,7-0,3 Sosiaalivakuutusmaksut ,6-0,5 Henkilöstökulut yhteensä ,7-0,3 Palveluiden ostot ,3 4,7 Materiaalin ostot ,5 4,5 Muut toimintakulut ,9-4,9 Toimintakulut yhteensä ,3 1,2 Tilinpäätös Vähennetään Vertailu Lomapalkka- Potilasvak. kelpoivelan muutos varauksen sesti (A-taulukko) muutos Toimintakulut Palkat Sosiaalivakuutusmaksut Henkilöstökulut yhteensä Palveluiden ostot Materiaalin ostot Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä Toimintakulujen vertailukelpoinen reaalikasvu, (josta on eliminoitu palkkojen sopimuskorotusten ja hintojen nousun vaikutus), oli miinus 0,6 %. Henkilöstökulut Palkkamenot olivat 30,3 milj. euroa, mikä on 98,6 % talousarviosta. Talousarvio alittui euroa. Palkkamenot supistuivat 1,7 % vuoteen 2012 verrattuna. Vertailukelpoinen kasvu oli -0,3 % ja reaalinen kasvu -2,2 % seuraavan erittelyn mukaisesti: Palkkamenojen kasvun erittely Tammi-joulukuu Kasvu Euroa % Palkkamenot yhteensä ,7 Lomapalkkavelan muutos (A-taulukko) ,5 Palkkamenot vertailukelpoisesti ,3 Vähennetään palkkojen korotusten kust.vaikutus - Sopimuskorotukset (2,06 %) ,9 Palkkamenojen reaalikasvu ,2 Työpanos oli vuonna laskennallista virkaa, mikä on 15 laskennallista virkaa (2,7 %) vähemmän, kuin vuonna Työpanostilasto sairaaloittain on sivulla 140. Talkoovapaapäivien säästöksi muodostui sosiaalikuluineen euroa. Kaikki kolme aluesairaalaa pysyivät vuonna 2013 henkilöstökulujen talousarvioissaan. Sosiaalivakuutusmenojen suhteellinen määrä palkoista oli vuonna 2013 arvion (27,75 %) mukainen. Sosiaalivakuutusmenojen talousarvion toteutumisaste muodostui tästä johtuen palkkamenojen toteutumisastetta vastaavaksi. Yhteensä henkilöstömenojen talousarvio alittui 0,6 milj. euroa (1,5 %).

76 74 Palvelujen ostot Palvelujen ostomenot olivat 26,1 milj. euroa, mikä ylittää 2,0 milj. eurolla (8,3 %:lla) talousarvion. Menot kasvoivat 7,3 % vuoteen 2012 verrattuna. Vertailukelpoisesti kasvu oli 4,7 %, kun potilasvakuutusvarauksen muutoksesta johtuva kasvu eliminoidaan. Menolajeittain palvelujen ostot toteutuivat talousarvioon verrattuna seuraavasti. Palvelujen ostot sisältävät paitsi ostot kuntayhtymän ulkopuolelta myös sisäiset ostot Tyks-Sapa-liikelaitokselta, teknisten ja huoltopalvelujen tulosalueelta ja Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokselta (potilaskuljetukset). Palvelujen ostomenot Toteutunut Talousarvio Tot. % Yli arvion - Muutos % Alle arvion + 13/12 Laboratorio-, kuvantamis- ja välinehuollon palvelut (Tyks-Sapa) , ,1 Muut tutkimus- ja hoitopalvelut , ,6 Ravintopalvelut , ,8 Siivouspalvelut , ,4 Vaatehuolto , ,8 Kunnossapitopalvelut , ,4 Muut huoltopalvelut , ,1 Ravinto- ja huoltopalvelut yhteensä , ,7 Atk-palvelut , ,6 Muut toimisto- ja asiantuntijapalvelut , ,5 Potilaskuljetukset , ,9 Muut matkustus- ja kuljetuspalvelut , ,4 Potilasvakuutumaksu , ,9 Muut palvelut , ,1 Palvelujen ostot yhteensä , ,3 Palvelujen ostojen merkittävin erä: palvelujen ostot Tyks-Sapa-liikelaitokselta ylittivät niihin varatut määrärahat euroa. Muiden tutkimus- ja hoitopalvelujen ostot ylittivät määrärahat euroa. Merkittävimpinä erinä tilikohtaan sisältyvät Vakka-Suomen sairaalan ensiapupoliklinikan lääkäripäivystyksen ostopalvelut (1,1 milj. euroa), lääkinnällisen kuntoutuksen ostopalvelut (0,6 milj. euroa) ja hoitopalvelujen ostot muilta sairaaloilta ja laitoksilta (0,5 milj. euroa), joka sisältää hengityshalvauspotilaiden hoitopalvelujen ostot (0,3 milj. euroa). Muut toimisto- ja asiantuntijapalvelut ylittivät määrärahat euroa. Ylitys aiheutui pääosin henkilöstöpalvelujen ostoista, joihin käytettiin yhteensä euroa (määrärahat euroa). Henkilöstöpalvelujen ostot kuntayhtymän ulkopuolelta olivat euroa ja Tyksistä euroa. Ostot Tyksistä olivat pääasiassa lääkäripalvelujen ostoja. Potilasvakuutuksesta aiheutuneet menot olivat 1,6 milj. euroa (0,9 milj. euroa vuonna 2012), mikä ylittää määrärahan euroa. Vuoden 2013 kuluksi kirjattu potilasvakuutusvarauksen muutos oli euroa. Materiaalin ostot Materiaalin ostomenot olivat 10,0 milj. euroa. Toteutuma oli hyvin tarkkaan talousarvion mukainen. Menot kasvoivat 4,5 % vuoteen 2012 verrattuna.

77 75 Materiaalin ostot Toteutunut Talousarvio Tot. Yli arvion - Muutos Muutos % % Alle arvion Milj. 13/12 Toimistotarvikkeet , ,00 0,3 Hoitotarvikkeet , ,18 4,6 Röntgen- ja laboratoriotarv , ,03 23,2 Kuntoutus- ja terapiatarv , ,01-2,8 Apteekkitarvikkeet , ,35 7,7 Elintarvikkeet , ,00 46,5 Huoltotarvikkeet , ,00 1,2 Vaatteisto , ,02-61,2 Lyhytvaikutteinen irtaimisto , ,10-28,1 Muut tarvikkeet , ,00-17,6 Yhteensä , ,43 4,5 Apteekkitarvikemenot olivat 5,0 milj. euroa, mikä on euroa (5,5 %) yli talousarvion. Vuonna 2012 tehty apteekkitarvikkeiden uusi kaksivuotissopimus alensi lääkkeiden hintoja keskimäärin 7 %:lla. Tästä huolimatta menot kasvoivat 7,7 %. Vuonna 2012 kasvu oli 2,3 %. Aluesairaaloiden hoidettavaksi on viime vuosina siirretty Tyksistä mm. syöpätautien, reuma- ja neurologian potilaita. Vuonna 2013 Salon aluesairaalassa käynnistyivät infuusiopoliklinikan ja hematologian toiminnat (hematologia myös Vakka- Suomen sairaalassa), mitkä lisäsivät apteekkitarvikkeiden kulutusta. Hoitotarvikemenot olivat 4,1 milj. euroa ja talousarvio ylittyi euroa (3,3 %). Menot kasvoivat 4,1 %. Apteekki- ja hoitotarvikkeiden toteutumatiedot sairaaloittain on esitetty sivulla 132. Vuokrat ja muut toimintakulut Vuokramenot, joista pääosa (6,2 milj. euroa) on sisäisiä tilavuokria, ylittivät talousarvion euroa (2,8 %). Muut toimintakulut jäivät alle arvion euroa. Muiden toimintakulujen merkittävin erä hallintokeskuksen maksuosuudet (1,9 milj. euroa) jäi alle arvion euroa. Suunnitelmapoistot Poistosuunnitelmien mukaiset vuotuiset poistot tutkimus- ja hoitolaitteista sekä koneista ja kalustosta olivat yhteensä euroa. Muut toimintatuotot, kuin tuotot jäsenkunnilta ja sitovat nettokulut Tulosalueen sitovat nettokulut (hallitukseen nähden) ylittyivät 1,5 milj. euroa (2,0 %). Sitovuustason talousarvioylitys oli toimintakulujen talousarvioylitystä suurempi, koska siinä otetaan huomioon myös muiden, kuin jäsenkuntatuottojen poikkeamat talousarviosta. Merkittäviä tuloarvioiden alituksia syntyi myyntituotoissa ulkokunnilta ja muilta maksajilta ( euroa) ja potilasmaksutuloissa ( euroa). Sairaaloittain sitovat nettokulut toteutuivat seuraavasti: Sitovat nettokulut Toteutunut Talousarvio Tot. Yli arvion - Muutos % % Alle arvion 13/12 Loimaan aluesairaala , ,2 Salon aluesairaala , ,6 Vakka-Suomen sairaala , ,0 Yhteensä alueellinen esh , ,2

78 Tuotot jäsenkunnilta ja tilikauden tulos 76 Tuotoiksi jäsenkunnilta muodostui tilinpäätöksessä 75,1 milj. euroa, mikä on 1,9 milj. euroa (2,7 %) talousarviossa arvioitua enemmän. Kasvu vuoteen 2012 verrattuna oli tulosalueen tasolla 3,0 %. (LAS +7,1 %, SAS -1,7 %, VSS 9,0 %). Tilikauden tulos oli euroa ylijäämäinen, kun tavoitetuloksena talousarviossa oli nollatulos. Alueellisen erikoissairaanhoidon alijäämäkertymä kuntayhtymän taseessa on 1,1 milj. euroa, mikä on 1,5 % tulosalueen vuotuisista jäsenkuntien ja ulkokuntien myyntituotoista. Ylijäämä-/alijäämäkertymät Tase Tilikauden 2013 Tase %:na Ylijäämä myynti- Alijäämä - tuotoista Loimaan aluesairaala ,2 Salon aluesairaala ,9 Vakka-Suomen sairaala ,6 Yhteensä alueellinen esh ,5 Investointimenot Investointimenoihin käytettiin vuonna 2013 yhteensä 1,3 milj. euroa, mikä on talousarvioon varatuista 1,9 milj. euron määrärahoista 68,2 %. Sairaaloittain investointimenojen talousarvio toteutui seuraavasti: Alueellinen erikoissairaanhoidon investointimenot Toteutunut Talousarvio Tot. Yli arvion % Alle arvion RAKENTAMINEN Merkittävät hankkeet LAS Laboratorion peruskorjaus , SAS SAS 2016 hankkeen suunnittelu Yhteensä , Muut rakennushankkeet LAS , SAS VSS , Yhteensä , Rakentaminen yhteensä , LAITE- JA KALUSTOHANKINNAT LAS , SAS , VSS , Yhteensä , Investointimenot yhteensä ,

79 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAAN- TALOUSARVION SEURANTARAPORTTI HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Tammi-joulukuu Alueellinen erikoissairaanhoito VERTAILUTIEDOT VUODELTA 2012 Tammi- Talousarvio Tot. Yli arvion- Tammi- Talousarvio Tot. Muutos TULOSLASKELMA joulukuu % Alle arvion joulukuu % 13/12 % Toimintatuotot Myyntituotot Myyntituotot jäsenkunnilta , , ,2 4,8 Kalliin hoidon tasausmaksut , , ,2-14,0 Erityisvelvoitemaksut , , ,2-16,5 Tuotot jäsenkunnilta yhteensä , , ,5 3,0 Myyntituotot ulkokunnilta ja muilta , , ,8 2,1 Erityisvaltionosuus , , ,5-12,9 Muut myyntituotot , , ,9 3,7 Maksutuotot , , ,2-0,9 Tuet ja avustukset 6 241, , ,5-32,4 Muut toimintatuotot , , ,3 18,4 Toimintatuotot yhteensä , , ,5 2,8 Josta sisäiset tuotot: Taseyksikön sisäiset tuotot , , ,8-61,3 Sisäiset tuotot liikelaitoksilta , , ,3 Toimintakulut Palkat , , ,2-1,7 Sosiaalivakuutusmaksut , , ,7-1,6 Henkilöstökulut yhteensä , , ,1-1,7 Palveluiden ostot , , ,2 7,3 Materiaalin ostot , , ,8 4,5 Vuokrat , , ,7-3,7 Muut toimintakulut , , ,6-8,5 Toimintakulut yhteensä , , ,8 1,3 Josta sisäiset kulut: Taseyksikön sisäiset kulut , , ,7-2,5 Sisäiset kulut liikelaitoksilta , , ,1 12,5 Toimintakate , , ,7 483,3 Rahoitustuotot ja kulut Muut rahoituskulut 29, Sisäiset rahoituskulut , , ,7-58,9 Nettorahoitustuotot+/kulut , , ,9-59,1 Vuosikate , , ,0 586,5 Poistot ja arvonalentumiset , , ,4-6,4 Tilikauden tulos , ,0 Varausten lisäys-/vähennys+ 0,00 0 0, ,0 0,0 Rahastojen lisäys-/vähennys+ 0,00 0 0, ,0 0,0 Tilikauden ylijäämä+/alijäämä ,86 0 0, ,0 TALOUSARVION YHDISTELMÄLUVUT Toiminnan kulut yhteensä , ,5 1,2 Toiminnan nettokulut , ,8 1,2 Sitovat nettokulut , ,7 1,2

80 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAAN- TALOUSARVION SEURANTARAPORTTI HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Tammi-joulukuu Loimaan aluesairaala VERTAILUTIEDOT VUODELTA 2012 Tammi- Talousarvio Tot. Yli arvion- Tammi- Talousarvio Tot. Muutos TULOSLASKELMA joulukuu % Alle arvion joulukuu % 13/12 % Toimintatuotot Myyntituotot Myyntituotot jäsenkunnilta , , ,6 8,1 Kalliin hoidon tasausmaksut , , ,4 52,1 Erityisvelvoitemaksut , , ,0-20,7 Tuotot jäsenkunnilta yhteensä , , ,8 7,1 Myyntituotot ulkokunnilta ja muilta , , ,4-3,8 Erityisvaltionosuus , , ,5 81,0 Muut myyntituotot , , ,9-17,6 Maksutuotot , , ,2-2,9 Tuet ja avustukset 0, Muut toimintatuotot , , ,8 39,9 Toimintatuotot yhteensä , , ,9 5,0 Josta sisäiset tuotot: Taseyksikön sisäiset tuotot , , ,0 464,6 Sisäiset tuotot liikelaitoksilta 0, Toimintakulut Palkat , , ,6-1,9 Sosiaalivakuutusmaksut , , ,7-0,7 Henkilöstökulut yhteensä , , ,4-1,6 Palveluiden ostot , , ,5 7,5 Materiaalin ostot , , ,9 8,6 Vuokrat , , ,1 0,9 Muut toimintakulut , , ,5-5,4 Toimintakulut yhteensä , , ,5 2,1 Josta sisäiset kulut: Taseyksikön sisäiset kulut , , ,0-0,5 Sisäiset kulut liikelaitoksilta , , ,3 15,2 Toimintakate , , ,7-59,1 Rahoitustuotot ja kulut Muut rahoituskulut 0, Sisäiset rahoituskulut 5 400, , ,6-46,0 Nettorahoitustuotot+/kulut , , ,3-47,6 Vuosikate , , ,0-59,0 Poistot ja arvonalentumiset , , ,3-6,9 Tilikauden tulos , ,6 Varausten lisäys-/vähennys+ 0, Rahastojen lisäys-/vähennys+ 0, Tilikauden ylijäämä+/alijäämä , ,6 TALOUSARVION YHDISTELMÄLUVUT Toiminnan kulut yhteensä , ,4 2,0 Toiminnan nettokulut , ,6 2,3 Sitovat nettokulut , ,8 3,2

81 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAAN- TALOUSARVION SEURANTARAPORTTI HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Tammi-joulukuu Salon aluesairaala VERTAILUTIEDOT VUODELTA 2012 Tammi- Talousarvio Tot. Yli arvion- Tammi- Talousarvio Tot. Muutos TULOSLASKELMA joulukuu % Alle arvion joulukuu % 13/12 % Toimintatuotot Myyntituotot Myyntituotot jäsenkunnilta , , ,7 0,3 Kalliin hoidon tasausmaksut , , ,5-29,0 Erityisvelvoitemaksut , , ,1-16,8 Tuotot jäsenkunnilta yhteensä , , ,6-1,7 Myyntituotot ulkokunnilta ja muilta , , ,1 14,3 Erityisvaltionosuus , , ,5 75,6 Muut myyntituotot , , ,5 15,9 Maksutuotot , , ,8 2,8 Tuet ja avustukset 6 241, , ,5-32,4 Muut toimintatuotot , , ,6 8,7 Toimintatuotot yhteensä , , ,3-1,0 Josta sisäiset tuotot: Taseyksikön sisäiset tuotot , , ,6-104,9 Sisäiset tuotot liikelaitoksilta , ,6 Toimintakulut Palkat , , ,6-1,1 Sosiaalivakuutusmaksut , , ,4-2,4 Henkilöstökulut yhteensä , , ,5-1,4 Palveluiden ostot , , ,4 9,4 Materiaalin ostot , , ,3 1,8 Vuokrat , , ,4-11,1 Muut toimintakulut , , ,3-6,7 Toimintakulut yhteensä , , ,5 1,2 Josta sisäiset kulut: Taseyksikön sisäiset kulut , , ,4-5,0 Sisäiset kulut liikelaitoksilta , , ,5 12,8 Toimintakate , , ,4-47,0 Rahoitustuotot ja kulut Sisäiset rahoituskulut 9 180, , ,3-62,8 Nettorahoitustuotot+/kulut , , ,3-62,8 Vuosikate , , ,4-46,7 Poistot ja arvonalentumiset , , ,5-2,7 Tilikauden tulos , ,3 Varausten lisäys-/vähennys+ 0, Rahastojen lisäys-/vähennys+ 0, Tilikauden ylijäämä+/alijäämä , ,3 TALOUSARVION YHDISTELMÄLUVUT Toiminnan kulut yhteensä , ,0 1,1 Toiminnan nettokulut , ,2 0,8 Sitovat nettokulut , ,1 0,6

82 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAAN- TALOUSARVION SEURANTARAPORTTI HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Tammi-joulukuu Vakka-Suomen sairaala VERTAILUTIEDOT VUODELTA 2012 Tammi- Talousarvio Tot. Yli arvion- Tammi- Talousarvio Tot. Muutos TULOSLASKELMA joulukuu % Alle arvion joulukuu % 13/12 % Toimintatuotot Myyntituotot Myyntituotot jäsenkunnilta , , ,0 10,8 Kalliin hoidon tasausmaksut , , ,7 3,2 Erityisvelvoitemaksut , , ,9-12,5 Tuotot jäsenkunnilta yhteensä , , ,3 9,0 Myyntituotot ulkokunnilta ja muilta , , ,9 28,1 Erityisvaltionosuus 0, ,5 Muut myyntituotot , , ,2-1,1 Maksutuotot , , ,8-4,7 Tuet ja avustukset 0, Muut toimintatuotot -724, , ,3-109,4 Toimintatuotot yhteensä , , ,1 8,2 Josta sisäiset tuotot: Taseyksikön sisäiset tuotot 5 723, , ,0-93,6 Sisäiset tuotot liikelaitoksilta , , ,2 Toimintakulut Palkat , , ,0-2,9 Sosiaalivakuutusmaksut , , ,8-1,3 Henkilöstökulut yhteensä , , ,0-2,6 Palveluiden ostot , , ,9 3,1 Materiaalin ostot , , ,1 6,1 Vuokrat , , ,2 5,9 Muut toimintakulut , , ,8-14,9 Toimintakulut yhteensä , , ,0 0,5 Josta sisäiset kulut: Taseyksikön sisäiset kulut , , ,6 0,0 Sisäiset kulut liikelaitoksilta , , ,7 8,3 Toimintakate , , ,7-293,6 Rahoitustuotot ja kulut Muut rahoituskulut 29, ,1 Sisäiset rahoituskulut 2 017, , ,7-64,3 Nettorahoitustuotot+/kulut , , ,7-63,8 Vuosikate , , ,5-291,0 Poistot ja arvonalentumiset , , ,4-15,3 Tilikauden tulos , ,2 Varausten lisäys-/vähennys+ 0, Rahastojen lisäys-/vähennys+ 0, Tilikauden ylijäämä+/alijäämä , ,2 TALOUSARVION YHDISTELMÄLUVUT Toiminnan kulut yhteensä , ,8 0,2 Toiminnan nettokulut , ,5 0,6 Sitovat nettokulut , ,5 0,0

83 Psykiatrian tulosalue 81 TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2013 ORGANISAATIO JA VOIMAVARAT Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on yhdistänyt suomenkieliset psykiatrian erikoissairaanhoidon palvelunsa piirin laajuisesti toimivaan psykiatrian tulosalueeseen vuoden 2006 alusta lukien. Tulosalue tuottaa aikuispsykiatrian sekä nuoriso- ja lastenpsykiatrian palveluita. Vuodeosastopaikkoja oli vuonna 2013 yhteensä 131 ja ne jakautuivat erikoisaloittain seuraavasti Aikuispsykiatria Nuorisopsykiatria Lastenpsykiatria Yhteensä Indeksi 2006 = ,0 99,2 90,4 69,6 67,1 63,8 58,3 54,6 Vuodeosastopaikkoja on voitu vähentää vuoden paikasta 131 paikkaan vuonna 2013 siirtämällä hoidon painopistettä avohoitoon. Henkilökunnan lukumäärä oli 576. Henkilöstöryhmittäin henkilökunta jakautui seuraavasti Muutos Lääkärit Akateeminen tutkimus- ja hoitohenkilöstö Hoitohenkilöstö Hallinto-, talous- ja huoltohenkilöstö Henkilöstön lukumäärä yhteensä TOIMINNAN KEHITYS Psykiatrian tulosalue toimii seitsemällä paikkakunnalla (Kaarina, Lieto, Loimaa, Raisio, Salo, Turku, Uusikaupunki). Pääosa toimipisteistä on poliklinikoita tai avohoidon päiväyksikköjä. Vuodeosastoja on Turussa, Salossa ja Uudessakaupungissa. Sairaanhoitopiirin strategiasta johdettuna kehittämistoiminnan painopistealueena tulosalueella on avohoidon palvelujen tehostaminen ja monipuolistaminen sekä saatavuuden parantaminen hoitotakuun toteuttamisen varmistamiseksi. Muita keskeisiä tavoitteita ovat: Potilaslähtöisen palveluprosessin laadun parantaminen ja potilastyytyväisyyden lisääminen Tuottavuuden parantaminen toimintakäytäntöjä tehostamalla ja ammattiryhmien välistä työnjakoa uudistamalla Strategisen ja operatiivisen yhteistyön vahvistaminen kuntien kanssa mielenterveyspalvelujen järjestämisessä Henkilöstön kehittymisestä ja koulutuksesta huolehtiminen siten, että henkilöstön osaaminen mahdollistaa asiakaslähtöisten ja laadukkaiden psykiatrisen erikoissairaanhoidon palvelujen tuottamisen Henkilökunnan työhyvinvoinnin turvaaminen sitoutumista tukevalla johtajuudella Toiminnallisesti järkevien tilaratkaisujen etsiminen

84 Hoitoon pääsyn toteutuminen 82 Toiminnallisesti Psykiatrian tulosalueen vuosi sujui kiitettävästi. Omana toimintana tuotettujen avohoitokäyntien määrä kasvoi edellisvuodesta ja ylitti tavoitteet. Avohoidon palvelujen piirissä olleiden henkilöiden määrä kasvoi vuodesta Osastohoidon osalta tavoitteet alittuivat, mikä sopii tulosalueen visioon olla Suomen avohoitoisin psykiatrian palvelujärjestelmä. Merkittävimpiä uusia hankkeita ja suunnitelmia ovat olleet aikuis- ja nuorisopsykiatrian yhteisen syömishäiriöpäiväyksikön suunnittelu, neuropsykiatrisen toiminnan kehittäminen sekä neuromodulaatiopoliklinikan suunnittelun käynnistäminen. Nuorisopsykiatriassa pyrkimyksenä on jatkuva dialoginen tuki perusterveydenhuollon toimijoille, jotta varhainen apu nuorille ja heidän perheilleen toteutuisi ja sitä kautta vähentäisi erikoissairaanhoidon tarvetta. Tarkoituksena on edelleen tehostaa hoitokäytäntöjä ottamalla diagnostisia mittareita laajempaan käyttöön ja kouluttaa henkilökuntaa validoitujen hoito- ja tutkimusmenetelmien käyttöön. Aikuispsykiatriassa lääkäreiden saatavuudessa on ollut edelleen merkittäviä vaikeuksia. Erityisesti tämä on näkynyt Uudenkaupungin sairaalassa. Nuorisopsykiatriassa Uudenkaupungin ja Kaarinan poliklinikoilta puuttui vakituinen lääkäri. Lastenpsykiatriassa ongelmia aiheuttivat yllättävät, pitkäkestoiset sairauspoissaolot ja vaikeus organisoida töitä nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Kaarinan poliklinikan tilojen jouduttua käyttökieltoon nuoriso- ja lastenpsykiatrian toiminta vaikeutui ratkaisevasti, kun työryhmä jouduttiin siirtämään Halikon sairaalan tiloihin. Psykiatrian tulosalueen toimintakokonaisuuden kehittäminen ja osastohoidon järkeistäminen edellyttävät tilaratkaisuja sekä osastohoidon että keskitettyjen, vaativien psykiatrisen avohoidon palvelujen järjestämiseksi. Merkittävä hanke psykiatrisen osastotoiminnan keskittämiseksi Turkuun ja yhteistyöneuvottelut Turun kaupungin kanssa käynnistyivät. Tilojen suunnittelu ei edennyt vuonna 2013 toivotulla tavalla. Aikuispsykiatrisessa hoidossa hoitotakuun vaatimukset ovat samat, kuin muussa erikoissairaanhoidossa. Hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmessa kuukaudessa siitä, kun lähete on saapunut ja hoitoon pääsy on toteutettava kuudessa kuukaudessa hoidon tarpeen arvioinnista. Lasten ja nuorten psykiatriassa tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä kolmen kuukauden kuluessa. Hoitotakuun toteutuminen Psykiatrian tulosalueella Hoidontarpeen arvioinnin odotusajat Tilanne Tilanne Tilanne Yli 3 kk Keskim.vrk Yli 3 kk Keskim.vrk Yli 3 kk Keskim.vrk Aikuispsykiatria Nuorisopsykiatria Lastenpsykiatria Yhteensä Hoitoonpääsyn odotusajat Tilanne Tilanne Yli 3/6 kk Keskim.vrk Yli 3/6 kk Keskim.vrk Aikuispsykiatria Nuorisopsykiatria Lastenpsykiatria Yhteensä

85 Suoritetavoitteiden toteutuminen 83 Tulosalueen tavoitteiden mukaisesti palvelutuotannon painopistettä on siirretty vuodeosastohoidosta avohoitoon vuosina Vuodeosastohoito on vähentynyt n. 50 %:lla. Avohoitokäyntien määrä oli tasaisesti vuosina n käyntiä vuodessa. Aikuispsykiatriassa merkittävä osa (noin 20 %) vuoden 2006 avohoitokäynneistä on hoidonporrastuksen mukaisesti siirtynyt kuntien toiminnaksi. Tilalle on tullut vaikeimmista mielenterveyshäiriöitä sairastavien erikoissairaanhoitoon kuuluvia käyntejä. Vuosina avohoitokäyntien määrä on kasvanut merkittävästi. Suoritemäärien kehitys vuodeosastohoidossa ja avohoidossa Hoitojaksot Indeksi 2006 = ,0 83,5 65,9 59,4 57,3 49,2 50,9 Hoitopäivät Indeksi 2006 = ,7 89,9 68,4 62,2 61,1 57,1 52,3 Avohoitokäynnit Indeksi 2006 = ,9 105,3 97,1 98,7 104,9 113,0 122,0 Avohoidon osuus toiminnasta (kuntalaskutustulojen perusteella laskettuna) on lisääntynyt vuoden ,9 %:sta 54,8 %:iin vuonna Vuonna 2013 avohoidon osuus lisääntyi 2,9 %-yksikköä vuodesta Keskeiset suoritetavoitteet toteutuivat vuonna 2013 seuraavasti: Toteutunut Tavoite Tot. Ylitys + Toteutunut Muutos % Alitus /12 % PSYKIATRINEN HOITO Vuodeosastohoito Hoitojaksot , ,4 Hoitopäivät , ,3 Keskimääräinen hoitoaika 23,59 22,54 104,6 1,05 26,60-11,3 Avohoito Avohoitokäynnit , ,9 Keskimääräiset suoritekustannukset Hoitojakson keskihinta , ,8 Hoitopäivän keskihinta , ,1 Avohoitokäynnin keskihinta , ,2 Lähetteiden määrä (4.674) lisääntyi 1,1 % vuoteen 2012 verrattuna. Koska mielenterveystyö on sairaanhoitopiirissä erikoissairaanhoitopainotteista, tavoitteena on lähetemäärän vähentäminen. Palveluja saaneiden eri henkilöiden lukumäärä (9.334) lisääntyi vuoteen 2012 verrattuna 0,4 %. TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Toimintakulujen talousarvion toteutuminen Sairaanhoitopiirin hallitus edellytti alkuvuodesta 2013, että kullakin toimialueella laaditaan ja toteutetaan säästöohjelma talousarviossa pysymiseksi. Psykiatrian tulosalueella haasteellisilta vuonna 2013 näyttivät palkkojen ja palvelujen ostojen määrärahojen ylitysuhka. Tulosalueella laadittiin säästöohjelma, joka sisälsi mm. kesäaikaisia osastosulkuja ja viikkoosastona toimimisia sekä vakanssien täytön viivästyttämistä mahdollisuuksien mukaan. Säästöohjelma toteutui suunnitelmien mukaisesti.

86 84 Uhkaamassa olevan talousarvioylityksen ja tilikauden alijäämän supistamiseksi hallitus päätti ( 109) aloittaa koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut tavoitteena kuntayhtymän tasolla 5,8 milj. euron henkilöstökulujen supistaminen vuonna YT-neuvottelujen tuloksena työnantaja tarjosi koko henkilöstölle mahdollisuutta vapaaehtoisten talkoovapaiden pitämiseen, suosituksena vähintään 7 talkoovapaapäivää ajalla Psykiatrian tulosalueella talkoovapaita pidettiin loka-joulukuussa yhteensä päivää, mikä on 3,5 talkoovapaapäivää henkilöä kohti (koko kuntayhtymässä keskimäärin 2,6 päivää henkilöä kohti). Psykiatrian tulosalue olisi pysynyt talousarviossaan ilman YT-neuvottelujen talkoovapaita. Säästöohjelman ja talkoovapaiden ansiosta tulosalueen toimintakulut supistuivat vuoteen 2012 verrattuna 1,7 % ja toimintakulujen talousarvio alittui 1,7 milj. euroa (3,5 %). Henkilöstömenot Palkkamenot olivat 23,6 milj. euroa, mikä on 97,0 % talousarviosta. Talousarvio alittui euroa. Palkkamenot supistuivat 2,6 % vuoteen 2012 verrattuna. Vertailukelpoinen kasvu oli -1,2 % ja reaalinen kasvu -3,0 % seuraavan erittelyn mukaisesti. Palkkamenojen kasvun erittely Tammi-joulukuu Kasvu Euroa % Palkkamenot yhteensä ,6 Lomapalkkavelan muutos (A-taulukko) ,5 Palkkamenot vertailukelpoisesti ,2 Vähennetään palkkojen korotusten kust.vaikutus - Sopimuskorotukset (2,06 %) ,9 Palkkamenojen reaalikasvu ,0 Työpanos oli 457 laskennallista virkaa, mikä on 9 laskennallista virkaa (1,9 %) vähemmän, kuin vuonna Talkoovapaapäivien säästöksi muodostui loka-joulukuussa sosiaalikuluineen euroa (vuositasolla yhteensä euroa). Sosiaalivakuutusmenojen suhteellinen määrä palkoista oli vuonna 2013 arvion (27,75 %) mukainen. Sosiaalivakuutusmenojen talousarvion toteutumisaste muodostui tästä johtuen palkkamenojen toteutumisastetta vastaavaksi. Yhteensä henkilöstömenojen talousarvio alittui euroa (2,8 %). Palvelujen ostot Palvelujen ostomenot olivat 10,5 milj. euroa, mikä on alle talousarvion euroa (2,5 %). Menot supistuivat vuoteen 2012 verrattuna 2,0 %. Palvelujen ostomenot Toteutunut Talousarvio Tot. % Yli arvion - Muutos % Alle arvion + 13/12 Tutkimus- ja hoitopalvelut , ,3 Toimisto- ja asiantuntijapalvelut , ,0 Huolto- ja korjauspalvelut , ,5 Muut palvelut , ,2 Palvelujen ostot yhteensä , ,0

87 85 Tutkimus- ja hoitopalvelujen menokohtaan sisältyvät merkittävimpinä erinä THL:n valtion mielisairaaloihin ohjaamien potilaiden hoito, vaikeahoitoisten potilaiden ostopalvelut, sekä lääkinnällisenä kuntoutuksena hankittavat aikuisnuoriso- ja lastenpsykiatrian psykoterapiapalvelut. Menot olivat 4,3 % vuotta 2012 suuremmat. Määrärahan käytössä on vuosittaisia vaihteluja hoitotarpeesta johtuen. Määräraha ylittyi myös vuonna 2012 (5,1 %). Toimisto- ja asiantuntijapalvelujen menokohtaan sisältyvät merkittävimpinä erinä atk-, työohjaus- ja henkilöstöpalvelut sekä koulutusmenot. Huolto- ja korjauspalvelut ja muut palvelut sisältävät kuntayhtymän sisäiset kiinteistöhuollon, muun huollon ja ravintohuollon palvelujen ostot. Materiaalin ostot Materiaalin ostomenot supistuivat 5,7 % vuoteen 2012 verrattuna ja talousarvio alittui euroa (29,2 %). Apteekkitarvikemenot olivat euroa, mikä on euroa (13,9 %) alle talousarvion. Menot kasvoivat vuoteen 2012 verrattuna 10,4 %. Hoito- ja terapiatarvikkeisiin käytettiin euroa (-10,9 %), huoltotarvikkeisiin euroa (-0,1 %) ja irtaimistohankintoihin euroa (-35,3 %). Vuokrat ja muut toimintakulut Vuokramenot (4,6 milj. euroa) jäivät alle talousarvion euroa (2,2 %). Vuokramenoista 3,3 milj. euroa on sisäisiä tilavuokria ja 1,3 milj. euroa kuntayhtymän ulkopuolelle maksettuja tilavuokria. Muut toimintakulut jäivät alle arvion euroa. Muiden toimintakulujen merkittävin erä hallintokeskuksen maksuosuudet (1,0 milj. euroa) jäi alle arvion euroa. Suunnitelmapoistot Poistosuunnitelmien mukaiset vuotuiset poistot tutkimus- ja hoitolaitteista ja kalustosta olivat yhteensä euroa. Muut toimintatuotot, kuin tuotot jäsenkunnilta ja sitovat nettokulut Tuotot jäsenkunnilta ja tilikauden tulos Tulosalueen sitovat nettokulut (hallitukseen nähden) olivat 43,4 milj. euroa, mikä on 97,6 % talousarviosta. Talousarvio alittui 1,1 milj. euroa. Sitovat nettokulut mittaavat kustannusperusteista maksuosuusrasitusta jäsenkunnille. Kulut kasvoivat 1,7 % vuoteen 2012 verrattuna. Sitovien nettokulujen talousarvion alitus oli toimintakulujen talousarvioalitusta pienempi, koska siinä otetaan huomioon myös toimintatuottojen poikkeamat talousarviosta (muiden, kuin jäsenkuntatuottojen poikkeamat). Merkittävä tuloarvion alitus syntyi muissa myyntituotoissa ( euroa). Myyntituotot ulkokunnilta ja muilta ylitti arvion euroa. Muiden myyntituottojen toteutuma jäi talousarviossa arvioitua pienemmäksi, koska konsultaatiot somaattiselle hoidolle, jotka aikaisemmin on laskutettu piirin sairaaloilta, laskutettiin vuonna 2013 jäsenkunnilta. Tuotoiksi jäsenkunnilta muodostui tilinpäätöksessä 43,6 milj. euroa, mikä on 0,8 milj. euroa (1,9 %) talousarviossa arvioitua vähemmän. Kasvu vuoteen 2012 verrattuna oli 3,5 % Tilikauden tulos oli euroa ylijäämäinen, kun tavoitetuloksena talousarviossa oli nollatulos. Vuoden 2012 tulos oli alijäämäinen euroa. Psykiatrian tulosalueen kumulatiivinen ylijäämäkertymä kuntayhtymän taseessa on 1,4 milj. euroa, mikä on 3,5 % tulosalueen vuotuisista jäsenkuntien ja ulkokuntien myyntituotoista.

88 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAAN- TALOUSARVION SEURANTARAPORTTI HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Tammi-joulukuu Psykiatrian tulosalue VERTAILUTIEDOT VUODELTA 2012 Tammi- Talousarvio Tot. Yli arvion- Tammi- Talousarvio Tot. Muutos TULOSLASKELMA joulukuu % Alle arvion joulukuu % 13/12 % Toimintatuotot Myyntituotot Myyntituotot jäsenkunnilta , , ,1 2,6 Kalliin hoidon tasausmaksut , , ,7 12,3 Erityisvelvoitemaksut , , ,0-6,8 Tuotot jäsenkunnilta yhteensä , , ,4 3,5 Myyntituotot ulkokunnilta ja muilta , , ,4 41,6 Erityisvaltionosuus , , ,8-25,5 Muut myyntituotot , , ,9-68,2 Maksutuotot , , ,6-3,3 Tuet ja avustukset , , ,0-1,1 Muut toimintatuotot , , ,5-75,7 Toimintatuotot yhteensä , , ,3-0,3 Josta sisäiset tuotot: Taseyksikön sisäiset tuotot , , ,8-46,3 Sisäiset tuotot liikelaitoksilta , , ,7 Toimintakulut Palkat , , ,1-2,6 Sosiaalivakuutusmaksut , , ,1-1,0 Henkilöstökulut yhteensä , , ,9-2,3 Palveluiden ostot , , ,1-2,0 Materiaalin ostot , , ,2-5,7 Vuokrat , , ,1 3,8 Muut toimintakulut , , ,7-4,2 Toimintakulut yhteensä , , ,4-1,7 Josta sisäiset kulut: Taseyksikön sisäiset kulut , , ,3 0,2 Sisäiset kulut liikelaitoksilta , , ,6 5,7 Toimintakate , , ,9-185,6 Rahoitustuotot ja kulut Muut rahoituskulut 7, ,3 Sisäiset rahoituskulut 3 300, , ,1-60,7 Nettorahoitustuotot+/kulut , , ,8-61,4 Vuosikate , , ,9-182,9 Poistot ja arvonalentumiset , , ,9-6,2 Tilikauden tulos , ,6-140,7 Varausten lisäys-/vähennys+ 0, Rahastojen lisäys-/vähennys+ 0, Tilikauden ylijäämä+/alijäämä , ,6-140,7 TALOUSARVION YHDISTELMÄLUVUT Toiminnan kulut yhteensä , ,3-1,8 Toiminnan nettokulut , ,4 1,6 Sitovat nettokulut , ,4 1,7

89 Tekniset ja huoltopalvelut 87 TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2013 ORGANISAATIO JA VOIMAVARAT Tekniset ja kiinteistöpalvelut Vuoden 2013 alusta teknisen huollon ja huollon tulosalueet yhdistettiin yhdeksi teknisen huollon ja huoltopalveluiden tulosalueeksi. Tulosalue muodostuu teknisten palvelujen, kiinteistöpalveluiden sekä huollon tulosyksiköistä. (Teknisten palvelujen ja kiinteistöpalvelujen tulosyksiköitä käsitellään seuraavassa yhtenä yksikkönä.) Teknisten ja kiinteistöpalvelujen yksikkö toimii kuntayhtymän tilahallintayksikkönä ja se vastaa uudisrakentamisesta, rakennusten peruskorjauksesta, kunnossapidosta ja kiinteistöhuollosta sekä lääkintäteknisten laitteiden ja muiden koneiden ja laitteiden korjauksesta ja kunnossapidosta. Yksikön piiritasoisen organisaation kokonaisvahvuus oli vuonna 2013 vakansseina mitattuna 142 henkilöä. Työpanoksen suhde vakansseihin oli vuonna ,9 %, kun se kuntayhtymässä oli keskimäärin 90 %. Osa vakansseista (7 10 tointa) pidettiin säästösyistä loppuvuonna tyhjänä. Lisäksi osaavan ja kokeneen esimies- ja asiantuntijahenkilöstön rekrytointi vapautuneisiin vakansseihin on ollut edelleen haastavaa. Uuden kiinteistöpalvelujen tulosyksikön henkilökunta (14 vakanssia) muodostui pääosin T-sairaalaprojektista siirtyneestä henkilökunnasta, joka vapautui projektista huhtikuussa Uusi päävalvoja ja hankinnoista vastaava sairaalainsinööri aloittivat toimissaan syyskuun alussa Huollon palvelut Huollon yksikkö vastaa kuntayhtymän ravintohuollosta, laitoshuollosta, kuljetuksista ja ulkotöistä, lähetti- ja vahtimestaritoimesta, puhelinkeskuksesta ja useasta muusta huoltopalvelusta. Yksikön piiritasoisen organisaation kokonaisvahvuus oli vuoden 2013 lopussa 820 vakanssia (822 vakanssia vuoden 2012 lopussa). Ravintohuollossa vakansseja oli 213 ja laitoshuollossa 454. Työpanoksen suhde vakansseihin oli vuonna ,0 %. TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Tekniset ja kiinteistöpalvelut T2-sairaalarakennus valmistui joulukuussa 2012 ja lääkehuoltorakennus syyskuussa T2-sairaalan uudet tilat otettiin varustelun jälkeen käyttöön maalis-huhtikuussa Teknisten ja kiinteistöpalvelujen merkittävänä urakkana tilojen varusteluvaiheessa oli laitteiden testaukset ja toimintakuntoon saattamiset sekä rakennusten tilatekniikan toimivuudesta vastaaminen. U-sairaalan sisäilmaongelmista johtuvia korjaustöitä jatkettiin vuonna Korjaustöihin käytettiin 0,7 milj. euroa (1,7 milj. euroa vuonna 2012). Vuoden aikana käynnistyivät A-sairaalan korjaus- ja muutostyöt, jotka käsittävät A-sairaalan tulipalossa tuhoutuneiden päivystyslaboratorion ja ensiapupoliklinikan korjauksen sekä toimintojen T2-sairaalaan muuton johdosta vapautuneiden tilojen muutostyöt. Vuonna 2013 hankkeeseen varatusta 5,9 milj. euron investointimäärärahasta käytettiin 2,0 milj. euroa.

90 88 Kiinteistöpalvelut -yksikkö osallistui U-sairaalan korvaavan rakentamisen tarveselvityksen laatimiseen sekä rakentamiseen liittyvien teknisten selvitysten tekemiseen. Tilahallinnan osalta merkittävänä asiana voidaan pitää vuonna 2013 tehtyä sopimusta Paimion sairaalan tyhjien tilojen vuokraamisesta Mannerheimin Lastensuojeluliitolle (MLL) lasten ja nuorten kuntoutuksen käyttöön. Vuokraaika alkaa huhtikuussa 2014 tilojen muutos- ja kunnostustöiden jälkeen. Vuotuiset vuokratulot ovat euroa. Myytäväksi asetettujen tyhjien toimitilojen myynti toteutui vuonna 2013 Uudessakaupungissa terapia- ja varastorakennuksen osalta. Lisäksi hallitus teki päätöksen Halikon sairaala-alueella sijaitsevan vedenottamon myynnistä maa-alueineen ja laitteineen. Myyntitulot olivat yhteensä euroa. Huollon palvelut Huollon palvelujen tuottavuus nousi kaikilla neljällä tuotantolinjalla. T2-sairaalan käyttöönotto muutti kaikkien yksiköiden tehtäviä. Loppuvuoden talkoovapaat ja lomautukset olivat haasteellisia palvelutuotannolle. Ravintopalvelut ja kanttiinit ulkoistettiin Turun seudun kiinteistöpalvelu Oy:lle. Liikkeenluovutus tapahtuu lukien. Kantasairaalan laitoshuollossa keskityttiin uusien T2-sairaalan tilojen käyttöönottoon ja toiminnan käynnistämiseen. Yleistilojen siivouksen kilpailutuksen valmistelu, ulkopuolisen tuottajan valinta ja toiminnan aloittaminen onnistuivat lyhyessä ajassa. Aluesairaaloissa panostettiin työryhmätyöskentelyn vahvistamiseen. Ravintohuollon keittiöissä tuotettiin ateria suoritetta, mikä oli 5 % vähemmän, kuin edellisvuonna. Määrällisesti suurin lasku oli kantasairaalassa, suhteellisesti suurin Turunmaan sairaalassa. Ulkopuolinen myynti kasvoi ja kuntayhtymän sisäinen väheni. Kanttiinitoiminnan tulos oli lievästi tappiollinen. Kuljetukset ja ulkotyöt yksikkö hoitaa mm. keittiö-, lääke-, jäte-, logistiikka- ja tavarakuljetuksia sekä vastaa ulkotöistä ja muutoista omalla väellä. T2- sairaalan muutto onnistui erinomaisesti. Tyksin kuljetushenkilöstön tehtäväkuvat uudistettiin. Tyksin lähetit ja vahtimestarit yksikkö tuottaa pariakymmentä eri palvelua. Esimerkiksi omia sisäisiä potilaskuljetuksia tehtiin Vahtimestarit osallistuivat 33 henkilöturvallisuushälytykseen. Tyksistä lähti kirjeitä noin ja paketteja noin Kiireellisiä sisäisiä kuljetuksia oli Vaatehuollossa pyykkiä pesetettiin noin 2 milj. kiloa, joka vastaa noin 6 miljoonaa tekstiilikappaletta. TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Talousarvion toteutuminen ja tuloksen muodostuminen Teknisten ja huoltopalvelujen tulosalue saa pääosan tuloistaan kuntayhtymän sisäisinä myyntituloina ja tilavuokrina piirin sairaaloilta. Kuntayhtymän sisäiset tulot on asetettu tulosalueen talousarviossa sitovuustasoksi (hallitukseen nähden). Sisäiset tulot olivat vuonna 2013 yhteensä 93,2 milj. euroa, mikä ylitti tuloarvion 2,1 milj. euroa (2,3 %). Myynti- ja vuokratulot kuntayhtymän ulkopuolelta olivat 10,6 milj. euroa, mikä jäi alle arvion euroa (1,1 %). Toimintatuotot yhteensä ylittivät tuloarvion 1,9 milj. euroa.

91 89 Tulosalueen toimintakulut olivat vuonna 2013 yhteensä 70,6 milj. euroa, mikä on 102,6 % talousarviosta. Talousarvio ylittyi 1,8 milj. euroa. Teknisten ja kiinteistöpalvelujen toimintakulujen talousarvioylitys oli 1,3 milj. euroa (4,3 %) ja huoltopalvelujen yksikön 0,4 milj. euroa (1,2 %). Merkittävimmät tilikauden tulokseen vaikuttaneet poikkeamat talousarviosta syntyivät sisäisissä rahoituskuluissa, jotka jäivät alle arvion 3,7 milj. euroa sekä suunnitelmapoistoissa (rakennusten poistot), jotka jäivät alle arvion 1,2 milj. euroa. Tilikauden ylijäämäksi muodostui (pääosin näistä poikkeamista johtuen) 5,1 milj. euroa. Tuloksen muodostuminen erikseen teknisten ja kiinteistöpalvelujen ja huollon palvelujen osalta sekä talousarvion toteutuminen käyvät tarkemmin ilmi alla olevasta laskelmasta. Tuloksen muodostuminen ja talousarvion toteutuminen Tekniset ja kiinteistöpalvelut Huollon palvelut Tulosalue yhteensä Tot. Yli arvion- Muutos Toteutunut Talousarvio Toteutunut Talousarvio Toteutunut Talousarvio % Alle arvion 13/12 TULOSLASKELMA % Toimintatuotot Kuntayhtymän sisäiset tuotot * Myyntituotot , ,2 Vuokratuotot , ,4 Yhteensä , ,3 Tuotot kuntayhtymän ulkopuolelta Myyntituotot , ,7 Muut tuotot , ,9 Yhteensä , ,0 Toimintatuotot yhteensä , ,7 Tulosalueen sisäiset tuotot , ,5 Toimintakulut Palkat , ,4 Sosiaalivakuutusmaksut , ,3 Henkilöstökulut yhteensä , ,2 Palveluiden ostot , ,3 Materiaalin ostot , ,6 Muut kulut , ,2 Toimintakulut yhteensä , ,3 Tulosalueen sisäiset kulut , ,5 Toimintakate ,0 Rahoitustuotot ja kulut Muut rahoituskulut ,5 Sisäiset rahoituskulut , ,4 Nettorahoitustuotot+/kulut , ,4 Vuosikate , ,7 Suunnitelmapoistot , ,2 Tilikauden tulos * Käyttötalouden sitovuustaso Teknisten ja kiinteistöpalvelujen toimiessa kuntayhtymän tilahallintayksikkönä, sille kohdistetaan rakennusten pääomakustannuksina rakennusten poistot ja sisäisinä korkoina rakennusten osuus peruspääoman korosta ja lainakoroista. Johtuen poikkeuksellisen matalasta korkotasosta peruspääoman korko jäi vuonna 2013 kuntayhtymän tasolla alle arvioidun 2,4 milj. euroa ja lainakorot 0,45 milj. euroa. Lisäksi tekniselle huollolle kohdistettavia sisäisiä korkokuluja vähensi T2-sairaalan rakennusaikaiset korot 1,1 milj. euroa. Teknisen huollon suunnitelmapoistoihin kirjattiin vuonna 2013 T2-sairaalan ja lääkehuollon tilojen poistot touko-joulukuulta, yhteensä 4,1 milj. euroa. Toteutuma oli arvioitua 1,2 milj. euroa pienempi.

92 90 Tulosalueen alijäämäkertymä kuntayhtymän taseessa oli 3,2 milj. euroa. Vuoden 2013 (5,1 milj. euron) ylijäämän jälkeen ylijäämäkertymä on 1,8 milj. euroa, mikä on 1,8 % tulosalueen vuotuisista myynti- ja vuokratuotoista. Henkilöstökulut Palkkamenot olivat 26,0 milj. euroa, mikä on 98,1 % talousarviosta. Talousarvio alittui euroa. Palkkamenot supistuivat 0,4 % vuoteen 2012 verrattuna. Vertailukelpoinen kasvu oli +1,0 % ja reaalinen kasvu -0,9 % seuraavan erittelyn mukaisesti: Palkkamenojen kasvun erittely Tammi-joulukuu Kasvu Euroa % Palkkamenot yhteensä ,4 Lomapalkkavelan muutos (A-taulukko) ,4 Palkkamenot vertailukelpoisesti ,0 Vähennetään palkkojen korotusten kust.vaikutus - Sopimuskorotukset (2,06 %) ,9 Palkkamenojen reaalikasvu ,9 Työpanos oli vuonna laskennallista virkaa, mikä on 20 laskennallista virkaa (2,7 %) vähemmän, kuin vuonna Teknisten ja kiinteistöpalvelujen työpanos kasvoi 3,2 %. Huoltopalvelujen työpanos supistui 3,6 %. Työpanostilasto sivulla 140. Talkoovapaapäivien säästöksi muodostui sosiaalikuluineen euroa (tekniset ja kiinteistöpalvelut euroa, huollon palvelut euroa). Sekä tekniikka että huolto pysyivät vuonna 2013 henkilöstökulujen talousarvioissaan. Palvelujen ostot Palvelujen ostojen talousarvioylitys oli 1,6 milj. euroa (12,3 %). Ylityksestä n euroa oli huoltopalvelujen ja n euroa teknisten ja kiinteistöpalvelujen talousarvioylitystä. Huollon palvelujen ylitys aiheutui postija telepalvelujen määrärahaylityksestä ( euroa) ja siivouspalvelujen määrärahaylityksestä ( euroa). Teknisissä palveluissa merkittävin ylitys (0,9 milj. euroa) syntyi laitteiden kunnossapitopalveluissa. Materiaalin ostot Materiaalin ostojen talousarvioylitys oli euroa (3,8 %). Ylityksestä n euroa oli huoltopalvelujen ja n euroa teknisten ja kiinteistöpalvelujen talousarvioylitystä. Huollon yksikön ylitys kohdentui pääasiassa elintarvikeostoihin ( euroa) ja kantasairaalan keittiön laitteiden tarvikkeisiin ( euroa). Lämpö, sähkö ja vesi maksoivat vuonna 2013 yhteensä 10,6 milj. euroa, mikä oli euroa (5,6 %) talousarviossa arvioitua enemmän. Menot kasvoivat 12,1 % vuoteen 2012 verrattuna.

93 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAAN- TALOUSARVION SEURANTARAPORTTI HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Tammi-joulukuu Tekniset ja huoltopalvelut VERTAILUTIEDOT VUODELTA 2012 Tammi- Talousarvio Tot. Yli arvion- Tammi- Talousarvio Tot. Muutos TULOSLASKELMA joulukuu % Alle arvion joulukuu % 13/12 % Toimintatuotot Kuntayhtymän sisäiset tuotot * Myyntituotot , , ,6 4,2 Vuokratuotot , , ,0 21,4 Muut toimintatuotot , ,7 Yhteensä , , ,4 13,3 Tuotot kuntayhtymän ulkopuolelta Myyntituotot , , ,7 7,7 Maksutuotot , , ,2 23,1 Tuet ja avustukset , , ,3 268,4 Muut toimintatuotot , , ,0 4,4 Yhteensä , , ,9 7,0 Toimintatuotot yhteensä , , ,5 12,7 Josta sisäiset tuotot: Taseyksikön sisäiset tuotot , , ,7 8,6 Sisäiset tuotot liikelaitoksilta , , ,4 50,0 Toimintakulut Palkat , , ,0-0,4 Sosiaalivakuutusmaksut , , ,2 0,3 Henkilöstökulut yhteensä , , ,8-0,2 Palvelujen ostot , , ,5-4,3 Materiaalin ostot , , ,1 9,6 Vuokrat , , ,4-0,8 Muut toimintakulut , , ,5 1,5 Toimintakulut yhteensä , , ,2 1,3 Josta sisäiset kulut: Taseyksikön sisäiset kulut , , ,3 0,9 Sisäiset kulut liikelaitoksilta , , ,2 Toimintakate , , ,9 48,0 Rahoitustuotot ja kulut Muut rahoituskulut 2 205, ,8 Sisäiset rahoituskulut , , ,9 8,4 Nettorahoitustuotot+/kulut , , ,9 8,4 Vuosikate , , ,6 62,7 Poistot ja arvonalentumiset , , ,7 30,2 Tilikauden tulos , ,7 Varausten lisäys-/vähennys+ Rahastojen lisäys-/vähennys+ Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,7 TALOUSARVION YHDISTELMÄLUVUT Toiminnan kulut yhteensä , ,6 6,9 Toiminnan nettokulut , ,6 6,9 * Käyttötalouden sitovuustaso

94 Piirin yhteiset 92 TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2013 ORGANISAATIO JA VOIMAVARAT Hallintokeskus muodostui vuonna 2013 seuraavista toimistoista ja yksiköistä: Hallintokeskus: Hallintotoimisto Henkilöstötoimisto Viestintäyksikkö Asiakirjahallinto Kehittämistoimisto Tutkimustoimisto Perusterveydenhuollon yksikkö (Yhteinen Satakunnan shp:n kanssa) Sairaanhoidon johdon tukipalvelujen toimisto Hoitotyön toimisto Tietohallintotoimisto Taloushallinnon palvelukeskus Taloussuunnittelutoimisto Hankintatoimisto Logistiikkakeskus ja tekninen varasto Sairaanhoitopiirin yhteisiin toimintoihin lukeutuvat lisäksi luottamushenkilöhallinto, tarkastustoimi, kehittämisprojektit, rahoitus ja resurssipankki. Henkilökunnan lukumäärä oli 236. Henkilöstöryhmittäin henkilökunta jakautui seuraavasti: Muutos Lääkärit Akateeminen tutkimus- ja hoitohenkilöstö Hoitohenkilöstö Hallinto-, talous- ja huoltohenkilöstö Henkilöstön lukumäärä yhteensä Kuntayhtymän työterveyshuolto siirrettiin liikkeenluovutuksella lukien tarkoitusta varten perustetun osakeyhtiön (Länsirannikon Työterveys Oy) toiminnaksi. Yhtiön palvelukseen siirtyi hallintokeskuksesta (henkilöstötoimistosta) 27 henkilöä. Sairaanhoitopiirin johtaja käynnisti lokakuussa 2013 projektin hallintokeskuksen uudelleen organisoimiseksi. Projektin tavoitteena on luoda hallintokeskuksesta selkeä sairaanhoitopiirin perustehtäviä (erikoissairaanhoito sekä terveystieteellinen tutkimus ja opetus) palveleva organisaatio, joka tukee parempaa johtamista ja asiakaslähtöisyyttä sekä parantaa tuottavuutta. Tavoitteena on myös lisätä hallintokeskuksen organisaatiorakenteen joustavuutta ja mahdollistaa tätä kautta uusien tehtäväkokonaisuuksien hoitaminen (esim. potilaiden valinnanvapaudesta seuraava markkinointiviestinnän tarve) olemassa olevien resurssien puitteissa. TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Käyttötalouden talousarvion toteutuminen Toimintakulut Toimintakulut olivat vuonna ,5 milj. euroa, mikä on 93,8 % talousarviosta. Talousarvio alittui 1,7 milj. euroa. Toimintakulut supistuivat vuoteen 2012 verrattuna 1,0 %. Henkilöstökulut

95 93 Henkilöstökulut olivat yhteensä 12,2 milj. euroa, mikä on 92,8 % talousarviossa arvioidusta. Talousarvio alittui euroa. Hallintokeskuksen henkilöstömenojen talousarvioon sisältyi resurssipankkiin siirrettyjen vakanssien määrärahoja euroa. Tämä huomioon ottaen henkilöstökulujen toteutuma oli varsin tarkoin talousarvion mukainen. Henkilöstökulut supistuivat nimellisesti 4,4 % vuoteen 2012 verrattuna. Vertailukelpoinen muutos oli +1,6 %, kun otetaan huomioon Länsirannikon Työterveys osakeyhtiöön siirtyneen henkilöstön palkkamenot 2013 ja vuonna 2012 kuluksi kirjattu lomapalkkavelan muutos A-taulukon soveltamisesta johtuen. Palvelujen ostot Palvelujen ostomenot olivat 10,4 milj. euroa, mikä on 92,5 % talousarviosta. Menolajeittain palvelujen ostojen talousarvio toteutui seuraavasti. Palvelujen ostomenot Toteutunut Talousarvio Tot. % Yli arvion- Toteutunut Muutos Alle arvion /12 % Työterveydenhuollon palvelut - Sisäiset palvelut (Tyks-Sapa) ,3 - Suomen Terveystalolta ,1 - Länsirannikon Työterv. Oy:ltä Yhteensä , ,8 Muut tutkimus- ja hoitopalvelut ,2 Atk-palvelut , ,7 Muut toimisto- ja asiantuntijapalvelut , ,7 Huolto- ja korjauspalvelut , ,8 Potilasvakuutusmaksu , ,8 Muut palvelut , ,8 Palvelujen ostot yhteensä , ,4 Säästötoimenpiteet näkyivät atk-palveluissa, asiantuntijapalveluissa ja muissa palveluissa menojen supistumisena. Työterveydenhuollon ostopalveluihin varatut määrärahat riittivät, mutta tähän vaikutti se, että toiminta siirtyi ostopalveluksi uudelta osakeyhtiöltä vasta Alkuvuoden työterveydenhuollon henkilöstömenot mukaan lukien työterveyshuolto ylitti määrärahat euroa (21,3 %). Vuonna 2012 ylitys oli euroa (34 %). Materiaalin ostomenot jäivät alle arvioidun. Vuokramenot, jotka pääosin olivat sisäisiä vuokria, toteutuivat lähes talousarvion mukaisesti. Muiden toimintakulujen talousarvioylitys euroa selittyy Kaste-hankkeiden rahoitusosuuksilla yhteishankkeita hallinnoiville osapuolille ( euroa) ja TYHY-toimintaan varattujen määrärahojen ylityksellä ( euroa). Toimintatuotot Toimintatuotoista myyntituotot kuntayhtymän ulkopuolelta olivat 1,6 milj. euroa. Ne jäivät alle arvioidun euroa. Tulokohtaan sisältyy suurimpina erinä hankintatoimiston ja logistiikkakeskuksen palvelujen myynti (0,5 milj. euroa), koulutuspalvelujen myynti (0,2 milj. euroa), henkilöstöpalvelujen myynti (0,6 milj. euroa) ja Satakunnan sairaanhoitopiirin osuus perusterveydenhuollon yksikön menoista euroa. Kohtaan tuet ja avustukset kirjattiin työterveydenhuollon Kela-korvausta tuloksi 1,28 milj. euroa (1,49 milj. euroa vuonna 2012). Muiden toimintatuottojen tuloarvio ylittyi 1,6 milj. euroa. Tulokohtaan kirjattiin T2-rakennushankkeen rakennusaikaisten korkojen tuloutuksena 1,1 milj. euroa (vastavienti investointimenoissa). Tuloutus kattaa pitkäaikaisten lainojen korkomenoja. Lisäksi muihin tuottoihin kirjattiin tuloja kehittämishankkeista euroa, TYHY-toiminnasta euroa ja perus-

96 94 terveydenhuollon yksikön laskutus Satakunnan sairaanhoitopiirin kunnilta euroa. Tuloarvioita edellä mainittuihin ei ollut. Erityisvelvoitemaksua kirjattiin tuloksi yhteensä euroa. Tästä jäsenkuntien Kaste-hankkeiden omarahoitusosuuksiin kannetun erityisvelvoitemaksun tuloutusta oli euroa ja erityisvelvoitemaksua perusterveydenhuollon yksikön menoihin euroa. Maksuosuuksina yleisen taseen tulosalueilta ja liikelaitoksilta kirjattiin sisäisiin myyntituottoihin yhteensä 19,1 milj. euroa. Maksuosuudet toteutuivat tulosalueittain talousarvioon ja vuoteen 2012 verrattuna seuraavasti: Maksuosuudet piirin yhteiskustannuspaikan menoihin Toteutunut Arvio 2013 Tot. Yli arvion - Toteutunut Muutos 2013 % Alle arvion % TYKS , ,7 Loimaan aluesairaala , ,5 Salon aluesairaala , ,3 Vakka-Suomen sairaala , ,4 Psykiatrian tulosalue , ,6 Tekninen huolto , ,7 Huollon yksikkö , ,6 Ensihoidon ja päiv.liikelaitos , ,3 Turumaan sairaala , ,2 Tyks-Sapa-liikelaitos , ,3 Yhteensä , ,7 Logistiikkakeskuksen toimitus- ja rivimaksut tulosalueilta olivat 2,324 milj. euroa ja sisäiset koulutus- ja henkilöstöpalvelujen myynnit euroa. Yhteensä sisäiset myyntituotot olivat 21,645 milj. euroa, mikä jäi alle tuloarvion 1,4 milj. euroa (6,2 %). Rahoitustuotot ja -kulut Kuntayhtymän rahoitus ja siitä aiheutuvat rahoitustuotot ja -kulut on keskitetty kirjanpidollisesti (liikelaitoksia lukuun ottamatta) piirin yhteiskustannuspaikalle. Rahoitustuottojen ja -kulujen toteutuminen Toteutunut Talousarvio Tot. Yli arvion % Alle arvion + Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot , Muut rahoitustuotot , Korkokulut , Muut rahoituskulut , Peruspääoman korkokulut , Sisäiset rahoitustuotot , Sisäiset rahoituskulut , Nettorahoitustuotot+/kulut , Pitkäaikaisten lainojen korkokulut olivat 7,2 milj. euroa ja peruspääoman korkokulut euroa. Sisäiset rahoitustuotot (6,8 milj. euroa) olivat korkokulujen vyörytyksiä rakennusten osalta (6,6 milj. euroa) tekniseen huoltoon ja laitekannan osalta (0,2 milj. euroa) sairaaloille. Lainojen korkokuluista T2-sairaalan rakennusaikaiset korot 1,1 milj. euroa, katettiin tuloslaskelmassa edellä esitetyllä tavalla muihin toimintatuottoihin tehdyllä tulokirjauksella. Toteutunut peruspääoman korko oli 0,54 % peruspääomalle. Talousarviossa arvio vuoden 2013 korkokannasta oli 1,9 %. Talousarvion toteutumisvertailu tuloslaskelman muodossa on sivulla 95.

97 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAAN- TALOUSARVION SEURANTARAPORTTI HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Tammi-joulukuu Piirin yhteiset VERTAILUTIEDOT VUODELTA 2012 Tammi- Talousarvio Tot. Yli arvion- Tammi- Talousarvio Tot. Muutos TULOSLASKELMA joulukuu % Alle arvion joulukuu % 13/12 % Toimintatuotot Kuntayhtymän sisäiset tuotot Myyntituotot * , , ,9 1,4 Erityisvaltionosuus , , ,3-63,1 Muut toimintatuotot 6 596, ,5 Yhteensä , , ,7-1,0 Tuotot kuntayhtymän ulkopuolelta 0 Erityisvelvoitemaksut , , ,0 6,3 Erityisvaltionosuus 0, Muut myyntituotot , , ,1 25,2 Maksutuotot 9, Tuet ja avustukset , , ,9-16,8 Muut toimintatuotot , , ###### -51,6 Yhteensä , , ,1-26,4 Toimintatuotot yhteensä , , ,1-6,7 Josta sisäiset tuotot: Taseyksikön sisäiset tuotot , , ,2-0,9 Sisäiset tuotot liikelaitoksilta , , ,3-1,4 Toimintakulut Palkat , , ,3-4,6 Sosiaalivakuutusmaksut , , ,6-3,9 Henkilöstökulut yhteensä , , ,0-4,4 Palvelujen ostot , , ,8 2,4 Materiaalin ostot , , ,9-22,2 Vuokrat , , ,1 2,3 Muut toimintakulut , , ,0 12,2 Toimintakulut yhteensä , , ,3-1,0 Josta sisäiset kulut: Taseyksikön sisäiset kulut , , ,8-1,6 Sisäiset kulut liikelaitoksilta , ,7-78,5 Toimintakate , , ,8-57,9 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot , , ,2-47,0 Muut rahoitustuotot , , ,8-45,3 Korkokulut , , ,9-3,7 Muut rahoituskulut , , ,8 133,9 Peruspääoman korkokulut , , ,3-51,6 Sisäiset rahoitustuotot , , ,1 8,2 Sisäiset rahoituskulut , , ,1-61,6 Nettorahoitustuotot+/kulut , , ,0-58,6 Vuosikate , , ,2-7,3 Poistot ja arvonalentumiset , , ,3-12,7 Tilikauden tulos 3 000, ,0 Varausten lisäys-/vähennys+ 0, Rahastojen lisäys-/vähennys+ 0, Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 3 000, ,0 TALOUSARVION YHDISTELMÄLUVUT Toiminnan kulut yhteensä , ,3-4,3 Toiminnan nettokulut , ,7-1,0 * Käyttötalouden sitovuustaso

98 Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos 96 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Toimitusjohtajan katsaus Vuosi 2013 oli Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen toinen varsinainen toimintavuosi. Vuoden aikana liikelaitoksen sisällä tapahtui useita isoja muutoksia, joiden läpivienti oli haastavaa ja vaativaa, mutta myös palkitsevaa. Päivystyksen osalta suurin muutos sekä henkilöstön, toiminnan että tilojen osalta oli muutto uusiin yhteispäivystyksen tiloihin T-sairaalaan maalishuhtikuun vaihteessa. Alkuvuonna päivystys oli toiminut kahdessa eri pisteessä, Mäntymäen päivystyksessä sekä TYKS ensiavussa, kuten koko vuoden 2012 ajan. Muuttoa valmisteltiin alkuvuoden ajan ja aikataulussa otettiin huomioon myös muiden TYKS osastojen (erityisesti päivystysleikkaustoiminnan, teho-osaston sekä akuuttisisätautiosaston) muutot T-sairaalaan. Muutto suoritettiin neljässä vaiheessa niin, että jo alkuvuonna uusiin tiloihin siirtyi EPLL hallinto, ajojärjestelijät ja hoitolaitossiirtokuljetusyksikkö. Seuraavassa vaiheessa muutti terveyspalvelujen neuvonta (TPN) eli puhelimitse annettava päivystyspotilaiden neuvonta. Maaliskuun lopussa uusiin tiloihin muutti Mäntymäen päivystys ja heti pääsiäisen jälkeen huhtikuun alussa TYKS ensiavun toiminta. Fyysisen muuton yhteyteen ajoittui myös runsaasti toiminnallisia muutoksia oikean yhteispäivystyksen syntyessä. Lisäksi potilasja neuvontapuheluiden määrät nousivat merkittävästi, kun ympäristökuntien virka-ajan ulkopuolinen päivystys siirtyi T-sairaalaan. Muutos oli erityisen haastavaa henkilökunnalle, joka venyi ja jousti varsin paineisessa tilanteessa hienosti. Hoitohenkilöstön määrää lisättiin käyntimäärien kasvaessa ja kesän lomakauden jälkeen toiminta pikku hiljaa alkoi asettua uomiinsa. Loppuvuonna 2013 on pystytty jo keskittymään varsinaisen perustehtävän ja tiimien toiminnan kehittämiseen. Akuuttilääketieteen erikoisalan perustaminen on vaatinut ponnisteluja. Uuden erikoisalan vakiinnuttaminen varsin perinteiseen muun erikoissairaanhoidon maailmaan on ollut pioneerityötä ja edellyttänyt pitkäjänteistä yhteistyötä perinteisen sairaalamaailman ja päivystyksen välillä. Uusi erikoisala on selvästi vetovoimainen nuorien lääkäreiden joukossa ja uusi koulutusohjelma on saanut osaksi runsaasti kiinnostusta sekä kotimaassa että ulkomailla. Ensihoitopalvelun järjestämisvastuu siirtyi kunnilta sairaanhoitopiirille vuoden 2013 alusta. Sairaankuljetussopimukset siirtyivät kunnilta liikelaitokselle ja ne muutettiin vuoden 2013 loppuun päättyviksi. Liikelaitos valmisteli sairaanhoitopiirin valtuuston maaliskuussa 2012 tekemän ensihoidon palvelutasopäätöksen mukaisesti uutta ensihoidon järjestämismallia koko vuoden 2013 ajan. Mallin mukaisesti osa ensihoitopalvelusta kilpailutettiin ennalta suunnitellusti kesän ja syksyn aikana. Kilpailutus kuitenkin keskeytettiin johtokunnan päätöksellä kokonaistaloudellisesti kestämättömänä tilanteena. Ensihoitopalvelun uuden järjestämismallin sekä uuden palvelutasopäätöksen valmistelu aloitettiin. Vuoden 2014 ensihoitopalvelun turvaamiseksi jatkettiin entistä yhteistoimintasopimusta Aluepelastuslaitoksen kanssa, perustettiin uudet alueelliset kenttäjohtoyksiköt liikelaitoksen toimintana ja tehtiin suorahankintasopimukset yksityisten palveluntuottajien kanssa kilpailutuksen alla oleville alueille. Ensihoitopalvelu saatiin siis järjestettyä lain edellyttämällä tavalla vuoden 2014 alusta, vaikka järjestämismalli ja palvelutasopäätös arvioidaankin uudelleen vuoden 2014 aikana. Yksityisten yrittäjien suorahankintasopimukset päättyvät vuoden 2014 lopussa.

99 Strategian onnistuminen: Sitovat tavoitteet 97 Vuosi 2013 ja lukuisten muutosten läpivienti on ollut liikelaitoksen ja osin myös koko sairaanhoitopiirin kannalta ensiarvoisen tärkeää. Samalla kun kuntien taloudellinen kantakyky on heikentynyt, olemme muuttaneet päivystystyön sisältöä merkittävästi ja pyrkineet parantamaan potilaan saamaa hoitoa. Samalla kuitenkin vääjäämättä päivystyksen kustannukset ovat nousseet. Jatkossa onkin erittäin tärkeää pystyä osoittamaan vaihtoehtoiskustannussäästöt, jotka tällä etulinjan hoidon panostuksella ovat säästyneet arvioitaessa väestötasolla potilaiden saamaan päivystyshoitoa kokonaistaloudellisesti. Uskon, että osaamisen panostuksella etulinjassa on kauaskantoista kustannusvaikuttavaa merkitystä sekä kuntien että yksittäisten potilaiden osalta. Henkilöstön rautainen ammattitaito ja uudistusten myötä selkeästi parantunut muutoksensietokyky kuin myös luottamus uuteen organisaatioon ja sen johtamismenetelmiin on saanut aikaiseksi ainutkertaisen uuden todellisen yhteispäivystyksen syntymisen Turkuun vuonna Kulunut vuosi on vahvistanut luottamusta henkilökunnan ja esimiesten välillä. Lausun liikelaitoksen henkilökunnalle vilpittömät kiitokseni ammattitaidolla tehdystä potilastyöstä ja yhteishengen eteen tehdyistä ponnisteluista vuonna Tästä on hyvä jatkaa kohti uusia haasteita. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokselle asetettiin vuoden 2012 talousarviossa sitoviksi toiminnallisiksi tavoitteiksi seuraavat viisi tavoitetta: Potilas saa tarvitsemansa hoidontarpeen arvioinnin mahdollisimman nopeasti Liikelaitos huolehtii ensihoitopalvelujen järjestämisestä lain edellyttämällä tavalla koko Vsshp:n alueella Toimintaa kehitetään yhä kustannustehokkaammaksi Hoidon tulokset ovat vähintään vertailuryhmän keskitasoa valtakunnallisessa päivystyksen vertaisarvioinnissa Akuuttilääketieteen erikoisalan kehittäminen, koulutusohjelman vakiinnuttaminen ja profiloituminen yliopistossa Kaikki tavoitteet on saavutettu vuonna Tavoitteiden toteutuminen on yksityiskohdittain selostettu sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutumisselvityksessä sivulla 44. Ensihoidon ja päivystyksen toimintaprosessit Liikelaitoksen toiminnan organisointi perustuu seuraaviin toiminta- ja hoitoprosesseihin: 1. Ensihoidon toimintaprosessit 1) Ensihoitoprosessi (sairaankuljetus ja kenttäjohtotoiminta) 2) Siirtokuljetusprosessi 3) Virve-aluepääkäyttötoiminta 2. Päivystyksen hoitoprosessit Päivystyksen toiminta on jaettu lähtien neljään eri hoitoprosessiin, joiden hoidosta vastaa moniammatillinen tiimi. Hoitoprosessikokonaisuudet muodostuvat seuraavasti:

100 98 1) Hoidon tarpeen arviointi ja terveyspalveluiden puhelinneuvonta (Triage & TPN) 2) Nopean hoidon prosessi ja sairaanhoitajavastaanotto (NOP & SHVO) 3) Selvitystä, tutkimusta ja seurantaa vaativien potilaiden prosessi (KONS) 4) Akuuttihoitoprosessi (AKU) Ensihoitopalvelun toiminta vuonna 2013 Valmistautuminen vuoteen 2014 ensihoidossa Vastuu ensihoitopalvelun järjestämisestä siirtyi sairaanhoitopiirille Sairaanhoitopiirin valtuusto oli päättänyt, että kuntien (terveyskeskusten) vanhat sairaankuljetussopimukset siirretään vuoden 2013 ajaksi sairaanhoitopiirin nimiin ja että yhteistoimintaa aluepelastuslaitoksen kanssa jatketaan entiseen tapaan. Näin ollen toiminta jatkui pääosin kunnilta perittyjen sairaankuljetussopimusten sekä aluepelastuslaitoksen kanssa solmitun yhteistoimintasopimuksen puitteissa. Paraisten kaupungin Nauvon ensihoitoyksikön ja Taivassalon kunnan ensihoitoyksikön toiminta jatkui sairaanhoitopiirin toimintana Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen johtokunnan tekemän päätöksen perusteella. Punkalaitumen kunnan alueen ensihoitopalvelun järjestämisestä sovittiin sairaanhoitopiirin valtuuston tekemän päätöksen mukaisesti Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa, koska Punkalaitumen perusterveydenhuolto tukeutui kokonaan Pirkanmaahan ja erikoissairaanhoidon palveluja Punkalaitumen asukkaat saivat sekä Varsinais-Suomen että Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä. Sairaanhoitopiirille siirtyneiden sopimusten mukaan sairaanhoitopiirin tuli luovuttaa ensihoidon tuottajille ensihoidossa tarvittavat lääkkeet ja hoitotarvikkeet. Em. tuotteiden logistiikan järjestely alkuvuodesta oli odottamattoman työlästä. Sairaanhoitopiirin valtuuston tekemän päätöksen mukaan ensivastetoimintaa jatkettiin vuonna 2013 samoilla alueilla, kuin aikaisemminkin. Lisäksi pelastuslaitoksen kanssa sovittiin vakinaisen pelastuslaitoksen yksiköiden jatkavan ensivastetoimintaa entiseen tapaan vuoden 2013 ajan. Suomen Punaisen Ristin Caritas-vene tuotti ensivastepalveluja entiseen tapaan Saaristomeren alueella kesällä. Aiempien päätösten mukaan ostopalveluna hankittava osuus ensihoitopalvelusta piti kilpailuttaa vuoden 2013 aikana siten, että toiminta uusien sopimusten puitteissa voisi alkaa Kilpailutusta varten perustettiin työryhmä, jossa oli sairaanhoitopiirin viranhaltijoiden lisäksi kuntien edustus, kuten palvelutasopäätöstäkin valmisteltaessa vuonna Lisäksi kilpailutuksen valmistelussa kuultiin useampaan otteeseen palveluntuottajia. Sopimuskauden pituudeksi päätettiin neljä vuotta lisättynä yhden vuoden pituisella optiokaudella ja hankinta päätettiin jakaa yhdeksään palvelukokonaisuuteen, joihin kuhunkin päätettiin valita palveluntuottaja erikseen. Tarjouspyyntö julkaistiin Joillekin alueille tarjous pyydettiin sekä 15 minuutin varallaoloa sisältävänä, että varallaoloa sisältämättömänä. Näissä tapauksissa hyväksyttävään tarjoukseen tuli sisältyä hinta kummallekin vaihtoehdolle ja tilaajalla ilmoitettiin olevan oikeus päättää, kummalla toimintamallilla palvelu lopulta toteutetaan. Tarjoajien pyydettiin ilmoittavan kiinteä vuotuinen kaikki tarjouspyynnössä kuvatut palvelut kuten valmiuden ylläpito, ensihoitopalvelun tehtävien hoitaminen, X- tehtävät ja valmiussiirrot sisältävä hinta. Palveluntuottajilla oli velvollisuus laskuttaa Kela-korvauksen piiriin kuuluvien tehtävien osalta sairaankuljetustaksan mukainen korvaus Kelalta ja vastaavien tehtävien omavastuuosuudet potilaalta tai muulta korvausvastuulliselta. Lisäksi

101 Päivystyksen toiminta vuonna palveluntuottajalla oli velvollisuus laskuttaa suoraan kunnilta, vakuutusyhtiöiltä, ulkomaalaisvirastolta jne. näiden korvattaviksi kuuluvat tehtävät. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen oli määrä maksaa palveluntuottajalle tarjoussumman mukainen korvaus vähennettynä palveluntuottajan Kelalta, potilailta, hoitolaitoksista, vakuutusyhtiöiltä jne. laskuttamilla korvauksilla. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen johtokunta tutustui kilpailutuksen tilanteeseen ja saatuihin tarjouksiin kokouksessaan ja päätti kokoontua ylimääräiseen kokoukseen käsittelemään ainoastaan ensihoitopalvelun kilpailutusta. Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell lähetti Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille päivätyn kirjeen, jossa mm. vaadittiin keskeyttämään ensihoitopalvelun kilpailutus. Tämän seurauksena Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen johtokunta keskeytti kilpailutuksen ja päätti , että ensihoitopalvelu vuodeksi 2014 hankitaan suorahankintana silloisilta palveluntuottajilta. Ensihoitopalvelu päätettiin järjestää 15 minuutin varallaoloa sisältävällä toimintamallilla vastoin toimitusjohtajan päätösesitystä. Sopimusneuvottelujen aikana kävi ilmi, että joillakin palveluntuottajilla oli vaikeuksia sitoutua ensihoitoasetuksen tuomiin ensihoitajien koulutusvaateisiin. Tämän seurauksena yhden yrityksen kanssa ei voitu tehdä sopimusta vuoden 2014 ensihoitopalvelusta, ja tämän yrityksen osuus piti kilpailuttaa nopeasti uudelleen. Kaikki ostopalvelusopimukset saatiin kuitenkin tehtyä vuoden 2013 aikana. Vuonna 2013 päivystyksessä kävi yhteensä potilasta. Käyttösuunnitelma vuodelle 2013 oli potilasta eli siitä jäätiin 1,3 %. Käyttösuunnitelma-arvio oli kuitenkin varsin vaikea tehdä, koska ympäristökuntien keskittäessä päivystyksen T-sairaalaan, eivät potilasmäärät kuitenkaan siirry suoraan verrannollisina terveyskeskuspäivystyksistä T- sairaalan päivystykseen. Puhelinneuvontaa sai vuonna 2013 yhteensä potilasta. määrä vuonna 2012 oli eli kasvua oli 25 %. Vastaava Niin potilasmäärissä, kuin neuvontapuheluiden määrässä tapahtui merkittävä kasvu alkaen, kun Turun lisäksi ympäristökuntien terveyskeskuspäivystykset siirsivät virka-ajan ulkopuolisen päivystyksensä T-sairaalaan. Toimintaperiaatteet Matala ja selkeä organisaatio Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen toiminnan suunnittelu on koko ajan perustunut matalaan ja selkeään organisaatioon, jossa hierarkia on optimoitu ja turhat esimiesroolit karsittu. Tätä toimintamallia tulemme vaalimaan myös jatkossa siitä huolimatta, että toiminnan on ajateltu potilasvolyymiltään kasvavan ja samalla mahdollisesti henkilöstömäärän lisääntyvän. Potilaslähtöiset hoitoprosessit Toiminta perustuu potilaslähtöisiin hoitoprosesseihin ja osaamisen oikeaan kohdentamiseen. Tavoitteena on, että potilas ohjautuu hoidon tarpeen arvioinnin myötä oikeaan hoitoprosessiin, jolloin vältytään esimerkiksi turhilta sisäänotoilta erikoissairaanhoitoon. Laatu ja prosessien toimivuus Prosessien sujuvuus potilaan, henkilökunnan ja johdon näkökulmasta on yksi laadun ilmaisin. Potilaalle hoidon sujuvuus merkitsee sitä, että hän saa asianmukaisen hoidon ilman tarpeettomia viivytyksiä, päällekkäisiä tai

102 100 aiheettomia tutkimuksia ja toimenpiteitä. Henkilökunnalle prosessien sujuvuus merkitsee sitä, että potilaan hoitoa varten on käytettävissä riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa ja asianmukaisen tutkimuksen ja hoidon edellyttämät muut resurssit. Lisäksi päivystyspotilaan hoidon keskeisimmät prosessit on kuvattu ja hoitoprotokollat laadittu sekä vastuista ja menettelyistä on sovittu prosessien seuraamiseksi ja parantamiseksi. Moniammatillinen tiimitoiminta Päivystyksessä toiminta on jakaantunut potilaslähtöisiin oireenmukaisiin potilasprosesseihin ja sitä kautta tiimeihin. Tiiminvetäjät ovat toimineet lähtien hoitotyön toiminnan lähiesimiehinä. Vakanssit ovat määräaikaisia ja tehtävänkuvat sekä nimikkeet tarkistetaan uudelleen vuoden 2014 aikana. Osaaminen varmistetaan siten, että tiimeissä eri ammattiryhmiin kuuluvia tiimin hoitoprosessiin perehtyneitä osaajia. Tiimeillä on myös vastuulääkärit (akuuttilääketieteen erikoislääkäri ja erikoistuva lääkäri), joiden tarkoituksena on vastata lääketieteellisestä hoidosta tiimissä. Tiimit vastaavat potilaslähtöisen toiminnan sujuvuudesta, asiakaspalvelun laadusta ja toiminnan kustannustehokkuudesta ja kehittämisestä. Toiminnan jatkuva kehittäminen tapahtuu tiimeissä ja rotaatio tiimien välillä ja sen myötä oppiminen ja osaamisen jakaminen on mahdollista. Henkilöstö Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen vakituisen henkilökunnan määrä oli 212,5 vuonna Henkilökunnan lukumäärä lisääntyi vuoteen 2012 verrattuna 54 henkilöllä. Ensihoidossa henkilökunnan lukumäärä kasvoi 27 henkilöllä kunnilta liikelaitoksen tehtäväksi siirtyneen ensihoitotoiminnan myötä. Tästä 23 oli ensihoitajia. Taivassalon ja Nauvon ambulanssiyksiköiden toiminnan järjestäminen edellytti 18 ensihoitajaa ja Turun aluepelastuslaitokselta siirtyi 5 ensihoitajaa. Ensihoidon tilannekeskuksen 24/7 toiminnan turvaamiseksi rekrytoitiin 2 uutta kenttäjohtajaa. Lisäksi palkattiin 1 ajojärjestelijä ja 1 toimistosihteeri. Päivystystoiminnassa henkilöstön määrä lisääntyi 27 henkilöllä. Tästä oli lääkäreitä 14 ja sairaanhoitajia 15. Vakituinen henkilöstö henkilöstöryhmittäin vuonna 2013 ja vertailutietona vuonna 2012 on esitetty alla olevassa taulukossa. Vakituinen henkilöstö henkilöstöryhmittäin Päivystys Muutos Ensihoito Muutos Lääkärit Sairaanhoitajat Lähi- ja perushoitajat Ensihoitajat Kenttäjohtajat Muu hoitohenkilöstö 31,1 33,1-2 5,4 5,4 0 Hallinto- ja muu hlöstö 3,5 3,5 0 5,5 3,5 2 Yhteensä 165,6 138, ,9 16,9 27 Hallinto Muutos Yhteensä Muutos Lääkärit Sairaanhoitajat Lähi- ja perushoitajat Ensihoitajat Kenttäjohtajat Muu hoitohenkilöstö 0 36,5 38,5-2 Hallinto- ja muu hlöstö Yhteensä ,5 158,5 54

103 101 Yhteispäivystyksen aloitettua toimintansa uudessa T-sairaalassa tuli ilmeiseksi lääkäreiden virkapohjien riittämättömyys. Potilasmäärät olivat nousseet noin 5-10 % ympäristökuntien keskittäessä virka-ajan ulkopuolista päivystystään yhä enenevässä määrin T-sairaalaan. Päivystyksen kattava väestöpohja virka-ajan ulkopuolella nousi asukkaaseen vuonna Jotta potilaiden saama yksilöllinen, laadukas sekä erityisesti potilasturvallinen ja hoitosuosituksiin pohjautuva hoito voitiin taata, arvioitiin liikelaitoksen lääkärivakanssipohja uudelleen. Vuoden 2013 alusta on Turun yliopistoon perustettu akuuttilääketieteen koulutusohjelma. Uusi erikoisala on vetovoimainen ja olemme profiloitumassa akuuttilääketieteen uranuurtajaksi Suomessa. Liikelaitoksen johtokunta päätti kokouksessaan ( 41) perustaa yhteensä 6 vakituista akuuttilääketieteen erikoislääkärin virkaa ja 6 erikoistuvan lääkärin virkaa. Johtokunnan kokouksessa ( 26) toimitusjohtaja ja henkilöstö- ja kehittämispäällikkö antoivat selvityksen yhteispäivystyksen käynnistymisestä. Heti toiminnan alkuvaiheessa nousi esiin johtokunnalle erikseen selvitettyjä asioita koskien potilasturvallisuutta, henkilöstön työturvallisuutta, lisäresurssitarpeita sekä toiminnasta tulleita reklamaatioita. Tässä yhteydessä johtokunnalle annettiin selvitys siitä, että toimitusjohtaja oli päätöksellään potilasturvallisuuden varmistamiseksi perustanut yhteensä 11 määräaikaista vakanssitonta sairaanhoitajan tointa alkaen projektiluonteisesti elokuun loppuun asti. Kaikki toimet saatiin täytettyä nopealla aikataululla ja sijaisten perehdytys käynnistettyä. Tämän lisäksi päätti johtokunta kokouksessaan ( 43), että yhteispäivystyksessä määräaikaisten tiiminvetäjien vakanssien perustamisen yhteydessä kyseisten henkilöiden omien sairaanhoitajan vakanssien (4 kpl) käyttöä jatketaan asti turvallisen potilashoidon takaamiseksi. Vakanssittomat sairaanhoitajat (11) sijoitettiin niihin pisteisiin, jossa resurssipula oli suurin, kuten puhelinneuvontaan ja hoidon tarpeen arvioon (triageen). Näissä pisteissä potilasmäärät kasvoivat 2.4. alkaen merkittävästi: puhelinneuvonnassa kasvua 27 % ja nopean hoidon linjalla 25 %. Lisähenkilöstöä on tarvittu myös hoitoyksiköissä. Työntekijät tekivät neljä erillistä kirjallista ilmoitusta työnantajalle otsikolla tällä henkilöstömäärällä emme pysty takaamaan potilasturvallisuutta päivämäärillä 13.5, 1.7., 2.7. sekä Kaikkiin näihin on liikelaitoksen toimitusjohtaja tai varatoimitusjohtaja vastannut. Kirjeet sekä vastineet toimitettiin myös Länsi-Suomen aluehallintovirastolle, kuin myös luottamusmiehille sekä sairaanhoitopiirin johtajalle, johtajaylilääkärille sekä hallintoylihoitajalle. Tämän johdosta toimitusjohtaja toi johtokunnalle tiedoksi, että sairaanhoitopiirin johtaja on päättänyt siirtää sairaanhoitopiirin resurssipankista 11 sairaanhoitajan tointa Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokseen määräaikaisesti Kaikkiin vakansseihin saatiin sijaiset. Hallituksen päätöksellä 11 sairaanhoitajan tointa siirrettiin talousarviossa vuoden 2014 alusta sairaanhoitopiirin resurssipankista määrärahoineen ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokselle.

104 ENSIHOIDON JA PÄIVYSTYKSEN LIIKELAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA Liiketoiminnan tuotot Liiketoiminnan tuotot olivat yhteensä 45,4 milj. euroa, mikä on 112,1 % talousarviosta. Talousarvio ylittyi 4,9 milj. euroa. Myyntituotot eli liikevaihto oli 43,8 milj. euroa ylittäen talousarvion 4,3 milj. euroa. Myyntituotot jäsenkunnilta, joka koostuu erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen myyntituotoista, olivat 26,3 milj. euroa, mikä on 106,4 % talousarviosta. Talousarvio ylittyi 1,6 euroa. Ylitys aiheutui kirjauskäytännön muutoksesta, jolla liikelaitoksen Tyksin osastohoitoon siirtyville potilaille tilaamien laboratorio- ja kuvantamistutkimusten kustannukset kirjattiin liikelaitoksen kuluksi palvelujen ostoihin ja laskutettiin vastaavasti liikelaitoksen myyntituottoina. Myyntituotot ulkokunnilta ja muilta maksajilta olivat yhteensä 12,0 milj. euroa, mikä on 125,7 % talousarviosta. Talousarvio ylittyi 2,5 milj. euroa. Tulokohtaan sisältyi merkittävimpänä eränä (9,0 milj. euroa) ensihoitopalvelujen myynti sairaanhoitopiirin terveyskeskuksille ja kunnille. Kuntien ensihoitotoiminta siirtyi vuoden 2013 alusta liikelaitokselle. Tulokohdan erittely on seuraava: Ensihoitopalvelujen myynti 8,96 milj. euroa Myyntituotot ulkokunnilta 1,67 Vakuutusyhtiöiden korvaukset 1,06 Kela-korvaukset EU-potilaista 0,22 Yhteensä 12,02 milj. euroa Myyntituotot ulkokunnilta ylitti arvion 1,0 milj. eurolla ja vakuutusyhtiömyynti 0,45 milj. eurolla, mikä vähensi jäsenkunnille toiminnasta aiheutuvia kustannuksia. Ulkokuntatulojen kasvu oli 44,4 % ja vakuutusyhtiömyynnin 59,5 %.. Ensihoitopalvelujen myynti ylitti arvion 0,9 milj. euroa. Erityisvelvoitemaksutulot (2,961 milj. euroa) toteutuivat talousarvion mukaan. Lisäksi liikelaitos sai kalliin hoidon tasausmaksua euroa. Liiketoiminnan muissa tuotoissa potilasmaksut ylittivät talousarvion euroa. Kela-korvauksia liikelaitoksen omien ensihoitoyksiköiden kuljettamista potilaista saatiin euroa (94,9 % talousarviosta) Liiketoiminnan kulut Liiketoiminnan kulut olivat yhteensä 48,5 milj. euroa, mikä on 119,9 % talousarviosta. Talousarvio ylittyi 8,1 milj. eurolla. Merkittävimmät talousarvioylitykset syntyivät henkilöstökuluissa (3,2 milj. euroa) ja palvelujen ostoissa (4,9 milj. euroa). Henkilöstökulut Palkat ja työnantajan sosiaalivakuutusmaksut olivat yhteensä 15,4 milj. euroa, mikä on 126,1 % talousarviosta. Henkilöstömenot kasvoivat 49,5 % vuoteen 2012 verrattuna. Ylitykset olivat seurausta johtokunnan tekemistä päätöksistä lisäresurssien hankkimiseksi päivystyksen lisääntyneen toiminnan turvaamiseksi. Työpanos oli vuonna laskennallista virkaa, mikä on 56 laskennallista virkaa (42 %) enemmän, kuin vuonna Toteutunut työpanos ylitti budjetoidun 31 laskennallisella viralla (20 %). Työpanostilasto sivulla 140.

105 103 Palvelujen ostot Palvelujen ostot olivat yhteensä 27,0 milj. euroa, mikä on 121,9 % talousarviosta. Palvelujen ostomenot kasvoivat 13,0 milj. euroa (92,2 %) vuoteen 2012 verrattuna. Kasvusta 8,1 milj. euroa selittyy ensihoitopalvelujen ostoilla. Laboratorio- ja kuvantamispalvelujen ostot Tyks-Sapa-liikelaitokselta lisääntyivät 2,4 milj. euroa, potilaskuljetusten ostot 0,9 milj. euroa, päivystävien lääkäreiden korvaukset Tyksille 0,7 milj. euroa ja atk-palvelut 0,4 milj. euroa. Yhteensä 4,9 milj. euron talousarvioylityksestä 3,0 milj. euroa aiheutui Tyks- Sapa-liikelaitokselta ostettavien laboratorio- ja kuvantamispalvelujen määrärahojen ylittymisestä. Ylityksen taustalla oli kirjauskäytännön muutos, jolla liikelaitoksen Tyksin osastohoitoon siirtyville potilaille tilaamien laboratorio- ja kuvantamistutkimusten kustannukset kirjattiin liike-laitoksen kuluksi. Vastaava säästö syntyi Tyksin palvelujen ostoissa. Ensihoitopalvelujen ostoissa määrärahaylitys oli 0,75 milj. euroa ja potilaskuljetuksissa 0,8 milj. euroa. Sitovat nettokulut Valtuustoon nähden sitoviksi asetetut nettokulut olivat 44,5 milj. euroa, mikä ylittää talousarvion euroa. Valtuusto myönsi kokouksessaan ( 48) sitoviin nettokuluihin 4,7 milj. euron ylitysoikeuden. Sitovissa nettokuluissa toiminnan kokonaiskuluista on vähennetty tuotot lukuun ottamatta tuottoja jäsenkunnilta, ulkokunnilta ja muilta maksajilta. Tilikauden tulos Tilikauden tulos muodostui alijäämäiseksi ,47 euroa, kun tavoitetuloksena oli nollatulos. Taseen alijäämäkertymä on 5,3 milj. euroa vuonna 2012 syntynyt 3,2 milj. euron alijäämä mukaan lukien. Alijäämäkertymä on 13,9 % liikelaitoksen vuotuisista myyntituotoista. Liikelaitoksen johtokunta esittää valtuustolle, että vuoden 2013 alijäämä siirretään taseen yli- ja alijäämätilille. Investointimenot Investointimenot olivat yhteensä 2,178 milj. euroa. Laite- ja kalustohankintojen toteutuma oli euroa (määräraha euroa). Investointimenoihin sisältyy lisäksi kuntayhtymän sisäisenä siirtona yleisen taseen T2-sairaalan rakentamisvaiheessa liikelaitoksen puolesta hankkimat ja rahoittamat laitteet ja kalusto 2,029 milj. euroa, jotka on vuonna 2013 käyttöönotettu ja aktivoitu liikelaitoksen taseeseen. Liikelaitoksen talousarvion toteutumisvertailu tuloslaskelman muodossa on sivulla 104, investointi- ja rahoituslaskelmat sivulla 105 ja tase sivulla 193.

106 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAAN- TALOUSARVI0N TOTEUTUMISVERTAILU Liikelaitoskaava HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos VERTAILUTIEDOT VUODELTA 2012 Tilinpäätös Talousarvio Tot. Yli arvion- Tilinpäätös Talousarvio Tot. Muutos TULOSLASKELMA % Alle arvion % 13/12 % Liikevaihto Myyntituotot jäsenkunnilta , , ,0 38,6 Myyntituotot ulkokunnilta ja muilta , , ,2 411,0 Kalliin hoidon tasausmaksut , ,1 Erityisvelvoitemaksut , , ,1 28,6 Erityisvaltionosuus 0, Muut myyntituotot , , ,4 184,7 Liikevaihto yhteensä , , ,1 78,5 Liiketoiminnan muut tuotot Maksutuotot , , ,6 83,9 Tuet ja avustukset , , Muut tuotot , ,9 Muut tuotot yhteensä , , ,7 126,6 Liiketoiminnan tuotot yhteensä , , ,4 79,9 Materiaalit ja palvelut Materiaalin ostot , , ,7 43,0 Palvelujen ostot , , ,2 92,2 Materiaalit ja palvelut yhteensä , , ,5 86,6 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , , ,2 49,4 Sosiaalivakuutusmaksut , , ,4 50,2 Henkilöstökulut yhteensä , , ,0 49,5 Poistot ja arvonalentumiset , , ,4 228,7 Liiketoiminnan muut kulut Vuokrat , , ,1 322,0 Muut kulut , , ,3 24,6 Muut kulut yhteensä , , ,9 185,1 Liiketoiminnan kulut yhteensä , , ,5 77,2 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ###### Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 1 754, , ,93 0,00-47 Muut rahoitustuotot 1 282, ,2 Korkokulut 3 860, ,00 183, , ,00 1,8 331,7 Korvaus peruspääomasta 1 965, , ,2-51,6 Muut rahoituskulut 1 170, , , , ,2 126,7 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Vapaaeht. varausten lis. (-) tai väh. (+) 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,9 TALOUSARVION YHDISTELMÄLUVUT Toiminnan kulut yhteensä , , ,3 77,2 Toiminnan nettokulut , , ,5 72,3 Sitovat nettokulut * , , ,5 72,3 * Käyttötalouden sitovuustaso

107 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAAN- TALOUSARVI0N TOTEUTUMISVERTAILU HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos VERTAILUTIEDOT VUODELTA 2012 Tilinpäätös Talousarvio Tot. Yli arvion- Tilinpäätös Talousarvio Tot. Muutos INVESTOINTILASKELMA % Alle arvion % 13/12 % Investointimenot Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto , , ,6 Muut käyttöomaisuushankinnat * , Investointimenot yhteensä , , ,4 Investointitulot Rahoitusosuudet investointeihin 0, Pysyvien vastaavien luovutustulot 0, Investointitulot yhteensä 0, Investoinnit netto , , ,6 RAHOITUSLASKELMA Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) , ##### 45,8 Poistot ja arvonalentumiset , , ,4 228,7 Rahoitustuotot ja -kulut , , ,2 126,7 Satunnaiset erät Muut tulorahoituksen korjauserät 0, Tulorahoitus yhteensä , ##### Investointien rahavirta Investoinnit , , ,4 Rahoitusosuudet investointeihin 0,00 0 Pysyvien vastaavien luovutustulot 0, Investointien rahavirta , , ,6 Toiminnan ja investointien rahavirta , ##### Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset , , ##### 137,7 Rahoituksen rahavirta , , ##### 137,7 Rahavarojen muutos 400, * Yleisen taseen T2-sairaalan rakentamisvaiheessa hankkimien ja rahoittamien ,60 euron laitehankintojen siirtäminen vastikkeellisesti EPLL:n taseeseen.

108 Turunmaan sairaalan liikelaitos 106 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Toimitusjohtajan ja johtavan lääkärin katsaus Vuonna 2013 Turunmaan sairaalassa pyrittiin tietoisesti lisäämään avohoidon osuutta ja vähentämään vuodeosastohoidon osuutta palvelutuotannossa. Viimeisten kahden vuoden aikana on sairaalan vuodeosastohoidon paikkaluku vähentynyt 32 % (71 paikasta 48 paikkaan). Yhteensä 23 paikan vähennyksestä somaattisen hoidon osuus on 18 ja psykiatrian 5. Tällä tavoin henkilöstöresurssja on Voitto hojta avohoitoon, joka on viime vuosina voimakkaasti lisääntynyt (15,4 % vuodesta 2010). Avohoitokäynnit lisääntyivät 1,4 % vuoteen 2012 verrattuna, kuitenkin siten että somaattisessa hoidossa käynnit lisääntyivät 4,3 %, kun taas psykiatriassa käynnit vähenivät 7,5 %. Vuodeosastohoidon volyymi hoitojaksoina väheni 9,4 % (somaattisessa hoidossa 8,1 % ja psykiatriassa 18,4 %). Hoitopäivien määrä väheni yhteensä 9,1 % (somaattisessa hoidossa 11,4 % ja psykiatriassa 5,0 %). Keskimääräinen hoitoaika oli ennallaan 5,8 vuorokautta, kuitenkin siten, että somaattisessa hoidossa keskimääräinen hoitoaika lyheni 4,2 vuorokaudesta 4,0 vuorokauteen. Psykiatriassa hoitoajat pitenivät 16,1 vuorokaudesta 18,7 vuorokauteen. Onnistuimme antamaan hoidon hoitotakuun mukaisesti kaikilla erikoisaloillamme. Lähetteiden lukumäärä, joka osoittaa palvelujen kysyntää, lisääntyi 4,1 %, mikä oli suurin kasvu-% piirin sairaaloista (koko piirissä lähetteiden lukumäärä kasvoi 1,2 %). Yhteensä Turunmaan sairaalassa hoidettiin eri potilasta, mikä oli 1,2 % enemmän, kuin vuonna Leikkaustoimenpiteiden lukumäärä oli vuoden 2012 tasolla (-0,6 %, koko piirissä -4,2 %). Toimenpiteiden lukumäärä päätoimenpiteinä oli toimenpidettä. Päiväkirurgisesti kaikista toimenpiteistä tehtiin 63,5 %. Viralliset toimenpideluvut eivät ota huomioon kaksipuolisia toimenpiteitä, joiden lukumäärä erityisesti silmätaudeissa oli merkittävä. Liiketoiminnan tuotot olivat 15,2 milj. euroa, mikä oli 104,5 % talousarviosta. Vuoteen 2012 verrattuna, jolloin sairaalalle oli suunniteltu alijäämäinen tulos, tuotot kasvoivat 8,3 %. Tuotot jäsenkunnilta olivat 12,5 milj. euroa, mikä oli 102,8 % talousarviosta. Liiketoiminnan kulut olivat 14,7 milj. euroa ja 102,5 % talousarviosta. Vuoden 2013 ylijäämä oli ,93 euroa. Sitovat nettokulut olivat euroa, mikä ylitti talousarvion euroa (sitovuustaso valtuustoon nähden). Toteutumisprosentti oli 102,3 %. Tärkeimmät syyt ylitykseen olivat talousarvioylitykset materiaalin ostoissa eurolla ja palvelujen ostoissa eurolla. Keskimääräiset kustannukset somaattisessa hoidossa hoitopäivää kohti olivat 1,2 % korkeammat, kuin piirin muissa aluesairaaloissa keskimäärin. Somaattisessa avohoidossa kustannukset käyntiä kohti olivat 14,5 % edullisemmat, kuin muissa aluesairaaloissa keskiääärin. Psykiatriassa keskimääräinen hoitopäivän kustannus oli 46,9 % edullisempi ja käynnin kustannus 12,4 % edullisempi, kuin psykiatrian tulosalueella. Tilasto korvattavista potilasvahingoista vuoden 2013 osalta ei vielä ole valmistunut. Turunmaan sairaalassa korvattavien potilasvahinkojen määrä on 2000-luvulla ollut hyvin matala. Kun on kysymys hyvin pienistä lukumääristä, saa asiasta paremman kuvan, kun vertailu tehdään 5 vuoden ajanjaksolla.

109 107 Vuosina sattui Turunmaan sairaalassa keskimäärin 3,8 korvattavaa potilasvahinkoa vuodessa ja vuosina vastaava luku oli 3,2 potilasvahinkoa vuodessa. Vuosina korvattavien potilasvahinkojen määrä oli 0, hoidettua potilasta kohti. Vastaava luku muissa piirin sairaaloissa oli keskimäärin 0,47 potilasvahinkoa. Vertailussa muihin piirin aluesairaaloihin Turunmaan luku oli alhaisin. Kuten aikaisempina vuosina sairaalassa on ollut sekä lääketieteen että terveydenhuoltoalan opiskelijoita harjoittelemassa. Samoin on ollut vaihtoopiskelijoita Pohjoismaista ja myös muualta Euroopasta. Jotta sairaala kykenisi vastaamaan endoskooppisten palvelujen lisääntyneeseen kysyntään, saatiin uuden endoskopiahuoneen varustelu valmiiksi joulukuussa. Huone voidaan kuitenkin ottaa täyteen käyttöön vasta sen jälkeen, kun sisäisillä järjestelyillä yksikköön voidaan siirtää tarvittava henkilöstö Lasten- ja nuortenpsykiatriassa tilanne parani merkittävästi, kun erikoislääkäri Liisa Laula aloitti yksikön ylilääkärinä alkaen. Myös ortopediassa tilanne parani, kun onnistuimme täyttämään ortopedin 40 % viran. Tämän panostuksen ansiosta on Voitto lisätä artroskooppisten ja olkapääleikkausten valikoimaa ja määrää. Hoitohenkilökunnan osalta vapautuneet paikat on voitu täyttää sataprosenttisesti. Sijaisten palkkaaminen on kuitenkin ollut vaikeampaa. Erityisesti psykiatrian yksikössä on ollut vaikeuksia. Sairauspoissaolot ovat lisääntyneet johtuen pidentyneistä sairausvapaista henkilökunnalle tehtyjen leikkaustoimenpiteiden perusteella. Vuoden aikana on edelleen kehitetty työntekoa yli yksikkörajojen ja erityisesti vuodeosastoja koskien tämä on toiminut hyvin. Kuulonhoitoyksikön resursseja on lisätty ja odotusaikoja poliklinikalle on Voitto merkittävästi lyhentää. Turunmaan sairaalan röntgenyksikköön, joka kuuluu sairaanhoitopiirin kuvantamiskeskukseen, on asennettu uusi suoradigitaalinen natiivikuvauslaitteisto. Tämä investointi palvelee Turunmaan sairaalan lisäksi mm. Turun terveyskeskusta. Sairaalan uudisrakennuksen suunnittelu on edennyt, kun kaavoitus- ja ympäristölautakunta hyväksyi kaavamuutoksen, joka mahdollistaa uudisrakennuksen rakentamisen. Keväällä 2014 valtuuston odotetaan tekevän päätöksen asiasta. Sairaanhoitopiirin uusi strategia ja valtakunnan tasolla sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ovat valmisteilla. Syksyn aikana on valmisteltu Turunmaan sairaalalle toimintamalleja, jotka parhaalla mahdollisella tavalla voisivat turvata potilaiden laillisen oikeuden perustason erikoissairaanhoitoon äidinkielellä. Tiiviimpi yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa on yksi tavoitteista ja kielellisistä syistä Turunmaan sairaalan erityisasema sairaanhoitopiirin suunnitellussa uudessa organisaatiomallissa. Sairaanhoitopiirin vaikean taloudellisen tilanteen takia vuoden aikana oli tarpeen toteuttaa lomautuksia ja palkattomia virkavapauksia. Suurimmaksi osaksi säästötoimenpiteet voitiin toteuttaa talkoovapaina, jotka sijoittuivat pääasiassa joulun sulkujen aikaan. Tällä tavoin voitiin minimoida vaikutukset potilashoitoon. Säästöön jääneet varsinaiset lomapäivät tulevat näkymään vuoden 2014 toiminnassa ja ne näkyivät myös lomapalkkavelan kasvuna tilinpäätöksessä.

110 Sairaansijojen lukumäärä ja erikoisalat sairaalassa 108 Osana sairaanhoitopiirin säästöohjelmaa valtuusto päätti marraskuussa siirtää ravintohuollon ja kanttiinitoiminnan Arkea Oy:lle, jonka toiminnaksi lukien myös Turunmaan sairaalan keittiö siirtyi. Vuoden 2013 aikana stiftelsen Eschnerska Frilasarettet ja Kommunalrådet C.G. Sundells stiftelse säätiöt ovat edelleen hyvin merkittävällä tavalla tukeneet sairaalan toimintaa ja tällä tavoin mahdollistaneet uudenaikaisten laitteiden ja uusimpien hoitomenetelmien käyttööoton. Turumaan sairaalassa oli vuoden 2013 lopussa 48 vuodeosastopaikkaa, jotka jakautuivat erikoisaloittain seuraavasti: Hoitopaikkojen lkm Muutos Sisätaudit Kirurgia Naistentaudit Psykiatria Yhteensä Avohoidossa olivat edustettuina edellisten lisäksi seuraavat erikoisalat: Lastentaudit, silmätaudit, korvataudit, keuhkosairaudet, fysiatria ja lasten ja nuorisopsykiatria. Lisäksi sairaalassa toimii nuorisopoliklinikka. Henkilöstö Henkilökunnan lukumäärä oli 166. Lääkäreitä sairaalassa on 27 ja hoitohenkilöstöä yhteensä Muutos Lääkärit Akateeminen tutkimus- ja hoitohenkilöstö Hoitohenkilöstö Hallinto-, talous- ja huoltohenkilöstö Henkilöstön lukumäärä yhteensä Hallintosäännön mukaan sairaalan johtokunta voi lähtien perustaa virkoja ja toimia. Vuonna 2013 jatkettiin virkojen ja toimien läpikäymistä niin, että tilapäisten virkojen ja toimien määrä jäisi mahdollisimman vähäiseksi. Vuonna 2013 ei perustettu yhtään uutta virkaa tai tointa. Vuonna 2012 perustettiin kahdeksi vuodeksi tilapäinen suunnittelijan toimi laadunhallintajärjestelmän (SHQS) kehittämiseksi. Turunmaan sairaalassa annetaan hoitoa molemmilla kotimaisilla kielillä. Hoitohenkilöstön kaksikielisyysvaatimus asettaa henkilöstön rekrytoinnille korkeammat vaatimukset. Erityisesti psykiatrian henkilöstön rekrytoinnissa on ajoittain ollut vaikeuksia. Lisäksi Turunmaan sairaalan monipuolinen toiminta asettaa korkeita vaatimuksia henkilökunnan osaamiselle. Tulevaisuudessa tulee entistä tärkeämmäksi pienessä sairaalassa, että henkilöstön työpanosta voidaan hyödyntää yksikkörajojen yli. Turunmaan sairaalassa näin on jo tapahtunutkin viime vuosina. Vuodeosastohoitopaikkojen vähentämisen myötä on voitu siirtää henkilöstöresursseja avohoitoon, missä tarve on voimakkaasti lisääntynyt viime vuosina. Sisätautien osaston sairaanhoitajan toimi voitiin muuttaa kustannusneutraalisti kokopäiväiseksi kuulonhoitajan toimeksi. Loppuosa (50 %) sairaanhoitajan vakanssista siirrettiin somaattiselle poliklinikalle. Sisätautien perushoitajan toimi siirrettiin kirurgian ja naistentautien osastolle.

111 109 Toteutunut keskimääräinen rekrytointiaika Turunmaan sairaalassa on ollut suhteellisen lyhyt, 30,6 päivää, kun piirin tavoite on alle 50 päivää. Hoitohenkilöstön vapautuneet toimet on voitu täyttää 100 %:sti. Lasten ja nuortenpsykiatrian ylilääkärin virka, anestesiologian erikoislääkärin virka ja ortopedian erikoislääkärin 40 % virka on onnistuttu täyttämään keväällä Turunmaan sairaalan virat ja toimet muodostavat 2,4 % sairaanhoitopiirin virkojen ja tointen kokonaismäärästä. Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma Vuonna 2013 kaikista työntekijöistä noin 85 % oli naisia ja noin 15 % miehiä. Sukupuolijakauma on pysynyt lähes samana viime vuosina. Ikäryhmittäin henkilökunta jakautui seuraavasti: Henkilökunnan ikäjakautuma (vakinaiset ja määräaikaiset yhteensä) Alle Yli 55 Yhteensä Lääkärit Akat. hoitohenkilöstö Hoitohenkilöstö Muut Yhteensä Henkilöstön työpanos Työpanos oli vuonna ,7 laskennallista virkaa (vuonna ,8 laskennallista virkaa). Työpanosprosentti eli työpanoksen suhde virkojen ja toimien lukumäärään oli 81,6 % (81,8 % vuonna 2012). Työpanosprosentti oli samalla tasolla, kuin edellisenä vuonna, vaikka sairauspoissaolot lisääntyivät. Tätä selittää osaltaan entistä joustavammat työtavat yksiköiden välillä ja optimaalisempi varahenkilöstön käyttö. Sairauspoissaolot Sairauspoissaolopäiviä kertyi vuonna päivää (2.754 päivää vuonna 2012). Sairauspoissaolo-% nousi 4,7 %:iin vuoden ,3 %:sta. Sairaanhoitopiirin keskimääräinen sairauspoissaoloprosentti oli vuonna ,9 %. Turunmaan sairaalassa oli useampi henkilö pitkällä sairauslomalla leikkausoperaation takia.

112 LIIKELAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA Liiketoiminnan tuotot Liiketoiminnan tuotot olivat yhteensä 15,2 milj. euroa, mikä on 104,5 % talousarviosta ja 8,3 % enemmän, kuin vuonna Talousarvio ylittyi euroa. Liikevaihto oli 13,6 milj. euroa (12,7 milj. euroa vuonna 2012). Myyntituotot jäsenkunnilta olivat 12,5 milj. euroa, mikä on 102,8 % talousarviosta ja 5,6 % enemmän, kuin vuonna Talousarvio ylittyi euroa. Jäsenkuntien hoitojaksojen toteutuma talousarvioon (tuotantosuunnitelmaan) verrattuna oli 91,2 % ja avohoitokäyntien toteutuma 99,5 %. Liiketoiminnan kulut Liiketoiminnan kulut olivat yhteensä 14,9 milj. euroa, mikä on 102,6 % talousarviosta. Talousarvio ylittyi eurolla. Kulut kasvoivat 3,9 % vuoteen 2012 verrattuna. Merkittävimmät talousarvioylitykset syntyivät materiaalin ostoissa ( euroa) ja palvelujen ostoissa ( euroa). Materiaalin ja palvelujen ostomenot kasvoivat 7,9 % vuoteen 2012 verrattuna. Henkilöstökulut toteutuivat talousarvion mukaisesti. Kasvu vuoteen 2012 verrattuna jäi 1,5 %:iin. Talkoovapaapäiviä pidettiin loka-joulukuussa yhteensä 668, mikä oli keskimäärin 3,6 päivää henkilöä kohti (kuntayhtymässä keskimäärin 2,6 päivää henkilöä kohti). Talkoovapaapäivien säästö sosiaalikuluineen oli euroa. Tilikauden tulos Tilikauden ylijäämä oli euroa, kun tavoitetuloksena oli nollatulos. Liikelaitoksen johtokunta esittää valtuustolle, että ylijäämä siirretään taseen yli- ja alijäämätilille. Aiemmin kertynyt ylijäämä mukaan lukien liikelaitoksen ylijäämäkertymä vuoden 2013 taseessa on euroa, mikä on 6,1 % jäsenkuntien, ulkokuntien ja muiden maksajien vuotuisista myyntituotoista. Käyttötalouden sitovuustaso Sitovat nettokulut (valtuustoon nähden) olivat 12,9 milj. euroa, mikä ylittää talousarvion euroa (2,3 %). Valtuusto myönsi ( 48) Turunmaan sairaalan sitoviin nettokuluihin euron ylitysoikeuden. Käyttötalouden sitovuustason talousarvioylitys muodostui liiketoiminnan kulujen talousarvioylitystä pienemmäksi, koska sitovuustasosta vähennettävissä tuotoissa tapahtui tuloarvioiden ylityksiä. Merkittävin ylitys syntyi tilikohdassa tuet ja avustukset, johon kirjattiin tuloutuksia lahjoitusrahastoista yhteensä euroa ( euroa yli arvion). Sivulla 112 on esitetty talousarvion toteutumisvertailu tuloslaskelman muodossa, josta käy yksityiskohdittain ilmi talousarvion toteutuminen ja tuloksen muodostuminen. Investointimenot Investointimenoihin käytettiin vuonna euroa, mikä on 191,8 % talousarvioon varatusta eurosta. Lahjoitusvaroilla katettiin investointimenoista euroa. Käyttötalouden ja investointien rahoitus vuonna 2013 Sairaalan toiminnan ja investointien kassavirta oli euroa positiivinen. Kun muiden maksuvalmiuteen vaikuttavien muutosten nettovaikutus oli negatiivinen euroa, sisäiset pankkitilisaamiset kuntayhtymältä

113 Talouden kehitys tunnusluvuilla mitattuna 111 vähenivät euroa. Sisäiset pankkitilisaamiset olivat 3,2 milj. euroa tilanteessa (3,8 milj. euroa ). Kuntayhtymän konsernitilijärjestelmän tytärtilien esittämistapaa on muutettu vuoden 2013 tilinpäätöksestä alkaen siten, että tytärtilien saldot esitetään liikelaitosten taseissa sisäisinä saamisina kuntayhtymältä (negatiiviset saldot velkana kuntayhtymälle). Liikelaitoksen investointi- ja rahoituslaskelma on sivulla 113 ja tase sivulla 194. Talous kehittyi keskeisillä tunnusluvuilla mitattuna vuonna 2013 seuraavasti: Talouden tunnusluvut Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista 102,3 104,9 101,7 99,1 103,3 Vuosikate prosenttia poistoista 124,5 321,4 114,3-84,2 279,5 Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus % 985, , , ,6 307,8 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta (milj. euroa) 1,577 1,234 Myyntisaamisten kiertoaika (pv) 2,9 2,7 7,4 3,7 5,6 Ostovelkojen kiertoaika (pv) 23,6 39,2 37,6 32,5 31,1 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste % 62,9 91,4 60,0 60,2 63,0 Velkaantumisaste % 1,6 1,6 1,6 1,6 1,5 Suhteellinen velkaantuneisuus % 14,4 16,5 19,3 17,1 16,0 Quick ratio 2,0 2,1 1,9 2,0 2,0 Current ratio 2,0 2,1 1,9 2,0 2,0 Lainakanta (milj. euroa) 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 Yli-/alijäämäkertymä myyntituotoista % 3,0 6,4 6,5 3,8 6,0

114 112 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAAN- TALOUSARVI0N TOTEUTUMISVERTAILU Liikelaitoskaava HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Turunmaan sairaalan liikelaitos VERTAILUTIEDOT VUODELTA 2012 Tilinpäätös Talousarvio Tot. Yli arvion- Tilinpäätös Talousarvio Tot. Muutos TULOSLASKELMA % Alle arvion % 13/12 % Liikevaihto Myyntituotot jäsenkunnilta , , ,8 5,6 Myyntituotot ulkokunnilta ja muilta , , ,7-2,7 Kalliin hoidon tasausmaksut , , ,4 245,4 Erityisvelvoitemaksut , , ,6-4,0 Erityisvaltionosuus , , ,5 76,2 Muut myyntituotot , , ,5-7,4 Liikevaihto yhteensä , , ,4 6,7 Liiketoiminnan muut tuotot Maksutuotot , , ,0-4,2 Tuet ja avustukset , , ,7 108,4 Muut tuotot , , ,8 10,2 Muut tuotot yhteensä , , ,0 23,2 Liiketoiminnan tuotot yhteensä , , ,6 8,3 Materiaalit ja palvelut Materiaalin ostot , , ,9 10,4 Palvelujen ostot , , ,9 5,7 Materiaalit ja palvelut yhteensä , , ,3 7,9 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , , ,3 2,9 Sosiaalivakuutusmaksut , , ,0-3,4 Henkilöstökulut yhteensä , , ,6 1,5 Poistot ja arvonalentumiset , , ,7-2,6 Liiketoiminnan muut kulut Vuokrat , , ,6 12,5 Muut kulut , , ,1-2,8 Muut kulut yhteensä , , ,6-1,0 Liiketoiminnan kulut yhteensä , , ,8 3,9 Liikeylijäämä (-alijäämä) , Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , , , , Muut rahoitustuotot 2 486, , ,8-48,3 Korkokulut 185,00 300,00 61, ,64 300,00 134,5-54,2 Korvaus peruspääomasta , , ,3-51,6 Muut rahoituskulut 95, , ,0-40, , , ,5-55,3 Satunnaiset tuotot+/kulut- Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot+/kulut- 0, Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Vapaaeht. varausten lis. (-) tai väh. (+) 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,7-194,9 TALOUSARVION YHDISTELMÄLUVUT Toiminnan kulut yhteensä , , ,8 3,9 Toiminnan nettokulut , , ,7 2,1 Toim. nettokulut - tuotot ulkok. ja muilta * , , ,8 2,0 * Käyttötalouden sitovuustaso

115 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAAN- TALOUSARVI0N TOTEUTUMISVERTAILU HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Turunmaan sairaalan liikelaitos VERTAILUTIEDOT VUODELTA 2012 Tilinpäätös Talousarvio Tot. Yli arvion- Tilinpäätös Talousarvio Tot. Muutos INVESTOINTILASKELMA % Alle arvion % 13/12 % Investointimenot Rakennukset , , ,9-0,1 Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto , , ,0 Muut käyttöomaisuushankinnat 0 0 Investointimenot yhteensä , , ,1 194,8 Investointitulot Rahoitusosuudet investointeihin , , ,7 142,3 Pysyvien vastaavien luovutustulot 0, Investointitulot yhteensä , , ,7 142,3 Investoinnit netto , , ,9 1003,8 RAHOITUSLASKELMA Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) , , ,2-205,6 Poistot ja arvonalentumiset , , ,7-2,6 Rahoitustuotot ja -kulut , , ,5-55,3 Satunnaiset erät Muut tulorahoituksen korjauserät , , ,9 366,9 Tulorahoitus yhteensä , , ,2-486,6 Investointien rahavirta Investoinnit , , ,1 194,8 Rahoitusosuudet investointeihin , , ,7 142,3 Pysyvien vastaavien luovutustulot 3 225, Investointien rahavirta , , ,9 980,9 Toiminnan ja investointien rahavirta , , ,6-349,8 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset , , ,6-349,8 Rahoituksen rahavirta , , ,6-349,8 Rahavarojen muutos 0,

116 Tyks-Sapa-liikelaitos 114 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Toimitusjohtajan katsaus Vuosi 2013 oli liikelaitoksen viides toimintavuosi ja aloitti työnsä sen viides toimitusjohtaja. Toiminnan painopisteet olivat T-sairaalan uusien tilojen ja laitteiden käyttöönotossa ja päivystyspalveluissa. Muutoksen toimeenpanossa huolehdimme henkilöstön hyvinvoinnista, työkyvystä ja osaamisesta. Työpanos oli vuonna laskennallista virkaa (vuonna ). Sairauspoissaolot vähenivät 10 % (2013: 3,7 % ja 2012: 4,1 %). Sairaanhoitopiirin työhyvinvointikyselyssä 10 parhaan yksikön joukossa oli kolme Tyks-Sapa-liikelaitoksen yksikköä. Muutosten johtamista auttoi se, että palvelualueilla on akkreditoitu tai sertifioitu laatujärjestelmä ja että liikelaitoksessa johtamisen, strategian ja toiminnan kehittämisen viitekehys on EFQM (European Foundation of Quality Management)-malli. Palvelujen kysyntä, saatavuus ja suoritteet Diagnostisten ja välinehuollon palvelujen kysyntä, mukaan lukien palvelujen välitysmyynti, kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna (taulukko seuraavalla sivulla). Lääkehuollon logististen palvelujen käyttö väheni jakeluriveillä tai -pakkauksilla mitattuna. Em. käytössä onkin päästy tehokkuutta lisääviin isompiin kuljetuseriin. Sen sijaan solusalpaaja-annosten määrä kasvoi. Päivystyspalvelujemme kysyntä kasvoi ja päivystyskuvantamispalvelut osaltaan - näin arvioimme - vähensivät sairaalaan ottoja ja lyhensivät hoitoaikoja. Kasvanut kysyntä lisäsi työaikakorvauksiamme, jotka ylittyivät. Palvelualueilla seurasimme palvelujen saatavuutta, joka oli pääsääntöisesti hyvää. Lääkärirekrytointihaasteiden takia joidenkin tutkimuspalvelujen saatavuutta on tuettu ostopalveluilla. Syksyllä säästötoimenpiteisiin liittyvät virkavapaat ja lomautukset aiheuttivat jonkin verran palveluviivettä. Välinehuollossa palvelujen oikea-aikaista saatavuutta vaikeuttivat uusien laitteiden toimintahäiriöt. Toiminnan tavoitteet Liikelaitoksella oli 10 toiminnallista tavoitetta, joista neljä oli valtuustoon nähden sitovia. Kuusi tavoitetta saavutimme kokonaan, kolme tavoitetta osittain ja yhtä tavoitetta ei saavutettu. Sitovien tavoitteiden toteutuminen on arvioitu sivulla 116. Tärkein tavoite eli, että T2-sairaalaan muuttavat asiakasyksiköt saavat riittävät sairaanhoidolliset palvelut niin, että nämä puolestaan pystyvät täyttämään T-sairaalahankkeelle asetetut tehokkuustavoitteet ja muut toiminnalliset tavoitteet saavutimme vain osittain. T-sairaalassakin on ollut ajoittain toimintaa hidastavia ATK-toiminnan häiriöitä. Lääkehuollon ja välinehuollon tilojen ja laitteiden viivästynyt käyttöönotto aiheutti em. palvelualueille ylimääräisiä toimintakuluja. Aktiivista tutkimus- ja julkaisutoimintaa harjoitimme kaikilla yliopistollisilla palvelualueilla. Julkaisut ja väitöskirjat lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna 139/120 ja 5/2 vastaavasti. Liikelaitos on osaltaan edesauttanut Auria biopankin käynnistymistä kliinistä tutkimusta tukevana infrastruktuurina ja osana Länsirannikkostrategiaamme. Uusien tilojen suunnittelussa etenimme, vaikka Micromedicum-hanke ( ) ei toteutunut. Korvaavana hankkeena käynnistyi Medisiina D-hanke. Liikelaitos on osallistunut aktiivisesti myös U2-sairaalan suunnitteluun ja käynnistikin oman kehittämishankkeensa - TYKS-Sapa Master-Plan koordinoimaan U2- ja Medisiina D -hankesuunnittelua.

117 Taloudelliset tavoitteet 115 Palvelualueiden hinnat ovat kilpailukykyisellä tasolla. Budjetoidun myynnin suhteessa painotettu keskimääräinen hinnanmuutos > 2013 oli 2,1 % (taulukko sivulla 116). Kilpailukyvystämme on osoituksena mm. Kuntaliiton tuore selvitys (Punnonen, Kuntalehti 2/2014). Tyks-Sapan palvelualueiden yhteinen kustannus-/ toimintolaskentahanke käynnistyi loppuvuodesta ja tavoitteemme on hallita paremmin vuosittaisia palvelualuekohtaisia yli- ja alijäämiä. Toimintatuotot ylittivät talousarvion 3,1 % (4,2 milj. euroa) ja toimintakulut 3,5 % (4,6 milj. euroa). Menoylitys oli seurausta pääasiassa kahdesta syystä: työaikakorvausten ja palvelujen ostojen ylitykset. Valtuusto asetti Liikelaitoksen taloudellisille tavoitteille kolme sitovuustasoa: myyntituotot sairaanhoitopiirin sairaaloilta, tilikauden ylijäämä (alijäämä) ja investointimenot. Talouden johtamisen ja tuloksen seurannan haasteena olivat vuoden mittaan suoritetilastojen ja laskutuksen ristiriitaisuudet. Kasvanutta kysyntää vastaten tulot ylittyivät ja myyntituotot sairaanhoitopiiriltä ylittyivät 3,9 % (4,1 milj. euroa), alijäämää syntyi 0,4 milj. euroa ja investointimenot ylittyivät 54 %, sillä liikelaitoksen omaan ulkoiseen investointimenoon siirrettiin vastikkeellisesti yleisen taseen T2-sairaalan rakentamisvaiheessa hankkimat ja rahoittamat laitteet. Talouden kehitystä, ylityksiä ja poikkeamia on raportoitu sivuilla , kuten hallitus päätöksessään edellytti. Palvelualueiden suoritteet 2012 ja 2013 SUORITTEET (kpl) 1-12/ /2012 muutos-% SUORITTEET (kpl) 1-12/ /2012 muutos-% KL.NEUROFYSIOLOGIA VSKK Absoluuttinen kokonaisvolyyymi ,1 Kokonaisvolyymi ,0 josta oma tuotanto (virka-aika) ,0 josta oma tuotanto (virka-aika) ,4 josta oma tuotanto (päivystysaika) ,6 josta oma tuotanto (päivystysaika) ,3 josta välitysmyynti 189 josta välitysmyynti ,1 Painotettu kokonaisvolyymi ,8 Ekvivalenttipisteet 6,4 PATOLOGIA VÄLINEHUOLTO (KESKITETTY) Kokonaisvolyymi ,4 Suoritemäärät yhteensä ,2 josta oma tuotanto (virka-aika) ei saatavissa josta suoritemäärät (virka-aikana) ei saatavissa josta oma tuotanto (päivystysaika) ei saatavissa josta suoritemäärät (päivystysaikana) ei saatavissa josta välitysmyynti ,1 LÄÄKEHUOLTO TYKSLAB Kokonaisvolyymi ,2 Kokonaisvolyymi ,8 josta myynti piirille ,3 josta oma tuotanto (virka-aika) ei saatavissa Solunsalpaaja-annokset ,1 josta oma tuotanto (päivystysaika) ei saatavissa josta välitysmyynti ,2 Kärkihankkeet 2013 Palvelualueittain vuoden 2013 kärkihankkeita olivat seuraavat: Kliininen neurofysiologia: VEEG-unitutkimus- ja neuromodulaatio-hoitoyksikön valmistelu: lisähenkilöstö saatiin käyttöön, mutta lisätilat vasta osittain vuonna 2013 Patologia: palvelualueen yhteyteen perustettiin Auria biopankki, jossa ovat mukana Turun Yliopiston lisäksi Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirit TyksLab: Uusien tilojen suunnittelu - Medisiina-D-hanke Turun yliopiston kanssa Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus: Palvelutarpeisiin vastaaminen erityisesti laajennetun päivystystoiminnan osalta Lääkehuolto: Uuden toimitalon käyttöönotto Välinehuolto: T-sairaalan välinehuoltokeskuksen käyttöönotto

118 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 116 Seuraavassa on esitetty vuodelle 2013 asetetut toiminnalliset tavoitteet ja niiden toteutuminen. Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet 1. T2-sairaalaan muuttavat asiakasyksiköt saavat määrällisesti ja laadullisesti riittävät sairaanhoidolliset palvelut niin, että nämä puolestaan pystyvät täyttämään T-sairaalahankkeelle asetetut tehokkuustavoitteet ja muut toiminnalliset tavoitteet. Tavoite saavutettiin vain osittain. T-sairaalassa toimintaan on liittynyt ajoittain ATKtoiminnan häiriöitä, jotka ovat hidastaneet palvelujen saatavuutta. Lääkehuollon uusien tilojen käyttöönotto on viivästynyt (saattaa siirtyä jopa syksyyn 2014) ja välinehuollon laitteiden käyttöönotossa on ilmennyt teknisiä ongelmia, jotka ovat heikentäneet palvelujen saatavuutta. T-sairaalassa on suurimman asiakkaan (leikkausosasto, TG4) kanssa perustettu työryhmä (toimitusjohtajan päätös ) ratkomaan välinehuoltoprosessiin liittyviä käytännön ongelmia. Lääkehuollon ja välinehuollon tilojen ja laitteiden viivästynyt käyttöönotto lisäsi em. palvelualueiden toimintakuluja ennakoimattomasti n. 0,45 milj. euroa. 2. Liikelaitoksen palveluhinnat pidetään kilpailukykyisellä tasolla ja niiden kustannusvastaavuudesta huolehditaan tarpeen mukaan tehtävillä kustannuslaskennan päivityksillä. Mahdollisuuksia hinnoittelurakenteen kehittämiseen selvitetään (esim. toimipaikkamaksun käyttöönotto). Tavoite saavutettiin. Palvelualueiden hinnat ovat kilpailukykyisellä tasolla, tästä osoituksena mm. Kuntaliiton selvitys Kuvantamispalvelujen hinnoista huhtikuussa Tyks-Sapa-liikelaitoksen palvelualueiden yhteinen kustannus-/toimintolaskentahanke vuodelle 2014 käynnistyi johtoryhmän päätöksellä ( 197). Tykslab selvitti hinnoittelurakenteen kehittämiseksi pienten näytteenottopaikkojen toimipaikkamaksun tai näytteenottopistekohtaisen näytteenottomaksun tarpeellisuutta. Raportti esitettiin johtokunnalle Maksuja ei ole otettu käyttöön, vaan toimintaa on tehostettu muilla toimenpiteillä. Seuraavassa taulukossa ovat keskimääräiset hintojen korotusprosentit palvelualueittain. Tyks-Sapa-liikelaitoksen keskimääräiset hinnanmuutokset v Kl. neuro- Patologia TYKSLAB V-S Kuvantamis- V-S Lääke- Väline- Painotettu fysiologia keskus huolto huolto yht.*) Hinnankorotus > % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Hinnankorotus > % 0 % +1,5 % +0,2 % 0 % 0 % +0,4 % Hinnankorotus > ,0 % 0 % +0,2% -0,9 % 0 % +8,8 % +0,2 % Hinnankorotus > % 0 % 0 % +6,0 % 0 % **) 0 % +2,1 % *) Budjetoidun myynnin suhteessa painotettu keskimääräinen hinnanmuutos. Lääkehuollon sis.ostonettohinta on -4% edullisempi kuin Lääkehuollon sis.ostonettohinta on -7% edullisempi kuin **) Vuonna 2013 ovat samat kiinteät hinnat kuin vuonna 2012, mutta palvelumaksu nousee 1 % -yksikön sekä toimitusrivimaksua korotettiin 1.

119 Uusien toimintatapojen toimeenpanossa huolehditaan henkilöstön hyvinvoinnista, työkyvystä ja osaamisesta. Tavoite saavutettiin. Kaikilla palvelualueilla huolehdittiin henkilöstön hyvinvoinnista, työkyvystä ja osaamisesta. Sairaanhoitopiirin TYHY-kyselyssä 10 parhaan yksikön joukosta löytyi kolme Tyks-Sapa-liikelaitoksen yksikköä. Henkilökuntaa on kuultu työpaikkakokouksissa ja koulutettu tuleviin muutoksiin. Sairauspoissaoloprosentti oli 3,7 %, joka on 0,4 %-yksikköä vähemmän, kuin edellisenä vuonna (2012 4,1 %). 4. Liikelaitoksessa harjoitetaan aktiivista tutkimus- ja julkaisutoimintaa kaikilla yliopistollisilla palvelualueilla. Väitöskirjatutkijoiden ja syventävien töiden tekijöiden rekrytointiin panostetaan. Tavoite saavutettiin. Väitöskirjatutkijoiden ja syventävien töiden tekijöiden rekrytointiin panostettiin. Patologian palvelualueen yhteyteen perustettiin Auria biopankki. Kuvantamiskeskus sai huomattavaa ulkopuolista rahoitusta EU:lta (Tutkimuksen nimi: ClinicIMPPACT). Vuoden 2013 (2012) aikana valmistui julkaisuja ja väitöskirjoja seuraavasti: julkaisut 139 (120) (KNF 1, Patologia 52, Tykslab 49, VSKK 37) väitöskirjat 5 (3) (KNF 1, Patologia 3, VSKK 1) Muut toiminnalliset tavoitteet 5. Vuoden aikana liikelaitoksessa valmistellaan Länsirannikon miljoonapiiri - strategiaan perustuvat sairaanhoidollisia palveluja koskevat toimenpiteet niin, että ne ovat toimeenpantavissa vuoden 2014 alussa. Tavoite saavutettiin osittain. Länsirannikko-strategiassa (Vsshp:n valtuusto ) on yhtenä tavoitteena yhteisiä tukipalveluja Tyksin erityisvastuualueen sisällä. Tyks-Sapa-liikelaitoksen johtokunta on käsitellyt esiselvitystä ( 17), / 42), ( 94), ( 23). Viimemainitun päätös oli seuraava: "Johtokunta päättää, että Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin, Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Vaasan sairaanhoitopiirin kesken valmistellaan mennessä jatkoselvitys mahdolliseen sairaanhoidollisten palveluiden osittaiseen tai yhteisorganisaatioon siirtymisestä ja tämän vaihtoehtoisista yhteisistä organisaatiomuodoista ja arvio näiden vaihtoehtojen toiminnallisista ja taloudellisista hyödyistä ja haitoista." Audiapro:n esiselvityksen (loppuraportti ) pohjalta käynnistynyt jatkoselvitys valmistuu Länsirannikon sairaanhoitopiirit ovat palkanneet emeritus johtajaylilääkäri Turkka Tunturin tekemään jatkoselvitystä (Tyks-Sapa-liikelaitoksen johtoryhmä / 170). 6. Palvelujen saatavuus ja laatu vastaavat asiakkaiden tarpeita. Tavoite saavutettiin osittain. Kaikilla palvelualueilla seurattiin palvelujen saatavuutta ja koottiin asiakaspalautetta. Palvelualueiden tilaaja-asiakaspalaute oli edelleen melko hyvää. Tulokset olivat hieman heikommat, kuin vuonna Tulosten vertailun luotettavuuteen vaikuttaa vähäinen vastaajamäärä (129 vastausta v. 2013, 222 vastausta v. 2012). Edelleen arvostetaan korkealle henkilökunnan asiantuntijuutta ja osaamista. Yhteisiä haasteita ovat atk-ohjelmien käytettävyys, sekä riittävä koulutus tilaaville yksiköille. Toisaalta osalla palvelualueista näyttäisi nousseen myös uusia haasteita, useimmiten palvelujen saannin osalta. Kehittämisehdotusten seurantaan on tehty lomake, jonka käytöstä kehittämisehdotusten seurannassa johtoryhmä teki päätöksen Tykslabin merkittävät laiteinvestoinnit ja laitekannan yhtenäistäminen aluesairaaloissa ovat taanneet tasaisen laatutason laboratorionäytteissä (auditoinnin tulos). Syksyllä sairaanhoitopiirin säästötoimenpiteisiin liittyvät virkavapaat ja lomautukset aiheuttivat jonkin verran palveluviivettä. Välinehuollossa palvelujen oikea-aikaista saatavuutta vaikeuttivat laitteiden toiminnassa ilmenneet häiriöt

120 Hyvät asiakasyhteydet ylläpidetään (esim. asiakasyhdyshenkilö-toiminta, asiakkaan osallistuminen johtoryhmätyöskentelyyn, asiakasneuvottelut, tiedottaminen muista palveluista, jne.) Tavoite saavutettiin. Tyks-Sapan kaikki palvelualueet kävivät keväällä 2013 yhteiset asiakasneuvottelut viiden suurimman asiakkaan kanssa. Tämän lisäksi kaikilla palvelualueilla toteutuu asiakasyhdyshenkilötoiminta ja palvelualuekohtaisia asiakasyhteydenpitoja (mm. klinikkameetingit). Asiakaspalautetta on kerätty systemaattisesti. Tyks-Sapan palvelualueiden yhteinen kysely toteutettiin syksyllä Liikelaitos vaikuttaa omalla toiminnallaan siihen, että Micromedicum-hankkeen valmistelu etenee. Tavoitetta ei saavutettu. Micromedicum-hanketta ei toteutettu. Micromedicum-hanke ( ) pysähtyi suunnitteluvaiheeseen. Suunnitteluvaiheessa pitkävaikutteisiksi keskeneräisen investoinnin menoiksi kirjatut euroa kirjattiin vuoden 2013 tilinpäätöksessä kuluksi. Micromedicum-hanketta korvaamaan käynnistyi keväällä 2013 Medisiina D-hankkeen tarveselvitys. Tyks-Sapa-liikelaitoksen johtokunta on osaltaan puoltanut käynnistyvään hankesuunnitteluun osallistumista ( 6/2014). 9. Liikelaitos edesauttaa osaltaan Länsi-Suomen biopankin käynnistymistä ja hyödyntämistä erityisvastuualueen (erva) kliinistä tutkimusta tukevana infrastruktuurina. Tavoite saavutettiin. Tyks-Sapa-liikelaitoksen johtokunta perusti 2013 Auria biopankkiin (Länsi-Suomen biopankkiin) johtajan viran, laatuvastaavan ja atk-erikoissuunnittelijan toimet (JK / 3) ja hyväksyi päivitetyn sopimuksen toiminnasta (JK / 32). Turun Yliopiston, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ja Satakunnan sairaanhoitopiirin lisäksi mukaan tuli Vaasan sairaanhoitopiiri. Uusi biopankkilaki astui voimaan Auria biopankki on jättänyt toimilupahakemuksensa terveysalan valvontavirastolle Valviralle Tyks-Sapa-liikelaitos osallistuu aktiivisesti U2-sairaalan suunnitteluun. Tavoite saavutettiin. Tyks-Sapa-liikelaitos käynnisti kehittämishankkeen koordinoimaan U2- ja Medisiina D -hankkeen suunnittelua. Tyks-Sapa Master-Plan hankkeessa ( ) tilasuunnittelu on yhdistetty toiminnalliseen suunnitteluun. Hankkeessa hyödynnetään Tyks-Sapan työryhmän valmistunutta U2- sairaalan toiminnallista suunnitelmaa sairaanhoidollisten palveluiden osalta. Hanke yhdistää synergioiden varmistamiseksi U2-suunnittelun ja Suomen Yliopistokiinteistö Oy:n Medisiina D -hankkeen, jonka tarveselvitys valmistui ja joka tuli korvaamaan päättynyttä Micromedicum-hanketta. Tyks-Sapan palvelualueista KNF, Tykslab, VSKK ja VSLH osallistuivat aktiivisesti U2-hankkeen kaikkiin työryhmiin vuonna Henkilöstö Virat ja toimet Tyks-Sapa-liikelaitoksessa oli yhteensä 884 ja vakituista virkaa ja tointa. Liikelaitoksen vakinaisten vakanssien määrä kasvoi vuoden aikana 14 viralla ja toimella, joista 2 lääkehuollon tointa ovat vuoden 2014 talousarviossa, ja ne saadaan käyttöön 2014.

121 Liikelaitoksen vakinaiset vakanssit ja Lääkärit Lääkäri -varahenkilöt Amanu enssit Akatee minen tutkimushk Akat. varahenkilöt Hoitohenkilöstö Hoitohenkil östö varahk Hallinto-, talous- ja huoltohenkilöstö Kaikki yhteensä Kaikki yhteensä Muutos vrt vuoteen 2013 TYKS-Sapa Sapa hallinto Tykslab * VSKK Lääkehuolto Patologia KNF Välinehuolto Taulukossa eivät ole mukana käyttökiellossa olevat vakanssit, hyväksytyt tilapäiset määräaikaiset virat tai toimet. * 2 vakanssipohjaa siirretty hallintoon ja 2 KNF:lle. Tyks-Sapa-liikelaitoksessa vakinaisista viroista ja toimista on 95,8 % kokoaikaisia ja 1,8 % (16) osa-aikaisia. Sivuvirkaisia vakansseja on 2,4 % (22), joista 4 Tykslabissa, 3 Kuvantamiskeskuksessa ja 15 Patologian palvelualueella. Tyks-Sapa-liikelaitoksessa oli vuoden 2013 lopussa työsuhteessa 957 työntekijää, joista vakinaisessa palvelussuhteessa oli 790 henkilöä (82,5 %) ja määräaikaisessa työsuhteessa oli 167 henkilöä (17,5 %) mukaan lukien tilapäiset tutkijat ja projektityöntekijät. Patologian suuren määräaikaisten osuuden syynä ovat määräaikaiset tutkijat ja projektityöntekijät. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön osuudet palvelualueittain : 100,0 % 90,0 % 80,0 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % Sapa hallinto Tykslab VSKK Lääkehuolto Patologia KNF Välinehuolto Määräaikainen 0,0 % 18,6 % 15,6 % 9,2 % 31,0 % 11,1 % 17,9 % Vakinainen 100,0 % 81,4 % 84,4 % 90,8 % 69,0 % 88,9 % 82,1 % Ikärakenne Tyks-Sapa-liikelaitoksessa koko henkilöstön keski-ikä oli vuoden 2013 lopussa 44, 9 vuotta. Keski-ikä palvelualueittain Tykslab VSKK Lääkehuolto Patologia KNF Välinehuolto Keski-ikä 45,1 43,8 44,6 43,6 42,4 50,2

122 Työpanos 120 Työpanos laskennallisina virkoina oli 709,1 vuonna Tässä ei ole mukana ulkopuolisella rahoituksella rahoitettujen tutkijoiden työpanosta. v.2013 v v.2012 v ± ed.vuoteen ± ed.vuoteen työpanos työpanos % työpanos työpanos % laskennallisina työpanos % laskennall. laskennall. virkoina virkoina virkoina Sapa hallinto 1,1 74,5 % 0,7 74,0 % 0,4 0,5 % Tykslab 273,3 83,2 % 278,2 84,6 % -4,9-1,4 % VSKK ,5 % 211,3 75,9 % 0,7-0,4 % Lääkehuolto 64,4 89,1 % 62 87,4 % 2,4 1,7 % Patologia 41,2 80,8 % 41 86,4 % 0,2-5,6 % KNF 24,9 86,0 % 23 93,9 % 1,9-7,9 % Välinehuolto 92,2 85,8 % 90,8 85,6 % 1,4 0,2 % Tyks-Sapa yht. 709,1 81,5 % ,5 % 2,1-1,0 % Työpanos laskennallisena virkana lasketaan seuraavalla kaavalla: kaikki palvelujaksot kalenteripäivinä kaikki poissaolot kalenteripäivinä/tarkasteluajanjakson kalenteripäivien summa = työpanos Työpanosprosentissa lasketaan työpanoksen suhdetta käytettävissä oleviin virkoihin ja toimiin. Työpanosprosentin kaava on seuraava: Työpanos / virat ja toimet (ilman varahenkilöiden virkoja ja toimia) *100 = työpanosprosentti Poissaolot Poissaolopäiviä v henkilöstölle kertyi yhteensä kalenteripäivää, mikä on 1419 kalenteripäivää (1,7 %) vähemmän, kuin vuonna Merkittävin poissaolon peruste on vuosilomapäivät, joiden osuus poissaolopäivistä on 46,1 %. Sairauslomat ja lakisääteiset poissaolot vähenivät edellisestä vuodesta. Muut poissaolot lisääntyivät, johtuen otetuista talkoovapaista. Poissaolopäivät kalenteripäivinä Tyks-Sapa-liikelaitoksessa v Vuosilomat Sairauslomat Lakisääteiset poissaolot Muut poissaolot v v Eri poissaolosyiden osuus työpanoksesta v v Tehty työpanos = palvelujaksot - poissaolot 83,2 % 84,7 % Vuosilomat 10,2 % 11,1 % Sairauslomat 3,7 % 4,1 % Lakisääteiset poissaolot 5,5 % 6,5 % Muut poissaolot 3,0 % 2,4 %

123 Sairastavuus 121 Sairauslomia oli yhteensä kalenteripäivää. Sairauslomat ovat vähentyneet kalenteripäivää (10,9 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Sairauspoissaoloprosentti koko Tyks-Sapassa oli 3,7 %, joka on 0,4 %-yksikköä vähemmän, kuin edellisenä vuonna. Kehityskeskustelut Kehityskeskusteluja on vuonna 2013 käyty edellisiä vuosia vähemmän. Osa kehityskeskusteluista oli suunniteltu pidettävän syksyllä, mutta henkilökunnan lomautuksien ja talkoovapaiden vuoksi keskustelut jäivät käymättä. Kehityskeskusteluja olivat käyneet eri palvelualueiden työntekijät seuraavasti (suluissa v. 2012): KNF 97 % (100 %), Patologia 0 % (50 %), Tykslab 61 % (76,8 % ), VSKK 49 % (49 %), Lääkehuolto 91 % (100 %), Välinehuolto 10 % (35 %). Koulutus Tyks Sapa-liikelaitoksen henkilökunta on käynyt sisäisissä ja ulkoisissa koulutustilaisuuksissa yhteensä työpäivää, mikä on keskimäärin 3,4 päivää henkilöä kohti. Koulutuspäivien määrä on vähentynyt edellisestä vuodesta. Syksyllä koulutuksia oli edellistä vuotta vähemmän henkilökunnan lomautusten ja talkoovapaiden vuoksi. Koulutuskustannukset olivat v yhteensä , joka on 0,6 % palkkasummasta. TYKS-SAPA-LIIKELAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2013 Liikevaihto Liikevaihto oli vuonna ,7 milj. euroa, mikä ylitti talousarvion 3,9 milj. euroa (2,9 %). Liikevaihto kasvoi 7,3 % vuoteen 2012 verrattuna. Liikevaihdosta myynti piirin sairaaloille oli 112,9 milj. euroa ylittäen tuloarvion 4,2 milj. euroa (3,9 %). Sairaanhoitopiirin ulkopuolinen myynti (25,8 milj. euroa) toteutui lähes talousarvion mukaisesti. Tuloarvio alittui noin euroa. Myyntituotot piirin sairaaloilta on asetettu talousarviossa valtuustoon nähden sitoviksi. Uhkaamassa olleen ylityksen johdosta valtuusto myönsi kokouksessaan ( 48) liikelaitokselle myyntituottoihin piirin sairaaloilta 1,6 milj. euron ylitysoikeuden. Lopullinen ylitys (4,2 milj. euroa) muodostui 2,6 milj. euroa syksyllä ennustettua suuremmaksi. Ennustevirheen syntymiseen vaikuttivat erityisesti tilikauden aikana esiintyneet ongelmat liikelaitoksen sisäistä laskutusta palvelevassa Siisti-tietojärjestelmässä. Tilastojen ja toteutuneen sisäisen laskutuksen välillä oli epäsuhtaa vuoden aikana. Laskutuksen puutteet saatiin kuitenkin pääosin korjattua vuoden 2013 tilinpäätökseen. Liiketoiminnan muut tuotot Muista liiketoiminnan tuotoista jäsenkuntien maksama erityisvelvoitemaksu ( euroa) toteutui talousarvion mukaisesti. Myös potilasmaksutulot toteutuivat varsin tarkoin talousarvion mukaisesti. Tyksin maksama erityisvaltionosuus (1,3 milj. euroa) jäi n euroa talousarviossa arvioitua pienemmäksi. Muut sekalaiset tuotot (0,8 milj. euroa) ylittivät tuloarvion noin euroa. Ylityksestä euroa syntyi ulkopuolisen tutkimusrahoituksen tuotoista. Vaasan ja Satakunnan sairaanhoitopiireiltä ja Turun yliopistolta laskutettiin Biopankin maksuosuuksina yhteensä euroa.

124 Materiaalin ostot 122 Kokonaisuutena materiaalin ostomenot toteutuivat tarkoin talousarvion mukaisesti toteutumisprosentin ollessa 99,1 %. Menolajeittain toteutumisasteissa oli kuitenkin vaihtelua. Apteekkitarvikkeiden ostot toteutuivat 2,2 % (1,0 milj. euroa) talousarviossa arvioitua pienempinä, mihin vaikutti vuonna 2012 tehty 7 % hintojen alennusta merkinnyt apteekkitarvikkeiden kaksivuotissopimus. Hoitotarvikemenot ylittivät määrärahat euroa (28,8 %) ja huoltotarvikkeiden määrärahat ylittyivät euroa (52,5 %). Ylitys syntyi pääosin yhden TT-laitteen vian korjaustarvikkeista. Palvelujen ostot Palvelujen ostojen määrärahat ylittyivät 3,5 milj. euroa (15,3 %). 13,4 % vuoteen 2012 verrattuna. Menot kasvoivat Suurin talousarvioylitys 3,1 milj. euroa (33,8 %) syntyi tutkimus- ja hoitopalveluiden ostoissa. Ylitys liittyy siirtymiseen Tykslabin laboratoriotutkimusten tuotannossa kokonaispalvelusopimuksiin, jotka sisältävät laitteiden leasing-vuokrat, teknisen huollon ja tuen sekä tarvikkeet. Painopisteen muutos on huomioitu vuoden 2013 talousarviota laadittaessa, mutta ei riittävästi. Liikelaitos sai indeksikorotusten lisäksi 1,0 milj. euron suuruisen määrärahakorjauksen vuoden 2013 talousarvioon tutkimusja hoitopalveluiden ostoihin. Kokonaisuudessaan vuoden 2013 tutkimus- ja hoitopalveluiden määräraha oli 9,029 milj. euroa, joka oli hieman pienempi, kuin tilinpäätöksen 2012 tutkimus- ja hoitopalveluiden ostot. Henkilöstökulut Palkkamenot olivat 35,9 milj. euroa, mikä on 102,7 % talousarviosta. Talousarvio ylittyi euroa. Palkkamenot kasvoivat 1,2 % vuoteen 2012 verrattuna. Vertailukelpoinen kasvu oli 4,6 % seuraavan erittelyn mukaisesti: Palkkamenojen kasvun erittely Tammi-joulukuu Kasvu Euroa % Palkkamenot yhteensä ,2 - Fyysikoiden siirtyminen Tyksin asiantuntijapalveluihin ,7 - EVO-tutkimustoiminnan keskittäminen Tyksiin lukien ,0 - Lomapalkkavelan muutos (A-taulukko) ,6 Palkkamenot vertailukelpoisesti ,6 Talkoovapaapäivien säästöksi muodostui sosiaalikuluineen euroa. Merkittävimmät henkilöstömenojen talousarvioylitykset syntyivät Kuvantamiskeskuksessa (0,6 milj. euroa) ja välinehuollossa (0,4 milj. euroa). Liikelaitoksen työaikakorvausten määrä (3,8 milj. euroa) oli 0,9 milj. euroa (30 %) vuotta 2012 suurempi. T2-sairaalaan muutto selittää Kuvantamiskeskuksen ja välinehuollon talousarvioylityksiä ja myös työaikakorvausten kasvua. Kuvantamiskeskuksen työaikakorvausten kasvun taustalla oli lisäksi Valviran päätös ( /Dnro 6762/2011), jossa tuotiin esiin radiologisen päivystysjärjestelmän kehittämistarpeita. Sosiaalivakuutusmenojen suhteellinen määrä palkoista oli vuonna 2013 arvion (27,75 %) mukainen. Sosiaalivakuutusmenojen talousarvion toteutumisaste muodostui tästä johtuen palkkamenojen toteutumisastetta vastaavaksi. Yhteensä henkilöstömenojen talousarvio ylittyi 1,2 milj. euroa (2,7 %).

125 123 Poistot T2-sairaalaan hankitut tutkimus- ja hoitolaitteet sekä koneet ja kalusto siirrettiin vuonna 2013 vastikkeellisesti yleiseltä taseelta liikelaitokselle. Hankintamenot (yhteensä 13,8 milj. euroa) aktivoitiin huhtikuussa ja poistolaskenta alkoi toukokuusta alkaen. Vuotuiset poistot ovat 1,85 milj. euroa. Touko-joulukuulle kirjatut poistot T2- hankinnoista olivat 1,2 milj. euroa. Suunnitelmapoistojen toteutuma oli vuonna 2013 yhteensä 4,4 milj. euroa, mikä on 104,6 % määrärahasta. Poistot kasvoivat vuoteen 2012 verrattuna 1,3 milj. euroa. Liiketoiminnan muut kulut Vuokrakulut (9,9 milj. euroa) toteutuivat talousarvion mukaisesti. Vuokrista sisäisiä tilavuokria oli 8,2 milj. euroa, ulkoisia tilavuokria 1,3 milj. euroa ja ulkoisia laitevuokria 0,4 milj. euroa. T2-sairaalan uusista tiloista johtuen sisäiset tilavuokrat kasvoivat vuoteen 2012 verrattuna 2,7 milj. euroa. Muut kulut olivat euroa. Micromedicum-hankkeesta aiheutuneet suunnittelukustannukset euroa, jotka oli tarkoitus aktivoida muina pitkävaikutteisina menoina hankkeen valmistuttua, poistettiin taseen ennakkomaksuista ja kirjattiin tilikauden kuluksi muiden kulujen menokohtaan. Tilikauden tulos Tilikauden tulos muodostui alijäämäiseksi ,07 euroa, kun tavoitetuloksena oli nollatulos. Taseen alijäämäkertymä on ,63 euroa, kun ennen vuotta 2013 kertyneet yli- ja alijäämät otetaan huomioon. Alijäämäkertymä on 0,4 % liikelaitoksen vuotuisesta liikevaihdosta. Liikelaitoksen johtokunta esittää valtuustolle, että vuoden 2013 alijäämä siirretään taseen yli- ja alijäämätilille. Investointimenot Investointimenot olivat yhteensä 18,321 milj. euroa. Investointimenoihin sisältyy kuntayhtymän sisäisenä siirtona yleisen taseen T2-sairaalan rakentamisvaiheessa liikelaitoksen puolesta hankkimat ja rahoittamat laitteet ja kalusto 13,949 milj. euroa, jotka on vuonna 2013 käyttöönotettu ja aktivoitu liikelaitoksen taseeseen. Investointimenot liikelaitoksen itse vuonna 2013 hankkimista tutkimus- ja hoitolaitteista olivat euroa (määrärahat euroa). Investointimenojen hankekohtainen talousarvion toteutumisvertailu on sivulla 134. Rahoitusasema ja sen muutokset Liikelaitoksen toiminnan ja investointien kassavirta oli vuonna ,3 milj. euroa negatiivinen johtuen erityisesti T2-sairaalan laitteiden ja kaluston (13,949 milj. euron) hankintamenojen maksamisesta kuntayhtymälle (yleiselle taseelle). Ilman T2- sairaalan laiteinvestointeja tulorahoitus oli riittävä käyttötalouden ja liikelaitoksen itse hankkimien laitteiden rahoitukseen. T2-sairaalan laitteiden ja kaluston lunastuksesta johtuen liikelaitoksen tytärtilin saldo kuntayhtymän konsernitilijärjestelmässä muodostui negatiiviseksi 14,7 milj. euroa. Kuntayhtymän konsernitilijärjestelmän tytärtilien esittämistapaa on muutettu vuoden 2013 tilinpäätöksestä alkaen siten, että tytärtilien positiiviset saldot esitetään liikelaitosten taseissa sisäisinä saamisina kuntayhtymältä ja negatiiviset saldot velkana kuntayhtymälle. Liikelaitoksen talousarvion toteutumisvertailu tuloslaskelman muodossa on sivulla 124, investointi- ja rahoituslaskelma sivulla 125 ja tase sivulla 195.

126 124 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAAN- TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU Liikelaitoskaava HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Tyks-Sapa-liikelaitos VERTAILUTIEDOT VUODELTA 2012 Tilinpäätös Talousarvio Tot. Yli arvion- Tilinpäätös Talousarvio Tot. Muutos TULOSLASKELMA % Alle arvion % 13/12 % Liikevaihto Myyntituotot piirin sairaaloilta * , , ,2 7,7 Muut myyntituotot , , ,9 5,4 Liikevaihto yhteensä , , ,5 7,3 Liiketoiminnan muut tuotot Erityisvelvoitemaksut , , ,0 0,0 Erityisvaltionosuus , , ,0-35,3 Maksutuotot , , ,1 29,1 Muut tuotot , , ,6 104,1 Muut tuotot yhteensä , , ,0-7,7 Liiketoiminnan tuotot yhteensä , , ,5 6,9 Materiaalit ja palvelut Materiaalin ostot , , ,4 1,4 Palvelujen ostot , , ,0 13,4 Materiaalit ja palvelut yhteensä , , ,9 5,0 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , , ,6 1,2 Sosiaalivakuutusmaksut , , ,7 2,6 Henkilöstökulut yhteensä , , ,4 1,5 Poistot ja arvonalentumiset , , ,5 43,4 Liiketoiminnan muut kulut Vuokrat , , ,8 31,7 Muut kulut , , ,2 373,8 Muut kulut yhteensä , , ,0 35,3 Liiketoiminnan kulut yhteensä , , ,5 6,5 Liikeylijäämä (-alijäämä) , , Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 593, , Muut rahoitustuotot 7 097, , ,2 156,4 Korkokulut , , ,6 321,6 Korvaus peruspääomasta , , ,3-51,6 Muut rahoituskulut 3 005, , ,8 26, , , ,7-39,0 Satunnaiset tuotot+/kulut- Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot+/kulut- 0, Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 0, Vapaaeht. varausten lis. (-) tai väh. (+) 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,2 * Käyttötalouden sitovuustaso

127 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAAN- TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Tyks-Sapa-liikelaitos VERTAILUTIEDOT VUODELTA 2012 Tilinpäätös Talousarvio Tot. Yli arvion- Tilinpäätös Talousarvio Tot. Muutos INVESTOINTILASKELMA % Alle arvion % 13/12 % Investointimenot Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,9 Koneet ja kalusto , , ,2-2,6 Muut käyttöomaisuushankinnat * , , ###### Investointimenot yhteensä , , ,5 268,1 Investointitulot Rahoitusosuudet investointeihin 0,00 0 Pysyvien vastaavien luovutustulot 0, Investointitulot yhteensä 0, Investoinnit netto , , ,7 272,1 RAHOITUSLASKELMA Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) , , ##### -64,9 Poistot ja arvonalentumiset , , ,5 43,4 Rahoitustuotot ja -kulut , , ,7-39,0 Satunnaiset erät Muut tulorahoituksen korjauserät , ,0 Tulorahoitus yhteensä , , ,5 95,5 Investointien rahavirta Investoinnit , , ,5 268,1 Rahoitusosuudet investointeihin 0, Pysyvien vastaavien luovutustulot , ,8 Investointien rahavirta , , ,4 273,1 Toiminnan ja investointien rahavirta , , ,5 399,8 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset , , ,5 399,8 Rahoituksen rahavirta , , ,5 399,8 Rahavarojen muutos 0, * Yleisen taseen T2-sairaalan rakentamisvaiheessa hankkimien ja rahoittamien ,15 euron laitehankintojen siirtäminen vastikkeellisesti Tyks-Sapa-liikelaitoksen taseeseen. * Micromedicum-hankkeen suunnittelukustannukset vuosilta kirjataan vuosikuluksi aktivoinnin sijaan. Investointimenon oikaisu ,41 euroa.

128 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAAN- TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Tammi-joulukuu TOIMINTAKULUT Muutos Tammi-joulukuu Talousarvio Tot. % Tammi-joulukuu Talousarvio Tot. % 13/12 % Turun yliopistollinen keskussairaala , ,4 3,4 Loimaan aluesairaala , ,5 2,1 Salon aluesairaala , ,5 1,2 Vakka-Suomen sairaala , ,0 0,5 Alueellinen erikoissairaanhoito , ,8 1,3 Psykiatrian tulosalue , ,4-1,7 Tekniset ja huoltopalvelut , ,2 1,3 Piirin yhteiset , ,3-1,0 EPLL , ,6 76,6 Turunmaan sairaalan liikelaitos , ,7 3,9 TYKS-SAPA -liikelaitos , ,8 5,6 Sisäinen laskutus , ,5 8,7 Kuntayhtymä yhteensä , ,1 4,2 TOTEUTUMIS-% TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU: TOIMINTAKULUT ,6 101,5 96,5 102,6 93,8 121,3 102,5 103,5 104, TYKS ALUEELLINEN PSYK. TEKN JA HUOLTO Piirin yhteiset EPLL TSLL TYKS-SAPA Kuntyhtymä yht. PALKAT Muutos Tammi-joulukuu Talousarvio Tot. % Tammi-joulukuu Talousarvio Tot. % 13/12 % Turun yliopistollinen keskussairaala , ,6 0,1 Loimaan aluesairaala , ,6-1,9 Salon aluesairaala , ,6-1,1 Vakka-Suomen sairaala , ,0-2,9 Alueellinen erikoissairaanhoito , ,2-1,7 Psykiatrian tulosalue , ,1-2,6 Tekniset ja huoltopalvelut , ,0-0,4 Piirin yhteiset , ,3-4,6 EPLL , ,2 49,4 Turunmaan sairaalan liikelaitos , ,3 2,9 TYKS-SAPA -liikelaitos , ,6 1,2 Kuntayhtymä yhteensä , ,5 1,0 TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU: PALKAT TOTEUTUMIS-% , ,3 98,6 97,0 98, ,8 101,1 102,7 102, TYKS ALUEELLINEN PSYK. TEKN JA HUOLTO Piirin yhteiset EPLL TSLL TYKS-SAPA Kuntyhtymä yht.

129 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAAN- TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Tammi-joulukuu SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUT Muutos Tammi-joulukuu Talousarvio Tot. % Tammi-joulukuu Talousarvio Tot. % 13/12 % Turun yliopistollinen keskussairaala , ,6 1,0 Loimaan aluesairaala , ,7-0,7 Salon aluesairaala , ,4-2,4 Vakka-Suomen sairaala , ,8-1,3 Alueellinen erikoissairaanhoito , ,7-1,6 Psykiatrian tulosalue , ,1-1,0 Tekniset ja huoltopalvelut , ,2 0,3 Piirin yhteiset , ,6-3,9 EPLL , ,4 50,2 Turunmaan sairaalan liikelaitos , ,0-3,4 TYKS-SAPA -liikelaitos , ,7 2,6 Kuntayhtymä yhteensä , ,6 1,8 TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU: SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUT TOTEUTUMIS-% , ,4 102,9 98,3 102,4 97,6 98,0 92,6 96, TYKS ALUEELLINEN PSYK. TEKN JA HUOLTO Piirin yhteiset EPLL TSLL TYKS-SAPA Kuntyhtymä yht. PALVELUJEN OSTOT Muutos Tammi-joulukuu Talousarvio Tot. % Tammi-joulukuu Talousarvio Tot. % 13/12 % Turun yliopistollinen keskussairaala , , ,4 7,8 Loimaan aluesairaala , , ,5 7,5 Salon aluesairaala , , ,4 9,4 Vakka-Suomen sairaala , , ,9 3,1 Alueellinen erikoissairaanhoito , , ,2 7,3 Psykiatrian tulosalue , , ,1-2,0 Tekniset ja huoltopalvelut , , ,5-4,3 Piirin yhteiset , , ,8 2,4 EPLL , , ,2 92,2 Turunmaan sairaalan liikelaitos , , ,9 5,7 TYKS-SAPA -liikelaitos , , ,0 13,4 Sisäinen laskutus , , ,2 8,6 Kuntayhtymä yhteensä , , ,1 17,2 TOTEUTUMIS-% TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU: PALVELUJEN OSTOT ,0 108,3 97,5 112,3 92,5 121,9 104,0 115,3 112, TYKS ALUEELLINEN PSYK. TEKN JA HUOLTO Piirin yhteiset EPLL TSLL TYKS-SAPA Kuntyhtymä yht.

130 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAAN- TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Tammi-joulukuu MATERIAALIN OSTOT Muutos Tammi-joulukuu Talousarvio Tot. % Tammi-joulukuu Talousarvio Tot. % 13/12 % Turun yliopistollinen keskussairaala , ,7 2,4 Loimaan aluesairaala , ,9 8,6 Salon aluesairaala , ,3 1,8 Vakka-Suomen sairaala , ,1 6,1 Alueellinen erikoissairaanhoito , ,8 4,5 Psykiatrian tulosalue , ,2-5,7 Tekniset ja huoltopalvelut , ,1 9,6 Piirin yhteiset , ,9-22,2 EPLL , ,7 43,0 Turunmaan sairaalan liikelaitos , ,9 10,4 TYKS-SAPA -liikelaitos , ,4 1,4 Sisäinen laskutus , ,5 4,2 Kuntayhtymä yhteensä , ,1 3,1 TOTEUTUMIS-% ,0 100, TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU: MATERIAALIN OSTOT 117,0 108,5 103,8 70,8 55,5 99,1 100, TYKS ALUEELLINEN PSYK. TEKN JA HUOLTO Piirin yhteiset EPLL TSLL TYKS-SAPA Kuntyhtymä yht. VUOKRAT JA MUUT Muutos TOIMINTAKULUT Tammi-joulukuu Talousarvio Tot. % Tammi-joulukuu Talousarvio Tot. % 13/12 % Turun yliopistollinen keskussairaala , ,8 7,7 Loimaan aluesairaala , ,7-0,7 Salon aluesairaala , ,9-10,1 Vakka-Suomen sairaala , ,3-0,3 Alueellinen erikoissairaanhoito , ,7-4,9 Psykiatrian tulosalue , ,6 1,9 Tekniset ja huoltopalvelut , ,8 1,2 Piirin yhteiset , ,5 4,3 EPLL , ,9 185,1 Turunmaan sairaalan liikelaitos , ,6-1,0 TYKS-SAPA -liikelaitos , ,0 35,3 Sisäinen laskutus , ,4 12,1 Kuntayhtymä yhteensä , ,8 4,0 TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU: VUOKRAT JA MUUT TOIMINTAKULUT TOTEUTUMIS-% ,7 113,2 102,0 104,4 101,3 101,6 103,4 96, , TYKS ALUEELLINEN PSYK. TEKN JA HUOLTO Piirin yhteiset EPLL TSLL TYKS-SAPA Kuntyhtymä yht.

131 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAAN- TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Tammi-joulukuu TOIMINTATUOTOT Muutos Tammi-joulukuu Talousarvio Tot. % Tammi-joulukuu Talousarvio Tot. % 13/12 % Turun yliopistollinen keskussairaala , ,6 7,5 Loimaan aluesairaala , ,9 5,0 Salon aluesairaala , ,3-1,0 Vakka-Suomen sairaala , ,1 8,2 Alueellinen erikoissairaanhoito , ,5 2,8 Psykiatrian tulosalue , ,3-0,3 Tekniset ja huoltopalvelut , ,5 12,7 Piirin yhteiset , ,1-6,7 EPLL , ,4 79,9 Turunmaan sairaalan liikelaitos , ,6 8,3 TYKS-SAPA -liikelaitos , ,5 6,9 Sisäinen laskutus , ,5 8,7 Kuntayhtymä yhteensä , ,0 8,8 TOTEUTUMIS-% ,7 101,7 100 TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU: TOIMINTATUOTOT 112,1 101,9 104,5 96,9 99,8 103,1 102, TYKS ALUEELLINEN PSYK. TEKN JA HUOLTO Piirin yhteiset EPLL TSLL TYKS-SAPA Kuntyhtymä yht. MYYNTITUOTOT Muutos JÄSENKUNNILTA Tammi-joulukuu Talousarvio Tot. % Tammi-joulukuu Talousarvio Tot. % 13/12 % Turun yliopistollinen keskussairaala , ,2 8,6 Loimaan aluesairaala , ,6 8,1 Salon aluesairaala , ,7 0,3 Vakka-Suomen sairaala , ,0 10,8 Alueellinen erikoissairaanhoito , ,2 4,8 Psykiatrian tulosalue , ,1 2,6 EPLL , ,0 38,6 Turunmaan sairaalan liikelaitos , ,8 5,6 Kuntayhtymä yhteensä , ,3 8,7 TOTEUTUMIS-% TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU: MYYNTITUOTOT JÄSENKUNNILTA ,7 103,8 96,1 106,4 102,8 101, TYKS ALUEELLINEN PSYK. EPLL TSLL Kuntyhtymä yht.

132 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAAN- TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Tammi-joulukuu TUOTOT JÄSENKUNNILTA Muutos Tammi-joulukuu Talousarvio Tot. % Tammi-joulukuu Talousarvio Tot. % 13/12 % Turun yliopistollinen keskussairaala , ,0 8,6 Loimaan aluesairaala , ,8 7,1 Salon aluesairaala , ,6-1,7 Vakka-Suomen sairaala , ,3 9,0 Alueellinen erikoissairaanhoito , ,5 3,0 Psykiatrian tulosalue , ,4 3,5 Piirin yhteiset , ,0 6,3 EPLL , ,1 37,6 Turunmaan sairaalan liikelaitos , ,7 6,9 TYKS-SAPA -liikelaitos , ,0 0,0 Kuntayhtymä yhteensä , ,8 8,5 TOTEUTUMIS-% 250 TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU: TUOTOT JÄSENKUNNILTA 220, ,0 102,7 98,1 106,2 104,3 100,0 101, TYKS ALUEELLINEN PSYK. Piirin yhteiset EPLL TSLL TYKS-SAPA Kuntyhtymä yht. MUUT MYYNTITUOTOT Muutos Tammi-joulukuu Talousarvio Tot. % Tammi-joulukuu Talousarvio Tot. % 13/12 % Turun yliopistollinen keskussairaala , ,5 8,5 Loimaan aluesairaala , ,9-17,6 Salon aluesairaala , ,5 15,9 Vakka-Suomen sairaala , ,2-1,1 Alueellinen erikoissairaanhoito , ,9 3,7 Psykiatrian tulosalue , ,9-68,2 Tekniset ja huoltopalvelut , ,7 7,7 Piirin yhteiset , ,1 25,2 EPLL , ,4 184,7 Turunmaan sairaalan liikelaitos , ,5-7,4 TYKS-SAPA -liikelaitos , ,9 5,4 Sisäinen laskutus , ,2 26,6 Kuntayhtymä yhteensä , ,9 5,9 TOTEUTUMIS-% TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU: MUUT MYYNTITUOTOT ,7 96,7 102,4 88,5 103,4 98,7 103, , ,2 TYKS ALUEELLINEN PSYK. TEKN JA HUOLTO Piirin yhteiset EPLL TSLL TYKS-SAPA Kuntyhtymä yht.

133 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAAN- TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Tammi-joulukuu MAKSUTUOTOT Muutos Tammi-joulukuu Talousarvio Tot. % Tammi-joulukuu Talousarvio Tot. % 13/12 % Turun yliopistollinen keskussairaala , ,7-2,2 Loimaan aluesairaala , ,2-2,9 Salon aluesairaala , ,8 2,8 Vakka-Suomen sairaala , ,8-4,7 Alueellinen erikoissairaanhoito , ,2-0,9 Psykiatrian tulosalue , ,6-3,3 Tekniset ja huoltopalvelut , ,2 23,1 EPLL , ,6 83,9 Turunmaan sairaalan liikelaitos , ,0-4,2 TYKS-SAPA -liikelaitos , ,1 29,1 Kuntayhtymä yhteensä , ,6 1,6 TOTEUTUMIS-% TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU: MAKSUTUOTOT , , ,4 95,3 96,2 91,0 102,1 96, TYKS ALUEELLINEN PSYK. TEKN JA HUOLTO EPLL TSLL TYKS-SAPA Kuntyhtymä yht. TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ +/ Muutos ALIJÄÄMÄ - Tammi-joulukuu Talousarvio Tot. % Tammi-joulukuu Talousarvio Tot. % 13/12 % Turun yliopistollinen keskussairaala , ,1-67,4 Loimaan aluesairaala ,6 Salon aluesairaala ,3 Vakka-Suomen sairaala ,2 Alueellinen erikoissairaanhoito ,0 Psykiatrian tulosalue ,6-140,7 Tekniset ja huoltopalvelut ,7 Piirin yhteiset ,0 EPLL ,9 Turunmaan sairaalan liikelaitos ,7-194,9 TYKS-SAPA- liikelaitos ,2 Kuntayhtymä yhteensä , ,3-84,4 Kuntayhtymä yhteensä ilman liikel , ,4-97,4 MILJ. EUROA 6,0 TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU: TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ+/ALIJÄÄMÄ 5,1 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0-6,3 0,5 0,2 TYKS ALUEELLINEN PSYK. TEKN JA HUOLTO 0,0 0,3 Piirin yhteiset -3,2 EPLL TSLL -0,4 TYKS-SAPA Kuntyhtymä yht. -0,5 Ilman liikel. -3,8

134 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAAN- TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ APTEEKKITARVIKKEIDEN Tammi- Talousarvio Tot. Yli arvion- Tammi- Talousarvio Tot. Muutos OSTOT V-S LÄÄKEHUOLLOLTA joulukuu % alle arvion joulukuu % 13/12 TYKS , ,5 2,8 Loimaan aluesairaala , ,6 20,1 Salon aluesairaala , ,4 2,3 Vakka-Suomen sairaala , ,8 7,4 Alueellinen erikoissairaanhoito , ,5 7,7 Psykiatrian tulosalue , ,4 10,4 Tekniset ja huoltopalvelut , ,9 Piirin yhteiset ,6-46,8 Ensihoidon ja päiv. liikelaitos , ,1 44,1 Turunmaan sairaalan liikelaitos , ,1 3,9 Yhteensä , ,6 4,3 V-S Lääkehuolto: Apteekkitarvikkeet * , ,2 3,5 * Sisältää myös kuntayhtymän ulkopuolelle myytyjen apteekkitarvikkeiden kulut. HOITOTARVIKKEET Tammi- Talousarvio Tot. Yli arvion- Tammi- Talousarvio Tot. Muutos joulukuu % alle arvion joulukuu % 13/12 TYKS , ,1 5,1 Loimaan aluesairaala , ,1-0,3 Salon aluesairaala , ,8 4,5 Vakka-Suomen sairaala , ,7 9,5 Alueellinen erikoissairaanhoito , ,3 4,6 Psykiatrian tulosalue , ,8-12,9 Tekniset ja huoltopalvelut ,4 16,3 Piirin yhteiset , ,5 53,8 Ensihoidon ja päiv. liikelaitos , ,5 61,3 Turunmaan sairaalan liikelaitos , ,3 18,9 Tyks-Sapa-liikelaitos , ,7 12,1 Yhteensä , ,4 6,5

135 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAAN- TALOUSARVION SITOVUUSTASOJEN HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ TOTEUTUMINEN VUONNA SITOVUUSTASOT VALTUUSTOON NÄHDEN Tilinpäätös Talousarvio Tot. Yli arvion + Ylitys % Alle arvion - oikeudet * Kuntayhtymä yhteensä ilman liikelaitoksia KÄYTTÖTALOUS Sitovat nettokulut , , Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , INVESTOINTIMENOT Investointimenojen yhteismäärä * , , Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos KÄYTTÖTALOUS Sitovat nettokulut , , Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , INVESTOINTIMENOT Investointimenojen yhteismäärä , Tyks-Sapa-liikelaitos KÄYTTÖTALOUS Myyntituotot piirin sairaaloilta , , Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , INVESTOINTIMENOT Investointimenojen yhteismäärä , , Turunmaan sairaalan liikelaitos KÄYTTÖTALOUS Sitovat nettokulut , , Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , INVESTOINTIMENOT Investointimenojen yhteismäärä ** , , Ylijäämä/alijäämä kuntayhtymän tasolla , , SITOVUUSTASOT HALLITUKSEEN NÄHDEN Kuntayhtymä ilman liikelaitoksia KÄYTTÖTALOUS Sitovat nettokulut Tyks , , Alueellinen erikoissairaanhoito , , Psykiatrian tulosalue , , Kuntayhtymän sisäiset tuotot Tekniset ja huoltopalvelut , ,00 102, Piirin yhteiset , ,00 93, Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Tyks , , Alueellinen erikoissairaanhoito , Psykiatrian tulosalue , Tekniset ja huoltopalvelut , Piirin yhteiset 3 000, * Valtuusto ( 48) ** Turunmaan sairaalan vuoden 2013 (brutto-) investointimenoista on euroa katettu lahjoitusrahastoista

136 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAAN- INVESTOINTIMENOJEN HANKEKOHTAINEN HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU Kuntayhtymä yhteensä RAKENTAMINEN Tammi-joulukuu Talousarvio Tot. Yli arvion % Alle arvion Merkittävät hankkeet TYKS T-sairaalan II-vaihe - Rakentaminen , , Kiinteät rakenteet ja laitteet , , Hoito- ja tutkimuslaitteet , , T-sairaalan irtaimisto , , Rakennusaikaiset korot , , T-sairaalan II-vaihe yhteensä , , TYKS Lääkehuollon tilat , TYKS U-sairaalan korvaava rakentaminen , , TYKS A-sairaalan muutos- ja korjaustyöt , , TYKS Isotooppiyksikön ja huollon tilat 0, , LAS Laboratorion peruskorjaus , , SAS SAS 2016 hankkeen suunnittelu , Yhteensä , , Muut rakennushankkeet ja kiinteistölaitehankinnat TYKS , , LAS , , SAS , Vakka-S , , Psykiatria , , Yhteensä , , Rakentaminen yhteensä , , LAITE- JA KALUSTOHANKINNAT Merkittävät hankkeet TYKS Sädehoitolaite , , Muut laite- ja kalustohankinnat TYKS , , LAS , , SAS , , Vakka-S , , Psykiatria 0, , Yhteensä , , Laite- ja kalustohankinnat yhteensä , , MUUT KÄYTTÖOMAISUUSHANKINNAT T-PRO kehittämishanke (Tyks) ,88 T2 taidehankinnat ,94 Turun Seudun Kiinteistöpalvelut Oy:n osakkeet ,26 Muut käyttöomaisuushankinnat yhteensä ,08 0, Investointimenot yhteensä ilman liikelaitoksia * , , * Hallituksen sitovuustaso valtuustoon nähden

137 LIIKELAITOSTEN INVESTOINTIMENOT Tammi-joulukuu Talousarvio Tot. Yli arvion % Alle arvion Turunmaan sairaalan liikelaitos ** Muut rakentamishankkeet , , Laite- ja kalustohankinnat , , Yhteensä , , Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos Laite- ja kalustohankinnat , , TYKS-SAPA-liikelaitos Merkittävät hankkeet VSKK Tietokonetomografialaitteisto/SAS , , VSKK Digitaalinen mammografialaitteisto/u-rtg , , VSKK Suoradigit.natiivikuvauslaitteisto, TM/Å , , Yhteensä , , Muut laite- ja kalustohankinnat , , Muut käyttöomaisuushankinnat Micromedicum-hankkeen investointimenoksi kirjattujen suunnittelukustannusten oikaisu käyttötalousmenoksi ,41 0, TYKS-SAPA-liikelaitos yhteensä , ,00 97, Investointimenot yhteensä , , ** Turunmaan sairaalan vuoden 2013 (brutto-) investointimenoista on euroa katettu lahjoitusrahastoista 135

138 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAAN- MYYNTITUOTOT JA MAKSUOSUUDET HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ JÄSENKUNNILTA VUONNA JÄSENKUNTALASKUTUKSEN POIKKEAMAT %:NA TALOUSARVIOSTA TAMMI-JOULUKUU 2013 Oripää Marttila Masku Paimio Vehmaa Kemiönsaari Kaarina Nousiainen Raisio Taivassalo Rusko Lieto Turku Kunnat keskimäärin Pöytyä Somero Uusikaupunki 13,8 11,6 9,9 8,7 8,4 8,0 6,6 5,6 5,4 4,9 4,9 4,7 1,7 1,4 0,9 0,6 0,2 Loimaa Laitila Mynämäki Salo Parainen Sauvo Naantali Pyhäranta Kustavi Tarvasjoki -0,2-0,8-1,0-2,1-3,1-3,1-3,5-3,6-4,8-4,9 Punkalaidun Aura Koski Tl -13,5-10,2-11, % Alitus - Ylitys +

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-HUHTIKUU 2014

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-HUHTIKUU 2014 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-HUHTIKUU 214 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-HUHTIKUU 214 SISÄLLYSLUETTELO Sivu TOIMINNAN KEHITYS TAMMI-HUHTIKUUSSA 214 1 Somaattinen erikoisairaanhoito 2 Leikkaustoiminta 2 Psykiatrinen hoito

Lisätiedot

Tehokkuus ja palvelukulttuuri. Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit. O-P Lehtonen

Tehokkuus ja palvelukulttuuri. Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit. O-P Lehtonen Tehokkuus ja palvelukulttuuri Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit O-P Lehtonen Onko terveydenhuollon organisaation kulttuurilla mitään vaikutusta organisaation suorituskykyyn? Mannion ym. 2003, J Health

Lisätiedot

Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK

Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK Mika Teräs Ylifyysikko, VSSHP Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 1.1.2015 Jäsenkunnat ja Turun yliopisto Tarkastuslautakunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Johtokunta on hyväksynyt tämän toimintasäännön 4.12.2013 ja se on voimassa 1.1.2014 alkaen. Lisäykset (kursivoituna) johtokunta 5.2.2014 YLEISET

Lisätiedot

Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten?

Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten? Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten? O-P Lehtonen O-P Lehtonen Kliinisen mikrobiologian ylilääkäri, TYKS 1986-1996 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin va. johtajaylilääkäri 1996-2001 Kanta-Hämeen

Lisätiedot

ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta

ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta O-P Lehtonen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin perustehtävä

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Sairaanhoitopiirin valtuusto 8.6.2015 Juha Jääskeläinen Henkilöstöjohtaja Henkilöstökertomus 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 17. henkilöstökertomus henkilöstökertomuksen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO Sivu

SISÄLLYSLUETTELO Sivu TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 Hallituksen esitys valtuustolle 9.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. TOIMINTAKERTOMUS 1 Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus 1 Sairaanhoitotoiminnan kehitys 3

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto

VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto Hoitopalvelut Tilinpäätös 2012 11.2.2013 Tuotettujen palvelujen määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna, lukuun ottamatta hoitopäiviä, joiden määrä väheni suunniteltua

Lisätiedot

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 07.06.2016 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 19/02/02/00/08/2016 HYKS Lautakuntaa on tarkoitus tässä kokouksessa informoida

Lisätiedot

HALLITUS 71 07.05.2012 TAMMI-MAALISKUUN 2012 TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA 592/02/02/00/08/2010 HALL 71

HALLITUS 71 07.05.2012 TAMMI-MAALISKUUN 2012 TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA 592/02/02/00/08/2010 HALL 71 HALLITUS 71 07.05.2012 TAMMI-MAALISKUUN 2012 TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA 592/02/02/00/08/2010 HALL 71 Toiminnan ja talouden keskeisiä tunnuslukuja 1-3/2012 Elektiivisten lähetteiden lukumäärä on kasvanut

Lisätiedot

Sitovuustason määrärahat

Sitovuustason määrärahat Yhtymähallitus 27.4. / 78 LIITE NRO 8 TOIMINNAN JA TALOUDEN RAPORTTI 1-3 KK Satakunnan sairaanhoitopiiri johdon raportti 1-3 kk Talousjohtajan katsaus Talousjohtaja Tero Mäkiranta 20.4.: Laskutuksessa

Lisätiedot

6.3.4. Neurotoimialue

6.3.4. Neurotoimialue 6.3.4. Neurotoimialue TAULUKO 6.3.4.2. NEUROTOIMIALUEEN TUNNUSLUVUT VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2013. Neurotoimialue muodostettiin yhdistämällä kolme erikoisalaa (neurologia, neurokirurgia ja verisuonikirurgia),

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta

HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta 2 08 Hankintakeskus (Keskuskirjanpidontaulukot, ei tarvitse täyttää) (1 000 euroa) Talousarvio TA-muutokset Yhteensä Toteutunut

Lisätiedot

VSSHP talouden ja toiminnan muutostarpeet 2016- Kuntaneuvottelut 27.10.2015 Samuli Saarni, jyl

VSSHP talouden ja toiminnan muutostarpeet 2016- Kuntaneuvottelut 27.10.2015 Samuli Saarni, jyl VSSHP talouden ja toiminnan muutostarpeet 2016- Kuntaneuvottelut 27.10.2015 Samuli Saarni, jyl Toiminnan muutostarpeet Kustannuspaineet (kuntatalous, kestävyysvaje) Kysynnän kasvu (ikääntyminen) Tarjonnan

Lisätiedot

10.00-11.00 Kuntien kannanotot

10.00-11.00 Kuntien kannanotot 9.00-9.20 Sairaanhoitopiirin toiminnan talouden muutostarpeet 2016-2018, johtaylilääkäri Samuli Saarni, talousjohta Ar Pesonen 9.20-9.50 Hallituksen luonnos sairaanhoitopiirin uudeksi strategiaksi, sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat v POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat 2014 Yhtymähallitus 27.1.2014 6 KÄYTTÖSUUNNITELMA 2014 1 (14) SISÄLLYSLUETTELO: Sivu Kuntayhtymän

Lisätiedot

ALUEELLISEN ERKOISSAIRAANHOIDON TULOSALUEEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 2014

ALUEELLISEN ERKOISSAIRAANHOIDON TULOSALUEEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 2014 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KY ALUEELLISEN ERKOISSAIRAANHOIDON TULOSALUEEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 2014 SALON ALUESAIRAALA LOIMAAN ALUESAIRAALA TYKS VAKKA-SUOMEN SAIRAALA SISÄLLYSLUETTELO Sivu VUODEN

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 12.02.2014 Sivu 1 / 1 675/02.06.01/2014 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 Valmistelijat / lisätiedot: etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Puheenvuoro kuntapäättäjien seminaarissa Jouni Mutanen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Toiminta alkoi 1.1.2007. Kolmen toimialan organisaatio, jossa on

Lisätiedot

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Yhtymähallitus 20 20.03.2013 Yhtymävaltuusto 8 23.05.2013 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen 79/02.02.02/2013 Yh 20 Kuntalain 68 :n mukaan yhtymähallituksen on laadittava

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Turunmaan sairaala (TMS) Sairaala on toiminut sairaanhoitopiirin liikelaitoksena vuoden 2006 alusta alkaen. Se tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluita

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 Hallituksen esitys valtuustolle 11.6.2013 SISÄLLYSLUETTELO Sivu

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin vuosijulkaisu 2013

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin vuosijulkaisu 2013 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin vuosijulkaisu 2013 Lukijalle Tämä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin vuosijulkaisu 2013 esittelee sairaanhoitopiirin sekä sen sairaaloiden ja muiden palveluyksiköiden

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosterin ESH:n nykyinen tilanne Pienehkön aluesairaalan kokoinen keskussairaala Suhteellinen vaikeus

Lisätiedot

KUNTANEUVOTTELUT JA ESITYSTEN TEKEMINEN SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ VUONNA 2016

KUNTANEUVOTTELUT JA ESITYSTEN TEKEMINEN SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ VUONNA 2016 VSSHP:n jäsenkunnille KUTSU Turun yliopistolle 16.3.2015 KUNTANEUVOTTELUT JA ESITYSTEN TEKEMINEN SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ VUONNA 2016 Sairaanhoitopiirin kuntaneuvottelut järjestetään

Lisätiedot

Hoitotyön katsaus. Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen pa-ylihoitaja Arja Sistonen pa-ylihoitaja

Hoitotyön katsaus. Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen pa-ylihoitaja Arja Sistonen pa-ylihoitaja Hoitotyön katsaus Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015 Merja Miettinen hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen pa-ylihoitaja Arja Sistonen pa-ylihoitaja 16.2.2015 1 Esityksen sisältö Hoitotyön palveluyksikön

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018. Talousarvio 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018. Talousarvio 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018 Talousarvio 2016 Yhtymävaltuusto 24.-25.11.2015 JOHTAJAYLILÄÄKÄRI JUKKA MATTILA LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Painopistealueet vuonna 2016 1.Palvelujen ja päivystysvalmiuden

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015 Väestö 31.12.2014 405.635 kasvu ed. v. 0,52% Talousjohtaja Jarkko Raatikainen Sairaanhoitopiirin talouden tavoitteet Talouden

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät:

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: Johtokunta Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto 10.6.2008 LIIKELAITOS EDUPOLIN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU YLEISTÄ 1 Ylläpitäjä Liikelaitos Edupoli on kuntalain

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016 TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

6.3.7. Naistenklinikka

6.3.7. Naistenklinikka TAULUKO 6.3.7.1. NAISTENKLINIKALLE SAAPUNEET LÄHETTEET VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2013. Toimintaluvut vastuualueittain vuodelta 2013 on kuvattu taulukossa 6.3.7.2. TAULUKKO 6.3.7.2. NAISTENKLINIKAN TOIMINTALUVUT

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS JA MITÄ SE KÄYTÄNNÖSSÄ TARKOITTAA SATAKUNNAN JA SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN OSALTA?

SOTE-UUDISTUS JA MITÄ SE KÄYTÄNNÖSSÄ TARKOITTAA SATAKUNNAN JA SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN OSALTA? AKAVA SATAKUNNAN FLOORANPÄIVÄN JUHLA 13.5.2014 SOTE-UUDISTUS JA MITÄ SE KÄYTÄNNÖSSÄ TARKOITTAA SATAKUNNAN JA SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN OSALTA? Ahti Pisto sairaanhoitopiirin johtaja 13.5.2014 APisto

Lisätiedot

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.9.2012 57. Voimassa 1.1.2013 alkaen. 1. Yleistä 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa DRG-päivät 3.-4.12.2015, Lahti Sisältö PHSOTEY:n tuottamat palvelut Nykyinen suunnitteluprosessi Alueellisen suunnittelun seuraava askel

Lisätiedot

HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA. Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén

HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA. Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén 23.4.2015 maaliskuu 2015 1 28.4.2015 HYKS aloitti sairaanhoitoalueena vuonna 2006. Deflatoitu

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/2015 1 (12) SAIRAANHOITOPIIRI. Porvoon sairaala, lautakunnan kokoushuone, 1. kerros

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/2015 1 (12) SAIRAANHOITOPIIRI. Porvoon sairaala, lautakunnan kokoushuone, 1. kerros HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/2015 1 (12) AIKA 04.06.2015 klo 18:00-19:40 PAIKKA Porvoon sairaala, lautakunnan kokoushuone, 1. kerros KÄSITELLYT ASIAT Asia Otsikko Sivu 18 AJANKOHTAISKATSAUS 4 19

Lisätiedot

Varsinais-Suomen välinehuolto - ajankohtaista Välinehuoltajien alueelliset koulutuspäivät 19.5.2015

Varsinais-Suomen välinehuolto - ajankohtaista Välinehuoltajien alueelliset koulutuspäivät 19.5.2015 Varsinais-Suomen välinehuolto - ajankohtaista Välinehuoltajien alueelliset koulutuspäivät 19.5.2015 Palvelualuejohtaja Hanna Mäkilä Välinehuollon nykytila vuonna 2015 välinehuoltokeskustoimintaa 79 % VSV

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I

Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I Saapuneet lähetteet Avohoitokäynnit Hoitopäivät Maksut ja laskutukset Hoidossa olleet potilaat Hoitojaksot Hoidon aloittamista

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.1.27 Liite nro: 1 TOIMINTATUOTOT Maakunnan talousarvion (MV 23.4.7) (ilman liikelaitoksia) mukaan toimintatuotot ovat vuodelle 27

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Tilinpäätös 2013 Tilinpäätös 2013 Tuloslaskelma Ta 2013 Vuoden alusta Tot % Tp 2012 Myyntituotot -135 528 704,00-134 707 632,37 99,4% -130 563 982,39 Maksutuotot -12 762 912,00-12 850 692,15 100,7% -12

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA

SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA PALVELUJA HAJAUTETUSTI LÄHELLÄ PALVELUJEN KÄYTTÄJIEN KOTIPAIKKAA Juha Koivu toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT PSYKIATRIAN

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Lautakunnan 5.5.2009 hyväksymä versio SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Yleiset määräykset Pietarsaaren sosiaali- ja terveyslautakunta on se toimielin, jolla sosiaali- ja terveydenhuoltolainsäädännön

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, HUS hoitotyö

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

6.3.2. Sydänkeskus KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2013.

6.3.2. Sydänkeskus KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2013. 6.3.2. Sydänkeskus Sydänkeskus muutti keväällä 2013 uusiin yhtenäisiin tiloihin T-sairaalaan. Toimialue muodostettiin Tyksin kardiologisesta toiminnasta sekä sydän- ja rintaelinkirurgiasta. Uusi organisaatiomalli

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKÖN YHTEISTYÖSTÄ VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KANSSA KOSKEVA SOPIMUS 1.1.2012 LUKIEN

PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKÖN YHTEISTYÖSTÄ VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KANSSA KOSKEVA SOPIMUS 1.1.2012 LUKIEN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKÖN YHTEISTYÖSTÄ VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KANSSA KOSKEVA SOPIMUS 1.1.2012 LUKIEN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yhtymähallituksen kokous 20.12.2011, sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen

Lisätiedot

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Leena Setälä, paj KYS Kliiniset hoitopalvelut Sairaanhoitopiirien vertailussa PSSHP:n toimintakulut

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

ERIKOISSAIRAANHOITO YHTEENSÄ

ERIKOISSAIRAANHOITO YHTEENSÄ 60 ERIKOISSAIRAANHOITO YHTEENSÄ Ulkoiset tuotot yht. 73 008 349,00 77 208 349,00 4 200 000,00 TOIMINTATUOTOT YHT. 73 008 349,00 77 208 349,00 4 200 000,00 Ulkoiset kulut yht. -51 982 441,00-56 182 441,00-4

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

RAPORTTI TOIMENPITEISTÄ V. 2007 TALOUSARVIOSSA PYSYMISEKSI

RAPORTTI TOIMENPITEISTÄ V. 2007 TALOUSARVIOSSA PYSYMISEKSI 1 RAPORTTI TOIMENPITEISTÄ V. 2007 TALOUSARVIOSSA PYSYMISEKSI Hallituksen alainen toiminta Suunnittelu- ja kehittämisyksikkö Yhteiset palvelut Toiminta sopeutuu talousarvion 2007 voimavaroihin vähentämällä

Lisätiedot

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016 Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016 Leena Setälä, paj 23.2.2016 Esityksen sisältö palvelujen kysynnän kehitys ja ennuste sen muutoksista 2016 tuotannon tarpeet, hoitotakuutilanne

Lisätiedot

Toiminta alueellisena palvelujen Tuottajana. Joni Palmgrén (FaT, emba)

Toiminta alueellisena palvelujen Tuottajana. Joni Palmgrén (FaT, emba) Toiminta alueellisena palvelujen Tuottajana Joni Palmgrén (FaT, emba) Satakunnan sairaanhoitopiirin sairaanhoidollisten palveluiden liikelaitos, SataDiag SataDiag on liikelaitos, joka tuottaa diagnostisia-

Lisätiedot

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Työpaperi T17 Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto 2009-2011 (VeTe) Hoitotyön henkilöstövoimavarojen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymäkonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymäkonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (8) Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymäkonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 2 (8) Sisäinen valvonta ja riskienhallinta

Lisätiedot

THL:n tuottavuusseuranta 2013

THL:n tuottavuusseuranta 2013 THL:n tuottavuusseuranta 2013 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Tuottavuusseminaari 3.2.2015, HUS 3.2.2015 Pirjo Häkkinen/Tuottavuusseminaari/ HUS 1 Tuottavuus Tuottavuus = Tuotokset Panokset 3.2.2015

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Kolmannesvuosiraportti elokuu 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Kolmannesvuosiraportti elokuu 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Katariina Korhonen HÄLSOVÅRD / Förändr.budget /Muutettu talousarvio Förverkligat / Prognos / Social- och hälsovårdsnämnden Käyttö % Ennuste Sosiaali- ja terveyslautakunta

Lisätiedot

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä.

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä. SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunnan kokoonpano ja toimikausi... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 3 4 Päätöksenteko johtokunnassa... 3 2. LUKU,

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015 PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS Kumppanuusneuvottelut 2015 LAIT JA ASETUKSET PERUSTANA TERVEYDENHUOLTOLAKI Jonka pyrkimyksenä on: - Toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista

Lisätiedot

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri KHSHP Fimlab laboratorioiden yhteistyöhanke Markku Järvinen, johtajaylilääkäri, KHSHP

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Tyks-Sapa-liikelaitoksen toimintasääntö

Tyks-Sapa-liikelaitoksen toimintasääntö Tyks-Sapa-liikelaitoksen toimintasääntö Sairaanhoidollisten palveluiden liikelaitoksen johtokunta on hyväksynyt tämän toimintasäännön 20.11.2014 125 ja se on voimassa 1.1.2015 alkaen. YLEISET MÄÄRÄYKSET

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Mari Sjöholm. Sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien tammi-elokuu 2015. Yhteenvetoa kysynnästä, tuotannosta ja taloudesta. esh15 1-8

Mari Sjöholm. Sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien tammi-elokuu 2015. Yhteenvetoa kysynnästä, tuotannosta ja taloudesta. esh15 1-8 Mari Sjöholm Sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien tammi-elokuu 2015 Yhteenvetoa kysynnästä, tuotannosta ja taloudesta esh15 1-8 Kuntaliitto 27.11.2015 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto 3 Johdon sanallisia arvioita

Lisätiedot

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kunnanhallitus 123 16.04.2013 Sotkamon kunnan tilinpäätös 2012 KHALL 123 Kunnankamreeri Kuntalain 68 :n mukaan tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 1 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 4 3. Johtaminen 5 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 6 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 6 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT MUISTIO VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN JA SEN JÄSENKUNTIEN VÄLISET KUNTANEUVOTTELUT Loimaan alueen kunnat 4.11.2013

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Kuntatalouden hallinta

Kuntatalouden hallinta Kuntatalouden hallinta Jukka Pekkarinen Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari 2.12.2014 Finlandia-talo Kuntatalouden tila heikentynyt haasteena kestävyyden turvaaminen Kuntatalouden tulot eivät

Lisätiedot

Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014

Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014 Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014 Esa Ahonen, hallintoylilääkäri, vs sote-kuntayhtymän johtaja Kainuun sote/kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto Lähitulevaisuuden haasteet ja ajankohtaiset

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen

Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen Kaupunginhallitus 400 26.10.2015 Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen 1591/06.00.00/2015 KHALL 26.10.2015 400 Palvelusopimus Uudenkaupungin

Lisätiedot

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE)

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) 20.5.2010 1 / 5 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Finlands Universitetsfastigheter Ab:n (jäljempänä yhtiö ) päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiölakia

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot