KANTIN KYLÄ, Karvia. Suunnitelmia Kylä-kyllä! -hanke arkkit.yo. Elina Alatalo

Transkriptio

1 KANTIN KYLÄ, Karvia Suunnitelmia Kylä-kyllä! -hanke arkkit.yo. Elina Alatalo

2 Esipuhe Kantin kylä ei näytä kasvojaan ohikulkijalle. Sen luonne paljastuu vasta kyläteillä ja retkeilypoluilla, kun malttaa kääntyä hetkeksi sivuun ja hengähtää. Kantin maisemaa leimaa jyrkkä vastakohtaisuus, kuiva Lapin erämaita muistuttava jäkäläinen harju vaihtuu hetkessä jokilaakson reheväksi lehdoksi. Asutus keskittyy harjun ja jokiuoman välille, piiloon kyläteiden verkostoon. Persoonallinen kylä vaatii persoonalliset suunnittelukeinot. Kesän tavoitteena on ollut saada kyläläiset mukaan suunnittelemaan omaa kyläänsä. Asukkaat ovat ympäristönsä parhaita asiantuntijoita ja kun siihen lisätään suunnittelija, joka ei kylässä aiemmin ole käynyt, saadaan erilaisten näkökulmien avulla monipuolisia lopputuloksia. Kanttilaiset ovat olleet alusta lähtien hyvin aktiivisia ja minut on otettu lämpimästi vastaan kuin kotikylään. Yhteistyöllä on kylässä perinteitä, tämänkin kesän aikana kylän eri tahojen järjestämissä talkoissa kunnostettiin urheilukenttää, tehtiin koululle jääkiekkokaukaloa ja raivattiin pusikoita. Vuonna 1993 arkkitehtiyo. Juha Prittisen tekemä Kantin kyläsuunnitelma keskittyi kyläkeskukseen ja sen kehittämiseen. Kylän rakenne on niistä ajoista täysin muuttunut, vanha kyläraitti on katkaistu ohikulkutiellä, leikkauksena kallion läpi. Leikkauksen alle jääneen kallion etelärinteelle oli suunniteltu keskusta tukevaa uudisrakentamista. Vanha kyläkeskus on hiljentynyt ja uuden muodostaa Kantin koulun ja Jokipirtin ympäristön toiminnallinen keskus. Suomijoki Särkikoski Uusissa suunnitelmissa on valittu laajempi näkökulma ja keskitytty kylään kokonaisuutena. Sen lisäksi on poimittu muutamia erityiskohteita tarkempaan suunnitteluun. Paitsi että mittakaava vaihtelee suuresta pieneen, myös suunnitelmien aiheet ovat eläneet ja tarkentuneet kesän kuluessa. Lopputuloksena on erilaisia kevyitä maisema-analyysejä, tarkempia huomioita maisemasta ja maisemanhoidollisia toimenpide-ehdotuksia, ehdotuksia Kantin tuleviksi rakennuspaikoiksi, tarkempia suunnitelmia kyläkeskuksesta ja sen korostamisesta sekä kartoitus Kantin retkeilyreitistöistä ja merkittävistä paikoista. Suunnitelmat ovat epävirallisia ja niiden on tarkoitus olla ensisijaisesti tietolähteitä, joihin on kartoitettu ideoita ja kehittämisnäkymiä. Niillä ei ole samaa juridista merkitystä kuin esim. kaavalla, mutta ne on tehty pohjaselvityksinä toimenpiteille säilyttäen vapaampi, luovempi ja rohkeampi ote. Suunnitelmat ovat kaavaa monipuolisempia, niillä on mahdollisuus vaikuttaa ja hyvin yhteistyössä tehtyinä ne kehittyvät toteutukseen saakka. Särkikoski Kiitokset kaikille osallistuneille ja etenkin Kantin kylätoimikunnalle aktiivisuudesta sekä Kantin maatalousnaisille kesän tilaisuuksien kahvittamisesta! Ilman teitä osallistuva suunnittelu olisi ollut mahdotonta. Kantti kestää! Tampereella arkkit.yo. Elina Alatalo Kantinkangas 1

3 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe... 1 SISÄLLYSLUETTELO Kylä-kyllä! -hanke Kantissa Tulevaisuudessa Kantin esittely ja suunnittelualue Kevyt maisema-analyysi, viljelyaukeat, selänteet, eroosiolaakso Puolustusvoimat ja Niinisalon varuskunnan suunnitelmat Maa-aineksen otto ja pohjavesialueet Kantissa Kevyt maisema-analyysi, Niinisalon varuskunnan suunnitelmat Kevyt maisema-analyysi, maa-aineksenotto ja pohjavesi Kevyt maisema-analyysi, luonnonsuojelualueet ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet Kantin suojelualueet ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet Rakennuspaikkasuunnitelma Kevyt maisema-analyysi, asutustihentymät, selänteet ja suot Kevyt maisema-analyysi, asutustihentymät,rakennukset ja tiestö Rantayleiskaava Karvianjoelle Asutustihentymien erityiset rakenteet Perinteisiä ohjeita rakennuspaikan valintaan Kantin mahdollisia tulevia rakennuspaikkoja Ehdotuksia Kantin tuleviksi rakennuspaikoiksi Havaintoja Kantin maisemasta Havaintoja kyläkeskuksesta Kyläkeskuksen maisemanhoitosuunnitelma Ilmoitustaulu-infopiste Retkeilyreitistöt ja kohdekartoitus Lähdeluettelo Kansikuvat vasemmalta oikealle: Hautalankylä, Lylykoski ja Partalankylä Karttapohjat Maanmittauslaitos lupanro PISA/138/2004, Kuvat Elina Alatalo 2

4 1. Kylä!-kyllä hanke Kantissa Kantin suunnitelmat on tehty kesän 2004 aikana Kylä-Kyllä! hankkeen puitteissa, jonka tarkoituksena on etsiä uusia kylien suunnittelujen käytäntöjä. Tätä tavoiteltiin eri keinoja soveltavilla osallistumis- ja suunnittelumenetelmillä. Jokainen kylä on erilainen, mikä tarkoittaa, että suunnittelullekin on löydyttävä yksilölliset kylälle sopivat keinot. Toissijaisena tavoitteena hankkeessa on dokumentoida saadut kokemukset tulevia kyläsuunnitteluprojekteja varten. Hankkeessa on mukana 15 kylää Pirkanmaalta, Satakunnasta, Kanta- ja Päijät-Hämeestä. Se on viralliselta nimeltään Kyläsuunnittelun ja MRL:n osallistumiskäytäntöjen yhdentäminen. Hanke toteutetaan yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston ja Pirkanmaan Maaseudun Kehittämisverkoston kanssa, rahoitus saadaan ylimaakunnallisesta ALMA:sta. Hankkeeseen lähteneillä kylillä on jokaisella käytössään kolmen kuukauden ajan arkkitehtiopiskelija tai puolen vuoden ajan diplomityöntekijä. Hanke on kaksivuotinen ja kesällä 2005 mukana ovat uudet työntekijät. Kantin kylän suunnittelun teemoja etsittiin useamman tapahtuman avulla aloitettiin kaikille avoimella tiedotus- ja keskustelutilaisuudella, jossa rajattiin suunnittelualue ja pyrittiin löytämään aiheet, joihin suunnittelussa keskityttäisiin. Aiheiden hahmottamista jatkettiin ideariihellä ja suunnittelutilaisuudella. Kantin kylän keskuksesta rakennettiin pienoismalli lasten ja lastenmielisten kanssa Pienoismallin avulla saatiin kuulla lasten ajatuksia kylästä ja malli helpotti maaston hahmottamista. Pienoismallilla oli hyvä tarkastella myös ohiajamisen ongelmaa. Suunnittelukeinojen vahtaminen tuo uusia näkökulmia. Suunnitteluaiheiden tarkennuttua järjestettiin Kantin maatalousnaisten kanssa yhteistyössä perinteinen pyöräilytapahtuma, jonka päätepisteessä Jokipirtillä keskusteltiin hankkeesta, kartoitettiin Kantin tulevia rakennuspaikkoja ja perustettiin kolme suunnitteluryhmää ajatusten jatkotyöstöä varten. Pyöräilytapahtuman jälkeiset kaksi päivää oli varattu rakennuspaikkojen arvioimiseen maastossa yhdessä rakentamista mahdollisesti aikovien kanssa. Suunnitteluryhmät kokoontuivat ensimmäisen kerran ja toisen kerran Suunnitteluryhmien viimeisessä kokouksessa tarkastettiin valmistuneita suunnitelmia. Kesän päätteeksi järjestetään Karvian kirjastolla esittelytilaisuus ja näyttely. Näiden lisäksi on tehty lukuisia yhteisiä maastokäyntejä ja kyläkierroksia sekä keskusteltu hankalistakin aiheista. Pienoismalli Kantista Suunnittelutilaisuus Tulevaisuudessa Kantin kehittäminen ei katkea Kylä-kyllä! hankkeen loppumiseen. Heinäkuussa 2004 Kantti haki mukaan Karvian Kiri ry:n Karvia kirien huomiseen! hankkeeseen. Liitteeksi hakemukseen teimme yhteistyössä kylätoimikunnan kanssa ehdotuksen hankkeiden välisestä yhteistyöstä, sillä hankkeet keskittyvät osittain samojen aiheiden ympärille. Myös Kiri:n hankkeessa on kyse kylien kehittämisestä. Yhteistyö on tärkeää, sillä se varmistaa kehityksen jatkumisen, minkä lisäksi tulevan hankkeen on helpompi aloittaa, kun samoja perusselvityksiä ei tarvitse toistaa. Suunnitteluryhmien on tarkoitus olla Pienoismallipaja Jokipirtti

5 tiedonvälittäjiä kahden eri hankkeen välillä ja jatkaa työtään seuraavan hankkeen aikana. Mikäli hanke ei käynnistykään, jatko jää suunnitteluryhmien ja kylätoimikunnan vastuulle. Syyskuussa 2004 selviää aloittaako Karvia kirien huomiseen!, jonka jälkeen yhteistyöstä saadaan kirjallinen sitoumus. Suullisesti ehdotus on hankkeen käynnistäjien puolella hyväksytty ja he suorastaan toivoivat, että hankkeeseen osallistuvilla kylillä olisi omia erityisiä toiveitaan kylien kehittämisestä. Koska osa Karvia kirien huomiseen!- hankkeen tavoitteista tulee täyttymään jo Kylä-kyllä!:n aikana, voidaan jäljelle jääneiden resurssien avulla keskittyä Kantin osalta jatkamaan ryhmien työskentelyä, kokoamaan tärkeiksi koettuja www-sivuja ja esitteitä kylästä sekä jatkamaan toteutusvaiheeseen edenneitä suunnitelmia. Kiri:n tarkoituksena on julkaista kylistä Asukkaaksi Karviaan kansio, jossa esitellään mahdollisia rakennuspaikkoja ja pyritään helpottamaan kyliin muuttamista. Kanttilainen hevonen Kylä-kyllä! on kolmen kuukauden mittaisena hankkeena liian lyhyt suuntautumaan toteutukseen, mutta toisaalta se toimii ihanteellisesti ajatusten herättäjänä ja lähtölaukauksena. Kesän aikana hahmotettuihin teemoihin keskittymällä ja nyt aloitettua työtä jatkamalla päästään Kantin kannalta parhaaseen tulokseen. Kerätty materiaali sekä suunnitelmat pienoismalleineen ja näyttelyplansseineen luovutetaan kylätoimikunnan ja siten myös mahdollisesti tulevan hankkeen käyttöön. Suunnitteluryhmiä on perustettu kolme. Ryhmä infopisteilmoitustaulu- kylänkalusteet keskittyy Kantin tunnistettavuuden ja Kantista tiedottamisen kehittämiseen. Kantin kylälle on suunniteltu oma ilmoitustaulu-infopiste, joka palvelee sekä asukkaita että matkustajia. Lisäksi kylän identiteettiä halutaan tukea persoonallisilla kylteillä ja muilla kadunkalusteilla. Tavoitteena on, että Kylä-kyllä! hankkeessa suunnitellaan infopiste ja kalusteet, mutta toteutus jäisi ainakin osittain Karvia kirien huomiseen! -hankkeen ajalle. Joen virkistyskäyttö -ryhmä pohtii kalastuksen, melomisen, uimisen yms. suunnittelutarpeita. Ryhmä Kohdekartoitus-retkeilyreitistötinfomateriaali kerää nimensä mukaisesti tietoa Kantin lukuisista retkeily- ja virkis-tysmahdollisuuksista, yöpymisvaihtoehdoista, nähtävyyksistä ja historiallisista paikoista. Tuloksia on tarkoitus julkaista sekä infopisteessä että tulevilla nettisivuilla. Tarkempaa tietoa suunnitteluryhmistä saa kylätoimikunnalta. Ehdotukset Kantin tuleviksi rakennuspaikoiksi, kyläläisten rakentamissuunnitelmien kartoittaminen ja maisemasuunnitelmat ovat pohjatyötä Karvianjoen tulevaa rantayleiskaavaa varten. Lisäksi ilmoitustaulu-infopiste tullaan rakentamaan kierrätyspisteen seuraksi koulun ympäristöön ensi kesän aikana. Kantti 2. Kantin esittely ja suunnittelualue Karvian kunta sijaitsee Pohjois-Satakunnassa rajanaapureinaan Kauhajoki, Jalasjärvi, Parkano, Kankaanpää ja Honkajoki. Asukkaita Karviassa on hieman yli 3000 ja kunnan pinta-ala on 520km2. Karvia on tunnettu maitotalouspitäjä ja maatiloja on Karviassa vielä n.440 kappaletta. Karvian työpaikkaomavaraisuus on 93%. Kantin karjaa 4

6 km Karvia m Suunnittelualue 1: Peltoaukeat Rakennukset Joki Talouksia suunnittelualueella on arviolta 200 ja asukkaita

7 Kantin kylä, Karvia Kevyt maisema-analyysi Kylä-kyllä! -hanke Elina Alatalo viljelyaukeat selänteet eroosiolaakso

8 2.3. Puolustusvoimat ja Niinisalon varuskunnan suunnitelmat Niinisalon varuskunnan alueisiin kuuluu suurin osa Kantinkangasta sekä Kauraharjunkankaan alue. Se on yksi kehitettävistä ja toiminnaltaan laajenevista varuskunnista. Pohjankankaan ampuma-alueelle on laadittu maankäyttösuunnitelma, joka on osa kokonaisuutta, jolla pyritään kehittämään varuskuntaa sekä ottamaan huomioon ympäristönäkökohdat. Puolustusvoimat vuokraavat maata metsähallitukselta ja suunnitelmien etenemistä on hidastanut alueille kaavailtujen suunnitelmien päällekkäisyydet. Kantin kylän kannalta maankäyttösuunnitelmassa merkittäviä ovat lähinnä aluevaraukset ja niiden laajuus. Vanhan lentokentän alueelle on suunnitteilla helikoptereiden laskeutumispaikka sekä tankkauspiste. Helikopterit eivät tule kuulumaan varuskunnan vakiokalustoon, vaan laskeutumispaikka toimisi lähinnä miehistöä siirrettäessä. Kantinkangas ja Kauraharjun alue haluttaisiin yhdistää varuskunnan liikenteelle varatulla väylällä. Sähkölinjaa on jo alettu siirtämään pois ampumaalueelta kulkemaan sen pohjoispuolelta. Myös tielinjausta ampuma-alueen pohjoislaidalla Kantista länteen aiotaan muuttaa. Suunnitelmat ovat yhä voimassa, tosin aluevaraukset ovat hiukan vähäisempiä kuin vuoden 2001 luonnoksessa. Suunnitelmia on mahdollisuus pyytää nähtäväksi varuskunnassa. Soranottoa Kyrönkankaan vanhan maantien kyljessä 2.4. Maa-aineksen otto ja pohjavesialueet Kantissa Sora ja hiekka ovat yksi Kantin rikkauksista, mutta samoin on harjusta virtaava pohjavesi. Maaaineksen otto keskittyy tällä hetkellä pohjavesialueille. Näiden kahden voimavaran hyödyntäminen tulisi saada tasapainoon. Toinen ei saa vaarantaa toista ja varovaisuutta tulisi olla etenkin pohjaveden suhteen, sillä kerran saastuessaan se on menetetty. Myös pohjavesi on erityisominaisuus. Kankaassa on Kantin alueella yhteensä 16 yksityistä ja vesiosuuskuntien vedenottamoa. Kuinka paljon maksaisi, jos vesi ei olisi vientituote Pohjanmaalle vaan tuotaisiin päinvastoin Karvialle? Sorakuoppia ei Kantin alueella juuri ole maisemoitu ja vaikka nämä arvet eivät tiellä kulkijalle heti paljastu, tulevat ne säilymään maisemassa pitkään. Soranotto vaatisi Kantissa suunnitelmallisuutta ja suunnitelmissa pysymistä. Maisemointiin sitoutuminen tulisi vaatia osana maanottolupaa. Soran ja hiekanotto on Kantin elinkeino, jonka tulee jatkua tulevaisuudessakin, mutta yhteisten koko kylää kunnioittavien sääntöjen puitteissa. Karvian kunnan maa-aineksenottosuunnitelma valmistuu alkusyksystä. Suunnittelussa on pyritty kokoamaan jo alkuvaiheessa kaikki asiaan vaikuttavat tahot yhteen Satakuntaliittoa ja ympäristökeskusta myöten. Keskeisenä tavoitteena on pidetty reunaehtojen asettamista sekä vaikutusten arvottamista. Uusi uimapaikka Kauniskankaalle Maa-aineksenottosuunnitelmassa yhtenä tavoitteena on maisemoida Kauniskankaan mahdollista tulevaa pohjavedenpinnan alaista maanottoa siten, että Karviaan saataisiin pohjavedestä kerääntyvä tekojärvi. Maisemoitava järvi tarjoaisi kaivatun uimapaikan, kun Karvian muita uimapaikkoja vaivaa kesäisin sinilevä. Syytä varovaisuuteen kuitenkin on, harjun toisella kyljellä sijaitsevat Kantin runsaat lähteet. Selvityksiä pohjaveden alaisesta maanotosta Kauniskankaalla tekee tällä hetkellä kunsultointina SCC Viatec. 7

9 Helikopterikenttä ja tankkauspiste Sähkölinjan uusi linjaus Kantin kylä, Karvia Kevyt maisema-analyysi Kylä-kyllä! -hanke Elina Alatalo Niinisalon varuskunta Varuskunnan laajennustarvealue Seutukaava: arvokas harjualue Karvian kunnan maat

10 Kantin kylä, Karvia Kevyt maisema-analyysi Kylä-kyllä! -hanke Elina Alatalo pohjavesialue vedenottamot nykyinen ja aiempi maaaineksenotto maa-aineksenoton suunnittelualue

11 Kantin kylä, Karvia Kevyt maisema-analyysi Kylä-kyllä! -hanke Elina Alatalo Seutukaava: arvokas harjualue luonnonsuojelualueet kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet

12 2.8. Kantin suojelualueet ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet Suomaisemaa Satakunnan Seutukaava 5:ssa arvokas harjualue tarkoittaa maaaineksen otolta suojeltavaa harjualuetta tai muuta geologista muodostumaa, josta ei tulisi ottaa maa-aineslaissa tarkoitettua ainesta lainkaan. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet ovat Museoviraston ja Ympäristöministeriön valtakunnallisesti merkittäviksi arvioimia maisemallisin, historiallisin sekä rakennushistoriallisin ja rakennustaiteellisin perustein. Kulttuurihistoriallisen arvon säilyttämiseen tulee kiinnittä erityistä huomiota. Toimenpiteistä on pyydettävä lausunto Satakunnan museolta ja kunnan kaavoitusviranomaiselta. Kantin kultturihistoriallisesti arvokkaita alueita ovat (kts. edellinen maisema-analyysi) 1. Pohjankankaantie, mahdollisesti jo keskiajalla syntynyt kangastie, joka johtaa Mouhijärven Häijäältä Kyröskoskelle ja sieltä helppokulkuisia Hämeenkankaan ja Pohjankankaan hiekkaharjuja pitkin Niinisalon ja Karvian kautta Pohjanmaalle. Raivattuna tienä se mainitaan jo Kohde jatkuu Jämijärven ja Kankaanpään puolella. 2. Hautalan pohjalaisvaikutteinen tila 1850-luvulta. 3. Kantin saha- ja myllyalue, jäljellä enää perustuksia sekä Vartinkosken silta ja pato. 4. Kyrön Skanssi eli nuijasotien aikana kangastien varrelle perustettiin varustus. Sen lähellä sijaitsee kaksi 1700-luvun aittaa, joihin liittyy perimätietoa Suomen sodan ajoilta. Kantin talon päärakennus on 1870-luvulta. Luonnonsuojelualue on luonnonsuojelulain nojalla suojeltava alue, jota koskevista toimenpiteistä on pyydettävä lausunto asianomaiselta suojeluviranomaiselta. Alueilla on kiinnitettävä erityistä huomiota maisemanhoitoon. Lähteestä virtaava puro Kantin alueella maakunnallisia luonnonsuojelualueita ovat 5. Kantin lähteet ja lähdesuot, lukuisten suurten lähteiden alue harjussa. 6. Karvianjoen kosken eli Vartin kosken, vanhan myllyn, vanhan padon ja sillan muodostama kokonaisuus. Kantin valtakunnallinen luonnonsuojelualue 7. Kaurakeidas-Kavettakeidas-Pitkänniemenkeidas, soiden alueella on paljon keitaita, se on kaunis maisemakokonaisuus ja riistan lisääntymisalue. Osa alueesta on muodostettu soidensuojelualueeksi mm. monipuolisuuden ja edustavuuden, virkistys- ja opetuskäytön perusteella. Vartinkoski 11

13 Kavettakeitaan virkistys- ja opetuskäyttö on tällä hetkellä hyvin vähäistä. Kyläläiset tahtoisivat keitaan maisemat aktiivisemmin osaksi Kanttia. Kavetan suunnitelmassa kahden vanhan tervahaudan väli yhdistettäisiin polulla ja pitkospuilla. Alkupäähän on mahdollista saada pieni parkkialue. Paitsi että tämä auttaisi Metsähallitusta lunastamaan osaa suojeluperusteista, paikallinen metsästysseura hyötyisi nopeammasta kulkuyhteydestä suoalueen poikki. Näiden kolmen osapuolen kannattaisi yhdistää voimansa. Lisätietoja keitaan vieressä asuvalta Kari Kontiaiselta. P tervahauta tervahauta Suunnitelma, joka mahdollistaisi Kavettakeitaan virkistys- ja opetuskäytön 3. Rakennuspaikkasuunnitelma Kylän elinvoimaisuus muodostuu kyläläisistä ja heidän aktiivisuudestaan. Yksi kylien suurimmista ongelmista tällä hetkellä on väestön väheneminen ja ikääntyminen. Kylän tulisi houkutella lapsiperheitä, jotta se pysyisi elossa. Vaikka onkin niin, että kysyntä luo tarjontaa, voidaan houkuttelevan tarjonnan ja mainonnan avulla luoda kysyntää. Ehdotuksilla Kantin tuleviksi rakennuspaikoiksi pyritään helpottamaan kylään muuttamista ja tonttipaikan etsintää. Kantin kylä muodostuu erillisistä pienistä asutustihentymistä, kylistä kylän sisällä. Näillä tihentymillä on usein oma rakenteensa ja omat erityispiirteensä. Asuintihentymät on määritelty maastossa rakennusten välisen etäisyyden, näköyhteyden ja kulkuyhteyksien avulla. Kantin mahdollisia tulevia rakennuspaikkoja on etsitty etenkin tätä kylän kokonaisrakennetta ja maisemaa ajatellen. Sillä pyritään tukemaan Kantin olemassa olevaa luonnetta, eikä keinotekoisesti luomaan uutta. Uuden rakentamisen tulisi sijoittua näihin asutuskeskittymiin täydentämään niitä, millä estetään kylän hajoaminen yksittäisiksi talouskeskuksiksi. Yksittäisiä hyviä paikkoja saattaa löytyä muualtakin, mutta ne eivät samalla tavoin palvele kokonaisuutta. Kantin rakennuspaineet eivät myöskään ole niin suuret, että kannattaisi pyrkiä perustamaan uutta asutustihentymää. Rakennuskanta on perinteisesti keskittynyt jokilaaksoon, eikä juurikaan nouse harjulle. Tämän vuoksi kyläkeskuksen ympäristössä Karvianjoen itäpuoli on lähes rakentamatta. Joen harjun puolelle kannattaisi edelleen rakentaa lähinnä vain mökkejä, jolloin ranta ja harju säilyvät virkistyskäytössä. Kantin asutuskeskittymät sijaitsevat enimmäkseen päätiestä poikkeavien kyläteiden varrella, mikä aiheuttaa sen, että päätietä kulkevat ajavat helposti kylän ohitse. Ohiajamisen ilmiöön vaikuttaa myös vanhan kyläkeskuksen jääminen sivuun päätien oikaisun jälkeen. Tiheimmin asuttu alue jää mäntymetsän taakse piiloon. Tämän takia etenkin uutta koulun ympärille muodostunutta toiminnallista kyläkeskusta tulisi tukea uudisrakentamisella. Koulu on tällä hetkelle vielä elinvoimainen ja lapsiperheiden saaminen sen läheisyyteen varmistaisi koulun säilymisen. Keskusalueen lisäksi rakentamista kannattaa ohjata etenkin koulun ympäristössä sijaitseviin asutuskeskittymiin. Skanssin aitat Kantin talon pihapiiriä 12

14 Kantin kylä, Karvia Kevyt maisema-analyysi Kylä-kyllä! -hanke Elina Alatalo asutustihentymä tiivein asutustihentymä selänteet suot

15 Hautalankylä Korpikylä Lylymäki Jouhimaa Luomanlenkki Luomanvarsi Kantin kylä, Karvia Kevyt maisema-analyysi Kylä-kyllä! -hanke Elina Alatalo asutustihentymä tiivein asutustihentymä rakennukset autolla kuljettavissa oleva tiestö

16 Rakennuspaikkoja on etsitty joka puolelta kylää, vaikka ensisijaisesti toivotaan rakentamisen keskittyvän koulun ympäristöön. Ehdotuksia on useita, mutta oletuksena ei ole, että jokainen osoitettu paikka tulisi rakentaa, vaan suunnitelmalla halutaan näyttää eri mahdollisuuksia eri puolella kylää. Jos joku tahtoo rakentaa tietyn asutuskeskittymän tuntumaan, suunnitelman avulla voi löytää sille kylän osalle sopivan ratkaisun. Osa rakennuspaikoista on pohdittu maanomistajien kanssa ja joitakin on käyty yhdessä maastossa arvioimassa. Mukana on myös ehdotuksia, joista ei ole vielä keskusteltu Rantayleiskaava Karvianjoelle Tällä hetkellä rantarakentamista ei sallita kaavoittamattomille alueille. Joissain tapauksissa rakentamiselle voidaan myöntää poikkeuslupa, mutta yleisimmin, kuten Kantissa, pyritään odottamaan kunnes kaavoitustyö saadaan valmiiksi. Tavoitteena on rakentamisen ohjaaminen vesistön kannalta järkevästi sekä varmistaa mahdollisuus rantojen virkistyskäyttöön. Kantissa Karvianjoen rantayleiskaavaa aletaan juuri laatimaan ja rakennuspaikkasuunnitelma sekä muut kesän aikana kootut suunnitelmat on tehty pohjatyöksi kaavalle. Kyläläisten kanssa tehdyissä suunnitelmissa on kuitenkin keskitytty koko kylän alueeseen eikä ainoastaan kaavoituksen pohjatyöhön, suunnitelmien perustarkoitus on palvella suoraan kylää. Kaavoituksen on arvioitu kestävän noin kolme vuotta. Lisätietoja aluearkkitehti Ilmari Mattilalta. Lylykoski Rantayleiskaava rajoittaa kyläkeskuksen suunnittelua, sillä rakennusoikeutta ei joenrannassa ja kaavoitusalueella juuri ole jäljellä. Tässä tilanteessa kannattaisi harkita rakennusoikeuden siirtämistä tai ostamista kyläkeskukseen joen ylä- tai alajuoksulta. Koulun ympäristön hyvien rakennuspaikkojen tultua käytetyksi ei kyläkeskuksen tuntumaan kannata enää rakentaa vain keskusta korostaakseen. Uuden rakennuksen on aina pystyttävä tuomaan lisäarvoa ympäristöönsä Asutustihentymien erityiset rakenteet Jouhimaa Asutustihentymään tai sen läheisyyteen rakennettaessa tulisi noudattaa sille tyypillistä rakennetta ja perinnettä. Jouhimaassa rakennukset sijoittuvat avoimeen ja tasaiseen peltomaisemaan talouksittain ripoteltuina ja kylätie kulkee useimmiten tilojen pää- ja talousrakennusten lävitse. Tie on mutkitteleva soratie ja joki läheinen elementti maisemassa. Näkymät ovat Kantin pisimpiä. Luomanvarressa, päätien suoralla ja mäettömällä osuudella, talot sijaitsevat useimmiten omien liittymiensä päässä päätielle avautuvien peltojen kauimmaisissa reunoissa. Tällä saadaan etäisyyttä päätien 80km:n tuntinopeudella kulkevaan liikenteeseen. Suoraa tietä jaksottavat peltoaukeat ja pienet metsiköt sekä maisemapuut. Luomanlenkki muodostaa alueella oman yksikkönsä kumpuilevassa pienten puronuomien muokkaamassa maastossa. Kantin koulu Näkymä koululle 15

17 Korpikylässä rakennukset sijoittuvat kylätien varteen ja talouskeskukset sijaitsevat kokonaan jommallakummalla puolen tietä. Tie on mutkainen ja peltoaukeat sen verran pieniä, että näkymät säilyvät lyhyinä. Purojen aiheuttama eroosio näkyy maisemassa selkeästi. Maisema avartuu yllättäin hyvin pitkiksi näkymiksi itään neljän tien risteyksen kohdalla. Vanha kyläkeskus erottuu muista lähinnä aavistuksen tiheämmän rakentamisen perusteella. Rakennukset keskittyvät raitin ja joen väliin. Aluetta hallitsevat tyhjilleen jäänyt kioski ja lopettaneen kyläkaupan tilat. Lisärakentamista rajoittaa rantarakentamisen määrittämien rakennusoikeuksien puuttuminen, toisella puolen raittia sijaitsee kuljetusyrityksen paikoitusalue. Hautalankylä toistaa Luomanvarren rakennetta päätien varressa, mutta kylätiellä mittakaava on pienempi ja maasto kumpuilevampaa. Myös täällä purot ovat kuluttaneet maastoa. Näkymät aukeavat paikoitellen joelle saakka. Lylymäellä taloryhmän läpi kulkee pieni tie ja ohikulkuun on varattu toinen reitti. Tässä mittakaavassa ratkaisu takaa rauhalliset sisäpihat tarjoten kuitenkin ohikulkijalle mielenkiintoisia näkymiä Perinteisiä ohjeita rakennuspaikan valintaan lähteenä Tarmo Peltonen, kulttuuriympäristöohjelmat CD Tukeudu kylän perinteiseen rakenteeseen. Yleisesti tarkasteltuna, jos kylän alue leikataan vesistöstä vedenjakajaa kohti, saadaan seuraava ketju: vesi-ranta-pelto-kumpare-pelto-metsänreuna-syvä metsä. Tässä ketjussa kylän talot sijoittuvat joko ranta-asutuksena rantatöyräälle, kumpareasutuksena peltojen keskellä oleville saarekkeille tai reuna-asutuksena peltoaukean ja isomman metsäalueen reunaan. Myös metsistä voi löytyä vähäistä asutusta. Rakenne pätee hyvin Kanttiin. Rakennusta tulee tarkastella aina osana kokonaisuutta, kylää ja maisemaa. Sijoita rakennus selvästi kylän tuntumaan tai selvästi sen ulkopuolelle. Yksi maiseman hahmottumisen tärkeimmistä tekijöistä on rajautuminen. On voitaa määritellä, mistä kylä alkaa ja mihin se loppuu. Pyri löytämään luonnosta, maisemasta ja historiasta paikkoja, kohtia ja elementtejä, joihin uusi rakennus voi sitoutua. Jouhimaa Talo kannattaa rakentaa lähiympäristöä korkeammalle paikalle, jolloin pihapiiri säilyy kuivempana ja suhde maisemaan on kaunis. Käytä hyväksesi maaston luonnollisia muotoja, vältä pengerryksiä tai leikkauksia. Sijoita rakennus aurinkoiseen paikkaan ja suojaa pihapiiri kylmiltä ilmansuunnilta, ellei luonto sitä ole jo tehnyt. Älä tuhoa paikan parhaita ominaisuuksia rakentamalla niiden päälle. Älä käytä rakentamiseen hyvää viljelysmaata. Hyvän rakennusmaan ominaisuudet ovat toiset kuin hyvän viljelysmaan. Varo myös sijoittamasta rakennusta liian lähelle vesirajaa. Kauempana rannasta veteen avautuva maisema on lähes poikkeuksetta parempi ja tasapainoisempi myös järveltä rantaan päin. Suosi perinteisiä rakennustapoja ja rakennusmateriaaleja, sillä ne sopivat suomalaiseen ilmastoon ja maisemaan. Niiden soveltu- Hautalankylä 16

18 vuus on koeteltu vuosisatojen aikana. Puu on erinomainen vaihtoehto. Rakenna mieluummin yksinkertaisesti, kuin monimutkaisesti. Suomalaisen maaseutumaiseman estetiikka perustuu hirsirakentamiseen. Rakennukset ovat yleensä suorakaiteisia ja niissä on kevyitä ulkonevia kuisteja. Talotehtaiden ratkaisut ovat lähes poikkeuksetta liian raskaita ja huonosti maisemaan istuvia. Korjaamisen on yleisesti arveltu tulevan kalliimmaksi kun uuden rakentaminen. Näin onkin, jos korjauksen tarkoitus on poistaa kaikki vanhan rakennuksen ominaisuudet ja korvata ne uusilla. Useimmiten tällä tavoin hävitetään suurin osa vanhan rakennuksen hyvistä ominaisuuksista. Korpikylä 3.6. Kantin mahdollisia tulevia rakennuspaikkoja, kartoitus Jokipirtillä Nro kartalla, nimi ja yhteystiedot 1. Ala-Kantti Jari ja Seppälä Riitta Yliluoma Esa ja Marjo Suoneva Jani Ylilammi Seppo Sillanpää Asko Myllyviita Simo Suunnitelmien ja rakennuspaikan kuvaus sekä rantayleiskaava-alueella kantatilatarkastelun mukainen tilanne rakennusoikeuden suhteen Maastokäynti tehty. Valmius myydä tonttipaikaksi. Kantatilatarkastelun mukaan ei rakennusoikeutta. Rakentaminen olisi luontevaa metsikön reunaan olemassa olevan kylärakenteen jatkoksi. Metsän reunaa kulkee jo melkein autolla ajettava tie. Tasaiselta mäen laelta ei näy joelle. Metsäkaistale antaa näköja melusuojan maantieltä. Rannassa metsikkö, maastokäynti tehty. Halutaan myydä tonttipaikaksi. Rakentaminen soveltuisi parhaiten metsikön reunaan lähelle jokea, mutta vaatisi ympäristön maisemointia ja pihan rajaamista pellon suuntaan. Joelle voisi avata kapeita näkymiä, muuten liian tukkoinen maisema. Rakennusoikeutta yhteen paikkaan, mahdollisesti tulossa lisää. Suunnitteilla omaan käyttöön mahd. mukaan yksi isompi talviasuttava mökki ja toinen rantasauna. Sijaitsee mahdollisesti rantayleiskaavan alueen ulkopuolella. Maastokäynti tehty. Käytössä vielä yksi rakennusoikeus. Todella kaunis paikka talviasuttavalle kesämökille, omaan käyttöön. Jos mahdollista, viereiseen saareen rakennetaan pieni sauna. Maastokäynti tehty, tavoitteena saada omaan käyttöön talviasuttava saunamökki. Rinnepaikka mahdollistaa mökin rakentamisen kahteen eri tasoon. Rakennusoikeutta kantatilatarkastelun mukaan 5 paikkaa. Mökki omaan käyttöön niemenkärkeen. Kantatilatarkastelun mukaan yksi käyttämätön rakennuspaikka. 7. Karvian kunta Kantatilatarkastelun mukaan oikeus yhteen rakennuspaikkaan. 17

19 8. Vuorenmaa Alpo Runsas Pertti Suomijoen rantaan asunto itselle sekä mahdollisesti lisäksi vuokrataloja esim. Karviassa muutamia kuukausia viipyville työntekijöille tai matkustajille. Moottorikelkkareitti kulkee aivan tontin kyljestä. Lisäksi Karvianjoen rantaan suunnitteilla vuokrattava mökki kalastajille ja melojille. Kantatilatarkastelun mukaan ei rakennusoikeutta. Maastokäynti tehty. Oma mökki suunnitteilla jokirantaan. Lisäksi kiinnostusta myydä tonttipaikkoja tai ehkä rakentaa mökkejä vuokrattavaksi, sillä varsinainen maatila sijaitsee Parkanossa, eikä maiden lohkominen Kantissa tuottaisi ongelmia. Maastokäynti tehty. Kolme käyttämätöntä rakennuspaikkaa. 10. Ylilammi Erkki Huhtaluoma Markku Saunamökkipaikka itselle tai jälkikasvulle omaan pihapiiriin. Toiveena uintimahdollisuus joessa. Maastokäynti tehty. Sijaitsee mahdollisesti rantayleiskaava-alueen ulkopuolella. Pihasauna omaan käyttöön, kauemmas jokirantaan tulevaisuudessa mökki lapsille tai jopa tonttipaikka myytäväksi. Maastokäynti tehty. Sijaitsee mahdollisesti rantayleiskaavaalueen ulkopuolella. Karvianjoen rantayleiskaava-alueen rajaus