KANTIN KYLÄ, Karvia. Suunnitelmia Kylä-kyllä! -hanke arkkit.yo. Elina Alatalo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KANTIN KYLÄ, Karvia. Suunnitelmia Kylä-kyllä! -hanke 30.8.2004 arkkit.yo. Elina Alatalo"

Transkriptio

1 KANTIN KYLÄ, Karvia Suunnitelmia Kylä-kyllä! -hanke arkkit.yo. Elina Alatalo

2 Esipuhe Kantin kylä ei näytä kasvojaan ohikulkijalle. Sen luonne paljastuu vasta kyläteillä ja retkeilypoluilla, kun malttaa kääntyä hetkeksi sivuun ja hengähtää. Kantin maisemaa leimaa jyrkkä vastakohtaisuus, kuiva Lapin erämaita muistuttava jäkäläinen harju vaihtuu hetkessä jokilaakson reheväksi lehdoksi. Asutus keskittyy harjun ja jokiuoman välille, piiloon kyläteiden verkostoon. Persoonallinen kylä vaatii persoonalliset suunnittelukeinot. Kesän tavoitteena on ollut saada kyläläiset mukaan suunnittelemaan omaa kyläänsä. Asukkaat ovat ympäristönsä parhaita asiantuntijoita ja kun siihen lisätään suunnittelija, joka ei kylässä aiemmin ole käynyt, saadaan erilaisten näkökulmien avulla monipuolisia lopputuloksia. Kanttilaiset ovat olleet alusta lähtien hyvin aktiivisia ja minut on otettu lämpimästi vastaan kuin kotikylään. Yhteistyöllä on kylässä perinteitä, tämänkin kesän aikana kylän eri tahojen järjestämissä talkoissa kunnostettiin urheilukenttää, tehtiin koululle jääkiekkokaukaloa ja raivattiin pusikoita. Vuonna 1993 arkkitehtiyo. Juha Prittisen tekemä Kantin kyläsuunnitelma keskittyi kyläkeskukseen ja sen kehittämiseen. Kylän rakenne on niistä ajoista täysin muuttunut, vanha kyläraitti on katkaistu ohikulkutiellä, leikkauksena kallion läpi. Leikkauksen alle jääneen kallion etelärinteelle oli suunniteltu keskusta tukevaa uudisrakentamista. Vanha kyläkeskus on hiljentynyt ja uuden muodostaa Kantin koulun ja Jokipirtin ympäristön toiminnallinen keskus. Suomijoki Särkikoski Uusissa suunnitelmissa on valittu laajempi näkökulma ja keskitytty kylään kokonaisuutena. Sen lisäksi on poimittu muutamia erityiskohteita tarkempaan suunnitteluun. Paitsi että mittakaava vaihtelee suuresta pieneen, myös suunnitelmien aiheet ovat eläneet ja tarkentuneet kesän kuluessa. Lopputuloksena on erilaisia kevyitä maisema-analyysejä, tarkempia huomioita maisemasta ja maisemanhoidollisia toimenpide-ehdotuksia, ehdotuksia Kantin tuleviksi rakennuspaikoiksi, tarkempia suunnitelmia kyläkeskuksesta ja sen korostamisesta sekä kartoitus Kantin retkeilyreitistöistä ja merkittävistä paikoista. Suunnitelmat ovat epävirallisia ja niiden on tarkoitus olla ensisijaisesti tietolähteitä, joihin on kartoitettu ideoita ja kehittämisnäkymiä. Niillä ei ole samaa juridista merkitystä kuin esim. kaavalla, mutta ne on tehty pohjaselvityksinä toimenpiteille säilyttäen vapaampi, luovempi ja rohkeampi ote. Suunnitelmat ovat kaavaa monipuolisempia, niillä on mahdollisuus vaikuttaa ja hyvin yhteistyössä tehtyinä ne kehittyvät toteutukseen saakka. Särkikoski Kiitokset kaikille osallistuneille ja etenkin Kantin kylätoimikunnalle aktiivisuudesta sekä Kantin maatalousnaisille kesän tilaisuuksien kahvittamisesta! Ilman teitä osallistuva suunnittelu olisi ollut mahdotonta. Kantti kestää! Tampereella arkkit.yo. Elina Alatalo Kantinkangas 1

3 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe... 1 SISÄLLYSLUETTELO Kylä-kyllä! -hanke Kantissa Tulevaisuudessa Kantin esittely ja suunnittelualue Kevyt maisema-analyysi, viljelyaukeat, selänteet, eroosiolaakso Puolustusvoimat ja Niinisalon varuskunnan suunnitelmat Maa-aineksen otto ja pohjavesialueet Kantissa Kevyt maisema-analyysi, Niinisalon varuskunnan suunnitelmat Kevyt maisema-analyysi, maa-aineksenotto ja pohjavesi Kevyt maisema-analyysi, luonnonsuojelualueet ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet Kantin suojelualueet ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet Rakennuspaikkasuunnitelma Kevyt maisema-analyysi, asutustihentymät, selänteet ja suot Kevyt maisema-analyysi, asutustihentymät,rakennukset ja tiestö Rantayleiskaava Karvianjoelle Asutustihentymien erityiset rakenteet Perinteisiä ohjeita rakennuspaikan valintaan Kantin mahdollisia tulevia rakennuspaikkoja Ehdotuksia Kantin tuleviksi rakennuspaikoiksi Havaintoja Kantin maisemasta Havaintoja kyläkeskuksesta Kyläkeskuksen maisemanhoitosuunnitelma Ilmoitustaulu-infopiste Retkeilyreitistöt ja kohdekartoitus Lähdeluettelo Kansikuvat vasemmalta oikealle: Hautalankylä, Lylykoski ja Partalankylä Karttapohjat Maanmittauslaitos lupanro PISA/138/2004, Kuvat Elina Alatalo 2

4 1. Kylä!-kyllä hanke Kantissa Kantin suunnitelmat on tehty kesän 2004 aikana Kylä-Kyllä! hankkeen puitteissa, jonka tarkoituksena on etsiä uusia kylien suunnittelujen käytäntöjä. Tätä tavoiteltiin eri keinoja soveltavilla osallistumis- ja suunnittelumenetelmillä. Jokainen kylä on erilainen, mikä tarkoittaa, että suunnittelullekin on löydyttävä yksilölliset kylälle sopivat keinot. Toissijaisena tavoitteena hankkeessa on dokumentoida saadut kokemukset tulevia kyläsuunnitteluprojekteja varten. Hankkeessa on mukana 15 kylää Pirkanmaalta, Satakunnasta, Kanta- ja Päijät-Hämeestä. Se on viralliselta nimeltään Kyläsuunnittelun ja MRL:n osallistumiskäytäntöjen yhdentäminen. Hanke toteutetaan yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston ja Pirkanmaan Maaseudun Kehittämisverkoston kanssa, rahoitus saadaan ylimaakunnallisesta ALMA:sta. Hankkeeseen lähteneillä kylillä on jokaisella käytössään kolmen kuukauden ajan arkkitehtiopiskelija tai puolen vuoden ajan diplomityöntekijä. Hanke on kaksivuotinen ja kesällä 2005 mukana ovat uudet työntekijät. Kantin kylän suunnittelun teemoja etsittiin useamman tapahtuman avulla aloitettiin kaikille avoimella tiedotus- ja keskustelutilaisuudella, jossa rajattiin suunnittelualue ja pyrittiin löytämään aiheet, joihin suunnittelussa keskityttäisiin. Aiheiden hahmottamista jatkettiin ideariihellä ja suunnittelutilaisuudella. Kantin kylän keskuksesta rakennettiin pienoismalli lasten ja lastenmielisten kanssa Pienoismallin avulla saatiin kuulla lasten ajatuksia kylästä ja malli helpotti maaston hahmottamista. Pienoismallilla oli hyvä tarkastella myös ohiajamisen ongelmaa. Suunnittelukeinojen vahtaminen tuo uusia näkökulmia. Suunnitteluaiheiden tarkennuttua järjestettiin Kantin maatalousnaisten kanssa yhteistyössä perinteinen pyöräilytapahtuma, jonka päätepisteessä Jokipirtillä keskusteltiin hankkeesta, kartoitettiin Kantin tulevia rakennuspaikkoja ja perustettiin kolme suunnitteluryhmää ajatusten jatkotyöstöä varten. Pyöräilytapahtuman jälkeiset kaksi päivää oli varattu rakennuspaikkojen arvioimiseen maastossa yhdessä rakentamista mahdollisesti aikovien kanssa. Suunnitteluryhmät kokoontuivat ensimmäisen kerran ja toisen kerran Suunnitteluryhmien viimeisessä kokouksessa tarkastettiin valmistuneita suunnitelmia. Kesän päätteeksi järjestetään Karvian kirjastolla esittelytilaisuus ja näyttely. Näiden lisäksi on tehty lukuisia yhteisiä maastokäyntejä ja kyläkierroksia sekä keskusteltu hankalistakin aiheista. Pienoismalli Kantista Suunnittelutilaisuus Tulevaisuudessa Kantin kehittäminen ei katkea Kylä-kyllä! hankkeen loppumiseen. Heinäkuussa 2004 Kantti haki mukaan Karvian Kiri ry:n Karvia kirien huomiseen! hankkeeseen. Liitteeksi hakemukseen teimme yhteistyössä kylätoimikunnan kanssa ehdotuksen hankkeiden välisestä yhteistyöstä, sillä hankkeet keskittyvät osittain samojen aiheiden ympärille. Myös Kiri:n hankkeessa on kyse kylien kehittämisestä. Yhteistyö on tärkeää, sillä se varmistaa kehityksen jatkumisen, minkä lisäksi tulevan hankkeen on helpompi aloittaa, kun samoja perusselvityksiä ei tarvitse toistaa. Suunnitteluryhmien on tarkoitus olla Pienoismallipaja Jokipirtti

5 tiedonvälittäjiä kahden eri hankkeen välillä ja jatkaa työtään seuraavan hankkeen aikana. Mikäli hanke ei käynnistykään, jatko jää suunnitteluryhmien ja kylätoimikunnan vastuulle. Syyskuussa 2004 selviää aloittaako Karvia kirien huomiseen!, jonka jälkeen yhteistyöstä saadaan kirjallinen sitoumus. Suullisesti ehdotus on hankkeen käynnistäjien puolella hyväksytty ja he suorastaan toivoivat, että hankkeeseen osallistuvilla kylillä olisi omia erityisiä toiveitaan kylien kehittämisestä. Koska osa Karvia kirien huomiseen!- hankkeen tavoitteista tulee täyttymään jo Kylä-kyllä!:n aikana, voidaan jäljelle jääneiden resurssien avulla keskittyä Kantin osalta jatkamaan ryhmien työskentelyä, kokoamaan tärkeiksi koettuja www-sivuja ja esitteitä kylästä sekä jatkamaan toteutusvaiheeseen edenneitä suunnitelmia. Kiri:n tarkoituksena on julkaista kylistä Asukkaaksi Karviaan kansio, jossa esitellään mahdollisia rakennuspaikkoja ja pyritään helpottamaan kyliin muuttamista. Kanttilainen hevonen Kylä-kyllä! on kolmen kuukauden mittaisena hankkeena liian lyhyt suuntautumaan toteutukseen, mutta toisaalta se toimii ihanteellisesti ajatusten herättäjänä ja lähtölaukauksena. Kesän aikana hahmotettuihin teemoihin keskittymällä ja nyt aloitettua työtä jatkamalla päästään Kantin kannalta parhaaseen tulokseen. Kerätty materiaali sekä suunnitelmat pienoismalleineen ja näyttelyplansseineen luovutetaan kylätoimikunnan ja siten myös mahdollisesti tulevan hankkeen käyttöön. Suunnitteluryhmiä on perustettu kolme. Ryhmä infopisteilmoitustaulu- kylänkalusteet keskittyy Kantin tunnistettavuuden ja Kantista tiedottamisen kehittämiseen. Kantin kylälle on suunniteltu oma ilmoitustaulu-infopiste, joka palvelee sekä asukkaita että matkustajia. Lisäksi kylän identiteettiä halutaan tukea persoonallisilla kylteillä ja muilla kadunkalusteilla. Tavoitteena on, että Kylä-kyllä! hankkeessa suunnitellaan infopiste ja kalusteet, mutta toteutus jäisi ainakin osittain Karvia kirien huomiseen! -hankkeen ajalle. Joen virkistyskäyttö -ryhmä pohtii kalastuksen, melomisen, uimisen yms. suunnittelutarpeita. Ryhmä Kohdekartoitus-retkeilyreitistötinfomateriaali kerää nimensä mukaisesti tietoa Kantin lukuisista retkeily- ja virkis-tysmahdollisuuksista, yöpymisvaihtoehdoista, nähtävyyksistä ja historiallisista paikoista. Tuloksia on tarkoitus julkaista sekä infopisteessä että tulevilla nettisivuilla. Tarkempaa tietoa suunnitteluryhmistä saa kylätoimikunnalta. Ehdotukset Kantin tuleviksi rakennuspaikoiksi, kyläläisten rakentamissuunnitelmien kartoittaminen ja maisemasuunnitelmat ovat pohjatyötä Karvianjoen tulevaa rantayleiskaavaa varten. Lisäksi ilmoitustaulu-infopiste tullaan rakentamaan kierrätyspisteen seuraksi koulun ympäristöön ensi kesän aikana. Kantti 2. Kantin esittely ja suunnittelualue Karvian kunta sijaitsee Pohjois-Satakunnassa rajanaapureinaan Kauhajoki, Jalasjärvi, Parkano, Kankaanpää ja Honkajoki. Asukkaita Karviassa on hieman yli 3000 ja kunnan pinta-ala on 520km2. Karvia on tunnettu maitotalouspitäjä ja maatiloja on Karviassa vielä n.440 kappaletta. Karvian työpaikkaomavaraisuus on 93%. Kantin karjaa 4

6 km Karvia m Suunnittelualue 1: Peltoaukeat Rakennukset Joki Talouksia suunnittelualueella on arviolta 200 ja asukkaita

7 Kantin kylä, Karvia Kevyt maisema-analyysi Kylä-kyllä! -hanke Elina Alatalo viljelyaukeat selänteet eroosiolaakso

8 2.3. Puolustusvoimat ja Niinisalon varuskunnan suunnitelmat Niinisalon varuskunnan alueisiin kuuluu suurin osa Kantinkangasta sekä Kauraharjunkankaan alue. Se on yksi kehitettävistä ja toiminnaltaan laajenevista varuskunnista. Pohjankankaan ampuma-alueelle on laadittu maankäyttösuunnitelma, joka on osa kokonaisuutta, jolla pyritään kehittämään varuskuntaa sekä ottamaan huomioon ympäristönäkökohdat. Puolustusvoimat vuokraavat maata metsähallitukselta ja suunnitelmien etenemistä on hidastanut alueille kaavailtujen suunnitelmien päällekkäisyydet. Kantin kylän kannalta maankäyttösuunnitelmassa merkittäviä ovat lähinnä aluevaraukset ja niiden laajuus. Vanhan lentokentän alueelle on suunnitteilla helikoptereiden laskeutumispaikka sekä tankkauspiste. Helikopterit eivät tule kuulumaan varuskunnan vakiokalustoon, vaan laskeutumispaikka toimisi lähinnä miehistöä siirrettäessä. Kantinkangas ja Kauraharjun alue haluttaisiin yhdistää varuskunnan liikenteelle varatulla väylällä. Sähkölinjaa on jo alettu siirtämään pois ampumaalueelta kulkemaan sen pohjoispuolelta. Myös tielinjausta ampuma-alueen pohjoislaidalla Kantista länteen aiotaan muuttaa. Suunnitelmat ovat yhä voimassa, tosin aluevaraukset ovat hiukan vähäisempiä kuin vuoden 2001 luonnoksessa. Suunnitelmia on mahdollisuus pyytää nähtäväksi varuskunnassa. Soranottoa Kyrönkankaan vanhan maantien kyljessä 2.4. Maa-aineksen otto ja pohjavesialueet Kantissa Sora ja hiekka ovat yksi Kantin rikkauksista, mutta samoin on harjusta virtaava pohjavesi. Maaaineksen otto keskittyy tällä hetkellä pohjavesialueille. Näiden kahden voimavaran hyödyntäminen tulisi saada tasapainoon. Toinen ei saa vaarantaa toista ja varovaisuutta tulisi olla etenkin pohjaveden suhteen, sillä kerran saastuessaan se on menetetty. Myös pohjavesi on erityisominaisuus. Kankaassa on Kantin alueella yhteensä 16 yksityistä ja vesiosuuskuntien vedenottamoa. Kuinka paljon maksaisi, jos vesi ei olisi vientituote Pohjanmaalle vaan tuotaisiin päinvastoin Karvialle? Sorakuoppia ei Kantin alueella juuri ole maisemoitu ja vaikka nämä arvet eivät tiellä kulkijalle heti paljastu, tulevat ne säilymään maisemassa pitkään. Soranotto vaatisi Kantissa suunnitelmallisuutta ja suunnitelmissa pysymistä. Maisemointiin sitoutuminen tulisi vaatia osana maanottolupaa. Soran ja hiekanotto on Kantin elinkeino, jonka tulee jatkua tulevaisuudessakin, mutta yhteisten koko kylää kunnioittavien sääntöjen puitteissa. Karvian kunnan maa-aineksenottosuunnitelma valmistuu alkusyksystä. Suunnittelussa on pyritty kokoamaan jo alkuvaiheessa kaikki asiaan vaikuttavat tahot yhteen Satakuntaliittoa ja ympäristökeskusta myöten. Keskeisenä tavoitteena on pidetty reunaehtojen asettamista sekä vaikutusten arvottamista. Uusi uimapaikka Kauniskankaalle Maa-aineksenottosuunnitelmassa yhtenä tavoitteena on maisemoida Kauniskankaan mahdollista tulevaa pohjavedenpinnan alaista maanottoa siten, että Karviaan saataisiin pohjavedestä kerääntyvä tekojärvi. Maisemoitava järvi tarjoaisi kaivatun uimapaikan, kun Karvian muita uimapaikkoja vaivaa kesäisin sinilevä. Syytä varovaisuuteen kuitenkin on, harjun toisella kyljellä sijaitsevat Kantin runsaat lähteet. Selvityksiä pohjaveden alaisesta maanotosta Kauniskankaalla tekee tällä hetkellä kunsultointina SCC Viatec. 7

9 Helikopterikenttä ja tankkauspiste Sähkölinjan uusi linjaus Kantin kylä, Karvia Kevyt maisema-analyysi Kylä-kyllä! -hanke Elina Alatalo Niinisalon varuskunta Varuskunnan laajennustarvealue Seutukaava: arvokas harjualue Karvian kunnan maat

10 Kantin kylä, Karvia Kevyt maisema-analyysi Kylä-kyllä! -hanke Elina Alatalo pohjavesialue vedenottamot nykyinen ja aiempi maaaineksenotto maa-aineksenoton suunnittelualue

11 Kantin kylä, Karvia Kevyt maisema-analyysi Kylä-kyllä! -hanke Elina Alatalo Seutukaava: arvokas harjualue luonnonsuojelualueet kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet

12 2.8. Kantin suojelualueet ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet Suomaisemaa Satakunnan Seutukaava 5:ssa arvokas harjualue tarkoittaa maaaineksen otolta suojeltavaa harjualuetta tai muuta geologista muodostumaa, josta ei tulisi ottaa maa-aineslaissa tarkoitettua ainesta lainkaan. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet ovat Museoviraston ja Ympäristöministeriön valtakunnallisesti merkittäviksi arvioimia maisemallisin, historiallisin sekä rakennushistoriallisin ja rakennustaiteellisin perustein. Kulttuurihistoriallisen arvon säilyttämiseen tulee kiinnittä erityistä huomiota. Toimenpiteistä on pyydettävä lausunto Satakunnan museolta ja kunnan kaavoitusviranomaiselta. Kantin kultturihistoriallisesti arvokkaita alueita ovat (kts. edellinen maisema-analyysi) 1. Pohjankankaantie, mahdollisesti jo keskiajalla syntynyt kangastie, joka johtaa Mouhijärven Häijäältä Kyröskoskelle ja sieltä helppokulkuisia Hämeenkankaan ja Pohjankankaan hiekkaharjuja pitkin Niinisalon ja Karvian kautta Pohjanmaalle. Raivattuna tienä se mainitaan jo Kohde jatkuu Jämijärven ja Kankaanpään puolella. 2. Hautalan pohjalaisvaikutteinen tila 1850-luvulta. 3. Kantin saha- ja myllyalue, jäljellä enää perustuksia sekä Vartinkosken silta ja pato. 4. Kyrön Skanssi eli nuijasotien aikana kangastien varrelle perustettiin varustus. Sen lähellä sijaitsee kaksi 1700-luvun aittaa, joihin liittyy perimätietoa Suomen sodan ajoilta. Kantin talon päärakennus on 1870-luvulta. Luonnonsuojelualue on luonnonsuojelulain nojalla suojeltava alue, jota koskevista toimenpiteistä on pyydettävä lausunto asianomaiselta suojeluviranomaiselta. Alueilla on kiinnitettävä erityistä huomiota maisemanhoitoon. Lähteestä virtaava puro Kantin alueella maakunnallisia luonnonsuojelualueita ovat 5. Kantin lähteet ja lähdesuot, lukuisten suurten lähteiden alue harjussa. 6. Karvianjoen kosken eli Vartin kosken, vanhan myllyn, vanhan padon ja sillan muodostama kokonaisuus. Kantin valtakunnallinen luonnonsuojelualue 7. Kaurakeidas-Kavettakeidas-Pitkänniemenkeidas, soiden alueella on paljon keitaita, se on kaunis maisemakokonaisuus ja riistan lisääntymisalue. Osa alueesta on muodostettu soidensuojelualueeksi mm. monipuolisuuden ja edustavuuden, virkistys- ja opetuskäytön perusteella. Vartinkoski 11

13 Kavettakeitaan virkistys- ja opetuskäyttö on tällä hetkellä hyvin vähäistä. Kyläläiset tahtoisivat keitaan maisemat aktiivisemmin osaksi Kanttia. Kavetan suunnitelmassa kahden vanhan tervahaudan väli yhdistettäisiin polulla ja pitkospuilla. Alkupäähän on mahdollista saada pieni parkkialue. Paitsi että tämä auttaisi Metsähallitusta lunastamaan osaa suojeluperusteista, paikallinen metsästysseura hyötyisi nopeammasta kulkuyhteydestä suoalueen poikki. Näiden kolmen osapuolen kannattaisi yhdistää voimansa. Lisätietoja keitaan vieressä asuvalta Kari Kontiaiselta. P tervahauta tervahauta Suunnitelma, joka mahdollistaisi Kavettakeitaan virkistys- ja opetuskäytön 3. Rakennuspaikkasuunnitelma Kylän elinvoimaisuus muodostuu kyläläisistä ja heidän aktiivisuudestaan. Yksi kylien suurimmista ongelmista tällä hetkellä on väestön väheneminen ja ikääntyminen. Kylän tulisi houkutella lapsiperheitä, jotta se pysyisi elossa. Vaikka onkin niin, että kysyntä luo tarjontaa, voidaan houkuttelevan tarjonnan ja mainonnan avulla luoda kysyntää. Ehdotuksilla Kantin tuleviksi rakennuspaikoiksi pyritään helpottamaan kylään muuttamista ja tonttipaikan etsintää. Kantin kylä muodostuu erillisistä pienistä asutustihentymistä, kylistä kylän sisällä. Näillä tihentymillä on usein oma rakenteensa ja omat erityispiirteensä. Asuintihentymät on määritelty maastossa rakennusten välisen etäisyyden, näköyhteyden ja kulkuyhteyksien avulla. Kantin mahdollisia tulevia rakennuspaikkoja on etsitty etenkin tätä kylän kokonaisrakennetta ja maisemaa ajatellen. Sillä pyritään tukemaan Kantin olemassa olevaa luonnetta, eikä keinotekoisesti luomaan uutta. Uuden rakentamisen tulisi sijoittua näihin asutuskeskittymiin täydentämään niitä, millä estetään kylän hajoaminen yksittäisiksi talouskeskuksiksi. Yksittäisiä hyviä paikkoja saattaa löytyä muualtakin, mutta ne eivät samalla tavoin palvele kokonaisuutta. Kantin rakennuspaineet eivät myöskään ole niin suuret, että kannattaisi pyrkiä perustamaan uutta asutustihentymää. Rakennuskanta on perinteisesti keskittynyt jokilaaksoon, eikä juurikaan nouse harjulle. Tämän vuoksi kyläkeskuksen ympäristössä Karvianjoen itäpuoli on lähes rakentamatta. Joen harjun puolelle kannattaisi edelleen rakentaa lähinnä vain mökkejä, jolloin ranta ja harju säilyvät virkistyskäytössä. Kantin asutuskeskittymät sijaitsevat enimmäkseen päätiestä poikkeavien kyläteiden varrella, mikä aiheuttaa sen, että päätietä kulkevat ajavat helposti kylän ohitse. Ohiajamisen ilmiöön vaikuttaa myös vanhan kyläkeskuksen jääminen sivuun päätien oikaisun jälkeen. Tiheimmin asuttu alue jää mäntymetsän taakse piiloon. Tämän takia etenkin uutta koulun ympärille muodostunutta toiminnallista kyläkeskusta tulisi tukea uudisrakentamisella. Koulu on tällä hetkelle vielä elinvoimainen ja lapsiperheiden saaminen sen läheisyyteen varmistaisi koulun säilymisen. Keskusalueen lisäksi rakentamista kannattaa ohjata etenkin koulun ympäristössä sijaitseviin asutuskeskittymiin. Skanssin aitat Kantin talon pihapiiriä 12

14 Kantin kylä, Karvia Kevyt maisema-analyysi Kylä-kyllä! -hanke Elina Alatalo asutustihentymä tiivein asutustihentymä selänteet suot

15 Hautalankylä Korpikylä Lylymäki Jouhimaa Luomanlenkki Luomanvarsi Kantin kylä, Karvia Kevyt maisema-analyysi Kylä-kyllä! -hanke Elina Alatalo asutustihentymä tiivein asutustihentymä rakennukset autolla kuljettavissa oleva tiestö

16 Rakennuspaikkoja on etsitty joka puolelta kylää, vaikka ensisijaisesti toivotaan rakentamisen keskittyvän koulun ympäristöön. Ehdotuksia on useita, mutta oletuksena ei ole, että jokainen osoitettu paikka tulisi rakentaa, vaan suunnitelmalla halutaan näyttää eri mahdollisuuksia eri puolella kylää. Jos joku tahtoo rakentaa tietyn asutuskeskittymän tuntumaan, suunnitelman avulla voi löytää sille kylän osalle sopivan ratkaisun. Osa rakennuspaikoista on pohdittu maanomistajien kanssa ja joitakin on käyty yhdessä maastossa arvioimassa. Mukana on myös ehdotuksia, joista ei ole vielä keskusteltu Rantayleiskaava Karvianjoelle Tällä hetkellä rantarakentamista ei sallita kaavoittamattomille alueille. Joissain tapauksissa rakentamiselle voidaan myöntää poikkeuslupa, mutta yleisimmin, kuten Kantissa, pyritään odottamaan kunnes kaavoitustyö saadaan valmiiksi. Tavoitteena on rakentamisen ohjaaminen vesistön kannalta järkevästi sekä varmistaa mahdollisuus rantojen virkistyskäyttöön. Kantissa Karvianjoen rantayleiskaavaa aletaan juuri laatimaan ja rakennuspaikkasuunnitelma sekä muut kesän aikana kootut suunnitelmat on tehty pohjatyöksi kaavalle. Kyläläisten kanssa tehdyissä suunnitelmissa on kuitenkin keskitytty koko kylän alueeseen eikä ainoastaan kaavoituksen pohjatyöhön, suunnitelmien perustarkoitus on palvella suoraan kylää. Kaavoituksen on arvioitu kestävän noin kolme vuotta. Lisätietoja aluearkkitehti Ilmari Mattilalta. Lylykoski Rantayleiskaava rajoittaa kyläkeskuksen suunnittelua, sillä rakennusoikeutta ei joenrannassa ja kaavoitusalueella juuri ole jäljellä. Tässä tilanteessa kannattaisi harkita rakennusoikeuden siirtämistä tai ostamista kyläkeskukseen joen ylä- tai alajuoksulta. Koulun ympäristön hyvien rakennuspaikkojen tultua käytetyksi ei kyläkeskuksen tuntumaan kannata enää rakentaa vain keskusta korostaakseen. Uuden rakennuksen on aina pystyttävä tuomaan lisäarvoa ympäristöönsä Asutustihentymien erityiset rakenteet Jouhimaa Asutustihentymään tai sen läheisyyteen rakennettaessa tulisi noudattaa sille tyypillistä rakennetta ja perinnettä. Jouhimaassa rakennukset sijoittuvat avoimeen ja tasaiseen peltomaisemaan talouksittain ripoteltuina ja kylätie kulkee useimmiten tilojen pää- ja talousrakennusten lävitse. Tie on mutkitteleva soratie ja joki läheinen elementti maisemassa. Näkymät ovat Kantin pisimpiä. Luomanvarressa, päätien suoralla ja mäettömällä osuudella, talot sijaitsevat useimmiten omien liittymiensä päässä päätielle avautuvien peltojen kauimmaisissa reunoissa. Tällä saadaan etäisyyttä päätien 80km:n tuntinopeudella kulkevaan liikenteeseen. Suoraa tietä jaksottavat peltoaukeat ja pienet metsiköt sekä maisemapuut. Luomanlenkki muodostaa alueella oman yksikkönsä kumpuilevassa pienten puronuomien muokkaamassa maastossa. Kantin koulu Näkymä koululle 15

17 Korpikylässä rakennukset sijoittuvat kylätien varteen ja talouskeskukset sijaitsevat kokonaan jommallakummalla puolen tietä. Tie on mutkainen ja peltoaukeat sen verran pieniä, että näkymät säilyvät lyhyinä. Purojen aiheuttama eroosio näkyy maisemassa selkeästi. Maisema avartuu yllättäin hyvin pitkiksi näkymiksi itään neljän tien risteyksen kohdalla. Vanha kyläkeskus erottuu muista lähinnä aavistuksen tiheämmän rakentamisen perusteella. Rakennukset keskittyvät raitin ja joen väliin. Aluetta hallitsevat tyhjilleen jäänyt kioski ja lopettaneen kyläkaupan tilat. Lisärakentamista rajoittaa rantarakentamisen määrittämien rakennusoikeuksien puuttuminen, toisella puolen raittia sijaitsee kuljetusyrityksen paikoitusalue. Hautalankylä toistaa Luomanvarren rakennetta päätien varressa, mutta kylätiellä mittakaava on pienempi ja maasto kumpuilevampaa. Myös täällä purot ovat kuluttaneet maastoa. Näkymät aukeavat paikoitellen joelle saakka. Lylymäellä taloryhmän läpi kulkee pieni tie ja ohikulkuun on varattu toinen reitti. Tässä mittakaavassa ratkaisu takaa rauhalliset sisäpihat tarjoten kuitenkin ohikulkijalle mielenkiintoisia näkymiä Perinteisiä ohjeita rakennuspaikan valintaan lähteenä Tarmo Peltonen, kulttuuriympäristöohjelmat CD Tukeudu kylän perinteiseen rakenteeseen. Yleisesti tarkasteltuna, jos kylän alue leikataan vesistöstä vedenjakajaa kohti, saadaan seuraava ketju: vesi-ranta-pelto-kumpare-pelto-metsänreuna-syvä metsä. Tässä ketjussa kylän talot sijoittuvat joko ranta-asutuksena rantatöyräälle, kumpareasutuksena peltojen keskellä oleville saarekkeille tai reuna-asutuksena peltoaukean ja isomman metsäalueen reunaan. Myös metsistä voi löytyä vähäistä asutusta. Rakenne pätee hyvin Kanttiin. Rakennusta tulee tarkastella aina osana kokonaisuutta, kylää ja maisemaa. Sijoita rakennus selvästi kylän tuntumaan tai selvästi sen ulkopuolelle. Yksi maiseman hahmottumisen tärkeimmistä tekijöistä on rajautuminen. On voitaa määritellä, mistä kylä alkaa ja mihin se loppuu. Pyri löytämään luonnosta, maisemasta ja historiasta paikkoja, kohtia ja elementtejä, joihin uusi rakennus voi sitoutua. Jouhimaa Talo kannattaa rakentaa lähiympäristöä korkeammalle paikalle, jolloin pihapiiri säilyy kuivempana ja suhde maisemaan on kaunis. Käytä hyväksesi maaston luonnollisia muotoja, vältä pengerryksiä tai leikkauksia. Sijoita rakennus aurinkoiseen paikkaan ja suojaa pihapiiri kylmiltä ilmansuunnilta, ellei luonto sitä ole jo tehnyt. Älä tuhoa paikan parhaita ominaisuuksia rakentamalla niiden päälle. Älä käytä rakentamiseen hyvää viljelysmaata. Hyvän rakennusmaan ominaisuudet ovat toiset kuin hyvän viljelysmaan. Varo myös sijoittamasta rakennusta liian lähelle vesirajaa. Kauempana rannasta veteen avautuva maisema on lähes poikkeuksetta parempi ja tasapainoisempi myös järveltä rantaan päin. Suosi perinteisiä rakennustapoja ja rakennusmateriaaleja, sillä ne sopivat suomalaiseen ilmastoon ja maisemaan. Niiden soveltu- Hautalankylä 16

18 vuus on koeteltu vuosisatojen aikana. Puu on erinomainen vaihtoehto. Rakenna mieluummin yksinkertaisesti, kuin monimutkaisesti. Suomalaisen maaseutumaiseman estetiikka perustuu hirsirakentamiseen. Rakennukset ovat yleensä suorakaiteisia ja niissä on kevyitä ulkonevia kuisteja. Talotehtaiden ratkaisut ovat lähes poikkeuksetta liian raskaita ja huonosti maisemaan istuvia. Korjaamisen on yleisesti arveltu tulevan kalliimmaksi kun uuden rakentaminen. Näin onkin, jos korjauksen tarkoitus on poistaa kaikki vanhan rakennuksen ominaisuudet ja korvata ne uusilla. Useimmiten tällä tavoin hävitetään suurin osa vanhan rakennuksen hyvistä ominaisuuksista. Korpikylä 3.6. Kantin mahdollisia tulevia rakennuspaikkoja, kartoitus Jokipirtillä Nro kartalla, nimi ja yhteystiedot 1. Ala-Kantti Jari ja Seppälä Riitta Yliluoma Esa ja Marjo Suoneva Jani Ylilammi Seppo Sillanpää Asko Myllyviita Simo Suunnitelmien ja rakennuspaikan kuvaus sekä rantayleiskaava-alueella kantatilatarkastelun mukainen tilanne rakennusoikeuden suhteen Maastokäynti tehty. Valmius myydä tonttipaikaksi. Kantatilatarkastelun mukaan ei rakennusoikeutta. Rakentaminen olisi luontevaa metsikön reunaan olemassa olevan kylärakenteen jatkoksi. Metsän reunaa kulkee jo melkein autolla ajettava tie. Tasaiselta mäen laelta ei näy joelle. Metsäkaistale antaa näköja melusuojan maantieltä. Rannassa metsikkö, maastokäynti tehty. Halutaan myydä tonttipaikaksi. Rakentaminen soveltuisi parhaiten metsikön reunaan lähelle jokea, mutta vaatisi ympäristön maisemointia ja pihan rajaamista pellon suuntaan. Joelle voisi avata kapeita näkymiä, muuten liian tukkoinen maisema. Rakennusoikeutta yhteen paikkaan, mahdollisesti tulossa lisää. Suunnitteilla omaan käyttöön mahd. mukaan yksi isompi talviasuttava mökki ja toinen rantasauna. Sijaitsee mahdollisesti rantayleiskaavan alueen ulkopuolella. Maastokäynti tehty. Käytössä vielä yksi rakennusoikeus. Todella kaunis paikka talviasuttavalle kesämökille, omaan käyttöön. Jos mahdollista, viereiseen saareen rakennetaan pieni sauna. Maastokäynti tehty, tavoitteena saada omaan käyttöön talviasuttava saunamökki. Rinnepaikka mahdollistaa mökin rakentamisen kahteen eri tasoon. Rakennusoikeutta kantatilatarkastelun mukaan 5 paikkaa. Mökki omaan käyttöön niemenkärkeen. Kantatilatarkastelun mukaan yksi käyttämätön rakennuspaikka. 7. Karvian kunta Kantatilatarkastelun mukaan oikeus yhteen rakennuspaikkaan. 17

19 8. Vuorenmaa Alpo Runsas Pertti Suomijoen rantaan asunto itselle sekä mahdollisesti lisäksi vuokrataloja esim. Karviassa muutamia kuukausia viipyville työntekijöille tai matkustajille. Moottorikelkkareitti kulkee aivan tontin kyljestä. Lisäksi Karvianjoen rantaan suunnitteilla vuokrattava mökki kalastajille ja melojille. Kantatilatarkastelun mukaan ei rakennusoikeutta. Maastokäynti tehty. Oma mökki suunnitteilla jokirantaan. Lisäksi kiinnostusta myydä tonttipaikkoja tai ehkä rakentaa mökkejä vuokrattavaksi, sillä varsinainen maatila sijaitsee Parkanossa, eikä maiden lohkominen Kantissa tuottaisi ongelmia. Maastokäynti tehty. Kolme käyttämätöntä rakennuspaikkaa. 10. Ylilammi Erkki Huhtaluoma Markku Saunamökkipaikka itselle tai jälkikasvulle omaan pihapiiriin. Toiveena uintimahdollisuus joessa. Maastokäynti tehty. Sijaitsee mahdollisesti rantayleiskaava-alueen ulkopuolella. Pihasauna omaan käyttöön, kauemmas jokirantaan tulevaisuudessa mökki lapsille tai jopa tonttipaikka myytäväksi. Maastokäynti tehty. Sijaitsee mahdollisesti rantayleiskaavaalueen ulkopuolella. Karvianjoen rantayleiskaava-alueen rajaus

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KARVIAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KOSKIEN VUORIJÄRVEN KYLÄN TILOJA RUISNIEMI 230-408-24-8 JA HONKARINNE 230-408-24-1 19.3.2014 Pohjois-Satakunnan aluearkkitehti

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

N Ä K Y M Ä L I N J A T. Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E

N Ä K Y M Ä L I N J A T. Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E N Ä K Y M Ä L I N J A T Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E Nykyiset näkymälinjat Nykyinen näkymälinja Näkymälinja tietä pitkin 21 3 16 2

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Liite 1 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI KORPISEN KYLÄ Tila 5:22 Valola Jurakkajärven ranta-asemakaavan laatiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.9.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAAN PÄIVITETTY

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE Rakentamistapaohje 14.02.2012 Kihintöyrään asemakaava-alue Yleistä Alueen luonne Rakennustapaohjeiden tarkoitus on ohjata rakentamista Kihintöyrään alueelle niin että syntyy

Lisätiedot

SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALLIJÄRVI. Kylän Sammi tiloja: Marjamäki 747-411-3-207 ja Rantamäki 747-411-3-218

SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALLIJÄRVI. Kylän Sammi tiloja: Marjamäki 747-411-3-207 ja Rantamäki 747-411-3-218 SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALLIJÄRVI Kylän Sammi tiloja: Marjamäki 747-411-3-207 ja Rantamäki 747-411-3-218 KUNNAN KAAVATUNNUS 747YKAM12015 28.8.201 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa

Lisätiedot

Metsähallitus Laatumaa

Metsähallitus Laatumaa Iso-Rommakko, Eksyneenniemi Kuhmo Hietaperä, Metsähallitus Laatumaa Asemakaavan muutos ja laajennus Selostuksen tiivistelmä 13.1.2009 Metsähallitus Laatumaa Sepänkatu 9 A 7, 90100 Oulu Puh. 010 2414 600

Lisätiedot

Tehdashistorian elementtejä

Tehdashistorian elementtejä Tehdashistorian elementtejä Vanhaa paperitehtaan esineistöä otetaan talteen ja säilytetään tulevaa käyttöä varten. Esineet voidaan käyttää osana ympäristörakentamista tai paperitehtaan uutta sisustusta.

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

JOKIVARSIEN SELVITYKSET

JOKIVARSIEN SELVITYKSET PROJEKTIN NIMI Pyhännän kunta Jokivarsien selvitykset rakennusjärjestyksen uusimista ja jokivarsien vapautuksia varten LAATIJA Elina Marjakangas Arkkitehti YKS 519 PÄIVÄYS 26.3.2015 1. Yleistä selvityksistä

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa

Lisätiedot

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 OHJEITA RAKENTAMISEEN JA MAISEMANHOITOON KYLÄALUEELLA Röölän taajamaosayleiskaavan alueella tulee noudattaa Rymättylän kunnan rakennusjärjestystä ellei osayleiskaavassa

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 JA KAAVALUONNOS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 JA KAAVALUONNOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 JA KAAVALUONNOS Asemakaavan muutos koskien Karvian keskustan kortteleita 82 ja 83 sekä M aluetta. Tilat 230-405-8-76, 8-180, 8-179, 8-220 11.11.2013 Pohjois-Satakunnan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KARVIAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KOSKIEN VUORIJÄRVEN KYLÄN TILOJA RUISNIEMI 230-408-24-8 JA HONKARINNE 230-408-24-1 3.11.2013 Pohjois-Satakunnan aluearkkitehti

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema ja virkistysarvokauppa Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema- ja virkistysarvokauppa Käsitteet eivät ole vakiintuneet Tapio: Metsämaiseman vuokraus MTK: Virkistysarvokauppa Metla: Maisema- ja

Lisätiedot

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 1/7 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 5.1.2015 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 2/7

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen Kannanotto koskien kaavaa: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma: VIII, IV JA SANTALAHTI, rantaväylän joukkoliikennekaistat reitillä Lielahdenkatu-Sepänkatu,

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskee Rieskalan (37.) kaupunginosan kortteleita: 26-30, 34-39, 5 Liittyy asemakaavaan n:o 609 1562 Rakentamistapaohjeet koskevat

Lisätiedot

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä.

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. 1 IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. Mielipiteen antaja 1. Maria ja Juha Änkö, Tapio Änkö Kuolinpesä,

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet

Lisätiedot

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA Rakennustapaohjeet Statukset, jotka vaikuttavat rakentamiseen: Valtakunnallisesti arvokas maisema alue. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Seudullisesti

Lisätiedot

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 KAAVAMUUTOKSEN KOHDE, TARKOITUS JA TAVOITTEET Mustikkakankaan teollisuusalue sijaitsee

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 HAJA ASUTUSALUEIDEN RAKENNUSTAPAOHJE

HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 HAJA ASUTUSALUEIDEN RAKENNUSTAPAOHJE Haapajärven kaupunki HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 HAJA ASUTUSALUEIDEN RAKENNUSTAPAOHJE 1. JOHDANTO Tämän rakennustapaohjeen tarkoituksena on toimia Haapajärven kaupungin rakennusvalvontaviranomaisten

Lisätiedot

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 10 ) HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN JA LAAJENNUS, ISO- VIHTARIN JA SUURI-PÖLLÄKKÄ JÄRVIEN

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b 7 LAUSUNTO PORVARINLAHDEN ETELÄRANNAN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESITYKSESTÄ SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Kslk 2007-56, Ylk 2 9.1.2007 Karttaruudut L6,

Lisätiedot

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 17.12.2015 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) Jonkerin ranta-asemakaavan ehdotus J.Isoherranen 18.11.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) Jonkerin ranta-asemakaavan ehdotus J.Isoherranen 18.11. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) KUHMON KAUPUNKI JONKERIN RANTA-ASEMAKAAVA, EHDOTUKSEN TOINEN NÄHTÄVILLÄOLO 1.10-31.10.2013 Kaavaehdotuksesta saatiin 5 lausuntoa

Lisätiedot

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE HURUSLAHDENRANNAN HAVAINNEKUVA 08.12.2003 LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN rennustapaohje kaavartta - ALUE 1 kortteli 1009, tontit 12, 18, 19 ja 21 31.08.2004

Lisätiedot

Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6

Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6 Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harjunpään asemakaavan muutos Ulvilan kaupunki, Harjunpään (25.) kaupunginosa, kortteli

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO 249/60.605/2011 KHALL 228 Sisko ja Pentti Lunki ovat jättäneet suunnittelutarveratkaisuhakemuksen omakotitalon ja talousrakennuksen

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:

Lisätiedot

TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 4 Maisemanhoitotoimenpiteet 8 Viljelymaisema

Lisätiedot

Honnin padon korjaaminen

Honnin padon korjaaminen Honnin padon korjaaminen Pato puhki säätökaivon vierestä Säätökaivon putken ympäriltä syöpynyt maata ja kaivo kallistunut Patorakenteeseen jääneen puunrungot ja onkalot sekä liian kapea pato perimmäiset

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Matka kylämaisemaan

Lisätiedot

Marja-Leena Neuvon ym valitus Rantasalmen kunnanvaltuuston päätökseen 25.5.2015 14/ Haukiveden - Haapaselän rantaosayleiskaavan muutos

Marja-Leena Neuvon ym valitus Rantasalmen kunnanvaltuuston päätökseen 25.5.2015 14/ Haukiveden - Haapaselän rantaosayleiskaavan muutos Kunnanhallitus 1.9.2015 Itä-Suomen hallinto-oikeus Marja-Leena Neuvon ym valitus Rantasalmen kunnanvaltuuston päätökseen 25.5.2015 14/ Haukiveden - Haapaselän rantaosayleiskaavan muutos Rantasalmen kunnanhallitus

Lisätiedot

Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014

Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014 Metsähallitus, Metsätalous Ville Laurila Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014 Metsähallitus Yleistä Karstulan Korkeakankaalla tehtiin kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

0 0,5 1 2 Kilometriä. Tarra ja Soltti. Tarra ja Soltti.

0 0,5 1 2 Kilometriä. Tarra ja Soltti. Tarra ja Soltti. Näppisen ja Lieviön peltoaukeat ovat vuosisataista viljelymaisemaa. pelto alue Lieviön peltomaisemat Näppisen kantatilojen vanhat rakennusryhmät. Tarra ja Soltti. Tarra ja Soltti. Alue tulee säilyttää

Lisätiedot

KANKAAN ALUEELLE JOHTAVAN UUDEN TOURUJOEN KEVYENLIIKEN- TEEN SILLAN PERUSTAMISOLOSUHTEET

KANKAAN ALUEELLE JOHTAVAN UUDEN TOURUJOEN KEVYENLIIKEN- TEEN SILLAN PERUSTAMISOLOSUHTEET JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Lausunto Kaupunkirakennepalvelut Liikenne- ja viheralueet 22.3.2013 Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut KANKAAN ALUEELLE JOHTAVAN UUDEN TOURUJOEN KEVYENLIIKEN- TEEN SILLAN PERUSTAMISOLOSUHTEET

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan KARSTULA ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA MK :0000 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET : AM AO AO-3 RA MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alueelle saa sijoittaa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1 3919/10.02.03/2011 134 Röylä, asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet, Pakankylän kartano, aluenumero 710100 Valmistelijat / lisätiedot: Ollus Christian,

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti ORIPÄÄ 27.7.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti ORIPÄÄ 27.7.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti ORIPÄÄ 27.7.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET:

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: KAAVA 02 SIVU 1/4 TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 1-19, 21 JA 31 SEKÄ NIIHIN LIITTYVIÄ RAKENNUSKAAVATIE-, LIIKENNE-, VIRKISTYS-, ERITYIS-, MAA- JA METSÄTALOUS- SEKÄ VESIALUEITA.

Lisätiedot

LIITE 10 b 1/5 ASIKKALAN KUNTA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN

LIITE 10 b 1/5 ASIKKALAN KUNTA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN LIITE 10 b 1/5 ASIKKALAN KUNTA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN Asikkalan kunnan Vesivehmaan osayleiskaavan ehdotusvaiheen aineisto oli nähtävillä 27.6 17.8.2012 välisenä aikana. Seuraavassa

Lisätiedot

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9.

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9. : : :0 : :9 :0-9- -9- Mujuseniha 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 0 9 0 o 9 0 9 0 9 9 0 0 0 9 0 9 0 0 0 9 9 00 0 0 0 0 0 0 e=0. LAITILANPUISTO NOLJAKANKAARI WALLENKATU sv- sr- sr- sr- 0 00 900

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...3 3. LAADITUT

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan osana kaavatyön

Lisätiedot

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA INKOON KUNTA Solvik, Kälkö Ulkosaariston yleiskaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tässä osallistumis ja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 ja 64 ) esitetään mm. kaavoitushankkeen sijainti

Lisätiedot

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RUSKO PÄÄLLISTÖNMÄEN ASEMAKAAVA, RAKENTAMIS- TAPAOHJEET 26.01.2010 Korttelit 500-542. PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RUSKON KUNTA 1(11) Rusko Päällistönmäki RAKENTAMISTAPAOHJEET 26.01.2010 1. Yleistä

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015 SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015 2015-04-14.doc P:\1500-1599\1565\Santalantie\Selostus\1565-Santalantie rakennustapaohjeet 2 SANTALANTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RAKENNUSTAPAOHJEET:

Lisätiedot

Maiseman perustekijät Maisemarakenne

Maiseman perustekijät Maisemarakenne Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi

Lisätiedot

KAIKKI REITIT MERKITTY REITTI

KAIKKI REITIT MERKITTY REITTI KAIKKI REITIT MERKITTY REITTI Reitit on merkitty maastoon keltaisella värillä. Polku on helppoa ja soveltuu näin ollen myös vähemmän maastopyöräilykokemusta omaaville. Reittiopasteet sijaitsevat leirintäalueella

Lisätiedot