KANTIN KYLÄ, Karvia. Suunnitelmia Kylä-kyllä! -hanke arkkit.yo. Elina Alatalo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KANTIN KYLÄ, Karvia. Suunnitelmia Kylä-kyllä! -hanke 30.8.2004 arkkit.yo. Elina Alatalo"

Transkriptio

1 KANTIN KYLÄ, Karvia Suunnitelmia Kylä-kyllä! -hanke arkkit.yo. Elina Alatalo

2 Esipuhe Kantin kylä ei näytä kasvojaan ohikulkijalle. Sen luonne paljastuu vasta kyläteillä ja retkeilypoluilla, kun malttaa kääntyä hetkeksi sivuun ja hengähtää. Kantin maisemaa leimaa jyrkkä vastakohtaisuus, kuiva Lapin erämaita muistuttava jäkäläinen harju vaihtuu hetkessä jokilaakson reheväksi lehdoksi. Asutus keskittyy harjun ja jokiuoman välille, piiloon kyläteiden verkostoon. Persoonallinen kylä vaatii persoonalliset suunnittelukeinot. Kesän tavoitteena on ollut saada kyläläiset mukaan suunnittelemaan omaa kyläänsä. Asukkaat ovat ympäristönsä parhaita asiantuntijoita ja kun siihen lisätään suunnittelija, joka ei kylässä aiemmin ole käynyt, saadaan erilaisten näkökulmien avulla monipuolisia lopputuloksia. Kanttilaiset ovat olleet alusta lähtien hyvin aktiivisia ja minut on otettu lämpimästi vastaan kuin kotikylään. Yhteistyöllä on kylässä perinteitä, tämänkin kesän aikana kylän eri tahojen järjestämissä talkoissa kunnostettiin urheilukenttää, tehtiin koululle jääkiekkokaukaloa ja raivattiin pusikoita. Vuonna 1993 arkkitehtiyo. Juha Prittisen tekemä Kantin kyläsuunnitelma keskittyi kyläkeskukseen ja sen kehittämiseen. Kylän rakenne on niistä ajoista täysin muuttunut, vanha kyläraitti on katkaistu ohikulkutiellä, leikkauksena kallion läpi. Leikkauksen alle jääneen kallion etelärinteelle oli suunniteltu keskusta tukevaa uudisrakentamista. Vanha kyläkeskus on hiljentynyt ja uuden muodostaa Kantin koulun ja Jokipirtin ympäristön toiminnallinen keskus. Suomijoki Särkikoski Uusissa suunnitelmissa on valittu laajempi näkökulma ja keskitytty kylään kokonaisuutena. Sen lisäksi on poimittu muutamia erityiskohteita tarkempaan suunnitteluun. Paitsi että mittakaava vaihtelee suuresta pieneen, myös suunnitelmien aiheet ovat eläneet ja tarkentuneet kesän kuluessa. Lopputuloksena on erilaisia kevyitä maisema-analyysejä, tarkempia huomioita maisemasta ja maisemanhoidollisia toimenpide-ehdotuksia, ehdotuksia Kantin tuleviksi rakennuspaikoiksi, tarkempia suunnitelmia kyläkeskuksesta ja sen korostamisesta sekä kartoitus Kantin retkeilyreitistöistä ja merkittävistä paikoista. Suunnitelmat ovat epävirallisia ja niiden on tarkoitus olla ensisijaisesti tietolähteitä, joihin on kartoitettu ideoita ja kehittämisnäkymiä. Niillä ei ole samaa juridista merkitystä kuin esim. kaavalla, mutta ne on tehty pohjaselvityksinä toimenpiteille säilyttäen vapaampi, luovempi ja rohkeampi ote. Suunnitelmat ovat kaavaa monipuolisempia, niillä on mahdollisuus vaikuttaa ja hyvin yhteistyössä tehtyinä ne kehittyvät toteutukseen saakka. Särkikoski Kiitokset kaikille osallistuneille ja etenkin Kantin kylätoimikunnalle aktiivisuudesta sekä Kantin maatalousnaisille kesän tilaisuuksien kahvittamisesta! Ilman teitä osallistuva suunnittelu olisi ollut mahdotonta. Kantti kestää! Tampereella arkkit.yo. Elina Alatalo Kantinkangas 1

3 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe... 1 SISÄLLYSLUETTELO Kylä-kyllä! -hanke Kantissa Tulevaisuudessa Kantin esittely ja suunnittelualue Kevyt maisema-analyysi, viljelyaukeat, selänteet, eroosiolaakso Puolustusvoimat ja Niinisalon varuskunnan suunnitelmat Maa-aineksen otto ja pohjavesialueet Kantissa Kevyt maisema-analyysi, Niinisalon varuskunnan suunnitelmat Kevyt maisema-analyysi, maa-aineksenotto ja pohjavesi Kevyt maisema-analyysi, luonnonsuojelualueet ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet Kantin suojelualueet ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet Rakennuspaikkasuunnitelma Kevyt maisema-analyysi, asutustihentymät, selänteet ja suot Kevyt maisema-analyysi, asutustihentymät,rakennukset ja tiestö Rantayleiskaava Karvianjoelle Asutustihentymien erityiset rakenteet Perinteisiä ohjeita rakennuspaikan valintaan Kantin mahdollisia tulevia rakennuspaikkoja Ehdotuksia Kantin tuleviksi rakennuspaikoiksi Havaintoja Kantin maisemasta Havaintoja kyläkeskuksesta Kyläkeskuksen maisemanhoitosuunnitelma Ilmoitustaulu-infopiste Retkeilyreitistöt ja kohdekartoitus Lähdeluettelo Kansikuvat vasemmalta oikealle: Hautalankylä, Lylykoski ja Partalankylä Karttapohjat Maanmittauslaitos lupanro PISA/138/2004, Kuvat Elina Alatalo 2

4 1. Kylä!-kyllä hanke Kantissa Kantin suunnitelmat on tehty kesän 2004 aikana Kylä-Kyllä! hankkeen puitteissa, jonka tarkoituksena on etsiä uusia kylien suunnittelujen käytäntöjä. Tätä tavoiteltiin eri keinoja soveltavilla osallistumis- ja suunnittelumenetelmillä. Jokainen kylä on erilainen, mikä tarkoittaa, että suunnittelullekin on löydyttävä yksilölliset kylälle sopivat keinot. Toissijaisena tavoitteena hankkeessa on dokumentoida saadut kokemukset tulevia kyläsuunnitteluprojekteja varten. Hankkeessa on mukana 15 kylää Pirkanmaalta, Satakunnasta, Kanta- ja Päijät-Hämeestä. Se on viralliselta nimeltään Kyläsuunnittelun ja MRL:n osallistumiskäytäntöjen yhdentäminen. Hanke toteutetaan yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston ja Pirkanmaan Maaseudun Kehittämisverkoston kanssa, rahoitus saadaan ylimaakunnallisesta ALMA:sta. Hankkeeseen lähteneillä kylillä on jokaisella käytössään kolmen kuukauden ajan arkkitehtiopiskelija tai puolen vuoden ajan diplomityöntekijä. Hanke on kaksivuotinen ja kesällä 2005 mukana ovat uudet työntekijät. Kantin kylän suunnittelun teemoja etsittiin useamman tapahtuman avulla aloitettiin kaikille avoimella tiedotus- ja keskustelutilaisuudella, jossa rajattiin suunnittelualue ja pyrittiin löytämään aiheet, joihin suunnittelussa keskityttäisiin. Aiheiden hahmottamista jatkettiin ideariihellä ja suunnittelutilaisuudella. Kantin kylän keskuksesta rakennettiin pienoismalli lasten ja lastenmielisten kanssa Pienoismallin avulla saatiin kuulla lasten ajatuksia kylästä ja malli helpotti maaston hahmottamista. Pienoismallilla oli hyvä tarkastella myös ohiajamisen ongelmaa. Suunnittelukeinojen vahtaminen tuo uusia näkökulmia. Suunnitteluaiheiden tarkennuttua järjestettiin Kantin maatalousnaisten kanssa yhteistyössä perinteinen pyöräilytapahtuma, jonka päätepisteessä Jokipirtillä keskusteltiin hankkeesta, kartoitettiin Kantin tulevia rakennuspaikkoja ja perustettiin kolme suunnitteluryhmää ajatusten jatkotyöstöä varten. Pyöräilytapahtuman jälkeiset kaksi päivää oli varattu rakennuspaikkojen arvioimiseen maastossa yhdessä rakentamista mahdollisesti aikovien kanssa. Suunnitteluryhmät kokoontuivat ensimmäisen kerran ja toisen kerran Suunnitteluryhmien viimeisessä kokouksessa tarkastettiin valmistuneita suunnitelmia. Kesän päätteeksi järjestetään Karvian kirjastolla esittelytilaisuus ja näyttely. Näiden lisäksi on tehty lukuisia yhteisiä maastokäyntejä ja kyläkierroksia sekä keskusteltu hankalistakin aiheista. Pienoismalli Kantista Suunnittelutilaisuus Tulevaisuudessa Kantin kehittäminen ei katkea Kylä-kyllä! hankkeen loppumiseen. Heinäkuussa 2004 Kantti haki mukaan Karvian Kiri ry:n Karvia kirien huomiseen! hankkeeseen. Liitteeksi hakemukseen teimme yhteistyössä kylätoimikunnan kanssa ehdotuksen hankkeiden välisestä yhteistyöstä, sillä hankkeet keskittyvät osittain samojen aiheiden ympärille. Myös Kiri:n hankkeessa on kyse kylien kehittämisestä. Yhteistyö on tärkeää, sillä se varmistaa kehityksen jatkumisen, minkä lisäksi tulevan hankkeen on helpompi aloittaa, kun samoja perusselvityksiä ei tarvitse toistaa. Suunnitteluryhmien on tarkoitus olla Pienoismallipaja Jokipirtti

5 tiedonvälittäjiä kahden eri hankkeen välillä ja jatkaa työtään seuraavan hankkeen aikana. Mikäli hanke ei käynnistykään, jatko jää suunnitteluryhmien ja kylätoimikunnan vastuulle. Syyskuussa 2004 selviää aloittaako Karvia kirien huomiseen!, jonka jälkeen yhteistyöstä saadaan kirjallinen sitoumus. Suullisesti ehdotus on hankkeen käynnistäjien puolella hyväksytty ja he suorastaan toivoivat, että hankkeeseen osallistuvilla kylillä olisi omia erityisiä toiveitaan kylien kehittämisestä. Koska osa Karvia kirien huomiseen!- hankkeen tavoitteista tulee täyttymään jo Kylä-kyllä!:n aikana, voidaan jäljelle jääneiden resurssien avulla keskittyä Kantin osalta jatkamaan ryhmien työskentelyä, kokoamaan tärkeiksi koettuja www-sivuja ja esitteitä kylästä sekä jatkamaan toteutusvaiheeseen edenneitä suunnitelmia. Kiri:n tarkoituksena on julkaista kylistä Asukkaaksi Karviaan kansio, jossa esitellään mahdollisia rakennuspaikkoja ja pyritään helpottamaan kyliin muuttamista. Kanttilainen hevonen Kylä-kyllä! on kolmen kuukauden mittaisena hankkeena liian lyhyt suuntautumaan toteutukseen, mutta toisaalta se toimii ihanteellisesti ajatusten herättäjänä ja lähtölaukauksena. Kesän aikana hahmotettuihin teemoihin keskittymällä ja nyt aloitettua työtä jatkamalla päästään Kantin kannalta parhaaseen tulokseen. Kerätty materiaali sekä suunnitelmat pienoismalleineen ja näyttelyplansseineen luovutetaan kylätoimikunnan ja siten myös mahdollisesti tulevan hankkeen käyttöön. Suunnitteluryhmiä on perustettu kolme. Ryhmä infopisteilmoitustaulu- kylänkalusteet keskittyy Kantin tunnistettavuuden ja Kantista tiedottamisen kehittämiseen. Kantin kylälle on suunniteltu oma ilmoitustaulu-infopiste, joka palvelee sekä asukkaita että matkustajia. Lisäksi kylän identiteettiä halutaan tukea persoonallisilla kylteillä ja muilla kadunkalusteilla. Tavoitteena on, että Kylä-kyllä! hankkeessa suunnitellaan infopiste ja kalusteet, mutta toteutus jäisi ainakin osittain Karvia kirien huomiseen! -hankkeen ajalle. Joen virkistyskäyttö -ryhmä pohtii kalastuksen, melomisen, uimisen yms. suunnittelutarpeita. Ryhmä Kohdekartoitus-retkeilyreitistötinfomateriaali kerää nimensä mukaisesti tietoa Kantin lukuisista retkeily- ja virkis-tysmahdollisuuksista, yöpymisvaihtoehdoista, nähtävyyksistä ja historiallisista paikoista. Tuloksia on tarkoitus julkaista sekä infopisteessä että tulevilla nettisivuilla. Tarkempaa tietoa suunnitteluryhmistä saa kylätoimikunnalta. Ehdotukset Kantin tuleviksi rakennuspaikoiksi, kyläläisten rakentamissuunnitelmien kartoittaminen ja maisemasuunnitelmat ovat pohjatyötä Karvianjoen tulevaa rantayleiskaavaa varten. Lisäksi ilmoitustaulu-infopiste tullaan rakentamaan kierrätyspisteen seuraksi koulun ympäristöön ensi kesän aikana. Kantti 2. Kantin esittely ja suunnittelualue Karvian kunta sijaitsee Pohjois-Satakunnassa rajanaapureinaan Kauhajoki, Jalasjärvi, Parkano, Kankaanpää ja Honkajoki. Asukkaita Karviassa on hieman yli 3000 ja kunnan pinta-ala on 520km2. Karvia on tunnettu maitotalouspitäjä ja maatiloja on Karviassa vielä n.440 kappaletta. Karvian työpaikkaomavaraisuus on 93%. Kantin karjaa 4

6 km Karvia m Suunnittelualue 1: Peltoaukeat Rakennukset Joki Talouksia suunnittelualueella on arviolta 200 ja asukkaita

7 Kantin kylä, Karvia Kevyt maisema-analyysi Kylä-kyllä! -hanke Elina Alatalo viljelyaukeat selänteet eroosiolaakso

8 2.3. Puolustusvoimat ja Niinisalon varuskunnan suunnitelmat Niinisalon varuskunnan alueisiin kuuluu suurin osa Kantinkangasta sekä Kauraharjunkankaan alue. Se on yksi kehitettävistä ja toiminnaltaan laajenevista varuskunnista. Pohjankankaan ampuma-alueelle on laadittu maankäyttösuunnitelma, joka on osa kokonaisuutta, jolla pyritään kehittämään varuskuntaa sekä ottamaan huomioon ympäristönäkökohdat. Puolustusvoimat vuokraavat maata metsähallitukselta ja suunnitelmien etenemistä on hidastanut alueille kaavailtujen suunnitelmien päällekkäisyydet. Kantin kylän kannalta maankäyttösuunnitelmassa merkittäviä ovat lähinnä aluevaraukset ja niiden laajuus. Vanhan lentokentän alueelle on suunnitteilla helikoptereiden laskeutumispaikka sekä tankkauspiste. Helikopterit eivät tule kuulumaan varuskunnan vakiokalustoon, vaan laskeutumispaikka toimisi lähinnä miehistöä siirrettäessä. Kantinkangas ja Kauraharjun alue haluttaisiin yhdistää varuskunnan liikenteelle varatulla väylällä. Sähkölinjaa on jo alettu siirtämään pois ampumaalueelta kulkemaan sen pohjoispuolelta. Myös tielinjausta ampuma-alueen pohjoislaidalla Kantista länteen aiotaan muuttaa. Suunnitelmat ovat yhä voimassa, tosin aluevaraukset ovat hiukan vähäisempiä kuin vuoden 2001 luonnoksessa. Suunnitelmia on mahdollisuus pyytää nähtäväksi varuskunnassa. Soranottoa Kyrönkankaan vanhan maantien kyljessä 2.4. Maa-aineksen otto ja pohjavesialueet Kantissa Sora ja hiekka ovat yksi Kantin rikkauksista, mutta samoin on harjusta virtaava pohjavesi. Maaaineksen otto keskittyy tällä hetkellä pohjavesialueille. Näiden kahden voimavaran hyödyntäminen tulisi saada tasapainoon. Toinen ei saa vaarantaa toista ja varovaisuutta tulisi olla etenkin pohjaveden suhteen, sillä kerran saastuessaan se on menetetty. Myös pohjavesi on erityisominaisuus. Kankaassa on Kantin alueella yhteensä 16 yksityistä ja vesiosuuskuntien vedenottamoa. Kuinka paljon maksaisi, jos vesi ei olisi vientituote Pohjanmaalle vaan tuotaisiin päinvastoin Karvialle? Sorakuoppia ei Kantin alueella juuri ole maisemoitu ja vaikka nämä arvet eivät tiellä kulkijalle heti paljastu, tulevat ne säilymään maisemassa pitkään. Soranotto vaatisi Kantissa suunnitelmallisuutta ja suunnitelmissa pysymistä. Maisemointiin sitoutuminen tulisi vaatia osana maanottolupaa. Soran ja hiekanotto on Kantin elinkeino, jonka tulee jatkua tulevaisuudessakin, mutta yhteisten koko kylää kunnioittavien sääntöjen puitteissa. Karvian kunnan maa-aineksenottosuunnitelma valmistuu alkusyksystä. Suunnittelussa on pyritty kokoamaan jo alkuvaiheessa kaikki asiaan vaikuttavat tahot yhteen Satakuntaliittoa ja ympäristökeskusta myöten. Keskeisenä tavoitteena on pidetty reunaehtojen asettamista sekä vaikutusten arvottamista. Uusi uimapaikka Kauniskankaalle Maa-aineksenottosuunnitelmassa yhtenä tavoitteena on maisemoida Kauniskankaan mahdollista tulevaa pohjavedenpinnan alaista maanottoa siten, että Karviaan saataisiin pohjavedestä kerääntyvä tekojärvi. Maisemoitava järvi tarjoaisi kaivatun uimapaikan, kun Karvian muita uimapaikkoja vaivaa kesäisin sinilevä. Syytä varovaisuuteen kuitenkin on, harjun toisella kyljellä sijaitsevat Kantin runsaat lähteet. Selvityksiä pohjaveden alaisesta maanotosta Kauniskankaalla tekee tällä hetkellä kunsultointina SCC Viatec. 7

9 Helikopterikenttä ja tankkauspiste Sähkölinjan uusi linjaus Kantin kylä, Karvia Kevyt maisema-analyysi Kylä-kyllä! -hanke Elina Alatalo Niinisalon varuskunta Varuskunnan laajennustarvealue Seutukaava: arvokas harjualue Karvian kunnan maat

10 Kantin kylä, Karvia Kevyt maisema-analyysi Kylä-kyllä! -hanke Elina Alatalo pohjavesialue vedenottamot nykyinen ja aiempi maaaineksenotto maa-aineksenoton suunnittelualue

11 Kantin kylä, Karvia Kevyt maisema-analyysi Kylä-kyllä! -hanke Elina Alatalo Seutukaava: arvokas harjualue luonnonsuojelualueet kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet

12 2.8. Kantin suojelualueet ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet Suomaisemaa Satakunnan Seutukaava 5:ssa arvokas harjualue tarkoittaa maaaineksen otolta suojeltavaa harjualuetta tai muuta geologista muodostumaa, josta ei tulisi ottaa maa-aineslaissa tarkoitettua ainesta lainkaan. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet ovat Museoviraston ja Ympäristöministeriön valtakunnallisesti merkittäviksi arvioimia maisemallisin, historiallisin sekä rakennushistoriallisin ja rakennustaiteellisin perustein. Kulttuurihistoriallisen arvon säilyttämiseen tulee kiinnittä erityistä huomiota. Toimenpiteistä on pyydettävä lausunto Satakunnan museolta ja kunnan kaavoitusviranomaiselta. Kantin kultturihistoriallisesti arvokkaita alueita ovat (kts. edellinen maisema-analyysi) 1. Pohjankankaantie, mahdollisesti jo keskiajalla syntynyt kangastie, joka johtaa Mouhijärven Häijäältä Kyröskoskelle ja sieltä helppokulkuisia Hämeenkankaan ja Pohjankankaan hiekkaharjuja pitkin Niinisalon ja Karvian kautta Pohjanmaalle. Raivattuna tienä se mainitaan jo Kohde jatkuu Jämijärven ja Kankaanpään puolella. 2. Hautalan pohjalaisvaikutteinen tila 1850-luvulta. 3. Kantin saha- ja myllyalue, jäljellä enää perustuksia sekä Vartinkosken silta ja pato. 4. Kyrön Skanssi eli nuijasotien aikana kangastien varrelle perustettiin varustus. Sen lähellä sijaitsee kaksi 1700-luvun aittaa, joihin liittyy perimätietoa Suomen sodan ajoilta. Kantin talon päärakennus on 1870-luvulta. Luonnonsuojelualue on luonnonsuojelulain nojalla suojeltava alue, jota koskevista toimenpiteistä on pyydettävä lausunto asianomaiselta suojeluviranomaiselta. Alueilla on kiinnitettävä erityistä huomiota maisemanhoitoon. Lähteestä virtaava puro Kantin alueella maakunnallisia luonnonsuojelualueita ovat 5. Kantin lähteet ja lähdesuot, lukuisten suurten lähteiden alue harjussa. 6. Karvianjoen kosken eli Vartin kosken, vanhan myllyn, vanhan padon ja sillan muodostama kokonaisuus. Kantin valtakunnallinen luonnonsuojelualue 7. Kaurakeidas-Kavettakeidas-Pitkänniemenkeidas, soiden alueella on paljon keitaita, se on kaunis maisemakokonaisuus ja riistan lisääntymisalue. Osa alueesta on muodostettu soidensuojelualueeksi mm. monipuolisuuden ja edustavuuden, virkistys- ja opetuskäytön perusteella. Vartinkoski 11

13 Kavettakeitaan virkistys- ja opetuskäyttö on tällä hetkellä hyvin vähäistä. Kyläläiset tahtoisivat keitaan maisemat aktiivisemmin osaksi Kanttia. Kavetan suunnitelmassa kahden vanhan tervahaudan väli yhdistettäisiin polulla ja pitkospuilla. Alkupäähän on mahdollista saada pieni parkkialue. Paitsi että tämä auttaisi Metsähallitusta lunastamaan osaa suojeluperusteista, paikallinen metsästysseura hyötyisi nopeammasta kulkuyhteydestä suoalueen poikki. Näiden kolmen osapuolen kannattaisi yhdistää voimansa. Lisätietoja keitaan vieressä asuvalta Kari Kontiaiselta. P tervahauta tervahauta Suunnitelma, joka mahdollistaisi Kavettakeitaan virkistys- ja opetuskäytön 3. Rakennuspaikkasuunnitelma Kylän elinvoimaisuus muodostuu kyläläisistä ja heidän aktiivisuudestaan. Yksi kylien suurimmista ongelmista tällä hetkellä on väestön väheneminen ja ikääntyminen. Kylän tulisi houkutella lapsiperheitä, jotta se pysyisi elossa. Vaikka onkin niin, että kysyntä luo tarjontaa, voidaan houkuttelevan tarjonnan ja mainonnan avulla luoda kysyntää. Ehdotuksilla Kantin tuleviksi rakennuspaikoiksi pyritään helpottamaan kylään muuttamista ja tonttipaikan etsintää. Kantin kylä muodostuu erillisistä pienistä asutustihentymistä, kylistä kylän sisällä. Näillä tihentymillä on usein oma rakenteensa ja omat erityispiirteensä. Asuintihentymät on määritelty maastossa rakennusten välisen etäisyyden, näköyhteyden ja kulkuyhteyksien avulla. Kantin mahdollisia tulevia rakennuspaikkoja on etsitty etenkin tätä kylän kokonaisrakennetta ja maisemaa ajatellen. Sillä pyritään tukemaan Kantin olemassa olevaa luonnetta, eikä keinotekoisesti luomaan uutta. Uuden rakentamisen tulisi sijoittua näihin asutuskeskittymiin täydentämään niitä, millä estetään kylän hajoaminen yksittäisiksi talouskeskuksiksi. Yksittäisiä hyviä paikkoja saattaa löytyä muualtakin, mutta ne eivät samalla tavoin palvele kokonaisuutta. Kantin rakennuspaineet eivät myöskään ole niin suuret, että kannattaisi pyrkiä perustamaan uutta asutustihentymää. Rakennuskanta on perinteisesti keskittynyt jokilaaksoon, eikä juurikaan nouse harjulle. Tämän vuoksi kyläkeskuksen ympäristössä Karvianjoen itäpuoli on lähes rakentamatta. Joen harjun puolelle kannattaisi edelleen rakentaa lähinnä vain mökkejä, jolloin ranta ja harju säilyvät virkistyskäytössä. Kantin asutuskeskittymät sijaitsevat enimmäkseen päätiestä poikkeavien kyläteiden varrella, mikä aiheuttaa sen, että päätietä kulkevat ajavat helposti kylän ohitse. Ohiajamisen ilmiöön vaikuttaa myös vanhan kyläkeskuksen jääminen sivuun päätien oikaisun jälkeen. Tiheimmin asuttu alue jää mäntymetsän taakse piiloon. Tämän takia etenkin uutta koulun ympärille muodostunutta toiminnallista kyläkeskusta tulisi tukea uudisrakentamisella. Koulu on tällä hetkelle vielä elinvoimainen ja lapsiperheiden saaminen sen läheisyyteen varmistaisi koulun säilymisen. Keskusalueen lisäksi rakentamista kannattaa ohjata etenkin koulun ympäristössä sijaitseviin asutuskeskittymiin. Skanssin aitat Kantin talon pihapiiriä 12

14 Kantin kylä, Karvia Kevyt maisema-analyysi Kylä-kyllä! -hanke Elina Alatalo asutustihentymä tiivein asutustihentymä selänteet suot

15 Hautalankylä Korpikylä Lylymäki Jouhimaa Luomanlenkki Luomanvarsi Kantin kylä, Karvia Kevyt maisema-analyysi Kylä-kyllä! -hanke Elina Alatalo asutustihentymä tiivein asutustihentymä rakennukset autolla kuljettavissa oleva tiestö

16 Rakennuspaikkoja on etsitty joka puolelta kylää, vaikka ensisijaisesti toivotaan rakentamisen keskittyvän koulun ympäristöön. Ehdotuksia on useita, mutta oletuksena ei ole, että jokainen osoitettu paikka tulisi rakentaa, vaan suunnitelmalla halutaan näyttää eri mahdollisuuksia eri puolella kylää. Jos joku tahtoo rakentaa tietyn asutuskeskittymän tuntumaan, suunnitelman avulla voi löytää sille kylän osalle sopivan ratkaisun. Osa rakennuspaikoista on pohdittu maanomistajien kanssa ja joitakin on käyty yhdessä maastossa arvioimassa. Mukana on myös ehdotuksia, joista ei ole vielä keskusteltu Rantayleiskaava Karvianjoelle Tällä hetkellä rantarakentamista ei sallita kaavoittamattomille alueille. Joissain tapauksissa rakentamiselle voidaan myöntää poikkeuslupa, mutta yleisimmin, kuten Kantissa, pyritään odottamaan kunnes kaavoitustyö saadaan valmiiksi. Tavoitteena on rakentamisen ohjaaminen vesistön kannalta järkevästi sekä varmistaa mahdollisuus rantojen virkistyskäyttöön. Kantissa Karvianjoen rantayleiskaavaa aletaan juuri laatimaan ja rakennuspaikkasuunnitelma sekä muut kesän aikana kootut suunnitelmat on tehty pohjatyöksi kaavalle. Kyläläisten kanssa tehdyissä suunnitelmissa on kuitenkin keskitytty koko kylän alueeseen eikä ainoastaan kaavoituksen pohjatyöhön, suunnitelmien perustarkoitus on palvella suoraan kylää. Kaavoituksen on arvioitu kestävän noin kolme vuotta. Lisätietoja aluearkkitehti Ilmari Mattilalta. Lylykoski Rantayleiskaava rajoittaa kyläkeskuksen suunnittelua, sillä rakennusoikeutta ei joenrannassa ja kaavoitusalueella juuri ole jäljellä. Tässä tilanteessa kannattaisi harkita rakennusoikeuden siirtämistä tai ostamista kyläkeskukseen joen ylä- tai alajuoksulta. Koulun ympäristön hyvien rakennuspaikkojen tultua käytetyksi ei kyläkeskuksen tuntumaan kannata enää rakentaa vain keskusta korostaakseen. Uuden rakennuksen on aina pystyttävä tuomaan lisäarvoa ympäristöönsä Asutustihentymien erityiset rakenteet Jouhimaa Asutustihentymään tai sen läheisyyteen rakennettaessa tulisi noudattaa sille tyypillistä rakennetta ja perinnettä. Jouhimaassa rakennukset sijoittuvat avoimeen ja tasaiseen peltomaisemaan talouksittain ripoteltuina ja kylätie kulkee useimmiten tilojen pää- ja talousrakennusten lävitse. Tie on mutkitteleva soratie ja joki läheinen elementti maisemassa. Näkymät ovat Kantin pisimpiä. Luomanvarressa, päätien suoralla ja mäettömällä osuudella, talot sijaitsevat useimmiten omien liittymiensä päässä päätielle avautuvien peltojen kauimmaisissa reunoissa. Tällä saadaan etäisyyttä päätien 80km:n tuntinopeudella kulkevaan liikenteeseen. Suoraa tietä jaksottavat peltoaukeat ja pienet metsiköt sekä maisemapuut. Luomanlenkki muodostaa alueella oman yksikkönsä kumpuilevassa pienten puronuomien muokkaamassa maastossa. Kantin koulu Näkymä koululle 15

17 Korpikylässä rakennukset sijoittuvat kylätien varteen ja talouskeskukset sijaitsevat kokonaan jommallakummalla puolen tietä. Tie on mutkainen ja peltoaukeat sen verran pieniä, että näkymät säilyvät lyhyinä. Purojen aiheuttama eroosio näkyy maisemassa selkeästi. Maisema avartuu yllättäin hyvin pitkiksi näkymiksi itään neljän tien risteyksen kohdalla. Vanha kyläkeskus erottuu muista lähinnä aavistuksen tiheämmän rakentamisen perusteella. Rakennukset keskittyvät raitin ja joen väliin. Aluetta hallitsevat tyhjilleen jäänyt kioski ja lopettaneen kyläkaupan tilat. Lisärakentamista rajoittaa rantarakentamisen määrittämien rakennusoikeuksien puuttuminen, toisella puolen raittia sijaitsee kuljetusyrityksen paikoitusalue. Hautalankylä toistaa Luomanvarren rakennetta päätien varressa, mutta kylätiellä mittakaava on pienempi ja maasto kumpuilevampaa. Myös täällä purot ovat kuluttaneet maastoa. Näkymät aukeavat paikoitellen joelle saakka. Lylymäellä taloryhmän läpi kulkee pieni tie ja ohikulkuun on varattu toinen reitti. Tässä mittakaavassa ratkaisu takaa rauhalliset sisäpihat tarjoten kuitenkin ohikulkijalle mielenkiintoisia näkymiä Perinteisiä ohjeita rakennuspaikan valintaan lähteenä Tarmo Peltonen, kulttuuriympäristöohjelmat CD Tukeudu kylän perinteiseen rakenteeseen. Yleisesti tarkasteltuna, jos kylän alue leikataan vesistöstä vedenjakajaa kohti, saadaan seuraava ketju: vesi-ranta-pelto-kumpare-pelto-metsänreuna-syvä metsä. Tässä ketjussa kylän talot sijoittuvat joko ranta-asutuksena rantatöyräälle, kumpareasutuksena peltojen keskellä oleville saarekkeille tai reuna-asutuksena peltoaukean ja isomman metsäalueen reunaan. Myös metsistä voi löytyä vähäistä asutusta. Rakenne pätee hyvin Kanttiin. Rakennusta tulee tarkastella aina osana kokonaisuutta, kylää ja maisemaa. Sijoita rakennus selvästi kylän tuntumaan tai selvästi sen ulkopuolelle. Yksi maiseman hahmottumisen tärkeimmistä tekijöistä on rajautuminen. On voitaa määritellä, mistä kylä alkaa ja mihin se loppuu. Pyri löytämään luonnosta, maisemasta ja historiasta paikkoja, kohtia ja elementtejä, joihin uusi rakennus voi sitoutua. Jouhimaa Talo kannattaa rakentaa lähiympäristöä korkeammalle paikalle, jolloin pihapiiri säilyy kuivempana ja suhde maisemaan on kaunis. Käytä hyväksesi maaston luonnollisia muotoja, vältä pengerryksiä tai leikkauksia. Sijoita rakennus aurinkoiseen paikkaan ja suojaa pihapiiri kylmiltä ilmansuunnilta, ellei luonto sitä ole jo tehnyt. Älä tuhoa paikan parhaita ominaisuuksia rakentamalla niiden päälle. Älä käytä rakentamiseen hyvää viljelysmaata. Hyvän rakennusmaan ominaisuudet ovat toiset kuin hyvän viljelysmaan. Varo myös sijoittamasta rakennusta liian lähelle vesirajaa. Kauempana rannasta veteen avautuva maisema on lähes poikkeuksetta parempi ja tasapainoisempi myös järveltä rantaan päin. Suosi perinteisiä rakennustapoja ja rakennusmateriaaleja, sillä ne sopivat suomalaiseen ilmastoon ja maisemaan. Niiden soveltu- Hautalankylä 16

18 vuus on koeteltu vuosisatojen aikana. Puu on erinomainen vaihtoehto. Rakenna mieluummin yksinkertaisesti, kuin monimutkaisesti. Suomalaisen maaseutumaiseman estetiikka perustuu hirsirakentamiseen. Rakennukset ovat yleensä suorakaiteisia ja niissä on kevyitä ulkonevia kuisteja. Talotehtaiden ratkaisut ovat lähes poikkeuksetta liian raskaita ja huonosti maisemaan istuvia. Korjaamisen on yleisesti arveltu tulevan kalliimmaksi kun uuden rakentaminen. Näin onkin, jos korjauksen tarkoitus on poistaa kaikki vanhan rakennuksen ominaisuudet ja korvata ne uusilla. Useimmiten tällä tavoin hävitetään suurin osa vanhan rakennuksen hyvistä ominaisuuksista. Korpikylä 3.6. Kantin mahdollisia tulevia rakennuspaikkoja, kartoitus Jokipirtillä Nro kartalla, nimi ja yhteystiedot 1. Ala-Kantti Jari ja Seppälä Riitta Yliluoma Esa ja Marjo Suoneva Jani Ylilammi Seppo Sillanpää Asko Myllyviita Simo Suunnitelmien ja rakennuspaikan kuvaus sekä rantayleiskaava-alueella kantatilatarkastelun mukainen tilanne rakennusoikeuden suhteen Maastokäynti tehty. Valmius myydä tonttipaikaksi. Kantatilatarkastelun mukaan ei rakennusoikeutta. Rakentaminen olisi luontevaa metsikön reunaan olemassa olevan kylärakenteen jatkoksi. Metsän reunaa kulkee jo melkein autolla ajettava tie. Tasaiselta mäen laelta ei näy joelle. Metsäkaistale antaa näköja melusuojan maantieltä. Rannassa metsikkö, maastokäynti tehty. Halutaan myydä tonttipaikaksi. Rakentaminen soveltuisi parhaiten metsikön reunaan lähelle jokea, mutta vaatisi ympäristön maisemointia ja pihan rajaamista pellon suuntaan. Joelle voisi avata kapeita näkymiä, muuten liian tukkoinen maisema. Rakennusoikeutta yhteen paikkaan, mahdollisesti tulossa lisää. Suunnitteilla omaan käyttöön mahd. mukaan yksi isompi talviasuttava mökki ja toinen rantasauna. Sijaitsee mahdollisesti rantayleiskaavan alueen ulkopuolella. Maastokäynti tehty. Käytössä vielä yksi rakennusoikeus. Todella kaunis paikka talviasuttavalle kesämökille, omaan käyttöön. Jos mahdollista, viereiseen saareen rakennetaan pieni sauna. Maastokäynti tehty, tavoitteena saada omaan käyttöön talviasuttava saunamökki. Rinnepaikka mahdollistaa mökin rakentamisen kahteen eri tasoon. Rakennusoikeutta kantatilatarkastelun mukaan 5 paikkaa. Mökki omaan käyttöön niemenkärkeen. Kantatilatarkastelun mukaan yksi käyttämätön rakennuspaikka. 7. Karvian kunta Kantatilatarkastelun mukaan oikeus yhteen rakennuspaikkaan. 17

19 8. Vuorenmaa Alpo Runsas Pertti Suomijoen rantaan asunto itselle sekä mahdollisesti lisäksi vuokrataloja esim. Karviassa muutamia kuukausia viipyville työntekijöille tai matkustajille. Moottorikelkkareitti kulkee aivan tontin kyljestä. Lisäksi Karvianjoen rantaan suunnitteilla vuokrattava mökki kalastajille ja melojille. Kantatilatarkastelun mukaan ei rakennusoikeutta. Maastokäynti tehty. Oma mökki suunnitteilla jokirantaan. Lisäksi kiinnostusta myydä tonttipaikkoja tai ehkä rakentaa mökkejä vuokrattavaksi, sillä varsinainen maatila sijaitsee Parkanossa, eikä maiden lohkominen Kantissa tuottaisi ongelmia. Maastokäynti tehty. Kolme käyttämätöntä rakennuspaikkaa. 10. Ylilammi Erkki Huhtaluoma Markku Saunamökkipaikka itselle tai jälkikasvulle omaan pihapiiriin. Toiveena uintimahdollisuus joessa. Maastokäynti tehty. Sijaitsee mahdollisesti rantayleiskaava-alueen ulkopuolella. Pihasauna omaan käyttöön, kauemmas jokirantaan tulevaisuudessa mökki lapsille tai jopa tonttipaikka myytäväksi. Maastokäynti tehty. Sijaitsee mahdollisesti rantayleiskaavaalueen ulkopuolella. Karvianjoen rantayleiskaava-alueen rajaus

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila 13.4.2016 Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Poikkeamistoimivallan siirtoa

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KARVIAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KOSKIEN KIRKONKYLÄN TILAA RASTIAINEN

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KARVIAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KOSKIEN KIRKONKYLÄN TILAA RASTIAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KARVIAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KOSKIEN KIRKONKYLÄN TILAA RASTIAINEN 230-405-1-6 15.11.2014 Pohjois-Satakunnan aluearkkitehti Ilmari Mattila 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6 MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6 KUNNAN KAAVATUNNUS 484RAKAM12010 19.09.2010 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot MERIKARVIA,

Lisätiedot

SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALLIJÄRVI. Kylän Sammi tiloja: Marjamäki 747-411-3-207 ja Rantamäki 747-411-3-218

SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALLIJÄRVI. Kylän Sammi tiloja: Marjamäki 747-411-3-207 ja Rantamäki 747-411-3-218 SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALLIJÄRVI Kylän Sammi tiloja: Marjamäki 747-411-3-207 ja Rantamäki 747-411-3-218 KUNNAN KAAVATUNNUS 747YKAM12015 28.8.201 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 ASEMAKAAVA Jämijärven Jämin Harjumökkialueen asemakaava

JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 ASEMAKAAVA Jämijärven Jämin Harjumökkialueen asemakaava JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA 07.10.2013 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 ASEMAKAAVA Jämijärven Jämin Harjumökkialueen asemakaava 1. SUUNNITTELUALUE SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Jämin palvelukeskuksen

Lisätiedot

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10...

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10... Page 1 of 2 alueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) PURMOJÄRVEN KYLÄNRAITTI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

Metsähallitus Laatumaa

Metsähallitus Laatumaa Iso-Rommakko, Eksyneenniemi Kuhmo Hietaperä, Metsähallitus Laatumaa Asemakaavan muutos ja laajennus Selostuksen tiivistelmä 13.1.2009 Metsähallitus Laatumaa Sepänkatu 9 A 7, 90100 Oulu Puh. 010 2414 600

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava

Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava 82127096 Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava Kaavaehdotus 20.11.2012 Tuulivoimalamuodostelmien esteettiset ominaisuudet Tuulivoimaloiden keskittäminen usean

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen Kannanotto koskien kaavaa: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma: VIII, IV JA SANTALAHTI, rantaväylän joukkoliikennekaistat reitillä Lielahdenkatu-Sepänkatu,

Lisätiedot

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) Jonkerin ranta-asemakaavan ehdotus J.Isoherranen 18.11.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) Jonkerin ranta-asemakaavan ehdotus J.Isoherranen 18.11. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) KUHMON KAUPUNKI JONKERIN RANTA-ASEMAKAAVA, EHDOTUKSEN TOINEN NÄHTÄVILLÄOLO 1.10-31.10.2013 Kaavaehdotuksesta saatiin 5 lausuntoa

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b 7 LAUSUNTO PORVARINLAHDEN ETELÄRANNAN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESITYKSESTÄ SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Kslk 2007-56, Ylk 2 9.1.2007 Karttaruudut L6,

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskee Rieskalan (37.) kaupunginosan kortteleita: 26-30, 34-39, 5 Liittyy asemakaavaan n:o 609 1562 Rakentamistapaohjeet koskevat

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6

Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6 Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harjunpään asemakaavan muutos Ulvilan kaupunki, Harjunpään (25.) kaupunginosa, kortteli

Lisätiedot

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA Rakennustapaohjeet Statukset, jotka vaikuttavat rakentamiseen: Valtakunnallisesti arvokas maisema alue. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Seudullisesti

Lisätiedot

Maisemallinen maankäyttösuunnitelma

Maisemallinen maankäyttösuunnitelma Maisemallinen maankäyttösuunnitelma Asemakaavan Lavanko 340400 Katriinantien länsipuolinen alue Suunnittelualueen sijainti maisemassa Lähtökohdat Suunnittelualue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaan

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kemiönsaaren kunnan Ekniemen alueelle laaditaan asemakaava ja asemakaavan muutos. Tämä osallistumis-

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu

Lisätiedot

MÖKILLE SAMMALNIEMEEN

MÖKILLE SAMMALNIEMEEN MÖKILLE SAMMALNIEMEEN Lähde kaupungin kiireestä Sammalniemen luontoon viettämään unohtumaton loma! Raision Seudun Lasten Tuen mökki on avoinna ympärivuoden, mökki sijaitsee Juupajoella Sammalniemen leirikeskuksen

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE FCG Suunnittelu ja tekniikka Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KIVISALMEN LAITURIALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE Konneveden kunnalla on tarkoitus

Lisätiedot

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut 1 (8) Tekniset palvelut asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueen korttelit 22, 23 ja 27 sekä niihin liittyvät vesi-, liikenne- ja viheralueet. Suunnittelualue

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI /TAAVETTI Marttilantie-Kappakatu-Taavetintie ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 21.12.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Suunnittelualue käsittää osan Marttilantiestä sekä Kauppakadun

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1 3919/10.02.03/2011 134 Röylä, asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet, Pakankylän kartano, aluenumero 710100 Valmistelijat / lisätiedot: Ollus Christian,

Lisätiedot

Marja-Leena Neuvon ym valitus Rantasalmen kunnanvaltuuston päätökseen 25.5.2015 14/ Haukiveden - Haapaselän rantaosayleiskaavan muutos

Marja-Leena Neuvon ym valitus Rantasalmen kunnanvaltuuston päätökseen 25.5.2015 14/ Haukiveden - Haapaselän rantaosayleiskaavan muutos Kunnanhallitus 1.9.2015 Itä-Suomen hallinto-oikeus Marja-Leena Neuvon ym valitus Rantasalmen kunnanvaltuuston päätökseen 25.5.2015 14/ Haukiveden - Haapaselän rantaosayleiskaavan muutos Rantasalmen kunnanhallitus

Lisätiedot

LIITE 10 b 1/5 ASIKKALAN KUNTA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN

LIITE 10 b 1/5 ASIKKALAN KUNTA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN LIITE 10 b 1/5 ASIKKALAN KUNTA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN Asikkalan kunnan Vesivehmaan osayleiskaavan ehdotusvaiheen aineisto oli nähtävillä 27.6 17.8.2012 välisenä aikana. Seuraavassa

Lisätiedot

Tämä tarkastuskertomus liittyy Pohjanmaan museon Teuvan kunnalle antamaan lausuntoon.

Tämä tarkastuskertomus liittyy Pohjanmaan museon Teuvan kunnalle antamaan lausuntoon. TARKASTUSKERTOMUS PMA 1201 Paikka TEUVA ÄYSTÖ KUKUNKALLIO Tarkastuskäynti 23.5.2012 Pentti Risla Kukunkallio E:n sijainti PK lehti 124302 RIIPPI P: 6937296 I: 237804 P (YKJ): 6940205 I (YKJ): 3237869 Taustaa

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) VIRRANPUISTON YMPÄRISTÖ ASEMAKAAVAN MUUTOS, joka koskee Iisalmen kaupungin 5. kaupunginosan korttelia 80 (osa) ja puistoaluetta. Kaava-alue sijaitsee Iisalmen

Lisätiedot

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS Vastaanottaja Satawind Oy A. Ahlström Kiinteistöt Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.3.2016 Viite 1510006584 AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Turrin asemakaavan laajennus ja muutos nro 241 Maisema-analyysi

Turrin asemakaavan laajennus ja muutos nro 241 Maisema-analyysi 23.12.2015 Pirkkalan Maankäyttö Kuvien tekijänoikeudet Ilmakuvat: Google maps, Paitsi dia 10 Pirkkalan kunta Dia 3, viistoilmakuva: Lentokuva Vallas Oy Katunäkymät: Google streetview Dia 2, Turrin asuinalue

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 MERIKARVIAN KUNTA 06.11.2016 KAAVA Merikarvian Ylikylä rantayleiskaavan muutos koskien Riispyyn kylän tiloja Riihimäki 484-414-2-156, Halkoplassi 484-414-2-199 ja Heikkilä 484-414-1-122 OSALLISTUMIS- JA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.11.2002 täyd. 25.9.2003 20.4.2011 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KOSKIEN RANTA-ASEMAKAAVOJEN MUUTOKSIA NUMMI- PUSULAN KUNNASSA SOMERON YHTEISMETSÄN (874:1:0) RANTA- ASEMAKAAVA-ALUEILLA KIVIJÄRVELLÄ,

Lisätiedot

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan KARSTULA ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA MK :0000 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET : AM AO AO-3 RA MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alueelle saa sijoittaa

Lisätiedot

RISTIJÄRVEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAPPILANRANTA JA KANSALA KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄOLO

RISTIJÄRVEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAPPILANRANTA JA KANSALA KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄOLO RISTIJÄRVEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAPPILANRANTA JA KANSALA KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄOLO 17.1.2013 16.2.2013. Kaavaluonnoksesta saatu palaute vastineineen 28.2.2013 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

JOUTSAN KUNTA RANTA OSAYLEISKAAVA

JOUTSAN KUNTA RANTA OSAYLEISKAAVA JOUTSA KOIVULA 172-413-1-45 RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.09.2016 Ote rantaosayleiskaavasta, muutosalue rajattu punaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. Sijainti ja nykytilanne

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...3 3. LAADITUT

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(6) 22.10.2015 THUREVIKIN PAPPILA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 12. Palosaaren

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188B Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MALSKERI JA DEMASÖÖRI

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MALSKERI JA DEMASÖÖRI MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MALSKERI JA DEMASÖÖRI koskien tiloja Kivikari 484-414-2-122, Halkoplassi 484-414-2-199, Heikkilä 484-414-1-122, Suloranta 484-414-2-112 Valtterila

Lisätiedot

HAUKIVEDEN-HAAPASELÄN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS RYKINNIEMEN ALUEELLE

HAUKIVEDEN-HAAPASELÄN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS RYKINNIEMEN ALUEELLE Tiemassaaren Kyläyhdistys r.y 12.1.2011 1(5) Ilpo Vellonen, Pajulahdentie 11, 58900 Rantasalmi Puh. 040-5617460 Sähköposti: ilpo.vellonen@pp.inet.fi Rantasalmen kunnanhallitukselle HAUKIVEDEN-HAAPASELÄN

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) SIMON KUNTA

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan Seuraavat muutokset tehty hyväksyttyyn ( 16.9.2014 91 Rakennus- ja ympäristölautakunta ) rakennusjärjestysluonnokseen 16.9.2014: L = hyväksytty luonnos 16.9.2014 E = hyväksytty ehdotus 24.3.2015 Sisällys

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 MERIKARVIAN KUNTA 04.12.2016 KAAVA Merikarvian Malskerin ranta-asemakaavan muutos koskien Riispyyn kylän tilaa Kivikari 484-414-2-122 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 Aluearkkitehti Ilmari

Lisätiedot

Maiseman perustekijät Maisemarakenne

Maiseman perustekijät Maisemarakenne Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi

Lisätiedot

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Tetriniemi) Kuva 1: Sijainti Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus NURMEKSEN KAUPUNKI Lieksan ja Nurmeksen tekninen

Lisätiedot

Honkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom 3.1994 -lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta

Honkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom 3.1994 -lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta HEINÄVESI: Jätevesiä ja käymälän sijoittamista koskevat määräykset rantakaavoissa (TARKASTA AJANTASAISUUS RAKENNUSVALVONNASTA) EK / TP 2011 Kaava ja rakennusten etäisyydet Ruoppausta, rannan käsittelyä

Lisätiedot

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Rakentamistapaohjeet 15.5.2008 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 RAKENTAMISTA KOSKEVAT OHJEET KAAVASSA... 2 3 KAAVIOKUVA... 4 4 ALUEEN RAKENTAMISTA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA INKOON KUNTA Solvik, Kälkö Ulkosaariston yleiskaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tässä osallistumis ja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 ja 64 ) esitetään mm. kaavoitushankkeen sijainti

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Keski-Suomen ELY-keskus, Liisa Horppila-Jämsä MAMA hankkeen maisemainfo 11.2.2015 17.2.2015 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA 1(5) MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 220 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

Punkaharju UPM-Kymmenen omistamien pienvesien muinaisjäännösinventointi 2010.

Punkaharju UPM-Kymmenen omistamien pienvesien muinaisjäännösinventointi 2010. 1 Punkaharju UPM-Kymmenen omistamien pienvesien muinaisjäännösinventointi 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Alueet...

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut sivu 1(5) ASPELUNDIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 257 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 13.6.2011 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 2/227, 6/129, 8/252, 11/89,

Lisätiedot

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Keskustaajaman osayleiskaava 2030 inventoinnin v. 2014 täydennys Hyväristönmäen osa-alueelta Timo Jussila Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Sisältö Perustiedot...

Lisätiedot

LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET

LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET HN-Consult Oy on yhdessä maanomistajan Strand Skogs Ab allekirjoittanut konsulttisopimuksen 17.9. 2012 missä HN-Consultille annetaan oikeus kaavoittaa alue. Maanomista on Vöyrin

Lisätiedot

Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä

Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä saaristossa. NORRKULLALANDETIN KOHTEEN ESITTELY JA SELVITYSRYHMÄN

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus:

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus: 1 RAKENNUSTAPAOHJEET Muutoksen kuvaus: Asemakaavamuutoksessa on poistettu kaksi rivitalotonttia ja osoitettu niiden tilalle kolme pientalotonttia sekä virkistysaluetta. Alueen pohjoisosaan Pihakadun varrelle

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

KYSELY. Hyvä asukas tai maanomistaja!

KYSELY. Hyvä asukas tai maanomistaja! Hyvä asukas tai maanomistaja! Haapaveden Vattukylälle on aloitettu osayleiskaavan päivitystyö. Alueella on voimassa oleva osayleiskaava, joka on hyväksytty vuonna 1996, ja lisäksi alueelle ulottuu Haapaveden

Lisätiedot

Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta

Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta - Tiedotus kaavan etenemisestä Fingrid Oyj / Mika Penttilä. Trafi - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta Ilmatieteen

Lisätiedot

TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010

TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010 TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU HARJU- SOINI KY Ympäristösuunnittelu Harju-Soini Ky Sivu 1/7 YLEISTÄ Suunnittelun

Lisätiedot

MAR-C1005 Maisema ja alueiden käyttö (5 op)

MAR-C1005 Maisema ja alueiden käyttö (5 op) Osaamistavoitteet odotukset Kurssin suorittaminen Harjoitustyö tehtävänanto Kohteiden esittely Ennakkotehtävä 2 työohjelma Excu? Osaamistavoitteet - odotukset Mitkä ovat sinun osaamistavoitteesi? Mitä

Lisätiedot

Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää

Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti 6.-7.9.2012 Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää Kyläyleiskaavoituksen lähtökohdat, tavoitteet ja tarpeellisuus Kunnan kokonaisuuden tarkastelu Erilaisten

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 KOSKENKYLÄNTIEN YRITYSALUE ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 SIIKAISTEN KUNTA 28.8.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KOSKIEN KALLIJÄRVEN RANNALLA TILOJA: MARJAMÄKI 747-411-3-207 JA RANTAMÄKI 747-411-3-218 2 1.

Lisätiedot