LeilaYypänaho LOMAKESKUS AURINKOHIEKAT & CAMPING-ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LeilaYypänaho LOMAKESKUS AURINKOHIEKAT & CAMPING-ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 LeilaYypänaho LOMAKESKUS AURINKOHIEKAT & CAMPING-ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Matkailun koulutusohjelma Toukokuu 2008

2 KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Matkailun koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Työn tekijä: Työn nimi: Leila Yypänaho Lomakeskus Aurinkohiekat & Camping-alueen kehittämissuunnitelma Päivämäärä: Sivumäärä: liitettä Työn ohjaaja: Sirpa Soukka Lomakeskus Aurinkohiekat sijaitsee Kalajoella Hiekkasärkkien matkailukeskittymässä. Se on Fontana Hotelli Rantakallan alaisuudessa toimiva leirintäalue, joka tarjoaa mökkimajoitusta sekä telttailu ja matkailuajoneuvojen vuokrapaikkoja. Leirintäalueella sijaitsee kioski-grilli-huoltorakennus ja 47 erilaista mökkiä. Leirintäalue on avoinna kesäisin. Lomakeskus Aurinkohiekkojen kehittämissuunnitelmassa on tavoitteena kehittää matkailupalveluja laadukkaammiksi ja ympärivuotisiksi, leirintäalueen kunnostuksen, rakentamisen ja markkinointi-imagon kautta. Kehittämistyö toteutettiin hyödyntämällä alueellisia matkailunstrategioita, kestävän kehityksen periaatteita ja toimintaympäristön luonnon vetovoimatekijöitä. Opinnäytetyö perustuu työkokemukseen Aurinkohiekoilla, havainnointiin ja asiakaspalvelukokemuksiin. Teoriapohja kerättiin matkailuyritysten toimintaa ja kehittämistä käsittelevästä aineistosta sekä matkailun aikaisemmista tutkimuksista. Lisäksi on kyselyillä saatuja mielipiteitä kalajokisilta matkailun kehittämisessä mukana olleilta matkailunkehittäjiltä. Aurinkohiekkojen sijainnin ja kauniin luonnon ympäristön vuoksi, alueella on hyvät kehittymismahdollisuudet toimivaksi leirintäalueeksi. Alueesta voidaan kehittää monipuolinen ja kilpailukykyinen matkailupalveluja tarjoava lomakeskus. Avainsanat: leirintämatkailu, luontomatkailu, kestävä kehitys, markkinointi

3 CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES ABSTRACT Author: Leila Yypänaho Name of Thesis: Development plan for Aurinkohiekat Holiday Centre & Camping Data: 23 May 2008 Pages: Appendices Supervisor: Sirpa Soukka Aurinkohiekat Holiday Centre is located in the Kalajoki Hiekkasärkät tourist centre. It is a part of Fontana Hotel Rantakalla s operations and it offers cabin accommodation and also tent and caravan pitches. In campsite there is a service building including a kiosk and a grill and 47 different cabins. The campsite is open only in summertime. The aim of the development plan of Aurinkohiekat Holiday Centre is to improve the quality of travel services by renovating and rebuilding the campsite and by developing marketing-image, and to make the services available all year round. The development work was carried out by utilising regional travel strategies, the principles of development and attractive surroundings. This thesis was based on work experience in Aurinkohiekat, observation and experiences on customer service. The theoretical framework was created by collecting general information on operations of a travel business and also familiarising with the previous studies on travel. In addition, more material was gathered with the help of a questionnaire for people who have developing travel in Kalajoki. Because of the location and the beautiful nature around Camping Aurinkohiekat, the area has good possibilities to develop into a functional campsite. The area can be developed into a versatile and competitive holiday centre and a travel service provider. Keywords: camping, nature travel, sustainable development, marketing

4 TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 LEIRINTÄALUEEN TOIMINNAN PERUSTA Matkailun lainsäädäntö Leirintäalueen tasoluokitus Markkinointi Palvelujen laatu 8 3 KEHITTÄMISTYÖN OSATEKIJÄT Fontana Hotelli Rantakalla ja Lomakeskus Aurinkohiekat & Camping Lomaliitto ry Kalajoen kaupungin yleiskaava Hiekkasärkkien alueelle Matkailun kehittämisen aikaisempia tutkimuksia Matkailun vaikutus Kalajoen Hiekkasärkkien luonnonympäristöön Elämää Cityyn ja Särkille, Kalajoen matkailun kehittäminen Turistin luonto Tutkimus luonnon merkityksestä matkailun vetovoimatekijänä neljässä Lapin matkailukeskuksessa Kestävän kehityksen periaate Mielipiteitä Kalajoen matkailun kehittäjiltä 20 4 MATKAILUYRITYKSEN KEHITTÄMINEN Matkailun kehittäminen alueellisesti Matkailun strategiat Kalajoen kaupungin elinkeinoelämän kehittämisstrategia Kalajokilaakson matkailunkehittämisstrategia Marepolis Keski-Pohjanmaan matkailustrategia Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategia Suomen matkailustrategia & Toimenpideohjelma vuosille 26 5 TUTKIMUSONGELMAT JA MENETELMÄT Tutkimusongelmat Tutkimusmenetelmät 29 6 KEHITTÄMISEHDOTUKSET Aurinkohiekkojen alue ja turvallisuus Aurinkohiekkojen rakennukset Aurinkohiekkojen palvelut Aurinkohiekkojen markkinointi 36 7 JOHTOPÄÄTÖKSET 38 LÄHTEET 40 LIITTEET

5 1 1 JOHDANTO Matkailun muuttuminen ja kehittyminen on väistämätön asia matkailijoiden ja heidän vapaa-ajan lisääntymisen vuoksi. Matkailijat ovat laatutietoisia ja vaativia matkailualueen vetovoimatekijöiden suhteen ja heillä on erilaisia motivoivia intressejä lähteä matkalle. Matkailijan tarve rentoutumiseen, virkistäytymiseen tai harrastamiseen ovat tällaisia tekijöitä lähteäkseen matkalle ja hakeutuakseen matkailuyrityksen tarjoamiin palveluihin. Nykyisin matkailupalveluja tuotteistetaan asiakaslähtöisesti, joten ne ovat jo markkinoitaessa suunniteltu ja kohdennettu tietyille asiakassegmenteille. Asiakkaan tehtäväksi jää valita matkailuyritysten tarjonnasta juuri hänen tarpeisiinsa sopivat matkailukohteet ja tuotteet. Tänä suurena informaation ja sähköisten viestimien aikakautena, matkailupalvelujen löytäminen ja niiden vertaileminen on helppoa. Matkailuyritykset satsaavat markkinoinnissa esitteisiin ja netti-sivustoihin, josta löytyvät yrityksen tarjoamat palvelut, tuotteet ja sijainti. Matkailuyrityksen kehittäminen on vastuullista ja haasteellista työtä, koska sen vaikutukset ovat laaja-alaisia ympäristöllisesti ja alueellisesti sekä taloudelliset riskit voivat olla mittavia. Suunnittelutyössä on otettava huomioon monia tärkeitä osa-alueita, kuten ekologiset, sosiaaliset, kulttuurilliset ja taloudelliset vaikuttimet paikallisesti ajateltuna. Näiden tekijöiden ristiriita saattaa syntyä silloin, jos matkailuyrityksen omistaa maanlaajuinen yritys ja matkailutuloista suurin osa virtaa pois paikkakunnalta. Yrityksen menettelytavat ja ratkaisut tuntuvat lyhytnäköisiltä ja pelkästään suurelta voitontavoittelulta. Yhteistyö paikallisen asukkaiden, viranomaisten kanssa, samoin verkostoituminen paikallisten matkailuyritysten kanssa häivyttää negatiivista ajattelua. Suuremmassa määrin kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen kaikessa päätöksenteossa on noussut arvoonsa. Periaatteet tukevat luonnon säilymisen ja ekologisuuden tavoitteita. Kehittämismenetelmät ja -työt tulee olla pitkäkestoisia sekä niiden on tähdättävä pitkälle tulevaisuuteen. Valtioneuvoston asettama laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä, takaa jo suunnitteluvaiheessa yritysten alueelliset vaikutukset ympäristöön. Näin vähennetään riskejä luonnonvarojen tuhoutumisesta ja säilyttämisestä seuraaville sukupolville.

6 2 Kalajoen Hiekkasärkkien matkailualueella on meneillään suuri kehittämiskausi, joka käynnistyi jo 1900-luvun lopulla, jolloin alueelle tehtiin ympäristötutkimuksia ja arviointeja. Kehittämistyö jatkui Kalajokilaakson matkailunkehittämisstrategian Marepoliksen valmistuttua 2001 ja alueen suunnittelukilpailun toteutuessa Nämä kaikki toimenpiteet tähtäsivät keväällä 2008 valmistuneeseen Hiekkasärkkien rantaharjualueen yleiskaavaan. Yleiskaavaan kuuluvat alueet Kalajoen lomaasutusalueelta, Letolta rannansuuntaisesti etelään päin lähelle Rahjan saaristoaluetta. Yleiskaavassa on uudelleen arvioitu alueen rakentamista ja maankäyttöä. Tämä opinnäytetyö koskee Hiekkasärkkien matkailualueen ydinalueella toimivaa Lomakeskus Aurinkohiekat & Camping- alueen kehittämistä. Uudessa yleiskaavassa Aurinkohiekkojen alue on merkitty RM 2 merkinnällä, mikä tarkoittaa matkailupalvelualuetta, jossa saa harjoittaa lomakylä- ja kaupallista majoitustoimintaa. Alueen maapohjan omistaa Kalajoen kaupunki, Lomaliitto omistaa rakennukset ja Fontana Hotelli Rantakalla hoitaa alueen ja mökkien vuokrauksen. Kaupunki ja Lomaliitto ovat neuvotelleet vuosittain vuokrasopimuksen, joka on ollut liian lyhyt aika alueen kehittämiselle. Mökit on rakennettu vuosien aikana ja remontoitu 1990 luvulla, mutta alueelle ei ole tehty mitään suurempia parannustoimenpiteitä. Kulkureitit mökeille ja ympäristöt ovat kuluneita ja huonossa kunnossa, samoin leikkikenttä ja pelialueet kunnostamatta. Alueen keskus eli huolto-kioskirakennus on kärsinyt osittain kosteusvauriosta ja on muutenkin jäänyt jälkeen matkailijoita hyvin ja laadukkaasti palvelevasta huoltorakennuksesta. Saniteettitilat, sauna, siivous- ja vaatehuoltoyksikkö aistillisesti arvioituna ovat tunkkaiset eivätkä ole enää asianmukaiset. Arviointia tukee ajatus, että tilat ovat suurimman osan vuodesta kylmillään, ilman lämmitystä tai ilmastointia. Osuuteni kehittämissuunnittelussa on toimia asiantuntijana käytännön ja havainnoinnin osalta, koska olin työssä kesän 2007 Aurinkohiekoilla. Käytän kaikkea sitä kokemusta ja havainnointia sekä matkailijoiden kanssa tapahtuneita palvelutilanteita tämän opinnäytetyön tekemisessä. Työssä ei ole varsinaista, numeroin tai tilastollisesti analysoitavaa tutkimusta, vaan kerätty tieto- ja teoriapohja, johon viittaan kehittämissuunnitelmassa ja joka tukee teoreettisesti minun omia päätelmiäni suunnittelutyössä. Loppuosaan kirjoitan paikallisilta matkailunkehittäjiltä saatuja

7 3 mielipiteitä. Niistä voi päätellä ja verrata ajatuksina, olenko samoilla linjoilla kehittämistyön tuloksessa. 2 LEIRINTÄALUEEN TOIMINNAN PERUSTA 2.1 Matkailun lainsäädäntö Leirintämatkailua ja yleensä matkailu-, majoitus- ja ravitsemispalveluja valvotaan ja ohjataan erilaisilla lainsäädännöllisillä määräyksillä. Ohjeistukset on laadittu suojaamaan kuluttajaa, takaamaan palvelujen turvallisuus sekä valvomaan kyseisiä palveluja tarjoavia yrityksiä. Lakisäännökset asettaa valtioneuvosto, lisäksi erilaisia ohjeita antavat ministeriöt, lääninhallitukset ja kunnat. Näitä ovat Ympäristöministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö sekä matkailuyrityksen sijaintipaikkakunnan lääninhallitus ja kunta. Keskeisimmät lainsäädännölliset ohjeet, jotka turvaavat matkailupalvelut, ovat asetus majoitus- ja ravitsemisliikkeistä, alkoholilainsäädäntö, laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä, ulkoilulaki, elintarvikelaki ja kuluttajansuojalaki. Laki majoitus- ja ravitsemisliikkeistä /308 määrittelee ammattimaista yritystoimintaa kalustettujen huoneiden tai muiden majoitustilojen antamisesta asiakkaiden käyttöön ja ravitsemis- ja juomatarjoiluista siihen tarkoitukseen varatuissa tiloissa. Asetuksessa on myös ohjeistus elinkeinoilmoituksen tekemisestä, aukiolo- ja anniskeluajoista, järjestyksen pitämisestä sekä liikkeenharjoittamisesta. Lisäksi laissa määrätään matkustajista tehtävät rekisterit ja ilmoitukset, niiden säilyttämisestä ja hävittämisestä sekä luovuttamisesta viranomaisille. Alkoholilaki /1143 luku 4, Vähittäismyyntilupa 14 ( /764), Anniskelulupa 21a-d, 23, 24 ( /764) määrittelee alkoholin myyntiä ja anniskelua koskevat luvat, aukioloajat, järjestyksen pitämisen, maksutavat ja myyntiä rajoittavat tekijät. Asetuksessa annetaan anniskelupaikkaa ja aluetta koskevat vaatimukset ja vastaavan hoitajan sekä hänen sijaistensa edellytykset. Ulkoilulaki (606/73), muutos (1343/94), luku 3, 18-24, määritellään leirintäalue, jossa majoitutaan tilapäisesti ja yleensä vapaa-aikana leirintämökkiin, telttaan, matkailuperävaunuun tai matkailuautoon ja jolla on yhteensä

8 4 vähintään 25 leirintämökkiä taikka teltalle, matkailuperävaunulle tai matkailuajoneuvolle varattua paikkaa. Alue, jolla on vähintään 10 leirintämökkiä, on kuitenkin aina leirintäalue. Laissa määritellään leirintäalueen vaatimukset turvaamaan kuluttajan turvallisuuden, ympäristön ja luonnon huomioiminen. Alueella on noudatettava palo- ja henkilöturvallisuudesta asetettuja säännöksiä sekä sijainti oltava niin, ettei se vaikeuta rakennuslaissa tarkoitettujen kaavojen toteutumista. Leirintäaluetta on hoidettava niin, ettei se aiheuta alueen tai ympäristön pilaantumista ja vähennä viihtyisyyttä, vaaranna liikenneturvallisuutta tai vahingoita luontoa. Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä /468, muutos /267, muutos /458, määritellään hankkeiden tai toiminnan aiheuttamia välillisiä ja välittömiä vaikutuksia, luontoon ja luonnonvarojen käyttöön, maaperään, ilman, vesistöihin, maisemaan, rakennuksiin, kulttuuriperintöön, yleensä kaikkeen ympäristötekijöihin. Lain tarkoituksena on edistää ympäristövaikutusten ottamista huomioon hankkeiden suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä kansalaisten tiedonsaantia ja vaikutusmahdollisuutta. Elintarvikelaki /23, 13 16, 20 21, 27 28, muutos /321 1, määritellään elintarvikkeita käsittelevästä henkilökunnasta, omavalvonnasta ja elintarvikehuoneistosta asetettuja vaatimuksia. Huoneiston täytyy olla viranomaisten hyväksymä ja elintarvikkeiden käsittelystä ja säilytyksestä pitää tehdä dokumentoituja omavalvonta merkintöjä. Henkilökunnalla täytyy olla elintarvikkeiden käsittelyyn vaadittava osaamiskoulutus ja todistus. Kuluttajansuojalaki /38, tarkoitus turvata kuluttajan oikeudellinen asema palveluiden ja hyödykkeiden ostajana. Lakia käytetään kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan palveluiden vaihdantaan sekä sopimuksentekoon. Palveluiden virhemääritelmä matkailussa on vaikea määritellä, sen vuoksi apuna käytetään valmismatkalakia /1079 seuramatkailussa ja majoitussopimuksissa pohjoismaisia hotellisäännöksiä. Hotellisäännöksissä määritellään sopimusehdot kuluttajan ja majoituspalveluja tarjoavan yrityksen välillä kaikkine vastuineen.

9 5 Markkinoinnin säätely /1072, Luku 2, 1 2, määrittelee markkinoinnin sopimattomuuden kuluttajalle. Sen mukaan markkinoinnissa ei saa käyttää hyvän tavan vastaista ja sopimatonta menettelyä, eikä kuluttajalle saa antaa palveluista tai tuotteista totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja. (Lainsäädäntö; Turisti.) 2.2 Leirintäalueiden tasoluokitus Lomakylät ja leirintäalueet tarjoavat majoituspalveluja ensisijaisesti kesäaikaan, toukokuusta syyskuuhun. Tunturi- ja talvisesonkikeskukset, laskettelukeskusten läheisyydessä olevat leirintäalueet poikkeavat majoitus- ja leirintäpalvelujen tarjonnassa ja ovat auki läpi vuoden. Leirintäalueet jaotellaan tähtiluokituksella, (liite 1, 3 sivua), yhdestä viiteen tähteen, sen mukaan millainen alue on tai millaisia palveluja alueelta saa. Leirintäalueen pitäjälle luokitus on vapaaehtoinen ja luokitusta pitää hakea. Kuluttajalle luokitus antaa mahdollisuuden vertailla leirintäalueiden tasoa ja palveluita. Suomessa luokitusvaatimukset on laadittu leirintäalueyrittäjien (Valtakunnallinen alueverkosto), alan kuluttajajärjestöjen ( SF Caravan ry) ja viranomaisten kanssa. Luokitus noudattaa EFCO:n (European Federation of Camping Site Organzations) suosituksia. (Brännare, Kairamo & Matero 2005, 24.) SF Caravan ry on matkailuajoneuvon käyttäjien riippumaton kuluttajajärjestö, joka on asiantuntija järjestö matkailijoiden, viranomaisten ja matkailuyritysten välillä. Järjestö tiedottaa ja julkaisee Caravan -nimistä lehteä sekä neuvottelee leirintäalueyritysten kanssa alennus- ja käyttösopimuksia jäsenistölleen. Järjestö julkaisee myös erilaisia tiedotteita ja oppaita esim. leirintäalueen suunnittelu- ja turvallisuusopas, jotka on tarkoitettu yrittäjille tai kunnille leirintäalueen perustamisen, rakentamisen tai kunnostamisen suunnittelunoppaaksi. Liitolla on 67 paikallisyhdistystä, joihin kuuluu henkilöjäsentä. (Piilonen 2005; Karavaanarit 2007) Kriteereitä, miksi matkailija valitsee leirintäalueen on SF - Caravan ry:n jäsenistölleen tekemän vuosittaisen tutkimuksen mukaan alueen siisteys ja puhtaus, henkilökunnan palvelualttius sekä palvelujen monipuolisuus. Perhekeskeisyyttä, rauhallisuutta ja aktiviteetteja arvostettiin myös korkealle. Karavaanarit on hyvin heterogeenistä joukkoa ja heillä on erilaisia arvoja ja asenteita, mutta peruskriteerit leirintäalueen valinnassa ovat hyvin samanlaisia. Tulevaisuuden trendeinä karavaanarit arvostavat ympäristöystävällisyyttä. Yleisesti karavaanarit tunnetaan kierrättäjinä, siisteinä ja

10 6 energiaa säästävinä matkailijoina, jotka arvostavat myös leirintäalueen valinnassa kestävän kehityksen periaattein toimivia yrityksiä. Euroopasta peräisin oleva ympäristöystävällinen malli on tulevaisuuden merkittävä leirintäalueen markkinointikeino. (Piilonen 2005, ) 2.3 Markkinointi Markkinoinnin perusta pohjautuu liikeidean mukaiseen liiketoiminnan suunnitteluun, eli mitä, kenelle, miten ja millä tavalla. Liiketoimintasuunnittelussa pyritään löytämään vastaukset edellä mainittuihin kysymyksiin ja suunnitteleman markkinointi niin, että se kohdistuu toimintaympäristön mukaisiin vetovoimatekijöihin ja mahdollisiin asiakkaisiin. Siirilän mukaan markkinointi on prosessi, jossa suunnitellaan ja toteutetaan tuotteiden ja palveluiden vaihdantatapahtuma tuotteen tai palvelun muokkaus asiakkaille sopivaksi, hinnoittelu, viestintä sekä jakelu (saatavuus), niin että yksilöiden ja organisaatioiden tavoitteet toteutuvat. Markkinoinnin tavoitteena on oppia tuntemaan asiakkaat niin hyvin, että tuote tai palvelu myy itsensä ilman suuria myyntiponnisteluja. Ne osataan räätälöidä täydellisesti asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden mukaisiksi. (Siirilä 2005.) Vuoriston mukaan markkinointia on kaikki se informaatio, mitä matkailija saa erilaisten markkinointikanavien kautta haltuunsa matkailuyrityksestä ja sen toimintaympäristöstä. Niiden tietojen perusteella hän tekee valintansa, onko kohteessa juuri hänelle sopivat vetovoimatekijät. Matkailijalla on mielikuva ja motivaatio siitä, mitä matkaltaan haluaa ja millaisissa olosuhteissa lomansa haluaa viettää. Matkailijan motivaatiotekijät ja kohteen vetovoimatekijät ovat se perusta, jolle rakennetaan matkailuyrityksen markkinointistrategiat, joilla pyritään suuntaamaan oikeat palvelut oikeille kuluttajaryhmille ja valituille matkailijasegmenteille. (Vuoristo 2002, ) Lahtisen ja Isoviidan markkinoinnin perusteissa asiakassuhteen luomis- ja asiakashankintavaiheessa käytetään kilpailukeinoja, joilla yritetään saada potentiaaliset asiakkaat kiinnostuneiksi yrityksestä ja sen tuotteista. Tästä toimintamuodosta käytetään nimitystä ulkoinen markkinointi. Se suuntautuu yrityksestä ulospäin, kohderyhmään kuuluviin asiakkaisiin. Ulkoisen markkinoinnin tavoitteena on yrityksen tai tuotteen

11 7 tunnettuuden parantuminen, imagon kehittyminen ja ostohalun aikaansaaminen. (Lahtinen & Isoviita 2004, 9.) Vuorovaikutusmarkkinoinnin tavoitteena on vakuuttaa asiakas palvelutilanteessa yrityksen ja sen tuotteen paremmuudesta kilpailijoihin verrattuna. Asiakkaan ja yrityksen edustajan välisestä vuorovaikutuksesta käytetään nimitystä totuuden hetki. Totuuden hetkellä asiakas tekee lopullisen ostopäätöksen. Tyytyväinen asiakas palaa takaisin ja on mahdollinen kanta-asiakas sekä suosittelee myös tuttavilleen yritystä. Asiakaskontaktin jälkeinen asiakassuhteen kehittäminen on nimeltään jälkimarkkinointia. Lisäksi tarvitaan yrityksen sisäistä markkinointia, jonka keinoina ovat jatkuva henkilökunnan motivointi, koulutus ja sisäinen tiedottaminen. Sisäinen markkinointi takaa yrityksessä motivoituneen palveluilmapiirin. (Lahtinen 2004,9) Palvelujen ja tuotteiden kohdistamisen potentiaalisille asiakkaille, käytetään apuna segmentointi. Siirilän mukaan segmentointi markkinoiden analysointia niin, että heterogeenisiltä kokonaismarkkinoilta tunnistetaan lohkoja, segmenttejä, jotka eroavat toisistaan tarpeiden ja ostokäyttäytymisen suhteen. Yrityksen toiminnot suunnataan valittujen segmenttien palvelemiseen. Markkinointiohjelma eli mix, rakennetaan valittujen segmenttien tarpeiden ja ominaisuuksien perusteella. Markkinointimix koostuu tuotteesta tai palvelusta sen hinnasta, saatavuudesta sekä viestinnästä. (Siirilä 2005) Segmentointiperusteina Siirilä pitää seuraavia jakoperusteita eli maantieteellisiä, demograafisia ja psykograafisia kriteereitä. Maantieteelliset ovat esim. valtio, kaupungit, kunnat, demograafiset ovat esim. ikä, sukupuoli, perhe, ammatti, koulutus, uskonto tai kansallisuus, ja psykograafiset kriteerit ovat esim. sosiaaliluokka, elämäntapa ja persoonallisuus. Tuotteen tai palvelun käyttötiheys ja ostokäyttäytyminen voi olla myös yksi segmenttikriteeri. (Siirilä 2005) Segmentoidulle markkinoinnille asetetaan ensin tavoitteet. Tämän jälkeen segmentoitu markkinointi jaetaan viiteen vaiheeseen kuvion 1 mukaisesti: Selvitetään potentiaaliset asiakkaat.

12 8 Määritetään markkinoiden lohkomisperusteet ja jaetaan markkinat segmentteihin. Valitaan markkinoinnin kohderyhmät. Päätetään markkinointitapa kohderyhmittäin. Toteutetaan markkinointi ja arvioidaan tulokset. Kuvio 1. Segmentoidun markkinoinnin vaiheet (Lahtinen 2004, 33) 2.4 Palvelujen laatu SF -Caravan ry tutkii vuosittain jäsentensä kulutustottumuksia, arvoja ja asenteita. Tutkittavista asioista yksi on, millaisia mielipiteitä heillä on maassamme olevista leirintäalueista. Kriteereitä, miksi karavaanarit valitsevat leiriytymispaikan, ovat vuonna 2005 valmistuneen tutkimuksen mukaan, rauhallisuus, lapsiystävällisyys, aktiviteetit, alueen siisteys, koko perheen huomioiminen ja palvelujen monipuolisuus sekä alueen henkilökunnan palveluhenki. Henkilökunnan merkitys hyvän palvelun toteuttajana ja alueen itsensä tarjoamat ja välittömässä läheisyydessä olevat palvelut nousivat esille arvostettavina asioina. (Piilola 2005, 134.) Bromanin kokoamassa matkailun kurssimateriaalissa, matkailutuotetta voidaan kuvata pakettina, joka koostuu viidestä komponentista eli kohteen vetovoimasta, mielikuvasta ja palveluista, saavutettavuudesta ja hinnasta. Matkailijalle matka on kokemus, kokonaismatkailutuote, joka alkaa silloin, kun matkailija ryhtyy suunnittelemaan matkaa ja päättyy silloin, kun matkailija palaa kotiin. Tämä kokonaistuote on palvelupaketti, johon kuuluu aineettomia ja aineellisia osia, ja joka perustuu johonkin toimintaan kohteessa. Matkailija kokee tämän paketin yhtenä kokonaisuutena, jonka hinta muodostuu niistä kustannuksista ja uhrauksista, joita hän matkan tekemiseen on sijoittanut. (Broman 2005) Kokonaislaatu muodostuu odotetusta laadusta ja koetusta laadusta (Cristian Grönroos 1988). Odotettu laatu tarkoittaa yrityksen markkinointia ja mainontaa, yrityksen yleistä imagoa, suullista viestintää ja ennen kaikkea asiakkaan tarpeita. Koettu laatu muodostuu teknisestä laadusta, eli siitä mitä tehdään ja toiminnallisesta laadusta, eli siitä miten asioita tehdään. Näistä kahdesta muodostuu imago, jonka perusteella asiakas tekee

13 9 päätöksen koetusta laadusta. Tekniseen laatuun matkailuyrityksessä vaikuttaa esimerkiksi toimitilat ympäristö, toiminnalliseen laatuun puolestaan henkilöstö, muut asiakkaat ja tunnelma (Pesonen, Mönkkönen & Hokkanen 2002,93). Lahtisen ja Isoviidan mukaan palvelun laatumielikuva perustuu kunkin asiakkaan henkilökohtaisiin käsityksiin. Asiakas on tyytyväinen, kun hänen kokemuksensa vastaavat odotuksia tai ylittävät ne, asiakas vertailee kokemuksiaan suhteessa odotuksiinsa.(lahtinen 2004, 45) 3 KEHITTÄMISTYÖN OSATEKIJÄT Lomakeskus Aurinkohiekkojen kehittämistyössä on otettava huomioon useat tahot ja monia vaikuttavia tekijöitä, koska omistajuus ei ole yksiselitteinen. Lomakeskuksen toiminnan osalta Rantakallan ja Lomaliiton osuus on merkittävin sekä Kalajoen kaupungin osuus asemakaavan osalta maankäytön ja rakentamisen valvojana. Kehittämistyöhön on otettu mukaan myös matkailua koskevia aikaisempia tutkimuksia. 3.1 Fontana Hotelli Rantakalla ja Lomakeskus Aurinkohiekat & Camping Fontana Hotelli Rantakalla ja Lomakeskus Aurinkohiekat & Camping sijaitsevat Kalajoen Hiekkasärkillä, 6 kilometriä Kalajoen keskustasta etelään päin. Aurinkohiekat ovat Matkailutietä 1 kilometri valtatieltä 8 ja Hotelli 1,5 kilometriä samaista tietä. Matkailutie kiertää koko Hiekkasärkkien alueen läpi ja on päätie, jonka varteen ovat sijoittuneet suuri osa Hiekkasärkkien matkailuyrityksistä. Savonlinnan Kylpylaitos Oy omistaa hotellin, joka on perustettu 1972 ja kuuluu nykyisin Fontana- hotelliketjuun. Fontana Hotelli Rantakalla tarjoaa ravintola-, kylpyosasto, viihde- ja majoituspalveluja, ohjattua vapaa-ajantoimintaa loma-aikoina sekä järjestää ohjelmapalveluja tilauksesta. Lomaliiton kautta Rantakalla järjestää toiminnassaan tuettuja lomia kaikkine ohjelma-, majoitus- ja ravitsemispalveluineen. Lomalaisten käytössä on myös tenniskentät, vuokrattavat polkupyörät, minigolf, ranta-lentopallokenttä sekä pieni uimahalli. (Hotelli Rantakalla.2007)

14 10 Aurinkohiekat & Camping Lomakeskus leirintäalueella on 47 erilaista leirintämökkiä, joissa kaikissa on keittomahdollisuus, osassa myös WC ja suihku, yhdessä sauna. Mökkiläisten käytössä on huoltorakennus, joka on rakennettu Rakennuksessa on vuokrattavat saunatilat, WC:t ja suihkutilat miehille ja naisille, keitto- ja pyykkihuone ja juomavesipiste. Huoltorakennuksessa toimii myös pieni kauppa ja kioski-grilli. Kaupassa myydään elintarvikkeita, jäätelöä, virvoitusjuomia sekä olutta ja siideriä. Kioskilla on anniskeluoikeus juomien terassianniskeluun ja mietojen alkoholijuomien ulosmyyntiin. Grillissä valmistetaan hampurilais- ja pikaruokatyyppisiä grillituotteita, myydään kahvia, irtojäätelöä ja virvoitusjuomia. Sähköllisiä asuntoauto ja vaunu paikkoja on seitsemän, yksi sähkötolppa ja kuusi mökkien seinissä olevaa paikkaa. Leirintäalueella sijaitsee myös lasten leikkipuisto ja mahdollisuus telttailuun. Leirintäalue on virallinen Caravan leirintäalue, joka kuuluu SF -Caravan ry:n jäsenistöön sekä Camping Card Scandinavia kortti alue. 3.2 Lomaliitto ry Lomaliitto ry on aloittanut toimintansa Lomankäytön Keskusliitto nimisenä järjestönä, jonka nimi muutettiin 1944 Lomaliitoksi. Lomaliiton perustamista edesauttoi Suomen eduskunnan hyväksymä vuosilomalaki, joka tuli voimaan Laki koski silloin 600 tuhatta palkansaajaa ja tarvittiin kohtuuhintaisia ja laadukkaita, kaikkien saavutettavissa olevia lomakohteita. Lomaliiton perustajina olivat alussa matkailujärjestöjä ja julkinen valta, myöhemmin tulivat mukaan työntekijäin ja työnantajain keskusjärjestöt. Lomaliitto ja sen tytär- ja osakkuusyhtiöt tarjoavat tuotteita ja palveluja, jotka edistävät kokonaisvaltaisesti psyykkistä ja fyysistä hyvinvointi erilaisissa elämäntilanteissa. Tuotteet ovat laadukkaita ja kohtuuhintaisia, liittyvät vapaa-aikaan tai kuntoutumiseen. Raha-automaattiyhdistyksen myöntämän toiminta-avustuksen avulla Lomaliitto järjestää tuettuja lomia yksilön, ikäihmisten, perheiden, kuntoutujien sekä työssä oleville työkyvyn ylläpitämiseen tarvittavia elämys ja virkistys lomia. Vuosikertomuksen mukaan vuodelta 2006, Lomaliitto ry:n hoidossa oli 5 ympärivuotista ja 10 pääasiassa kesäaikaisesti toimivaa toimipaikkaa. Vuoden lopussa oli tytär- ja osakkuusyhtiöt mukaan lukien 30 toimipaikkaa, joista hotelleja 11,

15 11 kesähotelleja 3, lomakeskuksia 5, leirintäalueita 7, 2 erillistä ravintolaa, Kesämaa Punkaharjulla ja Virtalan lomamökit Kuusamossa. Lomaliitolla oli vuonna toimintavuosi, jolloin myös konsernissa aloitettiin toimialan kehittäminen kilpailukyvyn säilyttämiseksi majoitus- ja palvelutuote tarjonnassa. Konsernille luodaan uutta markkinointistrategiaa, Fontana -brändiä, eli ydinajatus on, Me tuotamme asiakkaillemme iloa, elämyksiä, hyvinvointia kerta toisensa jälkeen. Kehitysvaiheen aikana kiinnitetään suurta huomiota kiinteistöjen kuntoon, asiakaspalveluun, ruoan laadukkuuteen ja monipuolisuuteen sekä hinnoittelun joustavuuteen. (Lomaliitto 2006.) 3.3 Kalajoen kaupungin yleiskaava Hiekkasärkkien alueelle Marepolis -matkailustrategian valmistuttua vuonna 2001 Kalajoenseudulle, käynnisti se Hiekkasärkille matkailunkehittämissuunnittelun pohjatyöt eli luonnonympäristön arviointiselvitykset sekä luetteloinnin. Yleiskaavan valmistelu vaatii lähtötieto-, arviointi- ja tavoiteraportit sekä perustietoraportit. Tavoiteraportti sisältää suunnittelualueelle erilaisten kehitysstrategioiden ja maankäytön vaikutusten arviointia. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on tehnyt myös alueelle hiekkadyyni- ja rantaalueella luontotyyppiselvityksiä luonnonsuojelulain puitteissa. Marepolis -strategiaan tehtiin päivitys vuonna 2003, jossa tarkennettiin kehitys- ja kasvutavoitteita. Uuden version työnimeksi tuli Kalajoki mahdollisuuksiensa kuntoon 2020 Kalajoen Hiekkasärkkien toiminnallinen suunnittelu. Suurin muutos aikaisempaan strategiaan verrattuna oli, että majoituskapasiteetti kasvatetaan suunnitellun 9000 vuodepaikan sijasta vuodepaikkaan. Syksyllä 2003 julistettiin suunnittelukilpailu, jossa kaavamuutosten pohjaksi etsitään Hiekkasärkkien maisemaan ja luonnonympäristöön soveltuvia kokonaisratkaisuja. Kansainväliseen kilpailuun ilmoittautui 37 työryhmää, joista valittiin 6 suunnitelmaa. Palkintotuomaristoon kuului kaupungin nimittämät kahdeksan palkintotuomaria ja kilpailun palkitsemiskriteereinä oli mm. omaleimaisen merimaiseman säilyttäminen, ympärivuotisuus ja toteuttamiskelpoisuus. Kilpailun lopputulos on näkyvissä nykyisen kaavamuutoksen pohjana, jossa kaupalliset matkailupalvelut sijoittuvat molemmin puolin Matkailutietä, muodostaen ydinalueen sekä pohjoiseen osan ja eteläiseen osan.

16 12 Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan , kaava on saanut lainvoiman , jossa Kalajoen alue sisältyy matkailun vetovoima-alueeksi ja virkistyskäytön kohdealueeksi määriteltyyn aluekokonaisuuteen. Kohdealueeseen kuuluvat Kalajoen taajama, Hiekkasärkät ja Rahjan saaristo. Maakuntakaavan hyväksyminen tarkoittaa alueelle, että sen kehittäminen merellisenä matkailualueena perustuu Hiekkasärkkien matkailukeskuksen palveluihin ja Rahjan saariston ja muun maankohoamisrannikon luonnon ja kulttuuriympäristöön liittyviin virkistys- ja vapaa-aikatoimintoihin. Alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota luontoalueiden virkistyskäyttömahdollisuuksien edistämiseen, niiden välisten reitistöjen muodostamiseen sekä maiseman ja luontoarvojen säilyttämiseen. Yleiskaavan suunnittelutyön tukemiseen on tehty Natura -arviointi, jonka tarkoituksena on estää kaavan haitallisia vaikutuksia Hiekkasärkkien alueelle. Selvityksessä kaavaan merkityt kaikista herkimmät alueet, kuten Vihas- ja Keihäslahti ja Kalajoen suistoalue on merkitty luonnonsuojelualueeksi sekä Maristonpakkain alue ulkoilu- ja virkistyskäyttöön. Aurinkohiekkojen alueen asemakaavan muutoksen (Liite 3) tavoitteena on matkailun kehittämisohjelman mukaan parantaa alueella virkistys- ja matkailupalveluiden tasoa vastaamaan nykyisiä ja tulevia tarpeita. Arkkitehtitoimisto Arkkitehtiasema Oy on valittu konsulttityön hoitamiseen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmat (OAS) ovat olleet nähtävillä kaupungintalolla ja kirjastossa välisen ajan. Luonnoksesta annettiin 7 lausuntoa ja 4 muistutusta. Neuvotteluita on käyty maanomistajien kanssa, Natura- ja lisäselvitykset tehty, kaavaluonnoksen muutokset toimikuntatyönä sekä esitykset kaupungin hallitukselle ja valtuustolle. Yleiskaava hyväksyttiin kaupungin valtuuston kokouksessa. (Hiekkasärkkien rantaharjualueen yleiskaava 2006) 3.4 Matkailun kehittämisen aikaisempia tutkimuksia Matkailutuote nähdään usein palveluna, mutta markkinoinnin kannalta se voidaan määritellä paikkaan sidotuksi tarjontatuotteeksi, joka sisältää kohdealueen luonnon ja kulttuurin vetovoimatekijät, saavutettavuuden, infrastruktuurin ja palveluvarustuksen.

17 13 Kohdealue nähdään tuotteena, koska matkakohde sisältää aktiviteettien keskittymiä ja kulutuspaikkoja. (Kauppila 1995, 5.) Koska matkailu on dynaaminen ilmiö, matkailukeskukset muuttuvat ajan myötä. Voidaan puhua joko muuttamisesta tai muuttumisesta. Käsitteiden keskeinen ero on siinä, että ensimmäisessä tapauksessa tarkoitetaan aktiivista vaikuttamista kehitykseen, jotta ennalta määritellyt tavoitteet saavutettaisiin, eli näkökulma on suunnitelmallinen. Jälkimmäisessä on kysymys kohdealueen muuttumisesta, joka voi tapahtua tahtomattakin kehityskulkuun ei haluta tai osata vaikuttaa. Jos kehitykseen ei vaikuteta, matkailukeskusten dynamiikka näyttää noudattavan tiettyjä lainalaisuuksia. (Kauppila 1995, 5.) Matkailun vaikutus Kalajoen Hiekkasärkkien luonnonympäristöön Jari Jämbäck on tehnyt vuonna 1997 tutkimuksen matkailun vaikutuksesta Hiekkasärkkien luonnonympäristöön, jonka mukaan alue on karujen alueiden pohja- ja kenttäkerroksen suhteen hyvin kulutusherkkää ja sen tuhoutumisnopeus on poikkeuksellisen suuri verrattuna rehevämpiin metsätyyppeihin. Samoin kasvillisuuden luontainen toipuminen on hyvin hidasta verrattuna erityyppisiin metsiin. Kuluneisuus johtuu matkailurakentamisen ja matkailijamäärien nopeasta kasvusta. Matkailijoiden kulkeminen maastossa johtaa tallaus-kulutukseen ja alueen polkuuntumiseen. Kun tallaus rikkoo herkän aluskasvillisuuden, on se alttiina tuulen ja sadeveden aiheuttamalle eroosiolle. Dyynien rinteet ovat erityisen herkkiä näille vaikutuksille. Erityisesti ajoneuvojen painoa elollinen pinta-aines tai kasvillisuus ei kestä lainkaan. (Jämbäck 1997,21 23.) Matkailun ympäristövaikutusten tunteminen on tärkeää ja matkailukeskusten suunnittelussa pitäisi pystyä arvioimaan kehitystä pitkälle tulevaisuuteen. On todennäköistä, että vain huolellisesti suunnitellut ja toteutetut keskukset menestyvät parhaiten. Tämä edellyttää, että jo suunnitteluvaiheessa Kalajoen Hiekkasärkkien matkailun omaleimaisuuteen kiinnitetään huomiota ja selvitetään se, mitä muutoksia lisääntyvä matkailu ja matkailurakentaminen aiheuttavat luonnonympäristöön. Luonnon tarjoamia moninaisia ympäristöhyötyjä voidaan hyödyntää pysyvästi vain mikäli rakentaminen tapahtuu ekologisesti terveellä tavalla. Luonto nähdään usein passiivisena suunnittelua rajoittavana tekijänä. Suunnittelussa on kuitenkin tärkeää hyväksyä ja tunnustaa luonto itseisarvona.

18 14 Esimerkiksi luonnon kestävyydessä on itse asiassa kyse siitä, mitä me itse olemme valmiit kestämään, minkälaiset häiriöt ja vauriot voimme hyväksyä ennen kuin katsomme elinympäristön kokonaislaadun alkavan heiketä. Lisäksi maine, joka saavutetaan luonnon ja ympäristön huomioonottamisella on aina eduksi. (Jämbäck,1995,3.) Hiekkasärkkien matkailuun liittyvän rakentamisen leviäminen aikaisemmin koskemattomille alueille tuhoaa maisemaan, luontoon ja ulkoilutoimintaan, kuten kävelyyn, liittyvän potentiaalisen vetovoimatekijän. Hiekkasärkkien alue onkin viime vuosina muuttunut ulkoiselta olemukseltaan rajusti. Alueella lisääntyvä matkailu ja rakentaminen, jossa käytetyt menetelmät eivät ole aina luontoa säästäneet, jättävät oman jälkensä luontoon. Useiden toimintojen keskittyessä tälle alueelle on tämän ainutlaatuisen ympäristön sietokyky asetettu koetukselle ja ilman huolellista suunnittelua saatetaan aiheuttaa jopa korjaamattomia vaurioita ja laajat alat ovat vähitellen vaarassa. (Jämbäck,1995,3.) Tutkimuksen mukaan ihmisillä on luontainen taipumus hakeutua kulkemaan jo valmiiksi tehtyjä reittejä ja polkuja, joten reittien suunnittelulla ja merkitsemisellä olisi maastoa suojeleva toimenpide. Rakentaminen alueella tulisi olla tiivistä, kohdentua jo olemassa oleviin rakennettuihin ympäristöihin. Silloin turvattaisiin maisemakokonaisuuksia ja lähivirkistysalueita lomailijoiden käyttöön. Kasvillisuuden turmelemista laajoilta alueita vältetään myös keskittämällä viemäri- ja sähkölinjat samoille alueille teiden kanssa Elämää Cityyn ja Särkille Kalajoen matkailu kehittäminen Matkailun merkitys Kalajoen kaupungille ja sen asukkaille on suuri, niin taloudellisesti kuin ympäristöllisestikin. Voimakkaan matkailun kehittämisen vuoksi on otettava huomioon useiden tahojen mielipiteet siitä, millaisella imagolla ja resursseilla kaikkia tyydyttävät ratkaisut saavutetaan. Keväällä 2003 tehtiin laaja kyselytutkimus Kalajoen alueen matkailuyrittäjille, kehittäjille, ulkopaikkakuntalaisille loma-asukkaille ja paikallisasukkaille. Kyselyssä tiedusteltiin mielipiteitä matkailun vaikutuksista, suunnittelusta ja kehittämisestä. Lisäksi tarkasteltiin matkailuimagoa ja markkinointia sekä erityisesti talvivetovoimatekijöiden kehittämistä. Tulevaisuuden markkinoinnissa pidettiin tärkeimpinä imagotekijöinä rantalomailumahdollisuuksia, majoituspalveluita, luontoa ja harrastusmahdollisuuksia,

19 15 myös ohjelmapalvelujen kehittämistä ja paikallisuuden korostamista uusina vetovoimatekijöinä. Valtaosa vastaajista olivat samaa mieltä markkinoinnin kohdistamista lapsiperheille, sekä tärkeimpinä talvivetovoimatekijöinä, kylpyläpalveluja, laadukkaita majoituspalveluja, luontoa, ja harrastusmahdollisuuksia, kuten hyvät hiihtoladut. Tärkeimpinä markkinoinnin kohdealueina nähtiin kotimaassa Kalajoen ja Oulun seutu ja muu Oulun lääni sekä Länsi-Suomen lääni, ulkomailla kohteet olisivat Norja, Ruotsi, Saksa ja Venäjä. Tutkimuksen mukaan uhkatekijöinä pidettiin etupäässä luonnon kulumista, roskaantumista ja matkailurakentamisen aiheuttamaa vaikutusta Hiekkasärkkien luontoon ja maisemaan. Paikallisasukkaat esittivät myös kritiikkiä kaupungin suurta osuutta matkailun kehittämisessä sekä heidän vähäistä osuutta tulla kuulluksi päätöksen teossa. Vastauksia oli mielipiteitä, että matkailuun panostetaan enemmän kuin alueellisiin palveluihin, asenteet olivat kuitenkin pääosin myönteisiä matkailun vaikutuksista paikallisesti. Vastaajien mielestä matkailun suunnittelu ei vielä ole ollut kokonaisvaltaista, eikä muiden alueiden kehittämistä, kuten keskustan ja sivukylien mukaan ottamista ole huomioitu. Toisten elinkeinojen mukaan ottamista ja keskustan palveluiden kehittämistä sekä paikalliskulttuurin ja tietotaitojen huomioimista matkailun kehittämisessä ei ole hyödynnetty. Mielipiteissä toivottiin tiiviimpää yrittäjien ja matkailunkehittäjien yhteistyötä ja markkinointia. Matkailun kehittämisehdotuksia ja kohteita, vastaajat esittivät meren ja saariston hyödyntämistä, venesataman kehittämistä, reitistöjen rakentamista, ohjattuja retkiä Leton lintualueille ja Siiponjoen suistoon sekä tiedottamista yleensäkin meriluonnosta ja maankohoamisesta. Lisäksi Hiekkasärkkien palvelujen parantamista nykyisen lomaasuntorakentamisen lisääntymisen mukaan, kaupan ja pankkiautomaatin tarpeellisuutta korostettiin. Loma-asukkaat ja paikallisasukkaat olivat huolissaan liiallisesta matkailurakentamisesta, jonka he näkivät uhkana maisemallisesti, hiekkadyynien häviämisenä. Monissa vastauksissa tuli esille kestävän matkailusuunnittelun merkitys, jolloin

20 16 ympäristöarvojen imagollinen arvo olisi keskeinen kehittämisen kriteeri. Matkailuyrittäjiä ja kehittäjiä kiinnostivat laatu/ympäristöjärjestelmät. Matkailun kehittäminen kestävällä tavalla edellyttää huolellista suunnittelua, hallittua rakentamista ja ympäristö- ja sosiaalisten haittojen minimointia. (Hynönen, Kutilainen, 2004,41-42.) Tutkimus valmistui vuonna 2004, joten Kalajoen Hiekkasärkkien matkailussa on tapahtunut hyvin paljon edistystä tutkimuksessa viitattuihin mielipiteisiin. Suurin hanke on ollut vuonna 2007 kesäksi valmistunut Metsähallituksen hallinnoima Meriluontokeskus sekä laadukasta majoitusta tarjoava Sani Hotelli ja mikä parasta, molemmat toimivat ympärivuotisesti. Nämä hankkeet ovat uusia alueen vetovoimatekijöitä kylpyläpalveluiden ohella. Muita talven vetovoimatekijöitä on ollut hiihtokeskuksen ympäristössä olevat ensilumenladut, joille pohja tehtiin tykkilumesta. Toimenpide jatkoi hiihtokautta huomattavasti. Ladut ovat olleet ensiluokkaiset ja hyvin hoidetut, vaikka talvi on ollut vaihteleva sään suhteen ja vähäluminen. Rakentamisessa ja maankäytössä on myös päästy eteenpäin uuden yleiskaavan valmistuttua 2008 keväällä. Kaavassa käy ilmi, miten Hiekkasärkkien aluetta vastaisuudessa rakennetaan ja suojellaan ympäristöllisesti. Kalajoen kaupunki on tehnyt pohjatyötä ja selvityksiä yhteistyössä Oulun yliopiston sekä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kanssa matkailun kehittämissuunnittelun vaikutuksista luonnonympäristöön. Yleiskaavan mukaan alue Letolta Rahjan saaristoon, on jaettu alueisiin, millaista rakentamista ja millaiseen käyttöön alue on tarkoitettu. Kaavassa on myös luonnonsuojelu ja Natura-alueita, joissa rakentaminen on kielletty kokonaan tai hyvin vähäiseksi. Kaavan on tarkoitus selkeyttää alueen maankäyttöä ja rakentamista Turistin luonto Tutkimus luonnon merkityksestä matkailun vetovoimatekijänä neljässä Lapin matkailukeskuksessa Järviluoman tekemä väitöskirja on hyvin laaja ja perusteellinen tutkimus matkailijoiden käyttäytymisestä. Sitä ei voi yksiselitteisesti tulkita, eikä esittää lyhennelmänä ilman numeraalista analyysiä, joten poimin vain minun opinnäytetyöhöni liittyviä asioita. Keräsin asioita, joita voi yleistää kuuluvan luontomatkailuun, vetovoimatekijöihin sekä matkakohteen valintaan vaikuttavista tekijöistä.

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) KITTILÄN KUNTA, 2. KUNNANOSA, LEVI Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2(7) 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan

Lisätiedot

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN kunta Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 12.11.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi 12112015.doc Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

JOUTSAN KUNTA RANTA OSAYLEISKAAVA

JOUTSAN KUNTA RANTA OSAYLEISKAAVA JOUTSA KOIVULA 172-413-1-45 RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.09.2016 Ote rantaosayleiskaavasta, muutosalue rajattu punaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. Sijainti ja nykytilanne

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 ASEMAKAAVA Jämijärven Jämin Harjumökkialueen asemakaava

JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 ASEMAKAAVA Jämijärven Jämin Harjumökkialueen asemakaava JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA 07.10.2013 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 ASEMAKAAVA Jämijärven Jämin Harjumökkialueen asemakaava 1. SUUNNITTELUALUE SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Jämin palvelukeskuksen

Lisätiedot

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2)

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) KAAVASELOSTUS 19.12.2016 2 IIN KUNTA IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, 10-405-23-89 Kuusikallio Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa

Lisätiedot

Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58)

Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58) LIEKSAN KAUPUNKI Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58) Kuva 1. Kaavamuutoksen tarkastelualue Maankäyttö- ja rakennuslain 63 ja asetuksen

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 07.10.2015 Seitap Oy 2015 Seitap

Lisätiedot

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE FCG Suunnittelu ja tekniikka Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KIVISALMEN LAITURIALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE Konneveden kunnalla on tarkoitus

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3) JOHDANTO (1/3) ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Kyselytutkimus Lapin matkailuyrityksille Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaista ympäristöä ja sellaisia palveluita, joita voidaan hyödyntää fyysisestä,

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka

Lisätiedot

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.8.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI 658 TONTTI 3 KIINTEISTÖT 2:574 (osa) 2:261 Kaavan laatija

Lisätiedot

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.4.2016 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta. Jaakko Nuutila,

Ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta. Jaakko Nuutila, Ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta Jaakko Nuutila, 6.10.2015 Osana kokonaisuutta Väitöstutkimus, jossa tarkastellaan luomuketjua osana suomalaista elintarvikejärjestelmää ja esitetään keinoja,

Lisätiedot

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA JUKAJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö Sisältö 1 Yleistä Suomesta... 3 1.1. Leirintämatkailun taustaa... 3 1.2. Toimialan luonne... 3 1.3. Huomioita tulevaisuuden leirintäaluematkailussa...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4.3.2013 KOKEMÄEN KAUPUNKI RISTEN VANHAN KOULUN ASEMAKAAVA RISTEN (201) KAUPUNGINOSAN OSAKORTTELI 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS) täydennetään

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Vihtorila ja Koivula) Kuva 1: Sijainti Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupunki Lieksan ja Nurmeksen

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 30.6.2016 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 5186 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 16.8.2016 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosan (Keskus) korttelin 26 osaa koskeva asemakaavan

Lisätiedot

MIKSI TÄMÄ TILAISUUS ON JÄRJESTETTY?

MIKSI TÄMÄ TILAISUUS ON JÄRJESTETTY? MIKSI TÄMÄ TILAISUUS ON JÄRJESTETTY? Haluamme - kertoa kaavatyön aloittamisesta - esitellä ympäristöä koskevan selvityksen - esitellä emätilaselvityksen ja sen merkityksen kaavan laatimisen ja alueelle

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma NURMEKSEN KAUPUNKI Läntisen 111 kaupunginosan asemakaavamuutos (Läntisen puurivikadut) Kuva 1: Kaavamuutoksen tarkastelualue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupunki Lieksan ja Nurmeksen

Lisätiedot

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sivu 1/9 Asemakaavamuutos koskien kaupunginosa 5, Keskusta korttelia 3, tontti 2. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Kuva 1 Asemakaavan muutosalueen sijainti. Sisällys TEHTÄVÄ... 2 ALOITE TAI HAKIJA...

Lisätiedot

RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄLKÄNEEN KUNTA, SAPPEEN KYLÄ RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 8, 13, 14, 15, 16 JA 17 SEKÄ KORTTELIN 6 RAKENNUSPAIKKOJA 2 JA3, KORTTELIN 7 RAKENNUSPAIKKOJA 2, 3, 4,

Lisätiedot

Museotyö muutoksessa!

Museotyö muutoksessa! Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?

Lisätiedot

Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma H A N G O N K A U P U N K I Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.1.2013 / 6.3.2013 / 27.3.2013/ 31.1.2014/

Lisätiedot

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää osan asemakaavoitetusta pääradan varresta Kaustarissa. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen sijainti

SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää osan asemakaavoitetusta pääradan varresta Kaustarissa. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen sijainti OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄÄRADAN KAKSOISRAITEET KAUSTARI Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh.

Lisätiedot

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön

Lisätiedot

Oulun kaupungin tekninen keskus

Oulun kaupungin tekninen keskus Oulun kaupungin tekninen keskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ruskonselän kaupunginosan korttelia 15 ja korttelin 16 tontteja nro 3 ja 4 sekä katualuetta koskeva asemakaavan ja tonttijaon muutos

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA Länkipohjan teollisuusalueen asemakaava (55. kaupunginosa) Tampereentie Tampere 65 km Jämsä 27 km Hirsikankaantie Suunnittelualue

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OAS 1 (5) 8.5.2013 Haukiveden Haapaselän rantaosayleiskaavan muutos RANTASALMEN KUNTA HAUKIVEDEN HAAPASELÄN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 8.5.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 16.12.2016 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.8.2007 tark. 11.1.2010 Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2010 1 TEHTÄVÄN KUVAUS ESIPUHE Niinniemen alueen asemakaavoitus käynnistyi virallisesti

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Juvan kunta Luonterin rantayleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Luonterin rantayleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA LUONTERIN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS; VALTATIE 4:N LÄNSIPUOLEN TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA (OAS)

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS; VALTATIE 4:N LÄNSIPUOLEN TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA (OAS) KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS; VALTATIE 4:N LÄNSIPUOLEN TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto 13.7.2016 2 (6) Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (4) MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA ASEMKAAVAN MUUTOS KOSKEE 40. KAUPUNGINOSAN KATU- JA LÄHIVIRKISTYSALUEITA Kunnan kaavatunnus: 243

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut 1 (8) Tekniset palvelut asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueen korttelit 22, 23 ja 27 sekä niihin liittyvät vesi-, liikenne- ja viheralueet. Suunnittelualue

Lisätiedot

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Tetriniemi) Kuva 1: Sijainti Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus NURMEKSEN KAUPUNKI Lieksan ja Nurmeksen tekninen

Lisätiedot

JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA

JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA 30.9.2013 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 ASEMAKAAVA Jämijärven Jämin lentokentän konesäilytys ja majoitus asemakaava. 1. SUUNNITTELUALUE SIJAINTI Suunnittelualue

Lisätiedot

POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2015

POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2015 POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2015 YLEISTÄ KAAVAJÄRJESTELMÄSTÄ Kaavat jaetaan yleispiirteisiin ja yksityiskohtaisiin kaavoihin. Yleispiirteisiä kaavoja ovat maakunta-

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

Lieksan kaupunki, Koli Kolin Cultura asemakaava (6) LIEKSAN KAUPUNKI KOLI KOLIN CULTURA ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lieksan kaupunki, Koli Kolin Cultura asemakaava (6) LIEKSAN KAUPUNKI KOLI KOLIN CULTURA ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.10.2015 1 (6) LIEKSAN KAUPUNKI KOLI KOLIN CULTURA ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava koskee Purnulammen ja Ylä-Kolintien välistä aluetta. Alueen sijainti ilmenee

Lisätiedot

Matkailu. Ge 2 Yhteinen maailma Syksy Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu

Matkailu. Ge 2 Yhteinen maailma Syksy Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu Matkailu Ge 2 Yhteinen maailma Syksy 2016 Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu Matkailumaantiede Onko matkailu tieteenala vai tutkimuskohde? Monitieteellisyys ja ulottuvuus hidastavat teoreettisen tiedon

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävä matkailu. Nina Vesterinen

Kulttuurisesti kestävä matkailu. Nina Vesterinen Kulttuurisesti kestävä matkailu Nina Vesterinen Kestävä matkailu "Tourism that takes full account of its current and future economic, social and environmental impacts, addressing the needs of visitors,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus: Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä on esitetty OAS:n tarkoitus. Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

IISVEDEN METSÄN TONTTIA KOSKEVA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS

IISVEDEN METSÄN TONTTIA KOSKEVA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS Suonenjoen kaupunki IISVEDEN METSÄN TONTTIA KOSKEVA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS Koskee osaa korttelista 1146 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tekninen lautakunta, 23.11.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen

Lisätiedot

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376 FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) HANGON KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63, 64 ) 1 PERUSTIEDOT KAAVAN NIMI: KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA KAAVA-ALUE: Kaava-alue

Lisätiedot

TAMMELA TAAJAMAN ASEMAKAAVAMUUTOS JA LAAJENNUS TAAJAMA-ALUEEN OSA-ALUE 5; RAUHANIEMEN-MATINTUOMION ALUEEN ASEMAKAAVA

TAMMELA TAAJAMAN ASEMAKAAVAMUUTOS JA LAAJENNUS TAAJAMA-ALUEEN OSA-ALUE 5; RAUHANIEMEN-MATINTUOMION ALUEEN ASEMAKAAVA TAMMELA TAAJAMAN ASEMAKAAVAMUUTOS JA LAAJENNUS TAAJAMA-ALUEEN OSA-ALUE 5; RAUHANIEMEN-MATINTUOMION ALUEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Sijainti ja nykytilanne: Suunnittelualueen pinta-ala

Lisätiedot

TAMMELA TAAJAMAN ASEMAKAAVAMUUTOS JA LAAJENNUS TAAJAMA-ALUEEN OSA-ALUE 5; RAUHANIEMEN-MATINTUOMION ALUEEN ASEMAKAAVA

TAMMELA TAAJAMAN ASEMAKAAVAMUUTOS JA LAAJENNUS TAAJAMA-ALUEEN OSA-ALUE 5; RAUHANIEMEN-MATINTUOMION ALUEEN ASEMAKAAVA TAMMELA TAAJAMAN ASEMAKAAVAMUUTOS JA LAAJENNUS TAAJAMA-ALUEEN OSA-ALUE 5; RAUHANIEMEN-MATINTUOMION ALUEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Sijainti ja nykytilanne: Suunnittelualueen pinta-ala

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Luonnos 24.2.2017 Valtioneuvoston asetus maankäyttö- ja rakennusasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen 31 ja 34 :n 2 momentti, sellaisena

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

Kunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa

Kunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa Kunnan tavoitteet maankäytössä ja yhteensovittamisessa 15.2.2017 Kuntastrategian linjaukset Maankäyttöstrategia KL 27.1.2017 - poimintoja - Yhteiskunnan edun mukaista olisi, että kaikki elinkeinot voisivat

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Markku Mattila ja Johanna Salminen ovat

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 45 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE VIRPIRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KALAJOEN KAUPUNKI PAPPILA 208-431-5-14, om. Kalajoen seurakunta LASTAUSPAIKAT

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINTA JA LUONTOON PERUSTUVAT ELINKEINOT JA TOIMINNOT

KAIVOSTOIMINTA JA LUONTOON PERUSTUVAT ELINKEINOT JA TOIMINNOT KAIVOSTOIMINTA JA LUONTOON PERUSTUVAT ELINKEINOT JA TOIMINNOT DILACOMI-LOPPUSEMINAARI, ROVANIEMI 27.9. 2013 Mikko Jokinen METLA, Kolari Tutkitut kaivoshankkeet Hannukainen ja Kittilä verrattain lähellä

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan Laajennus. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.3.2015 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2015 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

VisitKarelia.fi & VisitKarelia.ru sähköiset mahdollisuudet

VisitKarelia.fi & VisitKarelia.ru sähköiset mahdollisuudet VisitKarelia.fi & VisitKarelia.ru sähköiset mahdollisuudet Tilanne tänään matkailussa Maakunnan matkailuportaali VisitKarelia.fi uudistuu Pohjois-Karjalan matkailijamäärät kasvussa erityisesti Venäjältä

Lisätiedot

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) SIMON KUNTA

Lisätiedot

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) Jonkerin ranta-asemakaavan ehdotus J.Isoherranen 18.11.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) Jonkerin ranta-asemakaavan ehdotus J.Isoherranen 18.11. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) KUHMON KAUPUNKI JONKERIN RANTA-ASEMAKAAVA, EHDOTUKSEN TOINEN NÄHTÄVILLÄOLO 1.10-31.10.2013 Kaavaehdotuksesta saatiin 5 lausuntoa

Lisätiedot

Kioskit Helsingissä. workshop Kioskit Helsingissä -workshop / Pia Rantanen

Kioskit Helsingissä. workshop Kioskit Helsingissä -workshop / Pia Rantanen Kioskit Helsingissä workshop 23.1.2014 Kioskit Helsingissä -workshop / Pia Rantanen 11.2.2014 1 Projektin taustaa Tyyppikioski mallia 1963 Kioskipaikkojen vuokraus siirtyi kiinteistövirastolta rakennusvirastolle

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA

SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.7.2006 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Voimassa olevan kaavan

Lisätiedot

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUANKOSKI Pieksän järvien rantaosayleiskaavan ja Muuruveden Karhonveden rantaosayleiskaavan muutos Rantaosayleiskaavamuutokset koskevat tiloja Haukiniemi 434-1- 129, Venhonranta 434-2-58, Pieksänranta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 LIPERIN KUNTA KÄSÄMÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto SEPÄNKYLÄ Asemakaavan muutos kortteleissa 17 18

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto SEPÄNKYLÄ Asemakaavan muutos kortteleissa 17 18 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 27.5.2016 SEPÄNKYLÄ Asemakaavan muutos kortteleissa 17 18 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Kaavaa laadittaessa tulee riittävän

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden kohderyhmät jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Väestö ikäryhmittäin koko maa 1900-2060 (vuodet

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot