LeilaYypänaho LOMAKESKUS AURINKOHIEKAT & CAMPING-ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LeilaYypänaho LOMAKESKUS AURINKOHIEKAT & CAMPING-ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 LeilaYypänaho LOMAKESKUS AURINKOHIEKAT & CAMPING-ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Matkailun koulutusohjelma Toukokuu 2008

2 KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Matkailun koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Työn tekijä: Työn nimi: Leila Yypänaho Lomakeskus Aurinkohiekat & Camping-alueen kehittämissuunnitelma Päivämäärä: Sivumäärä: liitettä Työn ohjaaja: Sirpa Soukka Lomakeskus Aurinkohiekat sijaitsee Kalajoella Hiekkasärkkien matkailukeskittymässä. Se on Fontana Hotelli Rantakallan alaisuudessa toimiva leirintäalue, joka tarjoaa mökkimajoitusta sekä telttailu ja matkailuajoneuvojen vuokrapaikkoja. Leirintäalueella sijaitsee kioski-grilli-huoltorakennus ja 47 erilaista mökkiä. Leirintäalue on avoinna kesäisin. Lomakeskus Aurinkohiekkojen kehittämissuunnitelmassa on tavoitteena kehittää matkailupalveluja laadukkaammiksi ja ympärivuotisiksi, leirintäalueen kunnostuksen, rakentamisen ja markkinointi-imagon kautta. Kehittämistyö toteutettiin hyödyntämällä alueellisia matkailunstrategioita, kestävän kehityksen periaatteita ja toimintaympäristön luonnon vetovoimatekijöitä. Opinnäytetyö perustuu työkokemukseen Aurinkohiekoilla, havainnointiin ja asiakaspalvelukokemuksiin. Teoriapohja kerättiin matkailuyritysten toimintaa ja kehittämistä käsittelevästä aineistosta sekä matkailun aikaisemmista tutkimuksista. Lisäksi on kyselyillä saatuja mielipiteitä kalajokisilta matkailun kehittämisessä mukana olleilta matkailunkehittäjiltä. Aurinkohiekkojen sijainnin ja kauniin luonnon ympäristön vuoksi, alueella on hyvät kehittymismahdollisuudet toimivaksi leirintäalueeksi. Alueesta voidaan kehittää monipuolinen ja kilpailukykyinen matkailupalveluja tarjoava lomakeskus. Avainsanat: leirintämatkailu, luontomatkailu, kestävä kehitys, markkinointi

3 CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES ABSTRACT Author: Leila Yypänaho Name of Thesis: Development plan for Aurinkohiekat Holiday Centre & Camping Data: 23 May 2008 Pages: Appendices Supervisor: Sirpa Soukka Aurinkohiekat Holiday Centre is located in the Kalajoki Hiekkasärkät tourist centre. It is a part of Fontana Hotel Rantakalla s operations and it offers cabin accommodation and also tent and caravan pitches. In campsite there is a service building including a kiosk and a grill and 47 different cabins. The campsite is open only in summertime. The aim of the development plan of Aurinkohiekat Holiday Centre is to improve the quality of travel services by renovating and rebuilding the campsite and by developing marketing-image, and to make the services available all year round. The development work was carried out by utilising regional travel strategies, the principles of development and attractive surroundings. This thesis was based on work experience in Aurinkohiekat, observation and experiences on customer service. The theoretical framework was created by collecting general information on operations of a travel business and also familiarising with the previous studies on travel. In addition, more material was gathered with the help of a questionnaire for people who have developing travel in Kalajoki. Because of the location and the beautiful nature around Camping Aurinkohiekat, the area has good possibilities to develop into a functional campsite. The area can be developed into a versatile and competitive holiday centre and a travel service provider. Keywords: camping, nature travel, sustainable development, marketing

4 TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 LEIRINTÄALUEEN TOIMINNAN PERUSTA Matkailun lainsäädäntö Leirintäalueen tasoluokitus Markkinointi Palvelujen laatu 8 3 KEHITTÄMISTYÖN OSATEKIJÄT Fontana Hotelli Rantakalla ja Lomakeskus Aurinkohiekat & Camping Lomaliitto ry Kalajoen kaupungin yleiskaava Hiekkasärkkien alueelle Matkailun kehittämisen aikaisempia tutkimuksia Matkailun vaikutus Kalajoen Hiekkasärkkien luonnonympäristöön Elämää Cityyn ja Särkille, Kalajoen matkailun kehittäminen Turistin luonto Tutkimus luonnon merkityksestä matkailun vetovoimatekijänä neljässä Lapin matkailukeskuksessa Kestävän kehityksen periaate Mielipiteitä Kalajoen matkailun kehittäjiltä 20 4 MATKAILUYRITYKSEN KEHITTÄMINEN Matkailun kehittäminen alueellisesti Matkailun strategiat Kalajoen kaupungin elinkeinoelämän kehittämisstrategia Kalajokilaakson matkailunkehittämisstrategia Marepolis Keski-Pohjanmaan matkailustrategia Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategia Suomen matkailustrategia & Toimenpideohjelma vuosille 26 5 TUTKIMUSONGELMAT JA MENETELMÄT Tutkimusongelmat Tutkimusmenetelmät 29 6 KEHITTÄMISEHDOTUKSET Aurinkohiekkojen alue ja turvallisuus Aurinkohiekkojen rakennukset Aurinkohiekkojen palvelut Aurinkohiekkojen markkinointi 36 7 JOHTOPÄÄTÖKSET 38 LÄHTEET 40 LIITTEET

5 1 1 JOHDANTO Matkailun muuttuminen ja kehittyminen on väistämätön asia matkailijoiden ja heidän vapaa-ajan lisääntymisen vuoksi. Matkailijat ovat laatutietoisia ja vaativia matkailualueen vetovoimatekijöiden suhteen ja heillä on erilaisia motivoivia intressejä lähteä matkalle. Matkailijan tarve rentoutumiseen, virkistäytymiseen tai harrastamiseen ovat tällaisia tekijöitä lähteäkseen matkalle ja hakeutuakseen matkailuyrityksen tarjoamiin palveluihin. Nykyisin matkailupalveluja tuotteistetaan asiakaslähtöisesti, joten ne ovat jo markkinoitaessa suunniteltu ja kohdennettu tietyille asiakassegmenteille. Asiakkaan tehtäväksi jää valita matkailuyritysten tarjonnasta juuri hänen tarpeisiinsa sopivat matkailukohteet ja tuotteet. Tänä suurena informaation ja sähköisten viestimien aikakautena, matkailupalvelujen löytäminen ja niiden vertaileminen on helppoa. Matkailuyritykset satsaavat markkinoinnissa esitteisiin ja netti-sivustoihin, josta löytyvät yrityksen tarjoamat palvelut, tuotteet ja sijainti. Matkailuyrityksen kehittäminen on vastuullista ja haasteellista työtä, koska sen vaikutukset ovat laaja-alaisia ympäristöllisesti ja alueellisesti sekä taloudelliset riskit voivat olla mittavia. Suunnittelutyössä on otettava huomioon monia tärkeitä osa-alueita, kuten ekologiset, sosiaaliset, kulttuurilliset ja taloudelliset vaikuttimet paikallisesti ajateltuna. Näiden tekijöiden ristiriita saattaa syntyä silloin, jos matkailuyrityksen omistaa maanlaajuinen yritys ja matkailutuloista suurin osa virtaa pois paikkakunnalta. Yrityksen menettelytavat ja ratkaisut tuntuvat lyhytnäköisiltä ja pelkästään suurelta voitontavoittelulta. Yhteistyö paikallisen asukkaiden, viranomaisten kanssa, samoin verkostoituminen paikallisten matkailuyritysten kanssa häivyttää negatiivista ajattelua. Suuremmassa määrin kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen kaikessa päätöksenteossa on noussut arvoonsa. Periaatteet tukevat luonnon säilymisen ja ekologisuuden tavoitteita. Kehittämismenetelmät ja -työt tulee olla pitkäkestoisia sekä niiden on tähdättävä pitkälle tulevaisuuteen. Valtioneuvoston asettama laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä, takaa jo suunnitteluvaiheessa yritysten alueelliset vaikutukset ympäristöön. Näin vähennetään riskejä luonnonvarojen tuhoutumisesta ja säilyttämisestä seuraaville sukupolville.

6 2 Kalajoen Hiekkasärkkien matkailualueella on meneillään suuri kehittämiskausi, joka käynnistyi jo 1900-luvun lopulla, jolloin alueelle tehtiin ympäristötutkimuksia ja arviointeja. Kehittämistyö jatkui Kalajokilaakson matkailunkehittämisstrategian Marepoliksen valmistuttua 2001 ja alueen suunnittelukilpailun toteutuessa Nämä kaikki toimenpiteet tähtäsivät keväällä 2008 valmistuneeseen Hiekkasärkkien rantaharjualueen yleiskaavaan. Yleiskaavaan kuuluvat alueet Kalajoen lomaasutusalueelta, Letolta rannansuuntaisesti etelään päin lähelle Rahjan saaristoaluetta. Yleiskaavassa on uudelleen arvioitu alueen rakentamista ja maankäyttöä. Tämä opinnäytetyö koskee Hiekkasärkkien matkailualueen ydinalueella toimivaa Lomakeskus Aurinkohiekat & Camping- alueen kehittämistä. Uudessa yleiskaavassa Aurinkohiekkojen alue on merkitty RM 2 merkinnällä, mikä tarkoittaa matkailupalvelualuetta, jossa saa harjoittaa lomakylä- ja kaupallista majoitustoimintaa. Alueen maapohjan omistaa Kalajoen kaupunki, Lomaliitto omistaa rakennukset ja Fontana Hotelli Rantakalla hoitaa alueen ja mökkien vuokrauksen. Kaupunki ja Lomaliitto ovat neuvotelleet vuosittain vuokrasopimuksen, joka on ollut liian lyhyt aika alueen kehittämiselle. Mökit on rakennettu vuosien aikana ja remontoitu 1990 luvulla, mutta alueelle ei ole tehty mitään suurempia parannustoimenpiteitä. Kulkureitit mökeille ja ympäristöt ovat kuluneita ja huonossa kunnossa, samoin leikkikenttä ja pelialueet kunnostamatta. Alueen keskus eli huolto-kioskirakennus on kärsinyt osittain kosteusvauriosta ja on muutenkin jäänyt jälkeen matkailijoita hyvin ja laadukkaasti palvelevasta huoltorakennuksesta. Saniteettitilat, sauna, siivous- ja vaatehuoltoyksikkö aistillisesti arvioituna ovat tunkkaiset eivätkä ole enää asianmukaiset. Arviointia tukee ajatus, että tilat ovat suurimman osan vuodesta kylmillään, ilman lämmitystä tai ilmastointia. Osuuteni kehittämissuunnittelussa on toimia asiantuntijana käytännön ja havainnoinnin osalta, koska olin työssä kesän 2007 Aurinkohiekoilla. Käytän kaikkea sitä kokemusta ja havainnointia sekä matkailijoiden kanssa tapahtuneita palvelutilanteita tämän opinnäytetyön tekemisessä. Työssä ei ole varsinaista, numeroin tai tilastollisesti analysoitavaa tutkimusta, vaan kerätty tieto- ja teoriapohja, johon viittaan kehittämissuunnitelmassa ja joka tukee teoreettisesti minun omia päätelmiäni suunnittelutyössä. Loppuosaan kirjoitan paikallisilta matkailunkehittäjiltä saatuja

7 3 mielipiteitä. Niistä voi päätellä ja verrata ajatuksina, olenko samoilla linjoilla kehittämistyön tuloksessa. 2 LEIRINTÄALUEEN TOIMINNAN PERUSTA 2.1 Matkailun lainsäädäntö Leirintämatkailua ja yleensä matkailu-, majoitus- ja ravitsemispalveluja valvotaan ja ohjataan erilaisilla lainsäädännöllisillä määräyksillä. Ohjeistukset on laadittu suojaamaan kuluttajaa, takaamaan palvelujen turvallisuus sekä valvomaan kyseisiä palveluja tarjoavia yrityksiä. Lakisäännökset asettaa valtioneuvosto, lisäksi erilaisia ohjeita antavat ministeriöt, lääninhallitukset ja kunnat. Näitä ovat Ympäristöministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö sekä matkailuyrityksen sijaintipaikkakunnan lääninhallitus ja kunta. Keskeisimmät lainsäädännölliset ohjeet, jotka turvaavat matkailupalvelut, ovat asetus majoitus- ja ravitsemisliikkeistä, alkoholilainsäädäntö, laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä, ulkoilulaki, elintarvikelaki ja kuluttajansuojalaki. Laki majoitus- ja ravitsemisliikkeistä /308 määrittelee ammattimaista yritystoimintaa kalustettujen huoneiden tai muiden majoitustilojen antamisesta asiakkaiden käyttöön ja ravitsemis- ja juomatarjoiluista siihen tarkoitukseen varatuissa tiloissa. Asetuksessa on myös ohjeistus elinkeinoilmoituksen tekemisestä, aukiolo- ja anniskeluajoista, järjestyksen pitämisestä sekä liikkeenharjoittamisesta. Lisäksi laissa määrätään matkustajista tehtävät rekisterit ja ilmoitukset, niiden säilyttämisestä ja hävittämisestä sekä luovuttamisesta viranomaisille. Alkoholilaki /1143 luku 4, Vähittäismyyntilupa 14 ( /764), Anniskelulupa 21a-d, 23, 24 ( /764) määrittelee alkoholin myyntiä ja anniskelua koskevat luvat, aukioloajat, järjestyksen pitämisen, maksutavat ja myyntiä rajoittavat tekijät. Asetuksessa annetaan anniskelupaikkaa ja aluetta koskevat vaatimukset ja vastaavan hoitajan sekä hänen sijaistensa edellytykset. Ulkoilulaki (606/73), muutos (1343/94), luku 3, 18-24, määritellään leirintäalue, jossa majoitutaan tilapäisesti ja yleensä vapaa-aikana leirintämökkiin, telttaan, matkailuperävaunuun tai matkailuautoon ja jolla on yhteensä

8 4 vähintään 25 leirintämökkiä taikka teltalle, matkailuperävaunulle tai matkailuajoneuvolle varattua paikkaa. Alue, jolla on vähintään 10 leirintämökkiä, on kuitenkin aina leirintäalue. Laissa määritellään leirintäalueen vaatimukset turvaamaan kuluttajan turvallisuuden, ympäristön ja luonnon huomioiminen. Alueella on noudatettava palo- ja henkilöturvallisuudesta asetettuja säännöksiä sekä sijainti oltava niin, ettei se vaikeuta rakennuslaissa tarkoitettujen kaavojen toteutumista. Leirintäaluetta on hoidettava niin, ettei se aiheuta alueen tai ympäristön pilaantumista ja vähennä viihtyisyyttä, vaaranna liikenneturvallisuutta tai vahingoita luontoa. Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä /468, muutos /267, muutos /458, määritellään hankkeiden tai toiminnan aiheuttamia välillisiä ja välittömiä vaikutuksia, luontoon ja luonnonvarojen käyttöön, maaperään, ilman, vesistöihin, maisemaan, rakennuksiin, kulttuuriperintöön, yleensä kaikkeen ympäristötekijöihin. Lain tarkoituksena on edistää ympäristövaikutusten ottamista huomioon hankkeiden suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä kansalaisten tiedonsaantia ja vaikutusmahdollisuutta. Elintarvikelaki /23, 13 16, 20 21, 27 28, muutos /321 1, määritellään elintarvikkeita käsittelevästä henkilökunnasta, omavalvonnasta ja elintarvikehuoneistosta asetettuja vaatimuksia. Huoneiston täytyy olla viranomaisten hyväksymä ja elintarvikkeiden käsittelystä ja säilytyksestä pitää tehdä dokumentoituja omavalvonta merkintöjä. Henkilökunnalla täytyy olla elintarvikkeiden käsittelyyn vaadittava osaamiskoulutus ja todistus. Kuluttajansuojalaki /38, tarkoitus turvata kuluttajan oikeudellinen asema palveluiden ja hyödykkeiden ostajana. Lakia käytetään kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan palveluiden vaihdantaan sekä sopimuksentekoon. Palveluiden virhemääritelmä matkailussa on vaikea määritellä, sen vuoksi apuna käytetään valmismatkalakia /1079 seuramatkailussa ja majoitussopimuksissa pohjoismaisia hotellisäännöksiä. Hotellisäännöksissä määritellään sopimusehdot kuluttajan ja majoituspalveluja tarjoavan yrityksen välillä kaikkine vastuineen.

9 5 Markkinoinnin säätely /1072, Luku 2, 1 2, määrittelee markkinoinnin sopimattomuuden kuluttajalle. Sen mukaan markkinoinnissa ei saa käyttää hyvän tavan vastaista ja sopimatonta menettelyä, eikä kuluttajalle saa antaa palveluista tai tuotteista totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja. (Lainsäädäntö; Turisti.) 2.2 Leirintäalueiden tasoluokitus Lomakylät ja leirintäalueet tarjoavat majoituspalveluja ensisijaisesti kesäaikaan, toukokuusta syyskuuhun. Tunturi- ja talvisesonkikeskukset, laskettelukeskusten läheisyydessä olevat leirintäalueet poikkeavat majoitus- ja leirintäpalvelujen tarjonnassa ja ovat auki läpi vuoden. Leirintäalueet jaotellaan tähtiluokituksella, (liite 1, 3 sivua), yhdestä viiteen tähteen, sen mukaan millainen alue on tai millaisia palveluja alueelta saa. Leirintäalueen pitäjälle luokitus on vapaaehtoinen ja luokitusta pitää hakea. Kuluttajalle luokitus antaa mahdollisuuden vertailla leirintäalueiden tasoa ja palveluita. Suomessa luokitusvaatimukset on laadittu leirintäalueyrittäjien (Valtakunnallinen alueverkosto), alan kuluttajajärjestöjen ( SF Caravan ry) ja viranomaisten kanssa. Luokitus noudattaa EFCO:n (European Federation of Camping Site Organzations) suosituksia. (Brännare, Kairamo & Matero 2005, 24.) SF Caravan ry on matkailuajoneuvon käyttäjien riippumaton kuluttajajärjestö, joka on asiantuntija järjestö matkailijoiden, viranomaisten ja matkailuyritysten välillä. Järjestö tiedottaa ja julkaisee Caravan -nimistä lehteä sekä neuvottelee leirintäalueyritysten kanssa alennus- ja käyttösopimuksia jäsenistölleen. Järjestö julkaisee myös erilaisia tiedotteita ja oppaita esim. leirintäalueen suunnittelu- ja turvallisuusopas, jotka on tarkoitettu yrittäjille tai kunnille leirintäalueen perustamisen, rakentamisen tai kunnostamisen suunnittelunoppaaksi. Liitolla on 67 paikallisyhdistystä, joihin kuuluu henkilöjäsentä. (Piilonen 2005; Karavaanarit 2007) Kriteereitä, miksi matkailija valitsee leirintäalueen on SF - Caravan ry:n jäsenistölleen tekemän vuosittaisen tutkimuksen mukaan alueen siisteys ja puhtaus, henkilökunnan palvelualttius sekä palvelujen monipuolisuus. Perhekeskeisyyttä, rauhallisuutta ja aktiviteetteja arvostettiin myös korkealle. Karavaanarit on hyvin heterogeenistä joukkoa ja heillä on erilaisia arvoja ja asenteita, mutta peruskriteerit leirintäalueen valinnassa ovat hyvin samanlaisia. Tulevaisuuden trendeinä karavaanarit arvostavat ympäristöystävällisyyttä. Yleisesti karavaanarit tunnetaan kierrättäjinä, siisteinä ja

10 6 energiaa säästävinä matkailijoina, jotka arvostavat myös leirintäalueen valinnassa kestävän kehityksen periaattein toimivia yrityksiä. Euroopasta peräisin oleva ympäristöystävällinen malli on tulevaisuuden merkittävä leirintäalueen markkinointikeino. (Piilonen 2005, ) 2.3 Markkinointi Markkinoinnin perusta pohjautuu liikeidean mukaiseen liiketoiminnan suunnitteluun, eli mitä, kenelle, miten ja millä tavalla. Liiketoimintasuunnittelussa pyritään löytämään vastaukset edellä mainittuihin kysymyksiin ja suunnitteleman markkinointi niin, että se kohdistuu toimintaympäristön mukaisiin vetovoimatekijöihin ja mahdollisiin asiakkaisiin. Siirilän mukaan markkinointi on prosessi, jossa suunnitellaan ja toteutetaan tuotteiden ja palveluiden vaihdantatapahtuma tuotteen tai palvelun muokkaus asiakkaille sopivaksi, hinnoittelu, viestintä sekä jakelu (saatavuus), niin että yksilöiden ja organisaatioiden tavoitteet toteutuvat. Markkinoinnin tavoitteena on oppia tuntemaan asiakkaat niin hyvin, että tuote tai palvelu myy itsensä ilman suuria myyntiponnisteluja. Ne osataan räätälöidä täydellisesti asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden mukaisiksi. (Siirilä 2005.) Vuoriston mukaan markkinointia on kaikki se informaatio, mitä matkailija saa erilaisten markkinointikanavien kautta haltuunsa matkailuyrityksestä ja sen toimintaympäristöstä. Niiden tietojen perusteella hän tekee valintansa, onko kohteessa juuri hänelle sopivat vetovoimatekijät. Matkailijalla on mielikuva ja motivaatio siitä, mitä matkaltaan haluaa ja millaisissa olosuhteissa lomansa haluaa viettää. Matkailijan motivaatiotekijät ja kohteen vetovoimatekijät ovat se perusta, jolle rakennetaan matkailuyrityksen markkinointistrategiat, joilla pyritään suuntaamaan oikeat palvelut oikeille kuluttajaryhmille ja valituille matkailijasegmenteille. (Vuoristo 2002, ) Lahtisen ja Isoviidan markkinoinnin perusteissa asiakassuhteen luomis- ja asiakashankintavaiheessa käytetään kilpailukeinoja, joilla yritetään saada potentiaaliset asiakkaat kiinnostuneiksi yrityksestä ja sen tuotteista. Tästä toimintamuodosta käytetään nimitystä ulkoinen markkinointi. Se suuntautuu yrityksestä ulospäin, kohderyhmään kuuluviin asiakkaisiin. Ulkoisen markkinoinnin tavoitteena on yrityksen tai tuotteen

11 7 tunnettuuden parantuminen, imagon kehittyminen ja ostohalun aikaansaaminen. (Lahtinen & Isoviita 2004, 9.) Vuorovaikutusmarkkinoinnin tavoitteena on vakuuttaa asiakas palvelutilanteessa yrityksen ja sen tuotteen paremmuudesta kilpailijoihin verrattuna. Asiakkaan ja yrityksen edustajan välisestä vuorovaikutuksesta käytetään nimitystä totuuden hetki. Totuuden hetkellä asiakas tekee lopullisen ostopäätöksen. Tyytyväinen asiakas palaa takaisin ja on mahdollinen kanta-asiakas sekä suosittelee myös tuttavilleen yritystä. Asiakaskontaktin jälkeinen asiakassuhteen kehittäminen on nimeltään jälkimarkkinointia. Lisäksi tarvitaan yrityksen sisäistä markkinointia, jonka keinoina ovat jatkuva henkilökunnan motivointi, koulutus ja sisäinen tiedottaminen. Sisäinen markkinointi takaa yrityksessä motivoituneen palveluilmapiirin. (Lahtinen 2004,9) Palvelujen ja tuotteiden kohdistamisen potentiaalisille asiakkaille, käytetään apuna segmentointi. Siirilän mukaan segmentointi markkinoiden analysointia niin, että heterogeenisiltä kokonaismarkkinoilta tunnistetaan lohkoja, segmenttejä, jotka eroavat toisistaan tarpeiden ja ostokäyttäytymisen suhteen. Yrityksen toiminnot suunnataan valittujen segmenttien palvelemiseen. Markkinointiohjelma eli mix, rakennetaan valittujen segmenttien tarpeiden ja ominaisuuksien perusteella. Markkinointimix koostuu tuotteesta tai palvelusta sen hinnasta, saatavuudesta sekä viestinnästä. (Siirilä 2005) Segmentointiperusteina Siirilä pitää seuraavia jakoperusteita eli maantieteellisiä, demograafisia ja psykograafisia kriteereitä. Maantieteelliset ovat esim. valtio, kaupungit, kunnat, demograafiset ovat esim. ikä, sukupuoli, perhe, ammatti, koulutus, uskonto tai kansallisuus, ja psykograafiset kriteerit ovat esim. sosiaaliluokka, elämäntapa ja persoonallisuus. Tuotteen tai palvelun käyttötiheys ja ostokäyttäytyminen voi olla myös yksi segmenttikriteeri. (Siirilä 2005) Segmentoidulle markkinoinnille asetetaan ensin tavoitteet. Tämän jälkeen segmentoitu markkinointi jaetaan viiteen vaiheeseen kuvion 1 mukaisesti: Selvitetään potentiaaliset asiakkaat.

12 8 Määritetään markkinoiden lohkomisperusteet ja jaetaan markkinat segmentteihin. Valitaan markkinoinnin kohderyhmät. Päätetään markkinointitapa kohderyhmittäin. Toteutetaan markkinointi ja arvioidaan tulokset. Kuvio 1. Segmentoidun markkinoinnin vaiheet (Lahtinen 2004, 33) 2.4 Palvelujen laatu SF -Caravan ry tutkii vuosittain jäsentensä kulutustottumuksia, arvoja ja asenteita. Tutkittavista asioista yksi on, millaisia mielipiteitä heillä on maassamme olevista leirintäalueista. Kriteereitä, miksi karavaanarit valitsevat leiriytymispaikan, ovat vuonna 2005 valmistuneen tutkimuksen mukaan, rauhallisuus, lapsiystävällisyys, aktiviteetit, alueen siisteys, koko perheen huomioiminen ja palvelujen monipuolisuus sekä alueen henkilökunnan palveluhenki. Henkilökunnan merkitys hyvän palvelun toteuttajana ja alueen itsensä tarjoamat ja välittömässä läheisyydessä olevat palvelut nousivat esille arvostettavina asioina. (Piilola 2005, 134.) Bromanin kokoamassa matkailun kurssimateriaalissa, matkailutuotetta voidaan kuvata pakettina, joka koostuu viidestä komponentista eli kohteen vetovoimasta, mielikuvasta ja palveluista, saavutettavuudesta ja hinnasta. Matkailijalle matka on kokemus, kokonaismatkailutuote, joka alkaa silloin, kun matkailija ryhtyy suunnittelemaan matkaa ja päättyy silloin, kun matkailija palaa kotiin. Tämä kokonaistuote on palvelupaketti, johon kuuluu aineettomia ja aineellisia osia, ja joka perustuu johonkin toimintaan kohteessa. Matkailija kokee tämän paketin yhtenä kokonaisuutena, jonka hinta muodostuu niistä kustannuksista ja uhrauksista, joita hän matkan tekemiseen on sijoittanut. (Broman 2005) Kokonaislaatu muodostuu odotetusta laadusta ja koetusta laadusta (Cristian Grönroos 1988). Odotettu laatu tarkoittaa yrityksen markkinointia ja mainontaa, yrityksen yleistä imagoa, suullista viestintää ja ennen kaikkea asiakkaan tarpeita. Koettu laatu muodostuu teknisestä laadusta, eli siitä mitä tehdään ja toiminnallisesta laadusta, eli siitä miten asioita tehdään. Näistä kahdesta muodostuu imago, jonka perusteella asiakas tekee

13 9 päätöksen koetusta laadusta. Tekniseen laatuun matkailuyrityksessä vaikuttaa esimerkiksi toimitilat ympäristö, toiminnalliseen laatuun puolestaan henkilöstö, muut asiakkaat ja tunnelma (Pesonen, Mönkkönen & Hokkanen 2002,93). Lahtisen ja Isoviidan mukaan palvelun laatumielikuva perustuu kunkin asiakkaan henkilökohtaisiin käsityksiin. Asiakas on tyytyväinen, kun hänen kokemuksensa vastaavat odotuksia tai ylittävät ne, asiakas vertailee kokemuksiaan suhteessa odotuksiinsa.(lahtinen 2004, 45) 3 KEHITTÄMISTYÖN OSATEKIJÄT Lomakeskus Aurinkohiekkojen kehittämistyössä on otettava huomioon useat tahot ja monia vaikuttavia tekijöitä, koska omistajuus ei ole yksiselitteinen. Lomakeskuksen toiminnan osalta Rantakallan ja Lomaliiton osuus on merkittävin sekä Kalajoen kaupungin osuus asemakaavan osalta maankäytön ja rakentamisen valvojana. Kehittämistyöhön on otettu mukaan myös matkailua koskevia aikaisempia tutkimuksia. 3.1 Fontana Hotelli Rantakalla ja Lomakeskus Aurinkohiekat & Camping Fontana Hotelli Rantakalla ja Lomakeskus Aurinkohiekat & Camping sijaitsevat Kalajoen Hiekkasärkillä, 6 kilometriä Kalajoen keskustasta etelään päin. Aurinkohiekat ovat Matkailutietä 1 kilometri valtatieltä 8 ja Hotelli 1,5 kilometriä samaista tietä. Matkailutie kiertää koko Hiekkasärkkien alueen läpi ja on päätie, jonka varteen ovat sijoittuneet suuri osa Hiekkasärkkien matkailuyrityksistä. Savonlinnan Kylpylaitos Oy omistaa hotellin, joka on perustettu 1972 ja kuuluu nykyisin Fontana- hotelliketjuun. Fontana Hotelli Rantakalla tarjoaa ravintola-, kylpyosasto, viihde- ja majoituspalveluja, ohjattua vapaa-ajantoimintaa loma-aikoina sekä järjestää ohjelmapalveluja tilauksesta. Lomaliiton kautta Rantakalla järjestää toiminnassaan tuettuja lomia kaikkine ohjelma-, majoitus- ja ravitsemispalveluineen. Lomalaisten käytössä on myös tenniskentät, vuokrattavat polkupyörät, minigolf, ranta-lentopallokenttä sekä pieni uimahalli. (Hotelli Rantakalla.2007)

14 10 Aurinkohiekat & Camping Lomakeskus leirintäalueella on 47 erilaista leirintämökkiä, joissa kaikissa on keittomahdollisuus, osassa myös WC ja suihku, yhdessä sauna. Mökkiläisten käytössä on huoltorakennus, joka on rakennettu Rakennuksessa on vuokrattavat saunatilat, WC:t ja suihkutilat miehille ja naisille, keitto- ja pyykkihuone ja juomavesipiste. Huoltorakennuksessa toimii myös pieni kauppa ja kioski-grilli. Kaupassa myydään elintarvikkeita, jäätelöä, virvoitusjuomia sekä olutta ja siideriä. Kioskilla on anniskeluoikeus juomien terassianniskeluun ja mietojen alkoholijuomien ulosmyyntiin. Grillissä valmistetaan hampurilais- ja pikaruokatyyppisiä grillituotteita, myydään kahvia, irtojäätelöä ja virvoitusjuomia. Sähköllisiä asuntoauto ja vaunu paikkoja on seitsemän, yksi sähkötolppa ja kuusi mökkien seinissä olevaa paikkaa. Leirintäalueella sijaitsee myös lasten leikkipuisto ja mahdollisuus telttailuun. Leirintäalue on virallinen Caravan leirintäalue, joka kuuluu SF -Caravan ry:n jäsenistöön sekä Camping Card Scandinavia kortti alue. 3.2 Lomaliitto ry Lomaliitto ry on aloittanut toimintansa Lomankäytön Keskusliitto nimisenä järjestönä, jonka nimi muutettiin 1944 Lomaliitoksi. Lomaliiton perustamista edesauttoi Suomen eduskunnan hyväksymä vuosilomalaki, joka tuli voimaan Laki koski silloin 600 tuhatta palkansaajaa ja tarvittiin kohtuuhintaisia ja laadukkaita, kaikkien saavutettavissa olevia lomakohteita. Lomaliiton perustajina olivat alussa matkailujärjestöjä ja julkinen valta, myöhemmin tulivat mukaan työntekijäin ja työnantajain keskusjärjestöt. Lomaliitto ja sen tytär- ja osakkuusyhtiöt tarjoavat tuotteita ja palveluja, jotka edistävät kokonaisvaltaisesti psyykkistä ja fyysistä hyvinvointi erilaisissa elämäntilanteissa. Tuotteet ovat laadukkaita ja kohtuuhintaisia, liittyvät vapaa-aikaan tai kuntoutumiseen. Raha-automaattiyhdistyksen myöntämän toiminta-avustuksen avulla Lomaliitto järjestää tuettuja lomia yksilön, ikäihmisten, perheiden, kuntoutujien sekä työssä oleville työkyvyn ylläpitämiseen tarvittavia elämys ja virkistys lomia. Vuosikertomuksen mukaan vuodelta 2006, Lomaliitto ry:n hoidossa oli 5 ympärivuotista ja 10 pääasiassa kesäaikaisesti toimivaa toimipaikkaa. Vuoden lopussa oli tytär- ja osakkuusyhtiöt mukaan lukien 30 toimipaikkaa, joista hotelleja 11,

15 11 kesähotelleja 3, lomakeskuksia 5, leirintäalueita 7, 2 erillistä ravintolaa, Kesämaa Punkaharjulla ja Virtalan lomamökit Kuusamossa. Lomaliitolla oli vuonna toimintavuosi, jolloin myös konsernissa aloitettiin toimialan kehittäminen kilpailukyvyn säilyttämiseksi majoitus- ja palvelutuote tarjonnassa. Konsernille luodaan uutta markkinointistrategiaa, Fontana -brändiä, eli ydinajatus on, Me tuotamme asiakkaillemme iloa, elämyksiä, hyvinvointia kerta toisensa jälkeen. Kehitysvaiheen aikana kiinnitetään suurta huomiota kiinteistöjen kuntoon, asiakaspalveluun, ruoan laadukkuuteen ja monipuolisuuteen sekä hinnoittelun joustavuuteen. (Lomaliitto 2006.) 3.3 Kalajoen kaupungin yleiskaava Hiekkasärkkien alueelle Marepolis -matkailustrategian valmistuttua vuonna 2001 Kalajoenseudulle, käynnisti se Hiekkasärkille matkailunkehittämissuunnittelun pohjatyöt eli luonnonympäristön arviointiselvitykset sekä luetteloinnin. Yleiskaavan valmistelu vaatii lähtötieto-, arviointi- ja tavoiteraportit sekä perustietoraportit. Tavoiteraportti sisältää suunnittelualueelle erilaisten kehitysstrategioiden ja maankäytön vaikutusten arviointia. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on tehnyt myös alueelle hiekkadyyni- ja rantaalueella luontotyyppiselvityksiä luonnonsuojelulain puitteissa. Marepolis -strategiaan tehtiin päivitys vuonna 2003, jossa tarkennettiin kehitys- ja kasvutavoitteita. Uuden version työnimeksi tuli Kalajoki mahdollisuuksiensa kuntoon 2020 Kalajoen Hiekkasärkkien toiminnallinen suunnittelu. Suurin muutos aikaisempaan strategiaan verrattuna oli, että majoituskapasiteetti kasvatetaan suunnitellun 9000 vuodepaikan sijasta vuodepaikkaan. Syksyllä 2003 julistettiin suunnittelukilpailu, jossa kaavamuutosten pohjaksi etsitään Hiekkasärkkien maisemaan ja luonnonympäristöön soveltuvia kokonaisratkaisuja. Kansainväliseen kilpailuun ilmoittautui 37 työryhmää, joista valittiin 6 suunnitelmaa. Palkintotuomaristoon kuului kaupungin nimittämät kahdeksan palkintotuomaria ja kilpailun palkitsemiskriteereinä oli mm. omaleimaisen merimaiseman säilyttäminen, ympärivuotisuus ja toteuttamiskelpoisuus. Kilpailun lopputulos on näkyvissä nykyisen kaavamuutoksen pohjana, jossa kaupalliset matkailupalvelut sijoittuvat molemmin puolin Matkailutietä, muodostaen ydinalueen sekä pohjoiseen osan ja eteläiseen osan.

16 12 Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan , kaava on saanut lainvoiman , jossa Kalajoen alue sisältyy matkailun vetovoima-alueeksi ja virkistyskäytön kohdealueeksi määriteltyyn aluekokonaisuuteen. Kohdealueeseen kuuluvat Kalajoen taajama, Hiekkasärkät ja Rahjan saaristo. Maakuntakaavan hyväksyminen tarkoittaa alueelle, että sen kehittäminen merellisenä matkailualueena perustuu Hiekkasärkkien matkailukeskuksen palveluihin ja Rahjan saariston ja muun maankohoamisrannikon luonnon ja kulttuuriympäristöön liittyviin virkistys- ja vapaa-aikatoimintoihin. Alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota luontoalueiden virkistyskäyttömahdollisuuksien edistämiseen, niiden välisten reitistöjen muodostamiseen sekä maiseman ja luontoarvojen säilyttämiseen. Yleiskaavan suunnittelutyön tukemiseen on tehty Natura -arviointi, jonka tarkoituksena on estää kaavan haitallisia vaikutuksia Hiekkasärkkien alueelle. Selvityksessä kaavaan merkityt kaikista herkimmät alueet, kuten Vihas- ja Keihäslahti ja Kalajoen suistoalue on merkitty luonnonsuojelualueeksi sekä Maristonpakkain alue ulkoilu- ja virkistyskäyttöön. Aurinkohiekkojen alueen asemakaavan muutoksen (Liite 3) tavoitteena on matkailun kehittämisohjelman mukaan parantaa alueella virkistys- ja matkailupalveluiden tasoa vastaamaan nykyisiä ja tulevia tarpeita. Arkkitehtitoimisto Arkkitehtiasema Oy on valittu konsulttityön hoitamiseen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmat (OAS) ovat olleet nähtävillä kaupungintalolla ja kirjastossa välisen ajan. Luonnoksesta annettiin 7 lausuntoa ja 4 muistutusta. Neuvotteluita on käyty maanomistajien kanssa, Natura- ja lisäselvitykset tehty, kaavaluonnoksen muutokset toimikuntatyönä sekä esitykset kaupungin hallitukselle ja valtuustolle. Yleiskaava hyväksyttiin kaupungin valtuuston kokouksessa. (Hiekkasärkkien rantaharjualueen yleiskaava 2006) 3.4 Matkailun kehittämisen aikaisempia tutkimuksia Matkailutuote nähdään usein palveluna, mutta markkinoinnin kannalta se voidaan määritellä paikkaan sidotuksi tarjontatuotteeksi, joka sisältää kohdealueen luonnon ja kulttuurin vetovoimatekijät, saavutettavuuden, infrastruktuurin ja palveluvarustuksen.

17 13 Kohdealue nähdään tuotteena, koska matkakohde sisältää aktiviteettien keskittymiä ja kulutuspaikkoja. (Kauppila 1995, 5.) Koska matkailu on dynaaminen ilmiö, matkailukeskukset muuttuvat ajan myötä. Voidaan puhua joko muuttamisesta tai muuttumisesta. Käsitteiden keskeinen ero on siinä, että ensimmäisessä tapauksessa tarkoitetaan aktiivista vaikuttamista kehitykseen, jotta ennalta määritellyt tavoitteet saavutettaisiin, eli näkökulma on suunnitelmallinen. Jälkimmäisessä on kysymys kohdealueen muuttumisesta, joka voi tapahtua tahtomattakin kehityskulkuun ei haluta tai osata vaikuttaa. Jos kehitykseen ei vaikuteta, matkailukeskusten dynamiikka näyttää noudattavan tiettyjä lainalaisuuksia. (Kauppila 1995, 5.) Matkailun vaikutus Kalajoen Hiekkasärkkien luonnonympäristöön Jari Jämbäck on tehnyt vuonna 1997 tutkimuksen matkailun vaikutuksesta Hiekkasärkkien luonnonympäristöön, jonka mukaan alue on karujen alueiden pohja- ja kenttäkerroksen suhteen hyvin kulutusherkkää ja sen tuhoutumisnopeus on poikkeuksellisen suuri verrattuna rehevämpiin metsätyyppeihin. Samoin kasvillisuuden luontainen toipuminen on hyvin hidasta verrattuna erityyppisiin metsiin. Kuluneisuus johtuu matkailurakentamisen ja matkailijamäärien nopeasta kasvusta. Matkailijoiden kulkeminen maastossa johtaa tallaus-kulutukseen ja alueen polkuuntumiseen. Kun tallaus rikkoo herkän aluskasvillisuuden, on se alttiina tuulen ja sadeveden aiheuttamalle eroosiolle. Dyynien rinteet ovat erityisen herkkiä näille vaikutuksille. Erityisesti ajoneuvojen painoa elollinen pinta-aines tai kasvillisuus ei kestä lainkaan. (Jämbäck 1997,21 23.) Matkailun ympäristövaikutusten tunteminen on tärkeää ja matkailukeskusten suunnittelussa pitäisi pystyä arvioimaan kehitystä pitkälle tulevaisuuteen. On todennäköistä, että vain huolellisesti suunnitellut ja toteutetut keskukset menestyvät parhaiten. Tämä edellyttää, että jo suunnitteluvaiheessa Kalajoen Hiekkasärkkien matkailun omaleimaisuuteen kiinnitetään huomiota ja selvitetään se, mitä muutoksia lisääntyvä matkailu ja matkailurakentaminen aiheuttavat luonnonympäristöön. Luonnon tarjoamia moninaisia ympäristöhyötyjä voidaan hyödyntää pysyvästi vain mikäli rakentaminen tapahtuu ekologisesti terveellä tavalla. Luonto nähdään usein passiivisena suunnittelua rajoittavana tekijänä. Suunnittelussa on kuitenkin tärkeää hyväksyä ja tunnustaa luonto itseisarvona.

18 14 Esimerkiksi luonnon kestävyydessä on itse asiassa kyse siitä, mitä me itse olemme valmiit kestämään, minkälaiset häiriöt ja vauriot voimme hyväksyä ennen kuin katsomme elinympäristön kokonaislaadun alkavan heiketä. Lisäksi maine, joka saavutetaan luonnon ja ympäristön huomioonottamisella on aina eduksi. (Jämbäck,1995,3.) Hiekkasärkkien matkailuun liittyvän rakentamisen leviäminen aikaisemmin koskemattomille alueille tuhoaa maisemaan, luontoon ja ulkoilutoimintaan, kuten kävelyyn, liittyvän potentiaalisen vetovoimatekijän. Hiekkasärkkien alue onkin viime vuosina muuttunut ulkoiselta olemukseltaan rajusti. Alueella lisääntyvä matkailu ja rakentaminen, jossa käytetyt menetelmät eivät ole aina luontoa säästäneet, jättävät oman jälkensä luontoon. Useiden toimintojen keskittyessä tälle alueelle on tämän ainutlaatuisen ympäristön sietokyky asetettu koetukselle ja ilman huolellista suunnittelua saatetaan aiheuttaa jopa korjaamattomia vaurioita ja laajat alat ovat vähitellen vaarassa. (Jämbäck,1995,3.) Tutkimuksen mukaan ihmisillä on luontainen taipumus hakeutua kulkemaan jo valmiiksi tehtyjä reittejä ja polkuja, joten reittien suunnittelulla ja merkitsemisellä olisi maastoa suojeleva toimenpide. Rakentaminen alueella tulisi olla tiivistä, kohdentua jo olemassa oleviin rakennettuihin ympäristöihin. Silloin turvattaisiin maisemakokonaisuuksia ja lähivirkistysalueita lomailijoiden käyttöön. Kasvillisuuden turmelemista laajoilta alueita vältetään myös keskittämällä viemäri- ja sähkölinjat samoille alueille teiden kanssa Elämää Cityyn ja Särkille Kalajoen matkailu kehittäminen Matkailun merkitys Kalajoen kaupungille ja sen asukkaille on suuri, niin taloudellisesti kuin ympäristöllisestikin. Voimakkaan matkailun kehittämisen vuoksi on otettava huomioon useiden tahojen mielipiteet siitä, millaisella imagolla ja resursseilla kaikkia tyydyttävät ratkaisut saavutetaan. Keväällä 2003 tehtiin laaja kyselytutkimus Kalajoen alueen matkailuyrittäjille, kehittäjille, ulkopaikkakuntalaisille loma-asukkaille ja paikallisasukkaille. Kyselyssä tiedusteltiin mielipiteitä matkailun vaikutuksista, suunnittelusta ja kehittämisestä. Lisäksi tarkasteltiin matkailuimagoa ja markkinointia sekä erityisesti talvivetovoimatekijöiden kehittämistä. Tulevaisuuden markkinoinnissa pidettiin tärkeimpinä imagotekijöinä rantalomailumahdollisuuksia, majoituspalveluita, luontoa ja harrastusmahdollisuuksia,

19 15 myös ohjelmapalvelujen kehittämistä ja paikallisuuden korostamista uusina vetovoimatekijöinä. Valtaosa vastaajista olivat samaa mieltä markkinoinnin kohdistamista lapsiperheille, sekä tärkeimpinä talvivetovoimatekijöinä, kylpyläpalveluja, laadukkaita majoituspalveluja, luontoa, ja harrastusmahdollisuuksia, kuten hyvät hiihtoladut. Tärkeimpinä markkinoinnin kohdealueina nähtiin kotimaassa Kalajoen ja Oulun seutu ja muu Oulun lääni sekä Länsi-Suomen lääni, ulkomailla kohteet olisivat Norja, Ruotsi, Saksa ja Venäjä. Tutkimuksen mukaan uhkatekijöinä pidettiin etupäässä luonnon kulumista, roskaantumista ja matkailurakentamisen aiheuttamaa vaikutusta Hiekkasärkkien luontoon ja maisemaan. Paikallisasukkaat esittivät myös kritiikkiä kaupungin suurta osuutta matkailun kehittämisessä sekä heidän vähäistä osuutta tulla kuulluksi päätöksen teossa. Vastauksia oli mielipiteitä, että matkailuun panostetaan enemmän kuin alueellisiin palveluihin, asenteet olivat kuitenkin pääosin myönteisiä matkailun vaikutuksista paikallisesti. Vastaajien mielestä matkailun suunnittelu ei vielä ole ollut kokonaisvaltaista, eikä muiden alueiden kehittämistä, kuten keskustan ja sivukylien mukaan ottamista ole huomioitu. Toisten elinkeinojen mukaan ottamista ja keskustan palveluiden kehittämistä sekä paikalliskulttuurin ja tietotaitojen huomioimista matkailun kehittämisessä ei ole hyödynnetty. Mielipiteissä toivottiin tiiviimpää yrittäjien ja matkailunkehittäjien yhteistyötä ja markkinointia. Matkailun kehittämisehdotuksia ja kohteita, vastaajat esittivät meren ja saariston hyödyntämistä, venesataman kehittämistä, reitistöjen rakentamista, ohjattuja retkiä Leton lintualueille ja Siiponjoen suistoon sekä tiedottamista yleensäkin meriluonnosta ja maankohoamisesta. Lisäksi Hiekkasärkkien palvelujen parantamista nykyisen lomaasuntorakentamisen lisääntymisen mukaan, kaupan ja pankkiautomaatin tarpeellisuutta korostettiin. Loma-asukkaat ja paikallisasukkaat olivat huolissaan liiallisesta matkailurakentamisesta, jonka he näkivät uhkana maisemallisesti, hiekkadyynien häviämisenä. Monissa vastauksissa tuli esille kestävän matkailusuunnittelun merkitys, jolloin

20 16 ympäristöarvojen imagollinen arvo olisi keskeinen kehittämisen kriteeri. Matkailuyrittäjiä ja kehittäjiä kiinnostivat laatu/ympäristöjärjestelmät. Matkailun kehittäminen kestävällä tavalla edellyttää huolellista suunnittelua, hallittua rakentamista ja ympäristö- ja sosiaalisten haittojen minimointia. (Hynönen, Kutilainen, 2004,41-42.) Tutkimus valmistui vuonna 2004, joten Kalajoen Hiekkasärkkien matkailussa on tapahtunut hyvin paljon edistystä tutkimuksessa viitattuihin mielipiteisiin. Suurin hanke on ollut vuonna 2007 kesäksi valmistunut Metsähallituksen hallinnoima Meriluontokeskus sekä laadukasta majoitusta tarjoava Sani Hotelli ja mikä parasta, molemmat toimivat ympärivuotisesti. Nämä hankkeet ovat uusia alueen vetovoimatekijöitä kylpyläpalveluiden ohella. Muita talven vetovoimatekijöitä on ollut hiihtokeskuksen ympäristössä olevat ensilumenladut, joille pohja tehtiin tykkilumesta. Toimenpide jatkoi hiihtokautta huomattavasti. Ladut ovat olleet ensiluokkaiset ja hyvin hoidetut, vaikka talvi on ollut vaihteleva sään suhteen ja vähäluminen. Rakentamisessa ja maankäytössä on myös päästy eteenpäin uuden yleiskaavan valmistuttua 2008 keväällä. Kaavassa käy ilmi, miten Hiekkasärkkien aluetta vastaisuudessa rakennetaan ja suojellaan ympäristöllisesti. Kalajoen kaupunki on tehnyt pohjatyötä ja selvityksiä yhteistyössä Oulun yliopiston sekä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kanssa matkailun kehittämissuunnittelun vaikutuksista luonnonympäristöön. Yleiskaavan mukaan alue Letolta Rahjan saaristoon, on jaettu alueisiin, millaista rakentamista ja millaiseen käyttöön alue on tarkoitettu. Kaavassa on myös luonnonsuojelu ja Natura-alueita, joissa rakentaminen on kielletty kokonaan tai hyvin vähäiseksi. Kaavan on tarkoitus selkeyttää alueen maankäyttöä ja rakentamista Turistin luonto Tutkimus luonnon merkityksestä matkailun vetovoimatekijänä neljässä Lapin matkailukeskuksessa Järviluoman tekemä väitöskirja on hyvin laaja ja perusteellinen tutkimus matkailijoiden käyttäytymisestä. Sitä ei voi yksiselitteisesti tulkita, eikä esittää lyhennelmänä ilman numeraalista analyysiä, joten poimin vain minun opinnäytetyöhöni liittyviä asioita. Keräsin asioita, joita voi yleistää kuuluvan luontomatkailuun, vetovoimatekijöihin sekä matkakohteen valintaan vaikuttavista tekijöistä.

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Iso-Syöte, Asemakaavan muutos korttelissa 55 a-b OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2017 Ote ajantasa-asemakaavasta. Asemakaavan muutosalue sijaitsee Syötteen hiihto- ja laskettelukeskuksessa.

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Orilammin lomakeskus 19.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN KUNTA Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 21.03.2014 Päivitetty 14.02.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi14022015.doc Osallistumis-

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Seitsemisen Luontokeskus 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) KITTILÄN KUNTA, 2. KUNNANOSA, LEVI Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2(7) 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (Drno 20/2016) RUKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELEISSA 140, 141 JA 142, YLEISELLÄ PYSÄKÖINTIALUEELLA JA NIIHIN LIITTYVILLÄ KATU-, URHEILU-, JA VIRKISTYS-, VESI- SEKÄ RETKEILY- JA ULKOILUALUEILLA

Lisätiedot

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN kunta Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 12.11.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi 12112015.doc Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka

Lisätiedot

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3) JOHDANTO (1/3) ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Kyselytutkimus Lapin matkailuyrityksille Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaista ympäristöä ja sellaisia palveluita, joita voidaan hyödyntää fyysisestä,

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Pielisen rantaosayleiskaavan (Lieksa/ etelä) osittainen muutos (Ala-Rantala)

Pielisen rantaosayleiskaavan (Lieksa/ etelä) osittainen muutos (Ala-Rantala) LIEKSAN KAUPUNKI Lieksan ja Nurmeksen Tekninen virasto Pielisen rantaosayleiskaavan (Lieksa/ etelä) osittainen muutos (Ala-Rantala) Kaava-alueen sijainti Maankäyttö- ja rakennuslain 63 sekä -asetuksen

Lisätiedot

Nurmeksen keskustaajaman rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Vatilahti ja Palonpohja) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Nurmeksen keskustaajaman rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Vatilahti ja Palonpohja) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen keskustaajaman rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Vatilahti ja Palonpohja) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1: Osittaisen muutoksen sijainti Nurmeksen kaupunki Lieksan ja Nurmeksen

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

JOUTSAN KUNTA RANTA OSAYLEISKAAVA

JOUTSAN KUNTA RANTA OSAYLEISKAAVA JOUTSA KOIVULA 172-413-1-45 RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.09.2016 Ote rantaosayleiskaavasta, muutosalue rajattu punaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. Sijainti ja nykytilanne

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö Sisältö 1 Yleistä Suomesta... 3 1.1. Leirintämatkailun taustaa... 3 1.2. Toimialan luonne... 3 1.3. Huomioita tulevaisuuden leirintäaluematkailussa...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS SUOMUSSALMEN KUNTA (777) KIRKONKYLÄ (406) SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LASTENLINNAN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.4.2017 Pälkäneen kunta Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Lahdentien ja Pälkänevedentien risteyksen

Lisätiedot

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2)

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) KAAVASELOSTUS 19.12.2016 2 IIN KUNTA IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA,

Lisätiedot

Matkailun ja kaivostoiminnan rinnakkaiselo

Matkailun ja kaivostoiminnan rinnakkaiselo KUVA KUVA KUVA Matkailu perustuu puhtaaseen luontoon Matkailun ja kaivostoiminnan rinnakkaiselo Jyväskylä 23.11.2016 Timo Lappi KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PUDASJÄRVEN KAUPUNKI HULHAVANAHON, ISO-SYÖTTEEN JA LUOKKAVAARAN ASEMA- KAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.10.2010 Ote ajantasa-asemakaavasta. Asemakaavan muutosalue sijaitsee

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO Kaavaselostus 5.9.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 28.2.2012 31 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta 18.9.2012

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma NURMEKSEN KAUPUNKI Porokylän 131 kaupunginosanrajan muutos ja Laamilan 133 kaupunginosan asemakaavan laajennus (Ylikylän maantie 541-895-1-5928) Kuva 1: Kaavamuutoksen ja -laajennuksen tarkastelualue Osallistumis-

Lisätiedot

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen

Lisätiedot

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 07.10.2015 Seitap Oy 2015 Seitap

Lisätiedot

SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 8.5.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,

Lisätiedot

Juvan kunta Rautjärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Rautjärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA RAUTJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN

OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN KEURUU 18.4.2012 Ritva Schiestl Ympäristölakimies Ritva Schiestl 19.4.2012 Osallistuminen ja vaikuttaminen perustuslain mukaan Kansanvaltaisuus Kansanvaltaan sisältyy

Lisätiedot

Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos

Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3.12.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE FCG Suunnittelu ja tekniikka Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KIVISALMEN LAITURIALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE Konneveden kunnalla on tarkoitus

Lisätiedot

JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 ASEMAKAAVA Jämijärven Jämin Harjumökkialueen asemakaava

JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 ASEMAKAAVA Jämijärven Jämin Harjumökkialueen asemakaava JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA 07.10.2013 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 ASEMAKAAVA Jämijärven Jämin Harjumökkialueen asemakaava 1. SUUNNITTELUALUE SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Jämin palvelukeskuksen

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Merikarvia Sata aurinkoista päivää enemmän

Merikarvia Sata aurinkoista päivää enemmän Sata aurinkoista päivää enemmän OSALLISUTMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Kirkonkylän asemakaavan muutos Oloneuvoksentie MERIKARVIAN KUNTA 29.5.2017 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen

Lisätiedot

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10.2.2011 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911, fax 03 536 1050

Lisätiedot

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko Nonprofit-organisaation markkinointi Dosentti Pirjo Vuokko Markkinoinnin lähtökohdat Markkinoinnin lähtökohdat Peruskysymys: Mitä me haluamme olla ja kenelle? Miten tämä saavutetaan? Tärkeää: Kohderyhmälähtöisyys

Lisätiedot

Matkailuyrityksen vastuullisuus ja viestintä Savonlinnan matkailufoorumi

Matkailuyrityksen vastuullisuus ja viestintä Savonlinnan matkailufoorumi Matkailuyrityksen vastuullisuus ja viestintä Savonlinnan matkailufoorumi 6.4.2017 Hanna-Maija Väisänen, Katja Pasanen, Eeva Koivula Kohti vastuullista matkailua -hanke Mitä tarkoitetaan vastuullisuudella

Lisätiedot

Kansallispuistojen merkitys matkailun vetovoimatekijöinä

Kansallispuistojen merkitys matkailun vetovoimatekijöinä Kansallispuistojen merkitys matkailun vetovoimatekijöinä Kymenlaakson matkailuparlamentti 17.10.2017 Matti Hovi Puistonjohtaja Luontopalvelut Suomen kansallispuistot 2017 40 kansallispuistoa (Hossa ei

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58)

Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58) LIEKSAN KAUPUNKI Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58) Kuva 1. Kaavamuutoksen tarkastelualue Maankäyttö- ja rakennuslain 63 ja asetuksen

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Levin asemakaava ja asemakaavamuutos (Ounasrannan sähköasema)

Levin asemakaava ja asemakaavamuutos (Ounasrannan sähköasema) KITTILÄN KUNTA 1 Puh 0400 356 500, Fax 016-642 259 7.12.2012 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Levin asemakaava ja asemakaavamuutos (Ounasrannan sähköasema) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7.12.2012

Lisätiedot

4.2.2 Vastaanoton asiakaspalvelu (20ov) 1 Ammattitaitovaatimukset

4.2.2 Vastaanoton asiakaspalvelu (20ov) 1 Ammattitaitovaatimukset 4.2.2 Vastaanoton asiakaspalvelu (20ov) 1 Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja työskentelee majoitusliikkeessä vastaanoton työtehtävissä yhteistyössä toimipaikan muiden työntekijöiden

Lisätiedot

Yleisötilaisuuden ohjelma

Yleisötilaisuuden ohjelma Yleisötilaisuuden ohjelma 1) Tilaisuuden avaus 2) YVA-menettely ja YVA-selostuksen sisältö - Yhteysviranomaisen edustaja 3) Kemijärven biojalostamohankkeen tilannekatsaus - Boreal Bioref Oy 4) Hankkeeseen

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, 10-405-23-89 Kuusikallio Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa

Lisätiedot

POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 14.3.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos

Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.3.2017 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2015 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Luontokeskus Oskari 15.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Linnansaaren

Lisätiedot

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.4.2016 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

Pelkosenniemen kunta Osa-alue C, Soutajan alue Korttelit 89 ja 90 sekä katu- ja virkistysalueet

Pelkosenniemen kunta Osa-alue C, Soutajan alue Korttelit 89 ja 90 sekä katu- ja virkistysalueet Pelkosenniemen kunta Osa-alue C, Soutajan alue Korttelit 89 ja 90 sekä katu- ja virkistysalueet OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos 2013 1. YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7.4.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2015 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JOUTSAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 321 Kaavamuutos koskee osittain korttelin 321, tonttia nro 1 (AM). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan, kaavaa

Lisätiedot

Akanrovan alueen asemakaavamuutos, osa 2 (korttelit sekä Ounasjoentien länsipuoli)

Akanrovan alueen asemakaavamuutos, osa 2 (korttelit sekä Ounasjoentien länsipuoli) KITTILÄN KUNTA Puh 0400 356 500, Fax 016-642 259 1 1.11.2010 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Akanrovan alueen asemakaavamuutos, osa 2 (korttelit 1000 1035 sekä Ounasjoentien länsipuoli) Osallistumis-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA INKOON KUNTA Södra Sådö Ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) 20.11.2013 1/8 SISÄLLYS Suunnittelun lähtökohdat 1. Suunnittelualue ja hankkeen tausta 2. Suunnittelun tavoite

Lisätiedot

Strategia Päivitetty

Strategia Päivitetty Strategia 2020 Päivitetty 25.8.16 Visio Matkailun identiteettimme rakentuu luontaisista elementeistä, joita alueesta viestitään muutenkin Luonto, Aurinko, Onnellisuus, Energia, Kansainvälisyys Visio muodostuu

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta. Jaakko Nuutila,

Ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta. Jaakko Nuutila, Ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta Jaakko Nuutila, 6.10.2015 Osana kokonaisuutta Väitöstutkimus, jossa tarkastellaan luomuketjua osana suomalaista elintarvikejärjestelmää ja esitetään keinoja,

Lisätiedot

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi.

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS JÄTEVEDENPUHDISTAMO JA BIOKAASULAITOS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL

Lisätiedot

Martinlahden asemakaavan muutos korttelissa 7 Kaavaselostus / luonnos. Vaalan kunta

Martinlahden asemakaavan muutos korttelissa 7 Kaavaselostus / luonnos. Vaalan kunta Vaalan kunta Vireilletulo: Nähtävilläolo: Kaavaluonnos xx.xx.2016 xx.xx.2016 Kaavaehdotus Hyväksyminen: Kunnanhallitus Martinlahden asemakaavan muutos korttelissa 7 Kaavaselostus / luonnos Selostus koskee

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 18.2.2015 Yleistä osallistumis-

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.8.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI 658 TONTTI 3 KIINTEISTÖT 2:574 (osa) 2:261 Kaavan laatija

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Vihtorila ja Koivula) Kuva 1: Sijainti Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupunki Lieksan ja Nurmeksen

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia toteutuu! Nina Vesterinen 13.12.2012

Suomen matkailustrategia toteutuu! Nina Vesterinen 13.12.2012 Suomen matkailustrategia toteutuu! Nina Vesterinen 13.12.2012 Matkailun merkitys Suomen kansantaloudelle Matkailun kokonaiskulutus 13,8 mrd. euroa (2011) Matkailun osuus BKT:stä (2011) 2,8 % Matkailun

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II: KORTTELIT 214 JA 215

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II: KORTTELIT 214 JA 215 KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II: KORTTELIT 214 JA 215 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 24.9.2014, 17.5.2017 Osallistumis-

Lisätiedot

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA JUKAJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

Matkailu. Ge 2 Yhteinen maailma Syksy Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu

Matkailu. Ge 2 Yhteinen maailma Syksy Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu Matkailu Ge 2 Yhteinen maailma Syksy 2016 Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu Matkailumaantiede Onko matkailu tieteenala vai tutkimuskohde? Monitieteellisyys ja ulottuvuus hidastavat teoreettisen tiedon

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sivu 1/9 Asemakaavamuutos koskien kaupunginosa 5, Keskusta korttelia 3, tontti 2. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Kuva 1 Asemakaavan muutosalueen sijainti. Sisällys TEHTÄVÄ... 2 ALOITE TAI HAKIJA...

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

Yritysyhteenliittymän markkinointi

Yritysyhteenliittymän markkinointi Yritysyhteenliittymän markkinointi Hankintayksikön markkinakartoitus l. RFI Toimittajat voivat markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan hankintayksikölle kuten muillekin potentiaalisille asiakkaille - aktiiviset

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma NURMEKSEN KAUPUNKI Läntisen 111 kaupunginosan asemakaavamuutos (Läntisen puurivikadut) Kuva 1: Kaavamuutoksen tarkastelualue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupunki Lieksan ja Nurmeksen

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma NURMEKSEN KAUPUNKI Läntisen 111 kaupunginosan asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (Jukolan Osuuskauppa) Kuva 1: Kaavamuutoksen tarkastelualue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupunki

Lisätiedot

Hankkeen taustaa Lähtökohdat:

Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Matkailun, kaivostoiminnan ja ympäristön yhteensovittaminen -seminaari Ruka 24.02.2012 2012 FT Pekka Kauppila Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Valtakunnallisen matkailustrategian ja Valtioneuvoston 24.3.2011

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava Leskinen Timo 15.10.2013 OAS 1 (5) Pahkasalon asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava koskee tiloja 403-1-92 (Mutalahti), 403-1-93

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 2.2.2015 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä

Lisätiedot

Museotyö muutoksessa!

Museotyö muutoksessa! Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?

Lisätiedot