LeilaYypänaho LOMAKESKUS AURINKOHIEKAT & CAMPING-ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LeilaYypänaho LOMAKESKUS AURINKOHIEKAT & CAMPING-ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 LeilaYypänaho LOMAKESKUS AURINKOHIEKAT & CAMPING-ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Matkailun koulutusohjelma Toukokuu 2008

2 KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Matkailun koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Työn tekijä: Työn nimi: Leila Yypänaho Lomakeskus Aurinkohiekat & Camping-alueen kehittämissuunnitelma Päivämäärä: Sivumäärä: liitettä Työn ohjaaja: Sirpa Soukka Lomakeskus Aurinkohiekat sijaitsee Kalajoella Hiekkasärkkien matkailukeskittymässä. Se on Fontana Hotelli Rantakallan alaisuudessa toimiva leirintäalue, joka tarjoaa mökkimajoitusta sekä telttailu ja matkailuajoneuvojen vuokrapaikkoja. Leirintäalueella sijaitsee kioski-grilli-huoltorakennus ja 47 erilaista mökkiä. Leirintäalue on avoinna kesäisin. Lomakeskus Aurinkohiekkojen kehittämissuunnitelmassa on tavoitteena kehittää matkailupalveluja laadukkaammiksi ja ympärivuotisiksi, leirintäalueen kunnostuksen, rakentamisen ja markkinointi-imagon kautta. Kehittämistyö toteutettiin hyödyntämällä alueellisia matkailunstrategioita, kestävän kehityksen periaatteita ja toimintaympäristön luonnon vetovoimatekijöitä. Opinnäytetyö perustuu työkokemukseen Aurinkohiekoilla, havainnointiin ja asiakaspalvelukokemuksiin. Teoriapohja kerättiin matkailuyritysten toimintaa ja kehittämistä käsittelevästä aineistosta sekä matkailun aikaisemmista tutkimuksista. Lisäksi on kyselyillä saatuja mielipiteitä kalajokisilta matkailun kehittämisessä mukana olleilta matkailunkehittäjiltä. Aurinkohiekkojen sijainnin ja kauniin luonnon ympäristön vuoksi, alueella on hyvät kehittymismahdollisuudet toimivaksi leirintäalueeksi. Alueesta voidaan kehittää monipuolinen ja kilpailukykyinen matkailupalveluja tarjoava lomakeskus. Avainsanat: leirintämatkailu, luontomatkailu, kestävä kehitys, markkinointi

3 CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES ABSTRACT Author: Leila Yypänaho Name of Thesis: Development plan for Aurinkohiekat Holiday Centre & Camping Data: 23 May 2008 Pages: Appendices Supervisor: Sirpa Soukka Aurinkohiekat Holiday Centre is located in the Kalajoki Hiekkasärkät tourist centre. It is a part of Fontana Hotel Rantakalla s operations and it offers cabin accommodation and also tent and caravan pitches. In campsite there is a service building including a kiosk and a grill and 47 different cabins. The campsite is open only in summertime. The aim of the development plan of Aurinkohiekat Holiday Centre is to improve the quality of travel services by renovating and rebuilding the campsite and by developing marketing-image, and to make the services available all year round. The development work was carried out by utilising regional travel strategies, the principles of development and attractive surroundings. This thesis was based on work experience in Aurinkohiekat, observation and experiences on customer service. The theoretical framework was created by collecting general information on operations of a travel business and also familiarising with the previous studies on travel. In addition, more material was gathered with the help of a questionnaire for people who have developing travel in Kalajoki. Because of the location and the beautiful nature around Camping Aurinkohiekat, the area has good possibilities to develop into a functional campsite. The area can be developed into a versatile and competitive holiday centre and a travel service provider. Keywords: camping, nature travel, sustainable development, marketing

4 TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 LEIRINTÄALUEEN TOIMINNAN PERUSTA Matkailun lainsäädäntö Leirintäalueen tasoluokitus Markkinointi Palvelujen laatu 8 3 KEHITTÄMISTYÖN OSATEKIJÄT Fontana Hotelli Rantakalla ja Lomakeskus Aurinkohiekat & Camping Lomaliitto ry Kalajoen kaupungin yleiskaava Hiekkasärkkien alueelle Matkailun kehittämisen aikaisempia tutkimuksia Matkailun vaikutus Kalajoen Hiekkasärkkien luonnonympäristöön Elämää Cityyn ja Särkille, Kalajoen matkailun kehittäminen Turistin luonto Tutkimus luonnon merkityksestä matkailun vetovoimatekijänä neljässä Lapin matkailukeskuksessa Kestävän kehityksen periaate Mielipiteitä Kalajoen matkailun kehittäjiltä 20 4 MATKAILUYRITYKSEN KEHITTÄMINEN Matkailun kehittäminen alueellisesti Matkailun strategiat Kalajoen kaupungin elinkeinoelämän kehittämisstrategia Kalajokilaakson matkailunkehittämisstrategia Marepolis Keski-Pohjanmaan matkailustrategia Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategia Suomen matkailustrategia & Toimenpideohjelma vuosille 26 5 TUTKIMUSONGELMAT JA MENETELMÄT Tutkimusongelmat Tutkimusmenetelmät 29 6 KEHITTÄMISEHDOTUKSET Aurinkohiekkojen alue ja turvallisuus Aurinkohiekkojen rakennukset Aurinkohiekkojen palvelut Aurinkohiekkojen markkinointi 36 7 JOHTOPÄÄTÖKSET 38 LÄHTEET 40 LIITTEET

5 1 1 JOHDANTO Matkailun muuttuminen ja kehittyminen on väistämätön asia matkailijoiden ja heidän vapaa-ajan lisääntymisen vuoksi. Matkailijat ovat laatutietoisia ja vaativia matkailualueen vetovoimatekijöiden suhteen ja heillä on erilaisia motivoivia intressejä lähteä matkalle. Matkailijan tarve rentoutumiseen, virkistäytymiseen tai harrastamiseen ovat tällaisia tekijöitä lähteäkseen matkalle ja hakeutuakseen matkailuyrityksen tarjoamiin palveluihin. Nykyisin matkailupalveluja tuotteistetaan asiakaslähtöisesti, joten ne ovat jo markkinoitaessa suunniteltu ja kohdennettu tietyille asiakassegmenteille. Asiakkaan tehtäväksi jää valita matkailuyritysten tarjonnasta juuri hänen tarpeisiinsa sopivat matkailukohteet ja tuotteet. Tänä suurena informaation ja sähköisten viestimien aikakautena, matkailupalvelujen löytäminen ja niiden vertaileminen on helppoa. Matkailuyritykset satsaavat markkinoinnissa esitteisiin ja netti-sivustoihin, josta löytyvät yrityksen tarjoamat palvelut, tuotteet ja sijainti. Matkailuyrityksen kehittäminen on vastuullista ja haasteellista työtä, koska sen vaikutukset ovat laaja-alaisia ympäristöllisesti ja alueellisesti sekä taloudelliset riskit voivat olla mittavia. Suunnittelutyössä on otettava huomioon monia tärkeitä osa-alueita, kuten ekologiset, sosiaaliset, kulttuurilliset ja taloudelliset vaikuttimet paikallisesti ajateltuna. Näiden tekijöiden ristiriita saattaa syntyä silloin, jos matkailuyrityksen omistaa maanlaajuinen yritys ja matkailutuloista suurin osa virtaa pois paikkakunnalta. Yrityksen menettelytavat ja ratkaisut tuntuvat lyhytnäköisiltä ja pelkästään suurelta voitontavoittelulta. Yhteistyö paikallisen asukkaiden, viranomaisten kanssa, samoin verkostoituminen paikallisten matkailuyritysten kanssa häivyttää negatiivista ajattelua. Suuremmassa määrin kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen kaikessa päätöksenteossa on noussut arvoonsa. Periaatteet tukevat luonnon säilymisen ja ekologisuuden tavoitteita. Kehittämismenetelmät ja -työt tulee olla pitkäkestoisia sekä niiden on tähdättävä pitkälle tulevaisuuteen. Valtioneuvoston asettama laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä, takaa jo suunnitteluvaiheessa yritysten alueelliset vaikutukset ympäristöön. Näin vähennetään riskejä luonnonvarojen tuhoutumisesta ja säilyttämisestä seuraaville sukupolville.

6 2 Kalajoen Hiekkasärkkien matkailualueella on meneillään suuri kehittämiskausi, joka käynnistyi jo 1900-luvun lopulla, jolloin alueelle tehtiin ympäristötutkimuksia ja arviointeja. Kehittämistyö jatkui Kalajokilaakson matkailunkehittämisstrategian Marepoliksen valmistuttua 2001 ja alueen suunnittelukilpailun toteutuessa Nämä kaikki toimenpiteet tähtäsivät keväällä 2008 valmistuneeseen Hiekkasärkkien rantaharjualueen yleiskaavaan. Yleiskaavaan kuuluvat alueet Kalajoen lomaasutusalueelta, Letolta rannansuuntaisesti etelään päin lähelle Rahjan saaristoaluetta. Yleiskaavassa on uudelleen arvioitu alueen rakentamista ja maankäyttöä. Tämä opinnäytetyö koskee Hiekkasärkkien matkailualueen ydinalueella toimivaa Lomakeskus Aurinkohiekat & Camping- alueen kehittämistä. Uudessa yleiskaavassa Aurinkohiekkojen alue on merkitty RM 2 merkinnällä, mikä tarkoittaa matkailupalvelualuetta, jossa saa harjoittaa lomakylä- ja kaupallista majoitustoimintaa. Alueen maapohjan omistaa Kalajoen kaupunki, Lomaliitto omistaa rakennukset ja Fontana Hotelli Rantakalla hoitaa alueen ja mökkien vuokrauksen. Kaupunki ja Lomaliitto ovat neuvotelleet vuosittain vuokrasopimuksen, joka on ollut liian lyhyt aika alueen kehittämiselle. Mökit on rakennettu vuosien aikana ja remontoitu 1990 luvulla, mutta alueelle ei ole tehty mitään suurempia parannustoimenpiteitä. Kulkureitit mökeille ja ympäristöt ovat kuluneita ja huonossa kunnossa, samoin leikkikenttä ja pelialueet kunnostamatta. Alueen keskus eli huolto-kioskirakennus on kärsinyt osittain kosteusvauriosta ja on muutenkin jäänyt jälkeen matkailijoita hyvin ja laadukkaasti palvelevasta huoltorakennuksesta. Saniteettitilat, sauna, siivous- ja vaatehuoltoyksikkö aistillisesti arvioituna ovat tunkkaiset eivätkä ole enää asianmukaiset. Arviointia tukee ajatus, että tilat ovat suurimman osan vuodesta kylmillään, ilman lämmitystä tai ilmastointia. Osuuteni kehittämissuunnittelussa on toimia asiantuntijana käytännön ja havainnoinnin osalta, koska olin työssä kesän 2007 Aurinkohiekoilla. Käytän kaikkea sitä kokemusta ja havainnointia sekä matkailijoiden kanssa tapahtuneita palvelutilanteita tämän opinnäytetyön tekemisessä. Työssä ei ole varsinaista, numeroin tai tilastollisesti analysoitavaa tutkimusta, vaan kerätty tieto- ja teoriapohja, johon viittaan kehittämissuunnitelmassa ja joka tukee teoreettisesti minun omia päätelmiäni suunnittelutyössä. Loppuosaan kirjoitan paikallisilta matkailunkehittäjiltä saatuja

7 3 mielipiteitä. Niistä voi päätellä ja verrata ajatuksina, olenko samoilla linjoilla kehittämistyön tuloksessa. 2 LEIRINTÄALUEEN TOIMINNAN PERUSTA 2.1 Matkailun lainsäädäntö Leirintämatkailua ja yleensä matkailu-, majoitus- ja ravitsemispalveluja valvotaan ja ohjataan erilaisilla lainsäädännöllisillä määräyksillä. Ohjeistukset on laadittu suojaamaan kuluttajaa, takaamaan palvelujen turvallisuus sekä valvomaan kyseisiä palveluja tarjoavia yrityksiä. Lakisäännökset asettaa valtioneuvosto, lisäksi erilaisia ohjeita antavat ministeriöt, lääninhallitukset ja kunnat. Näitä ovat Ympäristöministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö sekä matkailuyrityksen sijaintipaikkakunnan lääninhallitus ja kunta. Keskeisimmät lainsäädännölliset ohjeet, jotka turvaavat matkailupalvelut, ovat asetus majoitus- ja ravitsemisliikkeistä, alkoholilainsäädäntö, laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä, ulkoilulaki, elintarvikelaki ja kuluttajansuojalaki. Laki majoitus- ja ravitsemisliikkeistä /308 määrittelee ammattimaista yritystoimintaa kalustettujen huoneiden tai muiden majoitustilojen antamisesta asiakkaiden käyttöön ja ravitsemis- ja juomatarjoiluista siihen tarkoitukseen varatuissa tiloissa. Asetuksessa on myös ohjeistus elinkeinoilmoituksen tekemisestä, aukiolo- ja anniskeluajoista, järjestyksen pitämisestä sekä liikkeenharjoittamisesta. Lisäksi laissa määrätään matkustajista tehtävät rekisterit ja ilmoitukset, niiden säilyttämisestä ja hävittämisestä sekä luovuttamisesta viranomaisille. Alkoholilaki /1143 luku 4, Vähittäismyyntilupa 14 ( /764), Anniskelulupa 21a-d, 23, 24 ( /764) määrittelee alkoholin myyntiä ja anniskelua koskevat luvat, aukioloajat, järjestyksen pitämisen, maksutavat ja myyntiä rajoittavat tekijät. Asetuksessa annetaan anniskelupaikkaa ja aluetta koskevat vaatimukset ja vastaavan hoitajan sekä hänen sijaistensa edellytykset. Ulkoilulaki (606/73), muutos (1343/94), luku 3, 18-24, määritellään leirintäalue, jossa majoitutaan tilapäisesti ja yleensä vapaa-aikana leirintämökkiin, telttaan, matkailuperävaunuun tai matkailuautoon ja jolla on yhteensä

8 4 vähintään 25 leirintämökkiä taikka teltalle, matkailuperävaunulle tai matkailuajoneuvolle varattua paikkaa. Alue, jolla on vähintään 10 leirintämökkiä, on kuitenkin aina leirintäalue. Laissa määritellään leirintäalueen vaatimukset turvaamaan kuluttajan turvallisuuden, ympäristön ja luonnon huomioiminen. Alueella on noudatettava palo- ja henkilöturvallisuudesta asetettuja säännöksiä sekä sijainti oltava niin, ettei se vaikeuta rakennuslaissa tarkoitettujen kaavojen toteutumista. Leirintäaluetta on hoidettava niin, ettei se aiheuta alueen tai ympäristön pilaantumista ja vähennä viihtyisyyttä, vaaranna liikenneturvallisuutta tai vahingoita luontoa. Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä /468, muutos /267, muutos /458, määritellään hankkeiden tai toiminnan aiheuttamia välillisiä ja välittömiä vaikutuksia, luontoon ja luonnonvarojen käyttöön, maaperään, ilman, vesistöihin, maisemaan, rakennuksiin, kulttuuriperintöön, yleensä kaikkeen ympäristötekijöihin. Lain tarkoituksena on edistää ympäristövaikutusten ottamista huomioon hankkeiden suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä kansalaisten tiedonsaantia ja vaikutusmahdollisuutta. Elintarvikelaki /23, 13 16, 20 21, 27 28, muutos /321 1, määritellään elintarvikkeita käsittelevästä henkilökunnasta, omavalvonnasta ja elintarvikehuoneistosta asetettuja vaatimuksia. Huoneiston täytyy olla viranomaisten hyväksymä ja elintarvikkeiden käsittelystä ja säilytyksestä pitää tehdä dokumentoituja omavalvonta merkintöjä. Henkilökunnalla täytyy olla elintarvikkeiden käsittelyyn vaadittava osaamiskoulutus ja todistus. Kuluttajansuojalaki /38, tarkoitus turvata kuluttajan oikeudellinen asema palveluiden ja hyödykkeiden ostajana. Lakia käytetään kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan palveluiden vaihdantaan sekä sopimuksentekoon. Palveluiden virhemääritelmä matkailussa on vaikea määritellä, sen vuoksi apuna käytetään valmismatkalakia /1079 seuramatkailussa ja majoitussopimuksissa pohjoismaisia hotellisäännöksiä. Hotellisäännöksissä määritellään sopimusehdot kuluttajan ja majoituspalveluja tarjoavan yrityksen välillä kaikkine vastuineen.

9 5 Markkinoinnin säätely /1072, Luku 2, 1 2, määrittelee markkinoinnin sopimattomuuden kuluttajalle. Sen mukaan markkinoinnissa ei saa käyttää hyvän tavan vastaista ja sopimatonta menettelyä, eikä kuluttajalle saa antaa palveluista tai tuotteista totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja. (Lainsäädäntö; Turisti.) 2.2 Leirintäalueiden tasoluokitus Lomakylät ja leirintäalueet tarjoavat majoituspalveluja ensisijaisesti kesäaikaan, toukokuusta syyskuuhun. Tunturi- ja talvisesonkikeskukset, laskettelukeskusten läheisyydessä olevat leirintäalueet poikkeavat majoitus- ja leirintäpalvelujen tarjonnassa ja ovat auki läpi vuoden. Leirintäalueet jaotellaan tähtiluokituksella, (liite 1, 3 sivua), yhdestä viiteen tähteen, sen mukaan millainen alue on tai millaisia palveluja alueelta saa. Leirintäalueen pitäjälle luokitus on vapaaehtoinen ja luokitusta pitää hakea. Kuluttajalle luokitus antaa mahdollisuuden vertailla leirintäalueiden tasoa ja palveluita. Suomessa luokitusvaatimukset on laadittu leirintäalueyrittäjien (Valtakunnallinen alueverkosto), alan kuluttajajärjestöjen ( SF Caravan ry) ja viranomaisten kanssa. Luokitus noudattaa EFCO:n (European Federation of Camping Site Organzations) suosituksia. (Brännare, Kairamo & Matero 2005, 24.) SF Caravan ry on matkailuajoneuvon käyttäjien riippumaton kuluttajajärjestö, joka on asiantuntija järjestö matkailijoiden, viranomaisten ja matkailuyritysten välillä. Järjestö tiedottaa ja julkaisee Caravan -nimistä lehteä sekä neuvottelee leirintäalueyritysten kanssa alennus- ja käyttösopimuksia jäsenistölleen. Järjestö julkaisee myös erilaisia tiedotteita ja oppaita esim. leirintäalueen suunnittelu- ja turvallisuusopas, jotka on tarkoitettu yrittäjille tai kunnille leirintäalueen perustamisen, rakentamisen tai kunnostamisen suunnittelunoppaaksi. Liitolla on 67 paikallisyhdistystä, joihin kuuluu henkilöjäsentä. (Piilonen 2005; Karavaanarit 2007) Kriteereitä, miksi matkailija valitsee leirintäalueen on SF - Caravan ry:n jäsenistölleen tekemän vuosittaisen tutkimuksen mukaan alueen siisteys ja puhtaus, henkilökunnan palvelualttius sekä palvelujen monipuolisuus. Perhekeskeisyyttä, rauhallisuutta ja aktiviteetteja arvostettiin myös korkealle. Karavaanarit on hyvin heterogeenistä joukkoa ja heillä on erilaisia arvoja ja asenteita, mutta peruskriteerit leirintäalueen valinnassa ovat hyvin samanlaisia. Tulevaisuuden trendeinä karavaanarit arvostavat ympäristöystävällisyyttä. Yleisesti karavaanarit tunnetaan kierrättäjinä, siisteinä ja

10 6 energiaa säästävinä matkailijoina, jotka arvostavat myös leirintäalueen valinnassa kestävän kehityksen periaattein toimivia yrityksiä. Euroopasta peräisin oleva ympäristöystävällinen malli on tulevaisuuden merkittävä leirintäalueen markkinointikeino. (Piilonen 2005, ) 2.3 Markkinointi Markkinoinnin perusta pohjautuu liikeidean mukaiseen liiketoiminnan suunnitteluun, eli mitä, kenelle, miten ja millä tavalla. Liiketoimintasuunnittelussa pyritään löytämään vastaukset edellä mainittuihin kysymyksiin ja suunnitteleman markkinointi niin, että se kohdistuu toimintaympäristön mukaisiin vetovoimatekijöihin ja mahdollisiin asiakkaisiin. Siirilän mukaan markkinointi on prosessi, jossa suunnitellaan ja toteutetaan tuotteiden ja palveluiden vaihdantatapahtuma tuotteen tai palvelun muokkaus asiakkaille sopivaksi, hinnoittelu, viestintä sekä jakelu (saatavuus), niin että yksilöiden ja organisaatioiden tavoitteet toteutuvat. Markkinoinnin tavoitteena on oppia tuntemaan asiakkaat niin hyvin, että tuote tai palvelu myy itsensä ilman suuria myyntiponnisteluja. Ne osataan räätälöidä täydellisesti asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden mukaisiksi. (Siirilä 2005.) Vuoriston mukaan markkinointia on kaikki se informaatio, mitä matkailija saa erilaisten markkinointikanavien kautta haltuunsa matkailuyrityksestä ja sen toimintaympäristöstä. Niiden tietojen perusteella hän tekee valintansa, onko kohteessa juuri hänelle sopivat vetovoimatekijät. Matkailijalla on mielikuva ja motivaatio siitä, mitä matkaltaan haluaa ja millaisissa olosuhteissa lomansa haluaa viettää. Matkailijan motivaatiotekijät ja kohteen vetovoimatekijät ovat se perusta, jolle rakennetaan matkailuyrityksen markkinointistrategiat, joilla pyritään suuntaamaan oikeat palvelut oikeille kuluttajaryhmille ja valituille matkailijasegmenteille. (Vuoristo 2002, ) Lahtisen ja Isoviidan markkinoinnin perusteissa asiakassuhteen luomis- ja asiakashankintavaiheessa käytetään kilpailukeinoja, joilla yritetään saada potentiaaliset asiakkaat kiinnostuneiksi yrityksestä ja sen tuotteista. Tästä toimintamuodosta käytetään nimitystä ulkoinen markkinointi. Se suuntautuu yrityksestä ulospäin, kohderyhmään kuuluviin asiakkaisiin. Ulkoisen markkinoinnin tavoitteena on yrityksen tai tuotteen

11 7 tunnettuuden parantuminen, imagon kehittyminen ja ostohalun aikaansaaminen. (Lahtinen & Isoviita 2004, 9.) Vuorovaikutusmarkkinoinnin tavoitteena on vakuuttaa asiakas palvelutilanteessa yrityksen ja sen tuotteen paremmuudesta kilpailijoihin verrattuna. Asiakkaan ja yrityksen edustajan välisestä vuorovaikutuksesta käytetään nimitystä totuuden hetki. Totuuden hetkellä asiakas tekee lopullisen ostopäätöksen. Tyytyväinen asiakas palaa takaisin ja on mahdollinen kanta-asiakas sekä suosittelee myös tuttavilleen yritystä. Asiakaskontaktin jälkeinen asiakassuhteen kehittäminen on nimeltään jälkimarkkinointia. Lisäksi tarvitaan yrityksen sisäistä markkinointia, jonka keinoina ovat jatkuva henkilökunnan motivointi, koulutus ja sisäinen tiedottaminen. Sisäinen markkinointi takaa yrityksessä motivoituneen palveluilmapiirin. (Lahtinen 2004,9) Palvelujen ja tuotteiden kohdistamisen potentiaalisille asiakkaille, käytetään apuna segmentointi. Siirilän mukaan segmentointi markkinoiden analysointia niin, että heterogeenisiltä kokonaismarkkinoilta tunnistetaan lohkoja, segmenttejä, jotka eroavat toisistaan tarpeiden ja ostokäyttäytymisen suhteen. Yrityksen toiminnot suunnataan valittujen segmenttien palvelemiseen. Markkinointiohjelma eli mix, rakennetaan valittujen segmenttien tarpeiden ja ominaisuuksien perusteella. Markkinointimix koostuu tuotteesta tai palvelusta sen hinnasta, saatavuudesta sekä viestinnästä. (Siirilä 2005) Segmentointiperusteina Siirilä pitää seuraavia jakoperusteita eli maantieteellisiä, demograafisia ja psykograafisia kriteereitä. Maantieteelliset ovat esim. valtio, kaupungit, kunnat, demograafiset ovat esim. ikä, sukupuoli, perhe, ammatti, koulutus, uskonto tai kansallisuus, ja psykograafiset kriteerit ovat esim. sosiaaliluokka, elämäntapa ja persoonallisuus. Tuotteen tai palvelun käyttötiheys ja ostokäyttäytyminen voi olla myös yksi segmenttikriteeri. (Siirilä 2005) Segmentoidulle markkinoinnille asetetaan ensin tavoitteet. Tämän jälkeen segmentoitu markkinointi jaetaan viiteen vaiheeseen kuvion 1 mukaisesti: Selvitetään potentiaaliset asiakkaat.

12 8 Määritetään markkinoiden lohkomisperusteet ja jaetaan markkinat segmentteihin. Valitaan markkinoinnin kohderyhmät. Päätetään markkinointitapa kohderyhmittäin. Toteutetaan markkinointi ja arvioidaan tulokset. Kuvio 1. Segmentoidun markkinoinnin vaiheet (Lahtinen 2004, 33) 2.4 Palvelujen laatu SF -Caravan ry tutkii vuosittain jäsentensä kulutustottumuksia, arvoja ja asenteita. Tutkittavista asioista yksi on, millaisia mielipiteitä heillä on maassamme olevista leirintäalueista. Kriteereitä, miksi karavaanarit valitsevat leiriytymispaikan, ovat vuonna 2005 valmistuneen tutkimuksen mukaan, rauhallisuus, lapsiystävällisyys, aktiviteetit, alueen siisteys, koko perheen huomioiminen ja palvelujen monipuolisuus sekä alueen henkilökunnan palveluhenki. Henkilökunnan merkitys hyvän palvelun toteuttajana ja alueen itsensä tarjoamat ja välittömässä läheisyydessä olevat palvelut nousivat esille arvostettavina asioina. (Piilola 2005, 134.) Bromanin kokoamassa matkailun kurssimateriaalissa, matkailutuotetta voidaan kuvata pakettina, joka koostuu viidestä komponentista eli kohteen vetovoimasta, mielikuvasta ja palveluista, saavutettavuudesta ja hinnasta. Matkailijalle matka on kokemus, kokonaismatkailutuote, joka alkaa silloin, kun matkailija ryhtyy suunnittelemaan matkaa ja päättyy silloin, kun matkailija palaa kotiin. Tämä kokonaistuote on palvelupaketti, johon kuuluu aineettomia ja aineellisia osia, ja joka perustuu johonkin toimintaan kohteessa. Matkailija kokee tämän paketin yhtenä kokonaisuutena, jonka hinta muodostuu niistä kustannuksista ja uhrauksista, joita hän matkan tekemiseen on sijoittanut. (Broman 2005) Kokonaislaatu muodostuu odotetusta laadusta ja koetusta laadusta (Cristian Grönroos 1988). Odotettu laatu tarkoittaa yrityksen markkinointia ja mainontaa, yrityksen yleistä imagoa, suullista viestintää ja ennen kaikkea asiakkaan tarpeita. Koettu laatu muodostuu teknisestä laadusta, eli siitä mitä tehdään ja toiminnallisesta laadusta, eli siitä miten asioita tehdään. Näistä kahdesta muodostuu imago, jonka perusteella asiakas tekee

13 9 päätöksen koetusta laadusta. Tekniseen laatuun matkailuyrityksessä vaikuttaa esimerkiksi toimitilat ympäristö, toiminnalliseen laatuun puolestaan henkilöstö, muut asiakkaat ja tunnelma (Pesonen, Mönkkönen & Hokkanen 2002,93). Lahtisen ja Isoviidan mukaan palvelun laatumielikuva perustuu kunkin asiakkaan henkilökohtaisiin käsityksiin. Asiakas on tyytyväinen, kun hänen kokemuksensa vastaavat odotuksia tai ylittävät ne, asiakas vertailee kokemuksiaan suhteessa odotuksiinsa.(lahtinen 2004, 45) 3 KEHITTÄMISTYÖN OSATEKIJÄT Lomakeskus Aurinkohiekkojen kehittämistyössä on otettava huomioon useat tahot ja monia vaikuttavia tekijöitä, koska omistajuus ei ole yksiselitteinen. Lomakeskuksen toiminnan osalta Rantakallan ja Lomaliiton osuus on merkittävin sekä Kalajoen kaupungin osuus asemakaavan osalta maankäytön ja rakentamisen valvojana. Kehittämistyöhön on otettu mukaan myös matkailua koskevia aikaisempia tutkimuksia. 3.1 Fontana Hotelli Rantakalla ja Lomakeskus Aurinkohiekat & Camping Fontana Hotelli Rantakalla ja Lomakeskus Aurinkohiekat & Camping sijaitsevat Kalajoen Hiekkasärkillä, 6 kilometriä Kalajoen keskustasta etelään päin. Aurinkohiekat ovat Matkailutietä 1 kilometri valtatieltä 8 ja Hotelli 1,5 kilometriä samaista tietä. Matkailutie kiertää koko Hiekkasärkkien alueen läpi ja on päätie, jonka varteen ovat sijoittuneet suuri osa Hiekkasärkkien matkailuyrityksistä. Savonlinnan Kylpylaitos Oy omistaa hotellin, joka on perustettu 1972 ja kuuluu nykyisin Fontana- hotelliketjuun. Fontana Hotelli Rantakalla tarjoaa ravintola-, kylpyosasto, viihde- ja majoituspalveluja, ohjattua vapaa-ajantoimintaa loma-aikoina sekä järjestää ohjelmapalveluja tilauksesta. Lomaliiton kautta Rantakalla järjestää toiminnassaan tuettuja lomia kaikkine ohjelma-, majoitus- ja ravitsemispalveluineen. Lomalaisten käytössä on myös tenniskentät, vuokrattavat polkupyörät, minigolf, ranta-lentopallokenttä sekä pieni uimahalli. (Hotelli Rantakalla.2007)

14 10 Aurinkohiekat & Camping Lomakeskus leirintäalueella on 47 erilaista leirintämökkiä, joissa kaikissa on keittomahdollisuus, osassa myös WC ja suihku, yhdessä sauna. Mökkiläisten käytössä on huoltorakennus, joka on rakennettu Rakennuksessa on vuokrattavat saunatilat, WC:t ja suihkutilat miehille ja naisille, keitto- ja pyykkihuone ja juomavesipiste. Huoltorakennuksessa toimii myös pieni kauppa ja kioski-grilli. Kaupassa myydään elintarvikkeita, jäätelöä, virvoitusjuomia sekä olutta ja siideriä. Kioskilla on anniskeluoikeus juomien terassianniskeluun ja mietojen alkoholijuomien ulosmyyntiin. Grillissä valmistetaan hampurilais- ja pikaruokatyyppisiä grillituotteita, myydään kahvia, irtojäätelöä ja virvoitusjuomia. Sähköllisiä asuntoauto ja vaunu paikkoja on seitsemän, yksi sähkötolppa ja kuusi mökkien seinissä olevaa paikkaa. Leirintäalueella sijaitsee myös lasten leikkipuisto ja mahdollisuus telttailuun. Leirintäalue on virallinen Caravan leirintäalue, joka kuuluu SF -Caravan ry:n jäsenistöön sekä Camping Card Scandinavia kortti alue. 3.2 Lomaliitto ry Lomaliitto ry on aloittanut toimintansa Lomankäytön Keskusliitto nimisenä järjestönä, jonka nimi muutettiin 1944 Lomaliitoksi. Lomaliiton perustamista edesauttoi Suomen eduskunnan hyväksymä vuosilomalaki, joka tuli voimaan Laki koski silloin 600 tuhatta palkansaajaa ja tarvittiin kohtuuhintaisia ja laadukkaita, kaikkien saavutettavissa olevia lomakohteita. Lomaliiton perustajina olivat alussa matkailujärjestöjä ja julkinen valta, myöhemmin tulivat mukaan työntekijäin ja työnantajain keskusjärjestöt. Lomaliitto ja sen tytär- ja osakkuusyhtiöt tarjoavat tuotteita ja palveluja, jotka edistävät kokonaisvaltaisesti psyykkistä ja fyysistä hyvinvointi erilaisissa elämäntilanteissa. Tuotteet ovat laadukkaita ja kohtuuhintaisia, liittyvät vapaa-aikaan tai kuntoutumiseen. Raha-automaattiyhdistyksen myöntämän toiminta-avustuksen avulla Lomaliitto järjestää tuettuja lomia yksilön, ikäihmisten, perheiden, kuntoutujien sekä työssä oleville työkyvyn ylläpitämiseen tarvittavia elämys ja virkistys lomia. Vuosikertomuksen mukaan vuodelta 2006, Lomaliitto ry:n hoidossa oli 5 ympärivuotista ja 10 pääasiassa kesäaikaisesti toimivaa toimipaikkaa. Vuoden lopussa oli tytär- ja osakkuusyhtiöt mukaan lukien 30 toimipaikkaa, joista hotelleja 11,

15 11 kesähotelleja 3, lomakeskuksia 5, leirintäalueita 7, 2 erillistä ravintolaa, Kesämaa Punkaharjulla ja Virtalan lomamökit Kuusamossa. Lomaliitolla oli vuonna toimintavuosi, jolloin myös konsernissa aloitettiin toimialan kehittäminen kilpailukyvyn säilyttämiseksi majoitus- ja palvelutuote tarjonnassa. Konsernille luodaan uutta markkinointistrategiaa, Fontana -brändiä, eli ydinajatus on, Me tuotamme asiakkaillemme iloa, elämyksiä, hyvinvointia kerta toisensa jälkeen. Kehitysvaiheen aikana kiinnitetään suurta huomiota kiinteistöjen kuntoon, asiakaspalveluun, ruoan laadukkuuteen ja monipuolisuuteen sekä hinnoittelun joustavuuteen. (Lomaliitto 2006.) 3.3 Kalajoen kaupungin yleiskaava Hiekkasärkkien alueelle Marepolis -matkailustrategian valmistuttua vuonna 2001 Kalajoenseudulle, käynnisti se Hiekkasärkille matkailunkehittämissuunnittelun pohjatyöt eli luonnonympäristön arviointiselvitykset sekä luetteloinnin. Yleiskaavan valmistelu vaatii lähtötieto-, arviointi- ja tavoiteraportit sekä perustietoraportit. Tavoiteraportti sisältää suunnittelualueelle erilaisten kehitysstrategioiden ja maankäytön vaikutusten arviointia. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on tehnyt myös alueelle hiekkadyyni- ja rantaalueella luontotyyppiselvityksiä luonnonsuojelulain puitteissa. Marepolis -strategiaan tehtiin päivitys vuonna 2003, jossa tarkennettiin kehitys- ja kasvutavoitteita. Uuden version työnimeksi tuli Kalajoki mahdollisuuksiensa kuntoon 2020 Kalajoen Hiekkasärkkien toiminnallinen suunnittelu. Suurin muutos aikaisempaan strategiaan verrattuna oli, että majoituskapasiteetti kasvatetaan suunnitellun 9000 vuodepaikan sijasta vuodepaikkaan. Syksyllä 2003 julistettiin suunnittelukilpailu, jossa kaavamuutosten pohjaksi etsitään Hiekkasärkkien maisemaan ja luonnonympäristöön soveltuvia kokonaisratkaisuja. Kansainväliseen kilpailuun ilmoittautui 37 työryhmää, joista valittiin 6 suunnitelmaa. Palkintotuomaristoon kuului kaupungin nimittämät kahdeksan palkintotuomaria ja kilpailun palkitsemiskriteereinä oli mm. omaleimaisen merimaiseman säilyttäminen, ympärivuotisuus ja toteuttamiskelpoisuus. Kilpailun lopputulos on näkyvissä nykyisen kaavamuutoksen pohjana, jossa kaupalliset matkailupalvelut sijoittuvat molemmin puolin Matkailutietä, muodostaen ydinalueen sekä pohjoiseen osan ja eteläiseen osan.

16 12 Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan , kaava on saanut lainvoiman , jossa Kalajoen alue sisältyy matkailun vetovoima-alueeksi ja virkistyskäytön kohdealueeksi määriteltyyn aluekokonaisuuteen. Kohdealueeseen kuuluvat Kalajoen taajama, Hiekkasärkät ja Rahjan saaristo. Maakuntakaavan hyväksyminen tarkoittaa alueelle, että sen kehittäminen merellisenä matkailualueena perustuu Hiekkasärkkien matkailukeskuksen palveluihin ja Rahjan saariston ja muun maankohoamisrannikon luonnon ja kulttuuriympäristöön liittyviin virkistys- ja vapaa-aikatoimintoihin. Alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota luontoalueiden virkistyskäyttömahdollisuuksien edistämiseen, niiden välisten reitistöjen muodostamiseen sekä maiseman ja luontoarvojen säilyttämiseen. Yleiskaavan suunnittelutyön tukemiseen on tehty Natura -arviointi, jonka tarkoituksena on estää kaavan haitallisia vaikutuksia Hiekkasärkkien alueelle. Selvityksessä kaavaan merkityt kaikista herkimmät alueet, kuten Vihas- ja Keihäslahti ja Kalajoen suistoalue on merkitty luonnonsuojelualueeksi sekä Maristonpakkain alue ulkoilu- ja virkistyskäyttöön. Aurinkohiekkojen alueen asemakaavan muutoksen (Liite 3) tavoitteena on matkailun kehittämisohjelman mukaan parantaa alueella virkistys- ja matkailupalveluiden tasoa vastaamaan nykyisiä ja tulevia tarpeita. Arkkitehtitoimisto Arkkitehtiasema Oy on valittu konsulttityön hoitamiseen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmat (OAS) ovat olleet nähtävillä kaupungintalolla ja kirjastossa välisen ajan. Luonnoksesta annettiin 7 lausuntoa ja 4 muistutusta. Neuvotteluita on käyty maanomistajien kanssa, Natura- ja lisäselvitykset tehty, kaavaluonnoksen muutokset toimikuntatyönä sekä esitykset kaupungin hallitukselle ja valtuustolle. Yleiskaava hyväksyttiin kaupungin valtuuston kokouksessa. (Hiekkasärkkien rantaharjualueen yleiskaava 2006) 3.4 Matkailun kehittämisen aikaisempia tutkimuksia Matkailutuote nähdään usein palveluna, mutta markkinoinnin kannalta se voidaan määritellä paikkaan sidotuksi tarjontatuotteeksi, joka sisältää kohdealueen luonnon ja kulttuurin vetovoimatekijät, saavutettavuuden, infrastruktuurin ja palveluvarustuksen.

17 13 Kohdealue nähdään tuotteena, koska matkakohde sisältää aktiviteettien keskittymiä ja kulutuspaikkoja. (Kauppila 1995, 5.) Koska matkailu on dynaaminen ilmiö, matkailukeskukset muuttuvat ajan myötä. Voidaan puhua joko muuttamisesta tai muuttumisesta. Käsitteiden keskeinen ero on siinä, että ensimmäisessä tapauksessa tarkoitetaan aktiivista vaikuttamista kehitykseen, jotta ennalta määritellyt tavoitteet saavutettaisiin, eli näkökulma on suunnitelmallinen. Jälkimmäisessä on kysymys kohdealueen muuttumisesta, joka voi tapahtua tahtomattakin kehityskulkuun ei haluta tai osata vaikuttaa. Jos kehitykseen ei vaikuteta, matkailukeskusten dynamiikka näyttää noudattavan tiettyjä lainalaisuuksia. (Kauppila 1995, 5.) Matkailun vaikutus Kalajoen Hiekkasärkkien luonnonympäristöön Jari Jämbäck on tehnyt vuonna 1997 tutkimuksen matkailun vaikutuksesta Hiekkasärkkien luonnonympäristöön, jonka mukaan alue on karujen alueiden pohja- ja kenttäkerroksen suhteen hyvin kulutusherkkää ja sen tuhoutumisnopeus on poikkeuksellisen suuri verrattuna rehevämpiin metsätyyppeihin. Samoin kasvillisuuden luontainen toipuminen on hyvin hidasta verrattuna erityyppisiin metsiin. Kuluneisuus johtuu matkailurakentamisen ja matkailijamäärien nopeasta kasvusta. Matkailijoiden kulkeminen maastossa johtaa tallaus-kulutukseen ja alueen polkuuntumiseen. Kun tallaus rikkoo herkän aluskasvillisuuden, on se alttiina tuulen ja sadeveden aiheuttamalle eroosiolle. Dyynien rinteet ovat erityisen herkkiä näille vaikutuksille. Erityisesti ajoneuvojen painoa elollinen pinta-aines tai kasvillisuus ei kestä lainkaan. (Jämbäck 1997,21 23.) Matkailun ympäristövaikutusten tunteminen on tärkeää ja matkailukeskusten suunnittelussa pitäisi pystyä arvioimaan kehitystä pitkälle tulevaisuuteen. On todennäköistä, että vain huolellisesti suunnitellut ja toteutetut keskukset menestyvät parhaiten. Tämä edellyttää, että jo suunnitteluvaiheessa Kalajoen Hiekkasärkkien matkailun omaleimaisuuteen kiinnitetään huomiota ja selvitetään se, mitä muutoksia lisääntyvä matkailu ja matkailurakentaminen aiheuttavat luonnonympäristöön. Luonnon tarjoamia moninaisia ympäristöhyötyjä voidaan hyödyntää pysyvästi vain mikäli rakentaminen tapahtuu ekologisesti terveellä tavalla. Luonto nähdään usein passiivisena suunnittelua rajoittavana tekijänä. Suunnittelussa on kuitenkin tärkeää hyväksyä ja tunnustaa luonto itseisarvona.

18 14 Esimerkiksi luonnon kestävyydessä on itse asiassa kyse siitä, mitä me itse olemme valmiit kestämään, minkälaiset häiriöt ja vauriot voimme hyväksyä ennen kuin katsomme elinympäristön kokonaislaadun alkavan heiketä. Lisäksi maine, joka saavutetaan luonnon ja ympäristön huomioonottamisella on aina eduksi. (Jämbäck,1995,3.) Hiekkasärkkien matkailuun liittyvän rakentamisen leviäminen aikaisemmin koskemattomille alueille tuhoaa maisemaan, luontoon ja ulkoilutoimintaan, kuten kävelyyn, liittyvän potentiaalisen vetovoimatekijän. Hiekkasärkkien alue onkin viime vuosina muuttunut ulkoiselta olemukseltaan rajusti. Alueella lisääntyvä matkailu ja rakentaminen, jossa käytetyt menetelmät eivät ole aina luontoa säästäneet, jättävät oman jälkensä luontoon. Useiden toimintojen keskittyessä tälle alueelle on tämän ainutlaatuisen ympäristön sietokyky asetettu koetukselle ja ilman huolellista suunnittelua saatetaan aiheuttaa jopa korjaamattomia vaurioita ja laajat alat ovat vähitellen vaarassa. (Jämbäck,1995,3.) Tutkimuksen mukaan ihmisillä on luontainen taipumus hakeutua kulkemaan jo valmiiksi tehtyjä reittejä ja polkuja, joten reittien suunnittelulla ja merkitsemisellä olisi maastoa suojeleva toimenpide. Rakentaminen alueella tulisi olla tiivistä, kohdentua jo olemassa oleviin rakennettuihin ympäristöihin. Silloin turvattaisiin maisemakokonaisuuksia ja lähivirkistysalueita lomailijoiden käyttöön. Kasvillisuuden turmelemista laajoilta alueita vältetään myös keskittämällä viemäri- ja sähkölinjat samoille alueille teiden kanssa Elämää Cityyn ja Särkille Kalajoen matkailu kehittäminen Matkailun merkitys Kalajoen kaupungille ja sen asukkaille on suuri, niin taloudellisesti kuin ympäristöllisestikin. Voimakkaan matkailun kehittämisen vuoksi on otettava huomioon useiden tahojen mielipiteet siitä, millaisella imagolla ja resursseilla kaikkia tyydyttävät ratkaisut saavutetaan. Keväällä 2003 tehtiin laaja kyselytutkimus Kalajoen alueen matkailuyrittäjille, kehittäjille, ulkopaikkakuntalaisille loma-asukkaille ja paikallisasukkaille. Kyselyssä tiedusteltiin mielipiteitä matkailun vaikutuksista, suunnittelusta ja kehittämisestä. Lisäksi tarkasteltiin matkailuimagoa ja markkinointia sekä erityisesti talvivetovoimatekijöiden kehittämistä. Tulevaisuuden markkinoinnissa pidettiin tärkeimpinä imagotekijöinä rantalomailumahdollisuuksia, majoituspalveluita, luontoa ja harrastusmahdollisuuksia,

19 15 myös ohjelmapalvelujen kehittämistä ja paikallisuuden korostamista uusina vetovoimatekijöinä. Valtaosa vastaajista olivat samaa mieltä markkinoinnin kohdistamista lapsiperheille, sekä tärkeimpinä talvivetovoimatekijöinä, kylpyläpalveluja, laadukkaita majoituspalveluja, luontoa, ja harrastusmahdollisuuksia, kuten hyvät hiihtoladut. Tärkeimpinä markkinoinnin kohdealueina nähtiin kotimaassa Kalajoen ja Oulun seutu ja muu Oulun lääni sekä Länsi-Suomen lääni, ulkomailla kohteet olisivat Norja, Ruotsi, Saksa ja Venäjä. Tutkimuksen mukaan uhkatekijöinä pidettiin etupäässä luonnon kulumista, roskaantumista ja matkailurakentamisen aiheuttamaa vaikutusta Hiekkasärkkien luontoon ja maisemaan. Paikallisasukkaat esittivät myös kritiikkiä kaupungin suurta osuutta matkailun kehittämisessä sekä heidän vähäistä osuutta tulla kuulluksi päätöksen teossa. Vastauksia oli mielipiteitä, että matkailuun panostetaan enemmän kuin alueellisiin palveluihin, asenteet olivat kuitenkin pääosin myönteisiä matkailun vaikutuksista paikallisesti. Vastaajien mielestä matkailun suunnittelu ei vielä ole ollut kokonaisvaltaista, eikä muiden alueiden kehittämistä, kuten keskustan ja sivukylien mukaan ottamista ole huomioitu. Toisten elinkeinojen mukaan ottamista ja keskustan palveluiden kehittämistä sekä paikalliskulttuurin ja tietotaitojen huomioimista matkailun kehittämisessä ei ole hyödynnetty. Mielipiteissä toivottiin tiiviimpää yrittäjien ja matkailunkehittäjien yhteistyötä ja markkinointia. Matkailun kehittämisehdotuksia ja kohteita, vastaajat esittivät meren ja saariston hyödyntämistä, venesataman kehittämistä, reitistöjen rakentamista, ohjattuja retkiä Leton lintualueille ja Siiponjoen suistoon sekä tiedottamista yleensäkin meriluonnosta ja maankohoamisesta. Lisäksi Hiekkasärkkien palvelujen parantamista nykyisen lomaasuntorakentamisen lisääntymisen mukaan, kaupan ja pankkiautomaatin tarpeellisuutta korostettiin. Loma-asukkaat ja paikallisasukkaat olivat huolissaan liiallisesta matkailurakentamisesta, jonka he näkivät uhkana maisemallisesti, hiekkadyynien häviämisenä. Monissa vastauksissa tuli esille kestävän matkailusuunnittelun merkitys, jolloin

20 16 ympäristöarvojen imagollinen arvo olisi keskeinen kehittämisen kriteeri. Matkailuyrittäjiä ja kehittäjiä kiinnostivat laatu/ympäristöjärjestelmät. Matkailun kehittäminen kestävällä tavalla edellyttää huolellista suunnittelua, hallittua rakentamista ja ympäristö- ja sosiaalisten haittojen minimointia. (Hynönen, Kutilainen, 2004,41-42.) Tutkimus valmistui vuonna 2004, joten Kalajoen Hiekkasärkkien matkailussa on tapahtunut hyvin paljon edistystä tutkimuksessa viitattuihin mielipiteisiin. Suurin hanke on ollut vuonna 2007 kesäksi valmistunut Metsähallituksen hallinnoima Meriluontokeskus sekä laadukasta majoitusta tarjoava Sani Hotelli ja mikä parasta, molemmat toimivat ympärivuotisesti. Nämä hankkeet ovat uusia alueen vetovoimatekijöitä kylpyläpalveluiden ohella. Muita talven vetovoimatekijöitä on ollut hiihtokeskuksen ympäristössä olevat ensilumenladut, joille pohja tehtiin tykkilumesta. Toimenpide jatkoi hiihtokautta huomattavasti. Ladut ovat olleet ensiluokkaiset ja hyvin hoidetut, vaikka talvi on ollut vaihteleva sään suhteen ja vähäluminen. Rakentamisessa ja maankäytössä on myös päästy eteenpäin uuden yleiskaavan valmistuttua 2008 keväällä. Kaavassa käy ilmi, miten Hiekkasärkkien aluetta vastaisuudessa rakennetaan ja suojellaan ympäristöllisesti. Kalajoen kaupunki on tehnyt pohjatyötä ja selvityksiä yhteistyössä Oulun yliopiston sekä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kanssa matkailun kehittämissuunnittelun vaikutuksista luonnonympäristöön. Yleiskaavan mukaan alue Letolta Rahjan saaristoon, on jaettu alueisiin, millaista rakentamista ja millaiseen käyttöön alue on tarkoitettu. Kaavassa on myös luonnonsuojelu ja Natura-alueita, joissa rakentaminen on kielletty kokonaan tai hyvin vähäiseksi. Kaavan on tarkoitus selkeyttää alueen maankäyttöä ja rakentamista Turistin luonto Tutkimus luonnon merkityksestä matkailun vetovoimatekijänä neljässä Lapin matkailukeskuksessa Järviluoman tekemä väitöskirja on hyvin laaja ja perusteellinen tutkimus matkailijoiden käyttäytymisestä. Sitä ei voi yksiselitteisesti tulkita, eikä esittää lyhennelmänä ilman numeraalista analyysiä, joten poimin vain minun opinnäytetyöhöni liittyviä asioita. Keräsin asioita, joita voi yleistää kuuluvan luontomatkailuun, vetovoimatekijöihin sekä matkakohteen valintaan vaikuttavista tekijöistä.

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Orilammin lomakeskus 19.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Seitsemisen Luontokeskus 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS SUOMUSSALMEN KUNTA (777) KIRKONKYLÄ (406) SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN KUNTA Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 21.03.2014 Päivitetty 14.02.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi14022015.doc Osallistumis-

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö Sisältö 1 Yleistä Suomesta... 3 1.1. Leirintämatkailun taustaa... 3 1.2. Toimialan luonne... 3 1.3. Huomioita tulevaisuuden leirintäaluematkailussa...

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10.2.2011 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911, fax 03 536 1050

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JOUTSAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 321 Kaavamuutos koskee osittain korttelin 321, tonttia nro 1 (AM). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan, kaavaa

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO Kaavaselostus 5.9.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 28.2.2012 31 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta 18.9.2012

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 24.9.2014 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.

Lisätiedot

Hankkeen taustaa Lähtökohdat:

Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Matkailun, kaivostoiminnan ja ympäristön yhteensovittaminen -seminaari Ruka 24.02.2012 2012 FT Pekka Kauppila Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Valtakunnallisen matkailustrategian ja Valtioneuvoston 24.3.2011

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ...2 1 SUUNNITTELUALUE...2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...2 3 KAAVAT ILANNE...2 4 MAANOMISTUS...2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINT I...3

Lisätiedot

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi.

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS JÄTEVEDENPUHDISTAMO JA BIOKAASULAITOS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia toteutuu! Nina Vesterinen 13.12.2012

Suomen matkailustrategia toteutuu! Nina Vesterinen 13.12.2012 Suomen matkailustrategia toteutuu! Nina Vesterinen 13.12.2012 Matkailun merkitys Suomen kansantaloudelle Matkailun kokonaiskulutus 13,8 mrd. euroa (2011) Matkailun osuus BKT:stä (2011) 2,8 % Matkailun

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 18.2.2015 Yleistä osallistumis-

Lisätiedot

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen

Lisätiedot

Yritysyhteenliittymän markkinointi

Yritysyhteenliittymän markkinointi Yritysyhteenliittymän markkinointi Hankintayksikön markkinakartoitus l. RFI Toimittajat voivat markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan hankintayksikölle kuten muillekin potentiaalisille asiakkaille - aktiiviset

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄLKÄNEEN KUNTA SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KIINTEISTÖJÄ KARUHEIKKI 635-432-8-63, VANHA-KYLÄ 635-432-5-85, SAP- PEEN LOMAMÖKIT 5 635-432-5-5 JA (NIMETÖN)

Lisätiedot

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos KITTILÄN KUNTA KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.10.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 1 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

KESMA II. Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun. TYÖPAJA: Maaseutumatkailun kestävyyden vahvuudet ja eväitä niiden esille tuomiseen

KESMA II. Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun. TYÖPAJA: Maaseutumatkailun kestävyyden vahvuudet ja eväitä niiden esille tuomiseen KESMA II Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun TYÖPAJA: Maaseutumatkailun kestävyyden vahvuudet ja eväitä niiden esille tuomiseen Päivän kulku 12.15 12.30 13.00 13.30 14.00 16.00 Aloitussanat Eteläsavolaisten

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

Mikkelin imagotutkimus Mikkeli matkailukohteena

Mikkelin imagotutkimus Mikkeli matkailukohteena Mikkelin imagotutkimus Mikkeli matkailukohteena Taloustutkimus Oy Jari Pajunen Mikkelin elinvoima- ja kilpailustrategian ohjausryhmä 15.6.2011 1 15.6.2011 Jari Pajunen Esityksen sisältö 1. Kuntien imagotutkimus

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava Leskinen Timo 15.10.2013 OAS 1 (5) Pahkasalon asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava koskee tiloja 403-1-92 (Mutalahti), 403-1-93

Lisätiedot

TAHKOVUOREN KORTTELIEN 122 (OSA) JA 123 (OSA) ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 6.2.2012

TAHKOVUOREN KORTTELIEN 122 (OSA) JA 123 (OSA) ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 6.2.2012 OAS 1 (5) NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUOREN KORTTELIEN 122 (OSA) JA 123 (OSA) ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 6.2.2012 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

Luonnonläheisyys matkailukeskuksissa -tarvitaanko sitä? Liisa Tyrväinen

Luonnonläheisyys matkailukeskuksissa -tarvitaanko sitä? Liisa Tyrväinen Luonnonläheisyys matkailukeskuksissa -tarvitaanko sitä? Liisa Tyrväinen Luonnosta voimaa ja hyvinvointia -seminaari Luontokeskus Haltia, Espoo 25.3.2014 Kestävä matkailu matkailukeskuksissa? Kestävän matkailun

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

4.2.2 Vastaanoton asiakaspalvelu (20ov) 1 Ammattitaitovaatimukset

4.2.2 Vastaanoton asiakaspalvelu (20ov) 1 Ammattitaitovaatimukset 4.2.2 Vastaanoton asiakaspalvelu (20ov) 1 Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja työskentelee majoitusliikkeessä vastaanoton työtehtävissä yhteistyössä toimipaikan muiden työntekijöiden

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Matkailijat Keski-Suomessa

Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijamäärät Keski-Suomessa: kotimaa & ulkomaat Mistä kotimaan matkailijat tulevat ja keitä he ovat Ulkomaiset matkailijat: venäläinen matkailija eurooppalainen moderni humanisti

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

05.11.2009 YIT Rakennus Oy Juhani Ylitolonen

05.11.2009 YIT Rakennus Oy Juhani Ylitolonen YIT Rakennus Oy Juhani Ylitolonen Matkailutulon triplaus Kemin kaupungin ja YIT:n yhteistyö SARIUS Palvelut 600 m Keskussairaala Kirkko Koulut, oppilaitokset Päiväkoti Kulttuurikeskus Kauppatori Terveyspysäkki

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄLKÄNEEN KUNTA, SAPPEEN KYLÄ RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 8, 13, 14, 15, 16 JA 17 SEKÄ KORTTELIN 6 RAKENNUSPAIKKOJA 2 JA3, KORTTELIN 7 RAKENNUSPAIKKOJA 2, 3, 4,

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

KOLARI 2. KUNNANOSA ÄKÄSLOMPOLON ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikka 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KOLARI 2. KUNNANOSA ÄKÄSLOMPOLON ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikka 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 KOLARI 2. KUNNANOSA ÄKÄSLOMPOLON ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikka 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 23.06.2014 Kolarin kunta -

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Markkinointi on asiakaslähtöinen ajattelu- ja toimintatapa, jonka avulla luodaan yrityksille kilpailuetua, tuodaan hyödykkeet markkinoille ostohalua synnyttäen ja rakennetaan

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Sodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012

Sodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012 Sodankylä Orajärvi, Papinranta Märsylä RN:o 9:34 (758-411-9-34) Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012 Korteoja Papinranta Kaavamuutosalue käsittää

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden kohderyhmät jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Väestö ikäryhmittäin koko maa 1900-2060 (vuodet

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Data liikkuu ja asiakas käy pyydykseen lisää liiketoimintaa verkosta 02.11.2015 Maija Korhonen Digipuntari yhteistyössä Etelä-Savon yrittäjien

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

RAISION KAUPUNKI PIRILÄN KUKKATALON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1 SUUNNITTELUALUE 2 KAAVATILANNE

RAISION KAUPUNKI PIRILÄN KUKKATALON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1 SUUNNITTELUALUE 2 KAAVATILANNE RAISION KAUPUNKI PIRILÄN KUKKATALON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Pirilän Kukkatalo Oy:n liiketoiminnan alueella Kerttulan kaupunginosassa

Lisätiedot

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Imatra 14.1.2014 Virve Obolgogiani Mimino Oy Tavoitteena matkailutuotteen myynti venäläiselle asiakkaalle Miten asiakas

Lisätiedot

MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI

MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI 4.1 KAIKILLE PAKOLLINEN TUTKINNON OSA 4.1.1 Matkailualan asiakaspalvelu Ammattitaitovaatimukset w valmistautuu

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE NISKANSELÄN RANTA-ASEMAKAAVA KUHMON KAUPUNKI PYKÄLIKÖN 290-408-79-12 TILA, om. UPM-Kymmene Oyj SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY

Lisätiedot

Vaihelan asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

Vaihelan asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Vaihelan asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Aloite Naantalin kaupunki 7.2.2011, päiv. 1.6.2012 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Naantalin kaupungissa Velkuanmaan Pohjakylässä.

Lisätiedot

PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS

PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS Erkki Viero PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUKSEN TAVOITTEET Asiakaspalvelun ja markkinoinnin merkityksen

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Tetriniemi) Kuva 1: Sijainti Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus NURMEKSEN KAUPUNKI Lieksan ja Nurmeksen tekninen

Lisätiedot

Menestyksellisen matkailuyhteistyön. haasteet ja mahdollisuudet case Levi

Menestyksellisen matkailuyhteistyön. haasteet ja mahdollisuudet case Levi Menestyksellisen matkailuyhteistyön Halutuin. haasteet ja mahdollisuudet case Levi Jussi Töyrylä Toimitusjohtaja Levin Matkailu Oy Agenda Levi 2010-2011 Matkailualueen organisoituminen Organisoitumisen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN JA KAAVAMUUTOKSEN LAATIMINEN OSA-ALUEELLA 6, PATAJOKI

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN JA KAAVAMUUTOKSEN LAATIMINEN OSA-ALUEELLA 6, PATAJOKI FCG Planeko Oy JÄMSÄN KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN JA KAAVAMUUTOKSEN LAATIMINEN OSA-ALUEELLA 6, PATAJOKI 9.4.2008, TARK. 27.6.2008, TARK 17.5.2013 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko Nonprofit-organisaation markkinointi Dosentti Pirjo Vuokko Markkinoinnin lähtökohdat Markkinoinnin lähtökohdat Peruskysymys: Mitä me haluamme olla ja kenelle? Miten tämä saavutetaan? Tärkeää: Kohderyhmälähtöisyys

Lisätiedot

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) SIMON KUNTA

Lisätiedot