LeilaYypänaho LOMAKESKUS AURINKOHIEKAT & CAMPING-ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Transkriptio

1 LeilaYypänaho LOMAKESKUS AURINKOHIEKAT & CAMPING-ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Matkailun koulutusohjelma Toukokuu 2008

2 KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Matkailun koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Työn tekijä: Työn nimi: Leila Yypänaho Lomakeskus Aurinkohiekat & Camping-alueen kehittämissuunnitelma Päivämäärä: Sivumäärä: liitettä Työn ohjaaja: Sirpa Soukka Lomakeskus Aurinkohiekat sijaitsee Kalajoella Hiekkasärkkien matkailukeskittymässä. Se on Fontana Hotelli Rantakallan alaisuudessa toimiva leirintäalue, joka tarjoaa mökkimajoitusta sekä telttailu ja matkailuajoneuvojen vuokrapaikkoja. Leirintäalueella sijaitsee kioski-grilli-huoltorakennus ja 47 erilaista mökkiä. Leirintäalue on avoinna kesäisin. Lomakeskus Aurinkohiekkojen kehittämissuunnitelmassa on tavoitteena kehittää matkailupalveluja laadukkaammiksi ja ympärivuotisiksi, leirintäalueen kunnostuksen, rakentamisen ja markkinointi-imagon kautta. Kehittämistyö toteutettiin hyödyntämällä alueellisia matkailunstrategioita, kestävän kehityksen periaatteita ja toimintaympäristön luonnon vetovoimatekijöitä. Opinnäytetyö perustuu työkokemukseen Aurinkohiekoilla, havainnointiin ja asiakaspalvelukokemuksiin. Teoriapohja kerättiin matkailuyritysten toimintaa ja kehittämistä käsittelevästä aineistosta sekä matkailun aikaisemmista tutkimuksista. Lisäksi on kyselyillä saatuja mielipiteitä kalajokisilta matkailun kehittämisessä mukana olleilta matkailunkehittäjiltä. Aurinkohiekkojen sijainnin ja kauniin luonnon ympäristön vuoksi, alueella on hyvät kehittymismahdollisuudet toimivaksi leirintäalueeksi. Alueesta voidaan kehittää monipuolinen ja kilpailukykyinen matkailupalveluja tarjoava lomakeskus. Avainsanat: leirintämatkailu, luontomatkailu, kestävä kehitys, markkinointi

3 CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES ABSTRACT Author: Leila Yypänaho Name of Thesis: Development plan for Aurinkohiekat Holiday Centre & Camping Data: 23 May 2008 Pages: Appendices Supervisor: Sirpa Soukka Aurinkohiekat Holiday Centre is located in the Kalajoki Hiekkasärkät tourist centre. It is a part of Fontana Hotel Rantakalla s operations and it offers cabin accommodation and also tent and caravan pitches. In campsite there is a service building including a kiosk and a grill and 47 different cabins. The campsite is open only in summertime. The aim of the development plan of Aurinkohiekat Holiday Centre is to improve the quality of travel services by renovating and rebuilding the campsite and by developing marketing-image, and to make the services available all year round. The development work was carried out by utilising regional travel strategies, the principles of development and attractive surroundings. This thesis was based on work experience in Aurinkohiekat, observation and experiences on customer service. The theoretical framework was created by collecting general information on operations of a travel business and also familiarising with the previous studies on travel. In addition, more material was gathered with the help of a questionnaire for people who have developing travel in Kalajoki. Because of the location and the beautiful nature around Camping Aurinkohiekat, the area has good possibilities to develop into a functional campsite. The area can be developed into a versatile and competitive holiday centre and a travel service provider. Keywords: camping, nature travel, sustainable development, marketing

4 TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 LEIRINTÄALUEEN TOIMINNAN PERUSTA Matkailun lainsäädäntö Leirintäalueen tasoluokitus Markkinointi Palvelujen laatu 8 3 KEHITTÄMISTYÖN OSATEKIJÄT Fontana Hotelli Rantakalla ja Lomakeskus Aurinkohiekat & Camping Lomaliitto ry Kalajoen kaupungin yleiskaava Hiekkasärkkien alueelle Matkailun kehittämisen aikaisempia tutkimuksia Matkailun vaikutus Kalajoen Hiekkasärkkien luonnonympäristöön Elämää Cityyn ja Särkille, Kalajoen matkailun kehittäminen Turistin luonto Tutkimus luonnon merkityksestä matkailun vetovoimatekijänä neljässä Lapin matkailukeskuksessa Kestävän kehityksen periaate Mielipiteitä Kalajoen matkailun kehittäjiltä 20 4 MATKAILUYRITYKSEN KEHITTÄMINEN Matkailun kehittäminen alueellisesti Matkailun strategiat Kalajoen kaupungin elinkeinoelämän kehittämisstrategia Kalajokilaakson matkailunkehittämisstrategia Marepolis Keski-Pohjanmaan matkailustrategia Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategia Suomen matkailustrategia & Toimenpideohjelma vuosille 26 5 TUTKIMUSONGELMAT JA MENETELMÄT Tutkimusongelmat Tutkimusmenetelmät 29 6 KEHITTÄMISEHDOTUKSET Aurinkohiekkojen alue ja turvallisuus Aurinkohiekkojen rakennukset Aurinkohiekkojen palvelut Aurinkohiekkojen markkinointi 36 7 JOHTOPÄÄTÖKSET 38 LÄHTEET 40 LIITTEET

5 1 1 JOHDANTO Matkailun muuttuminen ja kehittyminen on väistämätön asia matkailijoiden ja heidän vapaa-ajan lisääntymisen vuoksi. Matkailijat ovat laatutietoisia ja vaativia matkailualueen vetovoimatekijöiden suhteen ja heillä on erilaisia motivoivia intressejä lähteä matkalle. Matkailijan tarve rentoutumiseen, virkistäytymiseen tai harrastamiseen ovat tällaisia tekijöitä lähteäkseen matkalle ja hakeutuakseen matkailuyrityksen tarjoamiin palveluihin. Nykyisin matkailupalveluja tuotteistetaan asiakaslähtöisesti, joten ne ovat jo markkinoitaessa suunniteltu ja kohdennettu tietyille asiakassegmenteille. Asiakkaan tehtäväksi jää valita matkailuyritysten tarjonnasta juuri hänen tarpeisiinsa sopivat matkailukohteet ja tuotteet. Tänä suurena informaation ja sähköisten viestimien aikakautena, matkailupalvelujen löytäminen ja niiden vertaileminen on helppoa. Matkailuyritykset satsaavat markkinoinnissa esitteisiin ja netti-sivustoihin, josta löytyvät yrityksen tarjoamat palvelut, tuotteet ja sijainti. Matkailuyrityksen kehittäminen on vastuullista ja haasteellista työtä, koska sen vaikutukset ovat laaja-alaisia ympäristöllisesti ja alueellisesti sekä taloudelliset riskit voivat olla mittavia. Suunnittelutyössä on otettava huomioon monia tärkeitä osa-alueita, kuten ekologiset, sosiaaliset, kulttuurilliset ja taloudelliset vaikuttimet paikallisesti ajateltuna. Näiden tekijöiden ristiriita saattaa syntyä silloin, jos matkailuyrityksen omistaa maanlaajuinen yritys ja matkailutuloista suurin osa virtaa pois paikkakunnalta. Yrityksen menettelytavat ja ratkaisut tuntuvat lyhytnäköisiltä ja pelkästään suurelta voitontavoittelulta. Yhteistyö paikallisen asukkaiden, viranomaisten kanssa, samoin verkostoituminen paikallisten matkailuyritysten kanssa häivyttää negatiivista ajattelua. Suuremmassa määrin kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen kaikessa päätöksenteossa on noussut arvoonsa. Periaatteet tukevat luonnon säilymisen ja ekologisuuden tavoitteita. Kehittämismenetelmät ja -työt tulee olla pitkäkestoisia sekä niiden on tähdättävä pitkälle tulevaisuuteen. Valtioneuvoston asettama laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä, takaa jo suunnitteluvaiheessa yritysten alueelliset vaikutukset ympäristöön. Näin vähennetään riskejä luonnonvarojen tuhoutumisesta ja säilyttämisestä seuraaville sukupolville.

6 2 Kalajoen Hiekkasärkkien matkailualueella on meneillään suuri kehittämiskausi, joka käynnistyi jo 1900-luvun lopulla, jolloin alueelle tehtiin ympäristötutkimuksia ja arviointeja. Kehittämistyö jatkui Kalajokilaakson matkailunkehittämisstrategian Marepoliksen valmistuttua 2001 ja alueen suunnittelukilpailun toteutuessa Nämä kaikki toimenpiteet tähtäsivät keväällä 2008 valmistuneeseen Hiekkasärkkien rantaharjualueen yleiskaavaan. Yleiskaavaan kuuluvat alueet Kalajoen lomaasutusalueelta, Letolta rannansuuntaisesti etelään päin lähelle Rahjan saaristoaluetta. Yleiskaavassa on uudelleen arvioitu alueen rakentamista ja maankäyttöä. Tämä opinnäytetyö koskee Hiekkasärkkien matkailualueen ydinalueella toimivaa Lomakeskus Aurinkohiekat & Camping- alueen kehittämistä. Uudessa yleiskaavassa Aurinkohiekkojen alue on merkitty RM 2 merkinnällä, mikä tarkoittaa matkailupalvelualuetta, jossa saa harjoittaa lomakylä- ja kaupallista majoitustoimintaa. Alueen maapohjan omistaa Kalajoen kaupunki, Lomaliitto omistaa rakennukset ja Fontana Hotelli Rantakalla hoitaa alueen ja mökkien vuokrauksen. Kaupunki ja Lomaliitto ovat neuvotelleet vuosittain vuokrasopimuksen, joka on ollut liian lyhyt aika alueen kehittämiselle. Mökit on rakennettu vuosien aikana ja remontoitu 1990 luvulla, mutta alueelle ei ole tehty mitään suurempia parannustoimenpiteitä. Kulkureitit mökeille ja ympäristöt ovat kuluneita ja huonossa kunnossa, samoin leikkikenttä ja pelialueet kunnostamatta. Alueen keskus eli huolto-kioskirakennus on kärsinyt osittain kosteusvauriosta ja on muutenkin jäänyt jälkeen matkailijoita hyvin ja laadukkaasti palvelevasta huoltorakennuksesta. Saniteettitilat, sauna, siivous- ja vaatehuoltoyksikkö aistillisesti arvioituna ovat tunkkaiset eivätkä ole enää asianmukaiset. Arviointia tukee ajatus, että tilat ovat suurimman osan vuodesta kylmillään, ilman lämmitystä tai ilmastointia. Osuuteni kehittämissuunnittelussa on toimia asiantuntijana käytännön ja havainnoinnin osalta, koska olin työssä kesän 2007 Aurinkohiekoilla. Käytän kaikkea sitä kokemusta ja havainnointia sekä matkailijoiden kanssa tapahtuneita palvelutilanteita tämän opinnäytetyön tekemisessä. Työssä ei ole varsinaista, numeroin tai tilastollisesti analysoitavaa tutkimusta, vaan kerätty tieto- ja teoriapohja, johon viittaan kehittämissuunnitelmassa ja joka tukee teoreettisesti minun omia päätelmiäni suunnittelutyössä. Loppuosaan kirjoitan paikallisilta matkailunkehittäjiltä saatuja

7 3 mielipiteitä. Niistä voi päätellä ja verrata ajatuksina, olenko samoilla linjoilla kehittämistyön tuloksessa. 2 LEIRINTÄALUEEN TOIMINNAN PERUSTA 2.1 Matkailun lainsäädäntö Leirintämatkailua ja yleensä matkailu-, majoitus- ja ravitsemispalveluja valvotaan ja ohjataan erilaisilla lainsäädännöllisillä määräyksillä. Ohjeistukset on laadittu suojaamaan kuluttajaa, takaamaan palvelujen turvallisuus sekä valvomaan kyseisiä palveluja tarjoavia yrityksiä. Lakisäännökset asettaa valtioneuvosto, lisäksi erilaisia ohjeita antavat ministeriöt, lääninhallitukset ja kunnat. Näitä ovat Ympäristöministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö sekä matkailuyrityksen sijaintipaikkakunnan lääninhallitus ja kunta. Keskeisimmät lainsäädännölliset ohjeet, jotka turvaavat matkailupalvelut, ovat asetus majoitus- ja ravitsemisliikkeistä, alkoholilainsäädäntö, laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä, ulkoilulaki, elintarvikelaki ja kuluttajansuojalaki. Laki majoitus- ja ravitsemisliikkeistä /308 määrittelee ammattimaista yritystoimintaa kalustettujen huoneiden tai muiden majoitustilojen antamisesta asiakkaiden käyttöön ja ravitsemis- ja juomatarjoiluista siihen tarkoitukseen varatuissa tiloissa. Asetuksessa on myös ohjeistus elinkeinoilmoituksen tekemisestä, aukiolo- ja anniskeluajoista, järjestyksen pitämisestä sekä liikkeenharjoittamisesta. Lisäksi laissa määrätään matkustajista tehtävät rekisterit ja ilmoitukset, niiden säilyttämisestä ja hävittämisestä sekä luovuttamisesta viranomaisille. Alkoholilaki /1143 luku 4, Vähittäismyyntilupa 14 ( /764), Anniskelulupa 21a-d, 23, 24 ( /764) määrittelee alkoholin myyntiä ja anniskelua koskevat luvat, aukioloajat, järjestyksen pitämisen, maksutavat ja myyntiä rajoittavat tekijät. Asetuksessa annetaan anniskelupaikkaa ja aluetta koskevat vaatimukset ja vastaavan hoitajan sekä hänen sijaistensa edellytykset. Ulkoilulaki (606/73), muutos (1343/94), luku 3, 18-24, määritellään leirintäalue, jossa majoitutaan tilapäisesti ja yleensä vapaa-aikana leirintämökkiin, telttaan, matkailuperävaunuun tai matkailuautoon ja jolla on yhteensä

8 4 vähintään 25 leirintämökkiä taikka teltalle, matkailuperävaunulle tai matkailuajoneuvolle varattua paikkaa. Alue, jolla on vähintään 10 leirintämökkiä, on kuitenkin aina leirintäalue. Laissa määritellään leirintäalueen vaatimukset turvaamaan kuluttajan turvallisuuden, ympäristön ja luonnon huomioiminen. Alueella on noudatettava palo- ja henkilöturvallisuudesta asetettuja säännöksiä sekä sijainti oltava niin, ettei se vaikeuta rakennuslaissa tarkoitettujen kaavojen toteutumista. Leirintäaluetta on hoidettava niin, ettei se aiheuta alueen tai ympäristön pilaantumista ja vähennä viihtyisyyttä, vaaranna liikenneturvallisuutta tai vahingoita luontoa. Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä /468, muutos /267, muutos /458, määritellään hankkeiden tai toiminnan aiheuttamia välillisiä ja välittömiä vaikutuksia, luontoon ja luonnonvarojen käyttöön, maaperään, ilman, vesistöihin, maisemaan, rakennuksiin, kulttuuriperintöön, yleensä kaikkeen ympäristötekijöihin. Lain tarkoituksena on edistää ympäristövaikutusten ottamista huomioon hankkeiden suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä kansalaisten tiedonsaantia ja vaikutusmahdollisuutta. Elintarvikelaki /23, 13 16, 20 21, 27 28, muutos /321 1, määritellään elintarvikkeita käsittelevästä henkilökunnasta, omavalvonnasta ja elintarvikehuoneistosta asetettuja vaatimuksia. Huoneiston täytyy olla viranomaisten hyväksymä ja elintarvikkeiden käsittelystä ja säilytyksestä pitää tehdä dokumentoituja omavalvonta merkintöjä. Henkilökunnalla täytyy olla elintarvikkeiden käsittelyyn vaadittava osaamiskoulutus ja todistus. Kuluttajansuojalaki /38, tarkoitus turvata kuluttajan oikeudellinen asema palveluiden ja hyödykkeiden ostajana. Lakia käytetään kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan palveluiden vaihdantaan sekä sopimuksentekoon. Palveluiden virhemääritelmä matkailussa on vaikea määritellä, sen vuoksi apuna käytetään valmismatkalakia /1079 seuramatkailussa ja majoitussopimuksissa pohjoismaisia hotellisäännöksiä. Hotellisäännöksissä määritellään sopimusehdot kuluttajan ja majoituspalveluja tarjoavan yrityksen välillä kaikkine vastuineen.

9 5 Markkinoinnin säätely /1072, Luku 2, 1 2, määrittelee markkinoinnin sopimattomuuden kuluttajalle. Sen mukaan markkinoinnissa ei saa käyttää hyvän tavan vastaista ja sopimatonta menettelyä, eikä kuluttajalle saa antaa palveluista tai tuotteista totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja. (Lainsäädäntö; Turisti.) 2.2 Leirintäalueiden tasoluokitus Lomakylät ja leirintäalueet tarjoavat majoituspalveluja ensisijaisesti kesäaikaan, toukokuusta syyskuuhun. Tunturi- ja talvisesonkikeskukset, laskettelukeskusten läheisyydessä olevat leirintäalueet poikkeavat majoitus- ja leirintäpalvelujen tarjonnassa ja ovat auki läpi vuoden. Leirintäalueet jaotellaan tähtiluokituksella, (liite 1, 3 sivua), yhdestä viiteen tähteen, sen mukaan millainen alue on tai millaisia palveluja alueelta saa. Leirintäalueen pitäjälle luokitus on vapaaehtoinen ja luokitusta pitää hakea. Kuluttajalle luokitus antaa mahdollisuuden vertailla leirintäalueiden tasoa ja palveluita. Suomessa luokitusvaatimukset on laadittu leirintäalueyrittäjien (Valtakunnallinen alueverkosto), alan kuluttajajärjestöjen ( SF Caravan ry) ja viranomaisten kanssa. Luokitus noudattaa EFCO:n (European Federation of Camping Site Organzations) suosituksia. (Brännare, Kairamo & Matero 2005, 24.) SF Caravan ry on matkailuajoneuvon käyttäjien riippumaton kuluttajajärjestö, joka on asiantuntija järjestö matkailijoiden, viranomaisten ja matkailuyritysten välillä. Järjestö tiedottaa ja julkaisee Caravan -nimistä lehteä sekä neuvottelee leirintäalueyritysten kanssa alennus- ja käyttösopimuksia jäsenistölleen. Järjestö julkaisee myös erilaisia tiedotteita ja oppaita esim. leirintäalueen suunnittelu- ja turvallisuusopas, jotka on tarkoitettu yrittäjille tai kunnille leirintäalueen perustamisen, rakentamisen tai kunnostamisen suunnittelunoppaaksi. Liitolla on 67 paikallisyhdistystä, joihin kuuluu henkilöjäsentä. (Piilonen 2005; Karavaanarit 2007) Kriteereitä, miksi matkailija valitsee leirintäalueen on SF - Caravan ry:n jäsenistölleen tekemän vuosittaisen tutkimuksen mukaan alueen siisteys ja puhtaus, henkilökunnan palvelualttius sekä palvelujen monipuolisuus. Perhekeskeisyyttä, rauhallisuutta ja aktiviteetteja arvostettiin myös korkealle. Karavaanarit on hyvin heterogeenistä joukkoa ja heillä on erilaisia arvoja ja asenteita, mutta peruskriteerit leirintäalueen valinnassa ovat hyvin samanlaisia. Tulevaisuuden trendeinä karavaanarit arvostavat ympäristöystävällisyyttä. Yleisesti karavaanarit tunnetaan kierrättäjinä, siisteinä ja

10 6 energiaa säästävinä matkailijoina, jotka arvostavat myös leirintäalueen valinnassa kestävän kehityksen periaattein toimivia yrityksiä. Euroopasta peräisin oleva ympäristöystävällinen malli on tulevaisuuden merkittävä leirintäalueen markkinointikeino. (Piilonen 2005, ) 2.3 Markkinointi Markkinoinnin perusta pohjautuu liikeidean mukaiseen liiketoiminnan suunnitteluun, eli mitä, kenelle, miten ja millä tavalla. Liiketoimintasuunnittelussa pyritään löytämään vastaukset edellä mainittuihin kysymyksiin ja suunnitteleman markkinointi niin, että se kohdistuu toimintaympäristön mukaisiin vetovoimatekijöihin ja mahdollisiin asiakkaisiin. Siirilän mukaan markkinointi on prosessi, jossa suunnitellaan ja toteutetaan tuotteiden ja palveluiden vaihdantatapahtuma tuotteen tai palvelun muokkaus asiakkaille sopivaksi, hinnoittelu, viestintä sekä jakelu (saatavuus), niin että yksilöiden ja organisaatioiden tavoitteet toteutuvat. Markkinoinnin tavoitteena on oppia tuntemaan asiakkaat niin hyvin, että tuote tai palvelu myy itsensä ilman suuria myyntiponnisteluja. Ne osataan räätälöidä täydellisesti asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden mukaisiksi. (Siirilä 2005.) Vuoriston mukaan markkinointia on kaikki se informaatio, mitä matkailija saa erilaisten markkinointikanavien kautta haltuunsa matkailuyrityksestä ja sen toimintaympäristöstä. Niiden tietojen perusteella hän tekee valintansa, onko kohteessa juuri hänelle sopivat vetovoimatekijät. Matkailijalla on mielikuva ja motivaatio siitä, mitä matkaltaan haluaa ja millaisissa olosuhteissa lomansa haluaa viettää. Matkailijan motivaatiotekijät ja kohteen vetovoimatekijät ovat se perusta, jolle rakennetaan matkailuyrityksen markkinointistrategiat, joilla pyritään suuntaamaan oikeat palvelut oikeille kuluttajaryhmille ja valituille matkailijasegmenteille. (Vuoristo 2002, ) Lahtisen ja Isoviidan markkinoinnin perusteissa asiakassuhteen luomis- ja asiakashankintavaiheessa käytetään kilpailukeinoja, joilla yritetään saada potentiaaliset asiakkaat kiinnostuneiksi yrityksestä ja sen tuotteista. Tästä toimintamuodosta käytetään nimitystä ulkoinen markkinointi. Se suuntautuu yrityksestä ulospäin, kohderyhmään kuuluviin asiakkaisiin. Ulkoisen markkinoinnin tavoitteena on yrityksen tai tuotteen

11 7 tunnettuuden parantuminen, imagon kehittyminen ja ostohalun aikaansaaminen. (Lahtinen & Isoviita 2004, 9.) Vuorovaikutusmarkkinoinnin tavoitteena on vakuuttaa asiakas palvelutilanteessa yrityksen ja sen tuotteen paremmuudesta kilpailijoihin verrattuna. Asiakkaan ja yrityksen edustajan välisestä vuorovaikutuksesta käytetään nimitystä totuuden hetki. Totuuden hetkellä asiakas tekee lopullisen ostopäätöksen. Tyytyväinen asiakas palaa takaisin ja on mahdollinen kanta-asiakas sekä suosittelee myös tuttavilleen yritystä. Asiakaskontaktin jälkeinen asiakassuhteen kehittäminen on nimeltään jälkimarkkinointia. Lisäksi tarvitaan yrityksen sisäistä markkinointia, jonka keinoina ovat jatkuva henkilökunnan motivointi, koulutus ja sisäinen tiedottaminen. Sisäinen markkinointi takaa yrityksessä motivoituneen palveluilmapiirin. (Lahtinen 2004,9) Palvelujen ja tuotteiden kohdistamisen potentiaalisille asiakkaille, käytetään apuna segmentointi. Siirilän mukaan segmentointi markkinoiden analysointia niin, että heterogeenisiltä kokonaismarkkinoilta tunnistetaan lohkoja, segmenttejä, jotka eroavat toisistaan tarpeiden ja ostokäyttäytymisen suhteen. Yrityksen toiminnot suunnataan valittujen segmenttien palvelemiseen. Markkinointiohjelma eli mix, rakennetaan valittujen segmenttien tarpeiden ja ominaisuuksien perusteella. Markkinointimix koostuu tuotteesta tai palvelusta sen hinnasta, saatavuudesta sekä viestinnästä. (Siirilä 2005) Segmentointiperusteina Siirilä pitää seuraavia jakoperusteita eli maantieteellisiä, demograafisia ja psykograafisia kriteereitä. Maantieteelliset ovat esim. valtio, kaupungit, kunnat, demograafiset ovat esim. ikä, sukupuoli, perhe, ammatti, koulutus, uskonto tai kansallisuus, ja psykograafiset kriteerit ovat esim. sosiaaliluokka, elämäntapa ja persoonallisuus. Tuotteen tai palvelun käyttötiheys ja ostokäyttäytyminen voi olla myös yksi segmenttikriteeri. (Siirilä 2005) Segmentoidulle markkinoinnille asetetaan ensin tavoitteet. Tämän jälkeen segmentoitu markkinointi jaetaan viiteen vaiheeseen kuvion 1 mukaisesti: Selvitetään potentiaaliset asiakkaat.

12 8 Määritetään markkinoiden lohkomisperusteet ja jaetaan markkinat segmentteihin. Valitaan markkinoinnin kohderyhmät. Päätetään markkinointitapa kohderyhmittäin. Toteutetaan markkinointi ja arvioidaan tulokset. Kuvio 1. Segmentoidun markkinoinnin vaiheet (Lahtinen 2004, 33) 2.4 Palvelujen laatu SF -Caravan ry tutkii vuosittain jäsentensä kulutustottumuksia, arvoja ja asenteita. Tutkittavista asioista yksi on, millaisia mielipiteitä heillä on maassamme olevista leirintäalueista. Kriteereitä, miksi karavaanarit valitsevat leiriytymispaikan, ovat vuonna 2005 valmistuneen tutkimuksen mukaan, rauhallisuus, lapsiystävällisyys, aktiviteetit, alueen siisteys, koko perheen huomioiminen ja palvelujen monipuolisuus sekä alueen henkilökunnan palveluhenki. Henkilökunnan merkitys hyvän palvelun toteuttajana ja alueen itsensä tarjoamat ja välittömässä läheisyydessä olevat palvelut nousivat esille arvostettavina asioina. (Piilola 2005, 134.) Bromanin kokoamassa matkailun kurssimateriaalissa, matkailutuotetta voidaan kuvata pakettina, joka koostuu viidestä komponentista eli kohteen vetovoimasta, mielikuvasta ja palveluista, saavutettavuudesta ja hinnasta. Matkailijalle matka on kokemus, kokonaismatkailutuote, joka alkaa silloin, kun matkailija ryhtyy suunnittelemaan matkaa ja päättyy silloin, kun matkailija palaa kotiin. Tämä kokonaistuote on palvelupaketti, johon kuuluu aineettomia ja aineellisia osia, ja joka perustuu johonkin toimintaan kohteessa. Matkailija kokee tämän paketin yhtenä kokonaisuutena, jonka hinta muodostuu niistä kustannuksista ja uhrauksista, joita hän matkan tekemiseen on sijoittanut. (Broman 2005) Kokonaislaatu muodostuu odotetusta laadusta ja koetusta laadusta (Cristian Grönroos 1988). Odotettu laatu tarkoittaa yrityksen markkinointia ja mainontaa, yrityksen yleistä imagoa, suullista viestintää ja ennen kaikkea asiakkaan tarpeita. Koettu laatu muodostuu teknisestä laadusta, eli siitä mitä tehdään ja toiminnallisesta laadusta, eli siitä miten asioita tehdään. Näistä kahdesta muodostuu imago, jonka perusteella asiakas tekee

13 9 päätöksen koetusta laadusta. Tekniseen laatuun matkailuyrityksessä vaikuttaa esimerkiksi toimitilat ympäristö, toiminnalliseen laatuun puolestaan henkilöstö, muut asiakkaat ja tunnelma (Pesonen, Mönkkönen & Hokkanen 2002,93). Lahtisen ja Isoviidan mukaan palvelun laatumielikuva perustuu kunkin asiakkaan henkilökohtaisiin käsityksiin. Asiakas on tyytyväinen, kun hänen kokemuksensa vastaavat odotuksia tai ylittävät ne, asiakas vertailee kokemuksiaan suhteessa odotuksiinsa.(lahtinen 2004, 45) 3 KEHITTÄMISTYÖN OSATEKIJÄT Lomakeskus Aurinkohiekkojen kehittämistyössä on otettava huomioon useat tahot ja monia vaikuttavia tekijöitä, koska omistajuus ei ole yksiselitteinen. Lomakeskuksen toiminnan osalta Rantakallan ja Lomaliiton osuus on merkittävin sekä Kalajoen kaupungin osuus asemakaavan osalta maankäytön ja rakentamisen valvojana. Kehittämistyöhön on otettu mukaan myös matkailua koskevia aikaisempia tutkimuksia. 3.1 Fontana Hotelli Rantakalla ja Lomakeskus Aurinkohiekat & Camping Fontana Hotelli Rantakalla ja Lomakeskus Aurinkohiekat & Camping sijaitsevat Kalajoen Hiekkasärkillä, 6 kilometriä Kalajoen keskustasta etelään päin. Aurinkohiekat ovat Matkailutietä 1 kilometri valtatieltä 8 ja Hotelli 1,5 kilometriä samaista tietä. Matkailutie kiertää koko Hiekkasärkkien alueen läpi ja on päätie, jonka varteen ovat sijoittuneet suuri osa Hiekkasärkkien matkailuyrityksistä. Savonlinnan Kylpylaitos Oy omistaa hotellin, joka on perustettu 1972 ja kuuluu nykyisin Fontana- hotelliketjuun. Fontana Hotelli Rantakalla tarjoaa ravintola-, kylpyosasto, viihde- ja majoituspalveluja, ohjattua vapaa-ajantoimintaa loma-aikoina sekä järjestää ohjelmapalveluja tilauksesta. Lomaliiton kautta Rantakalla järjestää toiminnassaan tuettuja lomia kaikkine ohjelma-, majoitus- ja ravitsemispalveluineen. Lomalaisten käytössä on myös tenniskentät, vuokrattavat polkupyörät, minigolf, ranta-lentopallokenttä sekä pieni uimahalli. (Hotelli Rantakalla.2007)

14 10 Aurinkohiekat & Camping Lomakeskus leirintäalueella on 47 erilaista leirintämökkiä, joissa kaikissa on keittomahdollisuus, osassa myös WC ja suihku, yhdessä sauna. Mökkiläisten käytössä on huoltorakennus, joka on rakennettu Rakennuksessa on vuokrattavat saunatilat, WC:t ja suihkutilat miehille ja naisille, keitto- ja pyykkihuone ja juomavesipiste. Huoltorakennuksessa toimii myös pieni kauppa ja kioski-grilli. Kaupassa myydään elintarvikkeita, jäätelöä, virvoitusjuomia sekä olutta ja siideriä. Kioskilla on anniskeluoikeus juomien terassianniskeluun ja mietojen alkoholijuomien ulosmyyntiin. Grillissä valmistetaan hampurilais- ja pikaruokatyyppisiä grillituotteita, myydään kahvia, irtojäätelöä ja virvoitusjuomia. Sähköllisiä asuntoauto ja vaunu paikkoja on seitsemän, yksi sähkötolppa ja kuusi mökkien seinissä olevaa paikkaa. Leirintäalueella sijaitsee myös lasten leikkipuisto ja mahdollisuus telttailuun. Leirintäalue on virallinen Caravan leirintäalue, joka kuuluu SF -Caravan ry:n jäsenistöön sekä Camping Card Scandinavia kortti alue. 3.2 Lomaliitto ry Lomaliitto ry on aloittanut toimintansa Lomankäytön Keskusliitto nimisenä järjestönä, jonka nimi muutettiin 1944 Lomaliitoksi. Lomaliiton perustamista edesauttoi Suomen eduskunnan hyväksymä vuosilomalaki, joka tuli voimaan Laki koski silloin 600 tuhatta palkansaajaa ja tarvittiin kohtuuhintaisia ja laadukkaita, kaikkien saavutettavissa olevia lomakohteita. Lomaliiton perustajina olivat alussa matkailujärjestöjä ja julkinen valta, myöhemmin tulivat mukaan työntekijäin ja työnantajain keskusjärjestöt. Lomaliitto ja sen tytär- ja osakkuusyhtiöt tarjoavat tuotteita ja palveluja, jotka edistävät kokonaisvaltaisesti psyykkistä ja fyysistä hyvinvointi erilaisissa elämäntilanteissa. Tuotteet ovat laadukkaita ja kohtuuhintaisia, liittyvät vapaa-aikaan tai kuntoutumiseen. Raha-automaattiyhdistyksen myöntämän toiminta-avustuksen avulla Lomaliitto järjestää tuettuja lomia yksilön, ikäihmisten, perheiden, kuntoutujien sekä työssä oleville työkyvyn ylläpitämiseen tarvittavia elämys ja virkistys lomia. Vuosikertomuksen mukaan vuodelta 2006, Lomaliitto ry:n hoidossa oli 5 ympärivuotista ja 10 pääasiassa kesäaikaisesti toimivaa toimipaikkaa. Vuoden lopussa oli tytär- ja osakkuusyhtiöt mukaan lukien 30 toimipaikkaa, joista hotelleja 11,

15 11 kesähotelleja 3, lomakeskuksia 5, leirintäalueita 7, 2 erillistä ravintolaa, Kesämaa Punkaharjulla ja Virtalan lomamökit Kuusamossa. Lomaliitolla oli vuonna toimintavuosi, jolloin myös konsernissa aloitettiin toimialan kehittäminen kilpailukyvyn säilyttämiseksi majoitus- ja palvelutuote tarjonnassa. Konsernille luodaan uutta markkinointistrategiaa, Fontana -brändiä, eli ydinajatus on, Me tuotamme asiakkaillemme iloa, elämyksiä, hyvinvointia kerta toisensa jälkeen. Kehitysvaiheen aikana kiinnitetään suurta huomiota kiinteistöjen kuntoon, asiakaspalveluun, ruoan laadukkuuteen ja monipuolisuuteen sekä hinnoittelun joustavuuteen. (Lomaliitto 2006.) 3.3 Kalajoen kaupungin yleiskaava Hiekkasärkkien alueelle Marepolis -matkailustrategian valmistuttua vuonna 2001 Kalajoenseudulle, käynnisti se Hiekkasärkille matkailunkehittämissuunnittelun pohjatyöt eli luonnonympäristön arviointiselvitykset sekä luetteloinnin. Yleiskaavan valmistelu vaatii lähtötieto-, arviointi- ja tavoiteraportit sekä perustietoraportit. Tavoiteraportti sisältää suunnittelualueelle erilaisten kehitysstrategioiden ja maankäytön vaikutusten arviointia. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on tehnyt myös alueelle hiekkadyyni- ja rantaalueella luontotyyppiselvityksiä luonnonsuojelulain puitteissa. Marepolis -strategiaan tehtiin päivitys vuonna 2003, jossa tarkennettiin kehitys- ja kasvutavoitteita. Uuden version työnimeksi tuli Kalajoki mahdollisuuksiensa kuntoon 2020 Kalajoen Hiekkasärkkien toiminnallinen suunnittelu. Suurin muutos aikaisempaan strategiaan verrattuna oli, että majoituskapasiteetti kasvatetaan suunnitellun 9000 vuodepaikan sijasta vuodepaikkaan. Syksyllä 2003 julistettiin suunnittelukilpailu, jossa kaavamuutosten pohjaksi etsitään Hiekkasärkkien maisemaan ja luonnonympäristöön soveltuvia kokonaisratkaisuja. Kansainväliseen kilpailuun ilmoittautui 37 työryhmää, joista valittiin 6 suunnitelmaa. Palkintotuomaristoon kuului kaupungin nimittämät kahdeksan palkintotuomaria ja kilpailun palkitsemiskriteereinä oli mm. omaleimaisen merimaiseman säilyttäminen, ympärivuotisuus ja toteuttamiskelpoisuus. Kilpailun lopputulos on näkyvissä nykyisen kaavamuutoksen pohjana, jossa kaupalliset matkailupalvelut sijoittuvat molemmin puolin Matkailutietä, muodostaen ydinalueen sekä pohjoiseen osan ja eteläiseen osan.

16 12 Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan , kaava on saanut lainvoiman , jossa Kalajoen alue sisältyy matkailun vetovoima-alueeksi ja virkistyskäytön kohdealueeksi määriteltyyn aluekokonaisuuteen. Kohdealueeseen kuuluvat Kalajoen taajama, Hiekkasärkät ja Rahjan saaristo. Maakuntakaavan hyväksyminen tarkoittaa alueelle, että sen kehittäminen merellisenä matkailualueena perustuu Hiekkasärkkien matkailukeskuksen palveluihin ja Rahjan saariston ja muun maankohoamisrannikon luonnon ja kulttuuriympäristöön liittyviin virkistys- ja vapaa-aikatoimintoihin. Alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota luontoalueiden virkistyskäyttömahdollisuuksien edistämiseen, niiden välisten reitistöjen muodostamiseen sekä maiseman ja luontoarvojen säilyttämiseen. Yleiskaavan suunnittelutyön tukemiseen on tehty Natura -arviointi, jonka tarkoituksena on estää kaavan haitallisia vaikutuksia Hiekkasärkkien alueelle. Selvityksessä kaavaan merkityt kaikista herkimmät alueet, kuten Vihas- ja Keihäslahti ja Kalajoen suistoalue on merkitty luonnonsuojelualueeksi sekä Maristonpakkain alue ulkoilu- ja virkistyskäyttöön. Aurinkohiekkojen alueen asemakaavan muutoksen (Liite 3) tavoitteena on matkailun kehittämisohjelman mukaan parantaa alueella virkistys- ja matkailupalveluiden tasoa vastaamaan nykyisiä ja tulevia tarpeita. Arkkitehtitoimisto Arkkitehtiasema Oy on valittu konsulttityön hoitamiseen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmat (OAS) ovat olleet nähtävillä kaupungintalolla ja kirjastossa välisen ajan. Luonnoksesta annettiin 7 lausuntoa ja 4 muistutusta. Neuvotteluita on käyty maanomistajien kanssa, Natura- ja lisäselvitykset tehty, kaavaluonnoksen muutokset toimikuntatyönä sekä esitykset kaupungin hallitukselle ja valtuustolle. Yleiskaava hyväksyttiin kaupungin valtuuston kokouksessa. (Hiekkasärkkien rantaharjualueen yleiskaava 2006) 3.4 Matkailun kehittämisen aikaisempia tutkimuksia Matkailutuote nähdään usein palveluna, mutta markkinoinnin kannalta se voidaan määritellä paikkaan sidotuksi tarjontatuotteeksi, joka sisältää kohdealueen luonnon ja kulttuurin vetovoimatekijät, saavutettavuuden, infrastruktuurin ja palveluvarustuksen.

17 13 Kohdealue nähdään tuotteena, koska matkakohde sisältää aktiviteettien keskittymiä ja kulutuspaikkoja. (Kauppila 1995, 5.) Koska matkailu on dynaaminen ilmiö, matkailukeskukset muuttuvat ajan myötä. Voidaan puhua joko muuttamisesta tai muuttumisesta. Käsitteiden keskeinen ero on siinä, että ensimmäisessä tapauksessa tarkoitetaan aktiivista vaikuttamista kehitykseen, jotta ennalta määritellyt tavoitteet saavutettaisiin, eli näkökulma on suunnitelmallinen. Jälkimmäisessä on kysymys kohdealueen muuttumisesta, joka voi tapahtua tahtomattakin kehityskulkuun ei haluta tai osata vaikuttaa. Jos kehitykseen ei vaikuteta, matkailukeskusten dynamiikka näyttää noudattavan tiettyjä lainalaisuuksia. (Kauppila 1995, 5.) Matkailun vaikutus Kalajoen Hiekkasärkkien luonnonympäristöön Jari Jämbäck on tehnyt vuonna 1997 tutkimuksen matkailun vaikutuksesta Hiekkasärkkien luonnonympäristöön, jonka mukaan alue on karujen alueiden pohja- ja kenttäkerroksen suhteen hyvin kulutusherkkää ja sen tuhoutumisnopeus on poikkeuksellisen suuri verrattuna rehevämpiin metsätyyppeihin. Samoin kasvillisuuden luontainen toipuminen on hyvin hidasta verrattuna erityyppisiin metsiin. Kuluneisuus johtuu matkailurakentamisen ja matkailijamäärien nopeasta kasvusta. Matkailijoiden kulkeminen maastossa johtaa tallaus-kulutukseen ja alueen polkuuntumiseen. Kun tallaus rikkoo herkän aluskasvillisuuden, on se alttiina tuulen ja sadeveden aiheuttamalle eroosiolle. Dyynien rinteet ovat erityisen herkkiä näille vaikutuksille. Erityisesti ajoneuvojen painoa elollinen pinta-aines tai kasvillisuus ei kestä lainkaan. (Jämbäck 1997,21 23.) Matkailun ympäristövaikutusten tunteminen on tärkeää ja matkailukeskusten suunnittelussa pitäisi pystyä arvioimaan kehitystä pitkälle tulevaisuuteen. On todennäköistä, että vain huolellisesti suunnitellut ja toteutetut keskukset menestyvät parhaiten. Tämä edellyttää, että jo suunnitteluvaiheessa Kalajoen Hiekkasärkkien matkailun omaleimaisuuteen kiinnitetään huomiota ja selvitetään se, mitä muutoksia lisääntyvä matkailu ja matkailurakentaminen aiheuttavat luonnonympäristöön. Luonnon tarjoamia moninaisia ympäristöhyötyjä voidaan hyödyntää pysyvästi vain mikäli rakentaminen tapahtuu ekologisesti terveellä tavalla. Luonto nähdään usein passiivisena suunnittelua rajoittavana tekijänä. Suunnittelussa on kuitenkin tärkeää hyväksyä ja tunnustaa luonto itseisarvona.

18 14 Esimerkiksi luonnon kestävyydessä on itse asiassa kyse siitä, mitä me itse olemme valmiit kestämään, minkälaiset häiriöt ja vauriot voimme hyväksyä ennen kuin katsomme elinympäristön kokonaislaadun alkavan heiketä. Lisäksi maine, joka saavutetaan luonnon ja ympäristön huomioonottamisella on aina eduksi. (Jämbäck,1995,3.) Hiekkasärkkien matkailuun liittyvän rakentamisen leviäminen aikaisemmin koskemattomille alueille tuhoaa maisemaan, luontoon ja ulkoilutoimintaan, kuten kävelyyn, liittyvän potentiaalisen vetovoimatekijän. Hiekkasärkkien alue onkin viime vuosina muuttunut ulkoiselta olemukseltaan rajusti. Alueella lisääntyvä matkailu ja rakentaminen, jossa käytetyt menetelmät eivät ole aina luontoa säästäneet, jättävät oman jälkensä luontoon. Useiden toimintojen keskittyessä tälle alueelle on tämän ainutlaatuisen ympäristön sietokyky asetettu koetukselle ja ilman huolellista suunnittelua saatetaan aiheuttaa jopa korjaamattomia vaurioita ja laajat alat ovat vähitellen vaarassa. (Jämbäck,1995,3.) Tutkimuksen mukaan ihmisillä on luontainen taipumus hakeutua kulkemaan jo valmiiksi tehtyjä reittejä ja polkuja, joten reittien suunnittelulla ja merkitsemisellä olisi maastoa suojeleva toimenpide. Rakentaminen alueella tulisi olla tiivistä, kohdentua jo olemassa oleviin rakennettuihin ympäristöihin. Silloin turvattaisiin maisemakokonaisuuksia ja lähivirkistysalueita lomailijoiden käyttöön. Kasvillisuuden turmelemista laajoilta alueita vältetään myös keskittämällä viemäri- ja sähkölinjat samoille alueille teiden kanssa Elämää Cityyn ja Särkille Kalajoen matkailu kehittäminen Matkailun merkitys Kalajoen kaupungille ja sen asukkaille on suuri, niin taloudellisesti kuin ympäristöllisestikin. Voimakkaan matkailun kehittämisen vuoksi on otettava huomioon useiden tahojen mielipiteet siitä, millaisella imagolla ja resursseilla kaikkia tyydyttävät ratkaisut saavutetaan. Keväällä 2003 tehtiin laaja kyselytutkimus Kalajoen alueen matkailuyrittäjille, kehittäjille, ulkopaikkakuntalaisille loma-asukkaille ja paikallisasukkaille. Kyselyssä tiedusteltiin mielipiteitä matkailun vaikutuksista, suunnittelusta ja kehittämisestä. Lisäksi tarkasteltiin matkailuimagoa ja markkinointia sekä erityisesti talvivetovoimatekijöiden kehittämistä. Tulevaisuuden markkinoinnissa pidettiin tärkeimpinä imagotekijöinä rantalomailumahdollisuuksia, majoituspalveluita, luontoa ja harrastusmahdollisuuksia,

19 15 myös ohjelmapalvelujen kehittämistä ja paikallisuuden korostamista uusina vetovoimatekijöinä. Valtaosa vastaajista olivat samaa mieltä markkinoinnin kohdistamista lapsiperheille, sekä tärkeimpinä talvivetovoimatekijöinä, kylpyläpalveluja, laadukkaita majoituspalveluja, luontoa, ja harrastusmahdollisuuksia, kuten hyvät hiihtoladut. Tärkeimpinä markkinoinnin kohdealueina nähtiin kotimaassa Kalajoen ja Oulun seutu ja muu Oulun lääni sekä Länsi-Suomen lääni, ulkomailla kohteet olisivat Norja, Ruotsi, Saksa ja Venäjä. Tutkimuksen mukaan uhkatekijöinä pidettiin etupäässä luonnon kulumista, roskaantumista ja matkailurakentamisen aiheuttamaa vaikutusta Hiekkasärkkien luontoon ja maisemaan. Paikallisasukkaat esittivät myös kritiikkiä kaupungin suurta osuutta matkailun kehittämisessä sekä heidän vähäistä osuutta tulla kuulluksi päätöksen teossa. Vastauksia oli mielipiteitä, että matkailuun panostetaan enemmän kuin alueellisiin palveluihin, asenteet olivat kuitenkin pääosin myönteisiä matkailun vaikutuksista paikallisesti. Vastaajien mielestä matkailun suunnittelu ei vielä ole ollut kokonaisvaltaista, eikä muiden alueiden kehittämistä, kuten keskustan ja sivukylien mukaan ottamista ole huomioitu. Toisten elinkeinojen mukaan ottamista ja keskustan palveluiden kehittämistä sekä paikalliskulttuurin ja tietotaitojen huomioimista matkailun kehittämisessä ei ole hyödynnetty. Mielipiteissä toivottiin tiiviimpää yrittäjien ja matkailunkehittäjien yhteistyötä ja markkinointia. Matkailun kehittämisehdotuksia ja kohteita, vastaajat esittivät meren ja saariston hyödyntämistä, venesataman kehittämistä, reitistöjen rakentamista, ohjattuja retkiä Leton lintualueille ja Siiponjoen suistoon sekä tiedottamista yleensäkin meriluonnosta ja maankohoamisesta. Lisäksi Hiekkasärkkien palvelujen parantamista nykyisen lomaasuntorakentamisen lisääntymisen mukaan, kaupan ja pankkiautomaatin tarpeellisuutta korostettiin. Loma-asukkaat ja paikallisasukkaat olivat huolissaan liiallisesta matkailurakentamisesta, jonka he näkivät uhkana maisemallisesti, hiekkadyynien häviämisenä. Monissa vastauksissa tuli esille kestävän matkailusuunnittelun merkitys, jolloin

20 16 ympäristöarvojen imagollinen arvo olisi keskeinen kehittämisen kriteeri. Matkailuyrittäjiä ja kehittäjiä kiinnostivat laatu/ympäristöjärjestelmät. Matkailun kehittäminen kestävällä tavalla edellyttää huolellista suunnittelua, hallittua rakentamista ja ympäristö- ja sosiaalisten haittojen minimointia. (Hynönen, Kutilainen, 2004,41-42.) Tutkimus valmistui vuonna 2004, joten Kalajoen Hiekkasärkkien matkailussa on tapahtunut hyvin paljon edistystä tutkimuksessa viitattuihin mielipiteisiin. Suurin hanke on ollut vuonna 2007 kesäksi valmistunut Metsähallituksen hallinnoima Meriluontokeskus sekä laadukasta majoitusta tarjoava Sani Hotelli ja mikä parasta, molemmat toimivat ympärivuotisesti. Nämä hankkeet ovat uusia alueen vetovoimatekijöitä kylpyläpalveluiden ohella. Muita talven vetovoimatekijöitä on ollut hiihtokeskuksen ympäristössä olevat ensilumenladut, joille pohja tehtiin tykkilumesta. Toimenpide jatkoi hiihtokautta huomattavasti. Ladut ovat olleet ensiluokkaiset ja hyvin hoidetut, vaikka talvi on ollut vaihteleva sään suhteen ja vähäluminen. Rakentamisessa ja maankäytössä on myös päästy eteenpäin uuden yleiskaavan valmistuttua 2008 keväällä. Kaavassa käy ilmi, miten Hiekkasärkkien aluetta vastaisuudessa rakennetaan ja suojellaan ympäristöllisesti. Kalajoen kaupunki on tehnyt pohjatyötä ja selvityksiä yhteistyössä Oulun yliopiston sekä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kanssa matkailun kehittämissuunnittelun vaikutuksista luonnonympäristöön. Yleiskaavan mukaan alue Letolta Rahjan saaristoon, on jaettu alueisiin, millaista rakentamista ja millaiseen käyttöön alue on tarkoitettu. Kaavassa on myös luonnonsuojelu ja Natura-alueita, joissa rakentaminen on kielletty kokonaan tai hyvin vähäiseksi. Kaavan on tarkoitus selkeyttää alueen maankäyttöä ja rakentamista Turistin luonto Tutkimus luonnon merkityksestä matkailun vetovoimatekijänä neljässä Lapin matkailukeskuksessa Järviluoman tekemä väitöskirja on hyvin laaja ja perusteellinen tutkimus matkailijoiden käyttäytymisestä. Sitä ei voi yksiselitteisesti tulkita, eikä esittää lyhennelmänä ilman numeraalista analyysiä, joten poimin vain minun opinnäytetyöhöni liittyviä asioita. Keräsin asioita, joita voi yleistää kuuluvan luontomatkailuun, vetovoimatekijöihin sekä matkakohteen valintaan vaikuttavista tekijöistä.