Smail. Uusia muotoja. Uusi toimitusjohtaja. Kirkkautta harmauteen Infrarahoitus etsii luovia väyliä. Äiti pärjää hyvin Kontulan ryhmäkodissa

Transkriptio

1 Smail Kumppanuuden rakentaja Uusi toimitusjohtaja tuo Uusia muotoja 8 Kirkkautta harmauteen Infrarahoitus etsii luovia väyliä Äiti pärjää hyvin Kontulan ryhmäkodissa

2 Teksti: Katri Syvärinen Kuva: Matti Matikainen Tärkeintä Tärkeintä on pitkäjänteisyys Tarvitaan uskoa tulevaisuuteen ja lehmän hermoja, kun toimintakulttuuria ja liiketoimintatapoja muutetaan. Suuret muutokset eivät synny hetkessä, mutta positiivisella viestinnällä, järjestelmällisyydellä ja pitkäjänteisyydellä saadaan valtavasti aikaan. Skanska kulkee kohti strategian mukaisia tavoitteitaan siirtymällä voimakkaasti kilpailluista useiden sopimusosapuolien jaetuista urakoista kohti hankkeita, joissa toimimme kokonaisvastuullisemmin joko design & build -urakoitsijana tai perustajaurakoitsijana. Näin asiakkaan riski aikataulusta, kustannuksista ja laadusta pienenee, vastuusuhteet selkeytyvät ja asiakas saa tarpeidensa mukaiset tilat helpommin. Aiemmassa tehtävässäni aluejohtajana ja nyt hankekehityspalveluista vastaavana johtajana olen nähnyt selvästi, että vastuusuhteiden selkiytyessä asiakkaat ovat tyytyväisempiä kuin perinteisissä jaetuissa urakoissa. Omaperustainen hanke ei synny itsestään. Sen kehittämiseen lähdetään tyhjältä pöydältä: kuunnellaan asiakkaita, luodaan sen pohjalta liikeidea, hankitaan tontti, teetetään suunnitelmat ja myydään idea sekä vuokralaisille että sijoittajille. Palapelin kasaus vaatii monen osan yhteensovittamisen, ennen kuin toteutussopimukset voidaan allekirjoittaa. Aikajänne pitenee: kilpailu-urakassa tarjousaika lasketaan viikoissa, projektikehityshankkeessa kehitysaika kestää puolesta vuodesta kahteen vuoteen. Omaperusteisissa hankkeissa lopputulos on laadukkaampi ja ympäristötehokkaampi. Skanskalaisina pystymme hyödyntämään koko konsernin osaamista, tietotaitoa ja taloudellisia resursseja entistäkin paremmin asiakkaidemme eduksi. Omaperustaiset hankkeet tuottavat näin myös meille onnistumisia ja sen myötä hyvää fiilistä. Onnistuminen ruokkii uusia onnistumisia, parempaa viihtyvyyttä työssä ja parempaa kannattavuutta. Vapaa-ajalla etsin onnistumisia DX-kuuntelun eli kaukaisten yleisradioasemien bongauksen parissa. Olen harrastanut sitä lähes kolmekymmentä vuotta, ja vuosittain pyrin tekemään kuunteluretken Lappiin. Kaamoksen keskellä keskitymme suunnistamaan radioaalloilla uusia radioasemia etsien sekä luonnosta, hiljaisuudesta ja hyvästä ruuasta nauttien. Kuka? Timo Reiniluoto, Skanskan Hankekehityspalvelut-yksikön vetäjä ja Skanskan johtoryhmän jäsen, diplomi-insinööri ja kiinteistörahoituksen MBA Tärkeintä töissä on yhteinen onnistuminen asiakkaidemme kanssa. Tärkeintä vapaa-ajalla on nauttia perheen kanssa yhteisistä asioista ja iloita pienistäkin onnistumisista kiireisen arjen keskellä. 2

3 3

4 Tässä ja nyt 8Suomen Skanskan uusi toimitusjohtaja Kenneth Nilsson tuo suomalaisrakentamiseen Skanskan parhaita kansainvälisiä käytäntöjä. Skanskan ykkösasema rakentuu uudessa strategiassa lukuisista palasista. 10 Äänettömät eläimet kiipesivät tornitaloon Vantaan Martinlaaksoon rakennettava As. Oy Vantaan Martintorni piristää pimeälläkin. Lokakuussa harjakorkeutensa saavuttanutta 15-kerroksista tornitaloa koristaa rakennusaikana kuvanveistäjä, maalarimestari Silja Selosen valotaideteos. Teoksen on tarkoitus olla esillä tammikuun 2012 loppuun asti. Fluoresoivilla levyillä ja ultraviolettivalolla toteutetun teoksen inspiraatio löytyi aluetta ympäröivästä luonnosta. Äänettömästi liikkuvat metsän eläimet somistavat nyt ihmisten korkean ja kauniin pesän, taiteilija kuvailee. Skanskalla on ollut paljon yhteistyötä kuvataiteilijoiden kanssa eri rakennusprojektien aikana. Ne ovat ilahduttaneet ohikulkijoita ja tarjonneet taide-elämyksiä arjen keskelle. Lisää Martintornista sivulla 32 Rakennusalan harmaiden markkinoiden kirkastaminen on valtava, mutta palkitseva urakka. 16 Somalialainen Huseen Omar on elementtissään maahanmuuttajille suunnatussa oppisopimuskoulutuksessa. 12 4

5 Kumppanuuden rakentaja Vantaan Leinelään Suurten infranousevalla uudella hankkeiden asuinalueella rahoitukseen kukkii myös etsitään uusia, taide. luoviakin ratkaisuja Skanska Infra vastaa isojen hankkeiden haasteisiin merkittävästi vahvempana, kun se osti infra-alan yrityksen Sorasetin. WTC Helsinki Airport on menestys pääkaupunkiseudun kilpailluilla toimitilamarkkinoilla Taipuu, vaan ei taitu Liisa Salmela päätoimittaja Muutoshan on se ainoa pysyvä asia. Sen olemme Skanskassa nähneet tänä syksynä, kun olemme käyneet läpi suuria muutoksia: lokakuussa allekirjoitimme sopimuksen Soraset Yhtiöiden ostamisesta (lue lisää sivulta 24), ja marraskuun alussa tehtävässään aloitti uusi toimitusjohtajamme Kenneth Nilsson (sivulla 8). Kumpikin muutos luo Skanskalla uusiutumisen ja kasvun mahdollisuuksia haastaen samalla organisaatiomme reaktiokyvyn. Myös markkinatilanne on tällä hetkellä nopeassa, liki arvaamattomassa muutoksessa. Yritysten on tarvittaessa muutettava liiketoimintasuunnitelmiaan ja strategioitaan (sivulla 10), niitä kovalla työllä hiottuja ja mietittyjä, pystyäkseen sopeutumaan ja selviämään taivutettava niitä, jotteivät ne taittuisi. Jääkö meille myllerrysten keskellä jäljelle mitään todella pysyvää? Minusta sellainen peruskivi, joka ei hevillä horju, ovat Skanskan arvot ja eettiset ohjeet. Emme esimerkiksi hyväksy syrjintää tai häirintää, pyrimme vähentämään palvelujemme ja toimintamme ympäristövaikutuksia ja tuomitsemme vapaan kilpailun rajoittamisen epäterveillä keinoilla. Arvoihimme kuuluu myös avoin keskustelu ongelmallisistakin asioista. Siksi olemme nostaneet tässä lehdessä esiin alallemme pesiytyneen harmaan talouden (sivulla 12), jota vastaan rakennusteollisuus yhteistyökumppaneineen on tänä syksynä näkyvästi kampanjoinut. Toivomme, että kampanja tuottaa tilanteeseen muutoksia pysyvästi. 28 Helsingin Myllypuroon rakentuu tiivis, tehokas ja tunnelmallinen puinen kaupunkikylä. VAKiopALSTAT Tärkeintä... 2 Pääkirjoitus... 5 Nostot... 6 Tulevaisuudenkuva Kuvatut x väite Julkaisija: Skanska Oy, PL 114, Helsinki päätoimittaja: viestintäpäällikkö Liisa Salmela, puhelin liisa.salmela@skanska.fi Toimitus ja ulkoasu: Viestintätoimisto Selander & Co. Oy, puhelin Taitto: Juha Immonen paino: Hämeen Kirjapaino Oy, 11/2011 painos: kpl paperi: MultiArt Silk 130g/m 2 osoitteenmuutokset ja palaute: viestinta@skanska.fi tai puhelin Smail Uusi toimitusjohtaja tuo Uusia muotoja 8 Kirkkautta harmauteen Infrarahoitus etsii luovia väyliä Äiti pärjää hyvin Kontulan ryhmäkodissa Kenneth Nilssonin kuvasi kanteen Susanna Kekkonen Painotuote HÄMEEN KIRJAPAINO OY

6 Nostot Skanska on laajentanut työturvallisuuden koulutustaan myös verkkoon. Syyskuussa avatussa sisäisessä työturvallisuuden verkkokoulussa opiskellaan muun muassa eri työtehtävien vaaratilanteita ja niihin varautumista, työturvallisuusmääräyksiä ja läheltä piti -tilanteita. Kursseja oli aloitusvaiheessa kahdeksan. Verkkokoulutus on suunniteltu nimenomaan työmaaolosuhteisiin: opiskelija voi suorittaa kursseja omassa tahdissaan, silloin kun työmaan kiireissä on rauhallisempi hetki. Työturvallisuus on yksi Skanskan uuden strategian peruspalasista. s. 10 Skanska projektikehitysväkeä voimaannuttavalla sieniretkellä Nuuksion syysmaisemissa: projekti-insinööri Tuomas Heiska (takana vasemmalla), toimitusjohtaja Jukka pitkänen, ympäristö- ja työturvallisuuskoordinaattori Mia Andelin, rakennuttajapäällikkö Janne Johansson, vuokraus- ja markkinointipäällikkö Eero ojala, kiinteistöpäällikkö Jaron Moilanen ja vuokrauspäällikkö Michael Ekström sekä controller Tiina Koivu (eturivissä vasemmalla), vuokrausneuvottelija Heini Sivula, rakennuttajapäällikkö Hannele Vainio ja markkinointikoordinaattori Minna Rannikko. Henkilöstökuvasta puuttuvat johtaja Kari Hovi ja rakennuttajapäällikkö Antti Nousiainen. Lisävoimaa toimitilahankkeisiin Kuva: Matti Matikainen Skanska vahvistaa toimitilojen projektikehitystään. Toiminnasta vastaa Suomessa CDF eli Skanska Commercial Development Finland Oy, joka on osa Skanskan pohjoismaista toimitilaprojektikehitysyksikköä. Se toimii aloitteentekijänä, kehittäjänä ja sijoittajana toimistorakennus- sekä logistiikka- ja liiketilahankkeissa. Euromoney-lehti on arvioinut yksikön Pohjoismaiden parhaaksi projektikehittäjäksi kolmena vuonna peräkkäin. projektikehityspalveluiden vahvistaminen on yksi Skanskan uuden strategian peruspalasista. s. 10 Työturvallisuutta yli hankkeessa Skanska-konsernin lokakuussa järjestämä kansainvälinen työturvallisuusviikko kokosi työturvallisuuskysymysten pariin 18 maassa noin Skanskan työntekijää sekä tuhansia asiakkaita, aliurakoitsijoita, tavarantoimittajia ja muita yhteistyökumppaneita yhteensä yli hankkeessa. Järjestyksessään seitsemäs työturvallisuusviikko oli maailman suurin yksittäisessä yrityksessä järjestetty työturvallisuustapahtuma. Viikon erityisteemana Suomessa oli vaarallisten alueiden rajaaminen. Huomiota kiinnitettiin erityisesti oikeanlaisten suojakaiteiden ja kulkuesteiden käyttöön oikeissa paikoissa. Skanskasta Palokan terve keskus harjakorkeudessa Kuva: Tuija Nygrén Palokan koulukeskus Jyväskylässä nousi loppukesästä harjannostajaisvaiheeseen. Keskuksesta valmistuu vuoden 2012 kevääseen mennessä todellinen monitoimikeskus. Opetustoiminnan lisäksi keskus palvelee alueen asukkaan kulttuuri-, liikunta- ja kokoontumistarpeita. Pinta-alaltaan lähes neliön kokoiseen keskukseen sijoittuvat muun muassa aluekirjasto ja kansalaisopisto. Palokan monitoimikeskus toteutetaan niin kutsuttuna Terve talo -hankkeena. Tähän on enemmän kuin hyvät ja ajankohtaiset syynsä: tällä hetkellä Palokan koulu joutuu toimimaan väliaikaistiloissa vanhan koulurakennuksen sisäilmahaittojen takia. 6

7 Rail sai rinnalleen Roadin Skanska Infra on kehittänyt ja tuonut markkinoille Soundim Rail -ratameluaidasta kehitetyn Soundim Road -meluaidan. Meluntorjunnan tarve on kasvanut samassa tahdissa kuin rakentaminen vilkkaiden liikenneväylien varrella on lisääntynyt, tuotekehittelyssä mukana ollut Skanskan Janne Tikkamäki kertoo. Kevytrakenteinen, alumiinirunkoinen Soundim Road mukautuu joustavasti käyttökohteen mukaan. Aidan ulkonäköön ja värivaihtoehtoihin on kiinnitetty erityisesti huomiota, onhan aita näkyvä osa kaupunkikuvaa. Helposti asennettavan aidan muuntojoustavuus ja täydennettävyys pienentää tuntuvasti sen elinkaarikustannuksia perinteisiin järjestelmiin verrattuna. Kuvat: Jyrki Vesa Nyt on kutulohille voimalan molemmilla puolilla väylät auki pienen matkaa yläjuoksulle, Lapin ELY-keskuksen Jukka Viitala (edessä) ja Skanska infran Matti Hyvönen kertovat tyytyväisenä. Arvokaloille automaattinen kakkoskaista Perämeren taimenien, lohien, siikojen ja muiden arvokalojen nousu ylös Kemijokea helpottuu tuntuvasti Isohaaran voimalan kohdalla. Isohaara on Kemijoen ensimmäinen voimala mereltä katsottuna. Voimalan lähes 20 vuotta sitten rakennetun kalatien vastarannalle on nyt valmistunut toinen, pitkälle automatisoitu kalatie. Noin 100 metrin pituinen uusi kalatie on rakennettu maan alle, vanhaan uittotunneliin. Sinne on asennettu teräsaltaita, joissa nousu- ja suvanto-osuudet vaihtelevat. Kalatien suulla oleva keräilyallas täyttyy vedellä, kun kaikuluotaimet havaitsevat altaassa reittiä etsiviä kaloja. Veden noustua riittävän korkealle kalat pääsevät kalatien aukosta sisään ja lähtevät uimaan ylävirtaan. Tämän jälkeen alas tyhjenee odottamaan uusia nousijoita, Skanska Infran työmaapäällikkö Matti Hyvönen kuvailee. Isohaaran toinen kalatie on osa Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamaa Askel Ounasjoelle -projektia. Siihen sisältyy myös huomattava määrä lohien ylisiirtoja Ounasjoelle. Emolohien ylisiirroilla käytännössä autokuljetuksilla pyritään elvyttämään Ounasjoen vaelluskalakantoja. Kuvat: Jouni Knihtilä ja istockphoto 7

8 Uusi toimitusjohtaja Kenneth Nilsson tuo Kansainvälisyyden nostetta suomalaisrakentamiseen Vaikka rakentaminen on aina paikallista, kansainväliset käytännöt ovat hyödyllistä oppimateriaalia. Skanskan oy:n uusi toimitusjohtaja Kenneth Nilsson pyrkiikin tuomaan yhtiön suomalaisille asiakkaille koko konsernin parhaita kansainvälisiä käytäntöjä ja malleja. Teksti: Antti J. Lagus Kuva: Susanna Kekkonen 8

9 Suomen Skanskan pääkonttorin portaita on noussut marraskuun alusta lähtien uusi toimitusjohtaja, ruotsalainen Kenneth Nilsson (50). Vaikka hänellä on takanaan lähes neljännesvuosisadan kokemus konsernin kotimaan Ruotsin rakennusmarkkinoista, lähinaapuri Suomen markkinoissa hänellä on edessään vielä monta opin porrasta. Olemme kansainvälinen rakennusyritys, mutta toimimme paikallisesti. Skanska Oy:n toimitusjohtajuus merkitseekin minulle oppimisprosessia. Olen uusi täällä, ja haluan tavata ja oppia tuntemaan niin asiakkaita kuin sidosryhmien edustajia, Kenneth Nilsson kertoo. Nilsson on pitkän linjan skanskalainen. Hän aloitti työt Skanskalla vastavalmistuneena insinöörinä vuonna 1987 ja on tehnyt sen jälkeen tasaisen ja nousujohteisen uran yhtiössä. Vuonna 2003 hänestä tuli Ruotsin Skanskan infrarakentamisesta vastaava varatoimitusjohtaja ja yhtiön johtoryhmän jäsen. Merkittävimmistä hankkeistaan hän mainitsee esimerkkinä Göteborgin pohjoispuolelle rakennetun E6-moottoritien. Uran alkujoista on jäänyt mieleen erityisesti 1990-luvun alun rakennusalan lama. Lama-aika oli tiukkaa, mutta hyvin opettavaista. Hyvinä aikoina kaikki voivat menestyä, mutta vasta huonoina aikoina todella nähdään, mikä kantaa. Silloin on tärkeätä, että asiakassuhteet ovat kunnossa. Yhtä tärkeää on saada oikeat ihmiseen oikeaan projektiin. Laadukas työ on kerralla valmis Skanskan menestystekijöitä pohtiessaan Nilsson korostaa toiminnan tehokkuuden ja tuottavuuden merkitystä. Kun rakentajan tuotantokoneisto on tehokas, tällä taataan sekä oman toiminnan että asiakkaan tilaaman projektin kilpailukykyisyys ja kannattavuus. Kannattavuutta parantavat myös kustannustehokkaat ostot ja Voimaa kulttuurista ja viheriöltä Vaikka suomalaisilla ja ruotsalaisilla on aina ollut oma erikoislaatuinen suhteensa, Kenneth Nilssonin mielestä suomalaiset ja ruotsalaiset ovat kansoina varsin samanlaisia. Sama pätee rakennusalalla. Nyt minun pitää vain kuunnella ja oppia, miltä markkinat näyttävät. Rakennusala sinänsä on paikallinen. Nilssonin perehtyminen Suomeen helpottuu tuntuvasti, kun hän löytää sopivan asunnon Helsingin seudulta. Hän muuttaa asumaan Suomeen vakituisesti. Lomillaan Nilsson mielellään matkustelee kihlattunsa kanssa uusissa ympä- ristöissä. Viime vuosina matkat ovat usein suuntautuneet Italiaan, ei vähiten maan kulttuuritarjonnan ansiosta. Lisävirtaa toimitusjohtajan tehtä- viin hän hakee myös lenkkipoluilta ja golf-viheriöiltä. Nilsson kertoo pelaavansa golfia lähinnä sen sosiaalisuuden takia. Pelatessa Juha Hetemäki suurhankkeiden ladunavaajaksi Skanska Oy:n toimitusjohtajana ja Skanska Suomi -liiketoimintayksikön johtajana vuodesta 2004 toiminut Juha Hetemäki (58) jatkaa edelleen yhtiön palveluksessa. Hän keskittyy Skanskan linjaorganisaation tukemiseen monia osapuolia yhdistävissä suurissa projektikokonaisuuksissa ja kaupunkikehittämishankkeissa. Johtajan vakanssilla marraskuun alussa tehtävänsä aloittanut Hetemäki raportoi yhtiön hallituksen puheenjohtajalle Claes Larssonille. erityisesti työn hyvä laatu. Hyvää laatua on se, että työt valmistuvat kerralla. Skanskan menestys rakentuu Nilssonin mukaan kaikkialla yhtiön arvoihin. Nämä liittyvät työturvallisuuteen, eettisyyteen, ympäristövaikutuksiin, laatuun ja tappiottomiin projekteihin. Tappiolliset projektit ovat hänen mukaansa huonoimpia mahdollisia lopputuloksia niin Skanskalle kuin asiakkaillekin. Kaikki osapuolet häviävät. Tappiollisia projekteja on opittava välttämään etukäteen. Kun Nilssonilta kysyy, millainen Skanskan kilpailukyky on Suomessa juuri nyt, hän arvioi olevansa vielä liian kokematon henkilö vastaamaan. Hän toki tuntee Skanskan, mutta ei riittävästi kilpailijoita. Hänen mielestään parhaita vastaajia ovat asiakkaat. ppp-hankkeisiin kansainvälistä yhteistyötä Ruotsissa PPP-hankkeita (Public Private Partnership) on toteutettu vain muutamia. Arlandan junayhteys on yksi tällainen. Sen sijaan muissa maissa Skanska on tehnyt niitä useita Suomen lisäksi muun muassa Norjassa, Etelä-Amerikassa ja Isossa-Britanniassa. Nyt meillä on Ruotsissa meneillään Skanskan historian suurimpaan PPP-sopimukseen perustuva hanke. Tukholmassa rakennettava sairaala Nya Karolinska Solna on arvoltaan yli 14 miljardia kruunua eli noin 1,6 miljardia euroa. Tämä on Ruotsin ja Ison-Britannian Skanskan yhteishanke. Isossa-Britanniassa on rakennettu tällä mallilla useita sairaaloita, Nilsson kertoo. Projektissa hyödynnetään erityisesti Englannissa kehitettyä osaamista. Nilsson näkee, että yhteistyömallia voidaan todennäköisesti soveltaa myös Suomessa. Suomen Skanskan kasvutavoitteita tai -tahtia tuore toimitusjohtaja ei vielä halua tarkentaa. Voimme kasvaa joko orgaanisesti tai ostamalla muita yrityksiä. Tästä käy esimerkiksi Soraset Oy:n osto. Kasvu sinällään ei ole päämäärä, vaan kokonaisuudesta pitää tulla kilpailukykyisempi. 9

10 Teksti: Ari Selander Kuvat: Jyrki Vesa Kuvien henkilöt: Riina Koskinen ja Kimmo Seppänen Viisi nollaa 2. Työturvallisuus 3. Henkilöstö 5 4. Asiakastyö 5. Tuottavuus 4 6. Ympäristötehokkuus 7. projektikehitys- ja 3 e rakentamispalvelut 8. Kannattava kasvu e. eettisyys Skanskan tavoitteena on olla vuonna 2015 Rakennusalan johtava yritys 2 Skanskan toiminnan eettisyys, 1 1 joka on kirjattu Code of Conduct -ohjeistoon, ohjaa yrityksen kaikkea strategista ja operatiivista toimintaa. 3 Henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittämiseksi Skanskalla on lukuisia johtamisen, oppimisen ja työhyvinvoinnin ohjelmia, joilla se pyrkii alan parhaaksi työpaikaksi ja työnantajaksi. Skanska toteuttaa uutta kannattavan kasvun strategiaa. Yhtiö tavoittelee hyvää tulosta ja pyrkii kasvamaan merkittävästi ja kannattavasti Suomessa ja Virossa. Asiakkailleen Skanska haluaa olla ykkösvalinta rakennusalan osaavin ja tehokkain yritys. Jos vielä edellisellä strategiakaudella Skanska korosti toimintojensa ja taloutensa vakauttamista, nyt strategisena ydintavoitteena ovat hyvä kannattavuus. Kun kannattavuus on kunnossa, yksikkö tavoittelee kasvua. Uudella, vuoteen 2015 ulottuvalla kaudella Skanska pyrkii kasvamaan orgaanisesti, mutta myös yritysostot ovat mahdollisia. Tästä on esimerkkinä infra-alan yrityksen Sorasetin ostaminen. Kannattavan kasvunsa vauhdittamiseksi Skanska satsaa erityisesti omiin projektikehityshankkeisiin niin asunto- kuin toimitilarakentamisessakin. Painopisteen muutosta tarjouskilpailuihin perustuvista urakoista neuvottelu-urakoihin tuetaan muun muassa kiinnittämällä entistä enemmän huomiota riskienhallintaan. Skanska on asettanut päämääräkseen rakennusalan johtavan aseman markkina-alueellaan. Taloudellisten mittareiden ohella se tarkoittaa edelläkävijän ja suunnannäyttäjän asemaa muun muassa työturvallisuudessa, toiminnan eettisyydessä, henkilöstön kehittämisessä, energia- ja ympäristötehokkuudessa sekä toiminnallisessa tehokkuudessa. Näiden kaikkien palasten onnistuneesta yhteensovittamisesta rakentuu Skanskan ykkönen. 6 Ympäristötehokkuuden lisääminen Skanska-konserni on useilla markkina-alueillaan johtava ympäristötehokkaiden projektien kehittäjä ja rakentaja. Tähän Skanskalla on erinomaiset mahdollisuudet myös Suomessa, jossa ympäristövaikutusten vähentäminen ja ekotehokkuuden lisääminen suuntaavat ratkaisevasti tulevaisuuden rakentamista. 10

11 1 Viisi nollaa Skanskan kannattava kasvu ja kaikki muukin toiminta rakentuu yhteiselle arvoperustalle. Skanskan arvot on kiteytetty viiteen nollaan: nolla tappiotyötä nolla virhettä nolla tapaturmaa nolla ympäristörikettä nolla eettistä rikettä. 2 Työturvallisuuden edistäminen Työturvallisuuden edistämisen tilastollinen tavoite on, että työmailla sattuisi enintään alle kaksi tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Tärkein tavoite on, että jokainen Skanskan ja sen kumppanin työntekijä pääsee töistä terveenä kotiin joka päivä. 4 Asiakastyön kehittäminen Asiakasyhteistyötään Skanska kehittää muun muassa aktivoimalla vuoropuhelua asiakkaiden kanssa. Kaikista hankkeista laaditaan esimerkiksi asiakassuhdekartoitukset ja palautteet käydään läpi yhdessä asiakkaiden kanssa. 5 Tuottavuuden parantaminen Skanska parantaa tuottavuuttaan toiminnan tehokkuuden ja laadun kautta. Pääinstrumenttina on vakioidun toiminnan ja sitä ohjaavan toimintajärjestelmän kehittäminen. Työtä tukevat muun muassa hankinnan ja logistiikan tehostaminen sekä tietomallintamisen ja tuotteistettujen vakioratkaisujen kattava hyödyntäminen. 7 projektikehitys- ja rakentamispalveluiden edistäminen Skanska pyrkii omilla projektikehityshankkeillaan tarjoamaan asiakkailleen kokonaisvaltaisempia ja pidemmälle jalostettuja palveluja. Omaperustaisten hankkeiden edistämiseksi se muun muassa sijoittaa maa-alueisiin ja lähtee mukaan valittuihin hankkeisiin myös investoijana. 8 Kannattavan kasvun vahvistaminen Skanska pyrkii kasvamaan markkinoita nopeammin ja kasvattamaan liikevaihtoaan noin puolitoistakertaiseksi vuoden 2010 tasosta. Se hakee kasvua ja hyvää kannattavuutta erityisesti projektikehityshankkeista ja neuvotteluurakoista, joiden yhteenlaskettu osuus liikevaihdosta pyritään kasvattamaan noin kahteen kolmasosaan. Vuonna 2010 neuvotteluurakoiden osuus liikevaihdosta oli vielä suhteellisen vaatimaton. 11

12 Varjoista valoon Työmaat elävät ja muuttavat, aliurakointiketjut venyvät ja myös paukkuvat. Rakennusalan luonne antaa harmillisen mehevän kasvualustan harmaalle taloudelle, mutta ongelmia pyritään tuomaan työmaiden varjoista esiin yhä aktiivisemmin. 12

13 Teksti: Katri Syvärinen Kuva: Outi Törmälä Pimeydellä on pitkä perinne Laskelmien mukaan rakennusalan harmaa talous aiheuttaa valtiolle vuosittain jopa 500 miljoonan euron veronmenetykset. Esimerkiksi vuonna 2008 arvioitiin, että Suomessa oli noin 1,5 miljardin euron arvosta sellaista rakentamista, josta ei maksettu veroja. Kyse on melkoisesta summasta, ja siten valtion intressi panostaa ongelman korjaamiseen on suuri. Harmaan talouden torjuntaan suunnataankin uudessa hallitusohjelmassa vuosittain peräti 20 miljoonaa euroa, jonka odotetaan tuottavan vähintään 300 miljoonan euron hyödyn lisäverotuloina. Miksi juuri rakennusalasta on tullut niin merkittävä harmaan talouden pesäke? Esimerkiksi suurien investointien ja kiinteiden toimipaikkojen savupiipputeollisuudessa harmaata taloutta ei juurikaan esiinny. Tärkein syy on rakennusalan rakenne. Työt ovat projektiluonteisia, ja työmaat vaihtavat paikkaa jatkuvasti. Toiminta ei ole missään pitkiä aikoja kenenkään nähtävillä ja ala on pienyritysvaltaista. Myös tulokynnys alalle on matala, ja suhdanneherkällä alalla työvoiman tarve vaihtelee. Työvoimapulan aikaan kaikki tekijät kelpaavat ja kun on kiire, vastaava mestari ei ehdi papereita katsoa. Kun töitä siirretään eteenpäin aliurakoitsijoille monipolvisissa ketjuissa, valvonta muuttuu mahdottomaksi. Aliurakointiaste on viimeisten vuosikymmenien aikana kasvanut merkittävästi. Harmaa talous on ollut rakennusmaailmassa tuttu ilmiö jo kauan. Termi harmaa talous on peräisin parinkymmenen vuoden takaa, 1990-luvun alkuvuosien laman ajoilta. Aiemmin puhuttiin veronkierrosta ja talousrikollisuudesta. Totta kai pimeitä urakoita on ollut olemassa jo kauan, esimerkiksi 1970-luvulla kuittikauppaa, harmaan talouden tutkija Markku Hirvonen kertoo. Sama ilmiö esiintyy alalla muissakin maissa. Keski-Euroopassa ongelma on vielä laajempi. Meillä ei ole olemassa samanlaista siirtotyövoimaa. Varmasti Suomi on harmaan talouden janalla parhaassa päässä, mutta emme haluaisi olla sillä janalla ollenkaan, Rakennusteollisuus RT:n työmarkkinajohtaja Tapio Kari toteaa. EU:ssa korostetaan palveluiden ja työvoiman vapaata liikkuvuutta. Vastapainoksi tavoite pitäisi kuitenkin olla se, että muualta tulevat voidaan jokaisessa maassa laittaa myös samaan kontrolliin kuin oman maan kansalaiset ja yritykset, Markku Hirvonen painottaa. 13

14 Harmauden sävyt vaihtelevat H armaan talouden muotoja on paljon tapahtuu ylilaskuttamista, kuutamourakointia ja konkurssikeinottelua. Vuosi sitten tehdyn tutkimuksen mukaan osa rakennusalan harmaista markkinoista on niin sanotusti kokonaan pimeää, yleensä pientalorakentamiseen liittyvää liiketoimintaa, jossa toimija ei ilmoita tulojaan verottajalle lainkaan. Tällöin on kyse yhden yrityksen tai jopa yhden henkilön yhdelle toimeksiantajalle tekemästä työstä. Pientalorakentamisen ja -remonttien teettäminen pimeästi on ollut Suomessa suorastaan perinne. Suurilla työmailla toimivissa aliurakkaketjuissa harmaa talous on puolestaan tyypillisesti sellaista, jossa liikevaihto ilmoitetaan, mutta veroja ei makseta. Verotettava tulo nollataan tekaistuilla työkuiteilla, jotka ostetaan tarkoitusta varten olemassa olevilta yrityksiltä. Palkat maksetaan ainakin osittain pimeästi kun osa palkasta on veronalaista tuloa, palkansaaja ei joudu selittämään toimeentuloaan ympäristölleen. Yleensä harmaata taloutta harjoittava yksikkö on yritys, jonka palveluksessa on työvoimaa. Toki yksittäinenkin remontteja tekevä ammattimies voi jättää tulot ilmoittamatta. Kotitalousvähennyksen vuoksi tekijöiden pitää ilmoittautua ennakkoperintärekisteriin, mutta se ei tietenkään tarkoita, että kaikki tulot ilmoitettaisiin, Markku Hirvonen sanoo. Selkeä tendenssi on, että suuret rakennusliikkeet ja suuret työmaat ovat parantaneet valvontaa. Harmaata taloutta on siirtynyt entistä enemmän korjausrakentamispuolelle. U usi ilmiö on viimeisten viiden vuoden aikana, EU:n laajenemisen myötä yleistynyt ulkomaisten yritysten hyväksikäyttö. Työvoiman ja palvelujen vapaa liikkuvuus on tuonut tullessaan myös ongelmia. Tavallista on, että aliurakan tekijä on ulkomaille On pohdittu, onko harmaa talous lamakauden vai nousukauden ilmiö. Ikävä kyllä se tuppaa olemaan molempia. Vain syyt ja ilmenemismuodot vaihtelevat. Suhtautuminen ilmiöön vaihtelee suhdanteen mukaan. Lama herättää yhteiskunnan huomaamaan kilpailun vääristymät, nousukaudella todetaan, ettei pidä liikaa niuhottaa. Harmaan talouden tutkija Markku Hirvonen rekisteröity mutta mahdollisesti suomalaisten omistama yhtiö. Yritys perustetaan usein Viroon, koska sinne on helppo perustaa yritys ilman käyntiä maassa. Jos yritys toimii Suomessa alle puoli vuotta, sille ei synny Suomessa kiinteää toimipaikkaa, ja tällöin sen ei myöskään tarvitse maksaa Suomeen veroja. Näin hyödynnetään laillisiakin rakenteita, Hirvonen selittää. Joskus oikeastikin voi olla niin, että yritys toimii Suomessa tai sen työntekijät työskentelevät täällä vain alle puoli vuotta, jolloin veroja ei myöskään tarvitse maksaa. Viimevuotisen tutkimuksen mukaan kuitenkin pelkästään rakennusalalla toimii jopa ulkomaista työntekijää, ja on varsin epätodennäköistä, että tämä massa vaihtuisi kokonaisuudessaan puolen vuoden välein. Ulkomaisia työntekijöitä pitäisi siis löytyä verottajan rekisteristä huomattavasti enemmän kuin nyt. V erottajan on nykyisellään erittäin vaikea valvoa tilannetta ja seurata työntekijöiden oleskeluaikoja tai yritysten toimintaa Suomessa. Harmaiden yrittäjien on helppo vaihtaa yrityksensä uuteen niin usein, ettei kiinteää toimipaikkaa pääse syntymään. Kaikkea ei kuitenkaan voida laittaa ulkomaalaisten syyksi. Rakennusteollisuus RT:n työmarkkinajohtaja Tapio Kari muistuttaa, että lähtökohtaisesti ongelma on kuitenkin kotikutoinen. Merkittävimmät kiinni jääneet rikolliset ovat suomalaisia. Tämä on myös kulttuurikysymys. Ajan myötä alalle on kerääntynyt porukkaa, joka ei välitä tulevaisuudestaan, Kari pohtii. Suurimpia haittavaikutuksia lonkeroiden levittäytymisestä ovat paitsi verotulojen menetys, myös alan kilpailun vääristyminen, työn laatuun liittyvät ongelmat ja hintatason lasku. Yksi epäkohta on palkkaus: ulkomaisissa yrityksissä työntekijät ovat usein alipalkattuja. Tosin Suomessa alipalkattunakin toimiva ulkomainen työntekijä saattaa enemmän palkkaa kuin hän saisi kotimaassaan, mutta palkkojen välinen erotus on luonnollisesti pois Suomen veropohjasta. Samaan aikaan työntekijän sosiaaliturva jää heikoksi. Myös työturvallisuus jää usein normaalia kehnommaksi. Työehtosopimusten mukaista palkkaa maksavien, veronsa ja muiden velvoitteensa hoitavien rehellisten yritysten on vaikea kilpailla niiden kanssa, jotka erilaisten keinottelujen ansiosta tekevät urakoista jopa 30 prosenttia alhaisempia tarjouksia. Kilpailun vääristyminen saa epäterveet toimintatavat leviämään yhä laajemmalle. 14

15 Kohti valoisampaa Laajamittaisten ongelmien vuoksi sekä työnantajajärjestöt, yritykset että työntekijät ovat ottaneet aktiivisen otteen harmaan talouden torjumiseen. Ongelman kimppuun on käyty ja ollaan edelleen käymässä useiden uusien keinojen voimin. Huhtikuussa käyttöön tuli niin sanottu käännetty arvonlisävero, josta on saatu Ruotsissa hyviä kokemuksia. Käännetty alv ei poista harmaata taloutta, mutta vähentää siitä aiheutuvia kustannuksia ja pienentää sen harjoittajien saamaa kilpailuetua. Sen myötä aliurakointiketjuissa ei enää pitäisi syntyä tilanteita, joissa ylempänä ketjussa olevat yritykset vähentävät sellaista arvonlisäveroa, jota alempana ketjussa kukaan ei maksa. Seuraavaksi apukeinoksi valmisteilla on ensi vuoden alusta kaikille pakollinen veronumero, joka liitetään mukaan työmaalla käytettävään kuvalliseen tunnisteeseen. Suunnitteilla on, että se tulee olla haettuna myös kaikilla ulkomaalaisilla työntekijöillä heinäkuun alusta alkaen käynnistyvillä työmailla. Veronumeroon on tarkoitus liittää ilmoitusvelvollisuus verohallinnolle, kuka työmaalla työskentelee ja kuinka kauan sekä myös urakkasummat. Veronumero sellaisenaan ei vielä auta. Kuvallinen tunnistehan on jo nyt pakollinen työmailla, mutta sen käyttö ei ole mitenkään sataprosenttista. Tarvitaan säännöstö, jonka mukaan tehdään valvontaa ja laiminlyönneistä rangaistaan. Lisäksi veronumeron käyttöön on syytä liittyä urakoitsija- ja työntekijätietojen ilmoittaminen verohallinnolle, jotta veronumerosta saadaan valvonnallinen hyöty. Asiaa on valmisteltu nopealla aikataululla. Toivottavasti myös ilmoitusvelvollisuus ja sanktiot tulevat käyttöön ensi vuoden aikana, Markku Hirvonen painottaa. Y ksittäisiä ongelmakohtia riittää. Pientalorakentamisen valvonta on tähän asti ollut vaikeaa. Nyt on tehty esitys, että rakennuslupavalvontaan kytkettäisiin selvitys siitä, kuka työn tekee. Tärkeä ratkaisematon kysymys on Hirvosen mukaan ulkomaisten yritysten asema siinä, kuka veroista vastaa. Tällä hetkellä ulkomaiset ja kotimaiset yritykset eivät ole samalla viivalla keskenään. Myös tilaajavastuulaki kaipaa terävöittämistä. Ongelma on Hirvosen mielestä se, että alipalkkausta ei ole kriminalisoitu. Työsuojeluviranomaisilla on vain vähän keinoja tehdä mitään, vaikka joku maksaisi työehtosopimuksen alittavaa palkkaa. Tällä hetkellä on paljon asioita vireillä. Vuoden kuluttua alkaa ehkä näkyä, miten hallituksen kunnianhimoinen ohjelma on lähtenyt toteutumaan. Tilaajavastuulain ansiosta moni rakennusliike valvoo järjestelmällisesti aliurakoitsijoita. Skanska käyttää työssä apuna sähköistä hankintajärjestelmää. Ei ole silti täysin varmaa, että kaikilla alihankintakumppaneilla olisi kaikki lakisääteiset asiat hoidettuna. Kohteessa voi olla satoja sopimuksia, ja niille asetetuissa vaatimuksissa on omat mutkansa. Joukkoon voi mahtua monenlaisia kumppaneita, Skanskan toimialajohtaja Tuomas Särkilahti sanoo. Tietoinen halpatyövoiman käyttö aiheuttaa suuria vääristymiä tarjouskilpailuun. Kilpailua tervehdyttäisi selvästi se, että pääurakoitsijan tulisi aina selvittää alihankkijoiden toiminta lakisääteisissä velvollisuuksissa. Suunta on kaikkiaan huolestuttava. Jos tämä jatkuu, täytyy olla huolissaan siitä, mistä enää löytyy tervettä aliurakoitsijakantaa. Suuri ongelma on työn laatu. Kun yritykset ja työntekijät kiertävät pimeästi työmaalta toiselle ja yritysten perustaminen ja kaataminen on helppoa, eikä kukaan kanna vastuuta työn laadusta. Yritykset eivät ole poliiseja RT:n työmarkkinajohtaja Tapio Kari Rakennusliikkeille on tärkeää huolehtia työn laadusta ja välttää negatiivista julkisuutta, mikä on saanut yritykset tarttumaan harmaan talouden torjuntaan. Tapio Kari kuitenkin muistuttaa, että yritysten tehtävä ei ole toimia poliisina. Yritykset voivat tuottaa tietoa viranomaisille valvonnan kohdentamista varten, mutta niiden tulee voida keskittyä ensisijaisesti liiketoimintaansa, Kari toteaa. RT:ssä koetaan ongelmaksi se, että vastustuskeinot aiheuttavat suurta rasitusta yrityksille. Veronumeron ja vuoden 2012 aikana tulevien työmaan ilmoitusvelvollisuuksien käyttöönoton arvellaan maksavan 50 miljoonaa euroa. Valtion suoranaiset kustannukset ovat kymmenen miljoonaa. Tässä on pieni epäsuhta, jos ajatellaan, että valtio saa lisää verotuloja miljoonaa euroa. Yritysten intressi on järkevöittää kilpailua, mutta kustannuksia ei voi kasvattaa loputtomiin. Lisätyö rasittaa eniten niitä, jotka hoitavat asiat kunnolla jo ennestään. Ne, jotka eivät hoida, viis veisaavat uusistakin säännöistä. 15