Smail. Uusia muotoja. Uusi toimitusjohtaja. Kirkkautta harmauteen Infrarahoitus etsii luovia väyliä. Äiti pärjää hyvin Kontulan ryhmäkodissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Smail. Uusia muotoja. Uusi toimitusjohtaja. Kirkkautta harmauteen Infrarahoitus etsii luovia väyliä. Äiti pärjää hyvin Kontulan ryhmäkodissa"

Transkriptio

1 Smail Kumppanuuden rakentaja Uusi toimitusjohtaja tuo Uusia muotoja 8 Kirkkautta harmauteen Infrarahoitus etsii luovia väyliä Äiti pärjää hyvin Kontulan ryhmäkodissa

2 Teksti: Katri Syvärinen Kuva: Matti Matikainen Tärkeintä Tärkeintä on pitkäjänteisyys Tarvitaan uskoa tulevaisuuteen ja lehmän hermoja, kun toimintakulttuuria ja liiketoimintatapoja muutetaan. Suuret muutokset eivät synny hetkessä, mutta positiivisella viestinnällä, järjestelmällisyydellä ja pitkäjänteisyydellä saadaan valtavasti aikaan. Skanska kulkee kohti strategian mukaisia tavoitteitaan siirtymällä voimakkaasti kilpailluista useiden sopimusosapuolien jaetuista urakoista kohti hankkeita, joissa toimimme kokonaisvastuullisemmin joko design & build -urakoitsijana tai perustajaurakoitsijana. Näin asiakkaan riski aikataulusta, kustannuksista ja laadusta pienenee, vastuusuhteet selkeytyvät ja asiakas saa tarpeidensa mukaiset tilat helpommin. Aiemmassa tehtävässäni aluejohtajana ja nyt hankekehityspalveluista vastaavana johtajana olen nähnyt selvästi, että vastuusuhteiden selkiytyessä asiakkaat ovat tyytyväisempiä kuin perinteisissä jaetuissa urakoissa. Omaperustainen hanke ei synny itsestään. Sen kehittämiseen lähdetään tyhjältä pöydältä: kuunnellaan asiakkaita, luodaan sen pohjalta liikeidea, hankitaan tontti, teetetään suunnitelmat ja myydään idea sekä vuokralaisille että sijoittajille. Palapelin kasaus vaatii monen osan yhteensovittamisen, ennen kuin toteutussopimukset voidaan allekirjoittaa. Aikajänne pitenee: kilpailu-urakassa tarjousaika lasketaan viikoissa, projektikehityshankkeessa kehitysaika kestää puolesta vuodesta kahteen vuoteen. Omaperusteisissa hankkeissa lopputulos on laadukkaampi ja ympäristötehokkaampi. Skanskalaisina pystymme hyödyntämään koko konsernin osaamista, tietotaitoa ja taloudellisia resursseja entistäkin paremmin asiakkaidemme eduksi. Omaperustaiset hankkeet tuottavat näin myös meille onnistumisia ja sen myötä hyvää fiilistä. Onnistuminen ruokkii uusia onnistumisia, parempaa viihtyvyyttä työssä ja parempaa kannattavuutta. Vapaa-ajalla etsin onnistumisia DX-kuuntelun eli kaukaisten yleisradioasemien bongauksen parissa. Olen harrastanut sitä lähes kolmekymmentä vuotta, ja vuosittain pyrin tekemään kuunteluretken Lappiin. Kaamoksen keskellä keskitymme suunnistamaan radioaalloilla uusia radioasemia etsien sekä luonnosta, hiljaisuudesta ja hyvästä ruuasta nauttien. Kuka? Timo Reiniluoto, Skanskan Hankekehityspalvelut-yksikön vetäjä ja Skanskan johtoryhmän jäsen, diplomi-insinööri ja kiinteistörahoituksen MBA Tärkeintä töissä on yhteinen onnistuminen asiakkaidemme kanssa. Tärkeintä vapaa-ajalla on nauttia perheen kanssa yhteisistä asioista ja iloita pienistäkin onnistumisista kiireisen arjen keskellä. 2

3 3

4 Tässä ja nyt 8Suomen Skanskan uusi toimitusjohtaja Kenneth Nilsson tuo suomalaisrakentamiseen Skanskan parhaita kansainvälisiä käytäntöjä. Skanskan ykkösasema rakentuu uudessa strategiassa lukuisista palasista. 10 Äänettömät eläimet kiipesivät tornitaloon Vantaan Martinlaaksoon rakennettava As. Oy Vantaan Martintorni piristää pimeälläkin. Lokakuussa harjakorkeutensa saavuttanutta 15-kerroksista tornitaloa koristaa rakennusaikana kuvanveistäjä, maalarimestari Silja Selosen valotaideteos. Teoksen on tarkoitus olla esillä tammikuun 2012 loppuun asti. Fluoresoivilla levyillä ja ultraviolettivalolla toteutetun teoksen inspiraatio löytyi aluetta ympäröivästä luonnosta. Äänettömästi liikkuvat metsän eläimet somistavat nyt ihmisten korkean ja kauniin pesän, taiteilija kuvailee. Skanskalla on ollut paljon yhteistyötä kuvataiteilijoiden kanssa eri rakennusprojektien aikana. Ne ovat ilahduttaneet ohikulkijoita ja tarjonneet taide-elämyksiä arjen keskelle. Lisää Martintornista sivulla 32 Rakennusalan harmaiden markkinoiden kirkastaminen on valtava, mutta palkitseva urakka. 16 Somalialainen Huseen Omar on elementtissään maahanmuuttajille suunnatussa oppisopimuskoulutuksessa. 12 4

5 Kumppanuuden rakentaja Vantaan Leinelään Suurten infranousevalla uudella hankkeiden asuinalueella rahoitukseen kukkii myös etsitään uusia, taide. luoviakin ratkaisuja Skanska Infra vastaa isojen hankkeiden haasteisiin merkittävästi vahvempana, kun se osti infra-alan yrityksen Sorasetin. WTC Helsinki Airport on menestys pääkaupunkiseudun kilpailluilla toimitilamarkkinoilla Taipuu, vaan ei taitu Liisa Salmela päätoimittaja Muutoshan on se ainoa pysyvä asia. Sen olemme Skanskassa nähneet tänä syksynä, kun olemme käyneet läpi suuria muutoksia: lokakuussa allekirjoitimme sopimuksen Soraset Yhtiöiden ostamisesta (lue lisää sivulta 24), ja marraskuun alussa tehtävässään aloitti uusi toimitusjohtajamme Kenneth Nilsson (sivulla 8). Kumpikin muutos luo Skanskalla uusiutumisen ja kasvun mahdollisuuksia haastaen samalla organisaatiomme reaktiokyvyn. Myös markkinatilanne on tällä hetkellä nopeassa, liki arvaamattomassa muutoksessa. Yritysten on tarvittaessa muutettava liiketoimintasuunnitelmiaan ja strategioitaan (sivulla 10), niitä kovalla työllä hiottuja ja mietittyjä, pystyäkseen sopeutumaan ja selviämään taivutettava niitä, jotteivät ne taittuisi. Jääkö meille myllerrysten keskellä jäljelle mitään todella pysyvää? Minusta sellainen peruskivi, joka ei hevillä horju, ovat Skanskan arvot ja eettiset ohjeet. Emme esimerkiksi hyväksy syrjintää tai häirintää, pyrimme vähentämään palvelujemme ja toimintamme ympäristövaikutuksia ja tuomitsemme vapaan kilpailun rajoittamisen epäterveillä keinoilla. Arvoihimme kuuluu myös avoin keskustelu ongelmallisistakin asioista. Siksi olemme nostaneet tässä lehdessä esiin alallemme pesiytyneen harmaan talouden (sivulla 12), jota vastaan rakennusteollisuus yhteistyökumppaneineen on tänä syksynä näkyvästi kampanjoinut. Toivomme, että kampanja tuottaa tilanteeseen muutoksia pysyvästi. 28 Helsingin Myllypuroon rakentuu tiivis, tehokas ja tunnelmallinen puinen kaupunkikylä. VAKiopALSTAT Tärkeintä... 2 Pääkirjoitus... 5 Nostot... 6 Tulevaisuudenkuva Kuvatut x väite Julkaisija: Skanska Oy, PL 114, Helsinki päätoimittaja: viestintäpäällikkö Liisa Salmela, puhelin Toimitus ja ulkoasu: Viestintätoimisto Selander & Co. Oy, puhelin Taitto: Juha Immonen paino: Hämeen Kirjapaino Oy, 11/2011 painos: kpl paperi: MultiArt Silk 130g/m 2 osoitteenmuutokset ja palaute: tai puhelin Smail Uusi toimitusjohtaja tuo Uusia muotoja 8 Kirkkautta harmauteen Infrarahoitus etsii luovia väyliä Äiti pärjää hyvin Kontulan ryhmäkodissa Kenneth Nilssonin kuvasi kanteen Susanna Kekkonen Painotuote HÄMEEN KIRJAPAINO OY

6 Nostot Skanska on laajentanut työturvallisuuden koulutustaan myös verkkoon. Syyskuussa avatussa sisäisessä työturvallisuuden verkkokoulussa opiskellaan muun muassa eri työtehtävien vaaratilanteita ja niihin varautumista, työturvallisuusmääräyksiä ja läheltä piti -tilanteita. Kursseja oli aloitusvaiheessa kahdeksan. Verkkokoulutus on suunniteltu nimenomaan työmaaolosuhteisiin: opiskelija voi suorittaa kursseja omassa tahdissaan, silloin kun työmaan kiireissä on rauhallisempi hetki. Työturvallisuus on yksi Skanskan uuden strategian peruspalasista. s. 10 Skanska projektikehitysväkeä voimaannuttavalla sieniretkellä Nuuksion syysmaisemissa: projekti-insinööri Tuomas Heiska (takana vasemmalla), toimitusjohtaja Jukka pitkänen, ympäristö- ja työturvallisuuskoordinaattori Mia Andelin, rakennuttajapäällikkö Janne Johansson, vuokraus- ja markkinointipäällikkö Eero ojala, kiinteistöpäällikkö Jaron Moilanen ja vuokrauspäällikkö Michael Ekström sekä controller Tiina Koivu (eturivissä vasemmalla), vuokrausneuvottelija Heini Sivula, rakennuttajapäällikkö Hannele Vainio ja markkinointikoordinaattori Minna Rannikko. Henkilöstökuvasta puuttuvat johtaja Kari Hovi ja rakennuttajapäällikkö Antti Nousiainen. Lisävoimaa toimitilahankkeisiin Kuva: Matti Matikainen Skanska vahvistaa toimitilojen projektikehitystään. Toiminnasta vastaa Suomessa CDF eli Skanska Commercial Development Finland Oy, joka on osa Skanskan pohjoismaista toimitilaprojektikehitysyksikköä. Se toimii aloitteentekijänä, kehittäjänä ja sijoittajana toimistorakennus- sekä logistiikka- ja liiketilahankkeissa. Euromoney-lehti on arvioinut yksikön Pohjoismaiden parhaaksi projektikehittäjäksi kolmena vuonna peräkkäin. projektikehityspalveluiden vahvistaminen on yksi Skanskan uuden strategian peruspalasista. s. 10 Työturvallisuutta yli hankkeessa Skanska-konsernin lokakuussa järjestämä kansainvälinen työturvallisuusviikko kokosi työturvallisuuskysymysten pariin 18 maassa noin Skanskan työntekijää sekä tuhansia asiakkaita, aliurakoitsijoita, tavarantoimittajia ja muita yhteistyökumppaneita yhteensä yli hankkeessa. Järjestyksessään seitsemäs työturvallisuusviikko oli maailman suurin yksittäisessä yrityksessä järjestetty työturvallisuustapahtuma. Viikon erityisteemana Suomessa oli vaarallisten alueiden rajaaminen. Huomiota kiinnitettiin erityisesti oikeanlaisten suojakaiteiden ja kulkuesteiden käyttöön oikeissa paikoissa. Skanskasta Palokan terve keskus harjakorkeudessa Kuva: Tuija Nygrén Palokan koulukeskus Jyväskylässä nousi loppukesästä harjannostajaisvaiheeseen. Keskuksesta valmistuu vuoden 2012 kevääseen mennessä todellinen monitoimikeskus. Opetustoiminnan lisäksi keskus palvelee alueen asukkaan kulttuuri-, liikunta- ja kokoontumistarpeita. Pinta-alaltaan lähes neliön kokoiseen keskukseen sijoittuvat muun muassa aluekirjasto ja kansalaisopisto. Palokan monitoimikeskus toteutetaan niin kutsuttuna Terve talo -hankkeena. Tähän on enemmän kuin hyvät ja ajankohtaiset syynsä: tällä hetkellä Palokan koulu joutuu toimimaan väliaikaistiloissa vanhan koulurakennuksen sisäilmahaittojen takia. 6

7 Rail sai rinnalleen Roadin Skanska Infra on kehittänyt ja tuonut markkinoille Soundim Rail -ratameluaidasta kehitetyn Soundim Road -meluaidan. Meluntorjunnan tarve on kasvanut samassa tahdissa kuin rakentaminen vilkkaiden liikenneväylien varrella on lisääntynyt, tuotekehittelyssä mukana ollut Skanskan Janne Tikkamäki kertoo. Kevytrakenteinen, alumiinirunkoinen Soundim Road mukautuu joustavasti käyttökohteen mukaan. Aidan ulkonäköön ja värivaihtoehtoihin on kiinnitetty erityisesti huomiota, onhan aita näkyvä osa kaupunkikuvaa. Helposti asennettavan aidan muuntojoustavuus ja täydennettävyys pienentää tuntuvasti sen elinkaarikustannuksia perinteisiin järjestelmiin verrattuna. Kuvat: Jyrki Vesa Nyt on kutulohille voimalan molemmilla puolilla väylät auki pienen matkaa yläjuoksulle, Lapin ELY-keskuksen Jukka Viitala (edessä) ja Skanska infran Matti Hyvönen kertovat tyytyväisenä. Arvokaloille automaattinen kakkoskaista Perämeren taimenien, lohien, siikojen ja muiden arvokalojen nousu ylös Kemijokea helpottuu tuntuvasti Isohaaran voimalan kohdalla. Isohaara on Kemijoen ensimmäinen voimala mereltä katsottuna. Voimalan lähes 20 vuotta sitten rakennetun kalatien vastarannalle on nyt valmistunut toinen, pitkälle automatisoitu kalatie. Noin 100 metrin pituinen uusi kalatie on rakennettu maan alle, vanhaan uittotunneliin. Sinne on asennettu teräsaltaita, joissa nousu- ja suvanto-osuudet vaihtelevat. Kalatien suulla oleva keräilyallas täyttyy vedellä, kun kaikuluotaimet havaitsevat altaassa reittiä etsiviä kaloja. Veden noustua riittävän korkealle kalat pääsevät kalatien aukosta sisään ja lähtevät uimaan ylävirtaan. Tämän jälkeen alas tyhjenee odottamaan uusia nousijoita, Skanska Infran työmaapäällikkö Matti Hyvönen kuvailee. Isohaaran toinen kalatie on osa Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamaa Askel Ounasjoelle -projektia. Siihen sisältyy myös huomattava määrä lohien ylisiirtoja Ounasjoelle. Emolohien ylisiirroilla käytännössä autokuljetuksilla pyritään elvyttämään Ounasjoen vaelluskalakantoja. Kuvat: Jouni Knihtilä ja istockphoto 7

8 Uusi toimitusjohtaja Kenneth Nilsson tuo Kansainvälisyyden nostetta suomalaisrakentamiseen Vaikka rakentaminen on aina paikallista, kansainväliset käytännöt ovat hyödyllistä oppimateriaalia. Skanskan oy:n uusi toimitusjohtaja Kenneth Nilsson pyrkiikin tuomaan yhtiön suomalaisille asiakkaille koko konsernin parhaita kansainvälisiä käytäntöjä ja malleja. Teksti: Antti J. Lagus Kuva: Susanna Kekkonen 8

9 Suomen Skanskan pääkonttorin portaita on noussut marraskuun alusta lähtien uusi toimitusjohtaja, ruotsalainen Kenneth Nilsson (50). Vaikka hänellä on takanaan lähes neljännesvuosisadan kokemus konsernin kotimaan Ruotsin rakennusmarkkinoista, lähinaapuri Suomen markkinoissa hänellä on edessään vielä monta opin porrasta. Olemme kansainvälinen rakennusyritys, mutta toimimme paikallisesti. Skanska Oy:n toimitusjohtajuus merkitseekin minulle oppimisprosessia. Olen uusi täällä, ja haluan tavata ja oppia tuntemaan niin asiakkaita kuin sidosryhmien edustajia, Kenneth Nilsson kertoo. Nilsson on pitkän linjan skanskalainen. Hän aloitti työt Skanskalla vastavalmistuneena insinöörinä vuonna 1987 ja on tehnyt sen jälkeen tasaisen ja nousujohteisen uran yhtiössä. Vuonna 2003 hänestä tuli Ruotsin Skanskan infrarakentamisesta vastaava varatoimitusjohtaja ja yhtiön johtoryhmän jäsen. Merkittävimmistä hankkeistaan hän mainitsee esimerkkinä Göteborgin pohjoispuolelle rakennetun E6-moottoritien. Uran alkujoista on jäänyt mieleen erityisesti 1990-luvun alun rakennusalan lama. Lama-aika oli tiukkaa, mutta hyvin opettavaista. Hyvinä aikoina kaikki voivat menestyä, mutta vasta huonoina aikoina todella nähdään, mikä kantaa. Silloin on tärkeätä, että asiakassuhteet ovat kunnossa. Yhtä tärkeää on saada oikeat ihmiseen oikeaan projektiin. Laadukas työ on kerralla valmis Skanskan menestystekijöitä pohtiessaan Nilsson korostaa toiminnan tehokkuuden ja tuottavuuden merkitystä. Kun rakentajan tuotantokoneisto on tehokas, tällä taataan sekä oman toiminnan että asiakkaan tilaaman projektin kilpailukykyisyys ja kannattavuus. Kannattavuutta parantavat myös kustannustehokkaat ostot ja Voimaa kulttuurista ja viheriöltä Vaikka suomalaisilla ja ruotsalaisilla on aina ollut oma erikoislaatuinen suhteensa, Kenneth Nilssonin mielestä suomalaiset ja ruotsalaiset ovat kansoina varsin samanlaisia. Sama pätee rakennusalalla. Nyt minun pitää vain kuunnella ja oppia, miltä markkinat näyttävät. Rakennusala sinänsä on paikallinen. Nilssonin perehtyminen Suomeen helpottuu tuntuvasti, kun hän löytää sopivan asunnon Helsingin seudulta. Hän muuttaa asumaan Suomeen vakituisesti. Lomillaan Nilsson mielellään matkustelee kihlattunsa kanssa uusissa ympä- ristöissä. Viime vuosina matkat ovat usein suuntautuneet Italiaan, ei vähiten maan kulttuuritarjonnan ansiosta. Lisävirtaa toimitusjohtajan tehtä- viin hän hakee myös lenkkipoluilta ja golf-viheriöiltä. Nilsson kertoo pelaavansa golfia lähinnä sen sosiaalisuuden takia. Pelatessa Juha Hetemäki suurhankkeiden ladunavaajaksi Skanska Oy:n toimitusjohtajana ja Skanska Suomi -liiketoimintayksikön johtajana vuodesta 2004 toiminut Juha Hetemäki (58) jatkaa edelleen yhtiön palveluksessa. Hän keskittyy Skanskan linjaorganisaation tukemiseen monia osapuolia yhdistävissä suurissa projektikokonaisuuksissa ja kaupunkikehittämishankkeissa. Johtajan vakanssilla marraskuun alussa tehtävänsä aloittanut Hetemäki raportoi yhtiön hallituksen puheenjohtajalle Claes Larssonille. erityisesti työn hyvä laatu. Hyvää laatua on se, että työt valmistuvat kerralla. Skanskan menestys rakentuu Nilssonin mukaan kaikkialla yhtiön arvoihin. Nämä liittyvät työturvallisuuteen, eettisyyteen, ympäristövaikutuksiin, laatuun ja tappiottomiin projekteihin. Tappiolliset projektit ovat hänen mukaansa huonoimpia mahdollisia lopputuloksia niin Skanskalle kuin asiakkaillekin. Kaikki osapuolet häviävät. Tappiollisia projekteja on opittava välttämään etukäteen. Kun Nilssonilta kysyy, millainen Skanskan kilpailukyky on Suomessa juuri nyt, hän arvioi olevansa vielä liian kokematon henkilö vastaamaan. Hän toki tuntee Skanskan, mutta ei riittävästi kilpailijoita. Hänen mielestään parhaita vastaajia ovat asiakkaat. ppp-hankkeisiin kansainvälistä yhteistyötä Ruotsissa PPP-hankkeita (Public Private Partnership) on toteutettu vain muutamia. Arlandan junayhteys on yksi tällainen. Sen sijaan muissa maissa Skanska on tehnyt niitä useita Suomen lisäksi muun muassa Norjassa, Etelä-Amerikassa ja Isossa-Britanniassa. Nyt meillä on Ruotsissa meneillään Skanskan historian suurimpaan PPP-sopimukseen perustuva hanke. Tukholmassa rakennettava sairaala Nya Karolinska Solna on arvoltaan yli 14 miljardia kruunua eli noin 1,6 miljardia euroa. Tämä on Ruotsin ja Ison-Britannian Skanskan yhteishanke. Isossa-Britanniassa on rakennettu tällä mallilla useita sairaaloita, Nilsson kertoo. Projektissa hyödynnetään erityisesti Englannissa kehitettyä osaamista. Nilsson näkee, että yhteistyömallia voidaan todennäköisesti soveltaa myös Suomessa. Suomen Skanskan kasvutavoitteita tai -tahtia tuore toimitusjohtaja ei vielä halua tarkentaa. Voimme kasvaa joko orgaanisesti tai ostamalla muita yrityksiä. Tästä käy esimerkiksi Soraset Oy:n osto. Kasvu sinällään ei ole päämäärä, vaan kokonaisuudesta pitää tulla kilpailukykyisempi. 9

10 Teksti: Ari Selander Kuvat: Jyrki Vesa Kuvien henkilöt: Riina Koskinen ja Kimmo Seppänen Viisi nollaa 2. Työturvallisuus 3. Henkilöstö 5 4. Asiakastyö 5. Tuottavuus 4 6. Ympäristötehokkuus 7. projektikehitys- ja 3 e rakentamispalvelut 8. Kannattava kasvu e. eettisyys Skanskan tavoitteena on olla vuonna 2015 Rakennusalan johtava yritys 2 Skanskan toiminnan eettisyys, 1 1 joka on kirjattu Code of Conduct -ohjeistoon, ohjaa yrityksen kaikkea strategista ja operatiivista toimintaa. 3 Henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittämiseksi Skanskalla on lukuisia johtamisen, oppimisen ja työhyvinvoinnin ohjelmia, joilla se pyrkii alan parhaaksi työpaikaksi ja työnantajaksi. Skanska toteuttaa uutta kannattavan kasvun strategiaa. Yhtiö tavoittelee hyvää tulosta ja pyrkii kasvamaan merkittävästi ja kannattavasti Suomessa ja Virossa. Asiakkailleen Skanska haluaa olla ykkösvalinta rakennusalan osaavin ja tehokkain yritys. Jos vielä edellisellä strategiakaudella Skanska korosti toimintojensa ja taloutensa vakauttamista, nyt strategisena ydintavoitteena ovat hyvä kannattavuus. Kun kannattavuus on kunnossa, yksikkö tavoittelee kasvua. Uudella, vuoteen 2015 ulottuvalla kaudella Skanska pyrkii kasvamaan orgaanisesti, mutta myös yritysostot ovat mahdollisia. Tästä on esimerkkinä infra-alan yrityksen Sorasetin ostaminen. Kannattavan kasvunsa vauhdittamiseksi Skanska satsaa erityisesti omiin projektikehityshankkeisiin niin asunto- kuin toimitilarakentamisessakin. Painopisteen muutosta tarjouskilpailuihin perustuvista urakoista neuvottelu-urakoihin tuetaan muun muassa kiinnittämällä entistä enemmän huomiota riskienhallintaan. Skanska on asettanut päämääräkseen rakennusalan johtavan aseman markkina-alueellaan. Taloudellisten mittareiden ohella se tarkoittaa edelläkävijän ja suunnannäyttäjän asemaa muun muassa työturvallisuudessa, toiminnan eettisyydessä, henkilöstön kehittämisessä, energia- ja ympäristötehokkuudessa sekä toiminnallisessa tehokkuudessa. Näiden kaikkien palasten onnistuneesta yhteensovittamisesta rakentuu Skanskan ykkönen. 6 Ympäristötehokkuuden lisääminen Skanska-konserni on useilla markkina-alueillaan johtava ympäristötehokkaiden projektien kehittäjä ja rakentaja. Tähän Skanskalla on erinomaiset mahdollisuudet myös Suomessa, jossa ympäristövaikutusten vähentäminen ja ekotehokkuuden lisääminen suuntaavat ratkaisevasti tulevaisuuden rakentamista. 10

11 1 Viisi nollaa Skanskan kannattava kasvu ja kaikki muukin toiminta rakentuu yhteiselle arvoperustalle. Skanskan arvot on kiteytetty viiteen nollaan: nolla tappiotyötä nolla virhettä nolla tapaturmaa nolla ympäristörikettä nolla eettistä rikettä. 2 Työturvallisuuden edistäminen Työturvallisuuden edistämisen tilastollinen tavoite on, että työmailla sattuisi enintään alle kaksi tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Tärkein tavoite on, että jokainen Skanskan ja sen kumppanin työntekijä pääsee töistä terveenä kotiin joka päivä. 4 Asiakastyön kehittäminen Asiakasyhteistyötään Skanska kehittää muun muassa aktivoimalla vuoropuhelua asiakkaiden kanssa. Kaikista hankkeista laaditaan esimerkiksi asiakassuhdekartoitukset ja palautteet käydään läpi yhdessä asiakkaiden kanssa. 5 Tuottavuuden parantaminen Skanska parantaa tuottavuuttaan toiminnan tehokkuuden ja laadun kautta. Pääinstrumenttina on vakioidun toiminnan ja sitä ohjaavan toimintajärjestelmän kehittäminen. Työtä tukevat muun muassa hankinnan ja logistiikan tehostaminen sekä tietomallintamisen ja tuotteistettujen vakioratkaisujen kattava hyödyntäminen. 7 projektikehitys- ja rakentamispalveluiden edistäminen Skanska pyrkii omilla projektikehityshankkeillaan tarjoamaan asiakkailleen kokonaisvaltaisempia ja pidemmälle jalostettuja palveluja. Omaperustaisten hankkeiden edistämiseksi se muun muassa sijoittaa maa-alueisiin ja lähtee mukaan valittuihin hankkeisiin myös investoijana. 8 Kannattavan kasvun vahvistaminen Skanska pyrkii kasvamaan markkinoita nopeammin ja kasvattamaan liikevaihtoaan noin puolitoistakertaiseksi vuoden 2010 tasosta. Se hakee kasvua ja hyvää kannattavuutta erityisesti projektikehityshankkeista ja neuvotteluurakoista, joiden yhteenlaskettu osuus liikevaihdosta pyritään kasvattamaan noin kahteen kolmasosaan. Vuonna 2010 neuvotteluurakoiden osuus liikevaihdosta oli vielä suhteellisen vaatimaton. 11

12 Varjoista valoon Työmaat elävät ja muuttavat, aliurakointiketjut venyvät ja myös paukkuvat. Rakennusalan luonne antaa harmillisen mehevän kasvualustan harmaalle taloudelle, mutta ongelmia pyritään tuomaan työmaiden varjoista esiin yhä aktiivisemmin. 12

13 Teksti: Katri Syvärinen Kuva: Outi Törmälä Pimeydellä on pitkä perinne Laskelmien mukaan rakennusalan harmaa talous aiheuttaa valtiolle vuosittain jopa 500 miljoonan euron veronmenetykset. Esimerkiksi vuonna 2008 arvioitiin, että Suomessa oli noin 1,5 miljardin euron arvosta sellaista rakentamista, josta ei maksettu veroja. Kyse on melkoisesta summasta, ja siten valtion intressi panostaa ongelman korjaamiseen on suuri. Harmaan talouden torjuntaan suunnataankin uudessa hallitusohjelmassa vuosittain peräti 20 miljoonaa euroa, jonka odotetaan tuottavan vähintään 300 miljoonan euron hyödyn lisäverotuloina. Miksi juuri rakennusalasta on tullut niin merkittävä harmaan talouden pesäke? Esimerkiksi suurien investointien ja kiinteiden toimipaikkojen savupiipputeollisuudessa harmaata taloutta ei juurikaan esiinny. Tärkein syy on rakennusalan rakenne. Työt ovat projektiluonteisia, ja työmaat vaihtavat paikkaa jatkuvasti. Toiminta ei ole missään pitkiä aikoja kenenkään nähtävillä ja ala on pienyritysvaltaista. Myös tulokynnys alalle on matala, ja suhdanneherkällä alalla työvoiman tarve vaihtelee. Työvoimapulan aikaan kaikki tekijät kelpaavat ja kun on kiire, vastaava mestari ei ehdi papereita katsoa. Kun töitä siirretään eteenpäin aliurakoitsijoille monipolvisissa ketjuissa, valvonta muuttuu mahdottomaksi. Aliurakointiaste on viimeisten vuosikymmenien aikana kasvanut merkittävästi. Harmaa talous on ollut rakennusmaailmassa tuttu ilmiö jo kauan. Termi harmaa talous on peräisin parinkymmenen vuoden takaa, 1990-luvun alkuvuosien laman ajoilta. Aiemmin puhuttiin veronkierrosta ja talousrikollisuudesta. Totta kai pimeitä urakoita on ollut olemassa jo kauan, esimerkiksi 1970-luvulla kuittikauppaa, harmaan talouden tutkija Markku Hirvonen kertoo. Sama ilmiö esiintyy alalla muissakin maissa. Keski-Euroopassa ongelma on vielä laajempi. Meillä ei ole olemassa samanlaista siirtotyövoimaa. Varmasti Suomi on harmaan talouden janalla parhaassa päässä, mutta emme haluaisi olla sillä janalla ollenkaan, Rakennusteollisuus RT:n työmarkkinajohtaja Tapio Kari toteaa. EU:ssa korostetaan palveluiden ja työvoiman vapaata liikkuvuutta. Vastapainoksi tavoite pitäisi kuitenkin olla se, että muualta tulevat voidaan jokaisessa maassa laittaa myös samaan kontrolliin kuin oman maan kansalaiset ja yritykset, Markku Hirvonen painottaa. 13

14 Harmauden sävyt vaihtelevat H armaan talouden muotoja on paljon tapahtuu ylilaskuttamista, kuutamourakointia ja konkurssikeinottelua. Vuosi sitten tehdyn tutkimuksen mukaan osa rakennusalan harmaista markkinoista on niin sanotusti kokonaan pimeää, yleensä pientalorakentamiseen liittyvää liiketoimintaa, jossa toimija ei ilmoita tulojaan verottajalle lainkaan. Tällöin on kyse yhden yrityksen tai jopa yhden henkilön yhdelle toimeksiantajalle tekemästä työstä. Pientalorakentamisen ja -remonttien teettäminen pimeästi on ollut Suomessa suorastaan perinne. Suurilla työmailla toimivissa aliurakkaketjuissa harmaa talous on puolestaan tyypillisesti sellaista, jossa liikevaihto ilmoitetaan, mutta veroja ei makseta. Verotettava tulo nollataan tekaistuilla työkuiteilla, jotka ostetaan tarkoitusta varten olemassa olevilta yrityksiltä. Palkat maksetaan ainakin osittain pimeästi kun osa palkasta on veronalaista tuloa, palkansaaja ei joudu selittämään toimeentuloaan ympäristölleen. Yleensä harmaata taloutta harjoittava yksikkö on yritys, jonka palveluksessa on työvoimaa. Toki yksittäinenkin remontteja tekevä ammattimies voi jättää tulot ilmoittamatta. Kotitalousvähennyksen vuoksi tekijöiden pitää ilmoittautua ennakkoperintärekisteriin, mutta se ei tietenkään tarkoita, että kaikki tulot ilmoitettaisiin, Markku Hirvonen sanoo. Selkeä tendenssi on, että suuret rakennusliikkeet ja suuret työmaat ovat parantaneet valvontaa. Harmaata taloutta on siirtynyt entistä enemmän korjausrakentamispuolelle. U usi ilmiö on viimeisten viiden vuoden aikana, EU:n laajenemisen myötä yleistynyt ulkomaisten yritysten hyväksikäyttö. Työvoiman ja palvelujen vapaa liikkuvuus on tuonut tullessaan myös ongelmia. Tavallista on, että aliurakan tekijä on ulkomaille On pohdittu, onko harmaa talous lamakauden vai nousukauden ilmiö. Ikävä kyllä se tuppaa olemaan molempia. Vain syyt ja ilmenemismuodot vaihtelevat. Suhtautuminen ilmiöön vaihtelee suhdanteen mukaan. Lama herättää yhteiskunnan huomaamaan kilpailun vääristymät, nousukaudella todetaan, ettei pidä liikaa niuhottaa. Harmaan talouden tutkija Markku Hirvonen rekisteröity mutta mahdollisesti suomalaisten omistama yhtiö. Yritys perustetaan usein Viroon, koska sinne on helppo perustaa yritys ilman käyntiä maassa. Jos yritys toimii Suomessa alle puoli vuotta, sille ei synny Suomessa kiinteää toimipaikkaa, ja tällöin sen ei myöskään tarvitse maksaa Suomeen veroja. Näin hyödynnetään laillisiakin rakenteita, Hirvonen selittää. Joskus oikeastikin voi olla niin, että yritys toimii Suomessa tai sen työntekijät työskentelevät täällä vain alle puoli vuotta, jolloin veroja ei myöskään tarvitse maksaa. Viimevuotisen tutkimuksen mukaan kuitenkin pelkästään rakennusalalla toimii jopa ulkomaista työntekijää, ja on varsin epätodennäköistä, että tämä massa vaihtuisi kokonaisuudessaan puolen vuoden välein. Ulkomaisia työntekijöitä pitäisi siis löytyä verottajan rekisteristä huomattavasti enemmän kuin nyt. V erottajan on nykyisellään erittäin vaikea valvoa tilannetta ja seurata työntekijöiden oleskeluaikoja tai yritysten toimintaa Suomessa. Harmaiden yrittäjien on helppo vaihtaa yrityksensä uuteen niin usein, ettei kiinteää toimipaikkaa pääse syntymään. Kaikkea ei kuitenkaan voida laittaa ulkomaalaisten syyksi. Rakennusteollisuus RT:n työmarkkinajohtaja Tapio Kari muistuttaa, että lähtökohtaisesti ongelma on kuitenkin kotikutoinen. Merkittävimmät kiinni jääneet rikolliset ovat suomalaisia. Tämä on myös kulttuurikysymys. Ajan myötä alalle on kerääntynyt porukkaa, joka ei välitä tulevaisuudestaan, Kari pohtii. Suurimpia haittavaikutuksia lonkeroiden levittäytymisestä ovat paitsi verotulojen menetys, myös alan kilpailun vääristyminen, työn laatuun liittyvät ongelmat ja hintatason lasku. Yksi epäkohta on palkkaus: ulkomaisissa yrityksissä työntekijät ovat usein alipalkattuja. Tosin Suomessa alipalkattunakin toimiva ulkomainen työntekijä saattaa enemmän palkkaa kuin hän saisi kotimaassaan, mutta palkkojen välinen erotus on luonnollisesti pois Suomen veropohjasta. Samaan aikaan työntekijän sosiaaliturva jää heikoksi. Myös työturvallisuus jää usein normaalia kehnommaksi. Työehtosopimusten mukaista palkkaa maksavien, veronsa ja muiden velvoitteensa hoitavien rehellisten yritysten on vaikea kilpailla niiden kanssa, jotka erilaisten keinottelujen ansiosta tekevät urakoista jopa 30 prosenttia alhaisempia tarjouksia. Kilpailun vääristyminen saa epäterveet toimintatavat leviämään yhä laajemmalle. 14

15 Kohti valoisampaa Laajamittaisten ongelmien vuoksi sekä työnantajajärjestöt, yritykset että työntekijät ovat ottaneet aktiivisen otteen harmaan talouden torjumiseen. Ongelman kimppuun on käyty ja ollaan edelleen käymässä useiden uusien keinojen voimin. Huhtikuussa käyttöön tuli niin sanottu käännetty arvonlisävero, josta on saatu Ruotsissa hyviä kokemuksia. Käännetty alv ei poista harmaata taloutta, mutta vähentää siitä aiheutuvia kustannuksia ja pienentää sen harjoittajien saamaa kilpailuetua. Sen myötä aliurakointiketjuissa ei enää pitäisi syntyä tilanteita, joissa ylempänä ketjussa olevat yritykset vähentävät sellaista arvonlisäveroa, jota alempana ketjussa kukaan ei maksa. Seuraavaksi apukeinoksi valmisteilla on ensi vuoden alusta kaikille pakollinen veronumero, joka liitetään mukaan työmaalla käytettävään kuvalliseen tunnisteeseen. Suunnitteilla on, että se tulee olla haettuna myös kaikilla ulkomaalaisilla työntekijöillä heinäkuun alusta alkaen käynnistyvillä työmailla. Veronumeroon on tarkoitus liittää ilmoitusvelvollisuus verohallinnolle, kuka työmaalla työskentelee ja kuinka kauan sekä myös urakkasummat. Veronumero sellaisenaan ei vielä auta. Kuvallinen tunnistehan on jo nyt pakollinen työmailla, mutta sen käyttö ei ole mitenkään sataprosenttista. Tarvitaan säännöstö, jonka mukaan tehdään valvontaa ja laiminlyönneistä rangaistaan. Lisäksi veronumeron käyttöön on syytä liittyä urakoitsija- ja työntekijätietojen ilmoittaminen verohallinnolle, jotta veronumerosta saadaan valvonnallinen hyöty. Asiaa on valmisteltu nopealla aikataululla. Toivottavasti myös ilmoitusvelvollisuus ja sanktiot tulevat käyttöön ensi vuoden aikana, Markku Hirvonen painottaa. Y ksittäisiä ongelmakohtia riittää. Pientalorakentamisen valvonta on tähän asti ollut vaikeaa. Nyt on tehty esitys, että rakennuslupavalvontaan kytkettäisiin selvitys siitä, kuka työn tekee. Tärkeä ratkaisematon kysymys on Hirvosen mukaan ulkomaisten yritysten asema siinä, kuka veroista vastaa. Tällä hetkellä ulkomaiset ja kotimaiset yritykset eivät ole samalla viivalla keskenään. Myös tilaajavastuulaki kaipaa terävöittämistä. Ongelma on Hirvosen mielestä se, että alipalkkausta ei ole kriminalisoitu. Työsuojeluviranomaisilla on vain vähän keinoja tehdä mitään, vaikka joku maksaisi työehtosopimuksen alittavaa palkkaa. Tällä hetkellä on paljon asioita vireillä. Vuoden kuluttua alkaa ehkä näkyä, miten hallituksen kunnianhimoinen ohjelma on lähtenyt toteutumaan. Tilaajavastuulain ansiosta moni rakennusliike valvoo järjestelmällisesti aliurakoitsijoita. Skanska käyttää työssä apuna sähköistä hankintajärjestelmää. Ei ole silti täysin varmaa, että kaikilla alihankintakumppaneilla olisi kaikki lakisääteiset asiat hoidettuna. Kohteessa voi olla satoja sopimuksia, ja niille asetetuissa vaatimuksissa on omat mutkansa. Joukkoon voi mahtua monenlaisia kumppaneita, Skanskan toimialajohtaja Tuomas Särkilahti sanoo. Tietoinen halpatyövoiman käyttö aiheuttaa suuria vääristymiä tarjouskilpailuun. Kilpailua tervehdyttäisi selvästi se, että pääurakoitsijan tulisi aina selvittää alihankkijoiden toiminta lakisääteisissä velvollisuuksissa. Suunta on kaikkiaan huolestuttava. Jos tämä jatkuu, täytyy olla huolissaan siitä, mistä enää löytyy tervettä aliurakoitsijakantaa. Suuri ongelma on työn laatu. Kun yritykset ja työntekijät kiertävät pimeästi työmaalta toiselle ja yritysten perustaminen ja kaataminen on helppoa, eikä kukaan kanna vastuuta työn laadusta. Yritykset eivät ole poliiseja RT:n työmarkkinajohtaja Tapio Kari Rakennusliikkeille on tärkeää huolehtia työn laadusta ja välttää negatiivista julkisuutta, mikä on saanut yritykset tarttumaan harmaan talouden torjuntaan. Tapio Kari kuitenkin muistuttaa, että yritysten tehtävä ei ole toimia poliisina. Yritykset voivat tuottaa tietoa viranomaisille valvonnan kohdentamista varten, mutta niiden tulee voida keskittyä ensisijaisesti liiketoimintaansa, Kari toteaa. RT:ssä koetaan ongelmaksi se, että vastustuskeinot aiheuttavat suurta rasitusta yrityksille. Veronumeron ja vuoden 2012 aikana tulevien työmaan ilmoitusvelvollisuuksien käyttöönoton arvellaan maksavan 50 miljoonaa euroa. Valtion suoranaiset kustannukset ovat kymmenen miljoonaa. Tässä on pieni epäsuhta, jos ajatellaan, että valtio saa lisää verotuloja miljoonaa euroa. Yritysten intressi on järkevöittää kilpailua, mutta kustannuksia ei voi kasvattaa loputtomiin. Lisätyö rasittaa eniten niitä, jotka hoitavat asiat kunnolla jo ennestään. Ne, jotka eivät hoida, viis veisaavat uusistakin säännöistä. 15

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Talousjohtajan näkökulma yritysvastuuseen. Jari Mäntylä Talousjohtaja, Skanska Oy Ratkaisun paikka 12.5.2015

Talousjohtajan näkökulma yritysvastuuseen. Jari Mäntylä Talousjohtaja, Skanska Oy Ratkaisun paikka 12.5.2015 Talousjohtajan näkökulma yritysvastuuseen Jari Mäntylä Talousjohtaja, Skanska Oy Ratkaisun paikka 1 Me olemme Skanska Skanska AB listattu Tukholman pörssiin (NASDAQ) Liikevaihto 2014 lähes 16 miljardia

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014

Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 8.1.2014 kello 12 13 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne toimitusjohtaja Tarmo Pipatti Talonrakennusteollisuuden

Lisätiedot

HARMAA TALOUS JA ULKOMAINEN TYÖVOIMA. Erkki Laukkanen SAK:n työympäristöseminaari, 23.3.2013

HARMAA TALOUS JA ULKOMAINEN TYÖVOIMA. Erkki Laukkanen SAK:n työympäristöseminaari, 23.3.2013 HARMAA TALOUS JA ULKOMAINEN TYÖVOIMA Erkki Laukkanen SAK:n työympäristöseminaari, 23.3.2013 HARMAA TALOUS VUONNA 2008 (HARMAA HIRVI, 2010) Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaaman tutkimuksen mukaan harmaan

Lisätiedot

EK on valmis talkoisiin

EK on valmis talkoisiin EK on valmis talkoisiin Ajankohtaisseminaari harmaan talouden torjunnasta 10.1.2011 Toimitusjohtaja Mikko Pukkinen Elinkeinoelämän keskusliitto Harmaa talous Harmaan talouden ongelmiin suhtauduttava vakavasti

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Megahub. Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto 07/2011. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä

Megahub. Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto 07/2011. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä Megahub Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä 07/2011 Investointi Rakentaminen Onnistuneen hankkeen osatekijät ovat Tontti Käyttäjä Oikea tila, oikea

Lisätiedot

Veronumero ja ilmoitusvelvollisuus pakollisiksi ammattimaisessa rakentamisessa seuraavana omakotitalotyömaiden vuoro?

Veronumero ja ilmoitusvelvollisuus pakollisiksi ammattimaisessa rakentamisessa seuraavana omakotitalotyömaiden vuoro? Veronumero ja ilmoitusvelvollisuus pakollisiksi ammattimaisessa rakentamisessa seuraavana omakotitalotyömaiden vuoro? Talonrakennusteollisuus ry Ville Wartiovaara Rakennusalan harmaa talous Pesii pitkissä

Lisätiedot

Työvoimatiedustelu marraskuussa 2010. Rakennusteollisuus RT ry/talonrakennustoimiala

Työvoimatiedustelu marraskuussa 2010. Rakennusteollisuus RT ry/talonrakennustoimiala Työvoimatiedustelu marraskuussa 2010 Rakennusteollisuus RT ry/talonrakennustoimiala Työvoimatiedustelu 2010 Rakennusteollisuus RT:n talonrakennustoimialan jäsenistön piirissä marraskuussa 2010 selvitys

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014 Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tässä materiaalissa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot perustuvat yhtiön johdon tämänhetkisiin näkemyksiin.

Lisätiedot

Työperäinen maahanmuutto ja sen vaikutus rakennusteollisuuteen

Työperäinen maahanmuutto ja sen vaikutus rakennusteollisuuteen Työperäinen maahanmuutto ja sen vaikutus rakennusteollisuuteen Rakennusteollisuuden ajankohtaispäivä 20.9.2011 Rakennusteollisuus RT ry Tapio Kari Työperäinen maahanmuutto = Tullaan Suomeen tekemään töitä

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rullaava

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit. Kristiina Laakso 10.9.2015

UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit. Kristiina Laakso 10.9.2015 UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit Kristiina Laakso 10.9.2015 Vastaamme osaltamme Suomen liikennejärjestelmästä Mahdollistamme toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset.

Lisätiedot

VEROHALLINTO ESITTÄÄ. Uusi yrittäjä pulassa Pimeä työ pettää Sinä valitset!

VEROHALLINTO ESITTÄÄ. Uusi yrittäjä pulassa Pimeä työ pettää Sinä valitset! VEROHALLINTO ESITTÄÄ Uusi yrittäjä pulassa Pimeä työ pettää Sinä valitset! Uusi yrittäjä 2 Uusi yrittäjä, toimi näin: Hanki tilitoimisto Voit keskittyä oman yrityksesi toimintaan. Saat sieltä apua ja neuvoja.

Lisätiedot

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja EVENTES BUSINESS GARDEN Espoo 1 Liikeideamme Peab on rakennusalan yritys, jonka tärkein tavoite on ehdoton LAATU ja AMMATTITAITO rakennusprosessin kaikissa vaiheissa.

Lisätiedot

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella Pressi Leena Manner Markkinointipäällikkö SRV 11.12.2013 Pressi Kaikki palat kohdallaan Uutta ajattelua toimitiloihin Toimisto, tuotanto ja logistiikka

Lisätiedot

INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola. Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy.

INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola. Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy. INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy.fi OSATA? TEEMU VEHMASKOSKI RIL Vapaasti kopioitu muutamalta

Lisätiedot

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Pasilan studiot Median & luovien alojen keskus Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Suomalainen elokuvateollisuus hyötyy tästä ihan varmasti. Tässä kannattaa olla mukana

Lisätiedot

Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna

Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 2010 Minkälaista Suomea haluamme luoda? Juha Hetemäki 1 Rakennustuotannon arvo vuonna 2008 Talonrakentaminen

Lisätiedot

Lean ja integroituminen rakennustuotannon johtamisen näkökulmasta

Lean ja integroituminen rakennustuotannon johtamisen näkökulmasta Lean ja integroituminen rakennustuotannon johtamisen näkökulmasta LCIFIN-päivä 21.11.2013 Ville Saksi Toimitusjohtaja VR Track Oy VR Track Oy on infra-alan suurimpia rakennusliikkeitä. Olemme Suomen suurin

Lisätiedot

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto on monialainen liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä

Lisätiedot

Näin me sen teimme, Reumasäätiön sairaalan järjestelmäuudistus TOIMI-hanke

Näin me sen teimme, Reumasäätiön sairaalan järjestelmäuudistus TOIMI-hanke Näin me sen teimme, Reumasäätiön sairaalan järjestelmäuudistus TOIMI-hanke Hankkeen hallinta hankejohtaja, johdon konsultti Jyrki Etelämäki Pivotal Consulting Oy Terveydenhuollon atk-päivät 19.-20.5.2008

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Organisaatioiden haasteita Työelämän laadun rakentuminen Työhyvinvointi, tuottavuus ja

Lisätiedot

LeaseGreen ostaa TalPron

LeaseGreen ostaa TalPron Kauppalehti Keskiviikko 06.08.2014 klo 11:17 LeaseGreen ostaa TalPron KUVA: Katja Lehto EMC Talotekniikka myy TalPron LeaseGreen Groupille. Ydinliiketoimintoihinsa keskittyvä EMC Talotekniikka myy TalPron

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Pankki yritysten kumppanina. Kari Kolomainen 31.3.2014

Pankki yritysten kumppanina. Kari Kolomainen 31.3.2014 Pankki yritysten kumppanina Kari Kolomainen 31.3.2014 Nordea haluaa olla mukana tukemassa yritysten kasvua Nordean tavoitteena on olla vahva eurooppalainen pankki. Vahvuus syntyy hyvästä kannattavuudesta,

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa. Timo Martelius Hankintajohtaja 01.10.2013

Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa. Timo Martelius Hankintajohtaja 01.10.2013 Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa Timo Martelius Hankintajohtaja 0 Espoon hankinnan painopistealueet 2013-2016: Kestävä kehitys Sosiaalinen ja eettinen kehitys Ekologinen kehitys Taloudellinen

Lisätiedot

Infratoimialan työturvallisuuskannustimet Viisaat kypärät yhteen seminaari 7.5.2014 Fur Center, Vantaa

Infratoimialan työturvallisuuskannustimet Viisaat kypärät yhteen seminaari 7.5.2014 Fur Center, Vantaa Infratoimialan työturvallisuuskannustimet Viisaat kypärät yhteen seminaari 7.5.2014 Fur Center, Vantaa Risto Lappalainen Liikennevirasto, työturvallisuusvastaava p. 0295 34 3966 Hanke kust.arvio valmis

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Kokemuksia allianssimalleista erityyppisissä hankkeissa

Kokemuksia allianssimalleista erityyppisissä hankkeissa Kokemuksia allianssimalleista erityyppisissä hankkeissa Ari Bergström, yksikönjohtaja 3.3.2015 Infra 2015 Wanha Satama yit.fi/infra Kuva: Naantalin CHP-laitos Suomi 2014 Liikevaihto : 972 milj. e, 54 %

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Satu Ahlman Ahlman & Wuorinen Development AWD Oy:n myyntijohtaja ja osakas, toimitusjohtajana ja toisena osakkaana

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys

Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys Tampereen kaupunki Kaupunginvaltuuston iltakoulu raitiotiehankkeeseen liittyen 24.4.2014 Toteutusmallin valinta Toteutusmallitarkastelu käynnistettiin kesällä

Lisätiedot

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Harmaa talous nujerretaan yhteisvoimin. Harmaa talous seminaari 9.8.2013 Teppo Mikkola Puheenjohtaja Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry

Harmaa talous nujerretaan yhteisvoimin. Harmaa talous seminaari 9.8.2013 Teppo Mikkola Puheenjohtaja Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Harmaa talous nujerretaan yhteisvoimin Harmaa talous seminaari 9.8.2013 Teppo Mikkola Puheenjohtaja Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Harmaa talous ei saa estää lakeja ja sopimuksia noudattavan kuljetusyrityksen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Place for a picture Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Jukka Rautavalta 1 First Name Last Name 25.5.2012 Fazer-konserni lyhyesti Vuonna 1891 perustettu perheyritys Ruokailupalveluja,

Lisätiedot

Tarjoamme näkemystä, joka kantaa myös tulevaisuudessa.

Tarjoamme näkemystä, joka kantaa myös tulevaisuudessa. Ole aina parempi. Tarjoamme näkemystä, joka kantaa myös tulevaisuudessa. Huomisen menestystä rakennetaan nyt. Olemme edelläkävijä, jonka valmennustyö kasvattaa sekä yksilön että organisaation osaamista

Lisätiedot

Luotettava Laatutyömaa

Luotettava Laatutyömaa Luotettava Laatutyömaa Rakentamisen Laatu RALA ry Suomen Tilaajavastuu Oy Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Rakennusteollisuus RT ry Rakennusliitto Luotettava Laatutyömaa Alan järjestäytyneet

Lisätiedot

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti Aurinkosähköä Satakunnasta 2 Uusiutuvien energiamuotojen kasvua ajavat voimat Vuosittainen

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Mitä Lean on? Lean5 Europe Oy Ltd

Mitä Lean on? Lean5 Europe Oy Ltd Mitä Lean on? Lean5 Europe Oy Ltd Tommi Elomaa MITÄ ON LEAN? 1. ARVO TEHDÄÄN VAIN SITÄ, MIKÄ TUOTTAA ARVOA ASIAKKAALLE. EI TEHDÄ MITÄÄN MUUTA. Leanin keskeinen ajatus on päinvastainen Tarkoitus ei ole

Lisätiedot

Turvallisuusviikot 2013

Turvallisuusviikot 2013 Turvallisuusviikot 2013 Aluejohtaja Matti Kaakinen (keskellä) vaihtamassa työturvallisuuskuulumisia vastaava mestari Kari Mehtiön sekä työsuojeluvaltuutettu Toomas Huttorinin kanssa. Työturvallisuusasioissa

Lisätiedot

Teollisuuden kriittiset menestystekijät. Tuotanto-automaation. automaation haasteet. Answers for Industry. Page 1 / 13

Teollisuuden kriittiset menestystekijät. Tuotanto-automaation. automaation haasteet. Answers for Industry. Page 1 / 13 Teollisuuden kriittiset menestystekijät Tuotanto-automaation automaation haasteet Answers for Industry Page 1 / 13 Teollisuuden kriittiset menestystekijät Strategisen suunnittelun merkitys kasvaa Markkinoiden

Lisätiedot

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat Mikko Belov, Projekti-insinööri Sisältö Kuntien kadunpidon

Lisätiedot

Rakentaminen mahdollisesti omana työnä? Aikataulu: 2016. Budjetti: Ts 120 000. Pituus noin 480 metriä. Asemakaava on hyväksytty

Rakentaminen mahdollisesti omana työnä? Aikataulu: 2016. Budjetti: Ts 120 000. Pituus noin 480 metriä. Asemakaava on hyväksytty Leppämaantien kevytväylä Rakentaminen mahdollisesti omana työnä? Aikataulu: 2016. Budjetti: Ts 120 000. Uusi kevyen liikenteen väylä ajoradan viereen reunatuella erotettuna. Pituus noin 480 metriä. Yhteyshenkilöt/

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Kemi Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme on 100 % teollisuuden kunnossapitoa Varmistamme teollisuuden tuotannon ja julkisen sektorin teknisten prosessien

Lisätiedot

Johtamisosaaminen yrityksen menestyksen perustana. EK-elinkeinopäivä Kajaani 6.11.2007 Mikko Luoma, JTO

Johtamisosaaminen yrityksen menestyksen perustana. EK-elinkeinopäivä Kajaani 6.11.2007 Mikko Luoma, JTO Johtamisosaaminen yrityksen menestyksen perustana EK-elinkeinopäivä Kajaani 6.11.2007 Mikko Luoma, JTO JTO lyhyesti Perustettu v. 1946 Osaamisalueet Johtajuus Strategia ja liikkeenjohto Tuottavuus PK-yritystoiminta

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Digitaalinen Polku Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Yritysjohdon tukena Digitaalinen Polku pilottiohjelma alkaa! Kilpailukyky 2014 Digitaalinen Polku 2014 Osallistuminen ja kriteerit

Lisätiedot

Suuria säästöjä elpo-elementeillä

Suuria säästöjä elpo-elementeillä Suuria säästöjä elpo-elementeillä Säästöä rakentamisajassa Säästöä asuinneliöissä Säästöä materiaalikuluissa Säästää myös ympäristöä Elpotek Oy talotekniikan innovaatioita Elpotek Oy on talotekniikkaelementtien

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

Tuotannon luotettavuus

Tuotannon luotettavuus Tuotannon luotettavuus Tuomas Särkilahti Skanska Talonrakennus Oy 1 Sisältö 1. Skanskan Luotettavan Tuotannon Toimintapa (LTT) 2. Miksi tuotannon luotettavuus on tärkeää 3. Miten varmistamme luotettavan

Lisätiedot

Alueellisen toiminnan strategia

Alueellisen toiminnan strategia Alueellisen toiminnan strategia Luonnonvarakeskuksen perustamishankkeen sidosryhmäfoorumi 10.6.2014 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja 23.6.2014 1 Lähtökohta Toimintaa lähes 40 paikkakunnalla - Laaja verkosto

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Luo mahdollisuuksia HYVIN LIIKKUVA LÄNNEN MONITOIMIKONE ON TUOTTAVA JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN. www.lannencenter.com

Luo mahdollisuuksia HYVIN LIIKKUVA LÄNNEN MONITOIMIKONE ON TUOTTAVA JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN. www.lannencenter.com Luo mahdollisuuksia HYVIN LIIKKUVA LÄNNEN MONITOIMIKONE ON TUOTTAVA JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN www.lannencenter.com FI LIIKKUVUUS Lännen monitoimikoneella on hyvä liikkuvuus työmaalta työmaalle, itse työmailla

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Espoon Asunnot Oy / Espoonkruunu

Espoon Asunnot Oy / Espoonkruunu Espoon Asunnot Oy / Espoonkruunu Espoon kaupungin 100 % omistama yhtiö Suomen toiseksi suurin kunnallinen vuokrataloyhtiö Kiinteistöjä 275 kpl Asuntoja 14.400 Asukkaita n. 32.000 Espoon Asunnot Oy / Espoonkruunu

Lisätiedot

Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän

Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän Julkaisuvapaa maanantaina 11.11.2013, klo. 09.00 Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän - EPSI Rating vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyystutkimus 2013 EPSI Rating tutkii vuosittain asiakkaiden

Lisätiedot

Ohjattua suorituskykyä.

Ohjattua suorituskykyä. Ohjattua suorituskykyä. Yhdyskuntatekniset ajoneuvot Toimiala Rakennuskoneet Maa- ja metsätalouskoneet Kuljetus ja logistiikka Suorituskykyä. Kaikkien komponentien täydellisen integroinnin ansiosta saavutetaan

Lisätiedot

Kiinteistöpalveluiden ostaminen ja myyminen. Rakennusfoorumi 6.10.2009 Jukka Virtanen

Kiinteistöpalveluiden ostaminen ja myyminen. Rakennusfoorumi 6.10.2009 Jukka Virtanen Kiinteistöpalveluiden ostaminen ja myyminen Rakennusfoorumi 6.10.2009 Jukka Virtanen Organisaatiomme Toimitusjohtaja Kari Kari Virta Virta Henkilöstöpalvelut Sirpa Huuskonen Liiketoiminnan kehitys Mika

Lisätiedot

Rakentajat. PELOTON energiaremontti

Rakentajat. PELOTON energiaremontti Rakentajat PELOTON energiaremontti FAKTA Asuminen 30 % henkilökohtaisesta hiilijalanjäljestä ONGELMA Asiakas ei osaa Systeemit monimutkaistuvat Kokonaisuudet pitää sovittaa yhteen Kauppa ei osaa HUOLTO

Lisätiedot

Maksatko liikaa autoedustasi?

Maksatko liikaa autoedustasi? Maksatko liikaa autoedustasi? Autoedun saajan edut automaattista Paikannin.com -ajopäiväkirjaa käytettäessä: autoedun verotusarvo perustuu todelliseen käyttöön (ks. esimerkkilaskelmat) käyttöedun saajan

Lisätiedot

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa heti AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON Autosalpa Oy ja Renor Oy ovat sopineet torstaina, 19.6.2008, tonttikaupasta Lahden Asemantaustan kaupunginosassa olevasta

Lisätiedot