Smail. Uusia muotoja. Uusi toimitusjohtaja. Kirkkautta harmauteen Infrarahoitus etsii luovia väyliä. Äiti pärjää hyvin Kontulan ryhmäkodissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Smail. Uusia muotoja. Uusi toimitusjohtaja. Kirkkautta harmauteen Infrarahoitus etsii luovia väyliä. Äiti pärjää hyvin Kontulan ryhmäkodissa"

Transkriptio

1 Smail Kumppanuuden rakentaja Uusi toimitusjohtaja tuo Uusia muotoja 8 Kirkkautta harmauteen Infrarahoitus etsii luovia väyliä Äiti pärjää hyvin Kontulan ryhmäkodissa

2 Teksti: Katri Syvärinen Kuva: Matti Matikainen Tärkeintä Tärkeintä on pitkäjänteisyys Tarvitaan uskoa tulevaisuuteen ja lehmän hermoja, kun toimintakulttuuria ja liiketoimintatapoja muutetaan. Suuret muutokset eivät synny hetkessä, mutta positiivisella viestinnällä, järjestelmällisyydellä ja pitkäjänteisyydellä saadaan valtavasti aikaan. Skanska kulkee kohti strategian mukaisia tavoitteitaan siirtymällä voimakkaasti kilpailluista useiden sopimusosapuolien jaetuista urakoista kohti hankkeita, joissa toimimme kokonaisvastuullisemmin joko design & build -urakoitsijana tai perustajaurakoitsijana. Näin asiakkaan riski aikataulusta, kustannuksista ja laadusta pienenee, vastuusuhteet selkeytyvät ja asiakas saa tarpeidensa mukaiset tilat helpommin. Aiemmassa tehtävässäni aluejohtajana ja nyt hankekehityspalveluista vastaavana johtajana olen nähnyt selvästi, että vastuusuhteiden selkiytyessä asiakkaat ovat tyytyväisempiä kuin perinteisissä jaetuissa urakoissa. Omaperustainen hanke ei synny itsestään. Sen kehittämiseen lähdetään tyhjältä pöydältä: kuunnellaan asiakkaita, luodaan sen pohjalta liikeidea, hankitaan tontti, teetetään suunnitelmat ja myydään idea sekä vuokralaisille että sijoittajille. Palapelin kasaus vaatii monen osan yhteensovittamisen, ennen kuin toteutussopimukset voidaan allekirjoittaa. Aikajänne pitenee: kilpailu-urakassa tarjousaika lasketaan viikoissa, projektikehityshankkeessa kehitysaika kestää puolesta vuodesta kahteen vuoteen. Omaperusteisissa hankkeissa lopputulos on laadukkaampi ja ympäristötehokkaampi. Skanskalaisina pystymme hyödyntämään koko konsernin osaamista, tietotaitoa ja taloudellisia resursseja entistäkin paremmin asiakkaidemme eduksi. Omaperustaiset hankkeet tuottavat näin myös meille onnistumisia ja sen myötä hyvää fiilistä. Onnistuminen ruokkii uusia onnistumisia, parempaa viihtyvyyttä työssä ja parempaa kannattavuutta. Vapaa-ajalla etsin onnistumisia DX-kuuntelun eli kaukaisten yleisradioasemien bongauksen parissa. Olen harrastanut sitä lähes kolmekymmentä vuotta, ja vuosittain pyrin tekemään kuunteluretken Lappiin. Kaamoksen keskellä keskitymme suunnistamaan radioaalloilla uusia radioasemia etsien sekä luonnosta, hiljaisuudesta ja hyvästä ruuasta nauttien. Kuka? Timo Reiniluoto, Skanskan Hankekehityspalvelut-yksikön vetäjä ja Skanskan johtoryhmän jäsen, diplomi-insinööri ja kiinteistörahoituksen MBA Tärkeintä töissä on yhteinen onnistuminen asiakkaidemme kanssa. Tärkeintä vapaa-ajalla on nauttia perheen kanssa yhteisistä asioista ja iloita pienistäkin onnistumisista kiireisen arjen keskellä. 2

3 3

4 Tässä ja nyt 8Suomen Skanskan uusi toimitusjohtaja Kenneth Nilsson tuo suomalaisrakentamiseen Skanskan parhaita kansainvälisiä käytäntöjä. Skanskan ykkösasema rakentuu uudessa strategiassa lukuisista palasista. 10 Äänettömät eläimet kiipesivät tornitaloon Vantaan Martinlaaksoon rakennettava As. Oy Vantaan Martintorni piristää pimeälläkin. Lokakuussa harjakorkeutensa saavuttanutta 15-kerroksista tornitaloa koristaa rakennusaikana kuvanveistäjä, maalarimestari Silja Selosen valotaideteos. Teoksen on tarkoitus olla esillä tammikuun 2012 loppuun asti. Fluoresoivilla levyillä ja ultraviolettivalolla toteutetun teoksen inspiraatio löytyi aluetta ympäröivästä luonnosta. Äänettömästi liikkuvat metsän eläimet somistavat nyt ihmisten korkean ja kauniin pesän, taiteilija kuvailee. Skanskalla on ollut paljon yhteistyötä kuvataiteilijoiden kanssa eri rakennusprojektien aikana. Ne ovat ilahduttaneet ohikulkijoita ja tarjonneet taide-elämyksiä arjen keskelle. Lisää Martintornista sivulla 32 Rakennusalan harmaiden markkinoiden kirkastaminen on valtava, mutta palkitseva urakka. 16 Somalialainen Huseen Omar on elementtissään maahanmuuttajille suunnatussa oppisopimuskoulutuksessa. 12 4

5 Kumppanuuden rakentaja Vantaan Leinelään Suurten infranousevalla uudella hankkeiden asuinalueella rahoitukseen kukkii myös etsitään uusia, taide. luoviakin ratkaisuja Skanska Infra vastaa isojen hankkeiden haasteisiin merkittävästi vahvempana, kun se osti infra-alan yrityksen Sorasetin. WTC Helsinki Airport on menestys pääkaupunkiseudun kilpailluilla toimitilamarkkinoilla Taipuu, vaan ei taitu Liisa Salmela päätoimittaja Muutoshan on se ainoa pysyvä asia. Sen olemme Skanskassa nähneet tänä syksynä, kun olemme käyneet läpi suuria muutoksia: lokakuussa allekirjoitimme sopimuksen Soraset Yhtiöiden ostamisesta (lue lisää sivulta 24), ja marraskuun alussa tehtävässään aloitti uusi toimitusjohtajamme Kenneth Nilsson (sivulla 8). Kumpikin muutos luo Skanskalla uusiutumisen ja kasvun mahdollisuuksia haastaen samalla organisaatiomme reaktiokyvyn. Myös markkinatilanne on tällä hetkellä nopeassa, liki arvaamattomassa muutoksessa. Yritysten on tarvittaessa muutettava liiketoimintasuunnitelmiaan ja strategioitaan (sivulla 10), niitä kovalla työllä hiottuja ja mietittyjä, pystyäkseen sopeutumaan ja selviämään taivutettava niitä, jotteivät ne taittuisi. Jääkö meille myllerrysten keskellä jäljelle mitään todella pysyvää? Minusta sellainen peruskivi, joka ei hevillä horju, ovat Skanskan arvot ja eettiset ohjeet. Emme esimerkiksi hyväksy syrjintää tai häirintää, pyrimme vähentämään palvelujemme ja toimintamme ympäristövaikutuksia ja tuomitsemme vapaan kilpailun rajoittamisen epäterveillä keinoilla. Arvoihimme kuuluu myös avoin keskustelu ongelmallisistakin asioista. Siksi olemme nostaneet tässä lehdessä esiin alallemme pesiytyneen harmaan talouden (sivulla 12), jota vastaan rakennusteollisuus yhteistyökumppaneineen on tänä syksynä näkyvästi kampanjoinut. Toivomme, että kampanja tuottaa tilanteeseen muutoksia pysyvästi. 28 Helsingin Myllypuroon rakentuu tiivis, tehokas ja tunnelmallinen puinen kaupunkikylä. VAKiopALSTAT Tärkeintä... 2 Pääkirjoitus... 5 Nostot... 6 Tulevaisuudenkuva Kuvatut x väite Julkaisija: Skanska Oy, PL 114, Helsinki päätoimittaja: viestintäpäällikkö Liisa Salmela, puhelin Toimitus ja ulkoasu: Viestintätoimisto Selander & Co. Oy, puhelin Taitto: Juha Immonen paino: Hämeen Kirjapaino Oy, 11/2011 painos: kpl paperi: MultiArt Silk 130g/m 2 osoitteenmuutokset ja palaute: tai puhelin Smail Uusi toimitusjohtaja tuo Uusia muotoja 8 Kirkkautta harmauteen Infrarahoitus etsii luovia väyliä Äiti pärjää hyvin Kontulan ryhmäkodissa Kenneth Nilssonin kuvasi kanteen Susanna Kekkonen Painotuote HÄMEEN KIRJAPAINO OY

6 Nostot Skanska on laajentanut työturvallisuuden koulutustaan myös verkkoon. Syyskuussa avatussa sisäisessä työturvallisuuden verkkokoulussa opiskellaan muun muassa eri työtehtävien vaaratilanteita ja niihin varautumista, työturvallisuusmääräyksiä ja läheltä piti -tilanteita. Kursseja oli aloitusvaiheessa kahdeksan. Verkkokoulutus on suunniteltu nimenomaan työmaaolosuhteisiin: opiskelija voi suorittaa kursseja omassa tahdissaan, silloin kun työmaan kiireissä on rauhallisempi hetki. Työturvallisuus on yksi Skanskan uuden strategian peruspalasista. s. 10 Skanska projektikehitysväkeä voimaannuttavalla sieniretkellä Nuuksion syysmaisemissa: projekti-insinööri Tuomas Heiska (takana vasemmalla), toimitusjohtaja Jukka pitkänen, ympäristö- ja työturvallisuuskoordinaattori Mia Andelin, rakennuttajapäällikkö Janne Johansson, vuokraus- ja markkinointipäällikkö Eero ojala, kiinteistöpäällikkö Jaron Moilanen ja vuokrauspäällikkö Michael Ekström sekä controller Tiina Koivu (eturivissä vasemmalla), vuokrausneuvottelija Heini Sivula, rakennuttajapäällikkö Hannele Vainio ja markkinointikoordinaattori Minna Rannikko. Henkilöstökuvasta puuttuvat johtaja Kari Hovi ja rakennuttajapäällikkö Antti Nousiainen. Lisävoimaa toimitilahankkeisiin Kuva: Matti Matikainen Skanska vahvistaa toimitilojen projektikehitystään. Toiminnasta vastaa Suomessa CDF eli Skanska Commercial Development Finland Oy, joka on osa Skanskan pohjoismaista toimitilaprojektikehitysyksikköä. Se toimii aloitteentekijänä, kehittäjänä ja sijoittajana toimistorakennus- sekä logistiikka- ja liiketilahankkeissa. Euromoney-lehti on arvioinut yksikön Pohjoismaiden parhaaksi projektikehittäjäksi kolmena vuonna peräkkäin. projektikehityspalveluiden vahvistaminen on yksi Skanskan uuden strategian peruspalasista. s. 10 Työturvallisuutta yli hankkeessa Skanska-konsernin lokakuussa järjestämä kansainvälinen työturvallisuusviikko kokosi työturvallisuuskysymysten pariin 18 maassa noin Skanskan työntekijää sekä tuhansia asiakkaita, aliurakoitsijoita, tavarantoimittajia ja muita yhteistyökumppaneita yhteensä yli hankkeessa. Järjestyksessään seitsemäs työturvallisuusviikko oli maailman suurin yksittäisessä yrityksessä järjestetty työturvallisuustapahtuma. Viikon erityisteemana Suomessa oli vaarallisten alueiden rajaaminen. Huomiota kiinnitettiin erityisesti oikeanlaisten suojakaiteiden ja kulkuesteiden käyttöön oikeissa paikoissa. Skanskasta Palokan terve keskus harjakorkeudessa Kuva: Tuija Nygrén Palokan koulukeskus Jyväskylässä nousi loppukesästä harjannostajaisvaiheeseen. Keskuksesta valmistuu vuoden 2012 kevääseen mennessä todellinen monitoimikeskus. Opetustoiminnan lisäksi keskus palvelee alueen asukkaan kulttuuri-, liikunta- ja kokoontumistarpeita. Pinta-alaltaan lähes neliön kokoiseen keskukseen sijoittuvat muun muassa aluekirjasto ja kansalaisopisto. Palokan monitoimikeskus toteutetaan niin kutsuttuna Terve talo -hankkeena. Tähän on enemmän kuin hyvät ja ajankohtaiset syynsä: tällä hetkellä Palokan koulu joutuu toimimaan väliaikaistiloissa vanhan koulurakennuksen sisäilmahaittojen takia. 6

7 Rail sai rinnalleen Roadin Skanska Infra on kehittänyt ja tuonut markkinoille Soundim Rail -ratameluaidasta kehitetyn Soundim Road -meluaidan. Meluntorjunnan tarve on kasvanut samassa tahdissa kuin rakentaminen vilkkaiden liikenneväylien varrella on lisääntynyt, tuotekehittelyssä mukana ollut Skanskan Janne Tikkamäki kertoo. Kevytrakenteinen, alumiinirunkoinen Soundim Road mukautuu joustavasti käyttökohteen mukaan. Aidan ulkonäköön ja värivaihtoehtoihin on kiinnitetty erityisesti huomiota, onhan aita näkyvä osa kaupunkikuvaa. Helposti asennettavan aidan muuntojoustavuus ja täydennettävyys pienentää tuntuvasti sen elinkaarikustannuksia perinteisiin järjestelmiin verrattuna. Kuvat: Jyrki Vesa Nyt on kutulohille voimalan molemmilla puolilla väylät auki pienen matkaa yläjuoksulle, Lapin ELY-keskuksen Jukka Viitala (edessä) ja Skanska infran Matti Hyvönen kertovat tyytyväisenä. Arvokaloille automaattinen kakkoskaista Perämeren taimenien, lohien, siikojen ja muiden arvokalojen nousu ylös Kemijokea helpottuu tuntuvasti Isohaaran voimalan kohdalla. Isohaara on Kemijoen ensimmäinen voimala mereltä katsottuna. Voimalan lähes 20 vuotta sitten rakennetun kalatien vastarannalle on nyt valmistunut toinen, pitkälle automatisoitu kalatie. Noin 100 metrin pituinen uusi kalatie on rakennettu maan alle, vanhaan uittotunneliin. Sinne on asennettu teräsaltaita, joissa nousu- ja suvanto-osuudet vaihtelevat. Kalatien suulla oleva keräilyallas täyttyy vedellä, kun kaikuluotaimet havaitsevat altaassa reittiä etsiviä kaloja. Veden noustua riittävän korkealle kalat pääsevät kalatien aukosta sisään ja lähtevät uimaan ylävirtaan. Tämän jälkeen alas tyhjenee odottamaan uusia nousijoita, Skanska Infran työmaapäällikkö Matti Hyvönen kuvailee. Isohaaran toinen kalatie on osa Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamaa Askel Ounasjoelle -projektia. Siihen sisältyy myös huomattava määrä lohien ylisiirtoja Ounasjoelle. Emolohien ylisiirroilla käytännössä autokuljetuksilla pyritään elvyttämään Ounasjoen vaelluskalakantoja. Kuvat: Jouni Knihtilä ja istockphoto 7

8 Uusi toimitusjohtaja Kenneth Nilsson tuo Kansainvälisyyden nostetta suomalaisrakentamiseen Vaikka rakentaminen on aina paikallista, kansainväliset käytännöt ovat hyödyllistä oppimateriaalia. Skanskan oy:n uusi toimitusjohtaja Kenneth Nilsson pyrkiikin tuomaan yhtiön suomalaisille asiakkaille koko konsernin parhaita kansainvälisiä käytäntöjä ja malleja. Teksti: Antti J. Lagus Kuva: Susanna Kekkonen 8

9 Suomen Skanskan pääkonttorin portaita on noussut marraskuun alusta lähtien uusi toimitusjohtaja, ruotsalainen Kenneth Nilsson (50). Vaikka hänellä on takanaan lähes neljännesvuosisadan kokemus konsernin kotimaan Ruotsin rakennusmarkkinoista, lähinaapuri Suomen markkinoissa hänellä on edessään vielä monta opin porrasta. Olemme kansainvälinen rakennusyritys, mutta toimimme paikallisesti. Skanska Oy:n toimitusjohtajuus merkitseekin minulle oppimisprosessia. Olen uusi täällä, ja haluan tavata ja oppia tuntemaan niin asiakkaita kuin sidosryhmien edustajia, Kenneth Nilsson kertoo. Nilsson on pitkän linjan skanskalainen. Hän aloitti työt Skanskalla vastavalmistuneena insinöörinä vuonna 1987 ja on tehnyt sen jälkeen tasaisen ja nousujohteisen uran yhtiössä. Vuonna 2003 hänestä tuli Ruotsin Skanskan infrarakentamisesta vastaava varatoimitusjohtaja ja yhtiön johtoryhmän jäsen. Merkittävimmistä hankkeistaan hän mainitsee esimerkkinä Göteborgin pohjoispuolelle rakennetun E6-moottoritien. Uran alkujoista on jäänyt mieleen erityisesti 1990-luvun alun rakennusalan lama. Lama-aika oli tiukkaa, mutta hyvin opettavaista. Hyvinä aikoina kaikki voivat menestyä, mutta vasta huonoina aikoina todella nähdään, mikä kantaa. Silloin on tärkeätä, että asiakassuhteet ovat kunnossa. Yhtä tärkeää on saada oikeat ihmiseen oikeaan projektiin. Laadukas työ on kerralla valmis Skanskan menestystekijöitä pohtiessaan Nilsson korostaa toiminnan tehokkuuden ja tuottavuuden merkitystä. Kun rakentajan tuotantokoneisto on tehokas, tällä taataan sekä oman toiminnan että asiakkaan tilaaman projektin kilpailukykyisyys ja kannattavuus. Kannattavuutta parantavat myös kustannustehokkaat ostot ja Voimaa kulttuurista ja viheriöltä Vaikka suomalaisilla ja ruotsalaisilla on aina ollut oma erikoislaatuinen suhteensa, Kenneth Nilssonin mielestä suomalaiset ja ruotsalaiset ovat kansoina varsin samanlaisia. Sama pätee rakennusalalla. Nyt minun pitää vain kuunnella ja oppia, miltä markkinat näyttävät. Rakennusala sinänsä on paikallinen. Nilssonin perehtyminen Suomeen helpottuu tuntuvasti, kun hän löytää sopivan asunnon Helsingin seudulta. Hän muuttaa asumaan Suomeen vakituisesti. Lomillaan Nilsson mielellään matkustelee kihlattunsa kanssa uusissa ympä- ristöissä. Viime vuosina matkat ovat usein suuntautuneet Italiaan, ei vähiten maan kulttuuritarjonnan ansiosta. Lisävirtaa toimitusjohtajan tehtä- viin hän hakee myös lenkkipoluilta ja golf-viheriöiltä. Nilsson kertoo pelaavansa golfia lähinnä sen sosiaalisuuden takia. Pelatessa Juha Hetemäki suurhankkeiden ladunavaajaksi Skanska Oy:n toimitusjohtajana ja Skanska Suomi -liiketoimintayksikön johtajana vuodesta 2004 toiminut Juha Hetemäki (58) jatkaa edelleen yhtiön palveluksessa. Hän keskittyy Skanskan linjaorganisaation tukemiseen monia osapuolia yhdistävissä suurissa projektikokonaisuuksissa ja kaupunkikehittämishankkeissa. Johtajan vakanssilla marraskuun alussa tehtävänsä aloittanut Hetemäki raportoi yhtiön hallituksen puheenjohtajalle Claes Larssonille. erityisesti työn hyvä laatu. Hyvää laatua on se, että työt valmistuvat kerralla. Skanskan menestys rakentuu Nilssonin mukaan kaikkialla yhtiön arvoihin. Nämä liittyvät työturvallisuuteen, eettisyyteen, ympäristövaikutuksiin, laatuun ja tappiottomiin projekteihin. Tappiolliset projektit ovat hänen mukaansa huonoimpia mahdollisia lopputuloksia niin Skanskalle kuin asiakkaillekin. Kaikki osapuolet häviävät. Tappiollisia projekteja on opittava välttämään etukäteen. Kun Nilssonilta kysyy, millainen Skanskan kilpailukyky on Suomessa juuri nyt, hän arvioi olevansa vielä liian kokematon henkilö vastaamaan. Hän toki tuntee Skanskan, mutta ei riittävästi kilpailijoita. Hänen mielestään parhaita vastaajia ovat asiakkaat. ppp-hankkeisiin kansainvälistä yhteistyötä Ruotsissa PPP-hankkeita (Public Private Partnership) on toteutettu vain muutamia. Arlandan junayhteys on yksi tällainen. Sen sijaan muissa maissa Skanska on tehnyt niitä useita Suomen lisäksi muun muassa Norjassa, Etelä-Amerikassa ja Isossa-Britanniassa. Nyt meillä on Ruotsissa meneillään Skanskan historian suurimpaan PPP-sopimukseen perustuva hanke. Tukholmassa rakennettava sairaala Nya Karolinska Solna on arvoltaan yli 14 miljardia kruunua eli noin 1,6 miljardia euroa. Tämä on Ruotsin ja Ison-Britannian Skanskan yhteishanke. Isossa-Britanniassa on rakennettu tällä mallilla useita sairaaloita, Nilsson kertoo. Projektissa hyödynnetään erityisesti Englannissa kehitettyä osaamista. Nilsson näkee, että yhteistyömallia voidaan todennäköisesti soveltaa myös Suomessa. Suomen Skanskan kasvutavoitteita tai -tahtia tuore toimitusjohtaja ei vielä halua tarkentaa. Voimme kasvaa joko orgaanisesti tai ostamalla muita yrityksiä. Tästä käy esimerkiksi Soraset Oy:n osto. Kasvu sinällään ei ole päämäärä, vaan kokonaisuudesta pitää tulla kilpailukykyisempi. 9

10 Teksti: Ari Selander Kuvat: Jyrki Vesa Kuvien henkilöt: Riina Koskinen ja Kimmo Seppänen Viisi nollaa 2. Työturvallisuus 3. Henkilöstö 5 4. Asiakastyö 5. Tuottavuus 4 6. Ympäristötehokkuus 7. projektikehitys- ja 3 e rakentamispalvelut 8. Kannattava kasvu e. eettisyys Skanskan tavoitteena on olla vuonna 2015 Rakennusalan johtava yritys 2 Skanskan toiminnan eettisyys, 1 1 joka on kirjattu Code of Conduct -ohjeistoon, ohjaa yrityksen kaikkea strategista ja operatiivista toimintaa. 3 Henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittämiseksi Skanskalla on lukuisia johtamisen, oppimisen ja työhyvinvoinnin ohjelmia, joilla se pyrkii alan parhaaksi työpaikaksi ja työnantajaksi. Skanska toteuttaa uutta kannattavan kasvun strategiaa. Yhtiö tavoittelee hyvää tulosta ja pyrkii kasvamaan merkittävästi ja kannattavasti Suomessa ja Virossa. Asiakkailleen Skanska haluaa olla ykkösvalinta rakennusalan osaavin ja tehokkain yritys. Jos vielä edellisellä strategiakaudella Skanska korosti toimintojensa ja taloutensa vakauttamista, nyt strategisena ydintavoitteena ovat hyvä kannattavuus. Kun kannattavuus on kunnossa, yksikkö tavoittelee kasvua. Uudella, vuoteen 2015 ulottuvalla kaudella Skanska pyrkii kasvamaan orgaanisesti, mutta myös yritysostot ovat mahdollisia. Tästä on esimerkkinä infra-alan yrityksen Sorasetin ostaminen. Kannattavan kasvunsa vauhdittamiseksi Skanska satsaa erityisesti omiin projektikehityshankkeisiin niin asunto- kuin toimitilarakentamisessakin. Painopisteen muutosta tarjouskilpailuihin perustuvista urakoista neuvottelu-urakoihin tuetaan muun muassa kiinnittämällä entistä enemmän huomiota riskienhallintaan. Skanska on asettanut päämääräkseen rakennusalan johtavan aseman markkina-alueellaan. Taloudellisten mittareiden ohella se tarkoittaa edelläkävijän ja suunnannäyttäjän asemaa muun muassa työturvallisuudessa, toiminnan eettisyydessä, henkilöstön kehittämisessä, energia- ja ympäristötehokkuudessa sekä toiminnallisessa tehokkuudessa. Näiden kaikkien palasten onnistuneesta yhteensovittamisesta rakentuu Skanskan ykkönen. 6 Ympäristötehokkuuden lisääminen Skanska-konserni on useilla markkina-alueillaan johtava ympäristötehokkaiden projektien kehittäjä ja rakentaja. Tähän Skanskalla on erinomaiset mahdollisuudet myös Suomessa, jossa ympäristövaikutusten vähentäminen ja ekotehokkuuden lisääminen suuntaavat ratkaisevasti tulevaisuuden rakentamista. 10

11 1 Viisi nollaa Skanskan kannattava kasvu ja kaikki muukin toiminta rakentuu yhteiselle arvoperustalle. Skanskan arvot on kiteytetty viiteen nollaan: nolla tappiotyötä nolla virhettä nolla tapaturmaa nolla ympäristörikettä nolla eettistä rikettä. 2 Työturvallisuuden edistäminen Työturvallisuuden edistämisen tilastollinen tavoite on, että työmailla sattuisi enintään alle kaksi tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Tärkein tavoite on, että jokainen Skanskan ja sen kumppanin työntekijä pääsee töistä terveenä kotiin joka päivä. 4 Asiakastyön kehittäminen Asiakasyhteistyötään Skanska kehittää muun muassa aktivoimalla vuoropuhelua asiakkaiden kanssa. Kaikista hankkeista laaditaan esimerkiksi asiakassuhdekartoitukset ja palautteet käydään läpi yhdessä asiakkaiden kanssa. 5 Tuottavuuden parantaminen Skanska parantaa tuottavuuttaan toiminnan tehokkuuden ja laadun kautta. Pääinstrumenttina on vakioidun toiminnan ja sitä ohjaavan toimintajärjestelmän kehittäminen. Työtä tukevat muun muassa hankinnan ja logistiikan tehostaminen sekä tietomallintamisen ja tuotteistettujen vakioratkaisujen kattava hyödyntäminen. 7 projektikehitys- ja rakentamispalveluiden edistäminen Skanska pyrkii omilla projektikehityshankkeillaan tarjoamaan asiakkailleen kokonaisvaltaisempia ja pidemmälle jalostettuja palveluja. Omaperustaisten hankkeiden edistämiseksi se muun muassa sijoittaa maa-alueisiin ja lähtee mukaan valittuihin hankkeisiin myös investoijana. 8 Kannattavan kasvun vahvistaminen Skanska pyrkii kasvamaan markkinoita nopeammin ja kasvattamaan liikevaihtoaan noin puolitoistakertaiseksi vuoden 2010 tasosta. Se hakee kasvua ja hyvää kannattavuutta erityisesti projektikehityshankkeista ja neuvotteluurakoista, joiden yhteenlaskettu osuus liikevaihdosta pyritään kasvattamaan noin kahteen kolmasosaan. Vuonna 2010 neuvotteluurakoiden osuus liikevaihdosta oli vielä suhteellisen vaatimaton. 11

12 Varjoista valoon Työmaat elävät ja muuttavat, aliurakointiketjut venyvät ja myös paukkuvat. Rakennusalan luonne antaa harmillisen mehevän kasvualustan harmaalle taloudelle, mutta ongelmia pyritään tuomaan työmaiden varjoista esiin yhä aktiivisemmin. 12

13 Teksti: Katri Syvärinen Kuva: Outi Törmälä Pimeydellä on pitkä perinne Laskelmien mukaan rakennusalan harmaa talous aiheuttaa valtiolle vuosittain jopa 500 miljoonan euron veronmenetykset. Esimerkiksi vuonna 2008 arvioitiin, että Suomessa oli noin 1,5 miljardin euron arvosta sellaista rakentamista, josta ei maksettu veroja. Kyse on melkoisesta summasta, ja siten valtion intressi panostaa ongelman korjaamiseen on suuri. Harmaan talouden torjuntaan suunnataankin uudessa hallitusohjelmassa vuosittain peräti 20 miljoonaa euroa, jonka odotetaan tuottavan vähintään 300 miljoonan euron hyödyn lisäverotuloina. Miksi juuri rakennusalasta on tullut niin merkittävä harmaan talouden pesäke? Esimerkiksi suurien investointien ja kiinteiden toimipaikkojen savupiipputeollisuudessa harmaata taloutta ei juurikaan esiinny. Tärkein syy on rakennusalan rakenne. Työt ovat projektiluonteisia, ja työmaat vaihtavat paikkaa jatkuvasti. Toiminta ei ole missään pitkiä aikoja kenenkään nähtävillä ja ala on pienyritysvaltaista. Myös tulokynnys alalle on matala, ja suhdanneherkällä alalla työvoiman tarve vaihtelee. Työvoimapulan aikaan kaikki tekijät kelpaavat ja kun on kiire, vastaava mestari ei ehdi papereita katsoa. Kun töitä siirretään eteenpäin aliurakoitsijoille monipolvisissa ketjuissa, valvonta muuttuu mahdottomaksi. Aliurakointiaste on viimeisten vuosikymmenien aikana kasvanut merkittävästi. Harmaa talous on ollut rakennusmaailmassa tuttu ilmiö jo kauan. Termi harmaa talous on peräisin parinkymmenen vuoden takaa, 1990-luvun alkuvuosien laman ajoilta. Aiemmin puhuttiin veronkierrosta ja talousrikollisuudesta. Totta kai pimeitä urakoita on ollut olemassa jo kauan, esimerkiksi 1970-luvulla kuittikauppaa, harmaan talouden tutkija Markku Hirvonen kertoo. Sama ilmiö esiintyy alalla muissakin maissa. Keski-Euroopassa ongelma on vielä laajempi. Meillä ei ole olemassa samanlaista siirtotyövoimaa. Varmasti Suomi on harmaan talouden janalla parhaassa päässä, mutta emme haluaisi olla sillä janalla ollenkaan, Rakennusteollisuus RT:n työmarkkinajohtaja Tapio Kari toteaa. EU:ssa korostetaan palveluiden ja työvoiman vapaata liikkuvuutta. Vastapainoksi tavoite pitäisi kuitenkin olla se, että muualta tulevat voidaan jokaisessa maassa laittaa myös samaan kontrolliin kuin oman maan kansalaiset ja yritykset, Markku Hirvonen painottaa. 13

14 Harmauden sävyt vaihtelevat H armaan talouden muotoja on paljon tapahtuu ylilaskuttamista, kuutamourakointia ja konkurssikeinottelua. Vuosi sitten tehdyn tutkimuksen mukaan osa rakennusalan harmaista markkinoista on niin sanotusti kokonaan pimeää, yleensä pientalorakentamiseen liittyvää liiketoimintaa, jossa toimija ei ilmoita tulojaan verottajalle lainkaan. Tällöin on kyse yhden yrityksen tai jopa yhden henkilön yhdelle toimeksiantajalle tekemästä työstä. Pientalorakentamisen ja -remonttien teettäminen pimeästi on ollut Suomessa suorastaan perinne. Suurilla työmailla toimivissa aliurakkaketjuissa harmaa talous on puolestaan tyypillisesti sellaista, jossa liikevaihto ilmoitetaan, mutta veroja ei makseta. Verotettava tulo nollataan tekaistuilla työkuiteilla, jotka ostetaan tarkoitusta varten olemassa olevilta yrityksiltä. Palkat maksetaan ainakin osittain pimeästi kun osa palkasta on veronalaista tuloa, palkansaaja ei joudu selittämään toimeentuloaan ympäristölleen. Yleensä harmaata taloutta harjoittava yksikkö on yritys, jonka palveluksessa on työvoimaa. Toki yksittäinenkin remontteja tekevä ammattimies voi jättää tulot ilmoittamatta. Kotitalousvähennyksen vuoksi tekijöiden pitää ilmoittautua ennakkoperintärekisteriin, mutta se ei tietenkään tarkoita, että kaikki tulot ilmoitettaisiin, Markku Hirvonen sanoo. Selkeä tendenssi on, että suuret rakennusliikkeet ja suuret työmaat ovat parantaneet valvontaa. Harmaata taloutta on siirtynyt entistä enemmän korjausrakentamispuolelle. U usi ilmiö on viimeisten viiden vuoden aikana, EU:n laajenemisen myötä yleistynyt ulkomaisten yritysten hyväksikäyttö. Työvoiman ja palvelujen vapaa liikkuvuus on tuonut tullessaan myös ongelmia. Tavallista on, että aliurakan tekijä on ulkomaille On pohdittu, onko harmaa talous lamakauden vai nousukauden ilmiö. Ikävä kyllä se tuppaa olemaan molempia. Vain syyt ja ilmenemismuodot vaihtelevat. Suhtautuminen ilmiöön vaihtelee suhdanteen mukaan. Lama herättää yhteiskunnan huomaamaan kilpailun vääristymät, nousukaudella todetaan, ettei pidä liikaa niuhottaa. Harmaan talouden tutkija Markku Hirvonen rekisteröity mutta mahdollisesti suomalaisten omistama yhtiö. Yritys perustetaan usein Viroon, koska sinne on helppo perustaa yritys ilman käyntiä maassa. Jos yritys toimii Suomessa alle puoli vuotta, sille ei synny Suomessa kiinteää toimipaikkaa, ja tällöin sen ei myöskään tarvitse maksaa Suomeen veroja. Näin hyödynnetään laillisiakin rakenteita, Hirvonen selittää. Joskus oikeastikin voi olla niin, että yritys toimii Suomessa tai sen työntekijät työskentelevät täällä vain alle puoli vuotta, jolloin veroja ei myöskään tarvitse maksaa. Viimevuotisen tutkimuksen mukaan kuitenkin pelkästään rakennusalalla toimii jopa ulkomaista työntekijää, ja on varsin epätodennäköistä, että tämä massa vaihtuisi kokonaisuudessaan puolen vuoden välein. Ulkomaisia työntekijöitä pitäisi siis löytyä verottajan rekisteristä huomattavasti enemmän kuin nyt. V erottajan on nykyisellään erittäin vaikea valvoa tilannetta ja seurata työntekijöiden oleskeluaikoja tai yritysten toimintaa Suomessa. Harmaiden yrittäjien on helppo vaihtaa yrityksensä uuteen niin usein, ettei kiinteää toimipaikkaa pääse syntymään. Kaikkea ei kuitenkaan voida laittaa ulkomaalaisten syyksi. Rakennusteollisuus RT:n työmarkkinajohtaja Tapio Kari muistuttaa, että lähtökohtaisesti ongelma on kuitenkin kotikutoinen. Merkittävimmät kiinni jääneet rikolliset ovat suomalaisia. Tämä on myös kulttuurikysymys. Ajan myötä alalle on kerääntynyt porukkaa, joka ei välitä tulevaisuudestaan, Kari pohtii. Suurimpia haittavaikutuksia lonkeroiden levittäytymisestä ovat paitsi verotulojen menetys, myös alan kilpailun vääristyminen, työn laatuun liittyvät ongelmat ja hintatason lasku. Yksi epäkohta on palkkaus: ulkomaisissa yrityksissä työntekijät ovat usein alipalkattuja. Tosin Suomessa alipalkattunakin toimiva ulkomainen työntekijä saattaa enemmän palkkaa kuin hän saisi kotimaassaan, mutta palkkojen välinen erotus on luonnollisesti pois Suomen veropohjasta. Samaan aikaan työntekijän sosiaaliturva jää heikoksi. Myös työturvallisuus jää usein normaalia kehnommaksi. Työehtosopimusten mukaista palkkaa maksavien, veronsa ja muiden velvoitteensa hoitavien rehellisten yritysten on vaikea kilpailla niiden kanssa, jotka erilaisten keinottelujen ansiosta tekevät urakoista jopa 30 prosenttia alhaisempia tarjouksia. Kilpailun vääristyminen saa epäterveet toimintatavat leviämään yhä laajemmalle. 14

15 Kohti valoisampaa Laajamittaisten ongelmien vuoksi sekä työnantajajärjestöt, yritykset että työntekijät ovat ottaneet aktiivisen otteen harmaan talouden torjumiseen. Ongelman kimppuun on käyty ja ollaan edelleen käymässä useiden uusien keinojen voimin. Huhtikuussa käyttöön tuli niin sanottu käännetty arvonlisävero, josta on saatu Ruotsissa hyviä kokemuksia. Käännetty alv ei poista harmaata taloutta, mutta vähentää siitä aiheutuvia kustannuksia ja pienentää sen harjoittajien saamaa kilpailuetua. Sen myötä aliurakointiketjuissa ei enää pitäisi syntyä tilanteita, joissa ylempänä ketjussa olevat yritykset vähentävät sellaista arvonlisäveroa, jota alempana ketjussa kukaan ei maksa. Seuraavaksi apukeinoksi valmisteilla on ensi vuoden alusta kaikille pakollinen veronumero, joka liitetään mukaan työmaalla käytettävään kuvalliseen tunnisteeseen. Suunnitteilla on, että se tulee olla haettuna myös kaikilla ulkomaalaisilla työntekijöillä heinäkuun alusta alkaen käynnistyvillä työmailla. Veronumeroon on tarkoitus liittää ilmoitusvelvollisuus verohallinnolle, kuka työmaalla työskentelee ja kuinka kauan sekä myös urakkasummat. Veronumero sellaisenaan ei vielä auta. Kuvallinen tunnistehan on jo nyt pakollinen työmailla, mutta sen käyttö ei ole mitenkään sataprosenttista. Tarvitaan säännöstö, jonka mukaan tehdään valvontaa ja laiminlyönneistä rangaistaan. Lisäksi veronumeron käyttöön on syytä liittyä urakoitsija- ja työntekijätietojen ilmoittaminen verohallinnolle, jotta veronumerosta saadaan valvonnallinen hyöty. Asiaa on valmisteltu nopealla aikataululla. Toivottavasti myös ilmoitusvelvollisuus ja sanktiot tulevat käyttöön ensi vuoden aikana, Markku Hirvonen painottaa. Y ksittäisiä ongelmakohtia riittää. Pientalorakentamisen valvonta on tähän asti ollut vaikeaa. Nyt on tehty esitys, että rakennuslupavalvontaan kytkettäisiin selvitys siitä, kuka työn tekee. Tärkeä ratkaisematon kysymys on Hirvosen mukaan ulkomaisten yritysten asema siinä, kuka veroista vastaa. Tällä hetkellä ulkomaiset ja kotimaiset yritykset eivät ole samalla viivalla keskenään. Myös tilaajavastuulaki kaipaa terävöittämistä. Ongelma on Hirvosen mielestä se, että alipalkkausta ei ole kriminalisoitu. Työsuojeluviranomaisilla on vain vähän keinoja tehdä mitään, vaikka joku maksaisi työehtosopimuksen alittavaa palkkaa. Tällä hetkellä on paljon asioita vireillä. Vuoden kuluttua alkaa ehkä näkyä, miten hallituksen kunnianhimoinen ohjelma on lähtenyt toteutumaan. Tilaajavastuulain ansiosta moni rakennusliike valvoo järjestelmällisesti aliurakoitsijoita. Skanska käyttää työssä apuna sähköistä hankintajärjestelmää. Ei ole silti täysin varmaa, että kaikilla alihankintakumppaneilla olisi kaikki lakisääteiset asiat hoidettuna. Kohteessa voi olla satoja sopimuksia, ja niille asetetuissa vaatimuksissa on omat mutkansa. Joukkoon voi mahtua monenlaisia kumppaneita, Skanskan toimialajohtaja Tuomas Särkilahti sanoo. Tietoinen halpatyövoiman käyttö aiheuttaa suuria vääristymiä tarjouskilpailuun. Kilpailua tervehdyttäisi selvästi se, että pääurakoitsijan tulisi aina selvittää alihankkijoiden toiminta lakisääteisissä velvollisuuksissa. Suunta on kaikkiaan huolestuttava. Jos tämä jatkuu, täytyy olla huolissaan siitä, mistä enää löytyy tervettä aliurakoitsijakantaa. Suuri ongelma on työn laatu. Kun yritykset ja työntekijät kiertävät pimeästi työmaalta toiselle ja yritysten perustaminen ja kaataminen on helppoa, eikä kukaan kanna vastuuta työn laadusta. Yritykset eivät ole poliiseja RT:n työmarkkinajohtaja Tapio Kari Rakennusliikkeille on tärkeää huolehtia työn laadusta ja välttää negatiivista julkisuutta, mikä on saanut yritykset tarttumaan harmaan talouden torjuntaan. Tapio Kari kuitenkin muistuttaa, että yritysten tehtävä ei ole toimia poliisina. Yritykset voivat tuottaa tietoa viranomaisille valvonnan kohdentamista varten, mutta niiden tulee voida keskittyä ensisijaisesti liiketoimintaansa, Kari toteaa. RT:ssä koetaan ongelmaksi se, että vastustuskeinot aiheuttavat suurta rasitusta yrityksille. Veronumeron ja vuoden 2012 aikana tulevien työmaan ilmoitusvelvollisuuksien käyttöönoton arvellaan maksavan 50 miljoonaa euroa. Valtion suoranaiset kustannukset ovat kymmenen miljoonaa. Tässä on pieni epäsuhta, jos ajatellaan, että valtio saa lisää verotuloja miljoonaa euroa. Yritysten intressi on järkevöittää kilpailua, mutta kustannuksia ei voi kasvattaa loputtomiin. Lisätyö rasittaa eniten niitä, jotka hoitavat asiat kunnolla jo ennestään. Ne, jotka eivät hoida, viis veisaavat uusistakin säännöistä. 15

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Muutoksen haasteet Ismo Kohonen Case: Liikennevirasto

Muutoksen haasteet Ismo Kohonen Case: Liikennevirasto TUKEFIN 2 Analysointi-iltapäivä 24.11.2010 Muutoksen haasteet Ismo Kohonen Case: Liikennevirasto Saaristomeren alueen väylänhoito vuosina 2011-2012 Pilottihankkeen yleisesittely Kohde: Saaristomeren alueen

Lisätiedot

Luotettava Laatutyömaa

Luotettava Laatutyömaa Luotettava Laatutyömaa Rakentamisen Laatu RALA ry Suomen Tilaajavastuu Oy Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Rakennusteollisuus RT ry Rakennusliitto Lähtökohtana harmaan talouden ja rakentamisen

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto

Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto 9.1.2017 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 9.1.2017 kello 11.30 12.30 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne, veronumeron ja ilmoitusmenettelyn

Lisätiedot

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut.

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Lähinnä menestystä. Lähialueesi yritysten menestyksessä mukana jo 90 vuotta Pohjolan Osuuspankki on markkinajohtaja toimialueellaan henkilöasiakkaiden

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Ota yhteyttä, autamme mielellämme! Intrum Justitia Oy PL 47, Helsinki p PUHTIA BISNEKSEEN

Ota yhteyttä, autamme mielellämme! Intrum Justitia Oy PL 47, Helsinki p PUHTIA BISNEKSEEN Ota yhteyttä, autamme mielellämme! Intrum Justitia Oy PL 47, 00811 Helsinki p. 09 2291 1600 www.intrum.fi 10.2016 LUOTTOTIETO- JA PERINTÄPALVELUT TEHOSTA YRITYKSESI RAHANKIERTOA JA MINIMOI LUOTTOTAPPIORISKIT.

Lisätiedot

Talousrikollisuus ja harmaa talous rakennusalalla

Talousrikollisuus ja harmaa talous rakennusalalla Talousrikollisuus ja harmaa talous rakennusalalla Sähköurakoitsijapäivä 14.4.2011 Hämeenlinna Rakennusteollisuus RT Tapio Kari työmarkkinajohtaja Rakennusalan harmaan talouden menetykset vuonna 2008 Arvonlisävero

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto on monialainen liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä

Lisätiedot

Kannattavasti kasvava YIT

Kannattavasti kasvava YIT 1 14.11. 2007 YIT OYJ Kannattavasti kasvava YIT Sijoitus - Invest 14.11.2007 klo 11.30-11.50 Konsernijohtaja Hannu Leinonen 15.11.2007 klo 15.30-15.50 Varatoimitusjohtaja Sakari Toikkanen 2 14.11. 2007

Lisätiedot

URAKKAMUOTOKOULUTUS. Torstaina Kylpylähotelli Kunnonpaikka

URAKKAMUOTOKOULUTUS. Torstaina Kylpylähotelli Kunnonpaikka URAKKAMUOTOKOULUTUS Torstaina 18.1.2017 Kylpylähotelli Kunnonpaikka Jaettu urakka 1. Kuvatkaa lyhyesti urakkamuotonne tyypilliset käyttökohteet ja -organisaatiot? 2. Kuvatkaa urakkamuotonne vahvuudet verrattuna

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja 1 STRATEGIA JA VISIO Laadulliset ja toiminnalliset tavoitteet KALLIORAKENTAMISEN

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Rakentamisen uudet velvoitteet

Rakentamisen uudet velvoitteet Rakentamisen uudet velvoitteet Lain tarkoitus ja tavoite Reaaliaikaisen kokonaiskuvan luominen yrityksistä ja työntekijöistä Tietojen avulla voidaan käsitellä, arvioida ja määritellä asiakkaiden verotusstatusta

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Rakentamisen tiedonantovelvollisuus

Rakentamisen tiedonantovelvollisuus Rakentamisen tiedonantovelvollisuus Kuka, mitä ja miten? Ketä menettely koskee? Yrityksiä toimialasta riippumatta, kuntia, asunto-osakeyhtiöitä, yhdistyksiä sekä valtiota, jotka rakentavat tai rakennuttavat

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti 79 NCC TONTINVARAUSANOMUS 1 (3) 20.2.2007 Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto (kirjaamo) Katariinankatu 1 00 1 70 TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI Kiinnostus

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

GNA SEMINAARI

GNA SEMINAARI 1 GNA SEMINAARI Ville Saksi Tapaturmaton työmaa 2 olla työturvallisuusasioissa maailman johtava rakennusalan yritys, joka parantaa turvallisuuttaan jatkuvasti, tavoitteenaan tapaturmaton työpaikka. - Skanska

Lisätiedot

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Muutamia ajatuksia siitä, miten testaus pärjää lama-ajan säästötalkoissa. Laman patologioita ja mahdollisuuksia. Säästämisen strategioita.

Lisätiedot

Luotettava Laatutyömaa

Luotettava Laatutyömaa Luotettava Laatutyömaa Rakentamisen Laatu RALA ry Suomen Tilaajavastuu Oy Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Rakennusteollisuus RT ry Rakennusliitto Luotettava Laatutyömaa Alan järjestäytyneet

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

1 12/2016 Antti Leino - Skanska

1 12/2016 Antti Leino - Skanska 1 2 3 4 Skanskasta Kansainvälinen yritys 5 11/11 ALe Skanska Oy Mikä toimintapa sinun organisaatiossa on tänään hyväksyttyä, mutta huomenna mahdollisesti ei? 6 7 11/12 ALe Skanska Oy 8 11/11 ALe Skanska

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet maa- ja metsätalousministeriö, marraskuu 2007 Visio Kuluttaja haluaa suomalaisia elintarvikkeita ja ruokapalveluita sekä luottaa suomalaisen elintarvikeketjun

Lisätiedot

Digitalisaatio liikenteessä

Digitalisaatio liikenteessä Digitalisaatio liikenteessä Johtaja Risto Murto 3.11.2015 Tampere LVM 1.1.2016 www.lvm.fi 4.11.2015 2 EU:n komission liikenteen valkoinen kirja 3/2011 Komissio toteaa, että nykyisen kaltainen liikennepolitiikka

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat OSAKSI YHTEISÖÄ: Eri kulttuureista tulevien integroiminen yhteisöömme ja osaksi arkeamme on onnistumisen avain. Tulevaisuus haastaa tähän entistä vahvemmin.

Lisätiedot

Helmet Business Mentors Oy

Helmet Business Mentors Oy Helmet Business Mentors Oy Pääomasijoitusta suomalaisiin pk-yrityksiin vuodesta 1995 Suunnittelu- ja konsultointialan toimialakatsaus 20.11.2015 Toimiala pääomasijoittajan näkökulmasta Helmetin toimiala

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA

SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA 1.3.2017 Lähde: Timo Aro PORVOON LÄHTÖKOHTIA Yksi vetovoimaisimmista ja kilpailukykyisimmistä seuduista Suomessa.

Lisätiedot

Vantaa ja sen tulevaisuus

Vantaa ja sen tulevaisuus Vantaa ja sen tulevaisuus K-E Michelsen 12.1.2017 30.1.2017 1 Tulevaisuudesta ja sen ennustamisesta Markku Wilenius (2014): Tulevaisuus on salattu maailma ja sen täsmällinen tietäminen on harhaa. Sattuma

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Tiemerkintä A & E Oy

Tiemerkintä A & E Oy Nro 1038 voimassa 30.4.2017 Rakentamisen Laatu RALA ry:n arviointilautakunta on hakemuksesta myöntänyt tämän pätevyystodistuksen osoituksena siitä, että Tiemerkintä A & E Oy Y-tunnus 0648365-6 kotipaikka

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Rahoituksen näkökulmaa

Rahoituksen näkökulmaa Rahoituksen näkökulmaa Sukupolvenvaihdos investointi tulevaisuuteen Kuopio, Puijon Maja Arto Piipponen, 13.10.2016 Mihin pankki kiinnittää huomiota investointeja rahoitettaessa? Kannattavuus Vakavaraisuus

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Työturvallisuuskilpailu 20 vuotta. Uudellamaalla. Juhla-seminaari

Työturvallisuuskilpailu 20 vuotta. Uudellamaalla. Juhla-seminaari Työturvallisuuskilpailu 20 vuotta Uudellamaalla Juhla-seminaari Eteran auditorio 1.3.2017 Hannu J. Mäkinen Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan piiri ry Työturvallisuuden kehittäminen jatkuu Työturvallisuusasioihin

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Museotyö muutoksessa!

Museotyö muutoksessa! Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari Sosiaali- ja terveyspalvelut Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen HANKI PAREMMIN Julkiset

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Nro 354 voimassa 30.9.2016

Nro 354 voimassa 30.9.2016 Nro 354 voimassa 30.9.2016 Rakentamisen Laatu RALA ry:n arviointilautakunta on hakemuksesta myöntänyt tämän pätevyystodistuksen osoituksena siitä, että T Maijala Oy Y-tunnus 0648504-5 kotipaikka Haapajärvi

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto Yritysvastuuverkosto FIBS tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysvastuun parhaista käytännöistä, trendeistä ja työkaluista, tukea vastuullisuustoiminnan kehittämiseen,

Lisätiedot

YIT siirtyy seuraavaan kehitysvaiheeseen. Juhani Pitkäkoski 5.2.2013

YIT siirtyy seuraavaan kehitysvaiheeseen. Juhani Pitkäkoski 5.2.2013 YIT siirtyy seuraavaan kehitysvaiheeseen Juhani Pitkäkoski 5.2.2013 Sisältö Jakautumisen perustelut Jakautumisen hyödyt ja alustava suunnitelma osittaisjakautumiselle Kaksi itsenäistä yhtiötä, Caverion

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa?

Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa? Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa? Tero Kiviniemi DI, Executive MBA Toimialajohtaja Suomen rakentamispalvelut 9.9.2010 1 Energia ja ympäristö Globaali megatrendi Kansainväliset ja EU-tasoiset

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia

Lisätiedot