KESKELLÄ JA EDESSÄ. Juha Kuisman teesit: Juha Kuisma kansanedustajaksi -kampanjan lehti kaikille äänestäjille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKELLÄ JA EDESSÄ. Juha Kuisman teesit: Juha Kuisma kansanedustajaksi -kampanjan lehti kaikille äänestäjille"

Transkriptio

1 KESKELLÄ JA EDESSÄ R Juha Kuisma kansanedustajaksi -kampanjan lehti kaikille äänestäjille Maakuntahallinto Pirkanmaan mahdollisuus Kansanvalta ei ole päätetyn SOTEmallin vaikein osa. Vaikeinta on löytää sellainen rahoitusperuste, joka palkitsee SOTE-asiansa hyvin ja fiksusti hoitavat kunnat, Juha Kuisma (kesk) kirjoittaa tämän vaalilehtensä pääkirjoituksessa. Uusi SOTE-maakuntahallinto tulee myös nähdä mahdollisuutena. Kun maakuntapäättäjät valitaan suorilla vaaleilla käytännössä kunnallisvaalien yhteydessä saavat valitut henkilöt mandaatin, jota kuntayhtymäedustajilla ei ole ollut. Tullakseen valituiksi heidän on edustettava koko maakuntaa ja heillä tulee olla hyvin muotoiltu ohjelma maakunnan kehittämiseksi. Sivu 2 Kuisman kolme elämää huumorin sävyttäminä Vuonna 1972 Juha Kuisma täytti 17 vuotta. Tuona vuonna tapahtui paljon muutakin, oikeastaan hämmästyttävän paljon. Teiskon kunta liitettiin Tampereen kaupunkiin. Mariner 9 -luotain lähetti valokuvia Marsista. Sapporon talviolympialaisissa ladulla nähtiin mm. Ikaalisten Matti Pitkänen ja Juha Mieto. Münchenin kesäolympialaisissa Lasse Viren kaatui, nousi ja voitti. Pekka Vasala ja Lasse Viren voittivat toisena päivänä kultaa yhden tunnin sisään. Kolmen artikkelin kokonaisuudessa Jussi kertoo, miksi lähti kansanedustajaehdokkaaksi, ja kuvittelee mahdolliseen maailmaan mennen, minkälaista elämä on sitten vuosikymmenien jälkeen 99-vuotiaana vanhana valtiomiehenä. Sivu 5 Juha Kuisman teesit: Biotaloudella Suomi kuntoon, vienti vetämään ja luonto tuleville polville Yrittäjyyden esteet pois ja kannusteet kohdalleen Yhteisvastuulla työn ja talouden muutoksiin Kylien tulevaisuus on Juha Kuisman intohimo Asumisen vapaus on kirjattava perustuslakiin Pirkanmaasta runsaan olemisen maakunta 28 Juha Kuismalla on muutamia keskeisiä intohimoja. Niiden ydin on kylä ja ihmisen asuinpaikka. Suomessa on paljon nostalgisin korulausein kylistä puhuvia tai yksittäisen kylän puolesta taistelijoita. Juha Kuisma poikkeaa heistä siinä, että hän näkee asiat kaikkien Suomen kylien näkökulmasta. Eikä vain kylien, vaan kunnallisena luottamusmiehenä ja valtion tasolla, pääministerien neuvonantajana toimineen perspektiivistä. Kuisma sanoo, että kylien nykyinen kuihduttaminen on poliittinen päätös, joka ei toteudu, jos haluamme niin. Näin kuvaa kirjailija Matti Mäkelä ystäväänsä Juha Kuismaa sivulla 5 Juha Kuisman tämän lehden kanteen kuvasi Merja Ojala

2 PÄÄKIRJOITUKSET Sivu 2 Juhat elokuussa 2014 Pyörät pyörimään -tapahtumassa Akaassa. P Maakuntahallinto on mahdollisuus Pirkanmaalle erustuslakivaliokunnan SOTEkannanottojen jälkeen uudistuksen suunta on selvä. Kun kaikki muut mahdollisuudet on selvitetty, on jäljelle jäänyt maakuntiin perustuva ratkaisumalli. Tällöin demokratiaa koskeva ehto toteutuu suorien vaalien kautta ja rahoituksen kanavointi ratkaistaan antamalla tuollaiselle maakuntakokonaisuudelle riittävää tasoa oleva verotusoikeus. Kuten tiedetään, tällainen malli on jo Ruotsissa käytössä. Se, että tämä malli on oivallettu politiikan kentällä hitaasti, ei saa olla este sen toteuttamiselle. Asiaa pohdittuaan maakuntapohjaisen hallinnon kannalle ovat päätyneet esimerkiksi sellaiset vaikuttajat kuin Osmo Soininvaara, Aulis Pöyhönen ja Kalevi Kivistö. Mikseivät puolueet pystyisi samaan, jos kerran niiden päämääränä on yleinen etu? K aiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen, sanoi presidentti Paasikivi aikanaan. Se pätee edelleen. Näyttää siltä, että sekä kansalaiset että me päättäjät tiedostamme tilanteemme yhä selvemmin. Suomen asiat eivät tällä hetkellä ole kestävällä pohjalla. Tarvitaan selkeä suunnanmuutos. Siksi huhtikuun eduskuntavaalit ovat linjavaalit. Silloin päätetään, laitetaanko Suomen asiat kuntoon ja millaisen politiikan keinoin se tehdään. Keskusta on valmistellut oman vaihtoehtonsa huolella asioihin perehtyen. Vastuun kantaminen vaatii tiukkojakin päätöksiä, mutta ne on uskallettava tehdä. Määrätietoisesti, Suomen ja suoma- Kansanvalta ei ole mallin vaikein osa. Vaikeinta on löytää sellainen rahoitusperuste, joka palkitsee SOTE-asiansa hyvin ja fiksusti hoitavat kunnat. Vastaavasti tehottomasti toimivaa kuntaa ei saa palkita tehottomuudestaan. Näitä yksikkökustannuksiahan voidaan vertailla, kun ikä ja sairastavuus vakioidaan. Kustannusten vertailtavuus edellyttää myös, että tuotantosysteemiin mahtuu myös yksityisiä ja yleishyödyllisiä toimijoita. Uuteen järjestelmään pitää kuulua menokatto. Suomessa Etelä-Karjalan Eksote, Päijät-Hämeen SOTE-kuntayhtymä sekä Kainuun malli ovat esimerkkejä siitä, miten kustannuskatto saa maakuntatoimijan järjestämään asioita tehokkaasti. Vanha sairaanhoitopiiri jälkilaskuttaa ei ole toimiva ratkaisu. Juuri siitä pitää päästä eroon. On päästävä kustannuksia kurissa pitävään logiikkaan. Uusi SOTE-maakuntahallinto tulee myös nähdä mahdollisuutena. Kun maakuntapäättäjät valitaan suorilla vaaleilla käytännössä kunnallisvaalien yhteydessä saavat valitut henkilöt mandaatin, jota kuntayhtymäedustajilla ei ole ollut. Tullakseen valituiksi heidän on edustettava koko maakuntaa ja heillä tulee olla hyvin muotoiltu ohjelma maakunnan kehittämiseksi. Ryhmitykset ja voimasuhteet perustuvat siten ohjelmallisiin näkökohtiin. Meille kehittyisi osaavien maakuntapoliitikkojen joukko. Voisiko samaa soveltaa muissa maakuntatasoisen yhteistyön asioissa. Pirkanmaan Liitossa, toisen asteen ammattikoulutuksen puolella, joukkoliikenteessä, pelastustustoimessa, tietohallinnossa tai vaikkapa Tampere-Pirkkalan lentokentän kehittämisen hallinnossa? Jos näin rohjetaan toimia, olisimme päässeet Suomi kuntoon 2015 laisten etu silmällä pitäen. Tätä ihmiset päättäjiltä odottavat. Me tarjoamme äänestäjien arvioitavaksi omat ratkaisuehdotuksemme. Ratkaisujen hakemiseen tarvitaan meitä kaikkia. Ihmisillä on paljon ehdotuksia siitä, miten toimintatapoja uudistettaisiin, kustannuksia säästettäisiin ja saataisiin arki sujuvammaksi. Keskusta haluaa kuulla niitä jatkossakin. Emme lupaa helppoja aikoja kenellekään. Maamme saadaan kuntoon vain työtä tekemällä ja toisista välittämällä. Leikkauksilta ja vyön kiristyksiltä emme voi välttyä. Ne on kuitenkin tehtävä oikeudenmukaisesti, heikoimmista huolehtien. Arkijärjen käyttö on saatava arvoonsa. Tarvitsemme enemmän luovuutta ja luottamusta, vähemmän normeja. Näin voimme palauttaa uskon politiikkaan ja sen kautta vaikuttamiseen. Vahva osaaminen on ollut ja on jatkossakin Suomen menestyksen perusta. Meillä on monipuoliset ja runsaat luonnonvarat. Ne tarjoavat luontaisia menestymisen mahdollisuuksia. Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen ja tuotannon hajauttaminen on käännettävä kilpailueduksemme. Me tarvitsemme ravistelua ja uudelleen ajattelua monissa asioissa. On uskallettava tehdä rohkeitakin kokeiluja. Virheitäkään ei saa pelätä. Digitaalisten ratkaisu- aitoon maakuntaitsehallintoon. Demokraattiset, suorat maakuntavaalit poistaisivat myös Tampereen ja muiden Pirkanmaan kuntien keskinäisen yliherkkyyden. Maakuntavaltuusto, joka olisi valittu koko maakunnan kattavilla vaaleilla, kohtelisi kaikkia kuntia samoin. Tampereella ei olisi enemmistöä, kun kerran vaalit käytäisiin poliittisten ohjelmien merkeissä. Pirkanmaalaisuuden määritelmä ei enää olisi Tampereen vastentahtoista seuraamista. Syntyisi aito pirkanmaalainen identiteetti, joka muodostuisi jatkuvassa, avoimessa keskustelussa, edessä olevien kehitystehtävien mukaan. Juha Kuisma (kesk) kansanedustajaehdokas jen ja tekniikan hyödyntämisessä Suomi on nostettava maailman kärkimaiden joukkoon. Inhimillisyyttä, sydäntä ja käsiä tarvitaan silti jatkossakin. Keskusta tarjoaa 216 ehdokkaan monipuolisen joukon. Tässä porukassa on osaamista ja näkemystä, on nuoruuden intoa ja uudistusmielisyyttä, on myös eletyn elämän mukanaan tuomaa kokemusta. Tule mukaan tulevaisuuden rakentamiseen. Laitetaan yhdessä Suomi kuntoon. Juha Sipilä puheenjohtaja

3 Elämässä pitää sitoutua Urjalan Kehrolla asuva seurakuntapastori Mari Pakkanen on sitoutunut työhönsä ja viihtyy siinä hyvin. Tänä keväänä alkaa jo 35. vuosi Akaan seurakunnassa. Papiksi hänet vihittiin vuonna Kun on ollut kauan mukana, tuntee ihmisiä jopa viidessä sukupolvessa. Se antaa sisältöä työhön. Mari on aina ollut kiinnostunut teologian lisäksi historiasta ja yhteiskunnallisista asioista. Politiikassa hän on tällä hetkellä mukana tarkastuslautakunnan jäsenenä ja Keskustan Urjalan kunnallisjärjestön sihteerinä. Mari on myös maatilan emäntä. Pakkasen perheen tila on luomutuotannossa ja vilja jatkojalostetaan jauhoiksi ja ryyneiksi. Tuotteet myydään suoraan kuluttajille. Ympäristöystävällinen ajattelu on tilalla tärkeää. Luonnonmukainen elämä ja luonnonsuojelu lähtee Jumalan luomistyöstä. Käskyä viljellä ja varjella maata voidaan elää maaseudulla todeksi. Lähiruokateema saa Marin innostumaan. Hän toivoo, että mahdollisimman moni ostaisi elintarvikkeensa torilta tai muuten suoraan tuottajilta. Itsekin hän elää ajatustensa mukaisesti. Tori on mainio vuorovaikutuksen ja kohtaamisen paikka. Myös papin tehtävä on mennä torille elämään arkea seurakunnan keskellä. Samalla käydään monesti sielunhoidollisia keskusteluja. Ihmisten ja itsensä kohtaaminen Marin erityisvastuualueena on nykyisin diakoniatyö. Yhteisvastuukeräys on perinteisesti onnistunut Akaan seurakunnassa hyvin. Uskolliset seurakunta-aktiivit ovat suuri lahja. Hyvinvoinnin keskellä on hienoa huomata, että heikommassa asemassa olevia lähimmäisiä halutaan edelleen auttaa. Akaan seurakuntapastori Mari Pakkanen Nuoria Mari kohtaa etenkin rippikoulussa. Rippikoululeirillä saa hyvän käsityksen niistä kysymyksistä, jotka ovat nuorten elämässä tällä hetkellä pinnalla. Kiinnostus rippikoulun käymiseen on säilynyt korkeana. Työssään Mari näkee kuitenkin yhteiskunnan muutoksen. Yksittäiset kohut saavat ihmiset helposti eroamaan seurakunnan jäsenyydestä. Mukaan tullaan uudelleen, kun seurakunta on omassa elämässä syystä tai toisesta tarpeellinen. Elämässä pitäisi sitoutua ja päätöksiä tulisi miettiä nykyistä syvällisemmin. Seurakunnan tärkeän roo- lin huomaa joka tapauksessa joulun aikaan, kun esimerkiksi Akaan kirkon oven avaa eri tilaisuuksissa henkeä. Marilla on myös logoterapeutin koulutus. Logoterapian ajattelumallin mukaan jokainen voi löytää elämänsä tarkoituksen. Omaan asenteeseensa voi vaikuttaa ja myönteisen ajattelun kautta vaikeudetkin voi muuttaa voimavaraksi. On oltava kiitollinen siitä, mitä on eikä valittaa sitä, mitä puuttuu, kiteyttää Mari kaikille soveltuvan elämänohjeensa. Kari Leinamo Vanhustyön toimivuus jäi lain valmistelussa sivuun Me kuljemme kuullen mutta ymmärrystä vailla. Näin voi tiivistää, kun ajattelee mitä kaikkea lehtien kautta saamme lukea vanhustenhoidon nykytilanteista. Suuret ikäluokat ovat saavuttaneet kansaneläkeiän, ja iäkkäimpien, yli 80-vuotiaiden, osuus kasvaa. Vanhuspalvelut eivät toimi ja suuret haasteet ovat silmiemme edessä. Vanhusten hoidossa on siirrytty voimallisesti laitoshoidosta kotihoitoon. Kuitenkaan yhtä aikaa muutoksen kanssa ei ole kartoitettu niitä uusia tarpeita, joita muuttuneet toimintatavat tarvitsevat onnistuakseen. Ei ole paneuduttu siihen, mitä kotihoidossa elävä huonokuntoinen ihminen tarvitsee selviytyäkseen kotona asumisessaan. Tätä kysymystä varten pitää saada valtioneuvoston kautta asetettu työryhmä, joka miettii kotihoidon ja esiin nousseiden haasteiden kokonaisuuden. Toinen kysymys on maksut. Vanhuspalvelulaki annettiin. Suuri huoli nousi henkilöstömääristä. Koko tärkeä kysymys miltei tiivistyi henkilökuntamääräkysymykseksi. Näin huoli muusta vanhustyön toimivuudesta jäi sivuun. Vai oliko se liian vaikea kysymys? Laitoshoitoa varten on määrätyt maksukriteerit, jotka edullisuutensa vuoksi puoltavat laitossijoituksiin pyrkimistä. Kotihoidon maksut ovat sirpaloituneet kotihoidon- sekä erillisien tukipalveluiden osasiin. Nyt kunnissa siirrytään kovalla vauhdilla tehostetun palvelun asumiseen. Ei siksi, että halutaan muutosta toimintatapoihin ja hoidon sisältöihin vaan siksi, että maksuasiat ovat kunnille edullisimmat kuin laitoshoidon maksujen kohdalla on: Tehostetun palvelun asumisessa kunnalla on oikeus periä vuokara ja asiakas maksaa itse elämisensä sekä palvelunsa. Muutos nykyiseen laitoshoidon maksujärjestelmään on huomattava kunnan eduksi. Kuitenkaan suurimmalla osalla eläkeläisistä eläke ei riitä tällaisiin maksuihin. Kotihoidon maksut on otettava hallitusneuvotteluissa hallitusohjelmaan mukaan. Vanhusten hoidon tila on kestämätön. Olen elämäntyössäni tottunut puhumaan arvoista: vanhuus on elämän loppuun saattamisen aikaa ja siksi sen pitää olla arvokas ja turvallinen aika. En tiennyt, että omassa vanhuudessani joudun vielä taistelemaan sellaisista perusasioista kuin inhimilliset maksut vanhusten palveluihin jotta tuon arvokkaan ja turvallisen vanhuuden edes jotenkin voisi saavuttaa. Uskon, että jos saamme Juhan eduskuntaan, meillä ja minulla on kanava puhua arvokkaan vanhuuden puolesta helpommin kuin mitä se tällä hetkellä on. Maikki Hämäläinen-Ylikahri sosiaalineuvos Sivu 3 Luonto kärsii liikarakentamisesta Pirkanmaan maakuntakaavaehdotus vuodelle 2040 on esillä. Maankäytön vaihtoehtojen- ja vaikutusten arviointiraportissa Pirkanmaan liitto on todennut väestön kasvun olevan vuoteen 2040 mennessä henkilöä Pirkanmaalla. Asutus sijoittuisi % Tampereen ja lähikuntien ydinalueelle. Keskittämisen haitat näkyvät eniten Tampereen eteläpuolen maankäytön suunnittelussa. Kärsijänä ovat ihmiset, luonto ja ympäristö. Yli :lle ihmiselle asuntojen, teiden, rautateiden ja muun infrastruktuurin rakentaminen jättää korjaamattoman jäljen ympäristöön, kulttuurimaisemaan, luontoon ja ilmastoon mittavana hiilijalanjälkenä. Muutos tulee todeksi asukkaiden lähiympäristössä. Pirkkalan ja n väliset osin virkistyskäyttöön varatut metsäalueet pirstoutuvat ja viheryhteydet heikkenevät. Ratkaisuna ympäristön sietokykyyn Pirkkalan kohdalla olisi asukasluvun hillitseminen. Siis hallittu kasvu ja ydinalueiden maltillinen tiivistäminen. Kaupunkiseudun MAL-sopimus pakottaa Pirkkalaa kohtuuttomaan asuntorakentamiseen ja rajoittaa haja-asutusta Pirkkalassa ja Tampereen seudun kunnissa. Pirkkalan rakennustoiminnassa tulisi luopua runsaasti tilaa vievistä ratkaisuista ja keskittyä korkean teknologian pienyrityksiin. Tulevaisuudessa biotalous ja ympäristöteknologia tuovat Suomeen uutta työpaikkaa. Tähän liittyy suuri alihankkijoiden verkostoitunut ketju, josta Pirkkala voisi saada osansa. Vähäisempi liikenteen kasvu sopisi olemassa oleville väylille, jos niitä levennetään. Uusien väylien imussa tulisi runsaasti pienempiä väyliä ja virkistysalueet katoaisivat. Väyläraken- tamisen pääpaino tulisi olla pääradan lisäraiteet, teiden leventäminen ja kunnostus. Tämä hillitsisi muuttoliikettä ja mahdollistaisi maakunnan keskusten monipuolisen kehittämisen. Pirkkalan lentokentän toimintaa voidaan myös kehittää, mutta ilman toista kiitorataa. Kestävä kehitys on sitä, että jätämme ympäristön jälkipolville vähintään yhtä hyvänä kuin se on ollut itsellämme. Tätä moniulotteista termiä käytetään yhteiskunnan suunnittelussa kaikissa portaissa ja se on myös Pirkkalan kunnan strategian ytimessä. Käytännössä strategiaa on vaikea toteuttaa. Kasvulla on rajansa. Menetettyjä peltoja, metsiä, perinteistä kulttuurimaisemaa ja murskattuja kallioita ei saada takaisin. Ilmastonmuutos on tuhoisin seuraus, mitä luonnonvarojen tuhlaus aiheuttaa. Kasvuennusteet tulisi päivittää. Tähdättäessä vuoteen 2040 maailma on muuttunut. Rakentamistarve on entisten rakenteiden korjaamista ja täydentämistä. Uusiutuvaa hajautettua energiaa tuotetaan pienissä yksiköissä. Autot kulkevat biopolttoaineilla, sähköllä tai vedyllä. Liikkumistarve kauas vähenee. Yhteiskunnalla ei väestörakenteen vanhetessa ole enää varaa utopistisiin väylähankkeisiin. On kohtuutalouden aika. Matti Pirhonen Pirkkala

4 28 Vuonna 1972 täytin 17 vuotta Vuonna 1972 tapahtui hämmästyttävän paljon. Teiskon kunta liitettiin Tampereen kaupunkiin. Mariner 9 -luotain lähetti valokuvia Marsista. Oli Sapporon talviolympialaiset, joissa nähtiin ladulla mm. Ikaalisten Matti Pitkänen ja Juha Mieto. Oli Münchenin kesäolympialaiset, joissa Lasse Viren kaatui, nousi ja voitti. Pekka Vasala ja Lasse Viren voittivat toisena päivänä kultaa yhden tunnin sisään. Rooman Klubi julkaisi Pentti Malaskan ja Pekka Herlinin kotimaisella tuella raportin Kasvun Rajat. Tuona vuonna tuli voimaan kansanterveyslaki, mikä tarkoitti terveyskeskusten perustamista. Kuolemanrangaistus poistettiin lopullisesti Suomen lainsäädännöstä. YK puolestaan perusti erityisen ympäristönsuojelujärjestön UNEPin. Kesällä pamahti otsikoihin Watergate-skandaali. Siis se, että presidentti Richard Nixon oli määrännyt tiedusteluväkeä salakuuntelemaan demokraattisen puolueen pääma- man Klubin takia. Sen ekologisessa viestissä oli ydinsanomana, ettei rajaton kasvu rajallisessa tilassa ole mahdollista. Se tuntui oikealta. Se vastasi omaa kokemustani maailmasta. Kokemusta, joka oli kehkeytynyt jossakin Lastusten kylän peltojen ja Tampereen keskustorin välissä. Ryhdyin lukemaan kirjaston ympäristöpolitiikkaa koskevia kirjoja. Minusta tuli vähän vahingossa Teinikunnan puheenjohtaja. Tuona kesänä rakensin yksin uuden traktorin peräkärryn, tosin olemassa olleen akselin varaan. Isä oli tyytyväinen. Koska isä täytti saman vuoden syksyllä 50 vuotta, rakennettiin kesällä rintamamiestalotyyppiseen kotiloomme ns. elintasosiipi. Saimme sisäsaunan, sisävessan ja suihkun. Nuoren miehen fysiikka tuntui kestävän mitä vaan. Elämä oli edessä pelkkää mahdollisuutta. Ylioppilaskirjoitukset olivat vasta puolentoista vuoden päässä. Vapaus oli laajimmillaan, eikä vastuuta tarvinnut kantaa muusta kuin että raahautui kouluun. Vapautta oli myös se, että väittelimme kaiken maailman asioista sekä kotona että koulussa. jaa. Lähes kaikki Suomen puolueet pyysivät Urho Kekkosta jatkamaan presidenttinä poikkeuslailla, ilman vaaleja. Näin tehtiin pääasiassa sen takia, että Kekkosen ollessa takuumies Suomi saattoi liittyä läntisen kauppayhteisön EEC:en jäseneksi. Vuoden lopulla Richard Nixon määräsi Vietnamin pommitukset lopetettavaksi sen jälkeen kuin pommituksia oli ensin kiihdytetty muutamiksi viikoiksi. USA alkoi valmistautua vetäytymään Vietnamista. Tuona vuonna olin elämäni kunnossa. Talvella hiihto sujui kilpailuissakin, kesällä kävin pitkillä lenkillä ja kotitalossa tehtiin heinää urakalla. Traktorin ajo alkoi kehittyä taiteeksi. Kulkuvälineenä oli silti edelleen polkupyörä, mopoon kun ei ollut varaa. Kävin n lukiota ja ihailin kaukaa yhtä vesilahtelaista tyttöä. Aloin kiinnostua politiikasta Roo- Lähdin sitten kansanedustajaehdokkaaksi Ehdokkaaksi ryhtyminen on hyppy pimeään. Ajattelin kertoa, miltä se tuntuu. Saman hypyn on tehnyt näinä aikoina noin suomalaista. Ensimmäinen pohdinta koskee omia kykyjä. Riittävätkö tietämykseksi, osaamisesi, sosiaaliset taitosi ehdokkuuden vaatimuksiin ja mahdollisen valituksi tulemisen jälkeen kansanedustajan tehtävään? Kun aiempien tehtävien takia tietää hiukan miten politiikka pyörii, tietää myös sen, että kyllä ne asiat ja sisällöt hallitsee. Raskainta on jatkuva kansanvallan käytössä oleminen. Poliitikolla ei ole omaa aikaa, ellei erikseen sitä ota. Seuraava pohdinta koskee omia motiiveja. Mitäs sinä oikein tuolla hommalla haet, kysyy ehdokkaaksiehdokas itseltään. No, jo kotona on opittu, että yhteisiin asioihin osallistuminen on arvokasta toimintaa ja kuuluu kansalaisuuteen. Miksi nuo hommat pitäisi jättää toisille, joiden kannanottoja vastaan pauhaat aamukahvipöydässä? Kolmas pohdinta jatkaa edellisestä. Eikös poliitikko ole aina vähän narsisti, huomiossa paistatteleva henkilö? Kyllä, varmaan jollain tavalla onkin. Kukaan yhteiskunnallisissa tehtävissä oleva ei voi asiaa kieltää, jos on rehellinen. Sama kyllä koskee julkkiksia, muusikkoja, näyttelijöitä, opettajia, valmentajia. jne. Tärkeää on se, miten tuon narsistisen motiivisi hallitset. Sen kun itse tunnistaa, ei asiassa ole ongelmaa. Se on myös energiaa, yhteyden ylläpitäjä. Neljäs pohdittava kysymys koskee mahdollista kannatusta. Vaalihomma on aina joukkuetyötä. Yksin kukaan ei paljoa aikaan saa. Joukkue tekee tuloksen ja edustajansa kautta joukkue voittaa. Kampanja perustuu mainimiseen eli siihen miten sana ehdokkaasta leviää kuin Kuva: Katariina Onnela Ukkona mahdollisessa maailmassa Kun lisätään 30 vuotta vuosilukuun 2015 saadaan vuosi Miltä maailma silloin näyttää? Lisätään edelliseen vielä, että koska Pirkanmaalla on vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 203 ehdokasta, on 1/203 mahdollisuus, että ehdokas vierailisi Eduskunnassa veteraanikansanedustajien tapaamisessa. Siinä, että 89-vuotias ukko-kuisma käpyttelisi omin voimin eduskuntatalon portaita ei terveyden puolesta ole mitään ihmeellistä. Onhan elinajan odotteen laskettu kasvavan 6 9 vuodella. Terveydestä on muutoinkin tullut nykyistä tärkeämpi asia. Jokaisen työpäivään kuuluu mm. palkallinen 30 minuutin kävelyjakso. Työnantajan kannattaa maksaa siitä, että työntekijä huolehtii kunnostaan. Tämä on myös valtion asettama pysyvän työsuhteen ehto. Tuolloin Tampereelta tai Toijalasta pääsee Helsinkiin junalla tosi hel- posti. Aikaa matkaan kuluu vain tunti. Kiskopareja on lisätty niin, että Toijala Tampere-välille on rakennettu kaksi uutta raidetta ja yksi uusi Helsinkiin asti. Jokainen istuin junassa on samalla it-työpiste, jossa voi katsota televisiota, lukea verkkolehteä tai sähkökirjaa tai kirjoittaa omia juttuja. Junan vaunut ovat nykyistä enemmän erikoistettuja eri tarkoituksiin. Yksi on oikea ravintola, yksi kuntosali, yksi mediateekki, yksi päiväkerho, yksi juttutupa. Ja tietysti on useita näitä työpistevaunuja. n ja Toijalan tapaiset taajamat ovat puutarhakaupunkeja. Taloissa on viherkattoja ja viherseiniä. Rautatieasemia ei enää ole, sillä niiden paikalla on paikkakunnasta riippuen liikekeskuksia tai monitoimitaloja. Syöttö- ja liittymäliikenne on integroitu rautatiehen siten, että jokainen junalle tulija koppaa nettitietojen opastamana mukaansa toisen matkustajan. Näin jokainen henkilöauto on samalla osa julkista liikennettä. Parkkialueet saadaan samalla vähennettyä puoleen. Ikkunasta näkyvät maisemat ovat nekin muuttuneet. Peltoja on raivattu lisää niin, että Hyvinkään kohdalla on uusia laajoja viljelysaukeita. Koska ilmastonmuutos on osoittautunut todeksi, on maataloudessa otettu käyttöön uusia viljelykasveja ja -lajikkeita. Suomessa viljellään mm maissia ja sinimailasta. Viljelysten keskellä on lammikoita ja raivauskivistä rakennettuja saarekkeita. Pellon ja metsän vaihettumisvyöhykkeitä hoidetaan erityisinä biodiversiteetti-kaistoina. Maisemassa näkyy karjaa, sillä elintarvikevienti Venäjälle on moninkertaistunut. Ikkunasta näkee, miten kaikki maatilat tuottavat paitsi ruokaa, myös biomassaa ja energiaa. Aika ajoin maisemassa näkee uusia halleja kupuineen. Ne ovat paikallaisia biojalostamoja, joissa tuotetaan uuden biotalouskonseptin mukaisia tuotteita. Näitä tuotteita siirretään putkilla tehtaista toiseen, muttei kuitenkaan kilometrejä pitempiä matkoja. Maisema radan varrella on asuttu, sillä vuoden 2020 paikkeilla Suomessa tapahtui arvostusten muutos. Moni kaupungissa asuva kiinnostui maalla asumisesta siksi, että ilmastonmuutos, öljyn niukentuminen ja turvallisuuteen liittyvät havainnot toivat kylät takaisin Suomen kartalle. Ukko-Kuisma kipuaa tyytyväisenä portaita. Onhan hänen oma poliittinen liikkeensä pystynyt uusiutumaan ajan myötä. Se on edelleen maan ykköspuolue ja sisältää monia ajatussuuntia, joita yhdistää kirkas tasavaltalaisuus ja yksilöä kunnioittavan tasa-arvon aate. 28 ympyräaalto lammessa. Jos leviävä sana on hyvä sana, joukkue kasvaa matemaattisessa sarjassa. Viides pohdinnan aihe koskea reaalista kilpailuasetelmaa. Jos ehdokkaaksi lähtee, pitää uskoa ajamiinsa asioihin sekä läpimenon mahdollisuuteen. Joku voi tähdätä ehdokkuuden kautta kuntavaikuttajaksi. Tällä kertaa vaalitilanne ja Pirkanmaan ehdokasasetelma vaikuttaa sellaiselta, että potentiaalista saumaa kunnon kannatuslukuihin on. Omalta osaltaan on oltava tarmokas, on oltava nöyrä, on oltava sössimättä. Entä puolueesi, kysyvät. Miksi olet keskustalainen? Se ei ole koskaan ollut ongelma eikä kahle, sillä siinä porukassa, johon kuulun on tapana ajatella itsenäisesti, mutta toimia yhdessä. Näin olen tehnyt ja aion vastakin tehdä. Käy kuinka käy. Juha Kuisma

5 Sivu 5 Juha tunnetaan muuallakin kuin Pirkanmaalla Kylien tulevaisuus on Juha Kuisman intohimo Olin satunnaisesti tutustunut Juha Kuismaan jo 1990-luvulla, mutta Suomen Kylätoiminta ry:n yhteydessä tulimme tiiviimmin työkumppaneiksi. Kuisma toimi Kylien liiketoimintaasiamiehenä ja allekirjoittanut Kyläjaoston puheenjohtajana. Olimme viikottain yhteydessä viitisen vuotta. Tämä kausi tiivistyi syksyllä 2014 yhdessä kirjoitettuun Kylien tulevaisuus -kirjaan. Huomasimme, että olemme samaa mieltä useimmista asioista, vain hiukan eri painotuksin. Kuisma on talousmies, itse edustin taidekulttuuria. Pian huomasin, että myös hänen humanistinen tietämyksensä on laaja. Hän oli innostunut talonpoikaiskulttuurista, paikkojen ja nimien etymologiasta. Monipuolinen, sivistynyt mies. Läheisemmässä yhteydessä aloin myös kiinnittää huomiota Juha Kuisman luonteenominaisuuksiin. Hän on rauhallinen, vähäeleinen, hyvin luotettava, tarpeen tullen hyvinkin tiukka. Hänellä on muutamia keskeisiä intohimoja. Niiden ydin on kylä ja ihmisen asuinpaikka. Jo nuorena miehenä Juha Kuisma alkoi kyläyhdistyksen puheenjohtajana kehittää kotikyläänsä n Lastusta. Tulokset näkyivät kaavoituksen myötä. 15 vuodessa kylään rakennettiin 56 omakotitaloa. Kolmiopettajaisessa kyläkoulussa on 70 oppilasta. Kun kylistä puhutaan, Juha Kuisma puhuu elämänkestävästä kokemuksesta. Siihen liittyy maaseudun ja vapaan asumisen ylistys. Hän nimittää kotitaloaan paratiisiksi, joka on karjalaistaustaiseltakin hämäläismieheltä paljon sanottu. Suomessa on paljon nostalgisin korulausein kylistä puhuvia tai yksittäisen kylän puolesta taistelijoita. Juha Kuisma poikkeaa heistä siinä, että hän näkee asiat kaikkien Suomen kylien näkökulmasta. Eikä vain kylien, vaan kunnallisena luottamusmiehenä ja valtion tasolla, pääministerien neuvonantajana toimineen perspektiivistä. Tällainen oman kokemuksen, akateemisen ja hallinnollisen asiantuntemuksen, näkemyksen ja intohimoisen sitoutumisen yhdistelmä on Suomessa kyläasioissa ainutlaatuinen. Siksi Juha Kuismaa tarvitaan eduskunnassa kertomaan, mikä on kylien Suomen viesti ja miten sen saa nivottua yhteen kansakunnan kehityksen kanssa. Millainen on Juha Kuisman mielestä Suomen kylien tulevaisuus? Hän sanoo, että kylien nykyinen kuihduttaminen on poliittinen päätös, joka ei toteudu, jos haluamme niin. Parhaassa tapauksessa kylät voivat olla Suomen hajautetun, vakaan talouden selkäranka, jossa energia ja ravinto perustuvat biotalouteen. Kylät voivat olla yhdessä tekemisen yhteisö, jossa paikalliset arvot ja globaali tietoteknologia toimivat samaan aikaan. Kiteyttäen: Kylät voivat olla vapauden tyyssija. Paikka, josta käsin ihminen elää luonnossa, rakentaa yhteiskuntaa ja ajattelee itte. Matti Mäkelä kirjailija Tuntuma ihmisten arkeen ja Pirkanmaahan Olen tuntenut Juhan opiskeluajoista saakka. Hänessä teillä on mainio Pirkanmaan edustaja. Harri Saukkomaa Juha Kuisman olen oppinut vuosien aikana tuntemaan luovana ammattilaisena, jonka tapana on ratkaista ongelmat käytännönläheisesti. Henkilönä hänen ainutlaatuisuutensa syntyy kyvystä yhdistää analyyttisyys ja tekemisen kulttuuri. Ne kaksikymmentäviisi kirjaa, jotka Juha on kirjoittanut, kertovat hänen olevan kotiseutunsa ja maan historian todellinen asiantuntija. Juhalla on rohkeutta heittäytyä Kansanvallassa jokaiselta täysiikäiseltä kysytään aika ajoin, minkä periaatteiden mukaan heidän maataan pitää hallita. Tunnettu totuus on, ettei kansa aina ole oikeassa. Demokratian suuri etu on kuitenkin se, että tehdyt virheet voi seuraavissa vaaleissa korjata. Etenkin murrosaikoina jokaisella äänestyspäätöksellä on suuri merkitys. Seuraavan eduskunnan aikana ratkaistaan, kääntyykö Suomi kestävän kasvun uralle vai jatkammeko paluuta köyhäksi pohjoiseksi takamaaksi. Nykyisellä Pirkanmaalla syntyneenä ja siellä kesiäni viettävänä olin sydämen pohjasta iloinen siitä, että Juha Kuisma lähti ehdokkaaksi vuoden 2015 valtiollisiin vaaleihin. Olen tuntenut Juhan opiskeluvuosistamme lähtien. Olemme olleet myös työtovereita. Olen näinä vuosina oppinut häneltä paljon. Toivon Juhalle suurta äänimäärää ja sen mukana vahvaa asemaa tulevassa eduskunnassa. Näillä näkymin velkaantunutta Suomea nostetaan vaalien jälkeen nousuun Juha Sipilän johdolla. Sipilä onnistuu sitä paremmin, mitä pätevämpi hänen tukenaan oleva tiimi on. Tässä työssä Juhalla olisi tärkeä paikka ja tehtävä omassa eduskuntaryhmässään. Kuisma tuntee perin pohjin Suomen aate-, poliittisen ja luonnon- Näkee kokonaisuuksia Juhan kanssa olemme harrastaneet biotaloutta vihreyden teollistamisen nimellä jo 1990-luvulla. Olli Rehn Analyyttinen tekijä uskomattomalla tarmokkuudella haasteisiin, joihin muilla ei aina ole ollut uskoa ja rohkeutta. Hyvänä esimerkkinä tästä on biotalous ja sen suunnattomat mahdollisuudet Suomelle. Juhassa on sitä osaamista ja yhteistyökykyä, jota eduskuntaryhmä saisi tässä Suomen todella haastavassa taloustilanteessa. Juhassa on visionääriä ja ennakkoluulotonta asennetta. Hänen osaamista ja taitoja ovat monet historian. Kylätoiminnan palvelus on tuonut tuntuman ihmisten arkeen ja Pirkanmaahan. Hän tuntee suomalaiset ihmiset. Kuisma oppi avustajavuosinaan sen, miten Suomessa päätökset tehdään. Hän pystyisi käymään ripeästi työhön käsiksi. Mikä tärkeintä, Kuisma on yksi Suomen harvoista biotalouden syvällisistä tuntijoista. Sipilä panee suuren toivon biotalouteen työllistäjänä. Suomi ei nouse yksin säästämällä, vaan kestävään tulevaisuuteen investoimalla. Siinä työssä Kuisma olisi tärkeä lenkki eduskuntaan. Vaalimenestyksen lisäksi toivon, että Juhan ympärille voisi Pirkanmaalla kokoontua isänmaan tilasta syvästi kiinnostuneiden joukko. Se voisi antaa asiantuntevan panoksen Suomen rakennustyöhön tänä murroksen ja monien vaarojen aikana. Seppo Niemelä filosofian tohtori entinen Suomenmaan päätoimittaja Kiitän Juhaa sparrauksesta talouskysymyksissä. Tarvitsemme ihmisiä, jotka näkevät kokonaisuuksia. Matti Vanhanen keskustalaiset pääministerit saaneet myös nauttia kirjoitusten ym. neuvonantojen muodossa vuosin ajan. Olen vakuuttunut, että tällaisen edustajan lainsäätötyöhön eduskuntaan on Pirkanmaalaiset maakuntana mahdollista saada. Heikki Koljonen eläkeläinen Etelä-Savon piirin toiminnanjohtaja 26 vuotta toiminnanjohtajien kunniapuheenjohtaja...mutku se on kepulainen Oletko löytänyt hyvän ehdokas-ehdokkaan, jossa vain otsikon mainitsema asia epäilyttää? Niinpä. Etelä-Suomessa keskustalaisuus ei kaikissa ympyröissä ole tuntunut oikein sisäsiistiltä, ehkei edes sellaisesta, jolla on keskustalaisia juuria. Miksi näin? Mistä kepukammo tulee? Ensinnäkin: Syistä, jotka eivät mahdu tähän, historia ja maantiede määrittelevät puoluekannatusta. Idässä, pohjoisessa ja pienillä paikkakunnilla keskustalaisuus on vahvaa. Etelässä ja isoilla paikkakunnilla vähäisempää. Toiseksi: Ihmisillä on taipumus vahvistaa omanarvontuntoaan löytämällä joku taho, jota paheksua. Juutalaiset, romanit, pakolaiset, poikkeavat... Vanhan polven vasemmistolaiselle Mannerheim saattoi olla kaiken pahan alku-isä ja oikeistolainen kavahti kaikkea, mikä uskoi viittaavan kommunismiin, jopa osuuskauppoja. Joillakin mielikuvituksellinen keskustakammo tyydyttää sitä ihmisluonteen heikompaa puolta, jota toiset toteuttavat maahanmuuttajia pilkkaamalla. Kolmannet pilkkaavat kumpiakin. Kun maalaisliittolais-keskustalaiset ovat olleet Etelä-Suomessa harvemmassa, heistä on poliittisessa journalismissa ja nyt somessa saatu helppo maalitaulu. Keskustalaisen virhe nostetaan etusivulle ja mahdollinen oikaisu pikkupalstalle. Keskustan papereista löytyvä keskioluen laimennus nostaa hirvittävän älämölön, lääkäritahojen vastaavalle ehdotukselle nyökytellään. Keskustalaisen tiemääräraha-aloite on siltarumpupolitiikkaa, muun poliitikon vastaava ehdotus yritysedellytysten luomista. Muuten: kunnallispolitiikassa kepukammoa ei paljoakaan esiinny, ellei keskustalainen ole paikkakunnalla vallan poikkeus. Onhan kokouksissa tultu tutuiksi. Kaksi periaatetta ja testi Keskustassakin on katto korkealla ja seinät leveällä. Löytyy arvokonservatiivia ja -liberaalia, ikänsä samassa kohtaa asunutta ja moneen kertaan muuttanutta, reilua junttia haalareissa ja rouva professoria jakkupuvussa. Arvostettuja ovat omat ajatukset ja aktiivinen ote elämään. Lisäksi tunnistan kaksi kaikkia keskusta-aktiiveja yhdistävää piirrettä: Jokamiehen ja -naisen kunnioitus sekä maaseudun kunnioitus. Keskustan mielestä aikuiset ihmiset ovat yleensä ottaen järkeviä, asuinpaikasta, tuloista ja koulutuksesta riippumatta ja suomalaiset yhtä fiksuja kuin suurvaltojen asukkaat. Jokakansalaisen kunnioitus selittää, miksi keskustan puoluekokoukset ovat megaluokan tapahtumia. Samasta kunnioituksesta lähtee myös nihkeys kaikkinaiselle keskittämiselle. Nimekkään saksalaisen tai amerikkalaisen lausahdus Suomen ydinvoimasta, susista, Natosta tai työaikalaeista ei kelpaa perusteluksi kansainvälisimmällekään keskusta-aktiiville. Toki faktoista otetaan selvää ja erilaisia ajatuksia kuunnellaan. Maaseudun kunnioitus oli maalaisliiton alkuperiaatteita. Silloin se merkitsi työtätekevän enemmistön kunnioitusta. Edelleen maaseutua ja maanviljelystä elämän perustana arvostaa citykepulainen insinöörikin tornitalossa, vaikka ei kasvattaisi edes rairuohoa. Tässä testi: Jos mielestäsi isoveli tietää paremmin ja tai Suomen maaseutu pitäisi sulkea, älä edelleenkään äänestä keskustaa. Kaikki muut tähän asti vierastaneet: ennakkoluulot nurkkaan ja mutku -rajan ylitykseen! Olitpa viimeksi äänestänyt kakoa, susoa, viliä, valia tai persua. Riitta Mäkinen Yhteiskunnallinen vaikuttaja Pirkanmaan Keskustalla on tulevissa eduskuntavaaleissa mahtava ehdokasjoukko. Oli mukavaan saada Juha Kuisma tämän monipuoliseen ja toimeliaaseen porukkaan. Pirkanmaan Keskustalla on nyt tarjolla 19 nimeä, joista löytyy äänestämisen arvoinen ehdokas myös niillekin, jotka eivät koskaan aiemmin ole Keskustaa äänestäneet. Tunnen Juha Kuisman keskustapiirin ja kaupunkiseudun yhteyksistä sekä koko maassa luettuna yhteiskunnallisena vaikuttajana. Olen huomannut, että hän on yhteistyökykyinen ja asiantunteva ratkaisujen rakentaja. Muista käyttää äänioikeuttasi. Vaalit ovat kansanvallan juhlaa. Riitta Koskinen Keskustan Pirkanmaan piirin pj.

6 Sivu 6 Valkeakoski keskusta ratkaisee? Oikeastaan Valkeakoski ei ole hassumpi paikka asua, varsinkin kun kasvaa sietämään sen pikkukaupunkimaisia piirteitä. Nehän me tiedetään: nurkkakuntaisuus, muutosvastaisuus, oman kaupungin toimien ankara kritisointi ja kotiseuturakkaus. Ei tartte meille tulla ulkopuolisten moittimaan meidän rauhaamme. Nykyinen Valkeakoski syntyi 42 vuotta sitten, kun emäpitäjä Sääksmäki liitettiin siihen vapaaehtoisella pakolla. Liitto oli aluksi myrskyisä, varsinkin, kun sanaa konsensus ei ollut keksitty. Sittemmin aika on tasinut kaikkia ja vain harvoin tunteetkuohahtavat. Tyypillisimpiä syitä ovat rakentamiseen liittyvät määräykset ja erimielisyydet. Ja tietenkin kyläkoulut! Ikiaikaisen pitäjän ja teollisuuskaupungin liitosta syntyy yhdistelmä, jossa riittää ominaisuuksia puhutaan sitten seurakunnasta, kulttuurista, urheilusta, luonnosta tai yri- tyselämästä: Rapolan linnavuoresta jalkapalloon, paperista pannabullaan, Työväen musiikkitapahtumasta liito-oravaan. Valkeakosken erityispulma on savupiipputeollisuuden valtava työpaikkakato. Paljon on menetyksiä korvattu, mutta sarka on pitkä. Tämän lehden sankarilla Juha Kuismalla on monia ajatuksia näiden ongelmien ratkaisemiseksi. Hyvä niin, vaikka Valkeakoski ei ole ollut, ainakaan vielä, mikään Keskustan temmellyskenttä. Rohkeita avauksia tarvitaan silti. Lopuksi kulttuuria: Juha Kuisma oli Ritvalan Helkajuhlan puhuja vuonna Tyhjänpuhujia tänne ei ole koskaan pyydetty! Hannu Antila perunakeisari, Ritvala Leena Valkeapää dosentti, taidehistorian tutkija Ritvala Charolais-lihasta hyvä pihvi Paras pihvi syntyy sisäfileestä. Myös ulkofile ja entrecote ovat hyvää pihviainesta. Hyvin mureutuneesta paististakin saa ihan kelpoisia pihvejä. Hyvä pihvi onkin nopea ja helppo kuningasruoka, kunhan raaka-aine on hyvää ja pihvinteon pikkuniksit hallinnassa. Karppilan lihakarjatila Kangasalla kasvattaa charolais-karjaa. Sen liha on vähärasvaista ja mureaa. Ruokinnassa ei käytetä teollisia väkirehuja. Tila suoramyy vakuumiin pakattua tuoreesta ruhosta leikattua lihaa. Ostajalla on näin varmuus lihan alkuperästä ja koko tuotantoketjusta. Tilan isäntä Hannu Karppila neuvoo pihvinteon niksit: Lihan tulee olla raakakypsytettyä ja mureaa. Mureuden tunnistaa siitä, että kun sormella painaa, lihan pintaan tulee kuoppa. Paistohetkellä pihvin tulee olla huoneenlämpöistä. Leikkaa kokonainen filekin pihveiksi noin tuntia ennen paistamista. Kuivaa pihvin pinta talouspaperilla taputtelemalla. Lämmitä valurautapannu kuumaksi. Kun öljyn lisäksi laitat pienen voinokareen, voin voin ruskistuminen oikeasta lämpötilasta. Pihvi saa peittää pannun lämpöalasta korkeintaan puolet, jottei pannu jäähdy liikaa. Anna pihvin olla paikallaan kunnes pintaan nousee lihan sisältä pieniä nestepisaroita. Jos halutaan mediumia, pihvi käännetään tässä vaiheessa. Medium on sisältä punertavaa ja Miten tietotekniikka ohjaa työkoneita? Juha Kuisma kutsuu kaikki mukaan: Piippo-keskus klo Ruokaa, musiikkia, hyviä puheita, arpajaiset, videoita, kirjamyynti. Ilmainen pääsy. Tervetuloa! Koneiden automaatioaste on jatkuvassa kasvussa. Kehitystä ajaa eteenpäin korkeamman tuottoasteen ja pienemmän ympäristökuormituksen vaatimus. Lisäksi koneiden on sovelluttava erilaisiin käyttöympäristöihin sekä eri käyttäjille. Kuljetuskalusto, kaivoskoneet, metsäkoneet ja erilaiset nosturijärjestelmät näyttävät suuntaa. Automaatiossa käytetään erityyppisiä antureita, joilla voidaan mitata fysikaalisia suureita kuten asemaa, voimaa ja lämpötilaa. Näitä mitattuja suureita koneen tietokone - usein yhdessä käyttäjän kanssa - käyttää hyväkseen laitteen ohjauksen parantamiseen. Esimerkiksi tietokoneen sisällä olevat ohjausalgoritmit pystyvät tekemään millisekunneissa päätöksiä koneen ohjauksen parantamiseksi ja koneen tuottavuuden nostamiseksi ja näin helpottaen koneen käyttäjän työtä. Toinen merkittävä osa-alue on diagnostiikka, jolla voidaan estää koneen ennenaikainen koneen pysähtyminen ja saavuttaa käy- tön mukaiset huoltovälit. Seuraava kehitysaskel on yhdistää koneet toisiinsa tietoverkolla. Mediasta olemme voineet lukea autoteollisuuden kehityshankkeista, joissa autot keskustelevat keskenään ja ilmoittavat paikkatietonsa onnettomuustilanteessa hälytyskeskukseen. Mitä etuja saavutetaan koneista, jotka kommunikoivat keskenään? Tavoitteena on pyrkimys korkeampaan tuottavuuteen vähentämällä polttoaineen kulutusta ja nostamalla käyttöastetta. Yksinkertaisesti saamalla koneet tekemään työnsä nopeammin ja laadukkaammin. Olennainen seikka tässä pyrkimyksessä on, että enää ei pyritä saamaan pelkästään yksittäistä konetta tuottamaan enemmän, vaan joukko koneita tekemään isomman työn yhdessä tehokkaammin. Esimerkiksi saha tarvitsee tietyn tyyppisen jakauman erilaisia kuusitukkeja, mutta yksittäiseltä leimikolta ei saada haluttua jakaumaa kuusitukkeja. Tällöin useamman metsäkoneen yhtäaikainen tuotannon ohjaus eri leimikoilla mahdollistaa halutun tuotantotavoitteen saavuttamisen. Toinen merkittävä etu on etädiagnostiikka, jossa huoltomies voi käytännössä toiselta puolelta maapalloa olla yhteydessä työkoneisiin ja diagnosoida mahdollisia ongelmia. Tällöin on mahdollista, että yksi huoltomies voi huolehtia kymmenistä koneista, tarvitsematta aina välttämättä matkustaa paikan päälle. Jarkko Halme tekniikan tohtori Nokia mehukasta. Kypsää tavoiteltaessa paistetaan hiukan kauemmin, jolloin liha kuivahtaa. Pihvi nostetaan pannulta, kun sen pinta jälleen hikoilee. Lämpötilan tasaamiseksi pihvi kietaistaan hetkeksi folioon, elleivät ruokailijat jo istu tyhjien lautasten ääressä. Pihvi maustetaan rouhimalla myllystä suoraan kuuman pihvin päälle karkeaa suolaa ja maustepippuria. Jokainen maustaa pihvinsä makunsa mukaan. Maustamiseen voi käyttää myös valkosipulivoita ja tuoreita mausteyrttejä. Pihvin kruunaa sopiva punaviini. Se on valittava huolella, sillä kaikki punaviinit eivät sovi yhteen naudanlihan kanssa. Tuula Hyystinmäki issyntyinen Otto Laurila esitteli hallitusmuodon islähtöinen juristi, oikeusneuvos Otto Johannes Laurila ( ) esitteli hallitusmuodon maan hallitukselle, jota johti Kaarlo Castrén. Valtionhoitaja C. G. Mannerheimin lisäksi läsnä olivat mm. Santeri Alkio, Eero Erkko ja Rudolf Walden. Oli heinäkuun 17. päivä Otto Laurila ei ollut lempääläinen poliitikko, vaan osallistui lainlaadintaan virkamiehenä luvun alussa Lapuan liike sai Svinhufvudin hallituksen suunnittelemaan hallitusmuotoon muutoksia. Niiden valmistelu lankesi Otto Laurilalle. Muutokset kuitenkin kaatuivat eduskunnassa. Ei niitä toivonut Laurilakaan. Otto Laurila syntyi ja kasvoi Laurilan tilalla Perälän kylässä. Nykyään Perälä, lähellä Akaan rajaa, lasketaan osaksi Mattilan kylää. Oton veljet jatkoivat Laurilan viljelyä, mutta ainoa sisaruksista, joka sai lapsia, oli sisar Helmi, aviossa Hyrkäs. Hyrkkään tila näkyy radan varressa Viialan puolella. Myös Juha Kuisman vaalipäällikkö Markku Anttila viljelee suvun peltoja; hän on Helmin jälkeläisiä eli Otto oli Markun äidin eno.

7 Sivu 7 Luopioisten yrittäjien pj. Erkki Toivari: O Asumalla otat kantaa arvoihin n kansantaloudellisesti järjetöntä keskittää asutusta nykymallin mukaisesti vain suurimpiin asutuskeskuksiin. Jos tulevat päättäjät eivät tee asialle mitään, pian uusiakin asuntoja haja-asutusalueilla ja suurehkoissa taajamissakin jää tyhjiksi. Näillä alueilla on jo nyt havaittavissa arvonalenemista kiinteistöjen kohdalla. On järjetöntä rakentaa samat asunnot uudelleen jonnekin suurkaupunkien liepeille kaikkine oheistarpeineen, korkein kustannuksin. Maalla asuminen myös vähentää kakkosasunnon tarvetta, jolloin kesäasunto ei ole ensisijainen hankintakohde, sanoo Erkki Toivari Luopioisista. aaseudulla yleisten liikenneyhteyksien tukemiseen ja matkakorvauksien säilyttämiseen pitää myös tulevaisuudessa kiinnittää erityistä huomiota. Pitkäkään matka ei maaseudulla ei ole este työssä käyntiin oman seudun ulkopuolelle, koska 50 km matka maaseudulla vastaa ajallisesti 5-10 km matkaa pääkaupunki- ja Tampereen seudulla. nergiapolitiikkaa ja energian verotusta pidän Suomessa M E T erveysasemien säilyttäminen lähellä asiakkaita on kaikkien edun mukaista. Esimerkiksi Luopioisten seudulla matka Kukkiajärven takaa Kangasalalle on 80 km. Matka olisi ajallisestikin kohtuuton, varsinkin silloin kun pitää olla syömättä ja juomatta laboratoriokokeiden vuoksi. Työterveyshuollon palvelut ovat Kangasalalla, mistä seuraa Pälkäneen kunnalle, yksityisille työnantajille sekä työntekijöille kustannuksia palkkakuluina tai palkan menetyksinä, sekä matkakustannuksina. man terveysaseman tiloissa sama asia voitaisiin hoitaa säästäen aikaa ja turhia ajokilometrejä, joita kertyisi tuolloin vain hoitohenkilökunnalle. Luopioisten Yrittäjät kehittävät toimintamallia, jossa alueellinen yhteistyö eri toimijoiden välillä toteutuu entistä laajemmin. Mallissa yhteistyökumppanit ottavat vastatakseen osan yhteiskunnan vastuista, jolloin ns. kolmas sektori edullisena toimintamuotona korvaa osan kunnan toiminnoista, pohtii Erkki Toivari. Raimo Giren Luopioisten py:n pj. Pälkäneen kj:n vpj. O Erkki Toivari tällä hetkellä varsin poukkoilevana, pitkäjänteisyys puuttuu kokonaan. Suomessa puun käyttö energianlähteenä ei ole lähelläkään sitä tasoa mihin meillä olisi mahdollisuuksia. Viimeisten tutkimusten mukaan olemme uusiutuvan energian käytössä Euroopassa sijalla 36, juuri ja juuri Venäjän edellä, erittäin huono sijoitus perinteiselle vesistöjen ja metsien maalle. Omakotitalossa asuminen ja maalla asuminen pitää mahdollistaa. Doranova Oy:n toimittama biokaasulaitos Jepualla. Kuvan oikeassa reunassa kolme mädätysreaktoria kaasuvarastoineen ja vasemmalla mädätysjäännöksen loppuvarastosäiliöt. Orgaanisesta jätteestä lämpöä ja sähköä Monissa yhteiskunnan toimin noissa käsitellään biologisesti hajoavia materiaaleja, joista muodostuu tai on muodostettavissa mädättämällä biokaasua. Sellaisenaan biokaasu on voimakas kasvihuonekaasu, mutta siinä piilee myös oivallinen energianlähde. Yli puolet biokaasusta on tyypillisesti metaania, jonka energia on muutettavissa hyödynnettäviin muotoihin. Biokaasua voidaan tuottaa lähes kaikesta orgaanisesti hajoavasta materiaalista mädättämällä. Raakaaineeksi sopivat niin maatalouden lietteet ja vihermassat, erilliskerätty biojäte ja elintarviketeollisuuden jätteet kuin jätevedenpuhdistamoiden lietekin. Biokaasureaktorissa eli mädättämössä luodaan olosuhteet, joissa anaerobisen bakteeritoiminnan tuloksena syntyvän biokaasun muodostus on mahdollisimman tehokasta. Kaasun ja mädätysjäännöksen hyötykäyttö Tuotettu kaasu voidaan edelleen jalostaa sähköksi ja lämmöksi polttamalla se kaasumoottorissa tai kaasukattilassa tai hyödyntämällä mikroturbiinissa. Biokaasusta on mahdollista jalostaa myös polttoainetta liikennekäyttöön tai kor- vaamaan fossiilisia polttoaineita teollisuuden prosesseissa. Biokaasuprosessin tuloksena syntyvän käsittelyjäännöksen voi jalostaa typpi- ja fosforipitoisiksi lannoitevalmisteiksi maatalouden käyttöön. Doranova Oy: Biokaasusta energiaa ympäristöystävällisesti Vesilahtelaisen ympäristöteknologia-alan yrityksen, Doranova Oy:n, toiminta periaatteena on olla asiakkaan tukena aina biokaasulaitoksen suunnittelusta ja rakentamisesta koko biokaasulaitoksen elinkaaren ajan. Asiakkaan kohteisiin tarjotaan tietotaitoa ja suorituskykyä, ei vain pelkkiä laitteita. Asiakkaiden toiveista ja tarpeista riippuen laitteisto voidaan rakentaa joko olemassa oleviin tiloihin tai täysin tyhjälle tontille. Ratkaisut ovat aina yksilöllisiä ja laitostoimituksen lisäksi asiakkaan puolesta voidaan huolehtia asennuksista ja käyttöönotosta sekä huolto-, ylläpito- ja käytönvalvontapalveluista. Yhteistyökumppaneiden avulla Doranova toimittaa myös CHPIaitteistoja (yhdistetty lämmön ja sähkön tuotanto) sekä biokaasunjalostuslaitteita ja -laitoksia kaasun rikastamiseksi esimerkiksi liikennekäyttöön sopivaksi. Maaperän kunnostukset Ympäristöstä huolehtimiseen liittyy myös Doranovan toinen toimiala, pilaantuneen maaperän kunnostus, josta yrityksellä on jo kahdenkymmenen vuoden kokemus. Suomesta löytyy alalle koulutusta ja osaamista, mutta oma tutkimus- ja kehitystoiminta pitää yrityksen edelläkävijänä. Virpi Alakoski Ratkaisut ovat keskellä ja edessä. Suomea johdetaan keskeltä ja edestä. Juha Kuisma on (kesk) ja (ed). Juha Kuisma verkossa: facebook.com/kuisma.juha Julkaisija: ry Vastaava toimittaja: Riitta Halme Taitto: Arto Kantola Paino: Lehtisepät Oy, Pieksämäki Jakelu: Posti Tarvaansarvi ovenkolkuttimena tuo taloon onnea!

8 Sivu 8 MIKKOLAN BUSSILLAKIN pääsee Arkadianmäelle Aino Klinikat Valkeakoski p % NATUR 100 % LUONNONTUOTE 100 % FINNISCHER HEILTORF Haikalan Puutarhalta monivuotiset taimet Suomalaista ruokaa Typyntie 35, p Mikko Kärki Kalliomurskeet ja sepelit pihoille, teille ja rakentamiseen VESILAHDEN KALLIOMURSKE OY Maanrakennus Seppo Formisto Oy Lipontie 605, P Matti Paavilainen Eino Paavilainen BUSSIT TILAUSAJOT TAKSITBUSSIT TILAUSAJOT TAKSI TILAA TAKSI: BUSSIKULJETUKSET: KONEHUOLTO JYRKINEN Pyhällöntie 384 p Pipu Ky - vanerin ammattilainen Lipontie LEMPÄÄLÄ Kysy lisää: Mikko Knuutinen p ANTILAN PERUNATILA Oitintie 121, Ritvala Sääksmäki Aku Antila p Asiakaspalvelu: (ark. klo 9-16) Asiakaspalvelu: Metsänhoito, puunkaato, polttopuiden myynti yms. palvelut Tapio Kuisma p Biotalousosaamista eduskuntaan TAMKOTEK OY BIOENERGIAA METSÄSTÄ Tuomarlan perinnetila Vuokrattavat toimitilat yrityksellesi J. Ruuna p V. Seppälä p Bioenergiatoimittaja Valkkisten Lämpö Oy Kahvila Ståhlberg puh Tampereen Pinta-Asennus Oy Rajasilta 1,

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylätoiminta on kylän asukkaiden vapaaehtoista yhteistyötä omien elinolojensa kehittämiseksi. Elintärkeää on yhteistyö:

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Minne menetkin Pirkanmaalla

Minne menetkin Pirkanmaalla Minne menetkin Pirkanmaalla Läntinen seutulippualue Perusseutulipun kuntakohtaiset hinnat euroina 1.3.2013 Kankaanpää 70 Parkano 80 Kihniö 67 Jamijärvi 67 Ikaalinen 80 Sastamala 70 Hämeenkyrö 80 Virrat

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

SOTE-SOLMUJA JA PAKKOPAITAA Miten käy kunnallisen itsehallinnon ja lähidemokratian? Lahti 6.4.2014 Antti Holopainen

SOTE-SOLMUJA JA PAKKOPAITAA Miten käy kunnallisen itsehallinnon ja lähidemokratian? Lahti 6.4.2014 Antti Holopainen Voidaanko kansanvallan rapauttaminen pysäyttää? SOTE-SOLMUJA JA PAKKOPAITAA Miten käy kunnallisen itsehallinnon ja lähidemokratian? Lahti 6.4.2014 Antti Holopainen Kansanvallan rapauttaminen edennyt pitkälle

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä MUSEOVIRASTO RAKENNUSHISTORIAN OSASTO Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä Mikko Härö 25.11.2009 Taustoja, mm. Ilmastomuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia, MMM

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO MISSIO Suomalaisen Naisliiton tehtävänä on edistää naisten todellisen tasa-arvon saavuttamista yhteiskunnassa VISIO Olemme vahvasti verkostoitunut, elinvoimainen erilaisista ja eri-ikäisistä naisista koostuva

Lisätiedot

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit ja lihakset toimeenpanevat Omat

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Eloisan iän salaisuudet. Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012

Eloisan iän salaisuudet. Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012 Eloisan iän salaisuudet 10.10.2012 Eloisan iän salaisuudet Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012 Me olemme nyt muodissa! Vanhat ihmiset

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 MATKAPÄIVÄKIRJA Suomen palloliitto järjestää vuosittain valioerotuomareille ja Veikkausliigan avustaville erotuomareille koulutus- ja harjoitusleirin. Tänä vuonna

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat 1 10 12 2012 Mauri Kontu Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat Tänään valtuustomme kokoontuu viimeisen kerran tässä kokoonpanossa, kun

Lisätiedot

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Alueellinen maaseutuverkostopäivä: Biotalouden mahdollisuudet Joensuu 22.10.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Mikä ihmeen biotalous?

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Nuoret luupin alla 2012 katsaus turkulaisten 6.- ja 9.-luokkalaisten vapaa-aikaan. Leena Haanpää Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus, TY

Nuoret luupin alla 2012 katsaus turkulaisten 6.- ja 9.-luokkalaisten vapaa-aikaan. Leena Haanpää Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus, TY Nuoret luupin alla 2012 katsaus turkulaisten 6.- ja 9.-luokkalaisten vapaa-aikaan Leena Haanpää Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus, TY Turku 11.9.2014 NUORET LUUPIN ALLA Tuottaa tutkimustietoa lasten

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Educa - Opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma, ammatillinen seminaari

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Kansalaisten ja poliittisten päättäjien näkemyksiä omaehtoisesta varautumisesta ja hyvinvointipalveluiden rahoituksesta Scandic Simonkenttä 21.1.2015

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET. - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka

VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET. - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka Lastenohjaajan arvot Lastenohjaajan arvojen perusta on kristillinen ihmiskäsitys ja rakastava Jumala. tyon taustaa Lastenohjaajan

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Messututkimus. ASTA Rakentaja, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 13.-15.2.2015

Messututkimus. ASTA Rakentaja, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 13.-15.2.2015 Messututkimus ASTA Rakentaja, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 13.-15.2. ASTA Rakentaja, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 13.-15.2. Yhteenveto ASTA Rakentaja, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 13.-15.2.

Lisätiedot