+Työmaa. korjaamisessa. Suunnittelua ja yhteistyötä. OP-Pohjolan pääkonttori. Rauno Rahkola kehittää nuoria. Millaiset tavoitteet Remontti Oy:lle?

Transkriptio

1 4/2014 Iglu keskellä Helsinkiä Asuntomessut kiinnostivat helteelläkin Kuntotarkastaja jumissa Järkeä älytalossa Rauno Rahkola kehittää nuoria Millaiset tavoitteet Remontti Oy:lle? +Työmaa OP-Pohjolan pääkonttori Jukka Jantunen Suunnittelua ja yhteistyötä korjaamisessa

2 Mapei Underground Technology Team Erikoistuotteet kalliorakentamiseen: Ruiskubetonointi - kiihdyttimet ja betonin lisäaineet Pulttauslaastit Injektointi - kemiallinen ja sementtiinjektointi, lisäaineet ja erikoistuotteet Ruiskubetonin palosuojaus Betonipintojen käsittely - maalit ja slammausmassat Kuidut - teräskuitu ja PP-muovikuitu Lisätietoja: 2 Rakennustaito

3 Sisältö Rakennustaito 4/2014 KORJAUSRAKENTAMINEN Yhteistyö korostuu korjaus rakentamisessa Yllätykset kuuluvat korjausrakentamiseen, mutta suunnittelu ja yhteistyö kannattaa silti aloittaa jo varhain Iglu ilmestyi Stadiin 17 Betonisen kupolin rakentaminen oli vaativa hanke. Näin minä johdan 20 Rauno Rahkola antaa mahdollisimman paljon valtaa ja vastuuta työnjohtajilleen. Työmaa 24 Auni Palo on innoissaan OP-Pohjolan uudistuvan pääkonttorikorttelin tehokkuudesta. Rauno Rahkola painottaa nuorten kehittämistä ja työturvallisuutta. 24 Oikeanlainen vaiheistus on tärkeää Naistenklinikan työmaalla. Talotekniikka 34 Jyväskylän Maailmanpylvään maisemaikkunoissa on kaksinkertainen UV-suojaus. Älytalossa on käytetty järkeä vimpainten määrässä. Remontti Oy 36 Millaiset tavoitteet suunnitellulle yhtiölle? JOKA NUMEROSSA Pääkirjoitus Jari Kostiainen 4 Mesta 5 Rakennusalan uutiset Kuntotarkastajien tarinoita 36 Tarkastaja taas jumissa. Rakennusmarkkinat 38 Rakennustaito 100 vuotta sitten 40 Vieraskynä 42 Rakennan mun sydämeeni taloa, kirjoittaa Katariina Souri. Rakennustaito 3

4 Pääkirjoitus Kadonneen pykälän metsästys 4/ ilmestyy 6 kertaa vuodessa seuraava numero Suomi taapertaa vahvassa taantumassa, mutta maassa eletään kuin pellossa, maan tavalla. Suomen julkisyhteisöjen menojen suhde bruttokansantuotteeseen kasvoi Tilastokeskuksen tietojen mukaan 56,7 prosenttiin jo vuonna Tänä vuonna luku on 58 prosenttia! Jopa Tasavallan presidentti Sauli Niinistö lausui tänä vuonna Twitterissä ja eri seminaareissa, että tilanne ei ole terve. Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Virén varoitti julkisen sektorin paisumisesta Uuden Suomen haastattelussa jo marraskuussa Hänen mukaansa Suomen julkinen sektori on kasvanut niin suureksi, että Suomi ei enää muistuta markkinataloutta. Vaikka poliitikot itse ovat suureen ääneen kuuluttaneet, että julkishallintoa on pienennettävä, tilanne on mennyt koko ajan päinvastaiseen suuntaan. Nimetkää puolue ja sieltä poliitikko, joka uskaltaisi ottaa voimakkaasti kantaa julkishallinnon roimaan pienentämiseen ja vielä ajaa asiaa äänekkäästi. Äänestän häntä heti! Yksityinen talous ei kehity, vaikka yrittäjät ja yksittäiset ihmiset pyrkisivät työllistymään tai työllistämään. Aina on joku rajoittamassa aktiivisia yrittäjiä. Tänä kesänä media on herkutellut virkamiehen mielenliikkeistä ja byrokratian sujuvuudesta tuon tuosta. Viimeisenä oli tämä innovatiivinen taksikuljettaja Helsingissä, joka otti ajokäyttöön avoauton. Hässäkkähän siitä syntyi: taksikylttiä ei ole pultattu kattoon! Maailma muuttuu, taksit sen mukana, väliotsikko uutisoi Ilta-Sanomissa Niin herrat byrokraatit, näin se maailma muuttuu, eikä se entiseksi palaa. Se mikä toimi 1990-luvulla, ei enää toimi yhdessäkään kohderyhmässä eikä missään älyllisessä tuotoksessa. Good morning Suomi! Entä mihin suuntaan rakentamisessa on menty? Viime vuosina meille on tullut liuta säännöksiä: energiamääräykset, rakentamisen tiedonantovelvollisuus työmaasta, työmaan urakoiden ja sopimusten koosta, työmaalla työskentelevistä henkilöistä... Ainakin haastattelemani kenttäväki on karvat pystyssä lisääntyvän pykäläviidakon edessä. Viranomaismaailman pitää ehdottomasti kääntää sivua tämän päivän moderniin toimintaympäristöön. Esimerkiksi säädös- ja tonttikaavoitus on ehdottomasti saatava ripeämmäksi. En millään tahdo ymmärtää, miksi tässä ajassa meidän yhteiskuntamme ilmapiiri on niin valtavan kielteinen vaikka kaavoitukseen. Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Tarmo Pipatin mukaan kaavoitusjärjestelmämme toimii kuin hidastetussa elokuvassa. Tämän vuoden tammikuussa Kauppalehden haastattelussa Pipatti vaati kaavoitukseen joustoa ja byrokratian vähentämistä. Kasvu keskusten kaavoitus on saatava sujuvammaksi, sen pitää olla rakennepaketin keskeinen päätös, Pipatti painottaa. Nyt pitää kannustaa ja antaa hieman lisää tilaa hengittää. En tarkoita, että alkaisimme elää kuin villissä lännessä. Suomalainen on nöyrä ihminen, joka noudattaa erittäin hyvin normeja ja vallitsevia lakeja. Olemmehan me EU:ssakin mallioppilaan maineessa. Positiivista voimaa kaikille! Jari Kostiainen Nyt pitää kannustaa ja antaa hieman lisää tilaa hengittää. Julkaisija RKL palvelut Oy Rahakamarinportti 3 B Helsinki Kustantaja Head Office Finland Lapinmäentie 1, PL Sanoma Puhelinvaihde Toimituksen rakennustaito@sanoma.com Päätoimittaja Jari Kostiainen, RKL Tuottaja Martti Ristimäki AD Pii Haikka Graafinen suunnittelija Anu Pyykkö Toimitusneuvosto Jari Kostiainen (pj.) Ari Autio Ahti Junttila Tanja Piipponen Martti Ristimäki Osoitteenmuutokset Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL:n jäsenet puh. (09) piia.vilen@rkl.fi Muut: puh sari.vanonen@rakennustieto.fi Tilaukset: puh sari.vanonen@rakennustieto.fi Kesto-/vuositilaus 56 /60 Mediamyynti Media Bookers Hannu Pyykkö puh hannu.pyykko@mediabookers.fi Jarmo Valtonen puh jarmo.valtonen@mediabookers.fi Painopaikka Forssa Print ISSN Rakennustaito on Aikakaus lehtien liiton jäsen. 4 Rakennustaito

5 Lähetä juttuvinkkisi: Koonnut Martti Ristimäki Asuntomessuilla riitti hellettä ja sisältöä Asuntomessuilla Jyväskylässä vieraili välisenä aikana yhteensä noin maksanutta kävijää. Päiväkohtainen kävijäennätys tehtiin 8. elokuuta messujen oltua poikkeuksellisesti auki myös yöaikaan. Tänä vuonna Asuntomessuilla kokeilimme ennätyksellisen paljon erilaisia asioita. Nämä messut olivat tapahtuman kehittämisen ja uusien kokemusten kannalta merkittävä virstanpylväs. Sisällössä oli paljon kokeilun arvoisia asioita, kuten esimerkiksi teemareitit, puu- Lähde: Tilastokeskus +3,4% Rakennusyritysten liikevaihdon muutos maalis toukokuussa verrattuna vuoden takaiseen. Asuntomessuilla oli viime kesänä entistä enemmän ohjelmaa, kuten teemareittejä muun muassa äijille, Messujen Yö ja rallisimulaattori. tarhanäyttely, alueen taideja valoprojektit sekä Messujen Yö, Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Pasi Heiskanen kertoo. Messujen jokaisena päivänä ylittynyt helleraja ei vaikuttanut kyselytutkimuksen perusteella kävijöiden tyytyväisyyteen, mutta mitä ilmeisimmin se verotti kävijämääriä. Järjestäjien arvion mukaan tavallisella kesäsäällä messukävijöitä olisi ollut päivittäin enemmän kuin helteillä. Henkilökohtaisesti odotin, että ylitämme viimevuotisten Asuntomessujen maksaneiden kävijöiden määrän, mutta ennätyshelteille emme voineet mitään. Lopullista kävijämäärää voidaan pitää tyydyttävänä. Myös yleisellä taloudellisella laskusuhdanteella sekä hidastuneilla asuntomarkkinoilla saattaa olla oma vaikutuksensa, Heiskanen pohtii. Suomen Asuntomessut kumppaneineen järjesti sisustus-, rakennus-, energiaja sisäilmaneuvontapisteen messuilla. Messuvierailla oli paljon käytännön kysymyksiä. n Asuntoja Valkean yhteyteen Skanska rakentaa arvoasuntoja Oulun ydinkeskustaan kauppakeskus Valkean yhteyteen. Kauppakeskus Valkean rakentaminen on käynnissä, ja uusi kauppakeskus avaa ovensa keväällä As. Oy Oulun Pajarinkulmaan valmistuu 66 uutta asuntoa Valkean katolle seitsemään kerrokseen eli kerroksiin Talosta tulee Oulun keskustan korkein asuinrakennus. Kauppakeskuksen projektikokonaisuuteen kuuluu uuden kauppakeskusosan rakentaminen, nykyisen kauppakeskusosan tilojen saneerauksen sekä osien yhdistävän kävelykatuosuuden toteuttamisen. Kävelykatuosuus on suunniteltu toteutettavaksi katettuna ja ympärivuotisesti lämpimänä julkisena tilana. n SRV Infra aloitti SRV muodosti nykyisistä kalliorakennustoiminnoistaan ja Maanrakennus Oy Laatutyöstä SRV Infra Oy:n. SRV osti Laatutyön vuonna Syyskuun alusta startanneen SRV Infran henkilöstömäärä on 77. SRV Infra Oy:n toimitusjohtaja on rakennusinsinööri, KTM Sami Korhonen. Hän on aiemmin toiminut maanrakennuksen tehtävissä eri rakennusalan yrityksissä ja vuodesta 2004 Destiassa projektijohtajana muun muassa Länsimetron ja Kalasataman keskuksen projekteissa. n Vuokra-asuntoja ei yksinkertaisesti tehdä tarpeeseen nähden riittävästi. Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti Rakennuslehdessä Rakennustaito 5

6 uutisia, vinkkejä, tuoteuutuuksia, ihmisiä, rakennuksia, koneita, tilastoja, mestatilasto Korjausrakentamisen määrä kasvaa tasaisesti myös taantumassa. Kokonaistuotos käyvin hinnoin 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Talonrakentaminen (m 3 ), vuosisumma Uudisrakentamisen osuus Korjausrakentamisen osuus Lähde: Tilastokeskus, Rakentamisen vuosikirja 2013, Tilastokeskus, taulukko 3.1 Luvat Aloitukset Lähde: Tilastokeskus, Rakennus- ja asuntotuotanto, neljännesvuosiaineisto Korjausrakentamista on jo noin puolet kaikesta rakennustoiminnasta (ylempi graafi). Rakennuslupien määrän lasku (alempi graafi) ennustaa laihojen aikojen jatkuvan muun muassa pientalorakentamisessa. Suhdannekäänne lykkääntyy Rakennusalan taantumassa ei näy käännettä parempaan. Rakennuslupia myönnettiin toukokuussa yhteensä 3,1 miljoonalle kuutiometrille. Luku on 14 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Asuinrakennuksille myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni 11 prosenttia. Muulle kuin asuinrakentamiselle myönnettyjen lupakuutioiden määrä väheni lähes 16 prosenttia vuoden 2013 toukokuusta. Suhdanne on heikentynyt keväästä, sanoo Rakennusteollisuus ry:n pääekonomisti Sami Pakarinen. Jos alkuvuonna oli merkkejä rakennusalan piristymisestä, nyt tunnelma noususta on kaikonnut. Loppuvuodeksi rakennusalan näkymät ovat epävarmat. Ensi vuonna rakentamisen ennakoidaan kääntyvän kasvuun, mutta vuosi 2014 on todennäköisesti jo kolmas perättäinen supistumisen vuosi. Ensi vuonna rakennusalan näkymiin vaikuttavat merkittävästi julkiset päätökset, kuten Helsingin keskustan Pisara radan ja Länsimetron kohtalo. Pisara-radan rahoitusta koskeva selvitys on parhaillaan käynnissä. Valtiolla on myös valmius sitoutua Länsimetron rakentamiskustannuksiin 240 miljoonalla eurolla. Asuntorakentamista vauhdittanee Stubbin hallituksen ohjelmaan tehty kirjaus, jonka mukaan asumisoikeusasuntojen ja niin sanottujen normaalien vuokra-asuntojen kytkös poistetaan. Rakentamisen heikkoon suhdanteeseen tuo helpotusta korjausrakentamisen tasainen, noin parin, kolmen prosentin kasvu. Asuinrakentamisessa jo yli puolet on korjausrakentamista. Korjausrakentaminen kannattelee koko alaa, Pakarinen sanoo. Kiinteistökanta on siinä iässä, että remonteille on kysyntää. Erityisesti ja 1970-luvulla valmistuneet kerrostalot vaativat korjauksia. n Martti Ristimäki 6 Rakennustaito

7 firmoja, tapahtumia, kuvia, lähetä juttuvinkkisi: muut lehdet 100+ Lemminkäinen 2/2014 Valittaa saa, mutta millä hinnalla? Yhteensä satojen miljoonien eurojen rakennushankkeiden käynnistykset myöhästyvät vuosittain kaavavalitusten vuoksi. Lemminkäinen-konsernin asiakaslehti 100+ Lemminkäinen muistuttaa, että valitusoikeus kuuluu demokraattiseen yhteiskuntaan, mutta useimmiten valitukset eivät johda mihinkään. Pitäisikö valitusten tulvaa rajoittaa perimällä valittajalta maksu, lehti pohtii ja kysyy kolmen poliitikon mielipidettä. Valitusmaksu kyllä vai ei? Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen olisi valmis rajoittamaan valitusoikeutta esimerkiksi niin, että kaukana alueelta asuvilla kuntalaisilla ei olisi valitusoikeutta. Hän vaatii toimia kaavoitusprosessin nopeuttamiseksi. Immonen kannattaa käsittelymaksun perimistä kaavavalittajalta. Maksun saa takaisin, jos valitus menee läpi. Kokoomuksen kansanedustaja ja puolueensa valtuustoryhmää Helsingissä vetävä Lasse Männistö kannattaa myös valitusmaksua. Hänen mielestään on kohtuutonta, että valitus saattaa viivyttää merkittävän rakennushankkeen käynnistämistä vuosikaupallakin. Hän haluaa löytää toimivan kompromissin valitusoikeuden ja rakennustoiminnan sujuvuuden välillä. Helsinkiläinen vihreiden vara valtuutettu ja kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Elina Moisio sanoo suhtautuvansa hyvin varovasti valitusoikeuden rajoittamiseen. Hän ei kannata valitusmaksua, koska ei usko sen hillitsevän merkittävästi turhien valitusten tekemistä. n Ilme muuttui, kotimaa ei. Suomalainen Sormat on valmistanut kiinnitystarvikkeita Turun kupeessa Ruskolla jo vuodesta Aina kun rakentaja on tarvinnut tuotteita tai tukea, niin Sormat on ollut lähellä. Uudistunut sormat.com avataan FinnBuild-messuilla ja sen kunniaksi ilmeemmekin hieman muuttui. Uuden verkkopalvelumme avulla olemme entistä lähempänä sinua. Ja aikaisempaakin paremmin huolehtimassa siitä, että projektisi onnistuminen ei ole ainakaan kiinnikkeistä kiinni. Ständillämme 7g40 esittelyssä mm. Gripper -seinätulppa. sormat.com

8 uutisia, vinkkejä, lähetä juttuvinkkisi: mestakuva RKL:n kesäpäivät Porvoossa olivat täynnä ohjelmaa. Liikunnallisia vaihtoehtoja oli jälleen runsaasti. Komea golfkenttä veti harrastajia puoleensa. Lisää kesäpäivistä Mestari-insinööri-liitteessä. kaksoisrakenteinen aluskate _ & kondenssisuoja 1 Työnjohtajat tyytyväisiä Työmotivaatio on mainio rakennusalan esimiesten ja suunnittelijoiden parissa, vahvistaa Rakennusalan työelämätutkimus. Työnjohtajat ovat innostuneita työnsä sisällöstä. Vaikka aikataulutus vaatii paljon huomiota, eniten vaivaa aiheuttavat viranomaisvelvoitteet. Näiden asioiden hoitamiseen työnjohtajat kaipaavat myös lisäkoulutusta. Tutkimusyhtiö IROResearch Oy haastatteli viime keväänä 500 työnjohtajaa ja suunnittelijaa. RKL:n jäseniä heistä oli 130. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Rakennuslehden, RIA:n, RIL:n ja RKL:n kanssa. n TyönjohTAjille haasteita aiheuttavat työtehtävät Tiiveystakuu 30 v Tiiveys ennen vanhennusta ja sen jälkeen: luokka W1 RIL 2012 vaatimukset täyttävä Viisikerroslaminaatti Kitkapinta Markkinoiden paras imukyky Paloluokitus: E Kotimainen tuote Kysy rautakauppiaaltasi sitä luotetuinta aluskatetta! Viisikerroslaminaatin rakenne: 1. Puhallettu tiiveyskalvo (PE), Kitkapinta! 2. Laminointikalvo (PE) 3. Tukirakenteena laadukas verkkokudos (HDPE) 4. Laminointikalvo (PE) 5. Imukykyinen kuitukangas (PP) info@tectis.fi 6 0% 20% 40% 60% 80% 100% Maininnat, osuus vastaajista 1 Aikataulut 2 Muuttuvat lainsäädännöt 3 Laatu tai työn jälki 4 Budjetti 5 Osaavan henkilöstön saatavuus 6 Osaavien aliurakoitsijoiden saatavuus RKL:n jäsenet, n=130 Kaikki vastaajat, n=500 Lähde: Rakennusalan työelämätutkimus 5 8 Rakennustaito

9 Kainuun keskussairaala MAPO-talo, Kajaani Valon, hapen ja ilman kosteuden synnyttämä reaktio puhdistaa HT-pinnoitetut laatat automaattisesti. Lisää suomalaisia referenssikohteita näet: VALMISTA NOPEASTI JA KUSTANNUSTEHOKKAASTI Keraaminen julkisivulaatta on nykyaikainen ratkaisu ulkoseinän pintamateriaaliksi. 94 vakiovärin ja laajan kokovalikoiman ansiosta niin uudet kuin saneerattavatkin rakennukset saavat säätä kestävän, modernin ilmeen. Buchtalin keraamiset KeraTwin -laatat ja K20 -kiinnitysjärjestelmä tuovat monia etuja: nopea asentaa suoraan kiinnityskiskoon taustatuulettuva rakenne tasaa lämpötilaeroja parantaa äänieristystä HT-pinnoitteella huoltovapaa julkisivu saneeraus ilman kohteen huputusta lisäeristys helppo toteuttaa ABL-Laatat Kirkonkyläntie 103, Helsinki, p. (09) , avoinna ma-pe 8-18 ja la SUOMALAINEN Rakennustaito PERHEYRITYS 9

10 Useimmat peruskorjattavat rakennukset kaupunkien keskustoissa ovat kokonaan tai osittain suojeltuja. Osaava suunnittelu ja jo etukäteen alkava yhteistyö eri osapuolten kesken ovat sujuvan peruskorjaushankkeen ehdottomat edellytykset. Toimivan sairaalan saneerauksessa vaiheistus on avainasia. Teksti Vesa Tompuri Kuvat susa JUNNOLA JA Matti Vuohelainen Peruskorjaus kysyy taitoa 10 Rakennustaito

11 Naistenklinikan peruskorjaus- ja laajennustyöt jatkuvat ensi vuoden lopulle. Meilahden ahtaalla sairaala-alueella Helsingissä on muitakin työmaita, joista eniten on saanut julkisuutta Uusi Lastensairaala. > Rakennustaito 11

12 Aivan oleellista on töiden oikea vaiheistus. Jukka Jantunen 12 Rakennustaito

13 Helsingin Naistenklinikan noin 40-vuotias L-osa on rungoltaan yhä kohtuullisessa kunnossa, mutta mittava peruskorjaus laajennuksineen oli tarpeellinen kehittyneen sairaalatekniikan ja muuttuneiden toiminnallisten vaatimusten vuoksi. Kaksi ja puoli vuotta kestävä työmaa valmistuu ensi vuoden lopulla. Kyse on peruskorjauksesta, mutta purku on niin laaja, että kohde on rakennusluvan näkökulmasta rinnastettavissa uudiskohteeseen. Vanhasta leikkaussiivestä puretaan kaikki rakennusosat paitsi reilu kolme neljäsosaa rungosta. Uuden toiminnallisen lisäkerroksen ja tarvittavien teknisten tilojen myötä L-osa saa noin kolmanneksen lisäneliöitä. Peruskorjaus- ja laajennushankkeen jälkeen L-osan kokonaisala on reilu neliömetriä. Rakennukseen valmistuu leikkaus-, synnytys- ja vastasyntyneiden tehoosastojen uudet tilat sekä edellä mainittujen osastojen tukitiloja kuten kuvantamis-, sosiaali- ja varastotilat. Sairaanhoidon muutokset vaikuttavat Sairaalatekniikka on kehittynyt valtavasti ja kehitys jatkuu nopeana. Suurin rakentamis- ja peruskorjaustarpeeseen vaikuttava tekijä on kuitenkin hoitokäytäntöjen muuttu- Yllä vasemmalla: Työsuojelu valtuutettu Tapio Seppälältä sujuu purkujätteen käsittely. Alla äärimmäisenä vasemmalla: Tero Hannula piikkaa lattiaa toimivan sähkökeskuksen yläpuolella. Viereinen kuva: Vastaava mestari Jukka Jantunen korostaa oikein suunnitellun työvaiheistuksen ratkaisevaa merkitystä. NaiSTenklinikan peruskorjaus JA laajennus Kustannukset: 40 milj. euroa (koko hanke) Rakennuttaja: HUS-Kiinteistöt Oy Pääsuunnittelija: Virta Palaste Leinonen Arkkitehdit Oy Rakennesuunnittelija: Vahanen Oy Pääurakoitsija: Rakennustuote Oy Purkutyöt: Delete Oy, Puramex Oy, Rakennustimantti Oy Logistiikka: Suomen Rakennuslogistiikka Oy LVI-työt: Saipu Oy, Are Oy Sähkötyöt: Amplit Oy minen. Nykyihanteen mukaista on esimerkiksi saada vanhemmat osallistumaan tehohoitoa vaativien vastasyntyneiden hoitoon tai toisaalta pyrkimys minimoida sairaalassaoloajat. Sairaalarakentamisessa toimivuus, potilasturvallisuus ja hygieniavaatimukset ovat tärkeimmät rakennus- ja taloteknisiä ratkaisuja ohjaavat tekijät. Nämä vaikuttavat muun muassa materiaali- ja järjestelmävalintoihin. Koska tulo- ja poistoilma eivät saa päästää sekoittumaan keskenään, potilastiloissa on esimerkiksi käytettävä nestekiertoista lämmöntalteenottojärjestelmää, vaikkei se hyötysuhteeltaan olekaan paras ratkaisu, kertoo projektipäällikkö Carl Sirén HUS-Kiinteistöt Oy:stä. Paljon asbestipurkuja Naistenklinikan L-osan rakenteissa on aikanaan käytetty ajan tavan mukaisesti runsaasti asbestia. Asbestipurkujen suuri, arvioituun nähden kasvanut määrä kuitenkin yllätti työmaan. Tämä vaikutti työmaan aikatauluun hetkellisesti myös sitä kautta, että asbestipurkujen aikana ei voitu suojausten takia tehdä muita töitä lähietäisyydellä. Kesäkuussa 2013 alkaneen ja joulukuussa 2015 valmistuvan työmaan kokonaisaikatauluun tällä ei kuitenkaan ole merkitystä. Nykytietämyksen valossa haitallisiksi luokiteltuja aineita löytyi myös julkisivuelementeistä luvun puolivälissä asennettujen julkisivuelementtien pinnoite sisälsi asbestia ja elemettisaumojen raskasmetallipitoisuus todettiin liian suureksi. Muuta kuin haitta-aineiden poistoon liittyvää purkua on tehty limittäin muiden työvaiheiden kanssa, ja purut jatkuvatkin edelleen. Naistenklinikan sääsuojaa kannattelevien rakenteiden jänneväli on lähes 30 metriä. Aivan oleellista on töiden oikea vaiheistus. Jotta ympäröivät sairaalatoiminnot sujuvat häiriöttömästi, meidän on rytmitettävä neljässä lohkossa tehtävät työt optimaalisesti. Kuvaavaa on, että pisimmällä olevassa lohkossa tehtiin samaan aikaan sisäpintojen maalauksia, kun viimeisenä etenevässä lohkossa vasta uusittiin perustustasolla pohjaviemäreitä, > Rakennustaito 13

14 Potilastiloissa on käytettävä nestekäyttöistä lämmöntalteenottojärjestelmää. Carl Sirén kertoo vastaava mestari Jukka Jantunen Rakennustuote Oy:stä. Vaiheistuksen täsmällisyys on tarpeen siksikin, että tontilla on äärimmäisen vähän tilaa logistiikalle varastointiin ja liikkumiseen. Välttämätön nosturikin piti sijoittaa työmaan portille ja siirtää muualle heti, kun sitä ei enää tarvittu. Sääsuojaus raskaan purun jälkeen Vaiheistettaessa kullakin lohkolla tehtäviä töitä yksi muuttuja on ollut myös raskaiden rakennusosien tai koneiden asennusajankohta. Toiminnallisista syistä Naistenklinikan L-osan uudet, yhteensä 27 ilmanvaihtokonetta, sijoitettiin neljänteen kerrokseen. Koneiden toimitus ja siirto paikalleen pitää synkronoida julkisivu- ja runkotöiden kanssa niin, että tarjolla on riittävän suuria aukkoja koneiden sisään nostoon. Toisaalta pitää myös huolehtia siitä, ettei runkotöissä suma seiso uusia IV-koneita odotellessa. IV-konehuoneiden runko tehdään teräsrakenteisena, mikä on muun muassa tilankäyttösyistä yleinen ratkaisu. Uudet hissija tekniikkakuilut puolestaan tukeutuvat Delta-liittopalkkeihin, joissa teräsprofiilin urat täytetään betonilla. Muilta osin uusi runko on pääosin betonielementtirakenteinen. Suurimman toimituksen muodostavat välipohjaontelolaatat, mutta paikalla- valuakin tarvitaan muutamissa geometrisesti päälinjasta poikkeavissa runko-osissa. Ennen kuin lohkojen vesikattoa voidaan purkaa, vastaava lohko on katettu sääsuojalla. Noin kolmanneshehtaarin laajuisen lohkon peittämiseen ei kelpaa mikä tahansa huviteltta, sillä sääsuojaa kannatteleville rakenteille kertyy jänne väliä lähes 30 metriä. Carl Sirénin mukaan rakennuttajaorganisaatio halusi eliminoida työnaikaiset kosteusvaurioriskit sisällyttämällä sääsuojien käyttöpakon urakkaohjelmaan. Työturvallisuus tarkassa syynissä Muutenkin HUS-Kiinteistöt on toiminut vastuullisen rakennuttajan tapaan esimerkiksi seuraamalla tarkasti työturvallisuuden hyvien periaatteiden toteutumista myös käytännössä. Sirén pitää työmaan saavuttamaa yli 90 prosentin TRmittauskeskiarvoa hyvänä. Rakennustuotteen työsuojeluvaltuutettu Tapio Seppälä, joka on työntekijöiden edusmies sekä yritystasolla että Naistenklinikan työmaalla, on niin ikään kohtuullisen tyytyväinen työmaan turvallisuuteen. Lähes vuoteen ei ole käynyt yhtään sairauslomaan johtanutta tapaturmaa, mihin ei tietenkään pidä tuudittautua. Esimerkiksi putoamissuojauksen jatkuva huomioon ottaminen korostuu tällaisella työmaalla, jolla tehdään laajoja purkuja korkealla, hän toteaa. Erityisenä turvallisuutta varmistavana toimenpiteenä tällä työmaalla voi pitää sitä, että yksin työskentelevien pitää ilmoittaa itsestään määräaikavälein. Tällainen tilanne on vallinnut esimerkiksi silloin, kun muuraustöitä on pitänyt tehdä viikonloppuisin, jolloin 14 Rakennustaito

15 > KERROSTALOT RIVITALOT TOIMITILAT LAADUKAS LATTIAKOKONAISUUS TERMO-LÄMPÖLATTIAT Innovatiivinen ja kustannustehokas tuotekokonaisuus, jolla voidaan rakentaa helposti laajoja lattiaratkaisuja energiatehokkaalla ja huoltovapaalla vesikiertoisella lattialämmityksellä. Askeläänieristys on testattu VTT:llä. Vesikiertoinen lattialämmitys Laatu Tehokkuus Kilpailukyky pyydä tarjous! puh , Rakennustaito 15

16 Suojelu ja urakointi on yhdistettävissä Suurimpien kaupunkien keskustoissa tehtävissä peruskorjauksissa alkaa olla lähes sääntö, että peruskorjattava rakennus tai ainakin sen jokin osa on suojelupäätöksen alainen. On selvää, että rakennuksen käyttö on tärkeä osa sen arvoa. Ei voida lähteä siitä, ettei mitään saa muuttaa. Toinen asia on se, että on harkittava tarkkaan, millaiset käyttötarkoitukset ovat millekin kohteelle sopivia, yliarkkitehti Pekka Lehtinen Museovirastosta sanoo. Lehtinen toteaa, että osaava suunnittelu on sujuvan hankkeen perusedellytys. Suunnittelijan on kyettävä varautumaan muun muassa siihen, millaisia rakenteita vanhan talon uumenista löytyy. Säilyneitä dokumentteja ei aina ole tallella. Aikakauden rakennustekniikka ja -tavat on tunnettava, ja kohteen tutkimukselle on varattava riittävästi resursseja. Pätevä rakenneammattilainen toisaalta voi arvioida, minkä verran tilaa rakenteet missäkin vaativat, vaikkei kuvia olisikaan. Tietenkään yllätyksiä ei voi kokonaan välttää, silloin on tärkeää arvioida tilanne yhdessä viipymättä, hän toteaa. Kokenut työmaapäällikkö Ilkka Raiski Consti Julkisivut Oy:stä pitää myönteisenä sitä, että yhteistyötä tehdään hankkeissa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa jo ennen työmaan käynnistämistä. Aina ei näin valitettavasti ole. Silloin, kun museoammattilaiset, rakennusvalvonta ja tilaaja tekevät yhteistyötä jo hankesuunnitteluvaiheessa, voidaan lyödä lukkoon monia sellaisia kysymyksiä, joihin työmaavaiheessa usein turhaan palaa rahaa. Ei ole reilua silloin syyttää työmaata viivytyksistä ja turhista kustannuksista, Raiski pohtii. n harkkomuurari on työskennellyt muuten autiolla työmaalla. Talotekniikkatyöt täydessä vauhdissa Vaikka työmaa on käyttänyt sille varatusta ajasta vasta noin puolet, talotekniikkatyöt ovat vaiheistuksesta johtuen jo täydessä käynnissä. Kaikkea tekniikkaa ei ole tarpeen uusia, eikä edes voida, koska synnytyssairaala toimii koko ajan ympärillä, yllä ja alla. Hankkeen kokonaisbudjetti on runsaat 40 miljoonaa, kun mukaan lasketaan väistötilojen rakentaminen sekä sairaalatekniikka eli niin sanotut kiinteät sairaalalaitteet, jotka kuuluvat rakennuttajan hankintoihin. Kumpikin näistä poikkeuksellisista menoeristä muodostaa noin kymmenen prosenttia kokonaisuudesta. LVISA-töiden osuus on noin neljännes, ja loppu on Rakennustuotteen vastuulla olevaan pääurakkaan sisältyviä rakennusteknisiä töitä. n Kysy tarjous koko taloyhtiön parvekelasien huollosta! 16 Rakennustaito

17 Betoninen iglu on Sibelius-Akatemian käyttöön tulevan talon uuden ravintolan sisäänkäynnin suojana. Iglu ilmestyi Stadiin Koulu- ja virastotalon sisäpihalle Helsingissä ilmestyi betoninen iglu. Kupolin laatuvaatimukset Sibelius- Akatemian työmaalla olivat kovat. Kyseessä oli Itävallasta tuodun tämäntyyppisen kupolimuotin Euroopan ensi-ilta. Teksti Arto Rautiainen Kuvat Tomi Nuotsalo ja Arto rautiainen Rakennustaito 17 >

18 1 2 3 Skanska on korjannut Sibelius-Akatemian käyttöön vanhan koulurakennuksen Helsingin Töölössä. Rakennuksessa toimi pitkään Museovirasto valmistuneen talon ensimmäinen käyttäjä oli Suomalainen Yhteiskoulu. Vaativa työmaa valmistuu alkusyksystä. Skanskan työmaalla paitsi peruskorjattiin vanha rakennus kokonaisuudessaan, myös muunnettiin sisätiloja Sibelius-Akatemian erikoistarpeisiin sekä rakennettiin uudisrakennus, johon iglun muotoinen betonikupoli kuuluu. Iglu on sisäpihan ravintolan uudisrakennuksen sisäänkäynnin kupolimainen betonirakenne. Kupolin laatuvaatimukset olivat sen verran kovat, että rakenteen muotti tehtiin erikoistyönä Dokan tehtailla Itävallassa. Myös muotin kokoamistyössä oli mukana työryhmä Itävallasta. Kupolin vaativa muoto aiheutti haasteita myös valun suunnittelulle. Työmaan vastaava mestari Rauno Rahkola kertoo, että ensin harkittiin perinteisen puumuotin tekemistä. Eri vaihtoehtoja kartoitettiin yhteistyössä työmaan muiden osapuolten kanssa. Niinpä päädyttiin käyttämään DokaShape + Top50 -valmismuottijärjestelmää. Ensimmäistä kertaa Euroopassa DokaShape on styroksimuotti, joka on pinnoitettu polyuretaanielastomeerilla. Top50 tarkoittaa muotin tukirakenteita. Itse muotti on kertakäyttöinen ja tukirakenteet ovat vuokrattavia. Valmismuottijärjestelmä tilattiin Työläin vaihe oli kupolin sisäpuolisen muotin purku. Doka Finlandin kautta tämän emoyhtiöltä Itävallasta. Tämä on toinen kerta maailmassa ja ensimmäinen kerta Euroopassa, kun tämäntyyppinen muotti on valmistettu. Muotti on valmistettu 3D-leikkurilla ja koostuu useasta eri osasta. Muotin kasauksesta vastasi Dokan henkilökunta, toki suomalaisen avustajaryhmän tuella. Betonin toimittanut Rudus osallistui myös muotin suunnitteluun, erityisesti kun pohdittiin valun ajankohtaa ja tarvittavaa kalustoa. Valussa käytetty Jätkäsaaren betoniasemalla valmistettu, itsestään 18 Rakennustaito

19 4 Glass 5.0 DesiGn FunCtion emotion 1. Muotin styroksiset lohkot ovat suuria, mutta varsin kevyitä. Ne nostettiin paikoilleen helposti pienellä nosturilla. 2. Muotti valmiina valua varten. Muotin styroksiset osat ovat kertakäyttöisiä. Muotti kestää 87,5 kn/m2 valupainetta. 3. Sisäkuoren purkaminen oli hidasta työtä. Tärkein työväline oli moottorisaha. 4. Kupoli alhaalta katsottuna. Iglu suojaa sisäpihan ravintolan sisäänkäyntiä. Lisää aiheesta s. 20. tiivistyvä betonimassa pumpattiin muottiin kahdella saumakoneella neljän valuyhteyden kautta. Sisäpuolelta vaikeinta purkaa Muotin kokoamiseen, raudoitukseen, betonin valuun ja muotin purkuun meni aikaa noin kuukausi viime maaliskuun alusta huhtikuun alkuun. Työläin vaihe oli kupolin sisäpuolisen muotin purku, joka piti tehdä pieninä palasina moottorisahalla ja käsityökaluilla. Lopputulos oli kuitenkin vaivan arvoinen. Kun näkyviin jäänyttä kupolin sisäpintaa tarkastelee, siitä ei löydy pieniäkään valuvirheitä. On oikeastaan sääli, että rakenteen ulko pinta ei jäänyt näkyviin. Betonipinnan päälle tuli vesieristeeksi bitumihuopa, jonka päälle ruiskutettiin uretaanieriste. Pintaansa kupoli sai lopulta kuparipellityksen. n InternatIonal architectural congress 22 october Enemmän tarjontaa erityisesti arkkitehdeille ja rakennusinsinööreille: Edustaja Suomessa: Messukeskus, INTERFAIR PL 21 _ Helsinki P _ interfair@messukeskus.com Rakennustaito 19

20 näin minä johdan Teksti Arto rautiainen Kuvat Tomi Nuotsalo Tiedottaminen ja logistiikka korostuvat keskusta-alueiden korjaustyömailla, tietää rakennusmestari Rauno Rahkola. Vaativien keskustakohteiden peruskorjaaja Pyrin antamaan vastuuta mahdollisimman paljon työnjohtajille. Rauno Rahkola 20 Rakennustaito Kokenut korjausrakentaja Rauno Rahkola on tällä hetkellä vastaavana mestarina Skanskan urakoimalla Sibelius-Akatemian työmaalla Helsingin Etu-Töölössä. Peruskorjaajaksi hän erikoistui jo opiskeluaikanaan 80- ja 90-lukujen vaihteessa Forssassa. Syy suuntautumiseeni korjausrakentajaksi oli pitkälti erinomainen opettaja, arkkitehti Sampo Kyander. Hän sai minut kiinnostumaan aiheesta, vaikka sen ajan trendejä olivat atk ja CAD, Rahkola perustelee uravalintaansa. Rakennusalalle Rahkola päätyi tyypillistä tietä eli sukurasitteen kautta: Isäni oli timpuri, ja hän perusti oman rakennusliikkeenkin. Siellä tuli oltua kesä töissä ennen valmistumista. Vaikka Rahkolan valmistuminen osui juuri 1990-luvun laman alkuun, hän pääsi heti koulun jälkeen töihin Polarille työnjohtajaksi Grand Marinan työmaalle Helsinkiin. Mieleen jääneimmistä kohteistaan Rahkola mainitsee Grand Marinan lisäksi Hotelli Kalastajatorpan, Kämp Gallerian ja tietysti nykyisen työmaansa, alun perin Suomalaiselle Yhteiskoululle rakennetun ja sittemmin Museoviraston käyttämän talon korjaamisen Sibelius-Akatemian käyttöön. Myös Helsingin Lönnrotinkadulla sijaitseva Antinkatu 32, jossa vanha teollisuus- ja toimistorakennus muutettiin asunnoiksi, kannattaa tuoda esiin, voittihan se vuonna 2008 Vuoden Työmaa -kilpailun. Aikataulullisesti ja teknisesti vaativa Nykyisestä työmaastaan Rahkola sanoo, että kohde on aikataulullisesti ja teknisesti vaativa. Iso asia on uuden ja vanhan liittäminen neljältä suunnalta. Tietysti myös kovat äänitekniset vaatimukset peruskorjattavaan taloon ovat nostaneet vaatimustasoa. Uudisrakennuspuolella äänitekniikka olisi ollut huomattavasti helpompi toteuttaa, hän kertoo. Myös Sibelius-Akatemian talotekniikasta kannattaa puhua sen verran, että reittien etsiminen on taas suuri työ. Kanavistojen mitoitusta on voitu pienentää kerroskohtaisten konehuoneiden avulla. Taloon tulee konehuoneita peräti 14. Sisäpihalle rakennettavan laajennusosan tieltä louhittiin kuutiota kalliota. Tämä piti tehdä vaurioittamatta vanhoja rakenteita. Rakennusteknisistä töistä työläitä ovat olleet harjoitussalien ääneneristykset, kun ääntä ei saa johtua viereisiin tiloihin tai kadulle, eivätkä liikenteen äänet saa päästä häiritsemään muusikoiden harjoittelua. Rahkola nostaa Sibelius-Akatemian työmaalta esiin keskustatyömaiden tärkeän aiheen, tiedottamisen. Työmaan ympärillä on 11 taloyhtiötä, joihin kaikkiin olemme säännöllisesti yhteydessä. Onneksi vain yksi näistä osoittautui hankalaksi, hän kertoo. Ydinkeskustan työmailla, kuten Kämp-gallerian ja Aleksanterinkatu 48:n Rauno rahkolan vinkit Tiedottaminen työmaan naapurustoon kannattaa hoitaa hyvin, mutta vain pääasiat ja valikoivasti. Yhteistyö viranomaisten kanssa korostuu peruskorjaushankkeissa. Logistiikka on kovilla keskustan ahtailla korjaustyömailla. Urakoitsijan valinta: vaikka tämä kuulostaa kliseeltä, tiettyihin urakoihin täytyy valita tekijät huolella. >