Potilailta kiittävää palautetta naistentautien ja genetiikan tulosyksikön poliklinikoille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Potilailta kiittävää palautetta naistentautien ja genetiikan tulosyksikön poliklinikoille"

Transkriptio

1 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3/2010 Potilailta kiittävää palautetta naistentautien ja genetiikan tulosyksikön poliklinikoille Keskusleikkausosasto tuotti näytelmän

2 Oulun Seudun Hengitysyhdistys Virkistyskeskus Johteenhovi Oulun Hietasaaressa Kokoukset * Koulutukset * Juhlat Juhlasali 100 hengelle, keittiö astioineen, sauna ja grillimaja. Majoitusmahdollisuus kesäisin. Varaukset p. (08) , Avoinna: ma-pe klo (KELA-pätevyys) Työnohjaus Työyhteisökonsultaatio Mika Kilpeläinen, ET Psykoterapeutti Puh /koti/psykoterapiahelmi Oulu Kastellin Apteekki Apteekki lähelläsi Kastellin Apteekki sijaitsee kätevästi Oysin ja markettien läheisyydessä, Ranta-Kastellin ostoskeskuksen vieressä. Meille on helppo tulla Apteekkimme edessä on ilmaisia parkkipaikkoja. Myös liikuntaesteisillä on vaivaton pääsy apteekkiin. Joustavaa palvelua Käytössämme on reseptilääkkeiden suoratoimitus. Sama farmaseutti hoitaa asiasi alusta loppuun, eikä turhaa odottelua synny. Kajaanintie 79, OULU Puh (08) Palvelemme: ma-pe 9-18 la 9-15 TERVETULOA! PISARA KONSULTAATIOPALVELUT Työnohjaus Koulutus Työyhteisökonsultaatio Hyvää kesää! Irmeli Parviainen Työnohjaaja FINOD Asemakatu 15 as 7, Oulu Gsm Kiitos-viestit ja muu lukijaposti pyydetään lähettämään toimituksen sähköpostiin: Osoitteen muutokset: puh. (08) Pohjanpiirin ilmestymispäivät vuonna 2010 Lehti ilmestyy Nro Nro Nro Ilmoitusten aineistopäivä viikko ennen ilmestymistä.

3 Pääkirjoitus Hoitoonpääsy turvataan Kuva: Katja-Maaria Kilponen Pohjois-Pohjanmaan vahvistetun strategian mukaan tarjoamme potilaillemme tarpeelliseksi arvioitua, korkeatasoista ja vaikuttavaa hoitoa turvallisesti ja sairauden kannalta oikea-aikaisesti. Kiireellinen hoito järjestetään välittömästi. Kiireettömässä hoidossa noudatamme valtakunnallisesti sovittuja perusteita. Vuoden 2009 aikana sairaanhoitopiirimme ei kuitenkaan onnistunut kaikkien hoitotakuun velvoitteiden täyttämisessä. Alkuvuoden 2010 aikana tilanne on hieman parantunut, mutta yli kuusi kuukautta hoitoon pääsyä odottaneita oli huhtikuun lopussa 447 ja ensikäyntiä yli kuusi kuukautta odottaneita oli 933. Tilanne on valtakunnallisessa vertailussa heikko. Jonojen kasvun taustalla ovat kustannusten kasvun hillitsemiseksi tehdyt, välttämättömät säästötoimenpiteet, osaavan sijaishenkilöstön vajaus sekä syksyn 2009 H1N1- infl uenssaepidemia. Tilannetta vaikeuttaa Tehy:n ylityöja vuoronvaihtokielto, joka astui voimaan ja jatkuu tätä kirjoitettaessa edelleen. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) on asettanut Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille euron uhkasakon, joka realisoituu , mikäli hoitoon pääsyn osalta ei ole päästy lain edellyttämälle tasolle. Tilanne pyritään hoitamaan pääasiassa omalla lisätyöllä, mutta odottajien suuren määrän ja meneillään olevan työtaistelun takia myös ostopalveluja tullaan käyttämään mahdollisuuksien mukaan. Hoitotakuun velvoitteiden täyttämisen lisäkustannuksiksi on arvioitu enintään kolme miljoonaa euroa. Meidän kaikkien velvollisuus on pyrkiä siihen, että täytämme laissa meille annetut velvoitteet hoitoon pääsyn osalta. Tämä on lähikuukausina ehdoton ykkösprioriteettimme. Toivon kaikilta henkilöstöryhmiltä yhteistyötahtoa ja valmiutta hoitaa asia kuntoon alueemme asukkaiden tarvitseman ja oikeutetun hoidon turvaamiseksi. Pidemmällä aikavälillä hoidon lisääntyvään tarpeeseen vastaaminen helpottuu, kun rakenteilla oleva avohoitoyksikkö otetaan käyttöön alkuvuodesta Yksiselitteisenä tavoitteenamme onkin lain toteuttaminen siten, että annettuja määräaikoja kyetään noudattamaan myös pysyvästi. Tämä edellyttää innovatiivisuutta ja rakentavaa yhteistyötä valtion, sairaanhoitopiirien, omistajakuntien sekä myös yksityisen palvelutuotannon toimijoiden kanssa. Uuden, edelleen tulollaan olevaan terveydenhuoltolakiin sisältyy odotuksia myös näiden osalle. Edellä, meille kaikille suunnatun haasteen ohella haluan toivottaa koko henkilökunnalle rentouttavaa, virkistävää ja ansaittua kesälomaa. On aika ladata akkumme ja huolehtia myös omasta terveydestämme kesästä nauttien. Hannu Leskinen, sairaanhoitopiirin johtaja Pohjanpiiri 3/2010 3

4 Kuva: Pirjo Pyhäluoto Sisältö Kuva Seija Leskelä Kuva: Martti Ahlstén Kuva: Pirjo Pyhäluoto 3 Pääkirjoitus THL:n potilastyytyväisyyskysely:parhaat poliklinikat Sairaanhoitopiiri selkeytti hankintasäännöksiä Kaksi uutta palvelukeskusta kuntien ja kuntayhtymien toimintaa tehostamaan Pohjois-Pohjanmaalla reuman hoito jatkuu lähes entiseen malliin Hyvä kenkä tuntuu jalassa hyvältä Mistä kenkä puristaa vai puristaako? Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä: Suun terveydenhuolto oleellinen osa palvelujärjestelmää Professori Hannu Hausenin läksiäisseminaari: Terveyden edistäminen arkielämän foorumeilla Aluehallintoviranomaiset jatkavat läänien työtä terveydenhuollossa Työyhteisön voimannäyte Keskusleikkausosasto tuotti näytelmän OYS:n laboratorio tehokas ja korkeatasoinen Tanssiesitys toi merenalaisen maailman merenneitoineen lasten osastoille 24 Yhteispäivystys 10 vuotta Kolme erilaista toimintakulttuuria yhdistettiin 26 Lahjoituksia Professori Martti Sorri eläkkeelle Geenien metsästys jatkuu Pohjois-Suomen terveydenhuollon tukisäätiö jakoi apurahoja Vaaratapahtumista pitää uskaltaa puhua Innovatiivisia toimintamalleja perusterveydenhuoltoon Englannista Kannen kuva: Pirjo Pyhäluoto 4 Pohjanpiiri 3/ Sairaanhoitajat juhlivat teemalla Imua ihmiselle sisua sairaanhoitajalle Uuden työsuojeluvaltuutetun ajatuksia

5 THL:n potilastyytyväisyyskysely: OYS:n naistentautien ja genetiikan yksiköllä parhaat poliklinikat Metallista pakotettu tervetulotoivotus kuvaa erinomaisesti Oulun yliopistollisen sairaalan naistentautien ja genetiikan tulosyksikön poliklinikoiden palvelukulttuuria. Sairaala ei ole potilaalle koskaan mukava paikka, mutta täällä käynnistä yritetään tehdä mahdollisimman joustava ja miellyttävä. Yksikön palvelukulttuuri sai kiitoksia myös valtakunnallisessa potilaskyselyssä. Pohjanpiiri 3/2010 5

6 Oulun yliopistollisen sairaalan naistentautien ja genetiikan tulosyksikön klinikat on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kyselytutkimuksessa vuoden 2009 parhaiksi poliklinikoiksi. THL:n erikoissuunnittelija Salla Sainio painottaa kuitenkin, että kyselyyn eivät ole osallistuneet kaikki Suomen sairaalat, joten yksiselitteisesti yksikköä ei voi sanoa Suomen parhaaksi. Se oli vuonna 2009 paras niiden sairaaloiden joukossa, jotka potilaille tehtävään kyselyyn osallistuivat Sainio sanoo. Kyselyn tarkoitus ei ole kilpailuttaa sairaaloita vaan tarjota niille välineitä toiminnan kehittämiseen potilaiden antaman palautteen pohjalta. Vastausten perusteella on mahdollista verrata omaa tulostaan joko parhaan tuloksen saaneeseen, koko tutkimuksen keskiarvoon tai omiin aikaisempiin tuloksiin. Parhaan yksikön nimeämisen ensisijainen tarkoitus siis on, että yksikkö toimisi muille kirittäjänä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tulokset ovat aina olleet keskiarvon yläpuolella Tämä tarkoittaa sitä, että sairaanhoitopiirin hoidon taso valtakunnallisessa vertailussa on hyvä, Sainio sanoo. Sujuvuus ja vuorovaikutus tärkeitä Ylihoitaja Anne Seppäsen mukaan naistentautien ja genetiikan poliklinikoiden vahvuus on ilmoittautumisen sujuvuus, lyhyet odotusajat sekä lääkäreiden ja hoitajien hyvä ammattitaito. Potilaat ovat kokeneet saavansa riittävästi tietoa hoidosta ja hyvät jatkohoito-ohjeet. Kokonaisarvio lääkäreiden ja hoitajien toiminnasta oli erinomainen. Vahvuutena potilaat mainitsivat henkilökunnan hyvät vuorovaikutustaidot. Potilailta on tullut kaiken aikaa paljon spontaania myönteistä palautetta, joten henkilökunta on kyllä tiennyt, että oikealla tiellä ollaan. Nyt saatu tunnustus on vahvistus asialle. Tämän arvokkaampaa palautetta ei voi saada, kun se tulee suoraan meidän potilailtamme, Seppänen sanoo. Hänen mukaansa nyt saatu tunnustus on tulosta johdonmukaisesta ja määrätietoisesta työstä palvelun kehittämiseksi. Se alkoi jo 1980-luvulla ja tiivistyi 2000-luvulla, kun käyttöön otettiin laatukäsikirja, jota päivitetään tarpeen mukaan. Tulosyksikön johtaja Juha Tapanainen sanoo, että Suomen sairaaloissa hoito on tasaisen hyvää, joten tällaisten kyselytutkimusten erot ehkä ennen kaikkea heijastavat potilaalle syntynyttä kokemusta siitä, kuinka häntä hoidettiin. Potilaan saaman varsinaisen hoidon lisäksi hänen arvioonsa vaikuttaa myös se, kuinka hänen kanssaan keskustellaan, mitä ja miten hänelle kerrotaan, kuinka häneen suhtaudutaan. Me olemme jo pitkään kiinnittäneet huomiota vuorovaikutukseen, Tapanainen kertoo. Työtä asiakastyytyväisyyden eteen Laatupäällikkö Leena Lang sanoo, että sairaanhoitopiirissä on tehty paljon töitä asiakastyytyväisyyden kehittämiseksi. THL:n kyselyyn on osallistuttu vuodesta 2004 alkaen vuorovuosin poliklinikoilla ja vuodeosastoilla. Vuodeosastokyselyissä Oulaskangas on nimetty parhaaksi vuonna 2004 ja 2006 ja aistielinten ja syöpätautien tulosyksikkö vuonna Poliklinikkakyselyissä parhaan yksikön titteli tuli nyt naistentautien ja genetiikan tulosyksikölle, Lang kertoo. Koko sairaanhoitopiirin tulokset ovat olleet säännöllisesti yli maan keskiarvon. Poliklinikkatoiminnassa asiakkaiden tyytyväisyys Anne Seppänen sanoo, että tulosyksikössä potilaiden kulku on suunniteltu toimivaksi prosessiksi. on kasvanut vuoteen 2007 verrattuna. Parhaan arvosanan saivat odotusaika hoitajalle, röntgeniin ja laboratorioon, käytös röntgenissä, ammattitaito hoitajan vastaanotolla ja röntgenissä, vuorovaikutus ja vastaanottoajan pituus röntgenissä. Naistentautien ja genetiikan tulosyksikön poliklinikat Naistentautien poliklinikka Perinnöllisyyslääketieteen poliklinikka Äitiyspoliklinikka Naistentautien syöpäosaston ca poliklinikka Synnytysosaston vastaanoton päivystys Käsittelemme kaiken potilailta tulleen palautteen keskusteluin. Ja palautetta voi tietenkin antaa ja sitä annetaan jatkuvasti. Tällaisia kyselyjä on harvemmin, Juha Tapanainen sanoo. 6 Pohjanpiiri 3/2010

7 Naistentautien poliklinikan osastosihteeri Kaarina Siira vastaanottamassa poliklinikallle tulevaa potilasta. Kyselytutkimukseen osallistuttiin täyttämällä lomake vastaanottokäynnin yhteydessä. Vähiten parhaita arvosanoja saivat toimitilojen viihtyvyys, liikkuminen sairaalassa ja odotusaika lääkärille sekä poliklinikalta etukäteen saatujen ohjeiden selkeys ja riittävyys. Leena Langin mukaan sairaanhoitopiiri luopuu jatkossa tämän kyselyn käytöstä. Syy on se, että mukana olevien sairaaloiden määrä on laskenut selvästi. Näin ollen valtakunnallinen ver- tailtavuus ei enää ole niin kattava kuin aikaisemmin ja tutkimuksesta saatavan käytännön hyödyn on sairaalan yksiköissä koettu vähentyneen. Teksti Martti Ahlsén Kuvat Pirjo Pyhäluoto Perhe äitiyspoliklinikkakäynnillä. Kätilö Kaarina Tuppi tarkistaa sikiön vointia ajamalla sikiönsydänäänikäyrää. Pohjanpiiri 3/2010 7

8 Sairaanhoitopiiri selkeytti hankintasäännöksiä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hankinnoissa on toteutunut kilpailutuksen ja hankintasäännösten olennainen tarkoitus. Käytännöissä on ollut puutteita ja niitä on korjattu. Sairaanhoitopiiri on ollut viime aikoina esillä julkisuudessa hankintamenettelyjensä takia erityisesti avohoitotalon rakennuttamiseen liittyvissä asioissa. Sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen sanoo, että julkisissa hankinnoissa ja kilpailutuksissa on kaksi tärkeää periaatetta, joiden pitää aina toteutua. Kilpailutuksen pitää ensinnäkin olla aito. Tämä tarkoittaa, että lopputulos on aidosti avoin eikä kilpailutusta tehdä muodon vuoksi, jotta voidaan valita jokin jo aiemmin päätetty toimittaja. Toinen vaatimus on, että kilpailutuksen lopputuloksen ja tehtävän hankinnan täytyy olla kokonaistaloudellisesti kannattava. Siihen sisältyy ajatus, että hankinnan täytyy olla myös toiminnallisesti ja laadullisesti tilaajan asettamien vaatimusten mukainen. Tällöin aina halvin tarjous ei ole taloudellisin. Nämä vaatimukset ovat toteutuneet sairaanhoitopiirin hankinnoissa ja kilpailutuksissa. Käytännöissä, joiden mukaisesti hankintoja on tehty, on ollut puutteita. Siitä ei pääse mihinkään. Tilintarkastajat ovat kiinnittäneet asiaan huomiota ja olemme uudistaneet säännöstöjä, joiden perusteella päätökset tehdään, Leskinen sanoo. Hankinnoista on toki ollut säännökset jo aiemminkin, mutta ne eivät ole olleet yksiselitteisiä. Päätösvaltaa on esimerkiksi delegoitu eri yksiköissä eri tavalla, eikä kenelläkään ole ollut kuvaa kokonaisuudesta. Lisäksi kaikkien päätösten dokumentointi ei ole ollut riittävää. Uudistusten pohjana uusi strategia Hankintasäännösten muuttaminen perustuu paitsi tilintarkastajien huomautuksiin, myös sairaanhoitopiirin uuteen strategiaan. Sen mukaan sairaanhoitopiirille luodaan johtamisjärjestelmä, joka perustuu avoimeen ja osaavaan johtamiseen. Tähän liittyen strategia toteaa, että johtamisvastuut ja toimivallat määritellään selvästi. Hallintosääntöuudistus ja hankintavaltuuksien uudelleen määrittely käynnistyivät ja niitä on valmisteltu strategian linjausten pohjalta. Valtuusto hyväksyi uuden hallintosäännön 19.4, ja se tulee voimaan ensi vuoden alussa. Hankintavaltuuksien uudistamisen hallitus otti kuitenkin erilliseen käsittelyyn 24.5 ja ne tulivat voimaan jo 1.6. alkaen. Uusien toimivaltarajojen mukaan sairaanhoitopiirin valtuusto päättää yli 20 miljoonan euron investoinneista. Hallitus päättää 2,5 20 miljoonan euron hankkeista ja hankinnoista. Sairaanhoitopiirin johtaja päättää investoinneista, vuokrasopimuksista ja hankinnoista, joiden arvo on ,5 miljoonaa euroa. Tulosalueen johtaja päättää laiteinvestoinneista ja palveluhankinnoista, joiden arvo on alle euroa. Tekninen johtaja päättää alle euron rakennusinvestoinneista, tilojen vuokrasopimuksista sekä kiinteistöjen hoitoon ja ylläpitoon liittyvistä hankinnoista. Kaikkien viranhaltijoiden edellä mainitut hankintapäätökset saatetaan hallituksen tietoon. Hallituksella on mahdollisuus ottaa viranhaltijan hankintapäätös hallituksen päätettäväksi. Hannu Leskinen sanoo, että uusi hallintosääntö ja siihen liittyvät toimivaltarajat selkeyttävät hankintoja. Lainsäädäntö tiukentunut Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ei ole ainoa julkinen organisaatio, joka on joutunut tarkistamaan hankinta- ja kilpailumenettelyjään. Hannu Leskisen mukaan näitä asioita koskeva lainsäädäntö ja lakien tulkinta tiukentuvat koko ajan. Se on pannut julkiset organisaatiot lujille. Tilannetta mutkistaa vielä se, että hävinneet osapuolet valittavat julkisista kilpailutuksista herkästi. Joskus valitukselle on peruste, joskus ei. Tämä pidentää prosessia. Joskus juuri se voi jopa olla valittajan tavoitekin. Päätöksenteon ja toimivaltarajojen selkiyttäminen on paras tie myös valitusten asianmukaiseen käsittelyyn ja niiden vähentämiseen. Teksti Martti Ahlstén 8 Pohjanpiiri 3/2010

9 Kaksi uutta palvelukeskusta kuntien ja kuntayhtymien toimintaa tehostamaan Suomeen ollaan perustamassa kahta kuntaomisteista palvelukeskusta. Osakeyhtiömuotoiset keskukset on tarkoitus perustaa tämän vuoden syksyllä ja niiden on suunniteltu aloittavan toimintansa vuoden 2011 alussa. Uusien palvelukeskusten puuhamiehenä on toiminut Sitra, joka on neuvotellut hankkeesta vuoden 2009 joulukuusta alkaen noin 200 kuntatoimijan kanssa. Palvelukeskukset on tässä vaiheessa nimetty munkkilatinaksi nimillä KPK ICT ja KPK THH. KPK ICT on kuntien ja kuntayhtymien omistama valtakunnallinen tieto- ja viestintäteknologian palvelukeskus. Se tarjoaa asiakasomistajilleen tietotekniikan asiantuntija-, sovellus- ja infrastruktuuripalveluita. KPK THH puolestaan on kuntien ja kuntayhtymien omistama valtakunnallinen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus, joka tarjoaa asiakasomistajilleen talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita. Aiesopimuksia allekirjoitettu Ensimmäiset aiesopimukset uusista palvelukeskuksista allekirjoitettiin Sitrassa Pohjoisen kuntatoimijoista nimensä joko molempiin tai jompaankumpaan paperiin panivat Kuusamo, Liminka, Oulu, Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä ja Ranua. Kaikkiaan allekirjoittajia Sitrassa oli 18. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallitus käsittelee aiesopimuksia Kiinnostus yhtiöiden perustamiseen on ollut suurta, ja monessa merkittävässä kunnassa päätöksenteko tapahtuu lähiaikoina. Näyttäisi siltä, että aiesopimukseen liittyy lähes 50 kunta- Kuva Adolfo Vera toimijaa eli pääsemme tavoitteeseen, jonka mukaan palvelukeskusten tulisi kattaa 40 prosenttia Suomen väestöpohjasta, Sitran Kuntaohjelman johtaja Antti Kivelä sanoo. Aiesopimus ei ole vielä lopullinen sitoutuminen yhtiöiden perustamiseen, vaan allekirjoittajat vasta ilmaisevat pyrkimyksensä olla mukana hankkeessa Aiesopimuksen allekirjoittaneet kunnat ja kuntayhtymät pääsevät nyt mukaan linjaamaan perustettavien yhtiöiden toimintaa, yhtiöjärjestystä ja aloitettavia kansallisia kärkihankkeita, Kivelä luonnehtii aiesopimuksen merkitystä. Alueellinen osaaminen hyödynnetään Aiesopimuksen allekirjoittaneet kunnat ja kuntayhtymät sopivat ja määrittelevät myös, miten alueellista erityisosaamista voidaan verkostomaisesti toimivissa uusissa yrityksissä parhaiten hyödyntää, Antti Kivelä kertoo. Molempien yhtiöiden tavoite on vaikuttaa merkittävästi julkisen sektorin tuottavuuskehitykseen ja olla keskeinen toimija 2010-luvun julkisen sektorin vaativassa muutoksessa. Palveluiden ja prosessien yhtenäistämisellä voidaan hillitä kuntien menojen kasvua ja kohdentaa resursseja ylläpidosta kehittämiseen. Palvelukeskusten toimintaa kartoittavaa taustatyötä on tehty yhdessä kuntatoimijoiden, valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton kanssa. Kuntatoimijat ovat olleet myös mukana perustettavien yritysten liiketoimintasuunnitelmien teossa. Kuntakentän innostus ja halu tuottavuuden kasvattamiseen on suurta, Kivelä toteaa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin talousjohtaja Pekka Kaisto kertoo, että sairaanhoitopiiri ja Oulun kaupunki ovat selvittäneet yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen perustamista. Tämä selvitys on ollut käynnissä Sitran hankkeesta riippumatta. Palveluiden järjestämisen nykytilan selvitystä ja mahdollisen palvelukeskuksen tavoitteiden asettamista on valmisteltu ulkopuolisen konsulttityön tulella. Oulun ja sairaanhoitopiirin hanke on mahdollista toteuttaa Sitrahankkeesta erillisenä osana. Toimintaa ei ole suunniteltu käynnistettäväksi vuoden 2011 alusta, kuten Sitran valtakunnallisen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen tavoite on, Kaisto sanoo. KPK ICT Kuntien ICT palvelukeskus Tarjoaa omistajilleen tietohallinnon ja tietotekniikan asiantuntija-, sovellus- ja infrastruktuuripalveluita Järjestää ja kehittää palveluita koordinoimalla kuntasektorin ICT-kehityshankkeita ja palvelutarpeita Yhdistää toimittajien tarjoamia sovelluksia ja asiantuntijuutta valmiiksi, kuntien toimintoja hyödyntäviksi kokonaisuuksiksi, ratkaisuiksi ja palveluiksi. KPK THH Kuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Varmistaa osallistuville kunnille tehokkaan talous- ja henkilöstöprosessien toiminnan Tuottaa yhtenäistä ja laadukasta tietoa kuntien menoista ja tuloista suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi. Toimii aktiivisena kunnallisen talous- ja henkilöstöhallinnon vaikuttajana, kehittäjänä ja koordinoijana yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Teksti Martti Ahlstén Oulun puolesta aiesopimuksen allekirjoitti apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän johtaja Hannu Kallunki taustalla. Oikealla Mikkelin talousjohtaja Heikki Siira ja hänen vieressään Sitran johtava lakimies Jorma Jaalivaara. Pohjanpiiri 3/2010 9

10 Pohjois-Pohjanmaalla reuman hoito jatkuu lähes entiseen malliin Reumasäätiön sairaalan toiminta Heinolassa on konkurssin myötä päättynyt. Reumaa sairastavien hoitoon Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella sillä ei ole merkittävää vaikutusta, koska alueelta on Heinolaan lähetetty potilaita lähinnä vain laitoskuntoutukseen. Pitkien kuntoutusjaksojen tarve on viimeisen kymmenen vuoden aikana huomattavasti vähentynyt. Syynä tähän on lääkehoidon huima kehitys ja hoidon painottuminen avohoitoon. Reuman tehokas hoito on vähentänyt myös reumakirurgian tarvetta. Reumasäätiön sairaala on ministeri Paula Risikon välikysymyskeskustelussa esittämän toteamuksen mukaan ollut vuosia etenkin lasten reumasairauksien arvostettu hoitopaikka, jossa lapset ja nuoret ovat saaneet moniammatillista hoitoa ja kuntoutusta. STM:n tiedotteen mukaan Reumasäätiön sairaalan talousvaikeudet johtuivat pitkälti reuman hoidon kehittymisestä. Tämä on mahdollistanut reuman tuloksellisen hoidon keskussairaaloissa ja yliopistollisissa sairaaloissa. OYS:ssa reumapotilaat hoidetaan polikliinisesti OYS:n lastenreumatologi Paula Vähäsalo yhtyy ministerin näkemykseen siitä, että lääkehoidon kehittyminen on vähentänyt pitkäaikaisen sairaalahoidon ja etenkin reumakirurgian tarvetta. Hän lisää, että koska reumatologeja on ympäri Suomen, ei kunnilla ole ollut enää tarvetta lähettää reumapotilaita Reumasäätiön sairaalaan siinä määrin kuin aikaisemmin. Lastenreumaa pysytään nykyisin hyvin hoitamaan polikliinisesti. Poliklinikkakäynnin yhteyteen varataan kaikki tarpeellinen, kuten esimerkiksi aika silmälääkärin tai fysioterapeutin vastaanotolle sekä laboratorio- ja röntgentutkimukset. Myös mahdolliset pistoshoidot voidaan usein tehdä samalla käynnillä, hän kertoo. Kehittyneet lääkehoidot ovat vähentäneet lasten reumaortopedian tarpeen niin minimiin, että se on syytä Suomessa keskittää. Lastenreumapotilaiden niveliin kohdistuvia operaatioita tarvitaan todella harvoin ja yleensä ne tehdään vasta kasvun päätyttyä nuoruusiällä. Lastenreuman hoito on järkevää jatkossa toteuttaa siten, että alan koulutuksen, koordinoinnin ja vaikeimpien tautimuotojen hoidon vastuu keskitettäisiin yliopistollisille keskussairaaloille ja lastenreuman hoito noudattaisi samanlaista hoidon porrastusta kuin muissakin erikoissairaanhoitoa vaativissa sairauksissa. Lievimmät lastenreumapotilaat hoidettaisiin siis kussakin keskussairalassa. Lastenreuman esiintyvyys jakautuu varsin tasaisesti ympäri maa. Paula Vähäsalon laskelmien mukaan Pohjois-Suomessa vuosittainen ilmaantuvuus on noin 35 sairastunutta lasta kohden. Kelan laskelmissa koko Lastenreumatologi Paula Vähäsalo tutkimassa ultraäänellä pikku-potilastaan Emma Harjua. maassa vastaava luku oli 22/ , joka lienee kuitenkin hiukan alakanttiin. Pohjois-Suomessa esiintyvyys ei missään tapauksessa ole ainakaan vähäisempää kuin Etelä-Suomessa. Näiden lukujenkaan valossa ei ole järkevää, että palattaisiin ikään kuin taaksepäin, vanhaan reumasairaala-malliin, jossa lapsia hoidettaisiin keskitetysti vain yhdessä paikassa. Kun lisäksi ottaa huomioon sen, että lastenreuman selvä ilmaantumishuippu asettuu 1 3 ikävuoden välille, yhteen sairaalaan keskittäminen tuntuu mahdottomalta ajatukselta, jouduttaisiinhan pieniä lapsia kuljettamaan satoja kilometrejä pohjoisesta etelään. Keskittämisasetus reuman hoidon osalta on tarkoitus antaa toukokuussa. Yliopistosairaalat koordinoivat reuman hoitoa Reumatautien vaativaa hoitoa on kaavailtu keskitettäväksi viiteen yliopistosairaalaan. Sekä lasten, että aikuisten reuma hoidetaan julkisessa terveydenhuollossa niin, että yliopistosairaalat koordinoivat hoidon kokonaisuutta ja ovat vastuussa vaikeiden tautimuotojen hoitamisesta. Erityisen vaativat hoidot on STM:n tiedotteen mukaan ajateltu keskittää kolmeen osaamiskeskukseen. Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistolliset sairaanhoitopiirit ovat ilmoittaneet olevansa halukkaita toimimaan reuman hoidossa valtakunnallisina osaamiskeskuksina. Hoidon tuloksellisuuden kannalta on tärkeää, että asiantunteva hoito annetaan oikeassa paikassa, oikeaan aikaan. Hoi- 10 Pohjanpiiri 3/2010

11 don porrastus toimii meillä nyt hyvin. Kun reumasairaus on saatu lääkityksen yms. osalta tasapainoon erikoissairaanhoidossa, potilaat ovat työterveyshuollon tai oman terveyskeskuksensa hoidossa. Vaikeat tautimuodot, vaativaa hoitoa tarvitsevat, reumapotilaat hoidetaan yliopistosairaaloissa, OYS:n reumatologi Anna Karjalainen kuvailee. Reuman hoidon osaajia on ympäri Suomen. Oulun yliopistosairaala on reumatologien mielestä täysin yhdenvertainen reumapotilaiden hoitopaikka etelän yliopistosairaaloiden kanssa. Aikuisten reumapotilaiden hoidossa Heinolan sairaalaa ei ole juuri käytetty. Moneen vuoteen sinne ei ole lähetetty yhtään ainoaa potilasta. Myös reumaortopedia on tehty lähes sataprosenttisesti Oulussa. Lapsia on ollut OYS:sta kuntoutuksessa viime aikoina kymmenkunta. Uusien osaajien koulutus tähtää tulevaisuuteen STM:n tiedotteen mukaan yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat avainasemassa reumasairauksien osaajien koulutuksen varmistamisessa. Koulutusyhteistyötä Oulun alueella yliopistosairaalan ja Pohjois-Suomen keskussairaaloiden kanssa on Anna Karjalaisen mukaan tarkoitus jatkaa. On myös tärkeää, että yliopistosairaalassa on omaa koulutusta ja erikoistuville virkoja. Reuman hoitoon liittyy nykyään hyvin monia asioita ja asiaan perehtymättömän on joskus vaikea hahmottaa kokonaisuutta. Röntgenkuvista nähdään luussa tapahtuneet muutokset, magneettikuvat paljastavat tulehduksen sellaisista paikoista, mihin silmällä ei näe ja ultraäänitutkimus on hyvä apuväline nivelten tutkimisessa. Nivelen pehmytkudoksessa oleva tulehdus voi hoitamattomana tuhota rustoa ja luuta, siksi tulehdus on tärkeä havaita ajoissa, Paula Vähäsalo sanoo. Biologiset täsmälääkkeet ovat parantaneet reuman ennustetta huimasti kymmenen vuoden takaiseen aikaan verrattuna. Kalliiden lääkkeiden kustannushyöty syntyy siitä, kun esimerkiksi lapsen invalidisoituminen voidaan niillä estää. Teksti: Liisa Ahlstén Kuvat: Pirjo Pyhäluoto Reumatologi Anna Karjalainen ja toimintaterapeutti Markku Lehtiniemi kertovat, että reumaatikoille on suunniteltu käteen sopivia keittiö yms. välineitä, jotka auttavat selviytymään päivittäisissä toiminnoissa ja joiden tarve hyvän reumahoidon myötä koko ajan vähenee. Pohjanpiiri 3/

12 Hyvä kenkä tuntuu jalassa hyvältä Ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa kenkää, kenkä pitää valita käyttötarkoituksen mukaan. Varsinkin paljon jalkojen päällä olevalla hoitohenkilökunnalla työkengän on oltava jalan mukainen ja jalkaan kohdistuvaa rasitusta vähentävä. H oitotyötä tekevän jalat ovat päivän mittaan kovalla koetuksella, kesken päivää ei jalkoja juuri ehdi leppuuttaa. Kun jalkaterään kohdistuu liian kova rasitus, seurauksena saattaa olla ylikuormitus. Toisen jalat kestävät rasitusta paremmin kuin toisen, selittävänä tekijänä saattaa olla jalan rakenne. Latuskajalka on rakenteellisesti löysä ja lihakset joutuvat tekemään koko ajan työtä, jotta jalka pysyy kuosissa. Latuskajalkaan tulee helposti rasitusvammoja, päkiän ja nilkan alueen kipua ja pohjelihaksen kireyttä, joka aiheuttaa liikerajoituksia, sanoo ortopedi Tuukka Niinimäki. Latuskajalka vaatii erilaisen kengän kuin kaarijalka. Sille sopii korkeakantaisempi kenkä kuin kaarijalalle eli korko voi olla 2 4 senttiä. Latuskajalkaiselle terveyskenkä ei näin ollen ole aina paras mahdollinen kenkä. Kaarijalka on harvinaisempi. Se näyttää hyvältä, siinä on komea kaari. Mutta ongelmana on, että se on rakenteellisesti hyvin jäykkä ja sen iskunvaimennuskyky on huono. Kaikki tärähdykset välittyvät polvi- ja lonkkanivelen alueelle. Tämän tyyppiselle jalalle ovat tavallisia akillesjänteen ongelmat, Tukka Niinimäki kertoo. Arkikäytössä, siis myös työkengissä, pitää olla hyvä iskunvaimennus ja riittävä rullaus eli kengän etuosan pitää olla kaareva. Kantaremmi pitää kengän napakasti jalassa Kengän tehtävänä on suojata, tukea ja avustaa jalkaa ja vaimentaa tärähdysvoimaa liikuttaessa erilai- 12 Pohjanpiiri 3/2010 silla alustoilla, sanoo työfysioterapeutti Kerttu Hämäläinen. Naisilla on taipumus ostaa keskimäärin numeroa liian pienet jalkineet. Jalan koko ja elastisuus muuttuu iän ja esimerkiksi raskauksien myötä. Kenkäkauppojen mittalaitteella jalka olisikin syytä mitata aika ajoin. Suositeltava käyntivara on 1 1,5 senttiä. Varsinkin työkengässä lestin pitää olla suora. Kun kenkää katsoo kengän pohjan puolelta, pitää sen puolittua kannan ja päkiän kohdalta. Käyrälestisessä kengässä pikkuvarpalle jää usein liian vähän tilaa tämä muuttaa jalkapohjien kuormitusta ja tasapainoa tehden liikkumisen epävakaaksi. Tällaiset kengät muuttavat alaraajojen liikeketjun toimintoja vaikuttaen nivelten kulumiseen ja lihastasapainoon, Kerttu Hämäläinen kertoo. Kiertojäykkyydellä on merkitystä etenkin latuskajalalle, joka vaatii jäykät kengät. Korkeaholvinen jalka taas tarvitsee hyvin rullaavat kengät. Työkengän pitää pysyä napakasti jalassa. Jos kantaremmi puuttuu ja kengät ovat täysin kannattomat, kävely muuttuu väkisinkin hiihtämiseksi. Jalka joutuu koko ajan tekemään töitä, jotta kenkä pysyisi jalassa. Seurauksen saattaa olla kantakalvon tulehdus eli luupiikki. Tärkeää on myös se, että kenkä taittuu päkiän kohdalta, sieltä mistä jalkakin. Työkenkiä on hyvä olla käytössä useampia, varsinkin keinupohjakenkiä käyttävällä on hyvä olla vaihtovara. Keinupohjakengillä voi jalan lihaksia työpäivän aikana harjoituttaa, mutta se kannattaa tehdä aluksi pienissä erissä. Teksti: Liisa Ahlstén Työfysioterapeutti Kerttu Hämäläisen mukaan työkengässä on hyvä olla kantaremmi. Vuosi 2010 nimettiin Kenkävuodeksi. Tammikuussa 2010, kenkäviikolla, oli infotilaisuus, jolloin mm. ortopedi Tuukka Niinimäen luennoi aiheesta. Toukokuussa jalkojen hyvinvointiviikkolla olimme galleriakäytävällä kertomassa mm. työkengän valintaan liittyvistä asioista, jalkajumpasta, jalkahoidosta ja samalla myös jaoimme kenkäreseptejä, kertovat työsuojelukonsultti Riitta Polvi-Karjalainen ja terveysliikunnan suunnittelija Riitta Rehula. Kuva: Hannu Marjamaa

13 Jos minulta kysytään, niin... Mistä kenkä puristaa vai puristaako? Kenkien merkitystä jaloille ei voi koskaan korostaa liikaa, koska jalkasi kannattelevat kehosi painoa työssä ja vapaa-ajalla. Sairaalatyössä kaikissa ammateissa ollaan paljon jalkojen päällä, siksi oikeanlaisten työjalkineiden valinta on äärettömän tärkeä asia. Monen ammatti-ihmisen parhaat vuodet kuluvat työjalkineissa. Kenkien valintaan ja testaamiseen kannattaa nähdä vaivaa. Nuorena sortuu helposti ostamaan kengät, jotka näyttävät hyviltä, eikä sen perusteella miltä ne tuntuvat jalassa. Arvomaailma muuttuu iän myötä, mutta silloin se saattaa olla liian myöhäistä, kun vauriot vääränlaisista kengistä ovat jo syntyneet. Noin 80 ihmistä sadasta kärsii jonkinasteisista tuki- ja liikuntaelinvaivoista. PPSHP: ssäkin suurin poissaolojen syy koostuu tuki- ja liikuntaelinvaivoista. Selkävaivat ovat yleisin syy poissaoloon työpaikalta. Oikeanlaisten kenkien valinnalla voidaan vaikuttaa ryhtiin ja selän hyvinvointiin. Kengän tulee olla jalalle ja tehtävään työhön sopiva. Tiukoilla tai kapeilla kengillä on negatiivinen vaikutus kävelyyn, koska luonnollinen jalkaterän laajeneminen joka askeleella estyy. Lisäksi normaali jalkapohjan kuormitusalue pienenee ja heikentää tasapainoa, sekä tekee kävelystä epävakaata. Varsinkin naisilla on taipumusta hankkia liian pienet kengät. Varpaille tarpeeksi tilaa korkeus- ja leveyssuuntaan. Koville lattioille, joita on sairaalassa, suositellaan riittävän joustavaa ja paksua ulkopohjaa, joka vaimentaa kantaiskua. Kantaremmi kengässä lisää kävelyn turvallisuutta. Kenkätyöryhmässä nimesimme vuoden 2010 kenkävuodeksi, jossa tulisi olemaan neljä tilaisuutta kenkiin ja jalkojen hyvinvointiin liittyen. Ensimmäinen tilaisuus oli tammikuussa ls.10:ssä jossa kenkä/ jalka-asiaa valotettiin monilta näkökulmilta. Kenkätyöryhmässä olemme laatineet Jalkojen hyvinvointioppaan, joka on tulostettavissa Intrassa:Työhyvinvointipalvelut / Jalkojen hyvinvointi; Kengillä kepeästi-kenkävuosi Ryhmän laatima kenkäresepti hyvän työkengän valintaan löytyy myös sieltä, sekä kenkien esittelypaikalta N- vaiheelta rinnekerroksesta ennen Past - ja kunnonhuonetta. Viikolla vietimme jalkojen hyvinvointiviikkoa, jolloin Galleriakäytävällä oli kenkätehtaiden edustajia ke.19.5 Julisteet käytävän seinällä esittivät, mitä kaikkea tulee ottaa huomioon, jotta jalkasi ja koko kehosi voisivat hyvin. Kengät eivät yksistään riitä, vaan jalkojen päivittäinen omahoito on tärkeää. Päivittäinen suihkutus ja kuivaus varpaanvälejä unohtamat- Kuva: Arttu Alavahtola ta, rasvaus, kynsien oikeanlainen leikkaus varpaanpäitä myötäillen ja jalkalihasharjoitukset niin kotona, kuin työssäkin ovat osia kokonaisuudesta. Hyvin hoidetut jalat jalalle sopivissa kengissä lisäävät kokonaisvaltaista hyvinvointia. Jalkapohjassa ja varpaiden päissä on yli hermopäätettä, enemmän kuin muualla kehossa. Jalkapohjat ovat ainoa ruumiinosa, joka on tuntokontaktissa ympärillä olevaan fyysiseen maailmaan. Tutkimusten mukaan paljasjaloin kävely on luonnollisinta ja terveellisintä, kun paino jakautuu tasaisesti kantapäälle ja päkiälle. Kesällä kannattaa heittäytyä luonnon lapseksi, heittää kengät nurkkaan ja tepsutella nurmella ja hiekalla paljain jaloin. Se hoitaa jalkoja sielua ja koko kehoa. Riitta Polvi-Karjalainen Työsuojelukonsultti/projektityöntekijä / OYS Pohjanpiiri 3/

14 Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä Suun terveydenhuolto oleellinen osa palvelujärjestelmää Terveyden edistämisen merkitys kasvaa lähivuosina. Suun terveyden ammattilaisilla on siinä tärkeä rooli, sanoi sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä juhlapuheessa, jonka hän piti Oulun yliopiston hammaslääketieteen laitoksen valmistumis- ja päätösjuhlassa. Liisa Hyssälälle vierailu laitoksen juhlassa oli selvästi mieluinen tehtävä. Iissä syntynyt ministeri on hammaslääketieteen tohtori, ja hän opiskeli Turussa juuri silloin, kun Oulun yliopiston hammaslääketieteen koulutus otti ensiaskeliaan yhteistyökoulutuksena Turun yliopiston kanssa 1970-luvun alkuvuosina. Oulun yliopiston oma hammaslääketieteen laitos valmistui vuonna Puhe Oulun valmistujaisjuhlassa oli myös Liisa Hyssälän viimeisiä virkatehtäviä ministerinä, sillä tasavallan presidentti oli nimittänyt hänet samana päivänä Kelan uudeksi pääjohtajaksi. Suunnitelmissa oli jättää ministerin tehtävät jokseenkin välittömästi, ja seuraavalla viikolla tiedotusvälineet jo kertoivatkin suunnitelman toteutumisesta. Hyssälä oli edellisen hallituksen peruspalveluministerinä esittelemässä lakia hoitotakuusta. Hänen mukaansa lain valmisteluvaiheessa oli paineita siihen, että suun terveydenhuolto jätettäisiin lain ulkopuolelle. Pidin tärkeänä, että suun terveydenhuolto tulee hoitotakuuseen mukaan ja myös sen alan palveluiden saaminen turvataan. Muuten tasa-arvo terveyspalveluiden saamisessa olisi jäänyt vajaaksi, Hyssälä kertoi. Niin myös tapahtui ja Hyssälä pitääkin hoitotakuuta yhtenä suun terveydenhuollon virstanpylväistä. Toinen on vuonna Ministeri Hyssälän mukaan Oulun hammaslääkärikoulutuksella on hyvä maine. Valmistuvat ovat saaneet hyviä eväitä ja hyvin vahvaa osaamista työelämää varten säädetty laki suun terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä koko väestölle. Näyttöä ehkäisevän työn vaikuttavuudesta Terveydenhuoltoa käsitellään julkisuudessa usein ongelmakeskeisesti. Suun terveydenhuollon kohdalla esiin nouseva ongelma on jonot. Ongelmien varjoon yleensä jää se mittava kehitystyö, jota on tehty. Tämän kehittämistyön seurauksena aikuisten suun terveydenhuollon palvelut on saatu kohtuulliseen järjestykseen useimmilla paikkakunnilla. Menestymme hyvin myös pohjoismaisessa vertailussa, Liisa Hyssälä sanoi. Kehittämisen painopiste on kuitenkin muuttumassa, sillä ministerin mukaan terveydenhuollon tulevien vuosikymmenten yksi selvä painopiste tulee olemaan ehkäisevä työ. Eikä tämä koske pelkästään Suomea vaan kyseessä on kansainvälinen trendi. Suun terveydenhuollossa meillä on mittavat kokemukset ja tieteellinen näyttö siitä, miten ehkäisevällä työllä on voitu ehkäistä sairauksien puhkeamista ja leviämistä, hän painotti. Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia jakoi valmistujaisjuhlassa seuraavat palkinnot Vuoden opiskelija -palkinto: Olli Norppa Lasten hammashoidon jaoston stipendi: Sisko Sääskilahti Parodontologian jaoston stipendi: Viivi Alaraudanjoki Protetiikan ja purentafysiologian jaoston stipendi: Olli Norppa Oulun Hammaslääkäriseuran Vuoden opiskelija palkinto: Ilkka Pallonen Juhlavieraat onnittelemassa valmistuneita hammaslääkäreitä. Oulun Hammaslääketieteen Killan Vuoden opettaja -palkinto: Kaisa Karjalainen Vuoden hoitaja -palkinto: Silva Sipola 14 Pohjanpiiri 3/2010

15 Toinen suuri tulevaisuuden trendi tulee olemaan asiakaskeskeisyys. Se tarkoittaa palveluiden kehittämistä kansalaisten, ei organisaatioiden ehdoilla. Potilaan kaikenlainen voimaannuttaminen palvelee hoidon laadun kehittämistä. Hammaslääkäri on paljon vartija Professori Hannu Hausenin läksiäisseminaari teemalla Terveyden edistäminen arkielämän foorumeilla Terveyden edistämisellä on hyvin suuri painoarvo hallituksen linjauksissa ja STM:n strategiassa. Terveet ja hyvinvoivat ihmiset ovat Suomen taloudellisenmenestyksen ja kilpailukyvyn perusta globaalissa maailmassa. Terveyden edistäminen ja väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen on nostettu meillä terveyspolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi. Terveyden edistäminen on myös yksi hallituksen kolmesta politiikkaohjelmasta. Kyse ei ole pelkästään meidän ministeriömme vastuulla olevasta asiasta, vaan tavoitteena on nostaa terveyden edistäminen koko yhteiskuntapolitiikan keskiöön, ministeri Liisa Hyssälä painotti. Suun terveydenhuollon ammattilaisilla hän näki tärkeän roolin terveyden edistämisessä. Suun ja hampaiden kunto vaikuttavat ihmisen yleisterveyteen ja esimerkiksi vanhusten päivittäiseen selviytymiseen. Tärkeä osa työtä on opastaa potilaita vaikuttamaan itse myönteisesti suun terveyteen. Potilastyö jos mikä edellyttää ihmisläheistä palveluasennetta ja kykyä tulla toimeen hyvin erilaisten ihmisten kanssa. Hammaslääkäri on paljon vartija. Hän on suun alueen lääketieteellinen asiantuntija. Hän tutkii ja hoitaa alansa sairauksia. Hän edistää terveyttä ja huolehtii potilaidensa hyvinvoinnista, ministeri vanhempana kollegana opasti valmistuneita hammaslääkäreitä. Teksti Martti Ahlsten Kuvat Seija Leskelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Pekka Puska aloitti monipuolisen läksiäisseminaarin professori Kyösti Oikarisen avauspuheenvuoron jälkeen aiheenaan Elintavat, elinympäristö ja terveys. Professori Hannu Hausen oli valinnut aiheekseen Miten hampaiden reikiintyminen saadaan hallintaan? Professori Matti Uusituvan aiheena oli Kansalaisjärjestöt ja väestö terveyden edistämisen kulmakivinä. Professori Markku Savolaisen aihe oli Terveys koulutusjärjestelmän haasteena. Seinäjoen terveyskeskuksen johtava ylihammaslääkäri Raija Poutanen puhui teemasta Karieksen hallinta suun terveydenhuollon toimintana. Kuvat: Pekka Korhonen. Professori Hannu Hausenille on myönnetty merkittävä kansainvälinen hammaslääketieteen Yngve Ericsson palkinto. Palkinto, jonka hän jakaa brasilialaisen professorin Jaime A. Curyn kanssa, myönnettiin tunnustuksena merkittävästä panoksesta suun sairauksien ehkäisyssä. PPSHP:n tervehdyksen läksiäisiä viettävälle Hannu Hausenille toivat professori Kyösti Oikarinen ja Veikko Kujala. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtaja Pekka Puska puhui läksiäisseminaarissa elintapojen vaikutuksesta terveyteen. Pohjanpiiri 3/

16 Aluehallintoviranomaiset jatkavat läänien työtä terveydenhuollossa Läänien lakkauttaminen ei vaikuta alueelliseen sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäväkenttään kovin paljon. Hallitukset tulevat ja menevät ja tullessaan ja mennessään ne tekevät suuria ja merkittäviä päätöksiä, joista valtaosa kuitenkin historian juoksussa hautautuu unohduksen mereen. Tullessaan ja mennessään hallitukset tekevät myös ikävystyttäviä hallinnollisia päätöksiä, jotka tekohetkellä eivät tunnu kovin tärkeiltä, mutta juuri ne saattavat jäädä historiaan. Yksi tällainen historiaan todennäköisesti jäävä päätös oli läänien lakkauttaminen aluehallintouudistuksen myötä. Tavallisen ihmisen elämään se ei toteutuessaan vaikuttanut sitä tai tätä, mutta tiesi päättymistä pitkälle kulttuurihistorialle, joka sai Oulussa alkunsa vuonna 1775, kun Oulun lääni perustettiin. Läänien sijaan tulivat aluehallintovirastot (AVI) sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY). Lakkautettujen läänien tehtävät jaettiin näille virastoille. Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät tulivat AVIen vastuulle. Valvontaa kehitetään valtakunnallisesti PSAVIn (Pohjois-Suomen AVI) oikeusturva- ja valvontayksikön päällikkö, ylitarkastaja Heli Kajava kertoo, että aluehallintouudistuksen yhteydessä poliisihallinto ja ulosottoa koskeva hallinto järjestettiin kokonaan uusiksi. Sosiaali-ja terveydenhuollon ohjauksen ja valvonnan osalta ei tapahtunut suuria muutoksia. Sosiaali- ja terveydenhuollossa aluehallintoviranomaiset jatkavat tehtäviä, jotka aiemmin kuuluivat lääninhallituksille. Päätehtävämme on edelleen sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus ja valvonta. Sosiaali- ja terveysministeriön linjausten mukaisesti sen pitäisi jatkossa painottua entistä enemmän etukäteisvalvontaan, Kajava sanoo. Tähän liittyen Suomen AVIt ja Valvira (sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto) suunnittelevat yhdessä uudenlaisia valtakunnallisia valvontaohjelmia valvonnan toimeenpanoa varten ja toiminnan kehittämiseksi. Kajavan mukaan tämä toiminta ei suoranaisesti liity aluehallintouudistukseen. Valvonnan kehittäminen liittyy Valviran perustamiseen ja sen tehtäviin, joita ovat muun muassa aluehallintovirastojen toiminnan ohjaus ja koordinonti palvelujen valvonnassa siten, että toimintaperiaatteet, menettelytavat ja ratkaisukäytännöt ovat valtakunnallisesti yhdenmukaisia. Sen verran vanhasta lääninajasta on vielä jäljellä, että lääninlääkärit ovat edelleen lääninlääkäreitä, sillä nimikkeiden uudistus on kesken. Oikeuslääketiede THL:n alaisuuteen Ainoa merkittävä muutos terveydenhuollon kohdalla on se, että aikaisemmin lääninhallituksille kuuluneet oikeuslääketieteelliset tehtävät eivät siirtyneet aluehallintoviranomaisille vaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL). THL:n oikeuslääkintätoimi tukeutuu siirtymävaiheessa aluehallintovirastojen toimintaan. Oikeuslääkinnän yhteistyökumppaneiden kannalta oikeuslääkäreiden vastuualueet, toiminta ja toimipisteiden käyntiosoitteet ovat säilyneet pääosin entisellään. Oulussa asia hoidettiin siten, että läänin oikeuslääkäri Terttu Särkioja jatkaa entisissä töissä, mutta työnantaja on nyt THL. Ruumiinavaukset tehdään entiseen tapaan entisissä tiloissa Oulun yliopistollisessa sairaalassa, Heli Kajava selvittää. Oikeuslääketieteellisten kuolemansyiden selvittämisen keskittämisellä THL:n alaisuuteen tavoitellaan toiminnan yhdenmukaistamista ja kehittämistä valtakunnallisesti. Tätä varten THL:ään on perustettu oma Oikeuslääkintäyksikkö. Teksti Martti Ahlstén 16 Pohjanpiiri 3/2010

17 Entä jos voisit tehdä 30 % enemmän tutkimuksia päivässä? MAGNETOM Skyra. 3T uudelleen ajateltuna. Ensimmäinen potilasaukoltaan 70 cm:n Tim+Dot järjestelmä, joka hyödyntää uudistetun Tim-kelajärjestelmän monipuolisuutta, käyttöystävällisyyttä ja kuvausnopeutta. Tim on nyt noussut uudelle tasolle: 4G-kuvaustehokkuutta ennenkokemattomalla tasolla. 4G yhdistettynä Dot (Day optimizing throughput) -menetelmään moninkertaistaa magneettikuvantamisen tehokkuuden. Tim 4G ja Dot yhdistyvät MAGNETOM Skyrassa tavalla, joka nostaa tehokkuutta jopa 30 % aiempaan verrattuna. MAGNETOM Skyra uudistaa magneettikuvauksen työskentelymenetelmät. Answers for life.

18 Työyhteisön voimannäyte Keskusleikkausosasto tuotti näytelmän Leikkaustoiminta on vaativaa tiimityötä. Oulun yliopistollisen sairaalan keskusleikkausosasto osoitti tiimityön voiman myös vapaa-aikana tuottamalla musiikkipitoisen harrastajateatterinäytöksen. Hukkaan meni hyvät humalat, noituu anestesiahoitaja Rami Nyman ja kasvoilta paistaa aito tuhlaajapojan turhautuneisuus. Mutta ei pidä huolestua nyt ei olla leikkaussalissa, ei edes työpaikalla. Eikä pullossakaan ole oikeaa viinaa. Ollaan vanhassa varastorakennuksessa Oulun Toppilassa, ja käynnissä on näytelmän Kyyhky ja unikko harjoitukset. Eikä se ole ihan mikä tahansa näytelmä, sillä esityksestä ja tuotannosta vastaa Oulun yliopistollisen sairaalan leikkausosaston henkilökunta. Pohjana on Timo K. Mukan pienoisromaani ja osa musiikista koostuu tunnetuista lauluista. Mutta muuten kaikki on omaa tuotantoa: suunnittelu, käsikirjoitus, puvustus, lavastus, valtaosa musiikkia sekä esitys myös laulaminen. Hauskaa on ollut, mahtavia taitajia, osastohoitaja Tuula Virsiheimo kehuu harjoitusten tauolla. Hän vastaa näytelmän käsikirjoituksesta sekä yhdessä apulaisosastonhoitaja Jaana Aholan ja Sinikka Piipon kanssa ohjauksesta. Orkesteri on tehnyt keikkoja jo pitkään, mutta lähes kaikki muut ovat menossa näyttämölle ensimmäistä kertaa. Itse harrastan kirjoittamista, mutta näytelmää en ole koskaan ennen käsikirjoittanut enkä ohjannut, hän kertoo. Suhde työtovereihin syventyy Näytelmään ilmoittautui heti viitisenkymmentä kiinnostunutta, joista sitten tiivistyi runsaan 30 hengen tiimi. Runsas puoli vuotta on harjoiteltu ja tätä kirjoitettaes- sa ensi ilta Kulttuuritalo Valveella kolkuttelee jo ovella kesäkuun alussa. Harjoituspäivä on tiistai. Siitä on pidetty kiinni, jotta työvuorot pystytään järjestämään siten, että kaikki pääsevät mukaan. Jaana Ahola (vas.) ja Tuula Virsiheimo käyvät läpi alkavien harjoitusten kulkua Darjaa esittävä anestesiahoitaja Anni Saarela kiinnostui hankkeesta heti ja ilmoittautui mukaan ajatuksella, että jotakin voisi muiden mukana tehdä. Yllätys oli melkoinen, kun tarjolle tuli toinen päärooleista. Minkäänlaista näyttämökokemusta hänellä ei ollut, ja tarjous hirvitti, mutta siinä hän nyt seisoo valkeissa roolivaatteissaan Toppilan harjoituskämpän luovassa sekamelskassa. Tämä on erittäin mukava ja opettavainen kokemus. Yhteistyö on ollut hyvää, palaute on ol- Tanssivalla ja laulavalla kuorolla on tärkeä osa näytelmässä. Kuvassa vasemmalla Kaisu Peltoniemi ja Jenita Oikarainen, oikealla Merja Ylikörkkö ja Hanne Eerikinharju 18 Pohjanpiiri 3/2010

19 Suuria tunteita. - Darja (Anni Saarela) on kuollut Pietin (Rami Nyman) käden kautta. lut suoraa ja rakentavaa. Suhde työkavereihin on syventynyt, kun heidät näkee työroolin ulkopuolella, hän tilittää tuntojaan. Toista pääroolia, Pietiä, esittävä Rami Nyman on ryhmässä niitä harvoja, jolla on näyttämökokemusta ennestään. Hän on ollut mukana useissa Salon työväenteatterin tuotannoissa. Tämä poikkeaa täysin kaikesta ennen kokemastani. Pyrimme tietysti hyvään lopputulokseen, mutta kaikkein tärkeintä on kuitenkin yhdessä tekeminen. On ollut hienoa nähdä, miten ihmiset löytävät uusia puolia itsestään ja toisistaan, hän sanoo. Teksti ja kuvat Martti Ahlstén Juliste Anne Siltavirta Rami Nymanilla on aikaisempaa näyttämökokemusta, mutta oman työyhteisön tuottama näytelmä on hänellekin jotakin aivan omaa luokkaansa. Vuorosanat kyllä oppii, mutta kohtausten saamien elämään on haaste, Anni Saarela sanoo. Pohjanpiiri 3/

20 OYS:n laboratorio tehokas ja korkeatasoinen 70-luku oli suomalaisessa laboratoriomaailmassa kiivaan kehittämisen aikaa. Oulussa uraauurtavaa työtä teki ylikemisti Matti Puukka. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Oulun yliopistollisen sairaalan laboratorio on ollut edelläkävijä yliopistollisten sairaaloiden laboratorioiden joukossa. Tällä hetkellä se on ainoa yliopistollisen sairaanhoitopiirin laboratorio, joka ei ole liikelaitos, mutta kehitystyötä tämä ei ole hidastanut. Matti Puukan mielestä ratkaisevaa ei ole toimitaanko liikelaitoksena, taseyksikkönä vai tulosyksikkönä. Tulos syntyy tekijöiden kautta. Valmistuttuaan OYS:n laboratorio oli pohjoismaiden suurimpia laboratorioita ja on edelleenkin maamme toiseksi suurin laboratorioyksikkö, heti HUSLA- BIN automaatiolaboratorion jälkeen. OYS:n laboratorion henkilöstö on Puukan työuran aikana lähes kolminkertaistunut. 70 -luvulla aloitettiin noin 60 työntekijän voimin, nyt työtä tehdään 200 työntekijän panoksella. Laboratoriotoiminta on huonoa bisnestä 90 -luvulla myös laboratoriossa alkoi tulosjohtamisen vaihe. Tutkimukset piti hinnoitella niin, että niistä saatavat tulot kattavat kaikki laboratoriotoiminnasta aiheutuvat kustannukset. Laboratoriotoiminnan menot muodostuvat mm. henkilöstökuluista, laboratoriotarvikkeista, verituotteista, palvelujenostoista kuten esimerkiksi tietojenkäsitte- lypalvelut, laboratoriotiloista, laitteista ja sairaanhoitopiirin eri yksikköjen tuottamista palveluista. Matti Puukan mielestä on turha pelätä, että tutkimuksia voitaisiin ostaa merkittävissä määrin ulkomailta, koska potilasta hoitavan lääkärin pitää saada tietyt laboratoriotutkimustulokset saman päivän aikana. Aika ajoin viritellään keskustelua siitä, että tutkimusten määriä pitää vähentää ja, että perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päällekkäisiä tutkimuksia pitää välttää. Harvoin potilas kuitenkaan pääsee erikoissairaanhoitoon niin nopeasti, että aiemmin saadut tutkimustulokset enää olisivat hoidon kannalta relevantteja. Itse tutkimusten tekemistä Matti Puukka ei pidä kalliina. Laboratorion valmius tehdä tutkimuksia riittävän nopeasti maksaa eli se, että tilat, laitteet ja henkilökunta ovat koko ajan valmiina tekemään työtä. Tutkimusten lukumäärän vähentämisellä saavutetut säästöt ovat hänen mielestään vähäisiä. Taaksepäin voi katsoa tyytyväisin mielin Kun Matti Puukka katsoo taaksepäin Oulun sairaanhoitopiirin laboratoriossa tekemäänsä 37 vuoden työrupeamaa, hän on tyytyväinen ainakin kahdesta asiasta. Ensiksikin siitä, että kovasta kilpailussa OYS:n laboratorio on selvinnyt hyvin. Tutkimusvalikoima on valtakunnallisesti toiseksi laajin, heti HUSLABIN jälkeen. Ja toiseksi siitä, että 90-luvun lamasta selvittiin ilman lomautuksia ja irtisanomisia. Ajat olivat kuitenkin tiukat, kun laman aikana tutkimusmäärät tippuivat kolmanneksen. Henkinen paine oli kova, mutta siitä selvittiin. Liikuntaa Matti Puukka on harrastanut miltei koko ikän- sä. Ferrpolar-poppoossa vierähti pitkälle toistakymmentä vuotta, ja pikajuoksua hän harrastaa edelleen SM-tasolla. Kesää kohti mentäessä vapaaherran elämä tuntuu hänestä työteliään elämänvaiheen jälkeen ihan mukavalta vaihtoehdolta. Teksti: Liisa Ahlstén Matti Puukan on mukava aloittaa eläkepäivät kesän kynnyksellä, kun luonto on vehreimmillään. Kuva: Liisa Ahlstén 20 Pohjanpiiri 3/2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Aiesopimuksen allekirjoittaminen KPK THH:n ja KPK ICT:n perustamisesta

Aiesopimuksen allekirjoittaminen KPK THH:n ja KPK ICT:n perustamisesta Maakuntahallitus I 138 14.06.2010 Maakuntahallitus I 196 27.09.2010 Aiesopimuksen allekirjoittaminen KPK THH:n ja KPK ICT:n perustamisesta 845/10/101/2009 MH 138 Sitra 7.6.2010: Ehdotus etenemisestä Kainuun

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Jakelussa mainituille ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN Valtuutussäännökset Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Kohderyhmät Sairaanhoitopiirit Sairaalat Terveyskeskukset

Lisätiedot

Sitran esitys kuntien ICT- ja talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten perustamiseksi/aiesopimukset/kpk ICT Oy/Osakkuus

Sitran esitys kuntien ICT- ja talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten perustamiseksi/aiesopimukset/kpk ICT Oy/Osakkuus Johtotiimi 101 15.10.2009 Seutuhallitus 173 06.11.2009 Yhtymähallitus 76 12.05.2010 Yhtymähallitus 98 02.06.2010 Yhtymähallitus 118 28.06.2010 Yhtymähallitus 137 22.09.2010 Yhtymähallitus 165 03.11.2010

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? 2.6.2016 Erityisliikunnan symposio Paula Risikko, TtT Nykytila 02.06.2016 Paula Risikko 2 Kansansairaudet ja niiden ehkäisy

Lisätiedot

Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl

Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää ääkäri, OYS, lääl ääkinnällinen kuntoutus 18.10.2012 Keskittämisen perusteet

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Valviran strategiset linjaukset 2011 2015

Valviran strategiset linjaukset 2011 2015 Valviran strategiset linjaukset 2011 2015 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan keskusvirasto. sosiaali- ja terveydenhuollon, alkoholihallinnon

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015

Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015 Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015 Kuntaliiton vertailututkimus (toteutus TNS gallup) Erityisasiantuntija Anu Nemlander, puh. 050 563 6180 Erityisasiantuntija Hannele Häkkinen, puh. 050 375 2164

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Länsi-Suomen alue, tilannekatsaus

Länsi-Suomen alue, tilannekatsaus Länsi-Suomen alue, tilannekatsaus 1. Millaista yhteistyötä alueellanne tehdään tietohallinnossa erva-laajuisesti (perusterveydenhuolto, sosiaalihuolto, erikoissairaanhoito)? 2. Entä muilla sote:n osa-alueilla

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa. POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori

THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa. POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Moniammatillisen verkoston toiminta

Moniammatillisen verkoston toiminta Moniammatillisen verkoston toiminta Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö Järkevää lääkehoitoa seminaari terveydenhuollon toimijoille Moniammatilliset toimintatavat käyttöön arjen työhön Helsinki 9.4.2014

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimialan asiakastyytyväisyys on edelleen parantunut. Tyytyväisyyttä on seurattu kahden vuoden

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen. ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu

Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen. ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu Tietoturva- ja tietosuojatason selvittäminen, huomioiden valtakunnallisen sähköisen tietojärjestelmäpalvelun

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon vastaanottojen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri KHSHP Fimlab laboratorioiden yhteistyöhanke Markku Järvinen, johtajaylilääkäri, KHSHP

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Jokainen meistä Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Suomen hyvinvoinnin tila murroksessa Tarve julkisten palveluiden tuottavuuden parantamiseen Kunta- ja SoTe -palvelurakenteet keskellä murrosta

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010 Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja

Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämis- ja tutkimusrakenne, joka toimii

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö YM:n, STM:n ja Suomen Kuntaliiton rahoittama projekti Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveysja

Lisätiedot

Tutkimus suomalaisten reumapotilaiden kokemuksista reuman hoitoon liittyen. Kesäkuu 2011 Kaikki vastaajat, n=733

Tutkimus suomalaisten reumapotilaiden kokemuksista reuman hoitoon liittyen. Kesäkuu 2011 Kaikki vastaajat, n=733 Tutkimus suomalaisten reumapotilaiden kokemuksista reuman hoitoon liittyen Kesäkuu 2011 Kaikki vastaajat, n=733 Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millä tavalla reumapotilaat kokevat

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Oma Lääkärisi Espoontori - vapaan asiakasvalinnan malli. Janne-Olli Järvenpää, toimitusjohtaja Mediverkko Yhtymä Oy 25.11.2014

Oma Lääkärisi Espoontori - vapaan asiakasvalinnan malli. Janne-Olli Järvenpää, toimitusjohtaja Mediverkko Yhtymä Oy 25.11.2014 Oma Lääkärisi Espoontori - vapaan asiakasvalinnan malli Janne-Olli Järvenpää, toimitusjohtaja Mediverkko Yhtymä Oy 25.11.2014 Agenda Ajankohtaista Oma Lääkärisi Espoontori Tulokset Vaikutukset Espoon kaupungin

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus REUMAA SAIRASTAVIEN HOITO JA KUNTOUTUS 27.8.2010 AIKUISTEN HOITO JA KUNTOUTUS Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus Markku Korpela Osastonylilääkäri TAYS:n sisätautien vastuualue/reumakeskus Reumatologian

Lisätiedot

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Kehitysmatkalla suomalaisessa innovaatiopolitiikassa: teknologisista innovaatioista sosiaalisiin innovaatioihin

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Lapset ja nuoret Ikääntyvä väestö Perhevapaakustannukset ja tasa-arvo Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Jouko Suonpää dekaani Ty, lääketieteellinen tdk Lääkärikoulutuksessa kuten kaikissa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2010 17.2.2011 Toteutus: 11-12/2010 Vastaajia yhteensä 9783 Tutkimuksen toteutus Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Esityksen sisältö: Tiivistelmä s. 3-12 Numeeriset

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012

NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 212 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata neuvoloiden vastaanottojen asiakastyytyväisyyttä ja verrata eri

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen

Lisätiedot

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain toimeenpanoa? 14.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisen yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Reumalääkäripula uhkaa! Mitä pitäisi tehdä? Markku Kauppi Reumatologi, dosentti Reumatologian ylilääkäri, PHKS

Reumalääkäripula uhkaa! Mitä pitäisi tehdä? Markku Kauppi Reumatologi, dosentti Reumatologian ylilääkäri, PHKS Reumalääkäripula uhkaa! Mitä pitäisi tehdä? Markku Kauppi Reumatologi, dosentti Reumatologian ylilääkäri, PHKS Reumatauteja Ei-tulehdukselliset Nivelreuma raudet Selkärankareuma Tulehdukselliset Kulumasai-

Lisätiedot

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015 Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Yleistä sotehenkilöstön näkökulmasta /1 Sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Kuntien Tiera Oy. 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä

Kuntien Tiera Oy. 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä Kuntien Tiera Oy 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä Syyskuussa 2010 perustetun Tieran omistajina on tällä

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Mikkeli 3.11.2015 Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Sirkka Koponen, PEOL 3.11.2015

Lisätiedot

Pirkanmaan erikoissairaanhoidon strategia 2016-2025. Toimenpiteet ja mittarit strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi

Pirkanmaan erikoissairaanhoidon strategia 2016-2025. Toimenpiteet ja mittarit strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi Pirkanmaan erikoissairaanhoidon strategia 2016-2025 ja mittarit strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi Jokaista potilasta arvostava palvelu ja turvallinen hoito Palvelukulttuurin kehittäminen Toimintakulttuurin

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON. - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö

HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON. - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö Hyvinvoinnin huippuosaaja Suomalainen terveyden ja hyvinvoinnin ainutlaatuinen

Lisätiedot