Kaupunkistrategia
|
|
- Sakari Karvonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kaupunkistrategia
2 Kaupunkistrategia Sisältö Tämän aineiston tarkoitus on kootusti esittää ja kuvata Äänekosken strategia työhön sisältyviä linjauksia. Aineiston luvut 1 5 ja osin luku 6 ovat koko kaupunkia koskevia linjauksia/tavoitteita ja ne koskevat koko valtuustokautta. Luvut 6 7 ovat lähinnä toimi alakohtaisia tavoitteita sekä valtuustokaudelle että sitovina seuraavalle talousarviovuodelle. Aineisto on syntynyt Äänekosken kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen ohjauksessa useissa eri työprosesseissa. Koosteen laati apulaiskaupunginjohtaja Heli Möller, p , heli.moller@aanekoski.fi 1. Mihin kaupunkistrategiaa tarvitaan s Miksi tarvitsemme yhteisen toimintastrategian ja pelisäännöt s Miten strategiatyötä on tehty/tehdään Äänekosken kaupungissa s Kaupunginvaltuuston Äänekosken kehittämistyölle hyväksymät arvot, visio ja strategian päälinjaukset s Kaupunginhallituksen valmistelema kuvaus siitä missä ainakin on onnistuttava, jotta Äänekoski voi menestyä s Kaupunkia koskevat yleiset tavoitteet ja niiden tarkistus s Suunnittelukauden toimialakohtaiset tavoitteet s
3 1 Mihin kaupunkistrategiaa tarvitaan Tämän koosteen tarkoitus on olla apuna Äänekosken kehittämistyössä kaupungin henkilöstölle, esittelijöille ja luottamushenkilöille Asiakirjaan on koottu lyhyesti keskeinen kaupunkistrategian sisältö ja tavoitteet, jotka ohjaavat koko kaupungin ja toimialojen kehittämistyötä 2 Miksi tarvitsemme yhteisen toimintastrategian ja yhteiset pelisäännöt Onnistuneen johtamistyön yksi edellytys on toimiva strategia ja sen osaava täytäntöönpano Jotta arjen päätöksenteko, yhteistyö eri tahojen kanssa sujuu, on tarpeen olla kirjattuna yhteiset toimintaa ohjaavat arvot, yhteinen visio ja tahtotila kaupungin kehittämiseksi Käytännön toimintapolitiikalle on tarpeen löytää yhteiset strategian päälinjaukset, koko kaupunkia koskevat yhteiset tavoitteet ja edelleen toimialakohtaiset keskeiset tavoitteet Nämä esitellään tässä asiakirjassa Lyhyesti kiteytettynä tarvitsemme yhdessä linjattua strategiaa, koska se: selkeyttää tavoitteet, joiden mukaan työskennellään sitouttaa meidät peruslinjoihin, mutta antaa myös toimintavapautta (motivoi) kertoo mitä on saatava aikaan (haaste) luo ja vahvistaa edellytyksiä yhteistyölle (työnjaot, roolijaot) ohjaa henkilöstön työkäyttäytymistä (vastaa kysymykseen miksi teemme ) luo perustaa toiminnalle (luo turvallisuutta ) Kaupunginhallituksen tehtävänä on johtaa strategian valmistelua. 3
4 3 Miten strategiatyötä on tehty/ tehdään Äänekosken kaupungissa Sekä organisaation sisällä että ylimmän johdon (kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, johtoryhmä) keskuudessa yhteisen kielen ja yhteisen merkityksen löytäminen strategialle on usein monivaiheista ja työlästäkin Se luo kuitenkin osaltaan perustaa ja ymmärrystä tavoitteelliselle ja tulokselliselle johtamistyölle Strategiaprosessiin eli yhteisten arvojen, vision ja strategian päälinjausten työstämiseen ja valmisteluun on osallistunut/osallistuu kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, johtoryhmä ja henkilöstöä edustava yhteistyötoimikunta ja osaltaan toimialojen lautakunnat Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt toimintaa ohjaavat arvot, vision ja strategian päälinjaukset 2008 Tähän asiakirjaan on tehty päivitys Arvot Kaupunginvaltuuston kehittämistyölle hyväksymät arvot, visio ja strategian päälinjaukset Uskomme, että toimintaamme ohjaa innovatiivisuus ja uudistumiskyky tasa-arvoisuus oikeudenmukaisuus kestävä kehitys Visio Haluamme, että kaupunkimme on kilpailukykyinen ja elinvoimainen, moni puolisen yritystoiminnan ja asumisen keskus Uskomme, että perustan sille muodostaa kansainvälinen korkean teknologian yrityskanta, moderni ja tehokas palvelutoiminta ja osaava henkilöstö Strategiset päälinjaukset Äänekoski: 1 Arvostaa ja korostaa palvelutoiminnassaan toimivaa yhteistyötä, asukkaiden hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja oman elämän hallintaa 2 Aktivoi ja mahdollistaa kuntalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen kaupungin ja sen palvelujen kehittämistyössä 3 Turvaa maapoliittisen ohjauksen ja kaavoituksen kautta uuden kunnan tasapainoisen kehittymisen 4 Verkottuu luontevasti Äänekoski-Jyväskylä-Jämsä kasvukäytävään Tukee maakunnan elinvoimaa työssäkäynnin, asumisen ja asioinnin keskuksena 5 Tarjoaa asukkaille ja yrityksille kilpailukykyisen, toimivan ja turvallisen toimintaympäristön 6 Toimii siten, että kuntatalous pidetään vakaalla pohjalla säilyttäen peruspalvelujen hyvän tason 7 Tuottaa ja järjestää kuntapalvelut tehokkaasti, taloudellisesti ja kilpailu kykyisesti sekä omana toimintana että valikoidusti ostopalveluina 8 Noudattaa henkilöstöstrategian mukaista hyvää henkilöstöpolitiikkaa 4
5 5 Kaupunginhallituksen valmistelema kuvaus siitä missä ainakin on onnistuttava, jotta Äänekoski voi menestyä Kaupunginhallitus on nostanut oheiseen kuvioon ne keskeiset asiat, joiden avulla menestystä voidaan rakentaa Viestinä toimivalle johdolle hallitus totesi, että näihin alueisiin on erityisesti panostettava ja kehitystyötä tehtävä jotta odotukset kuntafuusiolle ja uuden kunnan menestymiselle voidaan täyttää Moderni kaupunkikuva, alueellinen tasapaino ja toimiva infrastruktuuri. Menestyvä Äänekoski hyvinvoiva kuntalainen Johtaminen ja yhteistyö. Tahto uudistaa, avoimuus ja valmius arvioida omaa toimintaa. Kyky asemoitua, taito rakentaa kumppanuuksia. Yrittäjyyden ja uusien innovaatioiden mahdollistaminen. Tehokas palvelu rakenne, sujuvat palveluprosessit ja osaava henkilöstö. 5
6 6 Kaupunkia koskevat yleiset tavoitteet ja niiden tarkistus Kaupungin keskushallinnon (kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus ja sen alaisuudessa toimiva keskushallinto) perustehtävä on vastata siitä, että kaupunkiyhteisöllä on selkeä visio, toimintaa ohjaavat arvot ja niiden pohjalta laaditut strategian päälinjaukset Lisäksi keskushallinnon vastuulla on huolehtia koko kaupunkia koskevan strategian täytäntöönpanosta, toiminnallisten tavoitteiden asettamisesta, talouden ohjauksesta, henkilöstöjohtamisesta, hallinnon toimivuudesta, kaupungin kokonaisviestinnästä, markkinoinnista, maapolitiikasta, konserniohjauksesta ja tavoitteiden toteutumisen seurannasta Koko kaupungin tavoitteiden tulee ohjata toimialojen tavoitteiden asettelua Koko kaupunkia koskevat tavoitteet lähivuosille:. Menestyvä, elinvoimainen Äänekoski, jolla on: viihtyisä ja moni-ilmeinen kaupunkikuva (kaupunki/maaseutu ) toimiva infrastruktuuri (mm liikenneyhteydet ) oikein ajoitettu maankäytön suunnittelu ja toteutus kyky asemoitua ja rakentaa kumppanuuksia yrittäjyyttä vahvistava, uusia innovaatioita mahdollistava elinkeinopolitiikka sekä työllisyyttä edistävä ja osaamista vahvistava työllistämispolitiikka terve talous Kaupungissa toimii noin yritystä. Alueella on noin työpaikkaa, jotka jakautuvat pääpiirteittäin seuraavasti: Työpaikkojen jakaantuminen % lukumäärä Maa-, metsä- ja kalatalous Teollisuus- ja rakennustoiminta Kauppa ja liikenne, majoitus- ja ravitsemistoiminta Rahoitus, vakuutus ja liike-elämän palvelutoiminta Julkiset ja muut palvelut Vuosina ( mennessä) kaupunkiin on syntynyt 160 uutta yritystä Työpaikkoja vastaavana aikana on syntynyt n 250 Tavoitteena lähivuosina on edellisten lisäksi n 100 uuden yrityksen syntyminen ja n 50 uuden työ paikan aikaansaaminen Työttömyys on Äänekoskella ollut pitkään korkeimpia Keski-Suomessa Tavoitteena on saada työttömyysaste laskemaan alle maakunnan keskiarvon 6
7 Työssäkäyntitilasto 2009 Väestötilasto Äänekoski on maakunnan merkittävä työllistäjä, samalla se on suuri haaste Äänekoskella sijaitsevissa työpaikoissa käy päivittäin muualla kuin Äänekoskella asuvia henkilöitä töissä 1904 kun esim vuonna 2004 muualla asuvia kävi työssä päivittäin Äänekoskella 1611 Muualla asuvien työssäkäynti Äänekoskella on jatkuvasti kasvanut Eniten on kasvanut työssäkäynti Jyväskylän seudulta, Laukaasta ja Uuraisilta eli samoilta alueilta, joihin muuttoliike Äänekoskelta on suurta Elävänä syntyneet Kuolleet Luonnollinen väestönlisäys Muut kunnat 248 Viitasaari Saarijärvi, Karstula Tulomuutto Lähtömuutto Uurainen Laukaa ÄÄNEKOSKI Hankasalmi Konnevesi Nettomuutto Maahanmuutto Maastamuutto Jyväskylä Muurame Muualla työssäkäyvät yhteensä (v ). Muualta työssäkäyvät yhteensä (v ). Lähde: Tilastokeskus Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Äänekoskelle on rakennekaavaprosessin yhteydessä vuonna 2007 asetettu tavoitteeksi asukasmäärän kasvattaminen n 100 henkilöä/ vuosi Tavoite on osoittautunut toistaiseksi epärealistiseksi ja keskeinen tavoite on saada asukasluku kääntymään kasvuun Väkiluku oli Vuonna 2011 (31 12 ) asukasmäärä oli Asukasmäärä on lisääntynyt 88 henkilöllä vuodesta 2009 Terve talous on kaiken palvelutoiminnan kehittämisen mahdollistaja Lähivuosien tavoitteena on saada talous vakaalle pohjalle Kilpailukyvyn ylläpitämiseksi veroasteet, taksat ja maksut on tavoitteena pitää enintään verrokkikuntien/keski-suomen kuntien tasolla huomioiden palveluiden määrä, laatu ja saavutettavuus Seurantaa ja sopivien arviointimenettelyjen käyttöä parannetaan tehostamalla oikean informaation käyttöä Äänekosken mainetta, asemaa ja mielikuvaa kaupungista selvitetään valtuustokausittain tehtävällä imagotutkimuksella (ulkoinen, sisäinen) sekä muuttoliikeselvityksellä 7
8 . Kehityshakuinen, kannustava, toimiva ja uskottava johtamiskulttuuri joka etsii ja uudistaa toimintokäytäntöjä joka luo johtamistoimintojen avuksi toimivat ohjaus- ja seurantajärjestelmät joka luo palvelutoiminnalle ja henkilöstölle toimintaedellytykset toimia tavoitteiden mukaisesti SiToVAT TAVoiTTeeT VuodeLLe 2012: johdon valmennusohjelmat ovat edelleen käytössä (johtoryhmä, esimies, Jet-valmennus) kehityskeskustelut ovat koko työyhteisössä käytössä raportointi kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle toimii (toimialakatsaus 2 x vuodessa, väestönkehitys 1 x kuukaudessa, henkilöstön kehitys ja talousarvion toteutumaraportti 4 x vuodessa) konserniohjeet on ajanmukaistettu ja niissä on selkeät tavoitteet yhtiölle hallitustyön arviointi/johtoryhmätyön arviointi tehdään 1 x vuodessa TAVoiTe 4. Kaupunki on maineeltaan hyvä työnantaja, jonka palveluksessa on osaava, palveluhaluinen, oikein mitoitettu henkilöstö SiToVAT TAVoiTTeeT 2012: Jatketaan johdon ja esimiesten valmennusohjelmaa Mahdollistetaan henkilöstön kehittymisen edellytykset erilaisilla työn ohessa tapahtuvilla koulutusohjelmilla ja urakehityksellä Hyödynnetään henkilöstöstrategiaprosessissa syntynyttä materiaalia työpaikkakohtaisessa kehitystyössä (mm Kevan kysely) Kehitetään henkilöstöraportointia kehitystyön arvioinnin lähteenä Saatetaan loppuun henkilöstön tehtävien vaativuuden arviointia koskeva työ yhteistyössä johdon ja henkilöstön edustajien kanssa Henkilöstön määrä säilyy pääasiassa nykyisellä tasolla Mikäli henkilöstön määrään tehdään muutoksia, se toteutetaan palvelujen tuotantotavan/palveluverkon/palvelutason arvioinnin yhteydessä TAVoiTe 3. Tehokas palvelurakenne ja toimivat palveluprosessit SiToVAT TAVoiTTeeT 2012: Sitoudutaan talouden vakauttamisohjelman mukaisiin toimenpiteisiin Palvelustrategia on valmis, palvelustrategiassa linjataan palvelujen järjestämisverkko, tuotantotapoja, palvelutasoa, tutustutaan erilaisiin toiminta tapoihin tuottaa / järjestää kuntapalveluja Tavoite pitkällä tähtäimellä on pitää palvelutuotannon kustannukset verrokkikuntien, Keski-Suomen kuntien ja koko maan kuntien tasolla Kaupungin organisaatio on uudistettu erityisesti johtamistoimintaa painottaen 8
9 7 Suunnittelukauden toimialakohtaiset tavoitteet MAAnKÄYTTöpALVeLuT Vastata kaupungin ja sen eri osien kehittämisen perustana olevien maankäyttösuunnitelmien ja kaavojen laadinnasta Luoda edellytykset asumisen ja yritystoiminnan rakennushankkeille ideasuunnittelulla, sopimusmenettelyllä ja kaavoituksella Vastata maapolitiikasta ja osallistua kaupunkikuvaan vaikuttavien toimenpiteiden arviointiin ja kehittämiseen yhteistyössä tonttipalvelun, kunnallistekniikan yksikön ja rakennusvalvonnan kanssa Suunnittelukauden tavoitteet Sitovat tavoitteet vuodelle 2012 Mittarit Vetovoimaiset asuin, liike ja työpaikkatontit Kaupunkiympäristön laadun parantaminen Monipuolistetaan tonttitarjontaa ja kehitetään asumisen vaihto ehtoisia malleja Ideoidaan, laaditaan ja markkinoidaan toteuttajille ympäristön kohentamiseen liittyviä suunnitelmia ja hankkeita Hirvaskankaan asemakaavan tarkistus ja laajennus kaupunginvaltuustossa kesäkuun 2012 loppuun mennessä Länsiportin asemakaava ja Hirvaskankaan- Koiviston osayleiskaavan tarkistus ehdotusvaiheessa vuoden loppuun mennessä Kolme suunnitelmaa valmiina vuoden loppuun mennessä TAVoiTe 3 Keskustojen vetovoimaisuuden lisääminen TAVoiTe 4 Taloudellisuutta, toimivuutta ja ympäristö tekijöitä painottava yhdyskuntarakenne Viimeistellään Äänekosken keskustan kehittämissuunnitelmat Laaditaan maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelma ja viimeistellään Äänekoski 2030 osayleiskaava ehdotusvaiheeseen Äänekosken keskustan kehittämissuunnitelma kaupunginvaltuustossa vuoden loppuun mennessä Suunnitelmat valmiit vuoden loppuun mennessä 9
10 HenKiLöSTöpALVeLuT Henkilöstöresurssien suunnittelu, tarkoituksenmukainen kohdentaminen ja kehittäminen (määrä, rakenne, osaaminen, yms) Henkilöstöstrategian mukaisten toimintakäytäntöjen edistäminen Suunnittelukauden tavoitteet Sitovat tavoitteet vuodelle 2012 Mittarit Työhyvinvoinnin edistäminen osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen TAVoiTe 3 osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen Työhyvinvointikyselyyn pohjautuvat työhyvinvointisuunnitelmat työyksikkötasolla ja koko kaupungin tasolla laadittu ja otettu käyttöön Työkykyä tukevien toimintamallien ja toimenpiteiden kehittäminen ja vakiinnuttaminen Työterveyspalvelujen roolin kehittäminen työhyvinvoinnin edistäjänä Perehdyttämisohjeistuksen laatiminen koko kaupungin tasolla ja työyksikkökohtaisten perehdyttämissuunnitelmien päivittäminen Osaamisen arvioinnin ja palautteen antamisen kehittäminen ja vakiinnuttaminen Rekrytointiprosessin kehittäminen Johdon valmennusohjelmien sisällön kehittäminen (JET, esimies-foorumit) Vuorovaikutustaitojen kehittäminen Esimiesten mentoroinnin kehittäminen Laaditut kehittämissuunnitelmat Sairauspoissaolot, työtapaturmat Varhaisen tuen toimintamallin mukaiset keskustelut/toimenpiteet Eläkkeelle siirtymisikä/varhe-kustannukset Henkilöstön aktiviteettitoiminnot uudistettu (kaikille suunnatut/ kohdennetut aktiviteetit) Työaikaergonomia pilotoitu Työterveyspalvelujen toimintasuunnitelma uudistettu Terveystarkastukset Työpaikkakäynnit/-selvitykset Työterveyshuollon kustannukset Perehdyttämisohjeistus käytössä Kehityskeskustelut ja työpaikkakokoukset Koulutussuunnitelmat yksilö- ja työyksikkötasolla Koulutuksiin osallistuneet Työkierto Aloitteet Rekrytointiohjeistus laadittu, sähköinen rekrytointi pilotoitu Hakijat/ avoin vakinainen vakanssi Lähtöhaastattelut käytössä Työpaikkakokoukset, kehityskeskustelut Esimiesten koulutustilaisuudet ja osallistuminen Palaute valmennusohjelmista Vuorovaikutustaitoja edistävän koulutuksen pilotointi Varhaisen tuen toimintamallin mukaisten keskustelujen vaikuttavuus Mentoroinnin määrä, palaute mentoroinnista 10
11 TYöLLiSYYSpALVeLuT Työllisyyteen liittyvien toimenpiteiden vaikuttavuutta parannetaan lisäämällä ja kohdentamalla toimenpiteitä entistä tehokkaammin siten, että yhä useampi nuori- ja pitkäaikaistyötön on aktiivitoimenpiteissä Suunnittelukauden tavoitteet Sitovat tavoitteet vuodelle 2012 Mittarit Työllisyyden hoitoon luodaan kaupungissa yhtenäinen toimijakartta, jolloin eri toimijoiden ydinosaaminen hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla Aktiivista työllisyydenhoitoa tehostetaan niin, että asiakas ei palaa työttömäksi passiiviasiakkaaksi pitkäaikaistyöttömien, erityisesti yli 500 päivää passiivista työmarkkinatukea saaneiden määrää pudotetaan selkeästi Työpajan toimintaa kehitetään edelleen siten, että asiakasvirta on kohti avoimia työpaikkoja ja /tai opiskelua. Kohderyhmän nuoret ja nuoret aikuiset työttömät nuorten yhteiskunta takuun toteutuminen TAVoiTe 3 Typ:n toiminnassa kohderyhmänä ovat edelleen nuoret ja alle 40 vuotiaat työttömät moniammatillista palvelua tarvitsevat asiakkaat. Toiminnassa korostuu nuorten laajennetun yhteiskuntatakuun toteutuminen ja uudenlaisten työmenetelmien kehittäminen sekä yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden palvelujen kehittäminen Kartoitetaan eri toimijoiden vahvuudet ja ydinosaaminen (työpaja, 3 sektorin toimijat), selkeytetään asiakasohjautuvuutta eri toimijoille Tehostetaan toimenpiteitä, joiden avulla saadaan asiakkaat oikeisiin toimenpiteisiin; esim lisätään kuntouttavaa työtoimintaa, työharjoittelua ja työkokeiluja Kehitetään työttömien terveyspalveluja ja työkykyselvitysten kartoittamista yhdessä eri toimijoiden kanssa Päivitetään Äänekosken kaupungin työllisyysstrategia Työllisyysyksikön toiminnan näkyväksi tekeminen yhteistyötahoille Kehitetään seinätöntä työpajamallia kehittämällä yhteistyötä kaupungin eri toimintayksiköiden ja paikallisten yritysten kanssa, tavoitteena on saada metalli- ja puualojen rinnalle muitakin ammattiala vaihtoehtoja sekä käynnistää valmentautujien edelleensijoittumista yrityksiin Tehostetaan ryhmä- ja yksilövalmennusta työnohjauksen rinnalla Kehitetään yhteistyötä oppilaitosyhteistyötä, esim POKE:n kanssa Kirjallisten seurantalomakkeiden kehittäminen Asiakasmäärän lisätään noin 200 asiakkaaseen vuositasolla Tivistäminen Typ:n ja työpajan välisen yhteistyötä Kokeillaan uudenlaisia työmenetelmiä työttömyyden katkaisemiseksi esim kuntoutuspsykologin palvelut käytössä Typ:ssa, erilaisia ryhmä-ja yksilövalmennuksia pilootoidaan Jatkosijoittuneiden asiakkaiden määrä Eläkeselvittelyjen määrä Asiakasohjautuvuus eri toimijoille Kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärät Kunnan maksuosuus työmarkkinatuesta yritysyhteistyön kehittäminen Äänekosken kaupungin laadulliset ja määrälliset tavoitteet toteutumisen seuranta Yrityskontaktien määrä toteutuneiden edelleensijoitusjaksojen määrät sekä jatkotyöllistyminen avoimille markkinoille jakson jälkeen Jatkotoimenpiteiden määrä -koulutuksen aloittaneiden, työllistyneiden määrä Muihin työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin ohjattujen määrä Valmentautujien liikkuvuus- muutto työ- tai opiskelupaikan perässä Asiakasmäärät eteenpäin ohjautuneiden määrä mm opiskelemaan, työelämään tai muihin työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin 11
12 ruokapalvelut Tuottaa ja tarjota terveellistä ja ravitsevaa ruokaa, jossa otetaan huomioon ensisijaisesti suomalaiset ravitsemussuositukset ja ruokakulttuuri Koulu- ja päiväkotiruokailun tavoitteena on ylläpitää lapsen / oppilaan hyvinvointia, terveyttä ja työtehoa Ruoka on iso osa myös vanhusten terveyttä ja hyvinvointia Valmistamme päivittäin aterioita myös kotiin toimitettaviksi Suunnittelukauden tavoitteet Sitovat tavoitteet vuodelle 2012 Mittarit Toiminnan tehostaminen ja talouden seuranta Asiakkaiden tarpeiden huomioiminen Toimintatapojen taloudellisuus Titania-työvuorolista käytössä Työvoiman järkevä käyttö Kustannusten seuranta ja nopea reagointi Parannetaan asiakkaan kokemaa hyötyä palveluyhteyttä vahvistamalla Palvelusilmän kehittäminen Talouden raportointi Päivittäinen asiakaspalaute, asiakastyytyväisyyskyselyt, säännölliset asiakaspalaverit ja niiden dokumentointi TAVoiTe 3 Yhtenäiset toimintatavat ja sujuvat prosessit TAVoiTe 4 uudistuminen, jatkuvan oppimisen/ parantamisen kulttuuri Aromin käyttö tuotannonohjauksessa Tehtäväkierto; sisäisen toimintavarmuuden kehittäminen Toimintatapojen järkeistäminen Kehityskeskustelut, esimies- ja työyhteisöpalaverit, täydennyskoulutusta Ammattiylpeys Aromin laajempi hyödyntäminen Säännölliset palaverit, kehityskeskustelut Kokemusten vaihto/toiselta oppiminen 12
13 LASTen JA perheiden palvelut Lasten, nuorten ja heidän perheidensä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tarjoamalla laadukasta varhaiskasvatusta ja neuvolatoimintaa sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa Painopisteenä perustehtävän toteuttamisessa on ennalta ehkäisevä toiminta, varhainen tuki ja kuntoutus moniammatillista asiantuntijuutta hyödyntäen Suunnittelukauden tavoitteet Sitovat tavoitteet vuodelle 2012 Mittarit Kehitetään perhepalveluiden palvelukokonaisuutta siten, että lapsiperheet saavat peruspalvelut (ennaltaehkäisevä terveydenhuolto, päivähoito, esi opetus, perhekeskus) laadukkaasti ja matalan kynnyksen periaatteella. Lasten, nuorten ja perheiden palveluja tarjoava moniammatillinen palveluverkosto noudattaa yhdensuuntaista lapsi ja perhelähtöistä varhaisen tuen ja varhaiskasvatuksen tavoitteita, toimintatapoja ja yhteistyökäytäntöjä. Yksikkökohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien ja lapsikohtaisten suunnitelmien käytön vakiintuminen arjessa Päivähoidon kevyempien hoitomuotojen kehittäminen ja suunnittelu sekä perhekeskuksen suunnittelu varhaiskasvatuslain valmistelun ja hallitusohjelman suuntaisesti Perhepäivähoidon varahoidon laajentaminen ja kehittäminen Ennalta ehkäisevän perhetyön kehittäminen päivähoidon, neuvolatoiminnan ja muiden hallintokuntien yhteistyönä perhekeskuksen suunnittelun yhteydessä Perhevalmennuksen toteuttaminen moni ammatillisesti ja kattavasti Eri toimialojen yhteistyön tiivistäminen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi (oppilashuollon laajentaminen esiopetukseen ja varhaiskasvatukseen sekä tuen kolmiportaisen mallin toteuttaminen varhaiskasvatuksessa sekä kehitysvammaisten koululaisten hoitaminen lomaaikoina) Lastenneuvolassa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa toteutuvat asetuksen mukaiset määräaikais- ja laajennetut terveystarkastukset Lasten terapiapalveluiden toteuttaminen moniammatillisen toimintamallin mukaan Äänekosken lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman mukainen lasten ja nuorten osallistaminen heitä koskevaan päätöksentekoon yhteisvoimin eri hallintokuntien kanssa Yksikkökohtaiset ja lapsikohtaiset suunnitelmat käytössä Uudet hoitomuodot valmisteltu, ja tiedottaminen ja yhteistyö seurakunnan ja kolmannen sektorin kanssa on toimivaa Henkilöstön lomien tasainen jakautuminen ja resurssien joustava käyttö toteutuneet Perheiden tarpeet toiminnan suunnittelun perustana toteutuneet ja käyntien merkitys arvioitu Toimijat/ osallistuneiden perheiden määrä/ synnytysten määrä toteutuneet tavoitteen mukaisesti Esioppilaiden ja alkuopetuksen oppilaiden sijoitteluiden toimivuuden ja onnistuneen koulun aloituksen arviointi Tuen kolmiportaisen mallin ja oppilashuollon toimivuuden arviointi varhaiskasvatuksessa Kouluterveydenhuollon ja piskelijaterveydenhuollon yhteistyön toimivuus opetustoimen kanssa arvioitu Laajennetut terveystarkastukset toteutettu Toimintamallin toimivuus arvioitu Henkilöstön osaamista vahvistava koulutus toteutettu Lasten ja nuorten kokemukset osallisuuden laadusta ja määrästä arvioitu 13
14 TerVeYSpALVeLuT Kaupungin asukkaiden sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden kokonais valtainen edistäminen, syrjäytymisen, sairauksien ja tapaturmien ehkäisy sekä tarpeenmukainen huolenpito ja sairaan hoito Suunnittelukauden tavoitteet Sitovat tavoitteet vuodelle 2012 Mittarit Terveyspalveluiden saatavuuden parantaminen ja oikea kohdentuminen.1 Yhden yhteydenoton periaate ja päällekkäisyyksien poistaminen.2 potilaan/asiakkaan ohjaaminen omaehtoiseen terveyden edistämiseen.3 potilas/asiakaslähtöisen hoidon jatkuvuuden ja laadun parantaminen.4 potilas/asiakaslähtöisen hoidon jatkuvuuden ja laadun parantaminen Kiireellinen hoito: uusien toimintamallien vakiinnuttaminen, ajanvaraukseton ensiapu/triage päivystykseen kuulumattomat potilaat hoidetaan pääsääntöisesti aluevastaanotolla sairaanhoitajan akuuttivastaanotto, lääkäri-sairaanhoitaja työparityöskentely tehtäväsiirrot ja niihin liittyvä koulutus Kiireetön hoito: hoitokäytäntöjen päivittäminen pitkäaikaissairaiden potilaiden reseptien uusintakäytännön kehittäminen aluehoitajan vastaanotolla uuden toimintamallin suunnittelu pohjautuen realistiseen lääkäritilanteeseen ja huomioiden ikäkaarimallin palvelut Ensimmäisen yhteydenoton perusteella käynnistetään tarkoituksenmukainen tutkimus- ja hoitoketju Terveyden edistämisen näkökulman huomiointi jokaisessa potilaskontaktissa Omahoidon tukeminen Ensiapukeskeisyyden vähentäminen lääkärin päivystyskäyntien määrä enintään 25 % kaikista käynneistä resurssien tehokkaampi käyttö Kiireellinen hoito: käyntimäärät kiireellisyysluokittain Kiireetön hoito: laatukyselyn vastausten hyödyntäminen (2011) laatukyselyn toistaminen / laajentaminen Avohoidon käyntiraportointi käytössä Asiakastyytyväisyyskysely Asiakastyytyväisyyskysely Laatukysely Sairastavuusindeksi alenee Käyntimäärät Sijaismääräraha Talousarvion toteutuminen 14
15 Suunnittelukauden tavoitteet Sitovat tavoitteet vuodelle 2012 Mittarit Akuuttia perusterveydenhuollon tasoista sairaalahoitoa tarvitsevat aikuiset äänekoskelaiset hoidetaan Äänekosken terveyskeskussairaalassa.1 Hoitoaikojen lyheneminen.2 Henkilökunnan ammatillisen osaamisen varmistaminen TAVoiTe 4 Mielenterveystyön kokonaissuunnitelman, päihdestrategian ja terveydenhuollon tuottavuusohjelman tavoitteiden käytäntöön juurruttamisen jatkaminen Päivystyksistä, vastaanotoilta ja muualta jatkohoitoon tulevat otetaan vuodeosastolle viiveettä Potilaan kuntouttaminen hänen voimavarojensa puitteissa ja onnistunut kotiuttaminen Tarkoituksenmukaisen jatkohoitopaikan järjestyminen tarvittaessa Vakanssien täyttäminen vakituisella henkilöstöllä ja/tai pitkäaikaisilla sijaisilla Täydennyskoulutus koko henkilöstölle Nuorten aikuisten aktiivinen hoitaminen Hoito pohjautuu yksilölliseen arvioon, hoitojakson tavoitteellisuuden, keston ja sisällön optimointiin Vakaassa tilanteessa olevien potilaiden vuosiseurantojen siirto perusterveydenhuoltoon Ympärivuorokautisen asumispalvelun käytön vähentäminen Ostopalveluine suoritettavien kotikäyntien määrän vähentäminen Hoitopolun rakentaminen muistisairaille alkoholiongelmaisille Mielenterveyspotilaiden työ- ja päivätoimintojen kehittäminen yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa Kitkalaskutuspäivien määrä (tavoite <20 pv) Keskimääräinen hoitoaika (tavoite <10 pv) Lyhytaikaisten työsuhteiden määrä (tavoite max 150 alle 13 pv työsuhdetta) Täydennyskoulutuspäivät/työntekijä (tavoite vähintään 3 pv/tt) v käyntimäärät, hoidon aloitukset ja lopetukset v käyntimäärät, hoidon aloitukset ja lopetukset Siirtojen lukumäärä Ympärivuorokautisen hoidon suoritemäärä ja kustannukset Sairaanhoitopiirin avopalvelujen (tehostettu kotihoito) suoritemäärät ja kustannukset Suunnitelma tehty Kolmannen sektorin kanssa yhteen sovitettu toimintamalli on valmisteltu 15
16 SoSiAALiTYön palvelut Edistää ja ylläpitää kansalaisten ja yhteisöjen hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta järjestämällä kuntalaisten tarvitsemat sosiaalihuollon lainsäädännön mukaiset aikuissosiaalityön, lastensuojelun ja lastenvalvojan sekä vammaishuollon palvelut ja vastata toimeentulotuen antamisesta Suunnittelukauden tavoitteet Sosiaalityön palvelut on järjestetty siten, että ne toimivat tehokkaasti ja oikea aikaisesti osana moniammatillista palvelujärjestelmää Sitovat tavoitteet vuodelle 2012 Aikuissosiaalityö: 1 Aikuissosiaalityön ja työllisyysyksikkö ovat sopineet toimivat ja tehokkaat työkäytännöt pitkäaikaistyöttömien ja kuntouttavan työtoiminnan palveluissa 2 Lapsiperheet saavat lastensuojelun ennaltaehkäisevää tukea osana aikuissosiaalityötä Lastensuojelu: 1 Lastensuojelun uuden palvelurakenteen mukaisia työtapoja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan jo ennen perhekeskuksen tilojen valmistumista 2 Perhehoidon ensisijaisuus on huomioitu sijaishuollon toteutuksessa Vammaispalvelu: 1 Palvelu- ja tukiasumisen uudet toimintamuodot vähentävät ostopalvelujen tarvetta 2 Henkilökohtaisen avun järjestämisessä avustajatoiminta on ensisijaista ja järjestelyissä hyödynnetään vammaisavustajan työpanosta Mittarit Lakisääteiset määräajat toteutuvat toimeentulotuen myöntämisessä Kuntouttava työtoiminnan asiakasmäärä on kasvanut Toimeentulotukityötä on edelleen siirretty etuuskäsittelyyn, johon on osoitettu tähän tarvittavat resurssit Aikuissosiaalityön asiakasmäärät lapsiperhetyössä ja lastensuojelun jälkihuollossa Lakisääteiset määräajat toteutuvat lastensuojelussa Lastensuojelun palvelurakenteen uusia työtapoja on käytössä Perhetukikeskuksen työtä kohdentuu uusien työtapojen mukaisesti Perhehoidon osuus sijaishuollosta on kasvanut vuoteen 2011 verrattuna Lakisääteiset määräajat toteutuvat vammaispalvelussa Henkilökohtaisen avun ostopalvelut ovat vähentyneet vuoden 2011 tasosta Asukasprofiilin muutos Kotirannassa ja asuntolassa, tukiasuntojen määrä 16
17 VAnHuSpALVeLuT Vanhuspalveluiden vastuualue tarjoaa äänekoskelaisille ikäihmisille eriasteisia hoito- hoiva ja tukipalveluita siten, että ne tukevat asukkaan mahdollisuutta selvitä kotona toiminnan vajauksista huolimatta silloin kun ns peruspalvelut eivät riitä Tehostettua palveluasumista ja laitoshoitoa järjestetään sitten, kun kotihoito ei ole enää mahdollista Suunnittelukauden tavoitteet Kotona pärjäämisen tukeminen siten, että tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon tarve vähenee valtakunnallisen laatusuosituksen tasolle (laitoshoidossa 3 % ja tehostetussa palveluasumisessa 5 6 % yli 75 vuotiaista) Sitovat tavoitteet vuodelle 2012 Epätarkoituksenmukaisen vanhusten sairaalahoidon minimoiminen hyödyntämällä palveluohjausta ja ennalta ehkäiseviä toimintoja sekä tehostamalla kotiutuksia ja lisäämällä vanhusyksiköiden sairaanhoidollista osaamista Kotihoidon ja kotihoitoa tukevien palvelujen kehittäminen vanhustenhuollon kehittämisprojektissa (NHG) sovittavien tavoitteiden mukaisesti Sumiaistentien asumisyksikön hyödyntäminen kotihoidon asiakkaiden toimintakyvyn ja kotiutusten edistämiseksi (vaikutukset Kuntolan asiakasprofiiliin) Sas-työn kehittäminen mm selkiyttämällä suunnittelua ja suunnitelmista tiedottamista yksiköille Mittarit Muualle jonottavien pitkäaikaisasiakkaiden määrä sairaalassa max 5 Yksiköiden käyttöasteet min 100% Konginkankaan palveluasuntoja vuoden loppuun 10 kpl, kokoaikainen muistihoitaja vanhuspalveluissa lääke luvat ajan tasalla, saattohoidon koulutukset järjestetty, muistiosaamisen vahvistaminen koulutussuunnitelman mukaan toteutunut Kehittämisprojektin toimenpideohjelman toteutuminen Uuden asumisyksikön ja Kuntolan uuden asiakasprofiilin, hoidon ja palvelun tavoitteiden toteutuminen Sas-työn onnistumisen arviointi: tavoitteen mukaisten sijoitusten toteutuminen, asiakaspalautteet, palautteet yksiköistä 17
18 opetuspalvelut Perusopetuksen perustehtävä on tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa Lukiokoulutuksen perustehtävä on antaa laaja-alainen yleissivistys Sen tulee antaa riittävät valmiudet lukion oppimäärään perustuviin jatko-opintoihin Suunnittelukauden tavoitteet Sitovat tavoitteet vuodelle 2012 Mittarit opetuspalvelujen strategian mukainen yhteisöllinen joustavaan johtamiseen perustuva toimintamalli on käytössä kouluissamme Kaikilla oppilailla, huolimatta koulu asteesta ja koulun sijainnista, on riittävä ja oikea aikainen tuki. TAVoiTe 3 perusopetuksen koulut toimivat aluetiimeissä yhteisöllisesti. TAVoiTe 4 Äänekosken lukio on omaleimainen, monipuolinen ja vetovoimainen oppilaitos, joka mahdollistaa yhteistyössä poken ja Keski Suomen opiston kanssa joustavat valinnat sekä lukiossa että muissa toisen asteen oppilaitoksissa. Tehdään yhteistyötä paikallisten ja maakunnallisten toimijoiden kanssa. Koulut saavat tukea strategian mukaisen kehittämistyön toteuttamiseksi Äänekoskella on valmistauduttu toteuttamaan uuden erityisopetuksen lainsäädännön mukaista toimntaa alkaen Valmistaudutaan kahden yläkoulun mallin toteutumiseen syksyllä 2012 Aluetiimien keskeiset tavoitteet on määritelty ja aluetiimien toiminta käynnistynyt Jokaisen opiskelijan kohdalla henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, yo-kirjoitussuunnitelma sekä niiden kohdalla, jotka suorittavat kaksoistutkintoa, jatko-opintosuunnitelma Kurssivalikoiman monipuolistaminen ja painopisteiden löytäminen Yhteistyö paikallisten toisen asteen oppilaitosten kanssa opettaja-, opiskelija- ja kurssitasolla Tilojen käytön suunnittelu ja hyödyntäminen osana kaupungin tilaratkaisuja Rehtorifoorumien määrä Johtamiseen kohdistuva täydennyskoulutus Rehtoreitten kehityskeskustelut toteutuneet Oppilashuollon strategiatyö toteutunut Kouluilla käytössä kaikille tarjottavan tuen, tehostetun tuen ja erityisen tuen toimintamallit Kelpo-hanketta toteutettu suunnitelman mukaisesti Konginkankaan, Hietaman ja Honkolan alueiden oppilaiden koulumatkaan käytetty aika ei ole pidentynyt Kuljetukset tapahtuvat pääsääntöisesti ilman vaihtoja Hankalissa kuljetusolosuhteissa olevien lasten koulumatkat ratkottu yksilöllisesti Henkilöstön ja oppilaiden kanssa on työskennelty kevään 2012 aikana uusien yläkoulujen toimintakulttuurien muodostamiseksi Kirjatut opiskelijakohtaiset suunnitelmat, yhteistoiminta Poken ja Keski- Suomen Opiston kanssa, myönteinen toiminta ja näkyvyys maakunnassa 18
19 VApAA-AiKApALVeLuT Liikuntapalvelut suunnittelee ja kunnossapitää liikuntapaikkoja kunnan eri osa-alueilla kaikkien kuntalaisten käyttöön, ottaen huomioon harrasteja kilpaliikunnan sekä eri-ikäisten tarpeet Liikuntapalvelut organisoi ja järjestää terveys- ja erityisliikuntatoimintaa Työnjako liikuntajärjestöjen ja kaupungin välillä on selkeä: kaupunki luo edellytykset, järjestöt vastaavat toiminann järjestämisestä Suunnittelukauden tavoitteet Sitovat tavoitteet vuodelle 2012 Mittarit Liikuntapaikkojen käyttöasteen pitäminen korkealla tasolla ja kaikkien kuntalaisten liikuntaharrastuksen tukeminen yhteistyössä paikallisten liikuntajärjestöjen kanssa Terveys ja erityisliikuntatoiminnan tehostaminen perustamalla yhteistyössä perusturvan kanssa terveysliikuntakoordinaattorin tehtävä opetusministeriön tuen avulla TAVoiTe 3 Liikuntajärjestöjen tukeminen ja siinä painotus nuorisoliikunnassa, sekä terveyttä ylläpitävän liikunnan järjestämisessä TAVoiTe 4 paikallisten seurojen tukeminen haettaessa paikkakunnalle valtakunnallisia liikuntatapahtumia Edulliset tilojen käyttömaksut ja tilojen aukioloajat ovat oikeassa suhteessa henkilöstön määrään ja asiakkaiden toiveisiin Selvitetään yhteistyömahdollisuuden teknisen toimialan kanssa tilojen kunnossapitotehtävissä Laaditaan kuntoarviot keskeisistä liikuntatiloista Liikuntakalenterin julkaiseminen Samanlaiset tasoryhmät perusturvan liikuntaryhmien kanssa Seurojen avustamisessa painotetaan nuoriso- ja terveysliikuntaa Valtakunnallisia tapahtumia järjestetään Äänekoskella vuosittain 2-4 tapahtumaa Toiminnat sujuvat entistä joustavammin nykyisellä henkilökunnalla Eri tilojen kävijämäärät ja järjestetyt tilaisuudet Käyttäjien asiakaspalautteet Ohjattujen liikuntaryhmien määrät Kuntalaisten asiakaspalaute Liikuntaseurojen määrä ja näiden järjestämän ohjatun nuoriso- ja terveysliikunnan määrä Imagohyöty kaupungille Tilaisuuksien määrä/vuosi 19
20 KuLTTuuripALVeLuT Edistää, tukea ja organisoida kulttuuritoimintaa kunnassa Järjestää asukkaille mahdollisuuksia taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla Luoda yhteistyössä vapaa-aikalautakunnan kanssa avustustoiminnalla mahdollisuuksia kulttuurin omaehtoiselle harrastamiselle ja ammattitaitoiselle taidetoiminnalle Koordinoida ja organisoida paikallisen kulttuuriperinteen vaalimista ja edistämistä sekä kotiseututyötä Suunnittelukauden tavoitteet Sopimuksen uusiminen elokuvateatteritoiminnan järjestämisestä Mikkosalissa Taidekokoelmien ja kulttuurihistoriallisen aineiston kokoelmahallinnan tehostaminen ja uudistaminen TAVoiTe 3 Museoiden näyttelytoiminnan monipuolistaminen Sitovat tavoitteet vuodelle 2012 Yhteistyösopimuksella Tmi FunKinoksen kanssa taataan monipuolinen elokuvatarjonta, myös päivänäytöksiä eri kohde ryhmille Kaupungin taidekokoelmasta 1/3 inventoidaan, tarvittavin osin kunnostetaan ja selvitetään sijoittelu Kulttuurihistoriallisen museon esinevarastoista on 1/3 inventoitu ja tarvittavilta osin uudelleen sijoitettu 1/3 kokoelmatietokantaa uudistetaan Taidemuseolla on kolme vaihtuvaa näyttelyä ja kulttuurihistoriallisella museolla yksi teemanäyttely perusnäyttelyiden lisäksi Yhteistyökumppaneita ja oheis toimintaa lisätään Mittarit Esityksiä on järjestetty eri kohderyhmille Kävijämäärät mitataan 1/3 uudistamistyöstä on suoritettu Näyttelyiden määrä on tavoitteiden mukainen Kävijämäärät mitataan Yhteistyökumppaneiden määrä 20
21 KirJASTopALVeLuT Kirjastopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen Pitää sisällään tasa-arvonäkökulman ja lasten lukemisharrastuksen edistämisen Suunnittelukauden tavoitteet Lukemisharrastuksen lisääminen Aalto kirjastojen yhteistyön vahvistaminen Toiminta osana Aalto kirjastoja Käyttösääntöjen yms. yhtenäistäminen Sitovat tavoitteet vuodelle 2012 Aikuisten ja nuorten lukemisharrastuksen edistäminen mm erilaisten tapahtumien, valikoimaluetteloiden ja näyttelyiden avulla Nuorille oma aineistonurkkaus Markkinoinnin tehostaminen Sosiaalisen median näkökulma: sisällöntuotanto ja asiakkaiden osallistumismahdollisuus Palvelujen sujuvuus ja saavutettavuus Mittarit Kirjallisuustapahtumien osallistujat Aikuisten lainausmäärän kehitys Kertomakirjallisuuden lainauksen kehitys Nuorten nurkkauksen käyttöaste Asiakkailla käytössä monipuoliset, nykyaikaiset ja toimivat vuorovaikutteiset verkkopalvelumahdollisuudet Verkkopalvelujen sisällöntuotantoon osallistumisen määrä Asiakaspalaute 21
22 ALA-KeiTeLeen MuSiiKKiopiSTo Antaa mahdollisimman laadukasta musiikin- ja soitonopetusta, joka ottaa huomioon oppilaan yksilölliset ominaisuudet ja tavoitteet Päämääränä on soitto- ja laulutaidon perusteiden oppiminen, niiden edelleen kehittäminen sekä elinikäisen myönteisen musiikkisuhteen luominen Suunnittelukauden tavoitteet Varhaisiän musiikkikasvatuksen (VaMu) opetuksen monipuolistaminen ja opetussuunnitelman uudistaminen Toimitilojen saattaminen nykytarpeita vastaavaksi Tilakartoitusta jatketaan edelleen TAVoiTe 3 Henkilöstörakenteen edelleen kehittäminen ja vastuun jakaminen henkilöstön kanssa Sitovat tavoitteet vuodelle 2012 Käynnistetään erityyppisiä musiikkileikkikoulu-ryhmiä Toimintaan otetaan mukaan myös alle kolmevuotiaat lapset Tarjotaan toimialueella asuville pienille lapsille eri instrumenttien valmennusryhmiä Toimialueen eri opetuspisteissä kartoitetaan kaikki mahdolliset opetuskäyttöön soveltuvat tilat Selvitetään nykyisin pääopetuspisteenä olevan VPK -talon, autotallin ja piha-alueen muutosmahdollisuudet tarpeita vastaaviksi Laaditaan VPK:n tontin alueen kiinteistöjen ja piha-alueen muutossuunnitelma yhdessä VPK:n kanssa Päätoimisten ja yhteispäätoimisten opettajien määrän pitäminen nykyisellä tasolla Kartoitetaan henkilökunnan osaaminen ja kiinnostus vastuun jakamisesta Saadaan sopivat henkilöt tarvittaviin tehtäviin Mittarit Syksyllä 2011 toteutui muskariryhmiä: 10 perusryhmää, 3 vanhempi-/lapsiryhmää ja 7 soitinreppuryhmää Oppilasmäärät eri ryhmissä: keväällä VaMussa 157 ja syksyllä 143 oppilasta Vuodelle 2011 arvioitu oppilaskeskiarvo 150 oppilasta toteutui syksyllä 2011 aloittavien oppilaiden määrä, 140 oppilasta, oli kuitenkin pienempi kuin edellisen syksyn 162 oppilasta Toteutuneet instrumenttiopetuksen valmennusryhmät: syksyllä 2011 oppilaita aloitti viulu-, kantele-, harmonikka-, rytmi- ja bändireppuryhmissä Alkeisopetuksessa aloitti 24 oppilasta sekä yksilö- että ryhmäopetuksissa Instrumenttiopetuksessa alle 7-vuotiaita aloitti 14 oppilasta ja vuotiaita 9 oppilasta Toteutuneet opetuspaikat ja niiden soveltuvuus annettuun opetukseen 2011/Laukaassa tilakartoitus menossa kunnan aloitteesta 2011/Äänekoskella isompaa luokkatilaa käyty katsomassa mm Tekeltä Valmis VPK: n tontin ja kiinteistön kehittämissuunnitelma ja toimenpiteiden aikataulu 2011/Ei ole vielä aloitettu, johtuen muista keskeneräisistä tiloihin liittyvistä kartoituksista Opettajaviranhaltijoita 11 Tuntiopettajien määrä: 4 päätoimista, yhteispäätoimisia 3 ja 5 sivutoimista opettajaa Arjen sujuvuus: opettajille on annettu heidän oman kiinnostuksen mukaan vastuuta, jotka helpottavat koko henkilökunnan arjen sujuvuutta (mm ATK-vastuuhenkilö) Osa opettajista kouluttautunut älytauluihin opettavat sitten edelleen toisia opettajia ATK laitteistoa uudistettu jokaisessa päätoimipisteen luokassa on tietokone ja tarvittavat ohjelmistot Työtyytyväisyys opettajakunta ottanut innolla vastaan uudet opetuslaitteistot, jotka mahdollistavat entistä monipuolisemman opetuksen toteuttamisen 22
23 nuorisopalvelut Nuorisopalveluiden perustehtävänä on tuottaa laadukkaita hyvinvointipalveluita nuorille Lähtökohtana on osallisuus ja nuorten omatoimisuus, nuorten halu ja tarve hyvälle tekemättömyydelle Pääpainoalue ovat lähipalvelut, ennaltaehkäisevä työ, sosiaalinen vahvistaminen ja mielekkään sekä turvallisen tekemisen tarjoaminen nuorille Suunnittelukauden tavoitteet Sitovat tavoitteet vuodelle 2012 Mittarit ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen turvaaminen/kehittäminen Lasten ja nuorten osallistumis ja vaikutusmahdollisuuksien kehittäminen TAVoiTe 3 osaamisen varmistaminen ja henkilöstön määrän ja hyvinvoinnin turvaaminen TAVoiTe 4 Monipuolisten, laadukkaiden ja asiakaslähtöisten toimintojen tarjoaminen Kehitetään yhteistyötä perusopetuksen, toisen asteen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa Sosiaalisesti vahvistava pienryhmätoiminta Uusia toimintamalleja ennaltaehkäisevään työhön Nuorisotalojen ja -toiminnan suunnitteluun otetaan nuoret mukaan Jokaisessa nuorisotilassa on talotoimikunta tai vastaava Nuorisovaltuusto Päättäjät ja nuoret tapaavat tilaisuus Nuorisotiedotuksen kehittäminen ja laajentaminen Laaditaan nuorisopalvelujen henkilöstösuunnitelma Laaditaan henkilökohtaiset koulutussuunnitelmat Kehityskeskustelut Kehittämispäivien/johtoryhmän/tilatyöntekijöiden kokoukset Huolehditaan nuorisotilojen kunnossapidosta sekä niihin liittyvien turvallisuusnäkökulmien huomioimisesta Kehitetään ja lisätään kulttuurisen nuorisotyön laajuutta, bänditoimintaa ja kulttuuritapahtumia Kansainvälisen nuorisotyön kehittäminen Jatketaan vaihtoehtoisten rahoitusmallien hakemista Toteutuneen yhteistyön määrä Pienryhmien määrä Uusien mallien määrä Osallistuneiden nuorten määrä talotoimikuntien/ osallisuusryhmien määrä Nuorisovaltuuston lausuntojen määrä Tapaamisten määrä / nuorten määrä Nuorisotiedotuksen kävijämäärä ja toimintojen määrä Suunnitelma tekeillä Koulutusten määrä Kehityskeskustelujen määrä Kehittämispäivien, johtoryhmien ja tilatyöntekijöiden kokousten määrä Pelastussuunnitelmat tehty ja päivitetty Kaikissa taajamissa bänditilat, tapahtumien/osallistujien määrä Lähetettyjen/vastaanotettujen vapaaehtoisten määrä, kumppanien määrä, leirivuorokausien määrä, Youth in Action -ohjelman koulutuksiin osallistujien määrät Uusien toimintojen/mallien määrä 23
24 KunnALLiSTeKniSeT palvelut Kunnallistekniikan vastuualue vastaa katujen ja puistojen suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta, jätehuollon järjestämisestä, satamista sekä konekeskuksesta Suunnittelukauden tavoitteet Hirvaskankaan alueen jatkokehittäminen Sitovat tavoitteet vuodelle 2012 Kunnallistekniikan toteuttaminen hyväksyttävien sopimusten mukaisesti Mittarit Toteutuneet kohteet Kaupunkiympäristön laadun parantaminen Rantapuiston suunnitelmien jatkototeutus Asennetaan 5 uutta bussikatosta Toteutuneet kohteet Toteutuneet katokset TAVoiTe 3 Kunnallisteknisten palveluiden pääprosessit TAVoiTe 4 Vesihuollon kehittämissuunnitelma Määritellään pääprosessit ja käydään ne läpi Kehittämissuunnitelman käynnistäminen syksyllä 2012 yhdessä vesihuoltolaitosten kanssa, valmis syksyllä 2013 Prosessien läpikäynnin toteutuminen Suunnitelman käynnistyminen 24
25 TiLApALVeLuT Tilapalvelut vastaa kaupungin toimitilojen ylläpidosta, kunnossapidosta ja siivouksesta sekä hoitaa kiinteistöomaisuuteen liittyvät uudisrakennus- ja korjausinvestoinnit Tavoitteemme on tarjota kaupungin palvelutoiminnan käyttöön turvalliset, terveelliset ja hyväkuntoiset tilat kustannus tehokkaasti sekä taata kaupungin kiinteistöomaisuuden arvon säilyminen Suunnittelukauden tavoitteet Kiinteistöjen kunnon ylläpito suunnitelmallisella kiinteistönpidolla Kiinteistöjen energiatalouden parantaminen Sitovat tavoitteet vuodelle 2011 Kiinteistöjen huolto- ja kunnossapitosuunnitelmien käyttöönotto keskeisimmissä kiinteistöissä Energiakatselmusten suorittaminen keskeisimpiin kiinteistöihin Mittarit Huolto- ja kunnossapitosuunnitelmat otetaan käyttöön keskeisimmissä kiinteistöissä Kunnossapitosuunnitelmat julkaistaan myös Intrassa Energiakatselmuksia suoritettu 10 kpl TAVoiTe 3 rakennushankkeiden onnistunut ja kustannustehokas läpivienti Terveysasemahankkeen aikataulunmukainen aloitus Rakennustöiden aloitus aikataulun mukaan kesäkuussa 25
26 TonTTipALVeLuT Tonttipalvelut huolehtii omakotitonttien luovuttamisesta, kiinteistönmuodostuksesta asemakaava-alueella, kartta-asioista, rakennusvalvonnan mittauksista, osoitteista sekä kaupungin maa- ja metsäomaisuudesta Suunnittelukauden tavoitteet euref koordinaatiston käyttöönotto Tonttipalveluiden pääprosessi Sitovat tavoitteet vuodelle 2012 Äänekosken kaupunki ottaa uuden koordinaatiston käyttöön vuonna 2012 Maanmittauslaitos on ottanut uuden koordinaattijärjestelmän käyttöön ja tuki vanhalla KKJ- koordinaatistolle loppuu vuonna 2012 Määritetään pääprosessi Mittarit Koordinaatisto käytössä Prosessin selvittäminen 26
27 YMpÄriSTöVALVonTA Ympäristövalvonta vastaa ympäristölautakunnan alaisuudessa rakentamista, ympäristöä ja ympäristöterveyttä koskevista lupa- ja valvonta-asioista sekä toimialaa koskevasta neuvonnasta Lisäksi vastuualue tuottaa eläinlääkäripalvelut sekä huolehtii maaseutuelinkeinoviranomaisen toimintaedellytyksistä Suunnittelukauden tavoitteet Hyväksytyn ympäristöpolitiikan tavoitteet näkyvät vastuualueen suunnittelussa ja päätöksenteossa Kaupunkiympäristön laadun parantaminen TAVoiTe 3 pyritään seudullistamisesta johtuvan palvelurakenteen muutoksen hallittuun toteutukseen ja varmistetaan vastuualueelle jäävien ydinprosessien toimivuus ja vaikuttavuus Sitovat tavoitteet vuodelle 2012 Osallistutaan ympäristöohjelman valmisteluun työryhmissä kaikilla aihealuilla: Kaupunkiympäristön laadun parantaminen (myös omana tavoitteenaan) Energiaviisas toiminta Ympäristöturvallisuuden edistäminen Luonnonvarojen kestävä käyttö ja luonnon monimuotoisuuden säilyminen Ympäristökasvatuksen-, -osaamisen ja -tietoisuuden vahvistaminen Aktiivista ympäristönhoidon valvontaa kohdennetaan kaupunkikuvallisesti merkittäville alueille Rakennuslupahakemusten tason edelleen kehittäminen Ympäristöterveydenhuollon ja maaseutuelinkeinojen seudullistamisen valmisteluun osallistuminen ottaen huomioon asiakkaat, henkilöstö, talous ja prosessit Vetovastuu tulevilla isäntäkunnilla Määritellään ja kuvataan ydinprosessit rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun osalta Mittarit Vastuualueen osalta toimenpiteet ympäristöohjelmaa varten on määritelty Katselmuspöytäkirjat Pihasuunnitelmien määrä Arkkitehtitasoisen rakennussuunnittelun määrä Ohjaus- ja työryhmien kokoukset Valmisteluasiakirjat Prosessikaaviot 27
28 Hallintokatu 4, Äänekoski Puhelin Äänekosken kaupunki 2012 Ulkoasu: Mainostoimisto AD Alfred Oy Paino: Keski-Suomen Painotuote Oy 28
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI SUUNNITTELUKAUDEN 2013 2017 TAVOITTEET
1 Perusturvalautakunta 26.9.2012 liite nro 1 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI SUUNNITTELUKAUDEN 2013 2017 TAVOITTEET TOIMIALA/VASTUUALUE: Perusturva/Perhepalvelut TOIMINNAN PERUSTEHTÄVÄ: Lasten, nuorten ja heidän perheidensä
LisätiedotKaupunginvaltuusto
Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä
LisätiedotORIMATTILA. Kaupunkistrategia
ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto
LisätiedotTaipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016
Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,
LisätiedotPERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT
PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio
LisätiedotAkaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11
Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota
LisätiedotMYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020
Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten
LisätiedotKÄRKÖLÄN STRATEGIA VISIO
KÄRKÖLÄN STRATEGIA VISIO Kärkölä on ulospäin suuntautuva ja myönteisesti tunnettu, terve, itsenäinen, yhteisöllinen sekä menestyvä - ihmisen kokoinen kunta. ARVOT Luottamus Aktiivisuus Vastuullisuus Yhteisöllinen
LisätiedotSIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI
Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja
LisätiedotKärkölän kunnan KH KV KÄRKÖLÄN KUNTA puh Virkatie Järvelä
Kärkölän kunnan KH 4.9.2017 KV 18.9.2017 KÄRKÖLÄN KUNTA puh. 044 770 2200 karkolan.kunta@karkola.fi Virkatie 1 16600 Järvelä www.karkola.fi KÄRKÖLÄN STRATEGIA Sisällys VISIO... 3 ARVOT... 3 STRATEGIAN
LisätiedotOsaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille
Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,
LisätiedotKieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus
Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu kriittinen tavoitteet ja hankkeet Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Monikulttuurisuuden edistäminen ja hyödyntäminen Monikulttuurisuusohjelman
LisätiedotKriittinen menestystekijä. Mittari(t) Nykytaso Tavoitetaso 2022
Äänekosken kaupunki Perusturva 1(9) Perusturvalautakunta 26.9.2018 Liite nro 3 Sosiaalityö Mittari(t) Nykytaso 2019 2020 2021 Tavoitetaso 2022 Hyvät ja toimivat peruspalvelut asiakastyytyväisyyskyselu
LisätiedotLähtökohdat talousarvion valmisteluun
Lähtökohdat talousarvion valmisteluun Tilaajajohtaja Kari Hakari Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari 5.5.2014 Toimintaympäristö 2 Väestö Väestön kasvun osatekijät 3500 3000 2500 2000 1500
LisätiedotKasvun ja oppimisen lautakunta Liite nro 1 (1/9)
Liite nro 1 (1/9) Toimiala: Kasvu ja oppiminen Vetovoimainen, uudistuva ja kehittyvä Äänekoski Asiakas Toimialojen asiakastyytyväisyyskysely 3,7 3,7 3,9 3,9 3,9 4 Keskeisiä toimenpiteitä n saavuttamiseksi:
LisätiedotKemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2017
Kemin kaupunkistrategia 2025 2017 Kuntalainen ja asiakas Strategiset Tavoite vuonna 2017 Toimenpiteet tavoitteen Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen
LisätiedotMAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö
LisätiedotMarttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016
Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille
LisätiedotElinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle
Elinvoimainen oppiva kaupunkiseutu tavoitteet Kulttuurin liikunnan edelläkävijyys Ohjelma fyysisten olosuhteiden kehittämiseksi nuorisotoimen lautakunnan liikuntalautakunnan toimialalla Järjestö- harrastustoiminnan
LisätiedotTOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ
TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA
LisätiedotSEKÄ TOIMIALOJEN TAVOITTEET
Kaupunginhallitus 22.11.2010 liite nro 3 (1/37) 17.11.2010 11:56 KAUPUNKISTRATEGIA SEKÄ TOIMIALOJEN TAVOITTEET 2011-2014 Kaupunginhallitus 22.11.2010 liite nro 3 (2/37) 2 Tämän aineiston tarkoitus on kootusti
LisätiedotMittari(t) Nykytaso Tavoitetaso 2021
Toimiala: Hyvät ja toimivat peruspalvelut Kotona asuvien yli 75-vuotiaiden määrä 90% 91% 91,50% 92% 92,50% 93% Laitoshoidossa olevien yli 75-vuotiaiden määrä 2,88% 2,50% 2,50% 2% 2% 1,50% Tehostetussa
LisätiedotPÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ
PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ TÄMÄN VUOKSI SISOTE 1. Palapeli nimeltä Lapsen elämä: - Lapsi päivähoidossa klo 7-17, missä ja miten klo 17-07? Ja lomat, viikonloput? - Lapsi
LisätiedotKuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia
Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä
LisätiedotElinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Kulttuuripalvelut; tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle
Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu ; tavoitteet ja Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys Kulttuuri- ja museotoimen investointisuunnitelman
LisätiedotElinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa.
Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu ; tavoitteet ja Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. (8/2010)
LisätiedotKeski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia
Luonnos Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Ympäristöterveyslautakunta Kokkolan kaupungin strategian rakenne (BSC) Toimivat palvelujen järjestämistavat Strategiset päämäärät Kriittiset
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotTOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA
TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.
LisätiedotARVOT. Kehityshakuisuus. Asukaslähtöisyys. Avoimuus. Luotettavuus. Perusteltu ja selkeä valmistelu ja päätöksenteko
TOIMINTA-AJATUS Siilinjärvi luo hyvinvointia asukkaille elämän eri vaiheissa laadukkailla peruspalveluilla ja viihtyisällä elinympäristöllä yhteistyössä yritysten, yhteisöjen ja ympäristökuntien kanssa
LisätiedotPUOLANGAN KUNNAN HYVINVOINTIKERTOMUS 2017
Sivu 1 / 5 PUOLANGAN KUNNAN HYVINVOINTIKERTOMUS 2017 Vuonna 2017 kunta järjesti kuntalaisille peruspalvelut, huolehti infrastruktuurista ja kehitti kunnan elinvoimaisuutta asetettujen tavoitteiden mukaisesti
LisätiedotJULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN
JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan
LisätiedotKUNTASTRATEGIA
KUNTASTRATEGIA 2017 2021 KUNTASTRATEGIA KUNNAN TOIMINNAN OHJENUORANA MERKITYS JA OHJAUSVAIKUTUS Kuntalain (410/2015) 37 :n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan
LisätiedotKinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja
Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotHilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.
Hilkka Halonen toimitusjohtaja Meriva sr hilkka.halonen@meriva.com Hyvinvointi määritelmät Elintaso tulot, asuminen, työllisyys, koulutus ja terveys Yhteisyyssuhteet paikallis- ja perheyhteisyys, ystävyyssuhteet
LisätiedotSIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA
SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2016 Tulosyksikkö 1 -taso KEHITTÄMIS- JA HALLINTOPALVELUT Tulosyksikkö 1: Hallinto - vastuuhenkilö: talous- ja hallintopäällikkö HALLINTO TP 2014 TA+M
LisätiedotIISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010
IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 KAUPUNGIN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT perusturvallisuus tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus asiakaslähtöisyys omatoimisuus ja lähimmäisenvastuu avoimuus ympäristön kunnioitus
LisätiedotToimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit
Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja
LisätiedotPyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia
Pyhäjoella virtaa 2030 Pyhäjoen kuntastrategia Toimintaympäristömme VAHVUUDET 1. Hanhikivi 1-investoinnit alueelle ja liikenneyhteyksiin 2. Kunnan talous on vakaa 3. Hyvät ja toimivat peruspalvelut 4.
LisätiedotTalousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide
Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa
LisätiedotKAUPUNKISTRATEGIA Homma hoidetaan
KAUPUNKISTRATEGIA 2025 Kohdataan Alavudella Hyvää ja kaunista Homma hoidetaan UUTEEN KAUPUNKIIN VALMISTAUTUMINEN Alavudella on pitkään tehty strategista suunnittelutyötä kehittämisohjelmia laatimalla.
LisätiedotKemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2016
Kemin kaupunkistrategia 2025 2016 Kuntalainen ja asiakas Strategiset Tavoite vuonna 2016 Toimenpiteet tavoitteen Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen
LisätiedotKaupungin ydin- ja tukiprosessit. Kaupunginhallitus
Kaupungin ydin- ja tukiprosessit Kaupunginhallitus 28.5.2018 Järvenpään kaupunki Minna Lohtander 21.5.2018 Prosessien työstäminen Järvenpään kaupunki Minna Lohtander 21.5.2018 2 Uuden Järvenpään prosessien
LisätiedotElinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Kulttuuri-, Museo- ja Nuorisotoimen investointisuunnitelman päivittäminen lautakunnassa
Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Kaupunkistrategia n Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys Kulttuuri-, Museo- ja Nuorisotoimen investointisuunnitelman päivittäminen lautakunnassa (08/2010) Asian
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotHyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki
Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET
LisätiedotPalvelustrategia Helsingissä
Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin
LisätiedotTUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016
TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas
LisätiedotSuunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella
Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan
LisätiedotKoulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa
Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme
LisätiedotVESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA
VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon
LisätiedotLOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )
1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013
LisätiedotOulun palvelumalli 2020:
Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:
LisätiedotORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA
TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.
LisätiedotErityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari
Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä
LisätiedotLOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )
1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma
LisätiedotJoutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja
Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja 14.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotMikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori
Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia
LisätiedotUuden sukupolven organisaatio
Uuden sukupolven organisaatio Kaupungin palveluorganisaation perusrakenne asiakaslähtöiset ydinprosessit Organisaatiotoimikunta 16.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Strategiajohtaja Sakari Möttönen
LisätiedotToiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.
Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa
LisätiedotTalousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet
Talousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet Kaupunginhallitus 26.6.2017 1 21.6.2017 Uusi strategia ja talousarvio 2018 Tampereen uutta strategiaa laaditaan parhaillaan. Strategia ulottuu vuoteen
LisätiedotTavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,
SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan
LisätiedotMAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2011-2024 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2011 2024 1 (4) JOHDANTO Strategia kattaa kuluvan valtuustokauden lopun ja kolme seuraavaa valtuustokautta. Tavoitteena
LisätiedotMerellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI
Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet
LisätiedotLOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1
LOIMAAN JUTTU 2020 + Strategian uudistaminen / päivitys 2017- Kh 14.8.2017 oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 Strategia-uudistaminen/päivitys 2017- Uusi valtuustokausi 1.6.2017 2020 Sote-uudistus
LisätiedotKuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?
LisätiedotTOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA
TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa
LisätiedotSTM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet
STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio
LisätiedotPäämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta.
Espoo 24-09-2014 Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet:
LisätiedotKuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015
Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:
LisätiedotJyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja
Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja 9.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotKOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA
KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian
LisätiedotKUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65
KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii
LisätiedotKÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen
TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen
Lisätiedot2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.
Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana
LisätiedotKunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö
Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan
LisätiedotKoulun rooli syrjäytymiskehityksessä
Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta
LisätiedotMuseotoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle
Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Kaupunkistrategia n Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys 1. ITE-nykykansantaiteen valtakunnallinen erikoismuseo kansainvälinen rooli public private partnership (MSL)
LisätiedotTilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?
Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki
LisätiedotKasvu, oppiminen, perheet
Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen
LisätiedotToimialoilta on talousarvion laatimisen yhteydessä pyydetty esitykset vir ko jen ja toimien perustamisesta,
Perusturvalautakunta 50 26.09.2018 Perusturvan toimialan esitys henkilöstömuutoksista vuodelle 2019 779/01.01.00/2018 PETUR 26.09.2018 50 Toimialoilta on talousarvion laatimisen yhteydessä pyydetty esitykset
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013
LisätiedotMITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?
MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala 13.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Opetuksen järjestäjän tasolla kyselyyn
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN
1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen
LisätiedotKUNTASTRATEGIA
KUNTASTRATEGIA 2018 2021 Arvot IHMISLÄHEINEN VASTUULLINEN AKTIIVINEN Visio KARSTULA ON ELINVOIMAINEN KUNTA, JOSSA IHMISTEN ON HYVÄ ELÄÄ JA YRITYSTEN MENESTYÄ! Palvelut ja hyvinvointi IHMISTÄ LÄHELLÄ Karstunen
Lisätiedot50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja
50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan
LisätiedotHYVINVOINNIN TOIMIALAN ORGANISAATIORAKENNE
HYVINVOINNIN TOIMIALAN ORGANISAATIORAKENNE HYVINVOINNIN TOIMIALAN TOIMINTA JA TALOUS VUONNA 2018 Hyvinvointilautakunnan tehtävänäon vastata toimialansa palveluista kokonaisuutena ja palvelujen yhteensovittamisesta.
LisätiedotHYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE Hyvinvoinnin johtoryhmä
HYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE 2018-2021 Hyvinvoinnin johtoryhmä JOHDANTO Hyvinvointipalvelut tuottaa palveluja kaikille kuntalaisille. Palvelut pidetään houkuttelevina ja luotettavina. Palvelutoiminnan
LisätiedotVetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle
Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 - hyvinvointia koko alueelle -kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotTyö tukee terveyttä. sivu 1
UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää
Lisätiedot2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut
Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan
LisätiedotKAUPUNKISTRATEGIA
KAUPUNKISTRATEGIA 2017-2025 VISIO 2025 - Hulluna Huittisiin! Huittinen on turvallinen ja kehittyvä lapsiystävällinen kaupunki, jossa on yhteisöllisyyden ja hyvän ilmapiirin myötä hyvä elää ja yrittää.
LisätiedotMitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?
Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö
Lisätiedot