MIGRATIONSINSTITUTET SI I RTOLAISUUSI NSTITUUTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIGRATIONSINSTITUTET SI I RTOLAISUUSI NSTITUUTTI"

Transkriptio

1 MIGRATIONSINSTITUTET SI I RTOLAISUUSI NSTITUUTTI 1982

2 SIIRTOLAISUUS _ MIGRATION SIIRTOLAISUUSINSTITUUTTI MIGRATIONSINSTITUTET 9. vuosikerta, gth year Siirtolaisuusinstituutti-[4igrationsinstitutet piispankatu Turku 50 Peetoimittaja Editor uravr r\orvukangas Toimitussihteeri Assistant l\'4aija'liisa Kalhama Toimituskunta: Editorial boardi Siirtolaisuusinstituutin hallitus Administrative Board of The lnstitute of Migration puh Henkil6kunta: Olavi Koivukangas. ph.d., johraja vrl rsmo sdde;ring, tut kimussih teeri HUK Maija'Liisa Kalhama. to imistosihteeri Yo.merk. Seija Albrecht, toimistoapulainen Ekonomi Ritva VehniSinen, kirjanpit:iiii VTM Kai Lindstr6m, sy mposium-julkaisun toimittaja VTM Jouni Korkiasaari, tutkiia HUK Eija Suna, nayttelysihteeri Valokuvaaja Kari Lehtinen Aikakauslehti ilmestyy nelja kertaa vuodessa. Tilaushinta on 25lvuosi Valtuuskunnan pj. Prof. Jorma Pohjanpalo Tilauksen voi suorittaa maksamalla 25 mk Hallituksen pj. Postisiirtotilille TU ' 3. Prof. Vilho Niitemaa SI I RTOLAISUUSINSTITUUTIN HALLITUS ADMINISTRATIVE BOARD OF THE INSTITUTE OF MIGRATION 1982 I oim.joht. Tauri Aaltio Suomi'Seura r.y. Toim.piiiill. Alec Aalto U lkoasra inmin isterid Prof. Erkki Asp Turun yliopisto Hall.siht. Fredrik Forsberg Opetusmin isterio Prof. Lars Hulddn Helsrngin yliopislo Neuv.virkamies Juhani Ldnnroth Tv6voimam jnister jo Prof. Vilho Naitemaa Siirtolaisuusinstituutti VTM llkka Orkomaa Turun kaupunki Tutk.lait.ioht. Aimo Pulkkinen Veestoliitto Dos. Tom Sandlund Abo Akademi Kansi: Vuosisadan vaihleen Johannesburg o1i lansimarnen kaupunki leveine k3ruineen la monikerroksisine liikepalatseineen. Cover: Johannesbufg was at the lurn ol the century quite a West European rown with broad streets and hrgh business palaces TYPOPRESS OY Turku 1982

3 SIIRTOLAI SUUSI NSTITUUTIN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 1981 Siirtolaisuusinstituutin tarkoituksena on edistei siirtolaisuuteen ja maassamuuttoon liittyven tutkimusaineiston kerdyst;. tallentamista ja dokumentointia, suorittaa ja edistad siirtolaistutkimusta, julkaista siirtolaisuutta koskevia tieteellisid tutkimuksia ja esityksia sekii kehitted yhteistoimintaa ia rydnja' koa korkeakoulujen ja muiden tutkimuslaitosten ja alan yhteisojen kanssa. Edelleen instituutin tehtaviin kuuluu informoida ja koordionoida siirtolaistutkimuksesta ja siihen liittyvista kysymyksistd eri tahoja seke kotimaassa ette ulkomailla. Siirtolaisuusinstituutin toiminnalliset mah' dollisuudet ovat ratkaisevasti parantuneet toimikauden aikana. Tehen vaikuttivat olennaisesti Turun kaupungilta vuokratut uudet toimitilat, jotka aikaisempia paremmin ovat vastanneet instituutin eri to imintamuotojen tarpeita. Toisaalta instituutin taloudelliset resurssit ovat olleet niukat, josta johtuen toimikauden aikan alkavaksi suunniteltu tutkimussihteerin toimen hoito jouduttiin siirtamaen alkavaksi vasta Helpotusta taloudelliseen tilanteeseen toi opetusministerion kertomusvuoden lopulla mydnt,me markan lisdm66rdraha. Tutkimustoiminta Siirtolarsuusinstituutin tutkimustoiminnassa vuonna 1981 on painopiste ollut Australian siirtolaisuuden tutkimuksessa ia Ruotsista palanneita koskevan tutkimuksen keynnistamises$. TAmen liseksi instituutissa on jatkunut vuosina maasramuuttaneita koskeva tut kimusproje kti ja siihen liittyvet osaprojektit keskuspakoinen muuttoliike ia maassamuutto ty6voimapoiitiikan kannalta. Seka siirtolaisuutta ette maassamuuttoa on sen siiaan tarkasteltu toimikauden aikana val' mistuneessa Lantisen Uudenmaan muutto' liiketutkimu ksessa. Tutkimusprojektit Australian siirtolaisuuden tutkimuksessa on, suoritettu materiaalin keruuta Australiassa, jonne Olavi Koivukangas teki lahes 3 kuukauden tutkimus- ia materiaalin keruumatkan keveelle. i/atka liittyi osana pohjoismaiseen Australian siirtolaisuuden tutkimusprojek' tiin, jonka puitteissa 3 ruotsalaista ja I suomalainen tutkija on kerennyt materiaalia Australiasta seke solminut kontakteja jatko" tyoskentelyt varten. Koivukankaan keream;n aineiston jerjestaminen ja analysointi alkoi Siirtolaisuusinstituutissa toimikauden lopulla. Tuloksena on voitu kirjata runsaasti erilaista ldhdematetiaalia arkistoista ja kirjastoista, ioko alkuperaisinii tai valokopioina ia mikrof ilmein6. Liseksi henkildhaastatteluja n. 30 tuntia seke yksityishenkiloilta kerettye materiaalia kirjeitii, valokuvia {n kpl), asiakirjoja, painotuotteita,ja esineistiie. Olavi Koivukankaan matkaraportti Australian siirtolaisuuden tutkimus on iulkaistu Siirto lais us-m igration aikakauslehd ss6 2/ 198t. Toimikauden lopulla ryhdyttiin valmistelemaan Turussa helmikuussa 1982 pidettivaai kansainv6listd Skandinaavisen Australian siir' tolaisuuden tutkijasymposiumia.

4 &.* s c& * w _& tr & & * q Siirtolaisuusi^sriruuttr pa:jsi muutrarna3n Turun kaupunqr5ta vuokrarluihin ioimitiloihin iammikuussa 1981 Kuvassa avatarsvleisoe. Vuonna 1980 k6ynnistynyt L;ntisen Uudenmaan muuttoliiketutkimus valmistui toimikaud n aikana. Tutkimuksen tilaajakunnat Hanko, Tammisaa.i, Karjaa, Pohja, Tcnhola, Inkoo ja Siuntio ovat kaikki kaksikielisid ja ovat useina vuosina kersineet voimakkaasta muuttoliikk esti. Tutkimukson tavoitteena oli etsia keinoja muuttopaineen, scka siirto' laisuuden ette maassamuuton, veh ntimiseen. Tutkimuksen rahoituks sta vastasivat vuonna 1980 tutkimuskunnat ja vuonna '1981 tydvoimaministeri6. Tutkimusraportti Aria Munter, Lentirn Uudonma.n muuttohrlukluu3-.ia elirplotuhdotutkimur. 224 s. + liitteet, luovuteniin tilaajakunnille heinskuusra. Tutkimus on tarkoitus julkaista ruotsinkielisenai Svenska Litteratursdllskapetin sarjassa mahdollisesti suomenkielisend Siirtolaisuusinstituutin monistesarjassa. Tut kimusaineistoon perustuva artikkeli Suomenruotsalaiset ia muuttoliike ilmestyi Arja Munterin kirjoittamana Siirtolaisuus-lMigration aikakauslehdessd 3/ Suomen ja Ruotsin vilinen muuttoliike k6entyi paluuvoiltoiseksi vuoden '1981 aika' na, silla ma.raskuun loppuun mennessii Suameen voitiin todeta palann en 1l 193 Suomen kansalaista ja Ruotsiin muuttr vastaavasti 6 611, muutlovoitto Suomelle Paluumuuton liseentymisen myiiti on alettu kiinnittee yhe enemman huomiota my6s paluumuuttoon liittyviin ongelmiin. Tiedonja inforr,roinnintarvetta on esiintynyt erityisesti muuttajien ty6llisyyteen, asumiseen, lerveyteen seke lasten koulunkdyntiin liittyvissa kysymyksiss6. Niiistd tydllisyys, asuminen ja lasten kou lun kryntiongelmat ovat tutkimuksen kohteena "R uotsista palanneet" tutkimuksessa, jonka rahoitlrvat asuntohallitus ja tydvoimaministerid. Tutkija Jouni Korkiasaari perehtyi toimikauden aikana tutkimuksen aihepiiriin. laali tutkimuksessa keytettev.n kyselylomakkeen ja suoritti esitutkimuksen 51 koehenkildlle. Varsinainen tutkimusaine isto kerettiin tammikuussa 1982 postikyselyne; otos 1500 Ruotsista vuosina palannutta henkil6e on keritty viestdn keskusrekisteriste. 2

5 Kertomusvuoden aikana Siirtolaisuusinstituutissa jatkui myajs tammikuussa 1980 keynnistynyt kaksiv!otinen maassamuuttoproiekti, jonka rahoittaa Suomen Akatemian yhteiskuntatieteellinen toimikunta. Tutkimus on yhteisproj'ekti tydvoimaministeridn ja tilastokeskuksen kanssa ja siin, tutkitaan vuosina maassamuuttaneiden elinolosuhteita. Otoksen suuruus on 1800 henkilde ja vertailuaineistona 1100 paikallaan oysynytte. Projektin tutkijana loimii VTL lsmo Sodeiling. Maassamuuttoprojektin ongelmanasetteluna on 1l kerki muuttavat, 2) miksi muutetaan, 3) miten muutetaan ja 4) millaisin seurauksin muutetaan. Problematiikkaa on lehestytty tarkastelemalla, mrten eri muuttovirrois. sa {maaseudulta maaseudulle, maaseudulta kaupunkiin, kaupungista maaseudulle ja kau' pungista kaupunkiin) muuttaneiden muuttoprosessit eroavat toisistaan- Tutkimustuioksia verrataan myds viimeisimpiin ja keskeisimpiin Buotsin siirtolaisuutta koskeviin tutkimustuloksiin. Varsinainen tutkimustyd pddttyi vuoden l98l lopussa. Lopullinen tutkimusraportti on tarkoitus julkaista Siirtolaisuusinstituutin sarjassa. Tutkimusaineistoon perustuen on Vaest6ntutkimuksen Vuosikirjassa ilmestvnyt lsmo S<iderlingin kirjoittama artikkeli The Basis of Internal Migration Research. Yearbook of Population Studies in Finland 1981, vol. X IX, Tutkimusproiektin suunnitteluvaiheessa todettiin tiedontarvetta kaupungista maaseudulle suuntautuneesta muuttoliikkeeste. Maassamuultoprojektrn arnersloa kaytetrirn rem6n tutkimusteht.:,en selvittdmiseen Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksella '15 suoritetussa sl,urimman kaupungin laht6 m(ruttoa tarkastelevassa lutkimuksessa. Tutkimus Suomen suurimpien kaupunkien lihrijmuuttaiat vuosina , tutkijoina Jouni Korkiasaari, Kai Lindstrdm ja lsmo Sclderling on ilmestynyt sarjassa Turun yliopiston sosiaal ipolitiikan laitoksen julkaisuja A:4-1981, 116 s. + liirteet. Toisena erillistutkimuksena maassamuuttoprojektin aineistosta tutkittiin maassamuuttoa tyovoimapolitiikan kannalta. T:issa tyaj, vcimaministeridn rahoittamassa tutkimuksessa tarkasteltiin maassamuuttaneiden sosioekonomista rakennetta, muuton syitd ja muuttotapahtumaa seka muuton seurauksia ja u udelleenm uuttoha lu kuutta - Painopiste tulkimuksessa oli muuttajien tydhdn ja tydolosuhteisiin liittyvissii kysymyksisse- Tutkimusraportti Jouni Korkiasaari, Vuosina maassamuuttaneot tytivoimapoliittisesta nekiikulmasta tarkasteltuna on ilmestynyt tydvoimaministeridn sarjassa Tyaivoimapoliittisia tutkimuksia N.o 27llokakuu '1981, i41 s. +liitteet. Lausunnot Lisaksi maassamuuttoprojektin aineistoa on tarkoitus kaytted Tampereen yliopiston aluetieteen laitoksella tekeille olevissa pro gradututkielmissa. Tutkimusaiheena ovat kehitys' alueitten muuttoliikkeet. lvyds Turun kau' pungin tilastotoimiston maassamuuttoiutki' muksessa on kiiytetty projektin tulostusma' teriaalia. Siirtolaisasiain neuvottelukunta (SAN) pyysi eri tahoilta lausuntoa v julkistetusta viidenneste mietinndste, jossa se oli laatinut perusteet Suomen siirtolaispoliittisille peri' aatteille. Lausunnossaan Siirtolaisuusinstituutti korosti siirtolaispoliittisten pefiaatteiden terkeytta ja yhtyi neuvottelukunnan esitykseen, ettei Suomi voi hyddyntie mui' den maiden siirtolaispoliittisia periaatteita ja lahtokohtia. vaan toiminnan perusteet on luotava omista vaatimuksista ja edellytyksista lahtien. Toisaalta instituutti toteaa mietinndn je;neen monilta osin puutteelli. seksi, siins ei esim. riittdvasti kiinnitete huomiota muuton syiden moninaisuuteen ja mietintd keskittyy ehka liiaksi Pohioisrnaisen muuttoliikkeen tarkasteluun. Lausunnossaan Siirtolaisuusinstituutti korostaa myds siirtolaispoliittisen tutkimusohielman aikaansaamista ja toivoo siirtolaisasioide hallinnon jirjestemisest6 perusteellista ja avointa keskusrelua.

6 t w"-"a':: Prof.Jacob Heikkinen irichioanista USAsta alusti amerikansuomalaisten kirkollisesta elamasta ja sen alkuvaihoista- Keskusteliioina mm. Keiio Vartanen, Juha Pentikainen, Olavi Koivukangas ia John O Virtanen. Koulutus- ja yhteistyaitoiminta Australian matkan aikana - helmi-huhtikuussa 1981 Olavi Koivukangas piti kolmessa Australian yliopistossa esitelmia tai seminaareja, neljbssii Suomi.Seurojen tai seurakunnan jerjestiimesse tilaisuudessa luentoja diakuvin liihinne Suomen Australian siirtolaisuudesta sekd antoi nelj; radjo- ja viisi lehtihaastattelua. Australian National Universitysse Canberrassa hen oli 'visiting fellow' kaksi viikkoa. Dos. Nils HAggstrdm ja toht. Lars Erik Eorgeg6rd Uumajan yliopistosta kivivat tutustumassa instituutin toimintaan maaliskuussa ja kartoittivat samalla yhteistydmahdollisuuksia mu uttoliiketutkim uksen alalla. Suomesta Ruotsiin suuntautunut siirtolaisuus oli Lundin yliopiston lastentarhanopettajien kou lutusryh malle pidetyn luennon aiheena. Tiimi ruotsinsuomalaisten laslen opettajiksi valmistuva kolmentoista henkilonryhme vieraili instituutissa 1.4.'1981. Luennon piti lsmo Sdderling, Siirtolaisuusinstituuttia ja sen toimintaa esitteli l\4aija-liisa Kalnama. lsmo Sdderling luennoi Nairvossa pidetyssii Kirjaisten Kesalukiossaiheesta "Muuttolii' ke yhteiskunnallisen muutoksen kuvastajana. lvlultietniska Samordningskommittdn {MEKS) Upsalasta (15 henkiloa) vieraili Siirtolaisuusintituutissa, Turun yliopistossa ja Abo Akademissa tarkoatuksena tutustua niiden laitosten toimintaan, tutkimushan kkeisiin ja mahdollisuuksiin solmia yhteistydprojekteja. Olavi Koivukanqas kertoi vierailijoille instituutin toiminnasta ja Australian siirtolaisuuden tutkimuksesta, ls mo Sciderling maassamuuttoprojektista, Arja lmunter tutkimuksestaan ohi tyonv;lityksen Ruotsiin muuttaneista ja L;ntisen Uudenmaan muuttoliiketutkimu ksesta seka Jouni Korkiasaafi Ruotsista palanneita kbsitte, lev;sta tutkimuksesta. 4

7 Elokuussa instituutissa vieraili Portland Oregonista USA :sta seitsemantoistahenkinen ryhme maantieteen ja historian opeftajia, jotka osoittivat erityista mielenkiintoa nayttelya Suomalainen siirtolaisuus Yhdysvaltoihin ja instituutin tutkimus- ja julkaisutoimintaa kohtaan. Siirtolaisuusinstiluutti ierjesti toimikauden aikana myos kaksi vierailuluentoa, ioihin kutsuttiin kuulrl'oita Turun yliopistosta ja Abo Akademista: 1. Prof. Jacob W. Heikkinen Michiganista USA:sta alusti aiheesta a merikansuomalais. ten kirkollinen elima ja sen alkuvaiheet. Kes' kustelijoina oli 1l tutkijaa. 2. lvlarraskuussa instituutti jerjesti australialaiselle prof. Reginald Appleyatdille luentokiertueen Suomessa. Prof Appleyard luennoi Oulun yliopistolla, Tampereella. Helsingis$ ja Siirtolaisuusinstituutissa. Instituutissa pidetyn luennon aiheena oli "Contemporary lssues in International l\4igration". Osallistuminen muualla jbrjesteltyihin tilai' suu ksiin Ruotsinsuomalainen kulttuurirahasto jerjesti yhdessi Ruotsin Pohjola-Norden yhdistyksen kanssa Virmlannin suomalaisen kulttuurin symposiumin Karlstadissa l Siirtolaisuusinstituutin dustajana sympo' siumiin osallistui lvlaija-liisa Kalhama. Ruotsin Suomalaisseurojen Keskusliitto {RSKL) jiiriesti Hanasaaressa Siirtolaisv;hemmistdt ja demokraattinen tutkimus-seminaarin, johon instituutista osallistuivat Olavi Koivukangas ja lsmo Sciderlrng. Marraskuun 9,'11. pbivinb jbrjestettiin Kra' kovassa Puolassa valtamertentakaiseen muuttoliikkeeseen kohdistunut siirtolaistutkijoiden symposium "Emigration from Northern. Central and Southern Europe: Theoretical and Methodolog:cal Principles of Research". jossa dos. Keijo Virtanen Turun yliopistolta edusti myds instituuttia. Roomassa jiirjestettiin paluumuuttoa k;sittele!a konferenssi 11.-' Siirtolai' suusinstituuttia edustj konferensrissa dos. Tom Sandlund Abo Akademista. Muu tutkimustoiminta Edelldmainittujen vierailujen ja luennoitsijoiden lisiiksi instituutissa on kuluneen toimikauden aikana kiiynyt yksitt;isia tutkijoita ja opiskelijoita sekd kotimaasta ette ulkomailta. Instituutin taholta on pyritty avustamaan ja neuvomaan heita lahinne tutkimusmateriaalin hankinnassa. Lisaksi instituutti on aktiivisesti pyrkinyt tiedottamaan omista tutkimuksistaan ja toiminnastaan lahett;- mslld yhteensi 6 tiedotetta julkiselle sanalle. Suomen Kartaston v valmistuneessa vihossa No 210 on luku "Siirtolaisuus" Olavi Koivukankaan kirjoittama. Neyttelytoiminta Kertomusvuoden aikana on nbyttelytoiminnassa keskitytty Ruotsin siirtolaisuuden niiyttelyn vuonna 1980 alkaneen Ruotsin kierroksen jatko-organisointiin- Neyttely Oi lvlaamme Suomi Vrrt Land VSrt Land - Siirtolaisuus Suomesta Ruot' siin kautta aikojen - Utvandringen frin Finland till Sverige genom tiderna rakennettiin vuonna Sen tarkoituks na on lisdte tiet;myste Suomesta Ruotsiin suuntautune sta muuttoliikkeesta ia sen historiasta. Neyttely muodostuu valokuvista, tekstipa' neeleista ja erilaisista museoesineisti. Se on rakennettu asiantuntijoiden laatimien kdsikirjoitusten pohjalta. Niim5 kasikirjoitukset on julkaistu n ytteluiulka isu na, joka on toistaiseksi ainoa kokonaiskuvaus siirtolaisuudesta Suomesta Buotsiin. Nayttely on aloittanut kierroksen Ruotsissa Gdteborgissa , jossa se oli 2.1' saakka. Ti;men pa;hayttelyn lisiiksi oli Gciteborgin Historialliseen Museoon raken'

8 Siirtolaisuus Suomesta Ruorsiin kautta aikojen nayllelyn avajaiset Vasterasin Linnan pihalla. NaVttelyn kier teessa Ruotsissa jarjestiv:it neyttelypaikkakunnat erilaista oheisohjelmaa nayrrelyn yhteyteen. nettu G6teborgin suomalaisia kasitteleve oheisnayttely nimeltedn Finsk Sisu i Gdteborg/Suomalainen sisu G6teborgissa. Lisdksi Historiallinen Museo ja Liinsiruotsalainen yhteisty6komissio jarjestivet yhdessd paikallisen suomaiaisyhdistyksen kanssa luento- ia musiikkitilaisuuksia. NAyttelyyn klivi tutus tumassa Gdteborgissa noin henkilctii. NSyttelyn suurimmaksi menestykseksi voidaan katsoa sen padseminen Tukholman Nordiska iluseetiin, joka on Buotsin arvos' tetuin museo ja jonka nayttelyt ovat korkeatasoisia jz, keraavat y,eeosd suurel katsojamiiiret. Nayttelyn avajaiset pidettiin Tukholmassa Suornen ltseneisyyspaiv;ne ja kun neyrtely paattyi siel '1981 oli sen n:ihnyt yli henkilda. Samalla neyttely oli saanut runsaasti palstatrlaa seka ruotsalaisrtsa elta suomalarsissa paive lehdissa. Myds Nordiska Museetin tiloissa p;;neyttelyn lis:iksi oli esilld oheisneyttelyj;. lvluseo itse valmisti tunnetun varmlann intut k ijan Nils Keylandin kokoelmiin peruluva niiy telyn, ja Tukholman suomalaisseurat se seurakunta omaa toimintaansa ia histgria sa valaisevan oheisnayttelyn. Nordiska Muse jarjesti yhdessa suomalaisseurojen kans n;yttelyn yhteyteen luentosarjan, jossa tue noitsijoina olivat prof. Pertti Virtaranta He singin yliopistosta, pe:ijohtaja Tor Palmlu Ruotsin maahanmuuttovirastosta {SlV Ruotsin siirtolaisministeri Karin Andersonj pii;toimittaja Unto lmiettinen Helsingis Lisaksi jarjestettiin erilaisia m usiikkitilaisuk sia. Varmlantiin, yhdelle Ruotsin vanhimm suomalaisalueista. neyttely siirtyi kesaku 5. piiiviinii 1981, joiloin se avattiin Var lannin museossa Karlstadissa. Teelte naytt ly siirtyi elokuussa Vastmanlannin museo Vasterdsin linnan kuninkaansaliin, lossa oli esilla lokakuun 4. p'tueer' saakka. Kes kausi verotti kivijemaiiriit, kuitenkin n;ytt lyyn tutustui nsilldkin paikkakunnillay teensa noin henkilciii. Kummassa paakassa oli myos patkallisten suomalai 6

9 Yhdysvalloissa 50 vuorta siirrolaisena ollut, nykyisin Turussa asuva, 87-vuotias Albert T6lli lahjoitti Siirto' lajsuusinsrituurille palkintokokoelmansa, jotka han on voittanut kevelykllpailuassa USAssa. distysten valmistamat heidan omasta toiminnastaan kertovat oheisneyttelyt. Lokakuun 10. piiivdnd 1981 nayttely avattiin Falunissa Taalainmaan museossa. Museo oli jo etukdteen jakanut paikallisten koulujen opettajrlle n;yttelyjulkarsun tulustumis ta varten,a niiyttelyn saavuttua museo valmisti koululaisille kyselylomakkeen ndyttelyn sisell6std. l\4uuta oheisohielmaa oli mm. bussimatka Grangarden suomalaisseuduille, pelimannijuhla, Borlangen Suomi-Seuran esrtys sek; kaksi luentoa suomalaisesta siirtolaisuudesta. Varsinaista oheisneyttelya Falunissa ei ollut, mutta musco oli valmistanut kartan Taalainmaan suomalaisasutuksesta. Neyt telyssa kavijditten m;ire Falunissa oli ' hen k ilnii. Falunista nayttely siirtyi Haaparantaan. jossa se avattiin Ruotsinsuomalaisten Kansankorkeakoululla. N;yttely on Haaparannassa saakka, jonka jelkeen se siirtyy Suomeen. Yleishavaintona ndyttelyn kiertimisesta Ruotsissa on todettava, ettd se her;tti jokaisella paikkakunnalla suurta kiinnostusta ja otettiin mielenkiinnolla vastaan. Nayttelyn lehdist6sse saama huomio oli poikkeuksefta myonteist;. Nayttelyjulkaisuja myytiin noin 1000 kappaletta ja iisiiksi Pohjola'Norden yhdistys on tilannut site 1300 kappaletta jaettavaksi Ruotsin kouluihin oheislukemistoksi. Kaiken kaikkiaan voitaneen sanoa, ette n;yttely saavutti sille asetetut tavoitteet ja vei hyvin perille tietoa ja heretti kiinnostusta suomalaista siirtolaisuutta ja sen perinnettd kohtaan Ruotsissa, jossa ndyttelyn nahneitten kokonaismedre oli yli Dokumentointi, arkistointi ja kirjasto Arkisto Siirtolaisuusinstituutin arkistoinnin tavoitteena on koota ja tallentaa erilaista siirtolaisten elemeen ja itse muuttotapahtumaan liittyvae aaneistoa. Tite tavoitettaan instituutti on toteuttanut vastaanottamaila lahjoituksia

10 vanhoilta siirtolaisilta, heiddn jirjest6iltaien, yhdistyksilta6n ymslta eri puolilta maailmaa, seke seuraamalla lehdistcissi ilmestyvis kirjoituksia ja keriidm6llii valokuvia ja erilaista esineistde. Siirtolaisuusinstituutin iiirjestetty arkistoaineisto jakaantuu kolmeen osaan: lahjoituksarkisto {alkuperaisia ja kopioituia seka julkaistuja ja iulkaisemattomia asiakir' joja), valokuva-arkisto ja lehtileikekokoelma. Arkiston lahjoittajaluettelon mukaan (Liite 1) lahjoituksia on vastaanotettu 19 jairjestolta ja 205 yksityishenkildltii. Aineistokohtaisessa luettelossa (Liite 2) on luetteloitu ar' kistossa $ilytetttvat ulkosuoma la islehdet, juhlajulkaisut, historiikit seke sanoma- ja aikakauslehdet, joista valitettavan usein on kuitenkin saatu vain hajanumeroita. Taman liseksi luettelossa on mainittu tarkeimmet arkistossa sdilytettavet kiisi kirjoitukset. Valokuva-arkistossa oli toimikauden lopussa jariestettyie valokuvia maittain seuraavasti: USA 316 kpl, Kanada 19 kpl, Australia 225 kpl ja Suomi l1 kpl. Kirjasto Vastaanotettuja mutta kertomusvuoden lopussa jerjest5m5tte olevia lahjoituksia on 69 kappaletta. Siirtolaisuusinstituutin kirjasto toimii lahin' nd laitoskirjastona, josta kuitenkin annetaan myds lainauksia laitoksen ulkopuolisille. Kirjaston erikoisalana ovat siirtolaisuus- ja maassamuutto sekii niiihin liiheisesti I i ittyver kysymykset. Tutkimuksia ja julkaisuja {n kappaletta) on pyritty hankkimaan etupaesse lahjoituksina ja vaihtosuhteina kotimaasta ja ulkomailta, mutta jonkin ver' ran on jouduttu myds ostamaan vaikeasti hankittavaa tutkimuskirjallisuutta. Kaunokirjallisuuden osalta pyrkimyksene on koota siirtolaisten itsense kirjoittamia teoksia. elemiikertoja, matkakuvauksia yms- Teosvali' koiman hoidon lisdksi kirjasto pyrk avustamaan tietojen hankinnassa erilaisissa yhteyksissa. Siirtolaisuusinstituutin kiriastoon saa- puu myds siannollisesti eri puolilla maailmaa ilmestyvid u lkosuomalaislehtia (Australiasta 4, USA:sta 5, Kanadasta 3 ja Ruotsis' ta 13) sekii tieteellisie aikakauslehtib. Julkaisutoiminta Siirtolaisuusinstituutti on kuluneen toimikauden aikana keskittynyt vuonna 1980 saavutettujen tulosten kirjaamiseen julkistamiseen. Rovaniemellii kesiikuussa 1980 pidetyn kveen isem inaarin esitelmat pidtettiin julkaista suomen- ja norjankielisen6. Kertomusvuonna saatiin kaenndstydt valmiiksi ja aloitettiin varsinainen painotyd. Julkaisun toimittajana on Maija-Liisa Kalhama. Myds lmuuttoliikesymposium 1980-raporttia on toimitettu kuluneen vuoden aikana. Laajasta aineistosta puolet on oikoluettu, mutta julkaisun lopullinen valmistuminen siirtyi tulevan toimintavuoden puolelle. Raportin toimittajina ovat Olavi Koivukangas, Raimo Narjus ja Kai Lindstrdm. Ruotsin siirtolaisuuden ndyttelyjulkaisusta jouduttiin ottamaan lisepainos toimintavuoden aikana. Uusintapainoksessa on pyritty korjaamaan havaitut puutteellisuudet ia viimeisu lukua "Siirtolaisuus Ruotsiin toisen maailmansodan jdlkeen" on teydennetty ajanmukaisilla tiedoilla. Aikakauslehtea Siirtolaisuus'lvligration ilmes' tyi 4 numeroa. Siihen siseltyi yhteensi 134 sivua, 13 siirtolaisuutta tai muuttoliikkeit; yleensd kdsittelev;d artikkelia seka runsaasti erilaista tiedotusta. Siirtolaisuusinstituutin hallintoelimia ovat valtuuskunta ja hallitus, ioiden teht;vana on tukea ja valvoa instituutin toimintaa. Val tuuskunnan puheenjohtajana v toim; prof. Jorma Pohjanpalo se kokoontui kaksi kertaa. Hallituksen puheenjohtaja oli proi. Vilho Niitemaa. Hallitus kokoonlui toiml kauden aikana 4 kertaa. I

11 a- Yhdistyslen ja lahon n arkrnolahjoiiukssr USA Kipin;'Kerho lnc. Knights of Kaleva Palmunlaakson Maja 60 Suomi Conterence New Port Richeyn kiriasto Suomi-Hovi migrantinsrirulet Emigrantregistret Karlstad Ruotsrnsuomalaasten Arkisto Tukholma RlJotsan M taltirydvaentiitro Tukholma Buoisin suom.kiel.seurakun Tidningarnas TelegrambyrE Suomi E.ela-Pohianmaan Maakunta tiiilo Helsingin ylaopiston kirjasto Museovrrasio Suomen Hdyrylaiva Osake Suomi-Seura Turun ylioprston kirjasto Valio meijerien keskus, osuusliike Abo Akademis I'bliotek Yksityishenkil6itt n lahjoirukser usa Aarnos, Elina Alli Aa.nos, Vi,jo Evert Ahola, Olga Anderson, David Anderson, Herman Springlield New Port Richey N.Y. Tukholma seinajoki Hetsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Abo New Port Richey, Fl Detrott New Port R ichey, Fl Harju, Hilda Heinonen, VAinb Hilden, H ilma D. Hilt, Hilda H ill-cooke, Ruth lho, Makko Jho, Selma Jokinen, Oswald Jr/rmu, Est r Kallio Kallio, N4atti Ausosri Kataia, Niilo Katajisro, Arvo Ketonen, John. Kettunen, Johanna Koivisto, Elna Koivisto,6unnar Koivisto, Herman Kolehftainen, 8 ty Kol6hmainen, John L Komulainen, Esko Vihrori Koski, Simo Koskinen, Hugo Kovanen, Suto Kuisti, Lempi Laaksonen, Viljo Lahti, lda Maria Lammi. Selma Larson, Laila Leino, Hilma Leinon sisarukset Lenrpio, Hilppa ja Paavo Lepisto, Eeli Landf6rs, Karl Lipponen, lmaija Jessup, Gaorgia Florida California Miami, Fl Keski-Florida Timmins, Ohio Ewen, l,lichigan Jessup, Georgia Florida Florida Lake Wonh, Fl Florida New Port Richsy. Fl Ohio New York, N.Y. New Porr Richey, Fl Lake Worth, Fl Jessup, Georgia Lake Wor1h, Fl New Porl Richey, Fl New Porl Richey, Fl Beck, Arthur Beck, Jenny Bjelke, Lempi Braski, John Carlson, Edvrn Carlson. Leo Ekman, Katri Fox, Ooni Friberg, Eino F riis, Torni Gonsen, Risio Haapanremi, Marlatta Brooklyn, N. Y. Niiami. Fl Silver Spring, Matela, lvlaria Sofia Mekela. Selma Mdki, Jussi Niskanen, Lili Nyman, Gusr Oja, Emil Oia, Tyyne Olin, Elis Arigusr Olkio, E. A. Owen, Hera WashinEtoh Surlingarne, Calif. Keski Florida Conn., Ohio New Porr Richey, Fl Baltirhore, Marytand S at1le, Washingron

12 Paananen, Vilma Puikkonen, Vilho Ragnell, Arthur Rais, Vilho Johannes Rissanen, Simo C. Roslin, Maissi Saalelma, Saimi Saarinen, Toivo Sahlman, Urho Salmen, Hilja Salmi, Oskar Sandberg, Arthur Sorsa, Oskara Stenfors, Hanna Stewens, Hulda Sunell, Hugo Suojansn, Reinoja Martha Suvanen, Saimi Talas, V?iinii Tanner, Nlarjatta Tommola, Vihtori Tuominen, Paavo Wanrin, Anna Elina Wargelin, Raymond W- West, Emil ja Fanny Wintturi, Helmi lmarja Akersten, Hsikki Akersten, lrja Kanada Kaksonen, Uuno Koskinen, Eino Jaakko Aunrelid Aalro, llma.i Akerman, Emil Anttila. Lorna Armslrong, P. Bleakley, J. Carlb rg, Runar Fabritius, Leo Hanhini6mi, Emil H ntula, Vaino Hilton, George lsotalo, Stina Jervelainen, Ville Kippo, Viljo Korpin6n, L. : _. New Port Richey, Fl Jessup, GA FI New Porl Richey, Fl Jessup, GA Naples, Fla Nwa Port Richey, Fl FI Stockbridge, MA Silver Spring, Md New Port Richey, Fl Lake Worrh, Fl New Port Richey, Fl Sonoma, Cal. New Port Richey, Fl Sudbury, Ont. Timmins, Ont. Sydney Cheltenhamn, Vic. Geraldton, WA Swan Hill, Vic. Brighton-Le Sands, NSW Safety Bay, WA Northmead otd Alberton, SA Tasmania Boronia H obart Lindstrdm, Agatha Loorats, Eino Mekela Reijo Nordlang, R.V. Ramstadius. Ragnar Rasi, Jaakko Savimdki. E. Seppenen, Z na Sivonen, Pauli Tanner, Harald Tarvainen, Aleksi Tuomi'Fabritius, Annikki Ullner, Karl J. Uotila, Heimo Ruoisi Laakkonen Risto Malka Kaapo Sainio [ratti A. Suomi Aalto, Otso Ahlb rg, Einar Asikainen, Raili Byman, Alf Copeland, William R. Eskola, Risto Fas rlund, Olga S. Forsberg, Fredrik Hakola, Aarne Halonen, E-L. Hastela, Leena Heikkinon, Helge Herki, Pentti ja lrma Hiitonen, Unio HuhtamAki, Signe lkavalko, Lempi Jakola, Lauri Jernefelt, Rva Kinnunen, lvl L Koivistoinen, Eino Koivukangas, Olavi Korhonen, Lea Kulhia, Sakari Kuusi, Hertta Laakso, Arthur ia Alli Lehmussaari, Viljo Antero lmcalllsler, Kirsti ord Hobart, Tasmania Cambell Town, S Beachmere, Old Erisbane, Old Erisbane, Old Erisbane, Old Nambour Erisbane, Old Tasmania Erisbane, Old Lyons, ACT Northmead Dallas Nambour, Old VAsterres Stockholm Stockholm uppsala Handen H elsin ki Turku Seinajoki Turku H;tsinki Lohja Helsinki Helsinki Turku Espoo Turku Helsinki Piispanristi Helsinka Turku Kotka Turk', H elsin ki Mentyharju Seinejoki Helsinki l0

13 Mustonen, Kalervo Pori Pohjanpalo, Jorma Palaskari, Heikkl Pennanen, Kaija Pihlakoski, Eeva Helsin ki Lah li Kauhajoki kk Kuopio Helsanki Turku Helsink; Saari, Helvi Sahlman, lsa Santalahn, Marrta Setele, Nikolai Sievanen, Armi Virtanen, John O. Wuorenrinne, Heikki Turku H lsinki Naanrali Hajakangas Virrar Turku Espoo Ain istokohlain n lu ttelo Ulkosuomalaislohd t, iuhlajulkaisur, hinoriikit ym. USA Amerikansuomalaisa n Joulu 1974 AmerikanUutlset,NewYorkMills 1975n:o92,1976n.o100,1977.,,o1-11,13-14, 1641,43,45-53, 54-99, 1978 n:o 94 Aseveli, N.Y o,vuotisiuhtajutkaisu o.vuotisjuhta jul kaisu, I vuot;sjuhlajulkaisu A!ra, Hancock 1914 no 1 3, 1915 n:ot 1-12, n:ot 1 t2 srd Build and grow, Oh.o Suomi Zion Lutheran Church Conneautin suom.ev.lut.srk so-vuorisiuhlajutkaasu Eramaan opas t938 Esiraivaajien mlristo, Minn Finlandia Masonic Club, N.Y april Finnam newsletier, Oreqon 1970 nro 7 The Finnso News, Minn n:o 7, 1940na 14,2230,21 Finn;sh Alb'jm, Mich Deirorts 250rh Birthday Finnish Ame/ican Athletic Club Journal, New York City 1939 fesrivat journat The Finnish American Cahmber of Commerce, N.Y no 5 Finnish America Magazine, N.Y n.or 1-3 Finnish American Weekly, Minn nn 24 First Finnish Serrlement in America 1638, Chester 1938june29 From the Norrhern Corner, N.J. i963 Historical Tract lssue, Oreqon 1971 september History of the sirry years of Valonluote Temperance Socrety Holy Trinity Lulheran seurakunnan riemuvuoden juhlaiulkaisu 1946 Hosanna, Fl 1970 maaliskuu lndustriat,sri 1940 n:o 153, 1953 ja j 9sg joutu n:or Joulu, Dulsth 1944 amoflkansuom joutujutkaasu Joulu, Supe.ror, Wisc Jouru 1944,1 7,1948, 1949 Joulu 1952, t 9S9 Jouluiulkaisu, Bro.klyn 1931 Joulurauha, Mrch 1920 Joulusanoma, N.Y Jouluvjeslj, F jrchburs 1941 Jouluviesti, N Y , 1922, A, 1931, 1937,38, r 946, , 1961 Juhannus, Duluth 1941 Juhannusjuhla, lvlinn. 1931,1934, , 1956, 1958, 1962 Juhannusvalo, l,onwood, Mich Juhinnusviesr i t_ l

14 Jlttulehti, Minn n:o 1 Kaiku, Datroir, Mich n:o 1 Keleva Kalevain n 1915, 1925, , 1936, , , r , 1941, , 1959, 1960, 1943 Kafevan Kansa, Minn n:o 1,2 Kalovanaist n historian adriviivoja 1955$5 Kansan Henka, iilinn n:o 1 Kan$llisseura lmatra, New York 1961 K rhoviesti, Cal np 3, 1962: ,1975:1, 3, toka,6, 1976:7-4, 19t t:1.5 K skilannen Sanomat, Mann n:o 50 Kos6julkaisu 1919 Kevet, Minn K6vet, Wisc. 1915,1917 Kodan joulu, Minn. 1960, 1964 Koti, lvlich n:o 1 K6ytenndllinen opas 1926 n:o aprit, iune Lasten lehti, Mich. 1897n:ol't-12, 1898nn6. i9o5:8 Lukornista kaikill, Minn kpt, kpt, 1961 t kpl Luthoran Couns lor, Mich n ro 12 Lutheran Ouart rly, Eerkerley Maynerdin suom.ev.lut.srk:n juhlajulkaisu 1934,1944 Mess;ah Lutheran Church, Dullth, Minn " Porttand 1962 Michiganin Suomalain n 1961, 1962 Minnosotan raittiusliiton juhlajulkaisu 1937 Naisten Viiri, Wisc n:o 40, 1976 n:o 49, 50-51, 1977 nro l-9, 11-39, 41-50, 1915 n ar 23,25,28 National Convention, NY 1964 News L tter, Cal. 1959, 1961 New Yorkin Suomalaisen Kansallisseuran XV vuosjjulkaisu 1946 marraskuu New Yorkin Uutiset, N.Y n:o 73, 1941 n'o 80,84, 1956 n.ot 36, 1960 n:o 97, 1956 nro 35, 1975 n:o 21, n:o 37, 1977 n:ot , 13.28,29, 30-38, 4043, 1978 n:o 40 Nowslener, Cal no november, 1958 march Norden, Brooklyn 1975 n.o 50, 1976 no 49,45, 1977 n:ot t-35,37, 3945,47-50 Paimen-Sanomia, Mlch n:o. :l Palveli,a, Minn joutu, 1977 n:ot 1-6, 1975 ioutu, 1976 n:ot l -10 joulu n o, 1977 n ro 1-3, 5-10 ja joulu n:o Ths Pondelton Area F'nns, Portland 1971 febfuary Punainen soihtu 1920 Punatahta, NY 1939 Punikki 1928 n:ot 1, 14, 15, 19, 1931 n:ot 11, 12, 15, 1932 n:ot l,3, 10, 12.14,1922, 19?4n.ot6,8. 11,12 Radiokuuluttaja, Minn kes:j n:o Radionews "Gripsholm" 1952 dec Raitisjuhannus, Minn- 1936, 1937, 1938 Raitis ioulu, lvlinn. j 935, 1937 Baivaaia, Mass- t95o 1952 ioutu n:ot, t95o n:o 147, 1965 niot 13, 1975 n:o 53, 1974 Raivaajan tiire, 1976 n:o 1, 1971 n:o 1 11,20.32,3438, Rjbbon, N.Y joutun:o, 1953 Saakoon Amerikan Kansa Tiet6e, NY Suomalaisten Ouusfarmi ceorgiassa, Jesup 1921 Suomi Coflege Eulletin, lvlich 1938 n:or 2,3;1939:4, t.'tg O:j,3,1941)1,2, 't2

15 Suomi Opiston juhlajulkaisu, tulich. 3, 1942:4, 1943:1, 1944:1, 1946: 3, 195s: l, 1953 no joululehti n.o 1, muistio, 1932 pdasiaislehti 1961 juhannuslehti nio 2 Suomi-Opiston Viesti, Mich ^a 4, 19764, 1963: 4, 1964: 1, 1976: 1, 1971:2,4 Suomi Tervehdys 1926 Syden Kese 1953 The Theater Finr,s, Oregon 1972 july n o 2 Toimi 1977 august Toivon valo, Oregon n:o 63 I Totuuden todistaja 1937 loka-loulu, 1938 tammi-helmi, huhti, kesisyys, marras, 1939 tammi-syyskuu, 1940 ioulu, 191'12 r Tydmiehen joulu, W;sc. 1908r V, 1910:Vll, 1917:XlV. 1924:XXll, 1925: ; xxlr,1926:xxlv, 1927:xxv, 1928:xxvl Tyomaes Eteenpein, Wisc. 1975n:o94, l9?7 no ,34-37, 39'50, 1978:3, 1943 juhlajulkaisu Tydvaen osuustoimintalehti, Wisc The Twenty One, Eerkoley 1969:6-9, 1970: 1-11, 1971: 1-8, 11, , 1973: 1-2, 4, :4, 6, : :9'1'l United co-operative Society of Firchburg, Mass vuotisiuhlaiulkaisu Valoa 1937, 1940, , , 1957'63, 1963, 1964, 1937, 1945, 1948, t95t Vappu, Wisc , , 1936, 1943, 1946, 1949' 51,1953 0, 1962, 1967, 1968 Veljeysvi sti, Astora, Oregon 1946 nr 7, , 1950:7, 1956:4, :oct no 12, 1976:1-8, 10-11, ' f.n. Vuoksen Maja no 19 ja K.N. Aallotar Tupa no Year 8ook,60th anniversary Th Erooklyn Finnish Evangelical Lutheran Church' Kanada Canadan Uutiset 1976 nro 50 lsien Usko 1957 n:o 4, , 1976:5-6, 10, 1977J'8, 10-12,1974:2 Joulu,Ont. 1964, 1960, 1964, 1967, 1969, 1970, 1913, ,1971 Kanadan joulu 1938 Kanadan Suomalainen 1936 n:o 1 Kevbt 1961, r 969, 1910, ',t971, , 78 Lansirannikon Uutiser 1976 tammi helmi. marras, joulu lvlets:itydlijinen 1928 n:o 5, 1929 n.o 4 Taisteleva seurakunta, Ont. 3o-vuotisiulkaisu Vancouver Finlandia Club Tiedotraa 1975 syyskuu, 1978 kesiikuu Vapaa Sana, Toronto, Ont N.ot 12, 11,20.30,197658,19774, , '1956:72, 76, ,84, 1958:75, , , ',t16, 117, , 76, 17, 1963:76, 1964:85, 89, , 73, 1977: 1-15, 11-39, 41-52, 54-55, 51-67, 10-,80, , 1978:r-8 Vapaus, Ont. 1965:89 Viikkosanomar, Ont. 1917:24, 6-31, 1976:47, 1917:1. 3-1O, 1248, 1978:1-3 't3 -*

16 Ruotsi Demokraatti Enkdpingin Sampo Eskilstunan sel,ralainen F Inng6tar Haparanda bladet Jouluilta, Tukholma Kanava, Trollhbtan Meik?ileinen Neliapila R iimu k ivi Ruotsinsuomalaisen ortodoksisen srk :n vresrl Solnalainen SpAngan Suomalain n Suomalaist n Kerho Kiruna Tuoilusvaara Svensk-F inland, Stockholm Taalainmaan Sanomat Tammenlehti, Teby Trell borgin Suomalainen Trollshellan Suomalainen T'rkholmalainen Tuuletin Tyrosdn Suomalainen Uppsalan Suomi-Seuran Uulisia ljpplands-vijsbyn Suomalaiset Uutisposti Orebron Suomalarnen 1914:1, , N n:ot 10, ^:o no n:o?\4, nr 1, 1980 nr 5, I981 nr n ro :8, 1012, elokuu, , n:o no 2, 1973:jorilu. 1915:4, 1962:2, 1965:5, :23, 1915:23, 19t1:2, numero er vuorta 19'11 ^.o1 ' n:o : n:ot 14, ls75:2, vuotlsiuhlajulkdrsu n:o n:or 2 4, n:o n ot :1,2, 1961 :23,57,9-12, i962:l 13, 15-18, , 1964:1-26, 196sJ 10, 1327, 1966: 1'2i, 1969 J 21, 1 gto :1.21, 19t 1 :1-1 3, 1974 :56, : , 1976: :9 I 975 joulu, 19tG :1'4, 1971 t : ^n\ 24, :2, 4,9, :23, 40.44, 1978: 1 7, : :2 Tanska Oanmarks Posten Koop nhaminan Suomalarnen 1962: , 1963:2, 3 Norid Normanns Forbundet, Oslo Rurian Suomenkielinen Lehlt, Wesisaarr 1962: Svoitsi SchweizJinnland, Zurich 1976 n io 2 Ne!vosto Kartala Pietarin Sunnunrailehll Prelarin Wiikko.sanomat Punalrppu, Petroskoi 1980 n:o n:o n:o n:o l 1879nol l97l no 1 14

17 (;sikiiioituksia (h!omioiru vain tarkeimmat) Kni0hrs of Kalevala (Ca, USA) amerikansuomalaisille iarjestdm:in hengentuo rerilparlun lasrkrjo,luksel { F Inglisl"-s.r,a, runoja, nayrelmia, pakinoila ym.) John E. Ketosen v Eicentennial toimikunnan ehdottaman Essay kerayksen 142 kjsikirjoitusta, iorsra osa on julkaistu t oksessa "Finnish American 39 Delaware siirtolaasuurta kisitrelevdd artikk lia. Tilli Sonni, Suomalaisten siarrolaisten vaiheista Dominicanan tasavallassa, l6l s. sek6 kuvaus Do' minicanan tasavallasta 41 liuskaa. E.N. Karhisto, 22 kirjoirusta suomalaisista ulkomailla. John L Kolehmainen, Amerikan Matti, 259 s. Ville ja Kaarina Jarvel;inen, Suomalaisen siirto kunnan el6m6a Jaameren tannoilla,24 s. Report on ihe Activiries of the Innituts of Migration for the year 1981 The purpose of the Instirute ol Migrataon rs ro promote the collection, recording and docum n' lation of research material relarng to emigration and other migratory movements, carry out and advance such research, publish scientific studies on migration and further collaboralion and the division of labor with.rstilutions of higher ed!cation and other research instituies as well rs associations interested rn m3tters relating ro mrgral on. Further. the tasks of (he Institu(e rnc ude drsseminal,ng informarron on research ind questions relating lo mrgrarron and coorclina 1,ng lhe work being done In this field in various q!arters both at home and abroad. The working conditions of rhe Insrilute of Migra tron improved substantiallv during the past period oi operations, a new oftrce havrng been acqu red (add.ess Piispankatu Turko 50). The new premrses, r11to which (he Instltute moved in January 1981, meel rhe needs ot rhe organizaron s dilferenl io,ms of activity betler than rrs prevrous headquar' lers.lid; among other things, the exhibition built in 1976, Finnrsh Emigration to USA, could now be placed on view again afrer an interval ot several lrom the standpoint of labo. polacy. Both emigratjon and inmigration. on lhe orher hand, were i^vesrrqdred in connertron wilh lhe srudy of mig 'arron.n rhe wesrern parr ol uusrmaa provincb completed durinq the penod covered by this report. ln connection with the studv of Australian immi gration. Dr. Olavi Koivukangas, director of the Institute, made a rhree-month trip to Ausrralia on official business and 10 do research. The activity of the lnsrilute has been marked by a sready increase In collaborarion also on th internatronal i vel. Ourinq the prst Vear, the Instrruie was visrled by a research team from Umea Unrversity in Sweden as well as by a l5- member Mu ltiethnic Coordinating Commatte trom the Universiiy of Uppsala. Teachers of geography and history from Portland, Oregon, visired rhe )nsrirure In Auqust lo become acquain. Ied with its operations. Professor Jacob W. Heikkinen, from Michigan, appea.ed as a guest speak r, del vering d le.lu'e on.el'9ious dclivilies among the Finnish-Amedcan popula!ron, wiih special arrenlron paid ro rhe early stages of immigrant l,ie. And Professo. Beginard Appleyard, of Auirarra, lectured on the sublecr of Contemporary lssues in Internalional lurgralro,r Exhibition In 19r1. rhe main emphisrs In rhe 'esea'ch Bctlvrry 01 rhe lnsr,lure DJ Mrg'ar,on was la'.j on rhe srudy ol Ausiralian immigralron and on rhe Inltiation oj st!dies dea ing wilh ihe 'ep!rr,at on oi Finnish emrgrants from Sweden ld.rddrr'on, the Institure hds continued rts research prolecl relatrng to mmigratron durng the pe,iod and ihe s(dprotecrs reratrng 1o mrqr.tory movements away irom popularion centers.nd internalmigfalion In 1981, the lnsrirure ol Mrqration organized an erhrbiiron on Finnrsh emigration ro Sweden for d rour or rhat counlry. Callcd Oi Maamme Suomr Vert Land Ven Land Sii(olaisuus Suomesta Ruorsiin kautta aikolen Uivandringen tr;n Finland iill Sverige senom tiderna" (=Our Land of Suomi Emiqration from F inland to Sweden throughout rhe Agesl, rhe exhibirron was put togerher in a-_

18 1980. lts purpose is to increase knowledge of emigration from Finland 1o Swed n and its history. The exhibirron is made up of photographs, panels with explanalory prlnled matenai and various museum preces. lt was put logethbr on the basis of manuscriprs wrilten by experts in the field. These manuscflpt have been published as texts to supplemenr the exhrbition, rnd for rhe present they afford the only overall presentirtion of emi gration from Frnland to Sweden. Tha exhibil;on was open to the public in Sweden in altogether sii communitres (Gorhenburg, Stockhoim, Karlstad. Falun. Vaste'a! and Haapd ranta), and the combined attendance exceeded 100 0O0 visitors. The Institute of Mrgration collecls lor storage in its archives maleral of al krnds relarrnq ro lfe dmorq tinnrsh emigrdnrs os we,r.s o hp nrt'dro ry process as such. In iine with lls arch val adivity, the Instiiute has accepted donatr.rrrs lrorn old emi grants and their socreties and orher orqanizsrions in drlferenl parrs ot ihe world. besdes which ir has followed the appearance ol rrlrcles /n the press and collecled photographs lrnd matena of various kinds The archives' list of donors includes nrneteen organizalions and 205 private persons. The photo graphic collection at the end of the pe.rod reporied on comprised 316 pictures from the United Srates, nineteen from Ca.rada, 225 from Auitralia and eleven from Frnland. In addation, st,il awairrng proper tilrng at rhe end of the year were srxry-nine donated phoroqraphs. Library The l(brary or the lnstrrrre of Mtgration,s 3!allable marnly for u9e od rhe prernises, bul to some exient osns dre arso msde ro outsiders. The lrbrary specrali zed In lllerature on emigrdt on and InternElnrigra lron and closely related subject malre. it has been endeivored io procure studies and poblications liome volumes so far) marnly through don.rtions dnd xchinqes both,rt home rnd abroad, lrul lo some cxlenl rl has been necesssry to purchase research lrrererlrre hard to obrarn as well As regard bellers lefires, the aim has been to acquirc ma nly works of a biographical nature, accounts ol travels, etc., written hry emrgrants themselves Sesrdes rrking care of the co lecrion of woiks, the lrbr ry seeks to be ol dssisl,rnce rn the iicqursition ot informarron In varroug conneclrons. F Innish newspapers publishe.l In drf lerent countr es round the globe lfour 1n ALrstralra, five In the USA, three in Canada and thirteen in Sweden) and learned periodicals are regularly delivered to rhe library of the lnslrute of Migration 16

19 Eero Kuparinen MAAN ALLA JA paalla suoma- LAISTA SIIRTOLAISelAuA[ vuosr- SADAN VAIHTEEN JOHANNESBURGIS- SA FK Eero Kuparinon on perehtynyt Etele-Afrikkaan suuntautun eseen muuttolii kkees n, Han on laati. nut pro gradu-tutkielmansa 5uomalaisena Etsla-Af - rikan siirtolaisuudesra ja laajenranut tutkimu5alueensa kaikista Poh joismaista E tela-afrikk6an ennsn I maailmansotaa suuntautuns ae n siirtolsi5uute n, iosta hen valmistelo lis nsiaattitutkielmaa Turun yliopastoo historian laitoksella. Suomalaiset Etela.Af rikan asuftajina Kesdlla 1907 julkaistiin ereissa Pohjanmaan lehdissii pieni uutinen Etel;-Afrikasta kotiin palanneista siirtolaisista : "Transaialistd palasi toissa tiiholla joukko pobjalaisia, jotka olhtat siclli tydskennelleet kail)ostdissa. Toisilta tyc; oli ktiynyt hyuin, htuttd usedt olidat sairadn nikrjisid, kasooil tdal t bk..nbdrzn,tista ja vaiaalloiscsti bengitt.ioiri. tteiddn kertonansa nuhaan olioat miltei kdikki suomalaiset, jotka olitat trlleet Transvaaliix e re, sotaa, joutuneet hdioostaudin ubreiksi. Ajat kuuluuat nykyi,in ctletan kotin oaikeat. Valkeat kaiposty.imiebet, jotka yhti enemrtin syrjtiyryorir kelt,tisten tit[ti. ou.tt parbtillaan lakc,ssa. Kaiuostr:x 1ttni\t.rlot ku,!lrddl yha, nen,'tcitt sttptttaa aalfutisten kdiuoslnicsttn lukua, joista bl' bydtydtit utihrntnrln kuin ntitattontit pir:' wlla palka//a tyosktntrllri\ta kiitldltiststa. Vdlkant f,uoltstad/t kocuau.lt lakkojen dt)ulla soada takaisin entistti jtirjestysui. Lakkolaiset hulheoat haioohselta haivokselle jd udatioat ttta htrkknn. ptha eiuit ttukoa tyosta, tu. lee ldbteci moastd- Suomalaiset tsalitsioat mqdsta hatkustamisen. He eivdt muuten usko, etta lakkolaiset milloinhaan sadouttavqt tarkoituksiaan, silki tydnhaluisia aina on. Ltibimpin.i aikoina ei siis liene edullista matkustaa Traxsoaaliin. " Uutin n tilitti mennyttd ja ennusti tulevaa. Se sisalsi tavallaan suomalaisen Etele,AJrikan siirtolaisuuden muistokirjoituksen, sitld muuttoliikkeen tulevaisuus oli vield synk mpi kuin uutisen ennustus. Transvaalin valkoisten kaivostyaildisten lakko oli uusi vaikuttaia 17 siina pitkasse sarjassa hdiridite, jotka olivat olleet vaikeuttamassa Etela-Atrikkaan dsettuneiden siirtolaisten elamda. Sota, poliittiset levottomuudet ja tydttdmyys joko yhdess, tai erikseen olivat koetelleet suomalaisia koko temin muuttoliikkeen aktiivikau- 1.-

20 den ajan aina 1890-luvun puolivaliste alkaen. Vuoden 1907 kaivosldkko ei merkinnyt viela pa;tepistetta suomalaiselle Eteld'Atrikan siirtolaisuudelle. Se hillitsi site kuitenkin tuntuvasti. Ohjatessaan Afrikkaan muuttaneita palaamaan takaisin Suomeen se har vensi mybs samalla suomalaisten ennesteen kin harvaa siirtolaisyhteisdd Eteld-Afrikassa. Tietysse mielesse vuosi 1907 muodosti takarajan suomalaisen Etele-Afrikan siirtotarsuuden aktiivikaudelle, vaikka vasta ensimmai. sen maailmansodan syttyminen lopetti t.- men muuttoliikkeen lahes totaalisesti. Vuosi. 914 peetti e.e:n mielfnkiintorsrmmrsta jaksoista suomalaisen kaukosiirtolaisuuden vaiheissa. Kahden vuosikymmenen ajan Ete' ld-afrikalla oli ollut oma ndkyvi roolinsa valtamerentakaisiin maihin suuntautuneen muuttoliikkeen veheisimpiin haarautumiin kuuluneen sivuvirran houkuttimena. Suomalainen Etela-Afrikan siirtolaisuus oli hyvin poikkeuksellinen ilmio. Se ei her;ta huomiotd rekryroimansa siirtolaismearen suu. ruudella, silld tbme Transvaalin kultaloyrojen synnyttam; muuttoliike houkutteli Suomesta vain puolisentoista tuhatta liihtijes. [4er' kittevab siind on sen sijaan sen poikkeuk' sellinen omaleimaisuus. suomalaisen kaukosiirtolaisuuden moniin yleispiirteisiin sovel tumattomuus. Viime vuosisadan lopun suomalaisessa lehti' kirjoittelussa Transvaalin buuritasavallalle annettiin usein paljon puhuva epiteetti "Etelii-Alrikan kultamaa". Kulta oli Etel6-Afri kassa liikkeellepanevana voimana kaikessa. Se louhituttr kaivoksia, rakennutti rautatei. td pystytti kaupunkeja ja antoi aiheen sotiin. Se houkutteli Erela-Afrikkaan mybs paaomaa ja siirtolaisia. Kaiken t;man mammonan pal. vonnan keskus oli Johannesburg, "Kultainen kaupunki.' Varhaisin viest6nlaskenta Etele'Atrikasta, joka erolteli suomalaiset omaksi kansallisuu dekseen, on vuodelra Eteld-Afrikan 102:sta Suomessa syntyneeste asui Johan. nesburgin alueella talloin 15 henke;. Neljen- nesvuosisata aiemmin, 1890-luvun lopulla ja 1900-luvun alkuvuosien aikaan tilanne oli ollut loinen. Johannesburg oli ollut silloin Eteld-Afrikan suomalaiskesku5, kaupunki, Jonne sadat ja sadat suomalaiset olivat suunnanneet kulkunsa, kaupunki, jossa heitd oli asunut parhaimmiliaan samanaikaisestiki puolisen tuhatta. Siirtolaisvirta Suomesta orr kuitenkin tyrehtynyt vuosien mittaan, ja I 920.luvulle tultaessa Johannestlur gin pbiv;t suomalaiskeskuksena olivat jo kaukana takanapdin. Alueelle aiemmin muuttaneet olivat joko kuolleetai palanneet takaisin kotiseudulleen. Johdnnesburgin suomdlaisesta siirro. kunnasta oli jdljelli vain muisro. lvillaista sitten oli ollut elema Johannesburgissa suomalaisasutu ksen valtakaudella/ Mrten suomalaiset olivat kokeneet vuosisadan vaihteen Johannesburqinl lmillaisen ympdristdn tame Etele-Afrikan kultakarvosteollrsuu den keskus oli tarjonnut siirtolaiselle? Naihin kysymyksiin pyritadn tassa vastaamaan. Paa' asiallisena leh demateriaa lina on k;ytetty l6' hinne pohjalaisissa sanomalehdissa iulkaistuia Etela-Afrikan kirjeite. EtelA-Afrikka oli 1890-luvulla ia viela 1900-luvun alkuvlrosinakin uusr, suhteellrsen tuntematon Srrrto. laisuuden kohdealue, maa, jossa oli rietty; eksotiikkaa. Temd avasi sielte l;hetetyille kirjeille usein tien sanomalehtien palstoille. Johannesburg "kultainenkaupunki" Johannesburgia on kasvunopeudessaan verrattu sieneen, joka tydntyy esiin syyssateisena ytin6. Vertaus on osuva. silli Johannesburgin nousu Etelb-Afrikan kaivosteollisuus keskukseksi ja maan suurimmaksr kaupungiksi on ollut ilmionrained. Ennen vuolta 1886 ei ollut Johannesburgia, ei kauplrnkia, ei kyliiii, ei edes nimed kartalla. Kymmenen vuotta mydhemmin paikalla oli koko ete l6isen Af rikan suurin kaupunki, aslrtr-iskesku jonka vikiluku kohosi jo yli :een. Muutoksen oli aiheuttanut kulta, Witwater strandin kulta. jota louhittiin maarlman suurimmasta kultaesiintym;std. Kulta on metalli, jolla tunnetustt on ollut 18

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

(Lähti: 1 Keskeytti: 0 Hylätty: 0) 1 1. Hulkkonen Mikko Pihkan 41.00

(Lähti: 1 Keskeytti: 0 Hylätty: 0) 1 1. Hulkkonen Mikko Pihkan 41.00 H6 (Lähti: 6 Keskeytti: 0 Hylätty: 0) 6. Sorsa Aleksi Pihkan 23.2 2. Hakuli Tommi KeU 24.02 +50 3. Pietiläinen Aleksi Pihkan 26.54 +3.42 4. Koikkalainen Severi Pihkan 2.46 +4.34 5. Koivisto Antton KeU

Lisätiedot

Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi- Sihteeri Jäsenasiat jäsenet lukumäärä kunta

Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi- Sihteeri Jäsenasiat jäsenet lukumäärä kunta Altian Rajamäen Seniorit 28.9.2007 alk ent. Alkon Rajamäen Eläkeläiset/Historiatiedot keränneet Hilkka Rajala/Pentti Lehtovaara 1 Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi-

Lisätiedot

KEHITYSTRENDIT. Suomen Matkailuasiantuntijat Oy Travel Industry Experts Finland Ltd. Heikki Artman Art-Travel Oy

KEHITYSTRENDIT. Suomen Matkailuasiantuntijat Oy Travel Industry Experts Finland Ltd. Heikki Artman Art-Travel Oy SATAKUNNAN MATKAILUN TUOREIMMAT KEHITYSTRENDIT 22.9.21 21 Suomen Matkailuasiantuntijat Oy Travel Industry Experts Finland Ltd. Heikki Artman Art-Travel Oy lähdeaineistona Tilastokeskuksen majoitustilastot

Lisätiedot

Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET

Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET Päivitetty: 25.11.2012 Pentti Nieminen Lisäykset ja korjaukset puh. 050-3485607, peetun@luukku.com

Lisätiedot

Veikon toimituskunnat 1935-1975

Veikon toimituskunnat 1935-1975 Veikon toimituskunnat 1935-1975 1935-1936 Esko R. Joki Opettajamatrikkeli Veikko Itkonen 3330 Harri Wendelin 3319 Erkki Kario 3530 Eino Salmi 3283 Ola Österholm 3557 Kauko Pennanen 3347 Ukko Saraste 3473

Lisätiedot

Puutiojärvi 16.1.2014

Puutiojärvi 16.1.2014 Puutiojärvi 16.1.2014 TAULU 1 I Lars Laakkonen, Drg. Torp., s. 1798, k. 17.4.1838 Kuopio Ryönä. Puoliso: 29.7.1827 Riistavesi Hedvig Hämäläinen, s. 1802. Brita Caisa Laakkonen, s. 20.3.1824 Kuopio Ristavesi.

Lisätiedot

Ammatillisen tukihenkilötyön, perhetyön ja tehostetun perhetyön hankinta

Ammatillisen tukihenkilötyön, perhetyön ja tehostetun perhetyön hankinta Perusturvalautakunta 53 23.08.2016 Ammatillisen tukihenkilötyön, perhetyön ja tehostetun perhetyön hankinta 268/02.08.00/2016 PERLJ 23.08.2016 53 Lohjan kaupunki on kilpailuttanut yhteistyössä perusturvakuntayhtymä

Lisätiedot

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Vuosi 1840 Venäjän keisarina ja Suomen Suuriruhtinaana on Nikolai I Kantaäitimme Ulriika syntyi Liedossa Vuosi 1842 Kantaisämme Kustaa

Lisätiedot

Hankittavia palveluita ovat: A. Ammatillinen tukihenkilötyö B. Perhetyö C. Tehostettu perhetyö. Ammatillinen tukihenkilötyö (27 tarjousta)

Hankittavia palveluita ovat: A. Ammatillinen tukihenkilötyö B. Perhetyö C. Tehostettu perhetyö. Ammatillinen tukihenkilötyö (27 tarjousta) Yhtymähallitus 54 30.08.2016 Ammatillisen tukihenkilötyön, perhetyön ja tehostetun perhetyön hankinta 40/05.02.09/2016 Yhtymähallitus 54 Sosiaalihuollon ja lastensuojelun avohuollon ja jälkihuollon tukitoimet

Lisätiedot

Joensuun Keilailuliitto Joensuun Keilahalli

Joensuun Keilailuliitto Joensuun Keilahalli Sivu 1 1. Jäntti Raimo Atrium 627 647 641 646 (512) 13262 (1593) (609) 781 633 (605) 655 629 715 677 653 643 666 655 663 723 685 652 (614) 643 628 (621) (597) (585) (605) (581) (574) 2. Härkönen Heikki

Lisätiedot

Jämsän sosiaalitoimisto, Kelhänkatu 3, 2. kerroksen kokoushuone, Jämsä

Jämsän sosiaalitoimisto, Kelhänkatu 3, 2. kerroksen kokoushuone, Jämsä Jämsän kaupunki Pöytäkirja 2/2011 1 Vammaisasiain neuvottelukunta Aika 20.12.2011 klo 14:00-15:30 Paikka Jämsän sosiaalitoimisto, Kelhänkatu 3, 2. kerroksen kokoushuone, Jämsä Läsnäolleet Paakkanen Arja

Lisätiedot

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. Kaupunginhallitus 10 19.01.2015 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten Kh 10 Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. 02 761 1110 Eduskuntavaalit toimitetaan

Lisätiedot

Joensuun Keilailuliitto Joensuun Keilahalli

Joensuun Keilailuliitto Joensuun Keilahalli Sivu 1 1. Jäntti Raimo Atrium 781 633 605 655 629 13146 (1653) 715 677 653 643 666 655 663 723 685 652 614 643 628 621 (597) (585) 605 (581) (574) 2. Härkönen Heikki PoRa 769 684 627 630 (580) 13117 (1623)

Lisätiedot

Joensuun Keilailuliitto Joensuun Keilahalli

Joensuun Keilailuliitto Joensuun Keilahalli Sivu 1 1. Härkönen Heikki PoRa 641 769 684 627 630 13151 (1626) (580) 658 647 649 644 633 687 679 713 685 628 (578) (578) 682 645 629 (607) 614 607 (549) 2. Jäntti Raimo Atrium 609 781 633 605 655 13150

Lisätiedot

Joensuun Keilailuliitto Joensuun Keilahalli

Joensuun Keilailuliitto Joensuun Keilahalli Sivu 1 1. Jäntti Raimo Atrium 677 653 643 666 655 11465 (1533) 663 723 685 652 614 643 628 621 597 585 605 581 574 2. Härkönen Heikki PoRa 647 649 644 633 687 11454 (1458) 679 713 685 628 578 578 682 645

Lisätiedot

A-mestaruus. B-mestaruus

A-mestaruus. B-mestaruus Porin Keilailuliitto Porin Keilahalli RKL:n keilailumestaruus henkilökohtaiset mestaruudet, miehet ja naiset, 6 sarjaa eu 12.04.2010-02.05.2010 Valvoja:RKM Pori (Porin Rakennusmestariyhdistys ry) A-mestaruus

Lisätiedot

Joensuun Keilailuliitto Joensuun Keilahalli

Joensuun Keilailuliitto Joensuun Keilahalli Sivu 1 1. Jäntti Raimo Atrium 633 605 655 629 715 12962 (1662) 677 653 643 666 655 663 723 685 652 614 643 628 621 597 (585) 605 (581) (574) 2. Härkönen Heikki PoRa 684 627 630 580 658 12928 (1623) 647

Lisätiedot

N I K E A N U S K O N T U N N U S T U S

N I K E A N U S K O N T U N N U S T U S 100 H a n n u P o h a n n o r o N I K E A N U S K O N T U N N U S T U S lauluäänelle, kitaralle sekä viola da gamballe tai sellolle or voices, guitar, viola da gamba / violoncello - ' 00 Teosto Suomalaisen

Lisätiedot

BMX Racing SM-kilpailut 2018

BMX Racing SM-kilpailut 2018 End of Report BMX Racing Skilpailut 2018 BMX EVENT MANAGER, Report Created 07.Jul.2018 15:26:30 FULL RESULTS Total Entries = 79 Total Riders = 79 Miehet 5-6 (8 Riders) 162 127 981 271 47 23 913 Club Club

Lisätiedot

SM-esikilpailu. Yksilökilpailut. Lumijoki, 27.06.2015

SM-esikilpailu. Yksilökilpailut. Lumijoki, 27.06.2015 SM-esikilpailu Lumijoki, 27.06.2015 Yksilökilpailut M 1. Kuitunen Lasse 21 Keski-Pohja 300 (20:06) 240 (-24m/+6m) 582 (97) 1122 2. Marttila Petri 1 Oulu 278 (23:41) 288 (-1m/-5m) 546 (91) 1112 3. Tapani

Lisätiedot

Hyvä Rakenteiden Mekaniikan Seura ry:n jäsen, Rakenteiden mekaniikan seura järjestää kevään aikana seuraavaa ohjelmaa:

Hyvä Rakenteiden Mekaniikan Seura ry:n jäsen, Rakenteiden mekaniikan seura järjestää kevään aikana seuraavaa ohjelmaa: Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu Rakentajanaukio 4 A, PL 12100, 00076 Aalto http://rmseura.tkk.fi Y-tunnus: 1108237-1 Jäsentiedote 03.04.2012 JÄSENTIEDOTE 1/2012 Hyvä Rakenteiden Mekaniikan

Lisätiedot

Alkon Eläkkeensaajain Yhdistys ry:n perustava kokous Helsingissä

Alkon Eläkkeensaajain Yhdistys ry:n perustava kokous Helsingissä Rajamäen alaosaston johtokunnat 1960 2016 Alkon Eläkkeensaajain Yhdistys ry:n perustava kokous Helsingissä 27.5.1960 Vilho Meriluoto Arvo Soini varalle: Einari Pilvi Vilho Lietokari 1961 1962 1963 Einari

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Vapaa-ajankalastajapiiri Onkicup 2011

Pohjois-Karjalan Vapaa-ajankalastajapiiri Onkicup 2011 sijoitus Miehet Tulos Tulos Tulos Tulos Tulos osakisat tulos g osakilpailun sijoitus 1. Heikki Matikainen PKUK 9 2900 8 1710 4 325 2,5 565 9 3014 32,5 8514 30 1. 2. Juuso Piiroinen PKUK 7 2820 10 2262

Lisätiedot

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 KiU KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 JOUKKUEET: 1920 Luku Kiteenkylän pesäpallojoukkue Hakulinen Heikki Hakulinen Onni Hakulinen Simo Hakulinen Toivo Hakulinen Viljo Hirvonen Arvi Kosonen Juho Lipponen Toivo

Lisätiedot

Alkon Eläkkeensaajain Yhdistys ry:n perustava kokous Helsingissä

Alkon Eläkkeensaajain Yhdistys ry:n perustava kokous Helsingissä Alkon Eläkkeensaajain Yhdistys ry:n perustava kokous Helsingissä 27.5.1960 Yhdistyksen ensimmäisessä toimikunnassa vuonna 1960 olivat Rajamäeltä jäseninä: Vilho Meriluoto ja Arvo Soini sekä varalla: Einar

Lisätiedot

14. - 15.3.1970 Lohja, Voimailijat / Seinäjoki, Paini-Miehet

14. - 15.3.1970 Lohja, Voimailijat / Seinäjoki, Paini-Miehet 14. - 15.3.1970 Lohja, Voimailijat / Seinäjoki, Paini-Miehet 1. Soini Kauppinen Suolahden Urho 2. Matti Laitinen Viipurin Voimailijat 3. Jaakko Piutunen Varkauden Urheilijat 1. Reino Salimäki Seinäjoen

Lisätiedot

25m Pienoispistooli 60 ls sarja H. 25m Pienoispistooli 60 ls sarja H50. 25m Pienoispistooli 60 ls sarja H60

25m Pienoispistooli 60 ls sarja H. 25m Pienoispistooli 60 ls sarja H50. 25m Pienoispistooli 60 ls sarja H60 25m Pienoispistooli 60 ls sarja H 1. ylil Meinander, Ari Kym 95 95 96 97 96 99 578 vänr Alanko, Ville- 2. Veikko E-Häm 94 95 96 91 97 96 569 49 3. ylil Talvitie, Marko E-Poh 93 94 90 97 99 96 569 45 4.

Lisätiedot

Pm-hirvenjuoksu, avoin

Pm-hirvenjuoksu, avoin Pm-hirvenjuoksu, avoin Nilsiä, 06.07.2019 Yksilökilpailut Kävely alle 65 Hirvikävely (sarjassa on 4 arviota pistein -2p/1m, ei aikapisteitä) Nimi Nro Seura Arviointi Ammunta Pisteet 1. Pitkänen Tero 104

Lisätiedot

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS 27.2.2010 Kuopio, Puijo TULOKSET

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS 27.2.2010 Kuopio, Puijo TULOKSET Lapset alle 6, STL 0,5 km (v) 1. Oskari Kotiaho Vantaan Taksiautoilijat ry 4.11 2. Veera Yletyinen Kuopion Taksiautoilijat ry 6.33 Lapset alle 8, STL 0,5 km (v) 1. Elias Korhonen Ristijärven Taksiautoilijat

Lisätiedot

Miesten Mestaruussarja (24 pelaajaa)

Miesten Mestaruussarja (24 pelaajaa) Miesten Mestaruussarja (24 pelaajaa) 06.05.2006 (HK) 1 Peiponen Marko Nurmeksen Ks 78 5 11 7 15 20 13 20 2 Tanninen Jukka n Kyykkä 73 13 9 13 7 13 5 10 15 12 3 Juvonen Jyrki n Kyykkä 67 15 11 11 0 9 12

Lisätiedot

HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY.

HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. SEPPO ILMARI KALLIO KANGASALAN ASEMAN HISTORlAA HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. Alkuperäisteos: HALIMAAN ASEMAKYLÄ Kangasalan Aseman historiaa Seppo Ilmari Kallio 1995 Kustantaja:

Lisätiedot

Tieyksikkölaskelma Kunnossapitokustannusten osittelu. Toimitusnro

Tieyksikkölaskelma Kunnossapitokustannusten osittelu. Toimitusnro 1(9) TK1 Ylikorkala 748-411-115-1 Ylikorkala Ylikorkala Erkki Juhani Metsä MeL 6,8 7 0,7 33 33 TK2 Myllyoja 748-411-134-2 Myllyoja Harjapää Anne-Maria Harjapää Eero Sakari Erityisliikenne EL 5 25 1,27

Lisätiedot

Vuosi Nro Kpl KansiotVarakpl Yht. Sivua Huomioita. Pentti Kemppinen, versio 1 ja 2 Lauri Hirvonen, versio 3. 1947 Kameraseura edustaa Suomea UNICA:ssa

Vuosi Nro Kpl KansiotVarakpl Yht. Sivua Huomioita. Pentti Kemppinen, versio 1 ja 2 Lauri Hirvonen, versio 3. 1947 Kameraseura edustaa Suomea UNICA:ssa Vuosi Nro Kpl KansiotVarakpl Yht. Sivua Huomioita Pentti Kemppinen, versio 1 ja 2 Lauri Hirvonen, versio 3 1947 Kameraseura edustaa Suomea UNICA:ssa 1952 Helsingin Kameraseurassa toimi ns. "kengänauhakerho",

Lisätiedot

Orimattilan kaupungin voimaan tulleen hallintosäännön 3 lu vun 4 :n mukaan kau pun gil la on

Orimattilan kaupungin voimaan tulleen hallintosäännön 3 lu vun 4 :n mukaan kau pun gil la on Kaupunginhallitus 220 29.05.2017 Kaupunginvaltuusto 48 05.06.2017 Valiokuntien sekä eräiden muiden toimielinten vaali 208/00.00.01/2017 Kaupunginhallitus 29.05.2017 220 Orimattilan kaupungin 1.6.2017 voimaan

Lisätiedot

Yleinen laituripilkki Halkosaari 31.10.2009

Yleinen laituripilkki Halkosaari 31.10.2009 Yleinen laituripilkki Halkosaari 31.10.2009 Naiset Miehet 60 1. Mirja Huotilainen 146 1. Kyösti Härkönen 238 2. Marketta Mustonen 96 2. Ari Myller 207 3. Varpu Korhonen 26 3. Esko Huhtaniemi 189 4. Tuija

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia PROFESSORILUENTO Professori Leila Koivunen Yleinen historia Humanistinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Leila Koivunen pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa, Assistentinkatu 5 16. joulukuuta

Lisätiedot

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S< 1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5

Lisätiedot

Hurjat amerikansuomalaiset

Hurjat amerikansuomalaiset Hurjat amerikansuomalaiset Bruno Nordberg, Nils Erik Wahlberg, Emil Hurja ja Gus Hall - tunnetut amerikansuomalaiset Ismo Söderling Johtaja Siirtolaisuusinstituutti, Turku isoder@utu.fi 050-511 3586 Tieteen

Lisätiedot

72 osallistujaa, yhteissaalis g MIEHET YLEINEN sijoitus Nimi Tulos OSASTON NIMI 1 Harri Hakulinen 7365 Kiteen Puutyöntekijät r.y.

72 osallistujaa, yhteissaalis g MIEHET YLEINEN sijoitus Nimi Tulos OSASTON NIMI 1 Harri Hakulinen 7365 Kiteen Puutyöntekijät r.y. 72 osallistujaa, yhteissaalis 150355 g MIEHET YLEINEN sijoitus Nimi Tulos OSASTON NIMI 1 Harri Hakulinen 7365 Kiteen Puutyöntekijät r.y. 2 Eino Karppinen 6465 Puuliitto Kuhmon os. 752 ry 3 Mikko Kuusimaa

Lisätiedot

Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016

Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016 Kaupunginhallitus 23 26.01.2015 Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016 652/01.011/2012 KAUPHALL 26.01.2015 23 Seloste 1. Aino Mattila -säätiö Seloste Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

2a Mathias Vänälä b Inga Vänälä. 2c Wendelia Tuovilanlahti. 2d Petrus Tuovilanlahti 10.9.

2a Mathias Vänälä b Inga Vänälä. 2c Wendelia Tuovilanlahti. 2d Petrus Tuovilanlahti 10.9. 2a Mathias 15.2.1739 Vänälä 1739 2b Inga 9.6.1740 Vänälä 2c Wendelia 31.12.1747 Tuovilanlahti 2d Petrus 10.1.1750 Tuovilanlahti 10.9.1794 + Elin Hillutar 18.4.1749 3a Samuel 11.7.1771 Tuovilanlahti4 +

Lisätiedot

J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?, Karl-Erik Ladau, Martti Siukosaari,?

J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?, Karl-Erik Ladau, Martti Siukosaari,? TamRU:n hallitukset Kuvia hallituksista vuodesta 1959 vuoteen 2014. Tietoja lisätään, kun saadaan. Hallitus 1959 J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?,

Lisätiedot

SM-RAUTUPILKKI 2011 TUULISPÄÄJÄRVI 16.04.2011 Järjestäjä Ivalon Erämiehet ja TEM S

SM-RAUTUPILKKI 2011 TUULISPÄÄJÄRVI 16.04.2011 Järjestäjä Ivalon Erämiehet ja TEM S Järjestäjä Ivalon Erämiehet ja TEM S MIEHET SIJA NIMI TULOS(g) 1 Tuovinen Aki 3178 2 Karppinen Eino 2705 3 Känsälä Heikki 2303 4 Olkkola Elmo 2250 5 Heinonen Jaakko 1407 6 Heikkinen Jari 1317 7 Marjanen

Lisätiedot

Seuraottelun tulokset

Seuraottelun tulokset Seuraottelun tulokset 10.09.2018 Pihkan 229 Keu 199 H21 H35 H40 H45 H50 A 6.9 km 1 Petteri Muukkonen KeU 0:41:50 2 Ilkka Juutilainen KeU 0:49:19 0:07:29 3 Ilari Ilmakunnas Pihkan 1:03:10 0:21:20 5 Janne

Lisätiedot

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Kirjeenvaihto Aa Severi Nuormaahan liittyvä kirjeenvaihto 1 Ab Sirkka Ruotsalaisen kirjeenvaihto 2 Ac Jouko Ruotsalaisen kirjeenvaihto 3 Ad

Lisätiedot

THE NEW SHELTER PROJECT. PRO ANIMALS ROMANIA & PRO ANIMALS FINLAND The project continues as soon as funds are collected to do so

THE NEW SHELTER PROJECT. PRO ANIMALS ROMANIA & PRO ANIMALS FINLAND The project continues as soon as funds are collected to do so The new shelter area of Pro Animals Romania in April 2011 Pro Animals Romanian uuden tarhan aluetta huhtikuussa 2011 THE NEW SHELTER PROJECT PRO ANIMALS ROMANIA & PRO ANIMALS FINLAND 2011-2012 The project

Lisätiedot

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS Kuopio, Puijo TULOKSET

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS Kuopio, Puijo TULOKSET Lapset alle 6, SKAL 0,5 km (v) 1. Petra Tuovinen Kuopion Kuorma-autoilijat ry 6.20 Lapset alle 8, SKAL 0,5 km (v) 1. Jukka Rautio Oulun Kuorma-autoilijat ry 3.08 2. Jenni Tuovinen Kuopion Kuorma-autoilijat

Lisätiedot

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A 2 0 1 7 Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2017-2019 / T O I M I A L A P A L V E L U 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 5 0 0 T E

Lisätiedot

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 Mikä ihmeen ICES? Mikä on ICES? (International Council for the Exploration of the Sea) (Kansainvälinen

Lisätiedot

Markkinaraportti / elokuu 2015

Markkinaraportti / elokuu 2015 Markkinaraportti / elokuu 2015 Yöpymiset yli 6 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä elokuussa yli 6 % vuoden takaisesta. Yöpymismäärä, 407.100, oli kaikkien aikojen elokuun ennätys. Kotimaasta

Lisätiedot

VETERAN'S NORDIC CHAMPIONSHIPS 2016

VETERAN'S NORDIC CHAMPIONSHIPS 2016 Hollolan Hälvälä ja Vierumäki Areena 07. - 10.07.2016 14.21.40 50m Pistooli erä 1, torstai 7.7.2016 klo 13:15-15:00 1 2 Tarja Sorri FIN D45 3 Helena Peltoniemi FIN D45 4 Kirsti Kaaro FIN D45 5 Jaana Salo

Lisätiedot

Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne

Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne REIMAG-konsortio Turku 18.8.2014 Juhana Aunesluoma Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 22.9.2014 1 Kylmän sodan tutkimuksen

Lisätiedot

Hämeen aluemestaruuskilpailut

Hämeen aluemestaruuskilpailut Orimattila 04. - 17:51:29 10m Ilmakivääri 40 ls, sarja N 1. Noora Etula LAS 96 99 94 98 387 2. Katariina Laine HlAS 95 97 92 99 383 19x 3. Saana Tattari HlAS 95 98 95 95 383 17x 10m Ilmakivääri 40 ls,

Lisätiedot

TULOSPALVELU. Lions SM-pilkki 27.3.2011

TULOSPALVELU. Lions SM-pilkki 27.3.2011 TULOSPALVELU Lions SM-pilkki 27.3.2011 Järjestäjä: LC Parikkala/Siikalahti. Paikka: Parikkala Simpelejärvi Kilpailijoita yhteensä: 143 Kilpailukala: Ahven Yhteiskalamäärä: 95.8 kg Sarjat: M60 (Miehet alle

Lisätiedot

(Varsinais-S) (Vaasa)

(Varsinais-S) (Vaasa) T 3 Yritysdemokratiatyöryhmä Eero Joutsijoki (1.11.1979 asti) Matti Lipiäinen (14.12.1979 lähtien) Martti Koivisto Aulis Alamattila Martti Salo (Satakunta) SÄÄN TÖVAL IOKUNTA Martti Hoffren (Kuopio) Esko

Lisätiedot

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 UOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p. UOLUETOIMI KUNTA KOKOUS 15.10.1981 Ы'* M CKOUSPAIKKA SIVA JA AIKA Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 3K0UKSEN

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA

TOIMINTASUUNNITELMA 1959-2017 TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017 STRATEGIA 2016 1959-2017 VISIO 2017 Me olemme tunnettuja palveluistamme ja avustustoiminnastamme, Jäsenistömme on innostunutta ja aktiivista Teemme toimintaamme

Lisätiedot

25m Pienoispistooli erä 2, lauantai , klo 12:15-14:00 ==============================================================

25m Pienoispistooli erä 2, lauantai , klo 12:15-14:00 ============================================================== 25m Pienoispistooli erä 1, lauantai 18.8.2012, klo 10:00-11:45 ============================================================== 2. Tomi Mustonen H V-S 3. Yrjö Munukka H Hel 4. Antti Leinonen H Kai 5. Jussi

Lisätiedot

Orimattilan kaupungin voimaan tulleen hallintosäännön 3 lu vun 4 :n mukaan kau pun gil la on

Orimattilan kaupungin voimaan tulleen hallintosäännön 3 lu vun 4 :n mukaan kau pun gil la on Kaupunginhallitus 220 29.05.2017 Kaupunginvaltuusto 48 05.06.2017 Kaupunginhallitus 286 14.08.2017 Valiokuntien sekä eräiden muiden toimielinten vaali 208/00.00.01/2017 Kaupunginhallitus 29.05.2017 220

Lisätiedot

KUNNAN EDUSTAJAT ERI YHTIÖISSÄ JA YHTEISÖISSÄ KH MUUT YHTIÖT JA YHTEISÖT

KUNNAN EDUSTAJAT ERI YHTIÖISSÄ JA YHTEISÖISSÄ KH MUUT YHTIÖT JA YHTEISÖT 1 Asunto Oy Nakkilan Tarhakoto 100 % Janika Löfbacka Kirsi-Marja Auvinen (Sakipa Oy Isännöinti) Eero Rantala pj. Eeva-Anneli Pulska (asukasjäsen) Petri Nurminen vast. toimii Aino Lepistö varsinaisessa

Lisätiedot

Sivu 1 / 8. Jälkipolviraportti: Juho Henrik Erkinpoika Salmela. 1. Juho Henrik Erkinpoika Salmela (#143) s. 15 Tammikuuta k.

Sivu 1 / 8. Jälkipolviraportti: Juho Henrik Erkinpoika Salmela. 1. Juho Henrik Erkinpoika Salmela (#143) s. 15 Tammikuuta k. Sivu 1 / 8 1. (#143) s. 15 Tammikuuta 1795 - k. 25 Lokakuuta 1860 vih.anna Juhontytär Salmela (#23) s. 20 Kesäkuuta 1797 - k. 1 Lokakuuta 1815 vih.priita Kaisa Juhontytär Salmela [Haapala] (#43) s. 1797

Lisätiedot

Tulokset / El Pilkit Kuusamo N Alle 70 V

Tulokset / El Pilkit Kuusamo N Alle 70 V Tulokset / El Pilkit Kuusamo 08.04.2016 N Alle 70 V 1. Heiskanen Aila Pohj Pohjanmaa 4164 G 2. Nuora Maila Pohj Pohjanmaa 4060 G 3. Aalto Eila Pirkanmaa 3608 G 4. Kurvinen Vuokko Pohj Pohjanmaa 3214 G

Lisätiedot

Yksityisteiden hoidon järjestäminen

Yksityisteiden hoidon järjestäminen Tekninen lautakunta 68 04.12.2018 Kaupunginhallitus 8 14.01.2019 Kaupunginvaltuusto 3 04.02.2019 Tekninen lautakunta 16 26.03.2019 Kaupunginhallitus 64 15.04.2019 Kaupunginvaltuusto 22 27.05.2019 Yksityisteiden

Lisätiedot

SUOMEN PYSTYKORVAJÄRJESTÖ FINSKA SPETSKLUBBEN RY

SUOMEN PYSTYKORVAJÄRJESTÖ FINSKA SPETSKLUBBEN RY SUOMEN PYSTYKORVAJÄRJESTÖ FINSKA SPETSKLUBBEN RY VUOSIKOKOUS 16.3. 2013 klo 14.00 Tampereella, Hotelli Rosendahlissa, Pyynikintie 13 PÖYTÄKIRJA 1 24 1. KOKOUKSEN AVAUS Suomen Pystykorvajärjestön puheenjohtaja

Lisätiedot

1 Iahettamat kirjeet; Fb Adressit ; G Esineet; (Da Valokuvat, liite )

1 Iahettamat kirjeet; Fb Adressit ; G Esineet; (Da Valokuvat, liite ) KASIKIRJOITUSARKISTO ARKISTOLUETTELO A 1 Arkistokaavan mukaan pysyvasti Kupiaisen kokoelma 1 Unto Kupiaisen osaan lisatty aineisto : Bc Puheet, esitelmat, luennot ; Be Paivakirjat ja muistiinpanot ; BI

Lisätiedot

Lista 1 ( 10 ) 2011-11-11. Oulu toimitukset

Lista 1 ( 10 ) 2011-11-11. Oulu toimitukset 1 ( 10 ) 1) 2) 3) 4) 5) 6) 7) 8) 9) 10) 11) 12) 13) 14) 15) 16) 17) 18) 19) K1 AchrØn Raija Maria AchrØn Eero Tapani K2 Ahonperä Jukka Mauri Ahonperä Tuuli Katariina K3 Ahonperä Jukka Mauri K4 Ahosola

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen Kaupunginhallitus 139 31.03.2014 Kaupunginhallitus 271 16.06.2014 Kaupunginhallitus 511 15.12.2014 Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen 877/10.03.02/2013

Lisätiedot

VIRTAIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunginhallitus Otsikko Sivu 258 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus,

VIRTAIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunginhallitus Otsikko Sivu 258 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus, VIRTAIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 21/2018 590 Aika 17.09.2018 klo 16:00-17:20 Paikka Marttinen, Paunu- sali KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 258 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus, 592 pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

ISTUMALENTOPALLON 34. KOTKA-TURNAUS

ISTUMALENTOPALLON 34. KOTKA-TURNAUS ISTUMALENTOPALLON 34. KOTKA-TURNAUS Karhulan liikuntahallilla lauantaina 6.2.2016 KANSAINVÄLINEN ISTUMALENTOPALLOTURNAUS VUODESTA 1983 Kuva: KSI/Juha Parkko 34. Kotka-turnauksen voittajat - KSI Kotka T

Lisätiedot

Pm-pilkki 25.3.2012 henkilökohtaiset tulokset

Pm-pilkki 25.3.2012 henkilökohtaiset tulokset Pm-pilkki 25.3.2012 henkilökohtaiset tulokset Nuoret alle 12 v 1. Pasi Autio Saarijärven Kaira 4 495 g Nuoret alle 15 v 1. Erik Pirtala Laukaan Ahvenpojat 5 310 g 2. Tiia Piekäinen Tikkakosken Kalamiehet

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013 Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa

Lisätiedot

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162 Kunnanhallitus 368 10.11.2015 Kunnanhallitus 404 08.12.2015 Kunnanhallitus 414 22.12.2015 Kunnanhallitus 43 09.02.2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014

Lisätiedot

Veittijärvi-Moision ja Vuorentausta-Soppeenharjun kouluyksiköiden nimien muutokset alkaen

Veittijärvi-Moision ja Vuorentausta-Soppeenharjun kouluyksiköiden nimien muutokset alkaen Sivistyslautakunta 40 16.05.2017 Veittijärvi-Moision ja Vuorentausta-Soppeenharjun kouluyksiköiden nimien muutokset 1.8.2017 alkaen 606/01.017/2016 SIVLTK 16.05.2017 40 Sivistysjohtaja Matti Hursti: Sivistysjohtajan

Lisätiedot

SKAL:n & Taksiliiton hiihtomestaruuskilpailut Tulostettu klo Sivu 1 STL 6v 1km Lähti : 3 Keskeytti : 0 Hylätty : 0

SKAL:n & Taksiliiton hiihtomestaruuskilpailut Tulostettu klo Sivu 1 STL 6v 1km Lähti : 3 Keskeytti : 0 Hylätty : 0 Tulostettu 12.03.16 klo 13.30.05 Sivu 1 STL 6v 1km 1 503 Savolainen Anni Kuopion Taksiautoilijat ry 17.35,9 0,0 2 504 Vepsäläinen Julianna Suonenjoen Taksiautoilijat r 20.29,5 +2.53,6 3 502 Juvani Iiris

Lisätiedot

EL Pm 2017 ei rekisteröidyt

EL Pm 2017 ei rekisteröidyt EL Pm 2017 ei rekisteröidyt Naiset kilpailija yhdistys tulos Kaadot viim.srj 1. Helena Saarimaa Lapua 676 2. Eila A Rajamäki Kauhava 668 3. Kaarina Tuuri Lapua 642 4. Pirkko Rissa Lapua 617 5. Sirkka Kangas

Lisätiedot

Helsingin Kauppakeskus O.Y. POLKUPYÖRI. Kansalliset Rata- ja. maantiepyöräilykilpailut. Naisten ja miesten VELODROMILLA 15-16. 6.

Helsingin Kauppakeskus O.Y. POLKUPYÖRI. Kansalliset Rata- ja. maantiepyöräilykilpailut. Naisten ja miesten VELODROMILLA 15-16. 6. Siltasaarenkatu i f Kansalliset Rata- ja maantiepyöräilykilpailut VELODROMILLA 15-16. 6. 1944 Rata-ajot torstaina 15. 6. 1944 klo 18.30 Maantieajot perjantaina 16. 6. 1944 klo 18.00 Lähtö- ja tulomaali

Lisätiedot

Kinkkupuulaaki 2018 Kinkkupuulaaki 2017 Tulokset: Tulokset: Kinkkupuulaaki 2016 Kinkkupuulaaki 2015 Tulokset: Tulokset:

Kinkkupuulaaki 2018 Kinkkupuulaaki 2017 Tulokset: Tulokset: Kinkkupuulaaki 2016 Kinkkupuulaaki 2015 Tulokset: Tulokset: Kinkkupuulaaki 2018 Kinkkupuulaaki 2017 1. Pekka Pärssinen 88 1. Antti Torniainen 89 2. Hannu Haimi 84 2. Paavo Westman 88 3. Oskari Valtonen 79 3. Juha Kähkönen 86 3. Sirpa Jokisalo 79 4. Johanna Virola

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

RUL:n ampumamestaruuskilpailut

RUL:n ampumamestaruuskilpailut Mikkeli, Kyrönpellon rata 17. - 18.08.2013 11:41:53 25m Isopistooli, sarja H 1. Ari Meinander KYM 97 96 96 289 97 95 94 286 575 2. Marko Talvitie E-PO 92 92 92 276 99 97 99 295 571 3. Juha Virtanen KYM

Lisätiedot

TULOKSET SM-PILKKI 2009 28.2.2009 Voionmaan opisto

TULOKSET SM-PILKKI 2009 28.2.2009 Voionmaan opisto TULOKSET SM-PILKKI 2009 28.2.2009 Voionmaan opisto TKEK = Työväen Kala- ja Eräkerho Kirkkonummi = Kirkkonummen Kala- ja Metsämiehet H-linna = Hämeenlinnan Kala ja Erä ry TEM = Tesoman Erämiehet ry TULOKSET

Lisätiedot

Kiinteistöveroprosenttien ja kunnan tuloveroprosentin vahvistaminen vuodeksi 2016

Kiinteistöveroprosenttien ja kunnan tuloveroprosentin vahvistaminen vuodeksi 2016 Kunnanhallitus 308 09.11.2015 Valtuusto 71 16.11.2015 Kiinteistöveroprosenttien ja kunnan tuloveroprosentin vahvistaminen vuodeksi 2016 804/02.03.01/2015 KHALL 308 9.11.2015 Kuntalain 66 :n mukaan valtuusto

Lisätiedot

Pöytäkirja 11/ (10) Helsinki, Radisson Blu Plaza -hotelli Videoyhteys Kotkaan (neuv.huone 110) ja Kouvolaan (C2010)

Pöytäkirja 11/ (10) Helsinki, Radisson Blu Plaza -hotelli Videoyhteys Kotkaan (neuv.huone 110) ja Kouvolaan (C2010) Pöytäkirja 11/2016 1 (10) Am mat ti kor kea kou lu Oy, hallitus 28.09.2016 Aika 28.09.2016 klo 14:37-16:11 Paikka Helsinki, Radisson Blu Plaza -hotelli Videoyhteys Kotkaan (neuv.huone 110) ja Kouvolaan

Lisätiedot

Ilmakiväärin ja -pistoolin AM-kilpailut

Ilmakiväärin ja -pistoolin AM-kilpailut Turku 07. - 19:03:27 10m Ilmakivääri 40 ls, sarja N16 1. Elina Takku PuKu 93 96 90 96 375 AE 10m Ilmakivääri 40 ls, sarja N18 1. Maria Liewendahl ÅSSF 95 92 97 98 382 2. Essi Laitinen TSA 92 95 97 95 379

Lisätiedot

RKL:n Hiihto-mestari 2013 haastehiihdon tulokset

RKL:n Hiihto-mestari 2013 haastehiihdon tulokset RKL:n Hiihto-mestari 2013 haastehiihdon tulokset Etunimi Sukunimi Yhdistys kilometrit Hannu Lahti Tampere 3360 Sakari Ukonmaanaho Oulu 3120 Martti Pulkkinen Pohjois-Kymi 2755 Arto Virtanen Turku 2400 Ari

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 41. Vammaisneuvosto 20.10.2015. Aika 20.10.2015 klo 16:00-17:12

Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 41. Vammaisneuvosto 20.10.2015. Aika 20.10.2015 klo 16:00-17:12 Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 41 Vammaisneuvosto 20.10.2015 Aika 20.10.2015 klo 16:00-17:12 Paikka Läsnä Toimitila Veturi, Kauppamiehenkatu 4 (Pohjola-talo) 2. krs Luettelon mukaan Pykälät 26-31

Lisätiedot

Miesten Mestaruussarja (27 pelaajaa)

Miesten Mestaruussarja (27 pelaajaa) Imatra Miesten Mestaruussarja (27 pelaajaa) 1 Peiponen Marko Nurmeksen Ks 78 5 13 15 18 9 18 15 2 Kononen Valeri Helsingin Suoj. Seura 72 7 15 11 5 8 11 20 0 3 Ehoniemi Veli-Pekka Helsingin Suoj. Seura

Lisätiedot

Tulokset 27.9 2009 Yleinen Rapasaari

Tulokset 27.9 2009 Yleinen Rapasaari Tulokset 27.9 2009 Yleinen Rapasaari 1 Arja Villanen 2329 g 2 Seija Mäkirinta 2082 g 3 Aili Jäppinen 1500 g 4 Ritva Turkki 1489 g 5 Lahja Salmi 1005 g 6 Varpu Korhonen 737 g 7 Martta Huuskonen 682 g 1

Lisätiedot

MESTARIHIIHTO 2014-15 -haastehiihdon tulokset sija Etunimi Sukunimi. Grönstrand

MESTARIHIIHTO 2014-15 -haastehiihdon tulokset sija Etunimi Sukunimi. Grönstrand MESTARIHIIHTO 2014-15 -haastehiihdon tulokset sija Etunimi Sukunimi Kauno Kyhälä Sakari Ukonmaanaho Kari Kuoppamaa Reijo Puurunen Jorma Halonen Petri Pitkänen Ari Grönstrand Risto Ruostetsaari Risto Pekkala

Lisätiedot

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus 3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa

Lisätiedot

Yleisurheiluveteraanien SM-viestit 2012, Turku PN Stadion 9.6.2012 KULTAA

Yleisurheiluveteraanien SM-viestit 2012, Turku PN Stadion 9.6.2012 KULTAA Yleisurheiluveteraanien SM-viestit 2012, Turku PN Stadion 9.6.2012 KULTAA M30 4 x 100 m 1. Varsinais-Suomen Veteraaniurheilijat 47,81 SE Mikko Kiuru Henri Heikkinen Jukka Mertanen Krister Laine M30 4 x

Lisätiedot

Melvin Jones Fellow't 107-K

Melvin Jones Fellow't 107-K Melvin Jones Fellow't 107-K NIMI KLUBI AHONEN Juhani AHONEN Seppo ANTTONEN Aimo AROLA Seppo ASIKAINEN Aarne AUTERE Seppo BERGQVIST ESKO BRANDT Ilpo HAAVISTO Seppo HAKULINEN Tuomo HALLIKAINEN Lauri HALLIKAINEN

Lisätiedot

TERVEISET LOKA-MARRASKUU 2018 LOHJAN HELLUNTAISEURAKUNNAN

TERVEISET LOKA-MARRASKUU 2018 LOHJAN HELLUNTAISEURAKUNNAN TERVEISET LOKA-MARRASKUU 2018 LOHJAN HELLUNTAISEURAKUNNAN JÄSENLEHTI http://lohjanhelluntaisrk.net PASTORIN TERVEHDYS MIKÄ ON SEURAKUNNAN TARKOITUS??? Syyskausi on alkanut ja seurakunnan eri toiminnot

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Ruotsinsuomalaiset ja suomalaiset voimavaroina toisilleen

Ruotsinsuomalaiset ja suomalaiset voimavaroina toisilleen Ruotsinsuomalaiset ja suomalaiset voimavaroina toisilleen Tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutti Dynaaminen ruotsinsuomalaisuus -seminaari Turun Kansainväliset Kirjamessut 4.10.2015 1 Muuttovirrat

Lisätiedot

Kansallinen tikkaa Järjestäjä Jämsän Seudun Tikka ry

Kansallinen tikkaa Järjestäjä Jämsän Seudun Tikka ry Kansallinen 25 + 125 tikkaa 27.1.2018 Järjestäjä Jämsän Seudun Tikka ry päivitetty 28.1.2018 klo 17 25 tikkaa MM 1. Järvinen Tarmo JST 42 41 40 40 40 203 2. Vaarala Simo PaavT 38 43 36 39 45 201 (4x10,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

SUPER 2000 Ahvenisto Kierrosajat

SUPER 2000 Ahvenisto Kierrosajat 4- Kierrosajat Avoin luokka Lähtö 1 44 Pasi Mäensivu 1:38.331 1:34.233 2:04.529 1:57.437 1:36.047 1:34.727 1:33.692 1:32.717 1:34.390 1:34.224 41 Mika Lipsanen 1:37.989 1:33.585 1:33.685 1:33.773 1:34.654

Lisätiedot