Espoon kaupunki Pöytäkirja 6. Rakennuslautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Rakennuslautakunta Sivu 1 / / /2011 Rakennuslautakunta Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle maisematyölupaa koskevan valituksen johdosta, lupatunnus , , Haukilahdenranta 25, Espoo Valmistelijat / lisätiedot: Anni Tuominen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Rakennusvalvontapäällikkö Veronica Rehn-Kivi Rakennuslautakunta antaa seuraavan lausunnon: Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen toimialan voimaan tulleen johtosäännön mukaan rakennusvalvontakeskuksen viranhaltijat päättävät muun ohessa maankäyttö- ja rakennuslain 128 :n tarkoittamasta maisematyöluvan myöntämisestä, kun hakemus kohdistuu rakennuspaikkaan. Maisematyölupaa ja istutussuunnitelmaa ei siten ole hyväksytetty rakennuslautakunnassa, vaan lupa-arkkitehti on päättänyt johtosäännön mukaisesti maisematyöluvan myöntämisestä. Maankäyttö- ja rakennuslain 140 :n 1 momentin mukaan alueella, jolla on voimassa asemakaava tai yleiskaava, maisematyölupa on myönnettävä, jollei toimenpide vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen taikka turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Maisematyöluvan lupaharkinta on asemakaava-alueella oikeusharkintaa, joten lupa on myönnettävä, jollei toimenpide vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen taikka turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Rakennusvalvontakeskuksen lupa-arkkitehti on myöntänyt maisematyöluvan kuuden puun, neljän poppelin ja kahden haavan, kaatamiselle tontin raja-alueelta. Luvan piirustukset on laadittu siinä laajuudessa ja sillä tavoin, että hankkeen lupakäsittely niiden ja niihin liittyvän muun selvityksen nojalla on ollut mahdollista. Luvan istutussuunnitelmaan on merkitty muun muassa suunnittelija ja tontin rajat on esitetty selvästi. Tontti sijaitsee alueella voimassa olevan asemakaavan mukaan yleisten rakennusten korttelialueella (Y). Valituksessa on esitetty tämän tiedon olevan virheellinen, mutta ei ole esitetty selvitystä tämän väitteen tueksi. Rakennuslautakunnalla ei ole aihetta epäillä, että Espoon kaupungin käytössä olevassa Tekla GIS tietojärjestelmässä olisi kiinteistön kohdalla kaavamerkintää koskeva virhe.

2 Rakennuslautakunta Sivu 2 / 2 Asemakaavassa ei ole tontilla olevia puita tai istutuksia koskevia määräyksiä. Hakija on toimittanut alustavan istutussuunnitelman, jossa esitetään korvaavaa puustoa kaadettavien puiden tilalle. Istutussuunnitelman (päiväys ) mukaisesti kaadettujen puiden tilalle on esitetty istutettavaksi 11 pilaritervaleppää, yksi koivu, yksi pihlaja sekä neljä serbiankuusta. Serbiankuusista on käyty luvan käsittelyaikana keskustelua ja on todettu, että serbiankuusia ei istuteta, vaan niiden tilalle istutetaan pihlajia. Lupaehtona on, että korvaavat istutukset tulee istuttaa yhden vuoden kuluessa puiden kaadosta istutussuunnitelman ( ) mukaisesti lukuun ottamatta serbiankuusia, joiden sijasta istutetaan pihlajia. Kyseessä olevien puiden istuttaminen jää MRL 128 :n lupavelvoitteen ulkopuolelle eikä niitä siten ole esitetty luvan toimenpidekohdassa. Puiden kaatamisen ja uusien puiden istuttamisen kustannukset eivät ole lupaharkinnassa maankäyttö- ja rakennuslain mukaan huomioon otettavia seikkoja. Puiden kaataminen ei vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Lupa-arkkitehdin on tullut siten myöntää haettu maisematyölupa. Rakennuslautakunta viittaa valituksenalaisen päätöksen perusteluihin ja toteaa, ettei valituksessa ole esitetty mitään sellaista asiaan vaikuttavaa seikkaa, jonka perusteella päätöstä tulisi muuttaa. Rakennuslautakunta liittää lausuntoonsa valituksenalaisen päätöksensä perusteena olevat asiakirjat. Käsittely Paimela poistui esteellisenä kokouksesta asian esittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Esittelijä muutti kokouksessa ehdotustaan seuraavasti: Rakennuslautakunta pyytää, että Helsingin hallinto-oikeus siirtää asian Espoon rakennuslautakunnalle oikaisuvaatimuksena käsiteltäväksi. Perusteluina edellä esitettyyn rakennuslautakunta viittaa tämän päätöksen oheismateriaalissa olevaan korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perusteluihin T Päätös Oheismateriaali Esittelijän muutettu ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valituskirjelmä , liitteet nähtävillä kokouksessa - Lupa-arkkitehti Asemapiirustus - Istutussuunnitelma Selostus

3 Rakennuslautakunta Sivu 3 / 3 Valituksenalainen päätös Lupa-arkkitehti Rakennuspaikka ja sen omistaja , Haukilahti Haukilahdenranta 25, Espoo Espoon kaupunki / Tekninen ja ympäristötoimi Rakennuspaikan vuokraaja Espoonkruunu Oy / Kaulushaikara Luvan hakija Espoonkruunu Oy / Kaulushaikara Lupatunnus Aiempi käsittely Maisematyölupa kuuden puun kaatamiselle myönnetty / lupaarkkitehti Valituksen tekijä Helena Paimela Valituksen vaatimukset Valittaja vaatii, että päätös kumotaan kokonaisuudessaan. Valituksen perustelut Taustaa: Tontin rakennuksineen omistaa Espoonkruunu Oy, jonka omistaa 100%.sti Espoon kaupunki. Erityisasumiseen (vammaiset, yli 55 v, seniorit) tarkoitettu pienkerrostalo on valmistunut vuonna Tuolloin kadun puoleiset puut on istutettu arvostetun ja menestyneen Ympäristötoimisto Oy / maisema-arkkitehti Camilla Rosengrenin asiantuntevan tarkoin harkitun pihasuunnitelman mukaisesti. Istutusten valinnassa huomioitu ikäihmisille soveltuvia kasvilajikkeita. Terveen rehevästi kasvava, myös kolmanteen kerrokseen ulottuva, lehtipuurivistö toimii osittaisena puskurina tontin ja kadun välillä. Antaa yksilöityä rauhaa pihalle ja asumisviihtyvyyteen. Puut ovat myös erittäin merkittävä osa asuinympäristöä. Rakennuksen itäpuolella nousee jyrkähkö rinne, kaupungin puistoalue komeine puustoineen ja kallioineen. Siellä on rauhallista ja viihtyisää asua. Asukkaat nauttivat luonnosta, sijoittelevat linnunpönttöjä ja kehuvat kuinka luonto lintuineen ja eläimineen on lähellä. Talon iäkkäät ja toimintarajoitteiset asukkaat ovat viihtyneet puolivarjoisella pihalla eritoten parina viime vuosien hellekausina, sisätilojen ollessa sietämättömän kuumia. Puiden alaosien on oltava oksattomia, koska muuten ne aiheuttavat esteitä sekä jalkakäytävällä ja pihatiellä kulkijoille.

4 Rakennuslautakunta Sivu 4 / 4 Rakennuksen ovilla käy paljon takseja, ambulansseja, paloautoja, muuttoautoja jne. väylät pitää olla esteettömiä niille. Yksityiskohtaisempaa perustelua: 1. Lupapäätöksen epämääräisyys. Päätöksessä rakennuspaikaksi on merkitty kaavanmukaiseksi käyttötarkoitukseksi Y yleisten rakennusten korttelialue. Tämä tieto on virheellinen. Tontille on valmistunut vuonna 1993 erityisryhmäasukkaille suunnattu rakennus, joten tontin käyttötarkoituksena pitäisi olla erityisasuminen. Lupavalmistelija ei ole selvittänyt mikä on tontin nykyinen käyttötarkoitus. Hakija ei myöskään ole maininnut eikä lupavalmistelija ole selvitellyt alkuperäisistä lupakuvista, että alkuperäinen istutussuunnitelma on hyväksytty Espoon kaupungin rakennuslautakunnassa, liite 4. --> kun silloinen istutussuunnitelma on hyväksytetty rakennuslautakunnassa niin kyllä tämä epämääräinen istutussuunnitelma olisi pitänyt sitäkin huolellisemmin ennakkovalmistella ja viedä jopa rak.ltk:n hyväksytettäväksi. Miksi mainitsen epämääräinen? Piirustuksessa, liite 1.1, ei ole minkäänlaista yhteystietoa, kuka suunnitelman on laatinut. piirroksessa tontin rajatkin ovat epämääräiset, vrt liite 4 Ihmetyttää, miksi alkuperäiseltä suunnittelijalta ei ole pyydetty kannanottoa ja mahdollisiin muutoksiin tarvittavia suunnitelmia. Keväällä 2011 keskustelin silloisen Haukilahden alueella pitkään olleen lupavalmistelijan kanssa pihasuunnitelmista. Hän sanoi odottavansa pidettävän asukaskokouksen pöytäkirjaa liite 3 jossa olisi kannanotto hänen antamiin lisäpyyntöihin. Päätös perustuu MRL 140 :ään: Maisematyöluvan edellytykset Alueella, jolla on voimassa asemakaava tai yleiskaava, maisematyölupa on myönnettävä, jollei toimenpide vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen taikka turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. -> näin yksipuolisesti ei saa toimia! Muut asiaan liittyvät tärkeät näkökohdat on huomioitava! myös erityisasuminen! mm: MRA 12 : Rakentamisen ohjauksen tavoitteet Rakentamisen ohjauksen tavoitteena on edistää: 1) hyvän ja käyttäjien tarpeita palvelevan, terveellisen, turvallisen ja viihtyisän sekä sosiaalisesti toimivan ja esteettisesti tasapainoisen elinympäristön aikaansaamista; Päätöksessä mainitaan puiden kasvaneen liian suuriksi kasvupaikalleen vaurioittaen viereisiä katu- ja piha-alueita -> mitenkään ei ole todistettu, ei edes valokuvista, liite 6, näy, että katu- ja piha-alueet olisivat vaurioituneet. Mitään konkreettista dokumenttia ei ole mukana lupahakemuksessa eikä muutenkaan saatavissa. Puut ovat alle 20 v vanhoja, normaalin kokoisia ja ympäristön mittakaavaan sopivia. Ristiriita lupahakemuksen ja

5 Rakennuslautakunta Sivu 5 / 5 lupapäätöksen välillä, liitteet 1 ja Lupahakemuksessa ei mainita mitään viereisten katu- ja piha-alueiden vaurioitumisesta kuten lupapäätöksessä mainitaan. 2. Hankkeen edistyminen asukaskokous, ks. päätöksen liite 1.6. Kuten lupahakemuksesta ilmenee niin asiaa on käsitelty asukaskokouksessa. Asukaskokouksen pöytäkirjasta puuttuu esityslista, ks liite 2 Kokouskutsussa / esityslistassa, liite 2, ei ole kohtaa niinkin merkittävästä maisemallisesta muutoksesta ja asumisviihtyvyyteen vaikuttavasta tekijästä kuin puiden kaato on. Asia tuotiin kokouksessa vain tiedotteen omaisesti esille kohdassa 13 : muut asiat. Kun asiassa tehtiin päätös äänestyksen jälkeen, niin se olisi pitänyt ottaa esille omana kohtanaan ja hyväksyä omaksi pykäläksi esityslistaan. lupahakemus jätetty , ks liite 1.2. ja Toimenpidehakemus puiden kaatamiseen tontin länsirajan tuntumasta (4 poppelia ja 2 haapaa). Huom! Asukaskokouksissa ei ole kertaakaan puhuttu 2 haavan kaatamisesta. Miksi kauniit hyväkasvuiset haavat halutaan kaataa? ks.liite 6 Mitenhän menee tontin rajalinja haapojen kohdalla? ks. liite 4 sijaintipiirustus 1:200 Alkuperäinen istutussuunnitelma on hyväksytetty Espoon rakennuslautakunnassa liite 4. Em. kuvan hyväksymistapa osoittaa, että istutussuunnitelmalla on ollut hyvin tärkeä kaupunki- ja maisemakuvallinen merkitys. Onhan koko kadulla Haukilahdenranta venesatamalle asti ulottuva n. kilometrin pituinen koivupuurivistö ja kadun länsipuolella rehevä lehtomainen puusto. -> Puiden kaataminen turmelee kaupunki- ja maisemakuvaa --> otettava huomioon lupapäätöstä tehtäessä --> pyydettävä lausunto kaupunkikuvatoimikunnalta 3. Korvaavien puiden istutussuunnitelman uudelleen suunnittelu ja päivittäminen Lupapäätöksen kohdassa toimenpide ei mainita mitään korvaavien puiden istutuksesta. Miksi? Mielestäni korvaavien puiden istutuksille pitää antaa lupa aivan kuin muihinkin vastaaviin tapauksiin. Viittaus alkuperäisen istutussuunnitelman hyväksyttäminen rak.ltk:ssa. Onko mitään järkeä kaataa terveitä kohteeseen sopivia puita ja istuttaa samaan paikkaa korvaavia puita, joiden kasvumahdollisuus on epävarmaa. -> herää kysymys, onko pilaritervaleppä oikea puulaji ko paikkaan. Päätöksen mukaan niitä istutettaisiin jopa 11 kpl. Ne eivät luo samanlaista valo-varjoa pihatielle kuin nykyiset puut. pilaritervaleppä on vieras puulaji Suomessa eikä se sovi tähän lehtomaiseen lähiympäristöön. Koko Haukilahdessa ei ole yhtään pilaritervaleppää, joten on tarkoin harkittava niiden sopivuutta kaupunki- ja maisemakuvallisesti.ko tontille. --> onko kyseessä vain tietoinen hämäys? Poppelit pois - tilalle kasvupaikalle sopimattomia pilaritervaleppiä, jotka vuoden kuluttua kuolevat - sitten saadaan istuttaa ikivihreitä tönkkö tuijia. --> onko pihlajakaan sopiva ko kasvupaikalle - eihän nykyisetkään pihlajat oikein tahdo viihtyä. Pihlaja on matalakasvuinen, mutta rehevä latvuksinen --> oksat aiheuttaa esteitä turvalliselle liikkumiselle, naarmuttaa autoja jne.

6 Rakennuslautakunta Sivu 6 / 6 --> miksi annetaan lupa koivun istutukselle, vaikka ko paikassa on ollut koivu ainakin reilut 6 vuotta, ks lute 6. valokuva 7 -> koivut vaativat ympärilleen reilusti kasvutilaa - > koivujen istuttamista tulisi välttää parkkipaikoilla, joissa autot joudutaan pysåköimään koivujen alle. Keväällä maha valuu konepellile, allergisoiva siitepöiy ja lehdet tunkeutuu ilmastointilaitteisiin ja sieltä sisätiloihin. --> lupaa ei myöskään tule antaa ikivihreille tuijille! 4. Putki- viemärivedot Kunnallistekniikka uusitaan jalkakäytävän vierellä tietojeni mukaan 10 vuoden sisällä. Miksi asiaa ei ole tarkistettu päätöstä tehdessä?. Ei ole mitään järkeä nyt kaataa terveitä n. 20-vuotiaita puita, istuttaa tilalle uusia ja vajaan 10 vuoden kuluttua jälleen kaataa puut kunnallistekniikan tieltä 5. Elä- ja asumalli Istutussuunnitelmissa huomioitava myös Elä ja Asu-mallin tavoitteet. 6. Valokuvat todisteena asumisviihtyvyydestä. ks. liitteet 5 ia 6 Kuvat puhukoot puolestaan 7. Kustannukset: Tietämäni mukaan puiden kaatoon on varattu Entä, mitä maksaa uusien korvaavien puiden istutus? Entä vanhojen juurien poisto? Summaa on korotettava. Kuka maksaa? --> Kustannukset kohdistuvat asukkaiden vuokriin --> vuokrakorotuksiin, Niiden osalta, jotka saavat asumistukea, toimeentulotukea niin me kaikki olemme maksumiehinä. 8. Yhteenveto Neljän poppelin ja kahden haavan kaatamiseen ei ole riittäviä perusteluita! Toimenpide turmelee kaupunki- ja maisemakuvaa. Korvaavan puuston soveltuvuus ko kasvupaikalle on kyseeenlaista. Asia on tutkittava uudelleen. Vaikka maankäyttö- ja rakennuslain 140 :n 1 momentin mukaan alueella, jolla on voimassa asemakaava niin maisematyölupa on myönnettävä. Mutta lupaa myönnettäessä on huomioitava myös erilaiset asiaan vaikuttavat seikat kuten edellä olen maininnut. Syy, että lupahakemuksen mukaan puiden juuret (tässä tarkoitetaan 4 poppelia ja 2 haapaa) kasvavat asfaltin alla, ei ole mikään peruste puiden kaadolle. Kaiklla taahoilla puiden juuret kasvavat asfaltin alla ja se on normaalia. Puurivistöön kuuluu myös useita allergiaa aiheuttavia koivuja, niiden juuristo kasvaa myös asfaltin alla. Miksi niitä ei ehdoteta kaadettavaksi? Jos nyt annetaan perusteettomasti lupa puiden kaatamiseen niin silloin tulee jatkossa antaa kaikkialla kaikille puille kaatolupa. Puuthan roskaavat ja saattavat kaatua jonkun päälle. Kaadetaan ennakoivasti pois. Vaatimuksen perustelut käyvät tarkemmin ilmi oheismateriaalina olevasta valituskirjelmästä.

7 Rakennuslautakunta Sivu 7 / 7 Päätöshistoria Rakennuslautakunta Päätösehdotus Rakennusvalvontapäällikkö Veronica Rehn-Kivi Rakennuslautakunta antaa seuraavan lausunnon: Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen toimialan voimaan tulleen johtosäännön mukaan rakennusvalvontakeskuksen viranhaltijat päättävät muun ohessa maankäyttö- ja rakennuslain 128 :n tarkoittamasta maisematyöluvan myöntämisestä, kun hakemus kohdistuu rakennuspaikkaan. Maisematyölupaa ja istutussuunnitelmaa ei siten ole hyväksytetty rakennuslautakunnassa, vaan lupa-arkkitehti on päättänyt johtosäännön mukaisesti maisematyöluvan myöntämisestä. Maankäyttö- ja rakennuslain 140 :n 1 momentin mukaan alueella, jolla on voimassa asemakaava tai yleiskaava, maisematyölupa on myönnettävä, jollei toimenpide vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen taikka turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Maisematyöluvan lupaharkinta on asemakaava-alueella oikeusharkintaa, joten lupa on myönnettävä, jollei toimenpide vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen taikka turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Rakennusvalvontakeskuksen lupa-arkkitehti on myöntänyt maisematyöluvan kuuden puun, neljän poppelin ja kahden haavan, kaatamiselle tontin raja-alueelta. Luvan piirustukset on laadittu siinä laajuudessa ja sillä tavoin, että hankkeen lupakäsittely niiden ja niihin liittyvän muun selvityksen nojalla on ollut mahdollista. Luvan istutussuunnitelmaan on merkitty muun muassa suunnittelija ja tontin rajat on esitetty selvästi. Tontti sijaitsee alueella voimassa olevan asemakaavan mukaan yleisten rakennusten korttelialueella (Y). Valituksessa on esitetty tämän tiedon olevan virheellinen, mutta ei ole esitetty selvitystä tämän väitteen tueksi. Rakennuslautakunnalla ei ole aihetta epäillä, että Espoon kaupungin käytössä olevassa Tekla GIS tietojärjestelmässä olisi kiinteistön kohdalla kaavamerkintää koskeva virhe. Asemakaavassa ei ole tontilla olevia puita tai istutuksia koskevia määräyksiä. Hakija on toimittanut alustavan istutussuunnitelman, jossa esitetään korvaavaa puustoa kaadettavien puiden tilalle. Istutussuunnitelman (päiväys ) mukaisesti kaadettujen puiden tilalle on esitetty istutettavaksi 11 pilaritervaleppää, yksi koivu, yksi pihlaja sekä neljä serbiankuusta. Serbiankuusista on käyty luvan käsittelyaikana keskustelua ja on todettu, että serbiankuusia ei istuteta, vaan niiden tilalle istutetaan pihlajia. Lupaehtona on, että korvaavat istutukset tulee istuttaa yhden vuoden kuluessa puiden kaadosta istutussuunnitelman ( ) mukaisesti lukuun ottamatta serbiankuusia, joiden sijasta istutetaan pihlajia.

8 Rakennuslautakunta Sivu 8 / 8 Kyseessä olevien puiden istuttaminen jää MRL 128 :n lupavelvoitteen ulkopuolelle eikä niitä siten ole esitetty luvan toimenpidekohdassa. Puiden kaatamisen ja uusien puiden istuttamisen kustannukset eivät ole lupaharkinnassa maankäyttö- ja rakennuslain mukaan huomioon otettavia seikkoja. Puiden kaataminen ei vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Lupa-arkkitehdin on tullut siten myöntää haettu maisematyölupa. Rakennuslautakunta viittaa valituksenalaisen päätöksen perusteluihin ja toteaa, ettei valituksessa ole esitetty mitään sellaista asiaan vaikuttavaa seikkaa, jonka perusteella päätöstä tulisi muuttaa. Rakennuslautakunta liittää lausuntoonsa valituksenalaisen päätöksensä perusteena olevat asiakirjat. Päätös Tiedoksi Rakennuslautakunta jätti asian pöydälle. - Helsingin hallinto-oikeus

9 Rakennuslautakunta Sivu 9 / 9