HAKEMUS AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMILUPAA VARTEN koulu Oy. Omistajatahot ovat:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HAKEMUS AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMILUPAA VARTEN 27.9.2013. koulu Oy. Omistajatahot ovat:"

Transkriptio

1 1 (27) HAKEMUS AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMILUPAA VARTEN Ylläpitäjän ja haetun ammattikorkeakoulun perustiedot 1.1. Ylläpitäjän nimi Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy 1.2. Ylläpitäjän kotipaikka Tampere 1.3. Ylläpitäjän omistaja tai taustatahot 1 koulu Oy. Omistajatahot ovat: Tampereen ammattikorkeakoulua ylläpitää Pirkanmaan ammattikorkea Tampereen kaupunki, 87 % Sastamalan koulutuskuntayhtymä, 6 % Länsi Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä, 3 % Ikaalisten kaupunki, 1,5 % Ylöjärven kaupunki, 1,5 % Tampereen Musiikkiopiston Säätiö, 0,5 % Tampereen Talouskouluyhdistys ry, 0,5 % Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy:n osakassopimus ja yhtiöjärjestys sisältävät joitakin määryksiä ammattikorkeakoulun toiminnasta. Yhtiön hallitus on päättänyt esittää osakassopimuksen ja yhtiöjärjestyksen uusimista ammattikorkeakouluja koskevan lainsäädäntöuudistuksen ja toimilupien vaatimusten mukaiseksi lainsäädännön toisen vaiheen valmistuttua kesään 2014 mennessä. Ammattikorkeakoulun autonomian kannalta näillä määräyksillä ei enää ole juurikaan merkitystä, kun nuorten tutkintoon johtava koulutus on päätetty siirtää Tampereelle. Muista ylläpitäjäyhtiötä velvoittavista ja ammattikorkeakoulutoimintaan vaikuttavista määräyksistä Tampereen kaupungin konserniohje edellyttää, että tytäryhteisön on jo valmisteluvaiheessa hankittava omistajan ennakkokäsitys tehdessään päätöstä merkittävästä asiasta. Yhtiön on myös velvollisuus tiedottaa konsernihallintoa ennen muun merkittäväksi katsottavan asian julkiseksi tuloa. Liite 1: Yhtiöjärjestys Liite 2: Osakassopimus Liite 3: Tampereen kaupungin konserniohje 1.4. Ammattikorkeakoulun nimi Tampereen ammattikorkeakoulu 1.5. Ammattikorkeakoulun opetusja tutkintokielet Opetus ja tutkintokieli on suomi. Muu opetuksessa käytettävä opetus ja tutkintokieli on englanti Päätoimipiste ja paikkakunnat, joilla ammattikorkeakoulutoimintaa on tarkoitus harjoittaa 2 Päätoimipiste on Tampere. Maakuntakorkeakoulutoiminnan tukipaikkakunnat: Ikaalinen, Mänttä Vilppula, Virrat 2. Haetun ammattikorkeakoulun tarpeellisuus ammattikorkeakoululain 4 :n mukaisia tehtäviä varten 2.1. Ammattikorkeakoulun toimintaajatus ja visio TAMKin strategia on laadittu Pirkanmaan ammattikorkeakoulun ja Tampereen ammattikorkeakoulun yhdistymisen yhteydessä ja sen aikajänne ulottuu vuosikymmenen loppuun. Tässä yhteydessä opetus ja kulttuuriministeriön kanssa sovittiin ammattikorkeakoulujärjestelmän merkittävät rakenteelliset ratkaisut Pirkanmaalla. Toiminta ajatuksen mukaan Tampereen ammattikorkeakoulu tuottaa ajanmukaista osaamista koulutuksella sekä siihen liittyvällä käyttäjälähtöi

2 sellä tutkimus, kehittämis ja innovaatiotoiminnalla. Työelämäkorkeakouluna TAMK vahvistaa toiminta alueidensa menestystä ja uudistumista monialaisuuttaan hyödyntämällä. Visionsa mukaan Tampereen ammattikorkeakoulu antaa menestymisen avaimet luomalla uutta ja kansainvälistä osaamista. TAMK on yhtenä Suomen suurimmista ammattikorkeakouluista ollut maan vetovoimaisin ja mm. tutkintojen läpäisyssä maan kärkeä kaikilla koulutusaloilla. Sijainti maan vetovoimaisen ja kehittyvän alueen keskuskaupungissa tarjoaa hyvät toimintaedellytykset ja työelämäyhteydet monialaiselle ammattikorkeakoululle. Tavoitteena on, että strategiakauden loppuun mennessä TAMKin osaaminen nimetyillä painoaloilla on alueellisesti tunnustettu, ja TAMK tunnetaan näistä osaamisista myös kansainvälisesti. Koulutusvienti ja osaamisen vaihto alueen kansainvälistämiseksi ovat merkittävät painopisteet TAMKin strategiassa. 2 (27) 2.2. Ammattikorkeakoulun profiili ja painoalat 4 Strategiansa mukaisesti TAMK profiloituu monialaisena ja kansainvälisenä korkeakouluna, joka keskittyy toiminnoissaan hyvinvoinnin ja terveyden, talouden ja tuotannon sekä oppimisen ja luovuuden edistämiseen. Profiili kuvaa TAMKin osaamisen kokonaisuutta, jolle perustuvat TAMKin painoalat monialaisina aluetta palvelevina kansainvälisinä osaamisen kärkinä. TAMKin profiili ja painoalat toteuttavat osaltaan alueen kaupunkien ja kuntien sekä Pirkanmaan liiton maakuntasuunnitelmaan 2025 asiakirjaan kirjattuja kehittämisen kohteita. Erityisesti TAMKin vahva talouden ja tuotannon osaaminen vastaa alueen elinkeinojen ja yrittämisen uudistamiseen. Tavoitteena on luoda yrittäjävetoista liiketoimintaa ja asiakaslähtöistä palveluliiketoimintaa sekä kehittää alueen tuotantorakenteita. TAMKin asiantuntemus oppimisessa ja luovuudessa kytkeytyy maakuntasuunnitelmassa alueen osaamisen lisäämiseen, jossa painottuvat uudistumiskyky, TKI toiminta ja yhteistyön lisääminen. TAMKin hyvinvointi ja terveysosaaminen puolestaan tukee alueen palveluiden laadun ja kehittämisen vaateita, missä sosiaali ja terveydenhuollon rakenteellinen kehittäminen ja palveluverkon uudistaminen mutta myös terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy korostuvat. Verkkotuminen ja kansainvälisyyden lisääminen nousevat alueen strategioissa, kuten myös TAMKin strategiassa, läpileikkaavaksi teemoiksi. TAMKin painoaloiksi on valittu hyvinvointiyrittäjyys, senioripalvelut, kulttuurivienti, älykkäät työkoneet, kiinteistöjen ympäristövaikutukset sekä yrittäjyyspedagogiikka. Näistä yrittäjyyspedagogiikka on muodostumassa kaikkia aloja koskevaksi läpileikkaavaksi kehittämisteemaksi, joita ovat myös kansainvälistyminen, tulevaisuuden osaaminen sekä kumppanuudet ja asiakkuudet. Kullakin TAMKin painoalalla on 2012 hyväksytty toimenpideohjelma. TAMKin painoalojen valinnassa kuultiin sidosryhmiä ja otettiin huomioon toiminta alueen kehitystyössä tehdyt valinnat. Pirkanmaalla toimii kansallisesti merkittäviä teollisuuden vienti ja kotimarkkinayrityksiä. Alueella on useita maailman markkinajohtajia omilla kapeilla erikoistumisalueillaan. Vienti on n. 7,5 % koko Suomen viennistä, ja siitä yli 90 % tulee teollisuudesta. TAMK on tuloksellisuuden, tunnuslukujen ja toimintaympäristönsä perusteella keskeinen tekniikan ammattikorkeakoulutuksen tuottaja.

3 Elinkeinoelämässä ja yritystoiminnassa jatkuu edelleen teollisuuden rakennemuutoskausi. TAMKin valitsemat painoalat ja osaamisen profiili kytkeytyvätkin Pirkanmaan painopisteisiin, jotka ovat terveysteknologia, hyvinvointi, tulevaisuuden energiateknologiat, jokapaikan tietotekniikka, digitaaliset sisällöt, nano ja mikrojärjestelmät sekä älykkäät työkoneet. (Työja elinkeinoministeriö 2/2012) Näiden painoalojen kehittämistyö luo TAM Kille hyvän toimintaympäristön toteuttaa strategiaansa. TAMKin senioripalvelujen ja hyvinvointiyrittäjyyden painoalat liittyvät alueen kehittämistrategioihin ja erityisesti Tampereen kaupungin Tampere Senior ja Ikäkaste ohjelmiin, joissa yhdessä alueen toimijoiden kanssa luodaan uudenlaisia ikäihmiselle suunnattuja palveluita ja toimintakykyä edistävää elinympäristöä. Hyvinvointi ja sen edistäminen sisältyvät myös Tampereen kaupunkistrategiaan kirjattuun Kaupin kampuksen kehittämiseen, joihin em. TAMKin painoalat ja sosiaali ja terveysalan osaaminen kiinteästi liittyvät. TAMKin pääkampus on osa Kaupin kampusta. Kulttuurialalla TAMKin strategisena valintana on keskittyminen media alan ja musiikin osaamiseen. Kuvataiteilija (AMK) koulutusvastuusta luopumalla vahvistetaan digitaalisen median koulutuksen toimintakykyä niin, että se sisältää tarvittavat taiteen osaamiskokonaisuudet. Median oppimisympäristöä kehitetään Mediapolis hankkeessa, jossa TAMK ja Yle ovat merkittävimmät toimijat. Samoihin Tohlopin toimitiloihin sijoittuvat kymmenet AValan pk yritykset täydentävät kampuksen ainutlaatuiseksi opiskeluympäristöksi, jossa oppiminen ja työnteko muodostavat saumattoman kokonaisuuden. Tiedon, osaamisen ja infrastruktuurin yhteiskäyttö hyödyttävät kaikkia osapuolia ja ovat jopa elinehto pk toiminnan kasvussa ja kansainvälistymisessä. TAMKin painoaloista erityisesti kulttuuriviennin osaamisen kehittäminen keskittyy Mediapolikseen. Tampere sai Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus pääteeman vetovastuun INKA ohjelmassa. TAMKin älykkäät koneet painoala tukee ohjelman toteuttamista, ja sen uutta oppimisympäristöä ollaan avaamassa alueen kaikkien toimijoiden hyödynnettäväksi. Valtion ja Tampereen kaupunkiseudun välisen kansallisen kasvusopimuksen toteuttamisessa TAMKin rooli korostuu vetovoimaisten kansainvälisten korkeakoulujen ja uusien julkisen terveydenhuollon kokeilujen teemoissa. TAMK tulee olemaan keskeinen toimija mm. Kaupin kampukselle sijoittuvassa opetus ja kehittämisterveyskeskuksen operoinnissa. 3 (27) 2.3. Ammattikorkeakoulun strategiset kumppanuudet 5 TAMKin Kiinteistöjen ympäristövaikutukset painoala liittyy kiinteästi alueen strategioihin ja erityisesti Pirkanmaan ympäristöohjelman toteuttamiseen, jossa korostuvat mm. kestävä yhteiskuntarakenne, ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta ja mm. rakentamisen ympäristötietoisuus. Painoala kiinnittyy osaamisen kehittämisen ja useiden hankkeiden kautta alueen kehittämiseen ja uudistamiseen. Tampereen ammattikorkeakoulun sopimukseen perustuvat kumppanit kansallisella tasolla ovat tamperelaiset korkeakoulut ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Unipoli yhteistyö on tuottanut näkyvimmät tulokset kansainvälistymisen tukipalvelujen sekä opiskelijoille yhteisten liikuntapalvelujen kehittämisessä. Koulutusyhteistyötä tehdään erityisesti terveysalan ja lääketieteen, liiketaloudessa oikeustieteen sekä useilla tekniikan aloilla osaamisen ja oppimisympäristöjen yhteiskäytössä. JAMKin kanssa tehtävässä yhteistyössä painopisteenä on tutkintoon johtavan aikuiskoulutuksen tarjonnan

4 vastavuoroinen täydentäminen kummankin toiminta alueilla. Esimerkiksi TAMK on järjestänyt aikuiskoulutuksena rakennusmestari (AMK) ja bioanalyytikko (AMK) koulutuksia Jyväskylässä ja JAMK on vastaavasti järjestänyt agrologi (AMK) ja restonomi (YAMK) koulutuksia Tampereen seudulla. Liite 4: Unipoli sopimus Liite 5: JYTA konsortion toimintasuunnitelma Merkittävää yhteistyötä on tehty Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa. Viime vuosina on kehitetty mm. yhteinen koulutuksen suunnittelujärjestelmä sekä tehty työnjakoa musiikin koulutuksen profiloimiseksi. Yhteistyötä jatketaan seuraavina vuosina mm. tietojärjestelmien kehittämisessä. Kansainvälisiä kumppaneita TAMKilla on noin 300. Tavoitteena on luoda muutamien kansainvälisten strategisten korkeakoulukumppaneiden verkosto. Ensimmäinen sopimus solmittiin keväällä 2013 Münchenin ammattikorkeakoulun kanssa. Salfordin yliopiston kanssa tehdään laajaa yhteistyötä erityisesti kulttuurin ja liiketalouden aloilla. Täydennyskoulutuksessa kasvua haetaan koulutuksen viennistä. Kansainvälinen yhteistyö on alkanut kotimaisten toimijoiden, englantilaisen koulutusorganisaation ja espanjalaisen verkko opetusorientoituneen yliopiston kanssa. 4 (27) Lisäksi TAMKin yhteistyö Tamperen seudulla toimivien toisen asteen oppilaitosten kanssa on laajaa. Erityisesti ammatillisten oppilaitosten kanssa TAMKilla on yhteisiä hankkeita, oppimisympäristöjä ja koulutustoteutuksia Keskeiset muutokset Nykymuotoinen Tampereen ammattikorkeakoulu käynnisti toimintansa Tässä yhteydessä laadittiin strategia ja toimintaa on uudistettu sen mukaisesti. Tavoitteena on ollut monialaisen korkeakoulun eri alojen synergian hyödyntäminen, mitä on toteutettu erityisesti yhdistymisen yhteydessä käynnistyneen opetussuunnitelmatyön kautta. Uusia avauksia on tehty mm. sosiaali ja terveysalan sekä tekniikan alan yhteisen hyvinvointiteknologian ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kehittämisessä ja toteuttamisessa. Koulutustarjonnan kehittämisessä tärkein tavoite on koota koulutukset toimiviksi ja taloudellisesti kestäviksi osaamiskeskittymiksi. Nuorten tutkintoon johtavaa ja muuta säännöllisesti alkavaa tutkintokoulutusta toteutetaan 2015 alkaen vain Tampereella. Koulutusvastuita suunniteltaessa arvioitiin kaikkia TAMKin koulutusaloja ja nykyisiä koulutusohjelmia suhteessa TAMKin kokonaisuuteen, alueelliseen sekä valtakunnalliseen tarjotaan ja tarpeisiin. Työnjakokeskustelua käytiin myös ammattikorkeakoulujen välillä, mutta vahvojen maakunnallisten ja alueellisten intressien johdosta työnjaossa ei juurikaan edetty. Merkittäviä muutoksia koulutuksen järjestämisessä tehtiin vuonna 2012 OKM:n aloituspaikkaleikkausten seurauksena. Sen lisäksi taloudellisen ja toiminnallisen tarkoituksenmukaisuuden vuoksi muutostarpeita todettiin olevan edelleen. Kulttuurialalla vuonna 2012 tehtiin TAMKissa 55 aloituspaikan leikkaus. Tämän seurauksena nuorten koulutus Virroilla päättyy vuonna 2014 ja

5 kulttuurialan koulutusta on profiloitu uudelleen. Musiikin koulutus jatkaa 40 vuosittaisella aloituspaikalla ja keskittyy klassiseen musiikkiin sekä teatterimusiikkiin ja musiikkidraamaan. Työnjakoa on tehty Metropolian kanssa sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulun kanssa, joka ottaa jatkossa valtakunnallisesta vastuuta TAMKissa päättyvän kirkkomusiikin koulutuksen osalta. TAMK luopuu lisäksi musiikkiteknologian suuntautumisvaihtoehdosta. 5 (27) Muu kulttuurialan koulutus kootaan Tampereen Tohloppiin muodostuvaan Mediapolis keskittymään. Mediapolis opinnot muodostavat vahvasti kansainvälisen ja työelämäläheisen osaamiskokonaisuuden, joka rakentuu nykyisten Degree Programme in Median, Elokuvan ja television koulutusohjelman sekä kuvataiteen osaamisten pohjalle. Tässä yhteydessä TAMK luopuu kuvataide (AMK) tutkinnon koulutusvastuusta. Jotta sisään otetuille opiskelijoille turvataan oikeus suorittaa kuvataiteilija (AMK) tutkinto, TAMK ja Satakunnan ammattikorkeakoulu neuvottelevat toimilupapäätösten jälkeen sopimuksesta hoitaa loppuun TAMKissa jo aloitettu kuvataiteilija (AMK) koulutus. Liiketaloudessa TAMK kokoaa koulutuksen Tampereelle. Vuonna 2014 nuorten tutkintoon johtava koulutus päättyy myös Ikaalisissa. Tietojenkäsittelyn koulutuksessa on tehty merkittävä opetussuunnitelmauudistus. Terveysalan tietohallintaan liittyvä koulutus on jatkossa tarkoitus toteuttaa osana ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Matkailu ja ravitsemisalalla tehtiin vuonna 2012 päätös OKM:n 30 aloituspaikan leikkauksen perusteella sekä matkailun että Degree Programme in Tourism koulutusohjelmien lopettamisesta. Se tarkoitti yhteensä 50 aloituspaikan leikkausta ko. koulutusalalta ja matkailun koulutusohjelman lopettamista Ikaalisissa. Matkailuliiketoiminnan osaamisen oleellisimmat osat siirrettiin liiketalouden ja Degree Programme in International Business koulutusten moduuleiksi. Matkailu ja ravitsemisalan koulutus keskitetään TAMKin pääkampukselle ja vuoden 2013 syksystä opetusta toteutetaan yhtenä restonomi (AMK) tutkintoon johtavana ohjelmana. Sosiaali ja terveysalan koulutusta tarkasteltiin koulutusvastuita arvioitaessa myös yhdessä muiden kouluttajien kanssa. Tässä yhteydessä todettiin, että erityisesti alan erikoisosaamisia toteutetaan monissa suhteellisen pienissä yksiköissä, mikä taloudellisuuden ja osaamisen laadun kannalta ei ole mielekästä. Toimilupaprosessin yhteydessä TAMKin terveysalan koulutusvastuisiin kohdentui työelämän neuvottelukuntien taholta merkittäviä määrällisiä laajentamispaineita. Samoin esitettiin TAMKille uusia koulutusvastuita mm. suuhygienisti, toimintaterapia ja kuntoutuksen ohjauksen koulutusten aloittamiseksi. TAMK kehittää bioanalyytikkokoulutusta vastaamaan muuttuviin työelämän tarpeisiin vahvistamalla sitä erityisesti laboratorioanalytiikan osaamisella. Sairaanhoitaja osaamisen sisältävien ja niille perustuvien ohjelmien osalta kriittiseen tarkasteluun nousi ensihoidon koulutus, jota viime vuosina on koulutettu kahdeksassa ammattikorkeakoulussa tuloksena keskimäärin 100 tutkintoa vuodessa. TAMKissa tätä koulutusta on toteutettu joka toinen vuosi 20 aloituspaikalla. Työelämässä on kuitenkin huomattava paine tämän koulutusvastuun järjestämiseen Tampereella, perusteluna työvoimatarve sekä Tampereen yliopistosairaalan ja TaY:n keskittyminen päivystyslääketieteeseen. Yhteistyö em. kumppaneiden kanssa mahdollistaa osaamisen yhteiskäytön sekä yhteisen oppimisympäristön 2016 vuonna

6 käyttöön otettavassa TaY:n, PSHP:n ja TAMKin yhteisessä TAITO keskuksessa. Ensihoidon koulutus suunnitellaan toteutettavaksi rakennettavassa ympäristössä uudella kustannustehokkaalla tavalla. Terveysalalla TAMK luopuu Degree Programme in Nursing koulutuksesta. Tekniikan ja liikenteen alalla koulutusvastuita TAMKin toimilupaprosessin yhteydessä tarkasteltiin erityisesti entisten suuntautumisvaihtoehtojen toteutuksen kannalta. TAMK luopuu laboratorioanalyytikkojen koulutuksesta. Kyseinen osaaminen sisällytetään jatkossa sekä bioanalyytiikan että Environmental Engineering koulutuksiin. Jotta sisään otetuille opiskelijoille turvataan oikeus suorittaa laboratorioanalyytikko (AMK) tutkinto, TAMK ja Metropolia Ammattikorkeakoulu neuvottelevat toimilupapäätöksen jälkeen sopimuksesta hoitaa loppuun TAMKissa jo aloitettu laboratorioanalyytikko (AMK) koulutus. Rakennus ja yhdyskuntatekniikan koulutusvastuussa TAMK hakee rakennusarkkitehtikoulutusta, mikäli tutkintoon johtava koulutus aloitetaan. Toimiluvan hakuvaiheessa yhteistyötä työnjaon osalta tehtiin erityisesti JAMKin ja Savonian kanssa. Tavoitteena oli saada keskisen Suomen aluetta palveleviin ammattikorkeakouluihin laajempia osaamiskokonaisuuksia. Terveysalalla työnjakokeskustelua käytiin erityisesti ensihoidon sekä radiografia ja sädehoidon koulutuksen järjestämisestä, joissa TAMKilla ja Savonialla molemmilla on ollut koulutusohjelmat, ja joiden jatkamista alueen sairaanhoitopiirit pitävät tärkeänä. Erityisesti näiden, mutta myös terveysalan pienien erityisosaamista vaativien koulutusten osalta, valtakunnallista koulutusvastuuta pitäisi tarkastella uudelleen ottaen huomioon alueelliset resurssit, osaaminen ja työvoiman tarve. 6 (27) 2.5. Perustelut ammattikorkeakoulun toimintarakenteelle TAMKin nuorten koulutus sijoittuu jatkossa kokonaan Tampereelle, mikä takaa opiskelijoille todelliset monialaiset valinnanmahdollisuudet ja hyvät opiskelijapalvelut. Tutkintoon johtava nuorten koulutus keskittyy Tampereella pääosin TAM Kin pääkampukselle. Musiikin koulutus säilyy Konservatoriotalossa Pyynikillä, jossa toimii myös Tampereen Konservatorio. Toimipisteessä TAMK ja toinen aste hyödyntävät yhteistä oppimisympäristöä. Muu kulttuurin koulutus keskittyy Mediapolikseen, jonne rakentuu media alan osaamiskeskus eri yritysten, yhteisöjen ja kouluttajien yhteistyönä.

7 7 (27) 3. Haetun ammattikorkeakoulun toiminnalliset edellytykset 3.1. Toimintaympäristöanalyysi 6 Pirkanmaan osuus Suomen väestöstä on 10 %. Viimeisimpien Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan Pirkanmaan väestön kehitystrendejä on arvioitu kolmen skenaarion avulla. Tasaantuva väestökehitys ennakoi Pirkanmaan alueelle noin 15 % kasvua. Eniten muuttoliikkeen ennustetaan lisäävän yhteisen taajama alueen ja Tampereen kaupungin asukaspohjaa. Sen sijaan trendinomainen väestönkehitys ennakoi Pirkanmaan maakuntaan vuosille % väestönkasvua. Selittävänä tekijänä tällöin on otettu huomioon maahanmuuton ennustettu lisääntyminen. Optimistisen kehityslinjan mukaan Pirkanmaalle ennustetaan jopa 28 % kasvua vuoteen 2040, jolloin koko maakunnan väkiluvuksi muodostuisi noin asukasta nykyisen noin asukaan sijaan. (Heinikangas 2012) Pirkanmaan elinkeinorakenne jatkanee kehitystään, jossa teollisen toiminnan ja alkutuotannon merkitys suhteessa vähenee. Sen sijaan yhteiskunnallisten palvelujen merkityksen ennakoidaan kasvavan. Työvoiman tarpeen ennustetaan Pirkanmaalla kasvavan eniten terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen, koulutuksen sekä tukku ja vähittäiskaupan alueella. Sosiaali ja terveyspalveluita, jotka ovat tällä hetkellä kuntien järjestämisvastuulla, tuottavat yhä useammin yksityiset palveluntuottajat (nyt 30 %), minkä trendin arvioidaan edelleen jatkuvan.(pirkanmaan talous 2012, ELY keskus 2013) Kaupan ja liikenteen alan työpaikkojen kehitysnäkymien arvioidaan olevan toiseksi merkittävin kasvuala, ja kolmanneksi eniten kasvua odotetaan yksityisten liike elämän palveluihin. Suhteellisesti suurimpia kasvunäkymiä on rakentamisessa, jossa Pirkanmaalla on tällä hetkellä työvoiman tarjonnan ja kysynnän välillä hyvä tasapaino. Rakentaminen ja kauppa ovat kuitenkin aloja, joiden kehitys riippuu väestönkehityksen tuomasta kysynnästä, mikä koulutuksen suunnittelussakin on otettava huomioon. Liikeelämän palveluissa erityisesti ohjelmistoyritykset näyttävät menestyvän taantumassakin. Varsinkin sähköisten palveluiden sekä teknologian sovellusten alueella on edelleen hyvät työllisyysnäkymät.(pirkanmaan talous 2012) Tampereen ammattikorkeakoulun toimintaan vaikuttavat myös ne kehittämislinjaukset, joita alueella lähiaikoina tehdään. Pirkanmaan maakuntaliitto on parhaillaan laatimassa uutta strategiaa. Lokakuun 2013 ja tammikuun 2014 välisenä aikana valitaan Pirkanmaan kehittämisen painopisteteemat ja kehittämiskärjet. Uusi maakuntastrategia on tarkoitus hyväksyä toukokuussa Maakuntastrategian valmisteluvaiheessa Pirkanmaan kilpailuetuina on pidetty maakunnan uudistuvaa elinkeinoelämää, vahvaa osaamista eri aloilla ja eri alojen välistä yhteistyötä, laajaa väestöpohjaa sekä hyviä yhteyksiä sekä kotimaahan että ulkomaille. Maakunnan osaamisen uudistamista sekä TKI toimintaa tukevat merkittävästi alueen korkeakoulut ja oppilaitokset, joilla kullakin on oma profiilinsa alueen kehittämisessä. TAMK on mukana aktiivisesti vaikuttamassa alueen strategian valmisteluun ja mukana myös Pirkanmaan alueellisen ennakoinnin Pilkahdus yhteistoiminnassa. 3.2 Keskeiset työelämäkumppanuudet Työelämäkumppanit muodostavat tärkeän ja laajan sidosryhmäverkoston, joiden kanssa tapahtuva yhteistyö muodostuu eri tasoista aina systemaattisesta neuvottelukuntayhteistyöstä jokapäiväiseen harjoittelu ja TKIyhteistyöhön. Jokaisella koulutusalalla ja osin koulutusohjelmilla on omat neuvottelukuntansa. Lisäksi Ikaalisten, Mänttä Vilppulan, Virtain ja Sastamalan alueella toimivat seudulliset neuvottelukunnat, joihin on koottu

8 8 (27) seutujen merkittävimmät työelämä ja kehittäjätahot. TAMKin työelämäyhteistyötä on tehostettu myös laatimalla kumppanuusohjelma, jonka tarkoituksena on luoda tiivis molempia osapuolia hyödyttävä kumppanuus korkeakoulun ja työelämäorganisaation välille. Kumppanuussopimuksia on elokuun loppuun 2013 mennessä solmittu yhteensä 15 kappaletta. Ks. Myös Kappale Henkilöstöresurssit ja henkilöstön kehittäminen Perustelut henkilöstörakenteelle ja suunnitelmalle henkilöstöresurssien kehittämisestä vuosina TAMKin henkilöstösuunnitelma tukee TAMKin strategiasta esille tulleiden taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamista. Siinä otetaan huomioon ammattikorkeakoulun rahoituksen muutos ja varautuminen kestävään taloustilanteeseen ja toiminnan kehittämiseen. TAMKin toiminnan uudelleenjärjestelyyn liittyvinä asioina otetaan huomioon mm. toimintaympäristön muutos sekä toiminnan keskittäminen Tampereelle TAMKin pääkampukselle. Prosessien kehittämisen ja palvelutason mitoittamisen kautta tehostetaan toimintaa. Tietojärjestelmien käyttöönotto vaikuttaa henkilöstöresursseihin. Henkilöstösuunnitelmassa otetaan huomioon myös organisaation toimintakulttuurin muutos, jota työstetään pitkäjänteisesti alkaen jo vuodesta 2010 ja jatkuen tuleviin vuosiin. Henkilöstökustannusten ennakoidaan laskevan noin 4 % jo vuoteen 2015 mennessä. Kun otetaan huomioon ennakoitavissa oleva palkkakustannusten nousu, henkilötyövuosissa on odotettavissa noin 5 % lasku kahden vuoden aikana. Vähennys toteutetaan mahdollisuuksien mukaan sivutoimisen opetuksen vähentämisellä, mutta näkyy koko laajuudessaan päätoimisissa opettajissakin v mennessä. Suurena ja monialaisena toimijana TAMKilla on hyvät edellytykset jatkossakin hoitaa esitettyjä koulutusvastuitaan. Koulutusalakohtaisesta tarkastelusta ei voi tehdä yksityiskohtaisia analyysejä, koska monet päätoimiset opettajat työskentelevät myös muilla kuin tilaston mukaisella koulutusalla. Lisäksi taulukosta puuttuvien sivutoimisten opettajien osuus työpanoksesta vaihtelee aloittain voimakkaasti. Henkilöstösuunnitelman osana analysoidaan henkilöstön rakennetta (mm. ikärakenne, paikkakuntajakauma henkilöstöryhmittäin) sekä osaamista. Tiedon avulla ennakoidaan eläköitymisiä ja arvioidaan rekrytointitarpeita. TAMKin lähtökohtana on, että jokaisella merkittävällä osaamisalueella on vähintään yksi yliopettaja sekä riittävä määrä muita osaajia. Henkilöstörakennetta työstettäessä on otettu huomioon TAMKin toiminnan keskeiset lakisääteiset tehtävät: 1. koulutus riittävä opetusresurssi kullakin koulutusvastuun alueella sekä laadullisesti että määrällisesti TAMKin profiloituminen strategisilla alueillaan (esim. painoalaryhmät) sivutoimisten tuntiopettajien ja luennoitsijoiden käyttäminen mm. tuomaan ajankohtaisinta työelämätietoa ja näkemystä; taulukko 1:ssä olevaan päätoimisen opettajahenkilötyövuositarkasteluun tulee n. 10 % resurssilisä em. käytöstä 2. TKI toiminta

9 9 (27) riittävä päätoiminen T&K henkilöstö; opetushenkilöstön käyttö hanketoiminnan sisällön tuottamiseksi 3. aluevaikuttaminen Lisäksi on otettu huomioon edellä mainittuja ydintoimintoja tukevat toiminnot, ns. tukipalvelut: ydintoimintojen vaatimusten mukainen tukihenkilöstö ostopalvelut minimoitu kannattavuustarkastelun mukaisesti Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja suunniteltu henkilöstöresurssien yhteiskäyttö muiden toimijoiden kanssa TAMKin strategiasta nousee esille henkilöstön osaamistarpeita, joita konkretisoidaan mm. osana vuosisuunnittelua. Osaamiskartoituksessa on TAM Kin toiminnan kannalta keskeisiä yhteisiä osaamisia sekä tehtäväkohtaisia substanssiosaamisia. TAMKin sisäisessä tavoitesuunnitteluprosessissa työstetään osaamistarpeita ja niiden mukaisia toimenpiteitä. Kehittämissuunnitelman mukaisesti henkilöstökoulutuksen tarjontaa kohdennetaan priorisoituihin tarpeisiin, mm. hankeosaamiseen, kielitaitoon ja kansainvälistymiseen sekä opetusteknologian monipuoliseen hyödyntämiseen. Henkilöstön kehittämisessä kokoavana teemana on uudistuva TAMKilaisuus ja toimintakulttuurin muutos. Esimerkkeinä ovat pedagoginen muutos, uudistuvat OPSit sekä kannustaminen ja tukeminen moniosaajuuteen mm. tehtäväkierron lisäämisellä. Palvelukulttuurin kehittäminen on edennyt tuloksellisesti. Esimiestyön kehittämisessä tehdään pitkäjänteistä työtä osana johtamisjärjestelmän toteuttamista tavoitteena yhtenäisten toimintatapojen ja vertaisverkoston vahvistaminen. TAMKin esimiehet osallistuvat johtamisen erikoisammattitutkinnon valmennukseen, mikä vahvistaa esimiestyön käytäntöjä ja strategista johtamista. Vaikutukset näkyvät sekä osallistujien henkilökohtaisten johtamisvalmiuksien että koko työyhteisön toiminnan kehittymisessä. Henkilöstön yhteiskäyttö on merkittävää Tampereen Konservatorion kanssa musiikin opetuksen toteuttamisessa. Tasa arvon ja työhyvinvoinnin edistäminen TAMKin tasa arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma julkaistaan syksyllä 2013 osana henkilöstösuunnitelmaa. Suunnitelma on laadittu koskemaan koko korkeakouluyhteisöä (jäseninä opiskelijat, opettajat ja muu henkilökunta). Henkilöstötutkimuksen tulosten ja kehityskeskustelupalautteen mukaan henkilöstön kokemus on, että tasa arvoinen ja yhdenvertainen toiminta toteutuu TAMKissa hyvin. Jatkuva ylläpito ja kehittäminen ovat tarpeen, sillä asiantuntijaorganisaatiossa odotukset toiminnan sisältöön ovat isot. Esimieskunnassa naiset ja miehet ovat tasaisesti edustettuna, samoin koko henkilöstömäärässä. Opiskelijajärjestön palaute tasa arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta TAMKissa on positiivista. Ammattikorkeakoulukentän murroksessa henkilöstön työkyky ja työhyvinvointi ovat avaintekijöitä muutosten toteuttamiseksi. TAMKissa tähän pyritään vaikuttamaan mm. työjärjestelyillä (työmäärä, resursointi, tehtäväkierto) ja osaamisen kehittämisellä työtarpeiden mukaisesti. Mahdollisuus osa aikatyöhön vastaa työntekijöiden erityistarpeisiin tasapainottaa työ ja perhe elämää.

10 3.4. Koulutus 10 (27) Sairauspoissaoloja seurataan osana yhteistoimintaa henkilöstöedustajien kanssa sekä esimiestapaamisissa. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa on ennakoivaa ja työsuojelutoiminta on aktiivista. TAMKissa on jo pidempään ollut käytössä varhaisen tuen malli, joka osaltaan auttaa työkyvyn ylläpitämisen tukemista. TAMKissa työhyvinvointia edistetään tukemalla ns. WIRE toimintaa, jonka monipuolinen tarjonta mahdollistaa työajan ulkopuolisia aktiviteetteja mm. liikuntaa, yhteisöllistä yhdessä tekemistä ja kulttuuritoimintaa. Työajalla järjestettävät henkilöstötapahtumat kokoavat henkilöstön yhteisten asioiden ääreen lisäten yhteisiä kokemuksia ja henkilöstön yhteenkuuluvuutta sekä rakentaen TAMKin toimintakulttuuria Koulutustarve 7 Kulttuuriala Kulttuurialalla musiikin koulutuksessa TAMKin koulutusvastuu ulottuu maakuntaa laajemmalle. TAMKin musiikki profiloituu erityisesti klassiseen musiikkiin sekä draama ja teatterimusiikkiin. TAMK on yksi kahdeksasta musiikin kouluttajasta ja vuosina tuottanut noin 12,4 % maan tutkinnoista. Tavoitteena on säilyttää koulutuksen volyymi nykyisellä tasolla, mikä on koulutuksen laadun ja tarkoituksenmukaisuuden kannalta minimi. Musiikin koulutuksessa Tampereen konservatorion kanssa toteutuva yhteinen Musiikkiakatemia luo oppimisympäristön, jossa musiikkia opiskelevilla on mahdollisuus toteuttaa opintojaan erilaisissa aidoissa produktioissa ja mm. monipuolisissa orkesterikokoonpanoissa. Työnjakoa musiikin koulutuksessa on tehty Metropolia Ammattikorkeakoulun ja OAMKin kanssa. Musiikin työllistyminen on vuosina Opalan mukaan vaihdellut. Työttömyysaste on vaihdellut % välillä mikä on huomattavasti alle koulutusalan keskiarvon (25,3 %). Työllistymisen arvioidaan jatkossakin säilyvän hyvänä johtuen alueen musiikki ja teatterikeskittymien tarpeista. Media alalla TAMKin koulutus muodostaa osaamiskeskittymän, joka toimii jatkossa Tampereelle rakentuvan Mediapoliksen kanssa samassa ympäristössä. Vuosina TAMK on tuottanut 12 % maan vastaavista tutkinnoista. Mediapoliksessa toimivien Medianomi ja Bachelor of Culture and Arts ohjelmien volyymi 90 aloituspaikalla (nuorten koulutus) muodostaa toimivan ja taloudellisesti kestävän osaamiskeskittymän. Pirkanmaalla ennakoidaan tarvetta erityisesti osaajille, joilla on osaamista kulttuuri ja tapahtumatuotannossa, tuotekehityksessä sekä alan vientiosaamisessa. Liiketalouden ala TAMKin liiketalous on yksi maan vetovoimaisimmista ja kuudenneksi suurin liiketalouden kouluttaja. Nykyinen tradenomien työvoimatarve on Pirkanmaalla arvioitu huomattavasti suuremmaksi kuin mitä TAMKista valmistuu. TAMKin liiketalouden koulutus antaa laaja alaiset valmiudet toimia monipuolisesti erilaissa alan tehtävissä ja yrittäjänä. Työllistymisnäkymät alueella tällä hetkellä vaikuttavat olevan hyvät. Tietojenkäsittely TAMKin tietojenkäsittelyn koulutusohjelma sijoittuu läpäisyltään maan parhaaksi. Koulutusta on suunnattu erityisesti ohjelmisto, peli ja tietoverkkopalveluihin, joiden työllistymisnäkymät alueella näyttävät edelleen hyviltä. Erityisesti pelituotannolla on merkittävää potentiaalia. Terveysalan tietohallinto, jota on toteutettu nuorten tutkintoon johtavana koulutuksena, on jatkossa tarkoitus järjestää osana YAMK tutkintoa. Näille osaajille on

11 11 (27) arvioitu olevan tarvetta ja TAMK on tällä hetkellä ainoa ammattikorkeakoulu, joka ao. koulutusta on järjestänyt. Koulutuksen nykyvolyymi arvioidaan TAMKissa olevan kuitenkin riittävä. Opalan mukaan työttömien määrä valmistumishetkellä on vaihdellut viime vuosina 20 % molemmin puolin. Luonnonvara ala Luonnonvara alalla TAMK järjestää vain metsätalousinsinööri (AMK) koulutusta. Valtakunnallisten selvitysten perusteella Suomessa lähivuosina arvioidaan tarve noin 200 valmistuvalle metsätalousinsinöörille vuodessa. Viime vuosina metsätalousinsinöörejä kouluttaneista 8 ammattikorkeakoulusta tämä määrä on keskimäärin valmistunut. Metsätalousinsinöörikoulutuksen lakkautusten jälkeen koulutusta jää viiteen suomenkieliseen ja yhteen ruotsinkieliseen ammattikorkeakouluun. Tarvearvioiden perusteella TAMKin aloituspaikkamäärää on nostettu 30:een, johon TAMK on saanut tukea myös alan sidosryhmiltä, esim. METO Metsäalan asiantuntijat ry. TAMK vastaa erityisesti läntisen ja lounaisen Suomen metsätalousinsinöörikoulutuksesta. Koulutus antaa valmiudet monenlaisiin metsäalan asiantuntijatehtäviin. Erityispainotus on jatkossakin puunhankinnan laajaalaisessa osaamisessa. TAMKin metsätalousinsinöörikoulutuksen vetovoima on alallaan maan korkein. Myös koulutuksen läpäisy ja työllistyminen ovat alan keskiarvoa parempia. Matkailu ja ravitsemisala TAMK on yksi alan 13 kouluttajasta. TAMKin järjestämässä restonomikoulutuksessa on vuonna 2013 siirrytty yhteen ohjelmaan ja matkailualan restonomikoulutus päätettiin lopettaa vuonna Nykyinen ohjelma kouluttaa osaajia hotelli ja ravintola alalle, suurkeittiöihin sekä toimitilapalveluihin. Työllistyminen tällä hetkellä on maan ja alan keskiarvoa parempi. Pirkanmaan alueella yksityisen ja julkisen sektorin, yhdistysten sekä kasvavien matkailu ja kongressipalveluiden ennakoidaan työllistävän osaajat. Sosiaali ja terveysala Tampere on Suomen toiseksi suurimman terveydenhuollon erityisvastuualueen (erva) keskuspaikka. Tämän vuoksi Tampereella tulee olla laaja sosiaali ja terveysalan koulutustarjonta, myös oleellisimpien erityisalojen osalta. Sairaanhoitaja (AMK) TAMK osuus valmistuneista sairaanhoitajista on noin 7,5 %. Aloittajia ohjelmassa on vuosittain noin 200 ja hakijamäärät maan kärkeä. Työllistyminen tällä hetkellä alalla on maan keskiarvoa parempi. Sairaanhoitajien työvoimatarve näyttää Pirkanmaalla tehtyjen ennakointien mukaan nykysillä koulutusvolyymeillä riittävältä (Aalto, Teuho & Niemelä 2012), joskin koko Suomessa tarve on edelleen lievässä kasvussa eläköitymisestä johtuen. Jatkossa sairaanhoitajakoulutuksen vuosittaisista aloituspaikoista 10 siirretään ensihoidon koulutukseen. Terveysalan koulutuksessa 180 op tulee muodostamaan yhteisen perustan kaikissa sairaanhoitajakoulutuksen sisältävissä ohjelmissa, joita ovat ensihoitajan, kätilön, ja terveydenhoitajan AMK tutkintoihin johtavat ohjelmat. Näin tavoitellaan myös taloudellista kestävyyttä. Ensihoitaja (AMK) TAMK on yksi kahdeksasta ensihoitajia kouluttavista ammattikorkeakouluista. Koulutuksen hakijamäärät ovat maan kärkeä. Vuonna 2012 ensisijaisia hakijoita oli 27 aloituspaikkaa kohti. Koulutuksen läpäisy v oli %. Koulutuksen järjestäminen samalla kampusalueella yliopisto

12 12 (27) sairaalan ja ensihoitokeskuksen kanssa tarjoaa koulutuksen laadun kannalta hyvän toimintaympäristön. TAMKissa koulutus on tarkoitus toteuttaa jatkossa vuosittain vähintään 20 aloittajan ryhmissä. Koulutusta toteutetaan yhdessä sairaanhoitajakoulutuksen (180 op) kanssa ja akuuttihoitoon syventävien opintojen (30 op) kanssa sekä myös Tampereen yliopiston lääketieteen yksikön, Tampereen yliopistosairaalan ensihoitokeskuksen ja Poliisiammattikorkeakoulun kanssa. Valtakunnallinen ensihoitajien tarve aiheutuu vuonna 2011 voimaan tulleesta ensihoitopalveluja koskevasta asetuksesta, joka muutti pätevyysvaatimuksia. PSHP:ssä tehdyn kartoituksen mukaan ensihoitajien tai STM:n asetuksen mukaisen pätevyyden omaavien sairaanhoitajien tarve tulee Tampereen yliopistosairaalan erityisvastuualueella olemaan noin 220 henkilöä. Ensihoitajat työllistyvät myös sairaalan ensiapuun ja muihin akuuttihoitotyön yksiköihin. Terveydenhoitaja (AMK) Työvoimatarve Pirkanmaalla ja Tampereella näyttää olevan jonkin verran kasvussa mikä aiheutuu pääosin eläköitymisestä. TAYS:n erityisvastuualueella tehdyn selvityksen mukaan vuodesta 2012 eteenpäin eläköityviä terveydenhoitajia on Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella noin 20 vuodessa, minkä vuoksi raportissa arvioidaan, että nykyinen koulutusvolyymi ei alueella riitä (Aalto, Teuho & Niemelä 2012). TAMKista vuosittain on valmistunut noin 35 tutkintoa. Tarvittaessa tarpeeseen voidaan vastata myös lyhyellä aikuiskoulutuksella. Kätilö (AMK) TAMK on yksi kahdeksasta kouluttajasta luvulla koulutusta karsittiin ja sitä pyrittiin keskittämään yliopistosairaaloiden yhteyteen, mikä tarjoaa koulutuksen laadun kannalta hyvän toimintaympäristön. TAMKin koulutusvastuu on näin Pirkanmaata laajempi. Koko maassa kätilöiden tarve on jonkin verran kasvussa johtuen eläkepoistumasta, joka vuosien välillä on noin 20 % luokkaa. Kätilöiden tarve näillä koulutusvolyymeillä vaikuttaa riittävältä ainakin Pirkanmaalla. Jonkin verran tarpeen on arvioitu lisääntyvän Vaasan ja Kanta Hämeen alueella. (Aalto, Teuho & Niemelä). Bioanalyytikko (AMK) TAMK on yksi maan viidestä kouluttajasta ja vastuu koulutuksesta näin on maakuntaa laajempi. Koulutukseen kohdistuu muutostarpeita sekä laadullisesti että määrällisesti. TAYSin erityisvastuualueella yli puolet henkilöstöstä eläköityy vuoteen 2025 mennessä. Alan keskittyminen suuriin automatisoituihin yksiköihin muuttaa bioanalyytikoiden tehtävää erityisesti tutkimusten analysoinnin osalta mutta myös muiden laboratoriohoitajien tehtävien osalta, jotka muuttuvat yhä teknologisempaan suuntaan (Aalto ym. 2012). Tämä hankaloittaa myös työvoimatarpeen ennakointia. Muutoksen arvioidaan kuitenkin jonkin verran vähentävän ennakoitua bioanalyytikkojen työvoimatarvetta. TAYSin erityisvastuualueella tehdyn kartoituksen (Aalto, Teuho & Niemelä 2012) mukaan bioanalyytikkojen tarve näyttää kasvavan eläköitymisen myötä erityisesti Etelä Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiirien alueella sekä Kanta Hämeessä, joiden alueen tarpeisiin koulutusta on TAMKin toimesta järjestetty. Röntgenhoitaja (AMK) TAMK on tällä hetkellä yksi maan kuudesta kouluttajasta, joten koulutusvastuu on maakuntaa laajempi. Röntgenhoitajien tarve Pirkanmaalla enna

13 13 (27) koidaan tällä hetkellä riittäväksi. Kuitenkin vuosina TAYSin erityisvastuualueella ennakoidaan eläköitymisen huippua, minkä tarkoittaisi lievää koulutuspaikkojen lisäystä vuonna TAYSin erityisvastuualueista erityisesti Kanta Hämeessä ja Vaasan alueella ennakoidaan eläköitymisen nostavan työvoimatarvetta, erityisesti koska alueella näissä maakunnissa ei ole järjestetty röntgenhoitajien koulutusta. (Aalto, Teuho & Niemelä 2012). Sädehoito maassa on keskittynyt suurimpien keskussairaaloiden yhteyteen ja tämän vuoksi koulutuksella Tampereella on hyvät mahdollisuudet. TAMKista valmistuneista runsaasta kahdestakymmenestä vain muutama on ilmoittanut valmistumishetkellä olevansa ilman työtä, joten tällä hetkellä työllistyminen on hyvä. Fysioterapeutti (AMK) TAMK on fysioterapeuttien kouluttajana yksi 15 kouluttajasta ja koulutus palvelee pääosin Pirkanmaata. Hakijamäärät TAMKissa ovat maan korkeimpia ja koulutus on saanut vuonna 2000 myös OKM:n laatupalkinnon. TAMKin fysioterapiakoulutus painottuu lasten ja nuorten fysioterapiaan, psykofyysiseen ja ikääntyvien fysioterapiaan sekä yrittäjyyteen. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tekemän ennakoinnin mukaan nykyisten koulutusmäärien on arvioitu olevan riittäviä, jopa jossain määrin liiankin suuria, mutta alan kehityksen myötä syntyy todennäköisesti jonkin verran myös uusia työpaikkoja. Työtehtäviä ennakoidaan jatkossa olevan enemmän, johtuen mm. vanhuspalvelulain velvoitteista, hyvinvointipalvelujen monipuolistumisesta, lisääntyvästä väestön eläköitymisestä ja tehtäväsiirroista lääkäreiltä asiantuntijahoitajille. (Aalto, Teuho & Niemelä 2012) Fysioterapeuttikoulutuksen suorittaneet toimivat myös yrittäjinä ja yksityisinä palveluntuottajina. Sosionomi (AMK) TAMK on yksi 20 kouluttajasta ja koulutusvastuussa painottuu maakunnallisuus. Globaali ja valtakunnallinen sosiaalialan kehittäminen toteutuu muun muassa eri verkostojen ja hankkeiden kautta. Ennakointien mukaan maassa on arvoitu olevan lisääntynyt tarve alan osaajista. Viime vuosina tehtäviin, joihin on perinteisesti vaadittu yliopistokoulutus, on myös rekrytoitu ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita. Sosionomi (AMK) tutkinnon suorittaneet työllistyvät monipuolisiin sosiaaliohjauksen tehtäviin julkiselle sektorille sekä järjestöjen palvelukseen. Työllistyminen yksityisiin sosiaali ja terveysalan yrityksiin on myös lisääntymässä. Suuressa kaupungissa toimivaksi korkeakouluksi TAMKin koulutusvolyymi on suhteellisen pieni, vaikka hakijamäärät koulutusohjelmaan ovat korkeat. Koko maan tutkinnoista TAMK on tuottanut viime vuosina vain 4 %. Tekniikan ala Rakennus ja yhdyskuntatekniikka, Insinööri (AMK) TAMK on tällä hetkellä suurimpia alan kouluttaja ja vuosittain rakennusinsinöörejä valmistuu runsas 100. Ennakointien perusteella (RIAn tilasto) alan rakennustekniikan insinöörejä maassa eläköityy seuraavina vuosina 800/vuosi. Insinööritarvetta lisää kiinteistöjen energiatehokkuusvaatimusten kiristyminen, vaadittavat energiaselvitykset, sekä korjausrakentaminen (linjasaneeraukset yms). Talotekniikan merkitys rakentamisessa on lisääntymässä ja alalla on arvioitu olevan usean satojen insinöörien tarve vuosittain. Tampere on yksi maan merkittävimpiä rakennusalan keskitty

14 14 (27) miä, joten työvoiman tarve on olemassa, joskin samalla on tiedostettu myös alan suhdanneherkkyys. Rakennusmestari (AMK) TAMK on yksi maan yhdeksästä kouluttajasta. Vuosina valmistuvia on ollut noin 20 vuodessa. Koulutusvastuu on laajentunut viime vuosina myös Jyväskylän suuntaan. JAMKissa alkoi vuonna 2012 rakennusmestarikoulutus TAMKin toimiluvalla. Alalla ja alueella on edelleen tarve rakennusmestareista. Alalta eläköityviä on ennakoitu olevan noin 600/vuosi. Rakennusarkkitehti (AMK) TAMKilla on valmius käynnistää rakennusarkkitehtikoulutus. TAMK on suurin rakennusalan kouluttaja ja jo tällä hetkellä TAMKilla on opetushenkilöstössä ko. koulutuksessa tarvittava osaaminen. Samoin TAMKilla on talouden, rakennustuotannon, rakennetekniikan ja taloktekniikan osaamiset, joista saadaan merkittävää synergiahyötyä koulutuksen toteuttamisessa. Osaamista voidaan lisäksi täydentää yhteistyöllä TTY:n arkkitehtikoulutuksen kanssa. TAMK esittää, että opetus ja kulttuuriministeriö myöntää koulutuksen aloittaville ammattikorkeakouluille erillisrahoituksen uuden koulutuksen kehittämiseen ja käynnistämiseen. Konetekniikka, Insinööri (AMK) Konetekniikan keskeisimmillä painopistealueilla TAMK on maan suurin kouluttaja. Osuus alan tutkinnoista vuosina on ollut 15 %. Autotekniikassa TAMK on ollut yksi viidestä kouluttajasta 14 % tutkintoosuudella. Pirkanmaalla on kone ja valmistustekniikan kansainvälisesti vahva vientiteollisuutta tukeva osaamiskeskittymä ja kone ja metalliteollisuus työllistää Pirkanmaalla noin henkilöä. Tässä ryhmässä tapahtuu runsasta eläköitymistä, mikä lisää alan työvoimatarvetta. Kone ja tuotantotekniikan sekä auto ja kuljetustekniikan ohjelmista valmistuneet ovat työllistyneet erittäin hyvin alan tehtäviin. Konetekniikan painotukset ovat TAMKissa älykkäät koneet, koneautomaatio, tuotekehitys ja tuotantotekniikka. Autotekniikan ohjelma kouluttaa autoinsinöörejä korjaamoliiketoimintaan, työkonetekniikkaan ja katsastusinsinööreiksi. Sähkö ja automaatiotekniikka, Insinööri (AMK) TAMK on suurin sähköalan insinöörikouluttaja ja osuus alan tutkinnoista viime vuosina on ollut noin 21 %. TAMK kouluttaa automaatiotekniikan osaajia erityisesti Pirkanmaalle, jossa teollisuudella on vahvat perinteet teollisuuden automaatiojärjestelmien kehittämisessä. Alan osaajia tarvitaan myös mm. prosessiteollisuudessa sekä energiayhtiöissä kuten voima ja kaukolämpölaitoksilla sekä vesilaitoksilla. TAMKin sähkövoimatekniikan osaajille on tarvetta koko maassa mutta myös Pirkanmaalla on arvioitu työvoimatarpeen mm. eläköitymisen vuoksi olevan kasvussa. Erityisesti sähköenergiajärjestelmät (sähköverkot, pienvoimalat, smart grid) ovat voimakkaan muutos ja kehityspaineen alla, mikä lisää alan koulutuksen tarvetta. TAMK kouluttaa myös älykkäiden koneiden osaajia erityisesti Pirkanmaalle, jonne on keskittynyt menestyvää liikkuvien, älykkäiden koneiden valmistavaa teollisuutta. Työkoneissa siirrytään yhä enenevässä määrin sähköisiin energia ja ohjausjärjestelmiin, mikä lisää insinöörien tarvetta. Prosessi ja materiaalitekniikka, Insinööri (AMK) TAMKin prosessi ja materiaalitekniikan koulutus painottuu erityisesti bioja prosessitekniikkaan. Prosessiteollisuuteen kuuluvat kemianteollisuus ja metsäteollisuus ovat Suomen tärkeimpiä vientialoja ja näitä yhdistää bio

15 15 (27) osaaminen. Bio osaaminen on tulevaisuuden osaamista, joka tarjoaa opiskelijoille monipuoliset ja kansainväliset työllistymismahdollisuudet metsäbioteollisuudessa ja kemianteollisuudessa. Alan yrityksistä suuri osa toimii maailmanlaajuisesti, minkä vuoksi kansainvälisyys on olennainen osa koulutusohjelmaa. TAMKin Biotuote ja prosessitekniikan ohjelmasta valmistuu vuosittain n. 60 insinööriä (AMK). Vastaavaa koulutustarjontaa ei ole muilla ammattikorkeakouluilla Suomessa. Energia ja ympäristötekniikka, Insinööri (AMK) Tarve energia ja ympäristötekniikan osaajille kasvaa tulevaisuudessa, mikä on todettu esimerkiksi Teknologiateollisuus ry:n tekemässä työelämän osaamistarpeiden kartoituksessa. TAMKin energia ja ympäristötekniikan koulutusvastuu profiloituu ympäristön monitorointiin ja mittaamiseen, ympäristöanalytiikkaan ja laboratoriotekniikkaan. Energia ja ympäristötekniikan vastuualueella TAMKissa toteutetaan kaksi toisiaan tukevaa opintopolkua: englanninkielinen ympäristötekniikan koulutus ja suomenkielinen laboratoriotekniikan koulutus. Tampereen alueella tapahtuva bioteknologian ja biolääketieteen alan tutkimustoiminta tarvitsee vaativan laitetekniikan ja analytiikan osaajia. TAMKin energia ja ympäristötekniikan koulutuksella vastataan paitsi Pirkanmaan, myös Keski ja Itä Suomen, Etelä Pohjanmaan ja Vaasan alueiden työvoimatarpeeseen. Opintopolkujen tarjoamat sisällöt myös tukevat muiden TAMKin tarjoamien opintopolkujen, esimerkiksi Biotuote ja prosessitekniikan insinöörikoulutuksen ja terveysalan bioanalyytikkokoulutuksen osaamistarvetta. Tieto ja viestintätekniikka, Insinööri (AMK) TAMK on maan johtavia tietotekniikan kouluttajia ja alueena Tampereen rooli Suomen ICT klusterissa näyttää edelleen kasvavan. Ko. alan osaaminen liittyy myös kiinteästi älykkäät koneet painoalaan. Ohjelmistotekniikan osaajien tarve on todettu monella alalla (mm. digitaaliset palvelut ja sisällöt, pelit ja pelillisyys, Big Data). Sulautetut järjestelmät ja elektroniikka luovat pohjan uusille innovaatioille (TKI hankkeet eri kasvualoille). Tietoliikennetekniikka ja tietoverkot mahdollistavat eri palvelujen olemassaolon (erilaiset tietoverkot, Internet, Kyber osaaminen/ turvallisuus, mobiiliosaaminen). TAMKilla on erinomaiset edellytykset jatkaa langattoman tietoliikenteen ja tietoverkkojen (mm. monipuoliset laboratoriot, joita on kehitetty pitkäjänteisesti nykyisillä/tulevilla investoinneilla) osaajien kouluttajana Koulutusvastuu Tampereen ammattikorkeakoulu hakee koulutusvastuuta seuraaviin koulutusvastuisiin ja ammattikorkeakoulututkintoihin: KULTTUURIALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Medianomi (AMK), Bachelor of Culture and Arts Muusikko (AMK), Bachelor of Culture and Arts Musiikkipedagogi (AMK), Bachelor of Culture and Arts. LIIKETALOUDEN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Tietojenkäsittely Tradenomi, Bachelor of Business Administration Liiketalous Tradenomi, Bachelor of Business Administration LUONNONVARA ALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Metsätalousinsinööri (AMK), Bachelor of Natural Recources

16 MATKAILU JA RAVITSEMISALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Restonomi (AMK), Bachelor of Hospitality Management SOSIAALI JA TERVEYSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Sairaanhoitaja (AMK), Bachelor of Health Care Terveydenhoitaja (AMK),Bachelor of Health Care Kätilö (AMK), Bachelor of Health Care Ensihoitaja (AMK), Bachelor of Health Care Bioanalyytikko (AMK), Bachelor of Health Care Fysioterapeutti (AMK), Bachelor of Health Care Röntgenhoitaja (AMK), Bachelor of Health Care Sosionomi (AMK), Bachelor of Social Services 16 (27) TEKNIIKAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Rakennus ja yhdyskuntatekniikka Insinööri (AMK), Bachelor of Engineering Rakennusmestari (AMK), Bachelor of Construction Management Valmius Rakennusarkkitehti (AMK) koulutuksen järjestämiseen Konetekniikka Insinööri (AMK), Bachelor of Engineering Sähkö ja automaatiotekniikka Insinööri (AMK), Bachelor of Engineering Prosessi ja materiaalitekniikka Insinööri (AMK), Bachelor of Engineering Energia ja ympäristötekniikka Insinööri (AMK), Bachelor of Engineering Tieto ja viestintätekniikka Insinööri (AMK), Bachelor of Engineering Perustelut haetuille koulutusvastuille Kappaleessa on kunkin koulutuksen osalta arvioitu koulutustarpeita, joista osa on alueellisia, mutta osasta TAMK kantaa myös laajempaa valtakunnallista vastuuta. TAMK on arvioinut nyt haettavia koulutusvastuita ja niiden synergiaa. Suunnitellut koulutusvastuut muodostavat kokonaisuuden, joka on arvioitu taloudellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaiseksi. Suunnitellut koulutusvastuut kukin osaltaan on arvioitu myös riittävän laajoiksi osaamiskokonaisuuksiksi, joista kaikki tukevat omalta osaltaan TAMKin strategian ja painoalojen toteutusta. Vieraskielinen koulutus Vieraskielistä koulutusta ja kansainvälisyysosaaminen sisältyvät kaikkiin koulutusohjelmiin. Kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa erityisesti englanninkielisiä opintoja vähintään puolen vuoden opintojen verran. Kokonaan tutkinto ohjelma toteutuu englanninkielisenä liiketalouden, energia ja ympäristötekniikan ja medianomin koulutusvastuissa. Lisäksi ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa liiketaloudessa ja informaatioteknologiassa tulee toteutumaan englanninkielinen tutkinto ohjelma. Em. tutkinnoissa englanninkielinen koulutus on perusteltua alan osaamistarpeiden ja kansainvälisen luonteen perusteella. Säännönmukainen tutkintoon johtava koulutus toteutuu Tampereella. Ikaalisissa, Mänttä Vilppulassa ja Virroilla toteutetaan tarvittaessa alueiden tarpeisiin perustuvaa aikuiskoulutusta.

17 3.4.3 Muu koulutustehtävä Tampereen ammattikorkeakoulu hakee toimilupaa seuraaviin ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin johtaviin koulutuksiin: 17 (27) Haettujen koulutusalojen osaamispohja ja alueelliset kehittämistarpeet huomioon ottaen on perustelua, että TAMKissa on mahdollisuus suorittaa ylempi tutkinto kaikissa niissä tutkinnoissa, joissa TAMKilla on ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutusvastuu. Tällä perusteella myös tutkintotavoite 200 tutkintoa/ vuosi on perusteltua. Ylempien tutkintojen opetussuunnitelmien uudistus on käynnistymässä syksyllä Tässä yhteydessä arvioidaan työelämän tarpeet ja ohjelmien yhteiset osaamiset. Uudistuksen yhtenä tavoitteena on tuoda osaamista työelämän korostamaan monialaiseen kehittämistyöhön. KULTTUURIALAN YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Medianomi (ylempi AMK), Master of Culture and Arts Muusikko (ylempi AMK), Master of Culture and Arts Musiikkipedagogi (ylempi AMK), Master of Culture and Arts LIIKETALOUDEN YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Tietojenkäsittely Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Liiketalous Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration LUONNONVARA ALAN YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Metsätalousinsinööri (ylempi AMK), Master of Natural Recources MATKAILU JA RAVITSEMISALAN YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUT KINTO Restonomi (ylempi AMK), Master of Hospitality Management SOSIAALI JA TERVEYSALAN YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Sairaanhoitaja (ylempi AMK), Master of Health Care Terveydenhoitaja (ylempi AMK), Master of Health Care Kätilö (ylempi AMK), Master of Health Care Ensihoitaja (ylempi AMK), Master of Health Care Bioanalyytikko (ylempi AMK), Master of Health Care Fysioterapeutti (ylempi AMK), Master of Health Care Röntgenhoitaja (ylempi AMK), Master of Health Care Sosionomi (ylempi AMK), Master of Social Services TEKNIIKAN YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Rakennus ja yhdyskuntatekniikka Insinööri (ylempi AMK), Master of Engineering Rakennusmestari (ylempi AMK), Master of Construction Management Valmius Rakennusarkkitehti (ylempi AMK) Konetekniikka Insinööri (ylempi AMK), Master of Engineering Sähkö ja automaatiotekniikka Insinööri (ylempi AMK), Master of Engineering Prosessi ja materiaalitekniikka Insinööri (ylempi AMK), Master of Engineering Energia ja ympäristötekniikka Insinööri (ylempi AMK), Master of Engineering Tieto ja viestintätekniikka

18 18 (27) Insinööri (ylempi AMK), Master of Engineering AMMATILLINEN OPETTAJANKOULUTUS TAMK on toiminut yhtenä viidestä ammatillisesta opettajankouluttajasta ja hakee ko. koulutustusvastuuta edelleen. Ammatillista opettajankoulutusta ja ammatillista erityisopettajankoulutusta tarjotaan Pirkanmaata laajemmalle alueelle. Lisäksi TAMK toimii alueella, jossa ammatillisen koulutuksen määrät ovat kasvussa ja pelkästään Pirkanmaalla korkeakoulujen lisäksi toimii yhteensä 11 ammatillista koulutusta tarjoavaa oppilaitosta. Opettajankoulutuksen tarvearvioinneista käy ilmi, että koulutustarvetta lisää erityisesti eläköityminen. Nissinen ja Välijärvi (2011) arvioivat analyysissään koulutuspaikkojen määrän lisäämistarvetta. TAMKin osalta näiden arvioiden perusteella koulutusvolyymiä olisi tarpeen kasvattaa 40 aloittajalla/ vuosi. TAMKilla on vahva opettajankoulutusosaaminen ja valmius järjestää jatkossa myös opinto ohjaajien koulutusta Muu koulutus TAMKin tavoitteena on laajentaa avointa ammattikorkeakouluopetusta erityisesti väyläksi tutkintoon johtavaan koulutukseen. Erikoistumisopintojen tarjonta on supistunut aiemmasta. Kysynnän ollessa laajempaa kuin mahdollisuudet järjestää ammatillista täydennyskoulutusta VOS rahoituksella, on samantyyppistä koulutusta järjestetty vapaarahoitteisena. Eri koulutusalojen ja ammattiryhmien tasavertaisen kohtelun vuoksi ja VOS rahoituksen supistuessa pyritään kaikki ammatillinen täydennyskoulutus tarjoamaan vapaarahoitteisena, ja keskittymään erikoistumisopintojen tarjonnassa niihin mitä ei pystytä vapaarahoitteisena toteuttamaan. Vapaarahoitteisen täydennyskoulutuksen potentiaalisin kasvumahdollisuus on koulutusviennissä. TAMK on tehnyt strategisen valinnan maksullisen kansainvälisen koulutuksen aloittamisesta. Tavoitteena on VOSrahoituksen supistumisesta huolimatta säilyttää opetushenkilöstössä oleva osaaminen kattamalla kasvava osuus kustannuksista maksullisessa koulutuksessa työskentelyllä. Painopisteinä ovat tuotteistettu opettajankoulutus (jakelukanavana mm. kv kumppanit) ja asiakkaan tarpeista lähtevä ratkaisujen myynti. Uskottavuus ja tarvittava resurssien skaalautuvuus varmistetaan verkostoitumalla tapauskohtaisesti muiden suomalaisten koulutusorganisaatioiden kanssa Tutkimus ja kehitystyö sekä muu toiminta TK toiminnan laajuus TK toiminnan suhde koulutustoimintaan ja alueeseen TKI toiminnan laajuutta ja siihen käytettävän valtionosuusrahoituksen määrää tullaan kasvattamaan tavoitteena säilyttää hyvä ulkoisen ja omarahoituksen suhde (3:1 v. 2012). Erityisesti kasvua haetaan ulkomaisten strategisten kumppanien kanssa tehtävistä laajoista ja kansainvälisestikin vaikuttavista hankkeista. TKI toiminnassa painotetaan TAMKin strategian toteuttamista, mitä arvioidaan keskitetyllä prosessilla jokaisen hankeidean osalta ennen hankevalmisteluun ryhtymistä. TAMKin strategianmukaisuutta arvioidaan osaamisalueen (strategian sisällölliset painopistealueet), kansainvälistymisen, koulutukseen integroitumisen, alue ja asiakastarpeen sekä strategisten kumppanuuksien edistämisen osalta. TAMK on ottanut TKI toiminnassaan huomioon Pirkanmaan alueen strategiset valinnat.

19 19 (27) Strategista kumppanuutta alueen muiden korkeakoulujen (TaY, TTY ja Polamk) ja valittujen ulkomaisten korkeakoulujen kanssa (ensimmäinen München Hochshule) hyödynnetään TKI hankkeiden hakemisessa ja toteutuksessa. TKI ja oppimisympäristöjä kehitetään käyttöastetta lisäten ja synergiaa hyödyntäen työelämän kanssa (esim. Living Lab tyyppinen kehittäminen aidoissa työympäristöissä). TAMK on osakkaana kone ja metallialan SHOK yhtiö Fimecc Oy:ssä ja pyrkii aktiivisesti lisäämään yhteistoimintaa sen piirissä. TKI toimintaa lisätään alueen merkittävien kehittämishankkeiden osasuorituksina, mikä tukee Tampereen seudun kasvusopimuksen ja INKA vetovastuun (älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus) toteutumista. TKI toiminnan prosessin ohjaus ja projektinhallinta hoidetaan edelleen keskitettynä, mutta tulosvastuuta jaetaan jo alkaneen kehityksen mukaisesti lisää koulutusyksiköille. Keskeisenä ohjaavana mittarina on ulkoisen TKI rahoituksen osuus yksiköiden henkilöstökustannuksista. Asiantuntijahenkilöstö tullaan yhä kattavammin rekrytoimaan koulutusyksiköihin, jotta integraatio tutkintoon johtavaan koulutukseen ja opetushenkilöstön osaamisen kehittämiseen TKI toiminnalla paranevat. Henkilöstön TKI osaamista kehitetään yhteistyössä ammattikorkeakoulujen TKI verkoston kanssa. TKI kehittämisohjelma vahvistaa henkilöstön valmiuksia ja taitoja, sekä uudistaa TKI osaamista. Opettajien TKI osaamisen osalta painopiste on erityisesti yliopettajien ja ylemmässä ammattikorkeakouluopetuksessa toimivien opettajien osaamisen uudistamisessa, mikä sisältyy opettajille suunnattuun vuosina toteutuvaan täydennyskoulutussuunnitelmaan. Osaamisen siirtotehtävä erityisesti omien TKI resurssien puutteesta kärsiville pk yrityksille ja julkiselle sektorille otetaan huomioon uuden tiedon tuottamisen kanssa yhtä tärkeänä roolina. Välineinä ovat tutkintoon johtavan koulutuksen työelämäyhteys (mm. yli 90 % opinnäytetöistä hankkeistettuja), työelämälähtöiset TKI hankkeet, hankkeissa kehitetyt myytävät palvelut (esim. mittaus ja analyysit) ja yhteiset toimintaympäristöt. TAMKin Tampereelle keskittynyt rakenne mahdollistaa laadukkaan TKI toiminnan ja sen työelämäintegraation kaikessa toiminnassa Muu työelämäyhteistyö ja alueellinen toiminta 8 Tampereen ammattikorkeakoulun harjoittelu eri koulutusaloilla integroituu kiinteästi opetussuunnitelman toteutukseen. Sosiaali ja terveysalaa lukuun ottamatta opiskelijat hankkivat harjoittelupaikkansa itse kysymällä harjoittelupaikkaa suoraan organisaatiosta. Harjoitteluun liittyvässä orientaatiossa opiskelija saa myös tietoa mahdollisista harjoittelupaikoista. Harjoittelumahdollisuuksia on hyvin tarjolla koko Pirkanmaan alueella. Lukuvuonna harjoittelupaikkarekisterin mukaan TAMKin opiskelijoita on ollut harjoittelussa 20:ssä Pirkanmaan 22 kunnasta ja yhteensä 1152 organisaatiossa. Sosiaali ja terveysalalla pääosa harjoittelusta toteutuu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja Tampereen kaupungin kanssa tehtyjen sopimusten puitteissa. Kaikkiaan TAMKilla on ko. alan harjoittelusopimuksia noin 800 organisaation kanssa. Terveysalan koulutuksen laajaa ja vaativaa harjoittelua varten on Pirkanmaalla hyvät harjoittelumahdollisuudet ja tiivis kehittämisyhteistyö suurimpien harjoittelupaikkojen välillä. TAMKin neuvottelukuntien toimintaohjeisiin on kirjattu selkeä rooli harjoittelu ja opinnäyteprosessien kehittämisen osalta siten, että se palvelee

20 työelämää, opiskelijaa sekä TAMKia ja johtaa työllistymiseen. Neuvottelukunnat kokoontuvat vähintään kaksi kertaa vuodessa. 20 (27) TAMKin maakuntakorkeakoulutoimintaa on kehitetty vuodesta Ikaalisissa, Mänttä Vilppulassa, Virroilla ja Sastamalassa on toiminut neuvottelukunta, joiden tehtävänä on ollut erityisesti kartoittaa alueellisia koulutusja kehittämistarpeita ja jotka ovat olleet mukana em. alueilla mm. strategia ja kehittämistyössä. Ikaalisten seutu, Mänttä Vilppula ja Virrat ovat osallistuneet myös alueella toimivan maakuntakorkeakouluasiamiehen palkkaukseen 1/3 verran. TAMKin työelämäyhteistyötä on tehostettu myös laatimalla kumppanuusohjelma, jonka tarkoituksena on luoda tiivis molempia osapuolia hyödyttävä kumppanuus korkeakoulun ja työelämäorganisaation välille. Kumppanuussopimuksia on elokuun loppuun 2013 mennessä solmittu yhteensä 15 kappaletta. Yrittäjyyden edistäminen on yksi TAMKin strategian tavoitteista ja yrittäjyyspedagogiikka on yksi painoaloista, jolla tapahtuva vahva kehittämistyö kattaa koko korkeakoulun. Opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä yrittäjyyttä tukevat opinnot on koottu yhteen uudentyyppiseksi Y kampus tarjonnaksi ja yrittäjyyttä tukevaksi toimintamuodoksi. Y kampus on muodostunut lukuisten eri hankkeiden hyvien käytänteiden pohjalta ja se tarjoaa mahdollisuuden yrittäjyysosaamisen kehittämiseen kaikille tutkintoohjelmille ja opiskelijoille. Erityisesti yrittäjyys painottuu TAMKin liiketaloudessa, missä yrittäjyyttä opitaan mm. osuuskuntamallilla toimivissa Proakatemia opinnoissa. Samoin yrittäjyysosaaminen painottuu medianomin ja tietojenkäsittelyn koulutuksissa, joissa opiskelijat opiskelevat perustettavissa osuuskunnissa. Vuonna 2014 sosiaali ja terveysalalla perustetaan yrittäjyysosaamista tukeva osuuskunta.

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Esityksen aihe JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Mirja Immonen, koulutuspäällikkö 1 PERUSTIETOJA 2010 Opiskelijamäärä 8490, tutkinto opiskelijoita 6789 Suoritetut tutkinnot v. 2010 yhteensä 1634 Amk tutkintoja

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu KULTTUURIALAN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu KULTTUURIALAN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu KULTTUURIALAN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSVASTUUT. Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto. Koulutusvastuu Nykytila Muutosesitys. tulkki (AMK) Diak Humak

AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSVASTUUT. Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto. Koulutusvastuu Nykytila Muutosesitys. tulkki (AMK) Diak Humak AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSVASTUUT Koulutusvastuu Nykytila Muutosesitys Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto tulkki (AMK) yhteisöpedagogi (AMK) Diak Humak Centria Humak esittää luopumista 1

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU KORKEAKOULUJEN YHTEISHAKU VALINTAKOEPÄIVÄT sivu 1/5

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU KORKEAKOULUJEN YHTEISHAKU VALINTAKOEPÄIVÄT sivu 1/5 VALINTAKOEPÄIVÄT sivu 1/5 Kulttuuriala Medianomi (AMK), 42 23.5. ja 24.5. (2 pv) päivät Valintakokeeseen kutsuttavien määrä yhteistyö Kaikki hakukelpoiset etukäteisnäytön hyväksytysti suorittaneet hakijat

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU KORKEAKOULUJEN YHTEISHAKU VALINTAKOEPÄIVÄT sivu 1/5

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU KORKEAKOULUJEN YHTEISHAKU VALINTAKOEPÄIVÄT sivu 1/5 VALINTAKOEPÄIVÄT sivu 1/5 Kulttuuriala Medianomi (AMK), 42 ja 24.5. (2 pv) päivät Valintakokeeseen kutsuttavien määrä yhteistyö Kaikki hakukelpoiset etukäteisnäytön hyväksytysti suorittaneet hakijat kutsutaan

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Toiminnanjohtaja Riitta Rissanen, Arene ry 17.8.2016 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 26.8.2016 Ajankohtaista Ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

KEVÄÄN 2016 YHTEISHAKU. AMK-TUTKINNOT Päivä- ja monimuotototeutukset. Tuulikki Harsia ja Eva-Maija Kunnas TAMKin hakijapalvelut

KEVÄÄN 2016 YHTEISHAKU. AMK-TUTKINNOT Päivä- ja monimuotototeutukset. Tuulikki Harsia ja Eva-Maija Kunnas TAMKin hakijapalvelut KEVÄÄN 2016 YHTEISHAKU AMK-TUTKINNOT Päivä- ja monimuotototeutukset Tuulikki Harsia ja Eva-Maija Kunnas TAMKin hakijapalvelut HAKUAJAT TAMKIN KOULUTUKSIIN 8. 27.1.2016 Englanninkielinen koulutus Studyinfo.fi

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 2 Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 3 Karelia-ammattikorkeakoulu - Ylläpitäjänä Karelia Ammattikorkeakoulu Oy - Kampukset: Sirkkala, Tikkarinne,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa TAMKin strategia kohti vuotta 2020 Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 12.2.2016 TAMKin strategia kohti vuotta 2020 1. TAMKin strategian tausta Tampereen ammattikorkeakoulu käynnisti

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

Toimilupaohjeistuksen kokonaisuus ja lupahakemusten käsittelyprosessi. Maarit Palonen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Toimilupaohjeistuksen kokonaisuus ja lupahakemusten käsittelyprosessi. Maarit Palonen Opetus- ja kulttuuriministeriö Toimilupaohjeistuksen kokonaisuus ja lupahakemusten käsittelyprosessi Maarit Palonen Opetus- ja kulttuuriministeriö 3.4.2013 Toimilupien uudistamisen tavoitteista Korkeakoulujen nykyistä toimipisteverkkoa

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu TEKNIIKAN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu TEKNIIKAN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu TEKNIIKAN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Pääväri - sininen HAMK pähkinänkuoressa 8.8.2016 Organisaatio Korkeakoulujohtaminen Yhtiökokous Hallitus Rehtori, Toimitusjohtaja Omistajat Hallinto Vararehtori Toimitusjohtajan

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan keskus Suoritettava tutkinto Tutkintonimike Fysioterapeutti (ylempi AMK) Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

päätoimipaikka luettelo paikkakunnista, joilla on tarkoitus järjestää pysyvänä toimintana tutkintoon johtavaa koulutusta

päätoimipaikka luettelo paikkakunnista, joilla on tarkoitus järjestää pysyvänä toimintana tutkintoon johtavaa koulutusta LIITE 1: HAKULOMAKE AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMILUPAA VARTEN ylläpitäjän toimintamuoto osakeyhtiö, säätiö, kunta tai kuntayhtymä 1. Ylläpitäjän ja haetun ammattikorkeakoulun perustiedot 1.1. Ylläpitäjän nimi

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalan aikuisopisto, Karelia-amk ja Itä-Suomen yliopisto/avoin yliopisto Aducate www.aikuiskoulutuksenvoima.fi www.facebook.com/aikuiskoulutuksenvoima

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Hakijatilastot Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2016

Hakijatilastot Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2016 Hakijatilastot Korkeakoulujen yhteishaku kevät 216 Hakijat ja paikan vastaanottaneet Artenomi (AMK), muotoilu, päivätoteutus 44 47 75 179 198 Bachelor of Business Administration, International Business,

Lisätiedot

Pirkanmaalla AMK-tutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa

Pirkanmaalla AMK-tutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa Pirkanmaalla AMK-tutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa Tarkastelussa on vuosina 2005-2009 suoritetut tutkinnot yhteenlaskettuna. Sijoittumista katsotaan vuoden 2009 lopussa. Tutkintotiedot

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun toimiala määrätään ammattikorkeakoulun koulutustehtävässä käyttämällä seuraavia koulutusaloja:

Ammattikorkeakoulun toimiala määrätään ammattikorkeakoulun koulutustehtävässä käyttämällä seuraavia koulutusaloja: 1 of 11 2011-04-27 10:37 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2003» 15.5.2003/352 15.5.2003/352 Seurattu SDK 323/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Valtioneuvoston

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit 1.1.2005 31.5.2006 Yhteenveto tutkimuksesta ICT-yksiöstä valmistuneet insinöörit työllistyneet erinomaisesti 85% prosenttia valmistuneista insinööreistä työllistynyt

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Sähköalan koulutus. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot. STUL Sähköurakoitsijapäivät 22.4.2010 Mitä ajattelee ja odottaa opiskeleva nuoriso

Sähköalan koulutus. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot. STUL Sähköurakoitsijapäivät 22.4.2010 Mitä ajattelee ja odottaa opiskeleva nuoriso Sähköalan koulutus Ammattikorkeakoulut ja yliopistot STUL Sähköurakoitsijapäivät 22.4.2010 Mitä ajattelee ja odottaa opiskeleva nuoriso Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka P Harsia 22.04.2010

Lisätiedot

Työnjaon kehittäminen Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa on edennyt heikosti.

Työnjaon kehittäminen Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa on edennyt heikosti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus. Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ

KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus. Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Mitoitus - Aloittajamäärä sisältyy aikuiskoulutuksen

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n lausunto koskien yliopistojen koulutusvastuiden muutosesitystä 2017

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n lausunto koskien yliopistojen koulutusvastuiden muutosesitystä 2017 15.12.2016 1 (4) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Viite: OKM/42/010/2016, asiakirja nro 304490 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n lausunto koskien yliopistojen koulutusvastuiden

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU VUOSIKATSAUS 2012 TIIVISTELMÄ. Tampereen ammattikorkeakoulu - vuosikatsaus

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU VUOSIKATSAUS 2012 TIIVISTELMÄ. Tampereen ammattikorkeakoulu - vuosikatsaus TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU VUOSIKATSAUS 2012 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu - vuosikatsaus 2012 1 TULOSTEN JA MUUTOSTEN VUOSI Keväällä 2012 opetus- ja kulttuuriministeriön päättämästä yli 2000

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Lapin ammattikorkeakoulu Oy Lapin ammattikorkeakoulu Oy EVOLUUTIOTA JA REVOLUUTIOTA! Rakennamme uutta ammattikorkeakoulua Lappiin Kemi-Tornion AMK & Rovaniemen AMK Muutoksen taustaa Kataisen hallitusohjelman lähtökohdat Aloituspaikkaleikkaukset

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot.

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA #TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON

Lisätiedot

-Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla. -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa

-Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla. -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa -Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa -Turun kaupungin toimenpiteet valmistavan teknologiateollisuuden sekä teknillisen

Lisätiedot

Korkeakoulun strateginen. seuranta Päivi Karttunen Vararehtori, TtT

Korkeakoulun strateginen. seuranta Päivi Karttunen Vararehtori, TtT Korkeakoulun strateginen johtaminen, Oivaltamisen indikaattorit ja seuranta 12.9.2012 Päivi Karttunen Vararehtori, TtT TAMK yli 10 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa vuosittain 7 koulutusalaa

Lisätiedot

TAMPERE3 RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS

TAMPERE3 RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS TAMPERE3 Tavoitteena on tieteenalojen rajapinnoista ammentava monialainen, innostava ja globaalisti vetovoimainen tutkimus- ja oppimisympäristö, jolla on vahvaa kansallista ja kansainvälistä painoarvoa

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

AKYH Ammattikorkeakoulujen aikuisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 30) Koko maa

AKYH Ammattikorkeakoulujen aikuisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 30) Koko maa / S.. ( ) Centria ammattikorkeakoulu - Centria yrkeshögskola Centria ammattikorkeakoulu - Centria yrkeshögskola, Kokkola- Pietarsaaren yksikkö, Pietarsaari Sosiaalialan koulutusohjelma. sijaiset hakijat

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 28 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % 115 % 22 % -3 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 28 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % 115 % 22 % -3 % ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 Valtak. Valtak. Ammattikorkeakoulututkinnot,

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

LIITE 1. Väittämäkohtaiset tarkastelut koulutusohjelmittain

LIITE 1. Väittämäkohtaiset tarkastelut koulutusohjelmittain LIITE 1 Väittämäkohtaiset tarkastelut koulutusohjelmittain 1. Minulla on riittävästi aikaa itsenäiseen työskentelyyn (tentteihin luku, kotitehtävät, tiedonhankinta jne.) 2. Opetus jakaantuu tasaisesti

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Tampere 1.3.2007 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ/ Tarmo Mykkänen/ as /1.3.2007

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot